Saaristokaupunkiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saaristokaupunkiselvitys"

Transkriptio

1 Saaristokaupunkiselvitys Yhteenvetoraportti Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua huhtikuu 2006

2 1. Tausta ja selvityksen tarkoitus Sisäasiainministeriö asetti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tehtävänä on mm. arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnan tasolle saakka. Kunnat ovat yleisesti kannanotoissaan kannattaneet ns. peruskuntamallia. Tässä yhteydessä selvityksessä mukana olevat kunnat ovat myös todenneet, että saaristokaupunki (Naantali, Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Rymättylä ja Velkua, asukasta) voisi muodostaa kriteerit täyttävän kunnan. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Vielä on todettu, että peruskuntamallin määrittelyssä tulee ottaa yhtä suurella painoarvolla huomioon palvelujen ja elinkeinorakenteen muodostama muu toiminnallinen kokonaisuus kuin työssäkäyntialue. Mainittakoon, että saaristokaupungissa suurempi osa työvoimasta kävisi töissä omalla alueella (40,5 %) kuin missään muussa yksittäisessä kunnassa. Tämän selvitystyön ja muun aineiston perusteella tullaan aikanaan tekemään päätökset kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain tarkoittamista jatkotoimista kussakin työhön osallistuneessa kunnassa. Nyt tehtyä työtä voidaan hyödyntää omaa ja kuntien yhteistä palvelujen järjestämissuunnittelua jatkettaessa.

3 2. Selvitystyön osalliset Selvitystyö on tehty osallisten kuntien kunnallishallitusten päätöksiin perustuen omana virkamiestyönä. Selvitystyötä on ohjannut kunnanhallitusten nimeämä 17-jäseninen ohjausryhmä jonka kokoonpanossa on huomioitu alueellinen ja poliittinen edustavuus. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Naantalista: Markku Tuuna, puheenjohtaja, Elina Salokangas, Mikko Rönnholm, Urpo Alho, Heini Jalkanen, Jarkko Kanerva Askaisista: Ulla Ranki Lemusta: Mikko Auranen, Jaana Lehtilä Maskusta: Tarja Nuotio, Tuomo Tegelsten ( asti), Pirjo Liitola ( alkaen), Kari J. Suominen Merimaskusta: Anne Linja, Eliisa Ansamaa Rymättylästä: Juhani Saarinen, Taija Terä Velkualta: Aulis Toivonen Kunnanjohtajista koostuvan ryhmän ohella virkamiesvalmistelusta ovat vastanneet sektorikohtaiset työryhmät, joita nimettiin sivistystoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimialan, henkilöstön ja talouden asioita valmistelemaan. Työtä on säännöllisesti seurattu Naantalin kaupungin johtoryhmässä.

4 3. Selvitystyön vaiheet Selvitystyö käynnistettiin kunnallishallitusten päätöksillä. Naantalissa 30. päivänä marraskuuta 2005 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin työn poliittisesta ohjauksesta ja siihen liittyen ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmä kokoontui päättämään selvitystyön jatkamisesta. Virkamiestyöryhmille annettiin tehtäväksi työn loppuun saattaminen huhtikuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään raporttiluonnosta. Selvitystyön puitteissa tehtiin laajaa kuntien välistä yhteistyötä valmisteltaessa vastauksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lausuntokierroksen toisen vaiheen kysymyksiin. Kuntien tässä yhteydessä antamat vastaukset on huomioitu selvitystyössä.

5 4. Yleistiedot ja toimintaympäristö Luvussa on esitetty saaristokaupungin pinta-alaa, väestöä, taloutta, elinkeinorakennetta ja työllisyyttä kuvaavia keskeisiä tietoja. photo :vintola photo :vintola

6 Saaristokaupunki keskustaajamien sijainti

7 Pinta-alat ja asukastiheys vuonna 2005, taajama-aste v Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto Maapinta-ala km² Vesipinta-ala km² Yhteensä km² Asukastiheys henk/maa-km² Taajama-aste Saaristokaupunki 480,41 405,29 885,70 54,06.. Naantali 51,08 30,68 81,76 270,50 95,9 Askainen 61,26 33,34 94,60 15,30 31,9 Lemu 47,14 8,2 55,34 34,00 62,9 Masku 92,99 9,53 102,52 63,10 81,1 Merimasku 50,41 34,03 84,44 30,00 56,5 Rymättylä 146,45 186,36 332,81 13,60 39,3 Velkua 31,08 103,53 134,61 7,50 0,0

8 Kesämökkitietoja vuodelta 2003 Lähde: Tilastokeskus Mökkejä yht. Ulkokuntalaisten omistamat mökit Kesäasukkaista ulkokuntalaisia Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Yhteensä Varsinais-Suomi

9 Väestö ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus Rymättylä Velkua Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Yht

10 Väestö ikäryhmittäin ,(%) Lähde: Tilastokeskus 8,9 8,0 61,4 14,1 7,5 Rymättylä 11,4 7,3 62,4 11,8 6,9 Velkua 4,7 6,7 63,7 16,2 8,7 Merimasku 4,4 6,7 63,3 15,7 9,9 Masku 4,3 6,4 62,1 16,2 10,7 Lemu 10,6 8,2 63,1 12,3 5,5 Askainen 6,5 8,0 64,2 13,4 7,8 Naantali 6,2 7,6 63,6 14,3 8,4 Saaristokaupunki Yht

11 Demografinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus / TAD aluetilastot Saaristokaupunki Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Turun seutukunta Koko maa ,51 0,49 0,54 0,54 0,51 0,51 0,57 0,49 0,47 0, ,64 0,67 0,62 0,60 0,63 0,56 0,68 0,66 0,59 0,64 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti.

12 Väestönmuutokset vuonna 2005 (ennakkot.) Lähde: Tilastokeskus 5, Velkua 2, Rymättylä 2, Merimasku 2, Masku 1, Lemu 0, Askainen 1, Naantali 1, Saaristokaupunki Väestön lisäys (%) Väestön lisäys Nettomaahanmuutto Nettomuutto Syntyneiden enemmyys

13 Väestöennuste vuodelle 2020 Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä v v v v

14 Väestöennuste vuodelle 2020,(%) Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä 0 6 v. 7,5 7,4 5,1 8,0 8,9 7,2 5,6 5, v. 12,3 11,6 10,6 14,8 14,4 12,2 9,5 7,4 65 v. 58,4 57,7 59,4 59,4 58,6 61,9 57,6 58,8 75 v. 8,5 9,4 9,8 5,9 7,3 6,7 8,8 7,4

15 Elinkeinorakenne vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot 52,9 55,7 64,0 66,1 62,8 56,4 71,5 67,3 23,5 25,9 27,1 28,5 27,2 26,6 26,4 30,1 19,6 16,1 6,9 3,7 5,8 15,5 0,6 3,9 % Työlliset % Työlliset % Työlliset Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Palvelut Jalostus Alkutuotanto

16 Työpaikkamäärä ja työpaikkaomavaraisuus Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot. *) = ennakkotieto Työpaikat 1995 Työpaikat 2000 Työpaikat 2004*) Työpaikkaomav. (%) 2004*) Saaristokaupunki ,5 Naantali ,1 Askainen ,1 Lemu ,1 Masku ,3 Merimasku ,1 Rymättylä ,0 Velkua ,4

17 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht Muualla Lieto Kaarina Helsinki Raisio Turku Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

18 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003,(%) Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht. 9,8 6,1 6,5 9,2 11,2 11,2 7,7 8,2 Muualla 1,0 0,3 0,7 1,2 0,9 1,0 1,1 1,0 Lieto 0 0,4 1,1 1,6 1,1 0,7 1,0 1,1 Kaarina 2,0 1,5 1,6 1,5 0,8 1,4 2,1 1,8 Helsinki 2,9 6,4 10,5 10,5 12,2 6,0 9,2 9,4 Raisio 16,7 25,7 39,5 44,5 40,9 33,6 37,1 38,1 Turku 67,6 59,5 40,1 31,5 32,9 46,2 41,9 40,5 Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

19 Työllisyystilanne vuonna (vuosikeskiarvot) Lähde: Varsinais-Suomen TE keskus, Työvoimaosasto Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Saaristokaupunki 946 7, , ,6 Naantali 579 8, , ,8 Askainen 37 8,6 36 7,9 34 7,4 Lemu 47 6,0 51 6,4 45 5,6 Masku 164 5, , ,7 Merimasku 39 5,3 41 5,4 35 4,4 Rymättylä 71 7,4 71 7,3 72 7,3 Velkua 9 7,3 11 9,3 7 6,4 Turun seutukunta , , ,8 Ta-% = työttömyysaste

20 Tietoja eräiden palvelujen kustannuksista vuonna 2004 Lähteet: Tilastokeskus, Opetushallitus Saaristok Kotipalvelut ( /asukas) Perusopetus ( /oppilas) Manner- Suomi Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Velkua Rymättylä Naantali Merimasku Masku Lemu Askainen Erikoissairaanhoito ( /asukas) Perusterv. huolto ( /asukas) Vanhusten laitosp. ( /asukas) Päivähoito ( /asukas)

21 5. Yhteenveto Tässä luvussa esitetään tiiviisti keskeisimmät havainnot toimintaympäristön, asiakkaitten ja kuntalaisten, palvelujen, henkilöstön sekä talouden näkökulmista. photo :vintola

22 SIVISTYSPALVELUT- NÄKÖKULMA Sisäiset Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -alueen hyvät imagolliset lähtökohdat houkuttelevat opiskelijoita -seudullinen koulutusstrategia 1. S Vahvuudet -korkeatasoiset koulutuspalvelut -asukaspohjaan nähden monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -koulu- ja muut toimitilat sekä koulukuljetukset pääsääntöisesti riittävät ja kunnossa 5. O+S Menestystekijät -kilpailukykyinen koulutuspolitiikka -kiinnostavat matkailukohteet ja tapahtumat 2. W Heikkoudet -sisäisen joukkoliikenteen puuttuminen lähes kokonaan vaikeuttaa palvelujen käyttöä -kuntarakenne hajanainen, useita pieniä keskuksia 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -julkisen liikenteen tukeminen ja kehittäminen -kuljetusjärjestelmien kehittäminen -etäopetuksen kehittäminen 4. T Uhat -alueen kiinnostavuus kulttuurija matkailukohteena heikkenee -väestönkasvun pysähtyessä oppilasmäärät laskevat -liikunta- ja vapaaajanpalveluissa nopeasti muuttuvat trendit 7. T+S Uhat hallintaan -ennakkoluulottomat koulutuspalvelut -kulttuuri-,matkailu- ja vapaaaikapalvelujen jatkuva ideointi ja kehittäminen alueen yrittäjien kanssa kyky nopeasti reagoida kysynnän muutoksiin 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -oppilas/opiskelijamäärä laskee> koulutuspalvelut heikkenevät -yleisö häviää> mahdollisuudet järjestää tapahtumia katoavat

23 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (1/2) oppilasmäärä hieman laskee alakoulussa ja kasvaa yläkoulussa, opiskelijamäärä kasvaa lukiossa - lähitulevaisuudessa ei muutoksia kokonaisoppilas/opiskelijamäärässä nykyinen kouluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä. Sopimuspohjainen kouluyhteistyö (Nousiainen ja Turku) jatkuu entisellään ja kehittyy seudullisen koulutusstrategian mukaisesti isompi kuntayksikkö mahdollistaa monipuolisemmat ja yksilöllisemmät opetuspalvelut perusopetuksessa (varsinkin erityisopetuksessa) ja erityisesti lukiokoulutuksessa mahdollistaa pienten yksikköjen hallinnollisen yhdistämisen ja taloudellisemman johtamisjärjestelmän kehittämisen opetustoimeen etäopetuspalvelujen joustavampi toteuttaminen sähköisen viestinnän kehittyessä kansalaisopisto ja musiikkiopisto, omien opistojen toiminta-alueen laajentaminen lisää opistojen tuottavuutta.

24 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (2/2) ammattitaitoisemmat ja monipuolisemmat kirjastopalvelut yhteisen aineistohankinnan ja lainausjärjestelmän avulla kulttuuripalvelujen tarjontaa voidaan monipuolistaa ja lisätä poistamalla tarjonnasta päällekkäisyyksiä ja saamalla kulttuuriammatillista henkilökuntaa laajemmin myös alueen muiden kulttuuritoimijoiden käyttöön yhteinen liikuntatoimi lisää tilojen käyttöä, parantaa valmiuksia investoida uusiin tarpeisiin ja luo laajempaa yhteistyötä järjestökentällä yhteinen nuorisotoimi parantaa palvelujen saatavuutta keskusten ulkopuolella sekä auttaa paremmin ennakoimaan tulevaa palvelutarvetta sisäisen joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen palvelujen saavutettavuuden kannalta paranee

25 TERVEYDENHUOLTO Lähtökohta: Kuntayhtymät puretaan > terveystoimi suoraan peruskunnan toimintaan > mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön tiiviimmän järjestämisen ja saumattomat palveluketjut. Mahdollistaa terveys- ja vanhuspalvelujen järjestämisen laajempana seudullisena kokonaisuutena ja joka tapauksessa myös nykyisiin kuntayhtymäalueisiin perustuvan sopimusyhteistyön (Nousiainen, Vahto)

26 SOSIAALITOIMI - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 1. S Vahvuudet -kattavat perus- ja lähipalvelut -hallittu väestönkasvu -tasapainoinen ikärakenne, edullinen huoltosuhde 2. W Heikkoudet -henkilöstön saatavuudessa on ongelmia -erityisosaamisen puute nykyisissä pienissä kunnissa -vähän mahdollisuuksia suunnittelu- ja kehittämistyöhön 3. O Mahdollisuudet -seudullinen strategia, erityispalvelut ensi sijassa -toimivien yksityisten palvelumarkkinoiden kehittyminen 4. T Uhat -byrokratian lisääntyminen -asiakkaitten tarpeet vaikeampi ottaa huomioon -ennaltaehkäisevät palvelut vähenevät -normitus edellyttää resurssilisäyksiä ja lisää kuntien tehtäviä -väestön ikääntyminen aiheuttaa suunniteltua nopeamman palvelujen kasvutarpeen 5. O+S Menestystekijät -tehokkaat hoitoketjut ja riittävä ammattitaitoinen henkilöstö -ennakkoluulottomat ja monipuoliset palvelut mukaan luettuna ostopalvelut -matala organisaatio 7. T+S Uhat hallintaan -parantuvan asiantuntemuksen kautta kyetään vastaamaan asiakkaitten tarpeisiin -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen -oikea-aikainen ja suunnitelmallinen varautuminen palvelujen kysynnän muutoksiin -ennaltaehkäisevistä palveluista huolehtiminen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -riittävä henkilöstö mahdollistaa työn jakamisen sekä ammatillisesti että alueellisesti -palvelujen kehittäminen erikoisoloja vastaaviksi -henkilöstön erikoistuminen syventää ammatillista osaamista 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -työntekijäpula saattaa vaarantaa palvelut. -ennaltaehkäisevien palvelujen puute aiheuttaa sosiaalisten ongelmien vaikeutumista sekä merkittäviä taloudellisia kustannuksia

27 SOSIAALITOIMI: Johtopäätökset vanheneva väestö, erityisesti vanhimpien ikäryhmien voimakas kasvu, asettaa haasteita palvelujen järjestämiselle lasten päivähoidossa väestön kasvu, erityisesti muuttoliike, aiheuttaa sen, että päivähoito tarvitsee vähintään nykyiset resurssinsa myös tulevaisuudessa yksityinen palvelutarjonta lisääntyy ja hankinta ostopalveluna helpottuu ja tehostuu yksikkökoon kasvaessa. Myös oman toiminnan järjestäminen vaihtoehtona ostopalveluille helpottuu nykyinen palveluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä suunnittelu- ja kehittämismahdollisuudet paranevat kuntakoon kasvaminen ei poista tarvetta laajemman seutuyhteistyön kehittämiseen erityisesti erityispalvelujen osalta

28 TEKNISET PALVELUT - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen hankintatoimi -tietotekninen kehitys, esim. paikkatietojärjestelmät 4. T Uhat -ympäristöriskit -tieluokitusten mahdollinen muuttuminen ja muut mahdolliset valtion heikennyspäätökset -lakisääteiset palvelut vievät resurssit teknisten palvelujen hoitamiselta 1. S Vahvuudet -Naantalin pohjalta luotavissa vahva tekninen organisaatio -vakiintunutta yhteistyötä jätehuollon ja vesihuollon alueilla -yhteisiä vesi- ja viemäriverkostoja -yhtenäinen jätehuolto 5. O+S Menestystekijät -tekniset palvelut ja kunnallistekniikka pystytään tarjoamaan oikean hintaisena ja tasoisena kauttaaltaan saaristokaupungin alueella -monipuolinen tonttitarjonta 7. T+S Uhat hallintaan -valmiussuunnittelu ajan tasalle -nostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta henkilöresursseja yhdistettäessä ja uusilla toimintamalleilla -aktiivinen edunvalvonta -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen 2. W Heikkoudet -pitkät verkostot ja hajanaiset tekniset järjestelmät -maankäytön suunnitteluresurssit ohuet -yhtenäisen maapolitiikan puute -toimintakulttuurierot 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -maankäytön suunnitteluresurssit tarkoituksenmukaisiksi -yhtenäiset maapolitiikan linjaukset -osaamisen keskittäminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen pienuuden edutkin säilyttäen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -juomaveden riittävyys -reuna-alueiden tekniseen huoltoon ei riitä resursseja

29 TEKNISET PALVELUT: Johtopäätökset strategisen suunnittelun ja elinkeinojen kehittämiseen yhtenäinen kaavoitus- ja maapolitiikka antaa huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palvelujen taso ja varmuus kasvavat yhdyskuntateknisen rakentamisen laadun valvonta paranee ja huolto varmistuu laajempi ostopalvelun käyttömahdollisuus ja hankintatoimen osaaminen tariffien yhtenäistämisellä erilainen vaikutus eri kunnissa keskittäminen loitontaa palveluja pienten kuntien kuntalaisista

30 TALOUS - NÄKÖKULMA Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen taloushallinto -Turun seutuverkko -palvelustrategia -yhdistymisavustukset Sisäiset 4. T Uhat -valtio kunta -suhde -kunnallisten palvelujen laajenevat määrä- ja laatuvaatimukset -Naantalin talouden voimakas suhdanneriippuvuus 1. S Vahvuudet -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -selvästi keskitasoa alhaisempi veroaste -alhainen lainamäärä asukasta kohti -Naantalin vahvat liikelaitostulot -taustaa taloushallinnon voimien kokoamiseen jo muokattu 5. O+S Menestystekijät -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -kilpailukykyinen veroaste -Naantalin vahvat liikelaitostulot -Korkeatasoiset ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut -monipuolinen elinkeinorakenne -toimiva Turun seutuverkko 7. T+S Uhat hallintaan -elinkeinorakenteen monipuolistaminen -aktiivinen edunvalvonta -Investointihankkeiden priorisointi -sitoutuminen pitkäjänteiseen hallittuun taloudenhoitoon 2. W Heikkoudet -tulopohjan kapeus Naantalia lukuun ottamatta -selkeästi toisistaan poikkeavat veroasteet kunnissa -hajanainen taajamarakenne -erittäin haavoittuvat taloushallinnon resurssit 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -kuntarajat ylittävä vapaaehtoinen yhteistyö -seudullisen taloushallinnon hyödyntäminen -tulopohjan vahvistaminen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -taloudellinen lama -matkailuelinkeinoon ja alueen vetovoimaisuuteen vaikuttavat ympäristökatastrofit

31 TALOUS: Johtopäätökset (1/2) Hallinnon kustannukset tulevat alenemaan. Nopealla päätöksenteolla voidaan varmistaa lähiajan investointien tarpeellisuus. Resurssien käytön optimoinnilla yksikkökustannukset pysyvät hallinnassa. Henkilöstökustannukset alenevat vähitellen siirtymävaiheen jälkeen. Alkuvaiheessa palkkatason yhtenäistäminen voi jopa lisätä kustannuksia. Hyödynnetään matalan organisaation antamat mahdollisuudet. Sovellusalueet yhtenäistetään (TALHA) ja yhtenäistäminen saattaa vapauttaa resursseja. Taksat, maksut ja veroprosentit pääsääntöisesti yhtenäistyvät. Vuositasolla säännönmukaisiin valtionosuuksiin tulee vähennystä noin 1 miljoonaa euroa. Mikäli S-kaupunki ei saa saaristo-osakunnan statusta, vähennystä tulee 1,8 milj. euroa vuodessa. Useilla S-kunnilla on 2006 tuloslaskelmassa kertaluonteisia myyntivoittoja ja/tai kaavoituskorvauksia, yhteensä noin 2,5 Meur.

32 TALOUS: Johtopäätökset (2/2) Verotuloarvio laskettuna 16,50 % mukaan ja valtionosuudet yhdistettynä kuntien vuoden 2006 talousarvioihin (toimintatuotot ja toimintamenot ml. em. kertaluonteiset myyntivoitot ja korvaukset 2,5 Meur) antavat yhdistetyksi tulokseksi noin euron alijäämän. Tähän alijäämään kohdistuvat normaalit talousarvion toteutumisriskit. Mikäli em. alijäämä yhdessä kertaluonteisten tuottojen (2,5 Meur) kanssa korvataan vain verotuksella, merkitsee se tuloveroprosentin nostoa 17,50 %:iin. Taseiden ylijäämät yhteensä ovat noin 45,0 miljoonaa euroa, mistä Naantalin osuus noin 39 Meur ja siitä Naantalin vesihuollon osuus on noin 10,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätökset 2005 heikentävät jonkin verran ylijäämiä. Kertaluontoista rahoitusta mahdollisuus saada ehkä jopa 10 miljoonaa euroa viiden vuoden siirtymäkauden aikana (yhdistymisavustus + valtionosuuden väheneminen portaittain + investointiavustus). Yhdistymisavustus olisi maksimi, noin 6,7 miljoonaa euroa edellyttäen nykyisen avustusjärjestelmän voimassaoloa.

33 HENKILÖSTÖ - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet vetovoimainen toimintaympäristö helpottaa työvoiman saantia Naantalin ja saariston hyvät imagolliset lähtökohdat Turun seudun yhteishengen nousu ja seudulliset palveluprosessit 1. S Vahvuudet matala organisaatio ja henkilöstömitoitus (henkilöstö ilman k.yhtymiä/ 0 as =Suomi 6.2%, Turun sk 6.3%, Saaristoka. 4.2%) lähtökohtana saavutettu korkea palveluiden taso ja ammattitaitoinen henkilöstö yhdyskuntarakenne palveluverkkoineen antaa mahdollisuuden henkilöstön uudelleen organisointiin ja toiminta-tapojen uudistamiseen avaa uusia mahdollisuuksia henkilöstöpolitiikan kehittymiseen 5. O+S Menestystekijät vetovoimainen, seudullisesti yhtenäinen henkilöstö- ja palkkauspolitiikka luotavissa. tarvittaessa Saaristokaupungille voidaan luoda oma, muuta ja muita alueita jopa kilpailukykyisempi henkilöstöpolitiikka 2. W Heikkoudet kaupungin toimivuuden kannalta kriittisimmät henkilöresurssit kartoittamatta tukipalveluiden vähäinen resursointi ja ydintoimintojen haavoittuvuus (mm. palkkal.) eläkepoistumaan ei ole varauduttu riittävän suunnitelmallisesti varautuminen hiljaisen tiedon siirtämiseen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi omalla tietotaidolla määritellään ydinpalvelut, joiden resursointiin kaupungin toimintavarmuuden ylläpitämiseksi heti panostetaan etsitään uusia palveluiden järjestämistapoja ja toimintamalleja panostetaan entistä enemmän toimintaympäristön vetovoimaisuuteen ja imagomarkkinointiin 4. T Uhat työvoimapoistuma valtakunnallisesti ja rakenteellisesti ylittää sietokyvyn > kuntalaispalveluiden turvaamiseksi ei riittävää työvoimatarjontaa kuntatyönantaja ei ole kilpailukykyinen 7. T+S Uhat hallintaan virtaviivaistetaan palvelujärjestelmiä ja palveluverkkoa työnjakoja ja toimintatapoja muuttamalla panostetaan ennakoivaan suunnitteluun, strategiatyöhön ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin uusitaan työnantajastrategia ja henkilöstöpolitiikka iskukykyisemmäksi 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeet laiminlyödään resurssipulassa. byrokraattisuus kasvaa ja henkilöstö voi pahoin. ajaudutaan hallitsemattomasti avoimille markkinoille. henkilöstö, kuntalaiset ja elinkeino-elämä äänestävät jaloillaan

34 HENKILÖSTÖ: Johtopäätökset Saaristokaupungin ( as.) vetovoimaisuus työnantajana paranee kilpailtaessa työvoimasta ja avainhenkilöistä eläkepoistuma suhteessa nykyiseen vakanssirakenteeseen korvattavissa suunnitelmallisemmin uutta kokonaisuutta rakennettaessa palvelujen, niiden järjestämis- ja toimintatapojen uudistaminen todennäköisempää: Varajärjestelmät toimivammiksi, päällekkäisyyksiä poistuu, työnjaot toimivammat > ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden palvelu tehostuu ja toimintavarmuus kasvaa, henkilöstökulujen kasvu hidastuu nykyisen henkilöstön jaksaminen otettavissa suunnitelmallisemmin huomioon henkilöstörakenteen monipuolistuessa mahdollisuudet osaamisen kehittymiseen ja monipuolistamiseen paranevat takaamalla nykyisen henkilöstön työsuhde päästään myönteisessä hengessä eteenpäin. Uudelleensijoitusten käynnistäminen nopealla aikataululla jo siirtymävaiheessa välttämätöntä. muutosvastarinta korostaa muutosjohtamisen tärkeyttä nykyisten pienten yksikköjen kasvaessa joustovara ja asiakasläheisyys vähenee > byrokratia

35 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (1/2) asiakkaiden palvelussa ei arvioida oleellista muutosta lähipalvelujen säilyessä myös reuna-alueilla. taajamarakenne tulee olemaan entistä hajanaisempi, josta seuraa haasteita kuljetuspalvelujen järjestämiselle. vaarana on vapaaehtoisuuteen perustuvien toimintojen hiipuminen. muodostaa kuntataloudeltaan vahvan kuntayksikön. Mahdollistaa hyvin johdettuna suuruuden ekonomian etuja ja pienten yksikköjen joustavuutta hyödyntäen paremman tuloksellisuuden. henkilöstön asema turvataan eläkepoistumaa hyödyntämällä ja uudelleensijoituksella. Siksi taloudelliset hyödyt tulevat osin viiveellä. lähtötilanteeseen nähden tulee olemaan sekä menettäjiä että hyötyjiä. kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat ovat väestönkasvukuntia. Kasvun säilyminen hallittuna (n. 1,5 %) on mahdollinen myös tulevaisuudessa.

36 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (2/2) väestörakenne on hyvä, huoltosuhde on maan keskiarvoa. Lasten lukumäärä ei väestöennusteen mukaan alene. Sen vuoksi useista muista kunnista poiketen ei resursseja ole vapautumassa nuorimpien ikäluokkien tarvitsemista palveluista. työpaikkaomavaraisuuden suhteen kunnat ovat lähtötilanteessa erilaisia: esim. Naantalissa laskee. Työpaikkamäärän kehitys koko alueella on kuitenkin selvästi kasvava. mahdollisuudet sekä oman että seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen paranevat. Tonttivaranto myös teollisuus- ja liiketonttien osalta kasvaa merkittävästi. lähidemokratia heikkenee uuden kunnan monimuotoisuus parantaa entisestään alueen vetovoimaisuutta asuin-, matkailu- ja vapaa-ajanviettoalueena Naantalin perinteinen imago yhdessä saaristoalueen kuntien kanssa tarjoaa asukkaille helposti omaksuttavan identiteetin

37 EHDOTUS JATKOTOIMIKSI Ohjausryhmä merkitsee yhteenvetoraportin tietoonsa saatetuksi ja keskustelee mahdollisen kuntaliitosten esiselvityksen käynnistämisestä.

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI

KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Liite B2 / Koulutuslautakunta 24.3.2009 KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Kevät 2009 Koulutuslautakunta 24.3.2009 1 (8) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006 Leppävirran kuntastrategia 2010 Kunnanhallitus 20.2.2006 Sisältö VISIO TOIMINTA-AJATUS PÄÄSTRATEGIA Strategiat ELINKEINO ASUINKUNTA PALVELU HENKILÖSTÖ TALOUS VISIO Leppävirran kunta tarjoaa kasvavalle

Lisätiedot

Tulevaisuuden Naantali. -valtuustokauden 2013-2016 strategia

Tulevaisuuden Naantali. -valtuustokauden 2013-2016 strategia Tulevaisuuden Naantali -valtuustokauden 2013-2016 strategia NAANTALIN KAUPUNKI 2 Johdanto Kaupungin arvot Tulevaisuuden Naantali, valtuustokauden 2013 2016 strategia on laadittu oloissa, joissa sekä kuntarakenteen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Luonnollisen kasvun Uurainen

Luonnollisen kasvun Uurainen KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSFOORUMI V 7.5. 2013 4. Teemaryhmä Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä Kommenttipuheenvuoro kunnanjohtaja Juha Valkama, Uurainen Luonnollisen

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Oulun seudun kuntajakoselvitys 4.4.2013 seututilaisuus. Selvityshenkilöt Janne Antikainen, Claes Krüger ja Markku Mölläri

Oulun seudun kuntajakoselvitys 4.4.2013 seututilaisuus. Selvityshenkilöt Janne Antikainen, Claes Krüger ja Markku Mölläri Oulun seudun kuntajakoselvitys 4.4.2013 seututilaisuus Selvityshenkilöt Janne Antikainen, Claes Krüger ja Markku Mölläri OULUN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS Selvityksen lähtökohdat Suunniteltu selvitysprosessi,

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot