6 Runko. 14 Pendolinojen. Tässä lehdessä. Kuumasinkittyjen kappaleiden Sooli-geelipinnoitus ja pinnoitteen kovetus jäännöslämpöä

Transkriptio

1 1/2008 1

2 Sinkityksestä, sinkitysalan yrityksistä ja palveluista saat lisätietoa: Tässä lehdessä 4 Kuumasinkittyjen kappaleiden Sooli-geelipinnoitus ja pinnoitteen kovetus jäännöslämpöä hyödyntämällä 6 Runko nousee Kuumasinkityt teräsmansikat kestävät aikaa KS-Sinkki Oy:n johto vaihtui Kuumasinkittyjen terästen sinkitysmäärät kasvoivat Aurajoki Oy:n Mikkelin kuumasinkityslaitos uudistui Vuosaaren Sataman valaistus toteutetaan kuumasinkityillä valaisinmastoilla 14 Pendolinojen huoltohalli Hapan maa ja jatkuva kosteus syövyttävät kuumasinkittyä pylvästä juuresta Aarrelaiva Vrouw Maria otsikoissa Pienen muutoksen suuret vaikutukset Ennätykset tuotannossa ja työturvallisuudessa Sinkkitehdas on Kokkolan arvostetuin yritys Kuumasinkitty Timber-Maxxpuutavara-autovarustelu kasvattaa vauhdilla suosiotaan vientimarkkinoilla R-taso ottaa askeleen tulevaisuuteen Kaasukello ei soi, eikä näytä aikaa Tärkeää tietoa kuumasinkitystä teräksestä eläinrakennuksissa Tunnistatko itsessäsi sinkin puutosoireita? 2

3 Pääkirjoitus Kuumasinkitys teräksen pintakäsittelynä tukee kestävää kehitystä Vuosi 2007 oli meille kuumasinkitsijöille kasvun vuosi, kuten se oli muullekin teollisuudelle ja talouselämälle. Kappalekuumasinkityksessä saavutimme viime vuonna lähes sinkityn tonnin rajan, mikä merkitsee yli 10 prosentin kasvun edellisvuoteen verrattuna. Toivottavasti säilytämme tämän myönteisen kehityksen jatkossakin. Markkinoille on tulossa ja osittain on jo tullutkin ns. erittäin lujia teräksiä, joiden käyttö on yleistymässä niiden keveyden takia muun muassa ajoneuvoteollisuudessa. Voidaksemme taata näille teräksille onnistuneen ja ohjeistetun kuumasinkityskäsittelyn, olemme yhdessä eri yliopistojen ja Rautaruukin kanssa mukana kolmivuotisessa lujien terästen kuumasinkityksen tutkimushankkeessa. Hankkeen kokonaisbudjetti on miljoona euroa ja suurin rahoittaja Tekes. Sinkitylle pinnalle on kehitteillä ns. sooli-geelipinnoite. Sooli-geeli ruiskutetaan heti sinkityksen jälkeen sinkitylle pinnalle niin, etteivät epäpuhtaudet pääse tarttumaan sinkkipintaan, vaan se säilyy pitkään kirkkaana. Sooli-geelipinnoitteeseen on mahdollista sekoittaa väripigmenttejä, jolloin sinkkipinnoitteen värisävyä on mahdollista muuttaa. Toivottavasti onnistumme tässä kehitystyössä. Sinkityn pinnan maalaukseen on kehitteillä uusia maalaustyötä helpottavia maaleja. Näitä inhiboituja maaleja käytettäessä sinkkipinnan kosteus ei haittaa maalaustyötä. Ilmaston muutos on tällä hetkellä globaali huolenaihe. Kuumasinkkipinnoitteen elinkaarianalyysi todistaa, että energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen, ilmastonmuutosvaikutusten ja happamoitavuusvaikutuksen kannalta kuumasinkitys ruosteensuojana tukee kestävää kehitystä. Kun teräksen pintakäsittelyksi valitaan kuumasinkitys, tehdään samalla ilmaston lämpenemistä hillitsevä valinta. JUHANI YLITALO Suomen Kuumasinkitsijät r.y. Hallituksen puheenjohtaja Kuumasinkitys 1/2008 3

4 TEKSTI: AMAR MAHIOUT KUVAT: TAPIO HARJU Kuumasinkittyjen kappaleiden SOOLI-GEELIPINNOITUS ja pinnoitteen kovetus jäännöslämpöä hyödyntämällä (VTT:n Patenttihakemukset (4.9.07) ja ( )) Tausta Tekes-projekteissa Puhtaat, ympäristöystävälliset metallituotteet (PUHTEET, kesto ) sekä Hybridipinnoitteilla lisäarvoa uusille metallituotteille (PUH- TEET 2, kesto ) on kehitetty ja sovellettu erilaisia ohutkalvopinnoitteita eri metalleille. Käytetyt ohutkalvopinnoitteet on valmistettu sooli-geelitekniikalla tai ALD-tekniikalla (Atomic Layer Deposition) ja pinnoitusten tavoitteena on ollut metallimateriaalien ominaisuuksien muuttaminen haluttuun suuntaan. Haluttuja ominaisuuksia on ollut mm. kulutuskeston parantaminen, helpompi puhdistettavuus sekä korroosionkestävyyden parantaminen. PUH- TEET 2-projektissa tavoitteet ovat liittyneet selkeästi olemassa olevien tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen ja yhtenä konkreettisena esimerkkinä mainittakoon alla olevan otsikon mukainen menetelmä, jota on jäljempänä lyhyesti kuvattu. Projektiin osallistuu suuri joukko suomalaisia metalli- ja pinnoitusalan yrityksiä. Sooli-geelipinnoitteiden valmistusprosessiin kuuluu yhtenä prosessivaiheena pinnoitteen kovetus, joka tyypillisesti suoritetaan uunissa tms., n C lämpötilassa erillisenä prosessivaiheena. Uudenlaisen pinnoitteen kovetusmenetelmän ideana on kuumasinkitysprosessissa kappaleeseen sitoutuvan lämpöenergian hyödyntäminen heti sinkityksen jälkeen tapahtuvassa sooli-geeli- tai muussa ruiskuttamalla tapahtuvassa pinnoituksessa, jolloin pinnoite kovettuu ja saa lopulliset ominaisuutensa ilman erillistä lämpökäsittelyä uunissa. Lisäksi etuna heti sinkityksen jälkeen tapahtuvassa sooli-geelipinnoituksessa on se, että normaalisti suoritettavaa esikäsittelyvaihetta ei tarvita. Menetelmän käyttö säästää sekä energiaa että esikäsittelykustannuksia. Laboratoriokokeiden perusteella havaittiin sinkittyjen kappaleiden sooligeelipinnoittamisen ja pinnoitteen kovettamisen olevan mahdollista em. menetelmällä. Kokeissa annettiin kappaleiden jäähtyä kuumasinkityksen jälkeen eri lämpötiloihin, minkä jälkeen ne pinnoitettiin sooli-geelillä ja annettiin jäähtyä edelleen huoneen lämpötilaan. Teollisuusmittakaavan kokeissa pinnoitettiin auton peräkärry (kuva alla) edellä mainittua menetelmää hyödyntäen. Pinnoituksen jälkeen peräkärry on ollut kenttäkokeissa eli sitä on vedetty auton perässä maantiellä. Kenttäkokeita suorittaneen henkilön mielipide pinnoituksen vaikutuksesta on seuraava: Lika irtosi hyvin sooli-geelillä pinnoitetulta alueelta. Kuvasta näkee, että sooli-geelillä käsitelty alue on säilynyt kirkkaana, mutta kuumasinkitty, ilman sooli-geelipinnoitetta oleva alue on hapettunut ja himmeä. Johtopäätökset Suoritettujen kokeiden ja mittausten perusteella metallituotteiden sooli-geelipinnoitus ja pinnoitteen kovetus onnistuu tietyin edellytyksin ilman erillistä lämpökäsittelyvaihetta hyödyntäen pinnoitettavaan materiaaliin jossain muussa valmistusvaiheessa, esim. kuumasinkityksessä varastoitunutta lämpöenergiaa. Verrattuna optimiolosuhteissa tehtyyn uunikovetukseen, voidaan tällä menetelmällä saavuttaa lähes samantasoisia ominaisuuksia pinnoitteen korroosioneston tai vedenhylkivyyden osalta mikäli alustan lämpötila on pinnoitushetkellä käytettävälle pinnoitteelle sopiva. Korroosionestokyky on parhaimmillaan lähes yhtä hyvä kuin optimiolosuhteissa kovetetulla pinnoitteella, samoin veden kontaktikulma (vedenhylkivyys). Myös kenttäkokeet osoittavat pinnoitteen parantavan lianhylkivyyttä ja korroosionkestävyyttä. 4 Kuumasinkitys 1/2008

5 Sooli-geelillä pinnoitetut kärryn sivulaidat on helppo puhdistaa. Sooli-geelipinnoitettu auton peräkärry. Kärryn laidan oikeassa reunassa näkyy himmeämpi (hapettunut) kohta, jossa ei ole sooli-geelipinnoitetta. Kuumasinkitys 1/2008 5

6 TEKSTI: ARTO RAUTIO JA RUUKKI KUVAT: AKI-PEKKA SINIKOSKI JA RUUKKI RUNKO NOUSEE Uudella monikerrosrakentamisen ratkaisukokonaisuudella toteutettava Technopolis Oyj:n teknologiakeskus Helsingin Ruoholahdessa etenee rivakasti. Perustusten valmistuttua (esittely Inline 3/2007, runkotyöt sujuivat suunnitelmien mukaisesti ja julkisivuasennukset aloitettiin marraskuussa. Nopea ja tehokas suunnittelu-, valmistus- ja toteutusketju säästää asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme aikaa ja resursseja. Ratkaisumme pienentävät myös taloudellisia ja operatiivisia riskejä, kun rakennuksen eri osat suunnitellaan ja toteutetaan liitostekniikaltaan vakioituna kokonaisuutena, Ruukki Constructionin johtaja Saku Sipola kertoo. Rakennesuunnittelusta vastanneen Ramboll Finlandin johtaja Ismo Tawast kiittää Ruoholahdessa pilotoitavaa ratkaisua, joka yhdistää teräsperustukset ja -rungon sekä rakennuksen kuoret. Esivalmistettujen osien käyttö on vähentänyt olennaisesti toteutus- ja työmaariskiä. Kun esivalmistetut anturapalkit asennettiin oikein paaluryhmien päälle, ei esimerkiksi teräspilarien kanssa ollut sovitusongelmia, Tawast kertoo. Ruukin runkotoimitus sisälsi rungon teräsosien ohella välipohjien ontelolaattojen ja kantavien betoniväliseinien asennuksen. Toimitus kattoi myös rakenneosien yksityiskohtien suunnittelun. Uudella monikerrosrakentamisen ratkaisukokonaisuudella rakentaminen etenee rivakasti. Runko- ja julkisivutöitä rinnakkain Ruukin projektipäällikkö Seppo Ala- Karvia kertoo rungon pystytystyön jatkuvan Technopoliksen työmaalla vuoden 2007 lopulle. Joustavien uusien ratkaisujen ansiosta julkisivutyöt aloitettiin jo marraskuussa, runkotöiden ollessa vielä käynnissä. Kun Ruukilla on kokonaisvastuu perustusten, rungon ja julkisivujen 6 Kuumasinkitys 1/2008

7 Uusissa reunapalkeissa on tehdasasennuksena kiinnitysholkit, joihin kerrosten suojakaiteet asennetaan ennen palkkien nostoa kerroksiin. Ratkaisu lisää asentajien työturvallisuutta. asennuksesta, siirtyminen työvaiheesta toiseen sujuu vaivatta ja tarkoituksenmukaisesti. Kehitämme rakentamista ja sen prosesseja pitkäjänteisesti rakennusalan eri osapuolien kanssa. Pyrimme näin tukemaan asiakkaidemme kilpailukykyä, Ruukin rakentamisratkaisujen kehitystyötä johtava teknologiajohtaja Marko Moisio arvioi. Technopolis Ruoholahden rakennustyömaalla on yhteistyöllä vähennetty esimerkiksi moninkertaista suunnittelua. Suunnitteluammattilaisilla on yleensä kädet täynnä töitä, joten vakioidut ratkaisumme hyödyttävät sekä tilaajia että kumppaneitamme. Ruukin tuotteet ja palvelut monikerrosrakentamiseen Perustusten, rungon ja kuorien 3D-suunnittelu, valmistus ja asennus. Projektin 4D-hallinta. Perustus: RR-paalut, RD-porapaalut teräsantura peruspultteineen kallioperustus tukiseinärakenteet Runko: putki-, I- ja liittopilarit sekä WQ-, I- ja liittopalkit ristikot liittolaatat ontelolaattojen ja kantavien elementtien asennus Julkisivut: julkisivuelementit metalliset kasetit, lamellit, designprofiilit ja poimulevyt lasijulkisivut muut pintaverhousmateriaalit vakioitu kiinnitysdetaljiikka Asiakas arvostaa innovointia Technopolis Oyj:n teknologiakeskukset auttavat teknologiayrityksiä syntymään, kasvamaan ja menestymään tarjoamalla niille toimitilat sekä yrityspalvelut hyvin palvelevana kokonaisuutena. Technopoliksen asiakasyritysten tilantarve saattaa kasvaa muutamassa vuodessa yhdestä toimistohuoneesta satoihin neliöihin. Technopoliksen teknologiakeskuksissa Suomessa ja Pietarissa työskentelee yhtensä henkilöä tuhannessa eri yrityksessä ja yhteisössä. Technopolis on pitkäjänteinen kiinteistönomistaja. Tehtävämme on tukea innovaatioiden kehitystä liiketoiminnaksi. Haluamme vuokralaistemme pysyvän, vaikka heidän tilantarpeensa muuttuisi nopeastikin. Siksi vaadimme tiloilta enemmän joustavuutta kuin perinteisessä toimistotalossa, kertoo Technopoliksen pääkaupunkiseudun liiketoimintayksikön johtaja Keith Silverang. Technopoliksen investointipäätöksissä ratkaisevat ennen kaikkea elinkaarikustannukset ja rakenteiden muunneltavuus. Teräsrunko olikin joustavuutensa takia vahvoilla Technopolis Ruoholahdessa jo ennen Ruukin valintaa runkotoimittajaksi ja -asentajaksi, sanovat arkkitehdit Pekka Piha ja Timo Virtanen arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä. Tuemme omassa toiminnassamme innovatiivisuutta, ja siksi otamme mielihyvin vastaan uudet tuotteet ja toimintatavat. Ruukki esitteli meille uuden monikerrosrakentamisen ratkaisukokonaisuuden, joka tarjosi etuja kokonaistaloudellisuuteen, toimitusaikatauluihin, työmaan aikatauluihin ja toteutusriskiin. Päätöstämme helpotti, että ratkaisun kokonaistaloudellisuus testattiin tiukassa urakkakilpailussa, kertoo Real Estate & Facility Manager Kari Kokkonen Technopoliksesta. Technopolis Ruoholahti Rakennetaan kolmessa vaiheessa 1. vaihe m², valmis 6/08 L-mallinen, toinen siipi 5- ja toinen 3-kerroksinen Tiloihin joustavuutta mm. teräsrungolla, porrashuoneiden sijoittelulla, varautumalla kerroskeittiö- ja wc-tilojen määrän muutoksiin, järjestelmäväliseinillä Ruukin toimitus: perustuksen, rungon ja kuorien 3D-suunnittelu, valmistus ja asennus (porapaalut, anturapalkit, teräksiset liittopilarit ja -palkit, WQ- ja reunakaukalopalkit, rungon julkisivua kantavat ristikot, julkisivuelementit ja lasijulkisivut). Ontelolaattojen ja kantavien betoniseinien asennus. Projektin 4D-hallinta. Kuumasinkitys 1/2008 7

8 Oma maa mansikka TEKSTI: MILLA ANTTILA KUVAT: MARTTI ANTTILA Kuumasinkityt teräsmansikat kestävät aikaa Kuumasinkittyä terästä on totuttu näkemään pääasiassa erilaisissa ulkorakenteissa. Kuumasinkityt taideteokset eivät ole kovin yleisiä, mutta sellaisiakin on - ainakin yksi. Helsingissä Pikkuparlamentin pihassa kukkii upea Oma maa mansikka -veistos, jonka materiaalina on käytetty sekä kuumasinkittyä että haponkestävää terästä. Eduskunta järjesti vuonna 2005 taidekilpailun, jossa etsittiin ajatuksia herättäviä ja Pikkuparlamentin arkkitehtoniseen kokonaisuuteen sopivia taideteoksia kuuteen eri kohteeseen. Yksi kohteista oli Pikkuparlamentin edessä sijatseva istutusallas. Alunperin altaaseen oli ajateltu tavanomaisia kukkia ja pensaita, mutta sitten keksittiin, että siinä on hyvä paikka taideteokselle. Taidekilpailuun tuli kaikkiaan 1719 ehdotusta, joista 224 oli luonnoksia istutusaltaan taideteokseksi. Näistä jatkokilpailuun valittiin kaksi ehdotusta, joista toinen oli taiteilija Jukka Lehtisen ehdotus Marjanpoimija. Jatkokilpailuun valituilla taiteilijoilla oli mahdollisuus jatkojalostaa taideteoksen luonnosta ja niinpä Lehtisen ensimmäisen ehdotuksen nimi ja kokonaishahmo muuttuivat. Myös siinä kuvatut sudenmarjat jalostuivat ahomansikoiksi. Työ valittiin voittajaksi ja Lehtinen teoksen toteuttajaksi. Oma maa mansikka -teoksen kukan terä- ja varjolehdet ovat leikattua 6 millimetrin terästä. Marjat ja kukkien keskusta on valettu ja varret sorvattu 90-millisestä imacro-teräspyörötangoista. Kaikkiaan taideteokseen on käytetty lähes kiloa terästä. Veistoksen lehdet ovat noin 2,5 metrin korkeudella ja korkein nuppu ulottuu 4,5 metriin. Lehti- ja kukkavarsia on yhteensä yhdeksän. Taideteos on sijoitettu vesieristettyyn altaaseen, joka on kooltaan hieman alle 100 neliötä. Ahomansikoiden varret on istutettu betonikakkuun, jonka päällä on 20 mm:n teräslevy. Teräslevyn päällä on puolestaan multakerros, johon on istutettu tuhat ahomansikkaa. Elävät kasvit ovat osa taideteosta. Tänä keväänä teos Kuumasinkitty Oma maa mansikka -teos kestää sateet ja tuulet, lumikuorman ja ilman saasteet. Ainoa uhka sen kauneudelle on ilkivalta, jolta se onneksi keskeisestä sijainnistaan huolimatta on ainakin toistaiseksi välttynyt. 8 Kuumasinkitys 1/2008

9 Taiteilija Jukka Lehtinen suunnittelemansa Oma maa mansikka -teoksen edessä. saa vielä valaistuksen, joka viimeistelee kokonaisuuden. Teräs haastoi tekijät Jukka Lehtinen kertoo kokeilevansa mielellään erilaisia materiaaleja ja tarttuvansa aina innolla uusiin haasteisiin. Näin suurta terästeosta hän oli nyt tekemässä ensimmäistä kertaa. - Teoksen 3D-mallintamiseen ja lujuuslaskelmien tekemiseen sain apua ja opetusta lahtelaiselta Matti Heikkiseltä. Mallintamisen opettelu oli hirmuisen suuri työ, mutta sen avulla sain teoksen toteuttamiselle välttämättömät piirustukset, Lehtinen kertoo. Toinen työllistävä tehtävä teoksen toteuttamisen alkuvaiheessa oli löytää teokselle tekijä. - Näin noususuhdanteen ja hyvän työllisyystilanteen aikana metalliteollisuuden yritykset eivät ole kauhean kiinnostuneita tällaisista projekteista, vaikka taloudellisen korvauksen lisäksi toteuttajat saavat työstä todennäköisesti imagollista hyötyä. Jo hinnoittelu on hankalaa, sillä tällaisessa uniikkityössä saattaa tulla ennalta arvaamattomia yllätyksiä, Lehtinen toteaa. Lehtisen onneksi hollolalainen konepaja ja järjestelmätoimittaja Holmet Oy, joka on erikoistunut vaativien levy- ja putkirakenteiden toteuttamiseen alihankintana, oli valmis ottamaan kokonaisvastuun teoksen toteuttamisesta. Vaikka yrityksen metallialan osaaminen on laajaa, oli Oma maa mansikka -teoksen toteuttaminen haastavaa. Pelkästään hitsaussaumaa teokseen tuli sen verran paljon, että sitä on jopa kutsuttu hitsaustaideteokseksi. Taidetta sinkityspadassa Jukka Lehtinen oli itse aktiivisesti mukana teoksen eri valmistusvaiheissa. Niinpä myös kuumasinkitys tuli projektin edetessä taiteilijalle tutuksi. Lehtinen kertoo olleensa helpottunut, kun sai tietää, että Suomessa on riittävän isoja sinkityspatoja teoksen kappaleiden sinkitsemiseksi. Käytännössä sinkitseminen osoittautui työvaiheista yhdeksi helpoimmista. - Olen tyytyväinen, että myös mansikoiden varret lopulta sinkittiin alkuperäisen suunnitelman mukaan, eikä maalattu, kuten valmistuksen aikana kaavailtiin. Sinkitsemisen kanssa ei ollut mitään ongelmia ja lopputulos on hyvä ja kestää aikaa, taitelija kiittää. Taideteoksen kappaleet sinkittiin Aurajoki Oy:n Pirkkalan tehtaalla. - Kuumasinkitsijän kannalta taideteoksen osien sinkitseminen ei ole sen kummempaa kuin minkä tahansa muiden monimuotoisten kappaleiden sinkitseminen, toteaa myyntipäällikkö Juhani Ylitalo Aurajoki Oy:stä. Poikkeuksellista on se, että kappaleet tulevat kohteeseen, jota lukemattomat silmäparit ihailevat ja tuhannet turistit valokuvaavat vielä sadankin vuoden kuluttua. Onhan se hienoa, kun saa sanoa olleensa osaltaan totetuttamassa jotakin näin kaunista ja kestävää....muu maa mustikka Oma maa mansikka -teoksen paljastustilaisuus pidettiin Samalla julkisuuteen kerrottiin mistä teos on saanut nimensä. Nimi on lähtöisin maan hallinnasta ajalta, jolloin metsiä vielä kaskettiin pelloiksi. Silloin kaskettu maa, joka kasvoi ahomansikkaa, oli kaskeajansa omaa maata ja viljelijänsä hallinnassa, kun taas mustikkaa kasvava metsittynyt maa oli muuta maata eli kenen tahansa kaskettavissa ja haltuun otettavissa. Oma maa mansikka -teos Pikkuparlamentin edessä liittyy siten vertauskuvallisesti eduskunnassa tehtävään työhön. Kuumasinkitys 1/2008 9

10 KS-Sinkki Oy:n johto vaihtui TEKSTI JA KUVA: TAPIO HARJU Tänä vuonna KS-Sinkki Oy:n täyttää 20 vuotta. Perustamisesta eli vuodesta 1988 lähtien sinkityslaitosta luotsannut toimitusjohtaja Jorma Leino siirtyi ansaitulle omaeläkkeelle. Vuodenvaihteessa vetovastuun otti uusi toimitusjohtaja Kalevi Tiihonen ja tuotantojohtajaksi nimitettiin samassa yhteydessä Tommi Pynnönen. Pintakäsittelyala ennestään tuttu Kalevi Tiihonen oli ennen KS-Sinkille tuloaan Finnish Steel Painting Oy:n tuotantojohtajana vastaten Suomen ja Viron pintakäsittelylaitosten toiminnoista. FSP:llä hän ehti olla 10 vuotta. Rakennusinsinööriksi Tiihonen valmistui Kuopiosta ja heti valmistumisen jälkeen maalausala vei mennessään, joten pintakäsittelyala etenkin kilpailevalta puolelta tuli tutuksi. KS- Sinkki Oy:n uutena toimitusjohtajana hän palvelee osittain samaa asiakaskuntaa kuin ennenkin. Materiaali vain on vaihtunut maalista sinkkiin. Tommi Pynnönen on ollut KS- Sinkki Oy:n palveluksessa jo 18 vuotta. Aluksi hän oli sinkityslaitoksella kesätöissä ja kävi välillä armeijan harmaissa. Syvällisempää tietoa koko pintakäsittelyalaan Pynnönen haki EV- TEKin ammattikorkeakoulun pintakäsittelylinjalta vuosina Ennen tuotantojohtajaksi nimitystään hän toimi sinkityslaitoksella työnjohtajana. KS-Sinkillä lähes 20%:n markkinaosuus Suomessa KS-Sinkki Oy on lähinnä suurten ja painavien tuotteiden kuumasinkitsijä tarjoten asiakkailleen myös pintakäsittelyalaan liittyviä oheispalveluja. Sinkityspadan pituus on 13 metriä. Tuotanto Lievestuoreella alkoi 20 vuotta sitten eli vuonna Laitoksen historian suurin sinkitysmäärä, hieman yli 15 milj. kg, sinkittiin viime vuonna ja sillä tuotantomäärällä liikevaihtoa kertyi 5,8 milj.. KS-Sinkki Oy: n emoyhtiö on teräsrakentajana tunnettu TTP-Yhtiöt Oy, jolla on toimipaikat Lievestuoreella, Kokemäellä ja Kannonkoskella. TTP-Yhtiön päätuotteita ovat IT- ja voimalinjarakenteet sekä voimalaitosrakenteet. Toimitusjohtaja Kalevi Tiihonen (vas.) siirtyi maalausalalta sinkitysalalle. Oikealla tuotantojohtaja Tommi Pynnönen. 10 Kuumasinkitys 1/2008

11 TEKSTI: TAPIO HARJU Kuumasinkittyjen terästen sinkitysmäärät kasvoivat Viime vuonna kaikkien aikojen ennätys Sähkövoimatuotanto- ja jakelu Tie- ja katurakenteet Rakennusala LVI-.siirto- ja varastointitarvikkeet Maataloustarvikkeet- ja rakenteet Kulkuneuvot (auto-,juna- ja laivavarusteet) Betoni- ja tartuntateräkset Kiinnitystarvikkeet (naulat, ruuvit, kettinkit) TERÄSTONNIA / VUOSI Langat, verkot, vanteet Sekalaiset Kuumasinkityt rakenteet Suomessa tonnia KAPPALEKUUMASINKITYT TERÄKSET SUOMESSA VUOSI Suomen kuumasinkitsijät r.y. aloitti sinkittyjen terästonnimäärien tilastoinnin vuonna Noista ajoista sinkitys on tasaisesti lisääntynyt tonneissa mitattuna siitä huolimatta, että nykyisin käytetään ohuempia ja lujempia teräksiä kuin ennen. Kappalekuumasinkityksen puolella sinkittiin viime vuonna lähes tonnia teräksiä, joka on kaikkien aikojen vuosiennätys. Tonnimäärät yli kaksinkertaistuneet ja neliömäärät moninkertaistuneet Tilastointijakson alussa kappaletavaraa sinkittiin tonnia ja viime vuonna tonnia eli reilusti yli kaksinkertainen määrä. Tilastointijakson aikana sinkitykseen tulevat teräsrakenteet ovat keventyneet, sillä rakentamisessa suuntaus on ollut entistä lujempiin teräksiin, jolloin myös ainevahvuuksia on voitu pienentää. Tämä seikka on syytä huomioida sinkitysmääriä tarkasteltaessa. Kuumasinkitystä käytettäessä voidaankin korroosiovaroissa tinkiä ja optimoida ainevahvuudet paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Tilastoitavia tuoteryhmiä on kymmenen ja merkittävimmin niistä on kasvanut rakennusala. Nykyisin kappalekuumasinkityistä teräksistä noin kolmannes menee rakennusalalle. Muista perinteisesti merkittävistä aloista voidaan mainita tie- ja katurakenteet sekä sähkövoimatuotanto ja -jakelu. Näillä aloilla sinkitys korroosionestopinnoitteena on itsestäänselvyys. Elinkaariasioiden korostumisen uskotaan lisäävän kuumasinkittyjen terästen markkinaosuutta tulevaisuudessa. Kuumasinkitys 1/

12 Aurajoki Oy:n Mikkelin kuumasinkityslaitos uudistui TEKSTI: MILLA ANTTILA Viime vuonna käynnistyneet Aurajoki Oy:n Mikkelin kuumasinkityslaitoksen tuotanto- ja ympäristötekniikan uudistamiseen liittyvät työt on saatu päätökseen ja kuumasinkitystyöt tehtaassa ovat jälleen käynnistyneet. Vuonna 1973 kuumasinkitystoimintansa aloittanut Aurajoki Oy:n Mikkelin tehdas on läpikäynyt täydellisen modernisoinnin, joka käsitti koko laitoksen uudistamisen vastaamaan tämän päivän uusinta tekniikkaa ja ympäristövaatimuksia. Samalla myös tehdasrakennusta laajennettiin ja peittaamoalueen katto uusittiin. Tehtaan toiminnan kannalta keskeistä on sinkityspadan koon vaihtuminen vastamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. - Mikkelissä kuumasinkittävien tuotteiden pituudet ovat vuosien mittaan lyhentyneet, joten padan ei tarvitse olla kovina pitkä. Oleellisempaa on, että meillä on nyt Skandinavian syvin pata ja voimme sinkitä jopa kolme metriä leveitä kappaleita ilman kääntökastoa. Jokainen kasto maksaa, joten jos kääntökastoa ei tarvita, näkyy se luonnollisesti myös hinnassa, toteaa Aurajoki Oy:n myyntijohtaja Risto Tuominen. - Suurin Mikkelissä kertakastolla upotettava kappale voi olla kooltaan 6200 x 1450 x 3000 mm. Pirkkalan tuotantolaitoksessamme voimme kastaa 9,5 metriä pitkiä ja Nummelassa 14,5 metriä pitkiä kappaleita. Ympäristöystävällinen prosessi Aurajoki Oy:n kuumasinkityslaitoksessa Mikkelissä työskennellään puhtaassa sisäilmassa. Ympäristön puhtaudesta pitää huolen patahuurujen suodatin ja uusi puhdistamo. Mikkelin sinkityslaitoksen uusinta tekniikkaa olevat puhdistamo ja patahuurujen suodatinlaitteisto takaavat, ettei ympäristöä kuormiteta, koska esikäsittelyjärjestelmä toimii suljetun kierron periaatteella. - Puhdistamo palauttaa puhdistetut prosessivedet takaisin kiertoon, eikä niitä entiseen tapaan enää juoksuteta kaupungin puhdistamoon. Padalla muodostuvat huurut otetaan myös talteen ja suodatetaan täysin puhtaaksi, Tuominen kertoo. Modernisoinnin yhteydessä Mikkelin kuumasinkityslaitos liitettiin kaukolämpöverkkoon, mikä on aikaisempaa öljylämmitystä ympäristöystävällisempi vaihtoehto. - Olemme nyt siirtyneet kaikilla Aurajoki Oy:n tehtailla ison askelen kohti toimivaa ympäristöjärjestelmää ja olemmekin tämän vuoden kuluessa ympäristösertifiointikunnossa, kertoo Tuominen ylpeänä. Aurajoki Oy:n kuumasinkityslaitokset sijaitsevat Aurassa, Mikkelissä, Nummelassa ja Pirkkalassa. Konserniin kuuluvat myös elektrolyyttisiin pinnoitteisiin keskittynyt AuraCoat Oy ja jauhemaalaukseen keskittynyt AuraColor Oy, joilla on tehtaat Turussa ja Vaasassa. 12 Kuumasinkitys 1/2008

13 Masto lavetilla Vuosaaren Sataman valaistus toteutetaan kuumasinkityillä valaisinmastoilla TEKSTI JA KUVAT: TOMMI PYNNÖNEN Vuosaaren satamakeskus tarjoaa valmistuessaan vuoden 2008 lopulla modernin palvelukokonaisuuden, jossa yhdistyvät toiminnallisesti tehokas satama ja joustavat logistiikkaratkaisut. Satamakeskus muodostuu porttialueen sisääntulovyöhykkeestä, suljetusta satama-alueesta ja sen vieressä sijaitsevasta sataman yritysalueesta sekä Meriportin yritysalueesta. Satamaan on erinomaiset liikenneyhteydet, joita pitkin tavarat saadaan nopeasti eteenpäin. Lyhimmillään tavarat viipyvät satamassa vain muutaman tunnin. Vuosaaren Satama tulee toimimaan valmistuttuaan suuryksiköissä kuljetettavan tavaran Suomen pääsatamana. Se tulee korvaamaan Länsisataman, Sörnäisten sataman ja Laajasalon öljysataman. Alukset kuljettavat kontteihin, rekkoihin sekä perä- ja lauttavaunuihin pakattua kappaletavaraa. Satamaan tuodaan esimerkiksi elintarvikkeita, kulutustavaroita, teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Eniten satamasta viedään metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita. Vuosaaren Sataman peruskivi muurattiin ja vuoden 2008 lopulla sinne siirretään Länsi- ja Sörnäisten Satamien tavarasatamatoiminnot. Vuosaareen liikennöi rahtilaivoja, jotka kuljettavat myös matkustajia. Varsinaiset matkustaja-alukset jäävät kuitenkin Etelä- ja Länsisatamaan. Vuosaaren satamarakentamisen parissa työskentelee parhaillaan 1300 rakentajaa, joten työmaa on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin Olkiluodon jälkeen. Vuosaaren satama-alueen valaistus on ollut mielenkiintoinen haaste suunnittelijoille, valaisinten ja valomastojen valmistajille, pintakäsittelijöille ja kuljetusliikkeelle. Ratkaisut ovat syntyneet suunnittelun simuloinnin ja käytännön kokeiden perusteella. Tuloksena on valaistus, joka valaisee tehokkaasti koko satama-alueen mutta ei levitä valosaastetta satamaa ympäröivälle alueelle. Satama-alueelle pystytetään yhteensä 70 kappaletta 40 metriä korkeita valomastoja, jotka sijoitetaan noin 150 metrin välein. Valonheittimiä mastoihin tulee yli 800 kappaletta. Valonheittimien Vuosaaren maston sinkitys KS-Sinkillä. lisäksi mastoihin asennetaan valvontakameroita ja WLAN-antenneja. Mastot ovat olakkeellisia valaisinmastoja, joissa sylinterin muotoisiin kehyksiin sijoitetut valonheittimet valaisevat satama-aluetta noin 41 metriä maanpinnan yläpuolelta. Valaisinmastojen toimituksesta, pystytyksestä, kaapeloinnista ja valaisimien kiinnityksestä vastaa Tehomet Oy. Mastojen orsiosat valmistetaan Tehomet Oy:n Kangasniemen yksikössä ja runko-osat valmistaa TTP-Yhtiöt Oy Laukaalta. Vaativiin olosuhteisiin melko tiukalla aikataululla pystytettävien yli kymmenen tonnia painavien valaisinmastojen pintakäsittely on haasteellinen tehtävä. Ensiksi mastot kuumasinkitään ja sen jälkeen ne pohja- ja pintamaalataan. Viimeiseksi päälle lisätään erikoislakka. Näin saavutetaan erinomaisen korroosionsuojan lisäksi miellyttävä, maisemaan hyvin sopeutuva ulkonäkö. Kuumasinkitys tehdään Lievestuoreella KS-Sinkki Oy:ssä ja mastot maalaa ja lakkaa FSP Oy:n Lievestuoreen yksikkö. Kuumasinkitys 1/

14 TEKSTI JA KUVAT: ARI ROININEN Pendolinojen huoltohalli Viimevuosina useiden lehtijuttujen aiheina, etenkin talvipakkasilla, olivat Pendolino-junien toimintahäiriöt. Toimintahäiriöiden ja myöhästelyiden takana on ollut junien jäätyminen. Aikaisemmin junien huollot ja sulatukset tehtiin osittain taivasalla. Vuoden 2008 alussa asiaan saatiin kuitenkin melkoinen parannus kun Helsingin Ilmalan varikolle rakennettu Pendolino-junien huoltohalli otettiin käyttöön. Huoltohalli 420 m pitkä ja 40 m leveä kaksilaivainen huoltohalli on päärungoltaan betonirakenteinen. Rakennuksen moduulijako on määräytynyt junanvaunun pituuden mukaan 13-metriseksi. Alimman kerroksen rakenteet ovat paikalla valettuja. Ylimmän kerroksen rakenteet ovat betonielementtirakenteita (pilarit, kattopalkit, ttlaatat). Betonirakenteiden lisäksi täydentäviä teräsrakenteita käytettiin paljon. Teräsrakenteet Kaikkiaan huoltohallissa käytettiin teräsrakenteita yhteensä kg ( kpl asennettavia osia). Pääosa teräsrakenteista käytettiin hallin sisällä olevien neljän junanradan kiskojen kannatuspilareihin ja ratakiskojen kannatuspalkkeihin. Muita teräsrakenteita hallin sisällä olivat betonipalkeista ripustetut ylähoitotasot (886 m), molemmissa laivoissa olevat siltanosturiradat (737 m) sekä moduulien puolittamiseen seinäelementtien vuoksi tarvittavat tuulipilarit. Lisäksi vesikatolle tuli kaksi teräsrakenteista IV-konehuonetta ja vanhan junien huoltohallin ja uuden hallin väliin teräskatos. Ylähoitotasojen kannatuspalkkien asennus käynnissä. Palkkijako k600. Sinkityt teräsrakenteet Junat ajetaan huoltohalliin keskimmäisen huoltotason tasalle sinkittyjen teräspilareiden varaan asennettuja kiskoja pitkin. Kiskojen alle jää alahuoltotaso junien alapuolisten rakenteiden huoltoa varten. Koska alapuoliset kantavat rakenteet jäävät junaan matkalla kertyneen lumen ja jään sulamisvesien armoille, oli ainoa toimiva teräsrakenteiden pintakäsittely alla oleville rakenteille kuumasinkitys. Radan kannatuspilareita ja kiskon kannatuspalkkeja oli kaikkiaan kg (1776 kpl). Sinkityksen asettamat vaatimukset huomioitiin kaikin tavoin heti alusta alkaen. Materiaalin hankinnalle asetettiin sinkityksen edellyttämät vaatimukset (piipitoisuus). Tarvittavat sinkin virtauskolot rakenteissa sekä kiskon kannatuspalkkien mahdolliset muodon muutokset sinkityksessä arvioitiin etukäteen yhteistyössä sinkkilaitoksen kanssa. Myöskin rakenteiden kuljetus pajalta sinkkilaitokselle ja sieltä edelleen työmaalle piti 14 Kuumasinkitys 1/2008

15 Kutsu AIKA Keskiviikkona PAIKKA Messukeskus, Helsinki OHJELMA Sinkkaamosta tulleiden radan kannatuspilareiden vastaanottotarkistus käynnissä työmaalla. miettiä tarkkaan. Osat niputettiin etukäteissuunnitelman mukaisesti sinkkilaitoksella ennen työmaalle toimitus. Näin helpotettiin tavaroiden käsittelyä etenkin työmaalla, missä niiden työnaikaista varastointia pystyttiin hoitamaan vain rakennuksen päissä varastointialueiksi varatuilla alueilla. Teräsrakenteiden valmistuksesta ja asennuksesta vastasi Teräselementti Oy. Lisäksi Teräselementti Oy toimitti ja asensi julkisivujen Kvatro-elementit. Rakenteiden sinkityksen hoiti Aurajoki Oy. Sinkitykset hoidettiin sekä Aurajoki Oy:n Pirkkalan että Nummelan tehtailla vapaan kapasiteetin mukaan. Rakennuttaja: VR-Yhtymä Oy Käyttäjä: VR Osakeyhtiö Hki varikko Pääurakoitsita: YIT Oy Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kokoontuminen ja tulokahvit Tilaisuuden avaus. Juhani Ylitalo, Aurajoki Oy Kuumasinkityn teräksen käyttömahdollisuudet tulevaisuuden teräsrakentamisessa. Markkinat nyt ja tulevaisuudessa. Kuumasinkittyjen tuotteiden ekotehokkuus. Risto Tuominen, Aurajoki Oy Erikoislujien teräsrakenteiden valmistuksessa ja kuumasinkityksessä huomioitavaa. Teräslaadun merkitys sinkittävyyteen. Terästyön laatuasteen merkitys haurasmurtumariskeihin. Esimerkkejä. Haurasmurtumariskien vähentämiseen vaikuttavat seikat sinkityksessä. Mikko Arponen, Rautaruukki Oyj Antaako sooli-geeli lisäarvoa kuumasinkityille tuotteille vaativissa kohteissa? (Korroosionkeston parantaminen, lianhylkivyys, värjäys) Sooli-geelin ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet lisäsuojana. Kokemuksia meneillään olevasta tutkimuksesta Hybridipinnoitteilla lisäarvoa metallituotteille Juha Mannila, VTT Tampere Kuumasinkityn pinnan maalauksesta. Uudet korroosionestoinhibiittejä sisältävät maalit. Tuloksia laboratoriokokeista. Mikko Arponen, Rautaruukki Oyj Kuumasinkitystietoutta saatavilla koko toimintaketjulle suunnittelusta loppukäyttöön. Annikki Hirn, Nordic Galvanizers Ass, Tukholma Vuoden kuumasinkityspalkinnon jako ja kohteen esittely. Tilaisuuden päättäminen ja tarjoilua. Tilaisuus on tarkoitettu mm. insinööri- ja arkkitehtitoimistoille, konepajoille, rakentajille, rakennuttajille ja kunnossapitohenkilöstölle sekä julkisella sektorilla että teollisuudessa. Ilmoittautuminen mennessä Seija Järvelä Boliden Kokkola Oy, puh tai Tapio Harju Boliden Kokkola Oy, puh Ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tai Junaradan kannatuspilarit tiukkojen ratatoleranssien mukaisessa ojennuksessa. OSALLISTUJIEN KESKEN ARVOTAAN KUUMASINKITTY SOOLI-GEELILLÄ KÄSITELTY POLKUPYÖRÄ! Tilaisuus on maksuton TERVETULOA! Kuumasinkitys 1/

16 TEKSTI: SEPPO METSO KUVAT: SEPPO METSO JA INNOROOK Suomalaiskeksintö pidentää kuumasinkittyjen valaisinpylväiden elinkaarta Hapan maa ja jatkuva kosteus syövyttävät kuumasinkittyä pylvästä juuresta Kuumasinkittyjen valo- ja liikennetolppien väärä asennus ja vääränlainen suojaus aiheuttavat juuren syöpymistä ja ison laskun veronmaksajille joka vuosi. Tamperelainen Innorook-yhtiö ratkaisi suojausongelman jälkeen päin asennettavalla tolpansuojuksella. Oikeaoppisesti asennettu kuumasinkitty valopylväs kestää vuosikymmeniä ilman vaurioita. Suomen kuumasinkitsijät ry.:n toiminnanjohtaja Tapio Harju on monen muun tavoin saanut silti huomata, että ongelmia saattaa ilmetä lyhyenkin käytön jälkeen. - Ongelman syy on yksinkertaisesti se, ettei tiedetä miten sinkki käyttäytyy eri maalajien kanssa, Harju toteaa. Erityisen tuhoisaa tolpille on hapan maa-aines. Humuspitoinen hapan maa sekä vääränlaisen tai rikkoutuneen juurisuojuksen kautta tolpan ja jalustan väliin pääsevä kosteus heikentävät sinkin kestoa. Myös tolpan juurella jalkaansa nostava koira heikentää huonosti suojatun tolpan juurta. Kun koiran virtsaa lirahtaa riittävästi suojuksen ja tolpan väliin eikä se pääse kuivahtamaan, se alkaa vaikuttaa sinkitykseen. - Maanteiden varsilla tolpat kestävät paremmin, koska niissä on yleensä betonijalusta riittävän korkealla tai ympärillä on hengittävää hiekkaa ja soraa. Ongelmia tulee sen sijaan erityisesti kaupungeissa ja puistoalueilla, kun betonijalusta upotetaan liian syvälle maan sisään ja pylvään juuri ympäröidään kokonaan mullalla. Kuumasinkitty pinta tarvitsee tuuletusta patinoituakseen ja pysyäkseen kunnossa. Ihmiset eivät tiedosta ongelmaa Kuumasinkityspiireissä asia tunnetaan. Pylväiden asennuspuolelta tieto sinkin ominaisuuksista tuntuu ajoittain kadonneen. - Ilmastokorroosiota sinkki kestää erittäin hyvin kun se pääsee koko ajan patinoitumaan. Maaperäkorroosio on eri asia. Eri maalajien kanssa sinkkipinnoite käyttäytyy eri tavoin. Esimerkiksi soraa ja hiekkaa sinkki kestää hyvin. Sorassa se pääsee patinoitumaan maan sisässäkin. - Sen sijaan sinkki voi huonosti kun betonijalustaa ei näy maan pinnalla vaan on jossain syvällä ja siihen pannaan ruokamullat päälle ja kylvetään nurmikkoa. Harju on käynyt huomauttelemassa asiasta nähdessään miten kevyen liikenteen väyliä rakennettaessa ruokamultaa tai kompostimultaa kipataan aivan tolppien juureen. - Ihmiset luulevat virheellisesti, että sinkitty pinta kestää millaisia olosuhteita tahansa. Olen neuvonut, että ottakaa edes jonkin verran ruokamultaa pois 16 Kuumasinkitys 1/2008

17 pylvään juurelta ja pankaa soraa tilalle. Näin toimien ja mahdollisilla lisäsuojauksilla voidaan asennusvirheiden haittoja lieventää. Moreenin, hiekan ja soran syövyttävyys on hyvin alhainen kun taas turve, suoperäinen ja humuspitoinen maa syövyttävät sinkkiä nopeasti. Nykyisin valtaosa pylväistä on kuumasinkittyjä. Oikein asennettu ja suojattu kuumasinkitty teräs ei ole haavoittuva, vaan on vuosikymmeniä turvallinen senkin jälkeen kun sinkki on jo kulunut pois. Pienet kolhaisutkaan eivät sitä hetkauta. - Vaikka sinkkipinnoite vioittuisi, siinä on yhä katodista suojaa. Jos lumiaura pyyhkäisee siihen naarmun, keväällä se on ruskea mutta syksyllä jo vaalean harmaa. Sinkki paikkaa haavansa sinkin suolojen kulkeutuessa siihen, Harju muistuttaa. Patentoitu Innorooktolpansuojus avuksi Kuumasinkittyjen pylväiden maata vasten olevan osan suojaksi on kehitetty monenlaisia ratkaisuja. Tolpan asennuksen yhteydessä siihen pujotetaan yleensä matala kuminen tai muovinen juurisuojuslaippa, joka sitten painetaan betonijalustaa vasten pystytysvaiheessa. Jos laippa on tarpeeksi tiivis, se estää kosteuden ja koiran virtsan pääsyn jalustan ja tolpan väliin. Vahingoittunut juurisuojus puolestaan laskee vedet lillumaan sisään jalustan ja tolpan väliin. Innorook Oy on kehittänyt ja patentoinut markkinoiden ainoan jälkeen päin paikalleen asennettavan tolpansuojuksen. Tuotepäällikkö Jouni Hänninen esittelee kahdesta modulista koostuvaa suojusta, joka on valmistettu kierrätettävästä, ympäristöystävällisesti erikoismuovista. - Ennen kaikkea keksintömme maksimoi kuumasinkityn tolpan elinkaaren estäessään kosteuden valumisen jalustan ja tolpan väliin. Kapselin hengittää ilmastointikanavien kautta, jolloin sinkitys myös toimii. Se voidaan napsauttaa paikoilleen hetkessä, mikä myös luo kustannustehokkuutta. Suojus on 450 milliä korkea, jolloin se estää myös koiran virtsan osumisen suoraan pylvään pintaan. - Tuotteemme on markkinoiden ainoa jälkeen päin paikoilleen asennettava valo- ja liikennemerkkitolppa suojus. Se voidaan kiinnittää sekä uusiin että Suojaa, näkyvyyttä, turvallisuutta. Tuotepäällikkö Jouni Hänninen näyttää miten kierrätettävastä erikoismuovista valmistettu Innorookin juurisuojuskapseli napsahtaa paikoilleen 60-milliseen kuumasinkittyyn liikenteenjakajan tolppaan. Tuotteella on Liikenneministeriön ja Tiehallinnon hyväksyntä. Lisätiedot: jo käytössä oleviin pylväisiin, Hänninen kertoo. Tuotteen ulkonäölläkin on merkitystä. Muotoilun ansiosta suojuskapselit yhtenäistävät ja rauhoittavat ympäristönsä arkkitehtonista ilmettä positiivisella tavalla. Innovatiivisen kapselirakenteen ansiosta suojan korkeutta voidaan tarvittaessa lisätä. Se voidaan varustaa myös huomioteipein. Käänteentekevän suojusmodulin mahdollisuudet on huomattu laajalti. Keksintösäätiö on tukenut tuotekehitystä ja Innorook -yhtiö on valittu Technopoliksen Technical Ventures kehitysohjelmaan. Tampere tilasi koekäyttöön Tampereen kaupunki on tuonut tietotaitoaan tuotteen kehitystyöhön ja tilannut Innorookilta suojuskapseleita koekäyttöön. Ne asennetaan kuumasinkittyihin 114-millisiin valopylväisiin kevään aikana. - On hyvä, että tällaista suojaamista ollaan kehittämässä. Valaisinpylväät Kuumasinkitys 1/

18 ovat aikamoisen rasituksen alaisia ja niiden jalustan ja pylvään liitoksen kohdalla on ollut selvä ongelma, kaupungin rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen sanoo. - Jatkossa valmistajille tulee määräys tolppien paremmasta suojauksesta. En tiedä millä aikavälillä ja mikä se tekninen ratkaisu on, mutta ehdottomasti sellainen vielä tulee. Valaisinpylvään tapaisella tuotteella pitää olla pitkä elinkaari. Kysymys on myös veronmaksajien rahoista. Yhden metallisen katuvalaisinpylvään uusiminen maksaa eurosta ylöspäin. Yksistään Tampereella on noin valaisin- ja liikennemerkkipylvästä. Uusia tuotteita tulossa Liikennemerkin juurisuojus paikoilleen asennettuna. Betonijalusta on asennettu liian syvälle. Humuspitoinen maa syövyttää sinkkiä nopeasti. Ruokamulta on syytä poistaa nopeasti pylvään ympäriltä ja laittaa hengittävämpää hiekkaa tai soraa tilalle. Tolppa- ja liikennemerkkisuojus on poikinut kokonaisen tuoteperheen. - Kehitämme tästä koko ajan erilaisia sovellutuksia asiakkaiden tarpeisiin yhdessä asiakkaan kanssa. Huomioteipein varustetuilla suojakapseleilla on kysyntää muun muassa teollisuuden rakenteiden turvamerkitsemisessä. Myös liikennemerkkien suojuskapselit voidaan varustaa esimerkiksi sinivalkoisin huomioteipein, suojatien aluetta merkitsemään ja huomioimaan. - Kapseli on kustannustehokas valmistaa ja käyttää. Asennus on vaivatonta, kun ei tarvitse irrottaa koko valotolppaa rikkoontuneen juurisuojuksen vaihtamiseksi. Näin tilaaja sekä tuottaja hyötyvät kummatkin innovaatiosta. - Toimimme Tampereella ja olemme verkostoituneet vahvasti sellaisten yritysten kanssa, jotka markkinoilla toimivat yhteistyökumppanimme hyväksyvät. Käytössämme on suunnittelun ammattilaisia ja valmistajia, mm. Desart Ky ja pitkät perinteet omaava ruiskumuoviyritys Masa-Muovi Oy. Verkostoitumisen kautta tähtäämme myös vientiin, Hänninen kertoo. 18 Kuumasinkitys 1/2008

19 TEKSTI JA KUVA: TAPIO HARJU PIIRROS: KALLE SALONEN Aarrelaiva Vrouw Maria otsikoissa Valtakunnan pääuutisissa oli taas juttua vuonna 1771 Nauvon edustalle uponneesta aarrelaiva Vrouw Mariasta. Laiva on maannut 40 metrin syvyydessä jo 237 vuotta. Hylky löytyi elokuussa 1999 ja sen osia on tutkittu ultraääni- ja röntgenkuvin ja viime aikoina tutkimuksissa on menty jopa DNA-tasolle. TV-uutisissa 6. maaliskuuta kerrottiin, että hylky on kuntonsa puolesta mahdollista nostaa ylös ja museoida. Sinkkiä aarrelaivassa Uutinen palautti mieleen syksyn 1999, jolloin Pro Vrouw Maria-yhdistyksen sukeltajaryhmä löysi kauan etsityn aarrelaivan. Tuolloin uutisissa kerrottiin, että aarrelaiva oli ollut hylkyjen rankinglistalla seitsemän etsityimmän joukossa, joten mielenkiinto hylkyä ja sen sisältöä kohtaan oli suuri. Vrouw Mariasta nostettiin heti löydön jälkeen sinkkiharkko, sinetti, liitupiippu ja savipullo. Sinkintekijänä uutinen kiinnosti minua siinä määrin, että täytyi lähteä katsomaan nostettuja esineitä siihen aikaan Korkeasaaren takana sijaitsevaan Suomen Merimuseoon. Samalla sain merimuseon henkilökunnan ystävällisellä opastuksella tutustua paremmin Vrouw Marian tarinaan ja historiaan. Snau-laiva Marian laivuri Reinhold Lorenz oli pitänyt tarkkaa lokikirjaa lastauksesta aina siihen saakka kunnes laiva upposi. Rahtikirjan mukaan aluksessa oli sinkkiä, sokuria, brasilpuuta, pumpulia, elohopiaa, neulomalankaa, juustoa, paperia, verkaa, kamariliinaa" jne. Vaikka suurin osa lastitilasta oli varattu Katariina Suuren aarteille ne puuttuivat rahtikirjasta. Syy oli siinä, että ruhtinaiden tavaroille myönnettiin tullivapaus ja sen tähden niitä ei rekisteröity. Matka alkoi torstaina 5. syyskuuta. Lokikirjan mukaan säät olivat myrskyisät ja matka joutui hitaasti. Vaiherikas matka päättyi torstaina 5. lokakuuta, kun laiva ajoi karille Nauvon edustalla. Laivan peräsin irtosi ja pohjaan tuli reikä. Koska lasti oli arvokas, niin laivaa yritettiin kaikin keinoin pelastaa. Miehistö yritti pumpata vettä aluksesta ja lisävoimia tuli apuun. Keskiviikkona 9. lokakuuta laiva kuitenkin upposi. Osa tavaroista oli siirretty aluksesta pois. Todennäköisesti arvokkain lasti. Sinkki oli matkalla messinkisepille tai patsaiden valajille Sinkkiharkko oli säilynyt hyvin särmikkäänä ja pinnaltaan tasaisena. Harkon fyysiset mitat ovat 150 x 270 x 45mm eli on painoltaan noin puolet Boliden Kokkola Oy:n valmistamasta standardiharkon painosta. Hylystä nostetun harkon pinnassa on havaittavissa meren eliöstöstä peräisin olevaa kalkkimaista kerrostumaa. Terästen suojaukseen käytettävää kuumasinkitysmenetelmää ei tuohon aikaan vielä tunnettu, joten sinkkiharkot olivat todennäköisesti menossa messinkisepille ja patsaiden valajille. Sinkki oli silloin erittäin yleinen valumetalli. Vielä paljon myöhemminkin patsaita on valettu sinkistä. Esimerkkinä ovat Helsingin Tuomiokirkon katolla olevat l2 apostolia on valettu sinkistä. Apostolit ovat olleet nyt 160 vuotta Tuomiokirkon katolla. Vrouw Marian tarina Vrow Marian tarinaa on tutkinut Christian Ahlström kirjassaan Syvyyksien sylissä. Historian mukaan keväällä 1771 hollantilaisen taiteen keräilijän Gerrant Braamcampsin perilliset aikoivat huutokaupata tämän kokoelmat Amsterdamissa. Katariina Suuri oli kiinnostunut taidekokoelmista. Hän määräsikin Haagin suurlähettiläänsä hankkimaan tauluja ja muuta taidetta hänen laskuunsa. Suurin osa Vrouw Marian lastitilasta varattiinkin rahtaamaan huutokaupasta ostetut aarteet Pietariin. Sinkkiharkko on säilynyt hyvin meren pohjassa. Kuumasinkitys 1/

20 Esko Ohvon vetämä spacing-muutos toteutettiin neljässä jaksossa, joista viimeisin valmistui helmikuun lopussa. TEKSTI: MAARIT FRILUND KUVA: TIMO LEHTO Pienen muutoksen suuret vaikutukset Kokkolan sinkkitehtaan elektrolyysissä elektroditiheys muutetaan 80 millimetristä 75 millimetriin. Pienellä teknisellä muutoksella on suuri vaikutus tehtaan energiatehokkuuteen ja sen myötä yhtiön kannattavuuteen ja yhteiskuntavastuuseen. Elektrodien välimatkan lyhentämisen myötä elektrolyysin elektrodiparien lukumäärä nousee 10 prosentilla pariin. Muutos lisää sinkin kasvupintaalaa ja alentaa virran tiheyttä, mikä näkyy energiatehokkuuden lisääntymisenä ja energiakustannusten vähenemisenä. Spacing-muutoksesta vastaava projektipäällikkö Esko Ohvo havainnollistaa asian merkittävyyttä laskutoimituksella: Muutoksen ansiosta yhden sinkkitonnin tuottamiseen tarvittava energiamäärä vähenee 100 kilowattituntia. Nykyisellä sähkön hinnalla ja tuotantomäärällä spacing-muutos tuo meille vuosittain 1,5 miljoonan euron säästön, hän sanoo. Boliden Kokkolan strategiatyöstä vastaava Arto Särkelä pitää spacing-muutosta malliesimerkkinä investoinnista, joka tukee monella eri tavalla tehtaan strategiaa. Ensinnäkin spacing-muutos parantaa kustannustehokkuutta. Toinen asia on se, että energian käyttöä tehostamalla kannamme vastuutamme ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Yhdessä nämä asiat tukevat toimintamme jatkuvuutta eli sitä, että Kokkolassa tuotetaan sinkkiä myös tulevaisuudessa, hän tiivistää. Energiatehokkuus avainsana Boliden Kokkola on jo ennen spacingmuutoksen valmistumista yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista. Energiatehokkuuden kehittämiseen on paneuduttu Kokkolassa huolellisesti, sillä energiakustannukset muodostavat suurimman erän sinkkitehtaan kokonaiskustannuksista. Tiedossa on myös se, että päästökaupan myötä sähkön hintaan kohdistuu voimakas nousupaine. Parhaillaan tehdas on uusimassa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusta. Voimassa oleva sopimus päättyy vuoden 2008 lopussa. Kymmenen sopimusvuoden aikana olemme saavuttaneet energiakuluissa yli 2 miljoonan euron säästön. Tähän saavutukseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi prosessin ja automaation kehittäminen sekä materiaali- ja laitehankinnat. Erittäin tärkeä asia on myös välillinen ympäristövaikutus eli se, että energian säästö on vähentänyt energian tuotannossa syntyvää hiilidioksidipäästöä tonnia joka vuosi, Särkelä sanoo. Elektrolyysi huippukunnossa Kokkolan tehtaalla suurin energian kuluttaja on elektrolyysi, jossa sinkki erotetaan sinkkisulfaattiliuoksesta sähkövirralla. Ohvo arvioi, että spacingin valmistumisen jälkeen elektrolyysin suurimmat tehostamismahdollisuudet on käytetty. Toki takataskussa on aina monenlaisia mahdollisuuksia ja uusia suunnitelmia. Tosiasia kuitenkin on, että vajaan kymmenen vuoden aikana olemme lähes kaksinkertaistaneet tuotantomme tonnista tonniin ja käytössä on ollut koko ajan tämä sama elektrolyysihalli. Monella kilpailijalla samanikäinen elektrolyysi on jäänyt alkuperäiseen tilaansa, mutta jatkuvan kehittämistyön ansiosta Kokkolan elektrolyysi on huippuiskussa, hän sanoo. 20 Kuumasinkitys 1/2008