POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä"

Transkriptio

1 J o h d a n t o POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä ANNE AALTO, SEIJA ESKOLA, KIM KARLSSON JA ELINA KOPU (TOIM.) Anne Aalto, Seija Eskola, Kim Karlsson ja Elina Kopu (toim.)

2

3 POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Anne Aalto, Seija Eskola, Kim Karlsson ja Elina Kopu (toim.) Taitto ja kansi: Petri Alander Invalidiliiiton julkaisuja R. 23., 2007 ISBN ISSN

4 1 KUVA: PETRI ALANDER Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus INVALIDILIITTO RY:N YLLÄPITÄMÄ INVALIDILIITON JÄRVENPÄÄN KOULUTUSKESKUS, IJKK, on ammatillinen oppilaitos, jonka erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus ja tukitehtävistä. Koulutuskeskus toimii ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskuksena, jonka tehtävänä on tukea muiden ammatillisten oppilaitosten erityisopetusta asiantuntijapalveluita tarjoamalla. IJKK:ssa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon kulttuurin, luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös ammattitutkintokoulutusta järjestetään. Opiskelijoita on IJKK:ssa noin 530. Näistä kolmasosa opiskelijoista opiskelee valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ryhmissä. Erityinen-projekti Erityinen on ESR-rahoitteinen projekti, jota valvoo ja ohjaa Etelä-Suomen lääninhallitus. Projekti kuuluu tavoite 3-ohjelmaan, josta rahoitus on myönnetty ajalle Projektia hallinnoi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, yhteistyökumppanina on Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, Keuda. Projektin tavoitteena on ollut kehittää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimista, työllistymisen tukemista sekä yhteistyötä työelämän ja viranomaisten kanssa. Kohderyhmänä ovat olleet opettajat sekä työpaikkaohjaajat. Projektin toimenpiteitä ovat olleet mm. opettajien työelämäjaksot, opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus, verkostoyhteistyö, koulutuspalveluiden kehittäminen, työssäoppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä työllistymisen tukipalvelujen kehittäminen. 4

5 4 J o h d a n t o Sisällysluettelo 1. Johdanto Kim Karlsson 2. Työelämäyhteistyö 2.1. YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUDEKSI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI, RISTO TERVAKORPI, KIM KARLSSON 2.2. TYÖELÄMÄKUMPPANINA AW-STORE OY, HARRI HEINONEN, TONI NYMAN 2.3. TYÖELÄMÄKUMPPANINA MANPOWER OY, MARJO LIPPONEN 2.4. TYÖELÄMÄKUMPPANINA KYNNYS RY, KALLE KÖNKKÖLÄ 3. Opettajien työelämäjaksot 3.1. OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSOT ERITYINEN-PROJEKTISSA, KIM KARLSSON 3.2. KOKEMUKSIA TYÖELÄMÄJAKSOLTA MANPOWER OY:SSA, TUULI OVASKA 3.3. KURVISTA PUNAVUOREEN, TYÖELÄMÄJAKSONI KOLMANNELLA SEKTORILLA, ANNE AALTO 4. Työpaikkaohjaajien koulutus 4.1. ERITYINEN-PROJEKTIN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS, KIM KARLSSON 4.2. TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS YHTEISTYÖNÄ, SEIJA ESKOLA, LIISA IMMONEN, SENJA LAAKSO 4.3. KOHTAAMISIA TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUKSESSA, ANNE AALTO 4.4. VUOROPUHELU ERI KERROSTEN VÄLILLÄ, PÄIVI LAINE-SIEVERS 5. Työssäoppimisen hyvät käytännöt 5.1. TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI INVALIDILIITON JÄRVENPÄÄN KOULUTUSKESKUKSESSA, SEIJA ESKOLA 5.2. TYÖSSÄOPPIMISEN VERKKO-OHJAUS, JARKKO KORHONEN 5.3. KUN TYÖSSÄOPPIMISESSA TARVITAAN PALJON TUKEA, KIM KARLSSON, PIRJO TYÖLÄJÄRVI-LESKINEN, SINIKKA WINQVIST 5.4. TYÖVALTAISESTI TUTKINTOON - KARIN TARINA, PEKKA PÄIVINEN 6. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymisen tukeminen 6.1. OPISKELIJOIDEN JATKOSUUNNITELMIEN TUKEMINEN, ARJA PITKÄNEN 6.2. TYÖLLISTYMISEN VAIHTOEHTOJA, SEIJA ESKOLA, KIM KARLSSON, ARJA PITKÄNEN 6.3. TYÖLLISTYMISEN TUKIVERKOSTO, KIM KARLSSON 6.4. TYÖNHAKUOHJAUSTA VALMISTUVILLE SUURTALOUSKOKEILLE, TITTA SIIKALA 6.5. TYÖSSÄOPPIMALLA TYÖELÄMÄÄN - LEENAN TARINA, TUULI OVASKA 7. Kehittämis- ja palvelukeskustoiminta 7.1. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA YLEISTEN OPPILAITOSTEN TUKENA, SEIJA ESKOLA 7.2. YHTEISTYÖKUMPPANINA KESKI-UUDENMAAN AMMATTIKOULUTUSYHTYMÄ KEUDA, TAPANI HILTUNEN 8. Lopuksi, Jorma Varkila Kirjoittajat Liitteet

6 1. J o h d a n t o

7 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä työelämäsuhteet ovat nousseet merkittävään asemaan ammatillisten oppilaitosten toiminnassa 2000-luvulla. Uudistukset ovat tuoneet mukanaan oppimis- ja opetuskulttuurin muutoksen, jossa osa opetusta ja sen arviointia viedään sinne missä työkin tehdään. Oppilaitoksen näkökulmasta muutos oppilaitoskeskeisestä oppimiskulttuurista työelämälähtöiseen toimintaan on suuri haaste. Työelämälähtöinen toimintatapa edellyttää uusien toimintatapojen omaksumista ja yhteistyön vahvistamista työelämäkumppaneiden kanssa. Uusi toimintatapa on haaste myös työpaikoille, joiden tulisi tarjota opiskelijoille mahdollisuus työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Tämä edellyttää hyvää suunnittelua ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Työpaikan johdon lisäksi työpaikkaohjaajilla on keskeinen rooli opiskelijoiden työssäoppimisen ja näyttöjen onnistumisessa. Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta työelämälähtöinen koulutus tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille on tärkeää saada työelämäkokemuksia tulevaisuuden suunnitelmiensa tueksi. Työssäoppimisjaksot ja ammattiosaamisen näytöt tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden omien vahvuuksiensa löytämiseen. Samalla opiskelija saa palautetta kehittymistarpeistaan ja selviytymismahdollisuuksistaan työelämässä. Haasteena on kuitenkin sellaisten työssäoppimispaikkojen löytyminen, jossa paljon tukea tarvitsevat opiskelijat saavat tarvitsemaansa ohjausta ja tukea yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Ammatillisen koulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään. Koulutuksen tulee siis edistää työllistymistä. Edelleen koulutuksen tavoitteena on että koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Ammatillinen erityisopetus pyrkii yksilön lähtökohdat huomioon ottaen ammatillisen koulutuksen perustavoitteeseen - kaikilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus työllistävään ammatilliseen koulutukseen. Erityinen-projekti on tarjonnut koulutuskeskuksemme opetushenkilöstölle mahdollisuuden työelämäyhteistyön kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Projektin toimenpiteiden tavoitteena on ollut vahvistaa työelämäsuhteita, henkilöstön osaamista sekä tarjota osaamistamme työpaikkojen, ammatillisten oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden käyttöön. Jo nyt voidaan todeta, että projektilla on ollut vaikutusta työelämäsuhteiden kehittymiseen, vaikka osa tuloksista näkyy vasta hieman tuonnempana. Projektin toimintamallina on ollut osaamisen jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Yhdessä olemme enemmän kuvaa hyvin pyrkimystämme moniammatillisesti lähestyä erityisopetuksen haasteita. Tämä julkaisu esittelee kokemuksia ammatillisen erityisoppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittämisestä. Julkaisuun on koottu projektiin osallistuneiden omia kokemuksia ja ajatuksia työelämäyhteistyöstä. Kim Karlsson

8 2 2. T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö 8

9 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö 2.1. Yhteistyöstä kumppanuudeksi työelämäyhteistyön toimintamalli Risto Tervakorpi, Kim Karlsson Työelämäyhteistyön haasteet Työelämäyhteistyön kehittäminen Erityinen-projektissa alkoi syksyllä 2004, jolloin työryhmä aloitti työelämäyhteistyön tarvekartoituksen eri koulutusaloilla haastattelemalla koulutuskeskuksen johtoa ja opettajia. Tavoitteena oli selvittää, millaista työelämäyhteistyötä on tehty ja millaisia yhteistyötarpeita on. Kartoituksessa hyödynnettiin myös oppilaitoksessa tehtyjä aikaisempia selvityksiä sekä muiden oppilaitosten kokemuksia. Kartoituksessa esiin tulleita aikaisempia käytäntöjä olivat seuraavat: oppilaitoksella ei ollut varsinaista suunnitelmaa työelämäyhteistyön tekemiseksi osalla työssäoppimista ohjaavista opettajista oli runsaasti henkilökohtaisia suhteita yksittäisiin pk-yrityksiin muutamalla koulutusalalla opettajat olivat mukana työelämän neuvottelukunnissa tai opettajat olivat mukana ammattialansa järjestötoiminnassa liiketalouden ja hallinnon työssäoppimistiimillä oli oma työpaikkarekisteri muutaman yrityksen kanssa yhteistyö on ollut pitkäjänteistä ja yhteistyöstä on tehty kirjallinen suunnitelma tai sopimus. Kartoituksessa tuli esiin työelämäyhteistyön kehittämistarpeita: eri koulutusaloilla työelämäyhteistyön kehittämisen tarpeet olivat vaihtelevia (osalla työssäoppimispaikkoja on helppo löytää ja kontakteja oli paljon, osalla taas oli vaikeaa löytää työssäoppimispaikkoja paljon tukea tarvitseville opiskelijoille) koulutuskeskuksemme on valtakunnallinen oppilaitos, jonka opiskelijat ovat kotoisin usealta eri paikkakunnalta, tämä vaikeuttaa pysyvän verkoston luomista yhteistyössä tarvitaan laajempaa kontaktipintaa yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Mitä oppilaitos voisi tarjota työpaikoille yhteistyötä tehtäessä: opettajien työelämäjaksot tarjoavat työpaikalle mahdollisuuden saada opettajan työpanos työpaikalle n. kahden kuukauden ajaksi (projektin rahoituksella yritykselle maksuton) työpaikkaohjaajakoulutus, joka tukee myös työpaikan omia kehittämistarpeita (projektin rahoituksella yritykselle) mahdollisuus saada työssäoppijoita työpaikalle mahdollisuus rekrytoida työntekijöitä työssäoppimisen kautta. 9

10 2 Yhteistyöneuvottelut työpaikkojen kanssa Seuraavassa vaiheessa kartoitettiin mahdollisia työelämän yhteistyökumppaneita ja aloitettiin yhteistyöneuvottelut. Neuvottelussa hyödynnettiin mm. Kuntoutussäätiön Terttuprojektissa saatuja kokemuksia siitä, miten työpaikkoja kannattaa lähestyä. Hyviksi käytännöiksi neuvotteluissa osoittautuivat mm. seuraavat asiat: Oppilaitoksella tulisi olla työpaikasta ennakolta mahdollisimman paljon tietoa: miten työpaikka toimii ja millaisesta yhteistyöstä työpaikassa ollaan kiinnostuneita, mitä yhteistyötä on jo mahdollisesti tehty. Etukäteen tulisi myös selvittää, millaista yhteistyötä oppilaitos voi yritykselle tarjota. Ennakkotietojen avulla arvioidaan, kannattaako työpaikan kanssa aloittaa neuvottelut yhteistyöstä. Ennakkotietojen perusteella arvioidaan myös, mitkä koulutusalat saattaisivat hyötyä yhteistyöstä. Lähestytään ensin työpaikan johtotasoa ja ehdotetaan neuvottelua. Valmistellaan yhteistyöneuvottelu oppilaitoksessa huolellisesti. sovitaan mm., mikä on käynnin tavoite ja mistä asioista keskustellaan. hyväksi käytännöksi osoittautui mm. esityslistan teko ja sen lähettäminen ennakolta työpaikalle. Samalla on hyvä ilmoittaa, ketkä oppilaitoksesta osallistuvat neuvotteluun. Neuvottelussa on oppilaitoksesta mukana johdon edustaja, jolla on neuvotteluja päätöksentekovaltuudet. Lisäksi mukana on eri alojen opettajia. Neuvottelussa on tärkeää löytää ne yhteistyön muodot, jotka tuottavat hyötyä molemmille osapuolille sekä tehdä konkreettisia päätöksiä, miten asiassa edetään. Paras tulos saatiin sellaisista neuvotteluista, joissa oppilaitoksella oli jo aikaisempia yhteyksiä työpaikkaan. Yhteydet saattoivat olla peräisin yksittäisen opiskelijan työssäopppimisjaksosta. Hyviä uusia kontakteja syntyi myös opettajien työelämäjaksojen kautta. Joissakin tapauksissa neuvottelupyyntö tuli myös työpaikalta. Työpaikkojen toiveet Yhteistyöneuvotteluissa olemme saaneet tietoa työpaikkojen yhteistyötoiveista. Silloin kuin tavoitteena on pidempiaikainen kumppanuus, johon myös työpaikka panostaa omia resurssejaan, oppilaitokselta toivotaan mm., että oppilaitos sitoutuu yhteistyöhön ja yhteistyö on pitkäjänteistä oppilaitos on aktiivinen, pitää yhteyttä, esittää uusia ideoita ja tekee aloitteita yhteistyö on joustavaa oppilaitoksessa on nimetty työpaikan yhteyshenkilö, jonka lisäksi yhteyttä pidetään myös johtajatasolla työpaikka hyötyy yhteistyöstä tavalla tai toisella. Osa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista tarvitsee hyvin paljon ohjausta työssäoppimisjaksonsa aikana. Silloin on olemassa riski, että opiskelijan työpanos jää työpaikan 1 0

11 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö näkökulmasta liian pieneksi. Tässä kohdin oppilaitosten tulisi kehittää uusia toimintamuotoja, jolla työpaikkoja voidaan tukea opiskelijan ohjauksessa. Työelämäyhteistyön toimintamalli Yhteistyöneuvotteluista ja opettajien työelämäjaksoista saatujen kokemusten perusteella Erityinen-projektissa on kehitetty työelämäyhteistyön toimintamalli. Toimintamallin avulla pyritään löytämään oppilaitosta parhaiten hyödyttäviä työelämän yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan tehdä pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä: työpaikka voi tarjota työssäoppimispaikkoja myös kaikkein eniten tukea tarvitseville opiskelijoille erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla on mahdollista opiskelijoille voidaan tehdä yksilöllisiä koulutusratkaisuja mm. ylimääräisen työssäoppimisen avulla työelämäyhteistyö tukee opiskelijoiden työllistymistä yhteistyön kautta saadaan työelämän edustajia mukaan opetuksen kehittämiseen. Yhteistyökumppanina voi olla yritys, julkinen sektori tai järjestö. Erityinen-projektin aikana yhteistyötä on tehty yhteensä 42 eri organisaation kanssa. Yhteydenotto on tapahtunut joko opettajan työelämäjakson kautta (22 työpaikkaa) tai yhteistyöneuvottelujen kautta (20 työpaikkaa). Organisaatioista 16 on yksityisiä yrityksiä, 16 edustaa kolmatta sektoria ja 10 on julkisen sektorin edustajia. Oppilaitoksen näkökulmasta työelämäkumppanit voidaan ryhmitellä kolmeen eri ryhmään: aktiivikumppanuus, jatkuvakumppanuus sekä satunnaiskumppanuus. Seuraavassa esitellään tarkemmin ryhmittely ja niiden edellyttämät toimenpiteet oppilaitoksen näkökulmasta. 1 1

12 2 AKTIIVIKUMPPANUUS P E R U S T E E T suuri työpaikka, jolla on monipuolista toimintaa laajalla alueella toimialat ovat yhtenevät oppilaitoksen koulutusalojen kanssa työpaikalla on valmius ottaa useita erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita työssäoppimaan työpaikalta löytyy vaikeusasteeltaan vaihtelevia työtehtäviä työpaikalla on suuri kiinnostus tehdä yhteistyötä (yhteistyötyössä mukana sekä johto että työntekijätaso) työpaikan kanssa on tehty yhteistyösopimus, joka tarkistetaan vuositasolla O P P I L A I T O K S E N T O I M E N P I T E E T työpaikkaan ollaan yhteydessä säännöllisesti ja aktiivisesti yhteydenpitoon osallistuu sekä johdon että opettajien edustajat (vastuu nimetty yhdelle opettajalle) yhteistyösopimus tarkistetaan vuosittain työpaikan edustajia kutsutaan vuosittain koulun järjestämiin tilaisuuksiin kuunnellaan työpaikan yhteistyötarpeita ja pyritään vastaamaan niihin tutustutaan työpaikan toimintaan mm. opettajien työelämäjaksojen avulla tarjotaan työpaikkaohjaajakoulutusta tarjotaan työpaikalle näkyvyyttä yhteistyön kautta vaatii resursseina mm. työryhmän työajan ja tilaisuuksien järjestämiseen tarvittavat resurssit JATKUVA KUMPPANUUS L U O K I T T E L U P E R U S T E E T yhteistyö lähinnä työntekijätasolla koskee usein lyhytaikaista tarvetta pk/ mikroyritys työpaikan kanssa tehty puitesopimus työssäoppimisesta tai työharjoittelusta O P P I L A I T O K S E N T O I M E N P I T E E T opettajat pitävät työpaikkaan yhteyttä tarpeen mukaan tarjotaan mahdollisuutta osallistua vuosittaisiin yhteistyöpäiviin ei vaadi suuria resursseja työpaikkaohjaajakoulutus suotavaa SATUNNAISKUMPPANUUS L U O K I T T E L U P E R U S T E E T opiskelijan kautta saatu oletettavasti kertaluontoinen yhteistyökumppani ei edellytyksiä kehittää laajaa yhteistyötä jatkossa O P P I L A I T O K S E N T O I M E N P I T E E T kannattaa kartoittaa, voiko yhteistyötä lisätä 1 2

13 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Eritasoiset yhteistyökumppanit ovat oppilaitokselle kaikki arvokkaita, mutta aktiivikumppaneiden yhteistyöhön panostetaan enemmän ja yhteyttä niihin pidetään laajalti. Aktiivikumppanien kanssa toimittaessa oppilaitoksen toiminnan tulisi olla suunnitelmallista ja jatkuvuutta korostavaa. Kehitystyö jatkuu Erityinen-projektissa on saatu myönteisiä kokemuksia oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyöstä. Käytännön hyötyjen näkyminen oppilaitoksen toiminnassa vie kuitenkin oman aikansa. Yhteistyön kehittyminen todelliseksi kumppanuudeksi oppilaitoksen ja työpaikan välillä on pitkä prosessi. Tavoitteena on, että työelämäyhteistyö jatkuu Erityinen-projektin jälkeen oppilaitoksessamme. Jatkossa yhteistyön toimivuutta tulisi arvioida vuosittain ja pitää yllä suhteita hyviin yhteistyökumppaneihin jatkuvasti. Uusia yhteistyökumppaneita tulisi etsiä tarpeen mukaan ottamalla yhteyttä yrityksiin, julkisiin organisaatioihin sekä kolmannen sektorin organisaatioihin. Joillakin aloilla esiintyvä työvoimapula voi lisätä työpaikkojen kiinnostusta myös vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamiseen, mutta tukipalvelujen vaikeaselkoisuus voi olla esteenä työllistymiselle. Yksi tulevaisuuden yhteistyömuoto työpaikkojen kanssa voisi olla tiedon tarjoaminen vajaakuntoisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvistä tukipalveluista. 1 3

14 Työelämäkumppanina AW-Store oy Harri Heinonen, Toni Nyman AW-STORE OY ON SUOMEN POSTI OYJ:N TUUSULASSA JA VANTAALLA TOIMIVA TYTÄRYH- AW-Store Oy on tehnyt yhteistyötä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen TIÖ. VARASTOPINTA-ALAA AW-STORELLA ON YHTEENSÄ NOIN M2 JA TYÖNTEKIJÖITÄ kanssa vuodesta 2000 alkaen. Yritys tarjoaa NOIN 130. AW-STORE TARJOAA ASIAKKAILLEEN erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ERILAISIA VARASTOINTI-, UUDELLEENPAKKAUS-, mahdollisuuden työssäoppimiseen yrityksen tiloissa. AW-Storessa työskentelevät TARROITUS- SEKÄ RAPORTOINTIPALVELUJA. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen opiskelijat ovat valmentavan opetuksen opiskelijoita, joiden opinnot kestävät yhden vuoden. Opintojen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita työelämään ja opettaa heille logistiikan perusasioita, jotta työllistyminen olisi opintojen jälkeen mahdollista. Yhteistyö yrityksen ja oppilaitoksen välillä lähti alkuun opettaja Risto Tervakorven yhteydenotosta. Hän tiedusteli mahdollisuutta tulla opiskelijaryhmänsä kanssa työharjoitteluun yrityksen tiloihin. Yrityksen näkökulmasta ehdotus oli uusi, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Hyvin pian ensimmäisen yhteydenoton jälkeen opettaja ja kahdeksan opiskelijaa tulivat työpaikalle ja aloittivat pakkaustehtävien tekemisen AW- Storella. Aluksi kuitenkin käytiin yhdessä läpi työtehtäviin ja työturvallisuuteen liittyvät asiat henkilökunnan ja opettajan kesken. Opettajan hyvä varastoalan ammattitaito ja halu tehdä yhteistyötä edesauttoivat toiminnan suunnittelua, joten yhteisen sävelen löytyminen oli helppoa. Yritys oppimisympäristönä AW-Store tarjoaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa käydään tekemässä oikeita varastoalan töitä kahtena päivänä viikossa. Opettaja toimii opiskelijoiden ohjaajana työpaikalla ja hänen esimerkkinsä on opiskelijoille hyvin tärkeä. Opettajan tapa pistää itsensä peliin tekemällä työtä yhdessä opiskelijoiden kanssa on tehnyt vaikutuksen yrityksen henkilökuntaan. Opettaja saa omalla esimerkillään opiskelijat innostumaan työn tekemisestä. Yritykselle opiskelijoiden työpanoksesta on ollut paljon hyötyä. Opiskelijoiden avulla voidaan tasata ruuhkahuippuja, kun saadaan tarvittaessa ylimääräisiä käsiä töitä tekemään. Joitakin opiskelijoita on harjoittelun jälkeen siirtynyt myös vakituiseen työsuhteeseen AW-Storeen. Pitkän harjoittelun aikana työnantajalla on ollut hyvä mahdollisuus saada riittävästi tietoa opiskelijan osaamisesta. Samalla tulevan työntekijän perehdytys on tullut hyvin hoidetuksi ja työtehtävistä toiseen siirtyminen on ollut myöhemmin helppoa. 1 4

15 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Yritys antaa opiskelijoiden käyttöön työtilat sekä tarvittavat koneet ja välineet. Opiskelijoille varattujen työtehtävien suunnittelu edellyttää ennakointia työnjohdolta. Lisäksi yrityksen henkilökunta vastaa uuden opetushenkilöstön perehdyttämisestä yritykseen. AW-Storen henkilökunta on myös mukana uuden opiskelijaryhmän perehdyttämisessä mm. yrityksen tiloihin ja työturvallisuusmääräyksiin. Vaikka päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta on opettajalla, niin henkilökunta osallistuu päivittäin opiskelijoiden työnopastukseen sekä työskentelyn seurantaan. Toimiva kumppanuus AW-Storen näkökulmasta Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on ollut yhteistyökumppanina aktiivinen ja joustava. Yrityksessä arvostetaan myös yhteistyön pitkäjänteisyyttä. Oppilaitoksessa on opettaja, joka vastaa yhteistyöstä AW-Storen kanssa. Opettaja ja työntekijät tapaavat toisiaan viikoittain, lisäksi tarvittaessa ollaan yhteydessä puhelimitse. Viime aikoina yhteistyöhön on tullut mukaan lisää oppilaitoksen väkeä. Yhteistyö ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa koetaan yrityksessä positiivisena asiana. On hienoa olla mukana tarjoamassa opiskelijoille mahdollisuutta kehittyä ja sitä kautta työllistyä. Joustavuus yhteistyössä on ollut tärkeää silloin, kun työtehtävien määrä yrityksessä on vaihdellut ja vakituisista työajoista on jouduttu poikkeamaan. Yrityksen näkökulmasta on ollut myös tärkeää, että oppilaitoksen työntekijät tuntevat hyvin yrityksen toimintatavat ja ovat valmiita kuuntelemaan yrityksen tarpeita. Lisäksi henkilöstön varastoalan osaaminen on yhteistyötä tehtäessä ensiarvoisen tärkeää. 1 5

16 Työelämäkumppanina Manpower oy Marjo Lipponen Manpower Oy aloitti yhteistyön Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa vuonna 2002, jolloin yritys ehdotti yhteistyökumppanuutta oppilaitokselle. Vuonna 2003 tehtiin ensimmäinen yhteistyösopimus, jossa sovittiin mm. opiskelijoiden työnhakuvalmennuksesta sekä yhteistyöstä liiketalouden perustutkinnon ja tietojenkäsittelyn perustutkinnon kummiluokkien kanssa. MANPOWER ON MAAILMAN JOHTAVIA REK- RYTOINTI- JA HENKILÖSTÖALAN YRITYKSIÄ. YHTIÖ ON PERUSTETTU 1948 USA:SSA JA SE KATTAA NYKYISIN TOIMISTOA 72 MAASSA. MANPOWER TYÖLLISTÄÄ VUOSITTAIN YLI 2,5 MILJOONAA IHMISTÄ. SUOMESSA MANPOWER OY ALOITTI 1997 JA TOIMISTOT SIJAITSEVAT YLI KYMMENELLÄ PAIKKAKUNNALLA. MANPOWERIN PALVELUJA OVAT REKRYTOINTI, HENKILÖSTÖ- VUOKRAUS, ULKOISTUSHANKKEET JA HR-KON- SULTOINTI. Monipuolista yhteistyötä Yhteistyö on ollut vuosien varrella monipuolista. Manpower on tarjonnut koulutuskeskuksen opiskelijoille mahdollisuuden osallistua työnhakukoulutukseen, jossa on käyty läpi työnhakuprosessin eri vaiheita. Luennoilla on kerrottu yleisistä työnhakuun liittyvistä asioista ja opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada henkilökohtaista työnhakuohjausta ja palautetta työhakemuksista ja ansioluetteloista. Manpower on tehnyt myös tempauksen koululla 10 konsultin voimin järjestämällä haastatteluita, jolloin opiskelijat saivat harjoitella työnhakua aidon kaltaisessa työnhakutilanteessa. Haastattelun jälkeen jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen työpaikkahakemuksestaan ja haastattelusta. Merkonomien ja datanomien opintojen päättäville luokille on järjestetty work-shop tyyppisiä oppitunteja, joissa opiskelijat ovat voineet harjoitella työhakemusten tekemistä sekä valmentautua työhaastatteluihin. Opiskelijoilla on ollut myös mahdollisuus tehdä TeleSkill asiakaspalvelusimulaatio, joka testaa hakijan kykyä toimia haasteellisessa puhelinpalvelutilanteessa. Simulaatiosta on annettu myös henkilökohtainen palaute. Kummiluokkien opiskelijoille on näiden toimenpiteiden lisäksi tarjottu myös mahdollisuuksia työssäoppimisjakson suorittamiseen Manpowerissa. Manpowerin konsultit ovat osallistuneet liiketalouden perustutkinnon näyttöjen vastaanottoon. Työelämään valmentavan opetuksen opiskelijoille Manpower on tarjonnut mahdollisuuden työharjoitteluun yrityksessä. Kaksi opiskelijaa on työllistynyt Manpoweriin työharjoittelun jälkeen. 1 6

17 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Kumppanuuden kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä Perinteisesti Manpowerin oppilaitosyhteistyön tavoitteena on ollut markkinoida yritystä valmistuville opiskelijoille työnhakukanavana sekä työnantajana. Yhteistyökumppaneina ovat pääasiassa korkeakoulut sekä ammattikorkeakoulut. Yhteistyö ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa on tuonut uusia ulottuvuuksia oppilaitosyhteistyöhön. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa työskenteleminen on avannut uusia näkökulmia Manpowerin henkilöstölle, jonka tehtävänä on ensisijaisesti välittää korkeasti koulutettuja huippuosaajia asiakasyrityksiinsä. Oppilaitoksen ja yrityksen välinen yhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Erityisen tärkeää on tuntea toistensa tavoitteita ja toimintapoja, jotta yhteistyöstä tulisi molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuutta. Erityinen-projektissa Manpowerilla on ollut mahdollisuus osallistua projektin ohjausryhmän toimintaan ja näin saada tietoa oppilaitoksen toimintaympäristöstä. Erityinen-projektin järjestämällä työelämäjaksolla puolestaan yksi opettaja työskenteli Manpowerissa ja tutustui yrityksen toimintaan. Toimitusjohtaja Fredrik Karlsson oli puhumassa Erityinen projektin Koulutuksesta työelämään - seminaarissa marraskuussa 2005 aiheesta Yhteiskuntavastuu työllistäjänä mahdollisuudet ja haasteet? Manpowerin panostus yhteistyöhön on henkilöstön osaamisen antaminen oppilaitoksen käyttöön. Oppilaitosyhteistyössä Manpower arvostaa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Yritys odottaa oppilaitokselta myös aktiivista kehittämistyötä sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Yrityksen näkökulmasta on ollut tärkeää, että Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa on nimetyt yhdyshenkilöt, jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä yritykseen päin. Toisaalta tulevaisuudessa on tärkeää saada yhteistyöhön mukaan lisää osallistujia sekä yrityksestä että oppilaitoksesta, jotta yhteinen kontaktipinta olisi mahdollisimman laaja. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseen tähtäävät tukitoimenpiteet ja kehitysohjelmat ovat merkittävä osa Manpower-konsernin yhteiskuntavastuuta, ja yhtiö on toteuttanut useita erityisryhmien työllistämishankkeita monissa maissa. Tässä työssä mukana oleminen toteuttaa Manpowerin yhteiskuntavastuun mukaisia arvoja, ja tätä vastuullisuutta halutaan kehittää myös Suomessa. 1 7

18 Työelämäkumppanina Kynnys ry KAlle Könkkölä KYNNYS RY ON ERI TAVOIN VAMMAISTEN Yhteistyö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa alkoi noin neljä vuotta sitten, kun koulutuskeskuksen ensimmäinen opiskelija aloitti työssäoppimisjaksonsa Kynnyksessä. Sen jälkeen Kynnyksessä on ollut työssäoppimassa useita liiketalouden ja tietojenkäsittelyn perustutkinnon sekä valmentavan opetuksen opiskelijoita. Lisäksi Kynnyksessä on koko ajan harjoittelijoina paljon myös muiden oppilaitosten opiskelijoita sekä työvoimahallinnon asiakkaita. IHMISTEN PERUS- JA IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ. SEN PERUSTIVAT VAMMAISET OPISKELIJAT VUONNA JÄRJESTÖ TOIMII VAMMAISTEN HENKILÖI- DEN ETUJÄRJESTÖNÄ. TAVOITTEENA ON MYÖS AKTIVOIDA JA TUKEA VAMMAISIA TOIMIMAAN ITSE OMIEN OIKEUKSIENSA PUOLESTA. ERI TAVOIN VAMMAISET HENKILÖT VASTAAVAT YHDISTYKSEN TOIMINNASTA PÄÄTÖKSESTÄ TOIMEENPANOON. KYNNYKSELLÄ ON N JÄSENTÄ. Kynnyksessä on huomattu, että vammaisten opiskelijoiden on vaikeaa löytää työssäoppimispaikkoja. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen vaikeavammaisille opiskelijoille onkin osa Kynnyksen perustehtävää sen toimiessa vammaisten etujärjestönä. Järjestössä pyritään tukemaan vammaisten pääsyä työelämään monin eri tavoin. Esimerkiksi valtaosa Kynnyksen omasta henkilökunnasta on vammaisia. Työssäoppijoille Kynnys tarjoaakin hyvän toimintamallin ja vertaistukea: myös vammaisena voi olla mukana työelämässä, kun löytää omat vahvuutensa ja hallitsee työelämän pelisäännöt. Kynnyksen edellytykset ottaa työssäoppijoita paranivat huomattavasti, kun Helsingin toimisto siirtyi uusiin toimitiloihin Hakaniemeen. Nykyiset tilat ovat entisiä suuremmat ja siellä on tarpeeksi pöytiä myös muutamalle työssäoppijalle. Keväällä 2006 Kynnys solmi kirjallisen työssäoppimisen puitesopimuksen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa. Sopimuksen mukaan viisi opiskelijaa vuodessa voi suorittaa työssäoppimisjaksonsa Kynnyksessä. Koulutuskeskuksesta tulevat opiskelijat tarvitsevat työssäoppimisessa paljon tukea ja ohjausta ja esteettömät työtilat. Onkin tärkeää, että myös vaikeavammaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada omakohtaista kokemusta työelämästä. Kynnys järjestää työnantajakoulutusta henkilöille, jotka käyttävät henkilökohtaista avustajaa. Näille ns. pomokursseille on osallistunut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen opiskelijoita. Kynnyksen kouluttajat ovat järjestäneet koulutusta myös koulutuskeskuksessa osana opiskelijoiden opintoja. 1 8

19 T y ö e l ä m ä y h t e i s t y ö Keväällä 2006 koulutuskeskuksen opettaja oli työelämäjaksolla Kynnyksessä. Työelämäjakso tarjosi opettajalle mahdollisuuden tutustua Kynnyksen toimintaan sekä työtehtäviin. Opettaja sai jakson aikana tietoa työelämän vaatimuksista, jota hän voi hyödyntää ohjatessaan opiskelijoiden työssäoppimista. Kynnyksessä opettajan tietotekniikan osaamista hyödynnettiin mm. yhdistyksen kotisivujen uudistamisessa sekä henkilökunnan tietotekniikkakoulutuksessa. Tällä hetkellä Kynnys tarjoaa yhdelle koulutuskeskuksen opiskelijalle pitkäaikaisen työssäoppimispaikan, jossa opiskelija suorittaa opintojaan tekemällä taloushallinnon työtehtäviä. Opiskelijan työssäoppiminen toteutetaan ESR-rahoitteisen Työvalta-projektin puitteissa, jossa Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen liiketalouden ja hallinnon opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan työvaltaisesti. Kynnykselle erityisopetusta antavat oppilaitokset ovat tärkeä yhteistyökumppani. Järjestö haluaa kannustaa opiskelijoita aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa.. Tulevaisuudessa järjestö haluaisi olla mukana kehittämässä täsmäkoulutuksia, joissa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistyminen. 1 9

20 3 3. O p e t t a j i e n t y ö e l ä m ä j a k s o t 2 0

21 O p e t t a j i e n t y ö e l ä m ä j a k s o t 3.1. Opettajien työelämäjaksot Erityinen-projektissa Kim Karlsson OPETTAJAN TYÖELÄMÄJAKSON TAVOITTEENA Työelämäjaksojen tavoitteet Erityinen-projektissa tavoitteita täsmennettiin opetushallituksen ohjeiden perusteella. Työelämäjaksojen tavoitteina olivat opettajan oman ammattiosaamisen päivittäminen oppilaitoksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen erityisopetuksen näkökulmasta (OPETUSHALLITUS 2006). koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien kehittäminen erityisopetuksen näkökulmasta erityisopetuksen työssäoppimisen käytänteiden kehittäminen työpaikkaohjaajien kouluttaminen opiskelijoiden työllistymisen tukemisen kehittäminen. ON, ETTÄ OPETTAJA PÄIVITTÄÄ TYÖELÄMÄOSAA- MISTAAN TYÖSKENTELEMÄLLÄ KOULUTUSALAAN- SA VASTAAVASSA TYÖPAIKASSA. JAKSON AIKANA OPETTAJALLA ON MAHDOLLISUUS PEREHTYÄ MM. TYÖPAIKAN TOIMINTAKULTTUURIIN JA ALAN TEKNISEEN KEHITYKSEEN. TYÖELÄMÄJAKSO ON MYÖS HYVÄ MAHDOLLISUUS EDISTÄÄ OPPILAI- TOKSEN JA TYÖPAIKAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ. Opettajilla oli mahdollisuus painottaa työelämäjaksonsa tavoitteita yksilöllisesti ja koulutusalakohtaisesti. Yhtenä kriteerinä tavoitteenasettelussa oli se, että henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi opettaja ottaa huomioon työpaikan ja oppilaitoksen tarpeet. Tavoitteista opettajat keskustelivat projektipäällikön kanssa ennen jaksolle lähtöä. Ryhtyessäni miettimään sopivaa paikkaa työelämäjaksolle, yhtenä kriteerinä mielessäni oli se, että paikan pitäisi olla sellainen, jossa käy säännöllisesti työssäoppijoita. Hyvä asia olisi myös, jos paikka edustaisi kolmatta sektoria. Projektin määrällisenä tavoitteena oli 30 opettajan osallistuminen n. kahden kuukauden pituisille työelämäjaksoille. Määrällistä tavoitetta voidaan pitää melko vaativana, sillä sen saavuttamiseksi työelämäjaksoille tuli osallistua lähes puolet koulutuskeskuksen päätoimisista opettajista. Aikaa työelämäjaksojen toteuttamiseksi oli Erityinen-projektissa 2,5 vuotta. Aikataulu oli kireä ja haasteellinen. Eniten ongelmia esiintyi sopivan ajankohdan löytymisessä jaksolle sekä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa. 2 1

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Polkuja työelämään seminaari 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tapani Hiltunen Keravan ammattiopisto Sisältö Ammatillisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla 1 Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla Sisällysluettelo Yhteenveto sivu 1 Työelämäjakson tavoitteet, tehtäväkuvaus ja tulokset sivu 2 Taustatiedot organisaatiosta sivu 2 Koulutustilaisuudet

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

OSAO Työelämään tutustuminen

OSAO Työelämään tutustuminen OSAO Työelämään tutustuminen TYÖPAIKKAKUVAUS 1. Työssäoppimispaikan kuvaus Yrityksen / Työssäoppimispaikan nimi Y-tunnus Yrityksen postiosoite Yrityksen postinumero Yrityksen postitoimipaikka Yrityksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot