Korkein hallinto-oikeus PL Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki 21.09.2012 korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi"

Transkriptio

1 Korkein hallinto-oikeus VALITUS PL Helsinki Valittajat: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Kuninkaankatu Tampere Asiaa hoitaa yhdistyksessä: Minna Santaoja p Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Asia: Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 12/0431/2 koskien Hervantajärven osayleiskaavan hyväksymistä Asian aikaisempi käsittely Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2011 Hervantajärven osayleiskaavaehdotuksen. Kaava-alue sijaitsee Hervannan eteläpuolella Ruskontien ja Hervantajärven välissä, noin kahdeksan kilometriä Tampereen keskustasta kaakkoon. Idässä kaavaalueen rajana on Tampereen ja Kangasalan välinen kunnanraja. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,5 neliökilometriä. Alueelle on osoitettu asumista. Luonnonsuojeluyhdistykset ovat toistuvasti esittäneet Hervantajärven metsiä suojeltaviksi niiden luontoarvojen perusteella. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri valittivat kaupunginvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Perustelimme vaatimustamme kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista muun muassa Hervantajärven metsien vakiintuneella virkistyskäytöllä, jonka mahdollisuuksia kaava toteutuessaan heikentäisi, sekä luontoarvoilla, joiden perusteella alue soveltuisi rakentamista paremmin luonnonsuojelutarkoituksiin. Tampereen kaupunginhallitus antoi asiassa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle lausunnon, jossa vaati valitusten hylkäämistä ja tutkimatta jättämistä. Vastaselityksessämme painotimme tarvetta ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevat kansainväliset velvoitteet. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksemme todeten kaavan olevan lainmukainen. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys hakee Korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen, ja vaadimme Hervantajärven osayleiskaavan hylkäämistä seuraavin perustein. 1

2 Kaavan vaikutuksia tarkasteltava lainmukaisuuden lisäksi laajemmin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta Tarkastellessaan Hervantajärven kaavan sisällöllistä lainmukaisuutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus on listannut päätöksessään soveltamiaan oikeusohjeita. Ensimmäinen on viittaus Suomen perustuslain 20 :n 1 momenttiin, jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Oikeuden päätöksessä ei kuitenkaan ole perusteltu, millä tavoin tämän on katsottu toteutuvan Hervantajärven kaavan tapauksessa. Hallinto-oikeuden päätöksessä valituksessa esittämämme argumentit on eritelty ja kumottu yksitellen lainsäädännön pohjalta. Pidämme tämän kaltaista atomistista tarkastelua ongelmallisena, sillä vaikka kaava yksityiskohdissaan olisikin lainmukainen, on sen vaikutuksia nähdäksemme tarkasteltava yleisemmällä tasolla. Kiinnitämme siis tässä valituksessamme huomiota kaavan lainmukaisuuden sijaan erityisesti sen oikeudenmukaisuuteen. Oikeudenmukaisuudessa ei tässä tapauksessa ole kyse NIMBY-tyyppisestä oman välittömän elinympäristön puolustamisesta, vaan laajemmin luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja kestävän kehityksen näkökulman ulottamisesta tulevaisuuden kaupunkikehitykseen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu kaavoitusmenettelyn ja osallisten mielipiteen huomioon ottamisesta, että osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja kaavaselostuksen mukaan osallisten esittämät seikat ovat olleet esillä kaavoitusmenettelyssä. Päätöksessä on lueteltu kaavaselostuksen kohdat, joiden mukaisesti kaavaan jätetty palaute on vaikuttanut. Muutokset ovat olleet minimaalisia ja muodollisia, joitakin asioita on palautteen perusteella merkitty kaavaan ja joitain kaavamääräyksiä on kehitetty. Palautteemme kaavaan on kuitenkin ollut aivan eri tasolla, eikä näihin periaatteellisiin huomioihin ole millään tavoin vastattu. On kyseenalaista, onko osallisilla ollut todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa kaavaan. Liian moni asia on siirretty vasta asemakaavoituksessa ratkaistavaksi Myös monia muita Hervantajärveä koskevia asioita on jätetty asemakaavoituksessa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaviksi. Pidämme tätä ongelmallisena, koska huomioon otettavat asiat ovat kuitenkin jo tiedossa. On kohtuutonta odottaa, että kansalaiset olisivat perillä kaavoituskäytännöistä siinä määrin että osaisivat ottaa oikeat asiat esille oikeaan aikaan ja kykenisivät seuraamaan vuosikausia kestävää suunnitteluprosessia eri vaiheissaan. Kansalaisten huolet on otettava käsittelyyn siinä yhteydessä kun ne esitetään. Lisäksi on monia yleisiä kysymyksiä, joihin kiinnitämme huomiota tässä valituksessa, joiden käsittelyyn suunnitteluprosessi ei yksinkertaisesti tarjoa oikeaa aikaa ja paikkaa. Tällöin ei kansalaisille jää muuta keinoa puolustaa ympäristöä kuin oikeusprosessi ja yritys herättää asioista julkista keskustelua. Kaavoitettavalta alueelta on löytynyt uusi jalkasaralla ja sormisaralla elävä heinäkoilaji (Elachista saarelai). Kaavamateriaaleista ei kuitenkaan löydy tietoa lajin esiintymispaikasta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä sivulla 16 sanotaan, että uuden lajin esiintymisalueet on mahdollista kartoittaa myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Selvitysten tekeminen asemakaavavaiheessa on liian myöhäistä ja osoittaa, että kaavan luontovaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Hyönteisselvitystä ei alueelta ole tehty lainkaan. Lähteillä ja muilla pienvesillä on tiukka lain suoja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, ettei kaava ole lainvastainen, vaikka sen seurauksena rakentamisen alle jäisi muun muassa joitakin metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vaikka metsälakia ei asemakaava-alueella sovelletakaan, pitäisi lain hengen ja tavoitteiden kuitenkin olla sovellettavissa. Miten on mahdollista, että kaavalla annetaan lupa 2

3 erityisen tärkeiden elinympäristöjen tuhoamiseen? Hervantajärven hydrologisen selvityksen perusteella kaava-alueelta löytyy runsaasti pienvesiksi luokiteltavia kohteita, kuten lähteitä, puroja ja noroja. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kuitenkin toteaa päätöksessään, ettei kaavan laillisuutta tutkita valitusasian yhteydessä vesilain soveltamisen kannalta, vaan tämä ratkaistaisi tarvittaessa vesilain mukaisessa lupajärjestelmässä. Lähteet ovat vesilain mukaisia suojeltuja kohteita ja ne on siten huomioitava kaavoituksessa ja rakentamisessa. Vesilain 11 pykälässä kielletään lähteiden luonnontilan vaarantaminen. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa arvioitiin, että lähteiköt ovat vaarantuneet koko Suomessa. Etelä-Suomessa ne ovat erittäin uhanalaisia juuri maankäyttöpaineiden vuoksi. Lähteet ja niiden välittömät elinympäristöt ovat metsälain 10 mukaan monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä eli avainbiotooppeja, jotka pyritään lailla säilyttämään. Metsälain mukaan, mikäli lähteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Vaikka metsälakia ei sovelletakaan taajama-alueella tapahtuvaan rakentamiseen, katsomme että lainsäädännöllä on pyritty luomaan lähteille vahva suoja. Siksi hyvän hallintatavan mukaista olisi noudattaa lainsäädännön henkeä ja pyrkiä turvaamaan lähteiden säilyminen. Lähteiden kohtalon siirtäminen lupakäsittelyyn on asian pilkkomista, joka hankaloittaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Kaava ei ole vesipuitedirektiivin mukainen Valituksessamme Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä pidimme Hervantajärven hulevesisuunnitelmaa puutteellisena. Hervantajärvi on nykytilassaan yksi Kokemäenjoen vesistön puhtaimmista latvajärvistä. Kaavoituksen ja rakentamisen seurauksena osa rakennustöiden aikana likaantuneista pintavesistä painuisi esteettä maaperään. Päästöt alapuolisiin lähteisiin, vesistöihin ja virtaavaan pohjaveteen olisivat todennäköisiä. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että yksityiskohtainen rakentamisalueiden hulevesisuunnitelma laaditaan asemakaavoituksen yhteydessä. Jos ja kun on olemassa vaara, että Hervantajärven osayleiskaavan toteutuminen johtaisi Hervantajärven ja Makkarajärven veden laadun heikkenemiseen, on asia otettava tarkasteluun jo yleiskaavavaiheessa, koska monet periaatteelliset ratkaisut lyödään siinä lukkoon. Asemakaavoitusvaiheessa vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja lähinnä hienosäätöä. Kaava-alueelle tehdystä hydrologisesta selvityksestä käy ilmi, että Hervantajärven veden viipymäaika on melko suuri. Pitkä viipymäaika tarkoittaa veden huonoa vaihtuvuutta, joten veteen joutuneet ravinteet ja epäpuhtaudet eivät laimene nopeasti. Tämä lisää happikadon riskiä. Vaikka Hervantajärven veden laatu luokitellaan hyväksi, sen fosforipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän tasolla. Seurantatulosten mukaan vesi on hieman sameaa ja väri osoittaa lievää humusleimaa. Hervantajärvessä on havaittu myös sinileväkukintoja. Järven ongelmana on ollut ajoittainen hapen vajaus alusvedessä. Järven veden laatu ei siten kestäisi lisäkuormitusta hulevesien muodossa. Kuten hydrologisessa selvityksessä todetaan, Hervantajärveen kohdistuvissa hulevesissä suurin ongelma on kiintoaineksen lisääntyminen. Selvityksen mukaan erityisesti kiintoaineksen määrä tulisi kasvamaan selvityksessä huomioitujen yleiskaavasuunnitelmien minimikuormituksellakin jopa 450 %. Kiintoaineen kulkeutumisessa rakentamisvaihe on kriittisin. Myös sateiden ja talviolosuhteiden ennakoimattomuus muodostavat suuren riskin. Hydrologisessa selvityksessä alueelliset hulevesien hallintamenetelmät suositellaan toteutettavaksi ennen varsinaisten rakennustöiden alkua. Tällöin kosteikoilla voitaisiin estää rakentamisesta aiheutuvan sedimenttikuormituksen kulkeutumista merkittäviin luontokohteisiin sekä Hervantajärveen. 3

4 Kuitenkin kiinteistö- ja tonttikohtaiset hallintamenetelmät rakennettaisiin vasta alueen muiden rakennustöiden yhteydessä, ja selvityksessä todetaan, että huleveden imeyttämiseen perustuvat järjestelmät kannattaisi ottaa käyttöön vasta kaikkien rakennustöiden valmistuttua, koska muutoin rakennusaikainen sedimenttikuormitus todennäköisesti tukkisi ne. Rakentamisen aikaiset hulevedet saisivat siten valua käsittelemättöminä läheisiin pienvesiin ja Hervantajärveen. Hulevesisuunnitelman mukaan alueelle rakennettavaksi suunniteltujen kerrostaloalueiden hulevedet ohjattaisiin pohjoisiin hulevesirakennelmiin ja kosteikkoihin. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä sivulla 20 sanotaan virheellisesti, että kerrostaloalueiden asfalttipintojen ja Hervantajärven väliseen maastoon on suunnitelmassa sijoitettu lähinnä kasvillisuutta ja sorapintoja käsittäviä pientaloja. Alueelle suunniteltu rakentaminen painottuu juuri pohjoiseen, missä hulevesien kertymä suurin. Tämän perusteella hulevedet olisi tarkoitus johtaa kerrostaloalueelta pientaloalueelle, mikä ei voi olla tarkoituksenmukainen ratkaisu. Tampereen kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, että hulevesien hallintasuunnitelman mukainen kosteikkojen ja purojen käyttäminen hulevesialtaina vähentäisi kaivamista alueilla, mikä pienentäisi alueen rakentamisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Kuitenkin hulevesisuunnitelman mukaan usein painanne tai purouoma on niin kapea tai matala, että kaivutyöt olisivat lähes pakollisia. Luonnontilaiset uomat ovat siis vaarassa joutua kaivetuiksi, mikäli hulevesiratkaisussa nojataan alueella oleviin kosteikkoihin ja puroihin. Tämä ei olisi vesilain mukaista toimintaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on katsonut, että osayleiskaavalla on riittävästi ohjattu maankäyttöä siten, että Hervantajärven vesi on mahdollista säilyttää laadultaan puhtaana. Lisäksi sen mielestä kaavamääräyksillä voidaan riittävästi turvata myös Hervantajärveen johtavien purojen ja virtaavan pohjaveden laatu. Erilaisten hulevesien hallintaan liittyvien seikkojen valossa voidaan kuitenkin todeta, että näin ei ole ja siksi järven vedenlaatu saattaa heiketä jopa huomattavasti jo rakennusvaiheessa. Lisäksi purot ja kosteikot ovat vaarassa hulevesirakennelmien vuoksi. Vesipolitiikan puitedirektiivi astui voimaan vuonna 2000 ja Suomessa se toimeenpantiin lailla vesienhoidon järjestämisestä ja asetuksella vesienhoitoalueista vuonna Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (2006) täydensi direktiivin toimeenpanoa. EU:n jäsenvaltioiden tuli laatia ensimmäiset alueelliset vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2009 mennessä. Tavoitteena on, että vesien tila ei heikkene ja että vesien tila olisi vähintään hyvä vuonna Hervantajärven osayleiskaavan toteuttaminen, hulevesijärjestelyjen ja lähteiden kohtalon ratkaisun siirtäminen yksityiskohtaiseen suunnitteluun eivät ole vesipuitedirektiivin mukaista toimintaa. Mikäli vesiensuojelullisten epävarmuuksien selvittäminen lykätään yksityiskohtaisemman suunnittelun vaiheeseen, ei voida olla varmoja, että osayleiskaava olisi vesien ja merten hoidon järjestämisestä säädetyn lain mukainen (laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä, 1 : "Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä." Monimuotoinen linnusto suojeltava Hervantajärven kaava-alueella on monipuolinen linnusto, mikä käy esiin myös kaavaselostuksesta. Alueella esiintyy useita lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja. Kuitenkin rakentamista on kaavassa osoitettu osittain myös linnustollisesti merkittäväksi arvioidulle alueen osalle, eikä Hämeenlinnan hallinto-oikeus ole nähnyt tätä ongelmallisena. Tulkintaa on perusteltu sillä, ettei alueelle ole tehty luonnonsuojelulain mukaista rajauspäätöstä, eikä luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin ole nähty sisältävän elinympäristöjen suojeluun velvoittavia säädöksiä. Perusteluissa todetaan vielä, että Hervantajärven alue ei ole saatujen selvitysten mukaan ainutlaatuinen. Perustelu on laajemmassa linnustonsuojelun mielessä kestämätön. 4

5 Suomen linnusto hupenee kovaa vauhtia (mm. Koskimies 2012, Ellermaa & Lindén 2010). Suurin syy tähän on elinympäristöjen hupeneminen, mitä Hervantajärven alueen rakentaminenkin osaltaan vauhdittaisi. Linnuston huvetessa kaikkialla ja erilaisissa elinympäristöissä ei ole varaa keskittyä vain ainutlaatuisten alueiden suojelemiseen. Jotta linnuston monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä, on Hervantajärven kaltaiset linnustoltaan monimuotoiset alueet ehdottomasti säilytettävä. On selvää, että rakentaminen aiheuttaisi linnuille häiriötä ja kaventaisi linnuille sopivia elinympäristöjä merkittävästi. Mikäli tähän ei ole luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin nojalla mahdollista puuttua, vetoamme perustuslakiin sisältyvään velvoitukseen huolehtia luonnosta. Reunavaikutukset, muutospaineet ja luonnon palautuvuus Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät ja luonnonsuojelullista arvoa omaavat alueet on yleiskaavassa osoitettu s-2 alueiksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan arvokkaat alueet jäävät liito-oravalle soveltuvaa aluetta ja joitain metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä lukuun ottamatta rakentamatta jääville alueille. Kaavan ei ole katsottu heikentävän tiukasti suojellun liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tämä on kuitenkin vain olettamus. Liito-oravan vuoksi tehtävät rajaukset ovat säännönmukaisesti hyvin pieniä, jolloin lisääntymis- ja levähdysolosuhteiden säilyminen suotuisina on kyseenalaista. Pieniksi rajatuilla suojelualueilla reunavaikutus on merkittävä, ja mikäli arvokkaiden alueiden ympäristössä tehdään muutoksia, kuten kaadetaan puustoa ja rakennetaan, vaikuttaa tämä myös suojeltavaksi tarkoitetun alueen pienilmastoon ja muihin olosuhteisiin. Lähistöllä tehtävät muutokset vaikuttavat muun muassa kasvillisuuden resilienssiin eli palautuvuuteen (ks. Ranta 2012). Kun alueeseen kohdistuu riittävästi muutospaineita, ei alueen luonto enää kykene palautumaan muutoksista vaan muuttuu pysyvästi toiseksi. Luontoarvot menetetään, myös suojeltaviksi tarkoitetuilla alueilla. Kaupunkiekologi Pertti Ranta painottaakin, että kaupunkiluonnon suojelussa tulisi painottaa nimenomaan monimuotoisuuden suojelua sen sijaan että nykykäytännön mukaan painotetaan tiettyjä erityisesti suojeltavia lajeja tai elinympäristöjä. Suojelustatuksen omaavien lajien näkökulmasta Hervantajärvi ei Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan omaa erityisesti suojeltavia luontoarvoja. Esitämme, että juuri Hervantajärven luonnon monimuotoisuus, lajien erityisestä harvinaisuudesta tai uhanalaisuudesta riippumatta, tekee siitä erityisesti suojelun arvoisen. Monimuotoisuuden suojelu edellyttää sen huomioimista yksittäisissä hankkeissa Hervantajärven metsiä on syytä tarkastella luonnon monimuotoisuuden säilymisen, kaupunkien viheralueiden kehityksen ja niihin koskevien virkistystarpeiden näkökulmista laajemmin. Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden suojeluun allekirjoittamalla YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen (CBD). Kansainvälisen yhteisön tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Tässä tavoitteessa ei kuitenkaan onnistuttu, vaan monimuotoisuus hupenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Japanin Nagoyassa sitouduttiin uuteen tavoitteeseen, jonka mukaan monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen on myös Euroopan Unioni ja Suomi sen jäsenvaltiona sitoutunut. On käynyt selväksi, että tähänastiset luonnonsuojelutoimet eivät ole olleet riittäviä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. On mietittävä uusia keinoja, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että erityisesti suojeltavien lajien ja elinympäristöjen lisäksi on suojeltava muutakin monimuotoista luontoa, sellaista kuin Hervantajärven metsät. Toivomme Korkeimmalta hallinto-oikeudelta näkemystä siitä, millä tavoin luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytetyksi, mikäli nykyinen 5

6 luonnonsuojelulainsäädäntö ei tähän anna yksittäisten hankkeiden kohdalla mahdollisuutta. Luonnon monimuotoisuuden (lajien ja elinympäristöjen) hupenemisen tärkeimmäksi syyksi on todettu elinympäristöjen muuttaminen. Luonnonympäristöjä tuhotaan ihmistoiminnalla: rakentamisella, metsätaloudella, viljelyllä jne. Hervantajärven metsät ovat osa arvokasta luonnon monimuotoisuuden verkkoa. Luonnon monimuotoisuus ei hupene vain lajirikkaissa Amazonin sademetsissä, vaan yhä useammat kotimaisista lajeistakin ovat uhanalaisia (vrt. Punainen kirja 2010). Velvoitetta luonnon monimuotoisuuden suojeluun ei voida säännönmukaisesti ohittaa muilla, esim. kaupunkirakentamisen tarpeeseen liittyvillä argumenteilla. Asiat ovat keskenään yhteismitattomia, ja tarvitaan näkemystä siitä, mitä lopulta on pelissä. Luonnon monimuotoisuus on pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan elinehto. Lähimetsät psyykkisen terveyden lähteenä Hervanta ja Hervantajärvi ovat Suomessa erityisiä paikkoja, jotka ovat kiinnostaneet myös tutkijoita. Hervanta on kehittynyt huonomaineisesta lähiöstä viihtyisäksi kaupunginosaksi, jonka valtiksi siellä asuvat poikkeuksetta mainitsevat Hervannan upeana säilyneen luonnon (mm. Asikainen 2008, 2011). Tämä asumisviihtyvyyden kannalta tärkeä elementti on nyt kaavoituksella uhattuna. Hervantajärven metsät palvelevat paitsi Hervannan ja lähelle rakennettavan uuden Vuoreksen alueen asukkaita, myös tamperelaisten virkistystarpeita laajemminkin. Metsien virkistyskäytöllä on merkittäviä terveyshyötyjä. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan (Tyrväinen ym. 2007) jo lyhytkin oleskelu luonnonympäristössä rentouttaa ja rauhoittaa ihmistä. Metlan tutkimuksen mukaan luonnossa oleilu lisäsi ihmisten positiivisia tuntemuksia, jotka olivat keskimäärin sitä voimakkaammat, mitä enemmän aikaa viheralueilla vietettiin. Tutkimuksen mukaan ihmiset arvostavat erityisesti luonnon estetiikkaa ja kauneutta, rauhaa ja hiljaisuutta sekä tilan ja vapauden tunnetta. Mahdollisuutta ulkoilla ja liikkua luonnossa arvostetaan myös korkealle. Ei ole samantekevää minkälaisessa luonnonympäristössä liikutaan, vaan luonnonmukainen metsä virkistää ja elvyttää paremmin kuin puistomaiset viheralueet. Luonnosta saatavaa rauhaa ja hiljaisuutta sekä metsäntuntua ei pelkistä rakennetuista puistoista löydy, minkä vuoksi Hervantajärven kaltaiset luonnontilaiset metsät ovat korvaamattomia. Koko ajan kiihtyvä rakentaminen pirstaloittaa jo entisestään vähäisiä virkistysalueitamme. Elämän hektisyys ja työpaineet, tai toisaalta erilaiset yhä yleisemmät työttömyyden tai mielenterveysongelmien tuomat rasitteet vaativat mahdollisuuksia luonnossa virkistymiseen ja elpymiseen. Luonnossa on valtava ennaltaehkäisevän terveydenhuollon potentiaali, jota ei vielä ole täysin esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ymmärretty. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tulee aina halvemmaksi kuin vaivojen korjaaminen jälkikäteen. Metlan tutkimuksessa todetaan, että tamperelaisten mielipaikat löytyvät useimmiten metsä- ja luontokohteilta, harvoin rakennetusta ympäristöstä. Kaupunkilaisten saamalla viheraltistuksella on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Kun elvyttäviä metsiä ja viheralueita ei löydy läheltä asuinympäristöä, kasvaa tarve käyttää kaupungin ulkopuolella sijaitsevia viheralueita virkistykseen. Siksi Hervantajärven merkitystä on tarkasteltava kaupunkiseudun kokonaisuudessa. Tampereella on samanaikaisesti käynnissä monia tiivistys- ja uudisrakentamishankkeita. Viheralueita nakerretaan siellä täällä. Hervantajärven tuntumaan rakennetaan parhaillaan uutta Vuoreksen kaupunginosaa, jonka alta on menetetty jo tärkeitä virkistyskäytössä olleita metsäalueita. Kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevan, luonnoltaan arvokkaan Iidesjärven ympäristöön suunnitellaan asuinrakentamista. Tampereen pohjoispuolelle Teiskoon suunnitellaan tuhansien uusien asukkaiden Nurmi-Sorilan asuinaluetta. Nurmi-Sorila ja Vuoreksen alue olivat aikaisemmin kaupungin retoriikassa toisilleen vaihtoehtoisia, mutta nyt ne ovat toteutumassa molemmat. Kaupungin keskustassa rakennettiin uusi massiivinen kerrostaloalue Ratinanrantaan, ja seuraavaksi katseet kohdistuvat Eteläpuistoon. Rakentamista on suunniteltu myös Kauppi-Niihaman kansanpuistoon. Kaupunkilaisille tärkeät ulkoilupaikat katoavat toinen toisensa jälkeen. 6

7 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on mainittu, ettei maisema-arvojen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen tee kaavasta lainvastaista. Laki ei toistaiseksi tunnista rakentamattomien alueiden terveyshyötyjä kaavoituksen perusteena. Vetoamme tässä tuoreeseen tutkimustietoon. Kaavaselostuksen mukaan Hervannan alueella virkistysalueita olisi edelleen neliömetriä asukasta kohden. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan virkistysalueiden määrästä, vaan oleellisesti myös niiden laadusta. Peratut metsäkaistaleet rakennusten välissä eivät ole samalla tavoin elvyttäviä kuin laajat, luonnonmukaiset virkistysalueet. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on esittänyt kansallispuistoa Tampereen kaupungin omistuksessa oleviin Teiskon metsiin, mutta esityksen vastaanotto kaupungin taholla on ollut nihkeää. Tampereelta on pitkä matka lähimpiin Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoihin, mikä korostaa entisestään lähivirkistysalueiden ja luonnoltaan arvokkaan Hervantajärven merkitystä. Lopuksi Hervantajärven yleiskaavoituksessa moni asia on siirretty ratkaistavaksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, vaikka ongelmat ovat tiedossa jo yleiskaavatasolla. Emme pidä kestävänä suunnittelukäytäntönä esimerkiksi sitä, että yleiskaavassa annetaan lupa arvokkaiden elinympäristöjen tuhoamiseen vetoamalla siihen, että niiden säilymisen mahdollisuudet rakennettaessa ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksessa. Asiakysymysten delegoiminen suunnittelun mittakaavatasolta toiselle hankaloittaa kansalaisten osallistumista ja kaventaa todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Luonnonsuojeluajattelu ja sen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa ovat parhaillaan muutoksessa. On käynyt selväksi, että perinteinen säästiöivä ja uhanalaisiin lajeihin painottuva luonnonsuojelu ei ole riittävää luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitämiseksi. Monella taholla ollaankin tutkimassa, kehittelemässä ja kokeilemassa uudenlaisia luonnonsuojeluajatuksia ja -käytäntöjä, joissa ns. tavallisen luonnon potentiaali monimuotoisuuden suojelussa tulee korostumaan. Uusi suojelunäkemys löytää tietenkin viiveellä tiensä lainsäädäntöön tiedonkulun ja päätöksentekoprosessin eri vaiheiden kautta. Tätä odotellessa vetoamme Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Tampereella Jere Nieminen puheenjohtaja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Timo Tamminen puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Jukka T. Helin puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Mervi Myyrä sihteeri Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Anni Kytömäki aluesihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Suvi Sergejeff sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 7

8 Viitteet Asikainen, Eveliina Hervanta ja Vuores. Teoksessa Pertti Ranta, Pekka Rahkonen, Heidi Martikainen (toim.). Tampereen kaupunkiluonto: Opas kaupunkiekologiaan. Tampere: Tampereseura, (Tampere-seuran julkaisuja 116). Ellermaa, Margus & Lindén, Andreas Suomen linnustonsuojelualueiden tila: suojelu on unohdettu ja linnut voivat huonosti. Teoksessa: Linnut-vuosikirja BirdLife Suomi, Helsinki. Asikainen, Eveliina Asukkaat lähiöluonnon osallisina. Alue ja ympäristö 40(1), Koskimies, Pertti Linnusto hupenee vauhdilla. Teoksessa: Borg, Pekka Polkuja metsään. Into kustannus, Helsinki. Ranta, Pertti Urban ecosystems-response to disturbances, resilience and ecological memory (Kaupunkiluonnon häiriönsieto, joustavuus ja ekologinen muisti). Akateeminen väitöskirja. Environmentalica Fennica, Helsingin yliopisto. Luettavissa verkossa: Rassi, Pertti & Esko Hyvärinen, Aino Juslén & Ilpo Mannerkoski (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Luettavissa verkossa: Tyrväinen, Liisa & Harri Silvennoinen, Kalevi Korpela ja Matti Ylen Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: Luettavissa verkossa: 8

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

ù (s '0 'C)(s; / 0 Q / Li L 0 0 Espoon kaupunki Täytäntöönpanokirje \l fy \ ~ Sivu 1 L( M.

ù (s '0 'C)(s; / 0 Q / Li L 0 0 Espoon kaupunki Täytäntöönpanokirje \l fy \ ~ Sivu 1 L( M. ù (s '0 'C)(s; / 0 Q / Li L 0 0 Espoon kaupunki Täytäntöönpanokirje \l fy \ ~ Sivu 1 L( M. Kaupunkisuunnittelukeskus 11.12.2009 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Ratapihantie 9 00520 HELSINKI J i :L( 'i;,'i:!,

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla. 1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottaja:

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET

NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Asia: VALITUS POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ NUMERO 16/0357/1 DIAARINUMERO 00094/15/4102

Asia: VALITUS POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ NUMERO 16/0357/1 DIAARINUMERO 00094/15/4102 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Asia: VALITUS POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ 1.11.2016 NUMERO 16/0357/1 DIAARINUMERO 00094/15/4102 Valittajat: 1) Seija Keskitalo-Foley, apulaisprofessori

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Päätös PIRELY/8/07.04/2012 Pirkanmaa 18.6.2012 Julkinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Pirkanmaan

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset Heidi Vilminko 7.5.2019 Sisältö 1. Hulevedet ja niiden vesistövaikutukset 2. Hulevesien huomioiminen kaavoituksessa

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue käsittää Äänejärven

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. 1 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS ASIA Kunnallisvalitus Espoon kaupunginvaltuuston päätöksestä 18.3.2013 49 koskien Blominmäen osayleiskaavan hyväksymistä, alue 620 000 VALITTAJA PROSESSIOSOITE Espoon ympäristöyhdistys

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen saariston asemakaavaluonnoksesta

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen saariston asemakaavaluonnoksesta Mielipide 12.6.2013 1 / 5 Helsingin kaupunki Kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI helsinki.kirjaamo@hel.fi Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Kaupunginhallitus Kaj/1 2.3.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Kaupunginhallitus Kaj/1 2.3.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Oikeuspalvelut 18.2.2015 HEL 2014-015615 T 03 01 01 Helsingin hallinto-oikeus Dnro 07835/14/4103 Valituksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot