HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006. Kaupunginvaltuusto 12.6.2007 42"

Transkriptio

1 HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006 Kaupunginvaltuusto

2 TASEKIRJA 2006 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Kaupungin kehitysvisio Kaupunkistrategia Kaupungin organisaatio 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2.1 Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Kunta- ja palvelurakenneuudistus Haminan kaupungin kehitys Haminan talouden kehitys Yleistä Tilikauden kateluvut ja tulos Vesihuoltolaitos Investoinnit Tase Maksuvalmius Talousarvion toteutuminen ja suurimmat muutokset talousarviossa Takaukset KUNTALIITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Yleis- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöstiedot Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Hamina-konserni Konsernitase ja sen tunnusluvut Konsernitavoitteet Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kuntalain mukainen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 5.1 Käyttötalousosan toteutuminen Yleishallinto Taloushallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloslaskelman toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutuminen Rahoituksen toteutuminen 87

3 6. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 6.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Konsernitase 97 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Kaupungin tilinpäätöksen liitetiedot 1.1.Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhtiöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 112 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 114 ALLEKIRJOITUKSET 115 TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 115

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Hyvät haminalaiset Vuosi 2006 oli tapahtumarikas vuosi. Kaupungin tulevaisuuden kannalta haluan mainita kaksi merkittävää tapahtumaa: Stora Enso Oyj:n Summan paperitehtaan säilymisen ja Haminan meriväylän syventämispäätöksen. Summan tehdas oli kannattavuutensa suhteen noin vuoden ajan omistajansa erityistarkkailussa. Tehtaan johto ja koko henkilöstö ansaitsevat erityiskiitoksen työstään tehtaan säilymisen ja menestymisen puolesta. Haminan meriväylän oikaiseminen ja syventäminen 10 metristä 12 metriin on ollut pitkään kaupungin ja sataman tavoitteena. Vihdoin kesällä 2006 odotettu päätös saatiin ja lopullisesti sen hyväksyi eduskunta vuoden 2007 budjetin käsittelyn yhteydessä. Vuonna 2002 alkanut kaupungin väestömäärän myönteinen kehitys muuttui kertomusvuonna negatiiviseksi, toivottavasti väliaikaisesti. Työpaikkakehitys oli myös negatiivinen, nettovähennyksen ollessa noin 100 työpaikkaa. Nämä työpaikkamenetykset korvaantuvat kuitenkin vuoden 2007 puolella Havesa Components Oy:n liimapuupalkkitehtaan ja L & T Recoil Oy:n tehdashankkeiden valmistuttua. Rakennustoiminta säilyi vilkkaana edellisten vuosien tapaan. Erityisen myönteistä oli työllisyyden kehittyminen; työttömyysprosentti laski vuoden aikana 11,8 prosentista 10,4 prosenttiin. Kaupungin palvelutuotanto pystyi olosuhteisiin nähden vähintäänkin tyydyttävästi vastaamaan palvelutarpeisiin. Suurimmat ongelmat olivat terveydenhuollossa. Valtakunnallinen lääkäripula näkyi myös Haminassa. Suuri osa terveyskeskuslääkäreiden viroista oli täyttämättä eikä ostopalveluja saatu riittävästi. Ammattiopisto siirtyi vuoden 2006 alusta lukien seudullisen kuntayhtymän alaisuuteen. Ensimmäinen toimintavuosi sujui hyvin, eikä yhteistyöongelmia suuremmin ilmennyt. Virolahden kunnan kanssa pitkään jatkunut terveyskeskusyhteistyö päättyi vuoden 2006 alkaessa. Kaupungin talousongelmat jatkuvat. Kaupunki teki vuonna 2006 alijäämää 4,8 milj. euroa, vaikka kunnallisveroprosenttia korotettiin vuoden alusta lukien yhdellä prosenttiyksiköllä. Kaupungin lainamäärä kasvoi voimakkaan investointitahdin vuoksi 3,4 milj. eurolla 45,7 milj. euroon. Asukasta kohti kaupungilla on velkaa e/asukas, kun vastaava luku on valtakunnassa keskimäärin noin euroa/asukas. Kaupunginvaltuuston hyväksymät kaupunkistrategian mukaiset talouden tervehdyttämistoimet eivät ole toteutuneet odotusten mukaisesti. Tämä aiheuttaa luonnollisesti entistä suurempia paineita lähivuosille. Kaupungissa käynnistettiin viime vuoden keväänä laaja kehittämishanke, ns. Tahto -hanke, jonka päätavoitteena on kaupungin organisaatiorakenteen ja toimintamallin uudistaminen. Hanke on edennyt kolmanteen vaiheeseen, jossa kaupunki linjaa itselleen sen rakenne- ja toimintamallin, jonka se katsoo parhaiten soveltuvan edessä avautuviin muutos- ja kehityshaasteisiin. Valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva strategiaryhmä käy lävitse kaupungin tuottamat ja järjestämät palvelut ja tekee esityksen uudeksi toimintamalliksi ja organisaatiorakenteeksi. Työ on vaativa ja sen onnistuminen on erittäin tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta. Esitän parhaimmat kiitokset vuodesta 2006 yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille ja koko kaupunkikonsernin henkilökunnalle. Hannu Muhonen Kaupunginjohtaja

5 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin kehitysvisio 2012 Hamina on houkutteleva idän ja lännen logistinen kohtaamispaikka. Kaupungin hallittu kasvu ympäristöä ja historiaa kunnioittaen saa asukkaat viihtymään ja yritykset menestymään Kaupunkistrategia Kaupunkistrategiassa päästrategia on määritelty seuraavasti: 1. Oikaisemme kaupungin käyttötalouden , M - käyttötalousmenot max. + 2 % vuodessa - tuloveroprosentti 19 % 2006 alkaen - elinvoiman kehityksen kautta + 3 M - realisoimme > 1 M omaisuutta vuodessa 2. Palvelustrategian ja henkilöstöstrategian pohjalta laadimme ja toteutamme tavoiteorganisaation 3. Toimimme innovatiivisesti kaikessa toiminnassa 4. Puolustamme ja vahvistamme Haminan tukijalkoja satama ja logistiikka, teollisuus, varuskunta, maaseutu ja yrittäjyys 5. Vaalimme ja hyödynnämme historiallista perintöä 6. Huolehdimme kaupungin vetovoimaisuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta 7. Uudistamme kaupungin keskustaa ja Tervasaarta 8. Kaikessa toiminnassa huomioimme kestävän kehityksen periaatteet Kaupunkistrategian perusaineistoksi valmisteltiin päävastuualuekohtaisia palvelustrategioita, jotka linjaavat palveluiden laajuutta ja järjestämistapaa. Kaupunki- ja palvelustrategiat hyväksyttiin valtuustossa erillisinä asiakirjoina Kaupungin organisaatio Haminan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio koostuu kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta, 10 lautakunnasta sekä henkilöstöjaostosta. Organisaatiotaulukko on seuraavalla sivulla. Kaupungin palvelutoiminta muodostuu yleishallinnon, taloushallinnon, perusturvan, sivistystoimen ja teknisen toimen päävastuualueista. Päävastuualueet on jaettu tulosalueiksi, joille on muodostettu yksi tai useampia tulosyksiköitä. Päävastuualueelle muodostettujen tulosalueiden palveluista vastaa yksi tai useampi lautakunta.

6 KAUPUNGIN ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yhtiöt, yhtymät ja yhteiset lautakunnat Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtaja Yleishallinnon päävastuualue Kaupunginsihteeri Taloushallinnon päävastuualue Talousjohtaja Perusturvan päävastuualue Perusturvajohtaja Sivistystoimen päävastuualue Sivistystoimenjohtaja Teknisen toimen päävastuualue Tekninen johtaja Keskushallinto Kaupunginkanslia Matkailupalvelut ja tapahtumatuotanto Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto Lomituspalvelut Taloushallinto Ruokapalvelut Tietohallinto Perusturvalautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Terveydenhuolto Vanhustyö Lapsiperhepalvelut Sosiaalityö Koulutus- ja kirjastolautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Koulutus- ja kirjastopalvelut Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Tekninen lautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Maankäyttö Toimitilat Yhdyskuntatekniikka Vesihuoltolaitos Pelastustoimi Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Tielautakunta Yksityistiet

7 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa. Valtuusto hyväksyy mm. talousarvion ja taloussuunnitelman, johtosäännöt, keskeiset taksat sekä valitsee johtavat viranhaltijat. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valittiin Haminan kaupunginvaltuusto vuosiksi , valtuutettuja on 47, jotka jakautuivat eri ryhmien kesken seuraavasti: SDP 17 Kesk. 11 Kok. 11 KD 3 Vas. 3 Vihr. 2 Kaupunginvaltuuston kokoonpano vuonna 2006: Puheenjohtaja: Tulokas Kalervo, maanviljelijä I varapuheenjohtaja: Kalevi Seppälä, vanhempi lehtori II varapuheenjohtaja: Olavi Muuronen, laitosmies Kesk. Kok Sdp Muut jäsenet: Erkkilä Titta opettaja, fil.maist. SDP Filppu Arja sairaanhoitaja KESK Hanttu Veijo herastuomari KOK Helin Matti lääkäri KOK Hietala Reijo laitosmies, eläkeläinen SDP Huovila Sirkka-Liisa toimistovirkailija, toiminnanohjaaja SDP Hytönen Riitta koulukuraattori SDP Hyvönen Timo rautatieläinen SDP Hämäläinen Pentti M. työsuojeluvaltuutettu SDP Hämäläinen Pentti asianajaja, varatuomari KOK Ikävalko Pentti saakka Kulju Jari alkaen kaupunginjohtaja, eläkeläinen autolastausasemanhoitaja SDP SDP Inkeroinen Elina FM, kansanedustajan avustaja KOK Jokinen Jyrki vanhempi konstaapeli, SDP eläkeläinen Jurvansuu Hannah nuorisotyönohjaaja KD Kallio Kauko psykiatrian erikoislääkäri VIHR Kasari Jorma pääluottamusmies VAS Kokkonen Jaakko oppilaanohjauksen lehtori KESK Korpijoki Ilmo yrittäjä KESK Koskinen Jaakko maanviljelijä KESK Kunnari Eija agronomi, luomuviljelijä KESK Kytömäki Juha yliluutnantti KESK Lonka Lea rahoituspäällikkö KESK Metsäranta Uolevi varaosamies SDP Muuronen Olavi laitosmies SDP Nevalainen Ritva lastenohjaaja, eläkeläinen SDP Pekkarinen Hannu myyntineuvottelija SDP Porkka Matti kirvesmies SDP Rautamaa Eeva sairaanhoitaja KOK Rikkola Pekka saakka Heikkilä Juha alkaen rakennusmestari voimalaitosmies SDP SDP Ristolainen Osmo majuri evp KOK Ruokonen Markku kehittämispäällikkö KD Sairanen Ilkka koneahtaaja VAS

8 Seppälä Kalevi vanhempi lehtori KOK Silvennoinen Marja psykologi VIHR Strömberg Raimo yrittäjä KOK Suikkanen Jaana kasv.tiet. maisteri, KOK erityisluokanopettaja Takala Minna sairaanhoitaja SDP Tammilehto Jarmo paloesimies VAS Tamminen Marja-Leena kirjastonhoitaja KESK Tilli Tero agrologi KESK Tulokas Eila perushoitaja KD Tulokas Kalervo maanviljelijä KESK Vihtonen Tarja johtava sosiaalityöntekijä KOK Virtanen Ulla-Maija toimistosihteeri SDP Virtanen Ville työnjohtaja SDP Volkmann-Lahtinen Irmeli opettaja, kasv.tiet.maisteri KOK Yläjääski Jouko maanviljelijä KESK Sihteeri: Summanen Juha, kaupunginsihteeri KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet: Puheenjohtaja Hämäläinen Pentti M. I varapuheenjohtaja Rautamaa Eeva II varapuheenjohtaja Yläjääski Jouko Jäsenet Erkkilä Titta Filppu Arja Hämäläinen Pentti Porkka Matti Strömberg Raimo Virtanen Ulla-Maija Esittelijä Muhonen Hannu 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2.1. Kansantalouden kehitys 1 Talouskasvu on jatkunut nopeana. Koko vuoden bruttokansantuotteen kasvu nousee 5,5 %:n tasolle. Kasvulukuun ovat vaikuttaneet vuoden 2005 satunnaistekijät, merkittävimmin lähtötasoa alentaneet metsäteollisuuden vuoden 2005 seisokit, mutta myös peruskasvu on ollut vahvaa ja laaja-alaista. Vienti kasvanee noin 10 %, Tuonnin kasvu on jäänyt hieman ennakoitua vähäisemmäksi, vaikka energian ja raaka-aineiden hinnat ovat olleet korkealla. Työn tuottavuus on noussut voimakkaasti. Yksityiset investoinnit ovat lisääntyneet aikaisemmin ennustettua enemmän. Kotitalouksien vahva luottamus omaan talouteensa, valtionverotuksen keventyminen sekä työllisyyden ripeä kohentuminen yhdistettynä voimakkaaseen velanottoon pitivät edelleen yllä voimakasta kulutuksen kasvua. Työllisyyden kasvu on viime vuodesta hidastunut mutta on pysynyt vuosiennusteen 1,6 %:n vauhdissa. Vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt :lla. Myös työvoiman tarjonta on jatkanut kasvuaan, joten työttömyysaste jäänee 7,8 %:iin. Inflaatio jäänee vuositasolla 1,6 %:iin. Inflaatiopaineiden vähentämiseksi EKP nosti ohjauskorkoaan vuoden aikana viiteen otteeseen 0,25 %- yksikköä kerrallaan. Ohjauskorko oli vuoden lopulla 3,5 %. 6 kk:n euriborkorko nousi vuoden aikana 2,64 %:sta 3,63 %:iin. Valtiontalous on pysynyt ylijäämäisenä. Kuntien menojen kasvu on kuitenkin jatkunut voimakkaana, vaikkakin hyvän verotulokehityksen vuoksi kuntatalouden alijäämä pienenee vuotta aikaisemmasta. 1 Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 4/2006

9 2.2. Kunnallistalouden kehitys 2 Yleisestä talouden kohentumisesta huolimatta kuntataloudessa on edelleen suuria vaikeuksia. Erityisen huolestuttavaa on kuntien voimakas eriytyminen huonon ja hyvän talouden kuntiin, mikä ilmenee kuntien vuoden 2006 tilinpäätösten ennakkotiedoista. Manner-Suomen kuntien tilikauden tulos nousi ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen positiiviseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi ja vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot. Joka viidennen kunnan vuosikate oli edelleen negatiivinen. Näiden kuntien määrä on kuitenkin vähentynyt 134:stä 84:ään. Kuntatalouden kohentumisen syynä oli verotulojen kasvu. Kuntien verotulot nousivat viime vuonna 6,4 prosenttia. Samalla toimintamenojen kasvu hidastui jossain määrin, alle viiteen prosenttiin edellisvuoden 5,2 prosentista. Sen sijaan investointimäärät nousivat selvästi. Investointien kasvua selittävät infrastruktuurin peruskorjausvauhdin kasvu ja muuttoliike. Kuntien velkaantumisesta johtuvat korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 31 prosenttia. Lainakanta kasvoi edelleen, tosin kasvun nopeus hidastui. Kunnilla on lainaa nyt lähes euroa asukasta kohden. Lainakanta on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Lainakannan ja korkomenojen kasvu sisältää merkittävän riskin kuntien rahoitustasapainon kannalta, kun korkotaso on nyt kohoamassa. Useammalta vuodelta kertynyttä alijäämää on 184 kunnassa. Vuosikate riitti poistoihin vain joka kolmannessa kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kuudennessa kunnassa, mikä osoittaa kuntatalouden olevan vielä kaukana tasapainosta. Vuosikate parani kaikissa kuntaryhmissä. Asukaskohtaisen vuosikatteen asukasmäärällä painotettu oli ennakkotiedon mukaan noin 280 euroa ja aritmeettinen keskiarvo noin 130 euroa. Kymenlaakson kuntien vuosikatteen keskiarvo oli 144 e/as. Maakunnittain laskettuna vuosikate parani kaikissa maakunnissa Pirkanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Vuosikate riitti poistoihin vain Itä-Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Kymenlaaksossa vuosikatteella voitiin kattaa 62 % poistoista Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maan hallitus aloitti syksyllä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) valmistelun. Hallituksen esitys uudistuksesta annettiin eduskunnalle syksyllä Esityksen mukaan palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yhteen kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Myös kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia. Vuoden 2007 kesän aikana kaik-kien kuntien on laadittava valtioneuvostolle toimeenpanosuunnitelma, jossa kunnan on selvitettävä, miten se aikoo omassa toiminnassaan toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Laissa on myös todettu, että eräiden kaupunkiseutujen on laadittava suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palveluiden kuntarajat ylittävän käytön helpottamisesta. Kotkan kaupungilla on velvollisuus laatia tämä suunnitelma yhdessä Haminan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kanssa Haminan kaupungin kehitys Kaupungin vuonna 2002 alkanut väestömäärän kasvu taittui. Väkiluku väheni elokuusta alkaen loppuvuoden aikana 131 hengellä. Vuoden 2007 alkupuolella väkiluku on kääntynyt uudelleen pieneen nousuun. Vuoden 2006 aikana luonnollinen väestökehitys (syntyneet-kuolleet) oli ennakkotietojen mukaan -74 ( ), netto maassamuutto 121 (+24) ja netto maahanmuutto 63 (53). Koko eteläisen Kymenlaakson väkimäärä väheni vuoden aikana noin 360 hengellä ja Pohjois-Kymenlaakson 600 hengellä. 2 Lähde: Kuntaliiton tiedote

10 Taulukko 2. Kaupungin asukasluvun kehitys v Vehkalahti Hamina Yhteensä Muutos Tilastokeskuksen vuoden 2004 lopullisten tietojen mukaan kaupungin työpaikkamäärä nousi 246:lla. Tuoreimpien käytössä olevien vuoden 2004 tietojen mukaan kuluvalla vuosituhannella kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat ovat kasvaneet merkittävästi (+279). Perinteiset teollisuustyöpaikat ja julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet. Työpaikkojen määrän arvioidaan nousseen vuonna 2005 sadalla. Vuonna 2006 paperiteollisuuden ja ahtausalan työpaikat vähenivät, joten kokonaismuutoksen arvioidaan olevan -100 työpaikkaa. Taulukko 3. Haminan työpaikkojen kehitys v Vuosi Työpaikat Lähde Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Kaupungin oma arvio Kaupungin oma arvio Taulukko 3. Haminan työpaikkojen toimialat 2000 ja 2004 Toimiala Työpaikat Työpaikat muutos % muutos kpl Maa- ja metsätalous ,6-11 Kaivostoiminta ja louhinta ,1-2 Teollisuus ,4-185 Sähkö-, vesi- yms. huolto ,2 6 Rakentaminen ,5 71 Kauppa- ja majoitust ,9 47 Kuljetus- ja varastointi ,4 279 Muut yksityiset palvelut ,0 66 Yhteiskunn. palvelut ,4-136 Toimiala tuntematon ,7 48 Yhteensä ,2 249 Työttömyys väheni sekä valtakunnallisesti että Kymenlaaksossa vuoden 2006 aikana. Haminan työttömyysprosentti oli 10,4 %.

11 Taulukko 3. Työttömyys v Vehkalahti Hamina Yhteensä työv. tyött. % työv. tyött. % työv. tyött. % , , , , , , , , , , , , , ,4 Huolimatta Stora Enso Oyj:n Summan tehtaisiin tehdyistä suurista investoinneista yhtiö ilmoitti lokakuussa 2005 asettaneensa Summan tehtaat vuoden mittaiseen kannattavuuden erityistarkkailuun. Syys-lokakuun vaihteessa 2006 yhtiö ilmoitti sulkevansa kaksi tehdasta Keski-Euroopasta. Summan tehdas pystyi parantamaan riittävästi kannattavuuttaan tarkkailujakson aikana, joten se sai jatkaa. Päätöksellä on suuri merkitys Haminan alueen elinvoimalle. Haminan sataman liikennemääriin ja myös Satama Oy:n vuoden 2006 tulokseen vaikuttaa edelleen huomattavasti Stora Enson liikenteen siirtyminen Kotkaan vuoden 2005 puolivälissä. UPM-Kymmene Oyj ja Myllykoski Oyj ovat keskittäneet liikennettään Haminan satamaan. UPM:n Voikkaan tehtaan sulkeminen kesällä 2006 on kuitenkin vaikuttanut sataman kautta kulkevaan paperimäärään. Myöskään konttiliikenteen siirrot muualta Haminan satamaan eivät vielä toteutuneet vuoden vaihteeseen mennessä. Sataman kokonaisliikenne 4,8 milj. tonnia eli liikennemäärä pieneni 2,7 % edellisvuodesta. Tonneissa mitattuna ulkomaanliikenne pieneni 6,2 %, mutta kotimaan liikenne kasvoi 14,2 %. Konttiliikenteen kasvu oli 4,5 %. Vuoden 2007 aikana aloitetaan mittavan investointiohjelman toteuttaminen satamassa. Valtion talousarviossa 2007 on annettu merenkulkulaitokselle oikeus solmia kaupungin kanssa sopimus Haminan meriväylän syventämisestä 12 metriin ja oikaisemisesta niin, että kaupunki rahoittaa hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset lainalla, jonka valtio maksaa kaupungille takaisin vuonna Hanke aloitetaan satama-alueella vuonna 2007 tbt-läjitysaltaan louhepenkereiden rakentamisella. Varsinaiset merenkulkulaitoksen vastuulle kuuluvat syväväylän ruoppaustyöt tehdään HAMINAN TALOUDEN KEHITYS Yleistä Vuoden 2005 tilinpäätös jätti edelleen suhteellisen huonon pohjan vuodelle Vuoden 2005 vuosikate oli 0,6 milj. euroa. Vuosikate sisälsi harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen 1,1 milj. euroa ja pakollisten varausten lisäystä. Ilman näitä poikkeuksellisia eriä vuosikate olisi jäänyt 0,2 milj. euroon. Vuoden 2006 alussa tapahtui paljon organisatorisia ja valtionosuusjärjestelmään liittyviä muutoksia, joten vuosien 2005 ja 2006 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ammatillinen koulutus mukaan lukien oppisopimustoiminta siirtyi vuoden 2006 alusta Kotkan-Haminan Seudun koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon kolme vuotta kestänyt palveluiden myynti Virolahden kunnalle loppui kokonaan. Kaupungin organisaatioon siirtyi mielenterveystoimisto sairaanhoitopiiristä ja yöpartiotoiminta Ravimäkiyhdistykseltä. Kunnat joutuivat vuoden 2006 alusta vastaamaan pitkään työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuen kustannuksista. Lisämeno korvattiin valtionosuuksia korottamalla. Toimeentulotuen kustannukset erotettiin asukasperusteisesta valtionosuusjärjestelmästä. Niihin tulevan valtionosuus kirjataan toimintatuottoihin. Muutosten suuruusluokka-arviot näkyvät seuraavasta taulukosta:

12 muutos vaikutus tulolajeihin vaikutus menolajeihin toimintakatevai kutus vuosikatevaikut us tulosvaikutus Koulutuskuntayhtymän perustaminen Terveyspalveluiden myynnin loppuminen valtionosuudet - 4,8 käyttömenot - 4,6-0,2-0,2 - myyntituotot - 3,0 käyttömenot - 2,6-0,4-0,4-0,4 Mielenterveystoimiston siirto - as. palv. ostot - 0,7 +0,1 +0,1 +0,1 muut menolajit + 0,6 Ýöpartiotoiminnan siirto as. palv. ostot - 0,1-0,1-0,1-0,1 muut menolajit + 0,2 Työmarkkinatukiuudistus valtionosuudet + 0,4 av. yhteisöille -0,7-0,7-0,3-0,3 Toimeentulotukiuudistus valtionosuudet +/- 0,5 + 0,5 - - Koulutuskuntayhtymän perustaminen näkyy myös rahoituslaskelman ja talousarvion investoinneissa. Yleishallinnossa on investointimenona kaupungin sijoitus kuntayhtymän peruspääomaan 5,9 milj. euroa. Peruspääoma on ollut euron rahasijoitusta lukuun ottamatta kaupungin ammattiopiston taseomaisuus, jonka vähennys taas näkyy sivistys- ja teknisen toimen investoinneissa noin 5,6 milj. euron suuruisena luovutustulona. Eläkemenoperusteisen maksu on vuonna 2006 jaettu tulosalueille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kate eläkemenoperusteiselle maksulle on aikaisemmin, myös vuonna 2005, kerätty tulosalueilta maksettujen palkkojen sivukuluna. Nyt maksu on jaettu suoraan tulosalueiden kuluksi niiden palvelussuhteista aiheutuneiden eläkemenojen suhteessa. Muutos on vähentänyt henkilöstökuluja niillä tulosalueilla, joiden toiminta on laajentunut vasta viime vuosikymmenien aikana, koska niiden palvelussuhteista on kertynyt palkkasummaan verrattuna keskimääräistä vähemmän eläkemenoa. Sellaiset eläkemenot, jota vastaavaa toimintaa kaupungilla ei tällä hetkellä ole, on kirjattu henkilöstöhallinnon tulosalueen kuluksi. Muutos perustuu valtakunnalliseen suositukseen. Muutos on tehty talousarvioon vuoden vaihteen jälkeisessä ns. ylitysoikeuskäsittelyssä. Kaupungin taloustilanteen takia kaupunginvaltuusto nosti kunnallisveroprosentin 19:ään, mikä lisäsi verotuottoa noin 2,7 milj. eurolla. Lähinnä veronkorotuksen ansiosta vuosikate nousi 2,4 milj. euroon (110 e/as). Alkuperäisen talousarvion vuosikatetavoite oli 4,6 milj. euroa. Tilikauden alijäämä oli 4,8 milj. euroa, minkä jälkeen taseeseen jäi vielä 1,5 milj. euron ylijäämäpuskuri Tilikauden kateluvut ja tulos Tilikauden toimintatuotot olivat 21,5 ( ,9) milj. euroa ja toimintakulut 101,2 (105,3) milj. euroa. Tilikauden toimintakate oli -79,3 milj. euroa eli se parani 1,6 milj. euroa. Toimintakatteen paranemasta suurin osa johtuu ammattiopiston poistumisesta kaupungin organisaatiosta: ammattiopiston kulut olivat mukana vuoden 2005 toimintakatteessa, mutta suurin osa sen tuotoista oli valtionosuuksissa, jotka vaikuttivat vasta vuosikatteeseen. Kuten edellä on todettu monet organisatoriset ja rahoitusmuutokset vaikeuttavat lukujen sisällä olevan perustoiminnan volyymin ja kustannusten kehityksen arviointia. Kun toimintatuotoista ja kuluista poistetaan edellä mainitut merkittävät muutokset sekä vuoden 2005 poikkeuksellisia tekijöitä, toimintakulujen kasvu näyttäisi jääneet kolmen prosentin tasoon, mikä on valtakunnalliseen tasoon nähden suhteellisen pieni luku. Jos vertailusta poistetaan vielä oman toiminnan kasvuvauhdin selvittämiseksi asiakaspalveluiden osto kuntayhtymiltä -tili, jäljelle jääneiden toimintakulujen kasvu on hieman alle 4 %. Noin 90 % kuntayhtymiltä ostetuista asiakaspalveluista on ostoja sairaanhoitopiiristä. Kuntayhtymä siirtyi vuoden 2006 alusta kolmen vuoden käytön liukuvan keskiarvon perustuvaan laskutukseen ja määritti etukäteen osakaskunnilta perittävän kokonaissumman. Näin tehty laskutus piti Haminan maksuosuuden ennallaan. Aikaisemmin kymmenen vuoden aikana kustannukset ovat nousseet keskimäärin lähes yhdeksän prosenttia vuodessa. Henkilöstökustannukset pienenivät 2,9 milj. euroa (5,2 %). Myös muiden menolajien summat pienenivät. Mikäli analyysiä tehdään em. rakennemuutokset huomioiden, organisaatioon jääneen toiminnan henkilöstökulut kasvoivat 4,1 %. Palkkakustannukset kasvoivat 2,9 %. Sivukulujen suurempi kasvu johtuu lähinnä eläkevakuutusmaksujen noususta. Avustusmenojen kasvu johtuu pääosin työmarkkinatuen kuntaosuudesta, josta maksettiin valtiolle noin 0,7 milj. euroa.

13 Yleishallinnon ulkoiset menot pysyivät ennallaan. Taloushallinnon menot pienenivät 0,4 milj. eurolla lähinnä ruokapalveluiden toimintavolyymin pienentymisen takia. Sivistystoimen bruttomenot alenivat lähes 20 %, mistä leijonanosan selittää ammattiopiston kustannusten poissiirtyminen. Teknisen toimen ulkoiset menot pysyivät ennallaan. Myös perusturvan ulkoiset menot pysyivät ennallaan. Sen nettomenot nousivat kuitenkin 3,0 milj. eurolla. Kustannusten nousun lisäksi muutosta selittävät edellä mainitut muutostekijät. Terveydenhuollon nettomenot nousivat 1,5 milj. euroa (5,2 %) ja vanhustyön 0,5 milj. euroa (9,4 %), lapsiperhepalveluiden 0,3 milj. euroa (4,6 %) ja sosiaalityön 0,6 milj. euroa (8,0 %). Jos terveydenhuollon nettomenoista poistaa kaupungille siirtyneen mielenterveystoimiston ja kuntayhtymäostojen osuudet, oman terveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat yli 11 %. Verotulot kasvoivat 4,9 milj. eurolla (8,9 %). Kunnallisveron tuotto kasvoi 4,1 milj. eurolla (8,0 %), kiinteistöveron 0,2 milj. eurolla (10,7 %) ja yhteisöveron tuotto 0,5 milj. euroa (16,1 %). Ilman veroprosentin korotusta kunnallisveron tuoton kasvu olisi jäänyt 2,7 %:n tasolle. Valtionosuudet alenivat 4,2 milj. euroa (17,8 %). Jos harkinnanvarainen rahoitusavustus ja ammattiopiston valtionosuudet poistetaan vertailuluvuista, valtionosuudet kasvoivat 1,7 milj. euroa (9,6 %). Luvussa on mukaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kompensaatio, joka oli noin 0,4 milj. euroa. Nettorahoitustuotot pienenivät lähes 0,5 milj. euroa. Vähenemä aiheutuu Haminan Energia Oy:n osingon alentumisesta normaalille tasolle sekä korkokulujen reippaasta kasvusta (26,1 %). Tilikauden poistot olivat 6,7 milj. euroa. Arvonalentumisiin on kirjattu 0,5 milj. euron kulu Uuperinrinteet Oy:n osakepääoman alentamisen takia. Tilikauden alijäämäksi jää 4,8 milj. euroa. Haminan seudun koulutuskuntayhtymän vuoden 2002 investoinneista syntynyt poistoero on tuloutettu kokonaan, koska vastaava omaisuus on siirtynyt uudelle koulutuskuntayhtymälle. Vuosikatteella voitiin kattaa vain kolmannes poistoista Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos on käsitelty muuna taseyksikkönä. Laitoksen liikevaihto oli 3,9 (3,5) milj. euroa eli liikevaihto kasvoi 8,8 %. Laitoksen liikeylijäämä kasvoi noin 0,2 milj. eurolla Investoinnit Tilikauden investointimenot olivat 13,9 milj. euroa, josta koulutuskuntayhtymän perustamisen osuus oli 5,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat käyttöomaisuuden myyntivoitot mukaan lukien 6,1 milj. euroa. Maanhankintaan käytettiin 0,9 milj. euroa. Federleyn aravavuokratalo siirrettiin tasearvostaan keväällä Hamina-Asunnot Oy:lle (0,9 milj. euroa). Huomattavin oma talonrakennuskohde oli Sahakosken perhetukikeskuksen saneeraus, johon käytettiin noin 0,7 milj. euroa. Muihin talonrakennuskohteisiin käytettiin 1,4 milj. euroa. Kunnallistekniikan huomattavin yksittäinen kohde oli elokuussa alkanut Sataman/Ensontie hanke, joka on yhteinen tiehallinnon kanssa. Hankkeen vuoden 2006 kustannukset olivat 0,9 milj. euroa. Muita yhdyskuntateknisiä töitä tehtiin 1,6 milj. eurolla. Vesihuoltolaitoksen kokonaisinvestoinnit olivat 1,8 milj. euroa, vanhoja verkostoja saneerattiin 0,9 milj. eurolla ja uusia rakennettiin 0,7 milj. eurolla. Ilman koulutuskuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä investointien tulorahoitusprosentti olisi ollut 31.8 % ja pääomamenojen tulorahoitusprosentti 17,6 % Tase Kaupungin taseen loppusumma oli 153,4 (155,3) milj. euroa. Pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden ja sijoitusten yhteisarvo oli 142,7 (143,2) milj. euroa. Oma pääoma oli 93,3 (98,0) milj. euroa ja vieras pääoma 58,6 (55,4) milj. euroa. Kaupungin vakavaraisuutta mittaava omavaraisuusaste oli 60,9 (63,3) %. Kahta vuotta aikaisemmin tunnusluvun arvo oli 67,6 % ja kolmea vuotta aikaisemmin 76,5 %. Vuonna 2005 kaikkien kuntien keskiarvo oli 68,0 (69,7) %. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 56,6 % (ka ,0 %) ja rahoitusvarallisuus e/as (ka e/as). Tunnusluvuista näkyy kaupungin velkaantuminen jatkuminen, vaikkakin velkaantumistahti hidastui vuoden 2006 aikana. Kaupungin lainamäärä nousi 3,4 milj. eurolla 45,7 milj. euroon (2.096 e/as). Kuntien keskiarvo vuonna 2005 oli e/as. Ennakkotietojen mukaan keskiarvo nousee vuoden 2006 tilinpäätöksissä tasolle e/as.

14 Pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli vuodenvaihteessa 3,6 (2,9) %. Salkkurakenteen takia salkun keskikorko seuraa markkinakorkojen muutosta noin puolentoista vuoden viiveellä Maksuvalmius Kassan riittävyyden tunnusluku oli 10 pv. Kuntatodistuksia laskettiin liikkeelle lähes kuukausittain pääasiassa kuukauden loppupuolella maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuksilla tuettiin vuoden aikana jossakin määrin myös konserniyhtiöiden maksuvalmiutta Talousarvion toteutuminen ja suurimmat muutokset talousarviossa Talousarvioon tehtiin muutoksia molemmissa osavuosikatsauksissa. Maaliskuussa 2007 käsiteltiin vielä talousarviovuoden jälkeiset ns. ylitysoikeustyyppiset muutokset. Ennen ensimmäistä osavuosikatsausta kaupunginvaltuusto lisäsi talousarvioon 4,16 milj. euron määrärahan EU 4 rampin ja siihen liittyvän tausta-alueen rakentamista varten. Ramppia katsottiin tarvittavan kesällä liikenteeseen tulleiden suurempien Hybridi-RoRo alusten takia. Liikenne voitiin kuitenkin käynnistää ilman uutta ramppia, joten määräraha poistettiin talousarviossa toisessa osavuosikatsauksessa. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa käyttötalouden menomäärärahoja lisättiin 0,6 milj. euroa ja korjattiin koulutuskuntayhtymän perustamiseen liittyvät määrärahat. Lisämenot rahoitettiin pääosin valtionosuuksien tuloarvioita nostamalla. Toisessa osavuosikatsauksessa muutokset keskittyivät perusturvaan, jonka määrärahoja lisättiin kaikkiaan 1,7 milj. eurolla. Merkittävimmät lisäykset tehtiin terveydenhuoltoon, lapsiperhepalveluihin ja vanhustyöhön. Terveydenhuollon muutosten nettomenovaikutus oli 0.8 milj. euroa. Muutosten jälkeen vuosikatetavoite putosi 1,7 milj. euroon. Investointimäärärahoja pienennettiin lähinnä hankkeiden siirtymisen vuoksi. Koska suurinta aikaisemmin tehtyä yksittäistä menolisäystä (EU 4 ramppi) ei oltu katettu, muutosten kattamiseen jouduttiin ottamaan lisälainaa 2,0 milj. euroa. Osavuosikatsauksen yhteydessä päätettiin myös käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennuksesta Uuperinrinteet Oy:n vuoksi. Tilikauden päättymisen jälkeen talousarvion käyttötalousosaan hyväksyttiin noin 2,1 milj. euroa menolisäyksiä ja 1,9 milj. euroa tulonlisäyksiä. Suurimmat muutokset tehtiin perusturvan määrärahoihin, jonka nettomenot kasvoivat 0,9 milj. euroa. Vuosikatetavoite nousi 1,9 milj. euroon. Muutoksesta suurin osa katettiin sivistystoimen määrärahoja alentamalla ja lisäämällä rahoitustulojen tuottoarviota. Tässä käsittelyssä tehtiin myös eläkemenoperusteisen maksun kohdistamisen takia tarvittavat määrärahamuutokset. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatulot ylittyivät 0,6 milj. eurolla. Terveydenhuollossa aloitettiin vuoden 2006 alusta laboratoriotutkimusten sisäinen veloitus muilta kustannuspaikoilta. Tätä sisäistä veloitusta, noin 0,9 milj. euroa, ei ollut mukana talousarviossa. Mikäli ko. muutos jätetään pois tarkastelusta, toimintatulot alittivat alkuperäisen talousarvion. Alitusta oli sekä maksu- että muissa toimintatuloissa. Suurin alitus oli muiden toimintatulojen sisällä myyntivoitoissa, joissa toteutuma jäi 45 %:iin alkuperäisestä Toimintamenot ilman laboratoriolaskutusta ylittyvät 2,0 milj. eurolla. Suurin ylitys (1,2 milj. euroa) oli palveluiden ostossa, Myös aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ylittivät alkuperäisen arvion 0,7 milj. eurolla. Näin ollen toimintakate heikkeni 2,4 milj. eurolla. Rahoitusosan nettotulot paranivat 0,2 milj. eurolla, joten vuosikate jäi 2,2 milj. euroa alkuperäisestä tavoitteesta. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylityksiä oli sekä perusturvan että teknisen toimen menoissa. Perusturvan nettomenojen ylitys oli 2,5 milj. euroa ja teknisen toimen 1,0 milj. euroa. Teknisen toimen ylitykset syntyivät lähes kokonaan toimitilojen tulosalueella. Vuoden 2006 ja 2007 välillä ei tapahtunut vertailukelpoisuutta heikentäviä muutoksia. Kun verrataan toteutumia vuoden 2007 talousarvioon, joudutaan toteamaan jälleen kerran, että perusturvan tulosalueet keskitettyjä hallintopalveluita ja sosiaalityötä lukuun ottamatta joutuvat tulemaan vuonna 2007 toimeen vuoden 2006 nettomenoilla. Teknisen toimen päävastuualueella toimitilojen pitäisi pystyä 6,0 milj. euron menoilla 0,4 milj. euroa parempaan nettotulokseen kuin vuotta aikaisemmin. Mikäli edellä mainittujen perusturvan tulosalueiden menot kasvavat hieman luonnollista aikaisempaa tasoaan hitaamminkin, esim. 5 %:n tahtia, niistä on odotettavissa yli 2,5 milj. euron lisämenot vuoden 2007 aikana. Koska vastaavia lisätuloja ei ole käyttötaloudessa tiedossa ilman uusia säästötoimia, lisämenojen toteutuminen aiheuttaisi vuosikatteen jäämisen edelleen 2,5 milj. euron tasolle! Mikäli edellä esitetty kehitys toteutuu, kaupunginvaltuusto joutuu harkitsemaan, pystytäänkö kaupungin talous tasapainottamaan ilman kuntalain 65.3 :n mukaista toimenpideohjelmaa.

15 2.5.8 Takaukset Kaupungin takausvastuut olivat vuoden vaihteessa 41,9 (36,9) milj. euroa. Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset olivat 33,7 (31,0) milj. euroa. Niistä oli asuntotuotantoon liittyviä 14,0 (13,0) milj. euroa. Haminan Satama Oy:lle takauksista oli myönnetty 11,6 (10,6) milj. euroa. Muille kuin tytäryhteisöille myönnetyt takaukset olivat 8,2 (6,0) milj. euroa. Takauksia kasvatti Havesa Components Oy:n liimapuupalkkitehtaan rakentamista varten annetut 2,5 milj. euron takaukset. 3. KUNTALIITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista seurataan viiden vuoden ajan. Selvitys annetaan toimintakertomuksen yhteydessä. Kuntaliitoksen tavoitteena oli myös kunnallistalouden vakaan kehityksen turvaaminen. Tältä osin tulevaisuus näyttää edelleen erityisen haasteelliselta. Kaupunkistrategian mukaan kaupunki pyrkii oikaisemaan käyttötalouden puristamalla käyttötalouden vuotuisen menojen nousun 2 %:iin, nostamalla tuloverotusta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2006 alusta sekä realisoimalla kaupungin omaisuutta 1 milj. eurolla vuodessa. Kaupungin elinvoiman lisääntyminen eli väestö- ja työpaikkamäärän nousu on arvioitu vahvistavan verotuksen tuottoa kolmella milj. eurolla vuodessa. Erityisesti perusturvan tulosalueiden kulukehitys on edelleen huolestuttavan nopeata. Kaupunkistrategian tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi menojen reaalikasvun puristamista käytännössä nollaan, mikä ei onnistu nykyisillä toimintatavoilla ja palvelurakenteilla. Kunnallisverotusta kiristettiin prosenttiyksiköllä, mutta siitä huolimatta saavutettiin vain 2,4 milj. euron vuosikate, jolla voitiin kattaa poistoista vain noin kolmannes. Terveessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin vuosikatteen pitäisi olla poistojen tasolla. Tilinpäätöksen liitetietona esitetään selvitys poistojen ja poiston alaisten investointien vastaavuudesta kaudella Laskelman mukaan investointien omahankintamenot ovat keskimäärin 2,4 milj. euroa vuodessa suuremmat kuin poistot. Näin ollen edes poistojen suuruisella tuloksella ei voida pysäyttää kaupungin lisävelkaantumista suunnitelmakaudella. Vaikkakin väestömäärä on kääntynyt uudelleen kasvuun vuoden 2007 alussa, lienee edelleen hyvin haasteellista lisätä kaupungin väestö- ja työpaikkamäärän kasvun kautta verotuksen tuottoa kolmella milj. eurolla vuodessa. Terveyspalveluiden myynnin loppuminen ja koulutuskuntayhtymän perustaminen ei pienentänyt kaupungin kiinteitä kustannuksia ko. toimintojen volyymien suhteessa. 3.1 Yleis- ja taloushallinto Haminan kaupungin kuntaliitoksesta lähtien myönteisenä jatkunut työpaikka- ja väestökehitys kääntyi kertomusvuonna negatiiviseksi. Asukasluku oli , joten siinä oli vähennystä 131. Työpaikkojen arvioidaan vähentyneen noin sadalla. Menetykset korvautuvat vuoden 2007 puolella uusien tehdashankkeiden valmistuttua. Kaupungin oman organisaation toiminnan kehittäminen jatkuu vuonna 2007 Tahto projektissa. Siinä päätetään palveluiden organisointi- ja tuotantotavoista ja laaditaan niiden perusteella kaupungille uusi organisaatiorakenne. Asukkaille suunnattua tiedotustoimintaa on toteutettu viikoittain ilmoituslehdissä julkaistavilla kaupunki tiedottaa palstoilla, internet kotisivuilla ja uusille asukkaille jaettavalla kaupungin palvelutiedote paketilla. Keskitetyn asiakaspalvelupisteen asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet. Se toimii myös kahden suuntaisena tiedotuspaikkana asukkaiden ja kaupungin välillä. Yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa on tuettu yhteensä euron avustuksilla vuonna 2006.

16 3.2 Henkilöstöhallinto Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutuminen Kuntaliitoksen yhteydessä asetettu tavoite henkilöstön hallitusta vähentämisestä toteutui jälleen vuoden 2006 aikana. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 77 henkilöä ja henkilöstön kokonaismäärä yli 100 henkilöä pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Henkilöstömäärän todellinen nettopoistuma on kuitenkin vain 19 henkilöä, kun otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen uudelleen järjestelyt ja Virojoen terveysaseman siirtyminen Virolahden kunnalle sekä psykiatrisen poliklinikan ja yöpartiotoiminnan siirtyminen Haminan kaupungin omaksi toiminnaksi. Henkilöstömäärän kehitys vuosina ilmenee alla olevasta taulukosta. Päävastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yleishallinto Taloushallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Kaupunki on kuntaliitossopimuksen mukaisesti panostanut normaalitilannetta enemmän henkilöstön kehittämiseen. Henkilöstöhallinnon käytössä olleita työyhteisön kehittämismäärärahoja on käytetty työyhteisövalmennukseen ja muihin työyhteisön kehittämishankkeisiin. Esimiesten koulutusohjelma on jatkunut suunnitellusti. Esimiesvalmennukseen on osallistunut yhteensä 100 esimiestä ja asiantuntijaa. Vuoden 2006 alusta lukien esimiesten koulutusta on toteutettu yhteistyössä Etelä- Kymenlaakson muiden kuntien kanssa. Esimieskoulutuksessa on mahdollista suorittaa joko 2-vuotinen johtamisen erikoisammattitutkinto tai 1-vuotinen esimiesvalmennus. Kaupungin koko henkilöstöä koskeva työyhteisövalmennus toteutettiin sivistystoimen ja teknisen toimen päävastuualueilla. Perusturvan päävastuualueella valmennusohjelma jatkuu vuoden 2007 puolelle. Valmennusohjelman aikana jokainen kaupungin palveluksessa oleva työntekijä saa kolmen päivän pituisen työyhteisövalmennuksen. Esimiesvalmennuksen ja työyhteisövalmennuksen keskeisenä tavoitteena on työ- ja toimintakulttuurien sekä johtamiskäytäntöjen yhtenäistäminen. Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa on linjattu vuoteen 2012 ulottuvassa henkilöstöstrategiassa, jonka toteuttaminen käynnistyi viime vuonna. Henkilöstöstrategian tärkein hanke on kaupungin organisaation ja toimintamallin uudistamiseen tähtäävä TAHTO-hanke, johon liittyvä perusselvitys valmistui vuoden 2006 lopulla. Hankkeen toteuttaminen jatkuu vuonna Perusturva Terveydenhuollossa terveyspalvelut on pystytty tuottamaan hoitotakuun mukaisesti lukuun ottamatta hammashuoltoa. Hammashuollon palveluiden saantia on pystytty parantamaan toimintatapoja uudistamalla sekä käyttämällä ostopalvelulääkäreitä korjaamaan hammaslääkäripulaa. Terveyspalveluiden tuottamista sekä terveysasemalla että työterveydessä on vaikeuttanut terveyskeskuslääkäripula. Omassa erikoissairaanhoidossa kirurgian apulaisylilääkärin virka on ollut täyttämättä lähtien, minkä aiheuttamaa toiminnanvajausta korjattiin osittain hankkimalla kirurgeja tilapäisjärjestelyin. Vuodeosastoiltamme jatkohoitopaikkaa jonottaville sitä ei löytynyt riittävän nopeasti, mikä johti sairaanhoitopiirin jonotus- eli sakkopäivien kertymiseen. Aikuispsykiatrian avopalveluiden siirtyminen Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä omaksi toiminnaksi sekä työterveyshuollon irrottautuminen väestövastuisesta avosairaanhoidosta alkaen onnistuivat hyvin. Vuonna 2004 vahvistettua vanhuspoliittista strategiaa toteutettiin eri osa-alueilla. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön tiivistämistä jatkettiin. Toukokuussa käynnistettiin ikäihmisten neuvolan toiminta ja kesällä valmistui ikäihmisten palveluopas. Omaishoidon tuen määrärahaa lisättiin ja tukea voitiin myöntää kaikille kriteerit täyttäville. Monet runsasta hoivaa tarvitsevat vanhukset eivät ole tarpeisiinsa nähden oikeilla hoitopaikoilla. Tilakysymykseen kaupunki paneutui käynnistämällä uuden 70-paikkaisen Saviniemen hoivakodin suunnittelun. Samassa yhteydessä

17 laadittiin ja vahvistettiin sopimus Kymen Sotavammaisten sairaskodin tulevasta käytöstä veteraani-ikäpolvien hiipumisen jälkeen. Lasten päivähoitopalvelujen rakenne on saatu kuntoon, kun itäinen Hamina sai keskuspäiväkotinsa. Lasten kotihoidon tuki, Hamina-lisä, on ollut suosittu palvelumuoto, sillä 478 perhettä on saanut vuoden vaihteessa kotihoidontukea. Päivähoitopalveluja järjestetään 42 %:lle alle koulu-ikäisistä ja esiopetukseen osallistuvat mukaan lukien 55 %:lle alle kouluikäisistä. Metsäkylän esiopetusikäisille järjestettiin määräaikaista esiopetusta toimikaudella. Lapsiperhepalveluiden tulosalueella on edelleen keskitytty työtapojen ja menettelyiden yhdenmukaistamiseen mm. laatutyön avulla. Sahakosken perhetukikeskuksen kehittäminen ja rakentaminen etenee hyväksytyn suunnitelman mukaan. Laajentuva toiminta alkaa syksyllä Toiminnan mahdollistavat uudet virat on perustettu. Asiakaslähtöisyyteen on panostettu prosessien avaamisen ja laadunvarmistuksen kautta. Henkilöstön kehittymismahdollisuudet on turvattu koulutuksilla. Sosiaalityöhön on saatu osaavaa ja pätevää henkilöstöä. 3.4 Sivistystoimi Kuntaliitosstrategian mukaan varsinkin sivistystointa koskevia palveluiden kehittämishankkeita olivat uusi yhteinen lukio, uusi keskustan ala-aste, Vilniemen koulu ja Tallinmäen päiväkoti sekä peruskoulujärjestelyt Ruissalo-Poitsila alueella. Kehittämishankkeet ovat toteutuneet Vilniemen koulua ja Tallinmäen päiväkotia lukuun ottamatta vuoden 2005 syksyyn mennessä. Vilniemen koulun laajentumisen suunnittelu on käynnissä. Etelä-Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutusratkaisut on tehty: Haminan ammattiopisto siirtyi vuoden 2006 alusta osaksi uutta alueellista koulutuskuntayhtymää. Koko sivistystoimen henkilöstö osallistui työyhteisövalmennukseen. Merkittävä määrä sivistystoimen esimiehistä on myös osallistunut EVA- ja JET-koulutuksiin. Kulttuuritointa sivuavia matkailun kehittämisjohteita ovat mm. Haminan historiallinen keskusta ja kulttuurimatkailu. Haminan historiallisen keskustan merkitystä korostetaan ja kulttuurimatkailua kehitetään mm. museonäyttelyin ja erilaisin tapahtumin. Kaupunginmuseon peruskorjaus valmistui vuonna Tekninen toimi Maankäyttö- ja tonttipolitiikka Haminan kaupungin tulevan maankäytön kannalta merkittävä keskeisten alueiden yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Yleiskaavassa varaudutaan kaupungin asukasmäärän lievään kasvuun siten, että asukasluku vuonna 2020 tulisi olemaan yli henkeä. Työpaikkojen kasvuun on varauduttu niin, että vuosittainen lisäys on 150 työpaikkaa. Kaavassa on varattu näitä kasvuennusteita varten uusia asuinalueita ja työpaikka-alueita mm. Tervasaaresta, kaupungin koillispuolelta, Summan risteysalueelta sekä Haminan sataman pohjoispuolisilta alueilta. Maankäytön kannalta merkittäviä kaavamuutoksia laadittiin vuoden 2006 aikana sataman alueella, jossa asemakaavamuutokset koskevat koko sataman toiminta-aluetta sekä lisäksi myös sataman laajentamista Hillonlahden pohjoispuoliselle alueelle. Muutoksista hyväksymiskäsittelyyn eteni Paksuniemeä ja nestesataman ja kaasusataman käsittävä asemakaavan muutos. Toinen ja kolmas vaihe kaavamuutoksista tulevat käsittelyyn vuoden 2007 aikana. Vuoden aikana valmistui asemakaavaehdotus, joka mahdollistaa kansainvälisestikin merkittävän 14 km:n moottoritien rakentamisen valtatielle 7 (E 18) Haminan keskustan pohjoispuolitse. Asemakaavan muutos mahdollistaa yksityiskohtaisen tiesuunnittelun käynnistämisen vielä vuoden 2007 aikana. Haminan keskustan elävöittämiseen tähtäävä kehittämishanke käynnistyi ydinkeskustan Torinvarren koulun korttelin (kortteli 1027) suunnittelulla. Vuoden 2006 aikana korttelin tulevaksi käyttötarkoitukseksi valikoitui viihdeuimala/-kylpylä. Konsultin toimesta laadittiin kylpylän kannattavuuslaskelmia ja teetettiin lisäselvityksiä. Edellisistä mainittakoon mm. vanhan Torivarren koulun rakennushistoriallinen selvitys sekä rakennusta koskeva kuntokartoitus. Museoviraston toimesta tehtiin korttelin vanhan linnoitusrakenteen tutkimus. Hanke jatkuu asemakaavan muutoksen laatimisella sekä toteuttamisedellytysten lisäselvityksillä.

18 Tervasaaren alueen suunnittelua jatkettiin mm. pilaantuneen maan kunnostamiseksi tehdyillä selvityksillä. Kunnostusta varten ympäristökeskus myönsi ympäristöluvan syksyllä Alueen asemakaavoitus jatkuu vuonna 2007 ja merellisen alueen ensimmäiset korttelit toteutuvat nopeimmillaan vuonna Rakennusoikeutta alueelle on tulossa noin kerrosneliömetriä. Raakamaata on hankittu Summasta uutta Ajuksenkallion asuntoaluetta varten (n. 5,84 ha) sekä sataman laajenemisalueilta Paksuniemestä ja Hillosta. Paksuniemen alueelta hankitun kiinteistön pinta-ala oli n. 1,5 ha kaupungin omistaman maa-alan ollessa vuoden lopulla yhteensä noin 36,5 ha eli 76 % koko niemen maa-alueesta. Yksityisomistuksessa vielä olevan neljän kiinteistön osalta laitettiin vireille lunastustoimitus. Hillon alueelta hankittiin kolme kiinteistöä yhteispinta-alaltaan n. 34 ha. Maanhankintaa on ollut myös Mäkelänkankaan teollisuusalueella ja Summan risteysalueella. Kaupungin toiminnoille tarpeettomaksi luokitellun kiinteän omaisuuden realisointi eteni kahden rakennetun kiinteistön (mm. Mustaniemen leirikeskus) myynnillä ja Federleyn talon luovuttamisella Hamina Asunnot Oy:lle. Maapolitiikassa on noudatettu aikaisemmin vakiintuneita toimintaperiaatteita maapoliittisen ohjelman laatimisen siirtyessä vuodelle Vasteenin laajennusalueen tonttihinnoittelussa otettiin huomioon alueen hankinta- ja rakentamiskustannuksia, muilta osin noudatettiin aikaisempia luovutushintoja ja ehtoja. Kunnallistekniikan piirissä oleva luovutuskelpoinen omakotitonttivaranto oli vuoden lopussa 56 tonttia. Omakotitonttien luovutusten osalta lukumääräiset tavoitteet saavutettiin kysynnän oltua varsin vilkasta. Vuonna 2006 varatuista tonteista on vielä luovuttamatta 24 kpl. Jatkossa pitkän ajan tarjontaa turvataan Ajuksenkallion kaavoittamisella. Palveluhankkeet Sahakosken perhetukikeskuksen peruskorjaus ja muutostyöt Haminan kaupungin Myllykylän kylässä käynnistyivät syksyllä Hanke valmistuu aikataulun mukaisesti elokuussa Hankkeen kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa. Vanhustyössä kehitykseen on varauduttu mm. siten, että nykyistä laitosmaista hoitotapaa muutetaan enemmän palveluasumisen mahdollistavaan hoitomuotoon. Yhtenä hankkeena on käynnistynyt uuden 79 -paikkaisen hoivakodin rakentaminen Saviniemen kaupunginosaan Haminan sairaalan ja sotavammaisten hoitoja kuntoutuskodin yhteyteen. Uudisrakennuksen pinta-ala on noin kerrosneliömetriä ja hankesuunnitelman mukainen alustava kustannusarvio on n. 7,6 miljoonaa euroa. Hankkeeseen odotetaan saatavan asuntorahaston avustusta noin 2,3 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentaminen käynnistyy syksyllä 2007 ja se valmistuu vuoden 2009 aikana. Elinkeinopoliittisesti tärkeät väylähankkeet E 18 tien rakentaminen Haminan keskustan pohjoispuolelta ohittavana moottoritienä on arvioitu alkavan loppuvuonna Tämän hetkiset rekkaruuhkat ja niiden aiheuttamat ongelmat nykyisellä valtatie 7:llä ovat nopeuttaneet hankkeen edellyttämän valtion rahoituksen suuntaamista E 18 tien hankkeelle. Tällä hetkellä rahoitus on määritetty hankekoriin vv Haminan kaupunki on laatinut tien rakentamisen edellyttämät voimassaolevien asemakaavojen muutokset sekä yleiskaavan vuonna Kaakkois-Suomen tiepiiri on laatinut tietä koskevan yleissuunnitelman vuonna Mikäli hanke etenee tieviranomaisten suunnitelmien mukaan uusi E 18 tie on Haminan kohdalla liikenteen käytössä nopeimmillaan loppuvuodesta Haminan satamaan johtavan uuden Satamantien ja siihen liittyvän Ensontien rakentaminen alkoi vuonna 2006 ja hanke valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Uusi tieyhteys parantaa merkittävästi sataman liikennettä ja lisää sataman ja sen ympäristön liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Haminan sataman meriväylän syventäminen 10 metristä 12 metriin ja oikaisu alkaa Merenkulkulaitoksen rakennuttamana keväällä 2008 ja valmistuu alusliikenteen käyttöön loppuvuonna Hankkeen kustannusarvio on kaikkiaan 9,8 miljoonaa euroa arvonlisäveroineen. Salmenkylän tasoristeyksen korvaaminen eritasoratkaisuna toteutetaan Ratahallintokeskuksen rakennuttamana. Hankkeen rakentaminen alkaa keväällä 2007 ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Haminan kaupungin osuus hankkeen osalta on tarvittavan katuyhteyden rakentaminen. Kaupungin osuus kustannuksista on 0,54 milj. euroa. Investointi ja kehittämishankkeiden tukikohteet Kuntajakolain 40 :n mukaista tukea on myönnetty kaupungille kuntaliitoksen yhteydessä kaikkiaan euroa. Tuki on tarkoitettu infrastruktuurin rakentamiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen sekä

19 ympäristön parantamiseen. Nimettyinä hankkeina ovat olleet Ruokosuon kaatopaikan sulkemiseen liittyvät työt, Mäkelänkankaan infrastruktuurin rakentaminen sekä Tervasaaren alueen ja rantojen kunnostaminen. Pääosa nimetyistä kohteista on saatu valmiiksi. Tervasaaren alueen aikaisempien toimijoiden vastuulla olevat siistimistyöt ovat vielä osittain kesken, minkä vuoksi kauppahinnan loppuosa on vielä kaupungin hallussa. Rantojen käytön yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2007 aikana.

20 4. TILINPÄÄTÖSTIEDOT 4.1. Kaupungin tilinpäätöstiedot Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset tuotot ja kulut TP 2006 TP 2005 (sisältää vesilaitoksen) 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 21,3 22,8 Vuosikate/Poistot, % 33,2 8,5 Vuosikate /asukas Asukasmäärä Toimintakate Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista Vuosikate Vuosikate -% poistoista = Toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa maksurahoituksen osuuden toimintamenoista. = Osoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuspoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen kun vuosikate alittaa poistot. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. PARAS raja-arvo: vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta on negatiivinen = 100 x Vuosikate / Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Korvausinvestoinnit = poistonalaisten investointien omahankintamenot alkaneella suunnittelukaudella.

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot