Arvot jalkautuvat Lapin TE-keskuksessa Väestörekisterikeskus: Paras julkishallinnon työpaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot jalkautuvat Lapin TE-keskuksessa Väestörekisterikeskus: Paras julkishallinnon työpaikka"

Transkriptio

1 2/2006 Nytt från SAMV Palvelukeskuksilla tuottavuutta puolustushallintoon Arvot jalkautuvat Lapin TE-keskuksessa Väestörekisterikeskus: Paras julkishallinnon työpaikka Valtion työmarkkinalaitos

2 JULKAISIJA Valtion työmarkkinalaitos 2/2006 Valtiotyönantaja Kesäkuu 2006 PÄÄTOIMITTAJA Teuvo Metsäpelto, puh. (09) TOIMITUS VM, viestintä Helena Berg puh. (09) Leena-Maija Jyllikoski puh. (09) Taitto Pentti Nuortimo Kääntäjä Timo Juvonen puh. (09) Postiosoite: PL VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Snellmaninkatu 1 A Telekopio: (09) TILAUKSET VM, viestintä, puh. (09) S-posti: OSOITTEENMUUTOKSET Edita Prima Oy/Rekisteripalvelut PL 650, EDITA Telekopio: S-posti: ISSN TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, VM puh. (09) JÄSENET Tiedottaja Helena Berg, VM puh. (09) Neuvotteleva virkamies Ari Holopainen, VM puh. (09) Työmarkkinalakimies Pirkko Janas, VM puh. (09) Tiedottaja Leena-Maija Jyllikoski, VM puh. (09) Viestintäjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila, Viestintävirasto, puh. (09) Työmarkkina-asiantuntija Pilvi Pellikka, VM puh. (09) Neuvottelujohtaja Seija Petrow, VM puh. (09) Hallintojohtaja Riitta Rainio, YM puh. (09) Työmarkkina-analyytikko Mari Näätsaari, VM puh. (09) Henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen, Helsingin yliopisto, puh. (09) Kansi Pentti Nuortimo Sisällys: Onnistunutta toimintojen uudistamista 3 Arvokasta työtä Lapin TE-keskuksessa 4 Palvelukeskuksilla tuottavuutta puolustushallintoon 6 Palvelubarometri kuvaa tehokkuuden ja laadun muutosta 10 Hyvä työyhteisö arvioi ja kehittää toimintaansa 11 Henkilöstöjohdon tulevaisuus 13 Muutoksen johtaminen kysyy jämäkkyyttä ja kuuntelua 14 Työn ohessa tohtoriksi: Virkamiehille tieteellinen jatkokoulutusohjelma 18 Ensimmäisen Delfoi Akatemian opiskelijat innostuneita valmennuksesta 20 Yliopistot uuteen palkkausjärjestelmään 22 Sopimuskausi puolivälissä 23 VN:n periaatepäätös valtion IT-toiminnan kehittämisestä 24 EU-puheenjohtajuus kokoaa hallintopääjohtajat Suomeen 26 Tahti käyttöönottovaiheessa 27 Uutisia: Kaiku-kilpailusta positiivista kaikua omaan työyhteisöön! 28 Kaiku-juhla kannusti innovatiiviseen työhyvinvointityöhön 29 Uusi yhteisyritys TalentHaus Oy perustettu 29 Nytt fråm SAMV Framgångsrikt förnyande av verksamheter 30 Avtalsperioden halvvägs 30

3 Pääkirjoitus Onnistunutta toimintojen uudistamista Valtionhallinnon uudistamisessa on kysymys hyvän parantamisesta. Ei voi olla sattumaa, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky on monella taholla todettu hyväksi ja hyvin toimiva valtionhallinto nostettu yhdeksi sen vahvuudeksi, vaikkakin tuloksia myös epäillään. Kaikkien valtion toimintojen kehittämistyössä olisi mielestäni ongelmien luetteloimisen sijasta hyvä ajatella niitä hyviä asioita, joita uudistuksilla voidaan saavuttaa. Valtion työmarkkinalaitos on omassa toiminnan suunnittelussaan asettanut tavoitetilan valtionhallinnolle ja sen henkilöstölle vuoteen 2011 mennessä. Tavoitetilassa uusiutunut valtionhallinto on edelleen kansallinen menestystekijä. Tuottavuusohjelmat on toteutettu kattavasti ja toiminnallisesta tehokkuudesta on tullut hallintomme näkyvä ja pysyvä tunnusmerkki. Toimintojen uudistaminen ja henkilöstöjärjestelyt on kyetty toteuttamaan esimerkillisillä toimintatavoilla. Toimintayksiköillä on entistä parempi työnantajakuva ja ne ovat kyenneet rekrytoimaan pätevää työvoimaa uudistuneisiin tehtäviinsä. Monet kansalaiset ja vaikuttajat saavat kuulla vain hankaluuksista ja ongelmista, joita uudistuksiin myös aina liittyy. Tulosten näkyminen vie aikaa ja kärsivällisyys on koetuksella. Myönteinen näkemys uudistusten tarjoamista hyvistä puolista antaa voimia löytää hyviä ratkaisuja ja ruokkii onnistumisia. Tässä numerossa käsitellään onnistumisia ja onnistumisen välineitä valtion organisaatioiden kehittämisessä. Yhteistä onnistumisille on huomion kiinnittäminen henkilöstöön, ihmisiin. Väestörekisterikeskus voitti Suomen parhaat työpaikat -kilpailun julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sarjassa. Väestörekisterikeskuksen vahvuuksia ovat johdon henkilöstöön kohdistama luottamus, johdon toiminnan uskottavuus sekä henkilöstön kokemus oman työn merkityksestä. Hallintojohtaja Antti Harjun näkemys tulevasta kehittämisestä on se, ettei tule seurata liian monia asioita vaan löytää keskeiset kehityskohteet hallittavana kokonaisuutena. Lapin TE-keskus on löytänyt tavan, jolla arvot saadaan elämään niin, että sekä oma henkilöstö että sidosryhmät tunnistavat sen toimivan arvojensa mukaisesti. Arvojen mukainen toiminta on tuonut Lapin TE-keskukselle lisää arvostusta yhteistyöverkostoissa. Valtiotyönantaja-lehden toimitusneuvosto toivottaa lukijoille aurinkoista, lämmintä ja myönteistä kesää! Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinajohtaja

4 Arvokasta työtä Lapin TE-keskuksessa Arvoista avoimuus on vaikeimmin määriteltävissä. Strategiatyöhön Lapin TE-keskuksen arvot ovat sulautuneet hyvin, jopa erittäin hyvin. Voin vilpittömästi todeta, että strategiamme ja toimintamme ovat arvojemme mukaisia. Asiakaskuntamme ja sidosryhmämme tunnistavat ja hyväksyvät arvomme ja ovat valmiita niiden mukaiseen yhteistyöhön. Niiltä osin kuin arvojemme toteutumista on voitu mitata, on nähtävissä selvää myönteistä kehitystä. Asiakastyytyväisyystulokset ovat hyvät ja TE-keskuksen palvelujen hyödyllisyys asiakkaille koetaan myönteisenä, aivan arvojemme mukaisesti. Organisaation sisällä asiakas koetaan yhteiseksi yli kolmen ohjaavan ministeriön hallinnon rajojen. Yhteinen asiakkuuden hallintajärjestelmä on otettu hyvin (parhaiten Suomessa) käyttöön, koska sen tuoma lisäarvo ymmärretään myös arvojen kautta. TE-keskusbrändi välittyy työvoimatoimistojen kautta, sillä vaikuttavuus arvona on yhteinen. Strateginen kumppanuus yhteistyöverkostoissa näkyy TE-keskuksen voimakkaana panoksena mm. tulevan EU-ohjelmakauden ohjelmien valmistelussa. Listalle voisi nostaa monta muutakin arvojamme toteuttavaa ilmiötä. Lapin TE-keskus oli mukana valtiovarainministeriön Arvot arkeen -pilottiprojektissa vuosina Vaikka olimme määritelleet arvomme jo TE-keskuksen käynnistysvaiheessa , aloimme vasta pilottiprojektin myötä tehdä konkreettisesti työtä arvojemme jalkauttamiseksi osaksi johtamisjärjestelmää, osaksi jokapäiväistä arkeamme. Jo nyt voimme sanoa, ettei työmme ole mennyt hukkaan. Hallinnon arvot linjassa Organisaatio ei kuitenkaan pelkällä arvotyöllä muutu hetkessä huippuyksiköksi. Ihmiset rakentavat työyhteisönsä ja ihmisen käyttäytymisessä on lainalaisuutensa. Vaikka arvomme ovat yhteisesti hyväksyttyjä, mielenkiintoista on huomata, kuinka epävarmuus tulevasta ja ehkäpä pelkokin aseman menetyksestä saa unohtamaan arvot tai ainakin tulkitsemaan niitä soveltuvin osin. Alustavat keskustelut mahdollisesti tulevasta kolmen ministeriön prosessiorganisaatiosta ovat aiheuttaneet sen, että vaikuttavuus arvomme mukaisesti prosessien tunnistaminen ja tehokkaampaan toimintaan pyrkiminen näyttävät nyt saavan aiempaa rajatumman merkityksen. Edellä oleva on konkreettinen esimerkki siitä, että myös ohjaavien ministeriöiden arvojen on oltava linjassa alaisen hallinnon kanssa. Prosessien kehittämisellä pyritään tehokkuuteen ja parempaan vaikuttavuuteen. TEkeskuksia ohjaavilla ministeriöillä ei ole yhteisistä arvoista lähteviä yhteisiä kirjattuja strategisia tavoitteita. Ketjun tulisi olla kattava valtionhallinnon yhteisistä arvoista aina organisaation suorittajatasolle saakka. Tämä edellyttää, että myös TE-keskuksia ohjaavat ministeriöt määrittelevät arvonsa ja erityisesti suhteessa alaiseensa hallintoon. Keskushallinnon poikkeava arvopohja tai -käsitys tai sen tiedostamattomuus on omiaan aiheuttamaan aluetasolla hämmennystä ja turhia ristiriitatilanteita. Arvoista avoimuus on vaikeimmin määriteltävissä. Työyhteisössä tuntuu olevan vaikeaa vetää rajaa siihen, milloin muiden asiat kuuluvat minulle, mutta minun asiani eivät kuulu muille. Sen rajan vetäminen vaatii erityisesti esimiestyöltä paljon. Esimiehillä on oltava selkeä näkemys siitä, mikä tieto on työn ja työyhteisön toimivuuden kannalta oleellista ja minkä on oltava kaikkien saatavilla. Työhön liittyvän substanssin avoimuus on niinkin selvä, mutta työyhteisöön liittyvien tekijöiden, esim. palkitsemisen osalta asia on monimutkaisempi. Arjessa tämä on koettu, kun arvotyömme kanssa samaan aikaan olemme uudistaneet palkkausjärjestelmäämme. Siinä on avoimuuden arvo jouduttu mittaamaan useampaan kertaan. Arvojen toteutumisessa keskeinen tekijä on johtaminen Kuten aiemmassa artikkelissani totesin, kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että arvojen toteutuminen joko seisoo tai kaatuu talon johtamistavan, johtamiskulttuurin mukana. Johtajien ja esimiesten rooli on tärkeä sekä esimerkin antajana että puheiden tasolla tapahtuvana aseteiden muokkaajana. Arvojohtamista voidaan tarkastella kolmessa merkityksessä. Ensinnäkin johtajan tehtävänä on johtamisen avulla synnyttää lisäarvoa sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Toiseksi arvojohtaminen on johtamistapa, jossa johtaja sitouttaa organisaationsa yhteisiin arvoihin. Hän muistuttaa jatkuvasti yhteisön keskeisistä arvoista

5 Olemme asettaneet tavoitteeksi päästä arvotyössä mahdollisimman arjenläheiselle tasolle, sanoo johtaja Pirkko Saarela. ja pitää huolen niiden jalkauttamisesta toiminnan kaikkiin osiin ja osatekijöihin. Kolmanneksi hyväksi johtajaksi kasvaminen lähtee itsetuntemuksesta ja omien arvojen tunnistamisesta. Henkisen kasvun ydintekijöitä on yksilön kasvu itseohjautuvaksi moraaliseksi persoonaksi, joka toteuttaa hyviä päämääriä, vaikkei niistä koituisi hänelle itselleen välitöntä hyötyä. Keskeinen haaste matkalla roolimalliksi on saada johdon arvojohtaminen samalle tasolle, jolloin arvojen mukaisen toiminnan uskottavuus varmistetaan. Em. kolmannen osatekijän itsetuntemuksen osalta Lapin TEkeskuksen johto ja esimiehet ovat panneet itsensä rohkeasti likoon. Yhteensä 27 esimiestehtävissä olevaa (työvoimatoimistot mukaan lukien) on suorittanut johtamisen erityistutkinnon (JETtutkinnon). Keskeinen osa tutkintoa on ollut timantin hiominen. Koulutukseen osallistuvista henkilöstä on tehty ns. 360 :n arviointi. Sen perusteella jokainen on tehnyt henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman, jonka toteutuminen on arvioitu 1,5 vuoden koulutuksen päätteeksi. Loppuarvioinnista on saatu eväitä jatkotyöhön. Johtamisbarometreissa tulokset eivät vielä ole nähtävissä, koska mittausta ei vuonna 2005 ole tehty, mutta joitain sanallisia arviointeja kuulleena johtaminen ja esimiestyö kokonaisuutena tuntuvat terävöityneen. Itsensä ja omat reaktionsa tunnistava johtaja näyttäisi tulevan peliin aidosti omana itsenään ja uskaltaa puolustaa hyväksymiään organisaation arvoja ja toimia niiden mukaisesti. Kun arvot ovat yhteiset johdettavien kanssa, voi olettaa syntyvän vuorovaikutuksen olevan aidompi ja hedelmällisempi. Se on hyvä lähtökohta työyhteisön kehittymiselle. Arvot ohjaavat jokapäiväistä työtä Olemme asettaneet yhdeksi tavoitteeksi päästä arvotyössä mahdollisimman arjenläheiselle tasolle. Tavoitteena on ollut työstää Lapin TE-keskuksen arvotyökirja, jossa määritellään arvopohjaisen toimintamme tavoitetasot: miten se näkyy ulospäin, mitä se edellyttää työntekijöiltä ja mitä johtamiselta. Arvotyökirjaa emme ole vielä tehneet, mutta henkilökohtaisella tasolla kehityskeskustelut ja arvojen läpikäynti tapahtuu vuosittain kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa tulevat esiin työntekijän odotukset johtamiselle ja toisaalta esimiesten odotukset arvojen mukaiselle toiminnalle työyhteisössä. Tuloksista voisi olla helpostikin koottavissa arvotyökirja. Pari vuotta sitten tässä samassa lehdessä toin esille pelkoni, että hyvin käynnistynyt arvotyömme voi kärsiä hometalo-ongelmasta ja remontin aikaisesta hajasijoituksesta useisiin toimipisteisiin. Samalla totesin, että jos tästä selviämme, olemme jo pitkällä. Olemme palanneet evakosta jo lähes vuosi sitten ja ilokseni voin todeta, että arvotyömme kesti hyvin myös hajaannuksen ajan. Ehkäpä siihenkin osaltaan vaikutti arvojemme mukainen avoimuus, sillä prosessin ajan koko henkilöstö pidettiin ajan tasalla. Vakavaa ongelmaa ratkottiin yhteistyössä työntekijöiden, työnantajan, kiinteistön omistajan ja terveyden ammattilaisten kanssa. Tutkimusten mukaan arvoprosessi etenee arvojen tiedostamisesta ymmärryksen ja sisäistämisen kautta roolimallina toimimiseen. Lapin TEkeskuksen arvotyö on vaiheessa, jossa arvot on vahvasti tiedostettu ja ne sisäistetään. Ristiriitatilanteita ratkotaan arvoihin nojaten ja pelisääntömme perustuvat arvoihimme. Varsinainen sisäistäminen edellyttää, että arvot ohjaavat jokapäiväistä toimintaa automaattisesti. Keskeinen haaste matkalla roolimalliksi on saada johdon arvojohtaminen samalle tasolle, jolloin arvojen mukaisen toiminnan uskottavuus varmistetaan. Arvotyötä tukevat JET-koulutukset on käyty, joten eväitä pitäisi alkaa olla myös siihen, että arvojemme mukaisesti koko henkilöstö edistää keskinäistä vuorovaikutusta. Helppo sanoa ja kirjoittaa, mutta kokemuksesta tiedän, että taas teemme pari-kolme vuotta tietoista arvotyötä, ennen kuin tulokset alkavat näkyä. Se on haasteellista mutta palkitsevaa! Pirkko Saarela johtaja, Lapin TE-keskus Arvojen toteutuminen joko seisoo tai kaatuu talon johtamistavan, johtamiskulttuurin mukana.

6 Palvelukeskuksilla tuottavuutta puolustushallintoon Puolustusvoimilla on pitkä itse tekemisen perinne vain oman organisaation järjestämänä palvelut voidaan tuottaa siten, että poikkeusolojen vaatimukset tulevat riittävästi huomioon otetuksi. Usko oman toiminnan kustannustehokkuuteen on ollut vankka. Valitettavan usein selvitykset ovat osoittaneet nämä uskomukset vääriksi. Ydintoimintojen kehittäminen ja käynnissä oleva vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukainen rakennemuutos edellyttävät puolustusvoimien laajan tukitoimintokentän uudelleen arviointia. Tässä tarkastelussa korostuvat entistä painokkaammin kriisiajan vaatimusten rinnalla tuottavuus ja kustannustehokkuus, joita parantamalla voidaan irrottaa varoja kohdennettavaksi toiminnan ytimeen. Tavoite on yhteneväinen valtion tuottavuusohjelman kanssa. Se tukee osaltaan julkisen sektorin menorasituksen keventämistä ja voimavarojen uudelleen allokoimista hallinnonalojen välillä. 6 Jämsän Hallissa toimiva Hallin muonituskeskus on yksi 24:stä Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen yksiköstä. Se vastaa Ilmavoimien Teknillisen Koulun ja varuskunnan ruokapalveluista. Kuvassa aamuvuorolaiset ravitsemispäällikkö Sari Päivärinnan (oik.) johdolla. Tukitoiminnot tehotarkasteluun Puolustusvoimissa on käynnissä laaja tukitoimintojen kokonaistarkastelu, jonka kohteena ovat mm. terveydenhuolto, ruokahuolto, palkka- ja taloushallinto, vaatetushuolto, korjaamotoiminta, tietohallinto, toimitilapalvelut sekä arkistotoimi. Toiminnot on perinteisesti organisoitu osaksi puolustusvoimia, joten palvelujen tuottamisesta vastaavat ovat olleet pääsääntöisesti samaa organisaatiota kuin palvelujen käyttäjät. Tämä on ollut omiaan hämärtämään eri toimijoiden roolia ja erityisesti se on vaikeuttanut toiminnan läpinäkyvyyttä ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Toimintamalliin on siten jo sisään rakennettuna tehottomuutta aiheuttavia perusaineksia. Tulosjohtamisen seurauksena tukitoimintoihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tulosvastuullisten joukkoosastojen komentajien keskeinen mielenkiinto on perustellusti kohdistunut toiminnan ytimeen eli joukkotuotantoon, kriisiajan suunnitteluun ja valmiustehtäviin. Tukitoiminnot ovat heidän kannaltaan välttämättömiä, mutta kuitenkin toisarvoisia. Tilaaja-tuottaja malli ohjaa kustannustehokkuuteen Puolustusvoimien tukitoimintojen kokonaistarkastelussa lähtökohtana on tilaaja-tuottaja mallin soveltaminen. Sen avulla voidaan jäsentää palvelujen

7 tuottajan ja palvelujen tilaajan (asiakkaan) keskinäinen suhde siten, että luodaan edellytykset eri toimijoiden roolien ja tehtävien järjestämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Tilaajan ja tuottajan mahdollisimman aito eriyttäminen näyttäisikin tukevan kustannustehokkuuden kehittymistä, koska tällöin kumpikin osapuoli keskittyy siihen minkä parhaiten osaa ja mikä on sen ydintehtävä. Puolustushallinnossa tilaajan ja tuottajan eriyttämiseksi on kaksi kehittämislinjaa. Kumppanuusmallissa puolustusvoimat hankkii palvelut hallinnonalan ulkopuoliselta yritykseltä, jonka kanssa luodaan pitkäkestoinen yhteistyösuhde. Hallinnonalan sisäistä tilaaja-tuottaja -mallin sovellusta edustaa palvelukeskus, jolle palvelujen tuottaminen eriytetään ydinorganisaatiosta. Tilaajan ja tuottajan roolien aito eriyttäminen on olennaista, jotta saavutetaan palvelukeskusmallin keskeiset edut. Palkka- ja taloushallinto keskitettiin Hämeenlinnaan Puolustushallinto on yksi palvelukeskusajattelun edelläkävijöitä. Keväällä 2005 perustetulla puolustusvoimien Palkkahallinnon Palvelukeskuksella on kunnia olla ensimmäinen toimintansa aloittaneista valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksista. Sittemmin vastaavia on ilmaantunut myös muille hallinnonaloille. Aktiivinen yhteistyö ja kokemusten vaihto on ollut omiaan luomaan pohjaa kaavaillulle valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkostolle. Hämeenlinnassa sijaitseva puolustusvoimien Palkkahallinnon Palvelukeskus palvelee noin puolustushallinnon palkan- ja palkkionsaajaa, joille tuotetaan lähes palkkalaskelmaa vuodessa. Asiakasorganisaatioita puolustusvoimissa (joukko-osastoja, laitoksia yms.) on 75 ja valmiuksia ottaa asiakkaiksi myös hallinnonalan ulkopuolisia virastoja kehitetään aktiivisesti. Toimintaa on hiottu vuodesta 2003, jolloin käynnistyi pilottivaihe. Pilottivaiheesta täysipainoiseen tuotantokäyttöön siirtymiseen kului lähes pari vuotta ja sen aikana saatiin toimintamalli ja järjestelmät hiottua yhteensopiviksi. Palvelukeskus on toistaiseksi keskittynyt palkkahallinnon palvelujen tuottamiseen. Kuluvana keväänä sen toimintaa laajennettiin ja se otti vastuulleen myös taloushallinnon palvelukeskustehtävät. Tämän uuden osaalueen toiminta käynnistyy vaiheittain. Täydessä palvelutuotannossa uusi puolustusvoimien Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskus on vuoden 2007 loppuun mennessä. Taloushallinnon tehtävien myötä palvelukeskuksen henkilöstö lähes kaksinkertaistuu noin 130:een. Palvelukeskuksen johtajana toimii YTM Helena Lappalainen. Ruokahuollon Palvelukeskus muonittaa armeijan Puolustushallinto on ennakkoluulottomasti soveltanut palvelukeskusajattelua laajemminkin palvelutuotantonsa järjestämisessä. Armeija marssii vatsallaan on tunnettu vanha sanonta. Puolustusvoimien ruokahuolto onkin perinteisesti ollut osa joukko-osaston sotilaallisesti johdettua huollon toi- 7

8 mintaa. Palvelukeskusajattelun myötä myös tähän on tullut muutos. Kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittanut Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus on ottanut kokonaisvastuun puolustusvoimien ruokahuollosta. Puolustusvoimien ruokahuollon suunnittelu- ja johtotehtävistä vastaa Kuopioon sijoitettu Ruokahuollon Palvelukeskuksen Esikunta. Varsinaiset ruokapalvelut tuotetaan edelleen paikallisesti varuskuntien 24:ssa muonituskeskuksessa. Palvelukeskuksen henkilöstön kokonaisvahvuus on noin 720, joista esikunnassa työskentelee 25. Palvelukeskus on volyymiltään julkisen sektorin suurin palvelun tuottaja maassamme tuottaen lähes ateriaa päivässä (vrt. toisena oleva Helsingin kaupungin liikelaitos Palmia noin ateriaa päivässä). Palvelukeskusta kirittää Fazer Amica, jolle on ulkoistettu ruokahuollon palvelut puolustusvoimien Haminan ja Kotkan alueen toimipaikoissa. Liiketaloudellisin periaattein toimiva yritys toimii verrokkina, johon palvelukeskuksen hinnoittelua, ruuan laatua ja palvelua peilataan reaaliajassa. Palvelukeskuksen johtajana toimii ETM Ritva Paavonsalo. Henkilöstön ammatti-identiteetille myönteinen muutos Palvelukeskusmalli on jo alkutaipaleellaan lunastanut sille asetettuja odotuksia. Tuottavuus ja kustannustehokkuus ovat kehittyneet palvelukeskuksen vastuulle siirtyneissä prosesseissa pääosin suunnitellun mukaisesti. Toimintaan sitoutuu myös henkilötyövuosia merkittävästi vähemmän kuin vanhassa toimintamallissa, koska päällekkäinen tekeminen on minimoitu. Palvelukeskus vastaa kuitenkin vain osasta kokonaisprosessia. Näin on erityisesti palkka- ja taloushallinnossa, jossa merkittävä osa prosessista jää edelleen linjaorganisaation vastuulle. Prosessin kehittämisen osalta on tehtävä merkittäviä uudelleen järjestelyjä, jotta palkka- ja taloushallinto on kokonaisuutena toimiva ja kustannustehokas. Tämä työ on edelleen käynnissä puolustusvoimissa. Tukitoimintojen asema ja rooli on ollut puolustusvoimien organisaatioissa jäsentymätön ja se on mielletty osaksi viraston normaalia hallintotoimintaa. Onnistunut palvelukeskusmalliin siirtyminen edellyttää kuitenkin uutta ajattelua: tukitoiminto tulee nähdä palvelutuotantona eikä epämääräisenä hallintona. Toimintaa jäsentämällä löydetään kullekin toimijalle oma roolinsa ja voidaan keskittyä palvelutuotannon kehittämiseen nimenomaan sille ominaisista lähtökohdista. Henkilöstön kannalta roolin selkeytyminen on positiivista: Keskittyminen palvelun tuottajan rooliin merkitsee heille siirtymistä tukitehtävästä ydintehtävään, jota johtavat palvelutuotannon ammattilaiset. Tämän vaikutus ammatti-identiteetille on merkittävä. Palvelukeskustilanne Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan valtionhallintoon perustetaan jo perustetut palvelukeskukset mukaan lukien viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston. Ministeriöt tekevät osaltaan ja ohjaavat hallinnonalansa virastot tekemään vuoden 2006 loppuun mennessä päätöksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisesta palvelukeskustoimintamallilla viimeistään vuonna Ohjausryhmän linjausten mukaan palvelukeskuksen hoidettavaksi siirretään ensi vaiheessa suurivolyymiset talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kuten ostolaskujen käsittely, myyntilaskujen käsittely, matkalaskujen käsittely, palkanmaksu ym. Tavoitetilassa palvelukeskuksen toimialaan kuuluu talous- ja henkilöstöhallinnon, hankintatoimen ja tietohallinnon tehtäviä sekä tehtävien edellyttämät asiakasrajapinnat. Oikeusministeriön hallinnonalalla on palvelukeskus Turussa ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan päätoimipaikassa tuotetaan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut mm. ministeriölle ja muutamille erillisvirastoille ja Turun sivutoimipaikassa rikosseuraamusalan virastoille mm. vankiloille. Kuopion sivutoimipisteen toiminta alkaa Talousja henkilöstöhallinnon palveluiden siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus on aloittanut toimintansa Hämeenlinnassa. Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksella on hyvä valmius tuottaa palveluja kaikille valtion virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskus toimii Joensuussa ja väliaikaisissa toimipisteissä Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä. Kaikki sisäasiainhallinnon virastot siirtyvät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2006 aikana hieman suunniteltua nopeammin ja palveluiltaan laajemmin. Joensuun yliopiston siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2007 alusta lukien. Sisäasiainhallinnossa tilivirastorakenne on myös yksinkertaistettu suunnitellusti. Yhteyspalvelujen tuottaminen aloitetaan Kajaanin toimipisteessä viimeistään Lisäksi vuonna 2006 toteutetaan selvitys muista mahdollisista palvelukeskukseen siirrettävistä hallinnon tukipalveluista. Puolustushallinnon palkkahallinnon palvelukeskuksen toiminta alkoi Hämeenlinnassa. Palvelukeskus vastaa koko puolustusvoimien henkilöstön palkanmaksusta. Talous- ja palkkahallinnon 8

9 Tilaajan ja tuottajan roolit eriytettävä aidosti Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskus sekä Ruokahuollon Palvelukeskus ovat molemmat vielä osa puolustusvoimia. Kiinteä yhteys tilaajaan ja asiakkaaseen on ollut perusteltua toiminnan käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Toimintamalli kuitenkin rajoittaa palvelukeskuksen kehittymistä aidoksi ja kustannustehokkaaksi tilaaja-tuottaja -mallin mukaiseksi palvelujen tuottajaksi. Tilaajan ja tuottajan roolien aito eriyttäminen on olennaista, jotta saavutetaan palvelukeskusmallin keskeiset edut. Puolustushallinto on valinnut asteittaisen etenemisen polun pilotoinnista täysipainoiseen palvelutuotantoon. Näin varmistetaan toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Tämä onkin osoittautunut oikeaksi strategiaksi, kunhan pidetään kirkkaasti mielessä tavoitetila, jonne edetään suunnitelmallisesti askel askeleelta Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkosto tulee muodostumaan itsenäisistä palvelukeskusvirastoista. Puolustusvoimien Palkka- ja taloushallinnon Palvelukeskuksen kehittymispolun suunta on siten jo tiedossa ja palvelukeskus työskenteleekin aktiivisesti uusien asiakkuuksien hankkimiseksi. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen osalta kehittymislinjaukset ovat vielä avoinna. Palvelukeskustoiminta on vasta käynnistynyt, mutta jo nyt on nähtävissä, että toimiminen osana tilaajaorganisaatiota ei anna mahdollisuutta hyödyntää kaikkia toimintamallin suomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Kehittymissuunta ruokahuollon osalta lieneekin kohti itsenäistä palveluntuottajan asemaa. Neuvotteleva virkamies Olli Suonio Puolustusministeriö palvelutehtävät tuotetaan puolustusvoimille ja puolustusministeriölle palvelukeskuksessa vuodesta 2006 alkaen ja Puolustuslaitoksen Rakennuslaitokselle viimeistään vuonna Valmius ottaa palvelukeskuksen asiakkaiksi muiden hallinnonalojen virastoja luodaan vuoden 2008 aikana. Valtiovarainministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan palvelukeskuksessa vuoteen 2007 mennessä lukuun ottamatta VATTia. Valtiokonttorin yhteydessä toimiva palvelukeskus, VKPK toimii Hämeenlinnassa ja Helsingissä ja sen asiakkaina ovat tällä hetkellä Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Ritarikuntien kanslia, Valtion eläkelautakunta, Valtion Eläkerahasto, Valtion asuntorahasto, Valtion vakuusrahasto, valtiovarainministeriö, Fennica-erityisyhteisöt, Valtiokonttori, Merenkulkulaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Vuoteen 2007 mennessä VKPK:n asiakkaiksi siirtyvät Tullilaitos, Tilastokeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Tike, Geodeettinen laitos, Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto. Lisäksi neuvotteluja käydään useiden muiden mahdollisten asiakkaiden kanssa. Verohallinnon kaikille verotoimistoille taloushallinnon palveluja tuottava palvelukeskus toimii Turussa. Parhaillaan valmistellaan verohallinnon palkkahallinnon palvelukeskuksen käynnistämistä kuluvan vuoden aikana Hämeenlinnassa. VKPK:n osana toimiva palvelukeskus tuottaa palveluja MMM:n hallinnonalalle Porissa ja syksystä 2006 lähtien myös valtiovarainministeriölle ja Rautatievirastolle. Hämeenlinnan toimintoja laajennetaan ja VKPK:lle suunnitellaan sivutoimipistettä myös Turkuun. Turun yksikkö muodostuisi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta (Merenkulkulaitoksen tukipalvelut) siirtyvistä henkilöistä, joiden työpaikat sijaitsevat jo Turussa. Ympäristöhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan ympäristöministeriön palveluyksiköltä vuodesta 2007 alkaen. Palkkahallinnon tehtäviä on jo osin keskitetty Mikkeliin. Palkkahallinnon palvelut keskitetään kokonaan vuoden 2007 alkuun mennessä ja taloushallinnon palvelut vaiheittain vuoden 2007aikana. Muilla hallinnonaloilla on vielä selvitystyö kesken eikä kaikkia päätöksiä ole tehty. 9

10 Palvelubarometri kuvaa tehokkuuden ja laadun muutosta Julkisten palveluiden tuotannossa on kiinnitettävä erikseen huomiota sekä tehokkuuden että laadun muutoksiin. Maksuttomien palvelujen tuottajalle ei tule markkinoilta tietoa palvelun hinta-laatu -suhteen osuvuudesta. Riskinä on, että laatu ei parane vaikka tuotantokustannukset nousevat. Itse asiassa havainnot julkisten palvelujen tuottavuuden kehityksestä viittaavat siihen, että tämä riski toteutuu aika usein. Valtiovarainministeriö ihmettelee roolinsa mukaisesti monen viraston edellisestä vuodesta kohonneita kustannuksia. Yleensä sille kerrotaan, että lisäraha on mennyt laadun parantamiseen. Usein näin on varmaan käynytkin. Se, kuinka paljon laatu näistä satsauksista on kohentunut, jää monesti arvailujen ja väitteiden varaan. Tuottavuutta koskevien selvitysten pohjalta on havaittu, että esimerkiksi sijoitukset tietotekniikkaan eivät yleensä näy säästöinä vaan nopeampana ja kattavampana palveluna ja monimutkaisten sisäisten prosessien virtaviivaistamisena. Laatu tulosohjausajattelussa Tulosohjausuudistuksen mukaista käsitemallia on kuvattu ns. tulosprismalla. Siinä korostetaan valtionhallinnon pyrkimystä määriteltyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden aikaansaamiseen. Vaikuttavuustavoitteiden muotoilu ja niihin johtavan työn organisointi on ministeriöiden vastuulla. Ministeriöt ohjaavat tulossopimusten avulla vastuualueellaan olevien virastojen ja muiden toimijoiden työtä sopimalla niiden kanssa toiminnallisista tulostavoitteista. Tulossopimuksen toiminnallisten tulostavoitteiden tulee minimissään sisältää tehokkuudelle ja laadulle asetettavat tavoitteet. Julkisten palveluiden laadun hallinta tulee paranemaan sitä mukaa kun virastot ja laitokset saavat palvelujensa laadun hallinnon indikaattoripohjaisen tavoitteenasettelun ja seurannan piiriin. Julkisten maksuttomien palvelujen laatu voidaan asioita yksinkertaistaen jakaa ns. tekniseen eli lainmukaiseen laatuun ja koettuun asiakaslaatuun. Puolileikillisesti voidaan todeta, että lailla on säädetty A1-laatu pakolliseksi. Se on korkeintaan puolet julkisen palvelun laadusta. Toinen puoli koostuu siitä, mitä asiakkaat ajattelevat palvelutuotteesta ja sen jakelun järjestämisestä. Monet virastot ovat sisällyttäneet vuotuisiin rutiineihinsa systemaattisen asiakaskyselyihin ja vastaaviin tukeutuvan laaduntarkkailun. Valtiovarainministeriö on yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa valmistellut julkisen palvelun laatubarometrin. Barometrin ideana on tuottaa jatkuvasti ja systemaattisesti aikasarjatietoa valittujen julkisten palveluiden koetusta laadusta. Barometriin valittiin kahdeksan julkista palvelua, joista viisi kuuluu kuntien (päiväkodit, peruskoulut, kirjastot, terveyskeskuksen ajanvaraukset, terveyskeskuksen päivystyskäynnit) ja kolme valtion (poliisi, verotoimistot, taajamien ulkopuoliset tiet). vastuulle. Tavoitteena on seurata muitakin kuin puhtaan markkinaehtoisesti tuotettuja palveluja. Tällaisista palveluista valtaosa on kuntien vastuulla. Käyttäjät tyytyväisempiä kuin muut Tiedot kerätään vuosittain puhelinhaastattelulla. Palvelun yleisyydestä riippuen otos on suomalaista, jotka ovat 18 ja 64 ikävuoden välillä. Aineistossa on eritelty tiedot sen mukaan, onko vastaaja itse käyttänyt kyseistä palvelua vai perustuuko arvio mielikuvaan. Mielenkiintoista on havaita että omakohtainen kokemus palveluista johtaa systemaattisesti parempaan laatuarvioon. Kysymyspatteri on laaja ja sisältää myös kosolti vastaajien taustamuuttujia. Paraikaa on koottavana neljäs vuotuinen barometri. Kokemukset ovat olleet hyviä siinäkin mielessä, että haasteltavat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet myönteisesti kyselyyn, vaikka sen kesto on vastaajaa kohti noin puoli tuntia. Aineiston keräys ja raportointi on kilpailutettu alan yritysten kesken. Edellä kuvattu barometritieto on luonnollisesti hyvin yleisellä tasolla. Kiinnostavaa on kuitenkin selvittää, miten virastojen VM:lle kertomat laatusatsaukset ovat kansalaisten mielestä onnistuneet. Aikasarjan vähittäinen muotoutuminen antaa pohjaa myös johtopäätöksille hallinnon ohjauksen onnistuneisuudesta. Hallinnon kehittämisen yleisenä tavoitteena on, että tuotannon tehokkuus ja laatu kehittyvät molemmat myönteisesti. Toista ei saa kehittää toisen kustannuksella. Kun verrataan epätieteellisesti ja näppituntumalla tehokkuuden muutoksesta ja laadun muutoksesta saatua tietoa, voidaan havaita tehokkuuden lievää mutta trendinomaista heikentymistä samalla kun laatu on säilynyt kansalaisten mielestä kohtuullisen hyvällä tasolla. Laadun hyvää tasoa koskevan epätieteellisen väittämän perustana on havainto, että julkiset palvelut sijoittuvat samankaltaisilla mittareilla tehtyihin yksityisiin palvelutasomittauksiin verrattuna varsin hyvin. Tämän arvion ovat esittäneet ministeriön käyttämät mittausyritykset. Valtiovarainministeriön tavoitteena on esittää vuosittain alkusyksystä barometrin aikasarjatietoon perustuva asiakkaiden arvio julkisten palvelujen laadun kehityksestä. Samassa yhteydessä arvioidaan tehokkuuden ja laadun kehityssuuntia yleisellä tasolla. Heikki Joustie finanssineuvos VM, hallinnon kehittämisosasto 10

11 Väestörekisterikeskus on Suomen paras julkishallinnon työpaikka HYVÄ TYÖYHTEISÖ ARVIOI JA KEHITTÄÄ TOIMINTAANSA Alun perin Yhdysvalloista lähtöisin oleva Parhaat työpaikat -tutkimus toteutetaan nykyään vuosittain 27 maassa maailmanlaajuisesti. Great Place to Work Institute Inc. on yhdysvaltalainen tutkimus- ja konsultointiorganisaatio, jolla on tytäryhtiöitä ympäri maailmaa. Tutkimukseen osallistuvat organisaatiot arvioidaan kaikkialla samoilla kriteereillä, ja se perustuu yli 20 vuoden tutkimustyöhön. Suomessa tutkimuksen toteuttaa Great Place to Work Institute Finland. Instituutti luonnehtii hyvän työpaikan sellaiseksi, jossa työntekijät luottavat organisaation johtoon, ovat ylpeitä siitä, mitä tekevät ja nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelemisestä. Keskeisellä sijalla tutkimuksessa onkin henkilöstökysely, joka koostuu 58 eri tekijästä tai väittämästä. Kyselyssä luodataan henkilöstön kokemusta johtamisesta ja sen uskottavuudesta, henkilöstöä kohtaan osoitetusta kunnioituksesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä yhteishengestä ja henkilöstön tuntemasta ylpeydestä omaa työtä ja työpaikkaa kohtaan. Kaksi kolmasosaa tutkimuksen pisteytyksestä muodostuu suoraan työntekijöiden antamien kyselyvastausten perusteella. Lisäksi jokainen kilpailuun osallistuva organisaatio vastaa henkilöstöjohtamiskäytäntöjä selvittävään kyselyyn, josta Great Place to Work Institute Väestörekisterikeskus (VRK) voitti tänä vuonna Suomen parhaat työpaikat -kilpailun julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sarjan. Sarjassa kilpaili 15 organisaatiota. Sarjan voitto on VRK:ssa koettu tunnustukseksi pitkäjänteisestä toiminnan ja henkilöstön kehittämistyöstä. Finland tekee asiantuntija-arvion standardoidulla arviointimenetelmällä. Tämän asiantuntija-arvion painoarvo tutkimuksessa on kolmannes. Väestörekisterikeskuksen noin 110 työntekijästä suurin osa työskentelee Helsingin Hermannissa, mutta yksi yksiköistä on sijoitettu Kokkolaan. Monella VRK:laisella on jo pitkä työhistoria VRK:n palveluksessa, mutta henkilökunnassa on myös paljon uusia, korkeintaan muutaman vuoden talossa olleita. Tasaisen hyvä ja mukava työpaikka Väestörekisterikeskuksen vahvuuksiin Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa kuului eri tekijöiden ja mittareiden tasaisuus. Keskiarvoksi saatiin, että noin kolme neljästä VRK: n työntekijästä koki työpaikkansa joko erittäin tai melko hyväksi (asteikolla 1-5 arvosana joko 4 tai 5) ja hajonta eri tekijöissä oli varsin pientä. Julkishallinnon työpaikasta puhuttaessa on ehkä ymmärrettävää, että esimerkiksi palkitseminen tai etuudet eivät nousseet tyytyväisyyttä aiheuttavien tekijöiden listan kärkeen. Kärjestä toisaalta löytyy sellaisia tärkeitä asioita kuin johdon henkilöstöön kohdistama luottamus ja johdon toiminnan uskottavuus, työn tekemisen edellytykset ja puitteet henkilöstökoulutuksesta toimitiloihin sekä kokemus oman työn merkityksestä. Tämä on mukava työpaikka arvioi peräti yhdeksän kymmenestä VRK:laisesta. Vaikka kilpailusarjan voitto lämmittää niin johtoa kuin henkilöstöäkin, erityisen tärkeää on se, miten tuloksia hyödynnetään toimintaa, johtamista ja henkilöstöä edelleen kehitettäessä. 11

12 Kun tuloksia käytiin lävitse Great Place to Work Institute Finlandin edustajien kanssa, oli heidänkin viestinsä selvä. Ei ole järkevää ajatella, että jokaisessa 58 tekijässä saavutettaisiin vuodesta toiseen parannusta, etenkin kun monet asiat ovat jo nyt henkilöstönkin mielestä erittäin hyvällä tolalla. Sen sijaan tuloksista on hyvä seuloa esiin muutamia asioita, joissa parannus olisi toivottavaa ja joihin myös on mahdollista vaikuttaa. Tämä työ on VRK:ssa vielä osittain kesken. Tuloksia analysoidaan sekä johtoryhmässä että yksikkötasolla. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin työn tasaisempi jakautuminen sekä joissakin asioissa turhankin korkeat ainakin henkiset yksikkörajat ovat asioita, joihin on syytä jatkossa kiinnittää huomiota, hallintojohtaja Antti Harju toteaa. Parhaat käytännöt syntyvät johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksessa Väestörekisterikeskus tuottaa henkilöja rakennustietopalveluita sekä sähköisessä asioinnissa tarvittavia tunnistusratkaisuja yhteiskunnan eri tarpeisiin. VRK kehittää ja ylläpitää väestötietojärjestelmää, holhousasiain rekisteriä ja Julkishallinnon yhteystietorekisteriä (JULHA) sekä hoitaa vaalitehtäviä. VRK:n varmenteet esimerkiksi sirullisella henkilökortilla tai eri organisaatioiden asiointikorteilla avaavat pääsyn erilaisiin tietoyhteiskunnan sähköisiin palveluihin, joissa edellytetään luotettavaa tunnistautumista. VRK toimii it-alalla, jossa muutoksia ja kehitystä tapahtuu kaiken aikaa. Dynaaminen toimintaympäristö ja maksullinen palvelutoiminta vaativat organisaatiolta jatkuvaa ympäristön seurantaa, ennakointia sekä nopeaa kehitys- ja muutoskykyä. Myös henkilöstön on oltava muutoskykyinen, ja sen osaamisen on oltava ajan tasalla, kehityspäällikkö Kirsi Nikander toteaa. Hyvä työyhteisö syntyy monesta eri osatekijästä. Työyhteisön kehittäminen on prosessi, jossa kannattaa edetä askel kerrallaan. Jokaisella organisaatiolla on oma kehityskulkunsa ja kulttuurinsa. Yhtä hyvää mallia työyhteisön kehittämiseen ei ole olemassa. Omaan organisaatioon sopivat toimintatavat, pelisäännöt, työkalut, rakenteet ja ohjelmat syntyvät parhaiten organisaation sisällä johdon ja henkilöstön välisessä vuorovaikutteisessa yhteistyössä. Henkilöstön työtyytyväisyyteen ovat VRK:ssa vaikuttaneet monet tekijät: avoimuus, jatkuva viestintä, mielenkiintoinen työ, palkitseminen, investoinnit henkilöstön hyvinvointiin, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet, hyvät työtilat ja virkistystoiminta. Myös työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeää. Viraston ylin johto korostaa, että työn vastapainoksi on myös vapaa-aikaa oltava jokaisella riittävästä. Konkreettinen esimerkki virastossa ideoidusta virkistäytymisestä ovat perjantaipakina, joissa julkisuuden henkilöt vierailevat kertomassa jostain aivan muusta kuin VRK:n toimialueen asioista. Hyvän vastaanoton henkilöstöltä ovat saaneet monet tunnetut vierailijat kirkonmiehistä, urheilijoista ja runoilijoista professoreihin ja antiikkiasiantuntijoihin. Arvoista nousevat yhteiset pelisäännöt ohjenuorana Kaiken toiminnan ja organisaatiokulttuurin perustana ovat yhteisesti laaditut seitsemän arvoa: avoimuus, asiantuntemus, luotettavuus, yksilön arvostaminen, kehityshakuisuus, yhdessä enemmän sekä iloinen palveluhenkisyys. Arvojen maastouttamiseksi käytännön toimintaan arvoille luotiin myös pelisäännöt, joita noudattamalla jokainen organisaation työntekijä voi vaikuttaa arvojen toteutumiseen. Yhteiset pelisäännöt luovat turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunnetta sekä lisäävät tehokkuutta. Pelisääntöjen toteutumista seurataan yksiköiden sisällä ja eniten kehittämistä vaativien arvojen edistämiseksi yksiköt tekevät omat toimintasuunnitelmansa. VRK:ssa työyhteisön ja toiminnan kehittämistä on tehty pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti. Hyvän työyhteisön ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät jatkuvaa seurantaa, arviointia ja kehittämistyötä. VRK on myös pyrkinyt ottamaan hoitaakseen aktiivisesti toimialaansa kuuluvia uusia tehtäviä. Esimerkkinä tästä ovat tietoyhteiskuntakehitykseen olennaisesti liittyvät sähköinen henkilöllisyys, tunnistautuminen ja sähköinen asiointi, joiden eteen VRK on tehnyt paljon kehittämistyötä. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan esim. tietopalveluiden ja varmennepalveluiden tulokertymien avulla. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan ilmapiiritutkimusten, Suomen Parhaat Työpaikat- tutkimuksen ja henkilöstötilinpäätöstietojen avulla. Vuosittain tehtävän ilmapiirimittauksen tulokset analysoidaan johdon kesken. Mikäli jollain osa-alueella havaitaan heikennystä, pohditaan niihin yhdessä parannusehdotuksia ja tehdään toimintasuunnitelma. Organisaation palvelukykyä mitataan vuosittain tehtävän palvelukuvatutkimuksen avulla. Väestörekisterikeskuksessa on myös meneillään kokonaisvaltainen toiminnan laadun arviointihanke, jonka osana on tarkoitus edelleen kehittää toiminnan laadun ja tuloksellisuuden mittareita. Oikeat mittarit ovat tärkeä osa kehitystyötä. Sellaisten löytäminen ei ole välttämättä aina helppoa. Mittareiden tulisi olla luontevia eikä niitä toisaalta saa olla liikaa. Herkästi sorrutaan mittaamaan kaikkea mahdollista ja sitten tukehdutaan tulosten analysointiin ja erilaisten kehittämiskohteiden vaikeasti hallittavaan vyyhteen. Tärkeää onkin tunnistaa avainmittarit ja löytää niiden avulla keskeiset kehityskohteet, joissa tapahtuvaa muutosta seurataan ja ohjataan määrätietoisesti, Antti Harju toteaa. Sari Aalto-Matturi viestintäjohtaja Väestörekisterikeskus Kirsi Nikander kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus 12

13 HENKILÖSTÖJOHDON TULEVAISUUS Ministeriöiden hallinto- ja henkilöstöasioista vastaavat johtajat, ministeriöiden kehittämispäälliköt ja Valtion työmarkkinalaitoksen johto ja asiantuntijat kokoontuivat 5.5. Henkilöstöjohdon tulevaisuus -seminaariin, joka oli jatkoa työmarkkinalaitoksen ja ministeriöiden kehittämispäälliköiden yhteistyölle. Tilaisuudessa alustivat valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpellon lisäksi Rautaruukki Oyj:n henkilöstöjohtaja Terhi Heikkinen ja sisäasianministeriön kehittämispäällikkö Kari Laine. Päivän teemaa valotettiin ryhmätöissä ja yhteisessä keskustelussa kolmesta konkreettisesta näkökulmasta: Henkilöstön kehittämisen periaatteet ja toteutusmuodot hallinnon muutostilanteissa, johdon ja asiantuntijoiden kehittäminen ja ura-ajattelu sekä hallinto- ja henkilöstöjohdon roolit ja toimintaedellytykset. Vastaavanlaista yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ensi syksynä. Ministeriöiden ja Valtion työmarkkinalaitoksen henkilöstöammattilaiset kokoontuivat toukokuun alussa yhteiseen tilaisuuteen pohtimaan, miten henkilöstöjohtamisella edistetään valtion toimintayksiköiden toiminnallista tehokkuutta ja palvelukykyä muuttuvassa hallinnossa. Alustusten, ryhmätöiden ja yhteiskeskustelujen pohjalta avautui näkymiä siitä, miten tärkeää on ymmärtää henkilöstöjohdon tehtävä laajasti, toimintalähtöiseksi henkilöstöjohtamiseksi eikä vain henkilöstöhallinnoksi. Tämä edellyttää henkilöstöjohdon ja henkilöstöammattilaisten aseman ja yhteistyön vahvistamista. Muutoksissa on turvattava henkilöstön osaaminen ja työmarkkinakelpoisuus Valtioneuvoston periaatepäätöksessä henkilöstön aseman järjestämisestä organisaatioiden muutostilanteissa ( ) todetaan muun muassa, että ministeriöiden tehtävänä on määritellä vuoden 2006 loppuun mennessä yhteisten linjausten pohjalta henkilöstön kehittämisen periaatteet ja toteutusmuodot hallinnonaloillaan. Asiaa on alustavasti valmisteltu työmarkkinalaitoksen asettamassa, henkilöstöjohtaja Matti Hermusen vetämässä henkilöstön asemaa muutostilanteissa valmistelevassa työryhmässä. Jatkotyössä tarvitaan myös ministeriöiden kehittäjien asiantuntemusta. Keskustelussa nousi esille yhteisten linjausten ja koordinaation tarve ottaen huomioon hallinnonalojen erilaisuus. Osassa ministeriöitä koetaan, että voimavarat ja asiantuntemus henkilöstöjohtamisessa ovat nimenomaan ministeriöiden alaisissa toimintayksiköissä, ei niinkään ministeriössä. Toisaalta nähdään, että henkilöstöä koskevat tavoitteet ja linjaukset tulee paremmin kytkeä toiminnan tavoitteisiin. Tämän myötä myös ministeriöiden tulisi vahvistaa henkilöstöjohtamisen asiantuntemustaan. Ministeriöiden on etsittävä ja hyödynnettävä hallinnonaloillaan yhteisiä henkilöprosesseja ja henkilöstötyön toimintamalleja. Tämä edellyttää henkilöstötyön osalta toimivaa yhteyden pitämistä hallinnon alojen sisällä ja tapoja sopia yhteisistä, lähtökohdiltaan yleisistä toimintamalleista. Miten varmistetaan johtamisen ja asiantuntemuksen laatu? Valtiovarainministeriö on valmistellut jo useamman vuoden laajassa yhteistyössä hallinnon kanssa valtionhallinnon ylimmän johdon uudistusta. Tavoitteena on, että uusi laki valtionhallinnon yhteisistä ylimmän johdon viroista, määräaikaisista johtamistehtävistä ja täsmennetyistä valintaperusteista ja -menettelyistä tulisi voimaan vuoden 2007 alussa. Johdon uudistuksen tavoitteena on muuttaa koko johtamiskulttuuria. Ylimmän johdon lisäksi se koskee vähintäänkin välillisesti myös muita esimiehiä ja asiantuntijoita. Tavoitteena on, että valtio kykenee työnantajana houkuttelemaan päteviä johtajia ja asiantuntijoita johtamisurille ja tarjoamaan heille mielekkäitä, haasteellisia tehtäviä ja kehittymismahdollisuuksia. Samalla on huolehdittava vaativien asiantuntijatehtävien arvostuksesta ja asiantuntijaurien kehittämisestä. Urakehityksen tulisi parhaimmillaan olla joustavaa vuorottelua asiantuntijuuden ja ammattimaisen johtamisosaamisen välillä erilaisissa asiantuntija-, projektivastuu- ja linjaesimiestehtävissä. Henkilöstöjohdon tulevaisuus -seminaarissa kiinnitettiin huomiota myös ministeriöiden väliseen yhteistyöhön johdon ja asiantuntijoiden kehittämisessä. Yhtenä ajatuksena olisi kehittää hallinnonalarajojen ylittäviä 13

14 klustereita. Näiden sisällä olisi mahdollista löytää luontevia urapolkuja ja siten lisätä johdon ja asiantuntijoiden liikkuvuutta. Visiot johdon kehittämisestä valtionhallinnossa ovat sen verran haastavia, että ne edellyttävät joka tapauksessa yhteisten johdon kehittämispalveluiden vahvistamista muun muassa: Valmennukselle ja kehittämiselle odotetaan yhteistä ohjelmallista rakennetta ja laadunvarmistusta. Johdon valintamenettelyjä on kyettävä ammattimaistamaan ja yhdenmukaistamaan. Yhteisten palvelujen vahvistamisen lisäksi myös ministeriöiden on kyettävä vahvistamaan johdon kehittämistä ja henkilöstöjohtamisen osaamista ja asemaa. Vain siten on mahdollista tehdä toimivaa yhteistyötä. Henkilöstöjohdon tulevaisuus on tehtävä Ministeriöiden on pidettävä huolta siitä, että ne vahvistavat henkilöstöjohtamisen asemaa toiminnassaan, myös hallinnonalojen toimintayksiköiden ohjaajina. Lähtökohtana on eri toimintoprosessien, kuten talous- ja henkilöstöprosessin hyvä sovittaminen yhteen. Tässä tehtävässä on ministeriöiden linjajohdolla, hallinto- ja henkilöstöjohdolla sekä kehittämispäälliköillä kullakin oma roolinsa. Kaikilta kuitenkin edellytetään aikaisempaa vahvempaa henkilöstöjohtamisen ja -kehittämisen osaamista. Ministeriöiden henkilöstöjohtajat on saatettava yhteisvoimin sille tielle, jolla heistä tulee ministeriöiden ylimmän ja keskijohdon partnereita toiminnan johtamisessa ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijoita keskeisillä osa-alueilla. Ari Holopainen Neuvotteleva virkamies Valtion työmarkkinalaitos Kari Laine Kehittämispäällikkö Sisäasiainministeriö Muutoksen joh jämäkkyyttä j Valtion henkilöstöjohdon foorumissa pohdittiin muutosta ja sen johtamista. Valtion henkilöstöjohdon foorumin työvaliokunnan puheenjohtaja Hannu Lappi palautti mieliin heti alkuun, että valtiolla on eletty muutoksessa 1990-luvun lamasta alkaen. Kolmannes henkilöstöstä on mm. siirtynyt liikelaitoksiin. OECD: n arvion mukaan valtio on onnistunut muutosprosessissaan melko hyvin. Muutos on välttämättömyys ja se on myös mahdollisuus. Muutoksella valmistaudumme monilla tavoin tulevaan kilpailuun osaavasta työvoimasta, Lappi sanoi. Muutokseen positiivinen lataus Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto on ollut toteuttamassa suurta muutosta tiehallinnossa, jossa osa virastosta muuttui liikelaitokseksi ja osa toimii virastona. Hänen näkemyksensä oli selvä: tuotannollinen toiminta ei sovi virasto-organisaatioon. Kaikki ne tehtävät, jotka voidaan tuottaa markkinaehtoisesti, pitäisi tuottaa markkinoilla. Markkinaehtoisesti toimivat markkinat ovat parempi innovaattori kuin virasto, hän perusteli näkemystään. Tiehallinnon muutos ei ole ollut yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Matka on ollut ajoittain kivikkoinen ja vaatinut johdolta jämäkkyyttä ja päämäärätietoisuutta. Näin jälkeenpäin on helppo hymyillä, sillä Tiehallinnon uudistuksella säästetään 60 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna vanhaan tapaan toimia. Karjaluoto kertoi, että saatujen säästöjen lisäksi uudistuksen myötä koko ala on kehittynyt. Nykyisin ostetaan palveluja ei työsuorituksia. Muutoksessa on oltava positiivinen lataus. Muutos voi oikeasti olla mahdollisuus, Esko Karjaluoto kannusti. Hän korosti, että johdon ja avainhenkilöiden rooli muutoksessa on aivan keskeinen. Heidän pitää tietää, mihin mennään ja olla itse sitoutuneita, esimerkkeinä. Vain näin voidaan saada koko henkilöstö muutokseen mukaan. Myös jämäkkyyttä tarvitaan. Kun muutos päätetään toteuttaa, ei siihen osallistuminen ole enää vapaaehtoista. Sovitut päätökset koskevat kaikkia, Karjaluoto painotti. Kohti uutta mahdollisimman pian Kuntapuolen muutoksesta Imatran kaupungin näkökulmasta kertoi kehitysjohtaja Jaana Utti. Hän aloitti vuoden 2000 alussa kaupungin henkilöstöjohtajana. Takana oli ura italalla erilaisissa kehitystehtävissä. Julkisella sektorilla virheiden sietokyky on heikko ja virheettömyys Johtaja on muutoksessa esimerkki, innostus asian puolesta näkyy ja tarttuu, vakuuttivat Eero Karjaluoto (vas.) ja Matti Ylikoski. 14

15 taminen kysyy a kuuntelua 15

16 on arvossaan. Tärkeintä ei ole, tekeekö asiat hyvin vai huonosti vaan se, ettei tee virheitä. Tässä on voimakas ero yksityiseen sektoriin. Siellä kyse on tuloksista ja tekemisestä. Jaana Utti haastaakin julkisen sektorin vapautumaan tässä suhteessa, jolloin syntyisi tilaa luovuudella ja innovatiivisuudelle. Nämä ovat ehdottomia eväitä muutoksissa. Ongelmana Jaana Utti pitää julkisella puolella myös sitä, että toiminnot ovat lokeroituneet ja että asiat tehdään niin kuin ne on tehty aina ennenkin. Imatralla ei kuitenkaan voitu jatkaa entiseen malliin, koska muutoin kaikki kaupungin rahat olisivat menneet jo vuonna 2009 sosiaali- ja terveystoimeen. Utti kertoi, ettei vähennyksiä ole tehty Imatralla juustohöylällä, vaan muutokset on toteutettu tekemällä asioita toisin. Periaatteena on ollut, että koko henkilöstö otetaan mukaan muutosta tekemään. On tuskaista elää muutosvaiheessa, siksi uuteen tilaan olisi hyvä päästä mahdollisimman nopeasti. Jaana Utti arvoi, että valtaosa kaupungin työntekijöistä pitää muutoksen suunnasta ja kokee onnistumisen iloa. Muutosten ansiosta kaupunki on tehnyt 6 8 miljoonan euron säästöt. Mutta ei muutos ole pelkästään kivaa. Uusi pelottaa. Olisi harhaa kuvitella, että ihmiset ovat pelkästään tyytyväisiä. Jaana Utti kertoi, että muutosta äänekkäästi vastustavien joukko ei ole suuri, mutta heidän joukossaan elää ajatus, että ilman muutosta asiat olisivat olleet niin kuin ennenkin. Näin ei kuitenkaan ole. Päätettyjä asioita ei voi myöskään perua sillä, että vastustaa eikä halua olla muutoksessa mukana. Vastuu on yhteinen! HEPO 2 -työryhmä auttaa muutoksessa Keväällä 2006 perustettiin HEPO 2 -työryhmä tukemaan valtiolla lähivuosina tapahtuvaa muutosta. Työryhmää johtaa henkilöstöjohtaja Matti Hermunen Tiehallinnosta. Hän esitteli Valtion henkilöstöjohdon foorumissa työryhmän toimeksiantoa. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus käytännön toimintatavoiksi, joilla voidaan tukea Autamme mielellämme, sanoi HEPO 2 työryhmän puheenjohtaja Matti Hermunen. 16

17 Oikea tieto vapauttaa prosessoimaan uutta Professori Matti Ylikoski korosti, että muutoksessa ydin on yksilötaso. Yksilölle keskeisin kysymys muutoksessa on, miten minun käy? Ihminen kaipaa turvallisuutta ja muutoksessa se hajoaa. Siksi muutoksessa on järkevää, että ihminen saatetaan nopeasti tietoiseksi siitä, mikä häntä odottaa. Tällöin voi alkaa sopeutuminen uuteen ja ihminen voi tehdä toiminnallisia ratkaisuja. Tiedon panttaaminen on erittäin stressaavaa. Ylikosken mukaan ihminen kestää paljonkin epävarmuutta, jos hänen tulevaisuudenuskoaan tai ammatti-identiteettiään ei murreta. Jos resursseja joudutaan supistamaan, on katsottava, että ihmiset voivat tehdä työnsä niin hyvin, että ammatillinen itsetunto voi säilyä. Mieluummin priorisoidaan, kuin koetetaan tehdä kaikkea vähän ja huonosti. Muutoksessa tärkeää on vanhan mallin murentaminen, jotta uudelle syntyisi luovaa tilaa. Tärkeää on aika, jolloin asia prosessoituu. Mutta aika ei saa olla heitteille jättöä vaan uuden prosessointia. Ylikosken mukaan muutoksen jälkeen tärkeää on irrottautumisen työ, jonka aikana työstetään uutta sisäistä mallia. On kysyttävä työntekijöiltä, miten uusi systeemi toimii ja miten sitä työstetään eteenpäin. Näin uusi sisäinen malli muotoutuu kunkin tajunnassa. Teksti ja kuvat Helena Berg toimintayksiköiden henkilöjohtamista muutostilanteissa. Ryhmä koordinoi ja kehittää Valtion työmarkkinalaitoksen apuna toimintayksiköiden välistä yhteistyötä muutosprosessin läpiviemiseksi. Lisäksi se arvioi ja välittää hyviä käytäntöjä ja tuottaa tietoa ja esimerkkejä periaatteista ja menettelytavoista. HEPO 2 -työryhmä hakee yhteistyötä toimintayksiköiden johdon, muutosjohtajien, työryhmien ja järjestöjen kanssa. Se järjestää seminaareja, tapaamisia ja koulutusta. Se pyrkii vaikuttamaan laajalla rintamalla perusviestillä: Vastuu on yhteinen! Työ on vasta alussa, mutta jo nyt on käynyt selväksi, että osassa johtoa tarvitaan uutta asennetta, Matti Hermunen sanoi. Hänen mielestään ministeriöillä on selkeästi vastuu oman hallinnonalansa muutostyöstä ja yhteistyöstä toisten hallinnonalojen kanssa. Mutta jokainen toimintayksikkö tarvitsee oman suunnitelmansa. Työryhmä auttaa mielellään, joten sen jäseniin kannattaa olla yhteyksissä. Hermunen nosti hyviksi esimerkeiksi jo tehdyistä muutoksista puolustusvoimat ja sisäasiainministeriön hallinnon alan. Hän muistutti, ettei muutosta voi suoraan kopioida, mutta ne voivat olla hyvinä esimerkkeinä siitä, mitä kaikkea on otettava huomioon ja kuinka käytännössä toimittava. Muutoksen raamit on annettu ja meitä rohkaistaan luovuuteen. Taustalla VN:n periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion henkilöstön asemasta organisaation muutostilanteissa. Olennaista päätöksessä on, että valtio työnantajana sitoutuu yhtenäisiin toimintatapoihin alueellistamista ja tuottavuuden parantamista koskevissa ohjelmissa vuoteen 2011 saakka. Myös henkilöstön asema turvataan. Periaatepäätös ja siihen liittyvät soveltamisohjeet on valmisteltu yhdessä valtion henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. HEPO 2 -työryhmän kokoonpano: Matti Hermunen, Tiehallinto Marja-Terttu Paananen, Pääesikunta Tarmo Välitalo, Keskusrikospoliisi Heikki Sipiläinen, JHL Ari Komulainen, Pardia ry Tuula Nordström, JUKO ry Pauliina Pekonen, VTML 17

18 työn ohessa tohtoriksi Virkamiehille tieteellinen jatkokoulutusohjelma Virkamiesten tieteellisen jatkokoulutusohjelman tavoitteena on kartuttaa valtionhallinnon osaamispotentiaalia tohtorinkoulutuksen avulla. Ohjelmalla voitaisiin edistää myös johtajien ja strategisten asiantuntijoiden liikkuvuutta ja valmiuksia muutosten johtamiseen. Ohjelma lisäisi vuorovaikutusta ja tiedon siirtoa valtionhallinnon yksiköiden ja yliopistojen välillä sekä lisäisi valtion houkuttelevuutta työnantajana. Tohtorin tutkinto suoritettaisiin 4 5 vuodessa pääosin työn ohessa opiskellen. Taustalla on osaamistarpeen kasvu, joka johtuu sosiaalisten innovaatioiden noususta valtionhallinnon tuloksellisuuden kannalta tärkeiksi siinä kuin teknisetkin innovaatiot. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää ylimmän johdon strategisen osaamisen kohottamista lähivuosina, mikä kasvattaa tarvetta monipuoliseen johtamisosaamiseen. Tämä merkitsee perinteisen julkisen johtamisen ylittäviä vaatimuksia kohdistuen strategiseen johtamiseen poliittis-hallinnollisessa järjestelmässä, laajaa kykyä muutosjohtamiseen, organisaatiokulttuuriltaan terveiden työyhteisön kehittämiseen, sosiaalisten innovaatioiden siirtämiseen sekä kykyä edistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Esimiestehtävissä laaja tutkimustiedon hyväksikäyttö ja strategisissa asiantuntijatehtävissä soveltavan tutkimuksen sekä tutkimustiedon jalostamisen merkitys ovat osaltaan lisänneet tieteellisen jatkokoulutuksen tarvetta valtionhallinnossa. Tutkijakoulutus on yliopistoissa ammattimaistunut ja ammattitutkijoiden määrä on kasvanut Tampereen yliopiston johtamistieteen laitos on opetusministeriön toimeksiannosta laatinut suunnitelman valtionhallinnon johtamis- ja asiantuntijatehtävissä toimiville virkamiehille tarkoitetun jatkokoulutusohjelman perustamiseksi. Uusi ohjelma on tarkoitus käynnistää vuoden 2007 aikana ja sen valmisteluun ovat osallistuneet Valtion työmarkkinalaitos ja Valtion henkilöstöfoorumin edustajat. voimakkaasti. Siksi on voimistunut myös tarve edistää valtionhallinnon esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien mahdollisuuksia osaamispotentiaalin kasvuun tieteellisten jatkotutkintojen avulla. Ensisijaisena kohderyhmänä tässä ohjelmassa ovat valtionhallinnon yksiköiden ylimmän johdon potentiaali sekä strategiset asiantuntijat. Näissä ryhmissä tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus on vähäinen. Väitöskirjat perustuvat tutkimusohjelmaan Ohjelma on tarkoitus aloittaa vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa mukaan pääsisi enintään 25 opiskelijaa. Ohjelmaan osallistuvilta edellytettäisiin vähintään 5 10 vuoden palvelua valtion palveluksessa sekä osallistujan työnantajana toimivan viraston sitoumusta ohjelman rahoitukseen. Vuodesta 2007 alkaen ohjelmassa olisivat mukana Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitos koordinaattorina sekä Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos, Vaasan yliopiston julkisjohtamisen laitos sekä Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitos. Tälle konsortiolle valittaisiin yliopistojen edustajien muodostama akateeminen elin sekä johtoryhmä, joka koostuisi sidosryhmien ja työnantajien edustajista. Perustettava yliopistojen välinen konsortio laatii vuoden 2007 aikana tutkimusohjelman, jolla tuetaan julkisen johtamisen muutosta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Väitöskirjahankkeet liittyisivät ensisijaisesti osallistujien omien sektoreiden kehittämiseen. Ensimmäisten tohtoreiden olisi määrä valmistua vuoden 2010 aikana. Ohjelman laajentuminen voi toteutua uusia opiskelijoita valittaessa. Tavoitteena olisi, että vuoden 2012 jälkeen muodostuisi kaikille Suomen yliopistoille avoin verkosto, jonka vaikuttavuustavoitteena on edistää tiedon ja käytäntöjen siirtymistä yliopistojen ja valtionhallinnon yksiköiden välillä. 18

19 jaksoja. Nämä päätoimiset tutkimusjaksot ovat väline, joiden aikana siirtävät osaamistaan yliopistoihin toimimalla tutkijatehtävänsä ohella opettajina. Timo Aarrevaara luotsaa virkamiesten jatkokoulutusohjelmaa. Taustalla kansainvälinen yhteistyö Ohjelma on tiivis kokonaisuus, ja opiskelun edellytyksenä on systemaattinen työskentely. Kaikki osallistujat laativat ensimmäisen vuoden aikana tutkimussuunnitelman ja heidän taloudellisista ja aikaresursseistaan tehdään sopimus työnantajan kanssa. Ohjelmaan osallistujat aloittavat tohtoriopintonsa verrattain laajoilla hallinnon tutkimuksen opinnoilla, joissa keskeisiä teorioita ja tieteellisiä käsitteitä sovelletaan hallinnon kehittämiseen. Ohjelman ensimmäisen vuoden ohjelman muodostavat jatkokoulutusseminaarit, menetelmäkurssit sekä aihe- ja alakohtaiset kurssit. Osallistujat rakentavat näissä opinnoissaan tutkimuksellisia asetelmia ja tekevät ryhmissä harjoitustöitä oman hallinnollisen työn esille nostamista käytännön kysymyksistä, jotka liittyisivät opiskelijoiden väitöskirjojen aiheisiin. Tavoitteena on, että kullakin opiskelijalla on yhteiseen opintoperiodin jälkeen toteuttamiskelpoinen väitöskirjan tutkimussuunnitelma. Tavoitteena on, että tohtorin tutkinnon suorittaminen voidaan tehdä nykyistä kiinteämpänä kansainvälisenä yhteistyönä. Tarkoitus olisi luoda kansainvälinen yhteistyöverkosto tukemaan jatkokoulutusta. Siksi osallistujat integroituvat paitsi tutkijayhteisöön myös keskeisiin alansa kansainvälisiin verkostoihin sekä tieteen ja hallinnon järjestöihin. Opiskelu toteutetaan pääosin työn ohella in-service -koulutuksena. Osallistujat toimivat päätoimisten tutkimusjaksojen aikana tuntiopettajina yliopistojen perusopetuksessa sekä asiantuntijapalveluissa. Tällä varmistetaan osaltaan tutkijakuukausien rahoitus sekä osallistujien liittyminen tutkijayhteisöön. Käytännössä jatkokoulutusohjelmaan on tarkoitus liittää kutakin osallistujaa kohden 12 kk tutkimukseen ja opetukseen tarkoitettuja Virkamiesten tieteellisen jatkokoulutusohjelman tavoitteena on strategisen osaamisen kohottaminen valtionhallinnon yksiköissä johdon ja asiantuntijoiden lisääntynyt strateginen osaaminen ja kyky muutosjohtamiseen valtion houkuttelevuuden lisääminen työnantajana -vuorovaikutteisuus valtion ja yliopistojen välillä tohtorintutkinnot ja niiden tuoma osaamispotentiaali Työnantajan sitoutuminen välttämätöntä Opiskelijavalinnan keskeisenä edellytyksenä olisi tieteellisen jatkokelpoisuuden lisäksi työnantajan vahva sitoumus ohjelmaan. Uuden toimintatavan ydin olisi, että tutkimuksen teemat tulisivat hallinnosta, ja tutkimusongelmat ratkaistaan akateemisen yhteisön tuella ja välineillä. Päätoimisten tutkimusjaksojen tarkoitus on edistää vuorovaikutusta yliopistojen ja hallinnon välillä. Niiden rahoitus voi perustua esimerkiksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiseen palkalliseen opetus- ja tutkimustehtävään, tilattuun tutkimustehtävään tai työnantajan mahdollistamaan opintovapaaseen ja siihen liittyvään stipendijärjestelyyn. Rahoituksesta ja tutkimuskuukausien määrästä päättää ohjelman johtoryhmä. Ohjelma tarjoaisi mallin väitöskirjan tekijän, työnantajan ja yliopiston sitoutumiseksi tohtorintutkinnon suorittamiseen. Valtionhallinnon yksikköjen sitoutuminen ohjelman toteutukseen varmistettaisiin kunkin osallistujan kohdalta erikseen. Osallistujien voimavarojen käytöstä tehtäisiin sopimus konsortion ja työnantajan välillä. Välineinä työnantajan sitoutumisessa sekä tavoitteiden määrittelyssä voisivat olla esimerkiksi työnantajan vahvistamat henkilökohtaiset opintosuunnitelmat sekä eräissä tapauksissa myös johtamissopimukset. Virkamiesten tieteellisen jatkokoulutusohjelman taloudellisena perustana olisi kunkin osallistujan oman työnantajan sitoutuminen taloudellisesti tutkimushankkeeseen. Tämä voitaisiin toteuttaa joko yliopistolle kohdistettavana, tutkijakuukausiin osoitettavana suorana rahoituksena tai palkallisina opintovapaina. Lisätietoja: tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara, Tampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos, , 19

20 Ensimmäisen Delfoi Akatem opiskelijat innostuneita valm Joulukuussa 2005 käynnistyi ensimmäinen Delfoi Akatemian valmennusohjelma nuorille johtamistehtäviin haluaville naisille. Ohjelmaan valittiin 30 osallistujaa, joilla on hyvin erilaiset koulutus- ja työkokemustaustat. Toukokuussa 2006 ohjelmassa oli ylitetty puoliväli. Suurempaa kehittymismotivaatiota kuin opiskelijoillamme on, on vaikeaa kuvitella. Toisaalta, he ovat kyllä terveen kriittisiä ja realisteja. Näin kertoo Delfoi Akatemia -idean äiti ja koulutuksen johtaja Kristiina Harju. Kristiina Harju iloitsee, että hänen ideastaan, Delfoi Akatemiasta tuli totta. Delfoi Akatemian ensimmäisen valmennusohjelman opiskelijat ovat henkisesti kypsiä ja avarakatseisia naisia. Kun heidän tiedolliset ja työkokemukselliset valmiutensa ovat lisäksi laajat, on meillä ollut erittäin tasokas kehitysprosessi meneillään, Kristiina Harju sanoo. Tähän mennessä valmennuksessa on käsitelty mm. johtamista EFQMmallin mukaan, strategista suunnittelua, taloudellista kokonaishallintaa sekä esimiestyön oikeudellisia vastuita. Lisäksi on panostettu osanottajien itsetuntemuksen kehittämiseen, niin että he osaisivat johtajina hyödyntää parhaita ominaisuuksiaan työssään. Kristiina Harjun mukaan osanottajilla on selkeä motivaatio kehittyä. Käydyt keskustelut ja oppimistehtävät ovat monella tavalla osoittaneet, että heissä on kanttia johtamisen haasteisiin. Kristiina Harju on edelleen tavattoman innostunut ideastaan. Kun sain idean nuorille naisille suunnatusta johtamisen perusvalmennuksesta, tein laajan tunnustelukierroksen eduskuntaa ja eri ministeriöitä myöten josko ajatukselle löytyy kannatusta. Kaikkialla todettiin, että tällaista tarvitaan. Omat tuntoni valmennusohjelmasta ovat todella innostuneet. Unelmasta tuli totta kovalla työllä ja loistavien yhteistyökumppanien kanssa, Kristiina Harju iloitsee. 20

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa

VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa SAATTEEKSI 2 Valtioneuvoston teki 23.3.2006 periaatepäätöksen henkilöstön aseman

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat

Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat Ratkaisupäällikkö (Kieku), Kimmo Järvinen Palvelupäällikkö (TH toimiala), Olli Ahonen Tilaisuus, Esittäjä Sisältö: Kieku tuotannon tilanne raportoinnin osalta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot