-il »:2 I-1 I-1 1-I I-1. (jbj I-1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-il »:2 I-1 I-1 1-I I-1. (jbj I-1"

Transkriptio

1 z x 0 11 z I-1 2»1 -il»:2 I-1 22 I-1 (jbj c Fr -I 0 -I Fn 2 -I 1-I»1»1 1 I-1 -I

2 markkinapotentiaali 2 (63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET Toimeksiantaja: Toimeksianto: Jämeren reta Asiakirjan nro.: 4 Tiedoston nimi: _Rapl4_finsk.docx ja mahdollisuudet Tarkastus O 1 Päiväys Laatija Terje Norddal Terje Norddal Tarkastaja Toimeksiantaja Jukka Siren Hyväksyjä Terje Norddal Terje Norddal Kuvaus Raportin versio 1 Raportin versio 2 Tarkastuksen yhteenveto Tarkastus Päiväys Tarkastuksen kohde Loppuraportin uonnos versio 1. Loppuraportti RambøII Mellomila 79 P.b Sluppen NO-7493 TRONDHEIM T F Rambøll

3 MARKEDSPOTENSIAL OG MULIGHETER 3 (63) JOHDANTO Tämä raportti on laadittu Tornionlaakson Neuvoston toimeksiannosta yhteistyössä Storfjordin, Enontekiön, Muonion ja Kolarin kuntien kanssa. Se on rahoitettu EU/E0S:n Interreg-ohjelman tuella. Tätä ennen on toteutettu Suomen Kolarin ja Norjan Skibottenin välisen radan linjausta ja sen kustannuksia koskeva selvitys. Mahdollisista kuljetusmääristä ja muista hyödyistä on myös laadittu karkea arvio. Radasta on tehty tekninen suunnitelma ja investointikustannuslaskelma. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää yksityiskohtaisemmin, mitä markkinamahdollisuuksia radalla on sekä konkretisoida sen vaikutuksia elinkeinoelämälle, niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. Selvityksen laadintatavan on toivottu edesauttavan verkostojen rakentamista mahdollisten toimijoiden ja asiantuntijatahojen välille. Ramboll on saanut tehtäväkseen edellä mainitun työn suorittamisen. Rambøll Norge on ollut koordinointivastuussa ja laatinut loppuraportin. Nils Arne Johnsenin tehtävänä on ollut selvittää mahdollisuuksia Norjan markkinoilla. Jukka Siren on analysoinut radan mahdollisuuksia Suomen markkinoilla sekä muita tämän radan kanssa kilpailevia vaihtoehtoja, John McDaniel ja Yvonne Svanfelt ovat analysoineet mahdollisia Venäjältä ja Klinasta tulevia sekä sinne meneviä tavaravirtoja, Gösta Johnsson on arvioinut vaihtoehtoisten toteutusratkaisujen taloudellisia vaikutuksia kun taas Terje Norddal on analysoinut vaihtoehtoisten teknisten ratkaisujen toteutusmahdollisuuksia Skibottenissa ja koonnut hankkeen loppuraportin sekä toiminut hankkeen vetäjänä. Projektia on johtanut seuraavista henkilöistä koostunut ohjausryhmä: Hanne Braathen, Storfordin kunnanneuvos, ohjausryhmän puh.joht. John Egil Ottosen, Storfjordin kunnan elinkeinojohtaja Heikki Havanka, Kolarin kunnanjohtaja Leena Lehtoruusu, Muonion kunnanjohtaja Heikki Kauppinen, Muonion elinkeinoasiamies Pentti Keskitalo, Enontekiön kunnanjohtaja Peter Hagström, Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja Asiakkaan puolesta projektista on vastannut Peter Hagström. Kokoukset on tulkattu norjaksi/ruotsiksi ja suomeksi. Loppuraportti on kirjoitettu norjaksi ja käännetty suomeksi. Sen pohjana olevat raportit on laadittu englanniksi, ruotsiksi ja norjaksi. Trondheim/Tromssa/Helsinki/Gävle Terje Norddal Ramboll

4 Kolari radan yhteenveto historialhnen 4 (63) MARKKINAPOTENTJAALI JA MAHDOLLISUUDET 1. YHTEENVETO Hankkeen tausta Skibotten kuvaus Suomen markkinatja Suomen kautta mahdollistuvat markkinat Norjan markkinat Jäämeren rata maailmanlaajuisella kartalla Itämeren Iaivaliikennettä koskevat rajoitukset Kilpailutilanteen arviointi Suositus TAUSTAJATOTEUTUS Toimeksiantajan hanke Jäämeren rata Norjan kansallisen kuljetussuunnitelman perustana Rambollin toteutus JÄÄMERENRATA-LYHYTKUVAUS Muutokset aiempiin raportteihin verrattuna Radan tarkistettu linjaus Norjassa Investointikustannukset SUOMEN JA POHJOIS-RUOTSIN MARKKINAT Tavarankuljetukset Suomen rautatiellä kehitys ja ennuste Kauttakulkuliikenne kontteina Suomen rautateitä pitkin Tavaravirtojen kulku Suomen rautateillä Suomen vienti ja tuonti Mahdollisia uusia tavaravirtoja Suomen mahdollisten tavarakuljetusten yhteenveto NORJAN MARKKINAT Norjasta tulevat ja sinne menevät tavaravirrat Kalan kuljetus ja sen kehitys Kalateollisuuden tulevaisuuden näkymät Kalan kuljetusratkaisut Muu kuin kalateollisuus Lyngenin alueen teollisuus Tromssan-Balsfjordin alueen teollisuus Tromssan muiden alueiden ja Länsi-Ruijan teollisuus Teollisuuden yhteispotentiaali Jätteiden kuljetus Kaasua (LNG) Hammerfestistä Suomen nykyisille markkinoille LNG:n kuljetus junalla Norjan tavarapotentiaalin yhteenveto 36 Rambøll

5 MARKEDSPOTENSIAL OG MULIGHETER 5 (63) 6. MAAILMANLAAJUISET KULJETUSVIRRAT Jäämeren rata maallmanlaajuisessa mittakaavassa Tavaravirrat Venäjä/Kiina-USA/Kanada Kiinan ja USA/Kanadan väliset kuljetusreitit Taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia Vaihtoehtoiset reitit Mahdollisia maailmanlaajuisia virtoja ITÄMEREN LAIVALIIKENTEEN RAJOITUSTEN VAIKUTUS Itämeren jäänmurtokustannukset Itämeren laivojen koot Aluksien polttoaineen rikkipitoisuuksia koskevat IMO-määräykset KILPAILUTILANTEEN KARTOITUS Jäämeren radan kustannusten ja hyötyjen arviointi Laskelmien edellytykset Laskelmien tulokset Tulostenarviointi YHTEENVETO Suomen markkinat Norjan markkinat Maailmanlaajuisten tavaravirtojen markkinat Kilpailevat ratkaisut Suositus 52 LIITTEET VIITTE ET Ramboll

6 6-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHD0LLISUUDET 1. YHTEENVETO 1.1 Hankkeen tausta Kolarin ja Skibottenin välinen Jäämeren rata -hanke on paikallisten ja kansallisten, pohjoisiin alueisiin ja rautateihin Iiittyvien, poliittisten tavoitteiden mukainen. Rovaniemen ja Kirkkoniemen välille ideoitua rataa on myös kutsuttu Jäämeren radaksi. Kutsumme sitä tässä esityksessä Itäiseksi Jäämeren radaksi erotuksena Kolarin ja Skibottenin välisestä Läntisestä Jäämeren radasta. Jälkimmäisestä käytämme jäljempänä pelkästään nimeä Jäämeren rata. Skibotteniin on mahdollista rakentaa satama, jossa laivakoolle ci ole samanlaisia rajoitteita kuin nykyisissä Perämeren satamissa, joiden syväys on korkeintaan metriä. Vähintään metriä syvät satamat soveltuvat parhaiten suurille kuljetusmäärille, kuten malmille, mineraaleille ja muille Iuonnon materiaaleille. Valtameriliikenteessä kulkevien suurten konttilaivojen vaatimukset ovat samat. Suomen rautateiden raideleveys ja muut tekniset järjestelmät sopivat yhteen Venäjän rautatieverkoston kanssa. Kolari- Skibotten rata on suunniteltu suomalaisen rautatieteknilkan mukaisesti. Sen käyttö Suomen rautatieverkostoon liittyen on siitä syystä joustavampaa kuin muiden Norjan/Ruotsin ratojen. Pitkänmatkan kuljetuksia Suomen ja Venäjän ja niiden naapurialueiden väiiiiä voidaan tätä rataa käyttäen kuljettaa tehokkaammin. Paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen on tämän hetken ykkösasioita niin Pohjois Suomessa kuin Pohjois-Norjassakin. Norjassa suuret potentiaalit liittyvät öljyyn ja kalaan. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa on suuria malmi- ja mineraaliesiintymiä. Laivakuljetukset uuden jäättömän Norjan rannikolla sijaitsevan sataman kautta saattavat osoittautua edullisemmiksi määrien kasvaessa. Toimeksiantaja haluaa selvittää markkinapotentiaalia pitemmällä tähtäimellä. 1.2 Skibotten Kolari radan kuvaus Radan ensisijainen käyttötarve on tavarankuljetus. Sen rakentamisen suunnittelun on tästä syystä lähdettävä kuljetusten tarpeista. Rataa voidaan käyttää myös henkilöliikenteeseen, mutta silloin junien maksiminopeus on nom ioo kilometriä tunnissa. Tavarajunat ajavat hitaammin. Nopeus voi pudota jopa 50 km/h. Kolarin ja Skibottenin välinen etäisyys on 312 km. Tavarankuljetukset, varsinkin malminkuljetukset, vaativat raskaita kuljetuksia kestävän radan. Pohjoisissa olosuhteissa vaatimuksena on 750 metriä tal sitä pidemmätjunat, korkeintaan 30 tonnin akselipaino ja junan 12 metrin maksimaalinen metripaino. Junan kokonaispaino vol nousta nom tonnhin, josta tonnia on tavaraa. Radan vaihtoehtoisista toteutuksista, jotka lähtevät junan en painoluokista, on suoritettu arvioita. Kolarin ja Skibottenin välisestä radasta on aiemmin laadittu selvitys. Tähän selvitykseen verrattuna ehdotamme muutosta Skibottenin ja rajan väliselle osuudelle niin, että rata jatkuisi Skibottenissa meren tasoon saakka. Maksimaalinen nousu on asetettu 1,2 prosenttimn koko osuudella, mikä vastaa Norjan rautateitä koskevia vaatimuksia, eikä 1,0 prosenttiin, Ram bon

7 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 7 (63) mikä vaadittaisiin malminkuljetuksille silloin kun junat kiipeävät ylöspäin. Mutta tämä tuskin on ajankohtaista. Suomen puolella maksimaalinen nousu on 1 % Radan investointikustannuksiksi on arvioitu nom 1,6 miljardia Euroa (13 miljardia Norjan kruunua) Suomen puoleisella rataosuudella ja 0,60 miljardia Euroa (5,5 miljardia Norjan kruunua) Norjan puoleisella osuudella Skibottenin konttiterminaali mukaan lukien. Kustannukset eivät sisällä malmiterminaalia ja satamaa. 1.3 Suomen markkinat ja Suomen kautta mahdollistuvat markkinat Suomen rautateiden kuljetusten arvioidaan olevan nom 40 miljoonaa tonnia vuodessa ja niiden odotetaan kasvavan nain 45 miljoonaan tonnhin vuonna Suurimmat tavararyhmät ovat puu/hake, paperi/massa, malmit/mineraalit ja nesteet. Kontteja ja koneita kuljetetaan vain pieniä määriä. Nämä ennusteet perustuvat suurten suomalaisten teollisuusyritysten edustajien haastatteluihin. Nämä odottavat vain vähäisiä tuotannon nousuja (tonneissa mitattuna) ja niiden kautta kasvavia kuljetuksia. Etelä-Suomen kuljetuksia dominoivat sisämaan tavaravirrat. Vienti/tuontivirrat kulkevat yleisimmin Itämeren rannikon eteläisten ja läntisten, nain parinkymmenen sataman kautta. Idästä tuleva kauttakulkuliikenne on ollut mittavaa, jopa 10 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta tämä Ilikenne on supistunut 5 miljoonaan tonnhin vuodessa. Myös konttiliikenne oh vilkasta vuoteen 2006 saakka, mutta Venäjän maksujen muutokset pysäyttivät tämän Iiikenteen lähes kokonaan. Venäjä toteuttaa aikoo laajentaa satamiaan voimakkaasti, erityisesti Pietarin satamaa varten on olemassa suuret suunnitelmat. Suomen ja Venäjän välisen kauttakulkuliikenteen ennustetaan vähenevän entisestään. Ruotsin ja Suomen välinen rautatiehiikenne on ollut melko vähäistä. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Suomen ja muiden mantereiden välinen, valtamerten yli liikkuva tavaravirta on vähäinen. Nämä tavarat kuljetetaan Euroopan suurten napojen, esimerkiksi Rotterdamin kautta. Malmi on suurin potentiaahi Suomen pohjoisissa osissa. Se on myös Kolari Skibotten- radan suurin Suomen markkinoihla oleva mahdohlisuus. En puolilla Pohjois-Suomea on tunnistettu merkittäviä malmi- ja mineraaliesiintymiä. Kahdella paikkakunnilla on meneillään konkreettiset suunnitelmat suurten määrien hyödyntämiseen, Kolarissa ja sen ruotsalaisessa naapurikunnassa Pajalassa, aiotaan käynnistää rautamalmin tuotanto ja Soklissa Venäjän rajahla fosfaatin louhinta. Tämän seurauksena suunnitellaan rautamalmin kuljettamista Narvikin ja Perämeren satamien kautta. Fosfaatti kuljetetaan jalostettavaksi Venäjän puolehle. Pohjois-Suomen maaperässä on useita tunnettuja malmi- ja mmneraahiesiintymiä, joita ei toistaiseksi ole kartoitettu hyödyntämismielessä. Niiden osalta kehitystä on mahdotonta ennustaa. Mutta mahdohliset volyymit saattavat alla suuria miljoonan tonnin vuotuiset määrät tekevät Jäämeren radasta mielenkiintoisen kuljetusvaihtoehdon. RambøII

8 8-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 1.4 Norjan markkinat Tromssan ja Ruijan alueiden molempiin suuntiin kuljetettava tavaramäärä on nom 9 miljoonaa tonnia vuodessa. Puu- ja muu irtotavara on nom 5 miljoonaa tonnia, kala 1 miljoonaa tonnia ja jalostettu tavara nom 3 miljoonaa tonnia. Vain osa tästä tavarasta kulkee ]äämeren radan mahdollisuuksien kannalta mielenkiintoiseen suuntaan, maksimissaan 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Rajan ylittävät kuorma-autokuljetukset, valtatie E8 :aa pitkin Skibottenin kautta, ovat arviolta nom 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Venäjälle kuljetetaan kalaa nom 0,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kalatalous on kasvava ala Norjassa. Idän suuntaisen viennin odotetaan alan toimijoicten haastattelujen perusteella kasvavan. Jäämeren radan osuudeksi voidaan arvioida nom 0,2-0,5 miljoonaa tonnia tästä kuljetuksesta. Ruijassa ja Pohjois-Norjassa on suhteellisen vähän teollisuutta, joilla on rajanylisiä kuljetuksia Suomen/Venäjän välillä. Tunnistettu potentiaali on Jäämeren radan osalta nom tonnia. LNG:n eli nesteytetyn kaasun kuljetuksia on myös arvioltu yhtenä mahdollisuutena. Kaasun markkinamahdollisuudet Norjasta Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin arvioldaan melko vähäisiksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Erittäin pitkällä tähtäimellä saattaa tapahtua muutoksia, jotka voivat vaikuttaa toiseen suuntaan. Rautatiekuljetukset eivät kuitenkaan ole ensisijainen kuljetustapa. Norjan ja muun maailman väliset mahdolliset kuljetukset Jäämeren rataa pitkin ovat arviolta tonnia. 1.5 Jäämeren rata maallmanlaajuisella kartalla Kolarin ja Skibottenin välinen ]äämeren rata voi olla osa Pohjois-Skandinavian, Venäjän ja Kiinan ja USA:n ja Kanadan itärannikon välistä kuljetusreittiä. Tämä reitti muodostuisi Amerikan itärannikon satamien ja Pohjois-Norjan rannikolla sijaitsevan Skibottenin jäättömän sataman välisistä laivakuljetuksista ja Skibottenin Venäjän/Kimnan välisistä rautatiekuljetuksista, suureksi osaksi Venäjän rautateitä pitkin. Kansamnvälinen rautatieunioni on selvittänyt edellä kuvatun kuljetusreitin, nimn kutsutun Northern East-West Corridorin (NEW) kustannuksia, mutta käyttänyt Murmanskia ja Narvikia eurooppalaismna satamavaihtoehtomna.. Kolarin ja Skibottenin välisen radan suunniteltu tekninen standardi sopli yhteen Suomen ja Venäjän rautateiden kanssa. Yhtenäinen junaliikenne on siten mahdollista. Sitä kautta rata on lähtökohtaisesti kiinnostava kuljetuksille, joiden toinen päätepiste on USA/Kanadassa ja toinen Suomessa, Venäjällä ja kauempana idässä. USA:n vienti Venäjälle on pientä, vain 1,5 miljoonaa tonnia vuonna Tuonti on huomattavasti suurempaa, ja se on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2010 sen suuruus oh 40 miljoonaa tonnia, koostuen pääasiassa erilaisista öljytuotteista. Ram bø II

9 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 9 (63) USA:n vienti Kilnaan an merkittävää. Vuanna 2010 se all kasvanut 73 miljoanaan tanniin ja cli siten suurempi kuin tuanti Kilnasta, joka all 54 miljaanaa tannia. Erilaiset valmistavarat muodastavat suuren asan kuljetuksista malemplin suuntiin. Tåmä merkitsee, että tavara kuljetetaan suureksi osaksi kanteissa. Kysymyksessä ovat myös tavarat, jaille lyhyt kuljetusaika on usein tärkeä. Rautatiekuljetukset voivat alla mielenklintainen vaihtoehta, jas ne napeuttavat matkaa. Kilnan länsiasien ja USA:n välillä kuljetus Euraapan satamien ja Atlantin valtameren yli an perlaatteessa napein reitti, mutta vain muutamaa päivää napeampi (18 verrattuna 21 päivään) kuin Kilnan itärannikan ja Amerikan länsirannikan välinen Tyynen valtameren yli kulkeva reitti. Suurin asa Klinan tuotannasta ja kulutuksesta sijaitsee nhin lähellä Tyynen valtameren rannikkaa, etta kuljetukset sen ja Pahjais-Amerikan itärannikan välillä avat Euraapan satamien kautta pidemmät, hitaammat, kalliimmat ja useampia rajanylityksiä sisältävät. Arviaimme Kiinan ja USA/Kanadan väliset NEW-mallin kuljetukset hyvin pieneksi rna hd all isu ud e ksi. Jas USA:n/Kanadan ja Venäjän välinen kauppa vilkastuu ja kehittyy valyymiltaän suuremmaksi sisältäen enemmän pualivalmisteita, vaivat kanttikuljetukset Kalari Skibatten -rataa pitkin nausta klinnastavaksi vaihtaehdaksi. Kilpailijaina vaidaan pitää Venäjän satamien kautta tapahtuvia kuljetuksia, kaska satamien, varsinkin Murmanskin ja Pietarin satamien, laajennuksia suunnitellaan. 1.6 Itämeren Iaivaliikennettä koskevat rajoitukset Itämeren jäätilanne el madernien jäänmurtajien ansiasta ole laivalilkenteelle kovin suuri angelma. Suomi käyttää tähän tarkaitukseen vuasittain nain 30 miljaanaa euraa (240 miljaanaa narjan kruunua). Laivallikenteen muutakset vaikuttavat näihin kustannuksiln jankin verran, mutta kavin suurista summista ej ole kyse. Lisäkustannukset 5 miljaanan malmitannin asalta olisivat vuadessa nain 2 miljoanaa euraa (16 milj. narjan kruunua). Itämeren sisäasien satamat vaivat attaa vastaan laivaja, jaiden syväys an metriä. Tämä merkitsee aluksia, jaiden lastauskapasiteetti an tannia. Pietarin satarna vai attaa vastaan laivaja, jaiden syväys an lähes 15 metriä. Euraapan liikenteessä tämä merkitsee mahdollisuutta käyttää suurempia laivaja kuin ne mitä tällä hetkellä yleensä käytetään. Valtameriliikenteessä käytettäville suuremmille laivaille syväys voi alla Ilian pieni. Esimerkiksi Göteborgin satarnalaitureiden syväys an lähes 20,5 metriä. Uudet, palttoaineiden rikkipitaisuuksia kaskevat, säännöt merkitsevät laivakuljetusten kustannusten nausua, varsinkin niillä alueilla, joita tiukemrnat säännöt kaskevat. Näitä aluelta avat muun muassa Itämeri ja Pahjanmeri 62 asteen eteläpualella ja Englannin kanaalin pahjoispuolella. Maakuljetukset voivat tästä syystä tulla yleisesti attaen klinnastavammiksi, mutta Jäämeren radalle näillä tavaramäärillä an tuskin käytännön merkitystä. 1.7 Kilpailutilanteen arviointi Jäämeren radan kilpailijoiden arviainti analyysi perustuu tunnetuimpaan oletettuun tavaravirtaan, eli Kolari/Pajala-alueen rautamalmin kuljetukseen valtameren toisella pualilla sijaitseviln kahteisiin. Lähtökohtana an 10 miljoonan tannin vuotuiset kuljetukset. Suuri osa Ram bøii

10 1O-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET tästä volyymistä an rautamalmia, mutta mukana ovat myös muita Narjan, Suamen ja Venäjän markkinailta tulevia kuljetuksia. Kalari/Pajalasta Svappavaaraan, ja siellä Narvikiin Malmirataan yhdistyvä uusi rata an kilpaileva vaihtaehta. Toinen vaihtoehta on Rovaniemen ja Kirkkoniemen välinen rata, joka haarautuisi Sadankylästä Kalariin. Kuljetuksien tonnihinta Kolarista satamaan riippuu suureksi asaksi radan aminaisuuksista (akselipainasta, junan metripainasta, junan pituuksista ym.) ja kuljetusmatkasta. Jos lähtökohtana on saman standardin omaava rata, muodostuu kuljetusmatkojen era ratkaisevaksi. Rautatien pituus Kolarista Narvikiin alisi nain 340 km, Skibotteniin 315 km ja Kirkkaniemeen nain 510 km. Malminkuljetukset parhaimmalla ratatyypillä tulevat edullisimmiksi Skibotteniin (ratamaksuja ja kiskajen kulutusta lukuun attamatta) eli 2,29 euroa tannia kohti ( nain 18 Norjan kruunua). Halvin Narvik-vaihtoehto maksaisi 2,44 euroa tonnilta (nain 20 narjan kruunua). Kirkkoniemi-vaihtaehta alisi ainakin 50 prasenttia kalliimpi. Suamen ratamaksut ovat korkeammat kuin Ruotsin. Narvik-vaihtaehta an nämä huomioon attaen edullisin. Laivakuljetukset Amerikkaan ja Euraoppaan/Aasiaan/Afrikkaan ovat lyhyimmät Narvikista. Skibottenista matka pitenee nain 110 kilametrillä ja Euraappaan/Aasiaan/Afrikkaan nain 270 kilametrillä. Kirkkaniemestä matka an nain 360 km ja vastaavasti 500 km pitempi. Kalari -.Skibatten -radan investaintitarve an 2,5 miljardia euraa (19,6 miljardia narjan ja 21,8 miljardia Ruatsin kruunua). Saman standardin amaava rata Kalarista Narvikiin maksaisi 1,0 miljardia euraa (8,1 miljardia narjan ja 9,0 ruatsin kruunua). (sähkökäyttö malemmilla radailla savitettu raskaimmille 750 metriä pitkille junille). Kuljetukset tulevat kakanaisuuclessaan kustannuksiltaan alhaisimmiksi Narvikin ja karkeimmiksi Kirkkaniemen kautta. 1.8 Suositus Emme ale tunnistaneet niin suuria tavaravirtaja, että ne riittäisivät Jäämeren radan investainnin perustaksi. Suurin tunnettu mahdallinen tavaramäärä an Palajan rautamalmi ( Ruatsissa Kalarin lähellä), mutta kyseinen taimija pitää Narvikin vaihtaehtaa mielenkiintaisimpana, ainakin Iyhyellä tähtäimellä. Venäjän talauden myönteinen kehitys ja jäsenyys WTO:ssa vai merkitä Venäjän ja Länsi Euraapan/USA:n välisen kaupankäynnin huomattavaa kasvua. Tämä vai johtaa uusien kuljetusratkaisujen harkitsemiseen. Pahjais-Venäjän öljy- ja kaasuvarajen hyödyntäminen vai herättää tarpeen luada napeat ja tehakkaat yhteydet alueen ja Pahjois-Narjan teallisuuden väl ilie. ]äämeren rata vai pitemmällä tähtäimellä alla mielenkiintainen vaihtaehta uusien malmi- ja mineraaliesiintymien kuljetuksille. Edellytyksenä an vähintään 10 miljaanan tannin kuljetustarve. Siinä tapauksessa Jäämeren rata an yhteiskuntataloudellisesti kannattava investointi. RambøII

11 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 11 (63) 2. TAUSTA JA TOTEUTUS 2.1 Toimeksiantajan hanke Kolarin ja Skbottenn välinen Jäämeren rata -hanke on paikallisten ja kansallisten pohjoisiin alueisiin ja rautateihin Iiittyvien poliittisten tavoitteiden mukainen. Kutsumme sitä tässä esityksessä Itäiseksi ]äämeren radaksi erotuksena Kolarin ja Skibottenin välisestä Läntisestä Jäämeren radasta. Jälkimmäisestä käytämme jäljempänä pelkästään nimeä Jäämeren rata. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa on laajoja malmiesiintymiä. Näistä yhden, Ruotsin Pajalassa sijaitsevan eslintymän, hyödyntäminen on käynnistetty äskettäin. Malmin kuljetus tältä kaivokselta aiotaan suorittaa alkumatkasta kuorma-autoilla ja edelleen rautateitse Narvikiln ja sieltä eteenpäin laivalla. Mutta kuljetusmäärien mahdollisesti kasvaessa saattaa toinen kuljetusreitti uuden Norjassa sijaitsevan, ympäri vuoden sulana pysyvän sataman kautta tulla edullisemmaksi. Tämä satama el myöskään asettaisi rajoituksia laivojen koolle, toisin kuin Perämeren satamat. Malmin, mineraalien ja muiden Iuonnonvarojen kuljetus Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista muodostaa Jäämeren radan ensisijaiset markkinat. Toimeksiantaja toivoo näiden mahdollisuuksien kartoittamista pitkällä tähtäimellä. Jäämeren rata on suunniteltu toteutettavaksi suomalaisen tekniikan mukaisesti niin raideleveyden kuin automaation jne. osalta. TälIä tavoin varmistetaan junien mahdollisuus jatkaa muualle Suomeen, ja Venäjälle ja sieltä edelleen Kiinaan ja muihin Venäjän lähinaapureihin, ja vastaavasti sieltä Jäämeren radalle. Tämä laajentaa Jäämeren rataa pitkin, kumpaankin suuntaan kuljetettavien, tavaroiden markkinamahdollisuuksia. Tällaisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja konkretisointi on tärkeä osa hanketta. Rautatie ja Skibottenin satama luovat alvan uudet mahdollisuudet uusien yritysten perustamiseen ja elinkeinoelämän kehittämiseen niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tällaisten vaikutusten laajuus on myös tärkeä huomioon otettava seikka. Jäämeren radan rakentaminen on erittäln suuri hanke, ja sen rakentamispäätös vaatil hyvät perusteet, ja päätöksen perustana olevien arvioiden ja analyysien tukevaa jalkauttamista. Tämä koskee ennen kaikkea elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle koituvien hyötyjen konkretisointia. Toimeksiantajan toiveena on avoin selvitysprosessi, joka mahdollistaa monien asiasta kiinnostuneiden tahojen mukana olon ja työhön osallistumisen. Samoista tavaravirroista enemmän tal vähemmän kilpailevia hankkeita ja ratkaisuja on myös olemassa. Tässä raportissa on analysoitava ja esitettävä Jäämeren radan mahdollisuudet ja edut näihin ratkaisuihin verrattuna. Investointikustannukset arvioitiin vuonna 2009 valmistuneessa selvityksessä 23 miljardiin Norjan kruunuun. Radan tuomien mahdollisten hyötyjen alustavan arvion perusteella investointi on Iiian suuri, jotta se voitaisiin esittää realistisena hankkeena Suomen priorisointiprosesseissa. Mahdollisuuksia investointikustannusten supistamiseen kannattaa harkita. Tämä voidaan tehdä Ram bø II

12 12-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET sovittamalla standardivaatimukset maksukykyisimpien kuljetusvirtojen tarpeiden mukaisiksi. Rautamalmi on tällä hetkellä tiedossa oleva suuri tavaramäärä, jonka kuljetukset tllä radalla voivat mahdollistua ja siksi kannattaa arvioida standardin sovittamista sen kuljetustarpeeseen. 2.2 Jäämeren rata Norjan kansallisen kuljetussuunnitelman perustana Pohjoisten alueiden infrastruktuurista on laadittu raportti Norjan kansallisen kuljetussuunnitelman yhteydessä (liite 6). Tässä raportissa käsitellään useita vaihtoehtoisia rautatiehankkeita, joista Jäämeren rata on yksi. Kuva 1 esittää raportin en vaihtoehtoja. Nye baneposjekt: Nadområdene Irbi. r,hara, 13 slr f:rri3r Iod4icoup Å fl ir br r rrrrr Kuva 1 Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen vaihtoehtoisia rautatiehankkeita. TØI (Kuljetusekonomian instituutti) on arvioinut Jäämeren radan mahdolliset tavaramäärät vuonna 2040 tämän päivän tilanteeseen ja suurempaan kasvuun perustuvan skenaarioon perustuen. Arvioitu tavaramäärä on alle 200 tuhatta tonnia vuodessa, mutta tässä määrässä el ole otettu huomioon uusien kaivostoimintojen käynnistämistä Suomessa, mikä voisi merkitä aivan toisia lukuja. Norjan kuljetusalan en liikennemuotojen selvitys tekee seuraavan johtopäätöksen Jäämeren radasta: Meillä ej ole tietoa siitä, miten muut maat näkevät radan tuomat mahdollisuudet. Norjan tavaravirtoihin perustuen tällä ratavaihtoehdolla on mielestämme rajalliset markkinamahdollisuudet. Suomen rataverkkoon kytkentä saattaa merkitä synergiaetuja, joita laskentamallit eivät pysty huomioimaan. Suomi on kertonut suunnitelmistaan selvittää Pohjois Suomen uusia rautatieratkaisuja vuonna Oletamme, etta Suomi arvioi tämän radan yhdessä muiden ratavaihtoehtojen kanssa omien tarpeidensa ja intressiensä mukaisesti. On luonnollista, että Norjan liikenneviranomaiset seuraavat kehitystä tiiviisti ja tekevät yhteistyötä Suomen viranomaisten kanssa tulevaisuuden liikenne- ja logistlikkaratkaisuja punnitessaan. Ramboll

13 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 13 (63) 2.3 Rambollin toteutus Rautatieratkaisumallien muutokset ja niiden kustannuslaskelmat on tehty tavanmukaisena insinöörityönä tutkimalla ratalinjauksia kartalta ja Iuonnostelemalla ratkaisuja yleistasolla. Tarkoituksena on ollut tunnistaa tärkeitä elementtejä /(maan päällinen rautatie, tunnelit, sillat, risteävät radat), joita voidaan käyttää kustannuslaskelmien perustana. Lähtökohtana on käytetty Norjan kokemuksiin perustuvia lukuja Norjan puolelle sijoittuvan radan osalta ja Suomen/Ruotsin lukuja Suomeen sijoittuvalla rataosuudella. Suomen puoleisen radan osalta on hyödynnetty SWECO:n aiemman raportrn perustietoja. Norjan puolella radalle on piirretty uusi linjaus. Suomen markkinaselvitys perustuu Suomen rautatiekuljetusten markkinatietoihin, jotka Ramboll Finland on saanut Suomen rautateiden ennusteesta, joka ulottuu vuoteen Tämä on virallinen, Suomen Lilkenneviraston rautatieosaston laatima ennuste, joka valmistui marraskuussa Jäämeren rataa koskeva analyysi perustuu tämän raportin laajaan aineistoon, jota on täydennetty uusilla haastatteluilla ja avoimista Iähteistä saatavalla tiedolla (kirjallisuus, Internet, medla). Norjan markkinatilanteen kartoituksessa on käytetty samoja menetelmiä kuin Suomen selvityksessä, avainyrityksiä on haastateltu ja selvitetty, miten ne suhtautuvat radan mahdollisuuksiin markkinoilla. Haastatellut yritykset toimivat Ruijan ja Tromssan Iääneissä. Kalastusteollisuutta on analysoitu erikseen, ja tässä yhteydessä käytettävänä on ollut laaja, avoimista lähteistä saatavilla oleva aineisto. Maailmanlaajuisten kuljetusten osalta selvitys perustuu suurilta osin Narvikin Liikennekehityksen (Transportutvikling i Narvik) Kansanväliselle rautatieliitolle (UIC) laatimiin raportteihin. Norjan ratavirasto on luovuttanut nämä raportit käyttöömme. RambøII

14 14-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHD0LLrsuuDET 3. JÄÄMEREN RATA - LYHYT KUVAUS 3.1 Muutokset aiempiin raportteihin verrattuna Radan tekninen ratkaisu ja investointikustannukset on arvioitu SWECO:n toimesta (viite 5). Laskelmien perustana on radan mitoittaminen km/tuntinopeudelle, 35 tonnin akselipainolle ja sähköistykselle, sekä 1,0 %:n maksiminousulle. Raportissa päädytään 21 miljardin Norjan kruunun investointikustannukseen ennen arvonhisäveroa. Lisäraide konttisatamaan sisältyy tähän kustannukseen. Suomen puoleinen osuus maksaisi 15,5 miljardia Norjan kruunua. Lisäksi tulevat malmisataman rakennuskustannukset, jotka on arvioitu 2,3 miljardiin Norjan kruunuun ennen arvonlisäveroa. Edellytyksenä on, että koko rata Kolarin ja Skibottenin välillä rakennetaan suomalaisella (ja venäläisellä) raideleveydellä. SWECO:n lähtökohtana ovat olleet suhteellisen korkeat tekniset, parha[ta nykyisin rakennettavia ratoja vastaavat, vaatimukset. Nämä perustuivat suurempaan liikennemäärään, kuin mitä me nyt arvioimme realistiseksi odotukseksi. Tämän radan kuljetusperusta on alussa marginaalinen. Siksi haluamme arvioida yksinkertaisemman, raskaalle tavaraliikenteelle suunnitellun radan vaikutuksia, emmekä keskity lainkaan nopean henkilöllikenteen ratavaatimuksiin. Suomesta Norjan Kirkkoniemeen menevää rataa on hahmoteltu vaihtoehtona Kolari-Skibottenin Jäämeren radalle. Myös sille radalle on suunniteltu yksinkertaisempi, tavarakuljetusten vaatima standardi. Norjan/Suomen rajan ja Jäämeren, eli Kilpisjärven ja Skibottenin välillä SWECO:n suunnitteleman radan profilli nousisi korkeintaan 1,0 %, ja rata kulkisi mahdollisimman suoraa linjaa. Tässä ratkaisussa rata tulisi Skibotteniin 100 metriä meren pinnan yläpuolella. Malminkuljetusten kannalta ratkaisu vol olla hyvä, mutta se el ole käytännöllinen muita tavaravirtoja ajatellen. Meren rantaan pääseminen edellyttää, että rata rakennetaan suurimmaksi osaksi tunturin sisällä kulkevaan spiraaliin ja siitä edelleen terminaaliln, joka sijaitsisi Falsnesoddenin eteläpuolella. Konttiterminaalin suunniteltu sijainti el ole teknisesti toimiva ilman erittäin suuria kustannuksia. Tähän kohtaan suunniteltu alue olisi maatäytön jälkeen nom metriä pitkä ja 100 metriä leveä eli kokonaispinta-alaltaan nom 70 hehtaaria. Jos vastaanotettava tavaramäärä on esimerkiksi TEU vuodessa (nykylnen määrä Narvikissa), arvioimme tilantarpeen olevan nom hehtaaria ja vaakasuoran rataosuuden tarpeen vähintään 2 kilometriä. Puolet tästä radasta vol tarvittaessa olla kaarretta. Topografisesti tällainen alue on mahdollista perustaa Skibotten-joen suualueen etelänpuoleiselle rannalle. Tämä on suojeltua luontoaluetta. Siitä huolimatta haluamme esittää, millaiselta konttiterminaali tällä alueella voisi näyttää. Perustana ovat seuraavat muuttujat, samat kuin kaikissa laskelmissamme: Jyrkin nousu 1,2 % (vaikuttaa veturin vetokykytarpeeseen ja siten junan painoon) Kaarteiden säde > 1000 metriä, poikkeuksellisesti 600 metriä, pienet säteet vaikuttavat negatiivisesti kulutukseen ja ylläpitoon. Dieselkäyttömnen. Merkmnantojärjestelmä EU-vaatimusten mukainen (ERTMS-järjestelmä). kohtausraide, jossa kaksi raidetta joka 30 km. Kohtausraide, jossa 3 raidetta joka 60 km. Sillat rakennetaan 35 tonnin akselipamnolle ja 12 tonnin metripamnolle. Ram bcli

15 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 15 (63) Määritämme kolme en junatyyppiä ja niiden radalle asettamat tekniset standardivaatimukset: Standardi A. Suhteellisen pitkä ja keveä tavarajuna Standardi B. Suhteellisen lyhyt ja raskas tavarajuna Standardi C. Pitkä ja raskas tavarajuna Konkreettiset muuttujat käyvät ilmi Taulukosta 1 Taulukko 1 Erilaiset tekniset rataprofiilit Muuttuja Yksikkö Standardi A Standardi B Standardi C Malmijunannopeus km/h Muiden tavarajunien nopeus km/h Enimmälsakselipaino tonnia Enimmäismetripaino tonnia Kohtausraiteen pituus metriä Junan pituus ilman veturia metriä Junan enimmäispaino tonnia Nämä muuttujat on sovitettu raskaille malmi- ja tavarakuljetuksille, jotka käyttävät suhteellisen lyhyitä junia, joiden metripaino on korkea ja nopeus vähäinen. Investointikustannukset Suomen puolella perustuvat Suomen ja Ruotsin saman tyyppisten ratojen toteutuneisiin kustannuksiin. Norjan puoleisen radan investointikustannukset perustuvat Norjan vastaavan tyyppisten rakennuskohteiden toteutuneisiin kustannuksiin. 3.2 Radan tarkistettu linjaus Norjassa SWECO: n Suomen puolelle esittämä ratalinjaus antaa tyydyttävän perustan vaihtoehtoisten teknisten ratkaisujen arviointiin. Suuria kustannuksia vaativien osuuksien (tunneleiden, siltojen) osuus on niin alhainen, että näistä kustannuksista el juuri valda odottaa supistuksia. Norjan puoleinen rataosuus Ofi vaativampi johtuen nain 540 metrin korkeuserosta, joka on pystyttävä ajamaan matkalla, jonka pituus innuntietä on nain 38 kilometriä. Tämä ei onnistu 1,0 %:n eikä 1,2 %:n prosentin rataproflililla. Radan pidentäminen ja korkeimman kohdan alitus tunneliri kautta Suomeri puolelle ja 1,2 %:n rataprofilli koka rataosuudella mahdollistaa ratalinjauksen ilman kahden en laakson poikki kulkemista tal ylipitkiä tunneleita. Radalle on mielestämme hyväksyttävissä 1,2 %:n nousu Norjan puolella. Nousu on han jyrkkä täydellä kuormalla ajavhlle junille Norjasta Suomeen päin. Mutta tarve on tuskin ajankohtahnen. Malmi tulee Suomesta Norjaari. Toiseen suuntaan kulkevat junat ovat joko tyhjiä tal suhteellhsen kevyitä tavarajunia. Muualle Norjaan rakennettujen uusien ratojen maksimaalinen nousu on myös yleensä 1,25 % Ram bøll

16 16-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET -k r4i Kuva 2 Radan linjaus Skibottenissa ja konttiterminaali. Kuva 2 esittää radan yhtä mahdollista linjausta Skibottenissa. Koka rataosuus rajalle saakka an esitetty Ilitteen 1 kartassa. Skibottenin ja rajan välisen radan pituus on nain 45 km, josta nain 17 km kulkee tunnelissa ja nain 1 km sillalla. Esitetyssä linjauksessa on otettu huomioon topografiset olosuhteet, mutta el maaperän Iaatua, gealogisia olosuhteita, mahdollista vyörymävaaraa, en aluelden suojelullista arvoa tms.. Joka tapauksessa perusteet riittävät meistä linjauksen tekniseen toteuttamiseen ja kustannusten arvioimiseen %:n tarkkuudella. Sekä malmi- ett konttisatama voidaan rakentaa maailman suurimmille laivoille sopiviksi. Topograafiset olosuhteet mahdollistavat 20 metrin tal tarvittaessa vieläkin suuremman syväyksen omaavien laivojen käsittelyn laitureissa. 350 metriä tal sitäkin pitemmät laivat avat myös täysin mahdollisia. Olosuhteet sallivat käytännöllisten ja suhteellisen edullisten satamaratkaisujen toteuttamisen. 3.3 Investointikustannukset Olemme arvioineet radan en standardivaihtoehtajen kustannukset. Norjan puolella Iahtökohtana on käytetty Norjan kokemuksiln perustuvia lukuja. Arvio on karkea, ja erat muadostuvat pääasiassa maan päällä kulkevasta radasta, tunneleista, silloista ja kohtausraiteista. Arvioissa an käytetty yksikköhintoja, jotka vastaavat yhden rakennetun ratakilometrin keskiarvoa. Kustannukset sisältävät rakennustyön, suunnittelun ja rautatiesuunnittelun. Ne eivät sisällä rakennuttajakustannuksia, maahankintoja, korvauksia tal mahdollisia rahoituskuluja. Käytämme suurin piirtein samoja sisältöjä kustannuksia laskiessamme kuin mitä ymmärrämme myös SWECOn käyttäneen amissa laskelmissaan. Päädymme myös suunnilleen samoihin kustannuksiin Norjan pualella, mutta jonkin verran alhaisempiin kustannuksiin Suamen pualella. Tämä johtunee alhaisemman standardin ja Suamen Norjaa alhaisemman yleisen kustannustason yhdistelmästä. Rambøll

17 Skibotten MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 17 (63) Taulukko 2 Investointikustannukset vaihtoehtoisille ratastandardeille. Vuoden 2010 kustannustasolla. Rataosuus Raidestandardi A B C Kolari - Raja 11,8 12,8 13,8 Raja - 4,5 4,7 4,6 Skibottenin terminaali 0,8 0,8 0,8 YHT. milj. NOK 17,1 18,3 19,2 YHT. milj. SEK 19,0 20,3 21,3 YHT. milj. EUR 2,1 2,3 2,4 Taulukko 2 esittää kustannusarvion tiivistelmän. Norjan puolella Iähtökohtana on ollut radan 45 km:n kokonaispituus, josta 1 km sillalla ja 17 km tunnelissa. Suomen puolella radan kokonaispituudeksi on arvioltu 266 km, josta 5 km tunnelissa ja 0,5 km sillalla. Radan kokonaispituudeksi tulee 311 km. Radan sähköistämisen on arvioltu tuovan 170 miljoonaa euron/1,3 miljardia norjan kruunun/ 1,5 miljardia Ruotsin kruunun lisäkustannukset. Näistä 1,1, miljardia norjan kruunua Suomen ja 0,2 miljardia Norjan puolella. Ramboll

18 18-(63) MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 4. SUOMEN JA POHJOIS-RUOTSIN MARKKINAT 4.1 Tavarankuljetukset Suomen rautatiellä historiallinen kehitys ja ennuste. Kuva.. 3 esittää Suomen rautatiekuljetusten kehitystä viimeisen 30 vuoden aikana: Rautateiden todellinen tavarankuljetus vuonna 2008 cli 41,8 miljoonaa tonnia. v määrä putosi 32,8 miljoonaan tonnhin maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena. Määrien arvioidaan nousevan 40 miljoonaan tonnhln seuraavien vuosien aikana. Maansisälset kuljetukset vastaavat suurimmasta osasta eli nom 2/3 kokonaismäärästä tonneissa. Mutta idän tuonti on myös ollut suurta, jopa 10 mhljoonaa tonnia vuodessa. Kauttakulkulilkenne on ollut nom 5 miljoonaa tonnia vuodessa Freight volumes on Finnish raliways E Kuva 3 Tavarankuljetukset Suomen rautateillä miljoonaa tonnia/vuosi. Kuva 4 esittää Suomen rautateiden tavarankuljetusten ennustetta vuoteen 2030 saakka yhdessä vuodesta 1990 Iähtien toteutuneiden historiallisten lukujen kanssa, en tavaralajeihin jakautuen. Historialliset luvut osoittavat selkeästi Suomen teollisuuden taloudellisen laskun 90-luvun alussa ja vuoden 2009 talouskrhisin seurauksena. Puu, paperi ja paperimassa kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alun vuotuisesta 15 miljoonasta tonnista nom 22 miljoonaan tonnhin ennen talouskriisin puhkeamista. Kaksi muuta suurta ryhmää, metallit ja mineraali, kasvoi 90-luvulla, mutta tilanne on ollut kutakuinkin vakaa ja pysynyt nom 98 mhljoonassa tonnissa aina talouskriisiin saakka. RambøII

19 MARKKINAPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET 19 (63) 45 Volumes on Finnish railways statistics from 1990 and forecast up to () )30 Transit 1 Combined transport & machines Chemicals & liquid fuels Sawntimber Raw wood & wood chips S R Other goods Minerals Metals Paper&pulp Kuva 4 Suomen rautateiden kuljetukset. Ennuste vuoteen 2030 saakka en tavararyhmiin jakautuen. Milj. tonnia/vuosi. Ennuste perustuu suurten suomalaisten teollisuustoimijoiden ja rautateiden käyttäjien haastatteluihin ja ennusteisiin. Tuloksena on seuraavat luvut: Ennuste vuoteen 2020 mennessä on 45,8 milj. tonnia (maan sisäiset 40 miljoonaa tonnia, kauttakulkuliikenne 5,8 miljoonaa tonnia) Ennuste vuoteen 2030 mennessä on 44,0 miljoonaa tonnia (maan sisäiset 39,5 milj. tonnia, kauttakulkuliikenne 4,5 miljoonaa tonnia) Maan sisäiset kuljetukset ovat olleet ja ovat merkittävin osa kuljetuksista. Tämä vastaa täysin sekä Ruotsin että Norjan tilannetta Ofot-rataa Iukuun ottamatta. Tuonti on ollut pääasiassa puun tuontia Venäjältä. Tämä tuonti on supistunut ja sen odotetaan supistuvan edelleen Venäjän vientitullien seurauksena. Kuva 5 esittää Suomen rautatieliikenteen kehittymistä Venäjän viennin/tuonnin seurauksena. Rautatiekuljetukset ovat yhdistyneet Iähinnä Suomen satamiin. Vain pieniä määriä on kuljetettu rautateitse Suomen halki Ruotsiin. Vuoden 2020 jälkeen kokonaismäärien odotetaan laskevan jonkin verran. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi Suomen metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta ja kauttakulkuliikenteen vähenemisestä. Kuljetusmäärät Iännestä ja länteen (Ruotsi) ovat olleet kokonaisuudessaan alhaiset. Ram bøii

20 20-(63) MARKKINAP0TENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET Transittrafficon Finnish railways statisticsfrom 1991 andforecastupto c 0 1 E LI 0 o rj 0 ) 0 ) 0 ) 0 ) 0 ) 0 ) -,-4 ri ).D ) 0 ) 0 ) 0 ) - - r 4 r.i TransittoRussia * TransitfromRussia 0 m 0 Kuva 5 Kauttakulkuliikenne Suomen rautateillä Miljoonaa tonnia/vuosi. 4.2 Kauttakulkuliikenne kontteina Suomen rautateitä pitkin Siperian (TSR) rautatie mainitaan usein mielenkiintoisena tulevaisuuden mahdollisuutena sekä Suomen, Ruotsin että Norjan rautatieliikenteelle. Kuva 6 esittää konttiliikennettä Suomen halki TSR:n kautta w Kuva 6 Kauttakulkuliikenne kontteina Suomen halki TEU/vuosi. TSR-Iiikenne Suomeen kehittyi voimakkaasti 2000-luvun alussa kasvaen TEU:hun vuoteen 2004 mennessä. Tämä vastaa suunnilleen 1 miljoonaa tonnia (8 tonnia per TEU). Mutta Venäjä kaksinkertaisti yhtäkkiä TSR:n käyttömaksun. Se poisti nämä kuljetukset Iyhyessä ajassa. Rambøll

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2016

Rajaliikennetilasto 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2015

Rajaliikennetilasto 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa ja Savossa 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa Kolme tuotantolaitosta: Siilinjärvi,

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot