Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan. raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan. raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta"

Transkriptio

1 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Logistiikan toimialavuoropuhelu

2 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Logistiikan toimialavuoropuhelu ISBN (painotuote) ISBN (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu: Workshop Pälviä Oy Kuvat: Liikenne- ja viestintäministeriö, Workshop Pälviä Julkaisun sähköinen versio osoitteessa: 2 Logistiikan toimialavuoropuhelu

3 Sisältö Sisältö Tiivistelmä... 5 Johdanto... 6 Kansallinen logistiikkaselvitys Nykytilanne... 9 Logistiikan infrastruktuurin toimivuus Tieverkko Rataverkko Vesiväylät ja satamat Lentoasemat ja lentoliikenne Toimintaympäristön muutokset Globalisaation vaikutukset tavaravirtoihin kasvavat taloudet Globalisaation vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikkaan EU:n ja Aasian/Venäjän väliset tavaravirrat Suomen asema maailmantaloudessa ja vaikutukset logistiikka-alalle Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin Toimialojen tulevaisuudennäkymiä Ulkomaankaupan suuntautuminen ja kuljetusreitit Kestävä kehitys logistiikka-alalla Arvio logistisen järjestelmän toimivuudesta Suomen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikka-alaan Johtopäätöksiä Eri toimialojen odotukset logistiikkajärjestelmälle Kauppa Metsäteollisuus Muu teollisuus Logistiikkapalvelut Lentoliikenteen toimialavuoropuhelu Logistiikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen...28 Tavoitteet logistiikkajärjestelmälle pitkäjänteiseen liikennepolitiikkaan...30 Keskeiset suositukset...30 Liite

4 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 4 Logistiikan toimialavuoropuhelu

5 Tiivistelmä Tiivistelmä Vuoropuhelun osapuolet: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuljetus- ja logistiikka-alojen työntekijä- ja työnantajajärjestöt, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Vuoropuheluun ovat osallistuneet kaikki logistiikkaketjun toimijoita edustavat työmarkkinajärjestöt: Ahtausja huolinta-alan tekniset, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Autoliikenteen työnantajaliitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO, Erityispalvelujen työnantajaliitto, Ilmailualan Unioni IAU, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY, Kemianteollisuus, Liikenne- ja erityisalojen työnantajat LTY, Logistiikkayritysten liitto, Palkansaajajärjestö Pardia, Palvelualojen Toimialaliitto, Luotsiliitto, Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU, Rautatieläisten liitto, Rautatievirkamiesliitto, Satamaoperaattorit, Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Suomen Merimies-Unioni, Suomen Varustamoyhdistys, Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto, Toimihenkilöunioni, Veturimiesliitto. Vuoropuhelun asiantuntijana on toiminut liikenne- ja viestintäministeriön edustaja. Taustaa: Logistiikka-alan toimialavuoropuheluraportissa tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän logistiikkaa kokonaisuutena. Tarkastelun pohjana on ollut edellinen vuonna 2004 valmistunut raportti. Tällä kertaa tavoitteena on kuitenkin ollut saada laajempi kuva logistiikka-alan tilanteesta käyttämällä valmistuneita selvityksiä sekä tilasto- ja taustatietoja. Toimialavuoropuhelun ensimmäinen laaja kokous pidettiin liikenne- ja viestintäministeriössä Kokouksessa asetettiin valmistelutyöryhmä, johon kuuluivat Raimo Mansukoski EK, Kauko Passi STTK, Matti Viialainen ja Janne Metsämäki SAK. Työryhmän asiantuntijana on toiminut Juhani Tervala LVM. Vuoropuhelun iso ryhmä kokoontui seminaariin Vuoropuheluraportti käsiteltiin ja hyväksyttiin ison työryhmän kokouksessa Vuoropuheluraportti sisältää seuraavat suositukset: Pitkäjänteiseen väyläpolitiikkaan siirtyminen Vuorian työryhmän esitysten mukaisesti Väylähankkeiden ja tie- ja radanpitoon varattujen määrärahoihin tasokorotus tehokkaan logistisen järjestelmän varmistamiseksi Luettelo kiireellisimmistä uusista väylähankkeista Esityksiä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja alan tutkimus- ja kehittämisjärjestelmän koordinaation tehostamiseksi Suomalaisen merenkulun tulevaisuuden turvaamiseksi tarvittavat nopeat päätökset Alan työmarkkinoiden toimivuuden kehittäminen Joukkoliikenteen edellytysten turvaaminen Logistiikka-alan haasteet kestävän kehityksen toteuttamisessa 5

6 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 6 Logistiikan toimialavuoropuhelu

7 Johdanto Johdanto Logistiikka on tieto- ja materiaalivirtojen hallintaa koko toimitusketjuissa ja toimitusverkoissa toimivien yritysten välillä. Logistiikka kattaa koko toimitusketjun raaka-ainelähteiltä loppuasiakkaille. Tavoitteena on oikeat tuotteet, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikean laatuisina ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tässä logistiikka-alan toimialavuoropuheluraportissa tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän logistiikkaa kokonaisuutena. Vuoropuheluun ovat osallistuneet kaikki logistiikkaketjun toimijoita edustavat työmarkkinajärjestöt. Tarkastelun pohjana on ollut edellinen vuonna 2004 valmistunut raportti. Tällä kertaa tavoitteena on kuitenkin ollut saada laajempi kuva logistiikka-alan tilanteesta käyttämällä valmistuneita selvityksiä sekä tilasto- ja taustatietoja. Raportin tavoitteena on kuvata logistiikan liittymiä muihin toimialoihin ja kuvata mitkä ovat eri toimialojen odotukset logistiikkajärjestelmälle. Toimintaympäristön muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia logistiikkaalan kehitykseen. Siksi toimintaympäristön muutoksia on arvioitu viime kertaa enemmän. Kansallinen logistiikkaselvitys 2006 Turun kauppakorkeakoulu on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta neljännen kansallisen logistiikkaselvityksen. Seuraavassa muutamia havaintoja selvityksestä: Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 13 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Kustannustaso on korkea kansainvälisesti verrattuna. Logistiikkakustannukset ovat nousseet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vuoden 2001 selvityksestä. Logistiikkakustannusten osuus BKT:stä vuonna 2005 oli 17 prosenttia, osuus on noussut vuodesta 2001, mutta on samansuuruinen kuin vuonna Teollisuuden, rakennusalan ja kaupan logistiikkakustannukset ovat 26,4 miljardia euroa. Kansainvälistyneillä yrityksillä on 2 3 prosenttiyksikköä alemmat kustannukset kuin kotimarkkina- ja vientiyrityksillä. Kansainvälistymisen aste, koko ja sijainti määrittävät logistiikan tehokkuuden ja kustannukset. Logistiikkapalvelujen ulkoistaminen yleistyy. Logistiikkamarkkinoiden rakennemuutos jatkuu. Tärkeimmät uhat logistiikkapalveluyrityksillä ovat kiristyvä kilpailu, kohoava polttoaineen hinta ja osaavan henkilöstön saatavuus. Valmistus-, rakennus- ja kaupan alan yrityksillä vastaavasti suuri haaste ja uhka on monimutkaistuva toimitusketjun hallinta. Tärkeimmät sisäiset kehitystarpeet logistiikkayrityksillä liittyvät yhteistyöverkostoon, henkilöstöön ja asiakaspalveluun. Vastaavasti valmistus-, rakennus- ja kaupan alan yrityksillä kehitystarpeet ovat toimitusketjun läpinäkyvyys, asiakkaat ja henkilöstö. Suurena haasteena kaikille yrityksille ovat tietojärjestelmät ja kustannukset. 7

8 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 8 Logistiikan toimialavuoropuhelu

9 Nykytilanne Nykytilanne Suomen logistinen asema on muuttunut EU:n laajentumisen, Venäjän ja Aasian nopean talouskasvun sekä globalisaation vaikuttaessa merkittävästi liiketoimintaympäristöön. Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää kartoittaa logistiikan haasteet ja määrittää toimenpiteet, joilla voidaan vahvistaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tehokasta logistiikkaa tarvitaan kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Sekä logististen kustannusten että palvelukyvyn merkitys korostuu toimintaympäristön muuttuessa. Kuljetusten kustannustehokkuus, täsmällisyys, nopeus ja turvallisuus asettavat vaatimuksia myös liikenneväylästön kehittämiselle. Yhteyksien kehittäminen on erityisen tärkeää Suomelle, joka on toisaalta vahvasti kansainvälisistä vienti ja tuontimarkkinoista riippuvainen ja toisaalta laajojen etäisyyksien maa ja syrjässä useimmista vientimarkkinoistaan. Kaikkia kuljetusmuotoja tarvitaan ja niillä on kullakin oma roolinsa. Suomessa vuoden 2005 tavarakuljetussuoritteista oli 70 prosenttia tie-, 24 prosenttia rautatie- ja kuusi prosenttia vesikuljetuksia. Ulkomaankaupassa merikuljetusten osuus on selvästi suurin, tonneista 77 prosenttia kuljetettiin meritse. Arvolla mitattuna lentorahdin osuus viennistä oli merkittävä, 14 prosenttia. Henkilökilometreistä henkilöautojen osuus on 82 prosenttia. Joukkoliikenteessä linja-autojen osuus on 58 prosenttia, junien 27 prosenttia ja lentokoneiden kymmenen prosenttia. Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 26,4 miljardia euroa. Samana vuonna Suomessa kuljetettiin tavaraa 438 ( ) miljoonaa tonnia. Kotimaassa syntyi kuljetussuoritteita 40 (27,8 + 9,7 + 2,3) miljardia tonnikilometriä. Ulkomaankaupan kuljetukset olivat 103 miljoonaa tonnia ja niiden arvo oli 99 miljardia euroa. Tieliikenteen maksamat verot ja maksut olivat noin 6,5 miljardia euroa (sisältää arvonlisäveron). Tieliikenne Raideliikenne Kustannukset (väylänpito) Tuotot (verot tieliikenteeltä) Tulos Kustannukset (verkon ylläpito) -518 Maksullisen toiminna tulot (RHK) +57 Tulos -461 EU, muut 8,6 VALTIO Väylänpito Linja-autot 77 Taksit 48 KUNNAT Väylänpito 497 Linja-autot 155 Taksit VALTIO Väylänpito 465 VR 47 KUNNAT VR, metro, raitiovaunu 26 Julkisten varojen käyttö VALTIO Väylänpito 23 KUNNAT Suomenlinnan lautta 1,5 VALTIO Kenttien valtionapu 1,0 Liikennöinti 0,4 Vesiliikenne Ilmaliikenne Kustannukset (väylänpito ja luotsaus) -126 Tuotot (väylänpito ja luotsaus) +103 Tulos -23 Toimintakulut (ILL) -202 Liikevaihto (ILL) +219 Tilikauden tulos +17 Julkisten varojen käyttö liikenesektorilla 2003 Lähde: LVM julkaisuja 32/2005 9

10 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä. Vuonna 2005 kuljetustoimialalla työskenteli miestä ja naista, yhteensä henkeä. Toimintaympäristön muutos tuo haasteita myös alan työllisyydelle. Suuri osa liikenteeseen liittyvästä lainsäädännöstä valmistellaan EU:ssa. Suomen strategista asemaa, erityisolosuhteita ja kehittämistarpeita ei Brysselissä aina tunneta. Kansallisten näkemysten perille saanti edellyttää huolellista argumentointia, uskottavaa viestintää, kansallista yksituumaisuutta sekä eri tahojen aktiivista vaikuttamista. Suomessa on paljon korkealaatuista logistista osaamista, jonka avulla on luotu kilpailukykyä. Tämän osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen on muuttuvissa kilpailuolosuhteissa tärkeää. Logistiikkaan liittyvää päätöksentekoa leimaa liian usein hajanaisuus ja lyhytjänteisyys. Myös alan järjestörakenne on hajanainen. Kansallisen päätöksenteon tulee olla pitkäjänteistä ja taustaksi tarvitaan yhtenäinen kokonaisnäkemys logistiikan kehittämisestä Logistiikan infrastruktuurin toimivuus Suomen liikennejärjestelmä on monipuolinen, monilta osin toimiva ja hyväkuntoinen. Määrärahojen niukkuus ja koordinaation puute aiheuttavat kuitenkin ongelmia, jotka näkyvät muun muassa väyläverkon puutteellisessa ylläpidossa ja päällekkäisessä kapasiteetissa tietyillä aloilla. Nykykuntoinen liikenneväylästö aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetuksille, vaikeuttaa ajoittain kansalaisten jokapäiväistä liikkumista ja tuottaa tarpeettomia ympäristöhaittoja sekä vaikeuttaa liikenneturvallisuuden parantamista. Monet teiden ja rautateiden valtakunnalliset runkoyhteydet ovat kiireellisen perusparannuksen tarpeessa. Valtakunnallisesti merkittävimpien väylien kehittämisessä tulisi siirtyä niin sanottujen runkoverkkojen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että määritellään keskeiset runkoverkot, joiden kautta kulkee valtaosa tavaraja henkilöliikenteestä. Runkoverkkojen avulla voitaisiin parantaa maankäytön suunnittelua sekä liikenneväylien parantamisen ja ylläpidon koordinaatiota. Tieverkko Yleisten teiden verkon laajuus on kilometriä. Tieverkkomme on peräisin suurelta osin luvuilta ja sen taloudellinen käyttöikä on umpeutumassa. Vaikka uusia merkittäviä liikennehankkeita on viime vuosina päästy aloittamaan kohtuullisen hyvin, pääteillä on edelleen kiireellisen saneerauksen tarpeessa olevia osuuksia. Liikenneturvallisuuden kannalta kohtaamisonnettomuudet ovat vakavin ongelma. Teiden kunnon heikkenemisen vuoksi alennettujen nopeusrajoitusten määrä uhkaa kasvaa. Päällystetyn tieverkon kunnon heikkeneminen on viime vuosina kyetty pysäyttämään, mutta muun muassa siltojen kunnostaminen vaatii lisärahoitusta. Välittömän korjauksen tarpeessa on 950 siltaa. Sorateiden ongelmana on heikko rakenteellinen kunto. Muutaman viikon keväisin kestävä kelirikko aiheuttaa metsäteollisuudelle vuosittain yli 100 miljoonan euron kustannukset, hankaloittaa linja-autoliikennettä ja maitokuljetuksia. Yksityisiä teitä on kilometriä ja ne ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Yksityisteiden valtionavustukset ovat vähentyneet ja näiden teiden kunto on ollut siitä syystä laskussa. Rataverkko Rataverkon laajuus on kilometriä. Radanpidossa suurin ongelma on 1990-luvulla aloitetun ratojen perusparannusohjelman loppuunsaattaminen. Edellinen perusparannuskierros tehtiin ja 1960-luvuilla. Radan päällysrakenne on korvattava uudella noin 30 vuoden välein. Perusradanpidon rahojen niukkuuden 10 Logistiikan toimialavuoropuhelu

11 Nykytilanne vuoksi perusparannusohjelman valmistuminen uhkaa lykkäytyä vuosilla. Liikennerajoituksia joudutaan lisäämään ja niitä on nyt noin 300 ratakilometrillä. Rajoitukset hidastavat liikennettä, heikentävät täsmällisyyttä ja lisäävät kuljetuskustannuksia. Ratojen lisäksi korjaamista odottavat lukuisat ratapihat. Arvioiden mukaan nykyrahoituksella kyettäisiin pitämään vain noin kaksi kolmasosaa rataverkosta liikennöitävässä kunnossa. Rataverkon huono kunto vie pohjan rautatieliikenteen kilpailukyvyltä. Nopean henkilöliikenteen nopeuksia voidaan hyödyntää vain pienellä osalla rataverkkoa. Tavaraliikenteen kilpailukyvyn kannalta oleellista on 25 tonnin akselipainon mahdollistavien rataosuuksien lisääminen. Tasoristeysten poisto etenee valitettavan hitaasti. Vesiväylät ja satamat Suomen ja ulkomaiden välisestä tavaraliikenteestä noin 80 prosenttia kulkee meritse. Merikuljetuksille ei maamme sijainnista johtuen ole vaihtoehtoa. Kauppamerenkulun väyliä on noin kilometriä, joista huonokuntoisia väyliä noin 600 kilometriä. Etenkin Pohjanlahden rannikolla tapahtuu väylien paikoittaista madaltumista, mikä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä liikenteelle. Ruoppausrahojen puutteessa kulkusyvyyksiä joudutaan alentamaan. Laivauskoon pienentyminen aiheuttaa ongelmia yritysten logistisissa järjestelyissä. Madaltumisen ohella väylien rakenteet ovat monin paikoin käyttöikänsä lopulla ja edellyttävät peruskorjauksia. Saimaan kanavan vuokrasopimus umpeutuu vuonna Neuvottelut sen uusimiseksi ovat käynnissä. Elinkeinoelämän logististen ratkaisujen suunnittelun kannalta varmuus sopimuksen uusimisesta tulisi saada mahdollisimman pian. Suomen satamaverkosto on huomattavan laaja. Teollisuussatamia lukuun ottamatta satamat ovat kunnallisia ja näille kunnille tärkeitä tulon lähteitä. Logistisen järjestelmämme kannalta tavaravirtojen vahvistuminen ja keskittyminen sekä satamien nykyistä parempi työnjako tehostaisi toimintoja. Kehitysprosessi on hyvin hidas. Parin vuoden kuluttua valmistuva Vuosaaren satama tuo muutoksia nopeasti kasvavan konttiliikenteen rakenteisiin. Lentoasemat ja lentoliikenne Lentoasemien merkitys logistiikan kannalta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Lentorahti ja tehokkaat terminaalit ovat elintärkeitä muun muassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle. Myös yritysten kansainväliset suhteet ja henkilöstön liikkuvuus globaalien yhtiöiden eri yksiköiden välillä edellyttävät sujuvien lentoyhteyksien toteutumista. Lentoliikenne on Suomelle välttämätön ja korvaamaton kilpailukykytekijä globalisoituvassa maailmassa. Yhä tärkeimmiksi muodostuvat yhteydet lentoasemille ja niiden läheisyydessä sijaitseville logistiikkakeskuksille, kuten Helsinki Vantaa Aviapolis. Tällaisten keskittymien kehittymisen tulee vauhdittaa maayhteyksien parempien yhteyksien pikaista toteuttamista. Kehäradan toteutuksen tulee olla korkealla joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmissa. Helsingin lentoasemalle tarvitaan myös pikaisesti ratayhteys. Lentoasemien kehittämisen osalta Ilmailulaitos eli Finavia kykenee hoitamaan tarvittavat investoinnit liiketaloudellisin periaattein ilman budjettirahoitusta. Tärkein kehittämiskohde on Helsingin lentoaseman laajentaminen erityisesti nopeasti kasvavan Aasian liikenteen tarpeisiin. Myös Pohjois-Suomen lentoasemilla on pienempiä tarpeita lähinnä matkailun kehittämiseksi. 11

12 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta 12 Logistiikan toimialavuoropuhelu

13 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten arvioinnin pohjana on ollut liikenne- ja viestintäministeriössä tehty arvio. Maailman ja Suomen talouden kehitys vaikuttaa huomattavasti myös logistiikka-alaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Mahdollisia vaikutuksia on tässä pohdittu vuonna 2004 valmistuneen Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportin sekä viime vuosina valmistuneiden Suomen kansainvälisiä ja kansallisia kuljetuksia käsittelevien tutkimusten perusteella. Raporttien havaintojen perusteella toimintaympäristön muutoksia ja logistiikan kehitystrendejä voi tiivistää seuraavasti: Globalisaatio ja tuotannon siirtyminen uusille alueille korostaa logistiikan merkitystä. Samalla toimitusketjut ja verkot globalisoituvat. EU:n liikennepolitiikan suunta on muuttumassa. Kilpailukyky ja logistiikka otetaan jatkossa paremmin huomioon EU:n liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Ympäristöperusteisten maksujen ja verojen käyttäminen sekä ohjaus- että rahoituskeinoina on lisääntymässä. Venäjän talouden merkitys kasvaa myös suomalaisten logistiikkayritysten sekä transitoliikenteen kannalta. Venäjän ja Aasian liikenteen mahdollisuudet ovat paljolti hyödyntämättä. Tavaravirrat keskittyvät varsinkin suuryksikköliikenteessä. Keskittyminen vaikuttaa logistisen järjestelmän rakenteisiin. Venäjän tuleva WTO-jäsenyys tuo liikenteeseen kaivattuja pelisääntöjä. Tämän jälkeen esimerkiksi Siperian ylilentojen ja rautateiden kaksoistariffit poistunevat. Kansainväliset toimijat valtaavat markkinaosuuksia. Ulosliputusta on tapahtunut niin maalla kuin merelläkin (kuorma-autokuljetusten Venäjän liikenne, merenkulku). Kuljetusketjut ja toimitusverkot kilpailevat kansainvälisessä liikenteessä, eivät sen yksittäiset osat. Kaupan ja teollisuuden yritykset keskittyvät entistä enemmän ydinliiketoimintoihinsa. Toimitusketjun hallinta pidetään omissa käsissä ja logistisia palveluja pyritään ulkoistamaan. Kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. Työvoiman saatavuudessa on jo ongelmia logistiikka-alalla. Turvaasioiden huomioonottaminen on nousemassa tärkeäksi tekijäksi koko toimitusketjussa. Kuljetusten turvallisuus on Suomelle kilpailuvahvuus erityisesti transitoliikenteessä. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy ja muuttaa liiketoimintarakenteita. Lentorahdin merkitys korostuu korkean teknologian teollisuuden tuotannon kasvaessa sekä myös globalisaation seurauksena. Globalisaation vaikutukset tavaravirtoihin kasvavat taloudet Maailmantalouden globalisaatiokehityksen myötä markkinat laajentuvat, kilpailu lisääntyy ja tuotanto siirtyy maasta toiseen samalla kun yritysten tasolla tapahtuu rakennemuutoksia. Erityisesti tuotantoa ohjautuu teollisuusmaista kehittyviin maihin, joissa tuotantokustannukset ovat pienemmät. Kehittyneissä maissa koulutustaso on korkeampi ja niiden on kyettävä pärjäämään globalisaatiossa laadulla, tehokkuudella ja korkean teknologian hyväksikäytöllä. Yritysten työnjaossa niille jäävät usein vaativammat tehtävät kuten suunnittelu ja markkinointi. Suuri osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Osa palveluista on kuitenkin sellaisia, että niitä ei voida tuottaa muualla. Esimerkiksi tavaroita ei voida kuljettaa virtuaalisesti paikasta toiseen, vaikka tietotekniikan hyväksikäyttö lisääntyykin tavaroiden kuljetuksissa. Viime aikoina on nähty kuitenkin merkkejä myös siitä, että suurien kuljetuskustannusten välttämiseksi myös EU:n alueelle ollaan rakentamassa kodinkonetehtaita, joiden tuotteet markkinoidaan Eurooppaan. Globalisaatio muuttaa myös tavaravirtoja ja logistiikkaa. Aasian talouksien nopea kasvu mullistaa lähivuosikymmeninä kauppavirtojen suuntautumisen maailmassa. Tuotannon siirtyminen Aasian kasvaville talousalueille ja alueella tapahtuva väestön ja tuotannon kasvu synnyttää Aasiaan talouskeskittymän, joka kasvaa ohi Euroopan ja Yhdysvaltojen talousalueiden. Kiinan ja Intian talouksien ennustetaan kasvavan kymmenkertaisiksi seuraavan 30 vuoden aikana. Myös Venäjän talous kasvaa huomattavasti, mutta sen kasvua rajoittaa kuitenkin laskeva väestökehitys. 13

14 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Globalisaation vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikkaan Kansainvälisten kuljetusten määrät, rakenteet ja suuntautuminen ovat suoraan riippuvaisia eri maiden talouksien kehityksestä sekä kuljetusinfrastruktuurin tarjonnasta. Globalisaatio eriyttää tavaratuotannon ja kulutuksen. Kuljetussuoritteet kasvavat myös väestönkasvusta johtuen. Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut globalisoituvat. Logistinen kehitys pidentää keskikuljetusmatkoja, tihentää toimituskertoja, lisää lentokuljetusten osuutta kokonaiskuljetuksista, tehostaa merikuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetusketjuja sekä keskittää pääkuljetusvirrat muutamiin suuriin kansainvälisiin solmukohtiin (suursatamat ja lentoterminaalit), hubeihin. Kuljetussuoritteet kasvavat ja kansainvälisten logistiikkapalveluyritysten rooli lisääntyy. Merikuljetusten ennustetaan kasvavan Itämerellä prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Itämeri on maailman nopeimmin kasvavia merenkulun alueita. Lentorahdin ennustetaan kasvavan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2021 mennessä. Nopeimmin kasvavia lentorahtimarkkinoita ovat Aasian sisäiset, Aasian ja Pohjois-Amerikan sekä Aasian ja Euroopan väliset kuljetukset. EU:n liikennepolitiikan valkoisen kirjan arvioiden mukaan tavaraliikenne kasvaa 50 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen Tavaraliikenteessä tieliikenteen ennustetaan kasvavan 55 prosenttia, junaliikenteen 13 prosenttia ja lyhyen matkan meriliikenteen 59 prosenttia. Lisäksi sisävesiliikenne kasvaisi 28 prosenttia. Matkustajaliikenteessä kasvu olisi samaan aikaan 35 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Henkilöliikenteessä autoliikenteen kasvuksi ennustetaan 36 prosenttia, junaliikenteen 19 prosenttia ja ilmaliikenteen kasvuksi 108 prosenttia. Euroopan unionin BKT:n ennustetaan kasvavan 52 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen Kulutus- ja investointitavaroiden osuus kokonaiskuljetuksista kasvaa. Suuryksiköiden käyttö lisääntyy, koska tuotantolaitoskohtaiset kuljetusvirrat markkina-aluetta kohti ohenevat ja toisaalta erikoistuotteet vaativat entistä parempaa suojaa vaurioitumista vastaan. Konttien ja muiden suuryksiköiden käytön lisääntyminen kuljetuksissa on kasvattanut yhdistettyjen kuljetusketjujen osuutta. Tulevaisuudessa voidaan kuljettaa samalla aluksella jopa kappaletta 20 jalan konttia. EU:n ja Aasian / Venäjän väliset tavaravirrat Aasian talouksien edelleen voimistuessa Euroopan ja Aasian väliset kuljetukset kasvavat voimakkaasti. EUmaiden vienti (ilman energiatuotteita) nopeasti kehittyville talousalueille ja Venäjälle likimain kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. EU-maiden tuonti (ilman energiatuotteita) nopeasti kehittyviltä talousalueilta kasvaa puolestaan 2 3-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tuonti Venäjältä Euroopan unioniin kolminkertaistuu. Venäjästä tulee omavaraisempi kulutus- ja investointihyödykkeiden tuotannon suhteen. Tulevaisuudessa Venäjä ja sen kanssa läheissä yhteistyössä olevat maat (IVY) on ainoa alue pohjoisella pallonpuoliskolla, jolla riittää merkittävästi raaka-aineita myös vientiin. Merkittävä osa Venäjän viennistä Euroopan unioniin on energiatuotteita. Euroopan ja Aasian väliset pääkuljetusvolyymit pysyvät edelleen merikuljetuksissa, mutta lentoliikenteen ja Trans-Siperian radan merkitys korostuu. Tuleva kehitys riippuu kuitenkin paljon Venäjän tariffipolitiikasta. Pohjoisen jäämeren reitti ei ole todennäköisesti varteenotettava reitti vielä tämän vuosisadan alkupuoliskolla, mutta vuosisadan lopulla merkitys voi olla suuri. Pitkällä ajanjaksolla Aasian kustannustaso nousee, ja yritykset alkavat siirtää hankintoja ja tuotantoa myös Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. 14 Logistiikan toimialavuoropuhelu

15 Toimintaympäristön muutokset Suomen asema maailmantaloudessa ja vaikutukset logistiikka-alalle Suomi on vahvasti erikoistunut tieto- ja viestintäteknologiaan. Erikoistuminen on edelleen voimakasta myös metsäteollisuuden tuotteisiin ja teknologiaan. Suomen asemaa kansainvälisessä taloudessa paransi huomattavasti se, että ICT-sektori nousi 1990-luvulla niin merkittäväksi osaksi Suomen teollisuutta ja vientiä. Viime vuosina globaalin kilpailun voimistuminen on näkynyt Suomen tärkeimpien vientituotteiden markkina-aseman heikentymisenä verrattuna 1990-luvun loppuun. Tämä koskee niin ICT-sektorin, metsäteollisuuden kuin energiateknologiaan liittyviä tuotteita luvulla Suomen viennin markkinaosuus ja hinnat tieto- ja viestintämarkkinoilla ovat kääntyneet laskuun. Myös metsäteollisuuden vientimarkkinaosuudet ovat alentuneet. Kilpailukykykeskustelussa on lisäksi syytä muistaa, että perinteisten alojen rooli Suomen teollisessa rakenteessa on edelleen keskeinen. Suomen kilpailukyky on todettu hyväksi monissa eri tutkimuksissa. Kilpailukyvyn ylläpidosta on kuitenkin jatkuvasti huolehdittava muun muassa EU-tasolla hyväksytyn Lissabonin strategian mukaisesti. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin Tuotannon sijoittumista Suomeen voivat hankaloittaa myös työvoiman tarjonnassa tapahtuvat muutokset. Kaikissa EU-maissa väestö ikääntyy, mutta Suomessa ikärakenteen muutos tapahtuu muita maita aiemmin. Suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Työmarkkinoilta poistuu jo nyt joka vuosi enemmän työntekijöitä kuin uusia työntekijöitä tulee tilalle. Tämän vuoksi työvoiman tarjonta supistuu ja painottuu aikaisempaa enemmän ikääntyneisiin. Seuraavien vuoden aikana määrällisesti eniten työpaikkoja avautuu palvelualoilla. Noin kaksi kolmasosaa uudesta taloudellisesta toiminnasta ja työllisyydestä syntyy palvelutoimialoilla. Näillä aloilla tarvitaan arvioiden mukaan vuoteen 2015 mennessä yli työntekijää. Asutus on Suomessa keskittynyt Etelä-Suomeen, ja erityisesti pääkaupunkiseutu sekä Tampereen ja Turun seudut ovat vastaanottaneet muuttajia muualta maasta. Viime vuosina suurten kaupunkien ympäryskunnat ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin jatkuu tulevaisuudessakin. Asutuksen keskittymisen vuoksi myös kuljetuspalveluiden kysyntä on Etelä-Suomessa voimakkaampaa kuin harvempaan asutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Toimialojen tulevaisuudennäkymiä Maatalous ja matalan teknologian teollisuusalat, joihin on usein yhdistynyt työvaltaisuus, ovat viime vuosikymmeninä supistuneet. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana työllisyyttä ovat kasvattaneet palvelualat, korkean teknologian teollisuus ja metallien jalostus. Yksityisistä palvelualoista erityisesti tietointensiiviset palvelut, mutta myös kotitalouspalvelut, ovat lisänneet sekä tuotantoaan että työllisten määrää. Vuodesta 1993 kaikkien palvelujen työllisyys on kasvanut reilulla viidenneksellä ja tietointensiivisten liike-elämän palvelujen yli 80 prosentilla. Kasvualojen kehitykselle tyypillistä on se, että ne ovat keskitason tai korkean osaamistason aloja. Myös tulevaisuudessa nämä alat ovat todennäköisesti sellaisia, joissa työpaikat Suomessa voivat lisääntyä. Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää Suomen kaltaiselta pieneltä maalta voimakasta erikoistumista. Erikoistumisstrategia on mahdollista niin uusilla kuin perinteisilläkin aloilla. Kehittyneiden maiden kilpailuetuina voivat olla esimerkiksi brändituotteet, tuotteiden differentiointi asiakkaiden mieltymysten mukaan tai innovaatioiden avulla kehitettävät uutuustuotteet. Sopeutuminen muutokseen vaatii mailta joustavuutta, johon liittyy turvallisuus muutoksessa. Asiakkaiden vaatimat katkeamattomat kuljetusketjut asettavat vaatimuksia myös käyntiaikoihin. Toimialojen menestymisen mahdollisuuksia arvioitiin tarkemmin Suomi maailmantaloudessa -raportissa. Tiivistelmä toimialojen tulevaisuusnäkymistä on tämän raportin liitteenä. 15

16 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Ulkomaankaupan suuntautuminen ja kuljetusreitit Suomen pieni koko ja markkinoihin (pl. Venäjä) nähden syrjäinen sijainti ovat Suomelle kilpailuhaittoja. Jossain määrin Suomi voi vaikuttaa logistiseen asemaansa kehittämällä logistista ja tiedonsiirtoon perustuvaa infrastruktuuriaan. Logistiikan osalta erityisesti Venäjä ja mahdollisesti myös Itä-Aasia tarjoavat Suomelle kilpailuetuja suhteessa muihin EU-maihin. Nykyisin Suomen ulkomaankaupasta yli puolet suuntautuu Länsi-Eurooppaan (EU-15). Tulevaisuudessa Venäjä ja Aasian maat painottuvat Suomen ulkomaankaupassa aikaisempaa enemmän. On arvioitu, että Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle likimain kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tuonti kokonaisuutena kasvaa, koska tuotantoa siirtyy Suomesta halvempiin maihin ja koska esimerkiksi metsäteollisuus tarvitsee ulkomaista raaka-ainetta. Suomalaisetkin yritykset tuottavat entistä suuremman osan tuotannostaan ulkomailla. Sekä Aasian, Venäjän että muun Itä-Euroopan (erityisesti Baltian maiden) uudet kasvavat markkinat ovat Suomelle tärkeitä: vienti näille alueille on 1990-luvun alusta lisääntynyt noin kymmenen prosentin vuosivauhdilla sekä määrältään että arvoltaan. Tärkeimmät vientimaat näillä kasvavilla markkinoilla ovat Venäjä, Viro ja Kiina. Kaupan lisääntymisen potentiaali on suurin Puolaan, jonne vienti on selvästi sen markkinapotentiaalia pienempi. Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta (ainakin tonneissa mitattuna) kuljetetaan jatkossakin meritse, vaikka nopeiden kuljetusten tarve lisääntyykin koko ajan. Kolme neljäsosaa Suomen ja ulkomaiden välisistä merikuljetuksista kulkee kymmenen suurimman sataman läpi. Merikuljetuksissa suuryksiköiden markkinaosuuden arvioidaan kasvavan kappaletavaran viennissä noin 40 prosentista prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kappaletavaran tuonnissa suuryksiköiden osuus on jo nyt 80 prosenttia. Suuryksikköliikenne on keskittynyt muutamiin satamiin; viiden suurimman suuryksikköliikenteen sataman (Helsinki, Kotka, Hanko, Hamina, Turku) osuus kaikesta suuryksikköliikenteestä (rekat ja perävaunut mukaan lukien) oli yli 80 prosenttia vuonna Kilpailu Keski-Euroopan ja Venäjän välisen liikenteen kuljetuksista on kiristynyt. Suomalaiset satamat kilpailevat Baltian maiden ja yhä enemmän myös Venäjän omien Itämerensatamien kanssa. Suomen satamien reitin asemaan sekä EU:n ja Venäjän että EU:n ja Aasian välisissä tavarakuljetuksissa vaikuttavat pääasiassa seuraavat tekijät: Liikenteen suuryksiköityminen ja yhdistettyjen kuljetusten lisääntyminen sekä palvelutasovaatimusten (nopeus, turvallisuus, varmuus, lisäarvologistiikka, linjaliikenneyhteydet) kasvu ovat kaikki alueita, joilla Suomen reitti on kilpailukykyinen. Suomen reitin kilpailukykyyn vaikuttavat Baltian ja Venäjän logistinen kehitys, Venäjän investoinnit uusiin satamiin ja omia satamia suosiva politiikka, muiden maiden satamahankkeet sekä Venäjän ja Manner-Euroopan maayhteyksien kehittyminen. Suomessa Venäjän transitovolyymit eivät välttämättä nouse, mutta lisäarvologistiikan palveluita tarjoamalla transiton taloudellinen merkitys kasvaa volyymikasvun hidastumisesta huolimatta. Suomen reitin kilpailukyky verrattuna muihin reitteihin on parhaimmillaan arvokkaampien tavaroiden kuljetuksissa, koska sekä kuljetusajat että -kustannukset ovat samalla tasolla tai kilpailevia reittejä edullisemmat. Suomen satamien reitin asemaa voidaan vahvistaa lisäarvologistiikan palveluihin panostamalla sekä kehittämällä suhteita viranomaisiin ja logistiikkaketjujen yksityisiin toimijoihin niin Euroopassa, Venäjällä kuin Aasiassakin. Infrastruktuurin pullonkauloja on poistettava ja hintakilpailukykyä ylläpidettävä myös oikealla tariffija maksupolitiikalla. 16 Logistiikan toimialavuoropuhelu

17 Toimintaympäristön muutokset Kestävä kehitys logistiikka-alalla Paljon fossiilisia polttoaineita käyttävä liikenne joutuu etsimään vaihtoehtoisia polttoainemuotoja. EU:n alueella liikenteen osuus on 30 prosenttia energiankulutuksesta ja 71 prosenttia öljynkulutuksesta. Päästökauppa ei tällä hetkellä koske liikennettä, mutta keskustelu päästökaupan laajentamisesta jatkuu erityisesti lentoliikenteessä. Mahdollisen lentoliikenteen päästökaupan tulee olla maailmanlaajuista. Joka tapauksessa päästö- ja ilmastopoliittiset vaatimukset liikennesektorin osalta kasvavat, koska kustannustehokkaat keinot muilla sektoreilla erityisesti teollisuudessa ja energiantuotannossa on jo hyödynnetty. Liikenteessä kestävää kehitystä voidaan edistää tehokkaasti ohjaavan verotuksen keinoin. Ajoneuvon hankinnan sijasta voitaisiin siirtyä verottamaan käyttöä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen perusteella. Suomen dieselverotus ei ohjaa käyttämään kestävän kehityksen kannalta parhaita polttoaineita. Biopolttoaineen käyttöä tulee lisätä, mutta polttoaineen energiataloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia on tarkasteltava koko elinkaaren osalta ja huolehdittava kustannustehokkuudesta. 17

18 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta Arvio logistisen järjestelmän toimivuudesta 18 Logistiikan toimialavuoropuhelu

19 Arvio logistisen järjestelmän toimivuudesta Suomen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja logistiikka-alaan Kotimaanliikenteen kuljetussuoritteista yli 80 prosenttia on teollisuuden kuljetuksia. Teollisuustoimialojen kuljetusintensiteetit poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Polttoaineiden valmistuksen kuljetusintensiteetti on selvästi suurin, noin 9 tkm/euro. Metsä- ja elintarviketeollisuuden kuljetusintensiteetti on noin 2 tkm/euro. Metalli- ja kemianteollisuuden kuljetusintensiteetit edustavat teollisuuden keskiarvoa, joka on noin 1tkm/euro. Arvonlisäykseltään suurimman toimialan eli teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti on kaikkein pienin (alle 0,1 tkm/euro). Kuljetusvaatimukset muuttuvat tuotantorakenteen muuttuessa. Erityisesti uudet talouskasvun vauhdittajina olevat teollisuuden alat vaativat nopeaa, täsmällistä, perilläoloaikaan entistä kiinteämmin sidottua kuljetusta. Rautatie 10 % Vesi 1 % Tie 89 % Toimitusaika- ja täsmällisyysvaatimusten kiristyminen suosii ohuissa tavaravirroissa tiekuljetuksia ja vahvoissa tavaravirroissa aikataulutettuja kokojunakuljetuksia. Myös toimituserien pienentyminen ja frekvenssin kasvu suosivat tiekuljetuksia. Lentorahtiliikenteen (ja tiejakeluliikenteen) voi olettaa Suomessakin kasvavan merkittävästi. Suomesta voi myös kehittyä tärkeä linkki Euroopan ja Aasian välisessä lentorahtiliikenteessä. Tavarankuljetukset Suomessa vuonna miljoonaa tonnia Lähde: LVM 2006 Raaka-aineiden toimituserien kasvu (muun muassa raakapuun tuonti Venäjältä) puolestaan parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Vaikka teknologiateollisuuden ja muiden kuljetusintensiteetiltään pienten alojen kasvu on voimakkaampaa kuin perusteollisuuden, tarvitsee metsäteollisuus ja muu perusteollisuus jatkossakin hyvän tieinfrastruktuurin. Tehtaiden lukumäärän mahdollinen vähentyminen ja jäljelle jääneiden koon kasvaminen ovat haasteita infrastruktuurin kehittämiselle. Vuosaaren sataman sisämaanterminaalin rakentaminen kokoaisi tavaravirtoja ja helpottaisi erityisesti Uudenmaan ulkopuolelle menevien konttien käsittelyä. Metsäteollisuuden tuotteet voitaisiin kontittaa sisämaanterminaalissa, ja kontit kuljetettaisiin satamaan junilla. Paluukuljetuksina satamasta sisämaanterminaaliin kuljetettaisiin Vuosaaren sataman tuontikontteja. Satamia on Suomessa perustettu pitkän ajan kuluessa muun muassa paikallisten tarpeiden mukaan, ja nykyisin ne kilpailevat toistensa kanssa liikenteestä. Satamien välinen työnjako (keskittyminen tiettyyn tavaralajiin/liikenteeseen) olisi kokonaisuustehokkuutta ja -taloudellisuutta ajatellen suotavaa. Toisiaan lähellä olevien satamien yhteistyötä kehittämällä voitaisiin saada aikaan tehostumista ja säästöjä, mutta käytännössä suunnitelmat kaatuvat yleensä ko. kuntien vastustukseen, koska satamat ovat pienissä kunnissa tärkeitä työllistäjiä ja tulonlähteitä. Tulevaisuudessa satamien työnjaon kehittäminen on kuitenkin väistämätöntä, koska toisena vaihtoehtona voi olla kilpailussa häviäminen ja siitä johtuva tappion tekeminen. Palvelusektorin yleinen kasvu ja erityisesti asutuskeskuksissa lisääntyvä kysyntä kasvattavat nopeiden maantiekuljetusten kysyntää. Ongelmia saattaa olla tulossa erityisesti pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä. Kaupan jakeluliikenne vaatii sekin nopeita tiekuljetuksia. Joukkoliikenteen kysyntä kasvaa ihmisten muuttaes- 19

20 Kilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta sa suurten kaupunkien ympäryskuntiin (työmatkaliikenne) ja maantieliikenteen ruuhkautumisen ansiosta. Myönteisen talous- ja työllisyyskasvun ylläpitämiseksi ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi on tärkeää, että huolehditaan joukkoliikenteen toimivuudesta ja riittävyydestä erityisesti kasvukeskuksissa. Matkailupalveluiden kysynnän kasvu lisää myös joukkoliikenteen palveluiden kysyntää sekä räätälöityjen kuljetuspalveluiden tarvetta. Logistiikan trendeistä ulkoistaminen jatkuu, ja logistiikka-yritykset erikoistuvat jatkossa yhä enemmän tietyntyyppisten yritysten logistiikan hoitamiseen. Pienet logistiikkayritykset uhkaavat jäädä suurten kansainvälisten logistiikkayritysten jalkoihin. Kansainvälinen verkostuminen on kansainvälisiä kuljetuksia hoitaville yrityksille välttämätöntä, ja suurilla yrityksillä on luonnollisesti enemmän mahdollisuuksia tähän. Logistiikkayritysten tulisi olla monipuolisia; kuljetusten lisäksi tarvitaan ammattitaitoa myös muun muassa varastoinnissa ja ostotoiminnassa. Suomen logistisen aseman kannalta ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on osin jo muodostunut logistiikkaalan pullonkaulaksi. Erityisesti merenkulun ja ilmailun osaamisen ja työvoiman säilyminen Suomessa on tärkeää. Maantieliikenteessä voi pahimmillaan syntyä tilanne, jossa ulkomaiset yritykset hoitavat suuren osan kuljetuksista. Suomen ja Venäjän välisistä maantiekuljetuksista jo suuri osa on venäläisten hoitamaa, ja EU-maiden rautateiden tavaraliikenteen kilpailun avautuminen tuonee Suomeen todennäköisimmin venäläisiä operaattoreita (edellyttää etabloitumista muihin EU-maihin) tulevina vuosikymmeninä. Suomen kauppa-alusluettelossa on tällä hetkellä 109 alusta, joista 15 on matkustaja-aluksia. Vaikka merenkulku on kasvuala, uhkaa Suomen lipun alla oleva sekä suomalaisten omistama aluskanta edelleen vähentyä ellei alan toimintaympäristön kilpailukykyä turvata. Kuljetusalojen menestyksen kannalta on tärkeää, että alan työmarkkinajärjestöt jatkavat keskinäistä vuoropuhelua ja sopimusjärjestelmän kehittämistä. Kuljetusten turvallisuuden merkitys on jatkuvasti lisääntymässä. Turvallisuus liittyy moneen asiaan. Alan työntekijöiden kannalta kysymys on työturvallisuudesta, lainsäädännön määräysten noudattamisesta ja epäterveiden ilmiöiden kitkemisestä. Liikenneturvallisuuden kannalta kuljetusten turvallisuudella ja sen valvonnalla on suuri merkitys. Kuljetusten turvallisuuteen liittyy myös ympäristönäkökohtia. Sähköinen kaupankäynti vaatii yhä nopeampaa tiedonvälitystä, tiheämpiä toimituksia ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Ajantasainen tieto kuljetuksista tehostaa tuotantoa ja toimituksia, koska työt pystytään ajoittamaan joustavammin. Ennustettavuus vaikuttaa muun muassa varastotasoihin ja kapasiteettitarpeisiin ja siten suoraan myös logistiikkakustannuksiin. Logistiikan tarvitsemien tietojärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen on panostettava entistä enemmän. Sähköiset dokumentit ja varsinkin automaattinen tunnistaminen mahdollistavat kuljetus- ja käsittelyketjujen automaation lisäämisen. Transitoliikenteen kehittymisen kannalta oleellisinta on panostaa tullimenettelyjen ja niihin liittyvän tietojenvälityksen kehittämiseen. Rajanylityksen nopeuttaminen nostaisi entisestään reitin luotettavuutta ja parantaisi sen kilpailuasemia suhteessa Baltian kautta kulkeviin kuljetusreitteihin. Logistiikka-alan, niin kuin muidenkin toimialojen, menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää myös innovaatioiden tekemistä ja niiden soveltamista sekä erikoistumista. 20 Logistiikan toimialavuoropuhelu

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Solmitut palkka- ja työehtosopimukset 2009-2010

Solmitut palkka- ja työehtosopimukset 2009-2010 Autoalan Keskusliitto (Kaupan Liitto) Suomen Varustamot Suomen Varustamot Metallityöväen Liitto Auto- ja koneala 21 000 Suomen Konepäällystöliitto Suomen Laivanpäällystöliitto Suomen Konepäällystöliitto

Lisätiedot

kilpailuetua vai kilpailuhaittaa?

kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? 2 Kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? Suomi elää ulkomaankaupasta. Asiakkaat ovat yhä useammin maailmalla, samoin alihankkijat ja muut kumppanit. Teollisuuden, kaupan ja

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna 12.9.2005 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot