TULEVAISUUDEN MAISEMA. SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN MAISEMA. SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-2013 JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI"

Transkriptio

1

2

3

4 TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki

5 TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader -TOIMINTARYHMÄKSI Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Sisällys: TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TOIMINTA-ALUEEN SOSIO-EKONOMINEN KUVAUS SIJAINTI JA VÄESTÖ KOULUTUSTASO, ERITYISOSAAMINEN JA OPPILAITOKSET ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS LUONNONVARAT, YMPÄRISTÖ, ASUTUSRAKENNE JA KYLÄVERKKO PAIKALLISTA MAASEUTUOHJELMAA TOTEUTTAVA TOIMINTARYHMÄ 3.1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA SEN EDUSTAVUUS YHDISTYKSEN TOIMINTALOHKOT JA ROOLIT SEUDULLA YHDISTYKSEN TOIMISTO JA TALOUSHALLINTO KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMISPROSESSI 4.1. MITEN TAVOITTEISIIN ON PÄÄSTY? AIKAISEMMAN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET 5.1. SUUPOHJAN KEHITTÄMISEN PALAPELI SUUPOHJAN AIKAISEMPIEN LEADER-OHJELMIEN KOKEMUKSET LEADER-TYYPPISEN TOIMINNAN YLEINEN MERKITYS SUUPOHJALLE KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIA JA TAVOITTEET 6.1. SUUPOHJAN SWOT-ANALYYSI KEHITTÄMISEN TARPEET SWOT -ANALYYSIN POHJALTA KEHITTÄMISOHJELMAN VISIO KEHITTÄMISOHEJLMAN TAVOITTEET JA STRATEGISET POLUT KEHITTÄMISTEEMAT JA STRATEGINEN MATRIISI, TULEVAISUUDEN MAISEMA UUSI HORISONTTI - YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN 7.1. PAIKALLISTEN RAAKA-AINEIDEN INNOVATIIVINEN JALOSTUS JA MARKKINOINTI; ELINTARVIKE- JA INGREDIENTTIALA, MAATALOUSPOHJAINEN UUSIUTUVA ENERGIA TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN MAASEUDUN UUDISTUVA HUONEKALU- JA SISUSTUSTEOLLISUUS SEKÄ METSÄN UUDET TUOTTEET JA RAKENNUSPUUSEPÄN TEOLLISUUS TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN 2

6 TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN MAASEUDUN METALLIALAN JA LOGISTIA-KLUSTERIN YRITTÄJYYDEN KEHITÄMINEN TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN MAASEUDUN INNOVATIIVINEN PALVELUYRITTÄJYYS TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN HYVINVOINNIN VIHREÄ RUNKO -PALVELURAKENTEEN UUDISTAMINEN 8.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN POHOJALAANEN TUPA -ASUMISEN, YMPÄRISTÖN, KYLIEN KEHITTÄMINEN 9.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 2: MAASEUDUN YMPÄRISTÖTUET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMA TOIMINTALINJASSA 2: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN KULTTUURIN LUOMAT - PAIKALLISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN KEHITYKSEN ORAAT-AKTIVOINTI JA KEHITYSOSAAMISEN PARANTAMINEN TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN LINJALLA 3 OSALLISTUVIEN TOIMIJOIDEN KOULUTUS JA TIEDOTTAMINEN LEADER -TOIMINTATAPA PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO ALUEIDEN VÄLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ OHJELMAN YHTEISTYÖ,YHTEENSOPIVUUS JA TÄYDENTÄVYYS LIITTEET SUUPOHJAN KARTTA SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N JÄSENLISTA SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN KOKOONPANO OHJELMATYÖRYHMIEN KOKOONPANO... 3

7 14.6. OHJELMATYÖRYHMIEN KÄYTTÄMÄ KEHITTÄMISLOMAKE, ESIMERKKINÄ ELINTARVIKEALA SUUPOHJAN LEADER II-LOPPURAPORTTI JA LEADER+ -VUOSIRAPORTTI SUUPOHJAN ALUEEN SWOT-ANALYYSI OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET OHJELMAN MENO- JA RAHOITUSTAULUKKO TOIMINTALINJOITTAIN OSALLISTUMIS- JA RAHOITUSPYYNTÖ SUUPOHJAN ALUEEN KUNNILLE/PÄÄTÖKSET YHTEISTYÖSOPIMUS SEUDULLISESTA YRITYSPALVELUPISTEESTÄ ETELÄ-POHJANMAAN TOIMINTARYHMIEN YHTEISTYÖSOPIMUS YHTEISTYÖASIAKIRJA VANHAN VAASAN LÄÄNIN ALUEEN TOIMINTARYHMIEN JA SAKSAN SCHLESWIG-HOLSTEININ ALUEEN TOIMINTARYHMIEN VÄLILLÄ SOPIMUS YRITYSTUKIEN YHTEENSOVITTAMISESTA ETELÄ-POHJANMAALLA OHJELMAKAUDELLA

8 SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY: SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE JA HAKEMUS Leader -TOIMINTARYHMÄKSI TIIVISTELMÄ Tässä Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n laatimassa, Suupohjan alueen paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa esitellään seudun maaseudun kehittämisen visiota, tavoitteita, strategioita ja esimerkkitoimenpiteitä tulevaa Euroopan Unionin ohjelmakautta varten. Ohjelma on samalla hakemus Leader-toimintaryhmäksi. Suupohjan kehittämisyhdistys ry on paikallinen toimintaryhmä, joka toimii Suupohjassa Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Ohjelman sisältö pohjautuu osallistuvaan, alhaalta ylös-periaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Valmisteluprosessi aloitettiin Suupohjassa keväällä Ohjelma on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Ohjelman perustana ovat Suupohjan SWOT-analyysi ja aikaisemmat kehittämiskokemukset mm. LEADER II ja LEADER+ -ohjelmista. Suupohjan LEADER-ohjelman visio 2015 on seuraava: Suupohja on vuonna 2015 elinvoimainen, moderni ja oppiva maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut lämminhenkisessä, turvallisessa ja luonnonläheisessä asuinympäristössä. Seudun asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset vaikuttavat aktiivisesti tieto- ja taitoyhteiskunnassa ja ovat verkottuneet seudulliseen, kansalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä seudun vetovoimaisuutta. Ohjelman visiota täydentävät, ohjelmatason tavoitteet ovat: 1. Vahvistaa paikallista uskoa yrittäjyyteen ja etenkin nuorten yrittäjyyttä. Uudistaa seudun yritysrakennetta ja parantaa yritystoiminnan kilpailukykyä tukemalla uuden tietotaidon ja teknologian sekä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tukea yritysten ja yrittäjien erikoistumista, verkottumista, kansainvälistymistä sekä yleistä osaamis- ja innovaatiotason nostoa. 2. Myötävaikuttaa palvelurakenteen kehittymiseen siten, että seudun asukkailla on riittävät ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Hyödyntää uuden teknologian, mm. seutuverkon mahdollisuuksia palvelujen tarjoamisessa. Luoda seudulle uudentyyppisiä hyvinvointi- ym. palvelumalleja yrittäjien, kuntien, yhteisöjen ja kehittämistahojen yhteistyön avulla. 3. Vahvistaa maaseutuyhteisöjen ja kylien sosiaalista toimivuutta ja viihtyvyyttä sekä löytää uudentyyppisiä, moderneja ratkaisuja asumis- ja elinympäristön kehittämiseksi huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. 4. Edistää kulttuuritoiminnan kehittymistä monimuotoiseksi ja suvaitsevaksi, ihmisten arjessa mukana olevaksi vetovoima- ja hyvinvointitekijäksi, joka läpäisee koko yhteiskunnan. Vahvistaa kulttuurin avulla asukkaiden paikallista identiteettiä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä monikulttuurisuus hyväksyen. Lisätä kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, osaamisen tasoa sekä vahvistaa kulttuuriyrittäjyyttä ja -matkailua. 5

9 5. Lisätä kehittämistoiminnan onnistumisen edellytyksiä vahvistamalla sitoutumista omaehtoiseen toimintaan ja kohottamalla paikallisten toimijoiden osaamisen tasoa. Tavoitteena on luoda Suupohjasta tulevaisuuteen uskova alue, jossa ihmisillä, etenkin nuorilla, on halu omaksua uusia asioita, menestyä ja vaikuttaa seutunsa kehittymiseen. Kehittämisen strategiset polut: Ohjelman kehittämisstrategia määrittää sen, kuinka valittu ohjelman visio aiotaan saavuttaa ja miten yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin aiotaan päästä. Ohjelman strategia osoittaa valituissa toimenpidekokonaisuuksissa mihin toimiin varoja kohdennetaan käytännössä. Valmisteluvaiheessa esiin nousseiden tarpeiden ja SWOT-analyysin perusteella on päädytty viiteen strategiseen painotukseen, jotka otetaan läpäisevästi huomioon kehittämisohjelman kaikkien kehittämisteemojen toteutuksessa. Painotukset ovat: a) Uudet toimintamallit, uusi osaaminen ja innovaatiotoiminta b) Tietoyhteiskunnan edistäminen c) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma d) Verkottuminen, alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys e) Paikallisidentiteetin ja alueen markkinoinnin vahvistaminen Suunnitellut kehittämisteemat: Laadittu ohjelma jakaantuu viiteen eri kehittämisteemaan, jotka osoittavat käytännössä, mihin resursseja aiotaan kohdentaa. Kehittämisteemat on asetettu niin, että ne yhdessä muodostavat seudullisessa kehittämisessä tarvittavan elinkeinojen, palveluiden, asumisen, kulttuurin sekä aktivoinnin ja kehitysosaamisen elinvoimaisen kokonaisuuden. Suupohjan maaseutuohjelman kehittämisteemat ovat seuraavat: 1. Uusi horisontti yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Hyvinvoinnin vihreä runko paikallisen palvelurakenteen uudistaminen 3. Pohojalaanen tupa asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen 4. Kulttuurin luomat paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen 5. Kehityksen oraat aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen Strateginen matriisi eli Tulevaisuuden maisema Valittujen kehittämisteemojen ja strategisten painotusten liittymistä toisiinsa voidaan havainnollistaa laaditun strategisen matriisimallin avulla (kuva 4). Mallissa strategiset periaatteet eli polut ja eri kehittämisteemat muodostavat tasapainoisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. Jokainen strateginen polku läpäisee kaikki kehittämisteemat. Nämä leikkauskohdat määrittävät siten ohjelman kautta tuettavat toimenpiteet. Suupohjan uuden maaseutuohjelman rahoituskehys vuosille on arvioitu olevan yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Tästä julkisen rahoituskehyksen osuus olisi arviolta 6,3 miljoonaa euroa. Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta on 20 %. 6

10 Ohjelman yhteys Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin Tämän ohjelman kehittämisteemoihin on sisällytetty Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet seuraavasti: 1. Uusi horisontti yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen TL 1: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) Tuetaan viljelijöiden ja elintarvikeyrittäjien osaamisen ja tietotaidon kehittymistä TL 1: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (annex I) (123) Tuetaan toimenpiteen 312 tavoitteen mukaisia, ensiasteen jalostusarvoa lisääviä hankkeita. TL 1: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (muu kuin annex I) (123) Tuetaan toimenpiteen 312 mukaisia maa- ja metsätalouden jalostusarvoa lisääviä hankkeita. TL 3: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyrit. perustaminen ja kehittäminen) (312) Vahvistetaan uskoa yrittäjyyteen ja tuetaan paikallista yrittäjyyttä. Uudistetaan seudun yritysrakennetta ja parannetaan yritystoiminnan kilpailukykyä tukemalla uuden tietotaidon ja teknologian käyttöönottoa sekä uusia liiketoimintaratkaisuja. Tuetaan yritysten ja yrittäjien erikoistumista, verkottumista, kansainvälistymistä sekä yleistä osaamis- ja innovaatiotason nostoa. Toiminta kohdistuu etenkin seuraaville toimialoille: paikallisten raaka-aineiden innovatiivinen jalostus ja markkinointi; elintarvike- ja ingredienttiala sekä uusiutuva energia, huonekalu- ja sisustusteollisuus, metsän uudet tuotteet ja rakennuspuusepän teollisuus, pienimuotoinen metalliteollisuus ja Logistia klusterin toiminta, innovatiivinen palveluyrittäjyys (hyvinvointi- ja hoivayrittäjyys, informaatio- ja kommunikaatioalan yritystoiminta sekä yrityspalveluyrittäjyys). Lisäksi tuetaan eri toimialojen yhdistämisestä ja yhteistyöstä syntyvää innovatiivisia ratkaisuja. TL 3: Matkailuelinkeinojen edistäminen (matkailun kehittäminen) (313) Tuetaan matkailualan yritysten investointi-, käynnistys- ja kehittämishankkeita sekä yleisiä kehittämishankkeita ja yritysryhmien täsmähankkeita kohdistuen kulttuuriyrittäjyyteen, matkailun ohjelmapalveluihin ja maaseutumatkailuun. 2. Hyvinvoinnin vihreä runko paikallisen palvelurakenteen uudistaminen TL 3: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalv. (maaseudun palveluiden) kehittäminen (321) Myötävaikutetaan seudun palvelurakenteen kehittymiseen siten, että seudun asukkailla on riittävät ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Hyödynnetään uuden teknologian, mm. seutuverkon mahdollisuuksia palvelujen tarjoamisessa. Luodaan seudulle uudentyyppisiä hyvinvointi- ym. palveluja yrittäjien, kuntien, yhteisöjen ja kehittämistahojen yhteistyön avulla. Toiminta kohdistuu etenkin seuraaville keskeisille toimialoille: hyvinvointi- ja hoiva-alat, urakointipalvelut sekä yrityspalvelut. Lisäksi edistetään kulttuuritoiminnan kehittymistä arjessa mukana olevaksi vetovoima- ja hyvinvointitekijäksi sekä vahvistetaan kulttuurin avulla asukkaiden identiteettiä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. 7

11 3. Pohojalaanen tupa asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen TL 2: Toimintaryhmien toteuttamat maatalouden ympäristötuet: monivaikutteisten kosteikkojen hoito ja perinnebiotooppien hoito (214) Kohotetaan tietämystä ja taitotasoa perinnemaisemien ja kosteikkojen hoidosta koulutuksen ja tiedotuksen keinoilla. Tuetaan perinnebiotooppien ennallistamista ja hoitoa. TL 3: Kylien kunnostus ja kehittäminen (kylien kehittäminen) (322) Tavoitteena on kylien kehittämis- ja investointihankkeita tukemalla vahvistaa maaseutuyhteisöjen ja kylien sosiaalista toimivuutta ja viihtyvyyttä sekä löytää uudentyyppisiä, moderneja ratkaisuja asumis- ja elinympäristön kehittämiseksi huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. 4. Kulttuurin luomat paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen TL 3: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalv. (maaseudun palveluiden) kehittäminen, (321) Tavoitteena on Suupohjan kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan innovatiivinen kehittäminen, kulttuuripohjaisten telemaattisten palveluiden sekä taiteenalojen paikallisten osaamiskeskittymien kehittäminen. Edistetään mm. uudentyyppistä esittävän taiteen ja kulttuuriperinteen tuotteistamista sekä mahdollistetaan paikallisen kulttuurin kehittyminen tukemalla kulttuurijärjestöjen pienimuotoisia, innovatiivisia investointeja. TL 3. Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maaseudun kulttuurija luontoperinnön kehittäminen), (323) Tuodaan esiin ja talletetaan Suupohjan paikallishistoriaa sekä edistetään rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä. 5. Kehityksen oraat aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen TL 3: Koulutus ja tiedotus (331) Lisätään kehittämistoiminnan onnistumisen edellytyksiä vahvistamalla sitoutumista omaehtoiseen toimintaan ja kohottamalla paikallisten toimijoiden osaamisen tasoa. TL 4: Arvio alueiden ja valtioiden välisestä yhteistyöstä (yhteishankkeet) (421) Käynnistetään alueiden ja valtioiden välisiä hankkeita, jotka liittyvät toimintalinjojen 1,2,3, ja 4 teemoihin. TL 4: Varataan resursseja paikallisten toimintaryhmien toiminnan takaamiseen, pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan edistämiseen (toimintaraha) (431) 8

12 1. JOHDANTO Tässä Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n laatimassa, Suupohjan alueen paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa esitellään alueen maaseudun kehittämisen visiota, tavoitteita, strategioita ja esimerkkitoimenpiteitä tulevaa Euroopan Unionin ohjelmakautta varten. Ohjelma on samalla hakemus Leader-toimintaryhmäksi. Suupohjan kehittämisyhdistys ry on paikallinen toimintaryhmä, joka toimii Suupohjassa Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Tämän ohjelman sisältö pohjautuu laaja-alaiseen, osallistuvaan, alhaalta ylösperiaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Valmisteluprosessi aloitettiin Suupohjassa keväällä Ohjelma on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n organisoimaan valmistelutyöhön on osallistunut satoja henkilöitä eri teemaryhmissä, kokouksissa ja avoimen ideahaun kautta. Ohjelman perustana on Suupohjan alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien tarkastelu. Tämän analyysin sekä aikaisempien kehittämiskokemusten ja ohjelmien pohjalta on rakennettu visio, alueen haluttu tahtotila tulevaisuudessa. Yhdessä eri toimijatahojen kanssa on pohdittu myös sitä, millaisin tavoittein, miten toimien ja mitä tehden haluttuun visioon päästään. Maailman ja maaseudun murros modernin maaseutuohjelman tarve Suupohja on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva, vajaan asukkaan ydinmaaseutualue, joka ei sijaitse minkään suuremman kasvukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen toimijat (asukkaat, yrittäjät, päättäjät ja kehittäjät) eivät voi keskeisesti nojautua minkään suuren keskuksen vetovoimaan, mahdollisuuksiin ja palveluihin. Paikallisten ihmisten on siten yhteistyön kautta itse luotava tulevaisuuden mahdollisuutensa. Keskeisiä kysymyksiä tätä ohjelmaa pohdittaessa ovatkin olleet: Miten alueen toimijat; yrittäjät, yritysklusterit, osaamiskeskittymät ja alkutuotanto uudistuvat, verkottuvat, erikoistuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa yhä voimakkaammaksi käyvässä globaalissa kilpailussa? Miten seudun asukkaat ja yrittäjät pystyvät omaksumaan modernin tieto- ja taitoyhteiskunnan mahdollisuudet, oppimaan uutta ja vastaamaan siten esille nouseviin haasteisiin? Miten vastataan palvelu- ja väestörakenteen muutokseen ja säilytetään seudullinen elinvoima? Miten vahvistetaan alueen seudun asukkaiden elämän laatua ja muutetaan alueen vahva yhteisöllisyys ja aktiivinen harrastustoiminta moderniksi vetovoimatekijäksi? Valmistelutyön kuluessa olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttäminen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät uuden ajan modernia maaseutupolitiikkaa, joka edellyttää: a) tietoyhteiskuntakehitykseen vastaamista, erikoistumista, uusien innovatiivisten toimintamallien ja tapojen rohkeaa omaksumista ja aktiivista uuden oppimista kaikilta ikäryhmiltä b) yhteisöllisyyden, sosiaalisen pääoman ja elämän laadun aktiivista vaalimista ja kehittämistä niin kulttuurin, asumisen kuin yrittämisenkin osalta 9

13 c) seudun toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä, kumppanuutta ja organisaatiorajojen rikkomista d) aktiivista verkottumista niin seudullisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti e) toimijoiden oman paikallisen identiteetin vahvistamista sekä alueen vahvuuksien ja toimijoiden aktiivista markkinointia. Aikaisempi kehitystyö ja visio 2015 Aikaisemmat LEADER-ohjelmat ovat olleet menestys Suupohjassa. Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet Suupohjan aktivoitumiseen, tulevaisuudenuskon kehittymiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen ja laaja-alaisten kehittämisprosessien käynnistymiseen. Toimintaryhmätyön periaatteet ja mallit ovat laajentuneet seudulla onnistuneesti myös koko seudun kehittämispolitiikkaan. Työn oppeja sovelletaan osaltaan muun muassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotin toteutuksessa. Kaiken kaikkiaan seudullinen kehitystyö Suupohjassa on yhteistyötä, kehittämisen palapeliä, jossa tasa-arvoisina ovat mukana toimintaryhmän lisäksi kunnat, osaamiskeskittymät sekä yritykset ja yhteisöt. Aina on kuitenkin muistettavat, että kaiken takana ovat yksittäiset ihmiset ja heidän halunsa tehdä yhteistyötä. Toivomme, että onnistumme myös jatkossa tämän ohjelman kautta yhdessä luomaan suupohjalaisen esimerkin, Tulevaisuuden maiseman siitä, miten modernin osaamisyhteiskunnan soveltaminen maaseutualueella voi tapahtua. Pohjaa ja uskoa mallin soveltamiselle luo aikaisempi onnistunut, strateginen ja pitkäjänteinen kehitystyö seudulla. Tiedämme kuitenkin, että pelkästään historia ja yhdessä valmisteltu ohjelma eivät yksin riitä. Tämän ohjelman toteutuksessa tarvitsemme vielä paljon alueemme toimijoiden aktiivisuutta, innostusta, kehityshakuisuutta ja ennakkoluulottomuutta, sekä tarvittaessa myös ripaus tervettä nöyryyttä. Visiomme on olla vuonna 2015 elinvoimainen, moderni, kansainvälistynyt ja oppiva maaseutualue, joka on rohkeasti yrittävä ja yrittäjyyteen kannustava, mutta myös asukkailleen lämmin ja turvallinen. Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n hallitus ja Suupohjan maaseutuohjelman strategiaryhmä haluavat kiittää kaikkia niitä satoja suupohjalaisia toimijoita, joiden ajatuksiin ja näkemyksiin tämä kehittämissuunnitelma pohjautuu. Bottom up - tyyppinen suunnitteluprosessi kehittämisnäkemysten esille tuojana on jälleen kerran osoittanut vahvuutensa. Kiitokset erityisesti niille 14 eri työryhmän jäsenille, jotka aikaansa säästämättä kerta toisensa jälkeen innostuneesti pohtivat Suupohjan mahdollisuuksia ja rakensivat tulevaisuuden visioitaan. Kiitokset myös niille kymmenille paikallisille asukkaille, jotka esittivät ideoitaan tätä ohjelmaa varten joko suoraan yleisötilaisuuksissa, messuilla, sähköpostin tai tekstiviestien välityksellä. Kiitämme vielä ohjelman kirjoittajia, jotka ovat istuneet kammioissaan tiivistämässä suunnitteluprosessin tuottamaa erittäin runsasta aineistoa täksi ohjelmaksi. 10

14

15 2. TOIMINTA-ALUEEN SOSIO-EKONOMINEN KUVAUS 2.1. Sijainti ja väestö Suupohjan seutukunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa käsittäen Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kunnat ja Kauhajoen kaupungin. Seutukunta rajautuu etelässä Pohjois-Satakuntaan, lännessä Suupohjan rannikkoalueeseen ja pohjoisessa ja idässä eteläiseen Seinäjoen seutuun. Suupohjan kartta on esitetty liitteessä 1. Alueen kokonaispinta-ala oli km 2. Väestön kokonaismäärä oli seutukunnassa henkeä. Väestön tiheys alueella oli keskimäärin 9,19 henkeä/ maa-km 2. Suupohjan katsotaan olevan maaseututyypiltään ydinmaaseutua (Keränen ja Ponnekas 2005). Seudulla on myös harvaan asuttua ja hyvin alkutuotantovaltaista maaseutua, johon lukeutuvat Isojoen ja Karijoen kunnat. Taulukko 1: Suupohjan asukasluku ja asukastiheys kunnittain Kunta Asukkaita Asukkaita/ maa-km 2 Alkutuotannon osuus-% Isojoki ,03 28,2 Jurva ,27 Karijoki ,10 28,5 Kauhajoki ,19 Teuva ,36 YHTEENSÄ ,19 15,0 Etelä-Pohjanmaa 14 13,6 Koko maa 17 4, Väestön muutos Kaikista seudun kehittämistoimenpiteistä huolimatta väestön kehitys alueella on ollut negatiivinen. Alueen väestön määrä laski vuonna 2003 alle henkilön. Seutukunnan sisällä väestö on keskittynyt Kauhajoelle, jossa asuu noin puolet suupohjalaisista. Kauhajoen asukkaat ovat nuorempia kuin muiden Suupohjan kuntien väestö. Laskevaa väestökehitystä on vauhdittanut negatiivinen muuttotase. Muuttoliike vääristää myös ikärakennetta, sillä poismuuttaneista huomattava osa on nuoria. Viime vuosina poismuutto on kuitenkin hidastunut. Muun muassa Kauhajoella, Isojoella ja Karijoella on ollut myös ajoittaista muuttovoittoa. Vuonna 2004 Suupohjan kokonaisnettomuutto oli -0,18 %, kun se vielä vuonna 1998 oli -1,17 % (Keränen ja Ponnekas 2005). Poismuuttoon erityisinä syinä on yleisesti pidetty sopivien työpaikkojen puutetta, alhaista palkkatasoa ja palkkatasoon nähden korkeita asumiskustannuksia (Mervi Lehtola 2004). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Suupohjan seudun asukkaista 0-14-vuotiaita oli 16,6 %, vuotiaita 62,7 % ja yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 20,7 %. Isojoen ja Karijoen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus on tällä hetkellä muita seudun kuntia selvästi suurempi. Ennusteiden mukaan väestön rakenne tulee muuttumaan siten, 12

16 että vuonna vuotiaita seudun asukkaista on 15,0 %, vuotiaita 58,8 % ja yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 26,2 %. Taulukko 2. Suupohjan kuntien väestökehitys vuosina Kunta Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Yhteensä Tilastokeskuksen väestöennuste vuosille esittää alueen negatiivisen väestökehityksen jatkuvan myös tulevina vuosina. Taulukko 3. Suupohjan ennustettu väestökehitys vuosina Kunta Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Yhteensä Koulutustaso, erityisosaaminen ja oppilaitokset Koulutustaso Taulukko 4. Suupohjan alueen koulutustaso kunnittain Osuus on laskettu alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista. Koulutustaso Kunta Tutkinnon Keski- Korkea Ei perusa. suorittan. aste aste jälk. opint. VKTM 1 Isojoki 44,6 33,4 11,2 55,4 176 Jurva 52,3 40,0 12,3 47,7 206 Karijoki 45,5 35,9 9,7 54,5 176 Kauhajoki 55,2 38,6 16,6 44,8 231 Teuva 52,2 38,8 13,4 47,8 209 Keskiarvo 50,0 37,3 12,6 50,0 200 Etelä-Pohjanmaa 249 Koko maa VKTM = väestön koulutustasomittain. Mitä suurempi mittainluku on, sitä parempi on koulutustaso. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. 13

17 Suupohjan alueen koulutaso on sekä Etelä-Pohjanmaan että koko maan koulutasoa alhaisempi. Lähimpänä maakunnallisia keskiarvoja alueella on Kauhajoki. Suupohjassa alueen koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Etenkin toisen asteen koulutuksen tulisi selvästi paremmin pyrkiä tukemaan alueen kärkitoimialoja Elinkeinorakenne ja työllisyys Suupohjan elinkeinorakenne poikkeaa koko maan keskimääräisestä elinkeinorakenteesta. Alkutuotannon osuus on selvästi koko maan ja myös Etelä- Pohjanmaan keskiarvoa suurempi. Tähän vaikuttaa etenkin Isojoen ja Karijoen suuri alkutuotantovaltaisuus. Näiden kuntien maatalous on toisaalta pitkälle erikoistunutta muun muassa perunan ja juuresten tuotantoon. Suupohja onkin merkittävä ruokaperunan tuotannon ja jalostuksen keskittymä, jonka osuus Suomen ruokaperunan tuotannosta on noin 50 %. Lisäksi karja- ja metsätalous on alueella merkittävää. Suupohja on myös Suomen suurin öljypellavan viljelyalue (noin 500 ha) ja Suomen suurin viljellyn tyrnin keskittymä (noin 100 ha). Aktiivitilojen lukumäärä Suupohjassa oli vuonna 2004 noin Tilojen määrä on Suupohjassa 2000-luvulla vähentynyt noin 200 kappaleella, mutta keskimääräinen tuotanto tilaa kohden on kasvanut. Elintarvikejalostuksessa työskentelevien määrä on seudulla 2000-luvulla kasvanut noin 30 hengellä (Tike 2005a; Tilastokeskus). Jalostuksen osuus elinkeinorakenteesta on Suupohjassa myös keskimääräistä suurempi. Esimerkiksi Jurva on eräs koko maan teollistuneimpia maaseutukuntia (jalostuksen osuus 38 %). Suupohjan teollisuuden kolme kärkeä ovat materiaalinkäsittely ja logistiset järjestelmät, huonekalu- ja elintarvikeala. Valtakunnallisesti merkittäviä toimialakeskittymiä Suupohjassa on perunan lisäksi huonekalujen valmistuksessa ja materiaalinkäsittelyalalla. Suupohja lähialueineen tuottaa muun muassa kotimaassa valmistettavista huonekaluista noin 35 % ja teollisuuden materiaalinkäsittelyjärjestelmistä noin 50 %. Alueella on myös vahvaa kone- ja laitevalmistusta sekä muoviteollisuutta. Alueella on myös merkittäviä mekaanisen puunjalostuksen yrityksiä sekä etenkin Kauhajoella myös muovialan teollisuutta. Kauhajoki on alueen palveluiden keskus ja tarjoaa kaupunkitason palvelut. Elintarviketeollisuuden suurin yksikkö on A-Pihvi Oy, joka on Atria Oyj:n tytäryhtiö. Taulukko 5. Suupohjan seutukunnan elinkeinorakenne kunnittain * ( % ) Maa- ja Kunta metsätalous Jalostus Palvelut Tuntematon Työvoima Isojoki 25,1 24,0 48,5 2, Jurva 10,3 38,6 48,8 2, Karijoki 23,8 33,6 39,5 3,1 717 Kauhajoki 11,8 30,7 54,3 3, Teuva 14,7 35,3 47,3 2, Suupohja 17,1 32,4 47,7 2, Etelä-Pohj. 10,7 28,4 58,4 2, Koko maa 4,2 25,2 68,7 1, * =ennakkotieto 14

18 Eri toimialoista huonekalu- ja elintarviketeollisuuden tuotteet menevät pääosin kotimaan markkinoille, joskin huonekaluteollisuuden vienti on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Metalli- ja materiaalinkäsittelyalan sekä mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista valtaosa menee vientiin. Palvelujen osuus elinkeinorakenteesta seudulla on keskimääräistä pienempi. Selkeä kaupallinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen palvelukeskus seudulla on Kauhajoki. Palveluelinkeinoista matkailu on alueella nuori ja vielä suhteellisen pieni elinkeino, mutta sen toimijat ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Tulevaisuudessa odotetaan seudulla kuitenkin palveluelinkeinojen osuuden kasvavan. Myös uuden seutuverkon odotetaan tuovan alueelle uusia palvelutyöpaikkoja. Yrittäjyyskulttuuri alueella on vahvaa. Esimerkiksi sisäasiainministeriön tekemässä aluekeskusohjelmaseutujen välisessä vertailussa Suupohjassa oli eniten yrityksiä 1000 asukasta kohden. Vaikka yrityksiä alueella on runsaasti, niiden keskimääräinen koko on pieni. Noin 90 % alueen noin 2000 yrityksestä työllistää alle viisi henkilöä Työttömyys on laskenut Suupohjan alueen ja etenkin Kauhajoen työttömyys on ollut korkea. Alue menetti 1990-luvun alun lamavuosina yli 2000 teollista työpaikkaa ja esimerkiksi Kauhajoen työttömyysaste oli liki 30 %. Lamasta on kuitenkin alueella toivuttu ja Suupohjan alueen työttömyysaste oli vuonna 2005 keskimäärin alle 10 %. Työttömyys esimerkiksi Kauhajoella on pudonnut liki 20 % työllisen työvoiman pysyessä ennallaan. Seudun työttömyysaste oli 8.6 %, kun koko Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste vastaavana ajankohtana oli 7,3 % (Lähde: Etelä-Pohjanmaan TE-keskus/työvoimaosasto; työllisyyskatsaus 9/2006) Erityisosaaminen ja osaamiskeskittymät Suupohjan alueella on kansallisesti merkittävää erityisosaamista puu- ja huonekalualalla, teollisuuden sisäisessä logistiikassa ja automaatiossa sekä eräillä elintarvikealan osa-alueilla kuten kasvisten fraktioinnissa, lähiruokaosaamisessa ja elintarvikealan mikroyrittäjyyden edistämisessä. Pohjanmaan Nikkarikeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilun yksikkö Jurvasta, TEAK Oy Teuvalta sekä Neopoli Oy Lahdesta ovat parhaillaan vetovastuussa huonekalu- ja sisustusalan kansallisesti verkottuneen osaamiskeskuksen synnyttämisestä. Suupohjassa Pohjanmaan Nikkarikeskus (www.nikkarikeskus.fi) on erikoistunut kuluttajalähtöiseen muotoiluun ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen konseptijohtamisen professuurin johdolla. TEAK Oy (www.teakoy.fi) on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin huonekalualan koulutus- ja kehittämiskeskus, joka on erikoistunut tuotantoteknologiaan. Lisäksi se on Suomen ainoa huonekalualaan erikoistunut aikuiskoulutuskeskus. Toiminnan päätavoitteena on Suomen huonekalualan ja sen kilpailukyvyn kehittäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman kouluttaminen alalle. Nikkarikeskus ja TEAK Oy ovat mukana Lahden tiede- ja yrityspuiston vetämässä Asumisen osaamisklusteri-hakemuksessa. Klusteri hyväksyttiin Suomen 13 osaamisklusterin joukkoon Kauhajoella sijaitsee Teknologiakeskus Logistia (www.logistia.fi), jonka toiminta pohjautuu seudun osaamiseen erikoistuneisiin logistisiin järjestelmiin, teollisuuden 15

19 sisäiseen logistiikkaan ja automaatioon. Materiaalinkäsittely- ja teollisuusautomaatioala muodostaa merkittävän osan Kauhajoen seudun elinkeinorakenteesta. Osaamiskeskittymän synty sijoittuu lähes 30 vuoden taakse, jolloin Kauhajoella käynnistyi kuljetinlaitteiden tuotanto. Yrityskauppojen, spin off - yritysten sekä muiden uusien yhtiöiden myötä syntyi alan yrityskeskittymä, klusteri, johon voidaan nykyään laskea kuuluvan yli kymmenen kokonaisjärjestelmätoimituksia tekevää yritystä sekä 30 sopimus- ja alihankintatoimittajaa metalliteollisuuden-, sähkö- ja automaatio- sekä insinööritoimistoalalla. Klusteri työllistää noin 800 henkilöä. Klusteri on pitkälle verkottunut ja sen sopimus- ja alihankkijoita toimii myös Suupohjan maaseutualueilla. LEADER+ -kaudella on tuettu klusteriin liittyviä pieniä metalli- ja ICT-alan yritysten perustamista ja kehittämistä. Voidaan arvioida, että erityisesti elintarvike-, juoma-, paperi-, teräs- ja puusepänteollisuuden kappaletavaran käsittelyn alalla Kauhajoen klusterin volyymi vastaa noin puolta koko Suomen tuotannosta. Toimialan tuotteet ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä, korkean teknologian ja osaamisen sovelluksia materiaalinkäsittely-, pakkaus-, kuljetus- ja varastointitehtävien automatisointiin. Kauhajoella sijaitsee myös elintarvike- ja ingredienttialan osaamiskeskittymä Food Park Kauhajoki (www.foodpark.info). Keskittymä koostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksiköstä, Kauhajoen ympäristö- ja elintarvikelaboratoriosta sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän koetehdas- ja kehitystoiminnasta. Toimintaan liittyy myös yksityistä elintarvikealan kone- ja laitevalmistusosaamista ja konsultointia Oppilaitokset Suupohjan alueella toimii 41 peruskoulua ja 3 lukioa; Jurvassa, Kauhajoella ja Teuvalla. Näiden lisäksi seutukunnalla on kaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikköä; ravitsemisalan yksikkö Kauhajoella ja käsi- ja taideteollinen yksikkö Jurvassa. Kauhajoella on lisäksi Suupohjan ammatti-instituutin kaupan ja hallinnon alan yksikkö, (tarjoaa myös viestintäalan ja sisältö-tuotannon koulutusta), ammattiinstituutin ammattikoulu, maatalousoppilaitos ja evankelinen kansanopisto. Teuvalla toimii pohjoismaiden johtava huonekalualan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus TEAK Oy, jonka yhteydessä toimii myös huonekalualan teknologiakylä. Oppiva alue. Suupohjassa on vuodesta 2001 lähtien toteutettu Oppiva Suupohja nimistä ohjelmaa Kauhajoen seudun verkostopilotin yhteydessä. Tavoitteena on nostaa seudun asukkaiden osaamisen tasoa ja tehdä oppiminen mahdollisimman helpoksi modernin tietotekniikan avulla. Ohjelma on luonut seudulle muun muassa 15 eri oppimispesää tai keskusta. Keskukset sijaitsevat eri kunnissa siten, että kaikissa kunnissa on vähintään yksi oppimispesä. Suupohjan LEADER+ -ohjelma on tukenut muun muassa Isojoen oppimispesän toteutusta kunnan kirjaston yhteyteen yhteistyössä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Oppivan Suupohjan toteutusta tukee Suupohjan uusi seutuverkko, jonka runkoverkko valmistuu vuoden 2005 loppupuolella. Verkko tulee ulottumaan myös noin 40 alueen kylään ja sen piirissä tulee olemaan noin 95 % seudun asukkaista. Professori Arto Karilan mukaan Suupohja seutuverkko on valmistuessaan Euroopan modernein ja 16

20 nopein, avoin maaseutualueiden tietoverkko. Verkko tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet muun muassa etäkoulutukseen tai -työhön. Oppivan Suupohjan toteutukseen on liittynyt myös Vaasan yliopiston jalkautuminen seudulle. Ongelmana Kauhajoen seudulla on ollut yliopistotasoisen koulutuksen ja kontaktien puuttuminen, sekä käytössä olevan työvoiman alhainen kouluttautumisaste. Tilannetta on lähdetty parantamaan jo Kauhajoen seudun verkostopilottiohjelman myötä. Vaasan yliopisto on jalkautunut alueelle. Tällä hetkellä sillä on Kauhajoella seudullinen koulutuskoordinaattori, logististen järjestelmien professori sekä Corporate University yritysyliopisto. Alueelle perustettu yritysyliopisto toimii verkosto- ja pilottiluonteisesti hyödyntäen jo olemassa olevia resursseja. Yliopisto toimii ikään kuin meklarina tuoden seudulle siellä tarvittavaa koulutusta. Yliopistoasiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa opintokokonaisuuksia, mikä edesauttaa opintojen suunnittelua siten, että ne voidaan lukea tutkintoja suoritettaessa hyväksi. Yliopisto valvoo myös opintojen laatua ja asioiden toteuttamista Luonnonvarat, ympäristö, asutusrakenne ja kyläverkko Luonnonmaantieteellisesti Suupohjan jakautuu Etelä-Pohjanmaan peltolakeuteen ja Suomenselän eteläosan vedenjakaja-alueeseen. Peltolakeuden alueeseen kuuluvat muun muassa Kauhajoen ja Teuvan keskustat. Suomenselän maisema-alueella pintaalasta suuri osa on suo- ja kangasmaastoa. Näillä alueilla maatalous on varsin heikkotuottoista. Alueen sora-, hiekka-, turve- ja pohjavesivarat ovat huomattavat. Osa alueesta sijoittuu lähinnä Kyrönjoen ja Isojoen latvajokien varsille. Nämä alueet on otettu viljelykäyttöön ja asutus sijoittuu pääosin näiden jokien varsille. Suupohjalaisen ympäristön tila on hyvä. Alueella sijaitsee myös kaksi merkittävää suojelukohdetta: Lauhanvuoren ja Kauhaneva - Pohjankankaan kansallispuistot. Merkittävä suojelualue on myös Jurvan Pässilänvuori. Virkistysalueita seudulla ovat edellä mainittujen suojelualueiden lisäksi Isojoen Konkarin alue, Teuvan Parra ja Jurvan Säläisjärvi. Hyypänjokilaakso Kauhajoella on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Natura-alueita Suupohjasta löytyy 20 kpl. Inventoituja perinnebiotooppeja seudulta löytyy noin 40 kpl (Lähde: Länsi-Suomen ympäristökeskus). Asutus keskittyy Suupohjassa pääosin viiteen kuntakeskukseen ja 21 maakuntakaavaan merkittyyn kylään (kyläverkko). Eniten asukkaita on seutukuntakeskuksessa eli Kauhajoen keskustassa, noin asukasta (Lähde: Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava) Kulttuuri ja alueen identiteetti Kulttuurisesti Suupohjassa eteläpohjalaiseen vahvaan kulttuuriin ja perinteeseen yhtyy etenkin alueen eteläosissa satakuntalaiset, hämäläiset ja rannikon vaikutteet. Suupohjan alue on perinteisesti rajattu laajemmaksi alueeksi kuin Suupohjan seutukunta. Historiallisesti Suupohjaan on kuulunut Kurikka, Ilmajoki ja Jalasjärvi sekä rannikolta Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Seudulla toimii kuntien, kulttuurijärjestöjen, kehittämisyhteisöjen ja yritysten muodostama Suupohjan kulttuuriyhdistys ry. Tämän yhdistyksen tehtävänä on edistää kulttuurituotantoa ja kulttuurin kehittämistä seudulla. 17

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Maaseudun kehittäminen Mieslahti 10.02.2015 Sisältö Alueellinen ja paikallinen kehittäminen Uudistuksia Koulutus ja tiedonvälitys Palvelut ja kylien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot