Rengasalan ergonomiaselvitys

Transkriptio

1 Rengasalan ergonomiaselvitys Loppuraportti Mika Nyberg & Vuokko Puro Työterveyslaitos Tampere

2 2 (37) Esipuhe ja kiitokset Tämä rengasalan ergonomiaselvitys on tehty Työturvallisuuskeskuksen ja kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan aloitteesta. Tavoitteena oli selvittää rengasalan ergonomiatilannetta kahdeksassa eri rengasalan yrityksessä. Loppuraportissa on nostettu esiin myös keskeisimpiä havaintoja selvityskohteiden työturvallisuustilanteesta, koska monet ergonomiaan liittyvät asiat ovat myös osa työturvallisuutta sekä siksi, että työturvallisuus on merkittävä asia rengasalalla. Selvityksen toivotaan auttavan ymmärtämään ergonomian merkitys yrityksen toiminnassa ja erityisesti kehittämisen rooli niin ergonomian kuin työturvallisuuden osalta. Vastuu työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta kuuluu työnantajalle, mutta myös jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Hyvän ergonomian ja työturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että jokainen työntekijä tietää oikeat työtavat ja noudattaa niitä. Työnantajan velvollisuutena on järjestää asianmukaiset työkalut ja työympäristö sellaiseksi, että työntekijöillä on mahdollisuus suorittaa työnsä terveellisesti ja turvallisesti. Työnantajan tehtävänä on myös varmistaa, että työntekijät saavat riittävästi perehdytystä ja ohjeistusta työn terveelliseen ja turvalliseen suorittamiseen sekä valvoa ohjeiden noudattamista. Rengasalalla on tapahtunut vakavia, myös kuolemaan johtaneita työtapaturmia ja runsaasti lievempiä tapaturmia. Merkittävin tapaturmatekijä on ollut paineen äkillinen purkautuminen eri tilanteissa ja sen aiheuttamat vahingot. Paineen purkautumisesta aiheutuvan merkittävän työturvallisuusriskin lisäksi rengasalalla on kiinnitettävä huomiota seuraaviin vaara- ja kuormitustekijöihin: siisteys ja järjestys, sisäinen liikenne, melu, lämpöolosuhteet ja vetoisuus, nosturit ja nostoapuvälineet, koneet, laitteet ja työkalut, tärinä, käsin tehtävät nostot ja siirrot, tulityöt, kemikaaliturvallisuus, ja työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen sesonkiluonteisessa työssä. Rengasalalla on tehty jo useiden vuosien ajan työtä rengastöiden työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan Työturvallisuus rengasasennuksessa renkaan turvallisen paineistamisen opas sekä ohjevideon Rengastöiden riskit hallintaan. Lisäksi on kehitetty valtakunnallinen rengasturvallisuuskorttikoulutus. Tämä selvitys on jatkoa aiemmille rengasalan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen tähtääville toimenpiteille. Kiitos kaikille kahdeksalle rengasalan yritykselle, jotka toimivat selvityskohteina sekä heidän työntekijöille, jotka antoivat luvan havainnoida työskentelyään ja kertoivat avoimesti näkemyksiä työstään. Kiitos myös kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnalle ja hankkeen työryhmälle asiantuntemuksesta ja asian eteenpäin viemisestä ohjein ja neuvoin. Hankkeen työryhmään kuuluivat Östen Brännäs Autonrengasliitto ry:stä, Erkki Heinonen Työturvallisuuskeskuksesta, Olli Heinonen Vianor Oy:stä, Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Paavo Salo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä ja Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä. Selvityksen rahoitti Työturvallisuuskeskus. Tampereella Mika Nyberg & Vuokko Puro

3 3 (37) Esipuhe ja kiitokset Ergonomia Tavoitteet, aineisto ja menetelmät Ergonomiaselvityksen tulokset... 6 Nostovälineen käytön raskaus... 6 Renkaiden siirtäminen... 6 Varastoinnin ergonomia... 7 Kevyt puoli Raskas puoli Ergonomiaan liittyviä muita periaatteita rengasalalla Toimialan sesonkimaisen työn haasteita Asiakkaan ohjaaminen Työturvallisuushavainnot Pohdinta ja johtopäätökset Lähteet ja lisätietoja... 37

4 4 (37) 1. Ergonomia Ergonomia käsitetään nykyään laajana kokonaisuutena, enemmänkin ajattelutapana ja soveltavana tutkimusalueena (yhdistää monipuolisesti eri tieteitä, kuten tekniikkaa, fysiologiaa ja psykologiaa). Ergonomiatoiminnan lähtökohtana ovat erityisesti suunnittelun periaatteet ja ohjeet sekä erilaiset suunnittelumenetelmät sekä kehittämistavat. Suunnittelun avulla on tarkoitus muokata järjestelmiä, laitteita, työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työympäristöjä käyttäjilleen sopiviksi. Lyhyt ergonomian määritelmä on tekniikan ja toiminnan sovittaminen ihmiselle. Ergonomiaa työpaikoilla tulee kehittää ja tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ergonomiaan liittyviä tekijöitä voi hahmottaa Ergonomia-timantin avulla (Nyberg 2014). Rengasalalla tämä tarkoittaa sitä, että työvälineitä, työtiloja, työasentoja ja työliikkeitä sekä työympäristöä yhtäaikaisesti kehittämällä päästään parhaaseen lopputulokseen. Lisäksi työn kuormittavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä, joista työtapa ja osaaminen ovat keskeisempiä, ja niillä on myös suuri vaikutus ergonomiaan. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutusta työn fyysiseen kuormitukseen, joten siitä syystä niiden kehittäminen erillään ei riitä vähentämään ratkaisevasti töiden kuormittavuutta rengasalalla. Ergonomiaan liittyy keskeisesti myös työn sujuvuuden käsite, eli töitä suunnittelemalla työt sujuu tehokkaammin ja täten myös tuottavammin. Ergonomia-timantti (Nyberg M, 2014)

5 5 (37) Työvälineet Työvälineiden tulee olla kunnossa ja niiden käyttämiseen pitää olla perehtynyt. Näiden lisäksi on yleensä apuvälineitä työn tekemiseen. Apuvälineiden käyttämistä erityisesti nostamisen, siirtämisen ja kantamisen apuna suositellaan voimakkaasti. Kun varmistetaan, että esimerkiksi siirtoapuväline on tarkoitukseen sopiva ja se vähentää kuormitusta, tulee se otettua käyttöön. Ajatuksellisesti entisestä apuvälineestä tulee työväline. Käyttöönoton jälkeen työ opastetaan tehtäväksi kyseisellä työvälineellä ja valvotaan sen käyttöä. Työtilat Työtilojen tulee olla mitoitettu niin, että työtilat tukevat työn tekemistä. Työtilojen ahtaus ei saisi johtaa siihen, että joudutaan tarpeettomasti työskentelemään esimerkiksi selkä kumarassa tai kiertyneenä koska tilaa on liian vähän. Työtiloihin liittyy myös layout asiat voimakkaasti. Kun eri työtehtävät liittyvät toisiinsa, on erityisen tärkeää suunnitella layout niin, että eri toiminnot ovat mahdollisimman lähellä toisiaan ja ylimääräistä tavaroiden kuljettamista on mahdollisimman vähän. Työasennot ja työliikkeet Työasentoihin ja työliikkeisiin liittyvää työasentokuormitusta voidaan vähentää suunnittelemalla työt niin, että työasento ja työliikkeet ovat mahdollisimman lähellä perustyöasentoja, nivelten keskiasentoja. Kaikkia työasentoja ja työliikkeitä ei toki voida työstä poistaa, jolloin ensisijaisesti niiden toistoja ja ajallista kestoa tulee vähentää. Työympäristö Hyvä järjestys ja siisteys edistävät työn sujuvuutta ja tehostavat työskentelyä, kun aikaa ei kulu turhaan tavaroiden etsimiseen ja siirtelyyn. Kun tavaroita ei ole jätetty käytäville ja kulkuväylille tai työpisteisiin, työskentely ja liikkuminen esimerkiksi rengaskärryjen kanssa ovat sujuvaa ja nopeaa. Työtapa Työtapa on keskeinen asia yksilön kuormittumisessa. Työtapa voi olla hyvin kuormittava ja yksilölliset erot suuria, vaikka olisi kyse samasta työstä. Kuormittava työtapa voi johtua siitä, että työ on perehdytetty tehtäväksi sillä tavalla (= siirretään kuormittavia työtapoja) tai työntekijällä ei ole tietoa vähemmän kuormittavista työtavoista. Yksinkertaisimmillaan toinen työntekijä voi kantaa enemmän käsin, vaikka käytössä on työväline tavaran siirtämiseen. Osaaminen Kokemus ja ammattitaito tuo kokemuksen kautta myös osaamista tunnistaa miten kannattaa työskennellä itseään säästäen. Toisaalta ammattitaidon puute näkyy työn tekemisessä siten, että työtä tehdään kuormittavasti, koska ei ole malleja siihen miten työ tehdään. Joskus kokematon työntekijä, kun siihen annetaan mahdollisuus, on hyvä arvioimaan ja kyseenalaistamaan miksi joku työ tehdään sillä tavalla. Ergonomiassa osaamisen lisääminen toteutuu parhaiten osallistuvan suunnittelun avulla. Työntekijät osallistetaan suunnittelemaan omaa työtään suunnitelmallisesti, jolloin on mahdollista saada työstä esiin parhaat työtavat ja lisätä osaamista.

6 6 (37) 2. Tavoitteet, aineisto ja menetelmät Tavoitteena on selvittää työympäristöä, työmenetelmiä, työvälineitä sekä työtapoja laajasti ottaen. Vuoden 2014 aikana tehtiin ergonomiaselvitys kahdeksassa eri autonrengasalan toimipaikassa eri puolilla Suomea. Selvityksen lähtökohtana on saada mukaan monipuolisesti erilaisia kohteita, jotta alasta saadaan mahdollisimman edustava ja kattava otos. Selvityskohteissa tehtiin myös työturvallisuushavaintoja, jotka on esitetty tässä raportissa luvussa neljä. Varsinaiset käynnit eri selvityskohteissa toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Selvitysmenetelminä kohteissa käytettiin valokuvausta, videointia ja havainnointia. Lisäksi haastateltiin mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä, työnjohtoa sekä ylintä johtoa. Työterveyslaitos toteutti selvityskäynnit tutkijatyöparilla (ergonomia- ja työturvallisuusasiantuntija). 3. Ergonomiaselvityksen tulokset Tässä luvussa esitetään selvityskäynneillä esiinnousseita havaintoja työvaiheittain. Nostovälineen käytön raskaus Suurimmassa osassa rengasliikkeistä, joissa pyörät varastoitiin vaakatasossa, oli käytettävissä käsikäyttöinen nostoväline. Käsikäyttöisellä nostovälineellä rengassarjat nostettiin ja laskettiin ylös, jopa viidenteen kerrokseen varastohyllylle. Työntekijöiden kertoman mukaan nostovälineen käyttö on fyysisesti raskasta, koska sen liikutteleminen vaatii koko kehon voiman käyttöä, jotta sen saa kääntymään oikeaan suuntaan. Jos pyörien varastoinnin fyysistä kuormittavuutta halutaan vähentää, rengasvarastot on rakennettava siten, että pyörien varastointi on mahdollista suorittaa käsikäyttöisen nostovälineen sijaan trukilla. Renkaiden siirtäminen Rengassarjojen siirtämiseen varaston ja asennushallin välillä on olemassa erilaisia siirtovälineitä. Pyörien nostamis- ja käsittelytarvetta käsin vähentää, jos työpaikalle hankitaan rengaskärryt, joissa on käännettävät leuat. Tällöin pyöriä ei tarvitse siirrellä käsin, vaan kahvoja kääntämällä leukojen väli laajenee ja leuat kääntyvät rengaspinon ympärille. Käännettävä leukaiset rengaskärryt mahdollistavat lattialla pinossa olevan rengassarjan ottamisen suoraan rengaskärryjen kyytiin ja rengaspinon jättämisen kärryjen kyydistä haluttuun paikkaan. Pyörien siirtelyä käsin tulee tällöin huomattavasti vähemmän, kuin kärryissä, joissa pyörät sekä lastataan kärryn kyytiin että puretaan kyydistä yksitellen käsin nostamalla. Kun pyöriä nostellaan yksitellen tavalliseen kärryyn, selän kumaria ja kiertyneitä asentoja tulee useampi kerta, kun toistojen määrä kasvaa, kuormittaa se kumulatiivisesti myös selkää ja niska-hartiaseutua. Kaikissa selvityskohteissa ei ollut käytössä pyörien siirtämiseen rengaskärryä.

7 7 (37) Kuva: Rengaskärryjä, joilla on mahdollista nostaa rengaspino ilman käsin nostamista (oikeanpuoleisessa kuvassa muotoiltu kahva ja leuat) Varastoinnin ergonomia Kahteen tasoon, pystysuunnassa varastoitaville pyörille rakennetut varastohyllyt aiheuttavat hartiatason yläpuolisia nostoja. Kaikki yläraajoja kuormittavat käsin tehtävät nostot olisi lähtökohtaisesti suunniteltava niin, että mm. yläraajojen asennot ovat hartiatason alapuolella (kyynärpäät hartiatason alapuolella mahdollisuuksien mukaan). Tuki-ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyssä on tärkeää tarkastella työtä monipuolisesti ja pyrkiä ensisijaisesti vähentämään siitä erityisen kuormittavia työvaiheita tai paljon toistoa vaativia työvaiheita. Suunnittelun ohjeena voidaan pitää sovellettua SFS-EN 1005 standardia, jossa on suositellut taakkarajat selän asennon perusteella (kuva alla). Mitä painavampaa nostetaan, sitä vähemmän suositellaan kilomääräisesti nostettavan etäisyydet huomioiden. Lisäksi suositeltavat taakkarajat vaihtelevat riippuen esiintyykö toistoa tai selän kiertoa (ensimmäinen kuva: ei toistoa/kiertoa, toinen kuva: toistoa tai kiertoa, kolmas kuva: toistoa ja kiertoa). Kuva: Suositellut taakkarajat selän asennon perusteella (sovellettu SFS-EN 1005)

8 8 (37) Kuvat: Pyörien käsittelyä varastossa (yli hartiatason menevät nostot ovat aina erityisen kuormittavia ja toistojen määrä lisää kuormitusta merkittävästi) Yläraajojen kohoasento, kyynärvarren voimakkaat, toistuvat kiertoliikkeet, ranteen ääriasennot ja sormien nopeat liikkeet ja puristaminen aiheuttavat yläraajojen rasittumista. Pitkään jatkuneen yläraajojen rasituksen tuloksena voi kehittyä jopa ammattitauteja ja rasitussairauksia. Yläraajojen rasituksesta johtuvia ammattitauteja ovat muun muassa jännetuppitulehdus, epikondyliitti (tenniskyynärpää, golfinpelaajan kyynärpää) ja rannekanavaoireyhtymä. Käsin työskennellessä myös hartiaseudun lihasten staattinen kuormitus voi lisääntyä. Lähtökohtaisesti hartioiden ja olkavarsien tulisi olla työskennellessä mahdollisimman lähellä vartaloa, koska mitä kauempana kädet ovat irti vartalosta, sitä suurempi jännitys on niska- ja hartialihaksissa. Ergonomiassa töitä suunniteltaessa työliikkeiden ja asentojen suunnittelun lähtökohtana on mahdollisimman vähän keskiasennosta poikkeavat työliikkeet. Yläraajojen rasitussairauksien ehkäisy rengasalalla Työliikkeiden toistuvuutta pyritään vähentämään Olkavarren kohoasentoja pyritään vähentämään Voiman käyttöä työliikkeissä vähennetään Ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja pyritään välttämään Yläraajoihin kohdistuvaa tärinää pyritään vähentämään

9 9 (37) Kuva: Yläraajoja kuormittavan työn suunnittelun lähtökohdat (keskiasennosta poikkeavat työliikkeet) Mitä tarkempaa työtä tehdään, sen enemmän on vaatimuksia yläraajojen tukemiselle, kun taas työ vaatii enemmän voimaa, mitoitetaan työtaso työstettävän kappaleen mukaan niin, että voimantuotto on optimaalinen (saadaan koko ylävartalon voima käyttöön, kun esimerkiksi joudutaan painamaan voimakkaasti alaspäin). Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työn luonteen mukaan jaoteltuna (RT-kortit).

10 10 (37) Kevyt puoli Pyörien pesu Pyörien pesukäytännöt erosivat eri selvityskohteissa huomattavasti toisistaan. Pyörien pesu toteutettiin osassa selvityskohteista hallin nurkkaan, lattiatasolle järjestetyssä pesupaikassa, jossa pyörät pestiin painepesurin, pesurätin ja harjan avulla. Jossakin selvityskohteessa pyörien peseminen käsin toteutettiin hyvälle työskentelykorkeudelle nostetussa pesupisteessä (korkeus on noin vyötärön korkeus). Joitakin erityisen leveitä erikoisvanteita jouduttiin pesemään käsin myös niissä rengasliikkeissä, joissa oli erillinen pyöräpesuri. Pesua pesukoneissa kehitettäessä ja erityisesti nostamiseen liittyen, voisi ajatella erillistä lyhyttä luiskaa/tasoa (periaatekuva alla, keltainen osa) helpottamaan pyörän nostamista pesukoneeseen. Jolloin maasta ylöspäin pyörän nostokorkeus olisi vähempi ja pyörän voisi loppuvaiheessa työntää pesukoneeseen. Lisäksi tulisi nostaa pesukoneen edestä, jolloin vältetään selän kiertynyttä asentoa. Yksittäinen nosto voi tuntua kevyeltä, mutta nostojen määrä sekä pyörän paino vaikuttaa päivän aikana merkittävästi tuki-ja liikuntaelimistön kuormitukseen haitallisesti. Kuva: Keltaisella on piirretty lisäosa helpottamaan pyörän laittoa pesukoneeseen (periaatekuva). Markkinoilla on saatavilla useita erilaisia pyöräpesureita pyörien pesemiseen; valittavana on sekä pysty- että vaakamallisia pesureita. Pyöräpesurin sijoittamisen renkaiden asennuslinjan ensimmäiseksi osaksi havaittiin vähentävän pyörien siirtämistarvetta verrattuna ratkaisuihin, joissa pyöräpesuri tai muu pesupaikka oli sijoitettu kokonaan erilleen ja pyörät jouduttiin viemään sinne erikseen pestäviksi joko yksitellen pyörittämällä tai rengaskärryillä ja tuomaan pesun jälkeen takaisin. Joissakin selvityskohteissa pyörien pesu oli vakiotoimenpide, joka tehtiin aina ennen rengastöiden aloittamista myös asennuskoneiden säästämiseksi hiekalta ja lialta. Erityisen likaisten pyörien (esimerkiksi mutaisten) peseminen ennen asennustöiden aloittamista on tärkeää myös työympäristön siisteystason säilyttämiseksi.

11 11 (37) Asennustyöt Asennustyöt oli organisoitu eri tavoin eri työpaikoilla. Rengastyökoneiden asettaminen asennuslinjaksi on hyvä ratkaisu, sillä se nopeuttaa ja sujuvoittaa työtä sekä vähentää tarvetta nostella ja siirrellä pyöriä käsin. Asennuslinjan etuja ovat eri työvaiheiden tekeminen sarjassa. Suunnittelussa on otettava huomioon riittävä tila työntekemiseen, mahdollisimman vähäinen nostamisen, siirtämisen ja kannattelun tarve. Samoin pyörän käsittelyssä opeteltava työtapa, jossa pyörää esimerkiksi käännetään mahdollisimman vähän. Erityisesti kiireaikana tämä asia korostuu, koska lyhyessä ajassa tehdään nopealla tahdilla töitä. Mikäli esimerkiksi joutuu nostamaan päivän aikana ns. ylimääräisiä nostoja tai kannattelemaan, on se määrällisesti valtava lisäys tuki-ja liikuntaelimistön kuormitukselle. Ylimääräisten nostojen vähentäminen lisää myös työn sujuvuutta ja tuottavuutta. Selvityskohteissa havaittiin mm. seuraavia hyväksi koettuja käytäntöjä asennuslinjan kehittämisessä: Asennuslinjan rullaratojen alapuolelle oli sijoitettu suuret kaukalot roskakoreiksi, jolloin esimerkiksi pyöristä irrotettavien tasapainotukseen käytettävien painotarrojen voitiin antaa vapaasti pudota roskakuiluun, mikä edisti myös työympäristön pysymistä siistinä. Kuminen matto jalkojen alla vähentää jalkojen ja selän rasittumista seisomatyössä, joten asennuslinjan työskentelyalue oli varustettu matolla. Lähelle asennuslinjaa, ergonomisesti hyvälle nostokorkeudelle noin vyötärön korkeudelle sijoitettu renkaiden pudottamiseen tarkoitettu pudotusaukko vähentää renkaiden nosto- ja siirtotarvetta käsin. Alla oleva kuva on ylätasolta, josta rengas pudotetaan alas asennuslinjojen läheisyyteen. Kuva: Renkaan pudotusaukko

12 12 (37) Renkaan ottoaukko lähellä asennuslinjaa vähentää siirtämisen tarvetta, sekä on turvallinen tapa siirtää renkaita ylemmältä varastotasolta alas linjalle. Rengas ei sinkoile pois aukosta pudotettaessa ja se on helppo ottaa pois aukosta, koska nostokorkeus on useampien henkilöiden vyötärönkorkeus. Kuva: Renkaan ottoaukko Joissakin asennuslinjoissa pyörien käsittelyn tarvetta oli vähennetty paineistusautomaatin rullaradan ja tasapainoituskoneen välisellä taittosillalla, jonka avulla pyörä laskettiin tasapainotettavaksi. Rengasasennusrasvapurkki oli nostettu useimmissa työpaikoista lattiatasoa korkeammalle ja hyvään kohtaan, jolloin työntekijän ei tarvinnut kurottaa tai kumartua rasvaa ottaessaan. Kuva: Koneet on sijoitettu rinnakkain sarjaan.

13 13 (37) Kuva: Asennuslinja on U- muotoinen, tämä ratkaisu on erityisen hyvä silloin kun tilaa on vähän, mutta kuitenkin työ tehdään asennuslinjalla. Eräässä kohteessa asennuslinjalla työskentely oli suunniteltu niin, että linjalla työskenteli samanaikaisesti useampi työntekijä. Linjalla työskennellessään työntekijät vaihtoivat työtehtäviä aika ajoin ja näin tasasivat yksipuolista kuormitusta. Etuna tässä työskentelytavassa on, että työtehtäviin tulee vaihtelua erilaisten työliikkeiden ja voimankäytön suhteen. Kuva: Vaihtuvat työtehtävät asennuslinjalla

14 14 (37) Allelaitto Työtä tehtiin hyvin monenlaisissa ympäristöissä tilojen suhteen. Selvityskohteissa havaittiin ergonomian kehittämiskohteita, mutta myös työturvallisuusriskejä. Kuva: Lattiatasolla työskentely Kuva: Vyötärön korkeudella työskentely Nostimien nostokorkeus vaikuttaa eri tavalla liikuntaelimistön kuormittumiseen. Mikäli nostinta ei nosteta ylös jää renkaiden nostovaihe pois, mutta usein joudutaan työskentelemään polvillaan tai toispolviasennossa, selkä kumarassa ja kiertyneenä, samoin joudutaan nousemaan ylös useampaan kertaan. Mikäli nostin nostetaan noin vyötärön korkeudelle, niin selän kumarat ja kiertyneet asennot vähenevät merkittävästi, samoin alaraajojen kuormitus vähenee, koska erittäin kuormittavat polvillaan tai toispolviasennoissa työskentely jää kokonaan pois. Kuormittavaa seisten työskentelyssä on yhdellä jalalla seisominen, kun pyörää pidetään paikallaan. Samoin kuormitusta aiheuttaa pyörän hetkellinen kannattelu. Kuormittavaksi työvaiheen tekee myös se, jos pyörää joudutaan kantamaan pitempiä matkoja. Korkeamman nostokorkeuden nostimissa on lattianostimiin verrattuna se etu, että työtavan/- asennon vaihtaminen on mahdollista. Esimerkiksi suurempien rengaskokojen asennukset on tehtävä pyörän suuren painon vuoksi lähellä lattiatasoa myös korkeamman nostokorkeuden nostimilla. Kun asennustyötä tehdään polvillaan tai toispolviasennossa matalan nostokorkeuden lattianostimilla, polvisuojaimet ovat tarpeen polvien rasituksen vähentämiseksi. Polvisuojaimet toimivat kylmään vuodenaikaan myös lämmöneristeenä kylmää lattiapintaa vastaan. Vaihtoehtoisesti polvillaan tehtävän työn suorituspaikat voidaan varustaa lattialle laitettavilla pehmustematoilla. Työpaikalle kannattaa hankkia myös nk. asennusjakkaroita tuomaan työasentoihin vaihtelua.

15 15 (37) Raskas puoli Rengastyöt Raskaan puolen asennustyön kehittäminen liittyy lähinnä pyörän nostamiseen ja siirtämiseen liittyvien apuvälineiden käyttämiseen ja edelleen kehittämiseen. Yhdessäkään selvityskohteessa ei ollut käytössä raskaan pyörän asennukseen tai kuljettamiseen apuvälinettä. Joillakin valmistajilla on myynnissä pyöräasennusvaunu (alla esimerkkikuva pyöräasennusvaunusta). Ennakkoon ajateltuna pyöräasennusvaunun käyttö vähentäisi merkittävästi kuormitusta raskaan pyörän siirtämisessä. Kuva: Pyöräasennusvaunu (esimerkkikuva, www-sivulta Kaikkia havaittuja raskaan puolen asennustöitä leimasi sama asia, rengastöitä tekivät työntekijät joilla oli todella vankka ammattitaito. Ammattitaito näkyy renkaan asentamisen vaivattomuutena, eli työ näyttää helpolta ja kevyeltä. Kuitenkin raskaan renkaan käsittely ja asentaminen sisältää runsaasti tuki-ja liikuntaelimistöä kuormittavia työasentoja. Samoin voidaan joutua käyttämään runsaasti voimaa käytettäessä mm. rengasrautaa, joka lisää tapaturmavaaraa (olkapään venähdys, repeämä). Tunkkia asentaessa ajoneuvon alle joudutaan olemaan polvillaan kovalla betonilattialla. Pyörää irrotettaessa ja kiinni laitettaessa joudutaan olemaan usein selkä kumarassa ja kiertyneenä. Tässäkin tapauksessa toistot lisäävät kuormitusta entisestään. Kuva: Polvillaan työskentely Kuva: Koko kehon käyttö, rengasrauta

16 Ku 16 (37) Kuva: Raskaan pyörän asennuksessa työasennot ovat hankalia ja kuormittavat koko kehoa. Kehittämiskohteet liittyvät raskaalla puolella renkaan siirtämiseen, irrottamiseen sekä kiinnittämiseen. Kuormitusta vähentäisi merkittävästi pyörän asennusvaunu, koska pyörää ei jouduttaisi tukemaan käsin ja mahdollisesti polvillaan työskentely vähentyisi. Kuva: pyörän vaihto. Raskaan pyörän asennuksessa riittävä tila mahdollistaa apuvälineiden käytön ja sujuvan työskentelyn. Tilaa tarvitaan erilaisille työasennoille sekä työvälineille, kuten mutterimopo ja mutteriväännin.

17 17 (37) Kuva: Riittävä työtila mahdollistaa mutterimopon käyttämisen hyvässä asennossa. Kuva: Tilaa tarvitaan ihmisen toiminnan mukaan sekä erilaisille työvälineille. Alla on esitetty ohjeellisia suunnittelun lähtökohtia eri asentojen vaatimalle tilalle. Rengasalalla tilan tarvetta lisää erilaisten koneiden tai laitteiden käyttö, mikä pitää ottaa suunnittelussa huomioon. Tilan tarve tulee ottaa huomioon niin kevyellä kuin raskaalla puolella. Vaikka tilaa lähtökohtaisesti voi olla tarpeeksi työn tekemiseen, niin erilaiset toimintatavat, työtavat, työjärjestelyt voivat aiheuttaa sen, että työlle ei enää ole riittävästi tilaa. Tilan vähentyminen voi oleellisesti vaikuttaa työasentokuormitukseen, joudutaan työskentelemään kiertyneessä selän asennossa tai työvälineen käyttäminen hankaloituu. Myös ahtaat tilat voivat lisätä työturvallisuusriskejä, esimerkiksi kappaleiden putoamisvaaraa.

18 18 (37) Työtilojen ahtaus korostuu sesonkiaikoina, kun toimintaa, työntekijöitä ja asiakkaitakin on enemmän samoissa työtiloissa. Selvityskohteissa havaittiin, että jos autojen alta otettuja, rengashotelliin meneviä pyöriä ei saada siirrettyä heti pois työtiloista ja kulkureiteiltä, ne vähentävät työn sujuvuutta ja aiheuttavat työympäristössä turvallisuusriskejä. Asennuspaikkojen viereen pinotut renkaat ja pyörät hankaloittavat työskentelyä, aiheuttavat tilanahtautta itse asennustyöhön ja vaikuttavat sitä kautta myös työasentoihin. Ahtaiden kulkureittien varsille jääneet rengaspinot taas hidastavat huomattavasti liikkumista, ääriesimerkeissä rengasvaunuja työntävät työntekijät joutuivat jopa välillä pysähtymään ja siirtämään kulkureitillä ja sen reunoilla olevia tavaroita pois edestä. Työn sujuvuuden kannalta on tärkeää, että asennushallin ja rengashotellin välinen siirtymä toimii saumattomasti, eikä renkaita välivarastoida asennushalliin tai kulkureiteille. Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työasennon vaatimalle tilatarpeelle kun tarve on ylettyä tai polvillaan työskennellessä lattiaa kohden (RT-kortit). Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työasennon vaatimalle tilatarpeelle kun tarve on mahtua tekemään töitä seisten ja polvillaan (RT-kortit).

19 19 (37) Kuva: Renkaat/pyörät kerääntyvät koko ajan töiden edetessä ja vaikeuttavat hyvän työasennon saamista. Alla on esitetty ergonomiaan liittyviä suunnittelun lähtökohtia tilan tarpeelle työtiloissa liikuttaessa, luonnollisesti tavaroiden tai vastaavien kuljettaminen lisää tilan vähimmäistarvetta. Kuva: Kuvassa on esitetty yhden, kahden tai useamman henkilön vaatima kulkutila. Mitat ovat suunnittelun lähtökohtia, eli vähimmäismittoja, suunniteltaessa tiloja täytyy lisäksi ottaa huomioon kuljetettavan tavaran vaatima tila (RT-kortit).

20 20 (37) Kuva: Ihmisen vaatima vähimmäistilatarve, kun tilassa on erilaisia esteitä kulkuteille, kuten työpöytiä, koneita tai laitteita ym. (RT-kortit). Tilantarpeen vähimmäisvaatimuksia Suunniteltaessa uusia tai kehitettäessä vanhoja tiloja ergonomisemmiksi ja turvallisemmiksi, alla on yleiseksi ohjeeksi yleisesti huomioitavia tilasuunnittelun periaatteita. Tilasuunnittelu Perustana ovat tilassa tapahtuva toiminta (kuinka paljon eri toiminnot vaativat tilaa) Työskentely- ja liikkumistilojen järjestäminen tarkoituksenmukaiseksi edellyttää, että työtai toimintaprosessi tunnetaan Varsinaisen tuotantotyön lisäksi on otettava huomioon monia muita asioita, kuten varastointi, jätehuolto, siivous, kunnossapito ja asiakkaiden vierailut Prosessin eri vaiheet toimintoineen ja teknisine ratkaisuineen vaativat oman tilansa, toimintojen välillä on erilaisia yhteyksiä Lisäksi toiminnot vaativat usein kiinteää yhteydenpitoa. Siksi toimintojen loogisen järjestyksen pitäisi yleensä näkyä myös fyysisessä sijoittamisessa Yksittäisen työpisteen tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä ja mitoituksella vaikutetaan ratkaisevasti siinä tapahtuvan toiminnan sujumiseen ja tehokkuuteen Työpisteen mitoitus perustuu toiminnan ja teknisten puitteiden analysointiin, asentojen ja liikkeiden optimointiin sekä käyttäjien kehonmittoihin Työpiste pitäisi mitoittaa käyttäjän mittojen mukaan, se on joko kiinteä, yksittäisen käyttäjän mittojen mukaan mitoitettu tai säädettävä Lähtökohtien määrittämiseksi on selvitettävä toimintakokonaisuus, työtehtävät ja käyttäjät

21 21 (37) Ergonomiaan liittyviä muita periaatteita rengasalalla Rengasalan ergonomiaa ja turvallisuutta voidaan siis viedä eteenpäin toteuttamalla ergonomiaan liittyvää keskeistä periaatetta, työn suunnittelua. Työn suunnittelu - suunnitellaan työt niin, että esillä on vain työhön tarvittavat työvälineet ja tarvikkeet (esimerkiksi osallistuvan suunnittelun avulla) - toimintojen sijoittelu, toiminnot suunnitellaan niin, että ne tukevat toisiaan, esimerkiksi pitkät kuljetusmatkat ja tarpeeton siirtäminen aiheuttavat kuormitusta ja haittaavat työn sujuvuutta (siisteys ja järjestys, ylimääräinen tavara pois) - työpisteet suunnitellaan siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia siihen toimintaan (esimerkiksi pesupaikka, rengasasennus) ja huomioidaan niissä työskentelykorkeudet - käytetään siirtämisen työvälineitä ja rengaskärryjä Työasentokuormitus Työasentokuormituksessa keskeinen periaate on välttää kaikkea ylimääräistä nostamista, siirtämistä ja kantamista. Samoin lyhytaikainenkin yläraajojen kannattelu, selän kiertynyt tai kumara asento tarpeettomasti lisää työn raskautta. Työn luonne vaatii nostamista, siirtämistä ja kantamista, mutta kyse on ns. ylimääräisen työn vähentämisestä työn suunnittelulla, oikeilla työasennoilla ja työtavoilla. Esimerkiksi jos ei ole tilaa nostamiselle, joutuu työskentelemään kumarassa tai selän kiertyneessä asennossa, mikäli työpistettä ei ole suunniteltu siihen tarkoitukseen saattaa tämä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta, esimerkiksi pesupaikka: pyörien siirtelyä, nostelua tarpeettomasti. Samoin jos tilaa ei ole työn vaatimille työasennoille, esimerkiksi asennettaessa rengasta selän takana ei ole riittävästi tilaa, jolloin työntekijä joutuu olemaan sivuttain työn kohteeseen päin, ja tämä aiheuttaa selän tarpeetonta kuormittumista.

22 22 (37) Toimialan sesonkimaisen työn haasteita Rengasalalle on tyypillistä, että työt keskittyvät kahteen, suhteellisen lyhyeen sesonkiin. Sesonkeihin painottuva työ aiheuttaa haasteita sekä riittävien ja riittävän osaavien henkilöstöresurssien varmistamisessa, työntekijöiden kuormituksen hallitsemisessa ja jaksamisen varmistamisessa, kiireen hallinnassa ja työympäristössä. Koska suurin osa töistä tehdään sesonkiaikana, niin työ, työmenetelmät ja työympäristö tulee suunnitella sesongin mukaan eikä pitää sitä väliaikaisena poikkeustilanteena. Sesonkityövoiman saatavuus ja perehdyttäminen Riittävän ja osaavan henkilöstöresurssin saaminen suhteellisen lyhyeen sesonkikauteen on yksi rengasalan yritysten haasteista. Selvityskohteissa haastatellut kertoivat, että sesonkityöntekijöiden valinnassa suositaan esimerkiksi ammattikoulun autonasentajalinjan opiskelijoita tai muuten autoista kiinnostuneita. Työpaikoilla myös pyritään saamaan työntekijät rekrytoitua uudelleen seuraavaan sesonkikauteen, mikä helpottaa perehdyttämistä. Sesonkityöntekijät on perehdytettävä hyvin työhön ja siihen liittyviin riskeihin. Selvityskohteissa havaittiin hyvänä käytäntönä, että sesonkityöntekijät työskentelevät yleensä vain kevyellä puolella, ja aluksi kokeneemman työntekijän työparina. Esimerkillisenä käytäntönä havaittiin eräässä selvityskohteessa vakiintunut sesonkityöntekijöiden perehdytys- ja koulutusprosessi, jossa sekä perehdyttäjä että perehdytettävä kuittaavat allekirjoituksellaan perehdytettävien asioiden läpi käymisen. Kiire, kuormitus ja jaksaminen Selvityskohteissa tuli ilmi, että sesonkiaikoina rengasalan työpaikoilla joudutaan tekemään todella pitkiä työpäiviä ripeällä työtahdilla. Lisäksi on yleistä, että sesonkiaikana jäädään vielä liikkeen sulkeuduttuakin tekemään seuraavaa päivää varten valmiiksi rengastöitä asiakkaiden rengassarjoihin. Kiireisimpinä päivinä ei välttämättä tule pidettyä normaaleja taukojakaan. Työntekijöiden kertoman mukaan työtahti on sesongissa hektinen, kun jonossa olevia asiakkaita yritetään palvella mahdollisimman nopeasti. Pitkät työpäivät ja taukojen pitämisen laiminlyöminen heikentävät työntekijöiden jaksamista ja vaikuttavat myös työturvallisuuteen. Ylikuormittuminen vaikuttaa työntekijöiden kognitiivisiin toimintoihin, jolloin havainnointi-, päätöksenteko-, ja toimintakyky voi alentua, mikä heikentää työturvallisuutta. Ihminen tarvitsee päivittäin riittävästi lepoa palautuakseen työkuormituksesta ja säilyttääkseen työkykynsä ja -tehonsa. Työntekijöiden jaksamista tukee, kun taukojen pitämisestä huolehditaan kiireisinäkin päivinä ja mahdollisista ylitöistä sovitaan etukäteen, jolloin niihin on helpompi varautua. On tärkeää myös tarkastella kiireen ja sen kokemuksen syitä, ja pyrkiä poistamaan ne. Hyvä työn suunnittelu sujuvoittaa työtä ja vähentää kiireen tuntua.