HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006. Kaupunginvaltuusto 12.6.2007 42"

Transkriptio

1 HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006 Kaupunginvaltuusto

2 TASEKIRJA 2006 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Kaupungin kehitysvisio Kaupunkistrategia Kaupungin organisaatio 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2.1 Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Kunta- ja palvelurakenneuudistus Haminan kaupungin kehitys Haminan talouden kehitys Yleistä Tilikauden kateluvut ja tulos Vesihuoltolaitos Investoinnit Tase Maksuvalmius Talousarvion toteutuminen ja suurimmat muutokset talousarviossa Takaukset KUNTALIITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Yleis- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöstiedot Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Hamina-konserni Konsernitase ja sen tunnusluvut Konsernitavoitteet Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kuntalain mukainen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 5.1 Käyttötalousosan toteutuminen Yleishallinto Taloushallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloslaskelman toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutuminen Rahoituksen toteutuminen 87

3 6. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 6.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Konsernitase 97 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Kaupungin tilinpäätöksen liitetiedot 1.1.Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhtiöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 112 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 114 ALLEKIRJOITUKSET 115 TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 115

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Hyvät haminalaiset Vuosi 2006 oli tapahtumarikas vuosi. Kaupungin tulevaisuuden kannalta haluan mainita kaksi merkittävää tapahtumaa: Stora Enso Oyj:n Summan paperitehtaan säilymisen ja Haminan meriväylän syventämispäätöksen. Summan tehdas oli kannattavuutensa suhteen noin vuoden ajan omistajansa erityistarkkailussa. Tehtaan johto ja koko henkilöstö ansaitsevat erityiskiitoksen työstään tehtaan säilymisen ja menestymisen puolesta. Haminan meriväylän oikaiseminen ja syventäminen 10 metristä 12 metriin on ollut pitkään kaupungin ja sataman tavoitteena. Vihdoin kesällä 2006 odotettu päätös saatiin ja lopullisesti sen hyväksyi eduskunta vuoden 2007 budjetin käsittelyn yhteydessä. Vuonna 2002 alkanut kaupungin väestömäärän myönteinen kehitys muuttui kertomusvuonna negatiiviseksi, toivottavasti väliaikaisesti. Työpaikkakehitys oli myös negatiivinen, nettovähennyksen ollessa noin 100 työpaikkaa. Nämä työpaikkamenetykset korvaantuvat kuitenkin vuoden 2007 puolella Havesa Components Oy:n liimapuupalkkitehtaan ja L & T Recoil Oy:n tehdashankkeiden valmistuttua. Rakennustoiminta säilyi vilkkaana edellisten vuosien tapaan. Erityisen myönteistä oli työllisyyden kehittyminen; työttömyysprosentti laski vuoden aikana 11,8 prosentista 10,4 prosenttiin. Kaupungin palvelutuotanto pystyi olosuhteisiin nähden vähintäänkin tyydyttävästi vastaamaan palvelutarpeisiin. Suurimmat ongelmat olivat terveydenhuollossa. Valtakunnallinen lääkäripula näkyi myös Haminassa. Suuri osa terveyskeskuslääkäreiden viroista oli täyttämättä eikä ostopalveluja saatu riittävästi. Ammattiopisto siirtyi vuoden 2006 alusta lukien seudullisen kuntayhtymän alaisuuteen. Ensimmäinen toimintavuosi sujui hyvin, eikä yhteistyöongelmia suuremmin ilmennyt. Virolahden kunnan kanssa pitkään jatkunut terveyskeskusyhteistyö päättyi vuoden 2006 alkaessa. Kaupungin talousongelmat jatkuvat. Kaupunki teki vuonna 2006 alijäämää 4,8 milj. euroa, vaikka kunnallisveroprosenttia korotettiin vuoden alusta lukien yhdellä prosenttiyksiköllä. Kaupungin lainamäärä kasvoi voimakkaan investointitahdin vuoksi 3,4 milj. eurolla 45,7 milj. euroon. Asukasta kohti kaupungilla on velkaa e/asukas, kun vastaava luku on valtakunnassa keskimäärin noin euroa/asukas. Kaupunginvaltuuston hyväksymät kaupunkistrategian mukaiset talouden tervehdyttämistoimet eivät ole toteutuneet odotusten mukaisesti. Tämä aiheuttaa luonnollisesti entistä suurempia paineita lähivuosille. Kaupungissa käynnistettiin viime vuoden keväänä laaja kehittämishanke, ns. Tahto -hanke, jonka päätavoitteena on kaupungin organisaatiorakenteen ja toimintamallin uudistaminen. Hanke on edennyt kolmanteen vaiheeseen, jossa kaupunki linjaa itselleen sen rakenne- ja toimintamallin, jonka se katsoo parhaiten soveltuvan edessä avautuviin muutos- ja kehityshaasteisiin. Valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva strategiaryhmä käy lävitse kaupungin tuottamat ja järjestämät palvelut ja tekee esityksen uudeksi toimintamalliksi ja organisaatiorakenteeksi. Työ on vaativa ja sen onnistuminen on erittäin tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta. Esitän parhaimmat kiitokset vuodesta 2006 yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille ja koko kaupunkikonsernin henkilökunnalle. Hannu Muhonen Kaupunginjohtaja

5 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin kehitysvisio 2012 Hamina on houkutteleva idän ja lännen logistinen kohtaamispaikka. Kaupungin hallittu kasvu ympäristöä ja historiaa kunnioittaen saa asukkaat viihtymään ja yritykset menestymään Kaupunkistrategia Kaupunkistrategiassa päästrategia on määritelty seuraavasti: 1. Oikaisemme kaupungin käyttötalouden , M - käyttötalousmenot max. + 2 % vuodessa - tuloveroprosentti 19 % 2006 alkaen - elinvoiman kehityksen kautta + 3 M - realisoimme > 1 M omaisuutta vuodessa 2. Palvelustrategian ja henkilöstöstrategian pohjalta laadimme ja toteutamme tavoiteorganisaation 3. Toimimme innovatiivisesti kaikessa toiminnassa 4. Puolustamme ja vahvistamme Haminan tukijalkoja satama ja logistiikka, teollisuus, varuskunta, maaseutu ja yrittäjyys 5. Vaalimme ja hyödynnämme historiallista perintöä 6. Huolehdimme kaupungin vetovoimaisuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta 7. Uudistamme kaupungin keskustaa ja Tervasaarta 8. Kaikessa toiminnassa huomioimme kestävän kehityksen periaatteet Kaupunkistrategian perusaineistoksi valmisteltiin päävastuualuekohtaisia palvelustrategioita, jotka linjaavat palveluiden laajuutta ja järjestämistapaa. Kaupunki- ja palvelustrategiat hyväksyttiin valtuustossa erillisinä asiakirjoina Kaupungin organisaatio Haminan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio koostuu kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta, 10 lautakunnasta sekä henkilöstöjaostosta. Organisaatiotaulukko on seuraavalla sivulla. Kaupungin palvelutoiminta muodostuu yleishallinnon, taloushallinnon, perusturvan, sivistystoimen ja teknisen toimen päävastuualueista. Päävastuualueet on jaettu tulosalueiksi, joille on muodostettu yksi tai useampia tulosyksiköitä. Päävastuualueelle muodostettujen tulosalueiden palveluista vastaa yksi tai useampi lautakunta.

6 KAUPUNGIN ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yhtiöt, yhtymät ja yhteiset lautakunnat Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtaja Yleishallinnon päävastuualue Kaupunginsihteeri Taloushallinnon päävastuualue Talousjohtaja Perusturvan päävastuualue Perusturvajohtaja Sivistystoimen päävastuualue Sivistystoimenjohtaja Teknisen toimen päävastuualue Tekninen johtaja Keskushallinto Kaupunginkanslia Matkailupalvelut ja tapahtumatuotanto Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto Lomituspalvelut Taloushallinto Ruokapalvelut Tietohallinto Perusturvalautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Terveydenhuolto Vanhustyö Lapsiperhepalvelut Sosiaalityö Koulutus- ja kirjastolautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Koulutus- ja kirjastopalvelut Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Tekninen lautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Maankäyttö Toimitilat Yhdyskuntatekniikka Vesihuoltolaitos Pelastustoimi Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Tielautakunta Yksityistiet

7 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa. Valtuusto hyväksyy mm. talousarvion ja taloussuunnitelman, johtosäännöt, keskeiset taksat sekä valitsee johtavat viranhaltijat. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valittiin Haminan kaupunginvaltuusto vuosiksi , valtuutettuja on 47, jotka jakautuivat eri ryhmien kesken seuraavasti: SDP 17 Kesk. 11 Kok. 11 KD 3 Vas. 3 Vihr. 2 Kaupunginvaltuuston kokoonpano vuonna 2006: Puheenjohtaja: Tulokas Kalervo, maanviljelijä I varapuheenjohtaja: Kalevi Seppälä, vanhempi lehtori II varapuheenjohtaja: Olavi Muuronen, laitosmies Kesk. Kok Sdp Muut jäsenet: Erkkilä Titta opettaja, fil.maist. SDP Filppu Arja sairaanhoitaja KESK Hanttu Veijo herastuomari KOK Helin Matti lääkäri KOK Hietala Reijo laitosmies, eläkeläinen SDP Huovila Sirkka-Liisa toimistovirkailija, toiminnanohjaaja SDP Hytönen Riitta koulukuraattori SDP Hyvönen Timo rautatieläinen SDP Hämäläinen Pentti M. työsuojeluvaltuutettu SDP Hämäläinen Pentti asianajaja, varatuomari KOK Ikävalko Pentti saakka Kulju Jari alkaen kaupunginjohtaja, eläkeläinen autolastausasemanhoitaja SDP SDP Inkeroinen Elina FM, kansanedustajan avustaja KOK Jokinen Jyrki vanhempi konstaapeli, SDP eläkeläinen Jurvansuu Hannah nuorisotyönohjaaja KD Kallio Kauko psykiatrian erikoislääkäri VIHR Kasari Jorma pääluottamusmies VAS Kokkonen Jaakko oppilaanohjauksen lehtori KESK Korpijoki Ilmo yrittäjä KESK Koskinen Jaakko maanviljelijä KESK Kunnari Eija agronomi, luomuviljelijä KESK Kytömäki Juha yliluutnantti KESK Lonka Lea rahoituspäällikkö KESK Metsäranta Uolevi varaosamies SDP Muuronen Olavi laitosmies SDP Nevalainen Ritva lastenohjaaja, eläkeläinen SDP Pekkarinen Hannu myyntineuvottelija SDP Porkka Matti kirvesmies SDP Rautamaa Eeva sairaanhoitaja KOK Rikkola Pekka saakka Heikkilä Juha alkaen rakennusmestari voimalaitosmies SDP SDP Ristolainen Osmo majuri evp KOK Ruokonen Markku kehittämispäällikkö KD Sairanen Ilkka koneahtaaja VAS

8 Seppälä Kalevi vanhempi lehtori KOK Silvennoinen Marja psykologi VIHR Strömberg Raimo yrittäjä KOK Suikkanen Jaana kasv.tiet. maisteri, KOK erityisluokanopettaja Takala Minna sairaanhoitaja SDP Tammilehto Jarmo paloesimies VAS Tamminen Marja-Leena kirjastonhoitaja KESK Tilli Tero agrologi KESK Tulokas Eila perushoitaja KD Tulokas Kalervo maanviljelijä KESK Vihtonen Tarja johtava sosiaalityöntekijä KOK Virtanen Ulla-Maija toimistosihteeri SDP Virtanen Ville työnjohtaja SDP Volkmann-Lahtinen Irmeli opettaja, kasv.tiet.maisteri KOK Yläjääski Jouko maanviljelijä KESK Sihteeri: Summanen Juha, kaupunginsihteeri KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet: Puheenjohtaja Hämäläinen Pentti M. I varapuheenjohtaja Rautamaa Eeva II varapuheenjohtaja Yläjääski Jouko Jäsenet Erkkilä Titta Filppu Arja Hämäläinen Pentti Porkka Matti Strömberg Raimo Virtanen Ulla-Maija Esittelijä Muhonen Hannu 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2.1. Kansantalouden kehitys 1 Talouskasvu on jatkunut nopeana. Koko vuoden bruttokansantuotteen kasvu nousee 5,5 %:n tasolle. Kasvulukuun ovat vaikuttaneet vuoden 2005 satunnaistekijät, merkittävimmin lähtötasoa alentaneet metsäteollisuuden vuoden 2005 seisokit, mutta myös peruskasvu on ollut vahvaa ja laaja-alaista. Vienti kasvanee noin 10 %, Tuonnin kasvu on jäänyt hieman ennakoitua vähäisemmäksi, vaikka energian ja raaka-aineiden hinnat ovat olleet korkealla. Työn tuottavuus on noussut voimakkaasti. Yksityiset investoinnit ovat lisääntyneet aikaisemmin ennustettua enemmän. Kotitalouksien vahva luottamus omaan talouteensa, valtionverotuksen keventyminen sekä työllisyyden ripeä kohentuminen yhdistettynä voimakkaaseen velanottoon pitivät edelleen yllä voimakasta kulutuksen kasvua. Työllisyyden kasvu on viime vuodesta hidastunut mutta on pysynyt vuosiennusteen 1,6 %:n vauhdissa. Vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt :lla. Myös työvoiman tarjonta on jatkanut kasvuaan, joten työttömyysaste jäänee 7,8 %:iin. Inflaatio jäänee vuositasolla 1,6 %:iin. Inflaatiopaineiden vähentämiseksi EKP nosti ohjauskorkoaan vuoden aikana viiteen otteeseen 0,25 %- yksikköä kerrallaan. Ohjauskorko oli vuoden lopulla 3,5 %. 6 kk:n euriborkorko nousi vuoden aikana 2,64 %:sta 3,63 %:iin. Valtiontalous on pysynyt ylijäämäisenä. Kuntien menojen kasvu on kuitenkin jatkunut voimakkaana, vaikkakin hyvän verotulokehityksen vuoksi kuntatalouden alijäämä pienenee vuotta aikaisemmasta. 1 Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 4/2006

9 2.2. Kunnallistalouden kehitys 2 Yleisestä talouden kohentumisesta huolimatta kuntataloudessa on edelleen suuria vaikeuksia. Erityisen huolestuttavaa on kuntien voimakas eriytyminen huonon ja hyvän talouden kuntiin, mikä ilmenee kuntien vuoden 2006 tilinpäätösten ennakkotiedoista. Manner-Suomen kuntien tilikauden tulos nousi ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen positiiviseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi ja vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot. Joka viidennen kunnan vuosikate oli edelleen negatiivinen. Näiden kuntien määrä on kuitenkin vähentynyt 134:stä 84:ään. Kuntatalouden kohentumisen syynä oli verotulojen kasvu. Kuntien verotulot nousivat viime vuonna 6,4 prosenttia. Samalla toimintamenojen kasvu hidastui jossain määrin, alle viiteen prosenttiin edellisvuoden 5,2 prosentista. Sen sijaan investointimäärät nousivat selvästi. Investointien kasvua selittävät infrastruktuurin peruskorjausvauhdin kasvu ja muuttoliike. Kuntien velkaantumisesta johtuvat korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 31 prosenttia. Lainakanta kasvoi edelleen, tosin kasvun nopeus hidastui. Kunnilla on lainaa nyt lähes euroa asukasta kohden. Lainakanta on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Lainakannan ja korkomenojen kasvu sisältää merkittävän riskin kuntien rahoitustasapainon kannalta, kun korkotaso on nyt kohoamassa. Useammalta vuodelta kertynyttä alijäämää on 184 kunnassa. Vuosikate riitti poistoihin vain joka kolmannessa kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kuudennessa kunnassa, mikä osoittaa kuntatalouden olevan vielä kaukana tasapainosta. Vuosikate parani kaikissa kuntaryhmissä. Asukaskohtaisen vuosikatteen asukasmäärällä painotettu oli ennakkotiedon mukaan noin 280 euroa ja aritmeettinen keskiarvo noin 130 euroa. Kymenlaakson kuntien vuosikatteen keskiarvo oli 144 e/as. Maakunnittain laskettuna vuosikate parani kaikissa maakunnissa Pirkanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Vuosikate riitti poistoihin vain Itä-Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Kymenlaaksossa vuosikatteella voitiin kattaa 62 % poistoista Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maan hallitus aloitti syksyllä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) valmistelun. Hallituksen esitys uudistuksesta annettiin eduskunnalle syksyllä Esityksen mukaan palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yhteen kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Myös kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia. Vuoden 2007 kesän aikana kaik-kien kuntien on laadittava valtioneuvostolle toimeenpanosuunnitelma, jossa kunnan on selvitettävä, miten se aikoo omassa toiminnassaan toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Laissa on myös todettu, että eräiden kaupunkiseutujen on laadittava suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palveluiden kuntarajat ylittävän käytön helpottamisesta. Kotkan kaupungilla on velvollisuus laatia tämä suunnitelma yhdessä Haminan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kanssa Haminan kaupungin kehitys Kaupungin vuonna 2002 alkanut väestömäärän kasvu taittui. Väkiluku väheni elokuusta alkaen loppuvuoden aikana 131 hengellä. Vuoden 2007 alkupuolella väkiluku on kääntynyt uudelleen pieneen nousuun. Vuoden 2006 aikana luonnollinen väestökehitys (syntyneet-kuolleet) oli ennakkotietojen mukaan -74 ( ), netto maassamuutto 121 (+24) ja netto maahanmuutto 63 (53). Koko eteläisen Kymenlaakson väkimäärä väheni vuoden aikana noin 360 hengellä ja Pohjois-Kymenlaakson 600 hengellä. 2 Lähde: Kuntaliiton tiedote

10 Taulukko 2. Kaupungin asukasluvun kehitys v Vehkalahti Hamina Yhteensä Muutos Tilastokeskuksen vuoden 2004 lopullisten tietojen mukaan kaupungin työpaikkamäärä nousi 246:lla. Tuoreimpien käytössä olevien vuoden 2004 tietojen mukaan kuluvalla vuosituhannella kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat ovat kasvaneet merkittävästi (+279). Perinteiset teollisuustyöpaikat ja julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet. Työpaikkojen määrän arvioidaan nousseen vuonna 2005 sadalla. Vuonna 2006 paperiteollisuuden ja ahtausalan työpaikat vähenivät, joten kokonaismuutoksen arvioidaan olevan -100 työpaikkaa. Taulukko 3. Haminan työpaikkojen kehitys v Vuosi Työpaikat Lähde Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Kaupungin oma arvio Kaupungin oma arvio Taulukko 3. Haminan työpaikkojen toimialat 2000 ja 2004 Toimiala Työpaikat Työpaikat muutos % muutos kpl Maa- ja metsätalous ,6-11 Kaivostoiminta ja louhinta ,1-2 Teollisuus ,4-185 Sähkö-, vesi- yms. huolto ,2 6 Rakentaminen ,5 71 Kauppa- ja majoitust ,9 47 Kuljetus- ja varastointi ,4 279 Muut yksityiset palvelut ,0 66 Yhteiskunn. palvelut ,4-136 Toimiala tuntematon ,7 48 Yhteensä ,2 249 Työttömyys väheni sekä valtakunnallisesti että Kymenlaaksossa vuoden 2006 aikana. Haminan työttömyysprosentti oli 10,4 %.

11 Taulukko 3. Työttömyys v Vehkalahti Hamina Yhteensä työv. tyött. % työv. tyött. % työv. tyött. % , , , , , , , , , , , , , ,4 Huolimatta Stora Enso Oyj:n Summan tehtaisiin tehdyistä suurista investoinneista yhtiö ilmoitti lokakuussa 2005 asettaneensa Summan tehtaat vuoden mittaiseen kannattavuuden erityistarkkailuun. Syys-lokakuun vaihteessa 2006 yhtiö ilmoitti sulkevansa kaksi tehdasta Keski-Euroopasta. Summan tehdas pystyi parantamaan riittävästi kannattavuuttaan tarkkailujakson aikana, joten se sai jatkaa. Päätöksellä on suuri merkitys Haminan alueen elinvoimalle. Haminan sataman liikennemääriin ja myös Satama Oy:n vuoden 2006 tulokseen vaikuttaa edelleen huomattavasti Stora Enson liikenteen siirtyminen Kotkaan vuoden 2005 puolivälissä. UPM-Kymmene Oyj ja Myllykoski Oyj ovat keskittäneet liikennettään Haminan satamaan. UPM:n Voikkaan tehtaan sulkeminen kesällä 2006 on kuitenkin vaikuttanut sataman kautta kulkevaan paperimäärään. Myöskään konttiliikenteen siirrot muualta Haminan satamaan eivät vielä toteutuneet vuoden vaihteeseen mennessä. Sataman kokonaisliikenne 4,8 milj. tonnia eli liikennemäärä pieneni 2,7 % edellisvuodesta. Tonneissa mitattuna ulkomaanliikenne pieneni 6,2 %, mutta kotimaan liikenne kasvoi 14,2 %. Konttiliikenteen kasvu oli 4,5 %. Vuoden 2007 aikana aloitetaan mittavan investointiohjelman toteuttaminen satamassa. Valtion talousarviossa 2007 on annettu merenkulkulaitokselle oikeus solmia kaupungin kanssa sopimus Haminan meriväylän syventämisestä 12 metriin ja oikaisemisesta niin, että kaupunki rahoittaa hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset lainalla, jonka valtio maksaa kaupungille takaisin vuonna Hanke aloitetaan satama-alueella vuonna 2007 tbt-läjitysaltaan louhepenkereiden rakentamisella. Varsinaiset merenkulkulaitoksen vastuulle kuuluvat syväväylän ruoppaustyöt tehdään HAMINAN TALOUDEN KEHITYS Yleistä Vuoden 2005 tilinpäätös jätti edelleen suhteellisen huonon pohjan vuodelle Vuoden 2005 vuosikate oli 0,6 milj. euroa. Vuosikate sisälsi harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen 1,1 milj. euroa ja pakollisten varausten lisäystä. Ilman näitä poikkeuksellisia eriä vuosikate olisi jäänyt 0,2 milj. euroon. Vuoden 2006 alussa tapahtui paljon organisatorisia ja valtionosuusjärjestelmään liittyviä muutoksia, joten vuosien 2005 ja 2006 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ammatillinen koulutus mukaan lukien oppisopimustoiminta siirtyi vuoden 2006 alusta Kotkan-Haminan Seudun koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon kolme vuotta kestänyt palveluiden myynti Virolahden kunnalle loppui kokonaan. Kaupungin organisaatioon siirtyi mielenterveystoimisto sairaanhoitopiiristä ja yöpartiotoiminta Ravimäkiyhdistykseltä. Kunnat joutuivat vuoden 2006 alusta vastaamaan pitkään työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuen kustannuksista. Lisämeno korvattiin valtionosuuksia korottamalla. Toimeentulotuen kustannukset erotettiin asukasperusteisesta valtionosuusjärjestelmästä. Niihin tulevan valtionosuus kirjataan toimintatuottoihin. Muutosten suuruusluokka-arviot näkyvät seuraavasta taulukosta:

12 muutos vaikutus tulolajeihin vaikutus menolajeihin toimintakatevai kutus vuosikatevaikut us tulosvaikutus Koulutuskuntayhtymän perustaminen Terveyspalveluiden myynnin loppuminen valtionosuudet - 4,8 käyttömenot - 4,6-0,2-0,2 - myyntituotot - 3,0 käyttömenot - 2,6-0,4-0,4-0,4 Mielenterveystoimiston siirto - as. palv. ostot - 0,7 +0,1 +0,1 +0,1 muut menolajit + 0,6 Ýöpartiotoiminnan siirto as. palv. ostot - 0,1-0,1-0,1-0,1 muut menolajit + 0,2 Työmarkkinatukiuudistus valtionosuudet + 0,4 av. yhteisöille -0,7-0,7-0,3-0,3 Toimeentulotukiuudistus valtionosuudet +/- 0,5 + 0,5 - - Koulutuskuntayhtymän perustaminen näkyy myös rahoituslaskelman ja talousarvion investoinneissa. Yleishallinnossa on investointimenona kaupungin sijoitus kuntayhtymän peruspääomaan 5,9 milj. euroa. Peruspääoma on ollut euron rahasijoitusta lukuun ottamatta kaupungin ammattiopiston taseomaisuus, jonka vähennys taas näkyy sivistys- ja teknisen toimen investoinneissa noin 5,6 milj. euron suuruisena luovutustulona. Eläkemenoperusteisen maksu on vuonna 2006 jaettu tulosalueille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kate eläkemenoperusteiselle maksulle on aikaisemmin, myös vuonna 2005, kerätty tulosalueilta maksettujen palkkojen sivukuluna. Nyt maksu on jaettu suoraan tulosalueiden kuluksi niiden palvelussuhteista aiheutuneiden eläkemenojen suhteessa. Muutos on vähentänyt henkilöstökuluja niillä tulosalueilla, joiden toiminta on laajentunut vasta viime vuosikymmenien aikana, koska niiden palvelussuhteista on kertynyt palkkasummaan verrattuna keskimääräistä vähemmän eläkemenoa. Sellaiset eläkemenot, jota vastaavaa toimintaa kaupungilla ei tällä hetkellä ole, on kirjattu henkilöstöhallinnon tulosalueen kuluksi. Muutos perustuu valtakunnalliseen suositukseen. Muutos on tehty talousarvioon vuoden vaihteen jälkeisessä ns. ylitysoikeuskäsittelyssä. Kaupungin taloustilanteen takia kaupunginvaltuusto nosti kunnallisveroprosentin 19:ään, mikä lisäsi verotuottoa noin 2,7 milj. eurolla. Lähinnä veronkorotuksen ansiosta vuosikate nousi 2,4 milj. euroon (110 e/as). Alkuperäisen talousarvion vuosikatetavoite oli 4,6 milj. euroa. Tilikauden alijäämä oli 4,8 milj. euroa, minkä jälkeen taseeseen jäi vielä 1,5 milj. euron ylijäämäpuskuri Tilikauden kateluvut ja tulos Tilikauden toimintatuotot olivat 21,5 ( ,9) milj. euroa ja toimintakulut 101,2 (105,3) milj. euroa. Tilikauden toimintakate oli -79,3 milj. euroa eli se parani 1,6 milj. euroa. Toimintakatteen paranemasta suurin osa johtuu ammattiopiston poistumisesta kaupungin organisaatiosta: ammattiopiston kulut olivat mukana vuoden 2005 toimintakatteessa, mutta suurin osa sen tuotoista oli valtionosuuksissa, jotka vaikuttivat vasta vuosikatteeseen. Kuten edellä on todettu monet organisatoriset ja rahoitusmuutokset vaikeuttavat lukujen sisällä olevan perustoiminnan volyymin ja kustannusten kehityksen arviointia. Kun toimintatuotoista ja kuluista poistetaan edellä mainitut merkittävät muutokset sekä vuoden 2005 poikkeuksellisia tekijöitä, toimintakulujen kasvu näyttäisi jääneet kolmen prosentin tasoon, mikä on valtakunnalliseen tasoon nähden suhteellisen pieni luku. Jos vertailusta poistetaan vielä oman toiminnan kasvuvauhdin selvittämiseksi asiakaspalveluiden osto kuntayhtymiltä -tili, jäljelle jääneiden toimintakulujen kasvu on hieman alle 4 %. Noin 90 % kuntayhtymiltä ostetuista asiakaspalveluista on ostoja sairaanhoitopiiristä. Kuntayhtymä siirtyi vuoden 2006 alusta kolmen vuoden käytön liukuvan keskiarvon perustuvaan laskutukseen ja määritti etukäteen osakaskunnilta perittävän kokonaissumman. Näin tehty laskutus piti Haminan maksuosuuden ennallaan. Aikaisemmin kymmenen vuoden aikana kustannukset ovat nousseet keskimäärin lähes yhdeksän prosenttia vuodessa. Henkilöstökustannukset pienenivät 2,9 milj. euroa (5,2 %). Myös muiden menolajien summat pienenivät. Mikäli analyysiä tehdään em. rakennemuutokset huomioiden, organisaatioon jääneen toiminnan henkilöstökulut kasvoivat 4,1 %. Palkkakustannukset kasvoivat 2,9 %. Sivukulujen suurempi kasvu johtuu lähinnä eläkevakuutusmaksujen noususta. Avustusmenojen kasvu johtuu pääosin työmarkkinatuen kuntaosuudesta, josta maksettiin valtiolle noin 0,7 milj. euroa.

13 Yleishallinnon ulkoiset menot pysyivät ennallaan. Taloushallinnon menot pienenivät 0,4 milj. eurolla lähinnä ruokapalveluiden toimintavolyymin pienentymisen takia. Sivistystoimen bruttomenot alenivat lähes 20 %, mistä leijonanosan selittää ammattiopiston kustannusten poissiirtyminen. Teknisen toimen ulkoiset menot pysyivät ennallaan. Myös perusturvan ulkoiset menot pysyivät ennallaan. Sen nettomenot nousivat kuitenkin 3,0 milj. eurolla. Kustannusten nousun lisäksi muutosta selittävät edellä mainitut muutostekijät. Terveydenhuollon nettomenot nousivat 1,5 milj. euroa (5,2 %) ja vanhustyön 0,5 milj. euroa (9,4 %), lapsiperhepalveluiden 0,3 milj. euroa (4,6 %) ja sosiaalityön 0,6 milj. euroa (8,0 %). Jos terveydenhuollon nettomenoista poistaa kaupungille siirtyneen mielenterveystoimiston ja kuntayhtymäostojen osuudet, oman terveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat yli 11 %. Verotulot kasvoivat 4,9 milj. eurolla (8,9 %). Kunnallisveron tuotto kasvoi 4,1 milj. eurolla (8,0 %), kiinteistöveron 0,2 milj. eurolla (10,7 %) ja yhteisöveron tuotto 0,5 milj. euroa (16,1 %). Ilman veroprosentin korotusta kunnallisveron tuoton kasvu olisi jäänyt 2,7 %:n tasolle. Valtionosuudet alenivat 4,2 milj. euroa (17,8 %). Jos harkinnanvarainen rahoitusavustus ja ammattiopiston valtionosuudet poistetaan vertailuluvuista, valtionosuudet kasvoivat 1,7 milj. euroa (9,6 %). Luvussa on mukaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kompensaatio, joka oli noin 0,4 milj. euroa. Nettorahoitustuotot pienenivät lähes 0,5 milj. euroa. Vähenemä aiheutuu Haminan Energia Oy:n osingon alentumisesta normaalille tasolle sekä korkokulujen reippaasta kasvusta (26,1 %). Tilikauden poistot olivat 6,7 milj. euroa. Arvonalentumisiin on kirjattu 0,5 milj. euron kulu Uuperinrinteet Oy:n osakepääoman alentamisen takia. Tilikauden alijäämäksi jää 4,8 milj. euroa. Haminan seudun koulutuskuntayhtymän vuoden 2002 investoinneista syntynyt poistoero on tuloutettu kokonaan, koska vastaava omaisuus on siirtynyt uudelle koulutuskuntayhtymälle. Vuosikatteella voitiin kattaa vain kolmannes poistoista Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos on käsitelty muuna taseyksikkönä. Laitoksen liikevaihto oli 3,9 (3,5) milj. euroa eli liikevaihto kasvoi 8,8 %. Laitoksen liikeylijäämä kasvoi noin 0,2 milj. eurolla Investoinnit Tilikauden investointimenot olivat 13,9 milj. euroa, josta koulutuskuntayhtymän perustamisen osuus oli 5,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat käyttöomaisuuden myyntivoitot mukaan lukien 6,1 milj. euroa. Maanhankintaan käytettiin 0,9 milj. euroa. Federleyn aravavuokratalo siirrettiin tasearvostaan keväällä Hamina-Asunnot Oy:lle (0,9 milj. euroa). Huomattavin oma talonrakennuskohde oli Sahakosken perhetukikeskuksen saneeraus, johon käytettiin noin 0,7 milj. euroa. Muihin talonrakennuskohteisiin käytettiin 1,4 milj. euroa. Kunnallistekniikan huomattavin yksittäinen kohde oli elokuussa alkanut Sataman/Ensontie hanke, joka on yhteinen tiehallinnon kanssa. Hankkeen vuoden 2006 kustannukset olivat 0,9 milj. euroa. Muita yhdyskuntateknisiä töitä tehtiin 1,6 milj. eurolla. Vesihuoltolaitoksen kokonaisinvestoinnit olivat 1,8 milj. euroa, vanhoja verkostoja saneerattiin 0,9 milj. eurolla ja uusia rakennettiin 0,7 milj. eurolla. Ilman koulutuskuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä investointien tulorahoitusprosentti olisi ollut 31.8 % ja pääomamenojen tulorahoitusprosentti 17,6 % Tase Kaupungin taseen loppusumma oli 153,4 (155,3) milj. euroa. Pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden ja sijoitusten yhteisarvo oli 142,7 (143,2) milj. euroa. Oma pääoma oli 93,3 (98,0) milj. euroa ja vieras pääoma 58,6 (55,4) milj. euroa. Kaupungin vakavaraisuutta mittaava omavaraisuusaste oli 60,9 (63,3) %. Kahta vuotta aikaisemmin tunnusluvun arvo oli 67,6 % ja kolmea vuotta aikaisemmin 76,5 %. Vuonna 2005 kaikkien kuntien keskiarvo oli 68,0 (69,7) %. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 56,6 % (ka ,0 %) ja rahoitusvarallisuus e/as (ka e/as). Tunnusluvuista näkyy kaupungin velkaantuminen jatkuminen, vaikkakin velkaantumistahti hidastui vuoden 2006 aikana. Kaupungin lainamäärä nousi 3,4 milj. eurolla 45,7 milj. euroon (2.096 e/as). Kuntien keskiarvo vuonna 2005 oli e/as. Ennakkotietojen mukaan keskiarvo nousee vuoden 2006 tilinpäätöksissä tasolle e/as.

14 Pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli vuodenvaihteessa 3,6 (2,9) %. Salkkurakenteen takia salkun keskikorko seuraa markkinakorkojen muutosta noin puolentoista vuoden viiveellä Maksuvalmius Kassan riittävyyden tunnusluku oli 10 pv. Kuntatodistuksia laskettiin liikkeelle lähes kuukausittain pääasiassa kuukauden loppupuolella maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuksilla tuettiin vuoden aikana jossakin määrin myös konserniyhtiöiden maksuvalmiutta Talousarvion toteutuminen ja suurimmat muutokset talousarviossa Talousarvioon tehtiin muutoksia molemmissa osavuosikatsauksissa. Maaliskuussa 2007 käsiteltiin vielä talousarviovuoden jälkeiset ns. ylitysoikeustyyppiset muutokset. Ennen ensimmäistä osavuosikatsausta kaupunginvaltuusto lisäsi talousarvioon 4,16 milj. euron määrärahan EU 4 rampin ja siihen liittyvän tausta-alueen rakentamista varten. Ramppia katsottiin tarvittavan kesällä liikenteeseen tulleiden suurempien Hybridi-RoRo alusten takia. Liikenne voitiin kuitenkin käynnistää ilman uutta ramppia, joten määräraha poistettiin talousarviossa toisessa osavuosikatsauksessa. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa käyttötalouden menomäärärahoja lisättiin 0,6 milj. euroa ja korjattiin koulutuskuntayhtymän perustamiseen liittyvät määrärahat. Lisämenot rahoitettiin pääosin valtionosuuksien tuloarvioita nostamalla. Toisessa osavuosikatsauksessa muutokset keskittyivät perusturvaan, jonka määrärahoja lisättiin kaikkiaan 1,7 milj. eurolla. Merkittävimmät lisäykset tehtiin terveydenhuoltoon, lapsiperhepalveluihin ja vanhustyöhön. Terveydenhuollon muutosten nettomenovaikutus oli 0.8 milj. euroa. Muutosten jälkeen vuosikatetavoite putosi 1,7 milj. euroon. Investointimäärärahoja pienennettiin lähinnä hankkeiden siirtymisen vuoksi. Koska suurinta aikaisemmin tehtyä yksittäistä menolisäystä (EU 4 ramppi) ei oltu katettu, muutosten kattamiseen jouduttiin ottamaan lisälainaa 2,0 milj. euroa. Osavuosikatsauksen yhteydessä päätettiin myös käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennuksesta Uuperinrinteet Oy:n vuoksi. Tilikauden päättymisen jälkeen talousarvion käyttötalousosaan hyväksyttiin noin 2,1 milj. euroa menolisäyksiä ja 1,9 milj. euroa tulonlisäyksiä. Suurimmat muutokset tehtiin perusturvan määrärahoihin, jonka nettomenot kasvoivat 0,9 milj. euroa. Vuosikatetavoite nousi 1,9 milj. euroon. Muutoksesta suurin osa katettiin sivistystoimen määrärahoja alentamalla ja lisäämällä rahoitustulojen tuottoarviota. Tässä käsittelyssä tehtiin myös eläkemenoperusteisen maksun kohdistamisen takia tarvittavat määrärahamuutokset. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatulot ylittyivät 0,6 milj. eurolla. Terveydenhuollossa aloitettiin vuoden 2006 alusta laboratoriotutkimusten sisäinen veloitus muilta kustannuspaikoilta. Tätä sisäistä veloitusta, noin 0,9 milj. euroa, ei ollut mukana talousarviossa. Mikäli ko. muutos jätetään pois tarkastelusta, toimintatulot alittivat alkuperäisen talousarvion. Alitusta oli sekä maksu- että muissa toimintatuloissa. Suurin alitus oli muiden toimintatulojen sisällä myyntivoitoissa, joissa toteutuma jäi 45 %:iin alkuperäisestä Toimintamenot ilman laboratoriolaskutusta ylittyvät 2,0 milj. eurolla. Suurin ylitys (1,2 milj. euroa) oli palveluiden ostossa, Myös aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ylittivät alkuperäisen arvion 0,7 milj. eurolla. Näin ollen toimintakate heikkeni 2,4 milj. eurolla. Rahoitusosan nettotulot paranivat 0,2 milj. eurolla, joten vuosikate jäi 2,2 milj. euroa alkuperäisestä tavoitteesta. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylityksiä oli sekä perusturvan että teknisen toimen menoissa. Perusturvan nettomenojen ylitys oli 2,5 milj. euroa ja teknisen toimen 1,0 milj. euroa. Teknisen toimen ylitykset syntyivät lähes kokonaan toimitilojen tulosalueella. Vuoden 2006 ja 2007 välillä ei tapahtunut vertailukelpoisuutta heikentäviä muutoksia. Kun verrataan toteutumia vuoden 2007 talousarvioon, joudutaan toteamaan jälleen kerran, että perusturvan tulosalueet keskitettyjä hallintopalveluita ja sosiaalityötä lukuun ottamatta joutuvat tulemaan vuonna 2007 toimeen vuoden 2006 nettomenoilla. Teknisen toimen päävastuualueella toimitilojen pitäisi pystyä 6,0 milj. euron menoilla 0,4 milj. euroa parempaan nettotulokseen kuin vuotta aikaisemmin. Mikäli edellä mainittujen perusturvan tulosalueiden menot kasvavat hieman luonnollista aikaisempaa tasoaan hitaamminkin, esim. 5 %:n tahtia, niistä on odotettavissa yli 2,5 milj. euron lisämenot vuoden 2007 aikana. Koska vastaavia lisätuloja ei ole käyttötaloudessa tiedossa ilman uusia säästötoimia, lisämenojen toteutuminen aiheuttaisi vuosikatteen jäämisen edelleen 2,5 milj. euron tasolle! Mikäli edellä esitetty kehitys toteutuu, kaupunginvaltuusto joutuu harkitsemaan, pystytäänkö kaupungin talous tasapainottamaan ilman kuntalain 65.3 :n mukaista toimenpideohjelmaa.

15 2.5.8 Takaukset Kaupungin takausvastuut olivat vuoden vaihteessa 41,9 (36,9) milj. euroa. Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset olivat 33,7 (31,0) milj. euroa. Niistä oli asuntotuotantoon liittyviä 14,0 (13,0) milj. euroa. Haminan Satama Oy:lle takauksista oli myönnetty 11,6 (10,6) milj. euroa. Muille kuin tytäryhteisöille myönnetyt takaukset olivat 8,2 (6,0) milj. euroa. Takauksia kasvatti Havesa Components Oy:n liimapuupalkkitehtaan rakentamista varten annetut 2,5 milj. euron takaukset. 3. KUNTALIITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista seurataan viiden vuoden ajan. Selvitys annetaan toimintakertomuksen yhteydessä. Kuntaliitoksen tavoitteena oli myös kunnallistalouden vakaan kehityksen turvaaminen. Tältä osin tulevaisuus näyttää edelleen erityisen haasteelliselta. Kaupunkistrategian mukaan kaupunki pyrkii oikaisemaan käyttötalouden puristamalla käyttötalouden vuotuisen menojen nousun 2 %:iin, nostamalla tuloverotusta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2006 alusta sekä realisoimalla kaupungin omaisuutta 1 milj. eurolla vuodessa. Kaupungin elinvoiman lisääntyminen eli väestö- ja työpaikkamäärän nousu on arvioitu vahvistavan verotuksen tuottoa kolmella milj. eurolla vuodessa. Erityisesti perusturvan tulosalueiden kulukehitys on edelleen huolestuttavan nopeata. Kaupunkistrategian tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi menojen reaalikasvun puristamista käytännössä nollaan, mikä ei onnistu nykyisillä toimintatavoilla ja palvelurakenteilla. Kunnallisverotusta kiristettiin prosenttiyksiköllä, mutta siitä huolimatta saavutettiin vain 2,4 milj. euron vuosikate, jolla voitiin kattaa poistoista vain noin kolmannes. Terveessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin vuosikatteen pitäisi olla poistojen tasolla. Tilinpäätöksen liitetietona esitetään selvitys poistojen ja poiston alaisten investointien vastaavuudesta kaudella Laskelman mukaan investointien omahankintamenot ovat keskimäärin 2,4 milj. euroa vuodessa suuremmat kuin poistot. Näin ollen edes poistojen suuruisella tuloksella ei voida pysäyttää kaupungin lisävelkaantumista suunnitelmakaudella. Vaikkakin väestömäärä on kääntynyt uudelleen kasvuun vuoden 2007 alussa, lienee edelleen hyvin haasteellista lisätä kaupungin väestö- ja työpaikkamäärän kasvun kautta verotuksen tuottoa kolmella milj. eurolla vuodessa. Terveyspalveluiden myynnin loppuminen ja koulutuskuntayhtymän perustaminen ei pienentänyt kaupungin kiinteitä kustannuksia ko. toimintojen volyymien suhteessa. 3.1 Yleis- ja taloushallinto Haminan kaupungin kuntaliitoksesta lähtien myönteisenä jatkunut työpaikka- ja väestökehitys kääntyi kertomusvuonna negatiiviseksi. Asukasluku oli , joten siinä oli vähennystä 131. Työpaikkojen arvioidaan vähentyneen noin sadalla. Menetykset korvautuvat vuoden 2007 puolella uusien tehdashankkeiden valmistuttua. Kaupungin oman organisaation toiminnan kehittäminen jatkuu vuonna 2007 Tahto projektissa. Siinä päätetään palveluiden organisointi- ja tuotantotavoista ja laaditaan niiden perusteella kaupungille uusi organisaatiorakenne. Asukkaille suunnattua tiedotustoimintaa on toteutettu viikoittain ilmoituslehdissä julkaistavilla kaupunki tiedottaa palstoilla, internet kotisivuilla ja uusille asukkaille jaettavalla kaupungin palvelutiedote paketilla. Keskitetyn asiakaspalvelupisteen asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet. Se toimii myös kahden suuntaisena tiedotuspaikkana asukkaiden ja kaupungin välillä. Yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa on tuettu yhteensä euron avustuksilla vuonna 2006.

16 3.2 Henkilöstöhallinto Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutuminen Kuntaliitoksen yhteydessä asetettu tavoite henkilöstön hallitusta vähentämisestä toteutui jälleen vuoden 2006 aikana. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 77 henkilöä ja henkilöstön kokonaismäärä yli 100 henkilöä pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Henkilöstömäärän todellinen nettopoistuma on kuitenkin vain 19 henkilöä, kun otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen uudelleen järjestelyt ja Virojoen terveysaseman siirtyminen Virolahden kunnalle sekä psykiatrisen poliklinikan ja yöpartiotoiminnan siirtyminen Haminan kaupungin omaksi toiminnaksi. Henkilöstömäärän kehitys vuosina ilmenee alla olevasta taulukosta. Päävastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yleishallinto Taloushallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Kaupunki on kuntaliitossopimuksen mukaisesti panostanut normaalitilannetta enemmän henkilöstön kehittämiseen. Henkilöstöhallinnon käytössä olleita työyhteisön kehittämismäärärahoja on käytetty työyhteisövalmennukseen ja muihin työyhteisön kehittämishankkeisiin. Esimiesten koulutusohjelma on jatkunut suunnitellusti. Esimiesvalmennukseen on osallistunut yhteensä 100 esimiestä ja asiantuntijaa. Vuoden 2006 alusta lukien esimiesten koulutusta on toteutettu yhteistyössä Etelä- Kymenlaakson muiden kuntien kanssa. Esimieskoulutuksessa on mahdollista suorittaa joko 2-vuotinen johtamisen erikoisammattitutkinto tai 1-vuotinen esimiesvalmennus. Kaupungin koko henkilöstöä koskeva työyhteisövalmennus toteutettiin sivistystoimen ja teknisen toimen päävastuualueilla. Perusturvan päävastuualueella valmennusohjelma jatkuu vuoden 2007 puolelle. Valmennusohjelman aikana jokainen kaupungin palveluksessa oleva työntekijä saa kolmen päivän pituisen työyhteisövalmennuksen. Esimiesvalmennuksen ja työyhteisövalmennuksen keskeisenä tavoitteena on työ- ja toimintakulttuurien sekä johtamiskäytäntöjen yhtenäistäminen. Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa on linjattu vuoteen 2012 ulottuvassa henkilöstöstrategiassa, jonka toteuttaminen käynnistyi viime vuonna. Henkilöstöstrategian tärkein hanke on kaupungin organisaation ja toimintamallin uudistamiseen tähtäävä TAHTO-hanke, johon liittyvä perusselvitys valmistui vuoden 2006 lopulla. Hankkeen toteuttaminen jatkuu vuonna Perusturva Terveydenhuollossa terveyspalvelut on pystytty tuottamaan hoitotakuun mukaisesti lukuun ottamatta hammashuoltoa. Hammashuollon palveluiden saantia on pystytty parantamaan toimintatapoja uudistamalla sekä käyttämällä ostopalvelulääkäreitä korjaamaan hammaslääkäripulaa. Terveyspalveluiden tuottamista sekä terveysasemalla että työterveydessä on vaikeuttanut terveyskeskuslääkäripula. Omassa erikoissairaanhoidossa kirurgian apulaisylilääkärin virka on ollut täyttämättä lähtien, minkä aiheuttamaa toiminnanvajausta korjattiin osittain hankkimalla kirurgeja tilapäisjärjestelyin. Vuodeosastoiltamme jatkohoitopaikkaa jonottaville sitä ei löytynyt riittävän nopeasti, mikä johti sairaanhoitopiirin jonotus- eli sakkopäivien kertymiseen. Aikuispsykiatrian avopalveluiden siirtyminen Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä omaksi toiminnaksi sekä työterveyshuollon irrottautuminen väestövastuisesta avosairaanhoidosta alkaen onnistuivat hyvin. Vuonna 2004 vahvistettua vanhuspoliittista strategiaa toteutettiin eri osa-alueilla. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön tiivistämistä jatkettiin. Toukokuussa käynnistettiin ikäihmisten neuvolan toiminta ja kesällä valmistui ikäihmisten palveluopas. Omaishoidon tuen määrärahaa lisättiin ja tukea voitiin myöntää kaikille kriteerit täyttäville. Monet runsasta hoivaa tarvitsevat vanhukset eivät ole tarpeisiinsa nähden oikeilla hoitopaikoilla. Tilakysymykseen kaupunki paneutui käynnistämällä uuden 70-paikkaisen Saviniemen hoivakodin suunnittelun. Samassa yhteydessä

17 laadittiin ja vahvistettiin sopimus Kymen Sotavammaisten sairaskodin tulevasta käytöstä veteraani-ikäpolvien hiipumisen jälkeen. Lasten päivähoitopalvelujen rakenne on saatu kuntoon, kun itäinen Hamina sai keskuspäiväkotinsa. Lasten kotihoidon tuki, Hamina-lisä, on ollut suosittu palvelumuoto, sillä 478 perhettä on saanut vuoden vaihteessa kotihoidontukea. Päivähoitopalveluja järjestetään 42 %:lle alle koulu-ikäisistä ja esiopetukseen osallistuvat mukaan lukien 55 %:lle alle kouluikäisistä. Metsäkylän esiopetusikäisille järjestettiin määräaikaista esiopetusta toimikaudella. Lapsiperhepalveluiden tulosalueella on edelleen keskitytty työtapojen ja menettelyiden yhdenmukaistamiseen mm. laatutyön avulla. Sahakosken perhetukikeskuksen kehittäminen ja rakentaminen etenee hyväksytyn suunnitelman mukaan. Laajentuva toiminta alkaa syksyllä Toiminnan mahdollistavat uudet virat on perustettu. Asiakaslähtöisyyteen on panostettu prosessien avaamisen ja laadunvarmistuksen kautta. Henkilöstön kehittymismahdollisuudet on turvattu koulutuksilla. Sosiaalityöhön on saatu osaavaa ja pätevää henkilöstöä. 3.4 Sivistystoimi Kuntaliitosstrategian mukaan varsinkin sivistystointa koskevia palveluiden kehittämishankkeita olivat uusi yhteinen lukio, uusi keskustan ala-aste, Vilniemen koulu ja Tallinmäen päiväkoti sekä peruskoulujärjestelyt Ruissalo-Poitsila alueella. Kehittämishankkeet ovat toteutuneet Vilniemen koulua ja Tallinmäen päiväkotia lukuun ottamatta vuoden 2005 syksyyn mennessä. Vilniemen koulun laajentumisen suunnittelu on käynnissä. Etelä-Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutusratkaisut on tehty: Haminan ammattiopisto siirtyi vuoden 2006 alusta osaksi uutta alueellista koulutuskuntayhtymää. Koko sivistystoimen henkilöstö osallistui työyhteisövalmennukseen. Merkittävä määrä sivistystoimen esimiehistä on myös osallistunut EVA- ja JET-koulutuksiin. Kulttuuritointa sivuavia matkailun kehittämisjohteita ovat mm. Haminan historiallinen keskusta ja kulttuurimatkailu. Haminan historiallisen keskustan merkitystä korostetaan ja kulttuurimatkailua kehitetään mm. museonäyttelyin ja erilaisin tapahtumin. Kaupunginmuseon peruskorjaus valmistui vuonna Tekninen toimi Maankäyttö- ja tonttipolitiikka Haminan kaupungin tulevan maankäytön kannalta merkittävä keskeisten alueiden yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Yleiskaavassa varaudutaan kaupungin asukasmäärän lievään kasvuun siten, että asukasluku vuonna 2020 tulisi olemaan yli henkeä. Työpaikkojen kasvuun on varauduttu niin, että vuosittainen lisäys on 150 työpaikkaa. Kaavassa on varattu näitä kasvuennusteita varten uusia asuinalueita ja työpaikka-alueita mm. Tervasaaresta, kaupungin koillispuolelta, Summan risteysalueelta sekä Haminan sataman pohjoispuolisilta alueilta. Maankäytön kannalta merkittäviä kaavamuutoksia laadittiin vuoden 2006 aikana sataman alueella, jossa asemakaavamuutokset koskevat koko sataman toiminta-aluetta sekä lisäksi myös sataman laajentamista Hillonlahden pohjoispuoliselle alueelle. Muutoksista hyväksymiskäsittelyyn eteni Paksuniemeä ja nestesataman ja kaasusataman käsittävä asemakaavan muutos. Toinen ja kolmas vaihe kaavamuutoksista tulevat käsittelyyn vuoden 2007 aikana. Vuoden aikana valmistui asemakaavaehdotus, joka mahdollistaa kansainvälisestikin merkittävän 14 km:n moottoritien rakentamisen valtatielle 7 (E 18) Haminan keskustan pohjoispuolitse. Asemakaavan muutos mahdollistaa yksityiskohtaisen tiesuunnittelun käynnistämisen vielä vuoden 2007 aikana. Haminan keskustan elävöittämiseen tähtäävä kehittämishanke käynnistyi ydinkeskustan Torinvarren koulun korttelin (kortteli 1027) suunnittelulla. Vuoden 2006 aikana korttelin tulevaksi käyttötarkoitukseksi valikoitui viihdeuimala/-kylpylä. Konsultin toimesta laadittiin kylpylän kannattavuuslaskelmia ja teetettiin lisäselvityksiä. Edellisistä mainittakoon mm. vanhan Torivarren koulun rakennushistoriallinen selvitys sekä rakennusta koskeva kuntokartoitus. Museoviraston toimesta tehtiin korttelin vanhan linnoitusrakenteen tutkimus. Hanke jatkuu asemakaavan muutoksen laatimisella sekä toteuttamisedellytysten lisäselvityksillä.

18 Tervasaaren alueen suunnittelua jatkettiin mm. pilaantuneen maan kunnostamiseksi tehdyillä selvityksillä. Kunnostusta varten ympäristökeskus myönsi ympäristöluvan syksyllä Alueen asemakaavoitus jatkuu vuonna 2007 ja merellisen alueen ensimmäiset korttelit toteutuvat nopeimmillaan vuonna Rakennusoikeutta alueelle on tulossa noin kerrosneliömetriä. Raakamaata on hankittu Summasta uutta Ajuksenkallion asuntoaluetta varten (n. 5,84 ha) sekä sataman laajenemisalueilta Paksuniemestä ja Hillosta. Paksuniemen alueelta hankitun kiinteistön pinta-ala oli n. 1,5 ha kaupungin omistaman maa-alan ollessa vuoden lopulla yhteensä noin 36,5 ha eli 76 % koko niemen maa-alueesta. Yksityisomistuksessa vielä olevan neljän kiinteistön osalta laitettiin vireille lunastustoimitus. Hillon alueelta hankittiin kolme kiinteistöä yhteispinta-alaltaan n. 34 ha. Maanhankintaa on ollut myös Mäkelänkankaan teollisuusalueella ja Summan risteysalueella. Kaupungin toiminnoille tarpeettomaksi luokitellun kiinteän omaisuuden realisointi eteni kahden rakennetun kiinteistön (mm. Mustaniemen leirikeskus) myynnillä ja Federleyn talon luovuttamisella Hamina Asunnot Oy:lle. Maapolitiikassa on noudatettu aikaisemmin vakiintuneita toimintaperiaatteita maapoliittisen ohjelman laatimisen siirtyessä vuodelle Vasteenin laajennusalueen tonttihinnoittelussa otettiin huomioon alueen hankinta- ja rakentamiskustannuksia, muilta osin noudatettiin aikaisempia luovutushintoja ja ehtoja. Kunnallistekniikan piirissä oleva luovutuskelpoinen omakotitonttivaranto oli vuoden lopussa 56 tonttia. Omakotitonttien luovutusten osalta lukumääräiset tavoitteet saavutettiin kysynnän oltua varsin vilkasta. Vuonna 2006 varatuista tonteista on vielä luovuttamatta 24 kpl. Jatkossa pitkän ajan tarjontaa turvataan Ajuksenkallion kaavoittamisella. Palveluhankkeet Sahakosken perhetukikeskuksen peruskorjaus ja muutostyöt Haminan kaupungin Myllykylän kylässä käynnistyivät syksyllä Hanke valmistuu aikataulun mukaisesti elokuussa Hankkeen kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa. Vanhustyössä kehitykseen on varauduttu mm. siten, että nykyistä laitosmaista hoitotapaa muutetaan enemmän palveluasumisen mahdollistavaan hoitomuotoon. Yhtenä hankkeena on käynnistynyt uuden 79 -paikkaisen hoivakodin rakentaminen Saviniemen kaupunginosaan Haminan sairaalan ja sotavammaisten hoitoja kuntoutuskodin yhteyteen. Uudisrakennuksen pinta-ala on noin kerrosneliömetriä ja hankesuunnitelman mukainen alustava kustannusarvio on n. 7,6 miljoonaa euroa. Hankkeeseen odotetaan saatavan asuntorahaston avustusta noin 2,3 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentaminen käynnistyy syksyllä 2007 ja se valmistuu vuoden 2009 aikana. Elinkeinopoliittisesti tärkeät väylähankkeet E 18 tien rakentaminen Haminan keskustan pohjoispuolelta ohittavana moottoritienä on arvioitu alkavan loppuvuonna Tämän hetkiset rekkaruuhkat ja niiden aiheuttamat ongelmat nykyisellä valtatie 7:llä ovat nopeuttaneet hankkeen edellyttämän valtion rahoituksen suuntaamista E 18 tien hankkeelle. Tällä hetkellä rahoitus on määritetty hankekoriin vv Haminan kaupunki on laatinut tien rakentamisen edellyttämät voimassaolevien asemakaavojen muutokset sekä yleiskaavan vuonna Kaakkois-Suomen tiepiiri on laatinut tietä koskevan yleissuunnitelman vuonna Mikäli hanke etenee tieviranomaisten suunnitelmien mukaan uusi E 18 tie on Haminan kohdalla liikenteen käytössä nopeimmillaan loppuvuodesta Haminan satamaan johtavan uuden Satamantien ja siihen liittyvän Ensontien rakentaminen alkoi vuonna 2006 ja hanke valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Uusi tieyhteys parantaa merkittävästi sataman liikennettä ja lisää sataman ja sen ympäristön liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Haminan sataman meriväylän syventäminen 10 metristä 12 metriin ja oikaisu alkaa Merenkulkulaitoksen rakennuttamana keväällä 2008 ja valmistuu alusliikenteen käyttöön loppuvuonna Hankkeen kustannusarvio on kaikkiaan 9,8 miljoonaa euroa arvonlisäveroineen. Salmenkylän tasoristeyksen korvaaminen eritasoratkaisuna toteutetaan Ratahallintokeskuksen rakennuttamana. Hankkeen rakentaminen alkaa keväällä 2007 ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Haminan kaupungin osuus hankkeen osalta on tarvittavan katuyhteyden rakentaminen. Kaupungin osuus kustannuksista on 0,54 milj. euroa. Investointi ja kehittämishankkeiden tukikohteet Kuntajakolain 40 :n mukaista tukea on myönnetty kaupungille kuntaliitoksen yhteydessä kaikkiaan euroa. Tuki on tarkoitettu infrastruktuurin rakentamiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen sekä

19 ympäristön parantamiseen. Nimettyinä hankkeina ovat olleet Ruokosuon kaatopaikan sulkemiseen liittyvät työt, Mäkelänkankaan infrastruktuurin rakentaminen sekä Tervasaaren alueen ja rantojen kunnostaminen. Pääosa nimetyistä kohteista on saatu valmiiksi. Tervasaaren alueen aikaisempien toimijoiden vastuulla olevat siistimistyöt ovat vielä osittain kesken, minkä vuoksi kauppahinnan loppuosa on vielä kaupungin hallussa. Rantojen käytön yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2007 aikana.

20 4. TILINPÄÄTÖSTIEDOT 4.1. Kaupungin tilinpäätöstiedot Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset tuotot ja kulut TP 2006 TP 2005 (sisältää vesilaitoksen) 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 21,3 22,8 Vuosikate/Poistot, % 33,2 8,5 Vuosikate /asukas Asukasmäärä Toimintakate Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista Vuosikate Vuosikate -% poistoista = Toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa maksurahoituksen osuuden toimintamenoista. = Osoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuspoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen kun vuosikate alittaa poistot. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. PARAS raja-arvo: vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta on negatiivinen = 100 x Vuosikate / Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Korvausinvestoinnit = poistonalaisten investointien omahankintamenot alkaneella suunnittelukaudella.

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot