Vesa Routamaan haastattelu - Vuoden työpaikka RockWerstas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesa Routamaan haastattelu - Vuoden työpaikka 2009 - RockWerstas"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Vesa Routamaan haastattelu - Vuoden työpaikka RockWerstas

2 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Kaupunginjohtaja Markku Lumio Helmikuu 2010 VAUHDILLA UUTEEN VUOSIKYMMENEEN kohdennetaan lautakuntien käyttösuunnitelmissa sekä 0,5 prosenttiyksikön tuloveron korotus. Näiden toimien vaikutus tasapainoon on + 10 miljoonaa euroa. Kaupungin asukasluku nousi yli 600 viime vuonna. Vaasalaisia oli vuodenvaihteessa ja asukkaan määrä saavutetaan tällä vauhdilla vuoden 2011 alkupuolella. Asukasluvun hyvässä kehityksessä on osuutensa työperäisellä muutolla, opiskelijoilla ja maahanmuuttajilla. Asuntoja Vaasassa on, mutta omakotitonteista on ollut pulaa viime MED FULL FART IN PÅ DET NYA ÅRTIONDET! Det nya årtiondet inleds i Vasa i ljusare tecken än vi vågade tänka oss för ett år sedan. Vasas näringsliv har kunnat undvika omfattande uppsägningar och permitteringar och därför har också stadens ekonomi 2009 hållits i balans. Efter tre goda år ( ) kommer ett nollår, men budgeten för år 2010 visar ett underskott på ca 10 miljoner euro. Så här, trots att det i budgeten ingår besparingar på sex miljoner euro, som allokeras i nämndernas dispositionsplaner, samt en höjning av skattesatsen med 0,5 procentenheter. Dessa åtgärder påverkar balansen med + 10 miljoner euro. Stadens invånarantal ökade med över 600 i fjol. Vid årsskiftet uppgick Vasabornas antal till och med den här takten når vi antalet i början av år Den goda utvecklingen påverkas av arbetsrelaterad inflyttning, studerande och invandrare. Det finns bostäder i Vasa, men under de senaste åren har det funnits knappt om egnahemstomter. Detta har nu på plannivå kunnat åtgärdas och år 2010 satsar vi på kommunalteknik, så att tomterna ska fås byggbara. Ett annat stort objekt bland vuosina. Tämä asia on nyt saatu kaavatasolla kuntoon ja v panostetaan kunnallistekniikkaan, jotta tonteista saadaan rakentamiskelpoisia. Toinen suuri kohde investoinneissa on koulujen, erityisesti toisen asteen tilojen peruskorjaus. Uusi vuosikymmen alkaa Vaasassa valoisammissa merkeissä kuin vuosi sitten uskalsimme kuvitella. Vaasan elinkeinoelämä on Vaasan kaupunkiseutu menestyi parhaiten välttynyt suurilta irtisanomisilta ja lomautuksilta ja sen johdosta muksessa. Kriteereinä siinä olivat väestö- kuntaliiton syksyllä 2009 tekemässä tutki- myös kaupungin talous 2009 on pysynyt tasapainossa. Kolmen hyvän vuoden (2006 kehitys, työllisyys ja rakentaminen. 2008) jälkeen tulee nollavuosi, mutta 2010 Vaasan kaupungin visuaalinen ilme uudistuu budjetti on n. 10 miljoonaa euroa alijäämäinen. Näin siitä huolimatta, että budjetissa ovat informaatiossa. Perinteinen vaakuna säilyy 2010 alussa ja se otetaan käyttöön kaikessa sisällä kuuden miljoonan euron säästöt, jotka tietysti virallisena symbolina, mutta markki- Päätoimittaja Ville Rintamäki noinnissa ja viestinnässä uusi logo tulee näyttävästi esiin. Kaupungin henkilöstön kannalta tärkeää on, että Vaasa laatii palvelustrategian ja päivittää henkilöstöstrategiansa tänä vuonna. Molemmilla on vaikutusta työntekijöiden motivointiin ja työympäristöön. Henkilöstöllä on luonnollisesti edustus em. ohjelmien valmistelussa. Virkeää työvuotta 2010 kaikille! Markku Lumio investeringarna är grundlig renovering av skolor, i synnerhet lokalerna för utbildningen på andra stadiet. Vasa stadsregion klarade sig bäst i Kommunförbundets undersökning hösten Kriterierna i undersökningen var befolkningsutveckling, sysselsättning och byggande. Vasa stads visuella framtoning förnyas i början av år 2010 och tas i bruk i all information. Det traditionella vapnet finns naturligtvis kvar som officiell symbol, men i marknadsföringen och kommunikationen ges den nya logon kraftig synlighet. För stadens personal är det viktigt att Vasa utarbetar en servicestrategi och uppdaterar sin personalstrategi i år. Båda inverkar på de anställdas motivation och arbetsomgivning. Personalen är naturligtvis representerad vid beredningen av bägge programmen. Aktivt arbetsår 2010 till alla! Markku Lumio SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Vaasa nousee aallon harjalle uudella ilmeellään 4 Professori Vesa Routamaan ajatuksia johtajuudesta ja esimiehenä olemisesta 5 Uutisia Vaasan ammattikorkeakoulusta 6 Vuoden työpaikka 2009: Vaasan päihdekuntoutusyhteisö 8 Ateria-aikataulukokeilu 9 Vaasan kaupunki koulutti henkilökuntaansa 10 Uusi ja ehompi RockWerstas 11 Kaupungin usi työntekijä Siri Gröndahl haastattelussa 12 Aluetyöterveyden palvelut 13 Hyvinvointipalsta: Tykytonnilla virkeyttä, siisteyttä ja hyvää mieltä 14 Ope-TET aineenopettajille 15 Henkilöstökoulutus 16 Kuntoremonttikurssit 18 Vaasan uusi matkakeskus 19 Kesätyöpaikat ja kesäduunisetelit haussa 19 Esteettömyysseminaari Kannen kuva: Salli Hietikko Talvinen maisema VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Tekstiilitaiteilija Maisa Turunen-Wiklund esittäytyy Pohjanmaan museossa Kaupunginkirjasto Facebookissa Vaasa LittFestVasa 2009 Esimiehen rooli viestinnässä Sehän löytyy Intrasta! Liikenneraittiuskampanjan historiaa Kansalaisinfon joululahjaideoita Työsuojeluvaalit Tietotekniikkaa henkilöstökoulutuksena Musiikkimatka barokkiin Kulttuurivirasto tiedottaa 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Vaasa nousee aallon harjalle uudella ilmeellään Uuden ilmeen myötä on hankittu myös uutta kuvamateriaalia. Vaasan kaupungin visuaalinen ilme uudistettiin edellisen kerran vuonna 2001, jolloin alkoi Vaasan aikakausi merellisenä menestyjänä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja kaupungin ilmettä onkin hyvä päivittää tasaisin väliajoin, jotta se kuvastaisi nykytilaa. Uusi ilme korostaa energisyyttä, merellisyyttä ja aurinkoisuutta raikkaan oransseilla aalloillaan. Älykäs ja uniikki tunnus antaa katsojalle oivalluksen mahdollisuuden löytää nimet aallokon muodoista. Tunnusta on kuvailtu moderniksi, dynaamiseksi, älykkääksi ja raikkaaksi. Suunnittelija on siis onnistunut työssään. Tunnus kuvastaa Vaasaa. Uusi ilme tulee näkymään kaikkialla; esitteissä, ilmoituksissa, verkkosivuilla jne. Uusi ilme tuo mukanaan tyylikästä materiaalia, kuten mm. kasseja, messuosaston kalustuksen ja rakenteet, quick screenejä ja uuden yleisesitteen sekä muita esitteitä. Myötäisessä tuulessa yhteisvoimin Kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa kannattaa olla johdonmukainen. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaupungin kaikki organisaatiot sitoutuvat noudattamaan uusia visuaalisia ohjeita. Uudesta ilmeestä on haluttu tehdä houkutteleva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tavoitteena on saada Vaasa tunnetummaksi ja imago paremmaksi. Kaupungista ulos lähtevien viestien yhtenäisyydellä onkin suuri merkitys Vaasan tunnettuudelle, markkinointipäällikkö Rita Kuha muistuttaa. Vaasan matkailu on lähtenyt hyvänä esimerkkinä uudistamaan verkkosivujaan yhdenmukaiseksi noudattaen uutta graafista ohjeistoa. Uuden ilmeen käyttö on tehty helpoksi. Valmista materiaalia on paljon ja graafinen ohjeisto on selkeä ja kattava, Kuha kertoo. Graafiset ohjeet ja logot tulevat löytymään intrasta ja wwwsivuilta. Viestintäyksikkö toivoo kaikkien innokasta viestintää uuden ohjeistuksen mukaan! TEKSTI: ANNIKA HAUKKASALO KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI Uusi ilme julkaistiin Helsingin Matkamessuilla ja Vaasassa Rewell Centerissä. 3

4 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Professori Vesa Routamaan ajatuksia JOHTAJUUDESTA JA ESIMIEHENÄ OLEMISESTA Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen professori ja yrittäjä, KTT Vesa Routamaa kertoo tekemiinsä tutkimuksiin ja pitkään kokemukseensa tiimien, johtoryhmien ja erilaisten organisaatioiden kehittämisestä pohjautuen, mitä menestyksekkääseen johtamiseen tarvitaan ja mitä avuja esimies tarvitsee ollakseen hyvä esimies. Johtamishaasteet Vaasan kaupungissa ja kuntajohtamisessa yleensä Byrokratian vähentäminen kuntasektorilla mahdollistaisi palvelujen parantamisen. Sen takia kuntaliitokset olisivat välttämättömiä. Voitaisiin keskittyä oleelliseen. Johtamisessa varsinkin julkisella sektorilla huolestuttaa se, että asiantuntijaorganisaatiot, kuten kaupunginhallinto, ovat entistä enemmän siirtyneet yksilöpäätöksentekoon. Yhden ihmisen tekemistä huonoista päätöksistä on paljon esimerkkejä. Kaupungin johtamisessa pitäisi myös johtotasolla pystyä enemmän tiimimäiseen päätöksentekoon. Pitäisi koota erilaisista ihmisistä koostuvia organisaatioita. Johtamisen teorioissa on erittäin hyviä käytännössä toimivia malleja yhteisölliseen johtamiseen, jos niitä vain haluttaisiin käyttää. Narsistijohtajien määrä on lisääntynyt. Se on hirvittävä vahinko. Päivittäin näkee esimerkkejä siitä, miten se jäytää pikkuhiljaa organisaatiota. Huomioita Vaasan kaupungin henkilöstöraportista Vaasan kaupungin henkilöstöraporttiin tutustuessani kiinnitin huomiota, että henkilöstöbarometrin tulokset olivat positiivisia mm. työyhteisöilmapiirin osalta, kun taas tiedonkulku ja työolosuhteet saivat negatiivisimpia barometreja. Voi olla, että niissä on oikeasti vikaa, mutta usein se on myös hätähuuto yhteistoiminnan puutteesta ja ehkä esimiestyön ja johtajuuden pienistä puutteista. Ihmiset eivät osaa sanoa, että sieluun koskee, mutta valittavat konkreettisista asioista. Kymmenissä tekemissäni ilmapiiritutkimuksissa tiedonkulku on aina se, mistä valitetaan, kun esimies-alaistoiminta vaatisi pientä piristystä. Ihmiset haluavat sillä osoittaa, että mukanaolon tunne ja osallistuminen on vajavaista. ja kaupungin organisaatiouudistusaikeista Olin kokouksessa, jossa kaupunginjohtaja Markku Lumio esitteli työryhmän esitystä kaupungin organisaation uudistamiseksi. Se oli järkyttävä kokemus. Siellä jonkun puolueen edustaja sanoi, että lautakuntia ei voi yhdistää, koska vaaleihin ei saada kunnallisvaaliehdokkaita, jos ei ole lautakuntapaikkoja. Eihän veronmaksajien tehtävä ole kustantaa lautakuntapalkkioilla jonkun puolueen ehdokasasettelua. Ja sanottiin, että nyt ei kannata uudistaa organisaatiota siitä syystä, että jos tulee kuntaliitos, joudutaan uudistamaan taas. Menestyvät organisaatiot muuttavat organisaatiotaan jatkuvasti. Se pitää ihmiset vireillä. Sen takia menestyvän kaupungin pitäisi jatkuvasti uudistaa organisaatiotaan ja päästä vanhakantaisesta hallintokuntajärjestelmästä eroon. Miten johtaja voi edistää työhyvinvointia Esimiehen pitäisi tuntea erilaiset ihmistyypit, heidän tarpeensa ja motiivinsa. Asian voi hoitaa kehittämällä itsetuntemusta työyhteisössä. Kaiken kehittämisen lähtökohta on, että ihmiset tuntevat itsensä ja erilaisuuden syyt. Se on käytännössä osoittautunut sadoissa tiimeissä ja ryhmissä hyvän yhteistyön edellytykseksi. Ei voi olla hyvä esimies, jos ei ole tajua, mikä on ihmisen persoonallisuus ja mikä on alaisen ja oma persoona. Tekemämme tutkimus osoittaa, että sillä on huomattava merkitys johtajuuden onnistumisessa. Jokainen yksilö on erilainen ja jokaista pitää kohdella hänen persoonansa ja odotustensa mukaisesti. Pienyrityksille, kunnanhallituksille ja johtoryhmille tekemissäni itsetuntemuskoulutuksissa muutos on ollut hyvin konkreettinen sen jälkeen, kun ihmiset ovat tajunneet, että tämähän ei ole ollut pahansuopaisuutta tai keljuilua vaan johtuu ihmisten erilaisuudesta. Jos esimies arvioi alaisen motiivit väärin, näkemys siitä, miten yhteistyön tulisi sujua, on hyvin erilainen. Alaisen arvioidessa esimiestään usein esimiehen saaman huonon johtajuusarvion syy on se, että esimies aliarvioi alaisen motivaatiota, motiiveja ja tarpeita. Itsetuntemuksen merkitys esimiehen/ ryhmän/ organisaation kannalta Itsetuntemuksella on ihan oleellinen merkitys näiden elinten toiminnalle ja sitä kautta koko organisaatiolle. Väittäisin, että meidän organisaatiot käyvät noin prosentin teholla. Teho voitaisiin kaksinkertaistaa hyvällä johtamisella ja oikealla kehittämisellä. Koulutus on usein ns. näennäiskoulutusta, josta ei tartu mitään hihaan. Hyvä koulutus ravistelee ihmistä ja pakottaa katsomaan peiliin. Sitä kautta ymmärtää myös muita. Jos koulutuksen anti on, että olipa hyvät vitsit ja kiva juttu, se on vain viihdettä. Sitäkin tarvitaan, mutta 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 jos halutaan rahalle vastinetta sillä tavalla, että tapahtuu jotain kehitystä, koulutuksen pitää satuttaa kuulijaa. Meillä hukataan hirvittävästi voimavaroja heikolla ryhmä- tai tiimityöllä ja huonoilla henkilöstövalinnoilla. Valitaan kyllä hyviä ihmisiä, mutta ei valita toisiaan täydentäviä ihmisiä. Se on yksi keskeisiä ongelmia. Sen takia sanoin, että voisimme nostaa organisaatioidemme tehoja kaksinkertaisiksi, jos tekisimme oikeita henkilöstövalintoja, valitsisimme toisiaan täydentäviä ihmisiä ja tekisimme heterogeenisiä johtoryhmiä ja tiimejä. Silloin tulisi erilaisia näkemyksiä, erilaisia tapoja toimia ja ajatella, todellista luovuutta. Ihmisten asiantuntija-aivokapasiteettia käytetään niukasti sen takia, että ollaan hierarkkisia. Suurin osa on hyvin valittuja ihmisiä, miksei heidän aivojaan käytetä hyväksi? Se on johtamisongelma. Ihminen säilyttää työpaikkansa prosentin kapasiteetin käytöllä, kun hän voisi käyttää jatkuvasti 80 prosenttia ja tilapäisesti yli 100 prosenttia. Hyvällä johtamisella ja motivaatiolla voitaisiin saada ihmisistä tuplamäärä uuvuttamatta ihmistä. Ihminen uupuu, jos hän ei voi käyttää kykyjään. Motivoitunut ihminen ei uuvu. Suomalaiset työikäiset vähenevät koko ajan. Sitäkin varten tämä olisi tärkeää. Johtamisviestinnästä Johtamisessa ja johtajuudessa mukanaoloaspekti on erittäin tärkeä. Se, että esimies tai johtaja vaeltelee ympäriinsä organisaatiossa, on kuulolla ja saavutettavissa, on paljon tärkeämpää kuin monet turhat kokoukset. Tämä on jo luvulla havaittu menestyvien johtajien keino tietää, mitä organisaatiossa tapahtuu. Eikä paljoa maksa, kengänpohjat vain vähän kuluu. Tämä on erittäin huono kyky meidän johtajilla. Meillä on paljon tärkeitä johtajia, jotka eivät ole koskaan käyneet työyksiköissään keskustelemassa ja juttelemassa. Miten silloin voi tietää, mitä organisaatiossa tapahtuu? Hyvä johtaja ja hyvä esimies haastaa, visioi, osallistaa, on hyvänä esimerkkinä, palkitsee. Ei se niin vaikeaa ole, jos on vain halua ja ymmärrystä. Usein vedotaan kiireeseen. Ei ole aikaa mennä alaisen ovelle seisoskelemaan ja vähän juttelemaan, mutta se voi olla paljon arvokkaampaa ajankäyttöä kuin lukuisat muut cocktailit ja kokoukset. Se on arvostuskysymys. Siihen pistetään aikaa, mitä arvostetaan. Julkisissa organisaatioissa tekemissäni tutkimuksissa on tullut selvästi esille, että sitä tyytymättömämpiä ihmiset ovat, mitä etäämmällä he ovat esimiehestään ja mitä harvemmin esimies näkyy työpaikalla. Ihminen tarvitsee mukanaoloa. Se on myös huomiota, arvostusta, jos esimies näkyy ja hoitaa viestinnän henkilökohtaisesti eikä sihteerin, netin tai paikallisen sanomalehden välityksellä. Arvostuspuoli unohdetaan. Kuitenkin nimenomaan se on ihmisille erittäin tärkeä motivaation lähde. Tieto voidaan välittää monella tavalla. Tapa on oleellinen. Siihen liittyy myös tasapuolisuusnäkökulma. Käsitys suosikkijärjestelmän olemassaolosta jäytää organisaatiota. Esimerkkinä olo on yksi hyvän esimiehen ja johtajan keskeisiä rooleja. Julkisella sektorilla johtamisen taso kaipaisi hirveästi kohentamista. En tarkoita tällä vain kaupunkia. Alaisilla on yhtä lailla vastuu olla hyvä alainen ja hyvä kollega. Siinä mielessä nämä ovat yhteisiä haasteita. Uutisia Vaasan ammattikorkeakoulusta Vamk osakeyhtiöksi Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin toiminta muuttui oy-muotoiseksi Osakeyhtiöittäminen mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ankkuroi Vamkin Vaasaan ja vahvistaa sen asemaa seudun korkeakoulukentässä. Osakeyhtiöittäminen on osa Vamkin ja kaupungin toimenpiteitä vastata käynnissä olevaan valtakunnalliseen koko korkeakoulusektorin rakenteelliseen kehittämiseen, jossa keskeisiä tavoitteita on tiivistää niin korkeakouluverkkoa kuin niiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on säilyttää vaasalainen osaamispääoma ja tarjota jatkossakin alueelle sen edellyttämää laaja-alaista osaamista. Yhtiöittäminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa, kun se tulee mukaan Vamkin omistuspohjaan. Myös muut vaasalaiset korkeakoulut, elinkeinoelämä ja Pohjanmaan liitto ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. Osakeyhtiömuodon etuja ovat myös yrittäjämäinen ote toimintaan sekä omistajien ammattimainen sitoutuminen ammattikorkeakoulun kehittämiseen. Kaupunki on ollut Vamkin ylläpitäjä ja se säilyy edelleen Vamk oy:n pääomistajana. Henkilöstön asema on turvattu ja se siirtyy osakeyhtiöön vanhoina työntekijöinä, mikä turvaa muun muassa nykyiset lomaoikeudet, palkkatason, eläke-edut ja työtehtävät. Vamk osaksi Tritoniaa Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin kirjaston tekniikan ja sosiaalialan kokoelmat ja henkilöstö yhdistyivät vuoden 2010 alusta tiedekirjasto ja oppimiskeskus Tritoniaan. Tritoniassa toimivat nyt kaikki vaasalaiset korkeakoulut: Vamk, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan ja Yrkeshögskolan Novia. Vamkin keskustan kampuksen kirjasto siirtyy Tritoniaan muutaman vuoden sisällä, kun kaikki Vamkin toiminta pyritään keskittämään Palosaaren Merikampukselle Tritonia tarjoaa modernin oppimisympäristön, laajat ja monialaiset aineistokokoelmat- ja tietokannat sekä edistää korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen vahvistamista. Tritonia palvelee korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijan lisäksi myös kaikkia kuntalaisia sekä alueen yrityksiä. Vamkissa voi opiskella liiketaloutta, matkailua, sosiaali- ja terveysalaa, tietojenkäsittelyä sekä tekniikkaa 17 eri koulutusohjelmassa, joista kolme tarjotaan ruotsin ja kolme englannin kielellä. Lisäksi Vamk tuottaa ja tarjoaa monialaisia tutkimus- ja kehityspalveluita alueen työelämälle. Opiskelijoita on yhteensä noin 3500 ja päätoimista henkilöstöä 250. TEKSTI: TARJA GROMOV 5

6 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Vuoden työpaikaksi valittu Vaasan päihdekuntoutusyhteisö näytti, että suunnitelmallisella kehitystyöllä voidaan saavuttaa hyvinvoiva työyhteisö TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Palosaarella, Wolffintie 24:ssä keltaiseksi maalatussa, sokkeloisessa puutalossa, entisessä Rälläkässä oli perjantaina 8.1. juhlahetki. Tiloissa toimiva Vaasan päihdekuntoutusyhteisö oli valittu Vuoden 2009 työpaikaksi ja sitä nyt juhlittiin täytekakkukahvien merkeissä. Kunniakirjaa ja puheita odotetumpi oli varmasti palkintosumma, 3000 euroa, jonka työpaikka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Päihdekuntoutustoiminta tässä talossa alkoi vuonna Paikka oli silloin Palosaaren hoitokoti. Nimi muutettiin vuonna 2002 Vaasan päihdekuntoutusyhteisöksi. Samalla toiminta muuttui ympärivuorokautiseksi. Tilat vanhassa puutalossa eivät täytä päihdekuntoutuksen laatusuosituksia. Pystymme kuitenkin tekemään täällä sellaista päihdetyötä, että se tuottaa tuloksia. Tehtävämme on auttaa ja kuntouttaa päihderiippuvuuteen sairastuneita päihteettömään elämäntapaan. Perusjakso kestää neljä viikkoa. Hoitokontakti meihin voi kestää enintään kaksi vuotta, mutta talon sisällä voi olla maksimissaan neljä kuukautta. Siinä vaiheessa pitäisi jo olla keinoja selviytyä tuetusti. Kriittisin vaihe on se, kun täältä siirrytään talon ulkopuolelle. Sitä harjoitellaan tarpeen mukaan, johtava ohjaaja Mika Nevasaari kertoo. Asiakaspaikkoja on kahdeksan. Asiakkaat ovat pääosin vaasalaisia päihderiippuvuudesta kärsiviä miehiä. Joukkoon mahtuu alkoholiongelmaisia, huumeiden käyttäjiä, sekakäyttäjiä ja lääkkeiden käyttäjiä. Tullessaan hoitoon henkilö allekirjoittaa hoitosopimuksen, jossa sitoutuu tähän ohjelmaan. Jos näyttää, että asiakas on tullut tänne vain asumaan, hänet voidaan ääritapauksissa kirjoittaa ulos. Kuntoutus tapahtuu lääkkeettömän kuntoutuksen avulla. Emme käytä rauhoittavia tai unilääkkeitä, koska meidän mielestä kemiallista riippuvuutta ei voi hoitaa kemiallisilla aineilla. Olemme tässä työssä nähneet, että hyvinkin vaikeasti päihderiippuvaiset ovat pystyneet ilman mitään keinotekoisia aineita selviytymään jaloilleen ja opettelemaan uudenlaisen elämäntavan, johon päihteet eivät kuulu, Mika toteaa. Tiedotusta yhteistyökumppaneihin, kuten 3. sektoriin, vankilaan, Jupiteriin, kelaan ja työvoimatoimistoon, on lisätty, että he tietäisivät, millaista työtä täällä tehdään. Mitä toiminta pitää sisällään? Perusjakso etenee tehdyn prosessikuvauksen mukaisesti. Kaikki tietävät, miten asiakas etenee ja mitä missäkin vaiheessa prosessia tulee. Hoidon aikana pyritään vaikuttamaan asiakkaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen elämään. Fyysinen kunto yleensä paranee, kun saa ruokaa, liikuntaa ja normaalin päivärytmin. Raittiina ollessa myös psyykkinen tila paranee. Ryhmissä talon sisällä käsitellään mm. riippuvuutta, retkahdusta, tunteita ja hallitsemattomuutta. Asiakkailla on kirjallisia tehtäviä, joissa he pohtivat, mitä pitäisi tehdä toisin, että jatkossa selviytyisi ilman päihteitä. Myös NA:n (= nimettömät narkomaanit) ja AA:n (= anonyymit alkoholistit) askeltehtäviä tehdään. Asiakkaat sitoutuvat käymään hoidosta käsin vertaistukiryhmissä kolmesti viikossa. Kuntoutuksen jälkeen heidän toivotaan jatkavan ryhmissä käymistä. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Vas.: Juhlan jälkeen Päihdekuntoutusyhteisön työntekijät ehtivät yhteiseen kuvaan. Oik.:Tässä huoneessa pyöreän pöydän ympärillä pidetään ryhmien kokoontumiset. Nyt tuolit Mikan ympärillä ovat tyhjinä. ja millaisella porukalla työtä tehdään? Vakituisia työntekijöitä on kahdeksan: johtava ohjaaja, kuusi ohjaajaa ja suurtalouskokki. Asiakkaista yksi on viikon kerrallaan keittiövastuuhenkilönä Tiinan apuna kattamassa pöytää ja kuorimassa perunoita. Vaikka Tiina on suurtalouskokki, hänellä on yllättävän iso rooli asiakkaiden kanssa. Työvuorot on jaettu niin, että on päivävuoro ja pitkä, 15 tunnin yövuoro, joka kestää ilta viidestä aamu kahdeksaan. Se tuntuu täällä toimivan. Sijaisia on helppo saada. Työharjoittelussa olleet lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat ovat viihtyneet täällä ja kokeneet, että heidät on otettu osaksi työyhteisöä. Ensi kesää ajatellen Mikalla onkin positiivinen ongelma, kun halukkaita kesätyöntekijöitä olisi tulossa enemmän kuin voidaan ottaa. Vuoden työpaikka - kilpaan lähteminen oli pieni missio Päätettiin yhdessä kokeilla, miten kantti kestää, kun tuntui siltä, että meillä voisi nyt olla mahdollisuuksia pärjätä. Olimme saaneet kuntoon niin monia sellaisia asioita, jotka eivät aikaisemmin olleet kunnossa, tärkeimpinä turvallisuusasiat, tasavertainen kohtelu ja työntekijän huomioiminen ja kuunteleminen. Vuoden työpaikkatittelin saavuttaminen oli näkyvä osoitus siitä, että asioihin paneutumalla on mahdollisuus kehittyä hyväksi työpaikaksi, Mika toteaa. Mikä tekee teistä hyvän työpaikan? Olemme pyrkineet siihen, että työasiat selvitettäisiin täällä työpaikalla. Jo fyysisen ja psyykkisen jaksamisen kannalta on tärkeää, että kotona ei tarvitsisi miettiä työasioita, Mika toteaa. Muina tärkeinä saavutuksina hän pitää mm. kehityskeskustelujen käymistä. Työntekijät ovat tykänneet, että juttelen heidän kanssaan vähän vakavammin. Vuoden 2009 työpaikalla puretaan työyhteisökyselyn tulokset ja jos on kehitettävää, kehitetään oikeasti. Työyhteisökyselyn pohjalta tehdään toimintasuunnitelma ja tarkistetaan se maaliskuussa koko päivän palaverissa. Työnohjaajan kanssa on käsitelty hankalia asiakastapauksia ja puitu työyhteisössä ilmenneitä ongelmia. Työhön liittyviin kysymyksiin on kahdesti vuodessa saatu apua Myllyhoitoklinikalta. Olemme pyrkineet siihen, että ei tehtäisi asioita asiakkaan puolesta, vaan kuljettaisiin rinnalla ja autettaisiin oikeaan suuntaan. Kaikki lähtee siitä, että työyhteisö voi hyvin. Silloin työkin onnistuu ja se näkyy asiakkaissa. Mitä teette palkintorahoilla? Aamupäivällä henkilökunnan tiimissä sitä pohdimme. Tuli ehdotuksia tutustumismatkasta vastaavaan laitokseen Ruotsissa tai Baltian maissa, hierovasta tuolista, koulutuksesta Mitään ei vielä ole päätetty, mutta kyllä me varmaan reissussa käydään ja käytetään rahat pitkällä tähtäimellä. Ei tuhlata kerralla kaikkea. Mika Nevasaari haluaa työkavereidensa lisäksi kiittää esimiehiään palvelualuejohtaja Marja Jokiniemeä ja tulosaluejohtaja Erkki Penttistä, jotka ovat suhtautuneet positiivisesti päihdekuntoutusyhteisön kehittämisideoihin. 7

8 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Ateria-aikataulukokeilun tulos: Henkilökunta tyytyväistä ja potilaat nukkuvat yönsä rauhallisemmin Vanhusten virheravitsemus on valtakunnallisesti ollut huolenaihe. Uusissa ravitsemussuosituksissa ikääntyneille kiinnitetään huomiota mm. yöpaaston pituuteen. Suositusten mukaan se saisi olla korkeintaan 11 tuntia. Meillä se oli 13 13½ tuntia. Suositusten tultua Koti- ja laitoshoidon ravitsemustyöryhmässä alettiin miettiä, miten liian pitkä vanhusten yöpaasto voidaan välttää. Pohdittiin, olisiko hyvä olla joku kokeiluosasto. Meidän osasto sai tehtäväksi pilottiosastona kokeilla ateria-aikojen siirtämistä liian pitkän yöpaaston välttämiseksi. Kokeilu aloitettiin 17. elokuuta. Ensin oli kuuden viikon kokeilujakso, jonka jälkeen kokeilua jatkettiin toiset kuusi viikkoa. Sen jälkeen sovittiin, että se on tässä, osasto 3:n osastonhoitaja Sisko Krooks ja sairaanhoitaja Sari Skog kertovat. TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Osasto on itse suunnitellut aikataulun ja tehnyt muutoksia työaikoihin Sisko Krooks on tarttunut kauhan varteen. Sari Skog vieressä seuraa, että sujuuhan se ruuan jako osastonhoitajaltakin! Ensin piti kysellä hoitajien mielipiteitä osastolla ja tällä tavoin pehmittää asenteita kokeilua varten. Hoitajilla oli pientä alkuvastustelua, mikä on hyvin tavallista aina, kun jotain uutta on tulossa. Kun asiat selvitettiin ja päästiin yksimielisyyteen, kaikki meni tosi hyvin. Työaikoja jouduttiin muuttamaan jonkin verran. Sari näyttää paperia, johon hän ensimmäiseksi hahmotteli osaston työjärjestyksen. Ensin katsottiin kellosta, miten kauan osastolla menee aikaa iltapalan syöttämiseen 30 potilaalle. Kaikki osasto 3:n potilaista tarvitsevat apua ainakin ruuan esillepanossa, joten kolmelta hoitajalta siihen meni aikaa melkein tunti. Muutoksen jälkeen ruoka-ajat tasoittuvat tasaisemmin päivän mittaan. Suurimmat muutokset tulivat aamiaiseen ja iltapalaan. Aamupala tuli meille ennen kello kahdeksan. Nyt se tulee puoli kahdeksalta. Työvuoroja muutettiin niin, että kaikki tulevat puoli kahdeksan sijasta seitsemäksi töihin. Myös iltavuorossa jouduttiin tekemään muutoksia. Ensin ajattelimme antaa iltapalan vasta kahdeksalta, mutta silloin iltavuoro laitoshoitajilla olisi venynyt puoli yhteentoista illalla. Lopulta iltapalan antamista myöhennettiin tunnilla, kello puoli seitsemästä puoli kahdeksaan, joten perushoitajat ja laitosapulaiset ovat nyt töissä puoli kymmeneen illalla. Ennen he pääsivät pois yhdeksältä. Myös keittiö joutui tekemään muutoksia omiin työaikoihinsa. Valtakunnallisten suositusten mukaan iltapala olisi hyvä antaa aikaan. Nykyisillä järjestelyillä yöpaasto saatiin lyhennettyä 13 13½ tunnista 12 tuntiin. Tällaisessa laitoksessa, jossa on paljon potilaita, ei aivan suositusten mukaisia tavoitteita pystytä nykyisillä resursseilla saavuttamaan, Sisko ja Sari kertovat. Kokeilusta tulossa pysyvä käytäntö Kokonaisuudessaan kokeilu on mennyt hyvin. Osastohenkilökunnan mukaan uusi aikataulu ei aiheuttanut suuria muutoksia rutiineissa, töitä hieman aikaistettiin. Potilaiden voinnissa on huomattu pelkästään positiivisia muutoksia. Jotkut ovat vähän lihoneetkin. Jo pari viikkoa kokeilun jälkeen huomattiin, että yöt ovat rauhallisempia. Nukkumiseen yöpaaston lyheneminen vaikutti valtavan paljon. Henkilökunnasta kukaan ei enää halua vaihtaa takaisin vanhaan systeemiin. Suunnitelmissa on, että koko sairaala siirtyy tähän samaan käytäntöön alkuvuoden aikana. Sisko ja Sari ovat silminnähden tyytyväisiä osastonsa aikaansaannokseen: Lähdettiin sillä mielellä, että kokeillaan näin ja jos tulee tarvetta, muutetaan. Kaikilla oli tavoitteena, että tämä onnistuu. Se oli hieno juttu meidän osaston yhteishengen kannalta. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen! Olemme ihan oikeasti ylpeitä tästä tilanteesta. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 TEKSTI JA KUVAT: SOILE KAUTTIO, markkinointivastaava, maarakennus- ja talonrakennusosasto / JAKK Jalasjärvi Vaasan kaupunki koulutti henkilökuntaansa Maarakennusalan ammattitutkinnon suorittaneita Vaasan kaupungin teknisestä keskuksesta. Vaasan kaupungin teknisen keskuksen melkein koko henkilökunta aloitti syksyllä 2007 maarakennusalan ammattitutkintoon johtavan koulutuksen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin 38 tyytyväisellä aikuisopiskelijalla on todistus muistona. Koulutuksen mahdollisti Vaasan kaupunki, Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto, Noste rahoitus ja JAKK. Tämä koulutus on ollut uraauurtava ja historiassaan ensimmäinen näin laaja koulutuskokonaisuus, joka on toteutettu kaupungin työntekijöille, aloitti JAKKin maarakennustoimialan osastonjohtaja Esa Martonen koulutuksen päätösjuhlassa Vaasassa. Koulutus on vaatinut teiltä jokaiselta omaa aktiivisuutta ja viitseliäisyyttä, hän jatkoi. Martonen lausui kiitoksen sanan myös Vaasan kaupungille, lukuisille työpaikkaohjaajille, näytön arvioitsijoille ja koulutuksen rahoittajille. Martosen mukaan koulutus on ollut opettavainen kokemus ja sitä kautta on löydetty uusia toimintatapoja, joita voidaan vielä kehittää eteenpäin. Elämä on jokapäiväistä oppimista, Martonen päätti puheensa. Kertaus on opintojen äiti Vaasan kaupungin katutoimen johtaja Markku Litmanen muistelee, että eräs maarakennusalan ammattitutkinnon suorittajista oli sanonut koulutuksesta, että paljoa ei tullut uutta, mutta koulutus oli todella hyvää kertausta. Litmasen mukaan koulutukseen osallistuminen osoittaa, että henkilökunta haluaa myös sitoutua työhönsä ja koulutuksen myötä pitkän uran tehneillä on nyt myös näyttöä osaamisestaan. Alan arvostus lisääntyy juuri oppimisen kautta, hän korostaa. Markku Muurimäki on yksi tutkinnon suorittajista. Hän on ollut 30 vuotta kaupungin palveluksessa. Opetustunnit menivät hänen mielestään kivasti ja teoriaa oli riittävästi. Kii- toksen saa myös työnantaja, joka Muurimäen mielestä on tukenut hyvin koulutukseen osallistujia. Koulutuksen vastuukouluttaja Kaj Fors JAKKista kehuu koulutusta mielenkiintoiseksi projektiksi. Vauhtiin kun koulutuksen aikana päästiin, niin kaikki meni hienosti. Myös Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimiston koulutussuunnittelija Siv Björklund muistelee koulutusaikaa hyvällä. Meillä on edelleen tosi paljon oppisopimusryhmiä, vaikka taantuma hieman näkyykin oppisopimuskoulutuksessa, toteaa Björklund. 9

10 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Uusi ja ehompi RockWerstas TEKSTI: ANNE-MARI PIPATTI Vaasan Klemettilässä, Myllykatu 18:ssa, sijaitseva 1920-luvun kaksikerroksinen rakennus on kokenut upean muodonmuutoksen ja sitä on vaikea tunnistaa enää entisekseen. Tämä rakennus on toiseksi suurin kohde Vaasan Talotoimen peruskorjausohjelmassa. Syksyllä 2009 Vaasan Talotoimi kunnosti rakennuksen ulkopuolen: vesikatteen, julkisivun, ikkunat ja salaojajärjestelmän. Tänä vuonna Vaasan Talotoimi jatkaa remonttia sisäpuolelta, uusien rakennuksen talotekniikan. Vuosien varrella tämä entisen K-raudan takana sijaitseva rakennus on ollut hanskatehdas, rautatehdas ja puusepänverstas. Nykyään siinä toimii RockWerstas. RockWerstaalla on pitkä ja monivivahteinen historia 80-luvun puolivälistä lähtien. Tuolloin rakennus siirtyi nuoriso-osaston hallintaan ja muuttui RockWerstaaksi. Elävän musiikin yhdistys, Welmu ry, piti alivuokralaisena tilaa kunnossa hoitaen myös tilojen vuokrauksia. Rockwerstaalle rakennettiin 20 bändikämppää. Alussa kaikki nämä 20 vaasalaisyhtyettä sai harjoitella omassa bänditilassaan. Pian kuitenkin yhtä tilaa jakoi kolmekin eri musiikkiporukkaa. Werstaan suosio oli suuri heti alusta alkaen. RockWerstas ennen remonttia. Kuva: Markku Ikonen. - RockWerstaalla harjoitteli kaikenikäisiä vaasalaisia, vanhimmat soittajat olivat yli 60 -vuotiaita. Werstasta käytiin ihailemassa ympäri Suomea, jopa ulkomailta asti. Tällaista tilaa ei monessa kaupungissa ollut, kertoo parikymmentä vuotta Welmussa toiminut, Vaasan kaupungin nuoriso-osaston Rokkikoulun reksi, Max Bäckman. Bäckman toimi myös useita vuosia Werstaan vahtimestarina, asuen rakennuksen yläkerrassa. - Siinä oli myös välillä hermot vähän koetuksella, kun musiikkia sai kuulla kovalla volyymillä lähes kellon ympäri ja vapaa-ajallakin tultiin useita kertoja päivässä hakemaan avaimia tiloihin, virnistää Bäckman. Bäckman työskentelee Vaasan kaupungin nuoriso-osaston Rokkikoulussa, jossa harjoittelee 150 RockWerstas remontin jälkeen. Kuva: Anne-Mari Pipatti. 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 vaasalaisnuorta ja johon on vuosittain sata nuorta jonossa. Bäckman painottaa RockWerstaan tärkeyttä myös näille nuorille, jotka rokkikouluiän ylittäessään ovat muuten vaarassa jäädä ilman harjoituspaikkaa. Rockwerstas tarjoaa mahdollisuuden pitää yllä jo perustettua bändiä ja jatkaa näin musiikkiharrastusta. Nykyään Rockwerstaan käyttöoikeudet ovat Welmun seuraajalla, Vaasan uuden kulttuurin yhdistys Volume ry:llä. Käyttöoikeuksien astuttua voimaan alkuvuodesta 2008 ryhtyi Volume ry talkoovoimin remontoimaan ja siivoamaan tilaa omin kustannuksin. Jo tällöin aloitettiin myös neuvottelut suuremmasta remontista ja tilan kunnostamisesta. Usean vaasalaismusiikinharrastajan tavoin Volume ry:n puheenjohtaja Marko Perälä on hyvin iloinen talotoimen satsauksesta RockWerstaaseen. - Rockwerstaalla treenaa todella monta bändiä, ja bändien kesken syntyy erilaisia projekteja, jotka elää joskus pidempäänkin. Sieltä on ponnistanut monia bändejä eteenpäin ja sitäkin enemmän musiikin harrastajia. Ilman vastaavaa tilaa olisi moni vaasalainen bändi syntymättä ja muutamista ihmisistä ei olisi koskaan tullut merkittäviä tekijöitä musaskeneen Suomessa. Muun muassa Eeka Mäkynen on lähtöisin Rockwerstaalta, Perälä kertoo. Myös vaasalaisbändi Klamydia on syntynyt ja harjoitellut ahkerasti Rockwerstaalla. Perälä arvioi soittajia werstaalla olevan tällä hetkellä liki sata. Vaasan musiikkielämää tunnetaan ympäri Suomea pitkälti RockWerstaan ja Club 25:n ansioista. RockWerstaan ensimmäisessä kerroksessa oleva Bestis ry:n nuorten verstas muuttaa naapuritaloon Myllykatu 21:en. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada alakerta jälleen bändikämpiksi, aivan kuten ennen 90-luvun puoliväliä. Kuntasuunnitelmassa on varattu määräraha myös uudelle Club 25:lle, jonka tarkoitus on valmistua RockWerstaan yhteyteen vuonna Kenties Klemettilä on tulevaisuudessa Vaasan rockmusiikin kehto! Aloitamme Merituulessa uuden sarjan, jossa esitellään yksi uusi kaupungin työntekijä. Ensimmäisenä vuorossa on kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahl katutoimesta. HAASTATTELU: EVA HUDD KUVA: JENNI OKSANEN 1. Nimi, ikä ja ammatti? Siri Gröndahl 32-vuotias kadunsuunnitteluinsinööri. 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? Paikka oli haettavana ja kahdeksan hakijan joukosta tulin haastattelun jälkeen valituksi. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? No, on tämä sellainen sopivan kokoinen kaupunki. Palvelut pelaavat hyvin. Ruuhkia ei ole ja välimatkatkin on sopivat. Arvostan mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn ja kouluttautumismahdollisuuksia. Siksi koen, että kaupunki on kannustava työnantaja. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Sosiaalinen, vaihteleva, välillä puuduttava, yleensä vauhdikas ja mielenkiintoinen. 5. Mikä on parasta työssäsi? Tämä vuorovaikutteisuus. Saan olla tekemisissä eri hallintokuntien edustajien ja kunta laisten kanssa. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Nettisivut ja järjestelmät sellaisiksi, että uusikin työntekijä löytää helposti hakemansa tiedon. Tekninen toimi pitäisi saada tiiviimmäksi kokonaisuudeksi ja sitä kautta asiakas palvelu paremmaksi. Nyt ollaan liian hajallaan ja kuntalaisia juoksutetaan paikasta toiseen. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? Näin talvella hiihdän, pelaan lentopalloa ja maalaan öljyväreillä. Kesällä golffaan. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Jos niitä nyt tulisi niin tarjoaisin sienipasteijoita. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? Hanne Vibere Holstin kirjoittaman Tosi elämää 10. Mikä on mottosi? - 11

12 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Aluetyöterveys huolehtii hyvinvoinnistamme myös vuonna 2010 TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Aluetyöterveys tarjoaa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa sekä työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa. Valtaosa toiminnasta on terveystarkastuksia ja ohjausta. Jos työturvallisuuteen, ammattitauteihin tai työperäisiin sairauksiin liittyviä tapauksia ilmenee, niihin kiinnitetään erityistä huomiota. Työympäristön parantamiseen liittyviä asioita käydään läpi. Päihteiden käytön esilletuomiseen, hoitoon ohjaukseen ja seuraamiseen käytetään aikaa, kuten myös henkisen ja fyysisen väkivallan ehkäisemiseen. Jos työntekijää uhkaa työttömyys syystä tai toisesta, osallistutaan jatkon järjestämiseen. Työntekijäkunnan kansainvälistyminen ja kulttuurien monipuolistuminen ovat asioita, joihin meidän on valmistauduttava sekä kommunikaation että toimintatapojen osalta, ylilääkäri Asko Martikainen kertoo. Vaasan kaupunki on suurin Vaasan aluetyöterveyden asiakas. Palveluita ostavat Vaasan sairaanhoitopiiri, Laihian ja Vähänkyrön kunnat sekä monet pienet yritykset. Vastaanottopisteitä on Vaasan lisäksi Vähässäkyrössä ja Laihialla. Aluetyöterveyden vastuulla on myös merimiesterveydenhuolto ja kaupungin tilatarkastustoiminta. Aluetyöterveyden palvelut vuonna 2010: Terveystarkastukset Valtaosa terveystarkastuksista tapahtuu 3-5 vuoden välein. Terveydenhoitajilla on tiedoissaan, koska terveystarkastuksia on viimeksi tehty. He ottavat yhteyttä yhteyshenkilöihin. Terveystarkastusten sisältö riippuu siitä työstä, mitä tehdään. Viime vuosina yötyötä tekevien terveystarkastuksia on tehty aikaisempaa enemmän. Sairaanhoito Sairaanhoidon osalta työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito on ollut työntekijöille vaikeasti hahmotettava asia. Aina kun työllä ja sairaudella on joku selkeä yhteys, se kuuluu työterveyshuollon toimintapiiriin. Jos puhutaan kansantaudeista, kuten korkeasta verensokerista tai verenpaineesta, perimmäinen hoitovastuu on väestövastuualueilla. Tämä sen takia, että työterveydellä ei ole mahdollista tarjota aivan kattavaa sairaanhoitoa. Pandemiarokotukset jatkuvat helmikuun loppuun. Kaikilla kaupungin työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus saada rokotus. Fysioterapian osalta ohjataan hoitoon. Oma fysioterapiahenkilöstö keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan. Vajaakuntoinen Jos on syystä tai toisesta vajaakuntoinen, työntekijä itse tai työnantaja voi ottaa yhteyttä ja pyytää selvitystä. Käydään läpi, mitä tulee ottaa huomioon ja mitä tämän asian suhteen pitäisi tehdä. Tarvitaanko ohjausta, hoitoon hakeutumista tai työjärjestelyjä. Työtoiminnan arviointi Osallistutaan työtoiminnan arviointiin. Käytetään apuna sairaspoissaolomittaria, tapaturmatilastoja, työkykyindeksiä, Voimavarat työssä -kyselyä ja työstressikyselyä. Ensiapukoulutus Osallistutaan ensiapuvalmiuden ylläpitoon. Järjestetään ensiapukursseja ja työpaikkakäyntien yhteydessä tarkastetaan ensiapuvälineistön ja -kaappien kunto ja ohjataan vastuuhenkilöitä. Vaasan kaupungin ikäohjelma Vaasan kaupungilla on ikäohjelma, jonka toteuttamiseen työterveys osallistuu. Siihen kuuluu mm. terveystarkastuksia määrätyille ikäryhmille. Jos terveystarkastukset toteutuvat muilla perusteilla, ei samaa tutkimusta kannata tehdä kahteen kertaan. Uudelleensijoitustoimintaa hallinnoivat ensi sijassa työpaikat ja henkilöstöpalvelut. Työterveys on asiantuntijana mukana tarvittaessa. Ristiriitatapauksissa noudatetaan Vaasan kaupungin hyväksymää opasta työyhteisöille. Tämäkin kuuluu ensi sijassa työpaikan itsensä käsiteltäviin asioihin. Työpaikkakäynnit Käymme työpaikkakäynneillä työsuojeluhenkilöstön kanssa tiistai-iltapäivisin. Lisäksi käydään työpaikoilla yksittäisen työntekijän luona tekemässä mm. ergonomiaselvityksiä. Työkykyä ylläpitävä toiminta ja työhyvinvointi kuuluvat työpaikkojen itsensä järjestämiin asioihin. Monessa asiassa työterveys on kuitenkin mukana, nimenomaan kuntoutuksen järjestämisessä. Siihen liittyviä ovat Kelan ASLAK- ja TYK- kuntoutukset, laihdutus- ja stressinhallintaryhmät, VireäVaasa -liikuntatarjotin, kuntoremonttikurssit ja TYKY-tonnit. Työhyvinvoinnin osalta tärkeää on, että ihmisten on hyvä olla työssä. Työn tulisi olla mielekästä ja motivoivaa. Tiedetään, että ihminen tarvitsee jonkin verran stressiä voidakseen hyvin. Ponnistelu tuo ihmiselle tyytyväisyyden tunteen ja pahoinvointi syntyy passiivisuudesta. Kun työn tekemisen tapa muuttuu, ihmisillä on aina suuria vaikeuksia sopeutua siihen. Työterveys auttaa ja tukee sopeutumisprosessista selviämisessä. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan Merituulessa ja kaupungin intranetissä. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Aluetyöterveyden tiloissa on useita käsidesiautomaatteja henkilökunnan ja asiakkaiden käytössä. Osastonhoitaja Marianne Bergström pitää sen käyttöä tarpeellisena. Automaatit ovat pöydillä lojuvia pulloja suositeltavampia ja niiden valvonta josta tulisi myös huolehtia helpompaa. On niitäkin, jotka desinfioivat itsensä myös sisäisesti! Myös se on tärkeää, miten käyttäydymme yhteisissä tiloissa. Yskimisen ja yleisen hygienian osalta tulisi käyttää tervettä järkeä. Ei ole kiva, jos työpaikkojen edustat ovat täynnä tupakantumppeja ja roskattuja, työympäristöt sekaisia ja huonosti hoidettuja. Viihtyisä miljöö on kaikkien asia. Tapaturmien torjunnassa on erittäin tärkeää, että työpaikat ovat esteettömiä, siellä on helppo liikkua, tavarat löytyvät sieltä, mistä niiden kuuluu löytyä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, työn sujuvuus ja työssä viihtyminen on ihan toisenlaista. Työpaikkakäynneillä työterveyshenkilöstö kiinnittää myös näihin asioihin huomiota. H YV I Tykytonnilla virkeyttä, siisteyttä ja hyvää mieltä N V O I N TI P A L S T A Vaasan kaupungin työyhteisöt voivat anoa vuosittain Henkilöstöpalveluilta tykytonnia (168 euroa) työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Teknisen toimen yhteispalvelut sai viime vuonna kyseisen tonnin. Sen puitteissa on nautittu liikunnan suomasta ilosta ja virkeydestä. On pyöräilty Ryövärinkarille hyvien eväiden kanssa ja käyty kaatamassa keiloja. Eri pituisia reippaita kävelylenkkejä on tehty useita, kuten lokakuussa, jolloin yhdistimme tehokkaasti huvin ja hyödyn. Osa reippaili kävelysauvojen kanssa ja osalla oli mukanaan roskapiikit ja jätesäkit, joihin kerättiin roskia. Niihinhän ei lama iske, tälläkin kertaan saimme saaliiksi seitsemän jätesäkillistä roskaa matkamme varrelta. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen ja sen säteilyä vielä lisäsi siisti ympäristö, joka jäi jälkeemme. Retki antoi meille liikunnanilon lisäksi hyvän mielen. Roskan poimiminen maasta on pieni, mutta tehokas teko. Tutkimusten mukaan siistillä ympäristöllä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Se luo turvallisuutta ja ehkäisee roskaamista. Teknisen toimen yhteispalvelut heittää haasteen kaikille kaupungin työntekijöille ja eläkeläisille liittyä Roskaliikkeen jäseneksi. Se käy helposti noukkimalla roskan päivässä ja haastamalla yhden tuttavansa mukaan. Jokainen Roskaliikkeen jäsen on kunniajäsen ilman jäsenmaksua. Ainut edellytys on, että arvostaa elinympäristöään ja on kiinnostunut sen siisteydestä ja kukapa ei olisi. TEKSTI: EVA HUDD 13

14 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Ope-TET aineenopettajille Ope-TET:n aikana opettaja tutustuu kahden päivän aikana jonkin yrityksen toimintaan sen sijaan, että lähtisi perinteiseen luentotyyppiseen opettajakoulutukseen. Tavoitteena on lisätä opettajan työelämätietoisuutta ja lisätä koulun yhteistyötä työelämän kanssa. Leena Träskbäck ja Anneli Linna Variskalta kertovat Merituulen lukijoille omista kokemuksistaan. Opettaja TETharjoittelussa Pohjalaisessa Motto: Joskus pitää tehdä se, minkä on monta kertaa ajatellut tekevänsä. Kun sen on tehnyt, on vahva ja oikea olo. Kun on ollut työssä jo useita vuosia, alkaa kiinnostaa se, mitä muilla työpaikoilla tehdään. Kun opintoohjaaja viestitti, että myös ope- TET on mahdollinen, minun ei tarvinnut kauan miettiä, mihin haluaisin mennä työharjoitteluun. Äidinkielen opettajalle luonteva paikka on sellainen, jossa ollaan kielen kanssa tekemisissä. Niitä ovat puhuttua ja kirjoitettua sanaa viljelevät mediat. Niinpä sanoin meneväni sanomalehti Pohjalaiseen. Työharjoitteluni kesti kaksi päivää, jona aikana ehdin saada kuvan siitä, miten päivän lehti koostetaan. Aamupalaverin aikana uutispäällikkö jakaa tehtävät paikalla oleville toimittajille. Sen jälkeen toimitus hiljenee, kun toimittajat lähtevät materiaalinhakumatkalle. Usein mukaan lähtee myös kuvaaja, jonka otokset tuovat lisäväriä juttuun. Toimittaja kerää juttumateriaalia haastattelemalla henkilöä tai henkilöitä, joista juttu tehdään. Kun toimittaja ja kuvaaja ovat valmiita, he lähtevät takaisin toimitukseen, jossa kirjoitetaan juttu ja liitetään kuvat siihen. Usein kuvaajalla on montakin kuvauskeikkaa samana päivänä, mutta hänen kuvansa ilmestyvät verkkoon jossain vaiheessa päivää. Opettajat käyttävät Pohjalaista monella tavoin hyödyksi opetuksessaan, Anneli Linna ja Leena Träskbäck toteavat. Haastattelun tekeminen kuulostaa hyvin yksinkertaiselta. Sitä se varmasti onkin silloin, kun hallitsee alansa. Osaava toimittaja tekee olennaisia kysymyksiä, joiden avulla hän saa tärkeitä rakennuspuita tekstiään varten. Lehtikuvaaja etsii kuvakulmia, joissa saa kuvattavan näyttämään omimmalta itseltään. Mutta juttu täytyy vielä kirjoittaakin. Pohjalaisen toimituksessa on jokin aika sitten siirrytty uuteen ohjelmaan, jolla jutut kirjoitetaan. Tekniikka on myös hallittava. Jokaisen toimittajan tärkeä työkalu on materiaalinhakutaito. Asioita otetaan selville haastattelemalla tai tietolähteitä kaivelemalla. Nykyään monen asian selville saaminen on helppoa internetin avulla, mutta silti perusmateriaalia juttuihin hankitaan paljon haastattelulla. Myös arkistot ja muutkin tietopankit ovat hyviä materiaalinlähteitä jutunteossa. Toimittajantyössä ei sovi unohtaa myöskään hyvin olennaista työkalua, hyvää äidinkielen taitoa. Päivän mittaan toimituksessa vallitsee joko vilkas puheensorina tai hiljaisempi mumina. Kaikki keskittyvät silti tiiviisti omaan juttuunsa. Kahvitauot ovat tarpeellisia, koska kirjoitusprosessi ei aina etene tasatahtiin, vaan joskus kirjoittajan täytyy hengähtää saadakseen etäisyyttä tekstiin. Useimmat jutut täytyy saada valmiiksi hyvissä ajoin, että lehti ehditään taittaa. Varsinainen lehtihän syntyy vasta taitossa, jossa jokainen sivu tehdään tietokoneen taitto-ohjelmalla. Lehti menee kiinni kello 23.15, jonka jälkeen ei juttuja enää saada seuraavan päivän lehteen mukaan. Mutta jos hyvissä ajoin sitä ennen sattuu jotain hyvin erikoista, koko etusivu saattaa mennä uusiksi. Toisena päivänä sain olla uutistoimittajana. Lähdin kuvaajan kanssa Vaasan maakunta-arkistoon, jossa oli Vähänkyrön kylänarkun luovutustilaisuus. Paikalla oli Vähänkyrön miehiä, maakunta-arkiston johtaja sekä tutkija ja kuvaaja, joilla kaikilla oli tärkeää sanottavaa. Haastattelusta sain kokoon jutun aineksia, joita lähdin toimitukseen kokoamaan. Innostuin kirjoittamisesta ja kirjoittaessani unohdin olennaisen asian: uutisen rakenteen. Uutinen on kärjellään oleva kolmio, jonka tärkeimmät kysymykset ovat: kuka, mitä, missä, milloin, miten ja miksi. Sanomalehdessä on pääosin uutisia. Voin sanoa, että tämä kahden päivän jakso tarjosi hyvin mielenkiintoisia hetkiä nykyiseen elämääni. Nyt kiinnitän entistä enemmän huomiota lehtiuutisen rakenteeseen ja mietin, mistä osasista juttu rakentuu. Nyt voin myös kertoa oppilailleni, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, jos on kiinnostunut toimittajan työstä tai suunnittelee tulevaisuutta vaikkapa kuvaajana tai taittajana. Ehkäpä joidenkin kanssa kokeilemme itsekin jutuntekoa. Anneli Linna Variskan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Ope-TETissä ABB:llä Suomen ABB Oy koostuu useista tulosyksiköistä. Yhtymän pääkonttori on Zürichissä Sveitsissä. Henkilöstöä on noin 100- :ssa maassa. Suomessa työntekijöitä on lähes 7000 ja toimintaa on 40 paikkakunnalla. Tehdaskeskittymät ovat Helsingissä ja Vaasassa. Muilla paikkakunnilla on laitteiden huoltoa. ABB tekee mm. moottoreita, erikoismuuntajia ja releitä sekä teollisuuden sähköistyksiä ja sähkön siirto- ja jakelujärjestelmiä. TETiin osallistumiseni tavoitteena oli hankkia tietoa siitä, mikä työelämässä on tärkeää voidakseni motivoida oppilaita matematiikan ja tietotekniikan opiskeluun. Keskustelin myös yhteistyömahdollisuuksista. Ainakin opintokäynnit onnistuvat ja oppilaiden TETpaikatkin ovat mahdollisia. Sain tutustua taloushallintoon, Power Systemsiin, viestintään ja HR Centeriin. Motorsilla osallistuin kehityskeskustelukoulutukseen. ABB:llä arvostetaan matematiikan opiskelua. Tärkeänä pidettiin matematiikan opiskelussa kehittyvää loogisen ajattelun kykyä. Prosenttilaskua tarvitaan raportteja tehdessä. Sanalliset tehtävät opettavat kokonaisuuksien hahmottamista, jota tarvitaan esimerkiksi raporttien sisältöjä suunniteltaessa. Suomen ohella ABB:llä käytetään englantia. Koulussa opittu kielitaito riittää. Työssä oppii nopeasti lisää. Useat työtekijät tarvitsevat englantia lähinnä luetun ymmärtämiseen. Rekrytointi tapahtuu työharjoittelun ja määräaikaisten työsopimusten kautta. Taloushallinnon esimiehen mukaan rekrytointiin vaikuttavia seikkoja ovat hyvä hakemus, tutkinto ja haastattelu. Arvosanat vaikuttavat tasatilanteessa. Uusi työntekijä aloittaa vanhemman työntekijän ohjauksessa ja saa ensin helpompia tehtäviä. Vaativampiin tehtäviin edettäessä annetaan koulutusta. Kehityskeskustelukoulutus Motorsilla Esimiehille tarkoitetussa kehityskeskustelukoulutuksessa käytettiin myös nimeä kehityskuuntelu, jossa käydään läpi mennyt kausi, palaute ja tulevaisuus. Kaikille työntekijöille asetetaan liiketoiminnallisia ja toimintatapaan liittyviä tavoitteita. Esimies tekee esiarvioinnin ennen keskustelua johtoryhmän käyttöön ja keskustelee mahdollisista johtoryhmän tarjoamista ylenemismahdollisuuksista alaistensa kanssa. Kehityskeskustelussa noudatetaan avoimuutta, mutta esiarviointi ja potentiaalisuusluokitus eivät tule työntekijän tietoon. Työntekijän huono arvio ei saa tulla yllätyksenä. Esimiehille tullaan antamaan koulutusta myös viestinnästä alaisten kanssa. Esimiehet arvioivat kaikkien työntekijöiden potentiaalisuuden. Esimiehen pitää lähteä siitä, että kaikki työntekijät ovat potentiaalisia, mutta lisäksi pitää miettiä onko alaisten joukossa erittäin potentiaalisia henkilöitä. Näiden henkilöiden kanssa tehdään urasuunnitelma. Heille tarjotaan muun muassa koulutusta. Apua tarjotaan myös niille, jotka eivät tahdo selviytyä tehtävistään. Tällainen tilanne voi tulla silloin, kun työtehtävät muuttuvat vaikeammiksi esimerkiksi uusien tietojärjestelmien myötä. Potentiaalisuuden arvioimisen tarkoitus on löytää kaikille työntekijöille oikea paikka. Parhaimmillaan kehityskeskustelu motivoi sekä alaista että esimiestä. Koulutuksessa tuotiin esille, että työssä kehittymiseen vaikuttaa koulutus 10%, yhteistyö 20% ja työssä oppiminen 70%. Työssä oppimista voidaan tehostaa muiden opastamisella ja mentoroinnilla. Taloushallinto Taloushallinnon 65 työntekijää palvelevat kaikkia ABB:n liiketoimintayksiköitä Suomessa. Palkanlaskenta on ulkoistettu. Taloushallinnossa käytetään kaikkia maailman valuuttoja. Power Systems Power Systems tekee projekteja, joissa rakennetaan mm. sähkökenttiä. Sähkökenttiä tehdään nykyään usein myös sisätiloihin, koska ulkokentät ovat liian suuria. Power Systemsillä on viime aikoina ollut projekteja mm. Afrikan, Baltian ja Itä-Euroopan maissa. Projektit kestävät puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Koska Power Systemsiläiset matkustavat paljon maissa, joissa ei ole aina turvallista, ja työmaat ovat vaarallisia, pitää turvallisuusasioihin kiinnittää paljon huomiota. Viestintä Suomen tasolla sisäinen viestintä tapahtuu netissä Inside-nimellä. Jokaisella tulosyksiköllä on oma Intranet. Työntekijöille ilmestyy oma lehti muutaman kerran vuodessa. Ulkoista viestintää varten ABB:llä on www-sivuston lisäksi asiakaslehti. Viestinnän tekemiä juttuja lähetetään muihinkin viestimiin, sen mukaan mitä tahoa jutun arvellaan kiinnostavan. HR Center Hr Center hoitaa rekrytoinnin ja järjestää henkilökunnan koulutuksen. Siellä on koulutustaustaltaan hyvin monenlaisia työntekijöitä: kauppatieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maistereita sekä tradenomeja. HR Centerin kautta tapahtuu myös oppilaitosyhteistyö. Vierailu oli erittäin antoisa. Voin suositella ope-tetiin osallistumista. Leena Träskbäck, Variskan koulu HENKILÖSTÖKOULUTUS / PERSONALUTBILDNING - kaikki henkilöstökoulutustiedot löytyvät Koulutusohjelmistosta, jonne pääsee kaupungin intranetin etusivulta kohdasta Koulutus. Voit katsella koulutustietoja joko koulutuskalenterista, jossa ovat kuukausittaiset koulutustiedot, tai koulutusohjelmasta, jossa koulutukset ovat katsottavissa aihealueittain. - jos Sinulla ei vielä ole tunnuksia Koulutusohjelmistoon, voit pyytää niitä oman toimialasi pääkäyttäjältä (nimiluettelo intran Koulutus-sivulla) KIELIKOULUTUKSET / SPRÅKKURSER - toisen kotimaisen kielen opiskeluun: FINTANDEM ilmoittaudu Arbikselle, jatkuva ilm.mahdollisuus, ks. FINTANDEM språkinlärningsmetoden se: fintandem.vaasa.fi/pa_svenska - kaupungin työntekijät voivat osallistua maksutta Vaasa Opiston ja Vasa Arbiksen toisen kotimaisen sekä englannin kielen kursseille vuoden 2010 aikana. Ilmoittautumiset suoraan opistoihin. - stadens personal kan delta avgiftsfritt i språkkurser på andra inhemska språket och engelska under året Anmälningar direkt: Vaasa Opisto eller Vasa Arbis. ATK-KOULUTUKSET / ADB-KURSER - kevään ohjelmakohtaiset (esim. Word, Excel, PowerPoint) atkkoulutusiltapäivät Vaasa opistolla torstai-iltapäivisin klo ajalla , kouluttajana Kimmo Paulaharju. Varaukset suoraan Raija Tepolta, puh Ryhmän koko enint. 10 henk. - kurser i adb (t.ex. Word, Excel, grunder i mapp- och filhantering) arrangeras i Vasa Arbis. Tidpunkten planeras i samarbete med uppdragsgivaren. Läraren är Christer Höglund, max, 12 personer/grupp. Ta kontakt i Vasa Arbis, tel

16 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Hae heti! Kevään kuntoremonttikurssit haettavissa! Saariselkä (viikko 16) Härmän kuntokeskus (viikko 18) Kuortaneen urheiluopisto (viikko 21) Hakuaika päättyy 4.3. Valinnat suoritetaan Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: -kohdasta lomakkeet tai tai Eija Paananen puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL:lta. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat osastosihteeri Paananen Eija puh. 1101, työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa puh. 1115, Isomöttönen Vesa puh ja työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio puh Tyky-ryhmä 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

18 1/2010 MERITUULI - HAVSVINDEN Vaasan uusi matkakeskus yhdistää eri liikennemuodot Vaasan uusi matkakeskus vihittiin käyttöön Vihkimisen toimitti VR-Yhtymä Oy:n henkilöliikennedivisioonan johtaja Antti Jaatinen. Vaasan matkakeskus on osa valtakunnallista matkakeskusverkkoa, jonka toteutumista on ohjannut liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä. Matkakeskuksessa odotustilat ja laiturialue palvelevat sekä junaliikennettä että pitkänmatkan linja-autoliikennettä. TEKSTI JA KUVAT: ANNIKA HAUKKASALO 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2010 Kiva painaa duunia Vaasassa! Lämmin kiitos KIITOKSET Brändösisterseille ja kutsuvieraille! Teitte juhlastani ikimuistoisen. Seija Vaasan kaupungin kesätyöpaikat Hakuaika on Avoimet paikat ja linkki hakulomakkeeseen löytyy osoitteesta Kaupungin kesätyöpaikat on tarkoitettu vuosina syntyneille koululaisille ja opiskelijoille. Sydämellinen kiitos Työtovereille, työnantajalle, JHL 127:lle ja kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Ritva Heino, Klemettilän päiväkoti Työkavereille kiitos muistamisesta. Pekka Kolehmainen Kesäduunisetelit Kesäduuniseteli on Vaasan kaupungin myöntämä 400 euron tuki yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle. Seteleitä arvotaan 50 kpl. Hakuaika on ja arvontalipukkeita saa Kansalaisinfosta ja Työnhakukeskuksesta. Päätoimittaja/Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout: Salli Hietikko 31. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 12 Följande tidning utkommer vecka 12 Viimeinen aineistonjättöpäivä 9.3. Sista inlämningsdagen för materialet är 9.3. Arvontaan voivat osallistua vuosina syntyneet nuoret. Lisätietoja antavat: Työvoimasuunnittelija Tuija Kaski-Kuula p. (06) Kansalaisinfo p. (06) Työnhakukeskus p Tule mukaan ylimahtavaan porukkaan! Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress: MERITUULI, PL 3, 65101, VAASA Puh./tel , Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi Esteettömyysseminaarissa Vaasan ammattikorkeakoululla Anni Juutilainen kertoi kokemuksia Helsinki kaikille projektista. Invalidiliiton esteettömyysasiamies Harri Leivon aiheena oli Ulkoalueiden esteettömyys - toimivat ja toimimattomat ratkaisut. Anni Juutilainen. Harri Leivo. Kuva Vesa Siren, Vamk. Kuva Vesa Siren, Vamk. Esteettömyyssuunnitelmien pyrkimyksenä on tarjota kaupungin asukkaille esteetön elin- ja toimimisympäristö. Esteettömyys tulee nähdä laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana kaupungin tapana toimia sekä kokonaisympäristön toiminnallisuutena ja laatuna. Esteettömyys mahdollistaa asukkaiden ja kaupungissa vierailevien sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen, mikä edistää sekä yhdenvertaisuutta että fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Vammaispoliittisessa ohjelmassa, jota Vaasan vammaisneuvosto päivittää parhaillaan, kiinnitetään huomiota esteettömään viestintään ja ympäristöön sekä esitetään konkreettisia parannusehdotuksia esteettömyyden toteuttamiseksi. Lisätietoja: Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki 19

20

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot