Rengasalan ergonomiaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rengasalan ergonomiaselvitys"

Transkriptio

1 Rengasalan ergonomiaselvitys Loppuraportti Mika Nyberg & Vuokko Puro Työterveyslaitos Tampere

2 2 (37) Esipuhe ja kiitokset Tämä rengasalan ergonomiaselvitys on tehty Työturvallisuuskeskuksen ja kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan aloitteesta. Tavoitteena oli selvittää rengasalan ergonomiatilannetta kahdeksassa eri rengasalan yrityksessä. Loppuraportissa on nostettu esiin myös keskeisimpiä havaintoja selvityskohteiden työturvallisuustilanteesta, koska monet ergonomiaan liittyvät asiat ovat myös osa työturvallisuutta sekä siksi, että työturvallisuus on merkittävä asia rengasalalla. Selvityksen toivotaan auttavan ymmärtämään ergonomian merkitys yrityksen toiminnassa ja erityisesti kehittämisen rooli niin ergonomian kuin työturvallisuuden osalta. Vastuu työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta kuuluu työnantajalle, mutta myös jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Hyvän ergonomian ja työturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että jokainen työntekijä tietää oikeat työtavat ja noudattaa niitä. Työnantajan velvollisuutena on järjestää asianmukaiset työkalut ja työympäristö sellaiseksi, että työntekijöillä on mahdollisuus suorittaa työnsä terveellisesti ja turvallisesti. Työnantajan tehtävänä on myös varmistaa, että työntekijät saavat riittävästi perehdytystä ja ohjeistusta työn terveelliseen ja turvalliseen suorittamiseen sekä valvoa ohjeiden noudattamista. Rengasalalla on tapahtunut vakavia, myös kuolemaan johtaneita työtapaturmia ja runsaasti lievempiä tapaturmia. Merkittävin tapaturmatekijä on ollut paineen äkillinen purkautuminen eri tilanteissa ja sen aiheuttamat vahingot. Paineen purkautumisesta aiheutuvan merkittävän työturvallisuusriskin lisäksi rengasalalla on kiinnitettävä huomiota seuraaviin vaara- ja kuormitustekijöihin: siisteys ja järjestys, sisäinen liikenne, melu, lämpöolosuhteet ja vetoisuus, nosturit ja nostoapuvälineet, koneet, laitteet ja työkalut, tärinä, käsin tehtävät nostot ja siirrot, tulityöt, kemikaaliturvallisuus, ja työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen sesonkiluonteisessa työssä. Rengasalalla on tehty jo useiden vuosien ajan työtä rengastöiden työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan Työturvallisuus rengasasennuksessa renkaan turvallisen paineistamisen opas sekä ohjevideon Rengastöiden riskit hallintaan. Lisäksi on kehitetty valtakunnallinen rengasturvallisuuskorttikoulutus. Tämä selvitys on jatkoa aiemmille rengasalan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen tähtääville toimenpiteille. Kiitos kaikille kahdeksalle rengasalan yritykselle, jotka toimivat selvityskohteina sekä heidän työntekijöille, jotka antoivat luvan havainnoida työskentelyään ja kertoivat avoimesti näkemyksiä työstään. Kiitos myös kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnalle ja hankkeen työryhmälle asiantuntemuksesta ja asian eteenpäin viemisestä ohjein ja neuvoin. Hankkeen työryhmään kuuluivat Östen Brännäs Autonrengasliitto ry:stä, Erkki Heinonen Työturvallisuuskeskuksesta, Olli Heinonen Vianor Oy:stä, Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Paavo Salo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä ja Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä. Selvityksen rahoitti Työturvallisuuskeskus. Tampereella Mika Nyberg & Vuokko Puro

3 3 (37) Esipuhe ja kiitokset Ergonomia Tavoitteet, aineisto ja menetelmät Ergonomiaselvityksen tulokset... 6 Nostovälineen käytön raskaus... 6 Renkaiden siirtäminen... 6 Varastoinnin ergonomia... 7 Kevyt puoli Raskas puoli Ergonomiaan liittyviä muita periaatteita rengasalalla Toimialan sesonkimaisen työn haasteita Asiakkaan ohjaaminen Työturvallisuushavainnot Pohdinta ja johtopäätökset Lähteet ja lisätietoja... 37

4 4 (37) 1. Ergonomia Ergonomia käsitetään nykyään laajana kokonaisuutena, enemmänkin ajattelutapana ja soveltavana tutkimusalueena (yhdistää monipuolisesti eri tieteitä, kuten tekniikkaa, fysiologiaa ja psykologiaa). Ergonomiatoiminnan lähtökohtana ovat erityisesti suunnittelun periaatteet ja ohjeet sekä erilaiset suunnittelumenetelmät sekä kehittämistavat. Suunnittelun avulla on tarkoitus muokata järjestelmiä, laitteita, työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työympäristöjä käyttäjilleen sopiviksi. Lyhyt ergonomian määritelmä on tekniikan ja toiminnan sovittaminen ihmiselle. Ergonomiaa työpaikoilla tulee kehittää ja tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ergonomiaan liittyviä tekijöitä voi hahmottaa Ergonomia-timantin avulla (Nyberg 2014). Rengasalalla tämä tarkoittaa sitä, että työvälineitä, työtiloja, työasentoja ja työliikkeitä sekä työympäristöä yhtäaikaisesti kehittämällä päästään parhaaseen lopputulokseen. Lisäksi työn kuormittavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä, joista työtapa ja osaaminen ovat keskeisempiä, ja niillä on myös suuri vaikutus ergonomiaan. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutusta työn fyysiseen kuormitukseen, joten siitä syystä niiden kehittäminen erillään ei riitä vähentämään ratkaisevasti töiden kuormittavuutta rengasalalla. Ergonomiaan liittyy keskeisesti myös työn sujuvuuden käsite, eli töitä suunnittelemalla työt sujuu tehokkaammin ja täten myös tuottavammin. Ergonomia-timantti (Nyberg M, 2014)

5 5 (37) Työvälineet Työvälineiden tulee olla kunnossa ja niiden käyttämiseen pitää olla perehtynyt. Näiden lisäksi on yleensä apuvälineitä työn tekemiseen. Apuvälineiden käyttämistä erityisesti nostamisen, siirtämisen ja kantamisen apuna suositellaan voimakkaasti. Kun varmistetaan, että esimerkiksi siirtoapuväline on tarkoitukseen sopiva ja se vähentää kuormitusta, tulee se otettua käyttöön. Ajatuksellisesti entisestä apuvälineestä tulee työväline. Käyttöönoton jälkeen työ opastetaan tehtäväksi kyseisellä työvälineellä ja valvotaan sen käyttöä. Työtilat Työtilojen tulee olla mitoitettu niin, että työtilat tukevat työn tekemistä. Työtilojen ahtaus ei saisi johtaa siihen, että joudutaan tarpeettomasti työskentelemään esimerkiksi selkä kumarassa tai kiertyneenä koska tilaa on liian vähän. Työtiloihin liittyy myös layout asiat voimakkaasti. Kun eri työtehtävät liittyvät toisiinsa, on erityisen tärkeää suunnitella layout niin, että eri toiminnot ovat mahdollisimman lähellä toisiaan ja ylimääräistä tavaroiden kuljettamista on mahdollisimman vähän. Työasennot ja työliikkeet Työasentoihin ja työliikkeisiin liittyvää työasentokuormitusta voidaan vähentää suunnittelemalla työt niin, että työasento ja työliikkeet ovat mahdollisimman lähellä perustyöasentoja, nivelten keskiasentoja. Kaikkia työasentoja ja työliikkeitä ei toki voida työstä poistaa, jolloin ensisijaisesti niiden toistoja ja ajallista kestoa tulee vähentää. Työympäristö Hyvä järjestys ja siisteys edistävät työn sujuvuutta ja tehostavat työskentelyä, kun aikaa ei kulu turhaan tavaroiden etsimiseen ja siirtelyyn. Kun tavaroita ei ole jätetty käytäville ja kulkuväylille tai työpisteisiin, työskentely ja liikkuminen esimerkiksi rengaskärryjen kanssa ovat sujuvaa ja nopeaa. Työtapa Työtapa on keskeinen asia yksilön kuormittumisessa. Työtapa voi olla hyvin kuormittava ja yksilölliset erot suuria, vaikka olisi kyse samasta työstä. Kuormittava työtapa voi johtua siitä, että työ on perehdytetty tehtäväksi sillä tavalla (= siirretään kuormittavia työtapoja) tai työntekijällä ei ole tietoa vähemmän kuormittavista työtavoista. Yksinkertaisimmillaan toinen työntekijä voi kantaa enemmän käsin, vaikka käytössä on työväline tavaran siirtämiseen. Osaaminen Kokemus ja ammattitaito tuo kokemuksen kautta myös osaamista tunnistaa miten kannattaa työskennellä itseään säästäen. Toisaalta ammattitaidon puute näkyy työn tekemisessä siten, että työtä tehdään kuormittavasti, koska ei ole malleja siihen miten työ tehdään. Joskus kokematon työntekijä, kun siihen annetaan mahdollisuus, on hyvä arvioimaan ja kyseenalaistamaan miksi joku työ tehdään sillä tavalla. Ergonomiassa osaamisen lisääminen toteutuu parhaiten osallistuvan suunnittelun avulla. Työntekijät osallistetaan suunnittelemaan omaa työtään suunnitelmallisesti, jolloin on mahdollista saada työstä esiin parhaat työtavat ja lisätä osaamista.

6 6 (37) 2. Tavoitteet, aineisto ja menetelmät Tavoitteena on selvittää työympäristöä, työmenetelmiä, työvälineitä sekä työtapoja laajasti ottaen. Vuoden 2014 aikana tehtiin ergonomiaselvitys kahdeksassa eri autonrengasalan toimipaikassa eri puolilla Suomea. Selvityksen lähtökohtana on saada mukaan monipuolisesti erilaisia kohteita, jotta alasta saadaan mahdollisimman edustava ja kattava otos. Selvityskohteissa tehtiin myös työturvallisuushavaintoja, jotka on esitetty tässä raportissa luvussa neljä. Varsinaiset käynnit eri selvityskohteissa toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Selvitysmenetelminä kohteissa käytettiin valokuvausta, videointia ja havainnointia. Lisäksi haastateltiin mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä, työnjohtoa sekä ylintä johtoa. Työterveyslaitos toteutti selvityskäynnit tutkijatyöparilla (ergonomia- ja työturvallisuusasiantuntija). 3. Ergonomiaselvityksen tulokset Tässä luvussa esitetään selvityskäynneillä esiinnousseita havaintoja työvaiheittain. Nostovälineen käytön raskaus Suurimmassa osassa rengasliikkeistä, joissa pyörät varastoitiin vaakatasossa, oli käytettävissä käsikäyttöinen nostoväline. Käsikäyttöisellä nostovälineellä rengassarjat nostettiin ja laskettiin ylös, jopa viidenteen kerrokseen varastohyllylle. Työntekijöiden kertoman mukaan nostovälineen käyttö on fyysisesti raskasta, koska sen liikutteleminen vaatii koko kehon voiman käyttöä, jotta sen saa kääntymään oikeaan suuntaan. Jos pyörien varastoinnin fyysistä kuormittavuutta halutaan vähentää, rengasvarastot on rakennettava siten, että pyörien varastointi on mahdollista suorittaa käsikäyttöisen nostovälineen sijaan trukilla. Renkaiden siirtäminen Rengassarjojen siirtämiseen varaston ja asennushallin välillä on olemassa erilaisia siirtovälineitä. Pyörien nostamis- ja käsittelytarvetta käsin vähentää, jos työpaikalle hankitaan rengaskärryt, joissa on käännettävät leuat. Tällöin pyöriä ei tarvitse siirrellä käsin, vaan kahvoja kääntämällä leukojen väli laajenee ja leuat kääntyvät rengaspinon ympärille. Käännettävä leukaiset rengaskärryt mahdollistavat lattialla pinossa olevan rengassarjan ottamisen suoraan rengaskärryjen kyytiin ja rengaspinon jättämisen kärryjen kyydistä haluttuun paikkaan. Pyörien siirtelyä käsin tulee tällöin huomattavasti vähemmän, kuin kärryissä, joissa pyörät sekä lastataan kärryn kyytiin että puretaan kyydistä yksitellen käsin nostamalla. Kun pyöriä nostellaan yksitellen tavalliseen kärryyn, selän kumaria ja kiertyneitä asentoja tulee useampi kerta, kun toistojen määrä kasvaa, kuormittaa se kumulatiivisesti myös selkää ja niska-hartiaseutua. Kaikissa selvityskohteissa ei ollut käytössä pyörien siirtämiseen rengaskärryä.

7 7 (37) Kuva: Rengaskärryjä, joilla on mahdollista nostaa rengaspino ilman käsin nostamista (oikeanpuoleisessa kuvassa muotoiltu kahva ja leuat) Varastoinnin ergonomia Kahteen tasoon, pystysuunnassa varastoitaville pyörille rakennetut varastohyllyt aiheuttavat hartiatason yläpuolisia nostoja. Kaikki yläraajoja kuormittavat käsin tehtävät nostot olisi lähtökohtaisesti suunniteltava niin, että mm. yläraajojen asennot ovat hartiatason alapuolella (kyynärpäät hartiatason alapuolella mahdollisuuksien mukaan). Tuki-ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyssä on tärkeää tarkastella työtä monipuolisesti ja pyrkiä ensisijaisesti vähentämään siitä erityisen kuormittavia työvaiheita tai paljon toistoa vaativia työvaiheita. Suunnittelun ohjeena voidaan pitää sovellettua SFS-EN 1005 standardia, jossa on suositellut taakkarajat selän asennon perusteella (kuva alla). Mitä painavampaa nostetaan, sitä vähemmän suositellaan kilomääräisesti nostettavan etäisyydet huomioiden. Lisäksi suositeltavat taakkarajat vaihtelevat riippuen esiintyykö toistoa tai selän kiertoa (ensimmäinen kuva: ei toistoa/kiertoa, toinen kuva: toistoa tai kiertoa, kolmas kuva: toistoa ja kiertoa). Kuva: Suositellut taakkarajat selän asennon perusteella (sovellettu SFS-EN 1005)

8 8 (37) Kuvat: Pyörien käsittelyä varastossa (yli hartiatason menevät nostot ovat aina erityisen kuormittavia ja toistojen määrä lisää kuormitusta merkittävästi) Yläraajojen kohoasento, kyynärvarren voimakkaat, toistuvat kiertoliikkeet, ranteen ääriasennot ja sormien nopeat liikkeet ja puristaminen aiheuttavat yläraajojen rasittumista. Pitkään jatkuneen yläraajojen rasituksen tuloksena voi kehittyä jopa ammattitauteja ja rasitussairauksia. Yläraajojen rasituksesta johtuvia ammattitauteja ovat muun muassa jännetuppitulehdus, epikondyliitti (tenniskyynärpää, golfinpelaajan kyynärpää) ja rannekanavaoireyhtymä. Käsin työskennellessä myös hartiaseudun lihasten staattinen kuormitus voi lisääntyä. Lähtökohtaisesti hartioiden ja olkavarsien tulisi olla työskennellessä mahdollisimman lähellä vartaloa, koska mitä kauempana kädet ovat irti vartalosta, sitä suurempi jännitys on niska- ja hartialihaksissa. Ergonomiassa töitä suunniteltaessa työliikkeiden ja asentojen suunnittelun lähtökohtana on mahdollisimman vähän keskiasennosta poikkeavat työliikkeet. Yläraajojen rasitussairauksien ehkäisy rengasalalla Työliikkeiden toistuvuutta pyritään vähentämään Olkavarren kohoasentoja pyritään vähentämään Voiman käyttöä työliikkeissä vähennetään Ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja pyritään välttämään Yläraajoihin kohdistuvaa tärinää pyritään vähentämään

9 9 (37) Kuva: Yläraajoja kuormittavan työn suunnittelun lähtökohdat (keskiasennosta poikkeavat työliikkeet) Mitä tarkempaa työtä tehdään, sen enemmän on vaatimuksia yläraajojen tukemiselle, kun taas työ vaatii enemmän voimaa, mitoitetaan työtaso työstettävän kappaleen mukaan niin, että voimantuotto on optimaalinen (saadaan koko ylävartalon voima käyttöön, kun esimerkiksi joudutaan painamaan voimakkaasti alaspäin). Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työn luonteen mukaan jaoteltuna (RT-kortit).

10 10 (37) Kevyt puoli Pyörien pesu Pyörien pesukäytännöt erosivat eri selvityskohteissa huomattavasti toisistaan. Pyörien pesu toteutettiin osassa selvityskohteista hallin nurkkaan, lattiatasolle järjestetyssä pesupaikassa, jossa pyörät pestiin painepesurin, pesurätin ja harjan avulla. Jossakin selvityskohteessa pyörien peseminen käsin toteutettiin hyvälle työskentelykorkeudelle nostetussa pesupisteessä (korkeus on noin vyötärön korkeus). Joitakin erityisen leveitä erikoisvanteita jouduttiin pesemään käsin myös niissä rengasliikkeissä, joissa oli erillinen pyöräpesuri. Pesua pesukoneissa kehitettäessä ja erityisesti nostamiseen liittyen, voisi ajatella erillistä lyhyttä luiskaa/tasoa (periaatekuva alla, keltainen osa) helpottamaan pyörän nostamista pesukoneeseen. Jolloin maasta ylöspäin pyörän nostokorkeus olisi vähempi ja pyörän voisi loppuvaiheessa työntää pesukoneeseen. Lisäksi tulisi nostaa pesukoneen edestä, jolloin vältetään selän kiertynyttä asentoa. Yksittäinen nosto voi tuntua kevyeltä, mutta nostojen määrä sekä pyörän paino vaikuttaa päivän aikana merkittävästi tuki-ja liikuntaelimistön kuormitukseen haitallisesti. Kuva: Keltaisella on piirretty lisäosa helpottamaan pyörän laittoa pesukoneeseen (periaatekuva). Markkinoilla on saatavilla useita erilaisia pyöräpesureita pyörien pesemiseen; valittavana on sekä pysty- että vaakamallisia pesureita. Pyöräpesurin sijoittamisen renkaiden asennuslinjan ensimmäiseksi osaksi havaittiin vähentävän pyörien siirtämistarvetta verrattuna ratkaisuihin, joissa pyöräpesuri tai muu pesupaikka oli sijoitettu kokonaan erilleen ja pyörät jouduttiin viemään sinne erikseen pestäviksi joko yksitellen pyörittämällä tai rengaskärryillä ja tuomaan pesun jälkeen takaisin. Joissakin selvityskohteissa pyörien pesu oli vakiotoimenpide, joka tehtiin aina ennen rengastöiden aloittamista myös asennuskoneiden säästämiseksi hiekalta ja lialta. Erityisen likaisten pyörien (esimerkiksi mutaisten) peseminen ennen asennustöiden aloittamista on tärkeää myös työympäristön siisteystason säilyttämiseksi.

11 11 (37) Asennustyöt Asennustyöt oli organisoitu eri tavoin eri työpaikoilla. Rengastyökoneiden asettaminen asennuslinjaksi on hyvä ratkaisu, sillä se nopeuttaa ja sujuvoittaa työtä sekä vähentää tarvetta nostella ja siirrellä pyöriä käsin. Asennuslinjan etuja ovat eri työvaiheiden tekeminen sarjassa. Suunnittelussa on otettava huomioon riittävä tila työntekemiseen, mahdollisimman vähäinen nostamisen, siirtämisen ja kannattelun tarve. Samoin pyörän käsittelyssä opeteltava työtapa, jossa pyörää esimerkiksi käännetään mahdollisimman vähän. Erityisesti kiireaikana tämä asia korostuu, koska lyhyessä ajassa tehdään nopealla tahdilla töitä. Mikäli esimerkiksi joutuu nostamaan päivän aikana ns. ylimääräisiä nostoja tai kannattelemaan, on se määrällisesti valtava lisäys tuki-ja liikuntaelimistön kuormitukselle. Ylimääräisten nostojen vähentäminen lisää myös työn sujuvuutta ja tuottavuutta. Selvityskohteissa havaittiin mm. seuraavia hyväksi koettuja käytäntöjä asennuslinjan kehittämisessä: Asennuslinjan rullaratojen alapuolelle oli sijoitettu suuret kaukalot roskakoreiksi, jolloin esimerkiksi pyöristä irrotettavien tasapainotukseen käytettävien painotarrojen voitiin antaa vapaasti pudota roskakuiluun, mikä edisti myös työympäristön pysymistä siistinä. Kuminen matto jalkojen alla vähentää jalkojen ja selän rasittumista seisomatyössä, joten asennuslinjan työskentelyalue oli varustettu matolla. Lähelle asennuslinjaa, ergonomisesti hyvälle nostokorkeudelle noin vyötärön korkeudelle sijoitettu renkaiden pudottamiseen tarkoitettu pudotusaukko vähentää renkaiden nosto- ja siirtotarvetta käsin. Alla oleva kuva on ylätasolta, josta rengas pudotetaan alas asennuslinjojen läheisyyteen. Kuva: Renkaan pudotusaukko

12 12 (37) Renkaan ottoaukko lähellä asennuslinjaa vähentää siirtämisen tarvetta, sekä on turvallinen tapa siirtää renkaita ylemmältä varastotasolta alas linjalle. Rengas ei sinkoile pois aukosta pudotettaessa ja se on helppo ottaa pois aukosta, koska nostokorkeus on useampien henkilöiden vyötärönkorkeus. Kuva: Renkaan ottoaukko Joissakin asennuslinjoissa pyörien käsittelyn tarvetta oli vähennetty paineistusautomaatin rullaradan ja tasapainoituskoneen välisellä taittosillalla, jonka avulla pyörä laskettiin tasapainotettavaksi. Rengasasennusrasvapurkki oli nostettu useimmissa työpaikoista lattiatasoa korkeammalle ja hyvään kohtaan, jolloin työntekijän ei tarvinnut kurottaa tai kumartua rasvaa ottaessaan. Kuva: Koneet on sijoitettu rinnakkain sarjaan.

13 13 (37) Kuva: Asennuslinja on U- muotoinen, tämä ratkaisu on erityisen hyvä silloin kun tilaa on vähän, mutta kuitenkin työ tehdään asennuslinjalla. Eräässä kohteessa asennuslinjalla työskentely oli suunniteltu niin, että linjalla työskenteli samanaikaisesti useampi työntekijä. Linjalla työskennellessään työntekijät vaihtoivat työtehtäviä aika ajoin ja näin tasasivat yksipuolista kuormitusta. Etuna tässä työskentelytavassa on, että työtehtäviin tulee vaihtelua erilaisten työliikkeiden ja voimankäytön suhteen. Kuva: Vaihtuvat työtehtävät asennuslinjalla

14 14 (37) Allelaitto Työtä tehtiin hyvin monenlaisissa ympäristöissä tilojen suhteen. Selvityskohteissa havaittiin ergonomian kehittämiskohteita, mutta myös työturvallisuusriskejä. Kuva: Lattiatasolla työskentely Kuva: Vyötärön korkeudella työskentely Nostimien nostokorkeus vaikuttaa eri tavalla liikuntaelimistön kuormittumiseen. Mikäli nostinta ei nosteta ylös jää renkaiden nostovaihe pois, mutta usein joudutaan työskentelemään polvillaan tai toispolviasennossa, selkä kumarassa ja kiertyneenä, samoin joudutaan nousemaan ylös useampaan kertaan. Mikäli nostin nostetaan noin vyötärön korkeudelle, niin selän kumarat ja kiertyneet asennot vähenevät merkittävästi, samoin alaraajojen kuormitus vähenee, koska erittäin kuormittavat polvillaan tai toispolviasennoissa työskentely jää kokonaan pois. Kuormittavaa seisten työskentelyssä on yhdellä jalalla seisominen, kun pyörää pidetään paikallaan. Samoin kuormitusta aiheuttaa pyörän hetkellinen kannattelu. Kuormittavaksi työvaiheen tekee myös se, jos pyörää joudutaan kantamaan pitempiä matkoja. Korkeamman nostokorkeuden nostimissa on lattianostimiin verrattuna se etu, että työtavan/- asennon vaihtaminen on mahdollista. Esimerkiksi suurempien rengaskokojen asennukset on tehtävä pyörän suuren painon vuoksi lähellä lattiatasoa myös korkeamman nostokorkeuden nostimilla. Kun asennustyötä tehdään polvillaan tai toispolviasennossa matalan nostokorkeuden lattianostimilla, polvisuojaimet ovat tarpeen polvien rasituksen vähentämiseksi. Polvisuojaimet toimivat kylmään vuodenaikaan myös lämmöneristeenä kylmää lattiapintaa vastaan. Vaihtoehtoisesti polvillaan tehtävän työn suorituspaikat voidaan varustaa lattialle laitettavilla pehmustematoilla. Työpaikalle kannattaa hankkia myös nk. asennusjakkaroita tuomaan työasentoihin vaihtelua.

15 15 (37) Raskas puoli Rengastyöt Raskaan puolen asennustyön kehittäminen liittyy lähinnä pyörän nostamiseen ja siirtämiseen liittyvien apuvälineiden käyttämiseen ja edelleen kehittämiseen. Yhdessäkään selvityskohteessa ei ollut käytössä raskaan pyörän asennukseen tai kuljettamiseen apuvälinettä. Joillakin valmistajilla on myynnissä pyöräasennusvaunu (alla esimerkkikuva pyöräasennusvaunusta). Ennakkoon ajateltuna pyöräasennusvaunun käyttö vähentäisi merkittävästi kuormitusta raskaan pyörän siirtämisessä. Kuva: Pyöräasennusvaunu (esimerkkikuva, www-sivulta Kaikkia havaittuja raskaan puolen asennustöitä leimasi sama asia, rengastöitä tekivät työntekijät joilla oli todella vankka ammattitaito. Ammattitaito näkyy renkaan asentamisen vaivattomuutena, eli työ näyttää helpolta ja kevyeltä. Kuitenkin raskaan renkaan käsittely ja asentaminen sisältää runsaasti tuki-ja liikuntaelimistöä kuormittavia työasentoja. Samoin voidaan joutua käyttämään runsaasti voimaa käytettäessä mm. rengasrautaa, joka lisää tapaturmavaaraa (olkapään venähdys, repeämä). Tunkkia asentaessa ajoneuvon alle joudutaan olemaan polvillaan kovalla betonilattialla. Pyörää irrotettaessa ja kiinni laitettaessa joudutaan olemaan usein selkä kumarassa ja kiertyneenä. Tässäkin tapauksessa toistot lisäävät kuormitusta entisestään. Kuva: Polvillaan työskentely Kuva: Koko kehon käyttö, rengasrauta

16 Ku 16 (37) Kuva: Raskaan pyörän asennuksessa työasennot ovat hankalia ja kuormittavat koko kehoa. Kehittämiskohteet liittyvät raskaalla puolella renkaan siirtämiseen, irrottamiseen sekä kiinnittämiseen. Kuormitusta vähentäisi merkittävästi pyörän asennusvaunu, koska pyörää ei jouduttaisi tukemaan käsin ja mahdollisesti polvillaan työskentely vähentyisi. Kuva: pyörän vaihto. Raskaan pyörän asennuksessa riittävä tila mahdollistaa apuvälineiden käytön ja sujuvan työskentelyn. Tilaa tarvitaan erilaisille työasennoille sekä työvälineille, kuten mutterimopo ja mutteriväännin.

17 17 (37) Kuva: Riittävä työtila mahdollistaa mutterimopon käyttämisen hyvässä asennossa. Kuva: Tilaa tarvitaan ihmisen toiminnan mukaan sekä erilaisille työvälineille. Alla on esitetty ohjeellisia suunnittelun lähtökohtia eri asentojen vaatimalle tilalle. Rengasalalla tilan tarvetta lisää erilaisten koneiden tai laitteiden käyttö, mikä pitää ottaa suunnittelussa huomioon. Tilan tarve tulee ottaa huomioon niin kevyellä kuin raskaalla puolella. Vaikka tilaa lähtökohtaisesti voi olla tarpeeksi työn tekemiseen, niin erilaiset toimintatavat, työtavat, työjärjestelyt voivat aiheuttaa sen, että työlle ei enää ole riittävästi tilaa. Tilan vähentyminen voi oleellisesti vaikuttaa työasentokuormitukseen, joudutaan työskentelemään kiertyneessä selän asennossa tai työvälineen käyttäminen hankaloituu. Myös ahtaat tilat voivat lisätä työturvallisuusriskejä, esimerkiksi kappaleiden putoamisvaaraa.

18 18 (37) Työtilojen ahtaus korostuu sesonkiaikoina, kun toimintaa, työntekijöitä ja asiakkaitakin on enemmän samoissa työtiloissa. Selvityskohteissa havaittiin, että jos autojen alta otettuja, rengashotelliin meneviä pyöriä ei saada siirrettyä heti pois työtiloista ja kulkureiteiltä, ne vähentävät työn sujuvuutta ja aiheuttavat työympäristössä turvallisuusriskejä. Asennuspaikkojen viereen pinotut renkaat ja pyörät hankaloittavat työskentelyä, aiheuttavat tilanahtautta itse asennustyöhön ja vaikuttavat sitä kautta myös työasentoihin. Ahtaiden kulkureittien varsille jääneet rengaspinot taas hidastavat huomattavasti liikkumista, ääriesimerkeissä rengasvaunuja työntävät työntekijät joutuivat jopa välillä pysähtymään ja siirtämään kulkureitillä ja sen reunoilla olevia tavaroita pois edestä. Työn sujuvuuden kannalta on tärkeää, että asennushallin ja rengashotellin välinen siirtymä toimii saumattomasti, eikä renkaita välivarastoida asennushalliin tai kulkureiteille. Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työasennon vaatimalle tilatarpeelle kun tarve on ylettyä tai polvillaan työskennellessä lattiaa kohden (RT-kortit). Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työasennon vaatimalle tilatarpeelle kun tarve on mahtua tekemään töitä seisten ja polvillaan (RT-kortit).

19 19 (37) Kuva: Renkaat/pyörät kerääntyvät koko ajan töiden edetessä ja vaikeuttavat hyvän työasennon saamista. Alla on esitetty ergonomiaan liittyviä suunnittelun lähtökohtia tilan tarpeelle työtiloissa liikuttaessa, luonnollisesti tavaroiden tai vastaavien kuljettaminen lisää tilan vähimmäistarvetta. Kuva: Kuvassa on esitetty yhden, kahden tai useamman henkilön vaatima kulkutila. Mitat ovat suunnittelun lähtökohtia, eli vähimmäismittoja, suunniteltaessa tiloja täytyy lisäksi ottaa huomioon kuljetettavan tavaran vaatima tila (RT-kortit).

20 20 (37) Kuva: Ihmisen vaatima vähimmäistilatarve, kun tilassa on erilaisia esteitä kulkuteille, kuten työpöytiä, koneita tai laitteita ym. (RT-kortit). Tilantarpeen vähimmäisvaatimuksia Suunniteltaessa uusia tai kehitettäessä vanhoja tiloja ergonomisemmiksi ja turvallisemmiksi, alla on yleiseksi ohjeeksi yleisesti huomioitavia tilasuunnittelun periaatteita. Tilasuunnittelu Perustana ovat tilassa tapahtuva toiminta (kuinka paljon eri toiminnot vaativat tilaa) Työskentely- ja liikkumistilojen järjestäminen tarkoituksenmukaiseksi edellyttää, että työtai toimintaprosessi tunnetaan Varsinaisen tuotantotyön lisäksi on otettava huomioon monia muita asioita, kuten varastointi, jätehuolto, siivous, kunnossapito ja asiakkaiden vierailut Prosessin eri vaiheet toimintoineen ja teknisine ratkaisuineen vaativat oman tilansa, toimintojen välillä on erilaisia yhteyksiä Lisäksi toiminnot vaativat usein kiinteää yhteydenpitoa. Siksi toimintojen loogisen järjestyksen pitäisi yleensä näkyä myös fyysisessä sijoittamisessa Yksittäisen työpisteen tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä ja mitoituksella vaikutetaan ratkaisevasti siinä tapahtuvan toiminnan sujumiseen ja tehokkuuteen Työpisteen mitoitus perustuu toiminnan ja teknisten puitteiden analysointiin, asentojen ja liikkeiden optimointiin sekä käyttäjien kehonmittoihin Työpiste pitäisi mitoittaa käyttäjän mittojen mukaan, se on joko kiinteä, yksittäisen käyttäjän mittojen mukaan mitoitettu tai säädettävä Lähtökohtien määrittämiseksi on selvitettävä toimintakokonaisuus, työtehtävät ja käyttäjät

21 21 (37) Ergonomiaan liittyviä muita periaatteita rengasalalla Rengasalan ergonomiaa ja turvallisuutta voidaan siis viedä eteenpäin toteuttamalla ergonomiaan liittyvää keskeistä periaatetta, työn suunnittelua. Työn suunnittelu - suunnitellaan työt niin, että esillä on vain työhön tarvittavat työvälineet ja tarvikkeet (esimerkiksi osallistuvan suunnittelun avulla) - toimintojen sijoittelu, toiminnot suunnitellaan niin, että ne tukevat toisiaan, esimerkiksi pitkät kuljetusmatkat ja tarpeeton siirtäminen aiheuttavat kuormitusta ja haittaavat työn sujuvuutta (siisteys ja järjestys, ylimääräinen tavara pois) - työpisteet suunnitellaan siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia siihen toimintaan (esimerkiksi pesupaikka, rengasasennus) ja huomioidaan niissä työskentelykorkeudet - käytetään siirtämisen työvälineitä ja rengaskärryjä Työasentokuormitus Työasentokuormituksessa keskeinen periaate on välttää kaikkea ylimääräistä nostamista, siirtämistä ja kantamista. Samoin lyhytaikainenkin yläraajojen kannattelu, selän kiertynyt tai kumara asento tarpeettomasti lisää työn raskautta. Työn luonne vaatii nostamista, siirtämistä ja kantamista, mutta kyse on ns. ylimääräisen työn vähentämisestä työn suunnittelulla, oikeilla työasennoilla ja työtavoilla. Esimerkiksi jos ei ole tilaa nostamiselle, joutuu työskentelemään kumarassa tai selän kiertyneessä asennossa, mikäli työpistettä ei ole suunniteltu siihen tarkoitukseen saattaa tämä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta, esimerkiksi pesupaikka: pyörien siirtelyä, nostelua tarpeettomasti. Samoin jos tilaa ei ole työn vaatimille työasennoille, esimerkiksi asennettaessa rengasta selän takana ei ole riittävästi tilaa, jolloin työntekijä joutuu olemaan sivuttain työn kohteeseen päin, ja tämä aiheuttaa selän tarpeetonta kuormittumista.

22 22 (37) Toimialan sesonkimaisen työn haasteita Rengasalalle on tyypillistä, että työt keskittyvät kahteen, suhteellisen lyhyeen sesonkiin. Sesonkeihin painottuva työ aiheuttaa haasteita sekä riittävien ja riittävän osaavien henkilöstöresurssien varmistamisessa, työntekijöiden kuormituksen hallitsemisessa ja jaksamisen varmistamisessa, kiireen hallinnassa ja työympäristössä. Koska suurin osa töistä tehdään sesonkiaikana, niin työ, työmenetelmät ja työympäristö tulee suunnitella sesongin mukaan eikä pitää sitä väliaikaisena poikkeustilanteena. Sesonkityövoiman saatavuus ja perehdyttäminen Riittävän ja osaavan henkilöstöresurssin saaminen suhteellisen lyhyeen sesonkikauteen on yksi rengasalan yritysten haasteista. Selvityskohteissa haastatellut kertoivat, että sesonkityöntekijöiden valinnassa suositaan esimerkiksi ammattikoulun autonasentajalinjan opiskelijoita tai muuten autoista kiinnostuneita. Työpaikoilla myös pyritään saamaan työntekijät rekrytoitua uudelleen seuraavaan sesonkikauteen, mikä helpottaa perehdyttämistä. Sesonkityöntekijät on perehdytettävä hyvin työhön ja siihen liittyviin riskeihin. Selvityskohteissa havaittiin hyvänä käytäntönä, että sesonkityöntekijät työskentelevät yleensä vain kevyellä puolella, ja aluksi kokeneemman työntekijän työparina. Esimerkillisenä käytäntönä havaittiin eräässä selvityskohteessa vakiintunut sesonkityöntekijöiden perehdytys- ja koulutusprosessi, jossa sekä perehdyttäjä että perehdytettävä kuittaavat allekirjoituksellaan perehdytettävien asioiden läpi käymisen. Kiire, kuormitus ja jaksaminen Selvityskohteissa tuli ilmi, että sesonkiaikoina rengasalan työpaikoilla joudutaan tekemään todella pitkiä työpäiviä ripeällä työtahdilla. Lisäksi on yleistä, että sesonkiaikana jäädään vielä liikkeen sulkeuduttuakin tekemään seuraavaa päivää varten valmiiksi rengastöitä asiakkaiden rengassarjoihin. Kiireisimpinä päivinä ei välttämättä tule pidettyä normaaleja taukojakaan. Työntekijöiden kertoman mukaan työtahti on sesongissa hektinen, kun jonossa olevia asiakkaita yritetään palvella mahdollisimman nopeasti. Pitkät työpäivät ja taukojen pitämisen laiminlyöminen heikentävät työntekijöiden jaksamista ja vaikuttavat myös työturvallisuuteen. Ylikuormittuminen vaikuttaa työntekijöiden kognitiivisiin toimintoihin, jolloin havainnointi-, päätöksenteko-, ja toimintakyky voi alentua, mikä heikentää työturvallisuutta. Ihminen tarvitsee päivittäin riittävästi lepoa palautuakseen työkuormituksesta ja säilyttääkseen työkykynsä ja -tehonsa. Työntekijöiden jaksamista tukee, kun taukojen pitämisestä huolehditaan kiireisinäkin päivinä ja mahdollisista ylitöistä sovitaan etukäteen, jolloin niihin on helpompi varautua. On tärkeää myös tarkastella kiireen ja sen kokemuksen syitä, ja pyrkiä poistamaan ne. Hyvä työn suunnittelu sujuvoittaa työtä ja vähentää kiireen tuntua.

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kim Koskinen kim.johan.koskinen@gmail.com 0445120409. Renkaanpesulaite esittely Metropolia, Konetekniikka. Taustaa

Kim Koskinen kim.johan.koskinen@gmail.com 0445120409. Renkaanpesulaite esittely Metropolia, Konetekniikka. Taustaa Kim Koskinen kim.johan.koskinen@gmail.com 0445120409 Renkaanpesulaite esittely Metropolia, Konetekniikka Taustaa Renkaiden ja vanteiden pesu on renkaiden vaihdon yhteydessä vähintäänkin suositeltavaa renkaiden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA 7.5.2014 Lehtinen Armi, työsuojeluvaltuutettu, opettaja, ympäristöala Eskeli Heidi, opettaja, laboratorioala xx, opiskelija, KOMEN13AOP xx, opiskelija, KOMEN12AOP xx, opiskelija,

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Liite 2 Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Suunnittelu osallistujat/ opiskelijat aikataulutus tilat turvallisuuden osa-alueet Turvakävelyjen toteuttaminen ohjatusti opiskelijoiden

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Siirtohyllystöt renkaiden ja rengassarjojen varastointiin Optimaalinen säilytyskapasiteetti ja turvallinen käsittely

Siirtohyllystöt renkaiden ja rengassarjojen varastointiin Optimaalinen säilytyskapasiteetti ja turvallinen käsittely Siirtohyllystöt renkaiden ja rengassarjojen varastointiin Optimaalinen säilytyskapasiteetti ja turvallinen käsittely Tehokasta tilankäyttöä ja tehokkuutta Renkaiden ja rengassarjojen optimaalinen säilytys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos - Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.2 Kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

CSEasyn toimintaperiaate

CSEasyn toimintaperiaate CSEasyn toimintaperiaate Pultti (6x) Rajoitinkappale Tavallinen vanne CSEasy-rengas CSEasy-sovitin Puristuslevy Sisäsovitin koostuu kolmesta esiasennetusta lohkosta ja yhdestä esiasennetusta kumisesta

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Rengastöiden riskit hallintaan muista myös melu

Rengastöiden riskit hallintaan muista myös melu Rengastöiden riskit hallintaan muista myös melu 1. Johdanto Raskaan kaluston rengastyössä vaarallisin työvaihe on renkaan paineistus, jolloin kumin alla piilossa olevat rakenteelliset viat voivat johtaa

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa

Lisätiedot

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE Paikka/ajankohta: 8.6.2012 Kauniaisten Kaupunki Terveyskeskuksen asiakaspalvelu/puhelinpalvelu Asematie 19 02700 Kauniainen Yhteyshenkilö: Tth Tina Wahlroos Henkilö:

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.1 Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.1 Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.1 Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennusohje 1. Asennuspohjan valinta Laite painaa noin 30 kg. Seinäkiinnitystä varten Retrojasson takaseinässä on kaksi reikää. Kiinnitykseen käytetään

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

TAVARANKÄSITTELY TAVARANKÄSITTELY PAREMMAN ERGONOMIAN PUOLESTA

TAVARANKÄSITTELY TAVARANKÄSITTELY PAREMMAN ERGONOMIAN PUOLESTA TAVARANKÄSITTELY PAREMMAN ERGONOMIAN PUOLESTA Uudet tavarankäsittelyyn liittyvät tuotteemme tulevat helpottamaan työtä entisestään. Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja ammattimaiseen tavarankäsittelyyn.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo)

Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Metson vähimmäisturvallisuusvaatimusten kattamat aiheet INTERNAL

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Nostolaitteen mitat käyvät ilmi erillisestä piirustuksesta. Ohjeiden mukainen käyttö sallii tuotetta käytettäväksi ainoastaan seuraavalla tavalla:

Nostolaitteen mitat käyvät ilmi erillisestä piirustuksesta. Ohjeiden mukainen käyttö sallii tuotetta käytettäväksi ainoastaan seuraavalla tavalla: KÄYTTÖOHJE KIVILOHKAREKAHMARI Z65 (Nostolaite) 1. Yleistä Nostolaitteen käyttäjän on ehdottomasti noudatettava näitä ohjeita. 1.1 Ohjeidenmukainen käyttö Nostolaitteen mitat käyvät ilmi erillisestä piirustuksesta.

Lisätiedot

PUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU

PUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU PUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU LAINSÄÄDÄNTÖ - Putoamissuojausta koskeva lainsäädäntö edellyttää työnantajalta toimenpiteitä putoamistapaturmien estämiseksi, jos työntekijä työskentelee yli 2 metrin korkeudella

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Turvallisuusasiakirja (Valtioneuvoston asetus 205 / 2009) 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17

Lisätiedot

lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat

lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat lindab väliseinärangat Lindab RdBX jopa puolet asennusajasta säästyy muihin töihin Lindab on yksinkertaistanut seinärakenteet. Tuloksena ovat uudet,

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Katve-Hufcor Classic 7600 siirtoseinän asennusohje

Katve-Hufcor Classic 7600 siirtoseinän asennusohje Katve-Hufcor Classic 7600 siirtoseinän asennusohje 2 (5) 1 Yleisesti Jokainen asennuspaikka on erilainen, joten ohjeet eivät välttämättä ole yksiselitteiset kaikissa tapauksissa. Etene asennuksessa ohjeen

Lisätiedot

TSZ-uni ja TSZ-maxi -reunakivi tarraimet

TSZ-uni ja TSZ-maxi -reunakivi tarraimet Reunakivien konenostot TSZ-uni TSZ-maxi TSZ-uni ja TSZ-maxi -reunakivi tarraimet TSZ-uni Kiinnitä tarrain suuresta nostolenkistä nostimeen tai kaivinkoneeseen ja voit heti nostaa reunakiviä ja muita elementtejä

Lisätiedot

Siirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET

Siirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET Siirreltävä teline LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ Zifa/Uniroll käyttöohje RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET . JOHDANTO Siirreltävät Layher-telineet asennetaan ja puretaan turvallisesti, nopeasti ja yksinkertaisesti.

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot