RVL. Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! rautatievirkamiesliiton jäsenlehti. Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! rautatievirkamiesliiton jäsenlehti. Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Joulurauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta! Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä vuosikymmenellä sivu 6 Vuodet RVL:n historiassa sivu 20

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Puh Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Kehitystä vähenevilläkin resursseilla Työturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä 4/13 puhdistetaan yhteistoimintaneuvottelujen mainetta pelkkinä irtisanomisneuvotteluina. Yt on kaikkien kaveri -otsikoidussa jutussa todetaan, että aito yhteistoiminta on jotain aivan muuta kuin potkuja edeltävät pakolliset neuvottelut. Myönteisenä esimerkkinä kerrotaan nastolalaisen Levypyörä Oy:n sujuvasta yhteistoiminnasta. Vaikka sielläkin on tilauskannan romahdettua jouduttu turvautumaan irtisanomisiin, käydään kuukausittain yt-palavereja lain hengen mukaisesti. Toimitusjohtaja Pertti Lemettinen listaa johdon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken sopimia asioita: työaika-, palkkaus- ja henkilöstökysymykset, tilauskannat, talousnäkymät, vuokratyövoima, ulkoistukset sekä luottamusmiesten havaitsemat asiat. Tässä mallissa yhteistoiminnan ydin on avoimuus. Vielä 2000-luvun puolessa välissä ja muutama vuosi sen jälkeenkin, olisi VR sopinut edellä mainitun kaltaiseksi esimerkiksi yt-lain hengen noudattamisesta. RVL oli tiiviisti mukana VR:n kehitystyössä erilaisissa yt- tms. ryhmissä. Kaikkien tahto oli kehittää VR:n toimintaa ja sitä kautta toki turvata myös työpaikkoja. Valitettavasti viimeisimpinä vuosina yt-neuvottelut ovat VR:llä olleet lähinnä irtisanomisneuvotteluja. Nyt viime viikkoinakin työnantaja on ilmoittanut yt-neuvottelujen päätteeksi irtisanomisista muun maussa Matkustajaliikenteen Asiakaspalvelukeskuksessa Riihimäellä ja VR:n kiinteistöyksikössä. Työttömien osuus RVL:n työikäisestä jäsenmäärästä on yli 14 %. Heidän määränsä näkyi myös liiton hallituksen myöntämien RVL:n opintoapurahojen saajien joukossa ylivoimaisena enemmistönä. Ilahduttavaa tässä on se, että he ovat löytäneet elämässään uusia mahdollisuuksia ja opiskelevat joko uuteen ammattiin tai päivittääkseen muutoin työnhakumahdollisuuksiaan. Onneksi tässä voimme heitä tukea edes tuon apurahan verran. Ensi vuosi tuo mukanaan joitakin muutoksia myös RVL:n toiminnassa. Liiton toimistossa työskentelevät puheenjohtaja Seppo Juseliuksen lisäksi talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä ja järjestösihteeri Soile Olmari. Tehtäviini kuuluvat liiton lehden tekemisen ja nettisivujen päivittämisen lisäksi muun muassa luottamusmieskoulutuksen organisointi. Jotta jäsenpalveluja voidaan kehittää lähemmäksi nykypäivän tarpeita, on muutoksia tehtävä vähenevilläkin resursseilla. Itse työskentelen jo kolmatta vuotta kolmena päivänä viikossa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Ensi vuonna RVL:n lehti ilmestyy neljä kertaa, maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Tarkoitus on syventää/laajentaa lehdessä käsiteltäviä asioita ja keskittyä nopeampaan tiedonvälitykseen nettisivuillamme. Suunnittelun alla on muun muassa uutiskirjeen käyttöönotto. Otan edelleen mielelläni vastaan rakentavia kehittämis- ja juttuideoita sekä kirjoituksia. Ensi vuonna panostusta tarvitaan myös muuttuvan luottamusmiesorganisaation koulutustarpeiden ja rakenteiden kehittämisessä. Toivottavasti joulukausi ja loppuvuosi sujuu meillä jokaisella levollisin mielin kohti valoisampaa uutta vuotta. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 6 / 2013 Irtisanomisen jälkeen määräaikaisia töitä ja lukio-opintoja Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30 vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin Elämyksiä Suomen Rautatiemuseossa Viime elokuussa aloittanut museonjohtaja Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. Esimerkiksi perinnejuna Valtteri on saanut ympärilleen uuden näyttelyhallin. Talvipäivät Odotettu viikonloppu Vuokatissa on vain reilun kuukauden päässä. Olethan sinäkin mukana! Ilmoittaudu siis mennessä lomakkeella (s ) tai Muut jutut 14 Pitkän aikavälin hommia Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? 18 Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa sulautuu Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. 19 Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Syyskuussa 2013 RVL:läisiä ansiopäivärahan saajia oli Terveiset joulupukille Toisitko tänä vuonna vain pienen suklaarasian aikaisemman jättilaatikon asemasta. Hyvä ajatus Voin todeta omasta kokemuksestani sen, että mitä nopeammin tilanteen hyväksyy, sitä nopeammin pääsee eteenpäin. Aila Rosenlöf sivulla 13 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella Jutunjuuri 30 Leikkeet 31 RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen. Työnantajan sopimusshoppailu estettiin Työmarkkinakierros saatiin SAK:n kuljetusliittojen osalta valmiiksi, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pääsi sopimukseen. Suurimman huomion sai kuitenkin Finnairin matkustamohenkilökunnan ja LSG Sky Chefs:n catering-henkilökunnan neuvottelukuviot tukilakkouhkineen. RVL oli yhdessä rintamassa muiden SAK:laisten kuljetusliittojen kanssa valmiina tukilakkoihin Kaveria ei jätetä -sopimuksen mukaisesti. Medioissa on ollut paljon puhetta tukilakoista ja niiden järkevyydestä. Puheenvuoroissa usein unohdettiin kertoa, miksi tällaiseen tilanteeseen päädyttiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen yhtenä ehtona oli, myös työnantajan (EK) edellytys, että kaikki kuljetusliitot ovat siinä mukana. Ilmeisesti jotkut työnantajatahot katsoivat tilaisuutensa tulleen ja alkoivat ajaa työntekijöittensä rajuja palkan ja muitten etujen alentamisia. Saksalaisen yhtiön LSG Sky Chefs:n törkeä sopimusshoppailu saatiin estettyä ja työntekijöiden palkka- ja muut edut säilyvät entisellään. Vaikka puhutaan noin 400 työntekijästä ja joidenkin mielestä pienestä asiasta, olisi sopimusoikeuden murtaminen tässä tapauksessa saattanut johtaa muihinkin vastaavanlaisiin tapauksiin. Kuljetusliitot osoittivat solidaarisuutta neuvotteluissa vaikeuksissa olleille liitoille siinä myös onnistuen. Välitänkin tässä kaikille jäsenillemme Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n ja Ilmailualan Unioni IAU:n kiitokset tuesta. RVL:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n/VR:n väliset neuvottelut menivät jouhevasti ja asiallisesti, niin kuin tapana on ollut. Luottamusmiesjärjestelmästä neuvotellaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista työryhmistä on työnsä aloittanut uuden luottamismiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä. RVL:n edustajat työryhmässä ovat puheenjohtaja ja VR- Yhtymän ja liikenteenohjausyhtiö Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Lähtökohtana neuvotteluissa pidetään sitä, että päätoimisten aluepääluottamusmiesten työ loppuu ja lähtien VR-Yhtymässä ja Finrailissa toimii yksi päätoiminen valtakunnallinen pääluottamusmies kummassakin. Työpaikkakohtaisten luottamusmiesten määrä pysynee samana kuin ennen. Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen. Työaika- ja suunnittelujärjestelmätyöryhmä on perustettu, mutta kokousaikoja ei vielä ole sovittu. VR Matkustajaliikenteessä on kuitenkin vuorotauluasioissa edistytty, vaikka joitain periaatteellisia asioita on vielä epäselviä. Esimerkiksi ihmettelen nk. heittomiesten suurta määrää. Kunhan työryhmätyö alkaa, niin palataan asiaan. Vapaalippukompensaatiosta neuvotellaan Finrailissa organisoituminen jatkuu. Varsinaisen irtautumisen VR:stä ennustetaan tapahtuvan vuoden 2015 alusta. Työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on vapaalippuasia. Olemme keskustelleet yhtiön johdon kanssa asiasta useasti, mutta mitään päätöksiä asian hoitamisesta ei vielä ole. Faktaa on, että VR:n vapaalippuoikeus loppuu, kun side VR:ään katkeaa. VR myöntää 4 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

5 alennuslipun (50 %) kahdeksi vuodeksi. Kaikki muu mahdollinen kompensaatio on neuvotteluissa. Väki vähenee, edunvalvontaan etsitään uusia tapoja VR Matkustajaliikenteen Riihimäen asiakaspalvelukeskuksen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja tuloksena on 11 henkilön irtisanominen. Perusteluina on töiden uudelleen järjestely. Irtisanomiset ovat tulleet jo liiankin tutuiksi nykyisen VR:n toiminnassa ja tässä taloudellisessa tilanteessa koko Suomessa. Toivoisi kuitenkin, että työnantajat ottaisivat huomioon tulevat paremmat ajat ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. RVL:n kannalta viime vuosien jäsenmäärä on ollut laskeva kiihtyvään tahtiin. Seuraavan vuoden budjetin rakentaminen tulee perustumaan hieman yli 900 jäsenen jäsenmaksuun. Tämä tarkoittaa, että toimintamme pitää sopeuttaa tuloihimme. Vaikka rahaa tulee vähemmän, ei varsinainen edunvalvonta heikkene. Sen eteen tehdään töitä ja etsitään uusia tapoja toimia tehokkaammin. Uskoa tulevaisuuteen Olin kutsuttuna VR:n Oulun uuden huoltohallin avajaisissa. Vieraita oli paljon, varsinkin lapsiperheitä. Tilaisuudessa henki yhdessä tekemisen ilo ja rautatieläisyys. VR on tehnyt ison satsauksen toimintansa kehittämiseksi ja toivottavasti se tuo uskoa kaikille myös tulevaisuuteen. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta! Rautatievirkamiesliitto kiittää yhteistyöstä Toivotamme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

6 Palkitsevaa aytoimintaa viidellä vuosikymmenellä Teksti Tarja Turtiainen ja Soile Olmari Kuvat Työväen arkisto ja Tarja Turtiaisen kotiarkisto Tarja Turtiainen laskee järjestöuransa alkaneen RVL:ssä jo 1970-luvun puolivälissä luottamusmiehenä. Hän muistaa -70- ja -80-lukujen olleen järjestötoiminnan kulta-aikaa: - Jäsenistö oli valtavan aktiivista. Järjestettiin kaikkea sellaista, jota kukaan muu ei tarjonnut. Kurssitarjontaankin osallistuttiin niin, että joskus RVL:n edustajat veivät paikat muilta. Ajan henkeen kuului, että oltiin valveutuneita ja otettiin kantaa: - Erityisesti yhteistoimintalain ja -sopimuksen myötä osallistuttiin voimakkaasti VR:n toimintaan. Oli helpompi määritellä, mikä ei kuulu yhteistoimintaan. Käsityksemme mukaan lähes kaikki kuului siihen. - Sopimuspolitiikassa Virkamiesliiton aikana meillä oli oikeus tehdä vain tarkentavia sopimuksia tietyistä rajatuista asioista. VR:n yhtiöittämisestä lähtien on neuvoteltu itsenäisesti. - Muistutan tässäkin yhteydessä, ettei palkankorotuksille ole olemassa mitään automatiikkaa, RVL:n edustajat käyvät neuvotteluja ihan kasvokkain työnantajapuolen kanssa. Yhdessä tekeminen muuttunut merkittävästi Tarja toteaa vuosikymmenten aikana tulleista muutoksista, että nyt kaikkea kilpailevaa toimintaa on yllin kyllin: - Toivon, että nuoret löytäisivät myös järjestötoiminnan ja tekisivät siitä oman näköisensä. - Osa VR:n kursseilla tutuksi tulleista on mukana RVL:n toiminnassa, mutta pääkaupunkilaiset puuttuvat. Ottakaa homma haltuun, hän kehottaa. Aivan viime vuosina yhdessä tekeminen on VR:llä muuttunut merkittävästi: - Osa vaikuttamiselimistäkin lakkasi. Nyt asioita viedään eteenpäin pilkun tarkkaan yt-menettelyn kautta, jolloin työnantaja neuvottelujen jälkeen voi tehdä yksipuolisen päätöksen. Työnantajapuoli vaatii kaikki heti. Tarja arvelee, että asioita ei nyt jakseta järjestää siirtymäaikojen kautta, vaikka myöntää, että niissäkin on omat pullonkaulansa: - Yt-menettelyn vika on siinä, ettei siihen sisälly pakkosopimista. Ei sopimiseen aikaisempinakaan vuosina ollut mitään pakkoa, mutta silloisen henkilöstöpolitiikan mukaan asioita jauhettiin niin kauan, että päästiin yhteiseen näkemykseen. Yksipuolisesta sanelusta mielenilmaisuja - Monesti tehtiin jopa sopimus, jossa oli kummankin osapuolen nimet alla. Olen mielelläni naiivi, mutta minusta tämä on parempi tapa. Esimerkiksi veturimiesten ja jokunen vuosi sitten RVL:n ja Rautatieläisten liiton mielenilmaisut syntyivät juuri yksipuolisesta sanelusta, kun vuosikymmeniä oli totuttu toiseen tyyliin. VR:n tilanne menneinä vuosina oli aivan toisenlainen, ei puhuttu kilpailusta eikä ollut EU:n direktiivejä uhkana. Tarja muistaa sellaisenkin ajan, jolloin tulos vuosi vuodelta oli todella huono ja henkilöstö ei yritystä juurikaan maininnut. - Mutta vastaavasti oli myös ajanjakso, jolloin tulos oli vuosi vuodelta erittäin hyvä ja sitä pohjoismaiset ystävämme ihmettelivät. Toivottavasti tämän vuoden tulosennuste toteutuu ja seuraa hyvien vuosien jakso. Olisi aika outoa, jos VR:n muutosohjelma ei näkyisi tuloksen parantumisena. Keskitytään asioihin, joihin voi vaikuttaa Haastavaa Tarjan työssä RVL:n puheenjohtajana ovat olleet monet yksittäisten jäsenten tilanteet, joiden selvittäminen vie paljon aikaa. Ajankäyttönä tämä ei tietenkään näy muille. - Viime vuosina on ollut myös haastavaa ymmärtää VR:n erilaisia muutoksia ja toteutustavoista olen edelleen eri mieltä. Näin ollen on ollut vaikea selittää muutoksia jäsenille. RVL:n aktiiveilla on halu saada tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Tarjan mielestä erittäin hyvä oppi on se, että jotenkin jaksaa erottaa asiat, joihin voi vaikuttaa ja keskittyä niihin. Ja sitten on pakko hyväksyä se, ettei kaikkeen voi vaikuttaa. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

7 Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman. Tarja Turtiainen on työskennellyt päätoimisesti RVL:ssä vuodesta 1989 ensin järjestösihteerinä, vuosina liittosihteerinä ja vuosina puheenjohtajana. työskenteli ennen RVL -uraa VR:llä 1974 alkaen muun muassa henkilöliikenteen tehtävissä ja liikenneohjaajana. siirtyy eläkkeelle Varsinkin pääluottamusmiehet ovat usein kovilla jäsenistön odotuksissa ja vaateissa. Ehkä on omaksuttu väärä luulo, että jäsenyys ja luottamusmiehen toiminta voi poistaa kaikki työelämän ongelmat. Katse kauas tulevaisuuteen - Olen yrittänyt päästä pohdinnan ja keskustelun kautta liiton yhteiseen näkemykseen, mikä ei ole aina onnistunut. Kun kaikkeen haetaan syyllistä, on RVL:n hallitus aivan turhan usein joutunut tähän rooliin. Silloin on aika haastavaa motivoida järjestötyöhön. Tarjan mielestä toiminnan kehittämisessä pitäisi nähdä kauas tulevaisuuteen ja osata ajatella tulevien sukupolvien tilannetta: - Järjestössä kehitysideoita ei saa noin vain läpi, ne vaativat kierroksen päättävissä elimissä. - Nyt on saatu pää auki osastojen toiminnan kehittämiseen ja sitä toivoisin jatkettavan. Palkkausjärjestelmä nykyisellään on antinsa antanut, sen uudistamiseen pitäisi löytää paukkuja. Hädässä pienet turvaavat isompaan Tarja korostaa, että vaikka tuntuisi siltä, että asiat ovat äärettömän hyvin, tilanne voi muuttua aika yllättävästi: - Ruotsin sisarjärjestön puheenjohtaja esimerkiksi hämmästeli, kuinka hyvinvointi-ruotsissa työolosuhteet ovat yhtäkkiä muuttuneet 1930-luvun tasolle. - Meillä kuljetusala ja koko ay-liike on isojen periaatteellisten ongelmien edessä. Valvontaa siis tarvitaan koko ajan, varsinkin tällaisena aikana, jolloin ay-liikettä kohtaan hyökätään rajusti. SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen roolista on kyllä käyty keskustelua, mutta sitä pitäisi vielä syventää. Nyt keskusjärjestön toiminta ja henkilöstö supistuu. Tarja on huomannut, että hädän hetkellä pienet liitot kääntyvät kuitenkin jonkun isomman puoleen: - Jos se on keskusjärjestön jäsenliitto, ovatko nekään kaikki samalla viivalla? Viime vuosina Suomen työelämä on mennyt niin hurjaksi, että keskusjärjestöjä todella tarvitaan. Mutta montako, se on jo eri asia. Tarjalle myönnettiin RVL:n kultainen ansiomerkki liittokokouksessa RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

8 Kuljetusliittojen yhteistyöstä konkretiaa Tarja olisi halunnut saada RVL:n turvaan johonkin suurempaan kokonaisuuteen: - RVL on jäsenmäärältään niin pieni, että sen on todella vaikea vastata jäsenistön odotuksiin. Samalla jäsenmaksulla ei saa samoja palveluja kuin isoissa. Kun RVL vielä oli mukana kuljetusliittohankkeessa, Tarja koki tilanteen sellaiseksi, ettei siitä niillä eväillä tule mitään ja kääntyi siksi myös toisen mahdollisuuden puoleen: - Nyt tilanne on juuri sellainen mitä ennustin. - Toinen hanke kaatui ja toisen mahdollisuuden hylkäsimme itse. Kun nyt henkilöitä on vaihtunut, toivon kuljetusliittojen yhteistyöstä syntyvän käytännössä jotain konkreettista ilman yhdistymisajatusta. Ehkä sen aika on joskus myöhemmin. Työ ollut todella palkitsevaa Tarja on saanut tehdä RVL:ssä työuran, jossa hän on ollut kolmessa eri tehtävässä: - Näin pienessä yhteisössä se on poikkeuksellista. Jokainen pesti on ollut äärettömän mielenkiintoinen. - Ay-liikkeessä toimiminen avaa sellaisen näköala- ja vaikuttamispaikan, että työ sinänsä on ollut todella palkitsevaa. Erityisesti iloitsen palkkausjärjestelmästä ja arviointisysteemistä, joilla saatiin nuorten ja heittomiesten asemaa parannettua. - Neuvotteluissa se hetki tuntuu mukavalta, kun huomaa, että kyllä tästä sopimus syntyy. Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman. Aikomusten lista naurattaa Eläkkeellä Tarja aikoo etsiä esille ystävät ja antaa aikaansa myös heille, joita on laiminlyönyt työn takia vuosien ajan: - Aikomusten listallani olen naurattanut kanssaeläjiä: kolme koiraa ja agilityä, kokkikoulu, liikuntaa, castellañoa/euskeraa/mallorquinaa ranskan ja venäjän syventävien kieliopintojen lisäksi ja vapaaehtoistyötä WWF:ssä. - Matkailua olen pikkuisen harjoitellut ja kytken siihen jatkuvan kodinetsinnän. Ja kriittisyydestäni johtuen vanhoilla päivillä pitänee perustaa leipomo ja pyörittää ravintolaa. Tekijöitä tarvitaan - Kiitos RVL:n porukoille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä vuosista. Kiitos kaikesta saamastani huomiosta ja liikuttavan itkettävistä hyvästeistä. Toivotan kaikille hyvää jatkoa ja parempaa tulevaisuutta. Osallistukaa ja tuokaa oma panoksenne liiton toimintaan. Tekijöitä tarvitaan. Järjestötoiminnan myötä Tarja pääsi osallistumaan myös maailmanlaajuisen kuljetusjärjestö ITF:n toimintaan. Vuonna 2006 Etelä-Afrikassa pidetyn kongressin yhteydessä tehtiin retki Lesothoon. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

9 Seinäjoella juhlittiin Paula Koivuniemen musiikin tahtiin Teksti Soile Olmari Kuva Jukka Kontkanen Seinäjoen 35 osastolaista aloitti liiton 140-vuotisjuhlinnan riemukkaasti osallistumalla Seinäjoen kaupunginteatterin revyyesitykseen 100 kesää, tuhat yötä. Juhlintaa jatkettiin illanvietolla Amarillossa. Revyy perustuu Paula Koivuniemen musiikkiin ja eteläpohjalaisten lähettämiin tositarinoihin. Tangokuningas Marko Maunuksela eläytyi Paulan rooliin: - Laulujen tekstit näkyivät näyttämän yllä, joten meillä oli mahdollisuus osallistua karaokelaulantaan koko esityksen ajan, kertoo Seinäjoen osaston puheenjohtaja Marjatta Hakala. - Viimeinen esiintyjä arvottiin yleisön keskuudesta. Esitys on niin hyvä, että saatan mennä katsomaan sitä vielä kolmannen kerran. Tiedotustilaisuuksia osastoissa Teksti Soile Olmari Kuvat Kouvolan osasto RVL:n puheenjohtaja Seppo Juselius ja Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä vierailivat Tampereella, Kouvolassa ja Lappeenrannassa kertomassa muun muassa tes-tuloksesta, tulevasta pääluottamusmiestoiminnasta ja liikenteenohjauksen organisoitumisesta Finrailissa. He vastasivat myös jäsenistön kysymyksiin. Tampereen tilaisuuteen osallistui lisäksi VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, joka kertoi muun muassa yhteistoiminamenettelyistä VR:llä. Kouvolan ja Lappeenrannan tilaisuuksiin Kulinin terveiset toi Yhtymän valtakunnallisen pääluottamusmiehen vara Kari Vähäuski. Tampereella oli paikalla noin 30 osastolaista, Kouvolassa ja Lappeenrannassa yhteensä 39. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa vuorotauluasiat ja vapaalippuoikeudet. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen esitteli osaston toimintaa. Kouvolan tiedotustilaisuuteen osallistui 27 osastolaista. Lappeenrannassa kuulolla oli 12 osastolaista. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

10 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä. Uusi laki kannustaa kouluttamaan työntekijöitä Aikaisemmalla sopimuskaudella erimielisyyteen jäänyt kolmen päivän koulutusmahdollisuus on nyt saatu sovittua ja tarpeelliset lakimuutokset tehtyä. Asia on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Sovintoon perustuvat säädökset astuvat voimaan , jos eduskunta asian hyväksyy. Asia heijastui uutena lakina, jolla on tarkoitus edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä (1 )( HE 99/2013). Tämä aiheutti muutoksia verolakeihin ja yhteistoimintalakiin. Kun näin paikataan työntekijöiden koulutusvajetta, siitä hyötyvät niin työntekijä kuin työnantaja (ns. WIN WIN -tilanne). Jos koulutussuunnitelma on tehty, työnantaja saa veroedun. Ensimmäisen kerran tämä koskee verovuotta Tämä on siis mahdollisuus. Asiaa seurataan kahden vuoden aikana ja haetaan kokemuksia. Toivottavasti asia etenee esityksen mukaisesti ja voisimme olla esimerkillinen yritys. On olemassa paljon tutkimuksia, joissa on todettu koulutusinvestointien tuovan pitkällä tähtäimellä parhaan tuloksen. Siirtymäajan loppuun saakka noudatetaan vanhoja vuosilomalain säännöksiä ja nykyistä VR- konsernissa noudatettavaa käytäntöä sairaslomien karenssin ja vuosiloman siirto-oikeuteen liittyen. Liitot sopivat mennessä työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmän esityksen perusteella siitä, minkä sisältöisenä vuosilomalain 25 :n muutos on voimassa ns. TES -perusteisten lomien osalta alkaen. Muistuttaisin vielä seuraavasta asiasta. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Joulu lähestyy Jouluna on syytä hiljentyä kuuntelemaan joulun sanomaa. Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä niin, että löytyisi pitkämielisyyttä. Hyvää rauhaisaa Joulua ja toivorikkaampaa Uutta vuotta Vuosilomalain muutos Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan tänä vuonna. Laissa on siirtymäaika ja työllisyys- ja kasvusopimuksessamme asiasta on sovittu seuraavaa. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

11 Luottamuksella Henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten pitääkin. Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy Finrail, syksy 2013 Työehtosopimusneuvottelut on käyty ja rahallinen tulos on kaikkien tiedossa. Liikkumavara oli pieni keskusjärjestösopimuksen puitteissa. Oleellista oli mielestäni, ettei mitään kohtuutonta tai yllättävää tuotu neuvottelupöytään. Tämäkään kun ei nykyään ole itsestäänselvyys. Sekä Finrail että VR ovat Palvelualojen työnantajajärjestö Paltan jäseniä, joten sopimuskumppani on jatkossakin sama. Työryhmiä sovittiin kolme kappaletta ja liikenneohjaajien työhön vaikuttaa suoraan työaikasuunnittelua ja työajan järjestämistä jaksotyössä kehittävä työryhmä. Tämä koskee kaikkia VR:llä toimivia liittoja. Kuitenkin on selvää, että mahdolliset ongelmat tai parantamista vaativat asiat ovat hyvin erilaisia eri ammattiryhmillä. Katsotaan mitä sieltä on tulossa. Määräaika työlle on maaliskuun lopussa, ja yhteisymmärrykseen pitää päästä, jotta jokin muuttuisi. Aloitetaan ihan uutta Tänä syksynä on realisoitunut se, mistä on puhuttu pitkään, eli oma erillinen liikenteenohjausyhtiö toimii nyt oikeasti. On uudet johtajat ja tilat ja myös ajatukset siitä, miten asioita järjestellään. On kysymys siitä, että aloitetaan jotakin ihan uutta ja samalla vanha jää pois. Jos suunnitelmat toteutuvat, on vuosi aikaa siihen, kun kaiken pitää olla valmista. Mainitsen esimerkkinä edunvalvonnan ja yhteistoiminnan, joiden muodoista on pitkälti jo päästy sopimukseen. Tarkoitus on lisätä alueitten edustajien osallistumista yhtiötason kokouksiin. Ihan varmasti monenlaista opeteltavaa tulee olemaan puolin ja toisin, kun meidän hyvät tapamme ja käytäntömme kohtaavat uusia ajatuksia käytännön tasolla. Tähän asti näyttää kuitenkin hyvältä. Eli henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten pitääkin. Tutustuttu on ja aikaa tapaamisiin on järjestynyt. Maailman vaikein asia, eli viestintä, on ajankohtainen parannuskohde. Toimintasuunnitelma ensi vuodelle on työn alla, mukana esimerkiksi työterveyshuollon painoalueet, uudet HR -järjestelmät jne. Henkilöstön käyttö säilyy alueilla, kuten olemme tärkeänä pitäneet. Samansuuntaisia ajatuksia on henkilöstöllä myös turvallisuusorganisaation suhteen, mutta siihen palataan myöhemmin. Poistuvan vapaalipun kompensaatio Oma lukunsa on aikanaan poistuva vapaalippu. Siitä on neuvottelut, tai paremminkin keskustelut, kesken. Se kun ei ole varsinainen tes-asia. Tilanne on hankala ja vertailu muihin tapauksiin vielä vaikeampaa. Monenlaista esimerkkiä menneisyydestä löytyy. Työssä kulkemisen kustannukset olisi saatava pidettyä kohtuullisina, se lie tärkeintä. Keskittämisien seurauksena työmatkat ovat pitkiä. Yhtenä siirtymisen mahdollistajana on ollut vapaalippu. Tässä on säästynyt myös työnantajalle iso summa koulutustarpeissa - ihan vain yhtenä perusteluna kompensaatiolle. Ilman kompensaatiota ainoa lisälaskun saaja koko touhussa olisi yksittäinen työntekijä, kuten se tuppaa olemaan yleensäkin. Joka tapauksessa asian tärkeys on kerrottu selvästi joka taholle ja toimeksianto jatkuu. Hyvää Joulua kaikille, vapaalla tai töissä! RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

12 - Haluaisin toki VR:ltä vakituisen työpaikan; pidän nykyisistä tehtävistäni. Meillä on tosi mukava työyhteisö. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013 Ailalla on mapissa järjestyksessä kaikki irtisanomiseensa ja määräaikaisiin työsuhteisiinsa liittyvät paperit:

13 Irtisanomisen jälkeen määräaikaisia töitä ja lukio-opintoja Teksti ja kuvat Soile Olmari Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30 vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin. Nyt kolme vuotta myöhemmin Aila pystyy kertomaan asiasta kiihkottomasti, vaikka hän edelleen tuntee katkeruutta: - Voin todeta omasta kokemuksestani sen, että mitä nopeammin tilanteen hyväksyy, sitä nopeammin pääsee eteenpäin. Ailan ja seitsemän muun VR:n talousosastolla työskennelleen työsuhde päättyi tuotannollisista ja taloudellisista syistä: - Jälkeenpäin kuulin työtoverin ihmetelleen sitä, kukas näitä asioita nyt hoitaa. Silloinen esimies ei edes tiennyt, mitä kaikkea tein. - Olin todella katkera ja vihainen pitkän aikaa; en voinut käsittää irtisanomistani, kun töitä kuitenkin oli. Sain myös kuulla, että vuorotteluvapaan sijaiseksi tullut henkilökin oli vakinaistettu. Sitä en tiedä, kuinka paljon käyttöön otettu SAP-pohjainen kirjanpitojärjestelmä on vienyt silloisia tehtäviä, mutta pitkään niitä irtisanomisen jälkeen vielä oli. Määräaikaisia työsuhteita Aila ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan käytti pooliajan hyödykseen eli osallistui koulutuksiin, joiden avulla opetettiin esimerkiksi työnhakua: - Pidin niistä. - Olin 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon töissä teknisenä avustajana Hyvinkään konepajalla kunnossapitopalveluihin kuuluneessa VR Engineeringissä. Sen jälkeen olin taas poolissa kaksi kuukautta. Tuolloin poolin esimieheksi oli tullut Kaija Koistinen: - Hän piti meistä hyvää huolta ja katsoi yksilöllisesti, mitä työllistymisen mahdollisuuksia kullekin löytyisi. Syyskuun alusta 2011 työskentelin vajaa kolme kuukautta VR Engineeringissä Pasilassa, jonka jälkeen alkoi pitkä määräaikaisten työsuhteiden ketju toimistosihteerinä VR:n asiantuntijalääkärin toimistossa Helsingissä. Ketju katkesi pari kertaa muutamasta viikosta puoleentoista kuukauteen ja nyt Aila työskentelee kolmannessa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa asiantuntijalääkärin toimistossa ensi vuoden syyskuun loppuun. Kaikkiaan näissä samoissa tehtävissä hänen kanssaan on solmittu seitsemän määräaikaista sopimusta. Lukio-opinnot ensimmäisellä sijalla Siitä Aila on tietysti tyytyväinen, että töitä on ollut: - Pakkohan on ryhtyä töihin, muuten loppuu leipä. Onko se sitten positiivista luonnetta vai mitä, mutta uskon että kaikki järjestyy aikanaan. Katkeruus kyllä tasoittuu ajan kanssa, vaikka ei koskaan häviä kokonaan. Se ei vaan auta elämässä eteenpäin. Aila jatkaa työn ohessa lukio-opintoja Helsingin aikuislukiossa parantaakseen työnhakuvalmiuksiaan. - Olen aloittanut lukion kolme kertaa ja aiempia suorituksiani hyväksytään nyt näissä opinnoissa. - Suoritan lukion oppimäärän, mutta en pärjäisi tällä lukemisella ylioppilaskokeissa. Jätän ne eläkkeelle, jolloin on aikaa lukea enemmän. Olen luvannut itselleni, että nyt ei ole pakko. Lukion oppimäärän saan tehtyä loppuun ensi vuoden syksyllä. Aila on huomannut, että ei enää opi niin kuin nuorempana: - Joudun pänttäämään paljon enemmän. Minulla on työelämässä aikaa vielä kymmenkunta vuotta ja nyt koulu on työn ohella ensimmäisellä sijalla. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

14 Teksti Riitta Gullman Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa. Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? Aluillaan olevissa eläkeneuvotteluissa ajatellaan Suomea 2070-luvulle saakka. Kun aikahorisontti on vuosikymmenien päässä, on vaikea hahmottaa, miksi olisi kiire tehdä muutoksia. Kuinka paljon nyt siis pitäisi ajatella tulevia eläkkeitä, tai olla niistä huolissaan? Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt SAK, STTK, Akava ja EK ovat taas aloittaneet eläkkeiden ajattelun. Ensi syksynä niiden on määrä esittää yhteinen näkemyksensä siitä, miten eläkejärjestelmää pitäisi rukata. Sitten joukkoon liittyvät poliitikot: vuonna 2015 valittava eduskunta lopulta päättää, millaisilla säännöillä eläkeasioissa eletään vuodesta 2017 eteenpäin. Nyt eläkejärjestelmä on kutakuinkin tasapainossa. Rahaa siis tulee työntekijöiden ja työnantajien maksamista eläkemaksuista likimain sen verran kuin työeläkkeiden maksamiseen joka kuukausi tarvitaan. Mutta ei aivan: vuoden 2013 alkukuukausista lähtien yksityisten alojen eläkemenot ovat ensimmäistä kertaa työeläkejärjestelmän 50-vuotisessa historiassa ylittäneet eläkemaksuista kertyvät tulot. Erotus maksetaan eläkesijoitusten tuotosta. Julkisilla aloilla eläkemaksuja tulee kassaan vielä enemmän kuin eläkkeitä maksetaan. Kuitenkin myös siellä suunta on sama kuin yksityisillä aloilla. - Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa, joten eläkejärjestelmän tasapainoakin kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta. Tela on kaikkien lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö. Monta hyvää syytä uudistukseen Työeläkejärjestelmän uudistamiseen on monta syytä. Yksi on sukupolvien välinen reilu peli: on kohtuullista odottaa, että eläkemaksut ja odotettavissa oleva eläke ovat oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa. Toinen syy ovat eläkemaksut: ne eivät saisi nousta kohtuuttoman korkeiksi. Työeläkemaksut vaikuttavat työllistämisen kustannuksiin ja sitä kautta työpaikkoihin. Ja mitä korkeampi palkasta perittävä työeläkemaksu on, sitä vähemmän palkansaajalle jää työuran aikana käteen. Nykysäännöksillä tyel-maksu nousisi noin 25 prosenttiin palkkasummasta, työntekijöille maksetuista palkoista yhteensä, vuoden 2020 tienoilla. Vuoden 2050 jälkeen tähänkin tarvittaisiin vielä vajaan prosenttiyksikön korotus. Nyt vuonna 2013 ollaan vajaassa 23 prosentissa. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet maksutasosta vuoteen 2016 saakka ja tulevista maksuista neuvotellaan osana eläkeuudistuksen neuvotteluja. - Tärkein syy on kuitenkin se, että yhä pienempi osa ihmisistä on työelämässä ja yhä suurempi sen ulkopuolella. Se, kuinka paljon ihmiset tekevät työtä, maksavat veroja ja eläkemaksuja, on tärkeää, Vanne painottaa. Työn tekemisen määrä ja eläkkeet ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Jos palkkasumma pienenee, palkkaan sidottujen eläkemaksujen määrä vähenee. Mitä enemmän on työssä käyviä, sitä enemmän he ja heidän työnantajansa maksavat veroja ja eläkemaksuja. Niillä maksetaan sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeitä, ja veroilla muuta sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ylipäätään. Jos työelämän ulkopuolella olevia on paljon ja työssä olevia vähän, ollaan ennen pitkää ongelmissa. Luvut ovat karuja. Pari vuotta sitten, 2011, sataa työikäistä kohti oli 62 alle 18-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta, kertoo Tilastokeskus. Seitsemän vuoden kuluttua näitä ns. huollettavia on ennusteen mukaan 75 ja vuonna 2060 jo reilusti yli 80. Eivätkä kaikki työikäiset vuotiaat tietenkään ole työssä, vaan esimerkiksi opiskelemassa, vanhempainvapailla, armeijassa, työttömänä. Ja eläkkeellä. Tällä 14 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

15 hetkellä koko väestössä on kuutta työssä käyvää kohti noin kahdeksan työelämän ulkopuolella. Reijo Vanne pistää pöytään lisää lukuja: - Meillä siirrytään vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana, mutta joka kolmannen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä painaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää olennaisesti alaspäin. Nyt tuo lukema on 60,9 vuotta. Kolmikantaisesti sovittu yhteinen tavoite on 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Ja vielä pari lukua: Nykyisin eläkkeellä - työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien - ollaan noin 22 vuotta. Kun eläkejärjestelmä 1960-luvulla luotiin, eläkkeelle siirtynyt ehti nauttia eläkettä keskimäärin alle viisitoista vuotta. Elinaika pitenee kovaa vauhtia Eläkejärjestelmä toimii ennustettavasti. Tietoja ja laskelmia on vuosikymmenien päähän. Nykyinen kaksikymppinen voi halutessaan kohtuullisella tarkkuudella päätellä, miltä hänen eläketulevaisuutensa näyttää. Nykysäännöillä se näyttää tältä: eliniän piteneminen nostaa täyden eläkkeen nostamiseen tarvittavan iän vuoden tienoille. - Nykyoletuksilla eliniän pitenemisestä 20-vuotiaan eläke olisi ehkä vähän päälle 40 prosenttia hänen eläkkeelle jäämishetkensä keskipalkasta, Vanne arvioi. Viittaus eliniän pitenemiseen liittyy ns. elinaikakertoimeen, joka otettiin käyttöön Se alkaa pienentää eläkkeen määrää sitä mukaa kuin ihmisten odotettu elinikä pitenee. Ja se pitenee kovaa tahtia. Kun edellistä eläkeuudistusta sorvattiin 2005, arvioitiin, että vuonna 2050 eläkeikää lähestyvä, 62-vuotias, eläisi kolme vuotta kauemmin kuin ikätoverinsa 2000-luvun alussa. Tilastokeskus ennustaa kuitenkin nyt 7,5 vuotta pidempää elämää. Tästä seuraa yksi uudistuksen yhteydessä pohdittava asia. Elinaikakerrointa tehtäessä arvioitiin, että se pienentäisi vuonna 2050 myönnettäviä eläkkeitä noin 12 prosenttia. Uusimmat ennusteet näyttävätkin jo lähelle 20 prosenttia. Se on jo paljon. Työura määrittää eläkkeen Moni ajattelee, että eläkkeen taso olisi noin 60 prosenttia palkasta. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Eläkkeen taso riippuu siitä, paljonko työvuosia on takana eläkkeelle siirryttäessä. Eläkejärjestelmää käynnistettäessä ajateltiin täyden työeläkkeen kertyvän 40 työvuodella. Työurat ovat kuitenkin olleet yleensä lyhyempiä. Keskimäärin ihmisillä on takanaan noin 35 vuoden työura, kun he siirtyvät eläkkeelle. Normaalilla tavalla eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet ovat olleet lähellä 60 prosenttia työaikojen ansiotasosta. Yksittäisen ihmisen kohdalla se on usein tilastoharhaa, sillä työurat ovat hyvin erilaisia. Opinnot, toisilla työkyvyttömyysajat ja monilla työttömyysjaksot lyhentävät työssäoloaikaa. Pitkä työttömyys tuntuu valitettavasti myös eläkkeessä, sillä eläkettä kertyy työttömyysajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Ja jos hoitovapaa kesti yli vuoden ennen vuotta 2005, sekin tuntuu eläkepussissa. Eläkeikä on nykyään joustava. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä, eikä eläkkeelle ole yleistä tavoitetasoa. Lukuja työeläkkeistä Lähteet Eläketurvakeskus ETK, Työeläkevakuuttajat TELA Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä 60,9 vuotta (sisältää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät). Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,5-vuotiaana. Eläkkeellä ollaan keskimäärin 22 vuotta (työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien). Keskimääräinen työura ennen eläkettä on 35 vuotta. Työeläkemaksut yksityisillä aloilla 2013: 22,8 %, 2014: 23,6 %, 2016: 24,4 %. Vuonna 2013 alle 53-vuotias työntekijä maksaa 5,15 % ja 53 vuotta täyttänyt 6,5 %, työnantaja keskimäärin 17,35 %. Prosentit vahvistetaan erikseen vuosittain. Maksetut lakisääteiset eläkkeet 2012: 25,7 mrd (sis. yksityisen sektorin työeläkkeet 13,8 mrd). Sijoitettuja työeläkevaroja yhteensä 158 mrd, sijoitettuna Suomeen 49 mrd. Työeläkeala omistaa Suomen pörssiyhtiöistä noin 9 %. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

16 Elämyksiä Suomen Rautatiemuseossa Teksti ja kuvat Soile Olmari Suomen Rautatiemuseon, viime elokuussa aloittanut johtaja Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. Elämyksiä Hyvinkäällä sijaitsevassa museossa kokee toki nytkin. Viimeisimpiä on perinnejuna Valtteri, joka on saanut ympärilleen uuden näyttelyhallin. Valtteriin on voinut tutustua yleisöopastuksilla. - Teemme myös perusnäyttelyuudistusta ja vilkkaampana kesäaikana järjestämme tapahtumia. Museossa käy myös paljon koululais- ja opastusryhmiä, Lehtinen kertoo museon toiminnasta. Aivan uutena palveluna museolla on käytettävissään venäjänkielinen opas: - Tästä opastuksesta on ollut kysyntää ja toiminta on lähtenyt hienosti liikkeelle. Venäläisiä meille vetää muun muassa ainutlaatuinen keisarin juna, joka on museokokoelmiemme helmi. Tänne on myös helppo tulla pääkaupunkiseudulta. Keisarin juna oli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvona Suomen rautateillä. Nämä kolme vaunua ovat Venäjän keisarillisista vaunuista ainoat säilyneet maailmalla. Museon näyttelyuudistus on aloitettu, ja tulevaisuudessa uudistetaan myös veturitalli ja kasarmitilat. - Vaikka elämyksellistä toimintaa meillä toki on ennestäänkin, haluan panostaa edelleen eri kävijäryhmille tarjottavaan opastukseen ja toimintaan. Junaliikenne kiinnostaa Lehtinen työskenteli aiemmin seitsemisen vuotta Suomen Kellomuseossa Espoossa. Ollessaan hoitovapaalla hän kiinnostui Rautatiemuseon johtajan tehtävistä. - Minua kiinnostivat uudet ympyrät, isompi valtakunnallinen erikoismuseo ja junaliikenneala. Tässä on myös paljon yhtymäkohtia entiseen työpaikkaani. Rautatiemuseokin on tekninen museo ja toimii säätiöpohjalla. Tiina Lehtinen on aina ollut kiinnostunut monista asioista. Hän on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti, opiskellut taidehistoriaa ja museologiaa: - Olen lukenut myös oikeustieteitä ja tietojenkäsittelytiedettä. Lehtisen johdolla Suomen Rautatiemuseossa työskentelee vakituisesti kymmenen henkilöä, joista yksi on hoitovapaalla ja yksi opintovapaalla: - Lisäksi meillä on kaksi määräaikaista ja määräaikainen harjoittelija sekä viikonloppuoppaita. 16 Museo kiinnostaa laajasti Lehtinen kokee päässeensä rautatiemuseotoiminnan kanssa aika hyvin sinuiksi, vaikka hän tehtäviensä puolesta on enemmän kiinni byrokratiassa kuin itse näyttelytoiminnassa. - En todellakaan voi sanoa tuntevani esimerkiksi meidän kalustoa. Sen sijaan museon taustat ovat tulleet tutuiksi melko hyvin. - Tässä työssä on tosi paljon mielenkiintoista ja täällä on ympärillä laaja joukko ihmisiä, joita rautatiemuseotoiminta kiinnostaa. On mielekkäämpää työskennellä museossa, joka kiinnostaa ihmisiä laajasti. On kauhean kiva juttu, että on oikeasti yhteistyötahoja, Lehtinen toteaa. RAUTATIEVIRKAMIES 6 / Näyttelyhalleissa on uusittu näyttelyvalaistukset ja pimennetty ikkunat, jotta uv-valo suodattuu pois, Tiina Lehtinen kertoo. Valopilkkuna tummien vaunujen joukossa on vanha postivaunu.

17 Rautatiemuseon tiloissa kokoontuu vuodesta 1960 toiminut Rautatiemuseon Ystävät ry. Marraskuun syyskokouksessa kiitettiin 20 vuotta puheenjohtajana toiminutta Raimo Helomaata (alla oikealla). Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Lintinen (alla vasemmalla). Yhdistys toimii Suomen Rautatiemuseon tukiyhdistyksenä. Maksavia jäseniä on noin 250 ja seitsemän yhteisöjäsentä. RVL on yhteisöjäsen ja liiton edustajana johtokunnassa on Soile Olmari. Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää Museota ylläpitää yksityinen Rautatiemuseon Säätiö, jonka suurimmat rahoittajat ovat valtio, VR ja Hyvinkään kaupunki. Avoinna talvikaudella ti la klo 12 15, su klo 12 17, kesäkaudella joka päivä klo Ensi vuoden alusta joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo ja lauantaisin klo Tulevaa toimintaa: Vanhojen kirjojen myyntiä museokaupassa kahden viikon ajan alkaen. Valtterin nimipäivä ja hiihtoloman aikaan viikolla kahdeksan lapsille suunnattuja tapahtumia. Pienoisjunatreffit RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

18 Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Teksti Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa (IRKA) sulautuu alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. IRKA:n työttömyyskassan toimisto ja e-asiointi on suljettu alkaen IRKA:n maksatusjärjestelmän konversion vuoksi. Maksatusjärjestelmä (JHL) on käytössä alkaen. JHL:n työttömyyskassa maksaa nykyisten IRKA:n jäsenten kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet jälkeen, mikäli hakujakso koskee vuotta IRKAan lähetetty kirjeposti ohjautuu jälkeen JHL:n työttömyyskassaan. IRKA työttömyyskassan nykyisistä asiamiespiireistä siirtyvät lukien JATTK työttömyyskassan jäseniksi alla olevat asiamiespiirit: Tulliliitto ry:n, Vankilavirkailijain liitto ry:n ja Veturimiesten liitto ry:n jäsenet. Kun hakujakso koskee vuotta 2014, maksaa etuuden JATTKtyöttömyyskassa yllä olevien asiamiespiirien jäsenille. JATTK-työttömyyskassan e-asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla. RVL:läiset JHL:n työttömyyskassaan JHL:n työttömyyskassaan jäävät sulautumisen jälkeen jäsenet seuraavista liitoista ja asiamiespiireistä: Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL ry Ilmailualan Unioni IAU ry Rautatievirkamiesliitto ry (RVL) Kassan yksilöjäsenet. JHL:n työttömyyskassa lähettää tuleville JHL:n työttömyyskassan jäsenille kirjautumistunnukset eli jäsennumeron työttömyyskassan sähköiseen asiointiin, ewertti Nettikassaan. Noudata nykyistä hakujaksoasi kassan vaihtumisesta huolimatta. Meneillään olevien vuorotteluvapaiden maksu siirtyy uudelle kassalle ilman hakijan toimenpiteitä. JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL HELSINKI Fax https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa (IRKA) Rautatievirkamiesliitto on ollut IRKAn asiamiespiiri. Kassassa oli vuoden 2012 lopussa jäsentä. IRKA sulautuu alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen (JHL) työttömyyskassaan. Etuuksien maksaminen kassan jäsenille jatkuu sulautumisen jälkeen normaalisti. Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassojen vähimmäismäärä täysien valtionosuuksien saamiseksi on jäsentä. IRKAn jäsenmäärä pienentyy noin jäseneen eräiden liittojen siirryttyä toisen työttömyyskassan asiamiespiireiksi. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

19 Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Lähde TYJ:n tiedote Työttömyyskassoissa oli vuoden 2012 lopussa noin kaksi miljoonaa jäsentä, mikä vastaa noin 75 %:a työmarkkinoilla olevista henkilöistä. Työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljardia euroa eri etuuksina. Ansioturvan osuus etuusmenoista oli 2 miljardia. Vuorottelukorvauksina maksettiin noin 120 miljoonaa euroa. Etuusmenot kasvoivat viime vuonna 5 % edellisvuoteen nähden. Noin 15 % työttömyyskassojen jäsenistä sai viime vuoden aikana ansiopäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Ansiopäivärahan saajista noin 15 % prosenttia suoritti viime vuoden aikana omaehtoisia opintoja, osallistui työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Etuuden saajien määrä laski edellisvuoteen nähden kaikissa muissa ryhmissä, paitsi omaehtoisia opintoja suorittavien ja vuorotteluvapaalla olevien kohdalla. Tammikuussa 2013 ansiopäivärahaa sai 89 RVL:läistä eli hiukan yli 7 % työikäisistä jäsenistä. Syyskuussa ansiopäivärahan saajia oli 145 (noin 12 %), joista osa osa-aikaistettuja. Vain kolme jäsentä oli noina ajankohtina vuorotteluvapaalla. Valtion rahoitusosuus nousi ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuus laski 6 prosenttiyksikköä vuonna 2012 edellisvuoteen nähden. Muutos johtuu vuoden 2012 alussa toteutetusta työttömyysturvan tasokorotuksesta, joka vaikutti valtion rahoittamaan ansiopäivärahan perusosaan. Työttömyysetuuksien rahoitus turvataan tasoitusrahastoilla Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuoden 2012 lopussa työttömyyskassojen tasoitusrahastojen keskiarvo oli 167 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen runsaan puolentoista vuoden määrää. Lähde Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on julkaissut työttömyyskassojen taloutta ja jäsenistöä kuvaavan tilastojulkaisun. Julkaisu löytyy osoitteesta Julkaisun tiedot perustuvat Finanssivalvonnan keräämiin tietoihin sekä Yhteisjärjestön tekemään kassakyselyyn. Työttömyysturvan tasokorotus vaikutti valtion rahoitusosuuteen Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Vuonna 2012 valtio rahoitti noin 42 % etuusmenoista. Työttömyyskassa rahoitti 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto noin 53 % etuusmenoista. RAUTATIEVIRKAMIES 6 /

20 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vuodet Nollaratkaisu, yhtiöittämiset, tervehdyttämis- ja muutosohjelmat 1990-vuosikymmenen vaihdetta leimasi lama. Jouduttiin siirtämään voimavarat hyökkäyksestä puolustukseen. Monet, aiemmin itsestään selvänä pidetyt etuudet kyseenalaistettiin. Laman syistä, seurauksista ja lääkkeistä keskusteltiin vilkkaasti pääsemättä yksimielisyyteen. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että vientiteollisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn turvaaminen ovat avainasemassa Suomen talouden tervehdyttämisessä. Tähän tähtäävää laajaa tuloratkaisua, johon sisältyisi myös valtiovallan toimenpiteitä, rakennettiin tuloksetta ensin Kalevi Sorsan johdolla. Esitys kaatui, kun Suomi valuuttapaon vuoksi ajautui pakkodevalvaatioon. Tämän jälkeen syntyi nollaratkaisu kesken voimassa olevan sopimuksen. Nollaratkaisun mukaan virka- ja työehtosopimuksia jatkettiin entisin ehdoin asti. 0-linjan mukaan sopimuskorotuksia ei tullut vuonna Maan hallitus tuli vastaan lukuisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa ei nostettu, hallitus pyrki alentamaan elintarvikkeiden hintoja sekä lisäämään asuntotuotantoa ja virkamiesten pakkolomat peruutettiin. Ennen tätä sopimusta tilanne oli jo kärjistynyt kaikkien palkansaajien yhteiseen mielenilmaukseen Senaatintorilla lokakuussa -91. VR ryhtyi lisätoimiin henkilöstökustannusten alentamiseksi vuoden 1994 osalta ja varautui syksyllä -93 noin 500 henkilön lomauttamiseen. Lisäkustannuksia syntyi liikelaitoksille määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta, radanpidon määrärahojen niukkuudesta, uhkaavasta henkilöliikennekorvausten vähenemisestä ja arvonlisäverosta. VR:n järjestöt kiistivät lomautustarpeet kokonaistulokseen viitaten. Syksyllä 1993 käynnistettiin selvitys vapaaehtoisesta siirtymisestä työttömyysseläkkeelle. Selvityksen tuloksena irtisanottiin jo vuonna 1993 yli 300 henkilöä. Työttömyyseläkkeen saama suosio lopetti lomautussuunnitelmat. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot