HUOLTOUPSEERI. Senaattikiinteistöt isännöivät yhdistyksen kevätkokousta Kenttälääkintäjärjestelmä kehitetty neljänteen polveen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Senaattikiinteistöt isännöivät yhdistyksen kevätkokousta Kenttälääkintäjärjestelmä kehitetty neljänteen polveen"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Senaattikiinteistöt isännöiät yhdistyksen keätkokousta Kenttälääkintäjärjestelmä kehitetty neljänteen poleen 1

2 2

3 Paukut ähissä Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 2/2011 Päätoimittaja E ep Risto Gabrielsson Kalei 109 B Tartto, Viro Toimittajat Eerstiluutnantti Raimo Raiio PL 5, Lahti Hans Gabrielsson Luuantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj e Risto Kosonen Vpj kapt Caj Löegren Maj Mika Sepling El res Matti Paasiaara Ltn res Hans Gabrielsson El Timo Saarinen El Mauri Etelämäki El Timo Vilkko Maj Matti Sopanen Kapt res Olli Happonen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskeat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskeat tukipyynnöt Sihteeri Maj Matti Sopanen PE/LOGOS PL 919, HELSINKI Kansikua: Senaattikiinteistön puolustusoimien asiakaspäällikkö Markku Heinonen ja yhdistyksen puheenjohtaja, eersti Risto Kosonen yhdistyksen keätkokouksessa Kua: Hans Gabrielsson ISSN AO-PAINO 2011 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Useat lehdet kommentoiat USA:n puolustusministeri Robert Gates in perjantaina Brysselissä pitämää puhetta. Gates suomi koin sanoin puolustusliitto NATO:n eurooppalaisia jäsenmaita. USA joutuu astaamaan suhteettoman suuresta osasta Afganistanin sodassa sekä miesmäärissä että etenkin rahassa mitattuna. Amerikkalaiset eronmaksajat maksaat noin 75 prosenttia NATO:n puolustuskuluista, koska eurooppalaiset jäsenet eiät panosta tarpeeksi puolustusbudjetteihinsa. Patrick Seale time.com-erkkosiulla laskee, että miehestä Afganistanissa on yhdysaltalaisia. Tähän mennessä miestä ja naista on kaatunut, haaoittunut. Sota on tullut maksamaan tähän mennessä 420 miljardia US-dollaria, yksin tänä uonna budjetti on 113 miljardia. Summat oat mahtaia ja supistushalut USA:n kongressissa kasaat. Gates in mukaan eräät maat oat halukkaita ja innokkaita antamaan amerikkalaisten eronmaksajien ottaa kasaaa turallisuustaakkaa, joka aiheutuu ähennyksistä eurooppalaisissa puolustusbudjeteissa. NATO:n toinen ja uusin näytön paikka on tietysti Libya ja siellä käytäät taistelutoimet. Pääastuun pitäisi tässä operaatiossa olla NATO:n eurooppalaisilla osilla. Siihen on liittynyt kaikenlaisia siujuonteita tähän mennessä eikä jatko näytä koin ruusuiselta. Puolustusministeri Gates: Historian suurin sotilasliittouma on ollut asta 11 Tässä numerossa: iikkoa operaatiossa huonosti aseistettua hallintoa astaan haraan asutussa maassa, kuitenkin monilta liittolaisilta alkaat ampumatarikkeet loppumaan, aatien jälleen kerran USA:ta koraamaan puutteet. Vaikka jokainen jäsenaltio äänesti Libyan operaation puolesta, ain alle puolet on osallistunut ja ähemmän kuin kolmannes on ollut halukas ottamaan osaa iskuihin hän jatkoi. Suoraan sanoen, monet siussa oleista liittolaisista eiät tee sitä sen takia, etteiätkö haluaisi ottaa osaa, aan sen takia, että ne eiät oi. Sotilaallista kykyä ei yksinkertaisesti ain ole. Muiden sotilaalliset kyyt on hyä pitää mielessä, kun omaa suorituskykyä ylläpidetään ja kehitetään. NATO:n eurooppalaiset jäsenmaat oat pääasiassa niitä samoja, jotka kuuluat myös EU:hun. Kriisin sattuessa EU:lta saataa tuki taitaisi jäädä paheksuien julkilausumien tasolle. NATO:lla on ielä USA:n ansiosta todellista sotilaallista oimaa ja uskottauutta. On seikkoja, jotka puhuat liittoutumisen puolesta, eikä huoltoarmuus ole niistä pienin. On myös seikkoja, jotka puhuat liittoutumista astaan. Valitaan näistä sitten kumpi tahansa aihtoehto, niin alinnan täytyy olla tietoinen. Ei pidä pettää itseään eteen piirretyillä NATO-optioilla. Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä... 4 LOGOSAKE sijoitus tuleaisuuteen Neljännen polen lääkintäjärjestelmä Rautatiekuljetukset Korean Sodassa Huoltoarmuus ja logistiikan tutkimustulokset Tilannekatsaus öljyntuotantoon Logistiikan johtaminen osana sotatieteitä Diisioonan huolto Ihantalan ratkaisutaisteluissa kesällä Huoltokoulun organisaatio kehittyy HUY:n keätkokous Kenttähuoltoaiheen päiittäistaarahuoltoa kehittämässä E Eino Tirronen 90 uotta Kutsu Huoltotapahtumaan Henkilöuutisia

4 Puheenjohtajan kynästä Huoltoupseeriyhdistyksen hallitus ja lehden toimitus toteuttiat alkuuodesta yhdistyksen suunnitteluseminaarin. Tilaisuudessa purettiin auki HUY:n suunnitteluasiakirjan päiitykseen liittyneet kotitehtäät. Samassa saatiin myös toiminnantarkastajien näkemyksiä HUY:n toimintaan. Tapahtumasta syntyi selkeä näkemys yhdistyksen tämän hetken tilanteesta ja ajatuksia tuleille uosille. Kokonaisuuden oisin summata siten, että yhdistyksen toiminnalle on edelleen taretta. Katsoisin, että jopa lisääntyää taretta. Kansainälistyminen, logistiikan erkottunut toiminta ja toimintojen kehittäminen oat seikkoja, joista syistä kaikkien logistiikan parissa työskenteleien tulee kyetä seuraamaan aikaansa. Logistiikan kehityslinjat tulee kyetä näkemään myös eteenpäin. Yhdistyksellä on tähän paljon annettaaa. Huoltoupseeriyhdistys on arsin akaalla pohjalla niin jäsenmäärän, jäsenten ammattitaidon että talouden suhteen. Pääaktiiteettejä oat uosikokoukset ja näihin liittyät alustukset, uosittainen perheille suunnattu huoltotapahtuma ja huoltoupseerilehti. Tutustumisia puolustusoimien ja elinkeinoelämän kohteisiin sekä ulkomaille tehdään jäsenten haluamassa määrin. Yhdistyksellä on myös puolustusoimien ja sitä tukean altuuskunnan että yhteistyökumppaneiden ankkumaton tuki. Selkeänä ahuutena on logistiikan ja huollon arostus, mikä näkyy esimerkiksi siten, että kadettikursseilla huollosta on tullut kadettien suosituin aselaji. Nämä kaikki oat tekijöitä, jotka tarjoaat aian erinomaiset lähtökohdat toiminnalle, mutta toisaalta myös eloittaat. Yhdistyksen perustehtäänä on tukea maanpuolustusta edistämällä huollon ja logistiikan kehittämistä ja tutkimustoimintaa, lisätä jäsentensä yhteen kuuluaisuutta, toimia akinaisessa paleluksessa että reserissä oleien upseereiden yhdyssiteenä. Kun tätä perusajatusta peilaa yhdistyksen arkirealismiin, on syytä 4 myös huoleen. Yhdistyksen aluetoimintaa on pienessä määrin ain Helsingin, Lahden ja Turun seudulla. Edellä mainittuihin tapahtumiin kuten kokouksiinkin osallistuu lähinnä ain yhdistyksen reseriin tai eläkkeelle siirtyneitä jäseniä yhdistyksen toimihenkilöiden lisäksi. Erityinen huoli on siis nuorten reserin että aktiiiupseereiden puuttuminen tilaisuuksista. Yhdistyksen yli tuhannestakahdestasadasta jäsenestä ain noin iitisenkymmentä on sellaisia, jotka osallistuat johonkin toimintaan. Pääosa jäsenistä armaankin lukee laadukkaan Huoltoupseerilehden, mutta jäsenrekisterissä oleista noin 200 ilmaiseksi! Yhdistyksen toiminta, lehteä lukuun ottamatta, perustuu käytännössä lähes yksinomaan paleluksessa oleien toimintaan. Tämä näkyy toiminnassa siten, että yhdistyksen perustoiminnoissa on iieitä ja joku asia jää äistämättä hoitamatta. Suunnitteluseminaarin perusteella edellä oleiin haasteisiin oidaan aikuttaa. Huoltoupseeriyhdistyksellä on tilausta. Etenkin nuoremmille jäsenille yhdistys tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa tietämystään logistiikasta, mikä muuten ei olisi niin helppoa. Yhdistyksen kautta on mahdollista luoda hyiä ja toimiia suhteita puolustusoimista elinkeinoelämän ja päinastoin niin tutkimuksen, kehittämisen kun huoltoarmuudenkin suhteen. Reseriupseereille yhdistys on mainio kanaa pitää yhteyttä puolustusoimiin ja luoda edelleen suhteita aikkapa muihin oman alan reseriupseereihin. Koska aluetoiminta ei edä, oisi siirtyä järjestämään kerran kahdesti uodessa oleia logistiikka-aiheisia seminaareja, jotka samalla olisiat yhdistyksen tapahtumia ja toisaalta puolustusoimien apaaehtoisia kertausharjoituksia. Tutustumisia ja matkoja niin koti- ja ulkomaille kannattaa järjestää. Seminaarista tulee olemaan esimerkkinä Hämeen Rykmentissä pidettää Huoltoupseerikoulutuksen 85-uotisjuhlaan liittyä juhlaseminaari huoltoarmuudesta. Yhdistyksen toiminnan jatkuuuden takaamiseksi tulee löytää henkilöitä, joilla todellisuudessa on aikaa ja energiaa. Tästä esimerkkiä oi hakea melkeinpä mistä tahansa aselajisäätiöstä, joissa toimintaa ja hallintoa pyörittää päätoimiset toiminnanjohtajat. Lehden toimituskuntaa tulee laajentaa meri- ja ilmaoimien suuntaan sekä etenkin elinkeinoelämään ja teollisuuteen. Joskus tulee kyetä myös aihtamaan etoastuuta. Näillä linjoilla hallitus tulee almistelemaan asioita yhdistyksen syyskokoukseen. Toiotan kaikille, lämmintä ja rentouttaaa kesää älillä on syytä heittäytyä nauttimaan ilman paitaa ja solmioita muiden logistiikkapaleluista!

5 Puolustusoimien strateginen kumppani Millog Oy astaa maaoimien ajoneuo-ja panssarikaluston, aseja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maaoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään altatie TAMPERE Puh

6 LOGOSAKE sijoitus tuleaisuuteen Teksti: Eersti Risto Kosonen Logistiikan Osajärjestelmien Kehittäminen (LOGOSAKE) on puolustusoimien logistiikkajärjestelmän lähiuosien merkittäin kehittämishanke. Hankkeessa suunnitellaan ja kehitetään logistiikan suorituskykyä pitkälle tuleaisuuteen. LOGOSAKE-hankkeella kehitetään suorituskykyä koko puolustusoimien logistiikkajärjestelmään. Kehittäminen käsittää johtamisen lisäksi kaikki iisi huollon toimialaa; täydennykset, kuljetukset, kunnossapito, lääkintähuolto ja huoltopalelut. Painopiste on alueellisten joukkojen kehittämisessä. Hankkeessa uudistetaan huoltojoukot ja toimintataat astaamaan tuleaisuuden huollon tarpeita. Uuden materiaalin hankinnat tehdään uosina Tämä on jatkoa aiemmissa hankkeissa päätetyille hankinnoille. Uusien joukkojen koulutus käynnistyy 2013 osana muuta maaoimien joukkotuotantoa. Kehittämisestä astaa maaoimien esikunnan huolto-osasto apunaan hankehenkilöstö, johon on koottu toimialojen paras asiantuntemus kaikista puolustushaaroista ja pääesikunnasta. Perusmoduuli on huoltokomppania, jolle hankitaan almista standardoitua materiaalia Uudet huoltopataljoonat ja -komppaniat oat osan laajempaa joukkojen kehittämistä. Huoltoryhmät ja -joukkueet rakennetaan rakenteeltaan samanlaisiksi puolustushaarasta ja aselajista riippumatta. Keskeinen elementti on sodan ajan huoltokomppania, joka rakennetaan 6 yhdenmukaiseksi kaikille joukoille. Taistelulajien ja huoltotarpeiden erityspiirteet hoidetaan taistelujaotusten kautta. Kaikkien toimialojen lähtökohtana on katkeamaton ketju, jolla taistelijalle turataan huolto mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti tukialueelta etulinjaan. Taoitteena on mahdollistaa nykyaikainen logistiikan johtaminen ja ampumatarikkeiden ja polttoaineiden täydennyskuljetukset tukialueelta suoraan taistelujoukoille. Materiaalissa korostetaan, että tarkoitus ei ole kehittää uutta ja ennen näkemätöntä sotaarustusta. Kaiken hankittaan materiaalin tulee olla sellaista, josta on olemassa kokemuksia siiili- tai sotilastehtäistä jostakin päin maapalloa. Tällä armistetaan kaluston soeltuuus tehtääänsä, kyetään arioimaan tarkasti kaluston elinkaarenaikaiset ylläpitokustannukset ja ältetään tuotekehityksen aikeudet. Hanke sisältää kuorma-autoja, traktoreita, kuormankäsittelylaitteita, partioajoneuoja, johtamisälineitä, kontteja ja kenttäkeittimiä sekä muuta huoltoarustusta, joka testataan kenttäkokeissa. Ennen hankintasopimusta almistajien tulee kyetä asettamaan kenttäkokeisiin omat näytteensä almiista lopputuotteista. Olennaista on hankkia toimiaa ja suorituskykyaatimukset sekä NATOstandardit täyttäää materiaalia. Lähtökohtana on, että materiaalia kyetään käyttämään jokapäiäisessä koulutuksessa. Yhteensopiuus siiililogistiikan kanssa on älttämätöntä. Hankinnoista astaa aikanaan Maaoimien Materiaalilaitos. Johtaminen perustuu ajantasaiseen materiaali- ja huoltotilannekuaan Materiaalihallinnon kehittämiseen liittyy laaja SAP-tietojärjestelmän uudistustyö tilaus-toimitus ketjuineen. Normaaliolojen materiaalihallinnosta on kyettää siirtymään suoraan poikkeusolojen toimintaan muuttamatta menettelytapoja. Kehittämistyössä on kyettää minimoimaan äliarastoinnit ja manuaalinen työ tilaus-toimitusketjussa. Ylemmissä johtoportaissa korostuu edelleenkin logistiikan tilannekuan perusteella tehtää logistiikan etukäteissuunnittelu. Tilannekua rakentuu muun muassa tuettaien joukkojen arioidusta tarpeesta, kaluston käytettäyydestä ja tuen saatauudesta aikatekijöineen. Tähän yhdistetään operatiiinen tilanne ja tuleat tehtäät. Erisuuruisiin ja -laatuisiin huollon tarpeisiin astataan huollon resereillä ja liikkuuudella. Johtamisjärjestelmät kehitetään ja hankitaan osana maaoimien johtamisjärjestelmähankkeita. Huoltokomppanian komentopaikalta tulee olla armennetut datayhteydet tukialueelle ja elinkeinoelämään. Perustana tulee olemaan SAP-tietojärjestelmä, johon yhdistetään muut tietoerkot. Huoltokomppaniasta tulee olla yhteydet tuettaiin, tukeiin yksiköihin ja tärkeimpiin omiin joukkueisiin ja partoihin. Varmentaminen perustuu yhtenäiseen tietojärjestelmä rakenteeseen, rauhan ajan käyttöön ja osaamiseen sekä sähköoiman turaamiseen. Täydennykset käyttöalmiina suoraan asiakkaalle Täydennysten lähtökohtana on materiaalin koneellinen käsittely. Täydennykset toimitetaan joukko- ja perusyksiköille konteissa ja kuormalaoilla. Materiaali tulee saada asiakkaalle mahdollisimman almiina; ammuttaaksi, käytettääksi ja keitettääksi. Kappaletaara ja nesteet kuljetetaan standardien mukaisissa konteissa, kuormalaoilla ja säilöissä. Vastaanottopäässä on kyettää käsittelemään materiaalia koneellisesti. Mikä käytännössä kertoo sen, että kuljetuskalustolta aaditaan kykyä konttien ja säiliöiden kuljettamiseen ja käsittelyyn. Huollon maastoliikkuuudeksi riittää koapohjainen tukkiautotie eli alusta, jossa materiaalia oidaan käsitellä koneellisesti. Käytännössä tukkirekkojen ja keskisuurten maatilatraktoreiden liikkuuus ja nopeus riittää huoltojoukkojen kuljetuksiin. Hankittaat tuotteet löytyät almiina mallikappaleina suomalaisesta siiililogistiikasta. Konttien kuljetus ja siirtely perustuu koukkuetolaiteratkaisuun. Poikkeusoloissa tukeudutaan edelleen elinkeinoelämän kuljetuksiin ja kapasiteettiin, joita käytetään jo normaalioloissa. Perusratkaisuna oat maantiekuljetukset, jotka oat parhaiten armennettaissa. Lähinnä ain erikoistapauksissa ja kansainälisissä kuljetuksissa ratkaisuna oat muut kuljetusmuodot. Sotilaskuljettajakoulutus hyödynnetään täysimääräisesti Hankittaan kuorma-autokaluston tulee soeltua kuljettajakoulutukseen, koska tätä kautta saadaan kalustolle paljon parempi käyttöaste. Puolustusoimat oat laajin yhtenäinen autokoulujärjestelmä C- ja E-kortillisten kuljettajien koulutuk-

7 sessa yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi koin anhaa tekniikkaa ei tässä yhteydessä tulisi hankkia aikka sitä ajoittain onkin edullisesti tarjolla. Traktoreiden käyttö kuljetusketjun loppupäässä antaa mahdollisuuden ähentää E-kortillisten kuljettajien koulutustaretta ja mahdollistaa täydennyksen iemisen aikka suoraan tuliasemaan. Kuljettajakoulutus sisältää tänä päiänä materiaalin koneellista käsittelyä, joten arusmieskuljettajat oat sijoitettaissa reserissä sekä kuljetusettä täydennysalan tehtäiin. Partiot mahdollistaat painopisteen aihdot Kunnossapidon kehittämistä ohjaa toimialan jako kahteen tasoon. I-tasosta astaa puolustusoimat ja II-tasosta teollisuus. Puolustusoimien oma toiminta keskittyy taistelukentällä tehtäiin kunnossapitotoimiin kuten ika-analyysiin, komponenttien ja araosien aihtoihin sekä kunnossapitopartiotoimintaan. Tärkeimpien sotaarusteiden toimintakunto on kyettää palauttamaan jo taistelukentällä. Taistelujoukkojen kunnossapidon I-tason toimintaa tukee II-tason strateginen kumppanuus Millog Oy:n ja sen kumppaneiden kanssa. Erityinen haaste on taisteluälineiden tekninen monimutkaistuminen, mikä johtaakin siihen että osamateriaalista on arattaa aihtokalustoksi. Lääkintähuollon kehittämistä jatketaan KLÄKE-hankeen pohjalta. Taistelukentällä korostuu taistelijoiden oma kyky aloittaa älittömät henkeä pelastaat toimet taistelijaparille alle 10 minuutissa. LO- GOSAKE-hanke keskittyy etulinjan taistelijoiden ja taistelupelastajien ensiapuarusteiden ja lääkintäpartioiden johtamisälineiden hankintaan. Lääkärintasoiseen hoitoon on päästää alle tunnissa, mikä tarkoittaa lääkäreiden ja ensihoitopaikkojen sijoittamista komppaniatasolle ainakin painopistesuuntaan. Kirurgitasoiseen hoitoon on kyettää pääsemään alle kahdessa tunnissa. Lääkintähuoltoa; ensihoitopaikkoja ja -asemia ei ripotella tasaisena mattona koko kenttäarmeijalle aan ne ryhmitetään painopisteisesti tappioarioiden mukaan. Erityisesti liikkua ensihoitokyky tulee korostumaan mikä asettaa haasteita johtamiseen ja partioiden liikkuuudelle. Syödäänkö lounas ai päiällinen Taoitteena on että taistelijoiden energiansaanti oidaan turata taistelukentällä nykyistä taloudellisemmin ja tilanteen mukaisemmin. Kenttämuonituksen taoitteena on kyetä turaamaan ähintään yksi lämmin ateria jokaiselle taistelijalle uorokaudessa. Tämä ei tarkoita sitä, että luoutaan toisesta ateriasta aan uusitun ruokalistan ja älineiden kautta turataan taistelijan taritsema energiamäärä. Erityisesti korostetaan, että koko taistelun ajan on oltaa lämmintä juotaaa, mikä tarkoittaa taistelijoiden arustamista henkilökohtaisilla ruokatermoksilla. Uusittu ruokalista ja elintarikeketju perustuat tuotteisiin, jotka eiät aadi kylmäketjua. Ruoka tehdään edelleen pääosalle kenttäkeittimillä. Osa joukoista arustetaan taistelijaparikohtaisin keittimin ja erikoiselintarikkein. Osana muonitusta kehitetään jakelu- ja pesukalustoa sekä parannetaan kykyä eden kuljettamiseen ja puhdistamiseen. Haluatko olla mukana? LOGOSAKE-hanke on suunnitteluaiheen loppusuoralla, jossa joukkojen kokoonpanot ja toimintataat on kuattu. Nämä lukitaan lopullisesti logistiikan ja huollon oppaissa. Meneillään on materiaalitietojen hankkiminen ja suorituskykyaatimusten muotoilu. Hankehenkilöstö on ollut ja tulee olemaan yhteydessä potentiaalisiin materiaalin toimittajiin koti- ja ulkomailla, jotta tarjouspyyntöjen suorituskykyaatimukset kyetään asettamaan mahdollisimman selkeästi. Mikäli, jollakin lehden lukijoista heräsi mielenkiitoa hankkeeseen, pyydän ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Logistiikka operaatioiden mahdollistaja myös tuleaisuudessa! 7

8 Neljännen polen kenttälääkintäjärjestelmä lääkintähuollon suorituskykyä uusiin haasteisiin Ensihoitoasema (EHAS) on suorituskykyisin käytettäissä oleista keyistä ja helposti liikuteltaista ja yhdisteltäistä kenttälääkintämoduuleista. Kuassa lääkintäreseriupseerikurssin ja reseriläisten yhteisharjoituksen kalusto Hälälässä. Harjoitusta tarkastamassa lääkintäkenraalimajuri Pentti Kuronen (oik.), lääkintäeersti Hannu Isotalo ja lääkintämajuri Jouko Peltomaa. Lääkintähuollon kokonaisuudistus on herättänyt eri aiheissaan kiinnostusta ja mielipiteet oat aaltoilleet näkökulmista riippuen. Nyt oidaan jo todeta, että strategisen kumppanuuden ja keskittämisen tuomat edut oat olleet kiistattomat. Toimialalle on syntynyt uudenlainen läpinäkyyys. Ennakoia, nopeasti reagoia ja asiantuntijuuteen perustua johtaminen tuottaa tulosta. Lääkintähuolto ei ole pelkkä tukipalelu, aan siihen sisältyy operatiiisen toiminnan elementtejä, joita ei suinkaan ole jalostettu loppuun. Lääkintähuollon tulee edelleenkin hakea kehittämistaoitteensa operatiiisista lähtökohdista, ylläpitää tarpeellista yhteistyöerkostoa sekä keskittyä kenttälääkintään. Puolustusoimauudistuksen suunnittelu etenee intensiiisesti. Vanhoilla opeilla ja organisaatioiden iilauksilla ei yksin pärjätä on otettaa käyttöön uusia ja tehokkaampia toimintatapoja! Lääkintähuollon nykyisessä toimintamallissa on tällaisista saatu jo erittäin myönteisiä sekä mittareilla osoitettaia tuloksia. Ydintoiminnaksi on kristallisoitunut kenttälääkintä! Kehitetyn toimintamallin syä integraatio yhteiskunnan tereydenhuoltojärjestelmään kokonaan uusilla toimin- 8 tataoilla oikeuttaa käyttämään järjestelmästä nimeä neljännen polen kenttälääkintäjärjestelmä. Puolustusoimien itsenäisyyden ajan suurin lääkintähuollon uudistus (pl. sodan ajan järjestelyt) käynnistettiin tammikuussa 2004 puolustusministerin päätöksellä. Päämääränä oli tuottaa toiminnallinen ja tulosastuullinen kokonaisuus niin normaali- (NO) kuin poikkeusoloja (PO) arten. Uudistus eteni aiheittain siten, että iimeinen sotilassairaalamme, legendaarinen Tilkka, lakkautettiin uoden 2005 lopussa ja samalla luouttiin itse tuotetusta erikoissairaanhoidosta. Vuoden 2006 alusta käynnistettiin lääkintähuollon koulutukseen ja tutkimukseen tarkoitettu Sotilaslääketieteen keskus (SOTLK). Erikoissairaanhoidon strateginen kumppanuus käynnistyi Puolustusoimien (PV) arikkokenttää järjesteltäessä siirrettiin Lääkintäarikko (LÄÄKV) uonna 2007 SOTLK:n yhteyteen. Vuoden 2008 alusta käynnistyi puolestaan seuraaa ja mittaa uudistuksen aihe, kun joukko-osastoihin kuuluneet tereysasemat (yhteensä 24) liitettiin SOTLK:een. Puolustusoimien rakenneuudistuksen yhteydessä jäiät uoden 2008 alkaessa Pääesikuntaan (PE) ja sen logistiikkaosastoon (LOGOS) kuuluen puolustusoimien ylilääkärin lisäksi 3 sotilaslääkäriä ja ylieläinlääkäri. Puolustushaaroihin jäiät komentajiensa asiantuntijoiksi sotilasylilääkärit. Myös eläinlääkärijohtoinen ympäristötereydenhuolto jäi tässä aiheessa toistaiseksi puolustushaaroihin ja huoltorykmentteihin. Muu lääketieteellinen toiminta keskitettiin SOTLK:een. Kun puolestaan SOTLK johtajan sotilaallinen esimies on PV:n ylilääkäri olemme siirtyneet uuteen keskitettyyn hallintomalliin, joka toimii ja tuottaa paleluja altakunnallisesti, kaikkia puolustusoimien päätehtäiä arten sekä kaikille puolustushaaroille. Valtiontalouden tarkastusirasto on tuloksellisuuskertomuksessaan (218/2011) tarkastellut ruokahuollon ohella myös tereydenhuollon rakennemuutoksen onnistumista. Vuosia käsitteleässä kertomuksessa on annettu lääkintähuollon muutoksen tuloksista myönteinen lausunto. Kehittämistyö on iiytyksettä jatkunut tarkasteluajankohdasta eteenpäin painopistesuunnitelmien mukaisesti. Kustannusten nousupaineita on pystytty hillitsemään. Erikoissairaanhoidon kustannukset oat kääntyneet hienoiseen laskuun uoden 2010 aikana. Tereysasemien suuria keskinäisiä ja osin erilaisista toimintataoista johtuneita kustannuseroja on pystytty tasoittamaan ja kokonaiskustannuskehitys on uoden 2010 aikana kääntynyt laskuun. Uuden toimintamallin aikana uodesta 2006 alkaen uosittainen kumulatiiinen ja indeksillä korjattu kustannussäästö on ollut ähintään 5-6 me luokkaa aikaisempaan errattuna. Tuloksia oidaan pitää kustannusten nousupaineistaan tunnetussa tereydenhuollossa kan-

9 nustaina ja toimintamallin keskittämistä perustelleiden hypoteesien mukaisena. Joukko-osastoille ei ole kohdennettu lisäkustannuksia. Lääkintähuollon järjestelyistä astaa yhä tehokkaammin SOTLK. Keskittämisen edut oat olleet lyhyestä toiminta-ajasta huolimatta kiistattomat. Kehittämispotentiaalia on edelleen niin päiittäisessä tereydenhuollossa kuin almiustoiminnassa. Saatiinko toiminnallinen ja tulosastuullinen kokonaisuus Kyllä saatiin! Uuden lääkintäjärjestelmän suorituskyyn kehittäminen jakautui karkeasti kahteen painopisteaiheeseen: tuneet. Lääkäriajausta kuitenkin esiintyy edelleen ja työoiman puute kulminoituu suuriin tereysasemiin. Edes ostopaleluilla ei asiaa ole aina pystytty korjaamaan. Tereydenhuollon asiantuntijaorganisaation johtamiseen liittyistä erityispiirteistä on saatu oppia myös kantapään kautta. SOTLK:n henkilöstöhallinnon erityisosaaminen ja tuki tereysasemille on kehittynyt hyään suuntaan. Yhteistyö PE Henkilöstöosaston kanssa on ollut erittäin tärkeä. Puutteita henkilöstön tukemisessa heidän kenttätyössään on edelleen. Varsinkin epidemioiden aikana erityisesti suurten tereysasemien henkilöstö työskentelee äärimmäisen paineen alaisena tätä ei ole oitu aina Nämä asiat näkyät myös talouden mittareilla tarkasteltuna. Painopiste kenttälääkintäkoulutukseen ja almiussuunnitteluun Painopisteen kohdennus on siirtynyt hallinnon kehittämisestä lääkintähuollon suorituskykyisten joukkojen tuottamiseen. Kenttälääkinnän materiaalihankinnat saadaan ietyä loppuun uosien hankinnoilla. Samalla puretaan käytöstä ja arastoinnista poistettaia edellisen järjestelmän osia, kuten kenttäsairaaloiden ja sidontapaikkojen arusteita. Uusien lääkintäarusteiden Yksinkertaisella henkilökohtaisella taisteluensiaun arustuksella ja koulutuksella oidaan luoda merkittäää henkeä pelastaaa ensiapu- ja -hoitokykyä taistelijalle itselleen sekä taistelijaparille. Varustuksen käyttökoulutus kuuluu jatkossa jokaisen sotilaan niin aseelollisen kuin henkilökuntaan kuuluan perustaitoihin, joita on määräälein harjoiteltaa. Varustukseen sisältyy mm. kiristysside massiiin raajauodon hillitsemiseksi ja nenä-nieluputki hengitysteiden turaamiseksi. uosina oli saatettaa toiminnan ja resurssien suunnittelu ja seuranta sekä henkilöstöhallinto uutta toimintamallia tukeiksi. Seuraaa aihe jatkui suoraan liikkeestä painopistealueina kenttälääkintäkoulutus ja poikkeusolojen lääkintähuollon suunnittelujärjestelmä. SOTLK.n otettua astuulleen koko lääkintähuollon henkilöstön, ennakoitiin tehtää aatiaksi. Vähintäänkin kohtuullisesti on onnistuttu arioijan näkökulmasta riippuen. Hallinnollisen keskittämisen järjestelyistä maantieteellisesti hajautetussa altakunnallisessa toimintamallissa ei ollut PV:ssa koin paljon kokemuksia. Tereydenhuollon kokemuksia oli saatu Tilkan lakkauttamisen mittaista henkilöstöjärjestelyistä, joita tuki tehokkaasti mm. PE Henkilöstöosasto. Tereydenhuollon hoitohenkilöstön rekrytoiminen on edelleen ollut tehokasta on kuitenkin almistauduttaa lähituleaisuudessa alkaaan rajuun kilpailuun osaaasta työoimasta. Lääkärien rekrytointimenettelyt oat selästi paranriittäästi tukea. Perehdyttämisessä, tutoroinnissa sekä mentoroinnissa on ielä kehittämistä, aikka puutteita korjataankin ja ongelmiin puututaan. Järjestelmää kehitettäessä haetaan tukea myös lääketieteellisten tiedekuntien ammatillisen opetuksen tukea sekä kehitetään yleislääketieteen sekä työtereyshuollon erikoistumiskoulutuspaikkojen saamista tereysasemille. Oulun sotilastereydenhuollon professuurin mahdollisuuksia PV:n tereysasemien tukemisessa selitetään parhaillaan. Resurssien suunnittelu ja hallinta on oleellisesti tehostunut SOTLK:n keskitetyssä mallissa. Erilaisilla toimintataoilla toteutettujen tereysasemien talouden ja hallinnon suunnittelua on linjattu ja paimennettu uusiin toimintatapoihin. Hallinnon reagointikyky ja läpinäkyyys alkaat olla mallikasta tasoa. Samalla oat kustannustietoisuus, -tehokkuus sekä toiminnan ja inestointien suunnitelmallisuus oleellisesti parantuneet. elinkaarihuollolle antaa erinomaisen pohjan SOTLK:n Lääkintäarikko (LÄÄKV) kykyineen. Lääkintäkoulu (LÄÄKK) puolestaan on saanut aktiiisen otteen kenttälääkintäkoulutukseen. Sen asemointia kansallisena kenttä- ja katastrofilääketieteen osaamiskeskuksena jatketaan. Varusmiesten, reseriläisten ja henkilökunnan koulutusmenetelmien suunta on yhä enemmän taisteluensiaun almiuksiin (TCCC, TC3, tactical combat casualty care). Vuoden 2006 alkupuolelta lähtien käyttöön tullutta simulaattoripohjaista ensihoidon johtamiskoulutusta jatketaan kehittäen mallinnuksia uusia suorituskykyjä arten. Lisätukea suorituskyyn koulutukseen ja tutkimukseen saataneen hyässä testausaiheessa oleasta ja osin SOTLK:n tuella kehitetystä Sandisohjelmistosta. Siihen oidaan rakentaa uskottaia taisteluskenaarioita joukkojen suorituskykyjen arioimiseksi niin tappioiden kuin materiaalisen huollon osalta. Onnistuessaan ohjelmisto tukee tehok- 9

10 10 kaasti PO-suunnittelua ja harjoitusten suorituskykyanalyysejä. Esimerkiksi iskuportaiden tappioiden aiheuttamien suorituskykyajeiden ariointimahdollisuus toisi harjoitusten analyyseihin ja johtamiskoulutukseen tärkeitä uusia ulottuuuksia. Keskitetty toimintamalli antaa erinomaisia mahdollisuuksia kehittää edelleen LÄÄKK:n ja kenttäkouluttajien yhteistoimintaa luotua erkostoa tulee aktiiisesti ylläpitää ja kehittää. Strategiseen kumppanuusmalliin sisällytetty PO-suunnittelun taoite alkoi tehostua uoden 2008 aikana kun yhteistyö uusien huoltorykmenttien suuntaan käynnistyi. Samassa yhteydessä alkoiat yhteydenotot myös sairaanhoitopiireihin. Uuden suunnittelujärjestelmän pilotointeihin on päästy uoden 2011 aikana. Palelusopimukset joihin liittyy kustannusten maksuperusteisia suoritteita sekä tarkkaa sopimusjuridiikkaa oat nyt pääosin uusittu iiden uoden ensimmäisen jakson jälkeen. Kokemukset erikoissairaanhoidon kumppanuuksista oat olleet hyät. Samalla oat käytännön yhteistyössä kehittyneet toimintataat PO-suunnittelua arten. PO-suunnittelujärjestelmä on puolestaan puhtaasti PV:n ja sairaanhoitopiirien älinen yhteistyösopimus, johon ei liity yksityiskohtaisia säädösperusteisia eloitteita. PO-suunnittelun kehittäminen PV:n ja sairaanhoitopiirien älillä on saanut erinomaisen astaanoton asialle on ollut selästikin laajaa kansallista tilausta. Yhteistyötä on pohjustettu PV:n lääkintäjohdon useilla käynneillä erityisesti yliopistosairaanhoitopiirien erillisastuualueiden (ns. ERVA alueet) johtoryhmissä astaaalla taalla pohjustettiin aikanaan erikoissairaanhoidon kumppanuusjärjestelmää. Kehittämisessä oat olleet tiiiisti mukana huoltorykmentit ja Maaoimien materiaalilaitos. Lääkintäjohto on taannut kaikkien sairaanhoitopiirien johdon uosien aikana osan useampaankin kertaan. Yhteistyö on päätetty organisoida iiden yliopistollisen ERVAsairaanhoitopiirin kautta. Käytännön suunnitelmien ja yhteistyön eteenpäin ieminen on siirtymässä pääosin SOTLK:n operaatioalan hoidettaaksi. PE:n lääkintähuoltosektori on edelleen tiiiisti mukana yhteistoiminnan kehittämisessä. Keskitetty lääkintähuoltomalli mahdollistaa jatkuan työskentelyn ja ohjauksen laatutyöskentelyyn sekä toimintamallien yhdenmukaistamiseen. Esimerkkinä on kansallisten asiantuntijoiden kanssa käynnistetty yhteistyö astman sekä infektioiden diagnostiikan ja hoidon hallinnassa. Puolustusoimien päätehtäiä tukeaa lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistyötä on edelleen kehitettää SOTLK.n johdolla. Lääkintähuoltoon kuuluu perinteisesti tutkimustyö, joka sisältyy perinteisesti lääketieteelliseen toimintaan. T&K ei siis ole lääkintähuollosta irralleen otettaa osa kuten joskus ajatellaan. Lääkintähuollon tutkimus on linjattu yksilöiden ja joukkojen suorituskyyn tutkimukseen keskittyäksi. Linjauksia seuraa ja ohjaa lääkintäjohto. Lääkintähuollon kaikkiin toimintoihin sisältyää koulutusta on trimmattu. Lääketieteellisissä tiedekunnissa on yhtenäiset ja aktiiisesti kehitettäät sotilastereydenhuollon moduulit. PV:n sisäiset uudet koulutusfoorumit, kuten ideoneuottelujärjestelmät sekä inter- ja intranetin mahdollisuudet on otettu käyttöön. Uusilla menetelmillä saadaan tehoa koulutukseen ja täydennyskoulutustarpeisiin. Toiminnan kehittäminen sopii myös tuoreen oimaan tulleen Tereydenhuoltolain henkeen. Siinä korostetaan mm. potilasturallisuuden ja laadun merkitystä. Olemme mukana myös yhdessä Sosiaali- ja tereysministeriön kanssa kansallisessa laatujärjestelmien yhdenmukaistamisessa. Kenttälääkintäjärjestelmiemme kehitysaiheita Taustaertailuna kenttälääkintäjärjestelmien kehittämisessä oat jäljempänä esitetyt ajalliset kenttälääkintäjärjestelmien taitekohdat. Ne oat osin keinotekoisia, mutta historiallinen näkökulma kenttälääkinnän kehitysaiheisiin oisi olla yksinkertaistaen seuraaassa esitetyn kaltainen. Ensimmäisen polen järjestelmä toimi aikaälillä uodesta 1918 apaussodasta uoteen 1939 talisotaan. Koko ajaan 20 uoden kehityskaarelle oli ominaista kaikkinainen resurssien puute ja improisointi. Toisen polen järjestelmä oli käytössä uodesta 1939 talisodasta luun alkupuolelle. Sota-aikana tehokas järjestelmä oli noin 40 uoden elinkaaren lopussa täysin anhentunut niin materiaaliltaan kuin toiminnallisesti. Kolmannen polen järjestelmän keskeisimmät osat ahistettiin käyttöön uonna 1986 ja järjestelmä on palellut uoden 2010 tienoille. Järjestelmän elinkaari on ollut noin uotta. Osa perusteellisesti suunnitellusta materiaalista ja ratkaisuista on ollut edelleen käytettäissä myös uudessa kenttälääkintäjärjestelmässä. Toiminnallisesti PV:n lääkintähuolto ja julkinen tereydenhuolto suunnitteliat ja toteuttiat toimintaansa kuitenkin kaikissa edellä kuatuissa järjestelmissä erillisinä. Eakuointisairaalat oliat sotilassairaaloita lukuun ottamatta julkisen tereydenhuollon hallinnassa, aikkakin sodan aikana puolustusoimien ylilääkäri toimi altakunnan lääkintäpäällikkönä ohjaten koko altakunnan tereydenhuoltojärjestelmää. Neljännen polen kenttälääkintäjärjestelmän kokonaiskonseptin alkuna oidaan pitää uoden 2004 aikana käynnistettyä ja ylilääkärin omistamaa kenttälääkinnän kehittämisohjelmaa (ns. KLÄÄKE-hanke). KLÄÄKE-hankkeessa keskitettiin melko hajanainen kenttälääkinnän kehittäminen projektein hallittaiksi. Järjestelmämme suorituskykyi-

11 Kumppanuussairaalan ensihoidon ammattilaiset harjoittelemassa eakuointiarusteita ja toimintamenetelmiä yhdessä Utin Jääkärirykmentin NH90-helikopterikaluston ohjaajien ja lentoteknillisen henkilökunnan kanssa. Tällainen kokonaismaanpuolustuksen konseptiin soeltua yhteistoiminta helikopterityypissä tutuilla arusteilla. Koulutusta laajennetaan myös lääkintäreseriupseerikurssilaisille. Lääkintähuollon johtamis- ja toimintaharjoituksia oidaan tehostaa iranomaisten kesken. Asialle on tilausta mm. hätäkeskusjärjestelmän, kehittyän ensihoito- ja päiystysalmiuden suorituskykyjen tuottamiseksi. Koulutukseen sisältyät iestiälineiden hallinta, simulaattoriausteiset toimintaharjoitukset sekä toiminta helikopteri- ja lentoeakuoinneissa. Yhteistoiminta kehittyy tällöin tukemaan PO taoitteiden ohella mitä suurimmassa määrin myös yhteiskunnan turallisuusstrategian taoitteita. PV lääkintähuollon eräät erikoisosaamisen alueet, kuten bio- sekä kemiallinen suojelulääketiede oat erkottuneet hyin PV:n sisällä, yhteiskunnan asiantuntijaerkostoon sekä kansainälisesti. Niiden suorituskykyjä on kehitetty aktiiisen tutkimustyön keinoin mm. kentällä tapahtuaa nopeaa uhkatilanteiden määrittelykykyä arten. Suorituskyyt oat tärkeitä kaikkia PV:n päätehtäiä ja yhteiskuntaa arten. Suojelulääkinnän ielä lyhyttä ja innoatiiista kehityskaarta oidaan pitää mallina muillekin olemassaolon perusteet on haettu oikeista asioista! simpien moduulien, ensihoitoasemien (EHAS) arusteratkaisujen kokeilu- ja kehittämistyötä tehtiin ilmaoimissa jo 2000-luun taitteen molemmin puolin tukikohtien lääkintähuollon suorituskykyjen parantamiseksi. Varustus otettiin nopeasti ilmaoimien koulutuskäyttöön ja aloitettiin hankinnat, jotka myöhemmin laajentuiat maaoimien operatiiisille joukoille ja huoltorykmenteille. Vuosien hankinnoissa olea uuden modulaarisen kenttälääkintäjärjestelmän materiaalinen elinkaari kantanee päiityksin 2030-luun taitteen yli. Neljännen polen kenttälääkintäjärjestelmän ratkaiseia uusia toimintatapoja oat syä integraatio yhteiskunnan tereydenhuollon toimintajärjestelmien kanssa, yhteinen uhkamalleista lähteä PO-suunnittelu, henkilöstön sijoittaminen PO-organisaatioihin sekä yhteinen toiminnan harjoittelu. Nykyisen kenttälääkintäjärjestelmän modulaarinen materiaali- ja henkilöstörakenne mahdollistaa aiempaa irtaiiaisemman joukkotuotantokoulutuksen, oimaarojen keskittämisen sekä joustaan taktisen käytön painopistealueilla. Suorituskyyn saauttaminen edellyttää myös riittäää yhteistä tilannekuaa sekä jatkuaa perusteiden ja suunnitelmien tarkistamista. Toimintamalli on tällaisenaan uusi ja sopii hyin tuoreisiin yhteiskunnan turallisuusstrategian (Valtioneuoston periaatepäätös ) taoitteisiin, poikkeusoloihin almistautumiseen sekä kokonaismaanpuolustuksen konseptiin. Kenttälääkintäjärjestelmä yhteiskunnan tukena Julkisen sairaalan almiudet oiat olla rajoitetut esimerkiksi suuronnettomuuksissa sairaalan ulkopuoliseen toimintaan. Puolustusoimilla puolestaan on kentälle soeltuia lääkintäarusteita, mitkä oidaan eri päätöksillä antaa kumppanuuksiin perustuen myös siiilitereydenhuollon käyttöön. Tällaisia oat esimerkiksi ensihoitosasema, maastokelpoinen sairasauto sekä kehitettää suojelulääkintäarustus, millä oidaan tarittaessa toimia saastuneessa ympäristössä. Tärkeänä kehittämisalueena oat lentoeakuoinnit (CASA-kuljetuskoneet ja NH90- helikopterikalusto). Niiden lääkintäarustuksen ja käyttökonseptien suunnittelut mm. suuronnettomuuksia arten oat käynnistyneet helikopteritoimintaan perehtyneiden yliopistosairaaloiden ensihoidon asiantuntijoiden kanssa. Heistä monet kuuluat myös lääkintäreseriin. Kalustojen eakuointisuorituskykyä luodaan yhdessä sairaanhoitopiirien ensihoitohenkilöstön kanssa, jotka osaaat toimia harjoittelun jälkeen kyseisessä Kriisinhallintatehtäät Lääkintäjohdon käynnit USA:n koulutuskeskuksessa uonna 2008 ja astikään Saksassa sekä Britanniassa oat osoittaneet kenttälääkinnän nopean kehittämis- ja reagoimistarpeen. Sodankaltaiset olosuhteet oat nostaneet esille jälleen kerran etulinjan lääkinnän kriittisen tarpeen. Joukoilla on oltaa luottamus lääkinnän tehoon. Jos etulinjan ensiapu- ja ensihoitomenetelmillä ei onnistuta, eiät myöskään taaemmat hienotkaan suorituskyyt auta. Nämä kokemukset oat lopultakin olleet samat kautta aikojen. Epäsymmetrisen sodan kuan lisääntyessä, oat ammat usein akaia, kuten tienarsipommien massiiiset paineiskut repiyydessään osoittaat. Hoitomenetelmien kehittyessä, myös yhä akaammin ammautuneita jää henkiin. Kuntoutustoimet ja pitkään jatkua huolenpito oat kriittisen tärkeitä. Näitä almiuksia meidänkin tulee kehittää. Vakaiin henkisiin traumoihin etsitään kansainälisestikin uusia lähestymistapoja niin diagnostiikan kuin kuntoutuksen alueella. Mielen haaoittumiset on ymmärrettää ilman niistä kärsiien tarpeetonta leimaamista. Vammamekanismit oat ielä lisätutkimuksia kaipaaia. Räjähdysammoissa kerätään tietoa pienten aioammojen syntymekanismeista ja merkityksestä. Näiden mielen ja aiojen ammojen diagnostiikan osittainen akiintumattomuus tuottaa ielä erilaisia esiintyyyslukuja ja epätietoisuutta. On tärkeää hakea uskottaaa diagnostiikkaa eikä lähteä liian löysälle korausten ja diagnostiikan tielle. Taistelustressin mukanaan tuomat älittömät ja jälkeenpäin ilmaantuat reaktiot on kyettää uskottaasti hallitsemaan. Suomi on pääsemässä yhteistyöhön mm. Saksan kanssa. Heillä on 11

12 laajaa tutkimustyötä asiassa meneillään. Myös pohjoismaissa on yhteistyöhakuisuutta. SOTLK:n asiantuntijat tukeat osaltaan uskottaien diagnostiikka-, hoito- ja seurantamallien kehittämistä. Kansainälisissä kriisinhallintatehtäissä on ensihoidon suorituskyyn ohjenuorana Naton aatimus. Verenuotoa tehokkaasti hillitseä ensihoito on aloitettaa 10 minuutissa, lääkärin antama ensihoito 1 tunnin kuluessa ja kirurginen ensihoito 2 tunnin kuluessa. Vaatimus on erittäin tiukka. Haasteellisin osuus kenttälääkintäketjussa kohdentuu etulinjaan näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Eakuointien onnistuminen on kriittinen tekijä. Samoja Nato- aatimuksia edellytetään lähtökohtaisesti myös kenttälääkintäjärjestelmämme koulutuksen uudistuksessa tietäen, että kaikissa olosuhteissa emme niihin pysty. Suorituskykytaoite on kuitenkin oltaa kansainälisten aatimusten mukainen. Myös kansainälisissä aikeissa ympäristöissä toimittaessa helikopterieakuoinnit oat ainoa mahdollisuus päästä mainittuihin eakuointi- ja hoitoaikoihin näihin ei nykyoloissa ole esimerkiksi Afganistanissa aina mahdollisuutta. Tämä puute ylläpitää aktiiista keskustelua operatiiisen toiminnan perusteista myös Naton sisällä. Työtereyshuoltoonkin uusia tuulia Puolustusoimien työtereyshuollon toimintakonseptit kaipaaat uudistamista. Toimia työtereyshuolto yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa on osaltaan kenttälääkintään sisältyää etenkin puolustusoimien erikoisolosuhteiden osalta. Ilmailijoille tutun Aeromedical Centren (AMC), psykon tehtääkenttää on tarkoitus irittää erityisesti puolustusoimien työtereyshuollossa tarittaia suorituskykyjä arten. Kriisihallintatehtäissä paleleien työtereyshuolto on erityisen kehittämisen kohteena. Paleluskelpoisuusariointien ja muidenkin aatiien työkykyariointien ja kuntoutustarpeiden selittelyyn suunnataan resursseja ja osaamista yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kuten Valtiokonttorin kanssa. Puolustusoimissa on meneillään PE Henkilöstöosaston hallinnoima henkilöturallisuushanke. Se oi tuoda lääkintähuollon käyttöön uusia ennakoian turallisuuden elementtejä, jollaisia on jo pitkään käytetty ilmaoimien lentoturallisuustyössä. Erityisenä kehittämiskohteena työtereyshuollossa on syentää kykyä ymmärtää ja ottaa huomioon riskien ariointien ja ns. inhimillisten tekijöiden (human factor) merkitys työturallisuudessa sekä yksilöiden ja joukkojen suorituskyyssä. Tällaiset ohjeistukset, normit sekä toimintataat oat sisältyneet ilmaoimien lääkintähuoltoon jo 1990-luun alkupuolelta lähtien. Kohti tuleaisuuden lääkintää keskitetyllä joukkotuotannolla Perustettaille joukoille on tärkeintä saada käyttöönsä oikea-aikaisesti tarittaa ja joustaasti muunneltaissa olea 12 lääkintähuollon suorituskyky. Tämä edellyttää hyää tilannekuaa, jossa lääkintähuollon tulee olla logistiikan järjestelyjen johtamisketjussa mukana. Kaikille puolustushaaroille yhtenäinen modulaarinen järjestelmä mahdollistaa joustaan taktisen käytön. Se antaa huomattaat mahdollisuudet tehostaa myös lääkinnän joukkotuotantoa. Tämä edellyttää kuitenkin uutta ajattelua ja toimintatapojen muokkausta. SOTLK kykenee tuottamaan tärkeimmät lääkintähuollon moduulit lääkintähuoltoryhmän ja leikkausryhmän nykyistä tehokkaammin sijoittamalla ja kouluttamalla ne kertausharjoituksissa puolustushaarojen käyttöön. Näistä moduuleista kertautuat periaatteessa kaikki lääkintähuoltojoukot. On painotettaa, että nykyaikaisten lääkintäjoukkojen henkilöstön tulee altaosin olla tereydenhuollon ammattihenkilöitä. Siksi heidän kouluttamisensa ei ähäisestä lukumäärästä johtuen onnistu aseelollisuusaikana poikkeuksena lääkintäreseriupseerikurssi. SOTLK:n toimintamalli antaa myös lääkintämateriaalin elinkaaren hallintaan nykyistä tehokkaamman järjestelyn. Komppanioiden ensihoitopaikat ja pataljoonien ensihoitoasemat tulisi siirtää SOTLK:n arastointi- ja huoltoastuulle. Sieltä ne huoltokierron perusteella jaetaan koulutuskäyttöön joukoille. Hyänä esimerkkinä onnistuneesta muutoksesta on ollut huoltorykmenttien käyttöön arattujen leikkausasemien siirtäminen LÄÄKV:n keskitettyyn huoltoon ja arastointiin. Vastaaalla taalla menetellään ilmaoimissa lentokoneiden kanssa. Edellä esitetyllä joukkotuotantoperiaatteella oidaan aluetoimistojen sijoittajien nykyisin työlästä lääkintähuoltohenkilöstön sijoittamista oleellisesti helpottaa kun almiit lääkintähuoltomoduulit koulutetaan suunnitelmallisesti ja siirretään sen jälkeen puolustushaaroille. Pienimuotoista alkua uusille toimintataoille on ollut SOTLK.n operatiiisen toimialan perustama lääkintähuollon kokeilukokoonpano. Siihen on sijoitettu eri taoin tietoon tulleita innokkaita lääkintäkoulutuksen saaneita reseriläisiä. Aluetoimistojen sijoittajat oat puolestaan oineet sijoittaa tästä poolista henkilöitä organisaatioihin. PV:n tereysasemien suorituskyky tulee tarkastella osana lääkintähuollon POsuorituskykyjä. Niitä taritaan PO:ssa tietty määrä konseratiiisen hoidon ja paleluskelpoisuusariointien sekä lääkintäkoulutuksen järjestelyjen tarpeisiin almiudensäätelyn eri aiheissa. PV:n lääkintähenkilöstöllä on aha osaaminen puolustusoimien tarpeisiin. Sellaista ei ole muualla tereydenhuollossa. Tereysasemien henkilöstö ei ole myöskään pääosin sijoitettaissa sodan ajan joukkoihin, koska se on suurelta osin siiilihenkilöstöä myös tuleaisuudessa. On korostettaa, että meillä on jo nykyisin kyseinen erikoissuorituskyky käytettäissä niin materiaalin kuin henkilöstön osalta - joten sitä ei tule hukata poikkeusoloihin almistautuessa. Tereysasemat oat kaikissa almiudensäätelyn aiheissa ensisijaisesti SOTLK:n johdossa kuuluen SOTLK:n poikkeusolojen kokoonpanoon. Tarittaessa tereysasema oidaan alistaa myös muun joukon johtoon, jos suorituskyky siten paranee. Todettakoon, että tällaiset PO-tereysasemat eiät kuitenkaan ole uudelleen perustettaia kenttäsairaaloita. Tereysasemien yhteistyö normaalioloissa sairaanhoitopiirien kanssa almistelee niitä myös PO-yhteistyöhön. Yhteistoimintaa oidaan edelleen tehostaa kun nykyiset, huoltorykmenttien kokoonpanoon kuuluat sairaalajoukkueet siirretään SOTLK:n kokoonpanoon. Sairaalajoukkueiden tehtääkua kaipaa muutoinkin päiittämistä, joka on tehtäissä almiussuunnittelun edetessä. PV:n ja kumppaneiden poikkeusolojen yhteistä suunnittelua kehitetään parhaillaan oimakkaasti sairaanhoitopiirien kanssa sosiaali- ja tereysministeriön almiusyksikön tuella. SOTLK:n tuella sijoitusmenettely tehostuu kun sairaanhoitopiirien huoltorykmentteihin nimeämät reserin lääkärit ja hoitajat osallistuat siihen yhdessä almiussuunnitteluun nimettyjen sotilaslääkäreiden ja kenttäsairaanhoitajien kanssa. Tämä puolestaan toteutuu kun sairaanhoitopiireissä työskenteleät tereydenhuollon reseriläiset osallistuat huoltorykmenteissä operatiiisten suunnitteluiikkojen almiussuunnitteluun. He tunteat jo etukäteen huomattaan määrän sijoitettaaksi ja jatkokoulutettaiksi soeltuia reseriläisiä. Reseriläisiä oidaan poimia myös Valiran Terhikki- rekisterin käyttöä tehostamalla. Edellä kuattu menettely ähentää myös aluetoimistojen sijoittajien työtä. SOTLK:n operatiiinen toimiala ja LÄÄKK sekä puolustushaaraylilääkärit oat aainasemassa kenttälääkinnän suorituskyyn tuottamisessa. LÄÄKK oi tuottaa reseriupseerikurssilaisille ja reseriläisille pidettäissä 4 5 päiän kestoisissa toimenpideharjoituksissa ariolta useita leikkausryhmiä sodan ajan joukkojen kokokoonpanoon. Vastaaasti SOTLK eloitetaan tuottamaan suunnitelmallisesti ensihoitoryhmiä, jotka harjaannutetaan EHAS:n käyttöön eri harjoituksissa. Näin päästään jänteään joukkotuotantoon ja henkilösijoitusten tarkistamisiin nykyistä huomattaasti tehokkaammalla taalla. Samanaikaisesti tuotetaan harjoitusten taritsema lääkintähuolto. Reseriläisten osallistuminen on armistettaa etukäteen ja heille on luotaa riittään haasteelliset kertausharjoitusohjelmat hyissä ajoin etukäteen sekä tiedotettaa ohjelmat osallistujille. Esitetyllä menettelyllä saadaan näin uudelleen organisoimalla ja lääkintähuollon kertausharjoitusohjeet päiittäen huomattaa laadullinen ja määrällinen tehonlisäys reseriläisten kouluttamiseksi. Lääkintämoduulien taktista käyttöä oidaan tehostaa painopistealueilla kun kiinteästi joukkoihin sisältyistä orgaanisista lääkintämoduuleista luoutaan niihin sijoitettaia lääkintämiehiä lukuun ottamatta. Rajallinen materiaali oidaan sijoittaa näin tehokkaammin ja henkilöstöä oidaan käyttää joustaammin. Vanhakantainen ajattelumalli jossa kukin joukko pitää itsepintaisesti kiinni sille kuuluasta lääkintämoduulista on siis uudistettaa.

13 Yhteinen poikkeusolojen suunnittelu Integroidussa toimintamallissa on kehittymässä uudenlaisia yhteistoimintasopimukseen ja yhtenäiseen suunnitteluarkkitehtuuriin perustuia työskentely- ja toimintatapoja. Suunnittelu tehdään irkatyönä (osin reserin koulutuksena) eikä siihen sisälly kustannuseloitteita. Yhtenäiset ja altakunnallisesti käyttöön tulleet PO-suunnittelupohjat ohjaaat toimintaa. Ne pohjautuat operatiiisen FINGOPsuunnittelun pohjalle eiät kaupalliseen sotatalous- suunnittelupohjaan. Suunnittelu tuottaa tärkeää tietoa myös sairaanhoitopiirien PO-suunnitteluun eri uhkamalleihin almistauduttaessa. Siiiliuhrien hoitotarpeiden arioiminen tehostuu. Kenttälääkinnän suorituskykyä ei oida tuottaa ilman yhteistä suunnittelua. Stratesihoito- ja päiystysjärjestelyt oat altakunnassa muutosaiheessa. Ne liittyät myös PV:n toimintaan. Lääkintähuollon uusi toimintamalli tuo tähänkin suunnitteluun uusia ja aktiiisia elementtejä. Lääkintähuoltoa kehitetään ennakkoluulottomasti tulokset näkyät jo Neljännen polen kenttälääkintäjärjestelmä on ennen kaikkea uusi yhteiskunnan toimintaympäristön ja oimaarat huomioonottaa toimintajärjestelmä, jota edelleen yhteistyössä irittämällä on saautettaissa myös huomattaa puolustusoimien sisäinen, kokonaismaanpuolustuksen ja yhteistoimintaosapuolten hyöty. Toimintamallissa on huomattaaa suorituskykyjen kehittämispotentiaalia tuleaisuuteenkin. Kuassa kaaamaisesti esitettynä PV:n kenttälääkinnän astuita etulinjassa ja kenttälääkintäketjussa sekä eakuointisairaalan astuualuetta. Kuan aulla oidaan esittää selkeästi esimerkiksi ajallisesti ja paikallisesti syntyiä tappioita, joiden perusteella puolestaan arioidaan hoito-, tarike ja eakuointiresurssien tarpeita sekä monia muita arautumisen perusteita. Nuolien taakse on mahdollista luoda laskentamalleja, joita oidaan testata mm. SOTLK:n tuella kehitetyn Sandis-ohjelman aulla. johtamismalleissa. SOTLK on kuitenkin osoittanut kyntensä jo errattain lyhyen asiantuntija- ja sotilaslaitostoimintansa aikana tämä potentiaali tulisi puolustusoimauudistuksessa jalostaa täysimääräisesti. Tuleaisuudessa on kehitettää erityisesti logistiikan tilannekuaa, kenttälääkinnän ja katastrofilääketieteen monipuolista koulutusta sekä iestiälineitä. Näin olisi koko logistiikan yhteistoimintaa mahdollisuus kehittää edelleen suorituskykyisemmäksi pienemmillä joukoilla ja laajemmilla alueilla toimiaksi. Uusien toimintamallien sisäänajo sekä käytäntöön ottaminen ieät yleensä muutamia uosia näin on tapahtunut lääkintähuollon uudistuksen aiheistuksissakin. Puolustusoimien lääkintähuolto on toimialana saattanut ministeriön uonna 2004 linjaaman suuren muutokgisen kumppanuusmallin myötä syntyneet logistiset riippuuudet edellyttäät ahaa, yhteistä ja päiittäisen yhteistoiminnan kokemuksin kehittyää suunnittelua. Globaalin maailman yhteiskunta on hyin haaoittua mm. lääke-, kulutusmateriaalien ja araosien osalta. Varautuminen on tehtää ajoissa. PV:n ja sairaanhoitopiirien lisäksi tärkeitä suunnittelun toimijoita oat mm. Sosiaali- ja tereysministeriö asiantuntijalaitoksineen, Huoltoarmuuskeskus, SPR:n eripalelu, useat ministeriöt ja niiden alaiset asiantuntijalaitokset. Valtakunnan lääkintähuollon tilannekua edellyttää ielä merkittäää kehittämistä erityisesti häiriötilanteita ja PO:ja arten. Hätäkeskusratkaisut sekä sairaanhoitopiirien en- Lääkintähuollon strateginen kumppanuus ja keskitetty hallintomalli on tuonut tehoa toimintaan. Valmiussuunnittelu kumppaneiden sekä sosiaali- ja tereysministeriön kanssa on astunut altakunnallisesti uudelle tasolle. Lääkintäjoukkojen suorituskykyjä on mahdollista tuottaa huomattaasti nykyistä tehokkaammin keskittämällä kenttälääkinnän moduulien henkilöstön koulutusta ja materiaaliyksikkötyyppien elinkaarihuoltoa SOTLK:lle. Uudenlainen ajattelu ja sisäinen asiantuntijalaitoksen kumppanuus eiät ole saauttaneet ielä logistiikan piirissäkään suurta hyäksymistä pysyttäydytään mielellään entisissä tutuissa organisaatiolaatikoissa ja niiden sen aiheeseen, jossa toiminnallinen ja tulosastuullinen kokonaisuus on luotu. Se on iskussa kehittämään edelleen PV:n taritsemia lääkinnän suorituskykyjä osana logistiikkaa. Lääkintähuolto on tunnustettu toimija myös kansallisessa almiussuunnittelussa sekä astikään päiitetyn yhteiskunnan turallisuusstrategian linjauksissa. Jääkiekkotermein nykyistä lääkintähuollon aktiiista momentumia ei pidä kadottaa! Pentti Kuronen Lääkintäkenraalimajuri Sotilastereydenhuollon dosentti Puolustusoimien ylilääkäri 13

14 Rautatiekuljetukset Korean Sodassa Osa 1 rautatiekuljetusten kehitys ennen Korean Sotaa Teksti: Tri Eric Sibul, Baltic Defence College Suomennos: toimitus Etelä-Korean merijalkaäkeä etenemässä Imchon ista Souliin syyskuussa Vaikka Korean Sota oli maantieteellisesti rajoitettu, ei se ollut sotana pieni. Kolmen sotauoden aikana noin 37 miljoonaa tonnia materiaalia irtasi Etelä-Koreaan. Se oli tarkoitettu YK:n joukkoja arten, joita suurimmillaan oli lähes miljoona henkeä. Ottaen huomioon huomattaat kuljetusongelmat, teiden ja ilmakuljetusten puutteet ja toisaalta rautateiden kuljetuskapasiteetin, rautateillä oli tärkein osa YK:n sotilaskuljetuksissa. Ariolta 95 % satamiin tulleesta materiaalista kulki rautateitse määränpäähänsä. Samoin kuljetettiin joukot, eakuoitaat haaoittuneet ja kaatuneet sekä joukkojen aihtomiehistöt. Rautateillä oli myös huomattaa merkitys astapuolen kommunistijoukoille. Sodan alusta 1951 aselepoon kommunistit menestyksellisesti kuljettiat lähes kaiken täydennysmateriaalinsa rautateitse Mantsuriasta 320 kilometriä etelään etulinjoille astapuolen ilma- ja merioimien tuliiskuista huolimatta. Korean rautatiet sopiat hyin sotilaskuljetuksiin, koska japanilaiset ensisijassa kehittiät ne älisenä aikana strategisiin kuljetuksiin Korean satamien ja Mantsurian älille. Kun sota syttyi kesäkuussa 1950, Etelä-Korean Korean 14 Kansalliset Rautatiet oli nuori ja kokematon organisaatio joka oli perustettu asta kaksi uotta aiemmin. Se ei kyennyt astaamaan sota-ajan tarpeisiin ilman ulkopuolista apua. Niinpä USA:n armeija otti toiminnan haltuunsa korealaisilta elokuussa 1950 ja aina kesäkuuhun 1955 asti. USA:lla oli kaksi taoitetta. Ensimmäinen oli pitää rautatiet toiminnassa joukkojen operaatioiden tukea arten ja toinen oli kehittä rautateiden kapasiteettia. Näin ne paremmin soeltuisiat tuleien sotilasoperaatioiden tukemiseen sekä maan taloudelliseen ja sosiaaliseen siiilikäyttöön. Armeijan henkilöstö toimi Korean Kansallisten Rautateiden henkilöstön neuonantajina, kouluttajina ja alojina sekä austiat arsinaisissa rautateiden toiminnoissa. USA:n armeija toi ammattitaitoista henkilöstöä resereistään näihin tehtäiin. USA:n rautatieyhtiöt sponsoroiat toimintaa sotien tai hätätilojen aikana. Rautatieyhtiöt itse hyötyiät niin, että heiltä iety kapasiteetti oli kontrolloitua eikä rokottanut liikaa aainhenkilöstöä ja johtoa. Armeijahenkilöstön panoksen on täytynyt olla menestyksellistä, koska sotatoimien tukeminen onnistui ja uoden 1955 jälkeen Korean Kansallisia Rautateitä on pidetty erittäin onnistuneina maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. USA:n armeijan kuljetusjoukkojen kokemukset Korean Sodasta antaat Tri Eric Sibul opettaa Baltic Defence Collegessa miten operaatiotaitoa on hyödynnetty sotahistoriassa. arokasta tietoa siitä, kuinka kansainälisissä operaatioissa akaus on saautettaissa alkuperäisäestön kanssa. Korean rautatiejärjestelmä Yhdysaltalainen insinööri ja liikemies James R. Morse oli auttamassa Korean ensimmäisen rautatien luomisessa. Hän lähestyi Korean Kuningaskuntaa (Yi Dynastiaa) saadakseen toimiluan rakentaa rautatien Chemulpo n (myöhemmin Inchon) satamasta pääkaupunkiin Seoul iin. Amerikkalainen yhtiö Colbran& James of Dener, Colorado sai sopimuksen rakentaa koko radan, jonka tuli olla akio raideleeydeltään (1,435 m) ja 48 km pitkä. Maaliskuussa 1897 Morse aloitti projektin 350 miehen oimin. Yhteys aattiin syyskuussa Kuinka ollakaan Morse ajautui taloudellisiin aikeuksiin ja japanilaisten rahoittajien syndikaatti teki aokätisen tarjouksen ostaa Morse ulos hankkeesta. Korean hallituksen suostumuksella Morse siirsi projektin japanilaisille.

15 Korean hallitus, joka antoi maa-alueet hankkeen käyttöön, sai option lunastaa rautatieyhteyden 15 uoden aikana. Vasta Venäjän Japanin sodan aikana Korea rautateitä todella kehitettiin. Japanilaiset nousiat maihin Koreassa ja työnsiät nopeasti enäläiset asemistaan Yalu-joelta Korean rajalla Mantsuriassa. Nyt Korean niemimaalle muodostui yhteys Japanin armeijalle, joka toimi Matsuriassa. Japanilaiset rakensiat rautateitä kuumeisesti joukkojen huoltoa arten. Tämä muoasi Korean rautateiden kehityksen seuraaan 40 uoden aikana. Sodan päätyttyä japanilaiset oialsiat, että seuraaan sodan puhjetessa Mantsuriassa Venäjän ja Japanin älille Korean rautatiet olisiat ratkaiseassa asemassa. Venäläisille taas Siperian radan tehottomuus oli yksi suurimmista syistä operaatioiden epäonnistumiseen Mantsuriassa ja Koreassa. Korean niemimaan tärkeys japanilaisten yhteyksille Mantsuriaan sinetöi Korean kohtalon Japanin siirtomaana aina uoteen 1945 saakka. Amerikkalaisten perinnön, rautateiden kaluston, käyttöperiaatteiden ja tekniikan käyttö jatkui. Japanilaisten hallinnon aikana uodesta 1910 uoteen 1945 Korean kuljetusjärjestelmää kehitettiin Japanin keisarikunnan strategisten taoitteiden mukaisesti. Vuoteen 1945 mennessä Korealla oli noin kilometriä rautateitä. Kymmenen prosenttia siitä oli kaksiraiteista ja 200 kilometriä oli sähköistettyä. Kaksiraiteiset osat rakennettiin erillisin tunnelein jo silloin ilmahyökkäysten aikutusten ähentämiseksi. Korean Rautateillä oli eturia, matkustajaaunua ja rahtiaunua, kaikki amerikkalaisten spesifikaatioiden mukaisia. Japanilaisten kehittäessä erinomaista rautatieerkostoa, tieerkoston kehittäminen jäi ähemmälle huomiolle. Sen seurauksena Korean Sodan molemmat osapuolet oliat riippuaisia rautateistä joukkojensa ylläpidossa. Rautatiet ja USA:n Sotilashallinto Koreassa Jaltan Konferenssin sopimuksen mukaisesti Yhdysaltain joukot miehittiät Korean 38. leeyspiirin eteläpuolen Japanin antautumisen jälkeen. Neuostoliitto miehitti 38. leeyspiirin pohjoispuolen. Korean rautatiet oliat ensiaroisen tärkeitä yhdysaltalaisille. USA:n armeijan piti kunnostaa ja palauttaa rautatiet entiseen toimintakuntoon, jotta ne kykenisiät täyttämään lähes kaikki kuljetustarpeet maassa miehitysjoukkoja arten sekä maan tuleia kansallisia tarpeita ajatellen. Aiemmin rautatiet oliat olleet tiukasti japanilaisten hallinnassa. Sodan lähestyessä loppuaan aainhenkilöstö etäytyi takaisin Japaniin. Tästä johtuen amerikkalaisten kuljetusjoukkojen täytyi tuoda ammattihenkilöstöä auttamaan rautateiden käytössä ja uuden henkilöstön koulutuksessa. Helmikuuhun 1946 mennessä kuljetusjoukot oliat kouluttaneet tarpeeksi korealaisia eturinkuljettajia huolehtimaan kaikista junakuljetuksista. Amerikkalaiset jäiät ain alontatehtäiin. Korealaiset oliat innokkaita oppimaan ja kantamaan astuun kaikista toiminnoista mahdollisimman nopeasti. Korean Sodan ensinäytös Eteläkorealaiset oliat kärsimättömiä hoitamaan itse junakuljetuksensa ja kaiken muunkin maassaan pyrkiessään täydelliseen itsenäisyyteen mahdollisimman nopeasti. Samaan aikaan USA:n sotilashenkilöstö oli yhtä innokasta palaamaan takaisin kotimaahan siiilielämään. Korealainen kansallismielinen eteraanipolitiikko Syngman Rhee muodosti populistipuolueen, joka kasoi nopeasti ja asetti taoitteekseen Korean nopean yhdistämisen ja itsenäisyyden. Yhdysallat esitti Korean ongelman YK:lle syyskuussa Marraskuussa 1947 YK:n Yleiskokous tunnusti Korean itsenäisyysaatimukset ja ryhtyi hallitusalmisteluihin sekä miehitysjoukkojen etämiseen. Yhdysaltain ja Neuostoliiton II Maailmansodan aikaisen soun kulissit haihtuiat nopeasti ja neuostoliittolaiset torjuiat Korean maanlaajuiset aalit yhteisestä hallinnosta. Tuli ilmiseläksi, että niemimaalle perustettaisiin kaksi erillistä hallintoa. Kolmessa iikossa kansalliskokous teki päätöksen ja kirjoitti perustuslain Korean Tasaallalle. Rhee nimitettiin presidentiksi nuorelle altiolle. Elokuussa 1948 Korean Demokraattinen Kansantasaalta perustettiin Pohjois-Koreaan pääministerinään Punaarmeijan upseeri KinIlsun. Neuostojoukot etäytyiät joulukuussa 1948, mutta huomattaa joukko sotilas- ja turallisuushenkilöstöä jäi Pohjois-Koreaan. Yhdysallat ryhtyi myös kotiuttamaan joukkojaan Korean niemimaalta, jättäen ainoastaan 500 henkeä neuonantajiksi. 7. syyskuuta 1948 USA:n sotilashallinnon kuljetushallinto luoutti irallisesti rautatiet Korean Kuljetusministeriön hallintaan, jonka alaisuudessa ne nimettiin Korean Kansallisiksi Rautateiksi. Elyttäessään Korean rautateitä USA ei osoittanut samaa aktiiisuutta Etelä- Korean aseoimien ahistamisessa. Amerikkalaiset sotilasneuonantajat kouluttiat korealaista henkilöstöä, mutta 15

16 USA:n poliittinen johto pidättäytyi austa, kuten panssariaunuista sekä keskiraskaista ja raskaista tykeistä, jotka olisiat antaneet Etelä-Korealle hyökkäyksellistä oimaa. Valitettaasti neuostoliittolaiset epäonnistuiat samanlaisessa pidättäyydessä Pohjois-Korean suhteen. USA:n aseoimat eiät uskoneet palaaansa Korean niemimaalle, niinpä sen aihtoehdon aralle ei ollut huollonkaan suunnitelmia. Kuitenkin kehitettyään Korean rautateitä aiemmin jo kolmen uoden ajan, USA:n kuljetusjoukot eiät palanneet tehtäään täydellisen sokeina. Heillä oli pieni joukko anhoja korean eteraaneja jotka tunsiat kuljetustilanteen maassa ja jotka kykeniät toimimaan tehokkaasti Etelä-Korean rautateiden henkilöstön kanssa. Kokenut henkilöstö osoitti hyödyllisyytensä erityisesti sodan alkuaiheessa. Etelä-Korean Rautateiden toiminta osoitti USA:n aseoimien onnistumisen sekä Korean oman henkilöstön omistautumisen asialleen. Kun sota puhkesi kesäkuussa 1950, Korean Rautateitä pidettiin tehokkaan käyttöasteen huippuna. Sota puhkeaa Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan 25. kesäkuuta Etelä-Korea ja länsimaat eiät olleet almistautuneita sotaan. Keyesti arustettu Etelä-Korean armeija oli pikemminkin poliisi- kuin sotaoima. Pohjois-Korean kommunisteilla oli neuostoliiton kouluttama armeija arustettuna sadoilla T-34 panssariaunuilla ja raskaalla tykistöllä. Sitä tuki Yak-häittäjät ja keskiraskaat pommikoneet. USA ja muut ystäälliset maat kiirehtiät iemään joukkoja ja arusteita YK-lipun alla saarretun Etelä-Korean auksi estämään kommunistien alloitusretken. YK:n alainen pääoima Koreassa oli USA:n 8. Armeija, joka oli aiemmin sijoitettu Japaniin miehitysjoukkona. Korean niemimaa on haasteellista sotatoimialuetta, koska suurin osa aluetta on uoristoista ja täydennyslastien purkuun soeltuat hyät satamat oat harassa. YK-joukot joutuiat tukeutumaan pääasiassa Pusan in satamaan, joka oli satamalaitteineen tehtäään soeltuin satama. Kaikentyyppistä täydennysmateriaalia piti työntää Pusan in kautta joukoille rintamalle. Kommunistit saiat omat täydennyksensä maitse Mantsurian kautta Neuostoliitosta. Kesällä Korean rautateiden nuoret työntekijät uupuiat altaan kuljetustaakan uoksi. Sen lisäksi rautatiet kärsiät suuria kalusto- ja henkilöstömenetyksiä kommunistien hyökätessä rautateille tärkeissä kohteissa Yongsan issa (Seoulissa) ja Yongdungpo ssa. YK:n sotatoimet oliat rautateiden tehokkaasta toiminnasta riippuaisia, joten tilanne riistäytyi lähes epätoioiseksi. Kuljetustarpeet ylittiät pian rautateiden ja Etelä-Korean armeijan kapasiteetin. Niinpä maassa olea USA:n suurlähettiläs John J. Muccio neuotteli rautateiden operatiiisen käytön Korean Kuljetusministeriöltä 8. Armeijalle. 16 Kuljetus rintamalle heinäkuussa 1950, Pusan. 3. Rautatiekuljetusjohtoporras (3rd Transportation Military Railway serice) Ensiaiheessa armeijan kuljetusjoukot kiiruhtiat Koreaan osastona jossa oli 19 upseeria ja 90 miehistön jäsentä. Se astasi käytännössä ain kuljetustenhallintatoimiston henkilöstöä, joka suunnitteli ja ohjasi sotilasliikennettä rautateillä. Tehokkaaseen käytännön operatiiiseen toimintaan joukolla ei ollut oimaaroja. 26. elokuuta 1950 kokenut 8. Armeija perusti irallisesti 3. Rautatiekuljetusjohtoportaan. Se oli toiminut jo Persiassa II Maailmansodan aikana ja alonut japanin rautateitä USA:n miehityksen alkuaiheessa. Lopulta 3. Rautatiekuljetusjohtoportaan komennossa oli kaksi rautatiepataljoonaa (Railway Operating Battalion), yksi korjauspataljoona (Railway Shop Battalion) sekä sotapoliisipataljoona. Lisäksi se johti ja hallinnoi Korean rautateiden työläistä. Eerstiluutnantti Jesse M. McLellan toimi 3. Rautatiekuljetusjohtoportaan komentajana suurimman osan sotaajasta. Hän oli kokenut Korea-eteraani toimittuaan maan miehityksen aikaan USA:n Sotilaskuljetushallinnon (U.S military goernment s Transportation Bureau) alaisen Rautatiekuljetusosaston (Rail Transportation Department) päällikkönä. Hän oli toiminut aiemmin II Maailmansodan aikana kuljetusjoukoissa Pohjois-Afrikassa, Ranskassa ja Saksassa. Sen lisäksi hänellä oli mittaa siiiliura Atlantic Coast Line Railroad yhtiön Kuljetus- ja Operaatioosastolla, yhtiö toimi älillä Washington DC Miami Florida. Reseriyksikköohjelma (Affiliated Resere Unit Program) EVL McLellan ja muut asiantuntijat, jotka tuliat auttamaan Korean Rautateiden käytössä, oliat osa USA:n Reseriyksikköohjelmaa (Affiliated Resere Unit Program). Kylmän Sodan jännitteiden kasaessa perustettiin uonna 1947 Reseriyksikköohjelma jo II Maailmansodassa käytetyn mallin mukaisesti. Ohjelma sisälsi suuren kirjon armeijan tukitoimintoja rautatietoimintojen lisäksi. Niitä kaikkia tuki asianomainen kaupallisen teollisuuden tai altion organisaatio. Esimerkiksi kaupunkien pelastuslaitokset asettiat palontorjuntayksiköitä ja rakennusurakoitsijat rakentajapataljoonia Reseriyksikköohjelman käyttöön. Reseriyksikköohjelman henkilöstö toi mukanaan siiilierikoisosaamisensa ja paleli karkeasti ottaen sotilasarossa, joka astasi heidän siiiliasemaansa. Rauhan aikana henkilöstöllä oli kuukausittaiset harjoitukset taallisesti joukkoja tehtäiin asettaan organisaation tiloissa. Sen lisäksi heille opetettiin sotilastaitoja uosittaisilla kahden iikon harjoitusleireillä maan eri sotilastukikohdissa. Armeija hyötyi ohjelmasta niin, että erikoistuneita tukijoukkoja ei täytynyt pitää aktiiipaleluksessa, mutta ne oliat nopeasti kutsuttaissa palelukseen. Ja kuten Kuljetusten Käsikirja no 5 Reserijoukkoja arten 1949 toteaa ohjelmasta se on menetelmä teollisuuden, tieteen ja siiiliosaamisen käytöksi sodan ajan sotilastarpeiden täyttämiseksi. Ohjelmaa tukeat organisaatiot hyötyiät siten, että kansallisen hädän koittaessa heidän työntekijöitään otettiin palelukseen alikoidusti eloittamatta yrityksen aainhenkilöstöä liikaa. Reseriyksikköohjelman perusrautatiekuljetusyksiköitä oliat rautatiepataljoona ja korjauspataljoona. Rautatiepataljoonan käyttö- ja huoltotehtäät astasiat määrältään amerikkalaisen suuren rautatieyhtiön yhden yksikön (jaoston) 240 kilometrin raideyhteystarpeita. Komentaja oli aroltaan eerstiluutnant-

17 ti, jonka siiilitehtää oli rautatieyksikön ylitarkastaja. Toinen perusyksikkö oli korjauspataljoona, joka teki samoja töitä kuin siiilirautateiden eturi- ja aunukorjaamo. Pataljoona teki sellaisia eturien ja aunujen aatiia korjaus-, kunnostus- ja rakennustöitä, joita ei oinut toteuttaa syrjäisemmillä huoltopaikoilla. Kolmas syyskuuta 1950 kolme rautatiepataljoonaa, yksi korjauspataljoona ja rautatie-esikunta kutsuttiin palelukseen kotimaassaan Koreaan kriisin takia. Tätä ennen armeijan kaksi omaa aktiiirautatiepataljoonaa, 714. Rautatiepataljoona ja 765. Korjauspataljoona Fort Eustis ista, Virginiasta, saapuiat Pusaan jo 30. elokuuta Reseriyksiköt oliat 712., 724. ja 729. Rautatiepataljoona, 756. Korjauspataljoona ja 702. Rautatie-esikunta (702nd Transportation Railway Grand Diision [HQ]). Vain 712. ja 724. tuliat orgaanisina yksikköinä Koreaan. Reading Railroad ja Central Railroad of New Jersey tuottiat yhdessä 712. Rautatiepataljoonan. Pensylania Railroad, joka oli suurin rahdin ja matkustajien kuljettaja USA:ssa tuohon aikaan, tuotti 724. pataljoonan. Kummatkin, sekä 712 että 724, oliat rauhan aikana sijoitettuna Philadelphiaan, Pensylaniaan Korjauspataljoona oli toinen yksikkö, jonka Pennsylania Railroad tuotti. Sen reserin sijoituspaikka oli Altoonassa, Pennsylaniassa ja se koostui pääasiassa yhtiön Altoona Works in työntekijöistä. New York, New Haen ja Hartford Railroad tuottiat 729. pataljoonan, joka oli sijoitettuna New Haen iin, Connecticut issa. 702 oli esikuntayksikkö, johon kuului erikoishenkilöstöä. Sen tuotti Union Pacific Railroad ja yksikkö oli sijoitettuna Omahaan, Nebraskaan rauhan aikana. Kun 712 ja 724 siirrettiin Koreaan, ensimmäiset elementit saapuiat maahan joulukuussa Rautatie-esikunta, 756. Korjauspataljoona ja 729. rautatiepataljoona pidettiin Fort Eustis issa koulutustehtäissä sekä reserinä Korean operatiiisia tarpeita arten.712 pataljoonan saauttua Koreaan 714 rotatoitiin takaisin Fort Eustis iin reseriin aihtoehtoisia armeijan rautateiden tukitehtäiä arten Korjauspataljoona jäi Koreaan toimien Pusassa Korean rautateiden korjaustehtäissä, mutta suurin osa sen henkilöstöä rotatoitiin USA:ssa olea 756:n henkilöstön kanssa. Kun 712 ja 724 mobilisoitiin, ne oliat huomattaan alimiehitettyjä. Pataljoonat miehitettiin reseriläisillä, joista osalla oli rautatiekokemusta, mutta osa jouduttiin kouluttamaan tehtäiinsä. Joillakin palelukseen kutsutuilla reseriläisillä oli harinaisempaa ja hyödyllistä kokemusta muilta teollisuuden aloilta. Esimerkkinä mainittakoon joukko hiilikaiostyöläisiä Länsi-Virginiasta, jotka sijoitettiin 712. Rautatiepataljoonan A-komppaniaan huoltotöihin. Monet näistä Länsi-Virginian työläisistä oliat olleet ns. cat-hole mainareita jotka Korean rautateiden korjaamo, Pusan. työskenteliät pienillä kaioksilla. He oliat harjaantuneita työskentelemään aatiissa oloissa ja tekemään taitaasti mm. yksisylinteristen moottoreiden ja esipumppujen korjauksia. Rautateitä otettaessa takaisin haltuun kommunisteilta höyryetureiden edenottopaikat oliat yleensä pahasti aurioituneita, mutta kokeneet mainarit onnistuiat johtamaan että edenottopaikoille Korean rautateiden Prairie -tyypin tyypllinen höyryeturi. kekseliäillä ratkaisuilla ilman erikoisarusteita tai araosia. Varsinkin sodan alkuaiheessa rautateiden tuhot ja nopeat korjaukset tapahtuiat usein heti eteneien taistelujoukkojen jäljessä. Taistelujen elloessa edestakaisin nopeat korjaustoimenpiteet muodostuiat lähes rutiiniksi. Osa 2 seuraaassa numerossa kuaa rautateiden toimintaa sodan eri aiheissa 17

18 Huoltoarmuus ja logistiikan tutkimustulokset DI Marjo Kauhaniemi Tutkimus- ja kehittämisosasto Huoltokoulu Hämeen Rykmentti Pääesikunnan logistiikkaosaston johtamat ja ohjaamat tutkimukset tuottaat tietoa puolustusoimain logistiikkajärjestelmän kehittämiseen. Puolustusoimien oman järjestelmän kehittäminen edellyttää, että tiedetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän järjestelmien kehittyminen ja muutosten aikutukset suorituskykyyn. Syksyllä 2007 käynnistynyt kansainälinen rahoitusmarkkinan häiriö käynnisti toimintaympäristössämme muutoksia, joita selitettiin uosina Tämä artikkeli kuaa tutkimusten näkökulman muutosta ja saautettuja tuloksia. 18 Yhteistutkimusten tutkimusnäkökulman muutos Liikenne- ja iestintäministeriön (LVM), Huoltoarmuuskeskuksen (HVK) ja puolustusoimien yhteistutkimuksilla tuotetaan uutta tietoa logistiikan huoltoarmuuden armistamisesta ja kehittämistarpeista. Vuosina ja tutkittiin riskianalyysimenetelmiä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turaamisen strategian (YETTS 2006) esittämän analyysitaan mukaisesti [1]. Tuloksena tuotetut kuljetuslogistiikan arautumisen taoitteet uosille oliat yhteneät Valtioneuoston päätöksen huoltoarmuuden taoitteista kanssa [2]. Talouden pitkä yhtenäinen kasujakso päättyi kansainäliseen rahoituskriisiin. Syntyneen taantuman aikana ennakoitiin tapahtuan useita alueellisia ja eri toimialojen rakenteellisia muutoksia. Vuosille käynnistetyn LVM, HVK ja PV yhteistutkimuksen painopistettä muutettiin. Kuljetuslogistista järjestelmää oli aiemmin käsitelty fyysisten reittien ja solmujen muodostamana rakenteena, jossa kulkee tilastollisesti mitattaia taarairtoja. Käynnistettäässä tutkimuksessa lisättiin ymmärrystä toimijoiden ja toimijaerkostojen käyttäytymisestä merkittäissä häiriötilanteissa[3]. Parhaillaan on meneillään toimituserkostojen selittämiseen painottua, uosille käynnistetty huoltoarmuustutkimus [4]. Jo uoden 2011 keäälle mennessä on selennyt, että globalisaation oimistama erkottuminen on muuttanut huoltoarmuuden kannalta merkittäien toimialojen materiaalin saantia, tuotantoerkostoja ja kuljettamista. Huoltoarmuuden laajan näkökulman on katettaa toimitusketjujen eriytyminen toimitettaan taaran mukaan. Koska aihtoehtoiset hankintalähteet saattaat muuttaa käytettäää logistista järjestelmää, kuljetuslogistiikan sijaan on selitettää tilaus-toimitusketjut ja niissä kulkea materiaali. Huoltoarmuuskriittisten yritysten ariointi ei kuitenkaan jatkossa oi olla resurssi- ja materiaalipohjaista, aan koko erkosto on oleellinen. Tällöin on tiedettää toimitus- ja tuotantoerkostojen rakenteet, niiden sopimus- ja alihankintasuhteet ja kumppanuusmenettelyt. Kriittisen infrastruktuurin suojan tare oidaan siis tunnistaa, mikäli ensin on kyetty arioimaan huoltoarmuuskriittisten yritysten käyttämä erkosto ja tarittaien kriittisten materiaalien saatauus. Kohdealueelle ollaan almistelemassa syksyllä 2011 käynnistyää, uosina toteutettaaa yhteistutkimusta. Verkostojen tutkimuksen lähtökohtana on oltaa toimitusketjut, ei kuljetusketjut. Toimitusketjuja konfiguroidaan, johdetaan ja ohjataan erilaisilla periaatteilla kuin kuljetusketjuja. Päätöksenteon yleisenä trendinä on kannattauustaoitteiden korostuminen ja tästä aiheutuat erilaiset muutokset erkostojen rakenteessa ja infrastruktuurissa. Tuotantoerkostot sijoittuat liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti ja supistaat toimintaansa häiriötilanteissa samojen periaatteiden mukaisesti. Tutkimustuloksilla on tuotettaa tietoa erkoston uudelleen konfiguroitumisen mekanismeista. Yhteistutkimusten käynnistyessä kuljetusten toimiuudessa korostettiin resurssiarauksia. Nyt useiden yhteistutkimusten jälkeen tiedetään, että erkostojen käyttäytymisestä ei enää oida tehdä samanlaisia sopimuksia kuin mitä tehtiin resurssien ollessa ahasti kotimaisessa omistuksessa ja Suomesta ohjattaia. Verkostoihin aikuttaat ilmiöt oat kansainälisiä, mutta iranomaisten aikuttamiskeinot oat kansallisia. Viranomaisilla onkin entistä ähemmän keinoja puuttua yritysten operatiiiseen toimintaan. Yhteistutkimusten tutkimusnäkökulmana oli uosina laajan taustamateriaalin tuottaminen. Vuosina kyettiin selittämään muuttunut toimintaympäristö ja Suomen kriittisen logistiikkakeskittymän todennäköinen käyttäytyminen yhdessä häiriötilanteessa. Vuosina selitetään puolustusoimille ja kriisinkestäyydelle merkittäien erkostojen rakenteet ja käyttäytyminen tärkeimmissä kriisitilanteissa. Siten uosina kyettäneen analysoimaan tarkalla tasolla muutoksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän materiaaliirroissa, materiaalin saatauudessa ja toimitusajoissa sekä edellisten aikutuksia puolustusoimien näkökulmasta puolustusoimien toimintaan. Yhteistyökumppanimme Huoltoarmuuskeskuksessa on logistiikkapäällikkö Raija Viljanen. Tärkein tutkimusyhteistyö toteutetaan Talent Partners konsulttien Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi

19 Kriisinkestäyyden kannalta on selitettää materiaalin, toimituserkoston, johtamisperiaatteiden ja infrastruktuurin muodostama kokonaisuus. kanssa. Taoitteena on ollut pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön rakentaminen ja puolustusoimien tarpeiden esiin tuonti iranomaisille, joilla on altionhallinnossa operatiiinen astuu huoltoarmuudesta. Olemme saauttaneet kumppaneidemme kanssa merkittäiä tuloksia ja he oat ieneet tuotettua tietoa eteenpäin muille iranomaisille. Siitä heille suuri kiitos, ilman hyin toimiaa ja osaaaa tutkimuserkostoa tulokset olisiat jääneet saauttamatta. Tulokset uosien yhteistutkimuksesta Vuosina toteutetussa logistiikan huoltoarmuuden tutkimuksessa (LOGHU3) selitettiin toimintaympäristön kehittyminen, Helsinki-Vantaan logistiikkakeskittymän ja Vuosaaren sataman alueelle kohdistua häiriöcase ja osallistuttiin Kuljetus 2010-harjoitukseen tutkimuksessa tuotetuilla tiedoilla. Loppuraportti sisältää runsaasti tietoa uosien taantuman aikaisista trendeistä ja niiden aikutuksista taantuman jälkeen [3]. Puolustusoimista tutkimukseen osallistui Hämeen Rykmentin Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosaston erikoissuunnittelija DI Marjo Kauhaniemi. Globaali, erkottunut toimintamalli alihankintaketjuineen nähtiin muodostaan nyky-yhteiskunnan toimiuudelle todennäköisemmän uhkan kuin perinteiset almiuslain kuaamat poikkeusolot. Vakaissa häiriötilanteissa kilpaillaan raakaaineista. Koraaien hankintalähteiden löytäminen ja materiaalin saatauuden armistaminen oiat muodostaa huoltoarmuudelle suuremman ongelman kuin kuljetuslogistisen järjestelmän toiminnan heikkeneminen. Materiaaliirtojen alkulähteillä tapahtuneet akaat häiriöt oiat heijastua myös Suomen kriisinkestäyyteen. Yrityserkostojen käyttäytymisestä häiriötilanteissa ei ole armaa tietoa etukäteen. Yritykset hoitaneat sopimustensa mukaiset kuljetukset, mutta kaikkia kuljetuksia ne eiät pysty eiätkä myöskään pyri hoitamaan. Viranomaisten normaaliaikojen altuudet eiät riitä määräämään ohi yritysten tekemien sopimusten, mitkä kuljetukset olisi hoidettaa ensisijaisesti. Huoltoarmuudelle tärkeän ulkomaankaupan tuonnin toimintaedellytysten ylläpitäminen edellyttää tuleaisuudessa yhä tarkempaa tietoa kriittisistä armistettaista tilaus-toimitusketjuista, käytettäissä oleista koraaista kuljetusreiteistä ja edellytyksistä kuljetuslogistisen järjestelmän ohjaamiseen Suomesta käsin. Häiriötilanne laukaisee logistiikkatoimijoiden erkostossa lukuisia erilaisia suunnitelmia, joilla yritykset kukin omista lähtökodistaan armistaat oman liiketoimintansa jatkuuuden. Toiminnan kannattauuden ylläpitäminen on yritysten keskeinen taoite myös häiriöiden allitessa. Toiminnan kannattauuden säilyttäminen aikaansaa oimakkaitakin ja nopeita muutoksia. Kannattamattomat kuljetukset loppuat, eiätkä jäljelle jääät taaraolyymitkaan älttämättä käänny huoltoarmuuden kokonaisuuden kannalta ihanteellisimmille reiteille. Viranomaisten tulisi arautua tukemaan sellaisia kuljetuksia, jotka muuten loppuisiat kannattamattomina. Tuleaisuudessa on tärkeä syentää erkostojen tarkastelua ja laajentaa näkökulmaa kattamaan myös huoltoarmuudelle tärkeät tilaus-toimitusketjut, joita kuljetuslogistinen järjestelmä palelee. Vasta materiaaliirtaa ohjaaien toimijoiden tunnistaminen auttaa astaamaan, mitä kriittisiä tilaus-toimitusketjuja tulee armistaa ja mitä kuljetusreittejä silloin tulee olla käytettäissä. Oikean tilannekuan ylläpitämiseksi on tärkeä tietää yhä tarkemmin, miten edellä kuattu päällekkäisten erkostojen kokonaisuus rakentuu ja millaisiksi erkostot oat kehittymässä, kun taloudellinen ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö kaiken aikaa muuttuu. Rakenteiden ja paleluprosessien muutoksia on ennakoitaa errattain yksityiskohtaisella tasolla, minkä uoksi perinteistä tilastolähtöistä analyysia on täydennettää seuraamalla ja analysoimalla myös toimijaerkoston sisällä liikkuaa hiljaista tietoa Tunnistetut jatkotutkimuskohteet Perinteinen käsitys kapasiteetin laskennasta ei täyttänyt puolustusoimien taoitteeksi asettamia tuloksia. Koska yhtenä tutkimuksen toteuttajana oli tiedeyliopisto, perinteistä akateemista kapasiteettilaskennan osaamista oli riittäästi saatailla. Yritysmaailman tapa käsitellä suorituskyyn muutosta häiriötilanteissa tuotettiin työpajoissa, joihin osallistui pooliorganisaation edustajia. Tutkimustuloksena uonna 2010 ja 2011 oli muuttunut käsitys toimintaerkoston suorituskyystä, sekä yksittäisten toimitusketjujen kapasiteetin ja järjestelyaran mallintamisesta ja laskennasta. Huoltoarmuuden kriittiset kuljetusresurssit kyetään tunnistamaan ainoastaan järjestelmää käyttäien tilaus-toimitusketjujen kautta. Häiriötilanteissa toimitusketjut eiät todennäköisesti käytä normaalin markkinatilanteen taanomaisia toimijaerkostoja ja kuljetusketjuja. Huoltoarmuustilanteissa siirrytään todennäköisemmin käyttämään toimijaerkostojen keskinäisiin sopimuksiin perustuia aihtoehtoisia ratkaisuja. Siten normaaliolojen toimitusketjujen kuaukset eiät ole käyttökelpoisia, kun arioidaan poikkeusoloissa toteutuaa toimintaa. Toteutuat muutokset ja niiden perusteet on oitaa selittää. Viranomaisharjoituksissa pyritään siirtämään kaikki mahdollinen materiaaliirta. Elinkeinoelämä ei todellisuudessa käyttäydy näin. Yritysten taoitteena ei ole jatkaa toimintaansa normaaliolojen kalustolla ja turata merikuljetusten jatkuuus maksimaalisena, mikäli materiaaliirran oheneat ja toiminnan kannattauus heikkenee. Toimijaerkosto sopeuttaa toimituserkostoa ja kuljetuserkostoa astaamaan toiminnan kannattauusaatimusten muutoksia. Kannattauusaatimusten ohjaama uudelleen konfigurointi on tiedettää, samoin muutoksia ohjaaat sopimukset. Kuljetuslogistisen järjestelmän suorituskyyn määrittelyä tulee jatkokehittää. Suorituskyky tulee jakaa kahteen erilliseen osaan: järjestelmän sisäinen suorituskyky ja järjestelmällä tuotettujen palelujen suorituskyky. Järjestelmän si- 19

20 säinen suorituskyky oi olla tehokkuutta tai taloudellisuutta, mutta osakokonaisuuksien älistä kitkaa ei koskaan saada selitettyä tarkalle tasolle. Siksi kuljetuslogistisen järjestelmän kokonaissuorituskykyä on käytännössä mahdoton selittää. Lähtökohtana onkin oltaa, mitä järjestelmän tuottamilla paleluilla aikaansaadaan ja paljonko kuljetuslogistisen järjestelmän tuottamien palelujen aulla kyetään siirtämään materiaalia. Eri toimialoilla on tiiiitä keskinäisiä riippuuuksia, jotka aikuttaat toimitusketjuihin. Mikäli toimita häiriytyy, syntyy aikeasti hallittaia Suomen merkittäimmät toimialat kattaia ketjureaktioita. Kriittiseksi oi muodostua tuotantokatkojen takia puuttumaan jääneiden raaka-aineiden ja älituotteiden hankkiminen aihtoehtoisista hankintalähteistä. Tämä oi muuttaa paitsi kuljettamiseen käytettäää kuljetusratkaisua, myös äliarastoinnin taretta ja jakelua. Merkittäimpien toimialojen keskinäisriippuuudet ja häiriöiden eskaloituminen on selitettää. Operaatioanalyysin älineillä oidaan mallintaa muutoksia järjestelmän rakenteessa ja suorituskyyssä. Lähtökohtana on normaaliajan toimintaympäristö, sen logistinen rakenne kattaen toimituserkostot, toimijaerkostot ja kuljetusketjut sekä rakenteella tuotettaa kokonaissuorituskyky sisältäen materiaaliirrat, keskeiset toimijat ja toimitusketjut. Eri tilanteissa toteutua suorituskyky aihtelee, kun erkostot käyttäät koraaia rakenteita ja sopeuttaat toimintaansa. Tilanteet oiat olla toimintaympäristön epäedullisia muutoksia tai häiriötilanteita, jotka aikuttaat johonkin logistisen järjestelmän rakenteen tuottaaan erkostoon tai kykyyn tuottaa suoritteita. Mallintamista arten on selitettää rakenteet, aikutusmekanismit ja tarittaa tieto. Mallintaminen tulee oida tehdä tarkalla tasolla, jolloin käsitellään luottamuksellisia tietoja. Tämä on mitä suurimmassa määrin yritysten ja iranomaisten tiiistä yhteistyötä. Alustaia tietoja toimituserkostojen muutoksista häiriötilanteissa Yritykset muuttaat omassa strategisessa ja operatiiisessa ohjauksessaan oleia erkostoja taloudellisen kannattauuden ylläpitämiseksi jo normaaliaikojen häiriötilanteissa. Logistinen järjestelmä oi olla poikkeusolojen kynnyksellä erilainen kuin mitä iranomaiset olettaat. Toimitusketjut oat siirtyneet käyttämään koraaia reittejä ja infrastruktuuri kuormittuu normaalista poikkeaalla taalla. Vaihtoehtoisten reittien määrä ähenee ja osa kriittisistä solmukohdista kuormittuu kapasiteetin ylärajalle asti. Kun yritykset oat siirtyneet käyttämään koraaia rakenteita, suorituskyky on altis erilaisille toimintaympäristön muutoksille. Lisäksi erilaiset muutokset aikaansaaat useita toimialoja samanaikaisesti häiritseiä ketjureaktioita. Perinteisesti huoltoarmuustilanteissa ei kuata eri aloja yhdistäiä ketjureaktioita ja niiden aikutuksia, aan keskitytään helpommin mallinnettaiin tuotanto- ja toimituserkoston tapahtumiin. Nämä oat Suomessa tilastollisesti useimmin ilmeneiä tilanteita, joita astaan on harjoiteltaa. Nykyisen toimintaympäristön muutokset kattaissa huoltoarmuustilanteissa kuataan paitsi yksittäisiä Suomen kriisinkestäyyteen aikuttaien tuotanto- ja toimituserkoston tapahtumia, myös ketjureaktioita, jotka liittäät kaikki tunnistetut tapahtumat eri toimialoja yhdistäiksi häiriöketjuiksi. Lähtö- ja jatkotilanteisiin liittyy useita toimialoja ja yhteiskunnan alueita yhdistäiä ketjureaktioita. Haasteellisin huoltoarmuustilanne syntyy, kun häiriötilanteiden aurioittamaa infrastruktuuria ei ehditä korjaamaan ennen uusien häiriöiden aiheuttamia lisäongelmia. Tätä kehitystä pidetään todennäköisenä, kun ilmastomuutosten takia poikkeukselliset sääilmiöt yleistyät. [1] MAAV ME16618 (julkinen) ja ME (iranomaiskäyttöön) Tutkimusraportit LVM:n, HVK:n ja PV:n yhteistutkimuksesta (Logistiikan huoltoarmuus 1 ja 2, LOGHU1 ja LOGHU2) [2] Valtioneuoston päätös huoltoarmuuden taoitteista /539 [3] MAAV MH (julkinen) ja MH (iranomaiskäyttöön) Tutkimusraportit Logistiikan huoltoarmuus 3 (LOGHU3) yhteistutkimuksesta [4] Projektisuunnitelma MG (iranomaiskäyttöön) KUTSU Huoltoupseeriyhdistys ry:n jäsenille HUOLTOUPSEERIKOULUTUKSEN JA HUOLTOUPSEERIYHDISTYKSEN 85-VUOTISJUHLASEMINAARI LAHDESSA, HÄMEEN RYKMENTISSÄ TIISTAINA uotiasta huoltoupseerikoulutusta ja Huoltoupseeriyhdistys ry:tä juhlistetaan Lahdessa, Hämeen Rykmentissä seuraaan ohjelman mukaisesti: Seminaari huoltoarmuudesta HÄMR:n auditorio Mannerheimissa Huoltoupseeriyhdistykselle osoitettujen terehdysten ja huomionosoitusten astaanotto Kalustonäyttely kenttähuoltojoukkojen uudesta materiaalista Päiäjuhla ja Buffet-tarjoilu HÄMR:n muonituskeskuksessa, teemana huoltoupseerikoulutus Varustuksena seminaarissa on tumma puku/paleluspuku, päiäjuhlassa tumma puku kunniamerkein/paraatipuku. Kahitarjoilut ja buffet-tarjoilu oat osallistujille ilmaisia. Helsingistä Kasarmitorilta lähtee ilmainen bussikuljetus tilaisuuteen klo 07.00, takaisinlähtö klo Lahden Rautatieasemalta ja linja-autoasemalta on järjestetty aamulla nouto ja niille on ienti tilaisuuden päätyttyä klo Tilaisuuteen omalla autolla saapuille on paikoitusmahdollisuus aruskunnassa. Ilmoittautumiset osallistumisesta mahdollisine kuljetustarpeineen pyydetään ilmoittamaan kuluessa Huoltokoulun sihteerille Aili Silennoiselle, tai puhelimitse Teretuloa! 20

8.3 Lääkintähuolto poikkeusoloissa

8.3 Lääkintähuolto poikkeusoloissa www.mil.fi/kokonaisturvallisuus Päivitetty: lokakuu 2011 8.3 Lääkintähuolto poikkeusoloissa Lääkintähuollon kokonaisuudistuksen vaiheet mihin on päädytty Puolustusvoimien itsenäisyyden ajan suurin lääkintähuollon

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 1.10.2014 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2014: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2014...

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

LAPIN ELO JATKUVAN OPPIMISEN JA OHJAUKSEN YHTEISTYÖ- RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA

LAPIN ELO JATKUVAN OPPIMISEN JA OHJAUKSEN YHTEISTYÖ- RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA LAPIN ELO JATKUVAN OPPIMISEN JA OHJAUKSEN YHTEISTYÖ- RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 1 Toimikausi 2014 2016 1. Taustaa Elinikäisen oppimisen edistäminen nähdään keskeisenä älineenä työllisyyden parantamisessa,

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 1780 N:o 567 LTTEET 1 LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE N:o 567 1781 ÄLLYLETTELO LTE 1: LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE 1 AKTTEKNET

Lisätiedot

Verkkokaupan menestys syntyy toimivista prosesseista

Verkkokaupan menestys syntyy toimivista prosesseista VERKKOKAUPAN MENESTYS SYNTYY TOIMIVISTA PROSESSEISTA Menestyän erkkokaupan jäljillä Osa 2 Verkkokaupan menestys syntyy toimiista prosesseista Mitä erkkokaupan pyörittäminen tarkoittaa käytännössä ja miten

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 7 päiänä maaliskuuta 2008 N:o 134 139 SISÄLLYS N:o Siu 134 Tasaallan presidentin asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14

Lisätiedot

Seuraa, analysoi, kehitä

Seuraa, analysoi, kehitä Menestyän erkkokaupan jäljillä, osa 3 Seuraa, analysoi, kehitä Menestyän erkkokaupan kehitystyö Tiesithän, että erkkokaupan pitkän tähtäimen menestys luodaan jatkuan kehitystyön aulla? Kuinka sinun erkkokauppaasi

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 26.9.2013 1 (11) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2013: TyEL-MEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2013... 2 1.3 Aikataulut...

Lisätiedot

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin!

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin! RATKAISUT TESTIKYSYMYKSIIN Tästä löydät astaukset lääketieteen alintakoetyyppisiin testikysymyksiin. Jos osa kysymyksistä tuotti sinulle paljon päänaiaa, älä masennu, keään alintakokeeseen on ielä pitkä

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN /4 MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Kokooma 0..05 iimeisin kokoomaan sisällytetty perustemuutos on ahistettu 9..04 sosiaali-

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TEEMANUMERO: Poikkeusoloihin varautuminen SOTILASLÄÄKETIETEEN AIKAKAUSLEHTI 1/2010

TEEMANUMERO: Poikkeusoloihin varautuminen SOTILASLÄÄKETIETEEN AIKAKAUSLEHTI 1/2010 TEEMANUMERO: Poikkeusoloihin varautuminen SOTILASLÄÄKETIETEEN AIKAKAUSLEHTI 1/2010 SOTILASLÄÄKETIETEEN AIKAKAUSLEHTI ANNALES MEDICINAE MILITARIS FENNIAE Vuodesta 1926, vuosikerta (vol.) LXXXV PÄÄTOIMITTAJAT

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE LEE LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE Kokooma..007. iimeisin perustemuutos on ahistettu 7..007. SSÄLLYSLUEELO LE : LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA

LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA ALKUSANAT Vuonna 1992 ilmestyi lakisääteisen työeläkeakuutuksen akuutustekniikkaa käsitteleä moniste. Kesäkuussa 1998 moniste uusittiin, ja seuraana

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

02/08. Jyrki Kontio Tahto. kasvaa ratkaisee. s.4. Kunnissa. on töitä tietotekniikalle. s.3

02/08. Jyrki Kontio Tahto. kasvaa ratkaisee. s.4. Kunnissa. on töitä tietotekniikalle. s.3 02/08 Jyrki Kontio Tahto kasaa ratkaisee s.4 Kunnissa on töitä tietotekniikalle s.3 Hyä Tietotekniikan liiton jäsen, syksyn aikana Tietotekniikan liitto on kartoittanut IT-alan työntekijöiden palkkauksen,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lamminrahka rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten 28.01.2014. Kohde

Lamminrahka rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten 28.01.2014. Kohde Rakennettauusselitys 1 (3) Lamminrahka rakennettauusselitys osayleiskaaoitusta arten 28.01.2014 Kohde Kohde käsittää ireillä olean Lamminrahkan osayleiskaaan Kangasalan kunnan länsiosassa, Lahdentien pohoispuolella.

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

15.11.2005 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE... 3

15.11.2005 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE... 3 SOPIMUS Sopimus iimeisen laitoksen periaatteesta johtuan eläkeselittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkeakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurakeskuksen kesken 2

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 3 2011

HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 3 2011 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 3 2011 Huolto valmistautuu yhdistyksensä ja huollon koulutuksen 85-vuotisjuhlaan! Puolustusvoimien ja -haarojen huolto vastaa ajan haasteisiin! Huoltotapahtuma

Lisätiedot

TYEL 2007 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 21.12.2007.

TYEL 2007 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 21.12.2007. TYEL 27 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.28. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 2.2.27. TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN...

Lisätiedot

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 29 739 LT LÄKSÄÄTÖN TYÖNTKJÄN LÄKLN MUKSN LSÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT 740 N:o 29 PUSTDN SOVLTMSLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, ahistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 1 2 VAKUUTUSMAKSU... 1 3 VAKUUTUSMAKSUVASTUU...

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2014. Vahvistettu 25.11.2013.

Kustannustenjakoperusteet 2014. Vahvistettu 25.11.2013. Kustannustenjakoperusteet 204 Vahistettu 25..203. 8..203 KUSTANNUSTENJAKOPERUSTEET Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 6 Soeltamisala... 6 Kustannustenjakoperusteiden osa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA

HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA Farenta yhdistää lääketeollisuuden asiantuntijoiden osaamisen, apteekkien farmasistien ammattitaidon ja lääkealan toimijoita tukevan Farentaverkon yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Kuljetus. AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella. Yrittäjä 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI

Kuljetus. AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella. Yrittäjä 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Kuljetus 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 SERTIFIOITU ORGANISAATIO ISO 14001 Kuljetus Yrittäjä

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2015. (Kokonaisperuste vahvistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös vahvistettu 31.8.2015).

Kustannustenjakoperusteet 2015. (Kokonaisperuste vahvistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös vahvistettu 31.8.2015). Kustannustenjakoperusteet 2015 (Kokonaisperuste ahistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös ahistettu 31.8.2015). KUSTANNUSTNJAKOPRUSTT Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PRUSTIDN SOVLTAMINN... 8 Soeltamisala...

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0 Pirjo Juvonen-Posti UUDISTUVA JOHTAMINEN TYÖKYVYN TUKEMISESSA KUNNALLISESSA LIIKELAITOKSESSA - TAPAUSTUTKIMUS 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT I.TBPA8. Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olean kiertopumpun aulla armistetaan jäätymisahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2012. Vahvistettu 23.12.2011.

Kustannustenjakoperusteet 2012. Vahvistettu 23.12.2011. Kustannustenjakoperusteet 202 Vahistettu 23.2.20. 2..20 KUSTANNUSTENJAKOPERUSTEET Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 6 Soeltamisala... 6 Kustannustenjakoperusteiden osa

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Suomiehen koulu, keittiö, Suomiehen koulutie 267, 05620 HYVINKÄÄ

Suomiehen koulu, keittiö, Suomiehen koulutie 267, 05620 HYVINKÄÄ LÄHETTÄJÄ Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Hyrylänkatu 8 C 04301 TUUSULA Tarkastuskertomus Elintarikealonta VASTAANOTTAJA Suomiehen koulu, keittiö NURMIJÄRVEN KUNTA Suomiehen koulutie 267 05620 HYVINKÄÄ

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v Hyin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015 Jo isoisä Benjam Eerola oli kaukaa iisas mies, osti auton ennen kuin oli taloon johtaaa tietä. Kasatti, palasi ja myi toreilla. Työtä ja iljaa säästämättä.

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot