Vesa Routamaan haastattelu - Vuoden työpaikka RockWerstas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesa Routamaan haastattelu - Vuoden työpaikka 2009 - RockWerstas"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Vesa Routamaan haastattelu - Vuoden työpaikka RockWerstas

2 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Kaupunginjohtaja Markku Lumio Helmikuu 2010 VAUHDILLA UUTEEN VUOSIKYMMENEEN kohdennetaan lautakuntien käyttösuunnitelmissa sekä 0,5 prosenttiyksikön tuloveron korotus. Näiden toimien vaikutus tasapainoon on + 10 miljoonaa euroa. Kaupungin asukasluku nousi yli 600 viime vuonna. Vaasalaisia oli vuodenvaihteessa ja asukkaan määrä saavutetaan tällä vauhdilla vuoden 2011 alkupuolella. Asukasluvun hyvässä kehityksessä on osuutensa työperäisellä muutolla, opiskelijoilla ja maahanmuuttajilla. Asuntoja Vaasassa on, mutta omakotitonteista on ollut pulaa viime MED FULL FART IN PÅ DET NYA ÅRTIONDET! Det nya årtiondet inleds i Vasa i ljusare tecken än vi vågade tänka oss för ett år sedan. Vasas näringsliv har kunnat undvika omfattande uppsägningar och permitteringar och därför har också stadens ekonomi 2009 hållits i balans. Efter tre goda år ( ) kommer ett nollår, men budgeten för år 2010 visar ett underskott på ca 10 miljoner euro. Så här, trots att det i budgeten ingår besparingar på sex miljoner euro, som allokeras i nämndernas dispositionsplaner, samt en höjning av skattesatsen med 0,5 procentenheter. Dessa åtgärder påverkar balansen med + 10 miljoner euro. Stadens invånarantal ökade med över 600 i fjol. Vid årsskiftet uppgick Vasabornas antal till och med den här takten når vi antalet i början av år Den goda utvecklingen påverkas av arbetsrelaterad inflyttning, studerande och invandrare. Det finns bostäder i Vasa, men under de senaste åren har det funnits knappt om egnahemstomter. Detta har nu på plannivå kunnat åtgärdas och år 2010 satsar vi på kommunalteknik, så att tomterna ska fås byggbara. Ett annat stort objekt bland vuosina. Tämä asia on nyt saatu kaavatasolla kuntoon ja v panostetaan kunnallistekniikkaan, jotta tonteista saadaan rakentamiskelpoisia. Toinen suuri kohde investoinneissa on koulujen, erityisesti toisen asteen tilojen peruskorjaus. Uusi vuosikymmen alkaa Vaasassa valoisammissa merkeissä kuin vuosi sitten uskalsimme kuvitella. Vaasan elinkeinoelämä on Vaasan kaupunkiseutu menestyi parhaiten välttynyt suurilta irtisanomisilta ja lomautuksilta ja sen johdosta muksessa. Kriteereinä siinä olivat väestö- kuntaliiton syksyllä 2009 tekemässä tutki- myös kaupungin talous 2009 on pysynyt tasapainossa. Kolmen hyvän vuoden (2006 kehitys, työllisyys ja rakentaminen. 2008) jälkeen tulee nollavuosi, mutta 2010 Vaasan kaupungin visuaalinen ilme uudistuu budjetti on n. 10 miljoonaa euroa alijäämäinen. Näin siitä huolimatta, että budjetissa ovat informaatiossa. Perinteinen vaakuna säilyy 2010 alussa ja se otetaan käyttöön kaikessa sisällä kuuden miljoonan euron säästöt, jotka tietysti virallisena symbolina, mutta markki- Päätoimittaja Ville Rintamäki noinnissa ja viestinnässä uusi logo tulee näyttävästi esiin. Kaupungin henkilöstön kannalta tärkeää on, että Vaasa laatii palvelustrategian ja päivittää henkilöstöstrategiansa tänä vuonna. Molemmilla on vaikutusta työntekijöiden motivointiin ja työympäristöön. Henkilöstöllä on luonnollisesti edustus em. ohjelmien valmistelussa. Virkeää työvuotta 2010 kaikille! Markku Lumio investeringarna är grundlig renovering av skolor, i synnerhet lokalerna för utbildningen på andra stadiet. Vasa stadsregion klarade sig bäst i Kommunförbundets undersökning hösten Kriterierna i undersökningen var befolkningsutveckling, sysselsättning och byggande. Vasa stads visuella framtoning förnyas i början av år 2010 och tas i bruk i all information. Det traditionella vapnet finns naturligtvis kvar som officiell symbol, men i marknadsföringen och kommunikationen ges den nya logon kraftig synlighet. För stadens personal är det viktigt att Vasa utarbetar en servicestrategi och uppdaterar sin personalstrategi i år. Båda inverkar på de anställdas motivation och arbetsomgivning. Personalen är naturligtvis representerad vid beredningen av bägge programmen. Aktivt arbetsår 2010 till alla! Markku Lumio SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Vaasa nousee aallon harjalle uudella ilmeellään 4 Professori Vesa Routamaan ajatuksia johtajuudesta ja esimiehenä olemisesta 5 Uutisia Vaasan ammattikorkeakoulusta 6 Vuoden työpaikka 2009: Vaasan päihdekuntoutusyhteisö 8 Ateria-aikataulukokeilu 9 Vaasan kaupunki koulutti henkilökuntaansa 10 Uusi ja ehompi RockWerstas 11 Kaupungin usi työntekijä Siri Gröndahl haastattelussa 12 Aluetyöterveyden palvelut 13 Hyvinvointipalsta: Tykytonnilla virkeyttä, siisteyttä ja hyvää mieltä 14 Ope-TET aineenopettajille 15 Henkilöstökoulutus 16 Kuntoremonttikurssit 18 Vaasan uusi matkakeskus 19 Kesätyöpaikat ja kesäduunisetelit haussa 19 Esteettömyysseminaari Kannen kuva: Salli Hietikko Talvinen maisema VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Tekstiilitaiteilija Maisa Turunen-Wiklund esittäytyy Pohjanmaan museossa Kaupunginkirjasto Facebookissa Vaasa LittFestVasa 2009 Esimiehen rooli viestinnässä Sehän löytyy Intrasta! Liikenneraittiuskampanjan historiaa Kansalaisinfon joululahjaideoita Työsuojeluvaalit Tietotekniikkaa henkilöstökoulutuksena Musiikkimatka barokkiin Kulttuurivirasto tiedottaa 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Vaasa nousee aallon harjalle uudella ilmeellään Uuden ilmeen myötä on hankittu myös uutta kuvamateriaalia. Vaasan kaupungin visuaalinen ilme uudistettiin edellisen kerran vuonna 2001, jolloin alkoi Vaasan aikakausi merellisenä menestyjänä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja kaupungin ilmettä onkin hyvä päivittää tasaisin väliajoin, jotta se kuvastaisi nykytilaa. Uusi ilme korostaa energisyyttä, merellisyyttä ja aurinkoisuutta raikkaan oransseilla aalloillaan. Älykäs ja uniikki tunnus antaa katsojalle oivalluksen mahdollisuuden löytää nimet aallokon muodoista. Tunnusta on kuvailtu moderniksi, dynaamiseksi, älykkääksi ja raikkaaksi. Suunnittelija on siis onnistunut työssään. Tunnus kuvastaa Vaasaa. Uusi ilme tulee näkymään kaikkialla; esitteissä, ilmoituksissa, verkkosivuilla jne. Uusi ilme tuo mukanaan tyylikästä materiaalia, kuten mm. kasseja, messuosaston kalustuksen ja rakenteet, quick screenejä ja uuden yleisesitteen sekä muita esitteitä. Myötäisessä tuulessa yhteisvoimin Kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa kannattaa olla johdonmukainen. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaupungin kaikki organisaatiot sitoutuvat noudattamaan uusia visuaalisia ohjeita. Uudesta ilmeestä on haluttu tehdä houkutteleva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tavoitteena on saada Vaasa tunnetummaksi ja imago paremmaksi. Kaupungista ulos lähtevien viestien yhtenäisyydellä onkin suuri merkitys Vaasan tunnettuudelle, markkinointipäällikkö Rita Kuha muistuttaa. Vaasan matkailu on lähtenyt hyvänä esimerkkinä uudistamaan verkkosivujaan yhdenmukaiseksi noudattaen uutta graafista ohjeistoa. Uuden ilmeen käyttö on tehty helpoksi. Valmista materiaalia on paljon ja graafinen ohjeisto on selkeä ja kattava, Kuha kertoo. Graafiset ohjeet ja logot tulevat löytymään intrasta ja wwwsivuilta. Viestintäyksikkö toivoo kaikkien innokasta viestintää uuden ohjeistuksen mukaan! TEKSTI: ANNIKA HAUKKASALO KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI Uusi ilme julkaistiin Helsingin Matkamessuilla ja Vaasassa Rewell Centerissä. 3

4 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Professori Vesa Routamaan ajatuksia JOHTAJUUDESTA JA ESIMIEHENÄ OLEMISESTA Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen professori ja yrittäjä, KTT Vesa Routamaa kertoo tekemiinsä tutkimuksiin ja pitkään kokemukseensa tiimien, johtoryhmien ja erilaisten organisaatioiden kehittämisestä pohjautuen, mitä menestyksekkääseen johtamiseen tarvitaan ja mitä avuja esimies tarvitsee ollakseen hyvä esimies. Johtamishaasteet Vaasan kaupungissa ja kuntajohtamisessa yleensä Byrokratian vähentäminen kuntasektorilla mahdollistaisi palvelujen parantamisen. Sen takia kuntaliitokset olisivat välttämättömiä. Voitaisiin keskittyä oleelliseen. Johtamisessa varsinkin julkisella sektorilla huolestuttaa se, että asiantuntijaorganisaatiot, kuten kaupunginhallinto, ovat entistä enemmän siirtyneet yksilöpäätöksentekoon. Yhden ihmisen tekemistä huonoista päätöksistä on paljon esimerkkejä. Kaupungin johtamisessa pitäisi myös johtotasolla pystyä enemmän tiimimäiseen päätöksentekoon. Pitäisi koota erilaisista ihmisistä koostuvia organisaatioita. Johtamisen teorioissa on erittäin hyviä käytännössä toimivia malleja yhteisölliseen johtamiseen, jos niitä vain haluttaisiin käyttää. Narsistijohtajien määrä on lisääntynyt. Se on hirvittävä vahinko. Päivittäin näkee esimerkkejä siitä, miten se jäytää pikkuhiljaa organisaatiota. Huomioita Vaasan kaupungin henkilöstöraportista Vaasan kaupungin henkilöstöraporttiin tutustuessani kiinnitin huomiota, että henkilöstöbarometrin tulokset olivat positiivisia mm. työyhteisöilmapiirin osalta, kun taas tiedonkulku ja työolosuhteet saivat negatiivisimpia barometreja. Voi olla, että niissä on oikeasti vikaa, mutta usein se on myös hätähuuto yhteistoiminnan puutteesta ja ehkä esimiestyön ja johtajuuden pienistä puutteista. Ihmiset eivät osaa sanoa, että sieluun koskee, mutta valittavat konkreettisista asioista. Kymmenissä tekemissäni ilmapiiritutkimuksissa tiedonkulku on aina se, mistä valitetaan, kun esimies-alaistoiminta vaatisi pientä piristystä. Ihmiset haluavat sillä osoittaa, että mukanaolon tunne ja osallistuminen on vajavaista. ja kaupungin organisaatiouudistusaikeista Olin kokouksessa, jossa kaupunginjohtaja Markku Lumio esitteli työryhmän esitystä kaupungin organisaation uudistamiseksi. Se oli järkyttävä kokemus. Siellä jonkun puolueen edustaja sanoi, että lautakuntia ei voi yhdistää, koska vaaleihin ei saada kunnallisvaaliehdokkaita, jos ei ole lautakuntapaikkoja. Eihän veronmaksajien tehtävä ole kustantaa lautakuntapalkkioilla jonkun puolueen ehdokasasettelua. Ja sanottiin, että nyt ei kannata uudistaa organisaatiota siitä syystä, että jos tulee kuntaliitos, joudutaan uudistamaan taas. Menestyvät organisaatiot muuttavat organisaatiotaan jatkuvasti. Se pitää ihmiset vireillä. Sen takia menestyvän kaupungin pitäisi jatkuvasti uudistaa organisaatiotaan ja päästä vanhakantaisesta hallintokuntajärjestelmästä eroon. Miten johtaja voi edistää työhyvinvointia Esimiehen pitäisi tuntea erilaiset ihmistyypit, heidän tarpeensa ja motiivinsa. Asian voi hoitaa kehittämällä itsetuntemusta työyhteisössä. Kaiken kehittämisen lähtökohta on, että ihmiset tuntevat itsensä ja erilaisuuden syyt. Se on käytännössä osoittautunut sadoissa tiimeissä ja ryhmissä hyvän yhteistyön edellytykseksi. Ei voi olla hyvä esimies, jos ei ole tajua, mikä on ihmisen persoonallisuus ja mikä on alaisen ja oma persoona. Tekemämme tutkimus osoittaa, että sillä on huomattava merkitys johtajuuden onnistumisessa. Jokainen yksilö on erilainen ja jokaista pitää kohdella hänen persoonansa ja odotustensa mukaisesti. Pienyrityksille, kunnanhallituksille ja johtoryhmille tekemissäni itsetuntemuskoulutuksissa muutos on ollut hyvin konkreettinen sen jälkeen, kun ihmiset ovat tajunneet, että tämähän ei ole ollut pahansuopaisuutta tai keljuilua vaan johtuu ihmisten erilaisuudesta. Jos esimies arvioi alaisen motiivit väärin, näkemys siitä, miten yhteistyön tulisi sujua, on hyvin erilainen. Alaisen arvioidessa esimiestään usein esimiehen saaman huonon johtajuusarvion syy on se, että esimies aliarvioi alaisen motivaatiota, motiiveja ja tarpeita. Itsetuntemuksen merkitys esimiehen/ ryhmän/ organisaation kannalta Itsetuntemuksella on ihan oleellinen merkitys näiden elinten toiminnalle ja sitä kautta koko organisaatiolle. Väittäisin, että meidän organisaatiot käyvät noin prosentin teholla. Teho voitaisiin kaksinkertaistaa hyvällä johtamisella ja oikealla kehittämisellä. Koulutus on usein ns. näennäiskoulutusta, josta ei tartu mitään hihaan. Hyvä koulutus ravistelee ihmistä ja pakottaa katsomaan peiliin. Sitä kautta ymmärtää myös muita. Jos koulutuksen anti on, että olipa hyvät vitsit ja kiva juttu, se on vain viihdettä. Sitäkin tarvitaan, mutta 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 jos halutaan rahalle vastinetta sillä tavalla, että tapahtuu jotain kehitystä, koulutuksen pitää satuttaa kuulijaa. Meillä hukataan hirvittävästi voimavaroja heikolla ryhmä- tai tiimityöllä ja huonoilla henkilöstövalinnoilla. Valitaan kyllä hyviä ihmisiä, mutta ei valita toisiaan täydentäviä ihmisiä. Se on yksi keskeisiä ongelmia. Sen takia sanoin, että voisimme nostaa organisaatioidemme tehoja kaksinkertaisiksi, jos tekisimme oikeita henkilöstövalintoja, valitsisimme toisiaan täydentäviä ihmisiä ja tekisimme heterogeenisiä johtoryhmiä ja tiimejä. Silloin tulisi erilaisia näkemyksiä, erilaisia tapoja toimia ja ajatella, todellista luovuutta. Ihmisten asiantuntija-aivokapasiteettia käytetään niukasti sen takia, että ollaan hierarkkisia. Suurin osa on hyvin valittuja ihmisiä, miksei heidän aivojaan käytetä hyväksi? Se on johtamisongelma. Ihminen säilyttää työpaikkansa prosentin kapasiteetin käytöllä, kun hän voisi käyttää jatkuvasti 80 prosenttia ja tilapäisesti yli 100 prosenttia. Hyvällä johtamisella ja motivaatiolla voitaisiin saada ihmisistä tuplamäärä uuvuttamatta ihmistä. Ihminen uupuu, jos hän ei voi käyttää kykyjään. Motivoitunut ihminen ei uuvu. Suomalaiset työikäiset vähenevät koko ajan. Sitäkin varten tämä olisi tärkeää. Johtamisviestinnästä Johtamisessa ja johtajuudessa mukanaoloaspekti on erittäin tärkeä. Se, että esimies tai johtaja vaeltelee ympäriinsä organisaatiossa, on kuulolla ja saavutettavissa, on paljon tärkeämpää kuin monet turhat kokoukset. Tämä on jo luvulla havaittu menestyvien johtajien keino tietää, mitä organisaatiossa tapahtuu. Eikä paljoa maksa, kengänpohjat vain vähän kuluu. Tämä on erittäin huono kyky meidän johtajilla. Meillä on paljon tärkeitä johtajia, jotka eivät ole koskaan käyneet työyksiköissään keskustelemassa ja juttelemassa. Miten silloin voi tietää, mitä organisaatiossa tapahtuu? Hyvä johtaja ja hyvä esimies haastaa, visioi, osallistaa, on hyvänä esimerkkinä, palkitsee. Ei se niin vaikeaa ole, jos on vain halua ja ymmärrystä. Usein vedotaan kiireeseen. Ei ole aikaa mennä alaisen ovelle seisoskelemaan ja vähän juttelemaan, mutta se voi olla paljon arvokkaampaa ajankäyttöä kuin lukuisat muut cocktailit ja kokoukset. Se on arvostuskysymys. Siihen pistetään aikaa, mitä arvostetaan. Julkisissa organisaatioissa tekemissäni tutkimuksissa on tullut selvästi esille, että sitä tyytymättömämpiä ihmiset ovat, mitä etäämmällä he ovat esimiehestään ja mitä harvemmin esimies näkyy työpaikalla. Ihminen tarvitsee mukanaoloa. Se on myös huomiota, arvostusta, jos esimies näkyy ja hoitaa viestinnän henkilökohtaisesti eikä sihteerin, netin tai paikallisen sanomalehden välityksellä. Arvostuspuoli unohdetaan. Kuitenkin nimenomaan se on ihmisille erittäin tärkeä motivaation lähde. Tieto voidaan välittää monella tavalla. Tapa on oleellinen. Siihen liittyy myös tasapuolisuusnäkökulma. Käsitys suosikkijärjestelmän olemassaolosta jäytää organisaatiota. Esimerkkinä olo on yksi hyvän esimiehen ja johtajan keskeisiä rooleja. Julkisella sektorilla johtamisen taso kaipaisi hirveästi kohentamista. En tarkoita tällä vain kaupunkia. Alaisilla on yhtä lailla vastuu olla hyvä alainen ja hyvä kollega. Siinä mielessä nämä ovat yhteisiä haasteita. Uutisia Vaasan ammattikorkeakoulusta Vamk osakeyhtiöksi Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin toiminta muuttui oy-muotoiseksi Osakeyhtiöittäminen mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ankkuroi Vamkin Vaasaan ja vahvistaa sen asemaa seudun korkeakoulukentässä. Osakeyhtiöittäminen on osa Vamkin ja kaupungin toimenpiteitä vastata käynnissä olevaan valtakunnalliseen koko korkeakoulusektorin rakenteelliseen kehittämiseen, jossa keskeisiä tavoitteita on tiivistää niin korkeakouluverkkoa kuin niiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on säilyttää vaasalainen osaamispääoma ja tarjota jatkossakin alueelle sen edellyttämää laaja-alaista osaamista. Yhtiöittäminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa, kun se tulee mukaan Vamkin omistuspohjaan. Myös muut vaasalaiset korkeakoulut, elinkeinoelämä ja Pohjanmaan liitto ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. Osakeyhtiömuodon etuja ovat myös yrittäjämäinen ote toimintaan sekä omistajien ammattimainen sitoutuminen ammattikorkeakoulun kehittämiseen. Kaupunki on ollut Vamkin ylläpitäjä ja se säilyy edelleen Vamk oy:n pääomistajana. Henkilöstön asema on turvattu ja se siirtyy osakeyhtiöön vanhoina työntekijöinä, mikä turvaa muun muassa nykyiset lomaoikeudet, palkkatason, eläke-edut ja työtehtävät. Vamk osaksi Tritoniaa Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin kirjaston tekniikan ja sosiaalialan kokoelmat ja henkilöstö yhdistyivät vuoden 2010 alusta tiedekirjasto ja oppimiskeskus Tritoniaan. Tritoniassa toimivat nyt kaikki vaasalaiset korkeakoulut: Vamk, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan ja Yrkeshögskolan Novia. Vamkin keskustan kampuksen kirjasto siirtyy Tritoniaan muutaman vuoden sisällä, kun kaikki Vamkin toiminta pyritään keskittämään Palosaaren Merikampukselle Tritonia tarjoaa modernin oppimisympäristön, laajat ja monialaiset aineistokokoelmat- ja tietokannat sekä edistää korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen vahvistamista. Tritonia palvelee korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijan lisäksi myös kaikkia kuntalaisia sekä alueen yrityksiä. Vamkissa voi opiskella liiketaloutta, matkailua, sosiaali- ja terveysalaa, tietojenkäsittelyä sekä tekniikkaa 17 eri koulutusohjelmassa, joista kolme tarjotaan ruotsin ja kolme englannin kielellä. Lisäksi Vamk tuottaa ja tarjoaa monialaisia tutkimus- ja kehityspalveluita alueen työelämälle. Opiskelijoita on yhteensä noin 3500 ja päätoimista henkilöstöä 250. TEKSTI: TARJA GROMOV 5

6 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Vuoden työpaikaksi valittu Vaasan päihdekuntoutusyhteisö näytti, että suunnitelmallisella kehitystyöllä voidaan saavuttaa hyvinvoiva työyhteisö TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Palosaarella, Wolffintie 24:ssä keltaiseksi maalatussa, sokkeloisessa puutalossa, entisessä Rälläkässä oli perjantaina 8.1. juhlahetki. Tiloissa toimiva Vaasan päihdekuntoutusyhteisö oli valittu Vuoden 2009 työpaikaksi ja sitä nyt juhlittiin täytekakkukahvien merkeissä. Kunniakirjaa ja puheita odotetumpi oli varmasti palkintosumma, 3000 euroa, jonka työpaikka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Päihdekuntoutustoiminta tässä talossa alkoi vuonna Paikka oli silloin Palosaaren hoitokoti. Nimi muutettiin vuonna 2002 Vaasan päihdekuntoutusyhteisöksi. Samalla toiminta muuttui ympärivuorokautiseksi. Tilat vanhassa puutalossa eivät täytä päihdekuntoutuksen laatusuosituksia. Pystymme kuitenkin tekemään täällä sellaista päihdetyötä, että se tuottaa tuloksia. Tehtävämme on auttaa ja kuntouttaa päihderiippuvuuteen sairastuneita päihteettömään elämäntapaan. Perusjakso kestää neljä viikkoa. Hoitokontakti meihin voi kestää enintään kaksi vuotta, mutta talon sisällä voi olla maksimissaan neljä kuukautta. Siinä vaiheessa pitäisi jo olla keinoja selviytyä tuetusti. Kriittisin vaihe on se, kun täältä siirrytään talon ulkopuolelle. Sitä harjoitellaan tarpeen mukaan, johtava ohjaaja Mika Nevasaari kertoo. Asiakaspaikkoja on kahdeksan. Asiakkaat ovat pääosin vaasalaisia päihderiippuvuudesta kärsiviä miehiä. Joukkoon mahtuu alkoholiongelmaisia, huumeiden käyttäjiä, sekakäyttäjiä ja lääkkeiden käyttäjiä. Tullessaan hoitoon henkilö allekirjoittaa hoitosopimuksen, jossa sitoutuu tähän ohjelmaan. Jos näyttää, että asiakas on tullut tänne vain asumaan, hänet voidaan ääritapauksissa kirjoittaa ulos. Kuntoutus tapahtuu lääkkeettömän kuntoutuksen avulla. Emme käytä rauhoittavia tai unilääkkeitä, koska meidän mielestä kemiallista riippuvuutta ei voi hoitaa kemiallisilla aineilla. Olemme tässä työssä nähneet, että hyvinkin vaikeasti päihderiippuvaiset ovat pystyneet ilman mitään keinotekoisia aineita selviytymään jaloilleen ja opettelemaan uudenlaisen elämäntavan, johon päihteet eivät kuulu, Mika toteaa. Tiedotusta yhteistyökumppaneihin, kuten 3. sektoriin, vankilaan, Jupiteriin, kelaan ja työvoimatoimistoon, on lisätty, että he tietäisivät, millaista työtä täällä tehdään. Mitä toiminta pitää sisällään? Perusjakso etenee tehdyn prosessikuvauksen mukaisesti. Kaikki tietävät, miten asiakas etenee ja mitä missäkin vaiheessa prosessia tulee. Hoidon aikana pyritään vaikuttamaan asiakkaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen elämään. Fyysinen kunto yleensä paranee, kun saa ruokaa, liikuntaa ja normaalin päivärytmin. Raittiina ollessa myös psyykkinen tila paranee. Ryhmissä talon sisällä käsitellään mm. riippuvuutta, retkahdusta, tunteita ja hallitsemattomuutta. Asiakkailla on kirjallisia tehtäviä, joissa he pohtivat, mitä pitäisi tehdä toisin, että jatkossa selviytyisi ilman päihteitä. Myös NA:n (= nimettömät narkomaanit) ja AA:n (= anonyymit alkoholistit) askeltehtäviä tehdään. Asiakkaat sitoutuvat käymään hoidosta käsin vertaistukiryhmissä kolmesti viikossa. Kuntoutuksen jälkeen heidän toivotaan jatkavan ryhmissä käymistä. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Vas.: Juhlan jälkeen Päihdekuntoutusyhteisön työntekijät ehtivät yhteiseen kuvaan. Oik.:Tässä huoneessa pyöreän pöydän ympärillä pidetään ryhmien kokoontumiset. Nyt tuolit Mikan ympärillä ovat tyhjinä. ja millaisella porukalla työtä tehdään? Vakituisia työntekijöitä on kahdeksan: johtava ohjaaja, kuusi ohjaajaa ja suurtalouskokki. Asiakkaista yksi on viikon kerrallaan keittiövastuuhenkilönä Tiinan apuna kattamassa pöytää ja kuorimassa perunoita. Vaikka Tiina on suurtalouskokki, hänellä on yllättävän iso rooli asiakkaiden kanssa. Työvuorot on jaettu niin, että on päivävuoro ja pitkä, 15 tunnin yövuoro, joka kestää ilta viidestä aamu kahdeksaan. Se tuntuu täällä toimivan. Sijaisia on helppo saada. Työharjoittelussa olleet lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat ovat viihtyneet täällä ja kokeneet, että heidät on otettu osaksi työyhteisöä. Ensi kesää ajatellen Mikalla onkin positiivinen ongelma, kun halukkaita kesätyöntekijöitä olisi tulossa enemmän kuin voidaan ottaa. Vuoden työpaikka - kilpaan lähteminen oli pieni missio Päätettiin yhdessä kokeilla, miten kantti kestää, kun tuntui siltä, että meillä voisi nyt olla mahdollisuuksia pärjätä. Olimme saaneet kuntoon niin monia sellaisia asioita, jotka eivät aikaisemmin olleet kunnossa, tärkeimpinä turvallisuusasiat, tasavertainen kohtelu ja työntekijän huomioiminen ja kuunteleminen. Vuoden työpaikkatittelin saavuttaminen oli näkyvä osoitus siitä, että asioihin paneutumalla on mahdollisuus kehittyä hyväksi työpaikaksi, Mika toteaa. Mikä tekee teistä hyvän työpaikan? Olemme pyrkineet siihen, että työasiat selvitettäisiin täällä työpaikalla. Jo fyysisen ja psyykkisen jaksamisen kannalta on tärkeää, että kotona ei tarvitsisi miettiä työasioita, Mika toteaa. Muina tärkeinä saavutuksina hän pitää mm. kehityskeskustelujen käymistä. Työntekijät ovat tykänneet, että juttelen heidän kanssaan vähän vakavammin. Vuoden 2009 työpaikalla puretaan työyhteisökyselyn tulokset ja jos on kehitettävää, kehitetään oikeasti. Työyhteisökyselyn pohjalta tehdään toimintasuunnitelma ja tarkistetaan se maaliskuussa koko päivän palaverissa. Työnohjaajan kanssa on käsitelty hankalia asiakastapauksia ja puitu työyhteisössä ilmenneitä ongelmia. Työhön liittyviin kysymyksiin on kahdesti vuodessa saatu apua Myllyhoitoklinikalta. Olemme pyrkineet siihen, että ei tehtäisi asioita asiakkaan puolesta, vaan kuljettaisiin rinnalla ja autettaisiin oikeaan suuntaan. Kaikki lähtee siitä, että työyhteisö voi hyvin. Silloin työkin onnistuu ja se näkyy asiakkaissa. Mitä teette palkintorahoilla? Aamupäivällä henkilökunnan tiimissä sitä pohdimme. Tuli ehdotuksia tutustumismatkasta vastaavaan laitokseen Ruotsissa tai Baltian maissa, hierovasta tuolista, koulutuksesta Mitään ei vielä ole päätetty, mutta kyllä me varmaan reissussa käydään ja käytetään rahat pitkällä tähtäimellä. Ei tuhlata kerralla kaikkea. Mika Nevasaari haluaa työkavereidensa lisäksi kiittää esimiehiään palvelualuejohtaja Marja Jokiniemeä ja tulosaluejohtaja Erkki Penttistä, jotka ovat suhtautuneet positiivisesti päihdekuntoutusyhteisön kehittämisideoihin. 7

8 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Ateria-aikataulukokeilun tulos: Henkilökunta tyytyväistä ja potilaat nukkuvat yönsä rauhallisemmin Vanhusten virheravitsemus on valtakunnallisesti ollut huolenaihe. Uusissa ravitsemussuosituksissa ikääntyneille kiinnitetään huomiota mm. yöpaaston pituuteen. Suositusten mukaan se saisi olla korkeintaan 11 tuntia. Meillä se oli 13 13½ tuntia. Suositusten tultua Koti- ja laitoshoidon ravitsemustyöryhmässä alettiin miettiä, miten liian pitkä vanhusten yöpaasto voidaan välttää. Pohdittiin, olisiko hyvä olla joku kokeiluosasto. Meidän osasto sai tehtäväksi pilottiosastona kokeilla ateria-aikojen siirtämistä liian pitkän yöpaaston välttämiseksi. Kokeilu aloitettiin 17. elokuuta. Ensin oli kuuden viikon kokeilujakso, jonka jälkeen kokeilua jatkettiin toiset kuusi viikkoa. Sen jälkeen sovittiin, että se on tässä, osasto 3:n osastonhoitaja Sisko Krooks ja sairaanhoitaja Sari Skog kertovat. TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Osasto on itse suunnitellut aikataulun ja tehnyt muutoksia työaikoihin Sisko Krooks on tarttunut kauhan varteen. Sari Skog vieressä seuraa, että sujuuhan se ruuan jako osastonhoitajaltakin! Ensin piti kysellä hoitajien mielipiteitä osastolla ja tällä tavoin pehmittää asenteita kokeilua varten. Hoitajilla oli pientä alkuvastustelua, mikä on hyvin tavallista aina, kun jotain uutta on tulossa. Kun asiat selvitettiin ja päästiin yksimielisyyteen, kaikki meni tosi hyvin. Työaikoja jouduttiin muuttamaan jonkin verran. Sari näyttää paperia, johon hän ensimmäiseksi hahmotteli osaston työjärjestyksen. Ensin katsottiin kellosta, miten kauan osastolla menee aikaa iltapalan syöttämiseen 30 potilaalle. Kaikki osasto 3:n potilaista tarvitsevat apua ainakin ruuan esillepanossa, joten kolmelta hoitajalta siihen meni aikaa melkein tunti. Muutoksen jälkeen ruoka-ajat tasoittuvat tasaisemmin päivän mittaan. Suurimmat muutokset tulivat aamiaiseen ja iltapalaan. Aamupala tuli meille ennen kello kahdeksan. Nyt se tulee puoli kahdeksalta. Työvuoroja muutettiin niin, että kaikki tulevat puoli kahdeksan sijasta seitsemäksi töihin. Myös iltavuorossa jouduttiin tekemään muutoksia. Ensin ajattelimme antaa iltapalan vasta kahdeksalta, mutta silloin iltavuoro laitoshoitajilla olisi venynyt puoli yhteentoista illalla. Lopulta iltapalan antamista myöhennettiin tunnilla, kello puoli seitsemästä puoli kahdeksaan, joten perushoitajat ja laitosapulaiset ovat nyt töissä puoli kymmeneen illalla. Ennen he pääsivät pois yhdeksältä. Myös keittiö joutui tekemään muutoksia omiin työaikoihinsa. Valtakunnallisten suositusten mukaan iltapala olisi hyvä antaa aikaan. Nykyisillä järjestelyillä yöpaasto saatiin lyhennettyä 13 13½ tunnista 12 tuntiin. Tällaisessa laitoksessa, jossa on paljon potilaita, ei aivan suositusten mukaisia tavoitteita pystytä nykyisillä resursseilla saavuttamaan, Sisko ja Sari kertovat. Kokeilusta tulossa pysyvä käytäntö Kokonaisuudessaan kokeilu on mennyt hyvin. Osastohenkilökunnan mukaan uusi aikataulu ei aiheuttanut suuria muutoksia rutiineissa, töitä hieman aikaistettiin. Potilaiden voinnissa on huomattu pelkästään positiivisia muutoksia. Jotkut ovat vähän lihoneetkin. Jo pari viikkoa kokeilun jälkeen huomattiin, että yöt ovat rauhallisempia. Nukkumiseen yöpaaston lyheneminen vaikutti valtavan paljon. Henkilökunnasta kukaan ei enää halua vaihtaa takaisin vanhaan systeemiin. Suunnitelmissa on, että koko sairaala siirtyy tähän samaan käytäntöön alkuvuoden aikana. Sisko ja Sari ovat silminnähden tyytyväisiä osastonsa aikaansaannokseen: Lähdettiin sillä mielellä, että kokeillaan näin ja jos tulee tarvetta, muutetaan. Kaikilla oli tavoitteena, että tämä onnistuu. Se oli hieno juttu meidän osaston yhteishengen kannalta. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen! Olemme ihan oikeasti ylpeitä tästä tilanteesta. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 TEKSTI JA KUVAT: SOILE KAUTTIO, markkinointivastaava, maarakennus- ja talonrakennusosasto / JAKK Jalasjärvi Vaasan kaupunki koulutti henkilökuntaansa Maarakennusalan ammattitutkinnon suorittaneita Vaasan kaupungin teknisestä keskuksesta. Vaasan kaupungin teknisen keskuksen melkein koko henkilökunta aloitti syksyllä 2007 maarakennusalan ammattitutkintoon johtavan koulutuksen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin 38 tyytyväisellä aikuisopiskelijalla on todistus muistona. Koulutuksen mahdollisti Vaasan kaupunki, Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto, Noste rahoitus ja JAKK. Tämä koulutus on ollut uraauurtava ja historiassaan ensimmäinen näin laaja koulutuskokonaisuus, joka on toteutettu kaupungin työntekijöille, aloitti JAKKin maarakennustoimialan osastonjohtaja Esa Martonen koulutuksen päätösjuhlassa Vaasassa. Koulutus on vaatinut teiltä jokaiselta omaa aktiivisuutta ja viitseliäisyyttä, hän jatkoi. Martonen lausui kiitoksen sanan myös Vaasan kaupungille, lukuisille työpaikkaohjaajille, näytön arvioitsijoille ja koulutuksen rahoittajille. Martosen mukaan koulutus on ollut opettavainen kokemus ja sitä kautta on löydetty uusia toimintatapoja, joita voidaan vielä kehittää eteenpäin. Elämä on jokapäiväistä oppimista, Martonen päätti puheensa. Kertaus on opintojen äiti Vaasan kaupungin katutoimen johtaja Markku Litmanen muistelee, että eräs maarakennusalan ammattitutkinnon suorittajista oli sanonut koulutuksesta, että paljoa ei tullut uutta, mutta koulutus oli todella hyvää kertausta. Litmasen mukaan koulutukseen osallistuminen osoittaa, että henkilökunta haluaa myös sitoutua työhönsä ja koulutuksen myötä pitkän uran tehneillä on nyt myös näyttöä osaamisestaan. Alan arvostus lisääntyy juuri oppimisen kautta, hän korostaa. Markku Muurimäki on yksi tutkinnon suorittajista. Hän on ollut 30 vuotta kaupungin palveluksessa. Opetustunnit menivät hänen mielestään kivasti ja teoriaa oli riittävästi. Kii- toksen saa myös työnantaja, joka Muurimäen mielestä on tukenut hyvin koulutukseen osallistujia. Koulutuksen vastuukouluttaja Kaj Fors JAKKista kehuu koulutusta mielenkiintoiseksi projektiksi. Vauhtiin kun koulutuksen aikana päästiin, niin kaikki meni hienosti. Myös Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimiston koulutussuunnittelija Siv Björklund muistelee koulutusaikaa hyvällä. Meillä on edelleen tosi paljon oppisopimusryhmiä, vaikka taantuma hieman näkyykin oppisopimuskoulutuksessa, toteaa Björklund. 9

10 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Uusi ja ehompi RockWerstas TEKSTI: ANNE-MARI PIPATTI Vaasan Klemettilässä, Myllykatu 18:ssa, sijaitseva 1920-luvun kaksikerroksinen rakennus on kokenut upean muodonmuutoksen ja sitä on vaikea tunnistaa enää entisekseen. Tämä rakennus on toiseksi suurin kohde Vaasan Talotoimen peruskorjausohjelmassa. Syksyllä 2009 Vaasan Talotoimi kunnosti rakennuksen ulkopuolen: vesikatteen, julkisivun, ikkunat ja salaojajärjestelmän. Tänä vuonna Vaasan Talotoimi jatkaa remonttia sisäpuolelta, uusien rakennuksen talotekniikan. Vuosien varrella tämä entisen K-raudan takana sijaitseva rakennus on ollut hanskatehdas, rautatehdas ja puusepänverstas. Nykyään siinä toimii RockWerstas. RockWerstaalla on pitkä ja monivivahteinen historia 80-luvun puolivälistä lähtien. Tuolloin rakennus siirtyi nuoriso-osaston hallintaan ja muuttui RockWerstaaksi. Elävän musiikin yhdistys, Welmu ry, piti alivuokralaisena tilaa kunnossa hoitaen myös tilojen vuokrauksia. Rockwerstaalle rakennettiin 20 bändikämppää. Alussa kaikki nämä 20 vaasalaisyhtyettä sai harjoitella omassa bänditilassaan. Pian kuitenkin yhtä tilaa jakoi kolmekin eri musiikkiporukkaa. Werstaan suosio oli suuri heti alusta alkaen. RockWerstas ennen remonttia. Kuva: Markku Ikonen. - RockWerstaalla harjoitteli kaikenikäisiä vaasalaisia, vanhimmat soittajat olivat yli 60 -vuotiaita. Werstasta käytiin ihailemassa ympäri Suomea, jopa ulkomailta asti. Tällaista tilaa ei monessa kaupungissa ollut, kertoo parikymmentä vuotta Welmussa toiminut, Vaasan kaupungin nuoriso-osaston Rokkikoulun reksi, Max Bäckman. Bäckman toimi myös useita vuosia Werstaan vahtimestarina, asuen rakennuksen yläkerrassa. - Siinä oli myös välillä hermot vähän koetuksella, kun musiikkia sai kuulla kovalla volyymillä lähes kellon ympäri ja vapaa-ajallakin tultiin useita kertoja päivässä hakemaan avaimia tiloihin, virnistää Bäckman. Bäckman työskentelee Vaasan kaupungin nuoriso-osaston Rokkikoulussa, jossa harjoittelee 150 RockWerstas remontin jälkeen. Kuva: Anne-Mari Pipatti. 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 vaasalaisnuorta ja johon on vuosittain sata nuorta jonossa. Bäckman painottaa RockWerstaan tärkeyttä myös näille nuorille, jotka rokkikouluiän ylittäessään ovat muuten vaarassa jäädä ilman harjoituspaikkaa. Rockwerstas tarjoaa mahdollisuuden pitää yllä jo perustettua bändiä ja jatkaa näin musiikkiharrastusta. Nykyään Rockwerstaan käyttöoikeudet ovat Welmun seuraajalla, Vaasan uuden kulttuurin yhdistys Volume ry:llä. Käyttöoikeuksien astuttua voimaan alkuvuodesta 2008 ryhtyi Volume ry talkoovoimin remontoimaan ja siivoamaan tilaa omin kustannuksin. Jo tällöin aloitettiin myös neuvottelut suuremmasta remontista ja tilan kunnostamisesta. Usean vaasalaismusiikinharrastajan tavoin Volume ry:n puheenjohtaja Marko Perälä on hyvin iloinen talotoimen satsauksesta RockWerstaaseen. - Rockwerstaalla treenaa todella monta bändiä, ja bändien kesken syntyy erilaisia projekteja, jotka elää joskus pidempäänkin. Sieltä on ponnistanut monia bändejä eteenpäin ja sitäkin enemmän musiikin harrastajia. Ilman vastaavaa tilaa olisi moni vaasalainen bändi syntymättä ja muutamista ihmisistä ei olisi koskaan tullut merkittäviä tekijöitä musaskeneen Suomessa. Muun muassa Eeka Mäkynen on lähtöisin Rockwerstaalta, Perälä kertoo. Myös vaasalaisbändi Klamydia on syntynyt ja harjoitellut ahkerasti Rockwerstaalla. Perälä arvioi soittajia werstaalla olevan tällä hetkellä liki sata. Vaasan musiikkielämää tunnetaan ympäri Suomea pitkälti RockWerstaan ja Club 25:n ansioista. RockWerstaan ensimmäisessä kerroksessa oleva Bestis ry:n nuorten verstas muuttaa naapuritaloon Myllykatu 21:en. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada alakerta jälleen bändikämpiksi, aivan kuten ennen 90-luvun puoliväliä. Kuntasuunnitelmassa on varattu määräraha myös uudelle Club 25:lle, jonka tarkoitus on valmistua RockWerstaan yhteyteen vuonna Kenties Klemettilä on tulevaisuudessa Vaasan rockmusiikin kehto! Aloitamme Merituulessa uuden sarjan, jossa esitellään yksi uusi kaupungin työntekijä. Ensimmäisenä vuorossa on kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahl katutoimesta. HAASTATTELU: EVA HUDD KUVA: JENNI OKSANEN 1. Nimi, ikä ja ammatti? Siri Gröndahl 32-vuotias kadunsuunnitteluinsinööri. 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? Paikka oli haettavana ja kahdeksan hakijan joukosta tulin haastattelun jälkeen valituksi. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? No, on tämä sellainen sopivan kokoinen kaupunki. Palvelut pelaavat hyvin. Ruuhkia ei ole ja välimatkatkin on sopivat. Arvostan mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn ja kouluttautumismahdollisuuksia. Siksi koen, että kaupunki on kannustava työnantaja. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Sosiaalinen, vaihteleva, välillä puuduttava, yleensä vauhdikas ja mielenkiintoinen. 5. Mikä on parasta työssäsi? Tämä vuorovaikutteisuus. Saan olla tekemisissä eri hallintokuntien edustajien ja kunta laisten kanssa. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Nettisivut ja järjestelmät sellaisiksi, että uusikin työntekijä löytää helposti hakemansa tiedon. Tekninen toimi pitäisi saada tiiviimmäksi kokonaisuudeksi ja sitä kautta asiakas palvelu paremmaksi. Nyt ollaan liian hajallaan ja kuntalaisia juoksutetaan paikasta toiseen. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? Näin talvella hiihdän, pelaan lentopalloa ja maalaan öljyväreillä. Kesällä golffaan. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Jos niitä nyt tulisi niin tarjoaisin sienipasteijoita. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? Hanne Vibere Holstin kirjoittaman Tosi elämää 10. Mikä on mottosi? - 11

12 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Aluetyöterveys huolehtii hyvinvoinnistamme myös vuonna 2010 TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Aluetyöterveys tarjoaa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa sekä työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa. Valtaosa toiminnasta on terveystarkastuksia ja ohjausta. Jos työturvallisuuteen, ammattitauteihin tai työperäisiin sairauksiin liittyviä tapauksia ilmenee, niihin kiinnitetään erityistä huomiota. Työympäristön parantamiseen liittyviä asioita käydään läpi. Päihteiden käytön esilletuomiseen, hoitoon ohjaukseen ja seuraamiseen käytetään aikaa, kuten myös henkisen ja fyysisen väkivallan ehkäisemiseen. Jos työntekijää uhkaa työttömyys syystä tai toisesta, osallistutaan jatkon järjestämiseen. Työntekijäkunnan kansainvälistyminen ja kulttuurien monipuolistuminen ovat asioita, joihin meidän on valmistauduttava sekä kommunikaation että toimintatapojen osalta, ylilääkäri Asko Martikainen kertoo. Vaasan kaupunki on suurin Vaasan aluetyöterveyden asiakas. Palveluita ostavat Vaasan sairaanhoitopiiri, Laihian ja Vähänkyrön kunnat sekä monet pienet yritykset. Vastaanottopisteitä on Vaasan lisäksi Vähässäkyrössä ja Laihialla. Aluetyöterveyden vastuulla on myös merimiesterveydenhuolto ja kaupungin tilatarkastustoiminta. Aluetyöterveyden palvelut vuonna 2010: Terveystarkastukset Valtaosa terveystarkastuksista tapahtuu 3-5 vuoden välein. Terveydenhoitajilla on tiedoissaan, koska terveystarkastuksia on viimeksi tehty. He ottavat yhteyttä yhteyshenkilöihin. Terveystarkastusten sisältö riippuu siitä työstä, mitä tehdään. Viime vuosina yötyötä tekevien terveystarkastuksia on tehty aikaisempaa enemmän. Sairaanhoito Sairaanhoidon osalta työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito on ollut työntekijöille vaikeasti hahmotettava asia. Aina kun työllä ja sairaudella on joku selkeä yhteys, se kuuluu työterveyshuollon toimintapiiriin. Jos puhutaan kansantaudeista, kuten korkeasta verensokerista tai verenpaineesta, perimmäinen hoitovastuu on väestövastuualueilla. Tämä sen takia, että työterveydellä ei ole mahdollista tarjota aivan kattavaa sairaanhoitoa. Pandemiarokotukset jatkuvat helmikuun loppuun. Kaikilla kaupungin työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus saada rokotus. Fysioterapian osalta ohjataan hoitoon. Oma fysioterapiahenkilöstö keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan. Vajaakuntoinen Jos on syystä tai toisesta vajaakuntoinen, työntekijä itse tai työnantaja voi ottaa yhteyttä ja pyytää selvitystä. Käydään läpi, mitä tulee ottaa huomioon ja mitä tämän asian suhteen pitäisi tehdä. Tarvitaanko ohjausta, hoitoon hakeutumista tai työjärjestelyjä. Työtoiminnan arviointi Osallistutaan työtoiminnan arviointiin. Käytetään apuna sairaspoissaolomittaria, tapaturmatilastoja, työkykyindeksiä, Voimavarat työssä -kyselyä ja työstressikyselyä. Ensiapukoulutus Osallistutaan ensiapuvalmiuden ylläpitoon. Järjestetään ensiapukursseja ja työpaikkakäyntien yhteydessä tarkastetaan ensiapuvälineistön ja -kaappien kunto ja ohjataan vastuuhenkilöitä. Vaasan kaupungin ikäohjelma Vaasan kaupungilla on ikäohjelma, jonka toteuttamiseen työterveys osallistuu. Siihen kuuluu mm. terveystarkastuksia määrätyille ikäryhmille. Jos terveystarkastukset toteutuvat muilla perusteilla, ei samaa tutkimusta kannata tehdä kahteen kertaan. Uudelleensijoitustoimintaa hallinnoivat ensi sijassa työpaikat ja henkilöstöpalvelut. Työterveys on asiantuntijana mukana tarvittaessa. Ristiriitatapauksissa noudatetaan Vaasan kaupungin hyväksymää opasta työyhteisöille. Tämäkin kuuluu ensi sijassa työpaikan itsensä käsiteltäviin asioihin. Työpaikkakäynnit Käymme työpaikkakäynneillä työsuojeluhenkilöstön kanssa tiistai-iltapäivisin. Lisäksi käydään työpaikoilla yksittäisen työntekijän luona tekemässä mm. ergonomiaselvityksiä. Työkykyä ylläpitävä toiminta ja työhyvinvointi kuuluvat työpaikkojen itsensä järjestämiin asioihin. Monessa asiassa työterveys on kuitenkin mukana, nimenomaan kuntoutuksen järjestämisessä. Siihen liittyviä ovat Kelan ASLAK- ja TYK- kuntoutukset, laihdutus- ja stressinhallintaryhmät, VireäVaasa -liikuntatarjotin, kuntoremonttikurssit ja TYKY-tonnit. Työhyvinvoinnin osalta tärkeää on, että ihmisten on hyvä olla työssä. Työn tulisi olla mielekästä ja motivoivaa. Tiedetään, että ihminen tarvitsee jonkin verran stressiä voidakseen hyvin. Ponnistelu tuo ihmiselle tyytyväisyyden tunteen ja pahoinvointi syntyy passiivisuudesta. Kun työn tekemisen tapa muuttuu, ihmisillä on aina suuria vaikeuksia sopeutua siihen. Työterveys auttaa ja tukee sopeutumisprosessista selviämisessä. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan Merituulessa ja kaupungin intranetissä. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Aluetyöterveyden tiloissa on useita käsidesiautomaatteja henkilökunnan ja asiakkaiden käytössä. Osastonhoitaja Marianne Bergström pitää sen käyttöä tarpeellisena. Automaatit ovat pöydillä lojuvia pulloja suositeltavampia ja niiden valvonta josta tulisi myös huolehtia helpompaa. On niitäkin, jotka desinfioivat itsensä myös sisäisesti! Myös se on tärkeää, miten käyttäydymme yhteisissä tiloissa. Yskimisen ja yleisen hygienian osalta tulisi käyttää tervettä järkeä. Ei ole kiva, jos työpaikkojen edustat ovat täynnä tupakantumppeja ja roskattuja, työympäristöt sekaisia ja huonosti hoidettuja. Viihtyisä miljöö on kaikkien asia. Tapaturmien torjunnassa on erittäin tärkeää, että työpaikat ovat esteettömiä, siellä on helppo liikkua, tavarat löytyvät sieltä, mistä niiden kuuluu löytyä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, työn sujuvuus ja työssä viihtyminen on ihan toisenlaista. Työpaikkakäynneillä työterveyshenkilöstö kiinnittää myös näihin asioihin huomiota. H YV I Tykytonnilla virkeyttä, siisteyttä ja hyvää mieltä N V O I N TI P A L S T A Vaasan kaupungin työyhteisöt voivat anoa vuosittain Henkilöstöpalveluilta tykytonnia (168 euroa) työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Teknisen toimen yhteispalvelut sai viime vuonna kyseisen tonnin. Sen puitteissa on nautittu liikunnan suomasta ilosta ja virkeydestä. On pyöräilty Ryövärinkarille hyvien eväiden kanssa ja käyty kaatamassa keiloja. Eri pituisia reippaita kävelylenkkejä on tehty useita, kuten lokakuussa, jolloin yhdistimme tehokkaasti huvin ja hyödyn. Osa reippaili kävelysauvojen kanssa ja osalla oli mukanaan roskapiikit ja jätesäkit, joihin kerättiin roskia. Niihinhän ei lama iske, tälläkin kertaan saimme saaliiksi seitsemän jätesäkillistä roskaa matkamme varrelta. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen ja sen säteilyä vielä lisäsi siisti ympäristö, joka jäi jälkeemme. Retki antoi meille liikunnanilon lisäksi hyvän mielen. Roskan poimiminen maasta on pieni, mutta tehokas teko. Tutkimusten mukaan siistillä ympäristöllä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Se luo turvallisuutta ja ehkäisee roskaamista. Teknisen toimen yhteispalvelut heittää haasteen kaikille kaupungin työntekijöille ja eläkeläisille liittyä Roskaliikkeen jäseneksi. Se käy helposti noukkimalla roskan päivässä ja haastamalla yhden tuttavansa mukaan. Jokainen Roskaliikkeen jäsen on kunniajäsen ilman jäsenmaksua. Ainut edellytys on, että arvostaa elinympäristöään ja on kiinnostunut sen siisteydestä ja kukapa ei olisi. TEKSTI: EVA HUDD 13

14 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Ope-TET aineenopettajille Ope-TET:n aikana opettaja tutustuu kahden päivän aikana jonkin yrityksen toimintaan sen sijaan, että lähtisi perinteiseen luentotyyppiseen opettajakoulutukseen. Tavoitteena on lisätä opettajan työelämätietoisuutta ja lisätä koulun yhteistyötä työelämän kanssa. Leena Träskbäck ja Anneli Linna Variskalta kertovat Merituulen lukijoille omista kokemuksistaan. Opettaja TETharjoittelussa Pohjalaisessa Motto: Joskus pitää tehdä se, minkä on monta kertaa ajatellut tekevänsä. Kun sen on tehnyt, on vahva ja oikea olo. Kun on ollut työssä jo useita vuosia, alkaa kiinnostaa se, mitä muilla työpaikoilla tehdään. Kun opintoohjaaja viestitti, että myös ope- TET on mahdollinen, minun ei tarvinnut kauan miettiä, mihin haluaisin mennä työharjoitteluun. Äidinkielen opettajalle luonteva paikka on sellainen, jossa ollaan kielen kanssa tekemisissä. Niitä ovat puhuttua ja kirjoitettua sanaa viljelevät mediat. Niinpä sanoin meneväni sanomalehti Pohjalaiseen. Työharjoitteluni kesti kaksi päivää, jona aikana ehdin saada kuvan siitä, miten päivän lehti koostetaan. Aamupalaverin aikana uutispäällikkö jakaa tehtävät paikalla oleville toimittajille. Sen jälkeen toimitus hiljenee, kun toimittajat lähtevät materiaalinhakumatkalle. Usein mukaan lähtee myös kuvaaja, jonka otokset tuovat lisäväriä juttuun. Toimittaja kerää juttumateriaalia haastattelemalla henkilöä tai henkilöitä, joista juttu tehdään. Kun toimittaja ja kuvaaja ovat valmiita, he lähtevät takaisin toimitukseen, jossa kirjoitetaan juttu ja liitetään kuvat siihen. Usein kuvaajalla on montakin kuvauskeikkaa samana päivänä, mutta hänen kuvansa ilmestyvät verkkoon jossain vaiheessa päivää. Opettajat käyttävät Pohjalaista monella tavoin hyödyksi opetuksessaan, Anneli Linna ja Leena Träskbäck toteavat. Haastattelun tekeminen kuulostaa hyvin yksinkertaiselta. Sitä se varmasti onkin silloin, kun hallitsee alansa. Osaava toimittaja tekee olennaisia kysymyksiä, joiden avulla hän saa tärkeitä rakennuspuita tekstiään varten. Lehtikuvaaja etsii kuvakulmia, joissa saa kuvattavan näyttämään omimmalta itseltään. Mutta juttu täytyy vielä kirjoittaakin. Pohjalaisen toimituksessa on jokin aika sitten siirrytty uuteen ohjelmaan, jolla jutut kirjoitetaan. Tekniikka on myös hallittava. Jokaisen toimittajan tärkeä työkalu on materiaalinhakutaito. Asioita otetaan selville haastattelemalla tai tietolähteitä kaivelemalla. Nykyään monen asian selville saaminen on helppoa internetin avulla, mutta silti perusmateriaalia juttuihin hankitaan paljon haastattelulla. Myös arkistot ja muutkin tietopankit ovat hyviä materiaalinlähteitä jutunteossa. Toimittajantyössä ei sovi unohtaa myöskään hyvin olennaista työkalua, hyvää äidinkielen taitoa. Päivän mittaan toimituksessa vallitsee joko vilkas puheensorina tai hiljaisempi mumina. Kaikki keskittyvät silti tiiviisti omaan juttuunsa. Kahvitauot ovat tarpeellisia, koska kirjoitusprosessi ei aina etene tasatahtiin, vaan joskus kirjoittajan täytyy hengähtää saadakseen etäisyyttä tekstiin. Useimmat jutut täytyy saada valmiiksi hyvissä ajoin, että lehti ehditään taittaa. Varsinainen lehtihän syntyy vasta taitossa, jossa jokainen sivu tehdään tietokoneen taitto-ohjelmalla. Lehti menee kiinni kello 23.15, jonka jälkeen ei juttuja enää saada seuraavan päivän lehteen mukaan. Mutta jos hyvissä ajoin sitä ennen sattuu jotain hyvin erikoista, koko etusivu saattaa mennä uusiksi. Toisena päivänä sain olla uutistoimittajana. Lähdin kuvaajan kanssa Vaasan maakunta-arkistoon, jossa oli Vähänkyrön kylänarkun luovutustilaisuus. Paikalla oli Vähänkyrön miehiä, maakunta-arkiston johtaja sekä tutkija ja kuvaaja, joilla kaikilla oli tärkeää sanottavaa. Haastattelusta sain kokoon jutun aineksia, joita lähdin toimitukseen kokoamaan. Innostuin kirjoittamisesta ja kirjoittaessani unohdin olennaisen asian: uutisen rakenteen. Uutinen on kärjellään oleva kolmio, jonka tärkeimmät kysymykset ovat: kuka, mitä, missä, milloin, miten ja miksi. Sanomalehdessä on pääosin uutisia. Voin sanoa, että tämä kahden päivän jakso tarjosi hyvin mielenkiintoisia hetkiä nykyiseen elämääni. Nyt kiinnitän entistä enemmän huomiota lehtiuutisen rakenteeseen ja mietin, mistä osasista juttu rakentuu. Nyt voin myös kertoa oppilailleni, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, jos on kiinnostunut toimittajan työstä tai suunnittelee tulevaisuutta vaikkapa kuvaajana tai taittajana. Ehkäpä joidenkin kanssa kokeilemme itsekin jutuntekoa. Anneli Linna Variskan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Ope-TETissä ABB:llä Suomen ABB Oy koostuu useista tulosyksiköistä. Yhtymän pääkonttori on Zürichissä Sveitsissä. Henkilöstöä on noin 100- :ssa maassa. Suomessa työntekijöitä on lähes 7000 ja toimintaa on 40 paikkakunnalla. Tehdaskeskittymät ovat Helsingissä ja Vaasassa. Muilla paikkakunnilla on laitteiden huoltoa. ABB tekee mm. moottoreita, erikoismuuntajia ja releitä sekä teollisuuden sähköistyksiä ja sähkön siirto- ja jakelujärjestelmiä. TETiin osallistumiseni tavoitteena oli hankkia tietoa siitä, mikä työelämässä on tärkeää voidakseni motivoida oppilaita matematiikan ja tietotekniikan opiskeluun. Keskustelin myös yhteistyömahdollisuuksista. Ainakin opintokäynnit onnistuvat ja oppilaiden TETpaikatkin ovat mahdollisia. Sain tutustua taloushallintoon, Power Systemsiin, viestintään ja HR Centeriin. Motorsilla osallistuin kehityskeskustelukoulutukseen. ABB:llä arvostetaan matematiikan opiskelua. Tärkeänä pidettiin matematiikan opiskelussa kehittyvää loogisen ajattelun kykyä. Prosenttilaskua tarvitaan raportteja tehdessä. Sanalliset tehtävät opettavat kokonaisuuksien hahmottamista, jota tarvitaan esimerkiksi raporttien sisältöjä suunniteltaessa. Suomen ohella ABB:llä käytetään englantia. Koulussa opittu kielitaito riittää. Työssä oppii nopeasti lisää. Useat työtekijät tarvitsevat englantia lähinnä luetun ymmärtämiseen. Rekrytointi tapahtuu työharjoittelun ja määräaikaisten työsopimusten kautta. Taloushallinnon esimiehen mukaan rekrytointiin vaikuttavia seikkoja ovat hyvä hakemus, tutkinto ja haastattelu. Arvosanat vaikuttavat tasatilanteessa. Uusi työntekijä aloittaa vanhemman työntekijän ohjauksessa ja saa ensin helpompia tehtäviä. Vaativampiin tehtäviin edettäessä annetaan koulutusta. Kehityskeskustelukoulutus Motorsilla Esimiehille tarkoitetussa kehityskeskustelukoulutuksessa käytettiin myös nimeä kehityskuuntelu, jossa käydään läpi mennyt kausi, palaute ja tulevaisuus. Kaikille työntekijöille asetetaan liiketoiminnallisia ja toimintatapaan liittyviä tavoitteita. Esimies tekee esiarvioinnin ennen keskustelua johtoryhmän käyttöön ja keskustelee mahdollisista johtoryhmän tarjoamista ylenemismahdollisuuksista alaistensa kanssa. Kehityskeskustelussa noudatetaan avoimuutta, mutta esiarviointi ja potentiaalisuusluokitus eivät tule työntekijän tietoon. Työntekijän huono arvio ei saa tulla yllätyksenä. Esimiehille tullaan antamaan koulutusta myös viestinnästä alaisten kanssa. Esimiehet arvioivat kaikkien työntekijöiden potentiaalisuuden. Esimiehen pitää lähteä siitä, että kaikki työntekijät ovat potentiaalisia, mutta lisäksi pitää miettiä onko alaisten joukossa erittäin potentiaalisia henkilöitä. Näiden henkilöiden kanssa tehdään urasuunnitelma. Heille tarjotaan muun muassa koulutusta. Apua tarjotaan myös niille, jotka eivät tahdo selviytyä tehtävistään. Tällainen tilanne voi tulla silloin, kun työtehtävät muuttuvat vaikeammiksi esimerkiksi uusien tietojärjestelmien myötä. Potentiaalisuuden arvioimisen tarkoitus on löytää kaikille työntekijöille oikea paikka. Parhaimmillaan kehityskeskustelu motivoi sekä alaista että esimiestä. Koulutuksessa tuotiin esille, että työssä kehittymiseen vaikuttaa koulutus 10%, yhteistyö 20% ja työssä oppiminen 70%. Työssä oppimista voidaan tehostaa muiden opastamisella ja mentoroinnilla. Taloushallinto Taloushallinnon 65 työntekijää palvelevat kaikkia ABB:n liiketoimintayksiköitä Suomessa. Palkanlaskenta on ulkoistettu. Taloushallinnossa käytetään kaikkia maailman valuuttoja. Power Systems Power Systems tekee projekteja, joissa rakennetaan mm. sähkökenttiä. Sähkökenttiä tehdään nykyään usein myös sisätiloihin, koska ulkokentät ovat liian suuria. Power Systemsillä on viime aikoina ollut projekteja mm. Afrikan, Baltian ja Itä-Euroopan maissa. Projektit kestävät puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Koska Power Systemsiläiset matkustavat paljon maissa, joissa ei ole aina turvallista, ja työmaat ovat vaarallisia, pitää turvallisuusasioihin kiinnittää paljon huomiota. Viestintä Suomen tasolla sisäinen viestintä tapahtuu netissä Inside-nimellä. Jokaisella tulosyksiköllä on oma Intranet. Työntekijöille ilmestyy oma lehti muutaman kerran vuodessa. Ulkoista viestintää varten ABB:llä on www-sivuston lisäksi asiakaslehti. Viestinnän tekemiä juttuja lähetetään muihinkin viestimiin, sen mukaan mitä tahoa jutun arvellaan kiinnostavan. HR Center Hr Center hoitaa rekrytoinnin ja järjestää henkilökunnan koulutuksen. Siellä on koulutustaustaltaan hyvin monenlaisia työntekijöitä: kauppatieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maistereita sekä tradenomeja. HR Centerin kautta tapahtuu myös oppilaitosyhteistyö. Vierailu oli erittäin antoisa. Voin suositella ope-tetiin osallistumista. Leena Träskbäck, Variskan koulu HENKILÖSTÖKOULUTUS / PERSONALUTBILDNING - kaikki henkilöstökoulutustiedot löytyvät Koulutusohjelmistosta, jonne pääsee kaupungin intranetin etusivulta kohdasta Koulutus. Voit katsella koulutustietoja joko koulutuskalenterista, jossa ovat kuukausittaiset koulutustiedot, tai koulutusohjelmasta, jossa koulutukset ovat katsottavissa aihealueittain. - jos Sinulla ei vielä ole tunnuksia Koulutusohjelmistoon, voit pyytää niitä oman toimialasi pääkäyttäjältä (nimiluettelo intran Koulutus-sivulla) KIELIKOULUTUKSET / SPRÅKKURSER - toisen kotimaisen kielen opiskeluun: FINTANDEM ilmoittaudu Arbikselle, jatkuva ilm.mahdollisuus, ks. FINTANDEM språkinlärningsmetoden se: fintandem.vaasa.fi/pa_svenska - kaupungin työntekijät voivat osallistua maksutta Vaasa Opiston ja Vasa Arbiksen toisen kotimaisen sekä englannin kielen kursseille vuoden 2010 aikana. Ilmoittautumiset suoraan opistoihin. - stadens personal kan delta avgiftsfritt i språkkurser på andra inhemska språket och engelska under året Anmälningar direkt: Vaasa Opisto eller Vasa Arbis. ATK-KOULUTUKSET / ADB-KURSER - kevään ohjelmakohtaiset (esim. Word, Excel, PowerPoint) atkkoulutusiltapäivät Vaasa opistolla torstai-iltapäivisin klo ajalla , kouluttajana Kimmo Paulaharju. Varaukset suoraan Raija Tepolta, puh Ryhmän koko enint. 10 henk. - kurser i adb (t.ex. Word, Excel, grunder i mapp- och filhantering) arrangeras i Vasa Arbis. Tidpunkten planeras i samarbete med uppdragsgivaren. Läraren är Christer Höglund, max, 12 personer/grupp. Ta kontakt i Vasa Arbis, tel

16 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Hae heti! Kevään kuntoremonttikurssit haettavissa! Saariselkä (viikko 16) Härmän kuntokeskus (viikko 18) Kuortaneen urheiluopisto (viikko 21) Hakuaika päättyy 4.3. Valinnat suoritetaan Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: -kohdasta lomakkeet tai tai Eija Paananen puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL:lta. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat osastosihteeri Paananen Eija puh. 1101, työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa puh. 1115, Isomöttönen Vesa puh ja työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio puh Tyky-ryhmä 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

18 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Vaasan uusi matkakeskus yhdistää eri liikennemuodot Vaasan uusi matkakeskus vihittiin käyttöön Vihkimisen toimitti VR-Yhtymä Oy:n henkilöliikennedivisioonan johtaja Antti Jaatinen. Vaasan matkakeskus on osa valtakunnallista matkakeskusverkkoa, jonka toteutumista on ohjannut liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä. Matkakeskuksessa odotustilat ja laiturialue palvelevat sekä junaliikennettä että pitkänmatkan linja-autoliikennettä. TEKSTI JA KUVAT: ANNIKA HAUKKASALO 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Kiva painaa duunia Vaasassa! Lämmin kiitos KIITOKSET Brändösisterseille ja kutsuvieraille! Teitte juhlastani ikimuistoisen. Seija Vaasan kaupungin kesätyöpaikat Hakuaika on Avoimet paikat ja linkki hakulomakkeeseen löytyy osoitteesta Kaupungin kesätyöpaikat on tarkoitettu vuosina syntyneille koululaisille ja opiskelijoille. Sydämellinen kiitos Työtovereille, työnantajalle, JHL 127:lle ja kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Ritva Heino, Klemettilän päiväkoti Työkavereille kiitos muistamisesta. Pekka Kolehmainen Kesäduunisetelit Kesäduuniseteli on Vaasan kaupungin myöntämä 400 euron tuki yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle. Seteleitä arvotaan 50 kpl. Hakuaika on ja arvontalipukkeita saa Kansalaisinfosta ja Työnhakukeskuksesta. Päätoimittaja/Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout: Salli Hietikko 31. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 12 Följande tidning utkommer vecka 12 Viimeinen aineistonjättöpäivä 9.3. Sista inlämningsdagen för materialet är 9.3. Arvontaan voivat osallistua vuosina syntyneet nuoret. Lisätietoja antavat: Työvoimasuunnittelija Tuija Kaski-Kuula p. (06) Kansalaisinfo p. (06) Työnhakukeskus p Tule mukaan ylimahtavaan porukkaan! Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress: MERITUULI, PL 3, 65101, VAASA Puh./tel , Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi Esteettömyysseminaarissa Vaasan ammattikorkeakoululla Anni Juutilainen kertoi kokemuksia Helsinki kaikille projektista. Invalidiliiton esteettömyysasiamies Harri Leivon aiheena oli Ulkoalueiden esteettömyys - toimivat ja toimimattomat ratkaisut. Anni Juutilainen. Harri Leivo. Kuva Vesa Siren, Vamk. Kuva Vesa Siren, Vamk. Esteettömyyssuunnitelmien pyrkimyksenä on tarjota kaupungin asukkaille esteetön elin- ja toimimisympäristö. Esteettömyys tulee nähdä laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana kaupungin tapana toimia sekä kokonaisympäristön toiminnallisuutena ja laatuna. Esteettömyys mahdollistaa asukkaiden ja kaupungissa vierailevien sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen, mikä edistää sekä yhdenvertaisuutta että fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Vammaispoliittisessa ohjelmassa, jota Vaasan vammaisneuvosto päivittää parhaillaan, kiinnitetään huomiota esteettömään viestintään ja ympäristöön sekä esitetään konkreettisia parannusehdotuksia esteettömyyden toteuttamiseksi. Lisätietoja: Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki 19

20

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT Vilma Mäkelä TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA 2012 Saneeraus- ja sisustusala, ARSA09 Art In Tanzania P.O. Box 23333, Dar es Salaam Tanzania www.artintanzania.org 16.3-8.4.2012 TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT Työskentelin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot