TULEVAISUUDEN MAISEMA. SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN MAISEMA. SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-2013 JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI"

Transkriptio

1

2

3

4 TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki

5 TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader -TOIMINTARYHMÄKSI Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Sisällys: TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TOIMINTA-ALUEEN SOSIO-EKONOMINEN KUVAUS SIJAINTI JA VÄESTÖ KOULUTUSTASO, ERITYISOSAAMINEN JA OPPILAITOKSET ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS LUONNONVARAT, YMPÄRISTÖ, ASUTUSRAKENNE JA KYLÄVERKKO PAIKALLISTA MAASEUTUOHJELMAA TOTEUTTAVA TOIMINTARYHMÄ 3.1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA SEN EDUSTAVUUS YHDISTYKSEN TOIMINTALOHKOT JA ROOLIT SEUDULLA YHDISTYKSEN TOIMISTO JA TALOUSHALLINTO KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMISPROSESSI 4.1. MITEN TAVOITTEISIIN ON PÄÄSTY? AIKAISEMMAN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET 5.1. SUUPOHJAN KEHITTÄMISEN PALAPELI SUUPOHJAN AIKAISEMPIEN LEADER-OHJELMIEN KOKEMUKSET LEADER-TYYPPISEN TOIMINNAN YLEINEN MERKITYS SUUPOHJALLE KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIA JA TAVOITTEET 6.1. SUUPOHJAN SWOT-ANALYYSI KEHITTÄMISEN TARPEET SWOT -ANALYYSIN POHJALTA KEHITTÄMISOHJELMAN VISIO KEHITTÄMISOHEJLMAN TAVOITTEET JA STRATEGISET POLUT KEHITTÄMISTEEMAT JA STRATEGINEN MATRIISI, TULEVAISUUDEN MAISEMA UUSI HORISONTTI - YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN 7.1. PAIKALLISTEN RAAKA-AINEIDEN INNOVATIIVINEN JALOSTUS JA MARKKINOINTI; ELINTARVIKE- JA INGREDIENTTIALA, MAATALOUSPOHJAINEN UUSIUTUVA ENERGIA TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN MAASEUDUN UUDISTUVA HUONEKALU- JA SISUSTUSTEOLLISUUS SEKÄ METSÄN UUDET TUOTTEET JA RAKENNUSPUUSEPÄN TEOLLISUUS TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN 2

6 TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN MAASEUDUN METALLIALAN JA LOGISTIA-KLUSTERIN YRITTÄJYYDEN KEHITÄMINEN TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN MAASEUDUN INNOVATIIVINEN PALVELUYRITTÄJYYS TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN HYVINVOINNIN VIHREÄ RUNKO -PALVELURAKENTEEN UUDISTAMINEN 8.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN POHOJALAANEN TUPA -ASUMISEN, YMPÄRISTÖN, KYLIEN KEHITTÄMINEN 9.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 2: MAASEUDUN YMPÄRISTÖTUET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMA TOIMINTALINJASSA 2: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN KULTTUURIN LUOMAT - PAIKALLISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN KEHITYKSEN ORAAT-AKTIVOINTI JA KEHITYSOSAAMISEN PARANTAMINEN TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN LINJALLA 3 OSALLISTUVIEN TOIMIJOIDEN KOULUTUS JA TIEDOTTAMINEN LEADER -TOIMINTATAPA PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO ALUEIDEN VÄLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ OHJELMAN YHTEISTYÖ,YHTEENSOPIVUUS JA TÄYDENTÄVYYS LIITTEET SUUPOHJAN KARTTA SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N JÄSENLISTA SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN KOKOONPANO OHJELMATYÖRYHMIEN KOKOONPANO... 3

7 14.6. OHJELMATYÖRYHMIEN KÄYTTÄMÄ KEHITTÄMISLOMAKE, ESIMERKKINÄ ELINTARVIKEALA SUUPOHJAN LEADER II-LOPPURAPORTTI JA LEADER+ -VUOSIRAPORTTI SUUPOHJAN ALUEEN SWOT-ANALYYSI OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET OHJELMAN MENO- JA RAHOITUSTAULUKKO TOIMINTALINJOITTAIN OSALLISTUMIS- JA RAHOITUSPYYNTÖ SUUPOHJAN ALUEEN KUNNILLE/PÄÄTÖKSET YHTEISTYÖSOPIMUS SEUDULLISESTA YRITYSPALVELUPISTEESTÄ ETELÄ-POHJANMAAN TOIMINTARYHMIEN YHTEISTYÖSOPIMUS YHTEISTYÖASIAKIRJA VANHAN VAASAN LÄÄNIN ALUEEN TOIMINTARYHMIEN JA SAKSAN SCHLESWIG-HOLSTEININ ALUEEN TOIMINTARYHMIEN VÄLILLÄ SOPIMUS YRITYSTUKIEN YHTEENSOVITTAMISESTA ETELÄ-POHJANMAALLA OHJELMAKAUDELLA

8 SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY: SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader -TOIMINTARYHMÄKSI TIIVISTELMÄ Tässä Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n laatimassa, Suupohjan alueen paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa esitellään seudun maaseudun kehittämisen visiota, tavoitteita, strategioita ja esimerkkitoimenpiteitä tulevaa Euroopan Unionin ohjelmakautta varten. Ohjelma on samalla hakemus Leader-toimintaryhmäksi. Suupohjan kehittämisyhdistys ry on paikallinen toimintaryhmä, joka toimii Suupohjassa Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Ohjelman sisältö pohjautuu osallistuvaan, alhaalta ylös-periaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Valmisteluprosessi aloitettiin Suupohjassa keväällä Ohjelma on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Ohjelman perustana ovat Suupohjan SWOT-analyysi ja aikaisemmat kehittämiskokemukset mm. LEADER II ja LEADER+ -ohjelmista. Suupohjan LEADER-ohjelman visio 2015 on seuraava: Suupohja on vuonna 2015 elinvoimainen, moderni ja oppiva maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut lämminhenkisessä, turvallisessa ja luonnonläheisessä asuinympäristössä. Seudun asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset vaikuttavat aktiivisesti tieto- ja taitoyhteiskunnassa ja ovat verkottuneet seudulliseen, kansalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä seudun vetovoimaisuutta. Ohjelman visiota täydentävät, ohjelmatason tavoitteet ovat: 1. Vahvistaa paikallista uskoa yrittäjyyteen ja etenkin nuorten yrittäjyyttä. Uudistaa seudun yritysrakennetta ja parantaa yritystoiminnan kilpailukykyä tukemalla uuden tietotaidon ja teknologian sekä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tukea yritysten ja yrittäjien erikoistumista, verkottumista, kansainvälistymistä sekä yleistä osaamis- ja innovaatiotason nostoa. 2. Myötävaikuttaa palvelurakenteen kehittymiseen siten, että seudun asukkailla on riittävät ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Hyödyntää uuden teknologian, mm. seutuverkon mahdollisuuksia palvelujen tarjoamisessa. Luoda seudulle uudentyyppisiä hyvinvointi- ym. palvelumalleja yrittäjien, kuntien, yhteisöjen ja kehittämistahojen yhteistyön avulla. 3. Vahvistaa maaseutuyhteisöjen ja kylien sosiaalista toimivuutta ja viihtyvyyttä sekä löytää uudentyyppisiä, moderneja ratkaisuja asumis- ja elinympäristön kehittämiseksi huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. 4. Edistää kulttuuritoiminnan kehittymistä monimuotoiseksi ja suvaitsevaksi, ihmisten arjessa mukana olevaksi vetovoima- ja hyvinvointitekijäksi, joka läpäisee koko yhteiskunnan. Vahvistaa kulttuurin avulla asukkaiden paikallista identiteettiä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä monikulttuurisuus hyväksyen. Lisätä kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, osaamisen tasoa sekä vahvistaa kulttuuriyrittäjyyttä ja -matkailua. 5

9 5. Lisätä kehittämistoiminnan onnistumisen edellytyksiä vahvistamalla sitoutumista omaehtoiseen toimintaan ja kohottamalla paikallisten toimijoiden osaamisen tasoa. Tavoitteena on luoda Suupohjasta tulevaisuuteen uskova alue, jossa ihmisillä, etenkin nuorilla, on halu omaksua uusia asioita, menestyä ja vaikuttaa seutunsa kehittymiseen. Kehittämisen strategiset polut: Ohjelman kehittämisstrategia määrittää sen, kuinka valittu ohjelman visio aiotaan saavuttaa ja miten yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin aiotaan päästä. Ohjelman strategia osoittaa valituissa toimenpidekokonaisuuksissa mihin toimiin varoja kohdennetaan käytännössä. Valmisteluvaiheessa esiin nousseiden tarpeiden ja SWOT-analyysin perusteella on päädytty viiteen strategiseen painotukseen, jotka otetaan läpäisevästi huomioon kehittämisohjelman kaikkien kehittämisteemojen toteutuksessa. Painotukset ovat: a) Uudet toimintamallit, uusi osaaminen ja innovaatiotoiminta b) Tietoyhteiskunnan edistäminen c) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma d) Verkottuminen, alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys e) Paikallisidentiteetin ja alueen markkinoinnin vahvistaminen Suunnitellut kehittämisteemat: Laadittu ohjelma jakaantuu viiteen eri kehittämisteemaan, jotka osoittavat käytännössä, mihin resursseja aiotaan kohdentaa. Kehittämisteemat on asetettu niin, että ne yhdessä muodostavat seudullisessa kehittämisessä tarvittavan elinkeinojen, palveluiden, asumisen, kulttuurin sekä aktivoinnin ja kehitysosaamisen elinvoimaisen kokonaisuuden. Suupohjan maaseutuohjelman kehittämisteemat ovat seuraavat: 1. Uusi horisontti yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Hyvinvoinnin vihreä runko paikallisen palvelurakenteen uudistaminen 3. Pohojalaanen tupa asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen 4. Kulttuurin luomat paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen 5. Kehityksen oraat aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen Strateginen matriisi eli Tulevaisuuden maisema Valittujen kehittämisteemojen ja strategisten painotusten liittymistä toisiinsa voidaan havainnollistaa laaditun strategisen matriisimallin avulla (kuva 4). Mallissa strategiset periaatteet eli polut ja eri kehittämisteemat muodostavat tasapainoisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. Jokainen strateginen polku läpäisee kaikki kehittämisteemat. Nämä leikkauskohdat määrittävät siten ohjelman kautta tuettavat toimenpiteet. Suupohjan uuden maaseutuohjelman rahoituskehys vuosille on arvioitu olevan yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Tästä julkisen rahoituskehyksen osuus olisi arviolta 6,3 miljoonaa euroa. Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta on 20 %. 6

10 Ohjelman yhteys Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin Tämän ohjelman kehittämisteemoihin on sisällytetty Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet seuraavasti: 1. Uusi horisontti yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen TL 1: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) Tuetaan viljelijöiden ja elintarvikeyrittäjien osaamisen ja tietotaidon kehittymistä TL 1: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (annex I) (123) Tuetaan toimenpiteen 312 tavoitteen mukaisia, ensiasteen jalostusarvoa lisääviä hankkeita. TL 1: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (muu kuin annex I) (123) Tuetaan toimenpiteen 312 mukaisia maa- ja metsätalouden jalostusarvoa lisääviä hankkeita. TL 3: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyrit. perustaminen ja kehittäminen) (312) Vahvistetaan uskoa yrittäjyyteen ja tuetaan paikallista yrittäjyyttä. Uudistetaan seudun yritysrakennetta ja parannetaan yritystoiminnan kilpailukykyä tukemalla uuden tietotaidon ja teknologian käyttöönottoa sekä uusia liiketoimintaratkaisuja. Tuetaan yritysten ja yrittäjien erikoistumista, verkottumista, kansainvälistymistä sekä yleistä osaamis- ja innovaatiotason nostoa. Toiminta kohdistuu etenkin seuraaville toimialoille: paikallisten raaka-aineiden innovatiivinen jalostus ja markkinointi; elintarvike- ja ingredienttiala sekä uusiutuva energia, huonekalu- ja sisustusteollisuus, metsän uudet tuotteet ja rakennuspuusepän teollisuus, pienimuotoinen metalliteollisuus ja Logistia klusterin toiminta, innovatiivinen palveluyrittäjyys (hyvinvointi- ja hoivayrittäjyys, informaatio- ja kommunikaatioalan yritystoiminta sekä yrityspalveluyrittäjyys). Lisäksi tuetaan eri toimialojen yhdistämisestä ja yhteistyöstä syntyvää innovatiivisia ratkaisuja. TL 3: Matkailuelinkeinojen edistäminen (matkailun kehittäminen) (313) Tuetaan matkailualan yritysten investointi-, käynnistys- ja kehittämishankkeita sekä yleisiä kehittämishankkeita ja yritysryhmien täsmähankkeita kohdistuen kulttuuriyrittäjyyteen, matkailun ohjelmapalveluihin ja maaseutumatkailuun. 2. Hyvinvoinnin vihreä runko paikallisen palvelurakenteen uudistaminen TL 3: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalv. (maaseudun palveluiden) kehittäminen (321) Myötävaikutetaan seudun palvelurakenteen kehittymiseen siten, että seudun asukkailla on riittävät ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Hyödynnetään uuden teknologian, mm. seutuverkon mahdollisuuksia palvelujen tarjoamisessa. Luodaan seudulle uudentyyppisiä hyvinvointi- ym. palveluja yrittäjien, kuntien, yhteisöjen ja kehittämistahojen yhteistyön avulla. Toiminta kohdistuu etenkin seuraaville keskeisille toimialoille: hyvinvointi- ja hoiva-alat, urakointipalvelut sekä yrityspalvelut. Lisäksi edistetään kulttuuritoiminnan kehittymistä arjessa mukana olevaksi vetovoima- ja hyvinvointitekijäksi sekä vahvistetaan kulttuurin avulla asukkaiden identiteettiä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. 7

11 3. Pohojalaanen tupa asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen TL 2: Toimintaryhmien toteuttamat maatalouden ympäristötuet: monivaikutteisten kosteikkojen hoito ja perinnebiotooppien hoito (214) Kohotetaan tietämystä ja taitotasoa perinnemaisemien ja kosteikkojen hoidosta koulutuksen ja tiedotuksen keinoilla. Tuetaan perinnebiotooppien ennallistamista ja hoitoa. TL 3: Kylien kunnostus ja kehittäminen (kylien kehittäminen) (322) Tavoitteena on kylien kehittämis- ja investointihankkeita tukemalla vahvistaa maaseutuyhteisöjen ja kylien sosiaalista toimivuutta ja viihtyvyyttä sekä löytää uudentyyppisiä, moderneja ratkaisuja asumis- ja elinympäristön kehittämiseksi huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. 4. Kulttuurin luomat paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen TL 3: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalv. (maaseudun palveluiden) kehittäminen, (321) Tavoitteena on Suupohjan kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan innovatiivinen kehittäminen, kulttuuripohjaisten telemaattisten palveluiden sekä taiteenalojen paikallisten osaamiskeskittymien kehittäminen. Edistetään mm. uudentyyppistä esittävän taiteen ja kulttuuriperinteen tuotteistamista sekä mahdollistetaan paikallisen kulttuurin kehittyminen tukemalla kulttuurijärjestöjen pienimuotoisia, innovatiivisia investointeja. TL 3. Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maaseudun kulttuurija luontoperinnön kehittäminen), (323) Tuodaan esiin ja talletetaan Suupohjan paikallishistoriaa sekä edistetään rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä. 5. Kehityksen oraat aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen TL 3: Koulutus ja tiedotus (331) Lisätään kehittämistoiminnan onnistumisen edellytyksiä vahvistamalla sitoutumista omaehtoiseen toimintaan ja kohottamalla paikallisten toimijoiden osaamisen tasoa. TL 4: Arvio alueiden ja valtioiden välisestä yhteistyöstä (yhteishankkeet) (421) Käynnistetään alueiden ja valtioiden välisiä hankkeita, jotka liittyvät toimintalinjojen 1,2,3, ja 4 teemoihin. TL 4: Varataan resursseja paikallisten toimintaryhmien toiminnan takaamiseen, pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan edistämiseen (toimintaraha) (431) 8

12 1. JOHDANTO Tässä Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n laatimassa, Suupohjan alueen paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa esitellään alueen maaseudun kehittämisen visiota, tavoitteita, strategioita ja esimerkkitoimenpiteitä tulevaa Euroopan Unionin ohjelmakautta varten. Ohjelma on samalla hakemus Leader-toimintaryhmäksi. Suupohjan kehittämisyhdistys ry on paikallinen toimintaryhmä, joka toimii Suupohjassa Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Tämän ohjelman sisältö pohjautuu laaja-alaiseen, osallistuvaan, alhaalta ylösperiaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Valmisteluprosessi aloitettiin Suupohjassa keväällä Ohjelma on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n organisoimaan valmistelutyöhön on osallistunut satoja henkilöitä eri teemaryhmissä, kokouksissa ja avoimen ideahaun kautta. Ohjelman perustana on Suupohjan alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien tarkastelu. Tämän analyysin sekä aikaisempien kehittämiskokemusten ja ohjelmien pohjalta on rakennettu visio, alueen haluttu tahtotila tulevaisuudessa. Yhdessä eri toimijatahojen kanssa on pohdittu myös sitä, millaisin tavoittein, miten toimien ja mitä tehden haluttuun visioon päästään. Maailman ja maaseudun murros modernin maaseutuohjelman tarve Suupohja on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva, vajaan asukkaan ydinmaaseutualue, joka ei sijaitse minkään suuremman kasvukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen toimijat (asukkaat, yrittäjät, päättäjät ja kehittäjät) eivät voi keskeisesti nojautua minkään suuren keskuksen vetovoimaan, mahdollisuuksiin ja palveluihin. Paikallisten ihmisten on siten yhteistyön kautta itse luotava tulevaisuuden mahdollisuutensa. Keskeisiä kysymyksiä tätä ohjelmaa pohdittaessa ovatkin olleet: Miten alueen toimijat; yrittäjät, yritysklusterit, osaamiskeskittymät ja alkutuotanto uudistuvat, verkottuvat, erikoistuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa yhä voimakkaammaksi käyvässä globaalissa kilpailussa? Miten seudun asukkaat ja yrittäjät pystyvät omaksumaan modernin tieto- ja taitoyhteiskunnan mahdollisuudet, oppimaan uutta ja vastaamaan siten esille nouseviin haasteisiin? Miten vastataan palvelu- ja väestörakenteen muutokseen ja säilytetään seudullinen elinvoima? Miten vahvistetaan alueen seudun asukkaiden elämän laatua ja muutetaan alueen vahva yhteisöllisyys ja aktiivinen harrastustoiminta moderniksi vetovoimatekijäksi? Valmistelutyön kuluessa olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttäminen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät uuden ajan modernia maaseutupolitiikkaa, joka edellyttää: a) tietoyhteiskuntakehitykseen vastaamista, erikoistumista, uusien innovatiivisten toimintamallien ja tapojen rohkeaa omaksumista ja aktiivista uuden oppimista kaikilta ikäryhmiltä b) yhteisöllisyyden, sosiaalisen pääoman ja elämän laadun aktiivista vaalimista ja kehittämistä niin kulttuurin, asumisen kuin yrittämisenkin osalta 9

13 c) seudun toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä, kumppanuutta ja organisaatiorajojen rikkomista d) aktiivista verkottumista niin seudullisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti e) toimijoiden oman paikallisen identiteetin vahvistamista sekä alueen vahvuuksien ja toimijoiden aktiivista markkinointia. Aikaisempi kehitystyö ja visio 2015 Aikaisemmat LEADER-ohjelmat ovat olleet menestys Suupohjassa. Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet Suupohjan aktivoitumiseen, tulevaisuudenuskon kehittymiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen ja laaja-alaisten kehittämisprosessien käynnistymiseen. Toimintaryhmätyön periaatteet ja mallit ovat laajentuneet seudulla onnistuneesti myös koko seudun kehittämispolitiikkaan. Työn oppeja sovelletaan osaltaan muun muassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotin toteutuksessa. Kaiken kaikkiaan seudullinen kehitystyö Suupohjassa on yhteistyötä, kehittämisen palapeliä, jossa tasa-arvoisina ovat mukana toimintaryhmän lisäksi kunnat, osaamiskeskittymät sekä yritykset ja yhteisöt. Aina on kuitenkin muistettavat, että kaiken takana ovat yksittäiset ihmiset ja heidän halunsa tehdä yhteistyötä. Toivomme, että onnistumme myös jatkossa tämän ohjelman kautta yhdessä luomaan suupohjalaisen esimerkin, Tulevaisuuden maiseman siitä, miten modernin osaamisyhteiskunnan soveltaminen maaseutualueella voi tapahtua. Pohjaa ja uskoa mallin soveltamiselle luo aikaisempi onnistunut, strateginen ja pitkäjänteinen kehitystyö seudulla. Tiedämme kuitenkin, että pelkästään historia ja yhdessä valmisteltu ohjelma eivät yksin riitä. Tämän ohjelman toteutuksessa tarvitsemme vielä paljon alueemme toimijoiden aktiivisuutta, innostusta, kehityshakuisuutta ja ennakkoluulottomuutta, sekä tarvittaessa myös ripaus tervettä nöyryyttä. Visiomme on olla vuonna 2015 elinvoimainen, moderni, kansainvälistynyt ja oppiva maaseutualue, joka on rohkeasti yrittävä ja yrittäjyyteen kannustava, mutta myös asukkailleen lämmin ja turvallinen. Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n hallitus ja Suupohjan maaseutuohjelman strategiaryhmä haluavat kiittää kaikkia niitä satoja suupohjalaisia toimijoita, joiden ajatuksiin ja näkemyksiin tämä kehittämissuunnitelma pohjautuu. Bottom up - tyyppinen suunnitteluprosessi kehittämisnäkemysten esille tuojana on jälleen kerran osoittanut vahvuutensa. Kiitokset erityisesti niille 14 eri työryhmän jäsenille, jotka aikaansa säästämättä kerta toisensa jälkeen innostuneesti pohtivat Suupohjan mahdollisuuksia ja rakensivat tulevaisuuden visioitaan. Kiitokset myös niille kymmenille paikallisille asukkaille, jotka esittivät ideoitaan tätä ohjelmaa varten joko suoraan yleisötilaisuuksissa, messuilla, sähköpostin tai tekstiviestien välityksellä. Kiitämme vielä ohjelman kirjoittajia, jotka ovat istuneet kammioissaan tiivistämässä suunnitteluprosessin tuottamaa erittäin runsasta aineistoa täksi ohjelmaksi. 10

14

15 2. TOIMINTA-ALUEEN SOSIO-EKONOMINEN KUVAUS 2.1. Sijainti ja väestö Suupohjan seutukunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa käsittäen Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kunnat ja Kauhajoen kaupungin. Seutukunta rajautuu etelässä Pohjois-Satakuntaan, lännessä Suupohjan rannikkoalueeseen ja pohjoisessa ja idässä eteläiseen Seinäjoen seutuun. Suupohjan kartta on esitetty liitteessä 1. Alueen kokonaispinta-ala oli km 2. Väestön kokonaismäärä oli seutukunnassa henkeä. Väestön tiheys alueella oli keskimäärin 9,19 henkeä/ maa-km 2. Suupohjan katsotaan olevan maaseututyypiltään ydinmaaseutua (Keränen ja Ponnekas 2005). Seudulla on myös harvaan asuttua ja hyvin alkutuotantovaltaista maaseutua, johon lukeutuvat Isojoen ja Karijoen kunnat. Taulukko 1: Suupohjan asukasluku ja asukastiheys kunnittain Kunta Asukkaita Asukkaita/ maa-km 2 Alkutuotannon osuus-% Isojoki ,03 28,2 Jurva ,27 Karijoki ,10 28,5 Kauhajoki ,19 Teuva ,36 YHTEENSÄ ,19 15,0 Etelä-Pohjanmaa 14 13,6 Koko maa 17 4, Väestön muutos Kaikista seudun kehittämistoimenpiteistä huolimatta väestön kehitys alueella on ollut negatiivinen. Alueen väestön määrä laski vuonna 2003 alle henkilön. Seutukunnan sisällä väestö on keskittynyt Kauhajoelle, jossa asuu noin puolet suupohjalaisista. Kauhajoen asukkaat ovat nuorempia kuin muiden Suupohjan kuntien väestö. Laskevaa väestökehitystä on vauhdittanut negatiivinen muuttotase. Muuttoliike vääristää myös ikärakennetta, sillä poismuuttaneista huomattava osa on nuoria. Viime vuosina poismuutto on kuitenkin hidastunut. Muun muassa Kauhajoella, Isojoella ja Karijoella on ollut myös ajoittaista muuttovoittoa. Vuonna 2004 Suupohjan kokonaisnettomuutto oli -0,18 %, kun se vielä vuonna 1998 oli -1,17 % (Keränen ja Ponnekas 2005). Poismuuttoon erityisinä syinä on yleisesti pidetty sopivien työpaikkojen puutetta, alhaista palkkatasoa ja palkkatasoon nähden korkeita asumiskustannuksia (Mervi Lehtola 2004). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Suupohjan seudun asukkaista 0-14-vuotiaita oli 16,6 %, vuotiaita 62,7 % ja yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 20,7 %. Isojoen ja Karijoen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus on tällä hetkellä muita seudun kuntia selvästi suurempi. Ennusteiden mukaan väestön rakenne tulee muuttumaan siten, 12

16 että vuonna vuotiaita seudun asukkaista on 15,0 %, vuotiaita 58,8 % ja yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 26,2 %. Taulukko 2. Suupohjan kuntien väestökehitys vuosina Kunta Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Yhteensä Tilastokeskuksen väestöennuste vuosille esittää alueen negatiivisen väestökehityksen jatkuvan myös tulevina vuosina. Taulukko 3. Suupohjan ennustettu väestökehitys vuosina Kunta Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Yhteensä Koulutustaso, erityisosaaminen ja oppilaitokset Koulutustaso Taulukko 4. Suupohjan alueen koulutustaso kunnittain Osuus on laskettu alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista. Koulutustaso Kunta Tutkinnon Keski- Korkea Ei perusa. suorittan. aste aste jälk. opint. VKTM 1 Isojoki 44,6 33,4 11,2 55,4 176 Jurva 52,3 40,0 12,3 47,7 206 Karijoki 45,5 35,9 9,7 54,5 176 Kauhajoki 55,2 38,6 16,6 44,8 231 Teuva 52,2 38,8 13,4 47,8 209 Keskiarvo 50,0 37,3 12,6 50,0 200 Etelä-Pohjanmaa 249 Koko maa VKTM = väestön koulutustasomittain. Mitä suurempi mittainluku on, sitä parempi on koulutustaso. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. 13

17 Suupohjan alueen koulutaso on sekä Etelä-Pohjanmaan että koko maan koulutasoa alhaisempi. Lähimpänä maakunnallisia keskiarvoja alueella on Kauhajoki. Suupohjassa alueen koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Etenkin toisen asteen koulutuksen tulisi selvästi paremmin pyrkiä tukemaan alueen kärkitoimialoja Elinkeinorakenne ja työllisyys Suupohjan elinkeinorakenne poikkeaa koko maan keskimääräisestä elinkeinorakenteesta. Alkutuotannon osuus on selvästi koko maan ja myös Etelä- Pohjanmaan keskiarvoa suurempi. Tähän vaikuttaa etenkin Isojoen ja Karijoen suuri alkutuotantovaltaisuus. Näiden kuntien maatalous on toisaalta pitkälle erikoistunutta muun muassa perunan ja juuresten tuotantoon. Suupohja onkin merkittävä ruokaperunan tuotannon ja jalostuksen keskittymä, jonka osuus Suomen ruokaperunan tuotannosta on noin 50 %. Lisäksi karja- ja metsätalous on alueella merkittävää. Suupohja on myös Suomen suurin öljypellavan viljelyalue (noin 500 ha) ja Suomen suurin viljellyn tyrnin keskittymä (noin 100 ha). Aktiivitilojen lukumäärä Suupohjassa oli vuonna 2004 noin Tilojen määrä on Suupohjassa 2000-luvulla vähentynyt noin 200 kappaleella, mutta keskimääräinen tuotanto tilaa kohden on kasvanut. Elintarvikejalostuksessa työskentelevien määrä on seudulla 2000-luvulla kasvanut noin 30 hengellä (Tike 2005a; Tilastokeskus). Jalostuksen osuus elinkeinorakenteesta on Suupohjassa myös keskimääräistä suurempi. Esimerkiksi Jurva on eräs koko maan teollistuneimpia maaseutukuntia (jalostuksen osuus 38 %). Suupohjan teollisuuden kolme kärkeä ovat materiaalinkäsittely ja logistiset järjestelmät, huonekalu- ja elintarvikeala. Valtakunnallisesti merkittäviä toimialakeskittymiä Suupohjassa on perunan lisäksi huonekalujen valmistuksessa ja materiaalinkäsittelyalalla. Suupohja lähialueineen tuottaa muun muassa kotimaassa valmistettavista huonekaluista noin 35 % ja teollisuuden materiaalinkäsittelyjärjestelmistä noin 50 %. Alueella on myös vahvaa kone- ja laitevalmistusta sekä muoviteollisuutta. Alueella on myös merkittäviä mekaanisen puunjalostuksen yrityksiä sekä etenkin Kauhajoella myös muovialan teollisuutta. Kauhajoki on alueen palveluiden keskus ja tarjoaa kaupunkitason palvelut. Elintarviketeollisuuden suurin yksikkö on A-Pihvi Oy, joka on Atria Oyj:n tytäryhtiö. Taulukko 5. Suupohjan seutukunnan elinkeinorakenne kunnittain * ( % ) Maa- ja Kunta metsätalous Jalostus Palvelut Tuntematon Työvoima Isojoki 25,1 24,0 48,5 2, Jurva 10,3 38,6 48,8 2, Karijoki 23,8 33,6 39,5 3,1 717 Kauhajoki 11,8 30,7 54,3 3, Teuva 14,7 35,3 47,3 2, Suupohja 17,1 32,4 47,7 2, Etelä-Pohj. 10,7 28,4 58,4 2, Koko maa 4,2 25,2 68,7 1, * =ennakkotieto 14

18 Eri toimialoista huonekalu- ja elintarviketeollisuuden tuotteet menevät pääosin kotimaan markkinoille, joskin huonekaluteollisuuden vienti on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Metalli- ja materiaalinkäsittelyalan sekä mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista valtaosa menee vientiin. Palvelujen osuus elinkeinorakenteesta seudulla on keskimääräistä pienempi. Selkeä kaupallinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen palvelukeskus seudulla on Kauhajoki. Palveluelinkeinoista matkailu on alueella nuori ja vielä suhteellisen pieni elinkeino, mutta sen toimijat ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Tulevaisuudessa odotetaan seudulla kuitenkin palveluelinkeinojen osuuden kasvavan. Myös uuden seutuverkon odotetaan tuovan alueelle uusia palvelutyöpaikkoja. Yrittäjyyskulttuuri alueella on vahvaa. Esimerkiksi sisäasiainministeriön tekemässä aluekeskusohjelmaseutujen välisessä vertailussa Suupohjassa oli eniten yrityksiä 1000 asukasta kohden. Vaikka yrityksiä alueella on runsaasti, niiden keskimääräinen koko on pieni. Noin 90 % alueen noin 2000 yrityksestä työllistää alle viisi henkilöä Työttömyys on laskenut Suupohjan alueen ja etenkin Kauhajoen työttömyys on ollut korkea. Alue menetti 1990-luvun alun lamavuosina yli 2000 teollista työpaikkaa ja esimerkiksi Kauhajoen työttömyysaste oli liki 30 %. Lamasta on kuitenkin alueella toivuttu ja Suupohjan alueen työttömyysaste oli vuonna 2005 keskimäärin alle 10 %. Työttömyys esimerkiksi Kauhajoella on pudonnut liki 20 % työllisen työvoiman pysyessä ennallaan. Seudun työttömyysaste oli 8.6 %, kun koko Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste vastaavana ajankohtana oli 7,3 % (Lähde: Etelä-Pohjanmaan TE-keskus/työvoimaosasto; työllisyyskatsaus 9/2006) Erityisosaaminen ja osaamiskeskittymät Suupohjan alueella on kansallisesti merkittävää erityisosaamista puu- ja huonekalualalla, teollisuuden sisäisessä logistiikassa ja automaatiossa sekä eräillä elintarvikealan osa-alueilla kuten kasvisten fraktioinnissa, lähiruokaosaamisessa ja elintarvikealan mikroyrittäjyyden edistämisessä. Pohjanmaan Nikkarikeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilun yksikkö Jurvasta, TEAK Oy Teuvalta sekä Neopoli Oy Lahdesta ovat parhaillaan vetovastuussa huonekalu- ja sisustusalan kansallisesti verkottuneen osaamiskeskuksen synnyttämisestä. Suupohjassa Pohjanmaan Nikkarikeskus (www.nikkarikeskus.fi) on erikoistunut kuluttajalähtöiseen muotoiluun ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen konseptijohtamisen professuurin johdolla. TEAK Oy (www.teakoy.fi) on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin huonekalualan koulutus- ja kehittämiskeskus, joka on erikoistunut tuotantoteknologiaan. Lisäksi se on Suomen ainoa huonekalualaan erikoistunut aikuiskoulutuskeskus. Toiminnan päätavoitteena on Suomen huonekalualan ja sen kilpailukyvyn kehittäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman kouluttaminen alalle. Nikkarikeskus ja TEAK Oy ovat mukana Lahden tiede- ja yrityspuiston vetämässä Asumisen osaamisklusteri-hakemuksessa. Klusteri hyväksyttiin Suomen 13 osaamisklusterin joukkoon Kauhajoella sijaitsee Teknologiakeskus Logistia (www.logistia.fi), jonka toiminta pohjautuu seudun osaamiseen erikoistuneisiin logistisiin järjestelmiin, teollisuuden 15

19 sisäiseen logistiikkaan ja automaatioon. Materiaalinkäsittely- ja teollisuusautomaatioala muodostaa merkittävän osan Kauhajoen seudun elinkeinorakenteesta. Osaamiskeskittymän synty sijoittuu lähes 30 vuoden taakse, jolloin Kauhajoella käynnistyi kuljetinlaitteiden tuotanto. Yrityskauppojen, spin off - yritysten sekä muiden uusien yhtiöiden myötä syntyi alan yrityskeskittymä, klusteri, johon voidaan nykyään laskea kuuluvan yli kymmenen kokonaisjärjestelmätoimituksia tekevää yritystä sekä 30 sopimus- ja alihankintatoimittajaa metalliteollisuuden-, sähkö- ja automaatio- sekä insinööritoimistoalalla. Klusteri työllistää noin 800 henkilöä. Klusteri on pitkälle verkottunut ja sen sopimus- ja alihankkijoita toimii myös Suupohjan maaseutualueilla. LEADER+ -kaudella on tuettu klusteriin liittyviä pieniä metalli- ja ICT-alan yritysten perustamista ja kehittämistä. Voidaan arvioida, että erityisesti elintarvike-, juoma-, paperi-, teräs- ja puusepänteollisuuden kappaletavaran käsittelyn alalla Kauhajoen klusterin volyymi vastaa noin puolta koko Suomen tuotannosta. Toimialan tuotteet ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä, korkean teknologian ja osaamisen sovelluksia materiaalinkäsittely-, pakkaus-, kuljetus- ja varastointitehtävien automatisointiin. Kauhajoella sijaitsee myös elintarvike- ja ingredienttialan osaamiskeskittymä Food Park Kauhajoki (www.foodpark.info). Keskittymä koostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksiköstä, Kauhajoen ympäristö- ja elintarvikelaboratoriosta sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän koetehdas- ja kehitystoiminnasta. Toimintaan liittyy myös yksityistä elintarvikealan kone- ja laitevalmistusosaamista ja konsultointia Oppilaitokset Suupohjan alueella toimii 41 peruskoulua ja 3 lukioa; Jurvassa, Kauhajoella ja Teuvalla. Näiden lisäksi seutukunnalla on kaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikköä; ravitsemisalan yksikkö Kauhajoella ja käsi- ja taideteollinen yksikkö Jurvassa. Kauhajoella on lisäksi Suupohjan ammatti-instituutin kaupan ja hallinnon alan yksikkö, (tarjoaa myös viestintäalan ja sisältö-tuotannon koulutusta), ammattiinstituutin ammattikoulu, maatalousoppilaitos ja evankelinen kansanopisto. Teuvalla toimii pohjoismaiden johtava huonekalualan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus TEAK Oy, jonka yhteydessä toimii myös huonekalualan teknologiakylä. Oppiva alue. Suupohjassa on vuodesta 2001 lähtien toteutettu Oppiva Suupohja nimistä ohjelmaa Kauhajoen seudun verkostopilotin yhteydessä. Tavoitteena on nostaa seudun asukkaiden osaamisen tasoa ja tehdä oppiminen mahdollisimman helpoksi modernin tietotekniikan avulla. Ohjelma on luonut seudulle muun muassa 15 eri oppimispesää tai keskusta. Keskukset sijaitsevat eri kunnissa siten, että kaikissa kunnissa on vähintään yksi oppimispesä. Suupohjan LEADER+ -ohjelma on tukenut muun muassa Isojoen oppimispesän toteutusta kunnan kirjaston yhteyteen yhteistyössä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Oppivan Suupohjan toteutusta tukee Suupohjan uusi seutuverkko, jonka runkoverkko valmistuu vuoden 2005 loppupuolella. Verkko tulee ulottumaan myös noin 40 alueen kylään ja sen piirissä tulee olemaan noin 95 % seudun asukkaista. Professori Arto Karilan mukaan Suupohja seutuverkko on valmistuessaan Euroopan modernein ja 16

20 nopein, avoin maaseutualueiden tietoverkko. Verkko tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet muun muassa etäkoulutukseen tai -työhön. Oppivan Suupohjan toteutukseen on liittynyt myös Vaasan yliopiston jalkautuminen seudulle. Ongelmana Kauhajoen seudulla on ollut yliopistotasoisen koulutuksen ja kontaktien puuttuminen, sekä käytössä olevan työvoiman alhainen kouluttautumisaste. Tilannetta on lähdetty parantamaan jo Kauhajoen seudun verkostopilottiohjelman myötä. Vaasan yliopisto on jalkautunut alueelle. Tällä hetkellä sillä on Kauhajoella seudullinen koulutuskoordinaattori, logististen järjestelmien professori sekä Corporate University yritysyliopisto. Alueelle perustettu yritysyliopisto toimii verkosto- ja pilottiluonteisesti hyödyntäen jo olemassa olevia resursseja. Yliopisto toimii ikään kuin meklarina tuoden seudulle siellä tarvittavaa koulutusta. Yliopistoasiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa opintokokonaisuuksia, mikä edesauttaa opintojen suunnittelua siten, että ne voidaan lukea tutkintoja suoritettaessa hyväksi. Yliopisto valvoo myös opintojen laatua ja asioiden toteuttamista Luonnonvarat, ympäristö, asutusrakenne ja kyläverkko Luonnonmaantieteellisesti Suupohjan jakautuu Etelä-Pohjanmaan peltolakeuteen ja Suomenselän eteläosan vedenjakaja-alueeseen. Peltolakeuden alueeseen kuuluvat muun muassa Kauhajoen ja Teuvan keskustat. Suomenselän maisema-alueella pintaalasta suuri osa on suo- ja kangasmaastoa. Näillä alueilla maatalous on varsin heikkotuottoista. Alueen sora-, hiekka-, turve- ja pohjavesivarat ovat huomattavat. Osa alueesta sijoittuu lähinnä Kyrönjoen ja Isojoen latvajokien varsille. Nämä alueet on otettu viljelykäyttöön ja asutus sijoittuu pääosin näiden jokien varsille. Suupohjalaisen ympäristön tila on hyvä. Alueella sijaitsee myös kaksi merkittävää suojelukohdetta: Lauhanvuoren ja Kauhaneva - Pohjankankaan kansallispuistot. Merkittävä suojelualue on myös Jurvan Pässilänvuori. Virkistysalueita seudulla ovat edellä mainittujen suojelualueiden lisäksi Isojoen Konkarin alue, Teuvan Parra ja Jurvan Säläisjärvi. Hyypänjokilaakso Kauhajoella on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Natura-alueita Suupohjasta löytyy 20 kpl. Inventoituja perinnebiotooppeja seudulta löytyy noin 40 kpl (Lähde: Länsi-Suomen ympäristökeskus). Asutus keskittyy Suupohjassa pääosin viiteen kuntakeskukseen ja 21 maakuntakaavaan merkittyyn kylään (kyläverkko). Eniten asukkaita on seutukuntakeskuksessa eli Kauhajoen keskustassa, noin asukasta (Lähde: Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava) Kulttuuri ja alueen identiteetti Kulttuurisesti Suupohjassa eteläpohjalaiseen vahvaan kulttuuriin ja perinteeseen yhtyy etenkin alueen eteläosissa satakuntalaiset, hämäläiset ja rannikon vaikutteet. Suupohjan alue on perinteisesti rajattu laajemmaksi alueeksi kuin Suupohjan seutukunta. Historiallisesti Suupohjaan on kuulunut Kurikka, Ilmajoki ja Jalasjärvi sekä rannikolta Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Seudulla toimii kuntien, kulttuurijärjestöjen, kehittämisyhteisöjen ja yritysten muodostama Suupohjan kulttuuriyhdistys ry. Tämän yhdistyksen tehtävänä on edistää kulttuurituotantoa ja kulttuurin kehittämistä seudulla. 17

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Laatukäsikirja Versio 13.8.2012 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki, Finland PL 45, 61801 Kauhajoki, Finland Y-tunnus: 1082564-7 Kotipaikka:Isojoki

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 ja hakemus paikalliseksi toimintaryhmäksi

Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 ja hakemus paikalliseksi toimintaryhmäksi Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 ja hakemus paikalliseksi toimintaryhmäksi Kunnioittavasti Maa- ja metsätalousministeriölle 6 6 Kauhajoella.. 2014 SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudet tuulet. Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 ja hakemus LEADER-toimintaryhmäksi. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry

Uudet tuulet. Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 ja hakemus LEADER-toimintaryhmäksi. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Uudet tuulet Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 ja hakemus LEADER-toimintaryhmäksi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki, Finland PL 45, 61801 Kauhajoki,

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Tiina Laurila ja Noora Hakola, Maaseutuelinkeino-osasto/Maaseutu- ja rakenneyksikkö Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot