Saaristokaupunkiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saaristokaupunkiselvitys"

Transkriptio

1 Saaristokaupunkiselvitys Yhteenvetoraportti Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua huhtikuu 2006

2 1. Tausta ja selvityksen tarkoitus Sisäasiainministeriö asetti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tehtävänä on mm. arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnan tasolle saakka. Kunnat ovat yleisesti kannanotoissaan kannattaneet ns. peruskuntamallia. Tässä yhteydessä selvityksessä mukana olevat kunnat ovat myös todenneet, että saaristokaupunki (Naantali, Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Rymättylä ja Velkua, asukasta) voisi muodostaa kriteerit täyttävän kunnan. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Vielä on todettu, että peruskuntamallin määrittelyssä tulee ottaa yhtä suurella painoarvolla huomioon palvelujen ja elinkeinorakenteen muodostama muu toiminnallinen kokonaisuus kuin työssäkäyntialue. Mainittakoon, että saaristokaupungissa suurempi osa työvoimasta kävisi töissä omalla alueella (40,5 %) kuin missään muussa yksittäisessä kunnassa. Tämän selvitystyön ja muun aineiston perusteella tullaan aikanaan tekemään päätökset kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain tarkoittamista jatkotoimista kussakin työhön osallistuneessa kunnassa. Nyt tehtyä työtä voidaan hyödyntää omaa ja kuntien yhteistä palvelujen järjestämissuunnittelua jatkettaessa.

3 2. Selvitystyön osalliset Selvitystyö on tehty osallisten kuntien kunnallishallitusten päätöksiin perustuen omana virkamiestyönä. Selvitystyötä on ohjannut kunnanhallitusten nimeämä 17-jäseninen ohjausryhmä jonka kokoonpanossa on huomioitu alueellinen ja poliittinen edustavuus. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Naantalista: Markku Tuuna, puheenjohtaja, Elina Salokangas, Mikko Rönnholm, Urpo Alho, Heini Jalkanen, Jarkko Kanerva Askaisista: Ulla Ranki Lemusta: Mikko Auranen, Jaana Lehtilä Maskusta: Tarja Nuotio, Tuomo Tegelsten ( asti), Pirjo Liitola ( alkaen), Kari J. Suominen Merimaskusta: Anne Linja, Eliisa Ansamaa Rymättylästä: Juhani Saarinen, Taija Terä Velkualta: Aulis Toivonen Kunnanjohtajista koostuvan ryhmän ohella virkamiesvalmistelusta ovat vastanneet sektorikohtaiset työryhmät, joita nimettiin sivistystoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimialan, henkilöstön ja talouden asioita valmistelemaan. Työtä on säännöllisesti seurattu Naantalin kaupungin johtoryhmässä.

4 3. Selvitystyön vaiheet Selvitystyö käynnistettiin kunnallishallitusten päätöksillä. Naantalissa 30. päivänä marraskuuta 2005 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin työn poliittisesta ohjauksesta ja siihen liittyen ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmä kokoontui päättämään selvitystyön jatkamisesta. Virkamiestyöryhmille annettiin tehtäväksi työn loppuun saattaminen huhtikuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään raporttiluonnosta. Selvitystyön puitteissa tehtiin laajaa kuntien välistä yhteistyötä valmisteltaessa vastauksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lausuntokierroksen toisen vaiheen kysymyksiin. Kuntien tässä yhteydessä antamat vastaukset on huomioitu selvitystyössä.

5 4. Yleistiedot ja toimintaympäristö Luvussa on esitetty saaristokaupungin pinta-alaa, väestöä, taloutta, elinkeinorakennetta ja työllisyyttä kuvaavia keskeisiä tietoja. photo :vintola photo :vintola

6 Saaristokaupunki keskustaajamien sijainti

7 Pinta-alat ja asukastiheys vuonna 2005, taajama-aste v Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto Maapinta-ala km² Vesipinta-ala km² Yhteensä km² Asukastiheys henk/maa-km² Taajama-aste Saaristokaupunki 480,41 405,29 885,70 54,06.. Naantali 51,08 30,68 81,76 270,50 95,9 Askainen 61,26 33,34 94,60 15,30 31,9 Lemu 47,14 8,2 55,34 34,00 62,9 Masku 92,99 9,53 102,52 63,10 81,1 Merimasku 50,41 34,03 84,44 30,00 56,5 Rymättylä 146,45 186,36 332,81 13,60 39,3 Velkua 31,08 103,53 134,61 7,50 0,0

8 Kesämökkitietoja vuodelta 2003 Lähde: Tilastokeskus Mökkejä yht. Ulkokuntalaisten omistamat mökit Kesäasukkaista ulkokuntalaisia Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Yhteensä Varsinais-Suomi

9 Väestö ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus Rymättylä Velkua Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Yht

10 Väestö ikäryhmittäin ,(%) Lähde: Tilastokeskus 8,9 8,0 61,4 14,1 7,5 Rymättylä 11,4 7,3 62,4 11,8 6,9 Velkua 4,7 6,7 63,7 16,2 8,7 Merimasku 4,4 6,7 63,3 15,7 9,9 Masku 4,3 6,4 62,1 16,2 10,7 Lemu 10,6 8,2 63,1 12,3 5,5 Askainen 6,5 8,0 64,2 13,4 7,8 Naantali 6,2 7,6 63,6 14,3 8,4 Saaristokaupunki Yht

11 Demografinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus / TAD aluetilastot Saaristokaupunki Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua Turun seutukunta Koko maa ,51 0,49 0,54 0,54 0,51 0,51 0,57 0,49 0,47 0, ,64 0,67 0,62 0,60 0,63 0,56 0,68 0,66 0,59 0,64 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti.

12 Väestönmuutokset vuonna 2005 (ennakkot.) Lähde: Tilastokeskus 5, Velkua 2, Rymättylä 2, Merimasku 2, Masku 1, Lemu 0, Askainen 1, Naantali 1, Saaristokaupunki Väestön lisäys (%) Väestön lisäys Nettomaahanmuutto Nettomuutto Syntyneiden enemmyys

13 Väestöennuste vuodelle 2020 Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä v v v v

14 Väestöennuste vuodelle 2020,(%) Lähde: Tilastokeskus Saaristo- Naantali Askainen Lemu Masku Merimasku Rymättylä Velkua kaupunki Yhteensä 0 6 v. 7,5 7,4 5,1 8,0 8,9 7,2 5,6 5, v. 12,3 11,6 10,6 14,8 14,4 12,2 9,5 7,4 65 v. 58,4 57,7 59,4 59,4 58,6 61,9 57,6 58,8 75 v. 8,5 9,4 9,8 5,9 7,3 6,7 8,8 7,4

15 Elinkeinorakenne vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot 52,9 55,7 64,0 66,1 62,8 56,4 71,5 67,3 23,5 25,9 27,1 28,5 27,2 26,6 26,4 30,1 19,6 16,1 6,9 3,7 5,8 15,5 0,6 3,9 % Työlliset % Työlliset % Työlliset Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Palvelut Jalostus Alkutuotanto

16 Työpaikkamäärä ja työpaikkaomavaraisuus Lähde: Tilastokeskus / TAD, aluetilastot. *) = ennakkotieto Työpaikat 1995 Työpaikat 2000 Työpaikat 2004*) Työpaikkaomav. (%) 2004*) Saaristokaupunki ,5 Naantali ,1 Askainen ,1 Lemu ,1 Masku ,3 Merimasku ,1 Rymättylä ,0 Velkua ,4

17 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003 Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht Muualla Lieto Kaarina Helsinki Raisio Turku Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

18 Työllisten pendelöintisuunnat vuonna 2003,(%) Lähde: Tilastokeskus Työllisiä yht. 9,8 6,1 6,5 9,2 11,2 11,2 7,7 8,2 Muualla 1,0 0,3 0,7 1,2 0,9 1,0 1,1 1,0 Lieto 0 0,4 1,1 1,6 1,1 0,7 1,0 1,1 Kaarina 2,0 1,5 1,6 1,5 0,8 1,4 2,1 1,8 Helsinki 2,9 6,4 10,5 10,5 12,2 6,0 9,2 9,4 Raisio 16,7 25,7 39,5 44,5 40,9 33,6 37,1 38,1 Turku 67,6 59,5 40,1 31,5 32,9 46,2 41,9 40,5 Saaristokaupunki Velkua Rymättylä Merimasku Masku Lemu Askainen Naantali Saaristokaupunki Työssäkäyntikunta

19 Työllisyystilanne vuonna (vuosikeskiarvot) Lähde: Varsinais-Suomen TE keskus, Työvoimaosasto Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Työttömiä Ta-% Saaristokaupunki 946 7, , ,6 Naantali 579 8, , ,8 Askainen 37 8,6 36 7,9 34 7,4 Lemu 47 6,0 51 6,4 45 5,6 Masku 164 5, , ,7 Merimasku 39 5,3 41 5,4 35 4,4 Rymättylä 71 7,4 71 7,3 72 7,3 Velkua 9 7,3 11 9,3 7 6,4 Turun seutukunta , , ,8 Ta-% = työttömyysaste

20 Tietoja eräiden palvelujen kustannuksista vuonna 2004 Lähteet: Tilastokeskus, Opetushallitus Saaristok Kotipalvelut ( /asukas) Perusopetus ( /oppilas) Manner- Suomi Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Velkua Rymättylä Naantali Merimasku Masku Lemu Askainen Erikoissairaanhoito ( /asukas) Perusterv. huolto ( /asukas) Vanhusten laitosp. ( /asukas) Päivähoito ( /asukas)

21 5. Yhteenveto Tässä luvussa esitetään tiiviisti keskeisimmät havainnot toimintaympäristön, asiakkaitten ja kuntalaisten, palvelujen, henkilöstön sekä talouden näkökulmista. photo :vintola

22 SIVISTYSPALVELUT- NÄKÖKULMA Sisäiset Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -alueen hyvät imagolliset lähtökohdat houkuttelevat opiskelijoita -seudullinen koulutusstrategia 1. S Vahvuudet -korkeatasoiset koulutuspalvelut -asukaspohjaan nähden monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -koulu- ja muut toimitilat sekä koulukuljetukset pääsääntöisesti riittävät ja kunnossa 5. O+S Menestystekijät -kilpailukykyinen koulutuspolitiikka -kiinnostavat matkailukohteet ja tapahtumat 2. W Heikkoudet -sisäisen joukkoliikenteen puuttuminen lähes kokonaan vaikeuttaa palvelujen käyttöä -kuntarakenne hajanainen, useita pieniä keskuksia 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -julkisen liikenteen tukeminen ja kehittäminen -kuljetusjärjestelmien kehittäminen -etäopetuksen kehittäminen 4. T Uhat -alueen kiinnostavuus kulttuurija matkailukohteena heikkenee -väestönkasvun pysähtyessä oppilasmäärät laskevat -liikunta- ja vapaaajanpalveluissa nopeasti muuttuvat trendit 7. T+S Uhat hallintaan -ennakkoluulottomat koulutuspalvelut -kulttuuri-,matkailu- ja vapaaaikapalvelujen jatkuva ideointi ja kehittäminen alueen yrittäjien kanssa kyky nopeasti reagoida kysynnän muutoksiin 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -oppilas/opiskelijamäärä laskee> koulutuspalvelut heikkenevät -yleisö häviää> mahdollisuudet järjestää tapahtumia katoavat

23 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (1/2) oppilasmäärä hieman laskee alakoulussa ja kasvaa yläkoulussa, opiskelijamäärä kasvaa lukiossa - lähitulevaisuudessa ei muutoksia kokonaisoppilas/opiskelijamäärässä nykyinen kouluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä. Sopimuspohjainen kouluyhteistyö (Nousiainen ja Turku) jatkuu entisellään ja kehittyy seudullisen koulutusstrategian mukaisesti isompi kuntayksikkö mahdollistaa monipuolisemmat ja yksilöllisemmät opetuspalvelut perusopetuksessa (varsinkin erityisopetuksessa) ja erityisesti lukiokoulutuksessa mahdollistaa pienten yksikköjen hallinnollisen yhdistämisen ja taloudellisemman johtamisjärjestelmän kehittämisen opetustoimeen etäopetuspalvelujen joustavampi toteuttaminen sähköisen viestinnän kehittyessä kansalaisopisto ja musiikkiopisto, omien opistojen toiminta-alueen laajentaminen lisää opistojen tuottavuutta.

24 SIVISTYSPALVELUT: Johtopäätökset (2/2) ammattitaitoisemmat ja monipuolisemmat kirjastopalvelut yhteisen aineistohankinnan ja lainausjärjestelmän avulla kulttuuripalvelujen tarjontaa voidaan monipuolistaa ja lisätä poistamalla tarjonnasta päällekkäisyyksiä ja saamalla kulttuuriammatillista henkilökuntaa laajemmin myös alueen muiden kulttuuritoimijoiden käyttöön yhteinen liikuntatoimi lisää tilojen käyttöä, parantaa valmiuksia investoida uusiin tarpeisiin ja luo laajempaa yhteistyötä järjestökentällä yhteinen nuorisotoimi parantaa palvelujen saatavuutta keskusten ulkopuolella sekä auttaa paremmin ennakoimaan tulevaa palvelutarvetta sisäisen joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen palvelujen saavutettavuuden kannalta paranee

25 TERVEYDENHUOLTO Lähtökohta: Kuntayhtymät puretaan > terveystoimi suoraan peruskunnan toimintaan > mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön tiiviimmän järjestämisen ja saumattomat palveluketjut. Mahdollistaa terveys- ja vanhuspalvelujen järjestämisen laajempana seudullisena kokonaisuutena ja joka tapauksessa myös nykyisiin kuntayhtymäalueisiin perustuvan sopimusyhteistyön (Nousiainen, Vahto)

26 SOSIAALITOIMI - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 1. S Vahvuudet -kattavat perus- ja lähipalvelut -hallittu väestönkasvu -tasapainoinen ikärakenne, edullinen huoltosuhde 2. W Heikkoudet -henkilöstön saatavuudessa on ongelmia -erityisosaamisen puute nykyisissä pienissä kunnissa -vähän mahdollisuuksia suunnittelu- ja kehittämistyöhön 3. O Mahdollisuudet -seudullinen strategia, erityispalvelut ensi sijassa -toimivien yksityisten palvelumarkkinoiden kehittyminen 4. T Uhat -byrokratian lisääntyminen -asiakkaitten tarpeet vaikeampi ottaa huomioon -ennaltaehkäisevät palvelut vähenevät -normitus edellyttää resurssilisäyksiä ja lisää kuntien tehtäviä -väestön ikääntyminen aiheuttaa suunniteltua nopeamman palvelujen kasvutarpeen 5. O+S Menestystekijät -tehokkaat hoitoketjut ja riittävä ammattitaitoinen henkilöstö -ennakkoluulottomat ja monipuoliset palvelut mukaan luettuna ostopalvelut -matala organisaatio 7. T+S Uhat hallintaan -parantuvan asiantuntemuksen kautta kyetään vastaamaan asiakkaitten tarpeisiin -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen -oikea-aikainen ja suunnitelmallinen varautuminen palvelujen kysynnän muutoksiin -ennaltaehkäisevistä palveluista huolehtiminen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -riittävä henkilöstö mahdollistaa työn jakamisen sekä ammatillisesti että alueellisesti -palvelujen kehittäminen erikoisoloja vastaaviksi -henkilöstön erikoistuminen syventää ammatillista osaamista 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -työntekijäpula saattaa vaarantaa palvelut. -ennaltaehkäisevien palvelujen puute aiheuttaa sosiaalisten ongelmien vaikeutumista sekä merkittäviä taloudellisia kustannuksia

27 SOSIAALITOIMI: Johtopäätökset vanheneva väestö, erityisesti vanhimpien ikäryhmien voimakas kasvu, asettaa haasteita palvelujen järjestämiselle lasten päivähoidossa väestön kasvu, erityisesti muuttoliike, aiheuttaa sen, että päivähoito tarvitsee vähintään nykyiset resurssinsa myös tulevaisuudessa yksityinen palvelutarjonta lisääntyy ja hankinta ostopalveluna helpottuu ja tehostuu yksikkökoon kasvaessa. Myös oman toiminnan järjestäminen vaihtoehtona ostopalveluille helpottuu nykyinen palveluverkko säilyy pitkälle entisellään entistä tehokkaammin hyödynnettynä suunnittelu- ja kehittämismahdollisuudet paranevat kuntakoon kasvaminen ei poista tarvetta laajemman seutuyhteistyön kehittämiseen erityisesti erityispalvelujen osalta

28 TEKNISET PALVELUT - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen hankintatoimi -tietotekninen kehitys, esim. paikkatietojärjestelmät 4. T Uhat -ympäristöriskit -tieluokitusten mahdollinen muuttuminen ja muut mahdolliset valtion heikennyspäätökset -lakisääteiset palvelut vievät resurssit teknisten palvelujen hoitamiselta 1. S Vahvuudet -Naantalin pohjalta luotavissa vahva tekninen organisaatio -vakiintunutta yhteistyötä jätehuollon ja vesihuollon alueilla -yhteisiä vesi- ja viemäriverkostoja -yhtenäinen jätehuolto 5. O+S Menestystekijät -tekniset palvelut ja kunnallistekniikka pystytään tarjoamaan oikean hintaisena ja tasoisena kauttaaltaan saaristokaupungin alueella -monipuolinen tonttitarjonta 7. T+S Uhat hallintaan -valmiussuunnittelu ajan tasalle -nostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta henkilöresursseja yhdistettäessä ja uusilla toimintamalleilla -aktiivinen edunvalvonta -seudullisten yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen 2. W Heikkoudet -pitkät verkostot ja hajanaiset tekniset järjestelmät -maankäytön suunnitteluresurssit ohuet -yhtenäisen maapolitiikan puute -toimintakulttuurierot 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -maankäytön suunnitteluresurssit tarkoituksenmukaisiksi -yhtenäiset maapolitiikan linjaukset -osaamisen keskittäminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen pienuuden edutkin säilyttäen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -juomaveden riittävyys -reuna-alueiden tekniseen huoltoon ei riitä resursseja

29 TEKNISET PALVELUT: Johtopäätökset strategisen suunnittelun ja elinkeinojen kehittämiseen yhtenäinen kaavoitus- ja maapolitiikka antaa huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palvelujen taso ja varmuus kasvavat yhdyskuntateknisen rakentamisen laadun valvonta paranee ja huolto varmistuu laajempi ostopalvelun käyttömahdollisuus ja hankintatoimen osaaminen tariffien yhtenäistämisellä erilainen vaikutus eri kunnissa keskittäminen loitontaa palveluja pienten kuntien kuntalaisista

30 TALOUS - NÄKÖKULMA Ulkoiset 3. O Mahdollisuudet -seudullinen taloushallinto -Turun seutuverkko -palvelustrategia -yhdistymisavustukset Sisäiset 4. T Uhat -valtio kunta -suhde -kunnallisten palvelujen laajenevat määrä- ja laatuvaatimukset -Naantalin talouden voimakas suhdanneriippuvuus 1. S Vahvuudet -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -selvästi keskitasoa alhaisempi veroaste -alhainen lainamäärä asukasta kohti -Naantalin vahvat liikelaitostulot -taustaa taloushallinnon voimien kokoamiseen jo muokattu 5. O+S Menestystekijät -vahva ja verolajeittain kattava veropohja -kilpailukykyinen veroaste -Naantalin vahvat liikelaitostulot -Korkeatasoiset ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut -monipuolinen elinkeinorakenne -toimiva Turun seutuverkko 7. T+S Uhat hallintaan -elinkeinorakenteen monipuolistaminen -aktiivinen edunvalvonta -Investointihankkeiden priorisointi -sitoutuminen pitkäjänteiseen hallittuun taloudenhoitoon 2. W Heikkoudet -tulopohjan kapeus Naantalia lukuun ottamatta -selkeästi toisistaan poikkeavat veroasteet kunnissa -hajanainen taajamarakenne -erittäin haavoittuvat taloushallinnon resurssit 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi -kuntarajat ylittävä vapaaehtoinen yhteistyö -seudullisen taloushallinnon hyödyntäminen -tulopohjan vahvistaminen 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet -taloudellinen lama -matkailuelinkeinoon ja alueen vetovoimaisuuteen vaikuttavat ympäristökatastrofit

31 TALOUS: Johtopäätökset (1/2) Hallinnon kustannukset tulevat alenemaan. Nopealla päätöksenteolla voidaan varmistaa lähiajan investointien tarpeellisuus. Resurssien käytön optimoinnilla yksikkökustannukset pysyvät hallinnassa. Henkilöstökustannukset alenevat vähitellen siirtymävaiheen jälkeen. Alkuvaiheessa palkkatason yhtenäistäminen voi jopa lisätä kustannuksia. Hyödynnetään matalan organisaation antamat mahdollisuudet. Sovellusalueet yhtenäistetään (TALHA) ja yhtenäistäminen saattaa vapauttaa resursseja. Taksat, maksut ja veroprosentit pääsääntöisesti yhtenäistyvät. Vuositasolla säännönmukaisiin valtionosuuksiin tulee vähennystä noin 1 miljoonaa euroa. Mikäli S-kaupunki ei saa saaristo-osakunnan statusta, vähennystä tulee 1,8 milj. euroa vuodessa. Useilla S-kunnilla on 2006 tuloslaskelmassa kertaluonteisia myyntivoittoja ja/tai kaavoituskorvauksia, yhteensä noin 2,5 Meur.

32 TALOUS: Johtopäätökset (2/2) Verotuloarvio laskettuna 16,50 % mukaan ja valtionosuudet yhdistettynä kuntien vuoden 2006 talousarvioihin (toimintatuotot ja toimintamenot ml. em. kertaluonteiset myyntivoitot ja korvaukset 2,5 Meur) antavat yhdistetyksi tulokseksi noin euron alijäämän. Tähän alijäämään kohdistuvat normaalit talousarvion toteutumisriskit. Mikäli em. alijäämä yhdessä kertaluonteisten tuottojen (2,5 Meur) kanssa korvataan vain verotuksella, merkitsee se tuloveroprosentin nostoa 17,50 %:iin. Taseiden ylijäämät yhteensä ovat noin 45,0 miljoonaa euroa, mistä Naantalin osuus noin 39 Meur ja siitä Naantalin vesihuollon osuus on noin 10,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätökset 2005 heikentävät jonkin verran ylijäämiä. Kertaluontoista rahoitusta mahdollisuus saada ehkä jopa 10 miljoonaa euroa viiden vuoden siirtymäkauden aikana (yhdistymisavustus + valtionosuuden väheneminen portaittain + investointiavustus). Yhdistymisavustus olisi maksimi, noin 6,7 miljoonaa euroa edellyttäen nykyisen avustusjärjestelmän voimassaoloa.

33 HENKILÖSTÖ - NÄKÖKULMA Ulkoiset Sisäiset 3. O Mahdollisuudet vetovoimainen toimintaympäristö helpottaa työvoiman saantia Naantalin ja saariston hyvät imagolliset lähtökohdat Turun seudun yhteishengen nousu ja seudulliset palveluprosessit 1. S Vahvuudet matala organisaatio ja henkilöstömitoitus (henkilöstö ilman k.yhtymiä/ 0 as =Suomi 6.2%, Turun sk 6.3%, Saaristoka. 4.2%) lähtökohtana saavutettu korkea palveluiden taso ja ammattitaitoinen henkilöstö yhdyskuntarakenne palveluverkkoineen antaa mahdollisuuden henkilöstön uudelleen organisointiin ja toiminta-tapojen uudistamiseen avaa uusia mahdollisuuksia henkilöstöpolitiikan kehittymiseen 5. O+S Menestystekijät vetovoimainen, seudullisesti yhtenäinen henkilöstö- ja palkkauspolitiikka luotavissa. tarvittaessa Saaristokaupungille voidaan luoda oma, muuta ja muita alueita jopa kilpailukykyisempi henkilöstöpolitiikka 2. W Heikkoudet kaupungin toimivuuden kannalta kriittisimmät henkilöresurssit kartoittamatta tukipalveluiden vähäinen resursointi ja ydintoimintojen haavoittuvuus (mm. palkkal.) eläkepoistumaan ei ole varauduttu riittävän suunnitelmallisesti varautuminen hiljaisen tiedon siirtämiseen 6. O+W Heikkoudet vahvuuksiksi omalla tietotaidolla määritellään ydinpalvelut, joiden resursointiin kaupungin toimintavarmuuden ylläpitämiseksi heti panostetaan etsitään uusia palveluiden järjestämistapoja ja toimintamalleja panostetaan entistä enemmän toimintaympäristön vetovoimaisuuteen ja imagomarkkinointiin 4. T Uhat työvoimapoistuma valtakunnallisesti ja rakenteellisesti ylittää sietokyvyn > kuntalaispalveluiden turvaamiseksi ei riittävää työvoimatarjontaa kuntatyönantaja ei ole kilpailukykyinen 7. T+S Uhat hallintaan virtaviivaistetaan palvelujärjestelmiä ja palveluverkkoa työnjakoja ja toimintatapoja muuttamalla panostetaan ennakoivaan suunnitteluun, strategiatyöhön ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin uusitaan työnantajastrategia ja henkilöstöpolitiikka iskukykyisemmäksi 8. T+W Mahdolliset kriisitilanteet kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeet laiminlyödään resurssipulassa. byrokraattisuus kasvaa ja henkilöstö voi pahoin. ajaudutaan hallitsemattomasti avoimille markkinoille. henkilöstö, kuntalaiset ja elinkeino-elämä äänestävät jaloillaan

34 HENKILÖSTÖ: Johtopäätökset Saaristokaupungin ( as.) vetovoimaisuus työnantajana paranee kilpailtaessa työvoimasta ja avainhenkilöistä eläkepoistuma suhteessa nykyiseen vakanssirakenteeseen korvattavissa suunnitelmallisemmin uutta kokonaisuutta rakennettaessa palvelujen, niiden järjestämis- ja toimintatapojen uudistaminen todennäköisempää: Varajärjestelmät toimivammiksi, päällekkäisyyksiä poistuu, työnjaot toimivammat > ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden palvelu tehostuu ja toimintavarmuus kasvaa, henkilöstökulujen kasvu hidastuu nykyisen henkilöstön jaksaminen otettavissa suunnitelmallisemmin huomioon henkilöstörakenteen monipuolistuessa mahdollisuudet osaamisen kehittymiseen ja monipuolistamiseen paranevat takaamalla nykyisen henkilöstön työsuhde päästään myönteisessä hengessä eteenpäin. Uudelleensijoitusten käynnistäminen nopealla aikataululla jo siirtymävaiheessa välttämätöntä. muutosvastarinta korostaa muutosjohtamisen tärkeyttä nykyisten pienten yksikköjen kasvaessa joustovara ja asiakasläheisyys vähenee > byrokratia

35 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (1/2) asiakkaiden palvelussa ei arvioida oleellista muutosta lähipalvelujen säilyessä myös reuna-alueilla. taajamarakenne tulee olemaan entistä hajanaisempi, josta seuraa haasteita kuljetuspalvelujen järjestämiselle. vaarana on vapaaehtoisuuteen perustuvien toimintojen hiipuminen. muodostaa kuntataloudeltaan vahvan kuntayksikön. Mahdollistaa hyvin johdettuna suuruuden ekonomian etuja ja pienten yksikköjen joustavuutta hyödyntäen paremman tuloksellisuuden. henkilöstön asema turvataan eläkepoistumaa hyödyntämällä ja uudelleensijoituksella. Siksi taloudelliset hyödyt tulevat osin viiveellä. lähtötilanteeseen nähden tulee olemaan sekä menettäjiä että hyötyjiä. kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat ovat väestönkasvukuntia. Kasvun säilyminen hallittuna (n. 1,5 %) on mahdollinen myös tulevaisuudessa.

36 YHTEENVETO: Saaristokaupungin elinvoima (2/2) väestörakenne on hyvä, huoltosuhde on maan keskiarvoa. Lasten lukumäärä ei väestöennusteen mukaan alene. Sen vuoksi useista muista kunnista poiketen ei resursseja ole vapautumassa nuorimpien ikäluokkien tarvitsemista palveluista. työpaikkaomavaraisuuden suhteen kunnat ovat lähtötilanteessa erilaisia: esim. Naantalissa laskee. Työpaikkamäärän kehitys koko alueella on kuitenkin selvästi kasvava. mahdollisuudet sekä oman että seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen paranevat. Tonttivaranto myös teollisuus- ja liiketonttien osalta kasvaa merkittävästi. lähidemokratia heikkenee uuden kunnan monimuotoisuus parantaa entisestään alueen vetovoimaisuutta asuin-, matkailu- ja vapaa-ajanviettoalueena Naantalin perinteinen imago yhdessä saaristoalueen kuntien kanssa tarjoaa asukkaille helposti omaksuttavan identiteetin

37 EHDOTUS JATKOTOIMIKSI Ohjausryhmä merkitsee yhteenvetoraportin tietoonsa saatetuksi ja keskustelee mahdollisen kuntaliitosten esiselvityksen käynnistämisestä.

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Jarkko Kanerva

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Jarkko Kanerva 1 NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous Aika 15.4.2008 kello 17.30 20.25 Paikka Naantalin kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Jäsenet: Naantali: Markku

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Turun seudun kuntien liikuntastrategia

Turun seudun kuntien liikuntastrategia Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla 2011-12 Turun seudun kuntien liikuntastrategia Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 31.12.2012 Turun seudun kuntien

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Seutufoorumi

Seutufoorumi Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Maakuntauudistus. Pertti Rajala Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot