-il »:2 I-1 I-1 1-I I-1. (jbj I-1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-il »:2 I-1 I-1 1-I I-1. (jbj I-1"

Transkriptio

1 z x 0 11 z I-1 2»1 -il»:2 I-1 22 I-1 (jbj c Fr -I 0 -I Fn 2 -I 1-I»1»1 1 I-1 -I

2 markkinapotentiaali 2 (63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET Toimeksiantaja: Toimeksianto: Jämeren reta Asiakirjan nro.: 4 Tiedoston nimi: _Rapl4_finsk.docx ja mahdollisuudet Tarkastus O 1 Päiväys Laatija Terje Norddal Terje Norddal Tarkastaja Toimeksiantaja Jukka Siren Hyväksyjä Terje Norddal Terje Norddal Kuvaus Raportin versio 1 Raportin versio 2 Tarkastuksen yhteenveto Tarkastus Päiväys Tarkastuksen kohde Loppuraportin uonnos versio 1. Loppuraportti RambøII Mellomila 79 P.b Sluppen NO-7493 TRONDHEIM T F Rambøll

3 MARKEDSPOTENSIAL OG MULIGHETER 3 (63) JOHDANTO Tämä raportti on laadittu Tornionlaakson Neuvoston toimeksiannosta yhteistyössä Storfjordin, Enontekiön, Muonion ja Kolarin kuntien kanssa. Se on rahoitettu EU/E0S:n Interreg-ohjelman tuella. Tätä ennen on toteutettu Suomen Kolarin ja Norjan Skibottenin välisen radan linjausta ja sen kustannuksia koskeva selvitys. Mahdollisista kuljetusmääristä ja muista hyödyistä on myös laadittu karkea arvio. Radasta on tehty tekninen suunnitelma ja investointikustannuslaskelma. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää yksityiskohtaisemmin, mitä markkinamahdollisuuksia radalla on sekä konkretisoida sen vaikutuksia elinkeinoelämälle, niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. Selvityksen laadintatavan on toivottu edesauttavan verkostojen rakentamista mahdollisten toimijoiden ja asiantuntijatahojen välille. Ramboll on saanut tehtäväkseen edellä mainitun työn suorittamisen. Rambøll Norge on ollut koordinointivastuussa ja laatinut loppuraportin. Nils Arne Johnsenin tehtävänä on ollut selvittää mahdollisuuksia Norjan markkinoilla. Jukka Siren on analysoinut radan mahdollisuuksia Suomen markkinoilla sekä muita tämän radan kanssa kilpailevia vaihtoehtoja, John McDaniel ja Yvonne Svanfelt ovat analysoineet mahdollisia Venäjältä ja Klinasta tulevia sekä sinne meneviä tavaravirtoja, Gösta Johnsson on arvioinut vaihtoehtoisten toteutusratkaisujen taloudellisia vaikutuksia kun taas Terje Norddal on analysoinut vaihtoehtoisten teknisten ratkaisujen toteutusmahdollisuuksia Skibottenissa ja koonnut hankkeen loppuraportin sekä toiminut hankkeen vetäjänä. Projektia on johtanut seuraavista henkilöistä koostunut ohjausryhmä: Hanne Braathen, Storfordin kunnanneuvos, ohjausryhmän puh.joht. John Egil Ottosen, Storfjordin kunnan elinkeinojohtaja Heikki Havanka, Kolarin kunnanjohtaja Leena Lehtoruusu, Muonion kunnanjohtaja Heikki Kauppinen, Muonion elinkeinoasiamies Pentti Keskitalo, Enontekiön kunnanjohtaja Peter Hagström, Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja Asiakkaan puolesta projektista on vastannut Peter Hagström. Kokoukset on tulkattu norjaksi/ruotsiksi ja suomeksi. Loppuraportti on kirjoitettu norjaksi ja käännetty suomeksi. Sen pohjana olevat raportit on laadittu englanniksi, ruotsiksi ja norjaksi. Trondheim/Tromssa/Helsinki/Gävle Terje Norddal Ramboll

4 Kolari radan yhteenveto historialhnen 4 (63) MARKKINAPOTENTJAALI JA MAHDOLLISUUDET 1. YHTEENVETO Hankkeen tausta Skibotten kuvaus Suomen markkinatja Suomen kautta mahdollistuvat markkinat Norjan markkinat Jäämeren rata maailmanlaajuisella kartalla Itämeren Iaivaliikennettä koskevat rajoitukset Kilpailutilanteen arviointi Suositus TAUSTAJATOTEUTUS Toimeksiantajan hanke Jäämeren rata Norjan kansallisen kuljetussuunnitelman perustana Rambollin toteutus JÄÄMERENRATA-LYHYTKUVAUS Muutokset aiempiin raportteihin verrattuna Radan tarkistettu linjaus Norjassa Investointikustannukset SUOMEN JA POHJOIS-RUOTSIN MARKKINAT Tavarankuljetukset Suomen rautatiellä kehitys ja ennuste Kauttakulkuliikenne kontteina Suomen rautateitä pitkin Tavaravirtojen kulku Suomen rautateillä Suomen vienti ja tuonti Mahdollisia uusia tavaravirtoja Suomen mahdollisten tavarakuljetusten yhteenveto NORJAN MARKKINAT Norjasta tulevat ja sinne menevät tavaravirrat Kalan kuljetus ja sen kehitys Kalateollisuuden tulevaisuuden näkymät Kalan kuljetusratkaisut Muu kuin kalateollisuus Lyngenin alueen teollisuus Tromssan-Balsfjordin alueen teollisuus Tromssan muiden alueiden ja Länsi-Ruijan teollisuus Teollisuuden yhteispotentiaali Jätteiden kuljetus Kaasua (LNG) Hammerfestistä Suomen nykyisille markkinoille LNG:n kuljetus junalla Norjan tavarapotentiaalin yhteenveto 36 Rambøll

5 MARKEDSPOTENSIAL OG MULIGHETER 5 (63) 6. MAAILMANLAAJUISET KULJETUSVIRRAT Jäämeren rata maallmanlaajuisessa mittakaavassa Tavaravirrat Venäjä/Kiina-USA/Kanada Kiinan ja USA/Kanadan väliset kuljetusreitit Taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia Vaihtoehtoiset reitit Mahdollisia maailmanlaajuisia virtoja ITÄMEREN LAIVALIIKENTEEN RAJOITUSTEN VAIKUTUS Itämeren jäänmurtokustannukset Itämeren laivojen koot Aluksien polttoaineen rikkipitoisuuksia koskevat IMO-määräykset KILPAILUTILANTEEN KARTOITUS Jäämeren radan kustannusten ja hyötyjen arviointi Laskelmien edellytykset Laskelmien tulokset Tulostenarviointi YHTEENVETO Suomen markkinat Norjan markkinat Maailmanlaajuisten tavaravirtojen markkinat Kilpailevat ratkaisut Suositus 52 LIITTEET VIITTE ET Ramboll

6 6-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHD0LLISUUDET 1. YHTEENVETO 1.1 Hankkeen tausta Kolarin ja Skibottenin välinen Jäämeren rata -hanke on paikallisten ja kansallisten, pohjoisiin alueisiin ja rautateihin Iiittyvien, poliittisten tavoitteiden mukainen. Rovaniemen ja Kirkkoniemen välille ideoitua rataa on myös kutsuttu Jäämeren radaksi. Kutsumme sitä tässä esityksessä Itäiseksi Jäämeren radaksi erotuksena Kolarin ja Skibottenin välisestä Läntisestä Jäämeren radasta. Jälkimmäisestä käytämme jäljempänä pelkästään nimeä Jäämeren rata. Skibotteniin on mahdollista rakentaa satama, jossa laivakoolle ci ole samanlaisia rajoitteita kuin nykyisissä Perämeren satamissa, joiden syväys on korkeintaan metriä. Vähintään metriä syvät satamat soveltuvat parhaiten suurille kuljetusmäärille, kuten malmille, mineraaleille ja muille Iuonnon materiaaleille. Valtameriliikenteessä kulkevien suurten konttilaivojen vaatimukset ovat samat. Suomen rautateiden raideleveys ja muut tekniset järjestelmät sopivat yhteen Venäjän rautatieverkoston kanssa. Kolari- Skibotten rata on suunniteltu suomalaisen rautatieteknilkan mukaisesti. Sen käyttö Suomen rautatieverkostoon liittyen on siitä syystä joustavampaa kuin muiden Norjan/Ruotsin ratojen. Pitkänmatkan kuljetuksia Suomen ja Venäjän ja niiden naapurialueiden väiiiiä voidaan tätä rataa käyttäen kuljettaa tehokkaammin. Paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen on tämän hetken ykkösasioita niin Pohjois Suomessa kuin Pohjois-Norjassakin. Norjassa suuret potentiaalit liittyvät öljyyn ja kalaan. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa on suuria malmi- ja mineraaliesiintymiä. Laivakuljetukset uuden jäättömän Norjan rannikolla sijaitsevan sataman kautta saattavat osoittautua edullisemmiksi määrien kasvaessa. Toimeksiantaja haluaa selvittää markkinapotentiaalia pitemmällä tähtäimellä. 1.2 Skibotten Kolari radan kuvaus Radan ensisijainen käyttötarve on tavarankuljetus. Sen rakentamisen suunnittelun on tästä syystä lähdettävä kuljetusten tarpeista. Rataa voidaan käyttää myös henkilöliikenteeseen, mutta silloin junien maksiminopeus on nom ioo kilometriä tunnissa. Tavarajunat ajavat hitaammin. Nopeus voi pudota jopa 50 km/h. Kolarin ja Skibottenin välinen etäisyys on 312 km. Tavarankuljetukset, varsinkin malminkuljetukset, vaativat raskaita kuljetuksia kestävän radan. Pohjoisissa olosuhteissa vaatimuksena on 750 metriä tal sitä pidemmätjunat, korkeintaan 30 tonnin akselipaino ja junan 12 metrin maksimaalinen metripaino. Junan kokonaispaino vol nousta nom tonnhin, josta tonnia on tavaraa. Radan vaihtoehtoisista toteutuksista, jotka lähtevät junan en painoluokista, on suoritettu arvioita. Kolarin ja Skibottenin välisestä radasta on aiemmin laadittu selvitys. Tähän selvitykseen verrattuna ehdotamme muutosta Skibottenin ja rajan väliselle osuudelle niin, että rata jatkuisi Skibottenissa meren tasoon saakka. Maksimaalinen nousu on asetettu 1,2 prosenttimn koko osuudella, mikä vastaa Norjan rautateitä koskevia vaatimuksia, eikä 1,0 prosenttiin, Ram bon

7 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 7 (63) mikä vaadittaisiin malminkuljetuksille silloin kun junat kiipeävät ylöspäin. Mutta tämä tuskin on ajankohtaista. Suomen puolella maksimaalinen nousu on 1 % Radan investointikustannuksiksi on arvioitu nom 1,6 miljardia Euroa (13 miljardia Norjan kruunua) Suomen puoleisella rataosuudella ja 0,60 miljardia Euroa (5,5 miljardia Norjan kruunua) Norjan puoleisella osuudella Skibottenin konttiterminaali mukaan lukien. Kustannukset eivät sisällä malmiterminaalia ja satamaa. 1.3 Suomen markkinat ja Suomen kautta mahdollistuvat markkinat Suomen rautateiden kuljetusten arvioidaan olevan nom 40 miljoonaa tonnia vuodessa ja niiden odotetaan kasvavan nain 45 miljoonaan tonnhin vuonna Suurimmat tavararyhmät ovat puu/hake, paperi/massa, malmit/mineraalit ja nesteet. Kontteja ja koneita kuljetetaan vain pieniä määriä. Nämä ennusteet perustuvat suurten suomalaisten teollisuusyritysten edustajien haastatteluihin. Nämä odottavat vain vähäisiä tuotannon nousuja (tonneissa mitattuna) ja niiden kautta kasvavia kuljetuksia. Etelä-Suomen kuljetuksia dominoivat sisämaan tavaravirrat. Vienti/tuontivirrat kulkevat yleisimmin Itämeren rannikon eteläisten ja läntisten, nain parinkymmenen sataman kautta. Idästä tuleva kauttakulkuliikenne on ollut mittavaa, jopa 10 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta tämä Ilikenne on supistunut 5 miljoonaan tonnhin vuodessa. Myös konttiliikenne oh vilkasta vuoteen 2006 saakka, mutta Venäjän maksujen muutokset pysäyttivät tämän Iiikenteen lähes kokonaan. Venäjä toteuttaa aikoo laajentaa satamiaan voimakkaasti, erityisesti Pietarin satamaa varten on olemassa suuret suunnitelmat. Suomen ja Venäjän välisen kauttakulkuliikenteen ennustetaan vähenevän entisestään. Ruotsin ja Suomen välinen rautatiehiikenne on ollut melko vähäistä. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Suomen ja muiden mantereiden välinen, valtamerten yli liikkuva tavaravirta on vähäinen. Nämä tavarat kuljetetaan Euroopan suurten napojen, esimerkiksi Rotterdamin kautta. Malmi on suurin potentiaahi Suomen pohjoisissa osissa. Se on myös Kolari Skibotten- radan suurin Suomen markkinoihla oleva mahdohlisuus. En puolilla Pohjois-Suomea on tunnistettu merkittäviä malmi- ja mineraaliesiintymiä. Kahdella paikkakunnilla on meneillään konkreettiset suunnitelmat suurten määrien hyödyntämiseen, Kolarissa ja sen ruotsalaisessa naapurikunnassa Pajalassa, aiotaan käynnistää rautamalmin tuotanto ja Soklissa Venäjän rajahla fosfaatin louhinta. Tämän seurauksena suunnitellaan rautamalmin kuljettamista Narvikin ja Perämeren satamien kautta. Fosfaatti kuljetetaan jalostettavaksi Venäjän puolehle. Pohjois-Suomen maaperässä on useita tunnettuja malmi- ja mmneraahiesiintymiä, joita ei toistaiseksi ole kartoitettu hyödyntämismielessä. Niiden osalta kehitystä on mahdotonta ennustaa. Mutta mahdohliset volyymit saattavat alla suuria miljoonan tonnin vuotuiset määrät tekevät Jäämeren radasta mielenkiintoisen kuljetusvaihtoehdon. RambøII

8 8-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 1.4 Norjan markkinat Tromssan ja Ruijan alueiden molempiin suuntiin kuljetettava tavaramäärä on nom 9 miljoonaa tonnia vuodessa. Puu- ja muu irtotavara on nom 5 miljoonaa tonnia, kala 1 miljoonaa tonnia ja jalostettu tavara nom 3 miljoonaa tonnia. Vain osa tästä tavarasta kulkee ]äämeren radan mahdollisuuksien kannalta mielenkiintoiseen suuntaan, maksimissaan 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Rajan ylittävät kuorma-autokuljetukset, valtatie E8 :aa pitkin Skibottenin kautta, ovat arviolta nom 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Venäjälle kuljetetaan kalaa nom 0,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kalatalous on kasvava ala Norjassa. Idän suuntaisen viennin odotetaan alan toimijoicten haastattelujen perusteella kasvavan. Jäämeren radan osuudeksi voidaan arvioida nom 0,2-0,5 miljoonaa tonnia tästä kuljetuksesta. Ruijassa ja Pohjois-Norjassa on suhteellisen vähän teollisuutta, joilla on rajanylisiä kuljetuksia Suomen/Venäjän välillä. Tunnistettu potentiaali on Jäämeren radan osalta nom tonnia. LNG:n eli nesteytetyn kaasun kuljetuksia on myös arvioltu yhtenä mahdollisuutena. Kaasun markkinamahdollisuudet Norjasta Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin arvioldaan melko vähäisiksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Erittäin pitkällä tähtäimellä saattaa tapahtua muutoksia, jotka voivat vaikuttaa toiseen suuntaan. Rautatiekuljetukset eivät kuitenkaan ole ensisijainen kuljetustapa. Norjan ja muun maailman väliset mahdolliset kuljetukset Jäämeren rataa pitkin ovat arviolta tonnia. 1.5 Jäämeren rata maallmanlaajuisella kartalla Kolarin ja Skibottenin välinen ]äämeren rata voi olla osa Pohjois-Skandinavian, Venäjän ja Kiinan ja USA:n ja Kanadan itärannikon välistä kuljetusreittiä. Tämä reitti muodostuisi Amerikan itärannikon satamien ja Pohjois-Norjan rannikolla sijaitsevan Skibottenin jäättömän sataman välisistä laivakuljetuksista ja Skibottenin Venäjän/Kimnan välisistä rautatiekuljetuksista, suureksi osaksi Venäjän rautateitä pitkin. Kansamnvälinen rautatieunioni on selvittänyt edellä kuvatun kuljetusreitin, nimn kutsutun Northern East-West Corridorin (NEW) kustannuksia, mutta käyttänyt Murmanskia ja Narvikia eurooppalaismna satamavaihtoehtomna.. Kolarin ja Skibottenin välisen radan suunniteltu tekninen standardi sopli yhteen Suomen ja Venäjän rautateiden kanssa. Yhtenäinen junaliikenne on siten mahdollista. Sitä kautta rata on lähtökohtaisesti kiinnostava kuljetuksille, joiden toinen päätepiste on USA/Kanadassa ja toinen Suomessa, Venäjällä ja kauempana idässä. USA:n vienti Venäjälle on pientä, vain 1,5 miljoonaa tonnia vuonna Tuonti on huomattavasti suurempaa, ja se on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2010 sen suuruus oh 40 miljoonaa tonnia, koostuen pääasiassa erilaisista öljytuotteista. Ram bø II

9 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 9 (63) USA:n vienti Kilnaan an merkittävää. Vuanna 2010 se all kasvanut 73 miljoanaan tanniin ja cli siten suurempi kuin tuanti Kilnasta, joka all 54 miljaanaa tannia. Erilaiset valmistavarat muodastavat suuren asan kuljetuksista malemplin suuntiin. Tåmä merkitsee, että tavara kuljetetaan suureksi osaksi kanteissa. Kysymyksessä ovat myös tavarat, jaille lyhyt kuljetusaika on usein tärkeä. Rautatiekuljetukset voivat alla mielenklintainen vaihtoehta, jas ne napeuttavat matkaa. Kilnan länsiasien ja USA:n välillä kuljetus Euraapan satamien ja Atlantin valtameren yli an perlaatteessa napein reitti, mutta vain muutamaa päivää napeampi (18 verrattuna 21 päivään) kuin Kilnan itärannikan ja Amerikan länsirannikan välinen Tyynen valtameren yli kulkeva reitti. Suurin asa Klinan tuotannasta ja kulutuksesta sijaitsee nhin lähellä Tyynen valtameren rannikkaa, etta kuljetukset sen ja Pahjais-Amerikan itärannikan välillä avat Euraapan satamien kautta pidemmät, hitaammat, kalliimmat ja useampia rajanylityksiä sisältävät. Arviaimme Kiinan ja USA/Kanadan väliset NEW-mallin kuljetukset hyvin pieneksi rna hd all isu ud e ksi. Jas USA:n/Kanadan ja Venäjän välinen kauppa vilkastuu ja kehittyy valyymiltaän suuremmaksi sisältäen enemmän pualivalmisteita, vaivat kanttikuljetukset Kalari Skibatten -rataa pitkin nausta klinnastavaksi vaihtaehdaksi. Kilpailijaina vaidaan pitää Venäjän satamien kautta tapahtuvia kuljetuksia, kaska satamien, varsinkin Murmanskin ja Pietarin satamien, laajennuksia suunnitellaan. 1.6 Itämeren Iaivaliikennettä koskevat rajoitukset Itämeren jäätilanne el madernien jäänmurtajien ansiasta ole laivalilkenteelle kovin suuri angelma. Suomi käyttää tähän tarkaitukseen vuasittain nain 30 miljaanaa euraa (240 miljaanaa narjan kruunua). Laivallikenteen muutakset vaikuttavat näihin kustannuksiln jankin verran, mutta kavin suurista summista ej ole kyse. Lisäkustannukset 5 miljaanan malmitannin asalta olisivat vuadessa nain 2 miljoanaa euraa (16 milj. narjan kruunua). Itämeren sisäasien satamat vaivat attaa vastaan laivaja, jaiden syväys an metriä. Tämä merkitsee aluksia, jaiden lastauskapasiteetti an tannia. Pietarin satarna vai attaa vastaan laivaja, jaiden syväys an lähes 15 metriä. Euraapan liikenteessä tämä merkitsee mahdollisuutta käyttää suurempia laivaja kuin ne mitä tällä hetkellä yleensä käytetään. Valtameriliikenteessä käytettäville suuremmille laivaille syväys voi alla Ilian pieni. Esimerkiksi Göteborgin satarnalaitureiden syväys an lähes 20,5 metriä. Uudet, palttoaineiden rikkipitaisuuksia kaskevat, säännöt merkitsevät laivakuljetusten kustannusten nausua, varsinkin niillä alueilla, joita tiukemrnat säännöt kaskevat. Näitä aluelta avat muun muassa Itämeri ja Pahjanmeri 62 asteen eteläpualella ja Englannin kanaalin pahjoispuolella. Maakuljetukset voivat tästä syystä tulla yleisesti attaen klinnastavammiksi, mutta Jäämeren radalle näillä tavaramäärillä an tuskin käytännön merkitystä. 1.7 Kilpailutilanteen arviointi Jäämeren radan kilpailijoiden arviainti analyysi perustuu tunnetuimpaan oletettuun tavaravirtaan, eli Kolari/Pajala-alueen rautamalmin kuljetukseen valtameren toisella pualilla sijaitseviln kahteisiin. Lähtökohtana an 10 miljoonan tannin vuotuiset kuljetukset. Suuri osa Ram bøii

10 1O-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET tästä volyymistä an rautamalmia, mutta mukana ovat myös muita Narjan, Suamen ja Venäjän markkinailta tulevia kuljetuksia. Kalari/Pajalasta Svappavaaraan, ja siellä Narvikiin Malmirataan yhdistyvä uusi rata an kilpaileva vaihtaehta. Toinen vaihtoehta on Rovaniemen ja Kirkkoniemen välinen rata, joka haarautuisi Sadankylästä Kalariin. Kuljetuksien tonnihinta Kolarista satamaan riippuu suureksi asaksi radan aminaisuuksista (akselipainasta, junan metripainasta, junan pituuksista ym.) ja kuljetusmatkasta. Jos lähtökohtana on saman standardin omaava rata, muodostuu kuljetusmatkojen era ratkaisevaksi. Rautatien pituus Kolarista Narvikiin alisi nain 340 km, Skibotteniin 315 km ja Kirkkaniemeen nain 510 km. Malminkuljetukset parhaimmalla ratatyypillä tulevat edullisimmiksi Skibotteniin (ratamaksuja ja kiskajen kulutusta lukuun attamatta) eli 2,29 euroa tannia kohti ( nain 18 Norjan kruunua). Halvin Narvik-vaihtoehto maksaisi 2,44 euroa tonnilta (nain 20 narjan kruunua). Kirkkoniemi-vaihtaehta alisi ainakin 50 prasenttia kalliimpi. Suamen ratamaksut ovat korkeammat kuin Ruotsin. Narvik-vaihtaehta an nämä huomioon attaen edullisin. Laivakuljetukset Amerikkaan ja Euraoppaan/Aasiaan/Afrikkaan ovat lyhyimmät Narvikista. Skibottenista matka pitenee nain 110 kilametrillä ja Euraappaan/Aasiaan/Afrikkaan nain 270 kilametrillä. Kirkkaniemestä matka an nain 360 km ja vastaavasti 500 km pitempi. Kalari -.Skibatten -radan investaintitarve an 2,5 miljardia euraa (19,6 miljardia narjan ja 21,8 miljardia Ruatsin kruunua). Saman standardin amaava rata Kalarista Narvikiin maksaisi 1,0 miljardia euraa (8,1 miljardia narjan ja 9,0 ruatsin kruunua). (sähkökäyttö malemmilla radailla savitettu raskaimmille 750 metriä pitkille junille). Kuljetukset tulevat kakanaisuuclessaan kustannuksiltaan alhaisimmiksi Narvikin ja karkeimmiksi Kirkkaniemen kautta. 1.8 Suositus Emme ale tunnistaneet niin suuria tavaravirtaja, että ne riittäisivät Jäämeren radan investainnin perustaksi. Suurin tunnettu mahdallinen tavaramäärä an Palajan rautamalmi ( Ruatsissa Kalarin lähellä), mutta kyseinen taimija pitää Narvikin vaihtaehtaa mielenkiintaisimpana, ainakin Iyhyellä tähtäimellä. Venäjän talauden myönteinen kehitys ja jäsenyys WTO:ssa vai merkitä Venäjän ja Länsi Euraapan/USA:n välisen kaupankäynnin huomattavaa kasvua. Tämä vai johtaa uusien kuljetusratkaisujen harkitsemiseen. Pahjais-Venäjän öljy- ja kaasuvarajen hyödyntäminen vai herättää tarpeen luada napeat ja tehakkaat yhteydet alueen ja Pahjois-Narjan teallisuuden väl ilie. ]äämeren rata vai pitemmällä tähtäimellä alla mielenkiintainen vaihtaehta uusien malmi- ja mineraaliesiintymien kuljetuksille. Edellytyksenä an vähintään 10 miljaanan tannin kuljetustarve. Siinä tapauksessa Jäämeren rata an yhteiskuntataloudellisesti kannattava investointi. RambøII

11 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 11 (63) 2. TAUSTA JA TOTEUTUS 2.1 Toimeksiantajan hanke Kolarin ja Skbottenn välinen Jäämeren rata -hanke on paikallisten ja kansallisten pohjoisiin alueisiin ja rautateihin Iiittyvien poliittisten tavoitteiden mukainen. Kutsumme sitä tässä esityksessä Itäiseksi ]äämeren radaksi erotuksena Kolarin ja Skibottenin välisestä Läntisestä Jäämeren radasta. Jälkimmäisestä käytämme jäljempänä pelkästään nimeä Jäämeren rata. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa on laajoja malmiesiintymiä. Näistä yhden, Ruotsin Pajalassa sijaitsevan eslintymän, hyödyntäminen on käynnistetty äskettäin. Malmin kuljetus tältä kaivokselta aiotaan suorittaa alkumatkasta kuorma-autoilla ja edelleen rautateitse Narvikiln ja sieltä eteenpäin laivalla. Mutta kuljetusmäärien mahdollisesti kasvaessa saattaa toinen kuljetusreitti uuden Norjassa sijaitsevan, ympäri vuoden sulana pysyvän sataman kautta tulla edullisemmaksi. Tämä satama el myöskään asettaisi rajoituksia laivojen koolle, toisin kuin Perämeren satamat. Malmin, mineraalien ja muiden Iuonnonvarojen kuljetus Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista muodostaa Jäämeren radan ensisijaiset markkinat. Toimeksiantaja toivoo näiden mahdollisuuksien kartoittamista pitkällä tähtäimellä. Jäämeren rata on suunniteltu toteutettavaksi suomalaisen tekniikan mukaisesti niin raideleveyden kuin automaation jne. osalta. TälIä tavoin varmistetaan junien mahdollisuus jatkaa muualle Suomeen, ja Venäjälle ja sieltä edelleen Kiinaan ja muihin Venäjän lähinaapureihin, ja vastaavasti sieltä Jäämeren radalle. Tämä laajentaa Jäämeren rataa pitkin, kumpaankin suuntaan kuljetettavien, tavaroiden markkinamahdollisuuksia. Tällaisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja konkretisointi on tärkeä osa hanketta. Rautatie ja Skibottenin satama luovat alvan uudet mahdollisuudet uusien yritysten perustamiseen ja elinkeinoelämän kehittämiseen niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tällaisten vaikutusten laajuus on myös tärkeä huomioon otettava seikka. Jäämeren radan rakentaminen on erittäln suuri hanke, ja sen rakentamispäätös vaatil hyvät perusteet, ja päätöksen perustana olevien arvioiden ja analyysien tukevaa jalkauttamista. Tämä koskee ennen kaikkea elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle koituvien hyötyjen konkretisointia. Toimeksiantajan toiveena on avoin selvitysprosessi, joka mahdollistaa monien asiasta kiinnostuneiden tahojen mukana olon ja työhön osallistumisen. Samoista tavaravirroista enemmän tal vähemmän kilpailevia hankkeita ja ratkaisuja on myös olemassa. Tässä raportissa on analysoitava ja esitettävä Jäämeren radan mahdollisuudet ja edut näihin ratkaisuihin verrattuna. Investointikustannukset arvioitiin vuonna 2009 valmistuneessa selvityksessä 23 miljardiin Norjan kruunuun. Radan tuomien mahdollisten hyötyjen alustavan arvion perusteella investointi on Iiian suuri, jotta se voitaisiin esittää realistisena hankkeena Suomen priorisointiprosesseissa. Mahdollisuuksia investointikustannusten supistamiseen kannattaa harkita. Tämä voidaan tehdä Ram bø II

12 12-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET sovittamalla standardivaatimukset maksukykyisimpien kuljetusvirtojen tarpeiden mukaisiksi. Rautamalmi on tällä hetkellä tiedossa oleva suuri tavaramäärä, jonka kuljetukset tllä radalla voivat mahdollistua ja siksi kannattaa arvioida standardin sovittamista sen kuljetustarpeeseen. 2.2 Jäämeren rata Norjan kansallisen kuljetussuunnitelman perustana Pohjoisten alueiden infrastruktuurista on laadittu raportti Norjan kansallisen kuljetussuunnitelman yhteydessä (liite 6). Tässä raportissa käsitellään useita vaihtoehtoisia rautatiehankkeita, joista Jäämeren rata on yksi. Kuva 1 esittää raportin en vaihtoehtoja. Nye baneposjekt: Nadområdene Irbi. r,hara, 13 slr f:rri3r Iod4icoup Å fl ir br r rrrrr Kuva 1 Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen vaihtoehtoisia rautatiehankkeita. TØI (Kuljetusekonomian instituutti) on arvioinut Jäämeren radan mahdolliset tavaramäärät vuonna 2040 tämän päivän tilanteeseen ja suurempaan kasvuun perustuvan skenaarioon perustuen. Arvioitu tavaramäärä on alle 200 tuhatta tonnia vuodessa, mutta tässä määrässä el ole otettu huomioon uusien kaivostoimintojen käynnistämistä Suomessa, mikä voisi merkitä aivan toisia lukuja. Norjan kuljetusalan en liikennemuotojen selvitys tekee seuraavan johtopäätöksen Jäämeren radasta: Meillä ej ole tietoa siitä, miten muut maat näkevät radan tuomat mahdollisuudet. Norjan tavaravirtoihin perustuen tällä ratavaihtoehdolla on mielestämme rajalliset markkinamahdollisuudet. Suomen rataverkkoon kytkentä saattaa merkitä synergiaetuja, joita laskentamallit eivät pysty huomioimaan. Suomi on kertonut suunnitelmistaan selvittää Pohjois Suomen uusia rautatieratkaisuja vuonna Oletamme, etta Suomi arvioi tämän radan yhdessä muiden ratavaihtoehtojen kanssa omien tarpeidensa ja intressiensä mukaisesti. On luonnollista, että Norjan liikenneviranomaiset seuraavat kehitystä tiiviisti ja tekevät yhteistyötä Suomen viranomaisten kanssa tulevaisuuden liikenne- ja logistlikkaratkaisuja punnitessaan. Ramboll

13 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 13 (63) 2.3 Rambollin toteutus Rautatieratkaisumallien muutokset ja niiden kustannuslaskelmat on tehty tavanmukaisena insinöörityönä tutkimalla ratalinjauksia kartalta ja Iuonnostelemalla ratkaisuja yleistasolla. Tarkoituksena on ollut tunnistaa tärkeitä elementtejä /(maan päällinen rautatie, tunnelit, sillat, risteävät radat), joita voidaan käyttää kustannuslaskelmien perustana. Lähtökohtana on käytetty Norjan kokemuksiin perustuvia lukuja Norjan puolelle sijoittuvan radan osalta ja Suomen/Ruotsin lukuja Suomeen sijoittuvalla rataosuudella. Suomen puoleisen radan osalta on hyödynnetty SWECO:n aiemman raportrn perustietoja. Norjan puolella radalle on piirretty uusi linjaus. Suomen markkinaselvitys perustuu Suomen rautatiekuljetusten markkinatietoihin, jotka Ramboll Finland on saanut Suomen rautateiden ennusteesta, joka ulottuu vuoteen Tämä on virallinen, Suomen Lilkenneviraston rautatieosaston laatima ennuste, joka valmistui marraskuussa Jäämeren rataa koskeva analyysi perustuu tämän raportin laajaan aineistoon, jota on täydennetty uusilla haastatteluilla ja avoimista Iähteistä saatavalla tiedolla (kirjallisuus, Internet, medla). Norjan markkinatilanteen kartoituksessa on käytetty samoja menetelmiä kuin Suomen selvityksessä, avainyrityksiä on haastateltu ja selvitetty, miten ne suhtautuvat radan mahdollisuuksiin markkinoilla. Haastatellut yritykset toimivat Ruijan ja Tromssan Iääneissä. Kalastusteollisuutta on analysoitu erikseen, ja tässä yhteydessä käytettävänä on ollut laaja, avoimista lähteistä saatavilla oleva aineisto. Maailmanlaajuisten kuljetusten osalta selvitys perustuu suurilta osin Narvikin Liikennekehityksen (Transportutvikling i Narvik) Kansanväliselle rautatieliitolle (UIC) laatimiin raportteihin. Norjan ratavirasto on luovuttanut nämä raportit käyttöömme. RambøII

14 14-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHD0LLrsuuDET 3. JÄÄMEREN RATA - LYHYT KUVAUS 3.1 Muutokset aiempiin raportteihin verrattuna Radan tekninen ratkaisu ja investointikustannukset on arvioitu SWECO:n toimesta (viite 5). Laskelmien perustana on radan mitoittaminen km/tuntinopeudelle, 35 tonnin akselipainolle ja sähköistykselle, sekä 1,0 %:n maksiminousulle. Raportissa päädytään 21 miljardin Norjan kruunun investointikustannukseen ennen arvonhisäveroa. Lisäraide konttisatamaan sisältyy tähän kustannukseen. Suomen puoleinen osuus maksaisi 15,5 miljardia Norjan kruunua. Lisäksi tulevat malmisataman rakennuskustannukset, jotka on arvioitu 2,3 miljardiin Norjan kruunuun ennen arvonlisäveroa. Edellytyksenä on, että koko rata Kolarin ja Skibottenin välillä rakennetaan suomalaisella (ja venäläisellä) raideleveydellä. SWECO:n lähtökohtana ovat olleet suhteellisen korkeat tekniset, parha[ta nykyisin rakennettavia ratoja vastaavat, vaatimukset. Nämä perustuivat suurempaan liikennemäärään, kuin mitä me nyt arvioimme realistiseksi odotukseksi. Tämän radan kuljetusperusta on alussa marginaalinen. Siksi haluamme arvioida yksinkertaisemman, raskaalle tavaraliikenteelle suunnitellun radan vaikutuksia, emmekä keskity lainkaan nopean henkilöllikenteen ratavaatimuksiin. Suomesta Norjan Kirkkoniemeen menevää rataa on hahmoteltu vaihtoehtona Kolari-Skibottenin Jäämeren radalle. Myös sille radalle on suunniteltu yksinkertaisempi, tavarakuljetusten vaatima standardi. Norjan/Suomen rajan ja Jäämeren, eli Kilpisjärven ja Skibottenin välillä SWECO:n suunnitteleman radan profilli nousisi korkeintaan 1,0 %, ja rata kulkisi mahdollisimman suoraa linjaa. Tässä ratkaisussa rata tulisi Skibotteniin 100 metriä meren pinnan yläpuolella. Malminkuljetusten kannalta ratkaisu vol olla hyvä, mutta se el ole käytännöllinen muita tavaravirtoja ajatellen. Meren rantaan pääseminen edellyttää, että rata rakennetaan suurimmaksi osaksi tunturin sisällä kulkevaan spiraaliin ja siitä edelleen terminaaliln, joka sijaitsisi Falsnesoddenin eteläpuolella. Konttiterminaalin suunniteltu sijainti el ole teknisesti toimiva ilman erittäin suuria kustannuksia. Tähän kohtaan suunniteltu alue olisi maatäytön jälkeen nom metriä pitkä ja 100 metriä leveä eli kokonaispinta-alaltaan nom 70 hehtaaria. Jos vastaanotettava tavaramäärä on esimerkiksi TEU vuodessa (nykylnen määrä Narvikissa), arvioimme tilantarpeen olevan nom hehtaaria ja vaakasuoran rataosuuden tarpeen vähintään 2 kilometriä. Puolet tästä radasta vol tarvittaessa olla kaarretta. Topografisesti tällainen alue on mahdollista perustaa Skibotten-joen suualueen etelänpuoleiselle rannalle. Tämä on suojeltua luontoaluetta. Siitä huolimatta haluamme esittää, millaiselta konttiterminaali tällä alueella voisi näyttää. Perustana ovat seuraavat muuttujat, samat kuin kaikissa laskelmissamme: Jyrkin nousu 1,2 % (vaikuttaa veturin vetokykytarpeeseen ja siten junan painoon) Kaarteiden säde > 1000 metriä, poikkeuksellisesti 600 metriä, pienet säteet vaikuttavat negatiivisesti kulutukseen ja ylläpitoon. Dieselkäyttömnen. Merkmnantojärjestelmä EU-vaatimusten mukainen (ERTMS-järjestelmä). kohtausraide, jossa kaksi raidetta joka 30 km. Kohtausraide, jossa 3 raidetta joka 60 km. Sillat rakennetaan 35 tonnin akselipamnolle ja 12 tonnin metripamnolle. Ram bcli

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

JÄÄMEREN RATA SELVITYS RAUTATIE KOLARI SKIBOTTEN

JÄÄMEREN RATA SELVITYS RAUTATIE KOLARI SKIBOTTEN JÄÄMEREN RATA SELVITYS RAUTATIE KOLARI SKIBOTTEN RAPORTTI Jäämeren radan esihanke Raportti nro.: 1-2009 Tehtävä nro.: 507240 Päiävys: 19.06.2009 Asiakas: Storfjordin kunta SELVITYS JÄÄMEREN RATA, RAUTATIE

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ

ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU ERI LIIKENNEMUOTOJEN OSUUS EU:N SATAMISTA LÄHTEVÄSTÄ JA NIIHIN TULEVASTA TAVARALIIKENTEESTÄ YHTEENVETO Tiivistelmä

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?

MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA? SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE: MIKSI EU:SSA TOIMIVAT RAHTAAJAT VALITSEVAT MIELUUMMIN KUORMA- AUTOT JUNIEN SIJASTA?

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot