Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka (ITTL) PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 (32) Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka (ITTL) Sairaanhoidon ja terveydenhuollon logistiikan ja tukipalvelujen kehittäminen sairaanhoitopiirien, kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyönä PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä(t) Mikko Häikiö, Mika Heikkilä Päiväys:

2 HANKESUUNNITELMA 2 (32) Tiivistelmä Sisällys 1 Johdanto Projektin tavoitteet, rajaus ja tulokset Projektin tehtävät ja aikataulu Tehtävät Aikataulu Resurssit ja organisaatio Työmäärä ja kustannusarvio Laadunvarmistus ja tulosten hyväksyminen Riskien arviointi...30 Viitteet...30 Liite 1. Projektin aikataulu...

3 HANKESUUNNITELMA 3 (32) 1 Johdanto Sairaanhoidon ja terveydenhuollon logistiikkaan ja tukipalveluihin on kiinnitetty viime aikoina enemmän huomiota (kts. esim. Ihannesairaala -hanke ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin logistiikkahankkeet), vaikka suurin osa sektorin kehittämistyöstä tehdään edelleen hoitoon liittyen. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana myös tietoliikennejärjestelmiin ja sairaalarakentamiseen on panostettu. Kuitenkin sairaaloiden ja terveyskeskusten jokapäiväisessä toiminnassa olisi huomattavasti parantamisen varaa juuri logistiikan sekä hoitohenkilökunnan ja tukipalveluhenkilökunnan välisen työnjaon saroilla. Sairaanhoitajien ja hoitajien työnkuva on muuttunut ja lisääntynyt perinteisestä hoitotyöstä siten, että työnkuvaan on sisällytetty uusia tehtäviä, jotka ovat kuuluneet ennen muille ammattiryhmille. Onkin jossakin määrin käynyt niin, että kun sairaaloiden toimintaa on tehostettu virtaviivaistamalla tukipalvelutoimintoja, ei tämä tukipalvelullinen työ ole kadonnut mihinkään, vaan se on siirretty hoitohenkilökunnan tehtäviksi. Kaikkien käyttäjien sairaala -hankkeessa havaittiin, että 22-paikkaisen vuodeosaston hoitohenkilökunnalta kului esimerkiksi lääke-, väline-, ja materiaalihuoltoon 8 12 tuntia vuorokaudessa. Samankaltaisia tuloksia löydettiin myös Peltokorven ym. tekemässä tutkimuksessa, missä tutkittiin Helsingin kaupungin laitoshuollossa työskentelevän hoitohenkilökunnan tukipalveluihin käyttämää aikaa. (ks. Duffield, Gardner & Catling-Paull 2008; Eskola 2010; Kaikkien käyttäjien sairaala loppuraportti 2010; Peltokorpi ym. 2009) Hoitohenkilökunta on erilaisten selvitysten mukaan entistä tyytymättömämpiä työnsä organisointiin ja tehtäväkuvaan. Sairaalaorganisaatioissa ei erilaisten selvitysten mukaan ole selvää, kuka tekee mitäkin ja mitä minkäkin ammattiryhmän tehtäviin kuuluu. Tämä on johtanut siihen, että eri ammattiryhmien ammatillista osaamista saatetaan alihyödyntää samalla kun vaativampiin tehtäviin ei löydy osaavaa ja pätevää henkilökuntaa. Osaavan henkilökunnan ja jatkossa varsinkin pätevien sairaanhoitajien- saamisen ongelmat ovat vähintään kansallisia ongelmia ja ne johtuvat osin hoitajapätevyyksien kirjavuudesta, sairaanhoitotyön organisoinnin heikkoudesta ja hoitajien vähäisestä organisointikoulutuksesta. Hoitohenkilökunnan lisääntynyt työmäärä vaikuttaa negatiivisesti heidän suoriutumiskykyynsä, työmotivaatioonsa ja työhyvinvointiinsa. Samalla kiire ja rajalliset resurssit heikentävät potilasturvallisuutta ja aiheuttavat vaaratilanteita. Tosiasia on kuitenkin se, että hoitohenkilökunta on koulutettu ensisijaisesti hoitamaan potilaita, eikä heillä siten ole parasta mahdollista osaamista sen enempää kuin motivaatiotakaan tukipalvelullisiin töihin. Näistä syistä he myös suoriutuvat niistä heikommin kuin ko. tehtävien erikoisosaajat. (ks. Ihannesairaalahankkeen osaraportit; Duffield, Gardner & Catling-Paull 2008; Kaikkien käyttäjien sairaala 2010; Eskola 2010.) Jottei asia jäisi vain hoitohenkilökunnan työnteon tarkasteluksi, asiaa tulisi tarkastella myös tukipalveluhenkilöstön näkökulmasta. Tällä hetkellä tukipalveluita tuottava henkilöstö jää ikään kuin näkymättömän ja merkityksettömän työn tekijöiksi ja syntyy tunne, ettei heidän työpanostaan arvosteta. Tuomalla tukipalvelullinen työ keskeiseksi osaksi sairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa, määrittämällä sille selkeät vastuualueet ja tunnustamalla siihen liittyvä osaaminen sekä tukemalla tätä työtä parhain mahdollisin työvälinein ja työjärjestelyin voidaan myös tämän suhteellisen merkittävän henkilöstöryhmän työmotivaatiota, työssä jaksamista ja tuottavuutta parantaa. (Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeen loppuraportti 2010) Hankkeen toinen suuri kehityskohde koskee logistiikkaa ja sitä kokonaisuutta, jolla sairaalan toiminnot ylläpidetään kuljetusten osalta. Sairaalaan virtaa päivittäin suuret määrät tarvikkeita, lääkkeitä ja ihmisiä, joille kaikille tulisi löytää sopivin reitti ja kuljetus. Tästä kaikesta tulisi suoriutua kustannustehokkaasti, mikä tarkoittaa ennen kaikkea hukan poistamista logistiikan prosesseista. Mikäli osastoilla ei ole tarvikkeita, potilas on väärässä paikassa tai ei edes tiedetä missä potilas on, vaikeutuu perustehtävän suorittaminen. Kyseiset ongelmat johtavat usein turhaan aikaa vieviin toimenpiteisiin. Henkilöiden kuljettamisessa ei ole kysymys pelkästään potilaiden kuljettamisesta vaan myös sairaalan henkilökunnan on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Materiaalilogistiikassa olennainen osa on myös varastointi, sillä varas-

4 HANKESUUNNITELMA 4 (32) toinnilla ja niiden sijoittumisella voidaan merkittävästi vaikuttaa logistisen ketjun toimintaan. On tärkeää tietää kuka kuljettaa, mitä kuljettaa, minne kuljettaa ja milloin kuljettaa. Sekä työnjaon että logistiikan kehittämisen tavoitteena on hoitajien tukipalvelullisista tehtävistä säästyneen työajan ja joustavien toimintamallien tuoman hyödyn konkretisoituminen asiakkaalle, tässä tapauksessa potilaalle ja heidän omaisilleen. Tavoitteena on parantaa potilaiden ja omaisten kokeman palvelun laatua, jolloin palvelu on tehokasta ja asiakasystävällistä. Hoitajien työajan vapautuessa etenkin materiaalien ja lääkkeiden tilaamisesta ja hyllyttämisestä, on heillä mahdollisuus käyttää enemmän aikaa potilaisiin kohdistuvaan perustehtävään. Logistiikan toimijoiden näkökulmasta tukipalveluiden henkilökunnan osaamisesta asiakkaalle välittyvän hyödyn näkökulmaa tulee laajentaa. Hoitajien työajan vapauttaminen ei onnistu laajassa mittakaavassa ainoastaan työnjakoon keskittyen. Kokonaisuutena toimiva sairaala edellyttää myös logististen ketjujen toimintaa. Vaikka osastoille olisi tarjolla materiaalien hyllytyspalvelua, ei palvelulla ole mahdollisuutta toimia ilman logististen toimintojen suunnittelua. Esimerkiksi keskusvaraston toimintamallit vaikuttavat henkilöstömääriin ja työnjakoon. Lähtökohtaisesti osastoille tulevien materiaalien ei tulisi kuormittaa hoitajia sen enempää kuin ruokakaupassa käyvää asiakasta tuotteiden kerääminen ja itsepalvelukassalla asiointi. Erona voidaan pitää hoitajien mahdollisuutta suunnitella ja kehittää varastoratkaisuja yhteistyössä materiaalikeskuksen henkilökunnan kanssa. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hanke on osa Lapin sairaanhoitopiirin Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hanke on jatkoa vuosina toteutetulle Kaikkien käyttäjien sairaala -hankkeelle. Lapin sairaanhoitopiiri pyrkii inhimillisesti tehokkaaksi sairaalaksi 1) hallitsemalla organisaation kannalta hyödyllistä työyhteisötietoa ja tietovirtoja, 2) jalostamalla tietoa työyhteisötoiminnan tueksi, 3) organisoimalla työ mielekkäällä tavalla ja karsimalla päällekkäisyyksiä työtehtävissä. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hankkeessa sairaanhoidon ja terveydenhuollon välistä työnjakoa ja logistiikkaa on tarkoitus kehittää laajemmin kuin pelkän yhden organisaation tarpeisiin. Tämän johdosta hankkeessa ovat mukana kumppanit niin julkisesta kuin yksityisestä terveydenhuollosta. 2 Projektin tavoitteet, rajaus ja tulokset Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hankkeen tavoitteet Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka hankkeen tavoitteena on 1) kehittää sairaalassa työskentelevien työnjakoa tukipalveluiden järjestämisen ja toteuttamisen osalta ja 2) kehittää sairaalan logistiikkaa ja logistisia ratkaisuja. Logistiikkaan liittyvä kehittäminen sisältää mm. materiaali-, liinavaate-, ravintopalvelu-, apuväline- ja potilaslogistiikan. Logistiikkaa tarkasteltaessa kehitetään sekä sairaaloiden sisäistä että ulkoista logistiikkaa ja logistisia palveluita. Hankkeen tuloksina kohdeorganisaatioiden käyttöön syntyy 1) uusi työnjakomalli tukipalveluiden toteuttamisessa, joka on sovellettavissa myös muualla, 2) uusi logistinen toimintamalli, joka on sovellettavissa myös muualla, 3) uusi organisaatioiden välisen yhteistyön malli tukipalveluiden ja logististen ratkaisujen osalta ja 4) uusi julkisen sektorin palvelumalli sairaalatarvikkeiden tavarantoimittajille. Tulosten uutuusarvo syntyy 1) uudesta työnjaosta tukipalveluiden järjestämisessä, 2) keskussairaalatason ja perusterveydenhuollon logistiikan ja tukipalvelujen työnjaon kehittämisestä (vrt. yliopistosairaalatasolla tehdyt Ihannesairaala ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toteuttamat hankkeet), 3) yhteistoiminnan kehittämisestä eri organisaatioiden välillä 4) palveluntuottajien toimintamallien kehittämisestä. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hankkeen tavoitteet: 1. Työnjako eri ammattilaisten kesken

5 HANKESUUNNITELMA 5 (32) Työnjaon kehittämisellä ja kaikilla työnjaollisilla malleilla on olemassa yhteinen tavoite, jossa tehtäviä kohdennetaan niihin koulutuksen saaneille ammattilaisille. Tällä tarkoitetaan hoitajien koulutukseen kuulumattoman työn allokointia tukipalveluille. Eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen yksiköissä tarjoaa mahdollisuuden vastuualueiden uudelleen määrittelyyn jolloin hoitohenkilökunnalla on aikaa keskittyä ydintehtäviin. Samalla saavutetaan hyötyä niin materiaalija lääkekustannuksissa kuin säästyneen työajan muodossa. Tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa tukipalvelullisten tehtävien vähentäminen helpottaa hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja vähentää pulaa osaavasta henkilökunnasta siirtäen säästyneen ajan lopulta potilaiden hyödyksi. Vastuualueiden uudelleenmäärittämisen ja tukipalveluiden henkilöiden aktiivisempi työskentely yksiköissä nostaa myös tukipalveluiden arvostusta. Arvostuksen lisääntymisellä, keskittymisellä ydinosaamiseen ja tehtäväkuvien paremmalla määrittelyllä on yhteys työn mielekkyyden lisääntymiseen. Hankkeen tuloksena otetaan käyttöön tässä luvussa esitettävät työnjakoa uudistavat mallit. Pilotoivien kokeilujaksojen jälkeen toimintaa laajennetaan koskemaan mahdollisimman monia yksiköitä niin keskussairaaloissa kuin myös hankkeen kumppaniorganisaatioissa Yksikkömateriaalihallinta (ml. tilausprosessi, hyllyttäminen, järjestely) Materiaalihallinnan osalta tavoitteena on yksiköissä tapahtuva tavaroiden hyllyttäminen, järjestely ja varastoinnin suunnittelu. Nyt yksiköiden varastot ovat epäkäytännöllisiä eikä tuotteiden sijoittelua ole suunniteltu. Materiaalihallinnan osaajien tavoitteena on standardoida osastojen materiaalihallinta toimivaksi ja tehokkaaksi. Tavoitteena on myös keskusvaraston tuotteiden tilaaminen materiaalikeskuksen työntekijän toimesta, koska nyt tilaaminen vie huomattavan osan hoitajien työaikaa. (ks. Ihanne sairaalahanke osastovarastojen täyttöpalvelujen pilotointi). Materiaalikeskuksen työntekijän on mahdollista suorittaa myös yleisimpien hoitotarvikkeiden tilaaminen, mikä ei edellytä erikoisosaamista. Erikoisosaamista vaatien hoitotarvikkeiden tilaaminen tapahtuu välinehuoltajan toimesta tai automaattisesti tuotteen noutamisen yhteydessä. Tällä hetkellä tilaukset eivät ole kenenkään vastuulla eikä tarvikkeiden kulutusta seurata riittävästi. Yksikkömateriaalihallinta edellyttää toimiakseen teknisten ratkaisujen uudistamista, mikä vastaavasti edellyttää varastojen sijoittelun, järjestyksen ja nimikkeiden uudelleen organisointia. Sen vuoksi yksikkömateriaalihallinnan pilotoinnin käynnistyessä, ensimmäinen vaihe on saavuttaa toiminnan edellyttämät olosuhteen esimerkiksi viivakoodijärjestelmän käyttöönotolla. Pilottivaiheen viivakoodijärjestelmän toimittamisesta vastaa FinnID. Lisäksi tavoitteena voidaan pitää tilasuunnittelua. Keskusvarastosta tilattavien tuotemäärien väheneminen mahdollistaa tilojen käytön muuhun tarkoitukseen, jolloin tilasuunnittelu on osa materiaalihallinnon kehittämistä. Yksikkömateriaalihallinnan tavoitetilana on HUS- Logistiikan toteuttama materiaalien täyttöpalvelumalli sillä erolla, että tilasuunnitteluun on mahdollista panostaa enemmän. Tehtäväpaketti toteutetaan pilottina kolmessa Lapin keskussairaalan ja x kappaleessa Keski- Pohjanmaan keskussairaalan yksikössä. Lapin keskussairaalan pilottiyksikköinä toimivat leikkausosasto, naistenklinikka (6-taso) sekä keuhkosairauksien ja allergologian yksiköt. Lapissa pilotteja laajennetaan siten, että ne koskettavat tehtäväpaketin loppuvaiheessa myös Rovaniemen kaupungin määrittämiä yksiköitä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa pilottiyksikköinä toimivat XX. Pilottien jälkeen tarkoituksena on laajentaa toimintamallit koskettamaan mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioita Yksikkövälinehuolto (ml. hoitotarvikkeiden tilaus ja seuranta)

6 HANKESUUNNITELMA 6 (32) Yksikkövälinehuollon kehittämisessä on tavoitteena välinehuollon ammattilaisten yhteistyö yksiköiden kanssa, jolloin välinehuollon osaaja suunnittelee, aikatauluttaa ja suorittaa välinehuollon tehtäviä. Tavoitteena on yhteistyö itse välinehuollossa, mutta myös hoitotarvikkeiden tilaukseen ja seurantaan liittyvissä tehtävissä. Tavoitteena on erikoisosaamista vaativien hoitotarvikkeiden tilaaminen välinehuollon ammattilaisen toimesta, jolloin on mahdollista kehittää myös näiden hoitotarvikkeiden kulutuksen seurantaa. Yksikkövälinehuolto on tarkoitus toteuttaa työajallisesti yksikköfarmasian tavoin eli välinehuoltaja suorittaa päivän aikana välinehuollon tehtäviä useissa yksiköissä. Välinehuollon suorittaminen välinehuollon ammattilaisen toimesta siihen varatulla ajalla tuo säästöä kustannuksissa. Välineiden hyvä huolto pidentää niiden ikää ja aiemmin huollon oman työnsä ohessa tehnyt hoitaja voi käyttää säästyneen ajan omaan ydinosaamiseensa, hoitotyöhön. Tässä hankkeessa jatketaan Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeessa pilotoidun toimintamallin kehittämistä ja tarjotaan yksikkövälinehuollon palvelua mahdollisimman moneen yksikköön. Tavoitteena on valmistella toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen sekä ottaa huomioon tilankäytön suunnittelu uuden toimintamallin johdosta. Yksikkövälinehuollon lähtökohtaisena tavoitteena on hoitajien työn kohdistaminen ydinosaamiseen Yksikköfarmasia (ml. lääkehoitotiimit) Yksikköfarmasialla tavoitellaan yksiköiden (osastot ja poliklinikat) ja sairaala-apteekin välistä yhteistyötä farmaseutin työpanoksen osittaisella siirtämisellä yksiköihin. Farmaseutin ammattitaito lääkehuollon osalta mahdollistaa toiminnan kehittämisen yksiköissä, jolloin saavutetaan säästöjä niin hoitajien työajassa kuin kustannuksissakin. Farmaseutin on mahdollista huolehtia yksiköissä mm. lääkekaapeista, lääketilauksista sekä lääkkeiden jaosta ja laimennuksesta. Hoitajilta kuluu paljon työaikaa lääketilausten tekemiseen. Tilaukset tehdään muun työn ohessa ja usein ylityönä. Sairaanhoitajien lääketietoisuus ja osaaminen eivät vastaa farmaseutin ammatillisen osaamisen tasoa, mikä ilmenee mm. suurina tilausmäärinä. Lääkekaapin sisältö kasvaa ja aikaa kuluu ylimääräisten ja vanhentuneiden lääkkeiden palauttamiseen. Yksikköfarmasiaa kehitettäessä on tavoitteena muodostaa lääkehoitotiimeihin perustuva työskentelymalli, jolla turvataan lääkehuollon toiminta kaikkina vuorokauden aikoina. Lääkehoitotiimin toimintaa ohjaa farmaseutti, jonka työaika yksiköissä on rajallinen. Muina aikoina lääkehoitotiimi vastaa lääkehuollon toiminnasta. Myös yksikköfarmasian toimintamallia kokeiltiin pilottiyksikössä Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeessa. Nyt tavoitteena on jatkaa toimintamallin kehittämistä ja tarjota palvelua kohdeorganisaatioissa mahdollisimman laajasti, selvittäen myös perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon yksiköiden mahdollisuudet ottaa toimintamalli käyttöön. Lääkehoitotiimien perustamisen, toimintamallin käyttöönoton ja juurruttamisen lisäksi yksikköfarmasiassa tavoitellaan parantunutta potilasturvallisuutta. Tässä yhteydessä potilasturvallisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea lääkehoidon turvallisuutta yksikköfarmasian toimintamallin avulla. Tilankäytön suunnittelu otetaan huomioon uuden toimintamallin johdosta Muut hoitoa tukevat tukipalvelut

7 HANKESUUNNITELMA 7 (32) Kolmen yksikkökohtaisen tukipalvelutoiminnan uudistamisen lisäksi hankkeessa huomioidaan tukipalvelut kokonaisuudessaan. Kokonaisuus on tärkeää, koska esimerkiksi ruokahuollon merkitys sisäisen logistiikan toimintaan on huomattava. Ellei näitä tukipalvelumuotoja ja niihin liittyviä työnjaollisia tekijöitä huomioida, ei myöskään logistisen kokonaisuuden suunnittelu onnistu. Etenkin yksikkömateriaalinhallinta edellyttää sisäkuljetusten suunnittelua, joten pelkästään varastojen välisten materiaalivirtojen tarkastelu jättäisi logistiikan kokonaistoiminnan vajavaiseksi. Muut hoitoa tukevat tukipalvelut esiintyvät hankkeessa omana tehtäväkokonaisuutenaan käsittäen liinavaatehuollon, ruokahuollon, laitoshuollon sekä muut työnjakoon liittyvät palvelut. Muihin palveluiin sisältyvät tekniikan, hallinnon, talouden ja tietohallinnon toiminnot siten, että ne tukevat työn ydinosaamiseen kohdistuvaa periaatetta. Tehtäväpaketti toteutetaan neljänä kolmen kuukauden jaksona, joiden aikana selvitetään parhaiten soveltuvat käytännöt liinavaatehuollon, ruokahuollon, laitoshuollon ja muiden tukipalveluiden järjestämiseksi. Lisäksi tehtäväpaketissa huomioidaan rakennussuunnittelu kokonaisuudessaan kuuden kuukauden mittaisena osiona Yhteistyö eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken Työnjakoa logistiikkaan ja tukipalvelutehtäviin liittyen tulee tarkastella myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon näkökulmasta, jossa otetaan huomioon lisäksi yksityisten organisaatioiden uudistunut palveluntuottajan rooli. Tavoitteena on näiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Lähtökohtaisesti kyse on siitä kuka tekee ja mitä. 2. Logistiikka Logistiikan ja logististen järjestelmien kehittämisen tavoitteena on uuden logistisen toimintamallin muodostaminen, mikä sisältää materiaalilogistiikan, potilaslogistiikan ja sairaalan henkilöstön liikkumisen käytänteet sekä sisäisen ja ulkoisen logistiikan osa-alueet. Logististen ratkaisujen kehittämisellä parannetaan materiaalien ja potilaiden liikkumisen käytäntöjä niin teknologisin kuin toiminnallisin menetelmin. Sisäisen ja ulkoisen logistiikan kehittämisen tavoitteena on muodostaa työnjako, missä määritetään sairaanhoitopiirin sisäisen logistiikan ja ulkoisen logistiikan tehtävät. Ulkoisella logistiikalla tarkoitetaan esimerkiksi tavarantoimittajia ja kuljetuspalveluita. Kysymys on lähtökohtaisesti siitä kuka aineet ja tavarat tilaa, kuka ne toimittaa, minne ne toimitetaan ja kuka vastaa lopullisesta tuotteiden purkamisesta yksiköihin. Lisäksi sisäisessä logistiikassa tarkastellaan erilaisen irtaimiston (mm. apuvälineet, sängyt, hoitolaitteet, potilaskertomukset) hallintaa ja kuljetusta sairaaloiden/terveyskeskusten sisällä ja eri toimijoiden välillä. Tässä hankkeessa on tarkoitus selvittää, mitä toimintamalleja ja teknologiaa on kannattavinta ottaa käyttöön. Hankkeen aikana otetaan käyttöön soveltuvin ja kustannustehokkain toimintamalli, tekninen järjestelmä tai niiden yhdistelmä, joka huomioi organisaatiokohtaiset kokonaislogistiset ratkaisut Materiaalien varastointi ja varastointistandardit Lapin keskussairaalan keskusvarasto sijaitsee keskeisellä paikalla sairaalan alimmassa kerroksessa. Logistiikan ja ennen kaikkea ydintoiminnan kannalta varastointitilojen uudelleen suun-

8 HANKESUUNNITELMA 8 (32) nittelu ja niiden sijoittumiseen liittyvät tekijät tarkastellaan osana ITTL -hanketta. Varasto voisi sijaita myös päärakennuksen ulkopuolella tai yhteisenä varastona Rovaniemen kaupungin kanssa. Tällöin keskussairaalassa ei tarvittaisi muuta kuin terminaalityyppinen vastaanottotila, mistä valmiit rullakot kuljetetaan osastoille. Lain edellyttämät terveydenhuollon varmuusvarastot on otettava huomioon, mutta niidenkään ei ole välttämätöntä sijaita sairaalan päärakennuksessa. Sijaintien lisäksi varastoinnin kehittämisessä olennaista on varastointikäytäntöjen yhtenäistäminen koskien koko sairaalaa ml. keskusvaraston varastointijärjestelmän selkiyttäminen. Ammattilaisten standardoimat varastot säästävät aikaa ja tilaa sekä mahdollistavat hankkeessa osastoilla toteutettavan materiaalien hyllytyksen ja tilaamisen ulkopuolisen toimijan osalta. Varastojen standardointi tarkoittaa niin hyllyjen ja hyllytyspaikkojen kuin tuotenimikkeistön suunnittelua ja yhtenäistämistä. Materiaalien kuljettaminen ja usein myös varastointi on mahdollista toteuttaa huolintapalveluja hyödyntäen, jolloin huolinnasta vastaava taho huolehtisi materiaalit logistiikkakeskukseen. Tässä tapauksessa mahdollisuudet logistiikan yksinkertaistamiseen kasvavat mikäli huolitsija pakkaa tuotteet yksikkökohtaisesti ja ne vastaanotetaan etäluettavaa (RFID) teknologiaa hyödyntäen Älykkäät tekniset järjestelmät Älykäs tilausjärjestelmä mahdollistaa automaattisen tilausprosessin kulutuskäyrien tai viivakoodin lukemisen yhteydessä. Kulutuskäyrien mukainen tilaus hyväksytään erillisellä käynnillä tai materiaalien hyllytyksen jälkeen. Samalla on mahdollista tehdä lisätilauksia. Pienempiä materiaalivirtoja omaavat erikoistarvikkeet noudetaan varastosta lukemalla tuotteen viivakoodi. Viivakoodin luvun yhteydessä on mahdollista, että esimerkiksi proteesin tilaus lähtee automaattisesti toimittajalle ja tuotetiedot THL:lle. Älykkäät varastointijärjestelmät mahdollistavat henkilökunnan työn uudelleen organisoinnin automatiikan hoitaessa osan tehtävistä. Älykkäällä varastoinnilla varastoitavien tuotteiden sijoittelua on mahdollista tiivistää ja pakkaamista helpottaa automaattien ja pyörivien karusellien avulla. Varastointiautomaattien lisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisuudet sisäkuljetusten suorittamiseksi automaattisilla kuljetusvaunuilla. Materiaalikeskuksen lisäksi varastoinnin automaation hyötyä kartoitetaan myös sairaala-apteekin tilasuunnittelun yhteydessä. Viivakoodi- tai RFID-järjestelmien käyttöönotto tukee hankkeessa keskeisissä osissa olevia varastointi-, tilaus- ja hyllytysprosesseja mahdollistaen työajan kohdentamisen ydintehtävään. Varastojen viivakoodijärjestelmät vapauttavat työaikaa esimerkiksi materiaalihallinnon työntekijöiltä osastojen hyllytystehtävään ja edelleen hoitajien työaikaa hoitotyöhön. Radioaaltoja hyödyntävän RFID järjestelmän mahdollisuudet lisääntyvät tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä ja hintojen laskiessa. Tällä hetkellä RFID:n suurimmat mahdollisuudet ovat tuotteiden tai tarvikkeiden paikannuksessa, mutta tekniikan hyödynnettävyys halpenee jatkuvasti, joten sen käyttömahdollisuus otetaan huomioon myös laajemmassa merkityksessä. Älykkäillä seurantajärjestelmillä pystytään seuraamaan potilaiden ja materiaalien liikkeitä siten, että kuljetusten yhdistäminen ja hallinta mahdollistuu. Näin vältyttäisiin esimerkiksi sairaalan sisäkuljetuksissa tapahtuvilta päällekkäisyyksiltä. Tällä hetkellä lähetillä tai sisä-

9 HANKESUUNNITELMA 9 (32) kuljetusmiehellä ei ole saatavilla tietoa matkan varrella olevista kuljetustehtävistä, joten usein hän joutuu palaamaan tyhjin käsin suoritettuaan edellisen tehtävän Materiaalikuljetukset Terveydenhuollon sujuvan toiminnan edellyttämät materiaalivirrat ovat huomattavia, joten materiaalien kuljetuskokonaisuuksien järjestämisestä toimittajalta osastolle muodostuu hankkeessa merkittävä tehtäväkokonaisuus. Kuljetuksiin vaikuttavat edellä kuvatut varastointiratkaisut, tilaus- ja toimitusmuodot, tekniset ratkaisut sekä työnjaolliset tekijät. Materiaalilogistiikan selvityksessä etsitään parhaat toimintamallit sisäiselle ja ulkoiselle liikenteelle ja otetaan ne myös käyttöön Sisäinen liikenne Materiaalikuljetukset muodostavat sairaalaan sisälle suuren logistisen verkoston, jonka pyörittämiseen on käytettävä huomattava määrä henkilö- ja tilaresursseja. Sisäinen liikenne sisältää hoitotarvikkeiden kuljetusten lisäksi muut yksiköissä kulutettavat materiaalit sekä ruoka-, tekstiili-, apuväline- ja lääke-, arvo ja postikuljetukset. Näitä kuljetuksia suorittavat yleensä sisäkuljetusmiehet tai lähetit. Huomioitavaa on hoitajien työpanos kuljetustehtävissä. Hoitajat hakevat päivittäin ylimääräisiä ruokatarvikkeita, lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sekä apuvälineitä, koska kukaan muu ei näitä välttämättömiä kuljetuksia suorita. Tämäkin työaika on poissa hoitotyöstä. Hankkeessa toteutettavat työnjaolliset uudistukset osaltaan vähentävät puutteellisesta tilaamisesta tai varastojen ja lääkekaappien puutteista johtuvia lainaamiskäyntejä. Sisäiseen liikenteeseen kuuluvat myös kuljetukset organisaation päärakennuksen ulkopuolisiin yksiköihin. Sisäkuljetukset muodostavat hankkeen kumppaneille yksilöidymmän toimintakentän, jolloin materiaalivirrat logistiikkakeskuksesta tai keskuksista yksiköihin täytyy hoitaa pääosin itse. Toki yhteistyömahdollisuuksia on olemassa myös sisäkuljetuksien osalta, mikäli päädytään esimerkiksi ulkoistamaan palvelut ulkoiselle palveluntuottajalle Ulkoinen liikenne Ulkoisen liikenteen osalta suurta roolia näyttelee palveluntuottajan ja logistiikkakeskuksen välinen roolitus, jolloin selvitetään mahdolliset huolintaan perustuvat ratkaisut. Ulkoisissa kuljetuksissa yhteistyömahdollisuudet kumppaneiden kanssa ovat suurempia. Tällä hetkellä ulkoisia kuljetuksia hoitavat hankkeen kumppaneilla hajautetusti yksityiset yritykset kuljetustarpeesta riippuen. Ulkoisen liikenteen osalta selvitettäviä vaihtoehtoja ovat kumppaneiden välinen yhteistyö yksityisten kuljetuspalveluntarjoajien suhteen tai siirtyminen huolintaan perustuvaan toimintamalliin. Materiaalikuljetuksia määrittää vahvasti hankkeen logistiikkakeskusselvitys. Toteutuessaan logistiikkakeskuksen todennäköinen tehtävä materiaalivirtojen suhteen on toimia ulkoisten ja sisäisten kuljetusten kohtauspaikkana Logistiikan osa-alueet Lähettipalvelut ja sisäkuljetukset. Lähettipalvelut toimivat osana sisäistä liikennettä vaikka kuljetuksia tehdään laajalla skaalalla eri yksiköiden välillä. Lähettipalveluiden kuljetettavana on pesula- ja ruokakuljetuksia lukuun ottamatta lähes kaikkea muuta mahdollista materiaalia mukaan lukien lääkkeet, laboratorionäytteet ja posti. Näissä kuljetuksissa on hankkeen kumppaneiden välillä runsaasti päällekkäisyyksiä poistavia kehitysmahdollisuuksia. Avainasemassa on tehokas kuljetusten suunnittelu ja hallinta. Sisäkuljetuksissa suuri osa kuljetuk-

10 HANKESUUNNITELMA 10 (32) sista siirtyy sisäkuljetusmiehille, joiden tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa ruokakuljetukset ja pesulasta tulevien kärryjen kuljetus osastoille. Pesulapalvelut ja liinavaatelogistiikka. Liinavaatelogistiikkaa kokeiltiin Lapin keskussairaalassa jo nykyistä edeltäneessä Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeessa. Hankkeen tulokset ja myös myöhemmät kokemukset osastojen käytävillä säilytettävistä liinavaatekärryistä ovat positiivisia. Hoitajat ovat oppineet hakemaan liinavaatteet kärryistä eikä niitä tarvitse erikseen hyllyttää liinavaatevarastoon ja potilashuoneiden läpivetokaappeihin. Näin kaappeihin on vapautunut tilaa muille tarvikkeille. ITTL -hankkeessa liinavaatelogistiikkaa jatkokehitetään ja olemassa olevaa mallia laajennetaan muille osastoille. Jatkokehittämisellä on tarkoituksena esimerkiksi poistaa laitoshuoltajien ylimääräinen hyllytysvaihe täyttämällä liinavaatekärryt valmiiksi jo pesulassa. Pesulapalvelut Lapin sairaanhoitopiirille ja Rovaniemen kaupungille tuottaa Rovaniemen keskuspesula. Pesulapalveluissa tavoitteena on yhteistyö kuljetusten hallinnassa. Rovaniemen keskuspesula on mukana hankkeessa yhteistyökumppanina. Lääkekuljetukset sairaalan sisällä ovat osa kokonaislogistiikan suunnittelua ja riippuvaisia siitä, miten sisäkuljetukset tullaan järjestämään.lääkekuljetuksien suhteen ulkoinen liikenne kohdistuu sairaala-apteekin ja kaupungin lääkepalvelukeskuksen yhteistyöhön ja kuljetuksiin eri yksiköihin. Tavoitteena on kuljetusten keskitetty hallinta Ruokakuljetukset sairaalan sisällä ovat osa kokonaislogistiikan suunnittelua ja riippuvaisia siitä, miten sisäkuljetukset tullaan järjestämään. Sairaanhoitopiirin sisällä kuljetetaan ruokaa myös päärakennuksen ulkopuolella oleviin yksiköihin, jolloin kumppaneiden yhteisten ruokakuljetusten mahdollisuudet selvitetään. Ruokakuljetuksien erityispiirre on ruoan kuljettamisen rajoitukset sen mukaan kuljetetaanko ruoka kylmänä tai kuumana. Ruokapalveluissa ollaan siirtymässä yhä enemmän cook&chill -toimintaan, jolloin valmistettu ruoka jäähdytetään ja pakataan. Näin toimiessa ruoan valmistuksesta ja kuljetuksesta tulee joustavampaa ja kuljetusmäärät vähenevät, koska kerralla voidaan toimittaa useita aterioita. Kylmäkuljettaminen antaa mahdollisuuksia yhdistää kuljetuksia niin kumppaneiden, kuin muiden tuotteiden kuljetusten kanssa. Arvokuljetukset. Arvokuljetusten määrät vaihtelevat hankkeen kumppaneiden kesken. Silti kaikkia arvokuljetuksia yhdistää tarve pienentää arvokuljetusten aiheuttamaa riskiä henkilökunnan osalta. Tavoitteena on siirtää kaikki arvokuljetukset turvallisuuspalveluja tarjoavalle toimijalle Potilas-/henkilökuljetukset Terveydenhuollossa potilas- ja henkilökuljetuksille on ominaista ennakoimattomuus ja säännönmukaisuuden puute. Potilaskuljetukset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: 1) suunnitellut ja eikiireelliset kuljetukset ja 2) kiireelliset, ennustamattomat kuljetukset. Suunnitellut potilaskuljetukset toteutetaan pääosin takseilla, paaritakseilla ja ambulansseilla. Nämä kuljetukset ovat usein ns. siirtokuljetuksia ja liittyvät joko suunniteltuihin tutkimuksiin, poliklinikkakäynteihin tai kotiuttamistilanteisiin. Näiden suunniteltujen kuljetusten tehostaminen onkin yksi keskeinen tavoite tässä hankkeessa. Kiireelliset ja ennustamattomat kuljetukset toteutetaan taas pääosin ambulansseilla ja helikoptereilla. Näille kuljetuksille ominaista on kuitenkin se, että nämä kiireelliset kuljetukset ovat henkeä pelastavia kuljetuksia, joten niissä ei ole mahdollista esim. yhdistellä useamman potilaan kuljetuksia.

11 HANKESUUNNITELMA 11 (32) Tässä projektissa henkilökuljetukset käsittävät kaikki henkilökuljetukset kuin potilaskuljetukset. Erikoissairaanhoidossa henkilökuljetukset käsittävät lähinnä henkilökunnan ja eri ammattilaisten kuljetukset eri organisaatioiden tai yksiköiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä konsultaatiomatkoja, koulutusmatkoja ja erilaisia virkamatkoja. Projektiin osallistuvien kuntien osalta tilanne on erilainen, sillä kunnan organisoimat koulukuljetukset muodostavat suuren osan kuntien vastaamista henkilökuljetuksista. Potilas- ja henkilökuljetuksien osalta on olemassa selkeä tarve keskitetylle hallinnalle. Tarpeen taustalla on useita eri syitä: 1) uusi terveydenhuoltolaki siirtää vastuun potilaskuljetusten organisoinnin erikoissairaanhoidolle, 2) nykyisellään henkilökuljetuksia ei pystytä yhdistelemään hajautetun vastuun takia tai vaihtoehtoisesti vastuuta ei ole määritetty kellekään, 3) potilas- ja henkilökuljetusten hallinnan keskittämisellä ja toiminnan tehostamisella on mahdollista saada aikaan huomattavia kustannussäästöjä eri organisaatioiden kesken. Kuljetusten hallinnan kehittämisellä on mahdollista tehostaa myös rajallisen kuljetuskapasiteetin käyttöä pitkien etäisyyksien alueella ja siten vähentää ns. ambulanssityhjiötä, mikä syntyy usein maakuntien alueelle siirtokuljetusten organisoimattomuudesta. Tämä parantaa osaltaan syrjäseuduilla asuvien turvallisuutta ja lyhentää osaltaan ensihoidon hoidonaloittamisen vasteaikoja. Hankkeessa on tavoitteena selvittää mahdollisuudet keskittää kuljetusten hallinta esimerkiksi Matkapalvelukeskukselle tai vastaavalle organisaatiolle, jolla olisi edellytykset järjestää ulkoiset kuljetukset joustavasti ilman turhia päällekkäisyyksiä. Tässä hankkeessa on tarkoitus tarkastella ulkoisten kuljetusten lisäksi myös organisaatioiden sisäisiä potilaskuljetuksia. Projektiin osallistuvat organisaatiot ovat järjestäneet sisäkuljetukset eri lailla; osa omana toimintanaan ja osa on ulkoistanut sisäiset potilaskuljetukset. Sisäisiä kuljetuksia leimaa kuitenkin jäsentymättömyys ja hallitsemattomuus. Tämän kehittämisprojektin tavoitteena onkin luoda uusi malli myös sisäisten kuljetusten järjestämiseksi. Mallia luotaessa tarkastellaan sekä kuljetushenkilöiden määrää ja organisointitapaa että tilaratkaisuja Innovatiiviset hankintamenetelmät Lapin sairaanhoitopiiri ja Kiuru kuuluvat tällä hetkellä OYS-Erva -alueen hankintarenkaaseen, joka kilpailuttaa huomattavan osan Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella olevien viiden sairaanhoitopiirin hankinnat. Yhteisen kilpailutuksen 2.5. Logistiikkakeskuksen perustaminen, selvitystyö Niin ulkomailla kuin Suomessa on perustettu alueellisia logistiikkakeskuksia helpottamaan terveydenhuollon materiaalivirtojen hallintaa sekä tuotteiden varastointia. Keskuksia on toteutettu joko ulkoistamalla palvelu yksityiselle toimijalle (Virtua Health, New Jersey tai OriolaKD, Uppsala/Borlänge) tai perustamalla yhteinen logistiikkakeskus esimerkiksi alueen kuntien kanssa (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/kys sairaalat, Kuopio tai HUS-Logistiikka, Helsinki). Materiaalivirtojen kohdistaminen yhteen paikkaan mahdollistaa tehokkaamman kuljetusten hallinnan ja samalla virrat kasvavat suuremmiksi, jolloin yksikkökohtaiset kustannukset pienevät. Esimerkiksi HUS-logistiikan yhdistäessä kaikkiaan seitsemän varastoa Kehä 3:n logistiikkapuistoon, on säästöiksi laskettu 2-2,6 miljoonaa euroa vuodessa, joista 1,5 miljoonaa syntyy toiminnallisten kustannuksista ja loput hankinnoista.

12 HANKESUUNNITELMA 12 (32) Pienissä sairaanhoitopiireissä logistiikalle asettaa haasteita materiaalivirtojen pienuus ja etenkin Lapissa pitkät etäisyydet. Siksi on yhä tärkeämpää päästä eroon logistisissa ketjuissa esiintyvästä hukasta, kuten kuljetusten päällekkäisyyksistä. Tässä hankkeessa selvitetään alueellisen logistiikkakeskuksen toimintaedellytyksiä pienten sairaanhoitopiirien (Lshp ja Kiuru), alueen kuntien (Rovaniemi) ja yksityisten toimijoiden kesken (MedOne). Hankkeen tavoitteena on myös selvittää mahdollisuus liittää henkilökuljetusten hallinta logistiikkakeskuksen tai esimerkiksi Matkapalvelukeskuksen toimintaan Apuvälinekeskus, selvitystyö Apuvälinepalveluiden suhteen merkittävin tekijä on selvitystyö alueellisen apuvälinekeskuksen perustamisesta. Apuvälinekeskuksen sijainti määrittää myös sisäistä liikennettä ja sen hallintaa. Apuvälineiden ulkoiseen liikenteeseen hankkeessa etsitään ratkaisua välineiden hallinnan, kuljetuksen ja asennuksen ja käyttöopastuksen yhteensovittamisesta. Lähtökohtaisesti potilas itse hakee apuvälineen mutta käytännössä Rovaniemen kaupungin apuvälineistä 80 % toimitaan potilaalle. Kuljetuksen lisäksi apuvälineen vastaanottamiseksi potilas tarvitsee usein asennus ja käyttöopastusta, joten välineen kuljetuksen lisäksi kuljetuksen tarvitsee myös asentaja tai esimerkiksi fysioterapeutti. Apuvälineiden luovutus edellyttää myös ennakointia, koska potilaiden kotiutus on usein riippuvainen apuvälineiden saannista. Apuvälineiden hallinnassa tärkeässä roolissa ovat viivakoodijärjestelmän kehittäminen tai RFID -järjestelmän käyttöönotto Tilaratkaisut edellisten ratkaisujen johdosta Tässä projektissa tarkastellaan toiminnallisten ratkaisujen pohjalta myös projektin kohteina olevien organisaatioiden tilankäytön muutostarpeita. Toiminnalliset muutokset vaativat osaltaan myös tilankäytöllisiä ratkaisuja, jotta uudet, innovatiiviset ratkaisut saadaan implementoitua toimintaan täysimääräisesti. Tilasuunnittelussa tilaratkaisuja tehdään ja päivitetään koko projektin ajan siten, että suunnittelussa huomioidaan sekä yksittäiset osahankkeet että kokonaistilasuunnittelu. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tarkoituksenmukaista huomioida kohdeorganisaatioissa tehtävä jatkuva tilasuunnittelu. Tämän projektiosion tavoitteena on luoda toiminnan muutoksesta johtuen tilankäyttösuunnitelmat ja -ratkaisut. Ratkaisuissa keskitytään nimenomaan toiminnan muutoksesta johtuvaan korjausrakentamisen suunnitteluun ja vaihtoehtoisesti uusien tilojen tarpeen suunnitteluun ja määrittelyyn. Itse korjausrakennus tai uudisrakennustyöt tullaan tekemään tämän projektin jälkeen ja niiden käsittely tullaan viemään organisaatioissa normaalin tilasuunnittelun keinoin ja aikatauluin. 3 Projektin toteuttajatahojen välinen yhteistyö Julkisen terveydenhuollon kumppaneita edustavat Keski-pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä kaksi keskussairaaloiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa kuntaa, Rovaniemi ja Kokkola. Yksityinen kumppani on terveydenhuollon palveluita tarjoava Attendo MedOne. Hanke toteutetaan Lapin sairaanhoitopiirin (Lshp) ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän (Kiuru) välisenä yhteistyönä siten, että molemmat osapuolet toteuttavat hankesuunnitelmaa omista lähtökohdistaan hyödyntäen hankekumppanien hyviä käytäntöjä. Sekä Lshp että Kiuru ovat verkostoituneet oman alueen kuntien kanssa ja suunnittelevat yhteistyötä työnjaon ja logistiikan toimintamalleissa. Hankkeessa mukana oleva yksityisen sektorin toimija Attendo MedOne toteuttaa hankesuunnitelmaa soveltuvin osin. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteis-

13 HANKESUUNNITELMA 13 (32) työtä alueiden logistiikan ja varastoinnin suunnitellussa. Näin saadaan laajennettua toimintakenttää, jolloin esimerkiksi materiaalivirtojen määrä kasvaa. Varsinaisten toteuttajaorganisaatioiden lisäksi hankekonsortiossa ovat mukana palveluiden ja palvelukonseptien kehittämiseen sitoutuneita yrityksiä kuten ROKEPE (Rovaniemen keskuspesula), Mediq ja FinnID sekä kuljetusalan yrityksiä. Asiantuntijaorganisaatioina hankkeessa toimivat Aalto-yliopiston Hema -instituutti, Oulun yliopiston työtieteen yksikkö ja Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta. Yliopistojen lisäksi logistiikan kehittämisestä vastaavat konsultteina alustavasti NHG (Nordic healthecare group) sekä mahdollisesti UPK - Uudenmaan Pikakuljetus Oy, joka on osa DSV Solutions Oy -konsernia. Oulun yliopiston tutkijan tehtävänä on huolehtia työnjaollisten tehtäväpakettien (1-4) toteutuksesta. Lapin yliopiston juristi vastaa hankintalain ja sopimusoikeudellisten kysymysten selvittämisestä (tehtäväpaketti 10). Aalto yliopiston tutkija toimii tila- ja rakennussuunnittelijan tehtävässä erityisesti tehtäväpaketeissa 2, 3, 5, 8 ja 9. NHG:n ja UPK:n roolista neuvotellaan vielä tarkemmin. 4 Tunnistetut projektiin liittyvät hyvät käytännöt 1. Kaikkien käyttäjien sairaala Kaikkien käyttäjien sairaala kehittämishankkeessa kehitettiin työnjakoa Lapin keskussairaalassa kokeilemalla osastofarmasiaa, osastovälinehuoltoa, liinavaatelogistiikan kehittämistä, tekniikan työnhallinnan kehittämistä sekä tilasuunnittelua. Hankkeessa saatiin suuret määrät tietoa pilottiyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden toiminnasta sekä sairaalan kokonaisvaltaisesta tilasuunnittelusta. Hankkeen kokeilut toivat selkeästi positiivisia vaikutuksia pilottiyksiköiden toimintaan. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka hanke jatkaa Kaikkien käyttäjien sairaala-hankkeissa koettujen hyvin käytäntöjen kehittämistä. (Kaikkien käyttäjien sairaala loppuraportti 2010.) 2. Ihannesairaala-hanke Suomessa erikoissairaanhoidon työnjakoa ja potilaan hoitoa tukevia tukipalvelutoimintoja on kehitetty Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeen lisäksi esimerkiksi HUSin Ihannesairaala - hankkeessa. Ko. hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia muiden muassa materiaalihuoltoon ja osastofarmasiaan liittyvistä kokeiluista. Materiaalihuollon kokeilussa materiaalikeskuksen työntekijät vastasivat tuotetilauksesta ja hyllytyksestä pilottiosastoilla. He käyttivät työhön kokonaisuudessaan noin puolet siitä ajasta kuin hoitohenkilökunta ja pienemmin palkka- ja varastointikustannuksin; varastojen arvot laskivat kokeilujen aikana noin 40 prosenttia. Samalla osastolla työskentelevät hoitotyöntekijät kokivat hyötyvänsä myös, sillä itse potilaan hoitoon vapautunut aika lisääntyi muiden tehtävien vähetessä. Haasteeksi kokeilussa koettiin materiaalityöntekijöiden perehdyttäminen osastojen hoitoon ja erikoisalaan liittyviin tuotteisiin. Osastofarmasian kokeilussa lääkevaraston arvo laski kolmanneksen, lääketurvallisuus parani ja aikaa hoitotyöhön vapautui kaksi henkilötyöpäivää viikossa 40 sairaansijan sisätautien osastolla ja yksi päivä 35-paikkaisella kirurgian vuodeosastolla. (Ihannesairaala-hankkeen osaraportit.) 3. Virtuan logistiikkakeskus, New Jersey USA Virtua Health toimii New Jerseyssä toimittaen logistiikkakeskuksestaan (Virtua Health Support Services) lääkkeitä lukuun ottamatta kaikki tarvikkeet kaikkiaan seitsemään toimipisteeseen. VHSS hankkii useimmista USA:n sairaaloista poiketen itse tarvikkeet ja saa standardoinnilla ja hallittavalla käyttäjämäärällä aikaan huomattavia kustannussäästöjä. VHSS toimii seitsemänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa toimittaen kuukaudessa riviä tarvikkeita. Toimitukset sai-

14 HANKESUUNNITELMA 14 (32) raaloiden terminaaleihin tapahtuvat öisin. VHSS:n sairaaloiden terminaaleissa työskentelevä henkilökunta toimittaa tuotteet osastoille hyllytettyinä. He tekevät myös tilaukset, mikä tapahtuu käsipäätteiden avulla sähköisesti. Ylenemismahdollisuus varastolta vastaamaan osastojen tilauksia on ollut merkittävä varastohenkilökunnan motivaatio- ja sitouttamistekijä. Virtuan keskusvarastoon tulee tavaraa seitsemänä päivänä viikossa ja tuotteet lajitellaan joko lavatavarapaikoille tai pientavaran karusellijärjestelmään. Varastossa tuotteet keräillään rullakoihin. VHSS:n hallinnoimissa osastovarastoissa säilytetään yleensä neljän päivän varastoja, jolloin noin 400 rivin tarvikerivin arvo vaihtelee $ välillä. Kyseinen palvelumalli vapauttaa hoitohenkilökunnan tilaus- ja hyllytysprosessista, jolloin heidän työpanoksensa kohdistuu hoitotyöhön. Kaikilla osastoilla käytetään sähköistä tilausjärjestelmää, vaikka VTHH ei vielä vastaa kaikkien osastojen tarviketilauksista 4. Logistiikan tukipalvelut lisätehoa palvelujärjestelmään. Nordic Healthcare Group Oy Tukipalveluiden toimintaan liittyy useita kehityskohteita, joihin panostamalla voitaisiin vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen: 1. Tukipalvelut toimivat muusta toiminnasta irrallisina, vaikka niiden tulisi olla osa toimintaa tukien varsinaista hoitoprosessia. 2. Tukipalveluita tuotetaan liian suurella yksikkömäärällä, jolloin toimittajien ja varastojen määrä on liian pirstaleinen. 3. Kehitys on hidasta, koska tukipalveluiden organisoituminen perustuu vanhoille rakenteille, joissa asiakaslähtöisyys on huomioitu huonosti. (Kämäräinen 2010) Iso-Britanniassa terveydenhuollon logistisissa ratkaisuissa on päädytty ulkoistamaan logistiset toiminnot DHL:lle. Englannin ja Walesin terveydenhuollosta vastaava National Health Service (NHS) päätyi ratkaisuun tavoitteenaan 1 miljardin punnan säästöt vuoteen 2016 mennessä. DHL hoitaa tavarantoimitusketjun toiminnasta kokonaisuudessaan mukaan lukien potilaskuljetukset. Ainoastaan tilaaminen on sairaalan henkilökunnan tehtävä. Näin on saatu aikaan toimiva logistinen kokonaisuus. NHS:n mallia ei meillä voi soveltaa sellaisenaan, mutta malli sisältää monia hyviä käytäntöjä, kuten yksiköissä tapahtuvan varastoinnin organisointi. (Kämäräinen 2010) Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikön ja sen kumppaneiden hanke HÄITEK (Häiriötön jakelukuljetus) on tuottanut ja tuottaa kappaletavaran kuljetusten kilpailukykyisen häiriöttömyyden edellytyksiä kehitysmallilla, jossa kuljetusyritykset, kuljettajat sekä laitetoimittajat ovat kuljetuspalvelujen tilaajien ohella vahvasti mukana. HÄITEK toimii kuljetuskentässä ottaen huomioon alan erityispiirteen eli suppliers-carriers-recipients -logistisen ketjun. Tässä hankkeessa voidaan katsoa mallia HÄITEK:in hyviä tuloksia antaneesta toimintamallista. 5. St. Olavs n sairaalan logistiset uudistukset St. Olavs n yliopistosairaalassa Trondheimissa on panostettu sairaalan tilasuunnitteluun ja logistiikkaan. Keskiössä ovat potilaan viihtyvyys ja logististen järjestelmien toimivuus. Sairaalasta onkin tullut yksi johtavista logististen järjestelmien käyttäjistä. Automaattisten järjestelmien käyttöönotto säästää hoitajien työtä sekä kustannuksia. Kuljetukseen käytettävät vihivaunut, postin ja lääkkeiden kuljetukseen käytettävä putkiposti sekä reaaliaikainen työvaatteiden seurantajärjestelmä ovat esimerkkejä logistisista uudistuksista. Uudet järjestelmät edellyttävät kuitenkin toimintatapojen muutosta, joten Trondheimissa panostetaan myös muutoksen johtamiseen. (mm. Terveys ja talous 3/2010) Sairaalan varasto sijaitsee erillisessä rakennuksessa, mistä hoidetaan keskitetysti kaikkien osastojen ja jatkossa myös alueen muiden sairaaloiden materiaalienhallinta. Tuotteiden toimituksessa on panostettu automaattiseen tilaus-toimitusketjuun sekä varastojen ja kuljetusvaunujen standardointiin. Välivarastoista on luovuttu ja toiminta perustuu nopeammalle tavarankierrolle. Varastoinnissa

15 HANKESUUNNITELMA 15 (32) ja tilaamisessa käytetään apuna viivakooditeknologiaa. St. Olavs n sairaalassa materiaalihallinnalla on tavoitteena, ettei hoitohenkilökunnan tarvitse tehdä mitään materiaalilogistiikkaan liittyviä toimia, mikäli niille ei ole lääketieteellisiä perusteita. Myös Nya Ahusin sairaala Akerhusin kaupungissa rakennetaan kokonaan uudestaan. Tämänkin projektin taustalla on toiminnan ja logistiikan tehottomuus sekä hoitohenkilökunnan ajankäytön kohdentuminen muuhun kuin hoitotyöhön. 6. Uppsalan ja Borlängen kokonaislogistiset ratkaisut Ruotsissa viisi maakuntaa (Dalarna, Västmanland, Uppsala, Södermanland ja Örebro) muodostavat niin sanotun viisiapilan, jonka alaisena toimii keskitetty hankintatoimi. Hankintatoimella on sopimus OriolaKD:n kanssa sairaaloiden kulutustarvikkeiden toimittamisesta. OriolaKD:n oma varasto sijaitsee Borlängessa noin 155 km päässä Uppsalan Akademiska Sjukhusetista. Varastoinnin lisäksi OriolaKD tarjoaa tarvikkeiden kuljetuksen, pakkaamisen ja purkamisen asiakaskohtaisesti. Palvelumalleja on kaksi, joista ensimmäisessä tuotteet järjestetään asiakaskohtaisesti ja toimitetaan sairaalan varastoon. Toisessa mallissa KD vastaa koko toimitusketjusta osastoille saakka. Uppsalan sairaalassa KD vastaa kulutustarvikkeiden logistiikan lisäksi neurologisen- ja lastenosastojen varastoista. Sairaalan varastolla KD:n henkilökunta purkaa tuotteet ns. ulkopakkauksista rullakoihin, jotka maakuntien yhteinen palveluorganisaatio kuljettaa osastoille. Sekä KD:n varastoilla, että Uppsalan sairaalassa tuotteet tunnistetaan viivakoodeilla. Hoitajan hakiessa tuotteet varastosta, hän tunnistautuu henkilökortilla ja lukee jokaisen varastosta ottamansa tuotteen viivakoodinlukijalla. Neurologian osastolla kului kolmesta neljään kuukautta nimikkeiden ja hälytysrajojen määrittelyyn. Kriittiset tarvikkeet, jotka eivät saa koskaan loppua on merkitty hyllyjen reunoihin punaisilla tarroilla. Näillä tuotteilla myös hälytysrajat ovat suurempia. Liuoksien ja nesteiden toimituksesta vastaa sairaala-apteekki. Neurologisen osaston kokeilu järjestettiin vuonna 2007 ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Osastokohtaisesti säästettiin hoitajien työaikaa kahden henkilötyövuoden verran. Varastojen eri tarvikeartikkelien määrä putosi yli puolella ja samalla kustannukset pienenivät. Lisäksi tilausvirheet vähenivät, varmuus saatavuudesta kasvoi, osastojen välinen koordinointi parani ja hygieniataso kohentui. Ongelmat liittyivät lähinnä laitteisiin ja ohjelmistoihin. Viivakoodinlukijat hukkasivat tietoja ja tilastotiedostoja ei pystytty avaamaan. Vuosi kokeilun aloittamisesta kukaan osaston henkilökunnasta ei enää haluaisi siirtyä entiseen järjestelmään. 7. Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tukipalvelujen yhteistyöhanke Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki ovat perustaneet tukipalveluiden liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2010 lopussa. Liikelaitoksen on tarkoitus aloittaa tuotantokäytössä vuoden 2012 alusta lähtien. Toimialueisiin kuuluvat välinehuolto, laitoshuolto ja tekstiililogistiikka, ruokapalvelut, kiinteistötekniikka ja ylläpito, logistiikka-, puhelinvaihde ja neuvontapalvelut, tilat sekä investoinnit. Tuke-hankkeen selvitysten perusteella yhdessä toiminen mahdollistaa kustannussäästöjä päällekkäisten toimintojen karsimisella ja tuotannon prosesseja muuttamalla. Uusilla tilaratkaisuilla ja laitteistoilla voidaan lisätä tuotannon volyymiä. Selvitysten perusteella on mahdollista lisätä toimitusvarmuutta niin laadullisesti kuin aikataulullisesti. Toimivammalla prosessien ohjauksella ja omistajuudella kokonaisuuden hallinta ja erikoisosaamisen hyödyntäminen paranee. Merkittäväksi lisäarvoksi mainitaan työvoiman saatavuuden paraneminen, koska Tuke-organisaatiossa Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri eivät enää kilpailisi samoista työntekijöistä, joista on jo nyt joillakin aloilla pulaa.

16 HANKESUUNNITELMA 16 (32) Hankkeessa jako sisäiseen ja ulkoiseen logistiikkaan tapahtuu seuraavasti: ulkoiseen logistiikkaan kuuluvat suoratoimitukset, seudulliset kuljetukset ja seudullinen terminaali. Sisäistä logistiikkaa olisivat keskusvarasto, KYS-terminaali, sisä-kuljetukset sekä lähetti- ja postipalvelut. Esimerkkinä logistiikkapalveluista toimii Harjulan sairaala ja Kuopion pääterveysasema, joissa palvelu kattaisi terminaalitoiminnot, sisäkuljetukset sekä täyttöpalvelun. 8. Pirkanmaa, Tays:n logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Tampereen yliopistollinen sairaala kehittää kiinteistöjen investointistrategiaa ja logistisia prosesseja. Tarkoituksena on saada tilat toimimaan järkevästi ja ratkaista logistiset ongelmat. Tutkimuksessa varastointia ja tuotteiden toimitusta koskevassa osiossa todetaan ongelman olevan toimittajan ja asiakkaan välisessä suhteessa. Toimittajan näkökulmasta toimitusprosessi on kunnossa, mutta asiakkaan eli esimerkiksi osastojen suhteen toiminnassa olisi parannettavaa. Tässäkin yhteydessä esiin nousee hoitohenkilökunnan tilaukseen ja hyllyttämiseen käyttämä aika, joka on poissa perustehtävästä, eli hoitotyöstä. (Paavilainen & Toivonen 2008.) Ratkaisuksi ongelmaan ehdotetaan kaupintavarastointia, jossa varastoinnista vastaa huollon palvelualue. Tässäkin mallissa toimittaja tilaa, kuljettaa ja hyllyttää tarvikkeet osastoilla. Näin ollen kaikki osapuolet voivat keskittyä ydinosaamiseensa, mikä johtaa mm. varastojen pienenemiseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kaupintavarastoinnista on hyviä kokemuksia kuvantamiskeskuksesta. (Paavilainen & Toivonen 2008.) 9. Päijät-Hämeen keskussairaalan logistiikkaselvitys Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa tehtiin syksyllä 2010 selvitys sairaalan logistiikan kehittämisestä. Tässä selvityksessä keskityttiin muun muassa automaattiseen kuljetus- eli vihivaunujärjestelmään, apteekin logistiikkaan sekä materiaalihuollon toimintoihin. Esimerkiksi lääkekeräilyä koskevat automaatiolaskelmat osoittivat lääkekeräilyautomaatin olevan kannattava ratkaisu. (Hyvönen et. al ) Materiaalihuollon osalta toimivimmaksi ratkaisuksi todettiin hyllypalvelumalli, jota tehostetaan varastojen uudelleenorganisoinnilla. Varastojen yhdistämisellä ja organisoinnilla helpotettaisiin nimenomaan tilausprosessia. Toinen tilaamista helpottava tekijä on selvityksen mukaan viivakoodijärjestelmään siirtyminen. Päijät-Hämeen selvityksessä ei muista selvityksistä poiketen nähdä varastojen pääoman pienevän. Hyllypalvelumalliin sopivia tuotteita ovat keskusvaraston tuotteet sekä hoitotarvikevaraston kulutustavarat. Myös apteekin liuokset ja perusvalikoiman lääkkeet olisivat mahdollisia hyllypalvelumallin tuotteita. Hoitotarvikevaraston erikoistuotteet ovat välinehuoltajan vastuulla. (Hyvönen et. al ) Päijät-Hämeessä on kehitetty yhdessä Lahden kaupungin kanssa matkalaskutusta ja matkasuunnittelua. Osapuolilla on käytössään BasWare TEM -matkahallintaratkaisu, jolla on mahdollista automatisoida matkasuunnittelua ja matkalaskujen käsittelyprosessia. 10. HUS-Logistiikka liikelaitos, hoito- ja yleistarvikkeiden täyttöpalvelu Vierailimme huhtikuussa 2011 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin logistisista toiminnoista huolehtivassa liikelaitoksessa Helsingin Meilahdessa. HUS-Logistiikka tarjoaa hoito- ja yleistarvikkeiden täyttöpalvelua sairaanhoitopiirin yksiköihin. Täyttöpalvelun käyttöönotto tapahtui 2007 ja sen laajeneminen yksiköihin on ollut nopeaa. Jo vuoden 2008 aikana palvelua toteutettiin viidessätoista yksikössä ja tällä hetkellä palvelu on laajentunut kattamaan 69 eri yksikköä. Täyttöpalvelu sisältää tilaus-toimitusketjun kaikki toiminnot. Tilattavista tuotteista lopullisen päätöksen tekee asiakas mutta HUS-Logistiikka sopii asiakkaan kanssa tilattavien tuotteiden hälytys-

17 HANKESUUNNITELMA 17 (32) ja tilausmäärät kulutusmääräraporttien perusteella. Varsinaisen tilauksen yksiköissä tekee HUS- Logistiikan henkilökunta viivakooditeknologiaa hyödyntäen. He myös hyllyttävät tuotteet ja vastaavat varastojen siisteydestä. Täyttöpalvelun tuottamia hyötyjä on useita. Palvelu vähentää käyttövarastoon sitoutuneen pääoman määrää ja vapauttaa asiakkaan hoitamaan omia tehtäviään. Varastoitavat tuotteet vievät vähemmän tilaa ja varastojen jatkuvan seurannan vuoksi tuotevalikoimat ja tuotteiden määrät seuraavat yksiköiden tarvetta. Lisäksi tuotteiden palauttaminen ja epäkuranttius vähenevät. Siistit varastot ovat myös helppokäyttöisiä hoitohenkilökunnalle. Täyttöpalvelun onnistumiselle on tärkeää asiakkaan kulutusvarastojen tilojen suunnittelu, jolloin valitaan hyllyratkaisut ja määritetään tuotteet sekä hälytys- ja tilausmäärät yhteistyössä yksiköiden henkilökunnan kanssa. HUS-logistiikan täyttöpalvelun suurin ongelma onkin ollut vähäinen mahdollisuus vaikuttaa osastovarastojen tilasuunnitteluun. 5 Projektin tehtävät ja niiden aikataulu 5.1 Tehtävät Tehtävä 1. Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät Kuvaus: - Yksikkömateriaalinhallinnan kehittäminen ja tarjoaminen muihin yksiköihin - Varastoinnin ja varastointistandardien kehittäminen - Materiaalien tilausprosessien kehittäminen - Tekniikan käyttöönotto tilausprosessissa ja varastojen hallinnassa - Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioissa - Tilankäyttösuunnittelu uuden toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 6. Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen 8. Logistiikkakeskusselvitys Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö, 2 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Materiaalityöntekijä 1, 18 htkk - Materiaalityöntekijä 2, 18 htkk - Materiaalityöntekijä 3, 18 htkk - Tutkija, Henna Paananen Oulun yliopisto, 11 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen, Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 3 htkk / Professori, Oulun yliopisto 1 htkk / Työmäärä: Aikataulu: Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 71 htkk 1-18 kk

18 HANKESUUNNITELMA 18 (32) Laiteostot: Luettelo tehtävän vaatimista laiteostoista ja niiden hinnoista: Viivakoodinlukijat 10 kpl, yhteensä Matkat: Tulos: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Tutustumismatkat Suomessa, Tutustumismatkat Ulkomailla (Ruotsi, Norja, Hollanti) Kehittäjien matkat Yöpymiset, Yhteensä matkat + yöpymiset Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: - Tulos 1, Työ kohdistuu ydinosaamiseen - Tulos 2, Yksikkömateriaalinhallinta käytössä mahdollisimman monessa yksikössä - Tulos 3, Varastot on standardoitu ja tarvittava teknologia on otettu käyttöön - Tulos 4, Tilausprosessit ovat selkeitä ja ajanmukaisia Tehtävä 2. Yksikkövälinehuolto Kuvaus: - Yksikkövälinehuollon toimintamallin kehittäminen ja palvelun tarjoaminen yksiköihin - Tilausprosessien kehittäminen hoitotarvikkeiden osalta - Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioissa - Toimintamallin juurruttaminen - Tilankäyttösuunnittelu uuden toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 1. Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät, 6. Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen Niko Säynäjäkangas, sairaanhoitaja, 13 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Välinehuoltaja N, 13 htkk - Tutkija, Henna Paananen, Oulun yliopisto, 7 htkk - Tutkija, Anna Melander, tila- ja rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 6 htkk / Professori, Oulun yo, työtieteen yksikkö, 1 htkk / Työmäärä: Aikataulu: 6-18 Laiteostot: Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 40 htkk Luettelo tehtävän vaatimista laiteostoista ja niiden hinnoista: Laite1, X (poista rivi, jos tehtävään ei kohdistu laiteostoja)

19 HANKESUUNNITELMA 19 (32) Matkat: Tulos: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Tutustumismatkat Suomessa 2000 Kehittäjän matkat 1000 Yöpymiset 1000 Yhteensä matkat + yöpymiset 4000 Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: - Tulos 1, Työn kohdistuminen ydinosaamiseen - Tulos 2, Yksikkövälinehuollon palvelut käytössä useissa yksiköissä - Tulos 3, Hoitotarvikkeiden tilausprosessi selkeä ja ajanmukainen Tehtävä 3. Yksikköfarmasia Kuvaus: - Yksikköfarmasian toimintamallin kehittäminen ja palvelun tarjoaminen yksiköihin - Lääkehoitotiimien perustaminen Lapin keskussairaalaan - Potilasturvallisuuden, erityisesti lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen yksikköfarmasian keinoin - Selvitetään lääkehoitoon liittyvien palveluiden tarjoaminen keskussairaaloista perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköihin - Tilausprosessien kehittäminen lääkehuollon osalta - Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioissa - Tilankäyttösuunnittelu uuden toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 1) Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät 6) Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen Leena Laine, sairaala-apteekkari, 1 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Pirkko Mämmi, farmaseutti, 12 htkk - Sairaanhoitaja, lääkehoitotiimi, 12 htkk - Tutkija, Henna Paananen, Oulun yliopisto 7 htkk - Tutkija, Anna Melander, tila- ja rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto- yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 6 htkk / Professori, Oulun yo, työtieteen yksikkö, 1 htkk / Työmäärä: Aikataulu: Laiteostot: Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 39 htkk Luettelo tehtävän vaatimista laiteostoista ja niiden hinnoista: Lääkejakelulaite tms., X

20 HANKESUUNNITELMA 20 (32) Matkat: Tulos: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Tutustumismatkat Suomessa Tutustumismatkat Ulkomaille (Ruotsi, Hollanti) Yöpymiset Yhteensä matkat + yöpymiset Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: - Tulos 1, Työ kohdistuu ydinosaamiseen - Tulos 2, Yksikköfarmasia käytössä useissa yksiköissä - Tulos 3, Lääkehoitotiimien toimintamalli - Tulos 4, Lääkehoitotiimit perustettu kaikkiin yksikköfarmasiaa käyttäviin yksiköihin - Tulos 5, Lääkkeiden tilausprosessi selkeä ja ajanmukainen - Tulos 6, Parantunut potilasturvallisuus Tehtävä 4. Muut hoitoa tukevat palvelut Kuvaus: - Liinavaatehuollon toimintamallin kehittäminen, palvelun tarjoaminen yksiköihin, käyttöönotto ja juurruttaminen - Ruokahuollon toimintamallin kehittäminen, palvelun tarjoaminen yksiköihin, käyttöönotto ja juurruttaminen - Laitoshuollon toimintamallin kehittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen - Muiden työnjakoon liittyvien palvelujen toiminnan kehittäminen (ml. käyttöönotto ja juurruttaminen) ydinosaamista tukevaksi. Sisältää: Tekniikka, hallinto, talous, tietohallinto - Tilankäyttösuunnittelu uusien toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 1. Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät, 5. Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen, 7. Logistiikkakeskusselvitys Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö, 1 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Kehittäjä 1, liinavaatehuolto, 3 htkk - Kehittäjä 2, ruokahuolto, 3 htkk - Kehittäjä 3, laitoshuolto, 3 htkk - Kehittäjä 4, muut tukipalvelut, 3 htkk - Tutkija, Henna Paananen, Oulun yliopisto 7 htkk - Tutkija, Anna Melander, Aalto-yliopisto, tila- ja rakennussuunnittelu, 3 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto- yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 3 htkk / Professori, Oulun yo, työtieteen yksikkö, 1 htkk /