Saaristokaupunkiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saaristokaupunkiselvitys"

Transkriptio

1 Saaristokaupunkiselvitys Yhteenvetoraportti Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua huhtikuu 2006

2 1. Tausta ja selvityksen tarkoitus Sisäasiainministeriö asetti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tehtävänä on mm. arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnan tasolle saakka. Kunnat ovat yleisesti kannanotoissaan kannattaneet ns. peruskuntamallia. Tässä yhteydessä selvityksessä mukana olevat kunnat ovat myös todenneet, että saaristokaupunki (Naantali, Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Rymättylä ja Velkua, asukasta) voisi muodostaa kriteerit täyttävän kunnan. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Vielä on todettu, että peruskuntamallin määrittelyssä tulee ottaa yhtä suurella painoarvolla huomioon palvelujen ja elinkeinorakenteen muodostama muu toiminnallinen kokonaisuus kuin työssäkäyntialue. Mainittakoon, että saaristokaupungissa suurempi osa työvoimasta kävisi töissä omalla alueella (40,5 %) kuin missään muussa yksittäisessä kunnassa. Tämän selvitystyön ja muun aineiston perusteella tullaan aikanaan tekemään päätökset kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain tarkoittamista jatkotoimista kussakin työhön osallistuneessa kunnassa. Nyt tehtyä työtä voidaan hyödyntää omaa ja kuntien yhteistä palvelujen järjestämissuunnittelua jatkettaessa.

3 2. Selvitystyön osalliset Selvitystyö on tehty osallisten kuntien kunnallishallitusten päätöksiin perustuen omana virkamiestyönä. Selvitystyötä on ohjannut kunnanhallitusten nimeämä 17-jäseninen ohjausryhmä jonka kokoonpanossa on huomioitu alueellinen ja poliittinen edustavuus. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Naantalista: Markku Tuuna, puheenjohtaja, Elina Salokangas, Mikko Rönnholm, Urpo Alho, Heini Jalkanen, Jarkko Kanerva Askaisista: Ulla Ranki Lemusta: Mikko Auranen, Jaana Lehtilä Maskusta: Tarja Nuotio, Tuomo Tegelsten ( asti), Pirjo Liitola ( alkaen), Kari J. Suominen Merimaskusta: Anne Linja, Eliisa Ansamaa Rymättylästä: Juhani Saarinen, Taija Terä Velkualta: Aulis Toivonen Kunnanjohtajista koostuvan ryhmän ohella virkamiesvalmistelusta ovat vastanneet sektorikohtaiset työryhmät, joita nimettiin sivistystoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimialan, henkilöstön ja talouden asioita valmistelemaan. Työtä on säännöllisesti seurattu Naantalin kaupungin johtoryhmässä.

4 3. Selvitystyön vaiheet Selvitystyö käynnistettiin kunnallishallitusten päätöksillä. Naantalissa 30. päivänä marraskuuta 2005 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin työn poliittisesta ohjauksesta ja siihen liittyen ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmä kokoontui päättämään selvitystyön jatkamisesta. Virkamiestyöryhmille annettiin tehtäväksi työn loppuun saattaminen huhtikuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään raporttiluonnosta. Selvitystyön puitteissa tehtiin laajaa kuntien välistä yhteistyötä valmisteltaessa vastauksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lausuntokierroksen toisen vaiheen kysymyksiin. Kuntien tässä yhteydessä antamat vastaukset on huomioitu selvitystyössä.

5 4. Yleistiedot ja toimintaympäristö Luvussa on esitetty saaristokaupungin pinta-alaa, väestöä, taloutta, elinkeinorakennetta ja työllisyyttä kuvaavia keskeisiä tietoja. photo :vintola photo :vintola

6 Saaristokaupunki keskustaajamien sijainti

7 Pinta-alat ja asukastiheys vuonna 2005, taajama-aste v Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto Maapinta-ala km² Vesipinta-ala km² Yhteensä km² Asukastiheys henk/maa-km² Taajama-aste Saaristokaupunki 480,41 405,29 885,70 54,06.. Naantali 51,08 30,68 81,76 270,50 95,9 Askainen 61,26 33,34 94,60 15,30 31,9 Lemu 47,14 8,2 55,34 34,00 62,9 Masku 92,99 9,53 102,52 63,10 81,1 Merimasku 50,41 34,03 84,44 30,00 56,5 Rymättylä 146,45 186,36 332,81 13,60 39,3 Velkua 31,08 103,53 134,61 7,50 0,0

8 Kesämökkitietoja vuodelta 2003 Lähde: Tilastokeskus Mökkejä yht. Ulkokuntalaisten omistamat mökit Kesäasukkaista ulkokuntalaisia Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Yhteensä Varsinais-Suomi

9 Väestö ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus Rymättylä Velkua Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Yht

10 Väestö ikäryhmittäin ,(%) Lähde: Tilastokeskus 8,9 8,0 61,4 14,1 7,5 Rymättylä 11,4 7,3 62,4 11,8 6,9 Velkua 4,7 6,7 63,7 16,2 8,7 Merimasku 4,4 6,7 63,3 15,7 9,9 Masku 4,3 6,4 62,1 16,2 10,7 Lemu 10,6 8,2 63,1 12,3 5,5 Askainen 6,5 8,0 64,2 13,4 7,8 Naantali 6,2 7,6 63,6 14,3 8,4 Saaristokaupunki Yht

11 Demografinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus / TAD aluetilastot Saaristokaupunki Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Turun seutukunta Koko maa ,51 0,49 0,54 0,54 0,51 0,51 0,57 0,49 0,47 0, ,64 0,67 0,62 0,60 0,63 0,56 0,68 0,66 0,59 0,64 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti.

12 Väestönmuutokset vuonna 2005 (ennakkot.) Lähde: Tilastokeskus 5, Velkua 2, Rymättylä 2, Merimasku 2, Masku 1, Lemu 0, Askainen 1, Naantali 1, Saaristokaupunki Väestön lisäys (%) Väestön lisäys Nettomaahanmuutto Nettomuutto Syntyneiden enemmyys

13 Väestöennuste vuodelle 2020 Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä v v v v

14 Väestöennuste vuodelle 2020,(%) Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä 0 6 v. 7,5 7,4 5,1 8,0 8,9 7,2 5,6 5, v. 12,3 11,6 10,6 14,8 14,4 12,2 9,5 7,4 65 v. 58,4 57,7 59,4 59,4 58,6 61,9 57,6 58,8 75 v. 8,5 9,4 9,8 5,9 7,3 6,7 8,8 7,4

15 Elinkeinorakenne vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot 52,9 55,7 64,0 66,1 62,8 56,4 71,5 67,3 23,5 25,9 27,1 28,5 27,2 26,6 26,4 30,1 19,6 16,1 6,9 3,7 5,8 15,5 0,6 3,9 % Työlliset % Työlliset % Työlliset Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Palvelut Jalostus Alkutuotanto

16 Työpaikkamäärä ja työpaikkaomavaraisuus Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot. *) = ennakkotieto Työpaikat 1995 Työpaikat 2000 Työpaikat 2004*) Työpaikkaomav. (%) 2004*) Saaristokaupunki ,5 Naantali ,1 Askainen ,1 Lemu ,1 Masku ,3 Merimasku ,1 Rymättylä ,0 Velkua ,4

17 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht Muualla Lieto Kaarina Helsinki Raisio Turku Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

18 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003,(%) Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht. 9,8 6,1 6,5 9,2 11,2 11,2 7,7 8,2 Muualla 1,0 0,3 0,7 1,2 0,9 1,0 1,1 1,0 Lieto 0 0,4 1,1 1,6 1,1 0,7 1,0 1,1 Kaarina 2,0 1,5 1,6 1,5 0,8 1,4 2,1 1,8 Helsinki 2,9 6,4 10,5 10,5 12,2 6,0 9,2 9,4 Raisio 16,7 25,7 39,5 44,5 40,9 33,6 37,1 38,1 Turku 67,6 59,5 40,1 31,5 32,9 46,2 41,9 40,5 Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

19 Työllisyystilanne vuonna (vuosikeskiarvot) Lähde: Varsinais-Suomen TE keskus, Työvoimaosasto Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Saaristokaupunki 946 7, , ,6 Naantali 579 8, , ,8 Askainen 37 8,6 36 7,9 34 7,4 Lemu 47 6,0 51 6,4 45 5,6 Masku 164 5, , ,7 Merimasku 39 5,3 41 5,4 35 4,4 Rymättylä 71 7,4 71 7,3 72 7,3 Velkua 9 7,3 11 9,3 7 6,4 Turun seutukunta , , ,8 Ta-% = työttömyysaste

20 Tietoja eräiden palvelujen kustannuksista vuonna 2004 Lähteet: Tilastokeskus, Opetushallitus Saaristok Kotipalvelut ( /asukas) Perusopetus ( /oppilas) Manner- Suomi Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Velkua Rymättylä Naantali Merimasku Masku Lemu Askainen Erikoissairaanhoito ( /asukas) Perusterv. huolto ( /asukas) Vanhusten laitosp. ( /asukas) Päivähoito ( /asukas)

21 5. Yhteenveto Tässä luvussa esitetään tiiviisti keskeisimmät havainnot toimintaympäristön, asiakkaitten ja kuntalaisten, palvelujen, henkilöstön sekä talouden näkökulmista. photo :vintola

22 SIVISTYSPALVELUT- NÄKÖKULMA Sisäiset Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -alueen hyvät imagolliset lähtökohdat houkuttelevat opiskelijoita -seudullinen koulutusstrategia 1. S Vahvuudet -korkeatasoiset koulutuspalvelut -asukaspohjaan nähden monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -koulu- ja muut toimitilat sekä koulukuljetukset pääsääntöisesti riittävät ja kunnossa 5. O+S Menestystekijät -kilpailukykyinen koulutuspolitiikka -kiinnostavat matkailukohteet ja tapahtumat 2. W Heikkoudet -sisäisen joukkoliikenteen puuttuminen lähes kokonaan vaikeuttaa palvelujen käyttöä -kuntarakenne hajanainen, useita pieniä keskuksia 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -julkisen liikenteen tukeminen ja kehittäminen -kuljetusjärjestelmien kehittäminen -etäopetuksen kehittäminen 4. T Uhat -alueen kiinnostavuus kulttuurija matkailukohteena heikkenee -väestönkasvun pysähtyessä oppilasmäärät laskevat -liikunta- ja vapaaajanpalveluissa nopeasti muuttuvat trendit 7. T+S Uhat hallintaan -ennakkoluulottomat koulutuspalvelut -kulttuuri-,matkailu- ja vapaaaikapalvelujen jatkuva ideointi ja kehittäminen alueen yrittäjien kanssa kyky nopeasti reagoida kysynnän muutoksiin 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -oppilas/opiskelijamäärä laskee> koulutuspalvelut heikkenevät -yleisö häviää> mahdollisuudet järjestää tapahtumia katoavat

23 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (1/2) oppilasmäärä hieman laskee alakoulussa ja kasvaa yläkoulussa, opiskelijamäärä kasvaa lukiossa - lähitulevaisuudessa ei muutoksia kokonaisoppilas/opiskelijamäärässä nykyinen kouluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä. Sopimuspohjainen kouluyhteistyö (Nousiainen ja Turku) jatkuu entisellään ja kehittyy seudullisen koulutusstrategian mukaisesti isompi kuntayksikkö mahdollistaa monipuolisemmat ja yksilöllisemmät opetuspalvelut perusopetuksessa (varsinkin erityisopetuksessa) ja erityisesti lukiokoulutuksessa mahdollistaa pienten yksikköjen hallinnollisen yhdistämisen ja taloudellisemman johtamisjärjestelmän kehittämisen opetustoimeen etäopetuspalvelujen joustavampi toteuttaminen sähköisen viestinnän kehittyessä kansalaisopisto ja musiikkiopisto, omien opistojen toiminta-alueen laajentaminen lisää opistojen tuottavuutta.

24 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (2/2) ammattitaitoisemmat ja monipuolisemmat kirjastopalvelut yhteisen aineistohankinnan ja lainausjärjestelmän avulla kulttuuripalvelujen tarjontaa voidaan monipuolistaa ja lisätä poistamalla tarjonnasta päällekkäisyyksiä ja saamalla kulttuuriammatillista henkilökuntaa laajemmin myös alueen muiden kulttuuritoimijoiden käyttöön yhteinen liikuntatoimi lisää tilojen käyttöä, parantaa valmiuksia investoida uusiin tarpeisiin ja luo laajempaa yhteistyötä järjestökentällä yhteinen nuorisotoimi parantaa palvelujen saatavuutta keskusten ulkopuolella sekä auttaa paremmin ennakoimaan tulevaa palvelutarvetta sisäisen joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen palvelujen saavutettavuuden kannalta paranee

25 TERVEYDENHUOLTO Lähtökohta: Kuntayhtymät puretaan > terveystoimi suoraan peruskunnan toimintaan > mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön tiiviimmän järjestämisen ja saumattomat palveluketjut. Mahdollistaa terveys- ja vanhuspalvelujen järjestämisen laajempana seudullisena kokonaisuutena ja joka tapauksessa myös nykyisiin kuntayhtymäalueisiin perustuvan sopimusyhteistyön (Nousiainen, Vahto)

26 SOSIAALITOIMI - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 1. S Vahvuudet -kattavat perus- ja lähipalvelut -hallittu väestönkasvu -tasapainoinen ikärakenne, edullinen huoltosuhde 2. W Heikkoudet -henkilöstön saatavuudessa on ongelmia -erityisosaamisen puute nykyisissä pienissä kunnissa -vähän mahdollisuuksia suunnittelu- ja kehittämistyöhön 3. O Mahdollisuudet -seudullinen strategia, erityispalvelut ensi sijassa -toimivien yksityisten palvelumarkkinoiden kehittyminen 4. T Uhat -byrokratian lisääntyminen -asiakkaitten tarpeet vaikeampi ottaa huomioon -ennaltaehkäisevät palvelut vähenevät -normitus edellyttää resurssilisäyksiä ja lisää kuntien tehtäviä -väestön ikääntyminen aiheuttaa suunniteltua nopeamman palvelujen kasvutarpeen 5. O+S Menestystekijät -tehokkaat hoitoketjut ja riittävä ammattitaitoinen henkilöstö -ennakkoluulottomat ja monipuoliset palvelut mukaan luettuna ostopalvelut -matala organisaatio 7. T+S Uhat hallintaan -parantuvan asiantuntemuksen kautta kyetään vastaamaan asiakkaitten tarpeisiin -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen -oikea-aikainen ja suunnitelmallinen varautuminen palvelujen kysynnän muutoksiin -ennaltaehkäisevistä palveluista huolehtiminen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -riittävä henkilöstö mahdollistaa työn jakamisen sekä ammatillisesti että alueellisesti -palvelujen kehittäminen erikoisoloja vastaaviksi -henkilöstön erikoistuminen syventää ammatillista osaamista 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -työntekijäpula saattaa vaarantaa palvelut. -ennaltaehkäisevien palvelujen puute aiheuttaa sosiaalisten ongelmien vaikeutumista sekä merkittäviä taloudellisia kustannuksia

27 SOSIAALITOIMI: Johtopäätökset vanheneva väestö, erityisesti vanhimpien ikäryhmien voimakas kasvu, asettaa haasteita palvelujen järjestämiselle lasten päivähoidossa väestön kasvu, erityisesti muuttoliike, aiheuttaa sen, että päivähoito tarvitsee vähintään nykyiset resurssinsa myös tulevaisuudessa yksityinen palvelutarjonta lisääntyy ja hankinta ostopalveluna helpottuu ja tehostuu yksikkökoon kasvaessa. Myös oman toiminnan järjestäminen vaihtoehtona ostopalveluille helpottuu nykyinen palveluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä suunnittelu- ja kehittämismahdollisuudet paranevat kuntakoon kasvaminen ei poista tarvetta laajemman seutuyhteistyön kehittämiseen erityisesti erityispalvelujen osalta

28 TEKNISET PALVELUT - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen hankintatoimi -tietotekninen kehitys, esim. paikkatietojärjestelmät 4. T Uhat -ympäristöriskit -tieluokitusten mahdollinen muuttuminen ja muut mahdolliset valtion heikennyspäätökset -lakisääteiset palvelut vievät resurssit teknisten palvelujen hoitamiselta 1. S Vahvuudet -Naantalin pohjalta luotavissa vahva tekninen organisaatio -vakiintunutta yhteistyötä jätehuollon ja vesihuollon alueilla -yhteisiä vesi- ja viemäriverkostoja -yhtenäinen jätehuolto 5. O+S Menestystekijät -tekniset palvelut ja kunnallistekniikka pystytään tarjoamaan oikean hintaisena ja tasoisena kauttaaltaan saaristokaupungin alueella -monipuolinen tonttitarjonta 7. T+S Uhat hallintaan -valmiussuunnittelu ajan tasalle -nostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta henkilöresursseja yhdistettäessä ja uusilla toimintamalleilla -aktiivinen edunvalvonta -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen 2. W Heikkoudet -pitkät verkostot ja hajanaiset tekniset järjestelmät -maankäytön suunnitteluresurssit ohuet -yhtenäisen maapolitiikan puute -toimintakulttuurierot 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -maankäytön suunnitteluresurssit tarkoituksenmukaisiksi -yhtenäiset maapolitiikan linjaukset -osaamisen keskittäminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen pienuuden edutkin säilyttäen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -juomaveden riittävyys -reuna-alueiden tekniseen huoltoon ei riitä resursseja

29 TEKNISET PALVELUT: Johtopäätökset strategisen suunnittelun ja elinkeinojen kehittämiseen yhtenäinen kaavoitus- ja maapolitiikka antaa huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palvelujen taso ja varmuus kasvavat yhdyskuntateknisen rakentamisen laadun valvonta paranee ja huolto varmistuu laajempi ostopalvelun käyttömahdollisuus ja hankintatoimen osaaminen tariffien yhtenäistämisellä erilainen vaikutus eri kunnissa keskittäminen loitontaa palveluja pienten kuntien kuntalaisista

30 TALOUS - NÄKÖKULMA Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen taloushallinto -Turun seutuverkko -palvelustrategia -yhdistymisavustukset Sisäiset 4. T Uhat -valtio kunta -suhde -kunnallisten palvelujen laajenevat määrä- ja laatuvaatimukset -Naantalin talouden voimakas suhdanneriippuvuus 1. S Vahvuudet -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -selvästi keskitasoa alhaisempi veroaste -alhainen lainamäärä asukasta kohti -Naantalin vahvat liikelaitostulot -taustaa taloushallinnon voimien kokoamiseen jo muokattu 5. O+S Menestystekijät -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -kilpailukykyinen veroaste -Naantalin vahvat liikelaitostulot -Korkeatasoiset ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut -monipuolinen elinkeinorakenne -toimiva Turun seutuverkko 7. T+S Uhat hallintaan -elinkeinorakenteen monipuolistaminen -aktiivinen edunvalvonta -Investointihankkeiden priorisointi -sitoutuminen pitkäjänteiseen hallittuun taloudenhoitoon 2. W Heikkoudet -tulopohjan kapeus Naantalia lukuun ottamatta -selkeästi toisistaan poikkeavat veroasteet kunnissa -hajanainen taajamarakenne -erittäin haavoittuvat taloushallinnon resurssit 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -kuntarajat ylittävä vapaaehtoinen yhteistyö -seudullisen taloushallinnon hyödyntäminen -tulopohjan vahvistaminen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -taloudellinen lama -matkailuelinkeinoon ja alueen vetovoimaisuuteen vaikuttavat ympäristökatastrofit

31 TALOUS: Johtopäätökset (1/2) Hallinnon kustannukset tulevat alenemaan. Nopealla päätöksenteolla voidaan varmistaa lähiajan investointien tarpeellisuus. Resurssien käytön optimoinnilla yksikkökustannukset pysyvät hallinnassa. Henkilöstökustannukset alenevat vähitellen siirtymävaiheen jälkeen. Alkuvaiheessa palkkatason yhtenäistäminen voi jopa lisätä kustannuksia. Hyödynnetään matalan organisaation antamat mahdollisuudet. Sovellusalueet yhtenäistetään (TALHA) ja yhtenäistäminen saattaa vapauttaa resursseja. Taksat, maksut ja veroprosentit pääsääntöisesti yhtenäistyvät. Vuositasolla säännönmukaisiin valtionosuuksiin tulee vähennystä noin 1 miljoonaa euroa. Mikäli S-kaupunki ei saa saaristo-osakunnan statusta, vähennystä tulee 1,8 milj. euroa vuodessa. Useilla S-kunnilla on 2006 tuloslaskelmassa kertaluonteisia myyntivoittoja ja/tai kaavoituskorvauksia, yhteensä noin 2,5 Meur.

32 TALOUS: Johtopäätökset (2/2) Verotuloarvio laskettuna 16,50 % mukaan ja valtionosuudet yhdistettynä kuntien vuoden 2006 talousarvioihin (toimintatuotot ja toimintamenot ml. em. kertaluonteiset myyntivoitot ja korvaukset 2,5 Meur) antavat yhdistetyksi tulokseksi noin euron alijäämän. Tähän alijäämään kohdistuvat normaalit talousarvion toteutumisriskit. Mikäli em. alijäämä yhdessä kertaluonteisten tuottojen (2,5 Meur) kanssa korvataan vain verotuksella, merkitsee se tuloveroprosentin nostoa 17,50 %:iin. Taseiden ylijäämät yhteensä ovat noin 45,0 miljoonaa euroa, mistä Naantalin osuus noin 39 Meur ja siitä Naantalin vesihuollon osuus on noin 10,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätökset 2005 heikentävät jonkin verran ylijäämiä. Kertaluontoista rahoitusta mahdollisuus saada ehkä jopa 10 miljoonaa euroa viiden vuoden siirtymäkauden aikana (yhdistymisavustus + valtionosuuden väheneminen portaittain + investointiavustus). Yhdistymisavustus olisi maksimi, noin 6,7 miljoonaa euroa edellyttäen nykyisen avustusjärjestelmän voimassaoloa.

33 HENKILÖSTÖ - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet vetovoimainen toimintaympäristö helpottaa työvoiman saantia Naantalin ja saariston hyvät imagolliset lähtökohdat Turun seudun yhteishengen nousu ja seudulliset palveluprosessit 1. S Vahvuudet matala organisaatio ja henkilöstömitoitus (henkilöstö ilman k.yhtymiä/ 0 as =Suomi 6.2%, Turun sk 6.3%, Saaristoka. 4.2%) lähtökohtana saavutettu korkea palveluiden taso ja ammattitaitoinen henkilöstö yhdyskuntarakenne palveluverkkoineen antaa mahdollisuuden henkilöstön uudelleen organisointiin ja toiminta-tapojen uudistamiseen avaa uusia mahdollisuuksia henkilöstöpolitiikan kehittymiseen 5. O+S Menestystekijät vetovoimainen, seudullisesti yhtenäinen henkilöstö- ja palkkauspolitiikka luotavissa. tarvittaessa Saaristokaupungille voidaan luoda oma, muuta ja muita alueita jopa kilpailukykyisempi henkilöstöpolitiikka 2. W Heikkoudet kaupungin toimivuuden kannalta kriittisimmät henkilöresurssit kartoittamatta tukipalveluiden vähäinen resursointi ja ydintoimintojen haavoittuvuus (mm. palkkal.) eläkepoistumaan ei ole varauduttu riittävän suunnitelmallisesti varautuminen hiljaisen tiedon siirtämiseen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi omalla tietotaidolla määritellään ydinpalvelut, joiden resursointiin kaupungin toimintavarmuuden ylläpitämiseksi heti panostetaan etsitään uusia palveluiden järjestämistapoja ja toimintamalleja panostetaan entistä enemmän toimintaympäristön vetovoimaisuuteen ja imagomarkkinointiin 4. T Uhat työvoimapoistuma valtakunnallisesti ja rakenteellisesti ylittää sietokyvyn > kuntalaispalveluiden turvaamiseksi ei riittävää työvoimatarjontaa kuntatyönantaja ei ole kilpailukykyinen 7. T+S Uhat hallintaan virtaviivaistetaan palvelujärjestelmiä ja palveluverkkoa työnjakoja ja toimintatapoja muuttamalla panostetaan ennakoivaan suunnitteluun, strategiatyöhön ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin uusitaan työnantajastrategia ja henkilöstöpolitiikka iskukykyisemmäksi 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeet laiminlyödään resurssipulassa. byrokraattisuus kasvaa ja henkilöstö voi pahoin. ajaudutaan hallitsemattomasti avoimille markkinoille. henkilöstö, kuntalaiset ja elinkeino-elämä äänestävät jaloillaan

34 HENKILÖSTÖ: Johtopäätökset Saaristokaupungin ( as.) vetovoimaisuus työnantajana paranee kilpailtaessa työvoimasta ja avainhenkilöistä eläkepoistuma suhteessa nykyiseen vakanssirakenteeseen korvattavissa suunnitelmallisemmin uutta kokonaisuutta rakennettaessa palvelujen, niiden järjestämis- ja toimintatapojen uudistaminen todennäköisempää: Varajärjestelmät toimivammiksi, päällekkäisyyksiä poistuu, työnjaot toimivammat > ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden palvelu tehostuu ja toimintavarmuus kasvaa, henkilöstökulujen kasvu hidastuu nykyisen henkilöstön jaksaminen otettavissa suunnitelmallisemmin huomioon henkilöstörakenteen monipuolistuessa mahdollisuudet osaamisen kehittymiseen ja monipuolistamiseen paranevat takaamalla nykyisen henkilöstön työsuhde päästään myönteisessä hengessä eteenpäin. Uudelleensijoitusten käynnistäminen nopealla aikataululla jo siirtymävaiheessa välttämätöntä. muutosvastarinta korostaa muutosjohtamisen tärkeyttä nykyisten pienten yksikköjen kasvaessa joustovara ja asiakasläheisyys vähenee > byrokratia

35 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (1/2) asiakkaiden palvelussa ei arvioida oleellista muutosta lähipalvelujen säilyessä myös reuna-alueilla. taajamarakenne tulee olemaan entistä hajanaisempi, josta seuraa haasteita kuljetuspalvelujen järjestämiselle. vaarana on vapaaehtoisuuteen perustuvien toimintojen hiipuminen. muodostaa kuntataloudeltaan vahvan kuntayksikön. Mahdollistaa hyvin johdettuna suuruuden ekonomian etuja ja pienten yksikköjen joustavuutta hyödyntäen paremman tuloksellisuuden. henkilöstön asema turvataan eläkepoistumaa hyödyntämällä ja uudelleensijoituksella. Siksi taloudelliset hyödyt tulevat osin viiveellä. lähtötilanteeseen nähden tulee olemaan sekä menettäjiä että hyötyjiä. kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat ovat väestönkasvukuntia. Kasvun säilyminen hallittuna (n. 1,5 %) on mahdollinen myös tulevaisuudessa.

36 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (2/2) väestörakenne on hyvä, huoltosuhde on maan keskiarvoa. Lasten lukumäärä ei väestöennusteen mukaan alene. Sen vuoksi useista muista kunnista poiketen ei resursseja ole vapautumassa nuorimpien ikäluokkien tarvitsemista palveluista. työpaikkaomavaraisuuden suhteen kunnat ovat lähtötilanteessa erilaisia: esim. Naantalissa laskee. Työpaikkamäärän kehitys koko alueella on kuitenkin selvästi kasvava. mahdollisuudet sekä oman että seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen paranevat. Tonttivaranto myös teollisuus- ja liiketonttien osalta kasvaa merkittävästi. lähidemokratia heikkenee uuden kunnan monimuotoisuus parantaa entisestään alueen vetovoimaisuutta asuin-, matkailu- ja vapaa-ajanviettoalueena Naantalin perinteinen imago yhdessä saaristoalueen kuntien kanssa tarjoaa asukkaille helposti omaksuttavan identiteetin

37 EHDOTUS JATKOTOIMIKSI Ohjausryhmä merkitsee yhteenvetoraportin tietoonsa saatetuksi ja keskustelee mahdollisen kuntaliitosten esiselvityksen käynnistämisestä.

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva 1 NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous Aika 1.4.2008 kello 18.00 19.00 Paikka Naantalin kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Jäsenet: Naantali: Markku

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Jarkko Kanerva

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Jarkko Kanerva 1 NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous Aika 15.4.2008 kello 17.30 20.25 Paikka Naantalin kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Jäsenet: Naantali: Markku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Turun seudun kuntien liikuntastrategia

Turun seudun kuntien liikuntastrategia Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla 2011-12 Turun seudun kuntien liikuntastrategia Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 31.12.2012 Turun seudun kuntien

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TUNTURI-LAPIN KUNTARAKENNE

TUNTURI-LAPIN KUNTARAKENNE TUNTURI-LAPIN KUNTARAKENNE TUNTURI-LAPIN KUNNAT SÄILYVÄT ITSENÄISINÄ PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTAPOJA KEHITETÄÄN JA NIIDEN TULEE VASTATA TULEVIIN HAASTEISIIN LISÄTÄÄN YHTEISTYÖTÄ YTAKE (YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Seutufoorumi

Seutufoorumi Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI

KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Liite B2 / Koulutuslautakunta 24.3.2009 KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Kevät 2009 Koulutuslautakunta 24.3.2009 1 (8) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin Palvelutarpeiden muutokset - missä voidaan ja pitää säästää Kimmo Haapasalo Projektijohtaja FCG 8.5.2015 Page 1 Väestön kehitys 2013-2029 8.5.2015 Page 2 2013=100

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006 Leppävirran kuntastrategia 2010 Kunnanhallitus 20.2.2006 Sisältö VISIO TOIMINTA-AJATUS PÄÄSTRATEGIA Strategiat ELINKEINO ASUINKUNTA PALVELU HENKILÖSTÖ TALOUS VISIO Leppävirran kunta tarjoaa kasvavalle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Naantali. -valtuustokauden 2013-2016 strategia

Tulevaisuuden Naantali. -valtuustokauden 2013-2016 strategia Tulevaisuuden Naantali -valtuustokauden 2013-2016 strategia NAANTALIN KAUPUNKI 2 Johdanto Kaupungin arvot Tulevaisuuden Naantali, valtuustokauden 2013 2016 strategia on laadittu oloissa, joissa sekä kuntarakenteen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Toimikuntien tehtävät

Toimikuntien tehtävät Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus

Lisätiedot