Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan. raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan. raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta"

Transkriptio

1 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Logistiikan toimialavuoropuhelu

2 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Logistiikan toimialavuoropuhelu ISBN (painotuote) ISBN (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu: Workshop Pälviä Oy Kuvat: Liikenne- ja viestintäministeriö, Workshop Pälviä Julkaisun sähköinen versio osoitteessa: 2 Logistiikan toimialavuoropuhelu

3 Sisältö Sisältö Tiivistelmä... 5 Johdanto... 6 Kansallinen logistiikkaselvitys Nykytilanne... 9 Logistiikan infrastruktuurin toimivuus Tieverkko Rataverkko Vesiväylät ja satamat Lentoasemat ja lentoliikenne Toimintaympäristön muutokset Globalisaation vaikutukset tavaravirtoihin kasvavat taloudet Globalisaation vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikkaan EU:n ja Aasian/Venäjän väliset tavaravirrat Suomen asema maailmantaloudessa ja vaikutukset logistiikka-alalle Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin Toimialojen tulevaisuudennäkymiä Ulkomaankaupan suuntautuminen ja kuljetusreitit Kestävä kehitys logistiikka-alalla Arvio logistisen järjestelmän toimivuudesta Suomen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikka-alaan Johtopäätöksiä Eri toimialojen odotukset logistiikkajärjestelmälle Kauppa Metsäteollisuus Muu teollisuus Logistiikkapalvelut Lentoliikenteen toimialavuoropuhelu Logistiikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen...28 Tavoitteet logistiikkajärjestelmälle pitkäjänteiseen liikennepolitiikkaan...30 Keskeiset suositukset...30 Liite

4 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 4 Logistiikan toimialavuoropuhelu

5 Tiivistelmä Tiivistelmä Vuoropuhelun osapuolet: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuljetus- ja logistiikka-alojen työntekijä- ja työnantajajärjestöt, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Vuoropuheluun ovat osallistuneet kaikki logistiikkaketjun toimijoita edustavat työmarkkinajärjestöt: Ahtausja huolinta-alan tekniset, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Autoliikenteen työnantajaliitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO, Erityispalvelujen työnantajaliitto, Ilmailualan Unioni IAU, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY, Kemianteollisuus, Liikenne- ja erityisalojen työnantajat LTY, Logistiikkayritysten liitto, Palkansaajajärjestö Pardia, Palvelualojen Toimialaliitto, Luotsiliitto, Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU, Rautatieläisten liitto, Rautatievirkamiesliitto, Satamaoperaattorit, Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Suomen Merimies-Unioni, Suomen Varustamoyhdistys, Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto, Toimihenkilöunioni, Veturimiesliitto. Vuoropuhelun asiantuntijana on toiminut liikenne- ja viestintäministeriön edustaja. Taustaa: Logistiikka-alan toimialavuoropuheluraportissa tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän logistiikkaa kokonaisuutena. Tarkastelun pohjana on ollut edellinen vuonna 2004 valmistunut raportti. Tällä kertaa tavoitteena on kuitenkin ollut saada laajempi kuva logistiikka-alan tilanteesta käyttämällä valmistuneita selvityksiä sekä tilasto- ja taustatietoja. Toimialavuoropuhelun ensimmäinen laaja kokous pidettiin liikenne- ja viestintäministeriössä Kokouksessa asetettiin valmistelutyöryhmä, johon kuuluivat Raimo Mansukoski EK, Kauko Passi STTK, Matti Viialainen ja Janne Metsämäki SAK. Työryhmän asiantuntijana on toiminut Juhani Tervala LVM. Vuoropuhelun iso ryhmä kokoontui seminaariin Vuoropuheluraportti käsiteltiin ja hyväksyttiin ison työryhmän kokouksessa Vuoropuheluraportti sisältää seuraavat suositukset: Pitkäjänteiseen väyläpolitiikkaan siirtyminen Vuorian työryhmän esitysten mukaisesti Väylähankkeiden ja tie- ja radanpitoon varattujen määrärahoihin tasokorotus tehokkaan logistisen järjestelmän varmistamiseksi Luettelo kiireellisimmistä uusista väylähankkeista Esityksiä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja alan tutkimus- ja kehittämisjärjestelmän koordinaation tehostamiseksi Suomalaisen merenkulun tulevaisuuden turvaamiseksi tarvittavat nopeat päätökset Alan työmarkkinoiden toimivuuden kehittäminen Joukkoliikenteen edellytysten turvaaminen Logistiikka-alan haasteet kestävän kehityksen toteuttamisessa 5

6 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 6 Logistiikan toimialavuoropuhelu

7 Johdanto Johdanto Logistiikka on tieto- ja materiaalivirtojen hallintaa koko toimitusketjuissa ja toimitusverkoissa toimivien yritysten välillä. Logistiikka kattaa koko toimitusketjun raaka-ainelähteiltä loppuasiakkaille. Tavoitteena on oikeat tuotteet, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikean laatuisina ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tässä logistiikka-alan toimialavuoropuheluraportissa tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän logistiikkaa kokonaisuutena. Vuoropuheluun ovat osallistuneet kaikki logistiikkaketjun toimijoita edustavat työmarkkinajärjestöt. Tarkastelun pohjana on ollut edellinen vuonna 2004 valmistunut raportti. Tällä kertaa tavoitteena on kuitenkin ollut saada laajempi kuva logistiikka-alan tilanteesta käyttämällä valmistuneita selvityksiä sekä tilasto- ja taustatietoja. Raportin tavoitteena on kuvata logistiikan liittymiä muihin toimialoihin ja kuvata mitkä ovat eri toimialojen odotukset logistiikkajärjestelmälle. Toimintaympäristön muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia logistiikkaalan kehitykseen. Siksi toimintaympäristön muutoksia on arvioitu viime kertaa enemmän. Kansallinen logistiikkaselvitys 2006 Turun kauppakorkeakoulu on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta neljännen kansallisen logistiikkaselvityksen. Seuraavassa muutamia havaintoja selvityksestä: Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 13 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Kustannustaso on korkea kansainvälisesti verrattuna. Logistiikkakustannukset ovat nousseet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vuoden 2001 selvityksestä. Logistiikkakustannusten osuus BKT:stä vuonna 2005 oli 17 prosenttia, osuus on noussut vuodesta 2001, mutta on samansuuruinen kuin vuonna Teollisuuden, rakennusalan ja kaupan logistiikkakustannukset ovat 26,4 miljardia euroa. Kansainvälistyneillä yrityksillä on 2 3 prosenttiyksikköä alemmat kustannukset kuin kotimarkkina- ja vientiyrityksillä. Kansainvälistymisen aste, koko ja sijainti määrittävät logistiikan tehokkuuden ja kustannukset. Logistiikkapalvelujen ulkoistaminen yleistyy. Logistiikkamarkkinoiden rakennemuutos jatkuu. Tärkeimmät uhat logistiikkapalveluyrityksillä ovat kiristyvä kilpailu, kohoava polttoaineen hinta ja osaavan henkilöstön saatavuus. Valmistus-, rakennus- ja kaupan alan yrityksillä vastaavasti suuri haaste ja uhka on monimutkaistuva toimitusketjun hallinta. Tärkeimmät sisäiset kehitystarpeet logistiikkayrityksillä liittyvät yhteistyöverkostoon, henkilöstöön ja asiakaspalveluun. Vastaavasti valmistus-, rakennus- ja kaupan alan yrityksillä kehitystarpeet ovat toimitusketjun läpinäkyvyys, asiakkaat ja henkilöstö. Suurena haasteena kaikille yrityksille ovat tietojärjestelmät ja kustannukset. 7

8 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 8 Logistiikan toimialavuoropuhelu

9 Nykytilanne Nykytilanne Suomen logistinen asema on muuttunut EU:n laajentumisen, Venäjän ja Aasian nopean talouskasvun sekä globalisaation vaikuttaessa merkittävästi liiketoimintaympäristöön. Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää kartoittaa logistiikan haasteet ja määrittää toimenpiteet, joilla voidaan vahvistaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tehokasta logistiikkaa tarvitaan kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Sekä logististen kustannusten että palvelukyvyn merkitys korostuu toimintaympäristön muuttuessa. Kuljetusten kustannustehokkuus, täsmällisyys, nopeus ja turvallisuus asettavat vaatimuksia myös liikenneväylästön kehittämiselle. Yhteyksien kehittäminen on erityisen tärkeää Suomelle, joka on toisaalta vahvasti kansainvälisistä vienti ja tuontimarkkinoista riippuvainen ja toisaalta laajojen etäisyyksien maa ja syrjässä useimmista vientimarkkinoistaan. Kaikkia kuljetusmuotoja tarvitaan ja niillä on kullakin oma roolinsa. Suomessa vuoden 2005 tavarakuljetussuoritteista oli 70 prosenttia tie-, 24 prosenttia rautatie- ja kuusi prosenttia vesikuljetuksia. Ulkomaankaupassa merikuljetusten osuus on selvästi suurin, tonneista 77 prosenttia kuljetettiin meritse. Arvolla mitattuna lentorahdin osuus viennistä oli merkittävä, 14 prosenttia. Henkilökilometreistä henkilöautojen osuus on 82 prosenttia. Joukkoliikenteessä linja-autojen osuus on 58 prosenttia, junien 27 prosenttia ja lentokoneiden kymmenen prosenttia. Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 26,4 miljardia euroa. Samana vuonna Suomessa kuljetettiin tavaraa 438 ( ) miljoonaa tonnia. Kotimaassa syntyi kuljetussuoritteita 40 (27,8 + 9,7 + 2,3) miljardia tonnikilometriä. Ulkomaankaupan kuljetukset olivat 103 miljoonaa tonnia ja niiden arvo oli 99 miljardia euroa. Tieliikenteen maksamat verot ja maksut olivat noin 6,5 miljardia euroa (sisältää arvonlisäveron). Tieliikenne Raideliikenne Kustannukset (väylänpito) Tuotot (verot tieliikenteeltä) Tulos Kustannukset (verkon ylläpito) -518 Maksullisen toiminna tulot (RHK) +57 Tulos -461 EU, muut 8,6 VALTIO Väylänpito Linja-autot 77 Taksit 48 KUNNAT Väylänpito 497 Linja-autot 155 Taksit VALTIO Väylänpito 465 VR 47 KUNNAT VR, metro, raitiovaunu 26 Julkisten varojen käyttö VALTIO Väylänpito 23 KUNNAT Suomenlinnan lautta 1,5 VALTIO Kenttien valtionapu 1,0 Liikennöinti 0,4 Vesiliikenne Ilmaliikenne Kustannukset (väylänpito ja luotsaus) -126 Tuotot (väylänpito ja luotsaus) +103 Tulos -23 Toimintakulut (ILL) -202 Liikevaihto (ILL) +219 Tilikauden tulos +17 Julkisten varojen käyttö liikenesektorilla 2003 Lähde: LVM julkaisuja 32/2005 9

10 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä. Vuonna 2005 kuljetustoimialalla työskenteli miestä ja naista, yhteensä henkeä. Toimintaympäristön muutos tuo haasteita myös alan työllisyydelle. Suuri osa liikenteeseen liittyvästä lainsäädännöstä valmistellaan EU:ssa. Suomen strategista asemaa, erityisolosuhteita ja kehittämistarpeita ei Brysselissä aina tunneta. Kansallisten näkemysten perille saanti edellyttää huolellista argumentointia, uskottavaa viestintää, kansallista yksituumaisuutta sekä eri tahojen aktiivista vaikuttamista. Suomessa on paljon korkealaatuista logistista osaamista, jonka avulla on luotu kilpailukykyä. Tämän osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen on muuttuvissa kilpailuolosuhteissa tärkeää. Logistiikkaan liittyvää päätöksentekoa leimaa liian usein hajanaisuus ja lyhytjänteisyys. Myös alan järjestörakenne on hajanainen. Kansallisen päätöksenteon tulee olla pitkäjänteistä ja taustaksi tarvitaan yhtenäinen kokonaisnäkemys logistiikan kehittämisestä Logistiikan infrastruktuurin toimivuus Suomen liikennejärjestelmä on monipuolinen, monilta osin toimiva ja hyväkuntoinen. Määrärahojen niukkuus ja koordinaation puute aiheuttavat kuitenkin ongelmia, jotka näkyvät muun muassa väyläverkon puutteellisessa ylläpidossa ja päällekkäisessä kapasiteetissa tietyillä aloilla. Nykykuntoinen liikenneväylästö aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetuksille, vaikeuttaa ajoittain kansalaisten jokapäiväistä liikkumista ja tuottaa tarpeettomia ympäristöhaittoja sekä vaikeuttaa liikenneturvallisuuden parantamista. Monet teiden ja rautateiden valtakunnalliset runkoyhteydet ovat kiireellisen perusparannuksen tarpeessa. Valtakunnallisesti merkittävimpien väylien kehittämisessä tulisi siirtyä niin sanottujen runkoverkkojen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että määritellään keskeiset runkoverkot, joiden kautta kulkee valtaosa tavaraja henkilöliikenteestä. Runkoverkkojen avulla voitaisiin parantaa maankäytön suunnittelua sekä liikenneväylien parantamisen ja ylläpidon koordinaatiota. Tieverkko Yleisten teiden verkon laajuus on kilometriä. Tieverkkomme on peräisin suurelta osin luvuilta ja sen taloudellinen käyttöikä on umpeutumassa. Vaikka uusia merkittäviä liikennehankkeita on viime vuosina päästy aloittamaan kohtuullisen hyvin, pääteillä on edelleen kiireellisen saneerauksen tarpeessa olevia osuuksia. Liikenneturvallisuuden kannalta kohtaamisonnettomuudet ovat vakavin ongelma. Teiden kunnon heikkenemisen vuoksi alennettujen nopeusrajoitusten määrä uhkaa kasvaa. Päällystetyn tieverkon kunnon heikkeneminen on viime vuosina kyetty pysäyttämään, mutta muun muassa siltojen kunnostaminen vaatii lisärahoitusta. Välittömän korjauksen tarpeessa on 950 siltaa. Sorateiden ongelmana on heikko rakenteellinen kunto. Muutaman viikon keväisin kestävä kelirikko aiheuttaa metsäteollisuudelle vuosittain yli 100 miljoonan euron kustannukset, hankaloittaa linja-autoliikennettä ja maitokuljetuksia. Yksityisiä teitä on kilometriä ja ne ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Yksityisteiden valtionavustukset ovat vähentyneet ja näiden teiden kunto on ollut siitä syystä laskussa. Rataverkko Rataverkon laajuus on kilometriä. Radanpidossa suurin ongelma on 1990-luvulla aloitetun ratojen perusparannusohjelman loppuunsaattaminen. Edellinen perusparannuskierros tehtiin ja 1960-luvuilla. Radan päällysrakenne on korvattava uudella noin 30 vuoden välein. Perusradanpidon rahojen niukkuuden 10 Logistiikan toimialavuoropuhelu

11 Nykytilanne vuoksi perusparannusohjelman valmistuminen uhkaa lykkäytyä vuosilla. Liikennerajoituksia joudutaan lisäämään ja niitä on nyt noin 300 ratakilometrillä. Rajoitukset hidastavat liikennettä, heikentävät täsmällisyyttä ja lisäävät kuljetuskustannuksia. Ratojen lisäksi korjaamista odottavat lukuisat ratapihat. Arvioiden mukaan nykyrahoituksella kyettäisiin pitämään vain noin kaksi kolmasosaa rataverkosta liikennöitävässä kunnossa. Rataverkon huono kunto vie pohjan rautatieliikenteen kilpailukyvyltä. Nopean henkilöliikenteen nopeuksia voidaan hyödyntää vain pienellä osalla rataverkkoa. Tavaraliikenteen kilpailukyvyn kannalta oleellista on 25 tonnin akselipainon mahdollistavien rataosuuksien lisääminen. Tasoristeysten poisto etenee valitettavan hitaasti. Vesiväylät ja satamat Suomen ja ulkomaiden välisestä tavaraliikenteestä noin 80 prosenttia kulkee meritse. Merikuljetuksille ei maamme sijainnista johtuen ole vaihtoehtoa. Kauppamerenkulun väyliä on noin kilometriä, joista huonokuntoisia väyliä noin 600 kilometriä. Etenkin Pohjanlahden rannikolla tapahtuu väylien paikoittaista madaltumista, mikä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä liikenteelle. Ruoppausrahojen puutteessa kulkusyvyyksiä joudutaan alentamaan. Laivauskoon pienentyminen aiheuttaa ongelmia yritysten logistisissa järjestelyissä. Madaltumisen ohella väylien rakenteet ovat monin paikoin käyttöikänsä lopulla ja edellyttävät peruskorjauksia. Saimaan kanavan vuokrasopimus umpeutuu vuonna Neuvottelut sen uusimiseksi ovat käynnissä. Elinkeinoelämän logististen ratkaisujen suunnittelun kannalta varmuus sopimuksen uusimisesta tulisi saada mahdollisimman pian. Suomen satamaverkosto on huomattavan laaja. Teollisuussatamia lukuun ottamatta satamat ovat kunnallisia ja näille kunnille tärkeitä tulon lähteitä. Logistisen järjestelmämme kannalta tavaravirtojen vahvistuminen ja keskittyminen sekä satamien nykyistä parempi työnjako tehostaisi toimintoja. Kehitysprosessi on hyvin hidas. Parin vuoden kuluttua valmistuva Vuosaaren satama tuo muutoksia nopeasti kasvavan konttiliikenteen rakenteisiin. Lentoasemat ja lentoliikenne Lentoasemien merkitys logistiikan kannalta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Lentorahti ja tehokkaat terminaalit ovat elintärkeitä muun muassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle. Myös yritysten kansainväliset suhteet ja henkilöstön liikkuvuus globaalien yhtiöiden eri yksiköiden välillä edellyttävät sujuvien lentoyhteyksien toteutumista. Lentoliikenne on Suomelle välttämätön ja korvaamaton kilpailukykytekijä globalisoituvassa maailmassa. Yhä tärkeimmiksi muodostuvat yhteydet lentoasemille ja niiden läheisyydessä sijaitseville logistiikkakeskuksille, kuten Helsinki Vantaa Aviapolis. Tällaisten keskittymien kehittymisen tulee vauhdittaa maayhteyksien parempien yhteyksien pikaista toteuttamista. Kehäradan toteutuksen tulee olla korkealla joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmissa. Helsingin lentoasemalle tarvitaan myös pikaisesti ratayhteys. Lentoasemien kehittämisen osalta Ilmailulaitos eli Finavia kykenee hoitamaan tarvittavat investoinnit liiketaloudellisin periaattein ilman budjettirahoitusta. Tärkein kehittämiskohde on Helsingin lentoaseman laajentaminen erityisesti nopeasti kasvavan Aasian liikenteen tarpeisiin. Myös Pohjois-Suomen lentoasemilla on pienempiä tarpeita lähinnä matkailun kehittämiseksi. 11

12 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 12 Logistiikan toimialavuoropuhelu

13 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten arvioinnin pohjana on ollut liikenne- ja viestintäministeriössä tehty arvio. Maailman ja Suomen talouden kehitys vaikuttaa huomattavasti myös logistiikka-alaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Mahdollisia vaikutuksia on tässä pohdittu vuonna 2004 valmistuneen Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportin sekä viime vuosina valmistuneiden Suomen kansainvälisiä ja kansallisia kuljetuksia käsittelevien tutkimusten perusteella. Raporttien havaintojen perusteella toimintaympäristön muutoksia ja logistiikan kehitystrendejä voi tiivistää seuraavasti: Globalisaatio ja tuotannon siirtyminen uusille alueille korostaa logistiikan merkitystä. Samalla toimitusketjut ja verkot globalisoituvat. EU:n liikennepolitiikan suunta on muuttumassa. Kilpailukyky ja logistiikka otetaan jatkossa paremmin huomioon EU:n liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Ympäristöperusteisten maksujen ja verojen käyttäminen sekä ohjaus- että rahoituskeinoina on lisääntymässä. Venäjän talouden merkitys kasvaa myös suomalaisten logistiikkayritysten sekä transitoliikenteen kannalta. Venäjän ja Aasian liikenteen mahdollisuudet ovat paljolti hyödyntämättä. Tavaravirrat keskittyvät varsinkin suuryksikköliikenteessä. Keskittyminen vaikuttaa logistisen järjestelmän rakenteisiin. Venäjän tuleva WTO-jäsenyys tuo liikenteeseen kaivattuja pelisääntöjä. Tämän jälkeen esimerkiksi Siperian ylilentojen ja rautateiden kaksoistariffit poistunevat. Kansainväliset toimijat valtaavat markkinaosuuksia. Ulosliputusta on tapahtunut niin maalla kuin merelläkin (kuorma-autokuljetusten Venäjän liikenne, merenkulku). Kuljetusketjut ja toimitusverkot kilpailevat kansainvälisessä liikenteessä, eivät sen yksittäiset osat. Kaupan ja teollisuuden yritykset keskittyvät entistä enemmän ydinliiketoimintoihinsa. Toimitusketjun hallinta pidetään omissa käsissä ja logistisia palveluja pyritään ulkoistamaan. Kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. Työvoiman saatavuudessa on jo ongelmia logistiikka-alalla. Turvaasioiden huomioonottaminen on nousemassa tärkeäksi tekijäksi koko toimitusketjussa. Kuljetusten turvallisuus on Suomelle kilpailuvahvuus erityisesti transitoliikenteessä. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy ja muuttaa liiketoimintarakenteita. Lentorahdin merkitys korostuu korkean teknologian teollisuuden tuotannon kasvaessa sekä myös globalisaation seurauksena. Globalisaation vaikutukset tavaravirtoihin kasvavat taloudet Maailmantalouden globalisaatiokehityksen myötä markkinat laajentuvat, kilpailu lisääntyy ja tuotanto siirtyy maasta toiseen samalla kun yritysten tasolla tapahtuu rakennemuutoksia. Erityisesti tuotantoa ohjautuu teollisuusmaista kehittyviin maihin, joissa tuotantokustannukset ovat pienemmät. Kehittyneissä maissa koulutustaso on korkeampi ja niiden on kyettävä pärjäämään globalisaatiossa laadulla, tehokkuudella ja korkean teknologian hyväksikäytöllä. Yritysten työnjaossa niille jäävät usein vaativammat tehtävät kuten suunnittelu ja markkinointi. Suuri osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Osa palveluista on kuitenkin sellaisia, että niitä ei voida tuottaa muualla. Esimerkiksi tavaroita ei voida kuljettaa virtuaalisesti paikasta toiseen, vaikka tietotekniikan hyväksikäyttö lisääntyykin tavaroiden kuljetuksissa. Viime aikoina on nähty kuitenkin merkkejä myös siitä, että suurien kuljetuskustannusten välttämiseksi myös EU:n alueelle ollaan rakentamassa kodinkonetehtaita, joiden tuotteet markkinoidaan Eurooppaan. Globalisaatio muuttaa myös tavaravirtoja ja logistiikkaa. Aasian talouksien nopea kasvu mullistaa lähivuosikymmeninä kauppavirtojen suuntautumisen maailmassa. Tuotannon siirtyminen Aasian kasvaville talousalueille ja alueella tapahtuva väestön ja tuotannon kasvu synnyttää Aasiaan talouskeskittymän, joka kasvaa ohi Euroopan ja Yhdysvaltojen talousalueiden. Kiinan ja Intian talouksien ennustetaan kasvavan kymmenkertaisiksi seuraavan 30 vuoden aikana. Myös Venäjän talous kasvaa huomattavasti, mutta sen kasvua rajoittaa kuitenkin laskeva väestökehitys. 13

14 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Globalisaation vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikkaan Kansainvälisten kuljetusten määrät, rakenteet ja suuntautuminen ovat suoraan riippuvaisia eri maiden talouksien kehityksestä sekä kuljetusinfrastruktuurin tarjonnasta. Globalisaatio eriyttää tavaratuotannon ja kulutuksen. Kuljetussuoritteet kasvavat myös väestönkasvusta johtuen. Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut globalisoituvat. Logistinen kehitys pidentää keskikuljetusmatkoja, tihentää toimituskertoja, lisää lentokuljetusten osuutta kokonaiskuljetuksista, tehostaa merikuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetusketjuja sekä keskittää pääkuljetusvirrat muutamiin suuriin kansainvälisiin solmukohtiin (suursatamat ja lentoterminaalit), hubeihin. Kuljetussuoritteet kasvavat ja kansainvälisten logistiikkapalveluyritysten rooli lisääntyy. Merikuljetusten ennustetaan kasvavan Itämerellä prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Itämeri on maailman nopeimmin kasvavia merenkulun alueita. Lentorahdin ennustetaan kasvavan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2021 mennessä. Nopeimmin kasvavia lentorahtimarkkinoita ovat Aasian sisäiset, Aasian ja Pohjois-Amerikan sekä Aasian ja Euroopan väliset kuljetukset. EU:n liikennepolitiikan valkoisen kirjan arvioiden mukaan tavaraliikenne kasvaa 50 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen Tavaraliikenteessä tieliikenteen ennustetaan kasvavan 55 prosenttia, junaliikenteen 13 prosenttia ja lyhyen matkan meriliikenteen 59 prosenttia. Lisäksi sisävesiliikenne kasvaisi 28 prosenttia. Matkustajaliikenteessä kasvu olisi samaan aikaan 35 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Henkilöliikenteessä autoliikenteen kasvuksi ennustetaan 36 prosenttia, junaliikenteen 19 prosenttia ja ilmaliikenteen kasvuksi 108 prosenttia. Euroopan unionin BKT:n ennustetaan kasvavan 52 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen Kulutus- ja investointitavaroiden osuus kokonaiskuljetuksista kasvaa. Suuryksiköiden käyttö lisääntyy, koska tuotantolaitoskohtaiset kuljetusvirrat markkina-aluetta kohti ohenevat ja toisaalta erikoistuotteet vaativat entistä parempaa suojaa vaurioitumista vastaan. Konttien ja muiden suuryksiköiden käytön lisääntyminen kuljetuksissa on kasvattanut yhdistettyjen kuljetusketjujen osuutta. Tulevaisuudessa voidaan kuljettaa samalla aluksella jopa kappaletta 20 jalan konttia. EU:n ja Aasian / Venäjän väliset tavaravirrat Aasian talouksien edelleen voimistuessa Euroopan ja Aasian väliset kuljetukset kasvavat voimakkaasti. EUmaiden vienti (ilman energiatuotteita) nopeasti kehittyville talousalueille ja Venäjälle likimain kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. EU-maiden tuonti (ilman energiatuotteita) nopeasti kehittyviltä talousalueilta kasvaa puolestaan 2 3-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tuonti Venäjältä Euroopan unioniin kolminkertaistuu. Venäjästä tulee omavaraisempi kulutus- ja investointihyödykkeiden tuotannon suhteen. Tulevaisuudessa Venäjä ja sen kanssa läheissä yhteistyössä olevat maat (IVY) on ainoa alue pohjoisella pallonpuoliskolla, jolla riittää merkittävästi raaka-aineita myös vientiin. Merkittävä osa Venäjän viennistä Euroopan unioniin on energiatuotteita. Euroopan ja Aasian väliset pääkuljetusvolyymit pysyvät edelleen merikuljetuksissa, mutta lentoliikenteen ja Trans-Siperian radan merkitys korostuu. Tuleva kehitys riippuu kuitenkin paljon Venäjän tariffipolitiikasta. Pohjoisen jäämeren reitti ei ole todennäköisesti varteenotettava reitti vielä tämän vuosisadan alkupuoliskolla, mutta vuosisadan lopulla merkitys voi olla suuri. Pitkällä ajanjaksolla Aasian kustannustaso nousee, ja yritykset alkavat siirtää hankintoja ja tuotantoa myös Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. 14 Logistiikan toimialavuoropuhelu

15 Toimintaympäristön muutokset Suomen asema maailmantaloudessa ja vaikutukset logistiikka-alalle Suomi on vahvasti erikoistunut tieto- ja viestintäteknologiaan. Erikoistuminen on edelleen voimakasta myös metsäteollisuuden tuotteisiin ja teknologiaan. Suomen asemaa kansainvälisessä taloudessa paransi huomattavasti se, että ICT-sektori nousi 1990-luvulla niin merkittäväksi osaksi Suomen teollisuutta ja vientiä. Viime vuosina globaalin kilpailun voimistuminen on näkynyt Suomen tärkeimpien vientituotteiden markkina-aseman heikentymisenä verrattuna 1990-luvun loppuun. Tämä koskee niin ICT-sektorin, metsäteollisuuden kuin energiateknologiaan liittyviä tuotteita luvulla Suomen viennin markkinaosuus ja hinnat tieto- ja viestintämarkkinoilla ovat kääntyneet laskuun. Myös metsäteollisuuden vientimarkkinaosuudet ovat alentuneet. Kilpailukykykeskustelussa on lisäksi syytä muistaa, että perinteisten alojen rooli Suomen teollisessa rakenteessa on edelleen keskeinen. Suomen kilpailukyky on todettu hyväksi monissa eri tutkimuksissa. Kilpailukyvyn ylläpidosta on kuitenkin jatkuvasti huolehdittava muun muassa EU-tasolla hyväksytyn Lissabonin strategian mukaisesti. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin Tuotannon sijoittumista Suomeen voivat hankaloittaa myös työvoiman tarjonnassa tapahtuvat muutokset. Kaikissa EU-maissa väestö ikääntyy, mutta Suomessa ikärakenteen muutos tapahtuu muita maita aiemmin. Suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Työmarkkinoilta poistuu jo nyt joka vuosi enemmän työntekijöitä kuin uusia työntekijöitä tulee tilalle. Tämän vuoksi työvoiman tarjonta supistuu ja painottuu aikaisempaa enemmän ikääntyneisiin. Seuraavien vuoden aikana määrällisesti eniten työpaikkoja avautuu palvelualoilla. Noin kaksi kolmasosaa uudesta taloudellisesta toiminnasta ja työllisyydestä syntyy palvelutoimialoilla. Näillä aloilla tarvitaan arvioiden mukaan vuoteen 2015 mennessä yli työntekijää. Asutus on Suomessa keskittynyt Etelä-Suomeen, ja erityisesti pääkaupunkiseutu sekä Tampereen ja Turun seudut ovat vastaanottaneet muuttajia muualta maasta. Viime vuosina suurten kaupunkien ympäryskunnat ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin jatkuu tulevaisuudessakin. Asutuksen keskittymisen vuoksi myös kuljetuspalveluiden kysyntä on Etelä-Suomessa voimakkaampaa kuin harvempaan asutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Toimialojen tulevaisuudennäkymiä Maatalous ja matalan teknologian teollisuusalat, joihin on usein yhdistynyt työvaltaisuus, ovat viime vuosikymmeninä supistuneet. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana työllisyyttä ovat kasvattaneet palvelualat, korkean teknologian teollisuus ja metallien jalostus. Yksityisistä palvelualoista erityisesti tietointensiiviset palvelut, mutta myös kotitalouspalvelut, ovat lisänneet sekä tuotantoaan että työllisten määrää. Vuodesta 1993 kaikkien palvelujen työllisyys on kasvanut reilulla viidenneksellä ja tietointensiivisten liike-elämän palvelujen yli 80 prosentilla. Kasvualojen kehitykselle tyypillistä on se, että ne ovat keskitason tai korkean osaamistason aloja. Myös tulevaisuudessa nämä alat ovat todennäköisesti sellaisia, joissa työpaikat Suomessa voivat lisääntyä. Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää Suomen kaltaiselta pieneltä maalta voimakasta erikoistumista. Erikoistumisstrategia on mahdollista niin uusilla kuin perinteisilläkin aloilla. Kehittyneiden maiden kilpailuetuina voivat olla esimerkiksi brändituotteet, tuotteiden differentiointi asiakkaiden mieltymysten mukaan tai innovaatioiden avulla kehitettävät uutuustuotteet. Sopeutuminen muutokseen vaatii mailta joustavuutta, johon liittyy turvallisuus muutoksessa. Asiakkaiden vaatimat katkeamattomat kuljetusketjut asettavat vaatimuksia myös käyntiaikoihin. Toimialojen menestymisen mahdollisuuksia arvioitiin tarkemmin Suomi maailmantaloudessa -raportissa. Tiivistelmä toimialojen tulevaisuusnäkymistä on tämän raportin liitteenä. 15

16 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Ulkomaankaupan suuntautuminen ja kuljetusreitit Suomen pieni koko ja markkinoihin (pl. Venäjä) nähden syrjäinen sijainti ovat Suomelle kilpailuhaittoja. Jossain määrin Suomi voi vaikuttaa logistiseen asemaansa kehittämällä logistista ja tiedonsiirtoon perustuvaa infrastruktuuriaan. Logistiikan osalta erityisesti Venäjä ja mahdollisesti myös Itä-Aasia tarjoavat Suomelle kilpailuetuja suhteessa muihin EU-maihin. Nykyisin Suomen ulkomaankaupasta yli puolet suuntautuu Länsi-Eurooppaan (EU-15). Tulevaisuudessa Venäjä ja Aasian maat painottuvat Suomen ulkomaankaupassa aikaisempaa enemmän. On arvioitu, että Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle likimain kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tuonti kokonaisuutena kasvaa, koska tuotantoa siirtyy Suomesta halvempiin maihin ja koska esimerkiksi metsäteollisuus tarvitsee ulkomaista raaka-ainetta. Suomalaisetkin yritykset tuottavat entistä suuremman osan tuotannostaan ulkomailla. Sekä Aasian, Venäjän että muun Itä-Euroopan (erityisesti Baltian maiden) uudet kasvavat markkinat ovat Suomelle tärkeitä: vienti näille alueille on 1990-luvun alusta lisääntynyt noin kymmenen prosentin vuosivauhdilla sekä määrältään että arvoltaan. Tärkeimmät vientimaat näillä kasvavilla markkinoilla ovat Venäjä, Viro ja Kiina. Kaupan lisääntymisen potentiaali on suurin Puolaan, jonne vienti on selvästi sen markkinapotentiaalia pienempi. Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta (ainakin tonneissa mitattuna) kuljetetaan jatkossakin meritse, vaikka nopeiden kuljetusten tarve lisääntyykin koko ajan. Kolme neljäsosaa Suomen ja ulkomaiden välisistä merikuljetuksista kulkee kymmenen suurimman sataman läpi. Merikuljetuksissa suuryksiköiden markkinaosuuden arvioidaan kasvavan kappaletavaran viennissä noin 40 prosentista prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kappaletavaran tuonnissa suuryksiköiden osuus on jo nyt 80 prosenttia. Suuryksikköliikenne on keskittynyt muutamiin satamiin; viiden suurimman suuryksikköliikenteen sataman (Helsinki, Kotka, Hanko, Hamina, Turku) osuus kaikesta suuryksikköliikenteestä (rekat ja perävaunut mukaan lukien) oli yli 80 prosenttia vuonna Kilpailu Keski-Euroopan ja Venäjän välisen liikenteen kuljetuksista on kiristynyt. Suomalaiset satamat kilpailevat Baltian maiden ja yhä enemmän myös Venäjän omien Itämerensatamien kanssa. Suomen satamien reitin asemaan sekä EU:n ja Venäjän että EU:n ja Aasian välisissä tavarakuljetuksissa vaikuttavat pääasiassa seuraavat tekijät: Liikenteen suuryksiköityminen ja yhdistettyjen kuljetusten lisääntyminen sekä palvelutasovaatimusten (nopeus, turvallisuus, varmuus, lisäarvologistiikka, linjaliikenneyhteydet) kasvu ovat kaikki alueita, joilla Suomen reitti on kilpailukykyinen. Suomen reitin kilpailukykyyn vaikuttavat Baltian ja Venäjän logistinen kehitys, Venäjän investoinnit uusiin satamiin ja omia satamia suosiva politiikka, muiden maiden satamahankkeet sekä Venäjän ja Manner-Euroopan maayhteyksien kehittyminen. Suomessa Venäjän transitovolyymit eivät välttämättä nouse, mutta lisäarvologistiikan palveluita tarjoamalla transiton taloudellinen merkitys kasvaa volyymikasvun hidastumisesta huolimatta. Suomen reitin kilpailukyky verrattuna muihin reitteihin on parhaimmillaan arvokkaampien tavaroiden kuljetuksissa, koska sekä kuljetusajat että -kustannukset ovat samalla tasolla tai kilpailevia reittejä edullisemmat. Suomen satamien reitin asemaa voidaan vahvistaa lisäarvologistiikan palveluihin panostamalla sekä kehittämällä suhteita viranomaisiin ja logistiikkaketjujen yksityisiin toimijoihin niin Euroopassa, Venäjällä kuin Aasiassakin. Infrastruktuurin pullonkauloja on poistettava ja hintakilpailukykyä ylläpidettävä myös oikealla tariffija maksupolitiikalla. 16 Logistiikan toimialavuoropuhelu

17 Toimintaympäristön muutokset Kestävä kehitys logistiikka-alalla Paljon fossiilisia polttoaineita käyttävä liikenne joutuu etsimään vaihtoehtoisia polttoainemuotoja. EU:n alueella liikenteen osuus on 30 prosenttia energiankulutuksesta ja 71 prosenttia öljynkulutuksesta. Päästökauppa ei tällä hetkellä koske liikennettä, mutta keskustelu päästökaupan laajentamisesta jatkuu erityisesti lentoliikenteessä. Mahdollisen lentoliikenteen päästökaupan tulee olla maailmanlaajuista. Joka tapauksessa päästö- ja ilmastopoliittiset vaatimukset liikennesektorin osalta kasvavat, koska kustannustehokkaat keinot muilla sektoreilla erityisesti teollisuudessa ja energiantuotannossa on jo hyödynnetty. Liikenteessä kestävää kehitystä voidaan edistää tehokkaasti ohjaavan verotuksen keinoin. Ajoneuvon hankinnan sijasta voitaisiin siirtyä verottamaan käyttöä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen perusteella. Suomen dieselverotus ei ohjaa käyttämään kestävän kehityksen kannalta parhaita polttoaineita. Biopolttoaineen käyttöä tulee lisätä, mutta polttoaineen energiataloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia on tarkasteltava koko elinkaaren osalta ja huolehdittava kustannustehokkuudesta. 17

18 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Arvio logistisen järjestelmän toimivuudesta 18 Logistiikan toimialavuoropuhelu

19 Arvio logistisen järjestelmän toimivuudesta Suomen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikka-alaan Kotimaanliikenteen kuljetussuoritteista yli 80 prosenttia on teollisuuden kuljetuksia. Teollisuustoimialojen kuljetusintensiteetit poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Polttoaineiden valmistuksen kuljetusintensiteetti on selvästi suurin, noin 9 tkm/euro. Metsä- ja elintarviketeollisuuden kuljetusintensiteetti on noin 2 tkm/euro. Metalli- ja kemianteollisuuden kuljetusintensiteetit edustavat teollisuuden keskiarvoa, joka on noin 1tkm/euro. Arvonlisäykseltään suurimman toimialan eli teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti on kaikkein pienin (alle 0,1 tkm/euro). Kuljetusvaatimukset muuttuvat tuotantorakenteen muuttuessa. Erityisesti uudet talouskasvun vauhdittajina olevat teollisuuden alat vaativat nopeaa, täsmällistä, perilläoloaikaan entistä kiinteämmin sidottua kuljetusta. Rautatie 10 % Vesi 1 % Tie 89 % Toimitusaika- ja täsmällisyysvaatimusten kiristyminen suosii ohuissa tavaravirroissa tiekuljetuksia ja vahvoissa tavaravirroissa aikataulutettuja kokojunakuljetuksia. Myös toimituserien pienentyminen ja frekvenssin kasvu suosivat tiekuljetuksia. Lentorahtiliikenteen (ja tiejakeluliikenteen) voi olettaa Suomessakin kasvavan merkittävästi. Suomesta voi myös kehittyä tärkeä linkki Euroopan ja Aasian välisessä lentorahtiliikenteessä. Tavarankuljetukset Suomessa vuonna miljoonaa tonnia Lähde: LVM 2006 Raaka-aineiden toimituserien kasvu (muun muassa raakapuun tuonti Venäjältä) puolestaan parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Vaikka teknologiateollisuuden ja muiden kuljetusintensiteetiltään pienten alojen kasvu on voimakkaampaa kuin perusteollisuuden, tarvitsee metsäteollisuus ja muu perusteollisuus jatkossakin hyvän tieinfrastruktuurin. Tehtaiden lukumäärän mahdollinen vähentyminen ja jäljelle jääneiden koon kasvaminen ovat haasteita infrastruktuurin kehittämiselle. Vuosaaren sataman sisämaanterminaalin rakentaminen kokoaisi tavaravirtoja ja helpottaisi erityisesti Uudenmaan ulkopuolelle menevien konttien käsittelyä. Metsäteollisuuden tuotteet voitaisiin kontittaa sisämaanterminaalissa, ja kontit kuljetettaisiin satamaan junilla. Paluukuljetuksina satamasta sisämaanterminaaliin kuljetettaisiin Vuosaaren sataman tuontikontteja. Satamia on Suomessa perustettu pitkän ajan kuluessa muun muassa paikallisten tarpeiden mukaan, ja nykyisin ne kilpailevat toistensa kanssa liikenteestä. Satamien välinen työnjako (keskittyminen tiettyyn tavaralajiin/liikenteeseen) olisi kokonaisuustehokkuutta ja -taloudellisuutta ajatellen suotavaa. Toisiaan lähellä olevien satamien yhteistyötä kehittämällä voitaisiin saada aikaan tehostumista ja säästöjä, mutta käytännössä suunnitelmat kaatuvat yleensä ko. kuntien vastustukseen, koska satamat ovat pienissä kunnissa tärkeitä työllistäjiä ja tulonlähteitä. Tulevaisuudessa satamien työnjaon kehittäminen on kuitenkin väistämätöntä, koska toisena vaihtoehtona voi olla kilpailussa häviäminen ja siitä johtuva tappion tekeminen. Palvelusektorin yleinen kasvu ja erityisesti asutuskeskuksissa lisääntyvä kysyntä kasvattavat nopeiden maantiekuljetusten kysyntää. Ongelmia saattaa olla tulossa erityisesti pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä. Kaupan jakeluliikenne vaatii sekin nopeita tiekuljetuksia. Joukkoliikenteen kysyntä kasvaa ihmisten muuttaes- 19

20 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta sa suurten kaupunkien ympäryskuntiin (työmatkaliikenne) ja maantieliikenteen ruuhkautumisen ansiosta. Myönteisen talous- ja työllisyyskasvun ylläpitämiseksi ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi on tärkeää, että huolehditaan joukkoliikenteen toimivuudesta ja riittävyydestä erityisesti kasvukeskuksissa. Matkailupalveluiden kysynnän kasvu lisää myös joukkoliikenteen palveluiden kysyntää sekä räätälöityjen kuljetuspalveluiden tarvetta. Logistiikan trendeistä ulkoistaminen jatkuu, ja logistiikka-yritykset erikoistuvat jatkossa yhä enemmän tietyntyyppisten yritysten logistiikan hoitamiseen. Pienet logistiikkayritykset uhkaavat jäädä suurten kansainvälisten logistiikkayritysten jalkoihin. Kansainvälinen verkostuminen on kansainvälisiä kuljetuksia hoitaville yrityksille välttämätöntä, ja suurilla yrityksillä on luonnollisesti enemmän mahdollisuuksia tähän. Logistiikkayritysten tulisi olla monipuolisia; kuljetusten lisäksi tarvitaan ammattitaitoa myös muun muassa varastoinnissa ja ostotoiminnassa. Suomen logistisen aseman kannalta ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on osin jo muodostunut logistiikkaalan pullonkaulaksi. Erityisesti merenkulun ja ilmailun osaamisen ja työvoiman säilyminen Suomessa on tärkeää. Maantieliikenteessä voi pahimmillaan syntyä tilanne, jossa ulkomaiset yritykset hoitavat suuren osan kuljetuksista. Suomen ja Venäjän välisistä maantiekuljetuksista jo suuri osa on venäläisten hoitamaa, ja EU-maiden rautateiden tavaraliikenteen kilpailun avautuminen tuonee Suomeen todennäköisimmin venäläisiä operaattoreita (edellyttää etabloitumista muihin EU-maihin) tulevina vuosikymmeninä. Suomen kauppa-alusluettelossa on tällä hetkellä 109 alusta, joista 15 on matkustaja-aluksia. Vaikka merenkulku on kasvuala, uhkaa Suomen lipun alla oleva sekä suomalaisten omistama aluskanta edelleen vähentyä ellei alan toimintaympäristön kilpailukykyä turvata. Kuljetusalojen menestyksen kannalta on tärkeää, että alan työmarkkinajärjestöt jatkavat keskinäistä vuoropuhelua ja sopimusjärjestelmän kehittämistä. Kuljetusten turvallisuuden merkitys on jatkuvasti lisääntymässä. Turvallisuus liittyy moneen asiaan. Alan työntekijöiden kannalta kysymys on työturvallisuudesta, lainsäädännön määräysten noudattamisesta ja epäterveiden ilmiöiden kitkemisestä. Liikenneturvallisuuden kannalta kuljetusten turvallisuudella ja sen valvonnalla on suuri merkitys. Kuljetusten turvallisuuteen liittyy myös ympäristönäkökohtia. Sähköinen kaupankäynti vaatii yhä nopeampaa tiedonvälitystä, tiheämpiä toimituksia ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Ajantasainen tieto kuljetuksista tehostaa tuotantoa ja toimituksia, koska työt pystytään ajoittamaan joustavammin. Ennustettavuus vaikuttaa muun muassa varastotasoihin ja kapasiteettitarpeisiin ja siten suoraan myös logistiikkakustannuksiin. Logistiikan tarvitsemien tietojärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen on panostettava entistä enemmän. Sähköiset dokumentit ja varsinkin automaattinen tunnistaminen mahdollistavat kuljetus- ja käsittelyketjujen automaation lisäämisen. Transitoliikenteen kehittymisen kannalta oleellisinta on panostaa tullimenettelyjen ja niihin liittyvän tietojenvälityksen kehittämiseen. Rajanylityksen nopeuttaminen nostaisi entisestään reitin luotettavuutta ja parantaisi sen kilpailuasemia suhteessa Baltian kautta kulkeviin kuljetusreitteihin. Logistiikka-alan, niin kuin muidenkin toimialojen, menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää myös innovaatioiden tekemistä ja niiden soveltamista sekä erikoistumista. 20 Logistiikan toimialavuoropuhelu

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna 12.9.2005 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Miksi logistiikkastrategia?

Miksi logistiikkastrategia? KANSALLINEN LOG ISTIIKKASTRATEGIA LORDA RY Miksi logistiikkastrategia? Talouden kasvu ei synny ilman toimivaa logistiikkaa Yritysten logistiikkakustannusten taso on Suomessa kaksinkertainen EU:n keskitasoon

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot