Saaristokaupunkiselvitys

Transkriptio

1 Saaristokaupunkiselvitys Yhteenvetoraportti Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua huhtikuu 2006

2 1. Tausta ja selvityksen tarkoitus Sisäasiainministeriö asetti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tehtävänä on mm. arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnan tasolle saakka. Kunnat ovat yleisesti kannanotoissaan kannattaneet ns. peruskuntamallia. Tässä yhteydessä selvityksessä mukana olevat kunnat ovat myös todenneet, että saaristokaupunki (Naantali, Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Rymättylä ja Velkua, asukasta) voisi muodostaa kriteerit täyttävän kunnan. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Vielä on todettu, että peruskuntamallin määrittelyssä tulee ottaa yhtä suurella painoarvolla huomioon palvelujen ja elinkeinorakenteen muodostama muu toiminnallinen kokonaisuus kuin työssäkäyntialue. Mainittakoon, että saaristokaupungissa suurempi osa työvoimasta kävisi töissä omalla alueella (40,5 %) kuin missään muussa yksittäisessä kunnassa. Tämän selvitystyön ja muun aineiston perusteella tullaan aikanaan tekemään päätökset kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain tarkoittamista jatkotoimista kussakin työhön osallistuneessa kunnassa. Nyt tehtyä työtä voidaan hyödyntää omaa ja kuntien yhteistä palvelujen järjestämissuunnittelua jatkettaessa.

3 2. Selvitystyön osalliset Selvitystyö on tehty osallisten kuntien kunnallishallitusten päätöksiin perustuen omana virkamiestyönä. Selvitystyötä on ohjannut kunnanhallitusten nimeämä 17-jäseninen ohjausryhmä jonka kokoonpanossa on huomioitu alueellinen ja poliittinen edustavuus. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Naantalista: Markku Tuuna, puheenjohtaja, Elina Salokangas, Mikko Rönnholm, Urpo Alho, Heini Jalkanen, Jarkko Kanerva Askaisista: Ulla Ranki Lemusta: Mikko Auranen, Jaana Lehtilä Maskusta: Tarja Nuotio, Tuomo Tegelsten ( asti), Pirjo Liitola ( alkaen), Kari J. Suominen Merimaskusta: Anne Linja, Eliisa Ansamaa Rymättylästä: Juhani Saarinen, Taija Terä Velkualta: Aulis Toivonen Kunnanjohtajista koostuvan ryhmän ohella virkamiesvalmistelusta ovat vastanneet sektorikohtaiset työryhmät, joita nimettiin sivistystoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimialan, henkilöstön ja talouden asioita valmistelemaan. Työtä on säännöllisesti seurattu Naantalin kaupungin johtoryhmässä.

4 3. Selvitystyön vaiheet Selvitystyö käynnistettiin kunnallishallitusten päätöksillä. Naantalissa 30. päivänä marraskuuta 2005 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin työn poliittisesta ohjauksesta ja siihen liittyen ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmä kokoontui päättämään selvitystyön jatkamisesta. Virkamiestyöryhmille annettiin tehtäväksi työn loppuun saattaminen huhtikuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään raporttiluonnosta. Selvitystyön puitteissa tehtiin laajaa kuntien välistä yhteistyötä valmisteltaessa vastauksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lausuntokierroksen toisen vaiheen kysymyksiin. Kuntien tässä yhteydessä antamat vastaukset on huomioitu selvitystyössä.

5 4. Yleistiedot ja toimintaympäristö Luvussa on esitetty saaristokaupungin pinta-alaa, väestöä, taloutta, elinkeinorakennetta ja työllisyyttä kuvaavia keskeisiä tietoja. photo :vintola photo :vintola

6 Saaristokaupunki keskustaajamien sijainti

7 Pinta-alat ja asukastiheys vuonna 2005, taajama-aste v Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto Maapinta-ala km² Vesipinta-ala km² Yhteensä km² Asukastiheys henk/maa-km² Taajama-aste Saaristokaupunki 480,41 405,29 885,70 54,06.. Naantali 51,08 30,68 81,76 270,50 95,9 Askainen 61,26 33,34 94,60 15,30 31,9 Lemu 47,14 8,2 55,34 34,00 62,9 Masku 92,99 9,53 102,52 63,10 81,1 Merimasku 50,41 34,03 84,44 30,00 56,5 Rymättylä 146,45 186,36 332,81 13,60 39,3 Velkua 31,08 103,53 134,61 7,50 0,0

8 Kesämökkitietoja vuodelta 2003 Lähde: Tilastokeskus Mökkejä yht. Ulkokuntalaisten omistamat mökit Kesäasukkaista ulkokuntalaisia Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Yhteensä Varsinais-Suomi

9 Väestö ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus Rymättylä Velkua Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Yht

10 Väestö ikäryhmittäin ,(%) Lähde: Tilastokeskus 8,9 8,0 61,4 14,1 7,5 Rymättylä 11,4 7,3 62,4 11,8 6,9 Velkua 4,7 6,7 63,7 16,2 8,7 Merimasku 4,4 6,7 63,3 15,7 9,9 Masku 4,3 6,4 62,1 16,2 10,7 Lemu 10,6 8,2 63,1 12,3 5,5 Askainen 6,5 8,0 64,2 13,4 7,8 Naantali 6,2 7,6 63,6 14,3 8,4 Saaristokaupunki Yht

11 Demografinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus / TAD aluetilastot Saaristokaupunki Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Turun seutukunta Koko maa ,51 0,49 0,54 0,54 0,51 0,51 0,57 0,49 0,47 0, ,64 0,67 0,62 0,60 0,63 0,56 0,68 0,66 0,59 0,64 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti.

12 Väestönmuutokset vuonna 2005 (ennakkot.) Lähde: Tilastokeskus 5, Velkua 2, Rymättylä 2, Merimasku 2, Masku 1, Lemu 0, Askainen 1, Naantali 1, Saaristokaupunki Väestön lisäys (%) Väestön lisäys Nettomaahanmuutto Nettomuutto Syntyneiden enemmyys

13 Väestöennuste vuodelle 2020 Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä v v v v

14 Väestöennuste vuodelle 2020,(%) Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä 0 6 v. 7,5 7,4 5,1 8,0 8,9 7,2 5,6 5, v. 12,3 11,6 10,6 14,8 14,4 12,2 9,5 7,4 65 v. 58,4 57,7 59,4 59,4 58,6 61,9 57,6 58,8 75 v. 8,5 9,4 9,8 5,9 7,3 6,7 8,8 7,4

15 Elinkeinorakenne vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot 52,9 55,7 64,0 66,1 62,8 56,4 71,5 67,3 23,5 25,9 27,1 28,5 27,2 26,6 26,4 30,1 19,6 16,1 6,9 3,7 5,8 15,5 0,6 3,9 % Työlliset % Työlliset % Työlliset Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Palvelut Jalostus Alkutuotanto

16 Työpaikkamäärä ja työpaikkaomavaraisuus Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot. *) = ennakkotieto Työpaikat 1995 Työpaikat 2000 Työpaikat 2004*) Työpaikkaomav. (%) 2004*) Saaristokaupunki ,5 Naantali ,1 Askainen ,1 Lemu ,1 Masku ,3 Merimasku ,1 Rymättylä ,0 Velkua ,4

17 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht Muualla Lieto Kaarina Helsinki Raisio Turku Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

18 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003,(%) Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht. 9,8 6,1 6,5 9,2 11,2 11,2 7,7 8,2 Muualla 1,0 0,3 0,7 1,2 0,9 1,0 1,1 1,0 Lieto 0 0,4 1,1 1,6 1,1 0,7 1,0 1,1 Kaarina 2,0 1,5 1,6 1,5 0,8 1,4 2,1 1,8 Helsinki 2,9 6,4 10,5 10,5 12,2 6,0 9,2 9,4 Raisio 16,7 25,7 39,5 44,5 40,9 33,6 37,1 38,1 Turku 67,6 59,5 40,1 31,5 32,9 46,2 41,9 40,5 Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

19 Työllisyystilanne vuonna (vuosikeskiarvot) Lähde: Varsinais-Suomen TE keskus, Työvoimaosasto Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Saaristokaupunki 946 7, , ,6 Naantali 579 8, , ,8 Askainen 37 8,6 36 7,9 34 7,4 Lemu 47 6,0 51 6,4 45 5,6 Masku 164 5, , ,7 Merimasku 39 5,3 41 5,4 35 4,4 Rymättylä 71 7,4 71 7,3 72 7,3 Velkua 9 7,3 11 9,3 7 6,4 Turun seutukunta , , ,8 Ta-% = työttömyysaste

20 Tietoja eräiden palvelujen kustannuksista vuonna 2004 Lähteet: Tilastokeskus, Opetushallitus Saaristok Kotipalvelut ( /asukas) Perusopetus ( /oppilas) Manner- Suomi Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Velkua Rymättylä Naantali Merimasku Masku Lemu Askainen Erikoissairaanhoito ( /asukas) Perusterv. huolto ( /asukas) Vanhusten laitosp. ( /asukas) Päivähoito ( /asukas)

21 5. Yhteenveto Tässä luvussa esitetään tiiviisti keskeisimmät havainnot toimintaympäristön, asiakkaitten ja kuntalaisten, palvelujen, henkilöstön sekä talouden näkökulmista. photo :vintola

22 SIVISTYSPALVELUT- NÄKÖKULMA Sisäiset Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -alueen hyvät imagolliset lähtökohdat houkuttelevat opiskelijoita -seudullinen koulutusstrategia 1. S Vahvuudet -korkeatasoiset koulutuspalvelut -asukaspohjaan nähden monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -koulu- ja muut toimitilat sekä koulukuljetukset pääsääntöisesti riittävät ja kunnossa 5. O+S Menestystekijät -kilpailukykyinen koulutuspolitiikka -kiinnostavat matkailukohteet ja tapahtumat 2. W Heikkoudet -sisäisen joukkoliikenteen puuttuminen lähes kokonaan vaikeuttaa palvelujen käyttöä -kuntarakenne hajanainen, useita pieniä keskuksia 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -julkisen liikenteen tukeminen ja kehittäminen -kuljetusjärjestelmien kehittäminen -etäopetuksen kehittäminen 4. T Uhat -alueen kiinnostavuus kulttuurija matkailukohteena heikkenee -väestönkasvun pysähtyessä oppilasmäärät laskevat -liikunta- ja vapaaajanpalveluissa nopeasti muuttuvat trendit 7. T+S Uhat hallintaan -ennakkoluulottomat koulutuspalvelut -kulttuuri-,matkailu- ja vapaaaikapalvelujen jatkuva ideointi ja kehittäminen alueen yrittäjien kanssa kyky nopeasti reagoida kysynnän muutoksiin 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -oppilas/opiskelijamäärä laskee> koulutuspalvelut heikkenevät -yleisö häviää> mahdollisuudet järjestää tapahtumia katoavat

23 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (1/2) oppilasmäärä hieman laskee alakoulussa ja kasvaa yläkoulussa, opiskelijamäärä kasvaa lukiossa - lähitulevaisuudessa ei muutoksia kokonaisoppilas/opiskelijamäärässä nykyinen kouluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä. Sopimuspohjainen kouluyhteistyö (Nousiainen ja Turku) jatkuu entisellään ja kehittyy seudullisen koulutusstrategian mukaisesti isompi kuntayksikkö mahdollistaa monipuolisemmat ja yksilöllisemmät opetuspalvelut perusopetuksessa (varsinkin erityisopetuksessa) ja erityisesti lukiokoulutuksessa mahdollistaa pienten yksikköjen hallinnollisen yhdistämisen ja taloudellisemman johtamisjärjestelmän kehittämisen opetustoimeen etäopetuspalvelujen joustavampi toteuttaminen sähköisen viestinnän kehittyessä kansalaisopisto ja musiikkiopisto, omien opistojen toiminta-alueen laajentaminen lisää opistojen tuottavuutta.

24 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (2/2) ammattitaitoisemmat ja monipuolisemmat kirjastopalvelut yhteisen aineistohankinnan ja lainausjärjestelmän avulla kulttuuripalvelujen tarjontaa voidaan monipuolistaa ja lisätä poistamalla tarjonnasta päällekkäisyyksiä ja saamalla kulttuuriammatillista henkilökuntaa laajemmin myös alueen muiden kulttuuritoimijoiden käyttöön yhteinen liikuntatoimi lisää tilojen käyttöä, parantaa valmiuksia investoida uusiin tarpeisiin ja luo laajempaa yhteistyötä järjestökentällä yhteinen nuorisotoimi parantaa palvelujen saatavuutta keskusten ulkopuolella sekä auttaa paremmin ennakoimaan tulevaa palvelutarvetta sisäisen joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen palvelujen saavutettavuuden kannalta paranee

25 TERVEYDENHUOLTO Lähtökohta: Kuntayhtymät puretaan > terveystoimi suoraan peruskunnan toimintaan > mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön tiiviimmän järjestämisen ja saumattomat palveluketjut. Mahdollistaa terveys- ja vanhuspalvelujen järjestämisen laajempana seudullisena kokonaisuutena ja joka tapauksessa myös nykyisiin kuntayhtymäalueisiin perustuvan sopimusyhteistyön (Nousiainen, Vahto)

26 SOSIAALITOIMI - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 1. S Vahvuudet -kattavat perus- ja lähipalvelut -hallittu väestönkasvu -tasapainoinen ikärakenne, edullinen huoltosuhde 2. W Heikkoudet -henkilöstön saatavuudessa on ongelmia -erityisosaamisen puute nykyisissä pienissä kunnissa -vähän mahdollisuuksia suunnittelu- ja kehittämistyöhön 3. O Mahdollisuudet -seudullinen strategia, erityispalvelut ensi sijassa -toimivien yksityisten palvelumarkkinoiden kehittyminen 4. T Uhat -byrokratian lisääntyminen -asiakkaitten tarpeet vaikeampi ottaa huomioon -ennaltaehkäisevät palvelut vähenevät -normitus edellyttää resurssilisäyksiä ja lisää kuntien tehtäviä -väestön ikääntyminen aiheuttaa suunniteltua nopeamman palvelujen kasvutarpeen 5. O+S Menestystekijät -tehokkaat hoitoketjut ja riittävä ammattitaitoinen henkilöstö -ennakkoluulottomat ja monipuoliset palvelut mukaan luettuna ostopalvelut -matala organisaatio 7. T+S Uhat hallintaan -parantuvan asiantuntemuksen kautta kyetään vastaamaan asiakkaitten tarpeisiin -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen -oikea-aikainen ja suunnitelmallinen varautuminen palvelujen kysynnän muutoksiin -ennaltaehkäisevistä palveluista huolehtiminen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -riittävä henkilöstö mahdollistaa työn jakamisen sekä ammatillisesti että alueellisesti -palvelujen kehittäminen erikoisoloja vastaaviksi -henkilöstön erikoistuminen syventää ammatillista osaamista 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -työntekijäpula saattaa vaarantaa palvelut. -ennaltaehkäisevien palvelujen puute aiheuttaa sosiaalisten ongelmien vaikeutumista sekä merkittäviä taloudellisia kustannuksia

27 SOSIAALITOIMI: Johtopäätökset vanheneva väestö, erityisesti vanhimpien ikäryhmien voimakas kasvu, asettaa haasteita palvelujen järjestämiselle lasten päivähoidossa väestön kasvu, erityisesti muuttoliike, aiheuttaa sen, että päivähoito tarvitsee vähintään nykyiset resurssinsa myös tulevaisuudessa yksityinen palvelutarjonta lisääntyy ja hankinta ostopalveluna helpottuu ja tehostuu yksikkökoon kasvaessa. Myös oman toiminnan järjestäminen vaihtoehtona ostopalveluille helpottuu nykyinen palveluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä suunnittelu- ja kehittämismahdollisuudet paranevat kuntakoon kasvaminen ei poista tarvetta laajemman seutuyhteistyön kehittämiseen erityisesti erityispalvelujen osalta

28 TEKNISET PALVELUT - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen hankintatoimi -tietotekninen kehitys, esim. paikkatietojärjestelmät 4. T Uhat -ympäristöriskit -tieluokitusten mahdollinen muuttuminen ja muut mahdolliset valtion heikennyspäätökset -lakisääteiset palvelut vievät resurssit teknisten palvelujen hoitamiselta 1. S Vahvuudet -Naantalin pohjalta luotavissa vahva tekninen organisaatio -vakiintunutta yhteistyötä jätehuollon ja vesihuollon alueilla -yhteisiä vesi- ja viemäriverkostoja -yhtenäinen jätehuolto 5. O+S Menestystekijät -tekniset palvelut ja kunnallistekniikka pystytään tarjoamaan oikean hintaisena ja tasoisena kauttaaltaan saaristokaupungin alueella -monipuolinen tonttitarjonta 7. T+S Uhat hallintaan -valmiussuunnittelu ajan tasalle -nostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta henkilöresursseja yhdistettäessä ja uusilla toimintamalleilla -aktiivinen edunvalvonta -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen 2. W Heikkoudet -pitkät verkostot ja hajanaiset tekniset järjestelmät -maankäytön suunnitteluresurssit ohuet -yhtenäisen maapolitiikan puute -toimintakulttuurierot 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -maankäytön suunnitteluresurssit tarkoituksenmukaisiksi -yhtenäiset maapolitiikan linjaukset -osaamisen keskittäminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen pienuuden edutkin säilyttäen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -juomaveden riittävyys -reuna-alueiden tekniseen huoltoon ei riitä resursseja

29 TEKNISET PALVELUT: Johtopäätökset strategisen suunnittelun ja elinkeinojen kehittämiseen yhtenäinen kaavoitus- ja maapolitiikka antaa huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palvelujen taso ja varmuus kasvavat yhdyskuntateknisen rakentamisen laadun valvonta paranee ja huolto varmistuu laajempi ostopalvelun käyttömahdollisuus ja hankintatoimen osaaminen tariffien yhtenäistämisellä erilainen vaikutus eri kunnissa keskittäminen loitontaa palveluja pienten kuntien kuntalaisista

30 TALOUS - NÄKÖKULMA Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen taloushallinto -Turun seutuverkko -palvelustrategia -yhdistymisavustukset Sisäiset 4. T Uhat -valtio kunta -suhde -kunnallisten palvelujen laajenevat määrä- ja laatuvaatimukset -Naantalin talouden voimakas suhdanneriippuvuus 1. S Vahvuudet -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -selvästi keskitasoa alhaisempi veroaste -alhainen lainamäärä asukasta kohti -Naantalin vahvat liikelaitostulot -taustaa taloushallinnon voimien kokoamiseen jo muokattu 5. O+S Menestystekijät -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -kilpailukykyinen veroaste -Naantalin vahvat liikelaitostulot -Korkeatasoiset ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut -monipuolinen elinkeinorakenne -toimiva Turun seutuverkko 7. T+S Uhat hallintaan -elinkeinorakenteen monipuolistaminen -aktiivinen edunvalvonta -Investointihankkeiden priorisointi -sitoutuminen pitkäjänteiseen hallittuun taloudenhoitoon 2. W Heikkoudet -tulopohjan kapeus Naantalia lukuun ottamatta -selkeästi toisistaan poikkeavat veroasteet kunnissa -hajanainen taajamarakenne -erittäin haavoittuvat taloushallinnon resurssit 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -kuntarajat ylittävä vapaaehtoinen yhteistyö -seudullisen taloushallinnon hyödyntäminen -tulopohjan vahvistaminen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -taloudellinen lama -matkailuelinkeinoon ja alueen vetovoimaisuuteen vaikuttavat ympäristökatastrofit

31 TALOUS: Johtopäätökset (1/2) Hallinnon kustannukset tulevat alenemaan. Nopealla päätöksenteolla voidaan varmistaa lähiajan investointien tarpeellisuus. Resurssien käytön optimoinnilla yksikkökustannukset pysyvät hallinnassa. Henkilöstökustannukset alenevat vähitellen siirtymävaiheen jälkeen. Alkuvaiheessa palkkatason yhtenäistäminen voi jopa lisätä kustannuksia. Hyödynnetään matalan organisaation antamat mahdollisuudet. Sovellusalueet yhtenäistetään (TALHA) ja yhtenäistäminen saattaa vapauttaa resursseja. Taksat, maksut ja veroprosentit pääsääntöisesti yhtenäistyvät. Vuositasolla säännönmukaisiin valtionosuuksiin tulee vähennystä noin 1 miljoonaa euroa. Mikäli S-kaupunki ei saa saaristo-osakunnan statusta, vähennystä tulee 1,8 milj. euroa vuodessa. Useilla S-kunnilla on 2006 tuloslaskelmassa kertaluonteisia myyntivoittoja ja/tai kaavoituskorvauksia, yhteensä noin 2,5 Meur.

32 TALOUS: Johtopäätökset (2/2) Verotuloarvio laskettuna 16,50 % mukaan ja valtionosuudet yhdistettynä kuntien vuoden 2006 talousarvioihin (toimintatuotot ja toimintamenot ml. em. kertaluonteiset myyntivoitot ja korvaukset 2,5 Meur) antavat yhdistetyksi tulokseksi noin euron alijäämän. Tähän alijäämään kohdistuvat normaalit talousarvion toteutumisriskit. Mikäli em. alijäämä yhdessä kertaluonteisten tuottojen (2,5 Meur) kanssa korvataan vain verotuksella, merkitsee se tuloveroprosentin nostoa 17,50 %:iin. Taseiden ylijäämät yhteensä ovat noin 45,0 miljoonaa euroa, mistä Naantalin osuus noin 39 Meur ja siitä Naantalin vesihuollon osuus on noin 10,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätökset 2005 heikentävät jonkin verran ylijäämiä. Kertaluontoista rahoitusta mahdollisuus saada ehkä jopa 10 miljoonaa euroa viiden vuoden siirtymäkauden aikana (yhdistymisavustus + valtionosuuden väheneminen portaittain + investointiavustus). Yhdistymisavustus olisi maksimi, noin 6,7 miljoonaa euroa edellyttäen nykyisen avustusjärjestelmän voimassaoloa.

33 HENKILÖSTÖ - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet vetovoimainen toimintaympäristö helpottaa työvoiman saantia Naantalin ja saariston hyvät imagolliset lähtökohdat Turun seudun yhteishengen nousu ja seudulliset palveluprosessit 1. S Vahvuudet matala organisaatio ja henkilöstömitoitus (henkilöstö ilman k.yhtymiä/ 0 as =Suomi 6.2%, Turun sk 6.3%, Saaristoka. 4.2%) lähtökohtana saavutettu korkea palveluiden taso ja ammattitaitoinen henkilöstö yhdyskuntarakenne palveluverkkoineen antaa mahdollisuuden henkilöstön uudelleen organisointiin ja toiminta-tapojen uudistamiseen avaa uusia mahdollisuuksia henkilöstöpolitiikan kehittymiseen 5. O+S Menestystekijät vetovoimainen, seudullisesti yhtenäinen henkilöstö- ja palkkauspolitiikka luotavissa. tarvittaessa Saaristokaupungille voidaan luoda oma, muuta ja muita alueita jopa kilpailukykyisempi henkilöstöpolitiikka 2. W Heikkoudet kaupungin toimivuuden kannalta kriittisimmät henkilöresurssit kartoittamatta tukipalveluiden vähäinen resursointi ja ydintoimintojen haavoittuvuus (mm. palkkal.) eläkepoistumaan ei ole varauduttu riittävän suunnitelmallisesti varautuminen hiljaisen tiedon siirtämiseen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi omalla tietotaidolla määritellään ydinpalvelut, joiden resursointiin kaupungin toimintavarmuuden ylläpitämiseksi heti panostetaan etsitään uusia palveluiden järjestämistapoja ja toimintamalleja panostetaan entistä enemmän toimintaympäristön vetovoimaisuuteen ja imagomarkkinointiin 4. T Uhat työvoimapoistuma valtakunnallisesti ja rakenteellisesti ylittää sietokyvyn > kuntalaispalveluiden turvaamiseksi ei riittävää työvoimatarjontaa kuntatyönantaja ei ole kilpailukykyinen 7. T+S Uhat hallintaan virtaviivaistetaan palvelujärjestelmiä ja palveluverkkoa työnjakoja ja toimintatapoja muuttamalla panostetaan ennakoivaan suunnitteluun, strategiatyöhön ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin uusitaan työnantajastrategia ja henkilöstöpolitiikka iskukykyisemmäksi 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeet laiminlyödään resurssipulassa. byrokraattisuus kasvaa ja henkilöstö voi pahoin. ajaudutaan hallitsemattomasti avoimille markkinoille. henkilöstö, kuntalaiset ja elinkeino-elämä äänestävät jaloillaan

34 HENKILÖSTÖ: Johtopäätökset Saaristokaupungin ( as.) vetovoimaisuus työnantajana paranee kilpailtaessa työvoimasta ja avainhenkilöistä eläkepoistuma suhteessa nykyiseen vakanssirakenteeseen korvattavissa suunnitelmallisemmin uutta kokonaisuutta rakennettaessa palvelujen, niiden järjestämis- ja toimintatapojen uudistaminen todennäköisempää: Varajärjestelmät toimivammiksi, päällekkäisyyksiä poistuu, työnjaot toimivammat > ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden palvelu tehostuu ja toimintavarmuus kasvaa, henkilöstökulujen kasvu hidastuu nykyisen henkilöstön jaksaminen otettavissa suunnitelmallisemmin huomioon henkilöstörakenteen monipuolistuessa mahdollisuudet osaamisen kehittymiseen ja monipuolistamiseen paranevat takaamalla nykyisen henkilöstön työsuhde päästään myönteisessä hengessä eteenpäin. Uudelleensijoitusten käynnistäminen nopealla aikataululla jo siirtymävaiheessa välttämätöntä. muutosvastarinta korostaa muutosjohtamisen tärkeyttä nykyisten pienten yksikköjen kasvaessa joustovara ja asiakasläheisyys vähenee > byrokratia

35 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (1/2) asiakkaiden palvelussa ei arvioida oleellista muutosta lähipalvelujen säilyessä myös reuna-alueilla. taajamarakenne tulee olemaan entistä hajanaisempi, josta seuraa haasteita kuljetuspalvelujen järjestämiselle. vaarana on vapaaehtoisuuteen perustuvien toimintojen hiipuminen. muodostaa kuntataloudeltaan vahvan kuntayksikön. Mahdollistaa hyvin johdettuna suuruuden ekonomian etuja ja pienten yksikköjen joustavuutta hyödyntäen paremman tuloksellisuuden. henkilöstön asema turvataan eläkepoistumaa hyödyntämällä ja uudelleensijoituksella. Siksi taloudelliset hyödyt tulevat osin viiveellä. lähtötilanteeseen nähden tulee olemaan sekä menettäjiä että hyötyjiä. kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat ovat väestönkasvukuntia. Kasvun säilyminen hallittuna (n. 1,5 %) on mahdollinen myös tulevaisuudessa.

36 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (2/2) väestörakenne on hyvä, huoltosuhde on maan keskiarvoa. Lasten lukumäärä ei väestöennusteen mukaan alene. Sen vuoksi useista muista kunnista poiketen ei resursseja ole vapautumassa nuorimpien ikäluokkien tarvitsemista palveluista. työpaikkaomavaraisuuden suhteen kunnat ovat lähtötilanteessa erilaisia: esim. Naantalissa laskee. Työpaikkamäärän kehitys koko alueella on kuitenkin selvästi kasvava. mahdollisuudet sekä oman että seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen paranevat. Tonttivaranto myös teollisuus- ja liiketonttien osalta kasvaa merkittävästi. lähidemokratia heikkenee uuden kunnan monimuotoisuus parantaa entisestään alueen vetovoimaisuutta asuin-, matkailu- ja vapaa-ajanviettoalueena Naantalin perinteinen imago yhdessä saaristoalueen kuntien kanssa tarjoaa asukkaille helposti omaksuttavan identiteetin

37 EHDOTUS JATKOTOIMIKSI Ohjausryhmä merkitsee yhteenvetoraportin tietoonsa saatetuksi ja keskustelee mahdollisen kuntaliitosten esiselvityksen käynnistämisestä.