POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä"

Transkriptio

1 J o h d a n t o POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä ANNE AALTO, SEIJA ESKOLA, KIM KARLSSON JA ELINA KOPU (TOIM.) Anne Aalto, Seija Eskola, Kim Karlsson ja Elina Kopu (toim.)

2

3 POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Anne Aalto, Seija Eskola, Kim Karlsson ja Elina Kopu (toim.) Taitto ja kansi: Petri Alander Invalidiliiiton julkaisuja R. 23., 2007 ISBN ISSN

4 1 KUVA: PETRI ALANDER Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus INVALIDILIITTO RY:N YLLÄPITÄMÄ INVALIDILIITON JÄRVENPÄÄN KOULUTUSKESKUS, IJKK, on ammatillinen oppilaitos, jonka erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus ja tukitehtävistä. Koulutuskeskus toimii ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskuksena, jonka tehtävänä on tukea muiden ammatillisten oppilaitosten erityisopetusta asiantuntijapalveluita tarjoamalla. IJKK:ssa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon kulttuurin, luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös ammattitutkintokoulutusta järjestetään. Opiskelijoita on IJKK:ssa noin 530. Näistä kolmasosa opiskelijoista opiskelee valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ryhmissä. Erityinen-projekti Erityinen on ESR-rahoitteinen projekti, jota valvoo ja ohjaa Etelä-Suomen lääninhallitus. Projekti kuuluu tavoite 3-ohjelmaan, josta rahoitus on myönnetty ajalle Projektia hallinnoi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, yhteistyökumppanina on Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, Keuda. Projektin tavoitteena on ollut kehittää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimista, työllistymisen tukemista sekä yhteistyötä työelämän ja viranomaisten kanssa. Kohderyhmänä ovat olleet opettajat sekä työpaikkaohjaajat. Projektin toimenpiteitä ovat olleet mm. opettajien työelämäjaksot, opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus, verkostoyhteistyö, koulutuspalveluiden kehittäminen, työssäoppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä työllistymisen tukipalvelujen kehittäminen. 4

5 4 J o h d a n t o Sisällysluettelo 1. Johdanto Kim Karlsson 2. Työelämäyhteistyö 2.1. YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUDEKSI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI, RISTO TERVAKORPI, KIM KARLSSON 2.2. TYÖELÄMÄKUMPPANINA AW-STORE OY, HARRI HEINONEN, TONI NYMAN 2.3. TYÖELÄMÄKUMPPANINA MANPOWER OY, MARJO LIPPONEN 2.4. TYÖELÄMÄKUMPPANINA KYNNYS RY, KALLE KÖNKKÖLÄ 3. Opettajien työelämäjaksot 3.1. OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSOT ERITYINEN-PROJEKTISSA, KIM KARLSSON 3.2. KOKEMUKSIA TYÖELÄMÄJAKSOLTA MANPOWER OY:SSA, TUULI OVASKA 3.3. KURVISTA PUNAVUOREEN, TYÖELÄMÄJAKSONI KOLMANNELLA SEKTORILLA, ANNE AALTO 4. Työpaikkaohjaajien koulutus 4.1. ERITYINEN-PROJEKTIN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS, KIM KARLSSON 4.2. TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS YHTEISTYÖNÄ, SEIJA ESKOLA, LIISA IMMONEN, SENJA LAAKSO 4.3. KOHTAAMISIA TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUKSESSA, ANNE AALTO 4.4. VUOROPUHELU ERI KERROSTEN VÄLILLÄ, PÄIVI LAINE-SIEVERS 5. Työssäoppimisen hyvät käytännöt 5.1. TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI INVALIDILIITON JÄRVENPÄÄN KOULUTUSKESKUKSESSA, SEIJA ESKOLA 5.2. TYÖSSÄOPPIMISEN VERKKO-OHJAUS, JARKKO KORHONEN 5.3. KUN TYÖSSÄOPPIMISESSA TARVITAAN PALJON TUKEA, KIM KARLSSON, PIRJO TYÖLÄJÄRVI-LESKINEN, SINIKKA WINQVIST 5.4. TYÖVALTAISESTI TUTKINTOON - KARIN TARINA, PEKKA PÄIVINEN 6. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymisen tukeminen 6.1. OPISKELIJOIDEN JATKOSUUNNITELMIEN TUKEMINEN, ARJA PITKÄNEN 6.2. TYÖLLISTYMISEN VAIHTOEHTOJA, SEIJA ESKOLA, KIM KARLSSON, ARJA PITKÄNEN 6.3. TYÖLLISTYMISEN TUKIVERKOSTO, KIM KARLSSON 6.4. TYÖNHAKUOHJAUSTA VALMISTUVILLE SUURTALOUSKOKEILLE, TITTA SIIKALA 6.5. TYÖSSÄOPPIMALLA TYÖELÄMÄÄN - LEENAN TARINA, TUULI OVASKA 7. Kehittämis- ja palvelukeskustoiminta 7.1. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA YLEISTEN OPPILAITOSTEN TUKENA, SEIJA ESKOLA 7.2. YHTEISTYÖKUMPPANINA KESKI-UUDENMAAN AMMATTIKOULUTUSYHTYMÄ KEUDA, TAPANI HILTUNEN 8. Lopuksi, Jorma Varkila Kirjoittajat Liitteet

6 1. J o h d a n t o

7 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä työelämäsuhteet ovat nousseet merkittävään asemaan ammatillisten oppilaitosten toiminnassa 2000-luvulla. Uudistukset ovat tuoneet mukanaan oppimis- ja opetuskulttuurin muutoksen, jossa osa opetusta ja sen arviointia viedään sinne missä työkin tehdään. Oppilaitoksen näkökulmasta muutos oppilaitoskeskeisestä oppimiskulttuurista työelämälähtöiseen toimintaan on suuri haaste. Työelämälähtöinen toimintatapa edellyttää uusien toimintatapojen omaksumista ja yhteistyön vahvistamista työelämäkumppaneiden kanssa. Uusi toimintatapa on haaste myös työpaikoille, joiden tulisi tarjota opiskelijoille mahdollisuus työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Tämä edellyttää hyvää suunnittelua ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Työpaikan johdon lisäksi työpaikkaohjaajilla on keskeinen rooli opiskelijoiden työssäoppimisen ja näyttöjen onnistumisessa. Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta työelämälähtöinen koulutus tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille on tärkeää saada työelämäkokemuksia tulevaisuuden suunnitelmiensa tueksi. Työssäoppimisjaksot ja ammattiosaamisen näytöt tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden omien vahvuuksiensa löytämiseen. Samalla opiskelija saa palautetta kehittymistarpeistaan ja selviytymismahdollisuuksistaan työelämässä. Haasteena on kuitenkin sellaisten työssäoppimispaikkojen löytyminen, jossa paljon tukea tarvitsevat opiskelijat saavat tarvitsemaansa ohjausta ja tukea yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Ammatillisen koulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään. Koulutuksen tulee siis edistää työllistymistä. Edelleen koulutuksen tavoitteena on että koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Ammatillinen erityisopetus pyrkii yksilön lähtökohdat huomioon ottaen ammatillisen koulutuksen perustavoitteeseen - kaikilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus työllistävään ammatilliseen koulutukseen. Erityinen-projekti on tarjonnut koulutuskeskuksemme opetushenkilöstölle mahdollisuuden työelämäyhteistyön kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Projektin toimenpiteiden tavoitteena on ollut vahvistaa työelämäsuhteita, henkilöstön osaamista sekä tarjota osaamistamme työpaikkojen, ammatillisten oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden käyttöön. Jo nyt voidaan todeta, että projektilla on ollut vaikutusta työelämäsuhteiden kehittymiseen, vaikka osa tuloksista näkyy vasta hieman tuonnempana. Projektin toimintamallina on ollut osaamisen jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Yhdessä olemme enemmän kuvaa hyvin pyrkimystämme moniammatillisesti lähestyä erityisopetuksen haasteita. Tämä julkaisu esittelee kokemuksia ammatillisen erityisoppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittämisestä. Julkaisuun on koottu projektiin osallistuneiden omia kokemuksia ja ajatuksia työelämäyhteistyöstä. Kim Karlsson

8 2 2. T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö 8

9 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö 2.1. Yhteistyöstä kumppanuudeksi työelämäyhteistyön toimintamalli Risto Tervakorpi, Kim Karlsson Työelämäyhteistyön haasteet Työelämäyhteistyön kehittäminen Erityinen-projektissa alkoi syksyllä 2004, jolloin työryhmä aloitti työelämäyhteistyön tarvekartoituksen eri koulutusaloilla haastattelemalla koulutuskeskuksen johtoa ja opettajia. Tavoitteena oli selvittää, millaista työelämäyhteistyötä on tehty ja millaisia yhteistyötarpeita on. Kartoituksessa hyödynnettiin myös oppilaitoksessa tehtyjä aikaisempia selvityksiä sekä muiden oppilaitosten kokemuksia. Kartoituksessa esiin tulleita aikaisempia käytäntöjä olivat seuraavat: oppilaitoksella ei ollut varsinaista suunnitelmaa työelämäyhteistyön tekemiseksi osalla työssäoppimista ohjaavista opettajista oli runsaasti henkilökohtaisia suhteita yksittäisiin pk-yrityksiin muutamalla koulutusalalla opettajat olivat mukana työelämän neuvottelukunnissa tai opettajat olivat mukana ammattialansa järjestötoiminnassa liiketalouden ja hallinnon työssäoppimistiimillä oli oma työpaikkarekisteri muutaman yrityksen kanssa yhteistyö on ollut pitkäjänteistä ja yhteistyöstä on tehty kirjallinen suunnitelma tai sopimus. Kartoituksessa tuli esiin työelämäyhteistyön kehittämistarpeita: eri koulutusaloilla työelämäyhteistyön kehittämisen tarpeet olivat vaihtelevia (osalla työssäoppimispaikkoja on helppo löytää ja kontakteja oli paljon, osalla taas oli vaikeaa löytää työssäoppimispaikkoja paljon tukea tarvitseville opiskelijoille) koulutuskeskuksemme on valtakunnallinen oppilaitos, jonka opiskelijat ovat kotoisin usealta eri paikkakunnalta, tämä vaikeuttaa pysyvän verkoston luomista yhteistyössä tarvitaan laajempaa kontaktipintaa yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Mitä oppilaitos voisi tarjota työpaikoille yhteistyötä tehtäessä: opettajien työelämäjaksot tarjoavat työpaikalle mahdollisuuden saada opettajan työpanos työpaikalle n. kahden kuukauden ajaksi (projektin rahoituksella yritykselle maksuton) työpaikkaohjaajakoulutus, joka tukee myös työpaikan omia kehittämistarpeita (projektin rahoituksella yritykselle) mahdollisuus saada työssäoppijoita työpaikalle mahdollisuus rekrytoida työntekijöitä työssäoppimisen kautta. 9

10 2 Yhteistyöneuvottelut työpaikkojen kanssa Seuraavassa vaiheessa kartoitettiin mahdollisia työelämän yhteistyökumppaneita ja aloitettiin yhteistyöneuvottelut. Neuvottelussa hyödynnettiin mm. Kuntoutussäätiön Terttuprojektissa saatuja kokemuksia siitä, miten työpaikkoja kannattaa lähestyä. Hyviksi käytännöiksi neuvotteluissa osoittautuivat mm. seuraavat asiat: Oppilaitoksella tulisi olla työpaikasta ennakolta mahdollisimman paljon tietoa: miten työpaikka toimii ja millaisesta yhteistyöstä työpaikassa ollaan kiinnostuneita, mitä yhteistyötä on jo mahdollisesti tehty. Etukäteen tulisi myös selvittää, millaista yhteistyötä oppilaitos voi yritykselle tarjota. Ennakkotietojen avulla arvioidaan, kannattaako työpaikan kanssa aloittaa neuvottelut yhteistyöstä. Ennakkotietojen perusteella arvioidaan myös, mitkä koulutusalat saattaisivat hyötyä yhteistyöstä. Lähestytään ensin työpaikan johtotasoa ja ehdotetaan neuvottelua. Valmistellaan yhteistyöneuvottelu oppilaitoksessa huolellisesti. sovitaan mm., mikä on käynnin tavoite ja mistä asioista keskustellaan. hyväksi käytännöksi osoittautui mm. esityslistan teko ja sen lähettäminen ennakolta työpaikalle. Samalla on hyvä ilmoittaa, ketkä oppilaitoksesta osallistuvat neuvotteluun. Neuvottelussa on oppilaitoksesta mukana johdon edustaja, jolla on neuvotteluja päätöksentekovaltuudet. Lisäksi mukana on eri alojen opettajia. Neuvottelussa on tärkeää löytää ne yhteistyön muodot, jotka tuottavat hyötyä molemmille osapuolille sekä tehdä konkreettisia päätöksiä, miten asiassa edetään. Paras tulos saatiin sellaisista neuvotteluista, joissa oppilaitoksella oli jo aikaisempia yhteyksiä työpaikkaan. Yhteydet saattoivat olla peräisin yksittäisen opiskelijan työssäopppimisjaksosta. Hyviä uusia kontakteja syntyi myös opettajien työelämäjaksojen kautta. Joissakin tapauksissa neuvottelupyyntö tuli myös työpaikalta. Työpaikkojen toiveet Yhteistyöneuvotteluissa olemme saaneet tietoa työpaikkojen yhteistyötoiveista. Silloin kuin tavoitteena on pidempiaikainen kumppanuus, johon myös työpaikka panostaa omia resurssejaan, oppilaitokselta toivotaan mm., että oppilaitos sitoutuu yhteistyöhön ja yhteistyö on pitkäjänteistä oppilaitos on aktiivinen, pitää yhteyttä, esittää uusia ideoita ja tekee aloitteita yhteistyö on joustavaa oppilaitoksessa on nimetty työpaikan yhteyshenkilö, jonka lisäksi yhteyttä pidetään myös johtajatasolla työpaikka hyötyy yhteistyöstä tavalla tai toisella. Osa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista tarvitsee hyvin paljon ohjausta työssäoppimisjaksonsa aikana. Silloin on olemassa riski, että opiskelijan työpanos jää työpaikan 1 0

11 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö näkökulmasta liian pieneksi. Tässä kohdin oppilaitosten tulisi kehittää uusia toimintamuotoja, jolla työpaikkoja voidaan tukea opiskelijan ohjauksessa. Työelämäyhteistyön toimintamalli Yhteistyöneuvotteluista ja opettajien työelämäjaksoista saatujen kokemusten perusteella Erityinen-projektissa on kehitetty työelämäyhteistyön toimintamalli. Toimintamallin avulla pyritään löytämään oppilaitosta parhaiten hyödyttäviä työelämän yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan tehdä pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä: työpaikka voi tarjota työssäoppimispaikkoja myös kaikkein eniten tukea tarvitseville opiskelijoille erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla on mahdollista opiskelijoille voidaan tehdä yksilöllisiä koulutusratkaisuja mm. ylimääräisen työssäoppimisen avulla työelämäyhteistyö tukee opiskelijoiden työllistymistä yhteistyön kautta saadaan työelämän edustajia mukaan opetuksen kehittämiseen. Yhteistyökumppanina voi olla yritys, julkinen sektori tai järjestö. Erityinen-projektin aikana yhteistyötä on tehty yhteensä 42 eri organisaation kanssa. Yhteydenotto on tapahtunut joko opettajan työelämäjakson kautta (22 työpaikkaa) tai yhteistyöneuvottelujen kautta (20 työpaikkaa). Organisaatioista 16 on yksityisiä yrityksiä, 16 edustaa kolmatta sektoria ja 10 on julkisen sektorin edustajia. Oppilaitoksen näkökulmasta työelämäkumppanit voidaan ryhmitellä kolmeen eri ryhmään: aktiivikumppanuus, jatkuvakumppanuus sekä satunnaiskumppanuus. Seuraavassa esitellään tarkemmin ryhmittely ja niiden edellyttämät toimenpiteet oppilaitoksen näkökulmasta. 1 1

12 2 AKTIIVIKUMPPANUUS P E R U S T E E T suuri työpaikka, jolla on monipuolista toimintaa laajalla alueella toimialat ovat yhtenevät oppilaitoksen koulutusalojen kanssa työpaikalla on valmius ottaa useita erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita työssäoppimaan työpaikalta löytyy vaikeusasteeltaan vaihtelevia työtehtäviä työpaikalla on suuri kiinnostus tehdä yhteistyötä (yhteistyötyössä mukana sekä johto että työntekijätaso) työpaikan kanssa on tehty yhteistyösopimus, joka tarkistetaan vuositasolla O P P I L A I T O K S E N T O I M E N P I T E E T työpaikkaan ollaan yhteydessä säännöllisesti ja aktiivisesti yhteydenpitoon osallistuu sekä johdon että opettajien edustajat (vastuu nimetty yhdelle opettajalle) yhteistyösopimus tarkistetaan vuosittain työpaikan edustajia kutsutaan vuosittain koulun järjestämiin tilaisuuksiin kuunnellaan työpaikan yhteistyötarpeita ja pyritään vastaamaan niihin tutustutaan työpaikan toimintaan mm. opettajien työelämäjaksojen avulla tarjotaan työpaikkaohjaajakoulutusta tarjotaan työpaikalle näkyvyyttä yhteistyön kautta vaatii resursseina mm. työryhmän työajan ja tilaisuuksien järjestämiseen tarvittavat resurssit JATKUVA KUMPPANUUS L U O K I T T E L U P E R U S T E E T yhteistyö lähinnä työntekijätasolla koskee usein lyhytaikaista tarvetta pk/ mikroyritys työpaikan kanssa tehty puitesopimus työssäoppimisesta tai työharjoittelusta O P P I L A I T O K S E N T O I M E N P I T E E T opettajat pitävät työpaikkaan yhteyttä tarpeen mukaan tarjotaan mahdollisuutta osallistua vuosittaisiin yhteistyöpäiviin ei vaadi suuria resursseja työpaikkaohjaajakoulutus suotavaa SATUNNAISKUMPPANUUS L U O K I T T E L U P E R U S T E E T opiskelijan kautta saatu oletettavasti kertaluontoinen yhteistyökumppani ei edellytyksiä kehittää laajaa yhteistyötä jatkossa O P P I L A I T O K S E N T O I M E N P I T E E T kannattaa kartoittaa, voiko yhteistyötä lisätä 1 2

13 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Eritasoiset yhteistyökumppanit ovat oppilaitokselle kaikki arvokkaita, mutta aktiivikumppaneiden yhteistyöhön panostetaan enemmän ja yhteyttä niihin pidetään laajalti. Aktiivikumppanien kanssa toimittaessa oppilaitoksen toiminnan tulisi olla suunnitelmallista ja jatkuvuutta korostavaa. Kehitystyö jatkuu Erityinen-projektissa on saatu myönteisiä kokemuksia oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyöstä. Käytännön hyötyjen näkyminen oppilaitoksen toiminnassa vie kuitenkin oman aikansa. Yhteistyön kehittyminen todelliseksi kumppanuudeksi oppilaitoksen ja työpaikan välillä on pitkä prosessi. Tavoitteena on, että työelämäyhteistyö jatkuu Erityinen-projektin jälkeen oppilaitoksessamme. Jatkossa yhteistyön toimivuutta tulisi arvioida vuosittain ja pitää yllä suhteita hyviin yhteistyökumppaneihin jatkuvasti. Uusia yhteistyökumppaneita tulisi etsiä tarpeen mukaan ottamalla yhteyttä yrityksiin, julkisiin organisaatioihin sekä kolmannen sektorin organisaatioihin. Joillakin aloilla esiintyvä työvoimapula voi lisätä työpaikkojen kiinnostusta myös vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamiseen, mutta tukipalvelujen vaikeaselkoisuus voi olla esteenä työllistymiselle. Yksi tulevaisuuden yhteistyömuoto työpaikkojen kanssa voisi olla tiedon tarjoaminen vajaakuntoisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvistä tukipalveluista. 1 3

14 Työelämäkumppanina AW-Store oy Harri Heinonen, Toni Nyman AW-STORE OY ON SUOMEN POSTI OYJ:N TUUSULASSA JA VANTAALLA TOIMIVA TYTÄRYH- AW-Store Oy on tehnyt yhteistyötä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen TIÖ. VARASTOPINTA-ALAA AW-STORELLA ON YHTEENSÄ NOIN M2 JA TYÖNTEKIJÖITÄ kanssa vuodesta 2000 alkaen. Yritys tarjoaa NOIN 130. AW-STORE TARJOAA ASIAKKAILLEEN erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ERILAISIA VARASTOINTI-, UUDELLEENPAKKAUS-, mahdollisuuden työssäoppimiseen yrityksen tiloissa. AW-Storessa työskentelevät TARROITUS- SEKÄ RAPORTOINTIPALVELUJA. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen opiskelijat ovat valmentavan opetuksen opiskelijoita, joiden opinnot kestävät yhden vuoden. Opintojen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita työelämään ja opettaa heille logistiikan perusasioita, jotta työllistyminen olisi opintojen jälkeen mahdollista. Yhteistyö yrityksen ja oppilaitoksen välillä lähti alkuun opettaja Risto Tervakorven yhteydenotosta. Hän tiedusteli mahdollisuutta tulla opiskelijaryhmänsä kanssa työharjoitteluun yrityksen tiloihin. Yrityksen näkökulmasta ehdotus oli uusi, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Hyvin pian ensimmäisen yhteydenoton jälkeen opettaja ja kahdeksan opiskelijaa tulivat työpaikalle ja aloittivat pakkaustehtävien tekemisen AW- Storella. Aluksi kuitenkin käytiin yhdessä läpi työtehtäviin ja työturvallisuuteen liittyvät asiat henkilökunnan ja opettajan kesken. Opettajan hyvä varastoalan ammattitaito ja halu tehdä yhteistyötä edesauttoivat toiminnan suunnittelua, joten yhteisen sävelen löytyminen oli helppoa. Yritys oppimisympäristönä AW-Store tarjoaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa käydään tekemässä oikeita varastoalan töitä kahtena päivänä viikossa. Opettaja toimii opiskelijoiden ohjaajana työpaikalla ja hänen esimerkkinsä on opiskelijoille hyvin tärkeä. Opettajan tapa pistää itsensä peliin tekemällä työtä yhdessä opiskelijoiden kanssa on tehnyt vaikutuksen yrityksen henkilökuntaan. Opettaja saa omalla esimerkillään opiskelijat innostumaan työn tekemisestä. Yritykselle opiskelijoiden työpanoksesta on ollut paljon hyötyä. Opiskelijoiden avulla voidaan tasata ruuhkahuippuja, kun saadaan tarvittaessa ylimääräisiä käsiä töitä tekemään. Joitakin opiskelijoita on harjoittelun jälkeen siirtynyt myös vakituiseen työsuhteeseen AW-Storeen. Pitkän harjoittelun aikana työnantajalla on ollut hyvä mahdollisuus saada riittävästi tietoa opiskelijan osaamisesta. Samalla tulevan työntekijän perehdytys on tullut hyvin hoidetuksi ja työtehtävistä toiseen siirtyminen on ollut myöhemmin helppoa. 1 4

15 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Yritys antaa opiskelijoiden käyttöön työtilat sekä tarvittavat koneet ja välineet. Opiskelijoille varattujen työtehtävien suunnittelu edellyttää ennakointia työnjohdolta. Lisäksi yrityksen henkilökunta vastaa uuden opetushenkilöstön perehdyttämisestä yritykseen. AW-Storen henkilökunta on myös mukana uuden opiskelijaryhmän perehdyttämisessä mm. yrityksen tiloihin ja työturvallisuusmääräyksiin. Vaikka päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta on opettajalla, niin henkilökunta osallistuu päivittäin opiskelijoiden työnopastukseen sekä työskentelyn seurantaan. Toimiva kumppanuus AW-Storen näkökulmasta Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on ollut yhteistyökumppanina aktiivinen ja joustava. Yrityksessä arvostetaan myös yhteistyön pitkäjänteisyyttä. Oppilaitoksessa on opettaja, joka vastaa yhteistyöstä AW-Storen kanssa. Opettaja ja työntekijät tapaavat toisiaan viikoittain, lisäksi tarvittaessa ollaan yhteydessä puhelimitse. Viime aikoina yhteistyöhön on tullut mukaan lisää oppilaitoksen väkeä. Yhteistyö ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa koetaan yrityksessä positiivisena asiana. On hienoa olla mukana tarjoamassa opiskelijoille mahdollisuutta kehittyä ja sitä kautta työllistyä. Joustavuus yhteistyössä on ollut tärkeää silloin, kun työtehtävien määrä yrityksessä on vaihdellut ja vakituisista työajoista on jouduttu poikkeamaan. Yrityksen näkökulmasta on ollut myös tärkeää, että oppilaitoksen työntekijät tuntevat hyvin yrityksen toimintatavat ja ovat valmiita kuuntelemaan yrityksen tarpeita. Lisäksi henkilöstön varastoalan osaaminen on yhteistyötä tehtäessä ensiarvoisen tärkeää. 1 5

16 Työelämäkumppanina Manpower oy Marjo Lipponen Manpower Oy aloitti yhteistyön Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa vuonna 2002, jolloin yritys ehdotti yhteistyökumppanuutta oppilaitokselle. Vuonna 2003 tehtiin ensimmäinen yhteistyösopimus, jossa sovittiin mm. opiskelijoiden työnhakuvalmennuksesta sekä yhteistyöstä liiketalouden perustutkinnon ja tietojenkäsittelyn perustutkinnon kummiluokkien kanssa. MANPOWER ON MAAILMAN JOHTAVIA REK- RYTOINTI- JA HENKILÖSTÖALAN YRITYKSIÄ. YHTIÖ ON PERUSTETTU 1948 USA:SSA JA SE KATTAA NYKYISIN TOIMISTOA 72 MAASSA. MANPOWER TYÖLLISTÄÄ VUOSITTAIN YLI 2,5 MILJOONAA IHMISTÄ. SUOMESSA MANPOWER OY ALOITTI 1997 JA TOIMISTOT SIJAITSEVAT YLI KYMMENELLÄ PAIKKAKUNNALLA. MANPOWERIN PALVELUJA OVAT REKRYTOINTI, HENKILÖSTÖ- VUOKRAUS, ULKOISTUSHANKKEET JA HR-KON- SULTOINTI. Monipuolista yhteistyötä Yhteistyö on ollut vuosien varrella monipuolista. Manpower on tarjonnut koulutuskeskuksen opiskelijoille mahdollisuuden osallistua työnhakukoulutukseen, jossa on käyty läpi työnhakuprosessin eri vaiheita. Luennoilla on kerrottu yleisistä työnhakuun liittyvistä asioista ja opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada henkilökohtaista työnhakuohjausta ja palautetta työhakemuksista ja ansioluetteloista. Manpower on tehnyt myös tempauksen koululla 10 konsultin voimin järjestämällä haastatteluita, jolloin opiskelijat saivat harjoitella työnhakua aidon kaltaisessa työnhakutilanteessa. Haastattelun jälkeen jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen työpaikkahakemuksestaan ja haastattelusta. Merkonomien ja datanomien opintojen päättäville luokille on järjestetty work-shop tyyppisiä oppitunteja, joissa opiskelijat ovat voineet harjoitella työhakemusten tekemistä sekä valmentautua työhaastatteluihin. Opiskelijoilla on ollut myös mahdollisuus tehdä TeleSkill asiakaspalvelusimulaatio, joka testaa hakijan kykyä toimia haasteellisessa puhelinpalvelutilanteessa. Simulaatiosta on annettu myös henkilökohtainen palaute. Kummiluokkien opiskelijoille on näiden toimenpiteiden lisäksi tarjottu myös mahdollisuuksia työssäoppimisjakson suorittamiseen Manpowerissa. Manpowerin konsultit ovat osallistuneet liiketalouden perustutkinnon näyttöjen vastaanottoon. Työelämään valmentavan opetuksen opiskelijoille Manpower on tarjonnut mahdollisuuden työharjoitteluun yrityksessä. Kaksi opiskelijaa on työllistynyt Manpoweriin työharjoittelun jälkeen. 1 6

17 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Kumppanuuden kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä Perinteisesti Manpowerin oppilaitosyhteistyön tavoitteena on ollut markkinoida yritystä valmistuville opiskelijoille työnhakukanavana sekä työnantajana. Yhteistyökumppaneina ovat pääasiassa korkeakoulut sekä ammattikorkeakoulut. Yhteistyö ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa on tuonut uusia ulottuvuuksia oppilaitosyhteistyöhön. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa työskenteleminen on avannut uusia näkökulmia Manpowerin henkilöstölle, jonka tehtävänä on ensisijaisesti välittää korkeasti koulutettuja huippuosaajia asiakasyrityksiinsä. Oppilaitoksen ja yrityksen välinen yhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Erityisen tärkeää on tuntea toistensa tavoitteita ja toimintapoja, jotta yhteistyöstä tulisi molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuutta. Erityinen-projektissa Manpowerilla on ollut mahdollisuus osallistua projektin ohjausryhmän toimintaan ja näin saada tietoa oppilaitoksen toimintaympäristöstä. Erityinen-projektin järjestämällä työelämäjaksolla puolestaan yksi opettaja työskenteli Manpowerissa ja tutustui yrityksen toimintaan. Toimitusjohtaja Fredrik Karlsson oli puhumassa Erityinen projektin Koulutuksesta työelämään - seminaarissa marraskuussa 2005 aiheesta Yhteiskuntavastuu työllistäjänä mahdollisuudet ja haasteet? Manpowerin panostus yhteistyöhön on henkilöstön osaamisen antaminen oppilaitoksen käyttöön. Oppilaitosyhteistyössä Manpower arvostaa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Yritys odottaa oppilaitokselta myös aktiivista kehittämistyötä sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Yrityksen näkökulmasta on ollut tärkeää, että Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa on nimetyt yhdyshenkilöt, jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä yritykseen päin. Toisaalta tulevaisuudessa on tärkeää saada yhteistyöhön mukaan lisää osallistujia sekä yrityksestä että oppilaitoksesta, jotta yhteinen kontaktipinta olisi mahdollisimman laaja. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseen tähtäävät tukitoimenpiteet ja kehitysohjelmat ovat merkittävä osa Manpower-konsernin yhteiskuntavastuuta, ja yhtiö on toteuttanut useita erityisryhmien työllistämishankkeita monissa maissa. Tässä työssä mukana oleminen toteuttaa Manpowerin yhteiskuntavastuun mukaisia arvoja, ja tätä vastuullisuutta halutaan kehittää myös Suomessa. 1 7

18 Työelämäkumppanina Kynnys ry KAlle Könkkölä KYNNYS RY ON ERI TAVOIN VAMMAISTEN Yhteistyö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa alkoi noin neljä vuotta sitten, kun koulutuskeskuksen ensimmäinen opiskelija aloitti työssäoppimisjaksonsa Kynnyksessä. Sen jälkeen Kynnyksessä on ollut työssäoppimassa useita liiketalouden ja tietojenkäsittelyn perustutkinnon sekä valmentavan opetuksen opiskelijoita. Lisäksi Kynnyksessä on koko ajan harjoittelijoina paljon myös muiden oppilaitosten opiskelijoita sekä työvoimahallinnon asiakkaita. IHMISTEN PERUS- JA IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ. SEN PERUSTIVAT VAMMAISET OPISKELIJAT VUONNA JÄRJESTÖ TOIMII VAMMAISTEN HENKILÖI- DEN ETUJÄRJESTÖNÄ. TAVOITTEENA ON MYÖS AKTIVOIDA JA TUKEA VAMMAISIA TOIMIMAAN ITSE OMIEN OIKEUKSIENSA PUOLESTA. ERI TAVOIN VAMMAISET HENKILÖT VASTAAVAT YHDISTYKSEN TOIMINNASTA PÄÄTÖKSESTÄ TOIMEENPANOON. KYNNYKSELLÄ ON N JÄSENTÄ. Kynnyksessä on huomattu, että vammaisten opiskelijoiden on vaikeaa löytää työssäoppimispaikkoja. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen vaikeavammaisille opiskelijoille onkin osa Kynnyksen perustehtävää sen toimiessa vammaisten etujärjestönä. Järjestössä pyritään tukemaan vammaisten pääsyä työelämään monin eri tavoin. Esimerkiksi valtaosa Kynnyksen omasta henkilökunnasta on vammaisia. Työssäoppijoille Kynnys tarjoaakin hyvän toimintamallin ja vertaistukea: myös vammaisena voi olla mukana työelämässä, kun löytää omat vahvuutensa ja hallitsee työelämän pelisäännöt. Kynnyksen edellytykset ottaa työssäoppijoita paranivat huomattavasti, kun Helsingin toimisto siirtyi uusiin toimitiloihin Hakaniemeen. Nykyiset tilat ovat entisiä suuremmat ja siellä on tarpeeksi pöytiä myös muutamalle työssäoppijalle. Keväällä 2006 Kynnys solmi kirjallisen työssäoppimisen puitesopimuksen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa. Sopimuksen mukaan viisi opiskelijaa vuodessa voi suorittaa työssäoppimisjaksonsa Kynnyksessä. Koulutuskeskuksesta tulevat opiskelijat tarvitsevat työssäoppimisessa paljon tukea ja ohjausta ja esteettömät työtilat. Onkin tärkeää, että myös vaikeavammaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada omakohtaista kokemusta työelämästä. Kynnys järjestää työnantajakoulutusta henkilöille, jotka käyttävät henkilökohtaista avustajaa. Näille ns. pomokursseille on osallistunut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen opiskelijoita. Kynnyksen kouluttajat ovat järjestäneet koulutusta myös koulutuskeskuksessa osana opiskelijoiden opintoja. 1 8

19 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Keväällä 2006 koulutuskeskuksen opettaja oli työelämäjaksolla Kynnyksessä. Työelämäjakso tarjosi opettajalle mahdollisuuden tutustua Kynnyksen toimintaan sekä työtehtäviin. Opettaja sai jakson aikana tietoa työelämän vaatimuksista, jota hän voi hyödyntää ohjatessaan opiskelijoiden työssäoppimista. Kynnyksessä opettajan tietotekniikan osaamista hyödynnettiin mm. yhdistyksen kotisivujen uudistamisessa sekä henkilökunnan tietotekniikkakoulutuksessa. Tällä hetkellä Kynnys tarjoaa yhdelle koulutuskeskuksen opiskelijalle pitkäaikaisen työssäoppimispaikan, jossa opiskelija suorittaa opintojaan tekemällä taloushallinnon työtehtäviä. Opiskelijan työssäoppiminen toteutetaan ESR-rahoitteisen Työvalta-projektin puitteissa, jossa Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen liiketalouden ja hallinnon opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan työvaltaisesti. Kynnykselle erityisopetusta antavat oppilaitokset ovat tärkeä yhteistyökumppani. Järjestö haluaa kannustaa opiskelijoita aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa.. Tulevaisuudessa järjestö haluaisi olla mukana kehittämässä täsmäkoulutuksia, joissa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistyminen. 1 9

20 3 3. O p e t t a j i e n t y ö e l ä m ä j a k s o t 2 0

21 O p e t t a j i e n t y ö e l ä m ä j a k s o t 3.1. Opettajien työelämäjaksot Erityinen-projektissa Kim Karlsson OPETTAJAN TYÖELÄMÄJAKSON TAVOITTEENA Työelämäjaksojen tavoitteet Erityinen-projektissa tavoitteita täsmennettiin opetushallituksen ohjeiden perusteella. Työelämäjaksojen tavoitteina olivat opettajan oman ammattiosaamisen päivittäminen oppilaitoksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen erityisopetuksen näkökulmasta (OPETUSHALLITUS 2006). koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien kehittäminen erityisopetuksen näkökulmasta erityisopetuksen työssäoppimisen käytänteiden kehittäminen työpaikkaohjaajien kouluttaminen opiskelijoiden työllistymisen tukemisen kehittäminen. ON, ETTÄ OPETTAJA PÄIVITTÄÄ TYÖELÄMÄOSAA- MISTAAN TYÖSKENTELEMÄLLÄ KOULUTUSALAAN- SA VASTAAVASSA TYÖPAIKASSA. JAKSON AIKANA OPETTAJALLA ON MAHDOLLISUUS PEREHTYÄ MM. TYÖPAIKAN TOIMINTAKULTTUURIIN JA ALAN TEKNISEEN KEHITYKSEEN. TYÖELÄMÄJAKSO ON MYÖS HYVÄ MAHDOLLISUUS EDISTÄÄ OPPILAI- TOKSEN JA TYÖPAIKAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ. Opettajilla oli mahdollisuus painottaa työelämäjaksonsa tavoitteita yksilöllisesti ja koulutusalakohtaisesti. Yhtenä kriteerinä tavoitteenasettelussa oli se, että henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi opettaja ottaa huomioon työpaikan ja oppilaitoksen tarpeet. Tavoitteista opettajat keskustelivat projektipäällikön kanssa ennen jaksolle lähtöä. Ryhtyessäni miettimään sopivaa paikkaa työelämäjaksolle, yhtenä kriteerinä mielessäni oli se, että paikan pitäisi olla sellainen, jossa käy säännöllisesti työssäoppijoita. Hyvä asia olisi myös, jos paikka edustaisi kolmatta sektoria. Projektin määrällisenä tavoitteena oli 30 opettajan osallistuminen n. kahden kuukauden pituisille työelämäjaksoille. Määrällistä tavoitetta voidaan pitää melko vaativana, sillä sen saavuttamiseksi työelämäjaksoille tuli osallistua lähes puolet koulutuskeskuksen päätoimisista opettajista. Aikaa työelämäjaksojen toteuttamiseksi oli Erityinen-projektissa 2,5 vuotta. Aikataulu oli kireä ja haasteellinen. Eniten ongelmia esiintyi sopivan ajankohdan löytymisessä jaksolle sekä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa. 2 1

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kokemuksia työssäoppimispaikkojen välityspalvelusta

Kokemuksia työssäoppimispaikkojen välityspalvelusta Kokemuksia työssäoppimispaikkojen välityspalvelusta Työssäoppimispaikkojen välityspalvelu - Lähtökohtana työpaikka Työnantaja haluaa tarjota opiskelijalle työssäoppimispaikan Välityspalvelu ilmoittaa avoimesta

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila ja MERCURIAn strategiset painopistealueet Työelämälähtöisyys Joustavuus osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 15.11.2013 Kisällikoulun toiminta-ajatus Haasteena on luodaan oppimisympäristömalli, jossa toiminta on mahdollisimman tarkkaan oikean rakennustyömaan hengen mukainen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2)

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Suunnitelman laatiminen aloitetaan

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma

asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Opetussuunnitelma 3.0 /30.5.2014 1 (10) LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 1 Opintopolku asiakaspalvelun ja myynnin työtehtäviin asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

1(8) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot. VUOSIRAPORTTI vuodelta 2004. 1. Perustiedot projektista

1(8) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot. VUOSIRAPORTTI vuodelta 2004. 1. Perustiedot projektista 1(8) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot VUOSIRAPORTTI vuodelta 2004 1. Perustiedot projektista Projektin nimi: ERITYINEN Projektikoodi: 84510 Tavoiteohjelma: 3 Toimintalinja:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Uraohjaus ja sen toiminta työllistämisen verkostoissa. Uraohjaaja Tuomas Kaihua Validia Ammattiopisto

Uraohjaus ja sen toiminta työllistämisen verkostoissa. Uraohjaaja Tuomas Kaihua Validia Ammattiopisto Uraohjaus ja sen toiminta työllistämisen verkostoissa Uraohjaaja Tuomas Kaihua Validia Ammattiopisto Sisältö Validia Ammattiopiston uraohjaus perustuu yhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa ja on tuonut

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot