RVL. Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! rautatievirkamiesliiton jäsenlehti. Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! rautatievirkamiesliiton jäsenlehti. Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6 Vuodet RVL:n historiassa sivu 20

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Puh Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Kehitystä vähenevilläkin resursseilla Työturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä 4/13 puhdistetaan yhteistoimintaneuvottelujen mainetta pelkkinä irtisanomisneuvotteluina. Yt on kaikkien kaveri -otsikoidussa jutussa todetaan, että aito yhteistoiminta on jotain aivan muuta kuin potkuja edeltävät pakolliset neuvottelut. Myönteisenä esimerkkinä kerrotaan nastolalaisen Levypyörä Oy:n sujuvasta yhteistoiminnasta. Vaikka sielläkin on tilauskannan romahdettua jouduttu turvautumaan irtisanomisiin, käydään kuukausittain yt-palavereja lain hengen mukaisesti. Toimitusjohtaja Pertti Lemettinen listaa johdon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken sopimia asioita: työaika-, palkkaus- ja henkilöstökysymykset, tilauskannat, talousnäkymät, vuokratyövoima, ulkoistukset sekä luottamusmiesten havaitsemat asiat. Tässä mallissa yhteistoiminnan ydin on avoimuus. Vielä 2000-luvun puolessa välissä ja muutama vuosi sen jälkeenkin, olisi VR sopinut edellä mainitun kaltaiseksi esimerkiksi yt-lain hengen noudattamisesta. RVL oli tiiviisti mukana VR:n kehitystyössä erilaisissa yt- tms. ryhmissä. Kaikkien tahto oli kehittää VR:n toimintaa ja sitä kautta toki turvata myös työpaikkoja. Valitettavasti viimeisimpinä vuosina yt-neuvottelut ovat VR:llä olleet lähinnä irtisanomisneuvotteluja. Nyt viime viikkoinakin työnantaja on ilmoittanut yt-neuvottelujen päätteeksi irtisanomisista muun maussa Matkustajaliikenteen Asiakaspalvelukeskuksessa Riihimäellä ja VR:n kiinteistöyksikössä. Työttömien osuus RVL:n työikäisestä jäsenmäärästä on yli 14 %. Heidän määränsä näkyi myös liiton hallituksen myöntämien RVL:n opintoapurahojen saajien joukossa ylivoimaisena enemmistönä. Ilahduttavaa tässä on se, että he ovat löytäneet elämässään uusia mahdollisuuksia ja opiskelevat joko uuteen ammattiin tai päivittääkseen muutoin työnhakumahdollisuuksiaan. Onneksi tässä voimme heitä tukea edes tuon apurahan verran. Ensi vuosi tuo mukanaan joitakin muutoksia myös RVL:n toiminnassa. Liiton toimistossa työskentelevät puheenjohtaja Seppo Juseliuksen lisäksi talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä ja järjestösihteeri Soile Olmari. Tehtäviini kuuluvat liiton lehden tekemisen ja nettisivujen päivittämisen lisäksi muun muassa luottamusmieskoulutuksen organisointi. Jotta jäsenpalveluja voidaan kehittää lähemmäksi nykypäivän tarpeita, on muutoksia tehtävä vähenevilläkin resursseilla. Itse työskentelen jo kolmatta vuotta kolmena päivänä viikossa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Ensi vuonna RVL:n lehti ilmestyy neljä kertaa, maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Tarkoitus on syventää/laajentaa lehdessä käsiteltäviä asioita ja keskittyä nopeampaan tiedonvälitykseen nettisivuillamme. Suunnittelun alla on muun muassa uutiskirjeen käyttöönotto. Otan edelleen mielelläni vastaan rakentavia kehittämis- ja juttuideoita sekä kirjoituksia. Ensi vuonna panostusta tarvitaan myös muuttuvan luottamusmiesorganisaation koulutustarpeiden ja rakenteiden kehittämisessä. Toivottavasti joulukausi ja loppuvuosi sujuu meillä jokaisella levollisin mielin kohti valoisampaa uutta vuotta. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 6 / 2013 Irtisanomisen jälkeen määräaikaisia töitä ja lukio-opintoja Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30 vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin Elämyksiä Suomen Rautatiemuseossa Viime elokuussa aloittanut museonjohtaja Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. Esimerkiksi perinnejuna Valtteri on saanut ympärilleen uuden näyttelyhallin. Talvipäivät Odotettu viikonloppu Vuokatissa on vain reilun kuukauden päässä. Olethan sinäkin mukana! Ilmoittaudu siis mennessä lomakkeella (s ) tai Muut jutut 14 Pitkän aikavälin hommia Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? 18 Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa sulautuu Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. 19 Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Syyskuussa 2013 RVL:läisiä ansiopäivärahan saajia oli Terveiset joulupukille Toisitko tänä vuonna vain pienen suklaarasian aikaisemman jättilaatikon asemasta. Hyvä ajatus Voin todeta omasta kokemuksestani sen, että mitä nopeammin tilanteen hyväksyy, sitä nopeammin pääsee eteenpäin. Aila Rosenlöf sivulla 13 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella Jutunjuuri 30 Leikkeet 31 RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen. Työnantajan sopimusshoppailu estettiin Työmarkkinakierros saatiin SAK:n kuljetusliittojen osalta valmiiksi, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pääsi sopimukseen. Suurimman huomion sai kuitenkin Finnairin matkustamohenkilökunnan ja LSG Sky Chefs:n catering-henkilökunnan neuvottelukuviot tukilakkouhkineen. RVL oli yhdessä rintamassa muiden SAK:laisten kuljetusliittojen kanssa valmiina tukilakkoihin Kaveria ei jätetä -sopimuksen mukaisesti. Medioissa on ollut paljon puhetta tukilakoista ja niiden järkevyydestä. Puheenvuoroissa usein unohdettiin kertoa, miksi tällaiseen tilanteeseen päädyttiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen yhtenä ehtona oli, myös työnantajan (EK) edellytys, että kaikki kuljetusliitot ovat siinä mukana. Ilmeisesti jotkut työnantajatahot katsoivat tilaisuutensa tulleen ja alkoivat ajaa työntekijöittensä rajuja palkan ja muitten etujen alentamisia. Saksalaisen yhtiön LSG Sky Chefs:n törkeä sopimusshoppailu saatiin estettyä ja työntekijöiden palkka- ja muut edut säilyvät entisellään. Vaikka puhutaan noin 400 työntekijästä ja joidenkin mielestä pienestä asiasta, olisi sopimusoikeuden murtaminen tässä tapauksessa saattanut johtaa muihinkin vastaavanlaisiin tapauksiin. Kuljetusliitot osoittivat solidaarisuutta neuvotteluissa vaikeuksissa olleille liitoille siinä myös onnistuen. Välitänkin tässä kaikille jäsenillemme Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n ja Ilmailualan Unioni IAU:n kiitokset tuesta. RVL:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n/VR:n väliset neuvottelut menivät jouhevasti ja asiallisesti, niin kuin tapana on ollut. Luottamusmiesjärjestelmästä neuvotellaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista työryhmistä on työnsä aloittanut uuden luottamismiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä. RVL:n edustajat työryhmässä ovat puheenjohtaja ja VR- Yhtymän ja liikenteenohjausyhtiö Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Lähtökohtana neuvotteluissa pidetään sitä, että päätoimisten aluepääluottamusmiesten työ loppuu ja lähtien VR-Yhtymässä ja Finrailissa toimii yksi päätoiminen valtakunnallinen pääluottamusmies kummassakin. Työpaikkakohtaisten luottamusmiesten määrä pysynee samana kuin ennen. Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen. Työaika- ja suunnittelujärjestelmätyöryhmä on perustettu, mutta kokousaikoja ei vielä ole sovittu. VR Matkustajaliikenteessä on kuitenkin vuorotauluasioissa edistytty, vaikka joitain periaatteellisia asioita on vielä epäselviä. Esimerkiksi ihmettelen nk. heittomiesten suurta määrää. Kunhan työryhmätyö alkaa, niin palataan asiaan. Vapaalippukompensaatiosta neuvotellaan Finrailissa organisoituminen jatkuu. Varsinaisen irtautumisen VR:stä ennustetaan tapahtuvan vuoden 2015 alusta. Työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on vapaalippuasia. Olemme keskustelleet yhtiön johdon kanssa asiasta useasti, mutta mitään päätöksiä asian hoitamisesta ei vielä ole. Faktaa on, että VR:n vapaalippuoikeus loppuu, kun side VR:ään katkeaa. VR myöntää 4 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

5 alennuslipun (50 %) kahdeksi vuodeksi. Kaikki muu mahdollinen kompensaatio on neuvotteluissa. Väki vähenee, edunvalvontaan etsitään uusia tapoja VR Matkustajaliikenteen Riihimäen asiakaspalvelukeskuksen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja tuloksena on 11 henkilön irtisanominen. Perusteluina on töiden uudelleen järjestely. Irtisanomiset ovat tulleet jo liiankin tutuiksi nykyisen VR:n toiminnassa ja tässä taloudellisessa tilanteessa koko Suomessa. Toivoisi kuitenkin, että työnantajat ottaisivat huomioon tulevat paremmat ajat ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. RVL:n kannalta viime vuosien jäsenmäärä on ollut laskeva kiihtyvään tahtiin. Seuraavan vuoden budjetin rakentaminen tulee perustumaan hieman yli 900 jäsenen jäsenmaksuun. Tämä tarkoittaa, että toimintamme pitää sopeuttaa tuloihimme. Vaikka rahaa tulee vähemmän, ei varsinainen edunvalvonta heikkene. Sen eteen tehdään töitä ja etsitään uusia tapoja toimia tehokkaammin. Uskoa tulevaisuuteen Olin kutsuttuna VR:n Oulun uuden huoltohallin avajaisissa. Vieraita oli paljon, varsinkin lapsiperheitä. Tilaisuudessa henki yhdessä tekemisen ilo ja rautatieläisyys. VR on tehnyt ison satsauksen toimintansa kehittämiseksi ja toivottavasti se tuo uskoa kaikille myös tulevaisuuteen. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta! Rautatievirkamiesliitto kiittää yhteistyöstä Toivotamme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

6 Palkitsevaa aytoimintaa viidellä vuosikymmenellä Teksti Tarja Turtiainen ja Soile Olmari Kuvat Työväen arkisto ja Tarja Turtiaisen kotiarkisto Tarja Turtiainen laskee järjestöuransa alkaneen RVL:ssä jo 1970-luvun puolivälissä luottamusmiehenä. Hän muistaa -70- ja -80-lukujen olleen järjestötoiminnan kulta-aikaa: - Jäsenistö oli valtavan aktiivista. Järjestettiin kaikkea sellaista, jota kukaan muu ei tarjonnut. Kurssitarjontaankin osallistuttiin niin, että joskus RVL:n edustajat veivät paikat muilta. Ajan henkeen kuului, että oltiin valveutuneita ja otettiin kantaa: - Erityisesti yhteistoimintalain ja -sopimuksen myötä osallistuttiin voimakkaasti VR:n toimintaan. Oli helpompi määritellä, mikä ei kuulu yhteistoimintaan. Käsityksemme mukaan lähes kaikki kuului siihen. - Sopimuspolitiikassa Virkamiesliiton aikana meillä oli oikeus tehdä vain tarkentavia sopimuksia tietyistä rajatuista asioista. VR:n yhtiöittämisestä lähtien on neuvoteltu itsenäisesti. - Muistutan tässäkin yhteydessä, ettei palkankorotuksille ole olemassa mitään automatiikkaa, RVL:n edustajat käyvät neuvotteluja ihan kasvokkain työnantajapuolen kanssa. Yhdessä tekeminen muuttunut merkittävästi Tarja toteaa vuosikymmenten aikana tulleista muutoksista, että nyt kaikkea kilpailevaa toimintaa on yllin kyllin: - Toivon, että nuoret löytäisivät myös järjestötoiminnan ja tekisivät siitä oman näköisensä. - Osa VR:n kursseilla tutuksi tulleista on mukana RVL:n toiminnassa, mutta pääkaupunkilaiset puuttuvat. Ottakaa homma haltuun, hän kehottaa. Aivan viime vuosina yhdessä tekeminen on VR:llä muuttunut merkittävästi: - Osa vaikuttamiselimistäkin lakkasi. Nyt asioita viedään eteenpäin pilkun tarkkaan yt-menettelyn kautta, jolloin työnantaja neuvottelujen jälkeen voi tehdä yksipuolisen päätöksen. Työnantajapuoli vaatii kaikki heti. Tarja arvelee, että asioita ei nyt jakseta järjestää siirtymäaikojen kautta, vaikka myöntää, että niissäkin on omat pullonkaulansa: - Yt-menettelyn vika on siinä, ettei siihen sisälly pakkosopimista. Ei sopimiseen aikaisempinakaan vuosina ollut mitään pakkoa, mutta silloisen henkilöstöpolitiikan mukaan asioita jauhettiin niin kauan, että päästiin yhteiseen näkemykseen. Yksipuolisesta sanelusta mielenilmaisuja - Monesti tehtiin jopa sopimus, jossa oli kummankin osapuolen nimet alla. Olen mielelläni naiivi, mutta minusta tämä on parempi tapa. Esimerkiksi veturimiesten ja jokunen vuosi sitten RVL:n ja Rautatieläisten liiton mielenilmaisut syntyivät juuri yksipuolisesta sanelusta, kun vuosikymmeniä oli totuttu toiseen tyyliin. VR:n tilanne menneinä vuosina oli aivan toisenlainen, ei puhuttu kilpailusta eikä ollut EU:n direktiivejä uhkana. Tarja muistaa sellaisenkin ajan, jolloin tulos vuosi vuodelta oli todella huono ja henkilöstö ei yritystä juurikaan maininnut. - Mutta vastaavasti oli myös ajanjakso, jolloin tulos oli vuosi vuodelta erittäin hyvä ja sitä pohjoismaiset ystävämme ihmettelivät. Toivottavasti tämän vuoden tulosennuste toteutuu ja seuraa hyvien vuosien jakso. Olisi aika outoa, jos VR:n muutosohjelma ei näkyisi tuloksen parantumisena. Keskitytään asioihin, joihin voi vaikuttaa Haastavaa Tarjan työssä RVL:n puheenjohtajana ovat olleet monet yksittäisten jäsenten tilanteet, joiden selvittäminen vie paljon aikaa. Ajankäyttönä tämä ei tietenkään näy muille. - Viime vuosina on ollut myös haastavaa ymmärtää VR:n erilaisia muutoksia ja toteutustavoista olen edelleen eri mieltä. Näin ollen on ollut vaikea selittää muutoksia jäsenille. RVL:n aktiiveilla on halu saada tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Tarjan mielestä erittäin hyvä oppi on se, että jotenkin jaksaa erottaa asiat, joihin voi vaikuttaa ja keskittyä niihin. Ja sitten on pakko hyväksyä se, ettei kaikkeen voi vaikuttaa. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

7 Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman. Tarja Turtiainen on työskennellyt päätoimisesti RVL:ssä vuodesta 1989 ensin järjestösihteerinä, vuosina liittosihteerinä ja vuosina puheenjohtajana. työskenteli ennen RVL -uraa VR:llä 1974 alkaen muun muassa henkilöliikenteen tehtävissä ja liikenneohjaajana. siirtyy eläkkeelle Varsinkin pääluottamusmiehet ovat usein kovilla jäsenistön odotuksissa ja vaateissa. Ehkä on omaksuttu väärä luulo, että jäsenyys ja luottamusmiehen toiminta voi poistaa kaikki työelämän ongelmat. Katse kauas tulevaisuuteen - Olen yrittänyt päästä pohdinnan ja keskustelun kautta liiton yhteiseen näkemykseen, mikä ei ole aina onnistunut. Kun kaikkeen haetaan syyllistä, on RVL:n hallitus aivan turhan usein joutunut tähän rooliin. Silloin on aika haastavaa motivoida järjestötyöhön. Tarjan mielestä toiminnan kehittämisessä pitäisi nähdä kauas tulevaisuuteen ja osata ajatella tulevien sukupolvien tilannetta: - Järjestössä kehitysideoita ei saa noin vain läpi, ne vaativat kierroksen päättävissä elimissä. - Nyt on saatu pää auki osastojen toiminnan kehittämiseen ja sitä toivoisin jatkettavan. Palkkausjärjestelmä nykyisellään on antinsa antanut, sen uudistamiseen pitäisi löytää paukkuja. Hädässä pienet turvaavat isompaan Tarja korostaa, että vaikka tuntuisi siltä, että asiat ovat äärettömän hyvin, tilanne voi muuttua aika yllättävästi: - Ruotsin sisarjärjestön puheenjohtaja esimerkiksi hämmästeli, kuinka hyvinvointi-ruotsissa työolosuhteet ovat yhtäkkiä muuttuneet 1930-luvun tasolle. - Meillä kuljetusala ja koko ay-liike on isojen periaatteellisten ongelmien edessä. Valvontaa siis tarvitaan koko ajan, varsinkin tällaisena aikana, jolloin ay-liikettä kohtaan hyökätään rajusti. SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen roolista on kyllä käyty keskustelua, mutta sitä pitäisi vielä syventää. Nyt keskusjärjestön toiminta ja henkilöstö supistuu. Tarja on huomannut, että hädän hetkellä pienet liitot kääntyvät kuitenkin jonkun isomman puoleen: - Jos se on keskusjärjestön jäsenliitto, ovatko nekään kaikki samalla viivalla? Viime vuosina Suomen työelämä on mennyt niin hurjaksi, että keskusjärjestöjä todella tarvitaan. Mutta montako, se on jo eri asia. Tarjalle myönnettiin RVL:n kultainen ansiomerkki liittokokouksessa RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

8 Kuljetusliittojen yhteistyöstä konkretiaa Tarja olisi halunnut saada RVL:n turvaan johonkin suurempaan kokonaisuuteen: - RVL on jäsenmäärältään niin pieni, että sen on todella vaikea vastata jäsenistön odotuksiin. Samalla jäsenmaksulla ei saa samoja palveluja kuin isoissa. Kun RVL vielä oli mukana kuljetusliittohankkeessa, Tarja koki tilanteen sellaiseksi, ettei siitä niillä eväillä tule mitään ja kääntyi siksi myös toisen mahdollisuuden puoleen: - Nyt tilanne on juuri sellainen mitä ennustin. - Toinen hanke kaatui ja toisen mahdollisuuden hylkäsimme itse. Kun nyt henkilöitä on vaihtunut, toivon kuljetusliittojen yhteistyöstä syntyvän käytännössä jotain konkreettista ilman yhdistymisajatusta. Ehkä sen aika on joskus myöhemmin. Työ ollut todella palkitsevaa Tarja on saanut tehdä RVL:ssä työuran, jossa hän on ollut kolmessa eri tehtävässä: - Näin pienessä yhteisössä se on poikkeuksellista. Jokainen pesti on ollut äärettömän mielenkiintoinen. - Ay-liikkeessä toimiminen avaa sellaisen näköala- ja vaikuttamispaikan, että työ sinänsä on ollut todella palkitsevaa. Erityisesti iloitsen palkkausjärjestelmästä ja arviointisysteemistä, joilla saatiin nuorten ja heittomiesten asemaa parannettua. - Neuvotteluissa se hetki tuntuu mukavalta, kun huomaa, että kyllä tästä sopimus syntyy. Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman. Aikomusten lista naurattaa Eläkkeellä Tarja aikoo etsiä esille ystävät ja antaa aikaansa myös heille, joita on laiminlyönyt työn takia vuosien ajan: - Aikomusten listallani olen naurattanut kanssaeläjiä: kolme koiraa ja agilityä, kokkikoulu, liikuntaa, castellañoa/euskeraa/mallorquinaa ranskan ja venäjän syventävien kieliopintojen lisäksi ja vapaaehtoistyötä WWF:ssä. - Matkailua olen pikkuisen harjoitellut ja kytken siihen jatkuvan kodinetsinnän. Ja kriittisyydestäni johtuen vanhoilla päivillä pitänee perustaa leipomo ja pyörittää ravintolaa. Tekijöitä tarvitaan - Kiitos RVL:n porukoille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä vuosista. Kiitos kaikesta saamastani huomiosta ja liikuttavan itkettävistä hyvästeistä. Toivotan kaikille hyvää jatkoa ja parempaa tulevaisuutta. Osallistukaa ja tuokaa oma panoksenne liiton toimintaan. Tekijöitä tarvitaan. Järjestötoiminnan myötä Tarja pääsi osallistumaan myös maailmanlaajuisen kuljetusjärjestö ITF:n toimintaan. Vuonna 2006 Etelä-Afrikassa pidetyn kongressin yhteydessä tehtiin retki Lesothoon. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

9 Seinäjoella juhlittiin Paula Koivuniemen musiikin tahtiin Teksti Soile Olmari Kuva Jukka Kontkanen Seinäjoen 35 osastolaista aloitti liiton 140-vuotisjuhlinnan riemukkaasti osallistumalla Seinäjoen kaupunginteatterin revyyesitykseen 100 kesää, tuhat yötä. Juhlintaa jatkettiin illanvietolla Amarillossa. Revyy perustuu Paula Koivuniemen musiikkiin ja eteläpohjalaisten lähettämiin tositarinoihin. Tangokuningas Marko Maunuksela eläytyi Paulan rooliin: - Laulujen tekstit näkyivät näyttämän yllä, joten meillä oli mahdollisuus osallistua karaokelaulantaan koko esityksen ajan, kertoo Seinäjoen osaston puheenjohtaja Marjatta Hakala. - Viimeinen esiintyjä arvottiin yleisön keskuudesta. Esitys on niin hyvä, että saatan mennä katsomaan sitä vielä kolmannen kerran. Tiedotustilaisuuksia osastoissa Teksti Soile Olmari Kuvat Kouvolan osasto RVL:n puheenjohtaja Seppo Juselius ja Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä vierailivat Tampereella, Kouvolassa ja Lappeenrannassa kertomassa muun muassa tes-tuloksesta, tulevasta pääluottamusmiestoiminnasta ja liikenteenohjauksen organisoitumisesta Finrailissa. He vastasivat myös jäsenistön kysymyksiin. Tampereen tilaisuuteen osallistui lisäksi VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, joka kertoi muun muassa yhteistoiminamenettelyistä VR:llä. Kouvolan ja Lappeenrannan tilaisuuksiin Kulinin terveiset toi Yhtymän valtakunnallisen pääluottamusmiehen vara Kari Vähäuski. Tampereella oli paikalla noin 30 osastolaista, Kouvolassa ja Lappeenrannassa yhteensä 39. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa vuorotauluasiat ja vapaalippuoikeudet. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen esitteli osaston toimintaa. Kouvolan tiedotustilaisuuteen osallistui 27 osastolaista. Lappeenrannassa kuulolla oli 12 osastolaista. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

10 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä. Uusi laki kannustaa kouluttamaan työntekijöitä Aikaisemmalla sopimuskaudella erimielisyyteen jäänyt kolmen päivän koulutusmahdollisuus on nyt saatu sovittua ja tarpeelliset lakimuutokset tehtyä. Asia on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Sovintoon perustuvat säädökset astuvat voimaan , jos eduskunta asian hyväksyy. Asia heijastui uutena lakina, jolla on tarkoitus edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä (1 )( HE 99/2013). Tämä aiheutti muutoksia verolakeihin ja yhteistoimintalakiin. Kun näin paikataan työntekijöiden koulutusvajetta, siitä hyötyvät niin työntekijä kuin työnantaja (ns. WIN WIN -tilanne). Jos koulutussuunnitelma on tehty, työnantaja saa veroedun. Ensimmäisen kerran tämä koskee verovuotta Tämä on siis mahdollisuus. Asiaa seurataan kahden vuoden aikana ja haetaan kokemuksia. Toivottavasti asia etenee esityksen mukaisesti ja voisimme olla esimerkillinen yritys. On olemassa paljon tutkimuksia, joissa on todettu koulutusinvestointien tuovan pitkällä tähtäimellä parhaan tuloksen. Siirtymäajan loppuun saakka noudatetaan vanhoja vuosilomalain säännöksiä ja nykyistä VR- konsernissa noudatettavaa käytäntöä sairaslomien karenssin ja vuosiloman siirto-oikeuteen liittyen. Liitot sopivat mennessä työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmän esityksen perusteella siitä, minkä sisältöisenä vuosilomalain 25 :n muutos on voimassa ns. TES -perusteisten lomien osalta alkaen. Muistuttaisin vielä seuraavasta asiasta. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Joulu lähestyy Jouluna on syytä hiljentyä kuuntelemaan joulun sanomaa. Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä niin, että löytyisi pitkämielisyyttä. Hyvää rauhaisaa Joulua ja toivorikkaampaa Uutta vuotta Vuosilomalain muutos Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan tänä vuonna. Laissa on siirtymäaika ja työllisyys- ja kasvusopimuksessamme asiasta on sovittu seuraavaa. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

11 Luottamuksella Henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten pitääkin. Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy Finrail, syksy 2013 Työehtosopimusneuvottelut on käyty ja rahallinen tulos on kaikkien tiedossa. Liikkumavara oli pieni keskusjärjestösopimuksen puitteissa. Oleellista oli mielestäni, ettei mitään kohtuutonta tai yllättävää tuotu neuvottelupöytään. Tämäkään kun ei nykyään ole itsestäänselvyys. Sekä Finrail että VR ovat Palvelualojen työnantajajärjestö Paltan jäseniä, joten sopimuskumppani on jatkossakin sama. Työryhmiä sovittiin kolme kappaletta ja liikenneohjaajien työhön vaikuttaa suoraan työaikasuunnittelua ja työajan järjestämistä jaksotyössä kehittävä työryhmä. Tämä koskee kaikkia VR:llä toimivia liittoja. Kuitenkin on selvää, että mahdolliset ongelmat tai parantamista vaativat asiat ovat hyvin erilaisia eri ammattiryhmillä. Katsotaan mitä sieltä on tulossa. Määräaika työlle on maaliskuun lopussa, ja yhteisymmärrykseen pitää päästä, jotta jokin muuttuisi. Aloitetaan ihan uutta Tänä syksynä on realisoitunut se, mistä on puhuttu pitkään, eli oma erillinen liikenteenohjausyhtiö toimii nyt oikeasti. On uudet johtajat ja tilat ja myös ajatukset siitä, miten asioita järjestellään. On kysymys siitä, että aloitetaan jotakin ihan uutta ja samalla vanha jää pois. Jos suunnitelmat toteutuvat, on vuosi aikaa siihen, kun kaiken pitää olla valmista. Mainitsen esimerkkinä edunvalvonnan ja yhteistoiminnan, joiden muodoista on pitkälti jo päästy sopimukseen. Tarkoitus on lisätä alueitten edustajien osallistumista yhtiötason kokouksiin. Ihan varmasti monenlaista opeteltavaa tulee olemaan puolin ja toisin, kun meidän hyvät tapamme ja käytäntömme kohtaavat uusia ajatuksia käytännön tasolla. Tähän asti näyttää kuitenkin hyvältä. Eli henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten pitääkin. Tutustuttu on ja aikaa tapaamisiin on järjestynyt. Maailman vaikein asia, eli viestintä, on ajankohtainen parannuskohde. Toimintasuunnitelma ensi vuodelle on työn alla, mukana esimerkiksi työterveyshuollon painoalueet, uudet HR -järjestelmät jne. Henkilöstön käyttö säilyy alueilla, kuten olemme tärkeänä pitäneet. Samansuuntaisia ajatuksia on henkilöstöllä myös turvallisuusorganisaation suhteen, mutta siihen palataan myöhemmin. Poistuvan vapaalipun kompensaatio Oma lukunsa on aikanaan poistuva vapaalippu. Siitä on neuvottelut, tai paremminkin keskustelut, kesken. Se kun ei ole varsinainen tes-asia. Tilanne on hankala ja vertailu muihin tapauksiin vielä vaikeampaa. Monenlaista esimerkkiä menneisyydestä löytyy. Työssä kulkemisen kustannukset olisi saatava pidettyä kohtuullisina, se lie tärkeintä. Keskittämisien seurauksena työmatkat ovat pitkiä. Yhtenä siirtymisen mahdollistajana on ollut vapaalippu. Tässä on säästynyt myös työnantajalle iso summa koulutustarpeissa - ihan vain yhtenä perusteluna kompensaatiolle. Ilman kompensaatiota ainoa lisälaskun saaja koko touhussa olisi yksittäinen työntekijä, kuten se tuppaa olemaan yleensäkin. Joka tapauksessa asian tärkeys on kerrottu selvästi joka taholle ja toimeksianto jatkuu. Hyvää Joulua kaikille, vapaalla tai töissä! RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

12 - Haluaisin toki VR:ltä vakituisen työpaikan; pidän nykyisistä tehtävistäni. Meillä on tosi mukava työyhteisö. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Ailalla on mapissa järjestyksessä kaikki irtisanomiseensa ja määräaikaisiin työsuhteisiinsa liittyvät paperit:

13 Irtisanomisen jälkeen määräaikaisia töitä ja lukio-opintoja Teksti ja kuvat Soile Olmari Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30 vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin. Nyt kolme vuotta myöhemmin Aila pystyy kertomaan asiasta kiihkottomasti, vaikka hän edelleen tuntee katkeruutta: - Voin todeta omasta kokemuksestani sen, että mitä nopeammin tilanteen hyväksyy, sitä nopeammin pääsee eteenpäin. Ailan ja seitsemän muun VR:n talousosastolla työskennelleen työsuhde päättyi tuotannollisista ja taloudellisista syistä: - Jälkeenpäin kuulin työtoverin ihmetelleen sitä, kukas näitä asioita nyt hoitaa. Silloinen esimies ei edes tiennyt, mitä kaikkea tein. - Olin todella katkera ja vihainen pitkän aikaa; en voinut käsittää irtisanomistani, kun töitä kuitenkin oli. Sain myös kuulla, että vuorotteluvapaan sijaiseksi tullut henkilökin oli vakinaistettu. Sitä en tiedä, kuinka paljon käyttöön otettu SAP-pohjainen kirjanpitojärjestelmä on vienyt silloisia tehtäviä, mutta pitkään niitä irtisanomisen jälkeen vielä oli. Määräaikaisia työsuhteita Aila ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan käytti pooliajan hyödykseen eli osallistui koulutuksiin, joiden avulla opetettiin esimerkiksi työnhakua: - Pidin niistä. - Olin 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon töissä teknisenä avustajana Hyvinkään konepajalla kunnossapitopalveluihin kuuluneessa VR Engineeringissä. Sen jälkeen olin taas poolissa kaksi kuukautta. Tuolloin poolin esimieheksi oli tullut Kaija Koistinen: - Hän piti meistä hyvää huolta ja katsoi yksilöllisesti, mitä työllistymisen mahdollisuuksia kullekin löytyisi. Syyskuun alusta 2011 työskentelin vajaa kolme kuukautta VR Engineeringissä Pasilassa, jonka jälkeen alkoi pitkä määräaikaisten työsuhteiden ketju toimistosihteerinä VR:n asiantuntijalääkärin toimistossa Helsingissä. Ketju katkesi pari kertaa muutamasta viikosta puoleentoista kuukauteen ja nyt Aila työskentelee kolmannessa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa asiantuntijalääkärin toimistossa ensi vuoden syyskuun loppuun. Kaikkiaan näissä samoissa tehtävissä hänen kanssaan on solmittu seitsemän määräaikaista sopimusta. Lukio-opinnot ensimmäisellä sijalla Siitä Aila on tietysti tyytyväinen, että töitä on ollut: - Pakkohan on ryhtyä töihin, muuten loppuu leipä. Onko se sitten positiivista luonnetta vai mitä, mutta uskon että kaikki järjestyy aikanaan. Katkeruus kyllä tasoittuu ajan kanssa, vaikka ei koskaan häviä kokonaan. Se ei vaan auta elämässä eteenpäin. Aila jatkaa työn ohessa lukio-opintoja Helsingin aikuislukiossa parantaakseen työnhakuvalmiuksiaan. - Olen aloittanut lukion kolme kertaa ja aiempia suorituksiani hyväksytään nyt näissä opinnoissa. - Suoritan lukion oppimäärän, mutta en pärjäisi tällä lukemisella ylioppilaskokeissa. Jätän ne eläkkeelle, jolloin on aikaa lukea enemmän. Olen luvannut itselleni, että nyt ei ole pakko. Lukion oppimäärän saan tehtyä loppuun ensi vuoden syksyllä. Aila on huomannut, että ei enää opi niin kuin nuorempana: - Joudun pänttäämään paljon enemmän. Minulla on työelämässä aikaa vielä kymmenkunta vuotta ja nyt koulu on työn ohella ensimmäisellä sijalla. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

14 Teksti Riitta Gullman Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa. Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? Aluillaan olevissa eläkeneuvotteluissa ajatellaan Suomea 2070-luvulle saakka. Kun aikahorisontti on vuosikymmenien päässä, on vaikea hahmottaa, miksi olisi kiire tehdä muutoksia. Kuinka paljon nyt siis pitäisi ajatella tulevia eläkkeitä, tai olla niistä huolissaan? Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt SAK, STTK, Akava ja EK ovat taas aloittaneet eläkkeiden ajattelun. Ensi syksynä niiden on määrä esittää yhteinen näkemyksensä siitä, miten eläkejärjestelmää pitäisi rukata. Sitten joukkoon liittyvät poliitikot: vuonna 2015 valittava eduskunta lopulta päättää, millaisilla säännöillä eläkeasioissa eletään vuodesta 2017 eteenpäin. Nyt eläkejärjestelmä on kutakuinkin tasapainossa. Rahaa siis tulee työntekijöiden ja työnantajien maksamista eläkemaksuista likimain sen verran kuin työeläkkeiden maksamiseen joka kuukausi tarvitaan. Mutta ei aivan: vuoden 2013 alkukuukausista lähtien yksityisten alojen eläkemenot ovat ensimmäistä kertaa työeläkejärjestelmän 50-vuotisessa historiassa ylittäneet eläkemaksuista kertyvät tulot. Erotus maksetaan eläkesijoitusten tuotosta. Julkisilla aloilla eläkemaksuja tulee kassaan vielä enemmän kuin eläkkeitä maksetaan. Kuitenkin myös siellä suunta on sama kuin yksityisillä aloilla. - Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa, joten eläkejärjestelmän tasapainoakin kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta. Tela on kaikkien lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö. Monta hyvää syytä uudistukseen Työeläkejärjestelmän uudistamiseen on monta syytä. Yksi on sukupolvien välinen reilu peli: on kohtuullista odottaa, että eläkemaksut ja odotettavissa oleva eläke ovat oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa. Toinen syy ovat eläkemaksut: ne eivät saisi nousta kohtuuttoman korkeiksi. Työeläkemaksut vaikuttavat työllistämisen kustannuksiin ja sitä kautta työpaikkoihin. Ja mitä korkeampi palkasta perittävä työeläkemaksu on, sitä vähemmän palkansaajalle jää työuran aikana käteen. Nykysäännöksillä tyel-maksu nousisi noin 25 prosenttiin palkkasummasta, työntekijöille maksetuista palkoista yhteensä, vuoden 2020 tienoilla. Vuoden 2050 jälkeen tähänkin tarvittaisiin vielä vajaan prosenttiyksikön korotus. Nyt vuonna 2013 ollaan vajaassa 23 prosentissa. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet maksutasosta vuoteen 2016 saakka ja tulevista maksuista neuvotellaan osana eläkeuudistuksen neuvotteluja. - Tärkein syy on kuitenkin se, että yhä pienempi osa ihmisistä on työelämässä ja yhä suurempi sen ulkopuolella. Se, kuinka paljon ihmiset tekevät työtä, maksavat veroja ja eläkemaksuja, on tärkeää, Vanne painottaa. Työn tekemisen määrä ja eläkkeet ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Jos palkkasumma pienenee, palkkaan sidottujen eläkemaksujen määrä vähenee. Mitä enemmän on työssä käyviä, sitä enemmän he ja heidän työnantajansa maksavat veroja ja eläkemaksuja. Niillä maksetaan sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeitä, ja veroilla muuta sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ylipäätään. Jos työelämän ulkopuolella olevia on paljon ja työssä olevia vähän, ollaan ennen pitkää ongelmissa. Luvut ovat karuja. Pari vuotta sitten, 2011, sataa työikäistä kohti oli 62 alle 18-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta, kertoo Tilastokeskus. Seitsemän vuoden kuluttua näitä ns. huollettavia on ennusteen mukaan 75 ja vuonna 2060 jo reilusti yli 80. Eivätkä kaikki työikäiset vuotiaat tietenkään ole työssä, vaan esimerkiksi opiskelemassa, vanhempainvapailla, armeijassa, työttömänä. Ja eläkkeellä. Tällä 14 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

15 hetkellä koko väestössä on kuutta työssä käyvää kohti noin kahdeksan työelämän ulkopuolella. Reijo Vanne pistää pöytään lisää lukuja: - Meillä siirrytään vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana, mutta joka kolmannen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä painaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää olennaisesti alaspäin. Nyt tuo lukema on 60,9 vuotta. Kolmikantaisesti sovittu yhteinen tavoite on 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Ja vielä pari lukua: Nykyisin eläkkeellä - työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien - ollaan noin 22 vuotta. Kun eläkejärjestelmä 1960-luvulla luotiin, eläkkeelle siirtynyt ehti nauttia eläkettä keskimäärin alle viisitoista vuotta. Elinaika pitenee kovaa vauhtia Eläkejärjestelmä toimii ennustettavasti. Tietoja ja laskelmia on vuosikymmenien päähän. Nykyinen kaksikymppinen voi halutessaan kohtuullisella tarkkuudella päätellä, miltä hänen eläketulevaisuutensa näyttää. Nykysäännöillä se näyttää tältä: eliniän piteneminen nostaa täyden eläkkeen nostamiseen tarvittavan iän vuoden tienoille. - Nykyoletuksilla eliniän pitenemisestä 20-vuotiaan eläke olisi ehkä vähän päälle 40 prosenttia hänen eläkkeelle jäämishetkensä keskipalkasta, Vanne arvioi. Viittaus eliniän pitenemiseen liittyy ns. elinaikakertoimeen, joka otettiin käyttöön Se alkaa pienentää eläkkeen määrää sitä mukaa kuin ihmisten odotettu elinikä pitenee. Ja se pitenee kovaa tahtia. Kun edellistä eläkeuudistusta sorvattiin 2005, arvioitiin, että vuonna 2050 eläkeikää lähestyvä, 62-vuotias, eläisi kolme vuotta kauemmin kuin ikätoverinsa 2000-luvun alussa. Tilastokeskus ennustaa kuitenkin nyt 7,5 vuotta pidempää elämää. Tästä seuraa yksi uudistuksen yhteydessä pohdittava asia. Elinaikakerrointa tehtäessä arvioitiin, että se pienentäisi vuonna 2050 myönnettäviä eläkkeitä noin 12 prosenttia. Uusimmat ennusteet näyttävätkin jo lähelle 20 prosenttia. Se on jo paljon. Työura määrittää eläkkeen Moni ajattelee, että eläkkeen taso olisi noin 60 prosenttia palkasta. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Eläkkeen taso riippuu siitä, paljonko työvuosia on takana eläkkeelle siirryttäessä. Eläkejärjestelmää käynnistettäessä ajateltiin täyden työeläkkeen kertyvän 40 työvuodella. Työurat ovat kuitenkin olleet yleensä lyhyempiä. Keskimäärin ihmisillä on takanaan noin 35 vuoden työura, kun he siirtyvät eläkkeelle. Normaalilla tavalla eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet ovat olleet lähellä 60 prosenttia työaikojen ansiotasosta. Yksittäisen ihmisen kohdalla se on usein tilastoharhaa, sillä työurat ovat hyvin erilaisia. Opinnot, toisilla työkyvyttömyysajat ja monilla työttömyysjaksot lyhentävät työssäoloaikaa. Pitkä työttömyys tuntuu valitettavasti myös eläkkeessä, sillä eläkettä kertyy työttömyysajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Ja jos hoitovapaa kesti yli vuoden ennen vuotta 2005, sekin tuntuu eläkepussissa. Eläkeikä on nykyään joustava. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä, eikä eläkkeelle ole yleistä tavoitetasoa. Lukuja työeläkkeistä Lähteet Eläketurvakeskus ETK, Työeläkevakuuttajat TELA Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä 60,9 vuotta (sisältää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät). Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,5-vuotiaana. Eläkkeellä ollaan keskimäärin 22 vuotta (työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien). Keskimääräinen työura ennen eläkettä on 35 vuotta. Työeläkemaksut yksityisillä aloilla 2013: 22,8 %, 2014: 23,6 %, 2016: 24,4 %. Vuonna 2013 alle 53-vuotias työntekijä maksaa 5,15 % ja 53 vuotta täyttänyt 6,5 %, työnantaja keskimäärin 17,35 %. Prosentit vahvistetaan erikseen vuosittain. Maksetut lakisääteiset eläkkeet 2012: 25,7 mrd (sis. yksityisen sektorin työeläkkeet 13,8 mrd). Sijoitettuja työeläkevaroja yhteensä 158 mrd, sijoitettuna Suomeen 49 mrd. Työeläkeala omistaa Suomen pörssiyhtiöistä noin 9 %. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

16 Elämyksiä Suomen Rautatiemuseossa Teksti ja kuvat Soile Olmari Suomen Rautatiemuseon, viime elokuussa aloittanut johtaja Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. Elämyksiä Hyvinkäällä sijaitsevassa museossa kokee toki nytkin. Viimeisimpiä on perinnejuna Valtteri, joka on saanut ympärilleen uuden näyttelyhallin. Valtteriin on voinut tutustua yleisöopastuksilla. - Teemme myös perusnäyttelyuudistusta ja vilkkaampana kesäaikana järjestämme tapahtumia. Museossa käy myös paljon koululais- ja opastusryhmiä, Lehtinen kertoo museon toiminnasta. Aivan uutena palveluna museolla on käytettävissään venäjänkielinen opas: - Tästä opastuksesta on ollut kysyntää ja toiminta on lähtenyt hienosti liikkeelle. Venäläisiä meille vetää muun muassa ainutlaatuinen keisarin juna, joka on museokokoelmiemme helmi. Tänne on myös helppo tulla pääkaupunkiseudulta. Keisarin juna oli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvona Suomen rautateillä. Nämä kolme vaunua ovat Venäjän keisarillisista vaunuista ainoat säilyneet maailmalla. Museon näyttelyuudistus on aloitettu, ja tulevaisuudessa uudistetaan myös veturitalli ja kasarmitilat. - Vaikka elämyksellistä toimintaa meillä toki on ennestäänkin, haluan panostaa edelleen eri kävijäryhmille tarjottavaan opastukseen ja toimintaan. Junaliikenne kiinnostaa Lehtinen työskenteli aiemmin seitsemisen vuotta Suomen Kellomuseossa Espoossa. Ollessaan hoitovapaalla hän kiinnostui Rautatiemuseon johtajan tehtävistä. - Minua kiinnostivat uudet ympyrät, isompi valtakunnallinen erikoismuseo ja junaliikenneala. Tässä on myös paljon yhtymäkohtia entiseen työpaikkaani. Rautatiemuseokin on tekninen museo ja toimii säätiöpohjalla. Tiina Lehtinen on aina ollut kiinnostunut monista asioista. Hän on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti, opiskellut taidehistoriaa ja museologiaa: - Olen lukenut myös oikeustieteitä ja tietojenkäsittelytiedettä. Lehtisen johdolla Suomen Rautatiemuseossa työskentelee vakituisesti kymmenen henkilöä, joista yksi on hoitovapaalla ja yksi opintovapaalla: - Lisäksi meillä on kaksi määräaikaista ja määräaikainen harjoittelija sekä viikonloppuoppaita. 16 Museo kiinnostaa laajasti Lehtinen kokee päässeensä rautatiemuseotoiminnan kanssa aika hyvin sinuiksi, vaikka hän tehtäviensä puolesta on enemmän kiinni byrokratiassa kuin itse näyttelytoiminnassa. - En todellakaan voi sanoa tuntevani esimerkiksi meidän kalustoa. Sen sijaan museon taustat ovat tulleet tutuiksi melko hyvin. - Tässä työssä on tosi paljon mielenkiintoista ja täällä on ympärillä laaja joukko ihmisiä, joita rautatiemuseotoiminta kiinnostaa. On mielekkäämpää työskennellä museossa, joka kiinnostaa ihmisiä laajasti. On kauhean kiva juttu, että on oikeasti yhteistyötahoja, Lehtinen toteaa. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / Näyttelyhalleissa on uusittu näyttelyvalaistukset ja pimennetty ikkunat, jotta uv-valo suodattuu pois, Tiina Lehtinen kertoo. Valopilkkuna tummien vaunujen joukossa on vanha postivaunu.

17 Rautatiemuseon tiloissa kokoontuu vuodesta 1960 toiminut Rautatiemuseon Ystävät ry. Marraskuun syyskokouksessa kiitettiin 20 vuotta puheenjohtajana toiminutta Raimo Helomaata (alla oikealla). Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Lintinen (alla vasemmalla). Yhdistys toimii Suomen Rautatiemuseon tukiyhdistyksenä. Maksavia jäseniä on noin 250 ja seitsemän yhteisöjäsentä. RVL on yhteisöjäsen ja liiton edustajana johtokunnassa on Soile Olmari. Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää Museota ylläpitää yksityinen Rautatiemuseon Säätiö, jonka suurimmat rahoittajat ovat valtio, VR ja Hyvinkään kaupunki. Avoinna talvikaudella ti la klo 12 15, su klo 12 17, kesäkaudella joka päivä klo Ensi vuoden alusta joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo ja lauantaisin klo Tulevaa toimintaa: Vanhojen kirjojen myyntiä museokaupassa kahden viikon ajan alkaen. Valtterin nimipäivä ja hiihtoloman aikaan viikolla kahdeksan lapsille suunnattuja tapahtumia. Pienoisjunatreffit RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

18 Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Teksti Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa (IRKA) sulautuu alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. IRKA:n työttömyyskassan toimisto ja e-asiointi on suljettu alkaen IRKA:n maksatusjärjestelmän konversion vuoksi. Maksatusjärjestelmä (JHL) on käytössä alkaen. JHL:n työttömyyskassa maksaa nykyisten IRKA:n jäsenten kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet jälkeen, mikäli hakujakso koskee vuotta IRKAan lähetetty kirjeposti ohjautuu jälkeen JHL:n työttömyyskassaan. IRKA työttömyyskassan nykyisistä asiamiespiireistä siirtyvät lukien JATTK työttömyyskassan jäseniksi alla olevat asiamiespiirit: Tulliliitto ry:n, Vankilavirkailijain liitto ry:n ja Veturimiesten liitto ry:n jäsenet. Kun hakujakso koskee vuotta 2014, maksaa etuuden JATTKtyöttömyyskassa yllä olevien asiamiespiirien jäsenille. JATTK-työttömyyskassan e-asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla. RVL:läiset JHL:n työttömyyskassaan JHL:n työttömyyskassaan jäävät sulautumisen jälkeen jäsenet seuraavista liitoista ja asiamiespiireistä: Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL ry Ilmailualan Unioni IAU ry Rautatievirkamiesliitto ry (RVL) Kassan yksilöjäsenet. JHL:n työttömyyskassa lähettää tuleville JHL:n työttömyyskassan jäsenille kirjautumistunnukset eli jäsennumeron työttömyyskassan sähköiseen asiointiin, ewertti Nettikassaan. Noudata nykyistä hakujaksoasi kassan vaihtumisesta huolimatta. Meneillään olevien vuorotteluvapaiden maksu siirtyy uudelle kassalle ilman hakijan toimenpiteitä. JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL HELSINKI Fax https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa (IRKA) Rautatievirkamiesliitto on ollut IRKAn asiamiespiiri. Kassassa oli vuoden 2012 lopussa jäsentä. IRKA sulautuu alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen (JHL) työttömyyskassaan. Etuuksien maksaminen kassan jäsenille jatkuu sulautumisen jälkeen normaalisti. Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassojen vähimmäismäärä täysien valtionosuuksien saamiseksi on jäsentä. IRKAn jäsenmäärä pienentyy noin jäseneen eräiden liittojen siirryttyä toisen työttömyyskassan asiamiespiireiksi. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

19 Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Lähde TYJ:n tiedote Työttömyyskassoissa oli vuoden 2012 lopussa noin kaksi miljoonaa jäsentä, mikä vastaa noin 75 %:a työmarkkinoilla olevista henkilöistä. Työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljardia euroa eri etuuksina. Ansioturvan osuus etuusmenoista oli 2 miljardia. Vuorottelukorvauksina maksettiin noin 120 miljoonaa euroa. Etuusmenot kasvoivat viime vuonna 5 % edellisvuoteen nähden. Noin 15 % työttömyyskassojen jäsenistä sai viime vuoden aikana ansiopäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Ansiopäivärahan saajista noin 15 % prosenttia suoritti viime vuoden aikana omaehtoisia opintoja, osallistui työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Etuuden saajien määrä laski edellisvuoteen nähden kaikissa muissa ryhmissä, paitsi omaehtoisia opintoja suorittavien ja vuorotteluvapaalla olevien kohdalla. Tammikuussa 2013 ansiopäivärahaa sai 89 RVL:läistä eli hiukan yli 7 % työikäisistä jäsenistä. Syyskuussa ansiopäivärahan saajia oli 145 (noin 12 %), joista osa osa-aikaistettuja. Vain kolme jäsentä oli noina ajankohtina vuorotteluvapaalla. Valtion rahoitusosuus nousi ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuus laski 6 prosenttiyksikköä vuonna 2012 edellisvuoteen nähden. Muutos johtuu vuoden 2012 alussa toteutetusta työttömyysturvan tasokorotuksesta, joka vaikutti valtion rahoittamaan ansiopäivärahan perusosaan. Työttömyysetuuksien rahoitus turvataan tasoitusrahastoilla Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuoden 2012 lopussa työttömyyskassojen tasoitusrahastojen keskiarvo oli 167 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen runsaan puolentoista vuoden määrää. Lähde Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on julkaissut työttömyyskassojen taloutta ja jäsenistöä kuvaavan tilastojulkaisun. Julkaisu löytyy osoitteesta Julkaisun tiedot perustuvat Finanssivalvonnan keräämiin tietoihin sekä Yhteisjärjestön tekemään kassakyselyyn. Työttömyysturvan tasokorotus vaikutti valtion rahoitusosuuteen Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Vuonna 2012 valtio rahoitti noin 42 % etuusmenoista. Työttömyyskassa rahoitti 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto noin 53 % etuusmenoista. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

20 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vuodet Nollaratkaisu, yhtiöittämiset, tervehdyttämis- ja muutosohjelmat 1990-vuosikymmenen vaihdetta leimasi lama. Jouduttiin siirtämään voimavarat hyökkäyksestä puolustukseen. Monet, aiemmin itsestään selvänä pidetyt etuudet kyseenalaistettiin. Laman syistä, seurauksista ja lääkkeistä keskusteltiin vilkkaasti pääsemättä yksimielisyyteen. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että vientiteollisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn turvaaminen ovat avainasemassa Suomen talouden tervehdyttämisessä. Tähän tähtäävää laajaa tuloratkaisua, johon sisältyisi myös valtiovallan toimenpiteitä, rakennettiin tuloksetta ensin Kalevi Sorsan johdolla. Esitys kaatui, kun Suomi valuuttapaon vuoksi ajautui pakkodevalvaatioon. Tämän jälkeen syntyi nollaratkaisu kesken voimassa olevan sopimuksen. Nollaratkaisun mukaan virka- ja työehtosopimuksia jatkettiin entisin ehdoin asti. 0-linjan mukaan sopimuskorotuksia ei tullut vuonna Maan hallitus tuli vastaan lukuisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa ei nostettu, hallitus pyrki alentamaan elintarvikkeiden hintoja sekä lisäämään asuntotuotantoa ja virkamiesten pakkolomat peruutettiin. Ennen tätä sopimusta tilanne oli jo kärjistynyt kaikkien palkansaajien yhteiseen mielenilmaukseen Senaatintorilla lokakuussa -91. VR ryhtyi lisätoimiin henkilöstökustannusten alentamiseksi vuoden 1994 osalta ja varautui syksyllä -93 noin 500 henkilön lomauttamiseen. Lisäkustannuksia syntyi liikelaitoksille määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta, radanpidon määrärahojen niukkuudesta, uhkaavasta henkilöliikennekorvausten vähenemisestä ja arvonlisäverosta. VR:n järjestöt kiistivät lomautustarpeet kokonaistulokseen viitaten. Syksyllä 1993 käynnistettiin selvitys vapaaehtoisesta siirtymisestä työttömyysseläkkeelle. Selvityksen tuloksena irtisanottiin jo vuonna 1993 yli 300 henkilöä. Työttömyyseläkkeen saama suosio lopetti lomautussuunnitelmat. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2015. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Finanssivalvonta, 5.7.2016 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, 11.8.2016 Työttömyysvakuutusrahasto,

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyvä jäsen on aika iloita tästä ajasta, kuluneista vuosista - kaikesta saavutetusta ja siitä, mikä on vielä edessä. Yhdistyksemme viettää75-vuotisjuhlaa joulukuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 id150488 1(7) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS AIKA ke klo 8.00-9.56 PAIKKA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Metsolan kampus, neuvottelutila C2010 Pääskysentie 1

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Einon päivän mietteitä Keväällä pohdittiin syksyn tes-neuvotteluista tulevan haasteelliset ja että lakoistakaan tuskin säästytään. Neuvotteluissa päästiin kuitenkin sekä työntekijöitä

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 3 Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet. 5 Hallituksen jäsenten palkitseminen

SISÄLTÖ. 3 Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet. 5 Hallituksen jäsenten palkitseminen Maaliskuu 2015 SISÄLTÖ 3 Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet 5 Hallituksen jäsenten palkitseminen 5 Konsernijohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten palkitseminen 2 Sampo-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot