Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka (ITTL) PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka (ITTL) PROJEKTISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 (32) Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka (ITTL) Sairaanhoidon ja terveydenhuollon logistiikan ja tukipalvelujen kehittäminen sairaanhoitopiirien, kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyönä PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä(t) Mikko Häikiö, Mika Heikkilä Päiväys:

2 HANKESUUNNITELMA 2 (32) Tiivistelmä Sisällys 1 Johdanto Projektin tavoitteet, rajaus ja tulokset Projektin tehtävät ja aikataulu Tehtävät Aikataulu Resurssit ja organisaatio Työmäärä ja kustannusarvio Laadunvarmistus ja tulosten hyväksyminen Riskien arviointi...30 Viitteet...30 Liite 1. Projektin aikataulu...

3 HANKESUUNNITELMA 3 (32) 1 Johdanto Sairaanhoidon ja terveydenhuollon logistiikkaan ja tukipalveluihin on kiinnitetty viime aikoina enemmän huomiota (kts. esim. Ihannesairaala -hanke ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin logistiikkahankkeet), vaikka suurin osa sektorin kehittämistyöstä tehdään edelleen hoitoon liittyen. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana myös tietoliikennejärjestelmiin ja sairaalarakentamiseen on panostettu. Kuitenkin sairaaloiden ja terveyskeskusten jokapäiväisessä toiminnassa olisi huomattavasti parantamisen varaa juuri logistiikan sekä hoitohenkilökunnan ja tukipalveluhenkilökunnan välisen työnjaon saroilla. Sairaanhoitajien ja hoitajien työnkuva on muuttunut ja lisääntynyt perinteisestä hoitotyöstä siten, että työnkuvaan on sisällytetty uusia tehtäviä, jotka ovat kuuluneet ennen muille ammattiryhmille. Onkin jossakin määrin käynyt niin, että kun sairaaloiden toimintaa on tehostettu virtaviivaistamalla tukipalvelutoimintoja, ei tämä tukipalvelullinen työ ole kadonnut mihinkään, vaan se on siirretty hoitohenkilökunnan tehtäviksi. Kaikkien käyttäjien sairaala -hankkeessa havaittiin, että 22-paikkaisen vuodeosaston hoitohenkilökunnalta kului esimerkiksi lääke-, väline-, ja materiaalihuoltoon 8 12 tuntia vuorokaudessa. Samankaltaisia tuloksia löydettiin myös Peltokorven ym. tekemässä tutkimuksessa, missä tutkittiin Helsingin kaupungin laitoshuollossa työskentelevän hoitohenkilökunnan tukipalveluihin käyttämää aikaa. (ks. Duffield, Gardner & Catling-Paull 2008; Eskola 2010; Kaikkien käyttäjien sairaala loppuraportti 2010; Peltokorpi ym. 2009) Hoitohenkilökunta on erilaisten selvitysten mukaan entistä tyytymättömämpiä työnsä organisointiin ja tehtäväkuvaan. Sairaalaorganisaatioissa ei erilaisten selvitysten mukaan ole selvää, kuka tekee mitäkin ja mitä minkäkin ammattiryhmän tehtäviin kuuluu. Tämä on johtanut siihen, että eri ammattiryhmien ammatillista osaamista saatetaan alihyödyntää samalla kun vaativampiin tehtäviin ei löydy osaavaa ja pätevää henkilökuntaa. Osaavan henkilökunnan ja jatkossa varsinkin pätevien sairaanhoitajien- saamisen ongelmat ovat vähintään kansallisia ongelmia ja ne johtuvat osin hoitajapätevyyksien kirjavuudesta, sairaanhoitotyön organisoinnin heikkoudesta ja hoitajien vähäisestä organisointikoulutuksesta. Hoitohenkilökunnan lisääntynyt työmäärä vaikuttaa negatiivisesti heidän suoriutumiskykyynsä, työmotivaatioonsa ja työhyvinvointiinsa. Samalla kiire ja rajalliset resurssit heikentävät potilasturvallisuutta ja aiheuttavat vaaratilanteita. Tosiasia on kuitenkin se, että hoitohenkilökunta on koulutettu ensisijaisesti hoitamaan potilaita, eikä heillä siten ole parasta mahdollista osaamista sen enempää kuin motivaatiotakaan tukipalvelullisiin töihin. Näistä syistä he myös suoriutuvat niistä heikommin kuin ko. tehtävien erikoisosaajat. (ks. Ihannesairaalahankkeen osaraportit; Duffield, Gardner & Catling-Paull 2008; Kaikkien käyttäjien sairaala 2010; Eskola 2010.) Jottei asia jäisi vain hoitohenkilökunnan työnteon tarkasteluksi, asiaa tulisi tarkastella myös tukipalveluhenkilöstön näkökulmasta. Tällä hetkellä tukipalveluita tuottava henkilöstö jää ikään kuin näkymättömän ja merkityksettömän työn tekijöiksi ja syntyy tunne, ettei heidän työpanostaan arvosteta. Tuomalla tukipalvelullinen työ keskeiseksi osaksi sairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa, määrittämällä sille selkeät vastuualueet ja tunnustamalla siihen liittyvä osaaminen sekä tukemalla tätä työtä parhain mahdollisin työvälinein ja työjärjestelyin voidaan myös tämän suhteellisen merkittävän henkilöstöryhmän työmotivaatiota, työssä jaksamista ja tuottavuutta parantaa. (Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeen loppuraportti 2010) Hankkeen toinen suuri kehityskohde koskee logistiikkaa ja sitä kokonaisuutta, jolla sairaalan toiminnot ylläpidetään kuljetusten osalta. Sairaalaan virtaa päivittäin suuret määrät tarvikkeita, lääkkeitä ja ihmisiä, joille kaikille tulisi löytää sopivin reitti ja kuljetus. Tästä kaikesta tulisi suoriutua kustannustehokkaasti, mikä tarkoittaa ennen kaikkea hukan poistamista logistiikan prosesseista. Mikäli osastoilla ei ole tarvikkeita, potilas on väärässä paikassa tai ei edes tiedetä missä potilas on, vaikeutuu perustehtävän suorittaminen. Kyseiset ongelmat johtavat usein turhaan aikaa vieviin toimenpiteisiin. Henkilöiden kuljettamisessa ei ole kysymys pelkästään potilaiden kuljettamisesta vaan myös sairaalan henkilökunnan on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Materiaalilogistiikassa olennainen osa on myös varastointi, sillä varas-

4 HANKESUUNNITELMA 4 (32) toinnilla ja niiden sijoittumisella voidaan merkittävästi vaikuttaa logistisen ketjun toimintaan. On tärkeää tietää kuka kuljettaa, mitä kuljettaa, minne kuljettaa ja milloin kuljettaa. Sekä työnjaon että logistiikan kehittämisen tavoitteena on hoitajien tukipalvelullisista tehtävistä säästyneen työajan ja joustavien toimintamallien tuoman hyödyn konkretisoituminen asiakkaalle, tässä tapauksessa potilaalle ja heidän omaisilleen. Tavoitteena on parantaa potilaiden ja omaisten kokeman palvelun laatua, jolloin palvelu on tehokasta ja asiakasystävällistä. Hoitajien työajan vapautuessa etenkin materiaalien ja lääkkeiden tilaamisesta ja hyllyttämisestä, on heillä mahdollisuus käyttää enemmän aikaa potilaisiin kohdistuvaan perustehtävään. Logistiikan toimijoiden näkökulmasta tukipalveluiden henkilökunnan osaamisesta asiakkaalle välittyvän hyödyn näkökulmaa tulee laajentaa. Hoitajien työajan vapauttaminen ei onnistu laajassa mittakaavassa ainoastaan työnjakoon keskittyen. Kokonaisuutena toimiva sairaala edellyttää myös logististen ketjujen toimintaa. Vaikka osastoille olisi tarjolla materiaalien hyllytyspalvelua, ei palvelulla ole mahdollisuutta toimia ilman logististen toimintojen suunnittelua. Esimerkiksi keskusvaraston toimintamallit vaikuttavat henkilöstömääriin ja työnjakoon. Lähtökohtaisesti osastoille tulevien materiaalien ei tulisi kuormittaa hoitajia sen enempää kuin ruokakaupassa käyvää asiakasta tuotteiden kerääminen ja itsepalvelukassalla asiointi. Erona voidaan pitää hoitajien mahdollisuutta suunnitella ja kehittää varastoratkaisuja yhteistyössä materiaalikeskuksen henkilökunnan kanssa. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hanke on osa Lapin sairaanhoitopiirin Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hanke on jatkoa vuosina toteutetulle Kaikkien käyttäjien sairaala -hankkeelle. Lapin sairaanhoitopiiri pyrkii inhimillisesti tehokkaaksi sairaalaksi 1) hallitsemalla organisaation kannalta hyödyllistä työyhteisötietoa ja tietovirtoja, 2) jalostamalla tietoa työyhteisötoiminnan tueksi, 3) organisoimalla työ mielekkäällä tavalla ja karsimalla päällekkäisyyksiä työtehtävissä. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hankkeessa sairaanhoidon ja terveydenhuollon välistä työnjakoa ja logistiikkaa on tarkoitus kehittää laajemmin kuin pelkän yhden organisaation tarpeisiin. Tämän johdosta hankkeessa ovat mukana kumppanit niin julkisesta kuin yksityisestä terveydenhuollosta. 2 Projektin tavoitteet, rajaus ja tulokset Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hankkeen tavoitteet Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka hankkeen tavoitteena on 1) kehittää sairaalassa työskentelevien työnjakoa tukipalveluiden järjestämisen ja toteuttamisen osalta ja 2) kehittää sairaalan logistiikkaa ja logistisia ratkaisuja. Logistiikkaan liittyvä kehittäminen sisältää mm. materiaali-, liinavaate-, ravintopalvelu-, apuväline- ja potilaslogistiikan. Logistiikkaa tarkasteltaessa kehitetään sekä sairaaloiden sisäistä että ulkoista logistiikkaa ja logistisia palveluita. Hankkeen tuloksina kohdeorganisaatioiden käyttöön syntyy 1) uusi työnjakomalli tukipalveluiden toteuttamisessa, joka on sovellettavissa myös muualla, 2) uusi logistinen toimintamalli, joka on sovellettavissa myös muualla, 3) uusi organisaatioiden välisen yhteistyön malli tukipalveluiden ja logististen ratkaisujen osalta ja 4) uusi julkisen sektorin palvelumalli sairaalatarvikkeiden tavarantoimittajille. Tulosten uutuusarvo syntyy 1) uudesta työnjaosta tukipalveluiden järjestämisessä, 2) keskussairaalatason ja perusterveydenhuollon logistiikan ja tukipalvelujen työnjaon kehittämisestä (vrt. yliopistosairaalatasolla tehdyt Ihannesairaala ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toteuttamat hankkeet), 3) yhteistoiminnan kehittämisestä eri organisaatioiden välillä 4) palveluntuottajien toimintamallien kehittämisestä. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka -hankkeen tavoitteet: 1. Työnjako eri ammattilaisten kesken

5 HANKESUUNNITELMA 5 (32) Työnjaon kehittämisellä ja kaikilla työnjaollisilla malleilla on olemassa yhteinen tavoite, jossa tehtäviä kohdennetaan niihin koulutuksen saaneille ammattilaisille. Tällä tarkoitetaan hoitajien koulutukseen kuulumattoman työn allokointia tukipalveluille. Eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen yksiköissä tarjoaa mahdollisuuden vastuualueiden uudelleen määrittelyyn jolloin hoitohenkilökunnalla on aikaa keskittyä ydintehtäviin. Samalla saavutetaan hyötyä niin materiaalija lääkekustannuksissa kuin säästyneen työajan muodossa. Tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa tukipalvelullisten tehtävien vähentäminen helpottaa hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja vähentää pulaa osaavasta henkilökunnasta siirtäen säästyneen ajan lopulta potilaiden hyödyksi. Vastuualueiden uudelleenmäärittämisen ja tukipalveluiden henkilöiden aktiivisempi työskentely yksiköissä nostaa myös tukipalveluiden arvostusta. Arvostuksen lisääntymisellä, keskittymisellä ydinosaamiseen ja tehtäväkuvien paremmalla määrittelyllä on yhteys työn mielekkyyden lisääntymiseen. Hankkeen tuloksena otetaan käyttöön tässä luvussa esitettävät työnjakoa uudistavat mallit. Pilotoivien kokeilujaksojen jälkeen toimintaa laajennetaan koskemaan mahdollisimman monia yksiköitä niin keskussairaaloissa kuin myös hankkeen kumppaniorganisaatioissa Yksikkömateriaalihallinta (ml. tilausprosessi, hyllyttäminen, järjestely) Materiaalihallinnan osalta tavoitteena on yksiköissä tapahtuva tavaroiden hyllyttäminen, järjestely ja varastoinnin suunnittelu. Nyt yksiköiden varastot ovat epäkäytännöllisiä eikä tuotteiden sijoittelua ole suunniteltu. Materiaalihallinnan osaajien tavoitteena on standardoida osastojen materiaalihallinta toimivaksi ja tehokkaaksi. Tavoitteena on myös keskusvaraston tuotteiden tilaaminen materiaalikeskuksen työntekijän toimesta, koska nyt tilaaminen vie huomattavan osan hoitajien työaikaa. (ks. Ihanne sairaalahanke osastovarastojen täyttöpalvelujen pilotointi). Materiaalikeskuksen työntekijän on mahdollista suorittaa myös yleisimpien hoitotarvikkeiden tilaaminen, mikä ei edellytä erikoisosaamista. Erikoisosaamista vaatien hoitotarvikkeiden tilaaminen tapahtuu välinehuoltajan toimesta tai automaattisesti tuotteen noutamisen yhteydessä. Tällä hetkellä tilaukset eivät ole kenenkään vastuulla eikä tarvikkeiden kulutusta seurata riittävästi. Yksikkömateriaalihallinta edellyttää toimiakseen teknisten ratkaisujen uudistamista, mikä vastaavasti edellyttää varastojen sijoittelun, järjestyksen ja nimikkeiden uudelleen organisointia. Sen vuoksi yksikkömateriaalihallinnan pilotoinnin käynnistyessä, ensimmäinen vaihe on saavuttaa toiminnan edellyttämät olosuhteen esimerkiksi viivakoodijärjestelmän käyttöönotolla. Pilottivaiheen viivakoodijärjestelmän toimittamisesta vastaa FinnID. Lisäksi tavoitteena voidaan pitää tilasuunnittelua. Keskusvarastosta tilattavien tuotemäärien väheneminen mahdollistaa tilojen käytön muuhun tarkoitukseen, jolloin tilasuunnittelu on osa materiaalihallinnon kehittämistä. Yksikkömateriaalihallinnan tavoitetilana on HUS- Logistiikan toteuttama materiaalien täyttöpalvelumalli sillä erolla, että tilasuunnitteluun on mahdollista panostaa enemmän. Tehtäväpaketti toteutetaan pilottina kolmessa Lapin keskussairaalan ja x kappaleessa Keski- Pohjanmaan keskussairaalan yksikössä. Lapin keskussairaalan pilottiyksikköinä toimivat leikkausosasto, naistenklinikka (6-taso) sekä keuhkosairauksien ja allergologian yksiköt. Lapissa pilotteja laajennetaan siten, että ne koskettavat tehtäväpaketin loppuvaiheessa myös Rovaniemen kaupungin määrittämiä yksiköitä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa pilottiyksikköinä toimivat XX. Pilottien jälkeen tarkoituksena on laajentaa toimintamallit koskettamaan mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioita Yksikkövälinehuolto (ml. hoitotarvikkeiden tilaus ja seuranta)

6 HANKESUUNNITELMA 6 (32) Yksikkövälinehuollon kehittämisessä on tavoitteena välinehuollon ammattilaisten yhteistyö yksiköiden kanssa, jolloin välinehuollon osaaja suunnittelee, aikatauluttaa ja suorittaa välinehuollon tehtäviä. Tavoitteena on yhteistyö itse välinehuollossa, mutta myös hoitotarvikkeiden tilaukseen ja seurantaan liittyvissä tehtävissä. Tavoitteena on erikoisosaamista vaativien hoitotarvikkeiden tilaaminen välinehuollon ammattilaisen toimesta, jolloin on mahdollista kehittää myös näiden hoitotarvikkeiden kulutuksen seurantaa. Yksikkövälinehuolto on tarkoitus toteuttaa työajallisesti yksikköfarmasian tavoin eli välinehuoltaja suorittaa päivän aikana välinehuollon tehtäviä useissa yksiköissä. Välinehuollon suorittaminen välinehuollon ammattilaisen toimesta siihen varatulla ajalla tuo säästöä kustannuksissa. Välineiden hyvä huolto pidentää niiden ikää ja aiemmin huollon oman työnsä ohessa tehnyt hoitaja voi käyttää säästyneen ajan omaan ydinosaamiseensa, hoitotyöhön. Tässä hankkeessa jatketaan Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeessa pilotoidun toimintamallin kehittämistä ja tarjotaan yksikkövälinehuollon palvelua mahdollisimman moneen yksikköön. Tavoitteena on valmistella toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen sekä ottaa huomioon tilankäytön suunnittelu uuden toimintamallin johdosta. Yksikkövälinehuollon lähtökohtaisena tavoitteena on hoitajien työn kohdistaminen ydinosaamiseen Yksikköfarmasia (ml. lääkehoitotiimit) Yksikköfarmasialla tavoitellaan yksiköiden (osastot ja poliklinikat) ja sairaala-apteekin välistä yhteistyötä farmaseutin työpanoksen osittaisella siirtämisellä yksiköihin. Farmaseutin ammattitaito lääkehuollon osalta mahdollistaa toiminnan kehittämisen yksiköissä, jolloin saavutetaan säästöjä niin hoitajien työajassa kuin kustannuksissakin. Farmaseutin on mahdollista huolehtia yksiköissä mm. lääkekaapeista, lääketilauksista sekä lääkkeiden jaosta ja laimennuksesta. Hoitajilta kuluu paljon työaikaa lääketilausten tekemiseen. Tilaukset tehdään muun työn ohessa ja usein ylityönä. Sairaanhoitajien lääketietoisuus ja osaaminen eivät vastaa farmaseutin ammatillisen osaamisen tasoa, mikä ilmenee mm. suurina tilausmäärinä. Lääkekaapin sisältö kasvaa ja aikaa kuluu ylimääräisten ja vanhentuneiden lääkkeiden palauttamiseen. Yksikköfarmasiaa kehitettäessä on tavoitteena muodostaa lääkehoitotiimeihin perustuva työskentelymalli, jolla turvataan lääkehuollon toiminta kaikkina vuorokauden aikoina. Lääkehoitotiimin toimintaa ohjaa farmaseutti, jonka työaika yksiköissä on rajallinen. Muina aikoina lääkehoitotiimi vastaa lääkehuollon toiminnasta. Myös yksikköfarmasian toimintamallia kokeiltiin pilottiyksikössä Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeessa. Nyt tavoitteena on jatkaa toimintamallin kehittämistä ja tarjota palvelua kohdeorganisaatioissa mahdollisimman laajasti, selvittäen myös perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon yksiköiden mahdollisuudet ottaa toimintamalli käyttöön. Lääkehoitotiimien perustamisen, toimintamallin käyttöönoton ja juurruttamisen lisäksi yksikköfarmasiassa tavoitellaan parantunutta potilasturvallisuutta. Tässä yhteydessä potilasturvallisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea lääkehoidon turvallisuutta yksikköfarmasian toimintamallin avulla. Tilankäytön suunnittelu otetaan huomioon uuden toimintamallin johdosta Muut hoitoa tukevat tukipalvelut

7 HANKESUUNNITELMA 7 (32) Kolmen yksikkökohtaisen tukipalvelutoiminnan uudistamisen lisäksi hankkeessa huomioidaan tukipalvelut kokonaisuudessaan. Kokonaisuus on tärkeää, koska esimerkiksi ruokahuollon merkitys sisäisen logistiikan toimintaan on huomattava. Ellei näitä tukipalvelumuotoja ja niihin liittyviä työnjaollisia tekijöitä huomioida, ei myöskään logistisen kokonaisuuden suunnittelu onnistu. Etenkin yksikkömateriaalinhallinta edellyttää sisäkuljetusten suunnittelua, joten pelkästään varastojen välisten materiaalivirtojen tarkastelu jättäisi logistiikan kokonaistoiminnan vajavaiseksi. Muut hoitoa tukevat tukipalvelut esiintyvät hankkeessa omana tehtäväkokonaisuutenaan käsittäen liinavaatehuollon, ruokahuollon, laitoshuollon sekä muut työnjakoon liittyvät palvelut. Muihin palveluiin sisältyvät tekniikan, hallinnon, talouden ja tietohallinnon toiminnot siten, että ne tukevat työn ydinosaamiseen kohdistuvaa periaatetta. Tehtäväpaketti toteutetaan neljänä kolmen kuukauden jaksona, joiden aikana selvitetään parhaiten soveltuvat käytännöt liinavaatehuollon, ruokahuollon, laitoshuollon ja muiden tukipalveluiden järjestämiseksi. Lisäksi tehtäväpaketissa huomioidaan rakennussuunnittelu kokonaisuudessaan kuuden kuukauden mittaisena osiona Yhteistyö eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken Työnjakoa logistiikkaan ja tukipalvelutehtäviin liittyen tulee tarkastella myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon näkökulmasta, jossa otetaan huomioon lisäksi yksityisten organisaatioiden uudistunut palveluntuottajan rooli. Tavoitteena on näiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Lähtökohtaisesti kyse on siitä kuka tekee ja mitä. 2. Logistiikka Logistiikan ja logististen järjestelmien kehittämisen tavoitteena on uuden logistisen toimintamallin muodostaminen, mikä sisältää materiaalilogistiikan, potilaslogistiikan ja sairaalan henkilöstön liikkumisen käytänteet sekä sisäisen ja ulkoisen logistiikan osa-alueet. Logististen ratkaisujen kehittämisellä parannetaan materiaalien ja potilaiden liikkumisen käytäntöjä niin teknologisin kuin toiminnallisin menetelmin. Sisäisen ja ulkoisen logistiikan kehittämisen tavoitteena on muodostaa työnjako, missä määritetään sairaanhoitopiirin sisäisen logistiikan ja ulkoisen logistiikan tehtävät. Ulkoisella logistiikalla tarkoitetaan esimerkiksi tavarantoimittajia ja kuljetuspalveluita. Kysymys on lähtökohtaisesti siitä kuka aineet ja tavarat tilaa, kuka ne toimittaa, minne ne toimitetaan ja kuka vastaa lopullisesta tuotteiden purkamisesta yksiköihin. Lisäksi sisäisessä logistiikassa tarkastellaan erilaisen irtaimiston (mm. apuvälineet, sängyt, hoitolaitteet, potilaskertomukset) hallintaa ja kuljetusta sairaaloiden/terveyskeskusten sisällä ja eri toimijoiden välillä. Tässä hankkeessa on tarkoitus selvittää, mitä toimintamalleja ja teknologiaa on kannattavinta ottaa käyttöön. Hankkeen aikana otetaan käyttöön soveltuvin ja kustannustehokkain toimintamalli, tekninen järjestelmä tai niiden yhdistelmä, joka huomioi organisaatiokohtaiset kokonaislogistiset ratkaisut Materiaalien varastointi ja varastointistandardit Lapin keskussairaalan keskusvarasto sijaitsee keskeisellä paikalla sairaalan alimmassa kerroksessa. Logistiikan ja ennen kaikkea ydintoiminnan kannalta varastointitilojen uudelleen suun-

8 HANKESUUNNITELMA 8 (32) nittelu ja niiden sijoittumiseen liittyvät tekijät tarkastellaan osana ITTL -hanketta. Varasto voisi sijaita myös päärakennuksen ulkopuolella tai yhteisenä varastona Rovaniemen kaupungin kanssa. Tällöin keskussairaalassa ei tarvittaisi muuta kuin terminaalityyppinen vastaanottotila, mistä valmiit rullakot kuljetetaan osastoille. Lain edellyttämät terveydenhuollon varmuusvarastot on otettava huomioon, mutta niidenkään ei ole välttämätöntä sijaita sairaalan päärakennuksessa. Sijaintien lisäksi varastoinnin kehittämisessä olennaista on varastointikäytäntöjen yhtenäistäminen koskien koko sairaalaa ml. keskusvaraston varastointijärjestelmän selkiyttäminen. Ammattilaisten standardoimat varastot säästävät aikaa ja tilaa sekä mahdollistavat hankkeessa osastoilla toteutettavan materiaalien hyllytyksen ja tilaamisen ulkopuolisen toimijan osalta. Varastojen standardointi tarkoittaa niin hyllyjen ja hyllytyspaikkojen kuin tuotenimikkeistön suunnittelua ja yhtenäistämistä. Materiaalien kuljettaminen ja usein myös varastointi on mahdollista toteuttaa huolintapalveluja hyödyntäen, jolloin huolinnasta vastaava taho huolehtisi materiaalit logistiikkakeskukseen. Tässä tapauksessa mahdollisuudet logistiikan yksinkertaistamiseen kasvavat mikäli huolitsija pakkaa tuotteet yksikkökohtaisesti ja ne vastaanotetaan etäluettavaa (RFID) teknologiaa hyödyntäen Älykkäät tekniset järjestelmät Älykäs tilausjärjestelmä mahdollistaa automaattisen tilausprosessin kulutuskäyrien tai viivakoodin lukemisen yhteydessä. Kulutuskäyrien mukainen tilaus hyväksytään erillisellä käynnillä tai materiaalien hyllytyksen jälkeen. Samalla on mahdollista tehdä lisätilauksia. Pienempiä materiaalivirtoja omaavat erikoistarvikkeet noudetaan varastosta lukemalla tuotteen viivakoodi. Viivakoodin luvun yhteydessä on mahdollista, että esimerkiksi proteesin tilaus lähtee automaattisesti toimittajalle ja tuotetiedot THL:lle. Älykkäät varastointijärjestelmät mahdollistavat henkilökunnan työn uudelleen organisoinnin automatiikan hoitaessa osan tehtävistä. Älykkäällä varastoinnilla varastoitavien tuotteiden sijoittelua on mahdollista tiivistää ja pakkaamista helpottaa automaattien ja pyörivien karusellien avulla. Varastointiautomaattien lisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisuudet sisäkuljetusten suorittamiseksi automaattisilla kuljetusvaunuilla. Materiaalikeskuksen lisäksi varastoinnin automaation hyötyä kartoitetaan myös sairaala-apteekin tilasuunnittelun yhteydessä. Viivakoodi- tai RFID-järjestelmien käyttöönotto tukee hankkeessa keskeisissä osissa olevia varastointi-, tilaus- ja hyllytysprosesseja mahdollistaen työajan kohdentamisen ydintehtävään. Varastojen viivakoodijärjestelmät vapauttavat työaikaa esimerkiksi materiaalihallinnon työntekijöiltä osastojen hyllytystehtävään ja edelleen hoitajien työaikaa hoitotyöhön. Radioaaltoja hyödyntävän RFID järjestelmän mahdollisuudet lisääntyvät tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä ja hintojen laskiessa. Tällä hetkellä RFID:n suurimmat mahdollisuudet ovat tuotteiden tai tarvikkeiden paikannuksessa, mutta tekniikan hyödynnettävyys halpenee jatkuvasti, joten sen käyttömahdollisuus otetaan huomioon myös laajemmassa merkityksessä. Älykkäillä seurantajärjestelmillä pystytään seuraamaan potilaiden ja materiaalien liikkeitä siten, että kuljetusten yhdistäminen ja hallinta mahdollistuu. Näin vältyttäisiin esimerkiksi sairaalan sisäkuljetuksissa tapahtuvilta päällekkäisyyksiltä. Tällä hetkellä lähetillä tai sisä-

9 HANKESUUNNITELMA 9 (32) kuljetusmiehellä ei ole saatavilla tietoa matkan varrella olevista kuljetustehtävistä, joten usein hän joutuu palaamaan tyhjin käsin suoritettuaan edellisen tehtävän Materiaalikuljetukset Terveydenhuollon sujuvan toiminnan edellyttämät materiaalivirrat ovat huomattavia, joten materiaalien kuljetuskokonaisuuksien järjestämisestä toimittajalta osastolle muodostuu hankkeessa merkittävä tehtäväkokonaisuus. Kuljetuksiin vaikuttavat edellä kuvatut varastointiratkaisut, tilaus- ja toimitusmuodot, tekniset ratkaisut sekä työnjaolliset tekijät. Materiaalilogistiikan selvityksessä etsitään parhaat toimintamallit sisäiselle ja ulkoiselle liikenteelle ja otetaan ne myös käyttöön Sisäinen liikenne Materiaalikuljetukset muodostavat sairaalaan sisälle suuren logistisen verkoston, jonka pyörittämiseen on käytettävä huomattava määrä henkilö- ja tilaresursseja. Sisäinen liikenne sisältää hoitotarvikkeiden kuljetusten lisäksi muut yksiköissä kulutettavat materiaalit sekä ruoka-, tekstiili-, apuväline- ja lääke-, arvo ja postikuljetukset. Näitä kuljetuksia suorittavat yleensä sisäkuljetusmiehet tai lähetit. Huomioitavaa on hoitajien työpanos kuljetustehtävissä. Hoitajat hakevat päivittäin ylimääräisiä ruokatarvikkeita, lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sekä apuvälineitä, koska kukaan muu ei näitä välttämättömiä kuljetuksia suorita. Tämäkin työaika on poissa hoitotyöstä. Hankkeessa toteutettavat työnjaolliset uudistukset osaltaan vähentävät puutteellisesta tilaamisesta tai varastojen ja lääkekaappien puutteista johtuvia lainaamiskäyntejä. Sisäiseen liikenteeseen kuuluvat myös kuljetukset organisaation päärakennuksen ulkopuolisiin yksiköihin. Sisäkuljetukset muodostavat hankkeen kumppaneille yksilöidymmän toimintakentän, jolloin materiaalivirrat logistiikkakeskuksesta tai keskuksista yksiköihin täytyy hoitaa pääosin itse. Toki yhteistyömahdollisuuksia on olemassa myös sisäkuljetuksien osalta, mikäli päädytään esimerkiksi ulkoistamaan palvelut ulkoiselle palveluntuottajalle Ulkoinen liikenne Ulkoisen liikenteen osalta suurta roolia näyttelee palveluntuottajan ja logistiikkakeskuksen välinen roolitus, jolloin selvitetään mahdolliset huolintaan perustuvat ratkaisut. Ulkoisissa kuljetuksissa yhteistyömahdollisuudet kumppaneiden kanssa ovat suurempia. Tällä hetkellä ulkoisia kuljetuksia hoitavat hankkeen kumppaneilla hajautetusti yksityiset yritykset kuljetustarpeesta riippuen. Ulkoisen liikenteen osalta selvitettäviä vaihtoehtoja ovat kumppaneiden välinen yhteistyö yksityisten kuljetuspalveluntarjoajien suhteen tai siirtyminen huolintaan perustuvaan toimintamalliin. Materiaalikuljetuksia määrittää vahvasti hankkeen logistiikkakeskusselvitys. Toteutuessaan logistiikkakeskuksen todennäköinen tehtävä materiaalivirtojen suhteen on toimia ulkoisten ja sisäisten kuljetusten kohtauspaikkana Logistiikan osa-alueet Lähettipalvelut ja sisäkuljetukset. Lähettipalvelut toimivat osana sisäistä liikennettä vaikka kuljetuksia tehdään laajalla skaalalla eri yksiköiden välillä. Lähettipalveluiden kuljetettavana on pesula- ja ruokakuljetuksia lukuun ottamatta lähes kaikkea muuta mahdollista materiaalia mukaan lukien lääkkeet, laboratorionäytteet ja posti. Näissä kuljetuksissa on hankkeen kumppaneiden välillä runsaasti päällekkäisyyksiä poistavia kehitysmahdollisuuksia. Avainasemassa on tehokas kuljetusten suunnittelu ja hallinta. Sisäkuljetuksissa suuri osa kuljetuk-

10 HANKESUUNNITELMA 10 (32) sista siirtyy sisäkuljetusmiehille, joiden tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa ruokakuljetukset ja pesulasta tulevien kärryjen kuljetus osastoille. Pesulapalvelut ja liinavaatelogistiikka. Liinavaatelogistiikkaa kokeiltiin Lapin keskussairaalassa jo nykyistä edeltäneessä Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeessa. Hankkeen tulokset ja myös myöhemmät kokemukset osastojen käytävillä säilytettävistä liinavaatekärryistä ovat positiivisia. Hoitajat ovat oppineet hakemaan liinavaatteet kärryistä eikä niitä tarvitse erikseen hyllyttää liinavaatevarastoon ja potilashuoneiden läpivetokaappeihin. Näin kaappeihin on vapautunut tilaa muille tarvikkeille. ITTL -hankkeessa liinavaatelogistiikkaa jatkokehitetään ja olemassa olevaa mallia laajennetaan muille osastoille. Jatkokehittämisellä on tarkoituksena esimerkiksi poistaa laitoshuoltajien ylimääräinen hyllytysvaihe täyttämällä liinavaatekärryt valmiiksi jo pesulassa. Pesulapalvelut Lapin sairaanhoitopiirille ja Rovaniemen kaupungille tuottaa Rovaniemen keskuspesula. Pesulapalveluissa tavoitteena on yhteistyö kuljetusten hallinnassa. Rovaniemen keskuspesula on mukana hankkeessa yhteistyökumppanina. Lääkekuljetukset sairaalan sisällä ovat osa kokonaislogistiikan suunnittelua ja riippuvaisia siitä, miten sisäkuljetukset tullaan järjestämään.lääkekuljetuksien suhteen ulkoinen liikenne kohdistuu sairaala-apteekin ja kaupungin lääkepalvelukeskuksen yhteistyöhön ja kuljetuksiin eri yksiköihin. Tavoitteena on kuljetusten keskitetty hallinta Ruokakuljetukset sairaalan sisällä ovat osa kokonaislogistiikan suunnittelua ja riippuvaisia siitä, miten sisäkuljetukset tullaan järjestämään. Sairaanhoitopiirin sisällä kuljetetaan ruokaa myös päärakennuksen ulkopuolella oleviin yksiköihin, jolloin kumppaneiden yhteisten ruokakuljetusten mahdollisuudet selvitetään. Ruokakuljetuksien erityispiirre on ruoan kuljettamisen rajoitukset sen mukaan kuljetetaanko ruoka kylmänä tai kuumana. Ruokapalveluissa ollaan siirtymässä yhä enemmän cook&chill -toimintaan, jolloin valmistettu ruoka jäähdytetään ja pakataan. Näin toimiessa ruoan valmistuksesta ja kuljetuksesta tulee joustavampaa ja kuljetusmäärät vähenevät, koska kerralla voidaan toimittaa useita aterioita. Kylmäkuljettaminen antaa mahdollisuuksia yhdistää kuljetuksia niin kumppaneiden, kuin muiden tuotteiden kuljetusten kanssa. Arvokuljetukset. Arvokuljetusten määrät vaihtelevat hankkeen kumppaneiden kesken. Silti kaikkia arvokuljetuksia yhdistää tarve pienentää arvokuljetusten aiheuttamaa riskiä henkilökunnan osalta. Tavoitteena on siirtää kaikki arvokuljetukset turvallisuuspalveluja tarjoavalle toimijalle Potilas-/henkilökuljetukset Terveydenhuollossa potilas- ja henkilökuljetuksille on ominaista ennakoimattomuus ja säännönmukaisuuden puute. Potilaskuljetukset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: 1) suunnitellut ja eikiireelliset kuljetukset ja 2) kiireelliset, ennustamattomat kuljetukset. Suunnitellut potilaskuljetukset toteutetaan pääosin takseilla, paaritakseilla ja ambulansseilla. Nämä kuljetukset ovat usein ns. siirtokuljetuksia ja liittyvät joko suunniteltuihin tutkimuksiin, poliklinikkakäynteihin tai kotiuttamistilanteisiin. Näiden suunniteltujen kuljetusten tehostaminen onkin yksi keskeinen tavoite tässä hankkeessa. Kiireelliset ja ennustamattomat kuljetukset toteutetaan taas pääosin ambulansseilla ja helikoptereilla. Näille kuljetuksille ominaista on kuitenkin se, että nämä kiireelliset kuljetukset ovat henkeä pelastavia kuljetuksia, joten niissä ei ole mahdollista esim. yhdistellä useamman potilaan kuljetuksia.

11 HANKESUUNNITELMA 11 (32) Tässä projektissa henkilökuljetukset käsittävät kaikki henkilökuljetukset kuin potilaskuljetukset. Erikoissairaanhoidossa henkilökuljetukset käsittävät lähinnä henkilökunnan ja eri ammattilaisten kuljetukset eri organisaatioiden tai yksiköiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä konsultaatiomatkoja, koulutusmatkoja ja erilaisia virkamatkoja. Projektiin osallistuvien kuntien osalta tilanne on erilainen, sillä kunnan organisoimat koulukuljetukset muodostavat suuren osan kuntien vastaamista henkilökuljetuksista. Potilas- ja henkilökuljetuksien osalta on olemassa selkeä tarve keskitetylle hallinnalle. Tarpeen taustalla on useita eri syitä: 1) uusi terveydenhuoltolaki siirtää vastuun potilaskuljetusten organisoinnin erikoissairaanhoidolle, 2) nykyisellään henkilökuljetuksia ei pystytä yhdistelemään hajautetun vastuun takia tai vaihtoehtoisesti vastuuta ei ole määritetty kellekään, 3) potilas- ja henkilökuljetusten hallinnan keskittämisellä ja toiminnan tehostamisella on mahdollista saada aikaan huomattavia kustannussäästöjä eri organisaatioiden kesken. Kuljetusten hallinnan kehittämisellä on mahdollista tehostaa myös rajallisen kuljetuskapasiteetin käyttöä pitkien etäisyyksien alueella ja siten vähentää ns. ambulanssityhjiötä, mikä syntyy usein maakuntien alueelle siirtokuljetusten organisoimattomuudesta. Tämä parantaa osaltaan syrjäseuduilla asuvien turvallisuutta ja lyhentää osaltaan ensihoidon hoidonaloittamisen vasteaikoja. Hankkeessa on tavoitteena selvittää mahdollisuudet keskittää kuljetusten hallinta esimerkiksi Matkapalvelukeskukselle tai vastaavalle organisaatiolle, jolla olisi edellytykset järjestää ulkoiset kuljetukset joustavasti ilman turhia päällekkäisyyksiä. Tässä hankkeessa on tarkoitus tarkastella ulkoisten kuljetusten lisäksi myös organisaatioiden sisäisiä potilaskuljetuksia. Projektiin osallistuvat organisaatiot ovat järjestäneet sisäkuljetukset eri lailla; osa omana toimintanaan ja osa on ulkoistanut sisäiset potilaskuljetukset. Sisäisiä kuljetuksia leimaa kuitenkin jäsentymättömyys ja hallitsemattomuus. Tämän kehittämisprojektin tavoitteena onkin luoda uusi malli myös sisäisten kuljetusten järjestämiseksi. Mallia luotaessa tarkastellaan sekä kuljetushenkilöiden määrää ja organisointitapaa että tilaratkaisuja Innovatiiviset hankintamenetelmät Lapin sairaanhoitopiiri ja Kiuru kuuluvat tällä hetkellä OYS-Erva -alueen hankintarenkaaseen, joka kilpailuttaa huomattavan osan Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella olevien viiden sairaanhoitopiirin hankinnat. Yhteisen kilpailutuksen 2.5. Logistiikkakeskuksen perustaminen, selvitystyö Niin ulkomailla kuin Suomessa on perustettu alueellisia logistiikkakeskuksia helpottamaan terveydenhuollon materiaalivirtojen hallintaa sekä tuotteiden varastointia. Keskuksia on toteutettu joko ulkoistamalla palvelu yksityiselle toimijalle (Virtua Health, New Jersey tai OriolaKD, Uppsala/Borlänge) tai perustamalla yhteinen logistiikkakeskus esimerkiksi alueen kuntien kanssa (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/kys sairaalat, Kuopio tai HUS-Logistiikka, Helsinki). Materiaalivirtojen kohdistaminen yhteen paikkaan mahdollistaa tehokkaamman kuljetusten hallinnan ja samalla virrat kasvavat suuremmiksi, jolloin yksikkökohtaiset kustannukset pienevät. Esimerkiksi HUS-logistiikan yhdistäessä kaikkiaan seitsemän varastoa Kehä 3:n logistiikkapuistoon, on säästöiksi laskettu 2-2,6 miljoonaa euroa vuodessa, joista 1,5 miljoonaa syntyy toiminnallisten kustannuksista ja loput hankinnoista.

12 HANKESUUNNITELMA 12 (32) Pienissä sairaanhoitopiireissä logistiikalle asettaa haasteita materiaalivirtojen pienuus ja etenkin Lapissa pitkät etäisyydet. Siksi on yhä tärkeämpää päästä eroon logistisissa ketjuissa esiintyvästä hukasta, kuten kuljetusten päällekkäisyyksistä. Tässä hankkeessa selvitetään alueellisen logistiikkakeskuksen toimintaedellytyksiä pienten sairaanhoitopiirien (Lshp ja Kiuru), alueen kuntien (Rovaniemi) ja yksityisten toimijoiden kesken (MedOne). Hankkeen tavoitteena on myös selvittää mahdollisuus liittää henkilökuljetusten hallinta logistiikkakeskuksen tai esimerkiksi Matkapalvelukeskuksen toimintaan Apuvälinekeskus, selvitystyö Apuvälinepalveluiden suhteen merkittävin tekijä on selvitystyö alueellisen apuvälinekeskuksen perustamisesta. Apuvälinekeskuksen sijainti määrittää myös sisäistä liikennettä ja sen hallintaa. Apuvälineiden ulkoiseen liikenteeseen hankkeessa etsitään ratkaisua välineiden hallinnan, kuljetuksen ja asennuksen ja käyttöopastuksen yhteensovittamisesta. Lähtökohtaisesti potilas itse hakee apuvälineen mutta käytännössä Rovaniemen kaupungin apuvälineistä 80 % toimitaan potilaalle. Kuljetuksen lisäksi apuvälineen vastaanottamiseksi potilas tarvitsee usein asennus ja käyttöopastusta, joten välineen kuljetuksen lisäksi kuljetuksen tarvitsee myös asentaja tai esimerkiksi fysioterapeutti. Apuvälineiden luovutus edellyttää myös ennakointia, koska potilaiden kotiutus on usein riippuvainen apuvälineiden saannista. Apuvälineiden hallinnassa tärkeässä roolissa ovat viivakoodijärjestelmän kehittäminen tai RFID -järjestelmän käyttöönotto Tilaratkaisut edellisten ratkaisujen johdosta Tässä projektissa tarkastellaan toiminnallisten ratkaisujen pohjalta myös projektin kohteina olevien organisaatioiden tilankäytön muutostarpeita. Toiminnalliset muutokset vaativat osaltaan myös tilankäytöllisiä ratkaisuja, jotta uudet, innovatiiviset ratkaisut saadaan implementoitua toimintaan täysimääräisesti. Tilasuunnittelussa tilaratkaisuja tehdään ja päivitetään koko projektin ajan siten, että suunnittelussa huomioidaan sekä yksittäiset osahankkeet että kokonaistilasuunnittelu. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tarkoituksenmukaista huomioida kohdeorganisaatioissa tehtävä jatkuva tilasuunnittelu. Tämän projektiosion tavoitteena on luoda toiminnan muutoksesta johtuen tilankäyttösuunnitelmat ja -ratkaisut. Ratkaisuissa keskitytään nimenomaan toiminnan muutoksesta johtuvaan korjausrakentamisen suunnitteluun ja vaihtoehtoisesti uusien tilojen tarpeen suunnitteluun ja määrittelyyn. Itse korjausrakennus tai uudisrakennustyöt tullaan tekemään tämän projektin jälkeen ja niiden käsittely tullaan viemään organisaatioissa normaalin tilasuunnittelun keinoin ja aikatauluin. 3 Projektin toteuttajatahojen välinen yhteistyö Julkisen terveydenhuollon kumppaneita edustavat Keski-pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä kaksi keskussairaaloiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa kuntaa, Rovaniemi ja Kokkola. Yksityinen kumppani on terveydenhuollon palveluita tarjoava Attendo MedOne. Hanke toteutetaan Lapin sairaanhoitopiirin (Lshp) ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän (Kiuru) välisenä yhteistyönä siten, että molemmat osapuolet toteuttavat hankesuunnitelmaa omista lähtökohdistaan hyödyntäen hankekumppanien hyviä käytäntöjä. Sekä Lshp että Kiuru ovat verkostoituneet oman alueen kuntien kanssa ja suunnittelevat yhteistyötä työnjaon ja logistiikan toimintamalleissa. Hankkeessa mukana oleva yksityisen sektorin toimija Attendo MedOne toteuttaa hankesuunnitelmaa soveltuvin osin. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteis-

13 HANKESUUNNITELMA 13 (32) työtä alueiden logistiikan ja varastoinnin suunnitellussa. Näin saadaan laajennettua toimintakenttää, jolloin esimerkiksi materiaalivirtojen määrä kasvaa. Varsinaisten toteuttajaorganisaatioiden lisäksi hankekonsortiossa ovat mukana palveluiden ja palvelukonseptien kehittämiseen sitoutuneita yrityksiä kuten ROKEPE (Rovaniemen keskuspesula), Mediq ja FinnID sekä kuljetusalan yrityksiä. Asiantuntijaorganisaatioina hankkeessa toimivat Aalto-yliopiston Hema -instituutti, Oulun yliopiston työtieteen yksikkö ja Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta. Yliopistojen lisäksi logistiikan kehittämisestä vastaavat konsultteina alustavasti NHG (Nordic healthecare group) sekä mahdollisesti UPK - Uudenmaan Pikakuljetus Oy, joka on osa DSV Solutions Oy -konsernia. Oulun yliopiston tutkijan tehtävänä on huolehtia työnjaollisten tehtäväpakettien (1-4) toteutuksesta. Lapin yliopiston juristi vastaa hankintalain ja sopimusoikeudellisten kysymysten selvittämisestä (tehtäväpaketti 10). Aalto yliopiston tutkija toimii tila- ja rakennussuunnittelijan tehtävässä erityisesti tehtäväpaketeissa 2, 3, 5, 8 ja 9. NHG:n ja UPK:n roolista neuvotellaan vielä tarkemmin. 4 Tunnistetut projektiin liittyvät hyvät käytännöt 1. Kaikkien käyttäjien sairaala Kaikkien käyttäjien sairaala kehittämishankkeessa kehitettiin työnjakoa Lapin keskussairaalassa kokeilemalla osastofarmasiaa, osastovälinehuoltoa, liinavaatelogistiikan kehittämistä, tekniikan työnhallinnan kehittämistä sekä tilasuunnittelua. Hankkeessa saatiin suuret määrät tietoa pilottiyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden toiminnasta sekä sairaalan kokonaisvaltaisesta tilasuunnittelusta. Hankkeen kokeilut toivat selkeästi positiivisia vaikutuksia pilottiyksiköiden toimintaan. Inhimillisesti tehokas työnjako ja logistiikka hanke jatkaa Kaikkien käyttäjien sairaala-hankkeissa koettujen hyvin käytäntöjen kehittämistä. (Kaikkien käyttäjien sairaala loppuraportti 2010.) 2. Ihannesairaala-hanke Suomessa erikoissairaanhoidon työnjakoa ja potilaan hoitoa tukevia tukipalvelutoimintoja on kehitetty Kaikkien käyttäjien sairaala hankkeen lisäksi esimerkiksi HUSin Ihannesairaala - hankkeessa. Ko. hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia muiden muassa materiaalihuoltoon ja osastofarmasiaan liittyvistä kokeiluista. Materiaalihuollon kokeilussa materiaalikeskuksen työntekijät vastasivat tuotetilauksesta ja hyllytyksestä pilottiosastoilla. He käyttivät työhön kokonaisuudessaan noin puolet siitä ajasta kuin hoitohenkilökunta ja pienemmin palkka- ja varastointikustannuksin; varastojen arvot laskivat kokeilujen aikana noin 40 prosenttia. Samalla osastolla työskentelevät hoitotyöntekijät kokivat hyötyvänsä myös, sillä itse potilaan hoitoon vapautunut aika lisääntyi muiden tehtävien vähetessä. Haasteeksi kokeilussa koettiin materiaalityöntekijöiden perehdyttäminen osastojen hoitoon ja erikoisalaan liittyviin tuotteisiin. Osastofarmasian kokeilussa lääkevaraston arvo laski kolmanneksen, lääketurvallisuus parani ja aikaa hoitotyöhön vapautui kaksi henkilötyöpäivää viikossa 40 sairaansijan sisätautien osastolla ja yksi päivä 35-paikkaisella kirurgian vuodeosastolla. (Ihannesairaala-hankkeen osaraportit.) 3. Virtuan logistiikkakeskus, New Jersey USA Virtua Health toimii New Jerseyssä toimittaen logistiikkakeskuksestaan (Virtua Health Support Services) lääkkeitä lukuun ottamatta kaikki tarvikkeet kaikkiaan seitsemään toimipisteeseen. VHSS hankkii useimmista USA:n sairaaloista poiketen itse tarvikkeet ja saa standardoinnilla ja hallittavalla käyttäjämäärällä aikaan huomattavia kustannussäästöjä. VHSS toimii seitsemänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa toimittaen kuukaudessa riviä tarvikkeita. Toimitukset sai-

14 HANKESUUNNITELMA 14 (32) raaloiden terminaaleihin tapahtuvat öisin. VHSS:n sairaaloiden terminaaleissa työskentelevä henkilökunta toimittaa tuotteet osastoille hyllytettyinä. He tekevät myös tilaukset, mikä tapahtuu käsipäätteiden avulla sähköisesti. Ylenemismahdollisuus varastolta vastaamaan osastojen tilauksia on ollut merkittävä varastohenkilökunnan motivaatio- ja sitouttamistekijä. Virtuan keskusvarastoon tulee tavaraa seitsemänä päivänä viikossa ja tuotteet lajitellaan joko lavatavarapaikoille tai pientavaran karusellijärjestelmään. Varastossa tuotteet keräillään rullakoihin. VHSS:n hallinnoimissa osastovarastoissa säilytetään yleensä neljän päivän varastoja, jolloin noin 400 rivin tarvikerivin arvo vaihtelee $ välillä. Kyseinen palvelumalli vapauttaa hoitohenkilökunnan tilaus- ja hyllytysprosessista, jolloin heidän työpanoksensa kohdistuu hoitotyöhön. Kaikilla osastoilla käytetään sähköistä tilausjärjestelmää, vaikka VTHH ei vielä vastaa kaikkien osastojen tarviketilauksista 4. Logistiikan tukipalvelut lisätehoa palvelujärjestelmään. Nordic Healthcare Group Oy Tukipalveluiden toimintaan liittyy useita kehityskohteita, joihin panostamalla voitaisiin vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen: 1. Tukipalvelut toimivat muusta toiminnasta irrallisina, vaikka niiden tulisi olla osa toimintaa tukien varsinaista hoitoprosessia. 2. Tukipalveluita tuotetaan liian suurella yksikkömäärällä, jolloin toimittajien ja varastojen määrä on liian pirstaleinen. 3. Kehitys on hidasta, koska tukipalveluiden organisoituminen perustuu vanhoille rakenteille, joissa asiakaslähtöisyys on huomioitu huonosti. (Kämäräinen 2010) Iso-Britanniassa terveydenhuollon logistisissa ratkaisuissa on päädytty ulkoistamaan logistiset toiminnot DHL:lle. Englannin ja Walesin terveydenhuollosta vastaava National Health Service (NHS) päätyi ratkaisuun tavoitteenaan 1 miljardin punnan säästöt vuoteen 2016 mennessä. DHL hoitaa tavarantoimitusketjun toiminnasta kokonaisuudessaan mukaan lukien potilaskuljetukset. Ainoastaan tilaaminen on sairaalan henkilökunnan tehtävä. Näin on saatu aikaan toimiva logistinen kokonaisuus. NHS:n mallia ei meillä voi soveltaa sellaisenaan, mutta malli sisältää monia hyviä käytäntöjä, kuten yksiköissä tapahtuvan varastoinnin organisointi. (Kämäräinen 2010) Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikön ja sen kumppaneiden hanke HÄITEK (Häiriötön jakelukuljetus) on tuottanut ja tuottaa kappaletavaran kuljetusten kilpailukykyisen häiriöttömyyden edellytyksiä kehitysmallilla, jossa kuljetusyritykset, kuljettajat sekä laitetoimittajat ovat kuljetuspalvelujen tilaajien ohella vahvasti mukana. HÄITEK toimii kuljetuskentässä ottaen huomioon alan erityispiirteen eli suppliers-carriers-recipients -logistisen ketjun. Tässä hankkeessa voidaan katsoa mallia HÄITEK:in hyviä tuloksia antaneesta toimintamallista. 5. St. Olavs n sairaalan logistiset uudistukset St. Olavs n yliopistosairaalassa Trondheimissa on panostettu sairaalan tilasuunnitteluun ja logistiikkaan. Keskiössä ovat potilaan viihtyvyys ja logististen järjestelmien toimivuus. Sairaalasta onkin tullut yksi johtavista logististen järjestelmien käyttäjistä. Automaattisten järjestelmien käyttöönotto säästää hoitajien työtä sekä kustannuksia. Kuljetukseen käytettävät vihivaunut, postin ja lääkkeiden kuljetukseen käytettävä putkiposti sekä reaaliaikainen työvaatteiden seurantajärjestelmä ovat esimerkkejä logistisista uudistuksista. Uudet järjestelmät edellyttävät kuitenkin toimintatapojen muutosta, joten Trondheimissa panostetaan myös muutoksen johtamiseen. (mm. Terveys ja talous 3/2010) Sairaalan varasto sijaitsee erillisessä rakennuksessa, mistä hoidetaan keskitetysti kaikkien osastojen ja jatkossa myös alueen muiden sairaaloiden materiaalienhallinta. Tuotteiden toimituksessa on panostettu automaattiseen tilaus-toimitusketjuun sekä varastojen ja kuljetusvaunujen standardointiin. Välivarastoista on luovuttu ja toiminta perustuu nopeammalle tavarankierrolle. Varastoinnissa

15 HANKESUUNNITELMA 15 (32) ja tilaamisessa käytetään apuna viivakooditeknologiaa. St. Olavs n sairaalassa materiaalihallinnalla on tavoitteena, ettei hoitohenkilökunnan tarvitse tehdä mitään materiaalilogistiikkaan liittyviä toimia, mikäli niille ei ole lääketieteellisiä perusteita. Myös Nya Ahusin sairaala Akerhusin kaupungissa rakennetaan kokonaan uudestaan. Tämänkin projektin taustalla on toiminnan ja logistiikan tehottomuus sekä hoitohenkilökunnan ajankäytön kohdentuminen muuhun kuin hoitotyöhön. 6. Uppsalan ja Borlängen kokonaislogistiset ratkaisut Ruotsissa viisi maakuntaa (Dalarna, Västmanland, Uppsala, Södermanland ja Örebro) muodostavat niin sanotun viisiapilan, jonka alaisena toimii keskitetty hankintatoimi. Hankintatoimella on sopimus OriolaKD:n kanssa sairaaloiden kulutustarvikkeiden toimittamisesta. OriolaKD:n oma varasto sijaitsee Borlängessa noin 155 km päässä Uppsalan Akademiska Sjukhusetista. Varastoinnin lisäksi OriolaKD tarjoaa tarvikkeiden kuljetuksen, pakkaamisen ja purkamisen asiakaskohtaisesti. Palvelumalleja on kaksi, joista ensimmäisessä tuotteet järjestetään asiakaskohtaisesti ja toimitetaan sairaalan varastoon. Toisessa mallissa KD vastaa koko toimitusketjusta osastoille saakka. Uppsalan sairaalassa KD vastaa kulutustarvikkeiden logistiikan lisäksi neurologisen- ja lastenosastojen varastoista. Sairaalan varastolla KD:n henkilökunta purkaa tuotteet ns. ulkopakkauksista rullakoihin, jotka maakuntien yhteinen palveluorganisaatio kuljettaa osastoille. Sekä KD:n varastoilla, että Uppsalan sairaalassa tuotteet tunnistetaan viivakoodeilla. Hoitajan hakiessa tuotteet varastosta, hän tunnistautuu henkilökortilla ja lukee jokaisen varastosta ottamansa tuotteen viivakoodinlukijalla. Neurologian osastolla kului kolmesta neljään kuukautta nimikkeiden ja hälytysrajojen määrittelyyn. Kriittiset tarvikkeet, jotka eivät saa koskaan loppua on merkitty hyllyjen reunoihin punaisilla tarroilla. Näillä tuotteilla myös hälytysrajat ovat suurempia. Liuoksien ja nesteiden toimituksesta vastaa sairaala-apteekki. Neurologisen osaston kokeilu järjestettiin vuonna 2007 ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Osastokohtaisesti säästettiin hoitajien työaikaa kahden henkilötyövuoden verran. Varastojen eri tarvikeartikkelien määrä putosi yli puolella ja samalla kustannukset pienenivät. Lisäksi tilausvirheet vähenivät, varmuus saatavuudesta kasvoi, osastojen välinen koordinointi parani ja hygieniataso kohentui. Ongelmat liittyivät lähinnä laitteisiin ja ohjelmistoihin. Viivakoodinlukijat hukkasivat tietoja ja tilastotiedostoja ei pystytty avaamaan. Vuosi kokeilun aloittamisesta kukaan osaston henkilökunnasta ei enää haluaisi siirtyä entiseen järjestelmään. 7. Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tukipalvelujen yhteistyöhanke Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki ovat perustaneet tukipalveluiden liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2010 lopussa. Liikelaitoksen on tarkoitus aloittaa tuotantokäytössä vuoden 2012 alusta lähtien. Toimialueisiin kuuluvat välinehuolto, laitoshuolto ja tekstiililogistiikka, ruokapalvelut, kiinteistötekniikka ja ylläpito, logistiikka-, puhelinvaihde ja neuvontapalvelut, tilat sekä investoinnit. Tuke-hankkeen selvitysten perusteella yhdessä toiminen mahdollistaa kustannussäästöjä päällekkäisten toimintojen karsimisella ja tuotannon prosesseja muuttamalla. Uusilla tilaratkaisuilla ja laitteistoilla voidaan lisätä tuotannon volyymiä. Selvitysten perusteella on mahdollista lisätä toimitusvarmuutta niin laadullisesti kuin aikataulullisesti. Toimivammalla prosessien ohjauksella ja omistajuudella kokonaisuuden hallinta ja erikoisosaamisen hyödyntäminen paranee. Merkittäväksi lisäarvoksi mainitaan työvoiman saatavuuden paraneminen, koska Tuke-organisaatiossa Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri eivät enää kilpailisi samoista työntekijöistä, joista on jo nyt joillakin aloilla pulaa.

16 HANKESUUNNITELMA 16 (32) Hankkeessa jako sisäiseen ja ulkoiseen logistiikkaan tapahtuu seuraavasti: ulkoiseen logistiikkaan kuuluvat suoratoimitukset, seudulliset kuljetukset ja seudullinen terminaali. Sisäistä logistiikkaa olisivat keskusvarasto, KYS-terminaali, sisä-kuljetukset sekä lähetti- ja postipalvelut. Esimerkkinä logistiikkapalveluista toimii Harjulan sairaala ja Kuopion pääterveysasema, joissa palvelu kattaisi terminaalitoiminnot, sisäkuljetukset sekä täyttöpalvelun. 8. Pirkanmaa, Tays:n logistiset prosessit ja tilaresurssit vuoteen 2020 Tampereen yliopistollinen sairaala kehittää kiinteistöjen investointistrategiaa ja logistisia prosesseja. Tarkoituksena on saada tilat toimimaan järkevästi ja ratkaista logistiset ongelmat. Tutkimuksessa varastointia ja tuotteiden toimitusta koskevassa osiossa todetaan ongelman olevan toimittajan ja asiakkaan välisessä suhteessa. Toimittajan näkökulmasta toimitusprosessi on kunnossa, mutta asiakkaan eli esimerkiksi osastojen suhteen toiminnassa olisi parannettavaa. Tässäkin yhteydessä esiin nousee hoitohenkilökunnan tilaukseen ja hyllyttämiseen käyttämä aika, joka on poissa perustehtävästä, eli hoitotyöstä. (Paavilainen & Toivonen 2008.) Ratkaisuksi ongelmaan ehdotetaan kaupintavarastointia, jossa varastoinnista vastaa huollon palvelualue. Tässäkin mallissa toimittaja tilaa, kuljettaa ja hyllyttää tarvikkeet osastoilla. Näin ollen kaikki osapuolet voivat keskittyä ydinosaamiseensa, mikä johtaa mm. varastojen pienenemiseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kaupintavarastoinnista on hyviä kokemuksia kuvantamiskeskuksesta. (Paavilainen & Toivonen 2008.) 9. Päijät-Hämeen keskussairaalan logistiikkaselvitys Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa tehtiin syksyllä 2010 selvitys sairaalan logistiikan kehittämisestä. Tässä selvityksessä keskityttiin muun muassa automaattiseen kuljetus- eli vihivaunujärjestelmään, apteekin logistiikkaan sekä materiaalihuollon toimintoihin. Esimerkiksi lääkekeräilyä koskevat automaatiolaskelmat osoittivat lääkekeräilyautomaatin olevan kannattava ratkaisu. (Hyvönen et. al ) Materiaalihuollon osalta toimivimmaksi ratkaisuksi todettiin hyllypalvelumalli, jota tehostetaan varastojen uudelleenorganisoinnilla. Varastojen yhdistämisellä ja organisoinnilla helpotettaisiin nimenomaan tilausprosessia. Toinen tilaamista helpottava tekijä on selvityksen mukaan viivakoodijärjestelmään siirtyminen. Päijät-Hämeen selvityksessä ei muista selvityksistä poiketen nähdä varastojen pääoman pienevän. Hyllypalvelumalliin sopivia tuotteita ovat keskusvaraston tuotteet sekä hoitotarvikevaraston kulutustavarat. Myös apteekin liuokset ja perusvalikoiman lääkkeet olisivat mahdollisia hyllypalvelumallin tuotteita. Hoitotarvikevaraston erikoistuotteet ovat välinehuoltajan vastuulla. (Hyvönen et. al ) Päijät-Hämeessä on kehitetty yhdessä Lahden kaupungin kanssa matkalaskutusta ja matkasuunnittelua. Osapuolilla on käytössään BasWare TEM -matkahallintaratkaisu, jolla on mahdollista automatisoida matkasuunnittelua ja matkalaskujen käsittelyprosessia. 10. HUS-Logistiikka liikelaitos, hoito- ja yleistarvikkeiden täyttöpalvelu Vierailimme huhtikuussa 2011 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin logistisista toiminnoista huolehtivassa liikelaitoksessa Helsingin Meilahdessa. HUS-Logistiikka tarjoaa hoito- ja yleistarvikkeiden täyttöpalvelua sairaanhoitopiirin yksiköihin. Täyttöpalvelun käyttöönotto tapahtui 2007 ja sen laajeneminen yksiköihin on ollut nopeaa. Jo vuoden 2008 aikana palvelua toteutettiin viidessätoista yksikössä ja tällä hetkellä palvelu on laajentunut kattamaan 69 eri yksikköä. Täyttöpalvelu sisältää tilaus-toimitusketjun kaikki toiminnot. Tilattavista tuotteista lopullisen päätöksen tekee asiakas mutta HUS-Logistiikka sopii asiakkaan kanssa tilattavien tuotteiden hälytys-

17 HANKESUUNNITELMA 17 (32) ja tilausmäärät kulutusmääräraporttien perusteella. Varsinaisen tilauksen yksiköissä tekee HUS- Logistiikan henkilökunta viivakooditeknologiaa hyödyntäen. He myös hyllyttävät tuotteet ja vastaavat varastojen siisteydestä. Täyttöpalvelun tuottamia hyötyjä on useita. Palvelu vähentää käyttövarastoon sitoutuneen pääoman määrää ja vapauttaa asiakkaan hoitamaan omia tehtäviään. Varastoitavat tuotteet vievät vähemmän tilaa ja varastojen jatkuvan seurannan vuoksi tuotevalikoimat ja tuotteiden määrät seuraavat yksiköiden tarvetta. Lisäksi tuotteiden palauttaminen ja epäkuranttius vähenevät. Siistit varastot ovat myös helppokäyttöisiä hoitohenkilökunnalle. Täyttöpalvelun onnistumiselle on tärkeää asiakkaan kulutusvarastojen tilojen suunnittelu, jolloin valitaan hyllyratkaisut ja määritetään tuotteet sekä hälytys- ja tilausmäärät yhteistyössä yksiköiden henkilökunnan kanssa. HUS-logistiikan täyttöpalvelun suurin ongelma onkin ollut vähäinen mahdollisuus vaikuttaa osastovarastojen tilasuunnitteluun. 5 Projektin tehtävät ja niiden aikataulu 5.1 Tehtävät Tehtävä 1. Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät Kuvaus: - Yksikkömateriaalinhallinnan kehittäminen ja tarjoaminen muihin yksiköihin - Varastoinnin ja varastointistandardien kehittäminen - Materiaalien tilausprosessien kehittäminen - Tekniikan käyttöönotto tilausprosessissa ja varastojen hallinnassa - Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioissa - Tilankäyttösuunnittelu uuden toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 6. Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen 8. Logistiikkakeskusselvitys Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö, 2 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Materiaalityöntekijä 1, 18 htkk - Materiaalityöntekijä 2, 18 htkk - Materiaalityöntekijä 3, 18 htkk - Tutkija, Henna Paananen Oulun yliopisto, 11 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen, Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 3 htkk / Professori, Oulun yliopisto 1 htkk / Työmäärä: Aikataulu: Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 71 htkk 1-18 kk

18 HANKESUUNNITELMA 18 (32) Laiteostot: Luettelo tehtävän vaatimista laiteostoista ja niiden hinnoista: Viivakoodinlukijat 10 kpl, yhteensä Matkat: Tulos: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Tutustumismatkat Suomessa, Tutustumismatkat Ulkomailla (Ruotsi, Norja, Hollanti) Kehittäjien matkat Yöpymiset, Yhteensä matkat + yöpymiset Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: - Tulos 1, Työ kohdistuu ydinosaamiseen - Tulos 2, Yksikkömateriaalinhallinta käytössä mahdollisimman monessa yksikössä - Tulos 3, Varastot on standardoitu ja tarvittava teknologia on otettu käyttöön - Tulos 4, Tilausprosessit ovat selkeitä ja ajanmukaisia Tehtävä 2. Yksikkövälinehuolto Kuvaus: - Yksikkövälinehuollon toimintamallin kehittäminen ja palvelun tarjoaminen yksiköihin - Tilausprosessien kehittäminen hoitotarvikkeiden osalta - Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioissa - Toimintamallin juurruttaminen - Tilankäyttösuunnittelu uuden toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 1. Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät, 6. Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen Niko Säynäjäkangas, sairaanhoitaja, 13 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Välinehuoltaja N, 13 htkk - Tutkija, Henna Paananen, Oulun yliopisto, 7 htkk - Tutkija, Anna Melander, tila- ja rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 6 htkk / Professori, Oulun yo, työtieteen yksikkö, 1 htkk / Työmäärä: Aikataulu: 6-18 Laiteostot: Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 40 htkk Luettelo tehtävän vaatimista laiteostoista ja niiden hinnoista: Laite1, X (poista rivi, jos tehtävään ei kohdistu laiteostoja)

19 HANKESUUNNITELMA 19 (32) Matkat: Tulos: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Tutustumismatkat Suomessa 2000 Kehittäjän matkat 1000 Yöpymiset 1000 Yhteensä matkat + yöpymiset 4000 Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: - Tulos 1, Työn kohdistuminen ydinosaamiseen - Tulos 2, Yksikkövälinehuollon palvelut käytössä useissa yksiköissä - Tulos 3, Hoitotarvikkeiden tilausprosessi selkeä ja ajanmukainen Tehtävä 3. Yksikköfarmasia Kuvaus: - Yksikköfarmasian toimintamallin kehittäminen ja palvelun tarjoaminen yksiköihin - Lääkehoitotiimien perustaminen Lapin keskussairaalaan - Potilasturvallisuuden, erityisesti lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen yksikköfarmasian keinoin - Selvitetään lääkehoitoon liittyvien palveluiden tarjoaminen keskussairaaloista perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköihin - Tilausprosessien kehittäminen lääkehuollon osalta - Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti kohdeorganisaatioissa - Tilankäyttösuunnittelu uuden toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 1) Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät 6) Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen Leena Laine, sairaala-apteekkari, 1 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Pirkko Mämmi, farmaseutti, 12 htkk - Sairaanhoitaja, lääkehoitotiimi, 12 htkk - Tutkija, Henna Paananen, Oulun yliopisto 7 htkk - Tutkija, Anna Melander, tila- ja rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto, 3 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto- yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 6 htkk / Professori, Oulun yo, työtieteen yksikkö, 1 htkk / Työmäärä: Aikataulu: Laiteostot: Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 39 htkk Luettelo tehtävän vaatimista laiteostoista ja niiden hinnoista: Lääkejakelulaite tms., X

20 HANKESUUNNITELMA 20 (32) Matkat: Tulos: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Tutustumismatkat Suomessa Tutustumismatkat Ulkomaille (Ruotsi, Hollanti) Yöpymiset Yhteensä matkat + yöpymiset Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: - Tulos 1, Työ kohdistuu ydinosaamiseen - Tulos 2, Yksikköfarmasia käytössä useissa yksiköissä - Tulos 3, Lääkehoitotiimien toimintamalli - Tulos 4, Lääkehoitotiimit perustettu kaikkiin yksikköfarmasiaa käyttäviin yksiköihin - Tulos 5, Lääkkeiden tilausprosessi selkeä ja ajanmukainen - Tulos 6, Parantunut potilasturvallisuus Tehtävä 4. Muut hoitoa tukevat palvelut Kuvaus: - Liinavaatehuollon toimintamallin kehittäminen, palvelun tarjoaminen yksiköihin, käyttöönotto ja juurruttaminen - Ruokahuollon toimintamallin kehittäminen, palvelun tarjoaminen yksiköihin, käyttöönotto ja juurruttaminen - Laitoshuollon toimintamallin kehittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen - Muiden työnjakoon liittyvien palvelujen toiminnan kehittäminen (ml. käyttöönotto ja juurruttaminen) ydinosaamista tukevaksi. Sisältää: Tekniikka, hallinto, talous, tietohallinto - Tilankäyttösuunnittelu uusien toimintamallin johdosta Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: 1. Yksikkömateriaalinhallinta, varastointi ja tekniset järjestelmät, 5. Materiaalikuljetukset, sisäinen ja ulkoinen, 7. Logistiikkakeskusselvitys Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö, 1 htkk Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Kehittäjä 1, liinavaatehuolto, 3 htkk - Kehittäjä 2, ruokahuolto, 3 htkk - Kehittäjä 3, laitoshuolto, 3 htkk - Kehittäjä 4, muut tukipalvelut, 3 htkk - Tutkija, Henna Paananen, Oulun yliopisto 7 htkk - Tutkija, Anna Melander, Aalto-yliopisto, tila- ja rakennussuunnittelu, 3 htkk - Tutkija, Paulus Torkki, Aalto- yliopisto, 3 htkk - Professori, Seppo Väyrynen Oulun yliopisto 1 htkk Alihankintaostot: Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö, 11 htkk / Aalto yliopisto, 3 htkk / Professori, Oulun yo, työtieteen yksikkö, 1 htkk /

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu 25.5.2016 n.n Älypuhelin ja mobiilisovellus tehokkaan toiminnan mahdollistajana SBM-teknologiaan perustuva Potku-sovellus otettu

Lisätiedot

TUKI-palvelut tulevaisuudessa

TUKI-palvelut tulevaisuudessa TUKI-palvelut tulevaisuudessa en piirretty viiva Päätösseminaari 6.9.2011 Tampere-talo projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Esityksen sisältö Mitä tukipalvelut ovat? Kuka tuottaa tukipalveluita? TUKI

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto Lapin shp:n alueen etäisyydet: LKS Ranua tk 80 km LKS Posio tk 130 km LKS Salla tk 150 km LKS Muonio tk 230 km LKS Utsjoki tk 450 km LKS sairaala-apteekki 1/2

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm:

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: Arviointikriteerit/ohjeet ei yhtään kokemusta tehtävästä 0 noviisi, uusi tehtävässä 1 kohtuullinen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Terveys ja Talous- päivät

Terveys ja Talous- päivät Moniosaajat sairaalassa tukipalvelua paremmin Terveys ja Talous- päivät 15.9.2016 Tuija Paldanius Sisältö Servicasta lyhyesti strateginen hanke sairaalan monipalvelu tavoitteet keinot alustavat tulokset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET Asiakas Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hankintatoimisto Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 1 1.1 Selitteet... 1 2 Käyttötapaus: Päiväkirurgia

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Lapin sairaanhoitopiiri

Valtuustoseminaari Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 15.6.2016 Lapin sairaanhoitopiiri Tavoitteet Valitut kehittämiskohteet Terveystaloustieteellinen viitekehys tuottavuuteen tai tehokkuuteen Terveydenhuollossa tuottavuustarkastelu voidaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SERVICA. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Nina Rokkila, Merja Miettinen

SERVICA. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Nina Rokkila, Merja Miettinen SERVICA Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Nina Rokkila, Merja Miettinen FAKTAT Palvelutuotanto alkoi 1.1.2012 Omistajat Kuopion kaupunki (pääomistaja) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (7) 352 Helsingin kaupungin kiireettömien potilaskuljetusten siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2016-011806

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Outi Kalske/ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Outi Kalske/ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri UPK logistiikkaseminaari / Hki Airport Congress 25.9.2013 Logistiikkaa tulevaisuuden sairaalassa Outi Kalske VSSHP/ Hallintokeskus/ Hankinta- ja logistiikkapalvelut 1 Talouden suuri haaste julkisessa SoTessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymässä

Materiaalitehokkuus Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymässä Materiaalitehokkuus Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymässä Kuntien materiaalitehokkuus 7.5.2013 Organisaatio Tukipalvelukeskus (sis. turvallisuusyksikön) Henkilöstöpalvelut Huoltopalvelut (sis.

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS

LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS 1 (5) LIITE 1 HELSINGIN KAUPUNKI LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS HUS-Apteekin toimittaa lääkkeitä ja lääkkeisiin rinnastettavia

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

HUS hankinta- ja logistiikka Katsaus Hus-Logistiikka, toimitusjohtaja Markku Laakso

HUS hankinta- ja logistiikka Katsaus Hus-Logistiikka, toimitusjohtaja Markku Laakso HUS hankinta- ja logistiikka Katsaus 1981-2016 Hus-Logistiikka, toimitusjohtaja Markku Laakso HYKS hankinta- ja logistiikka; keskitettiin Vuonna 1981 Hyks yhtymähallintoon hankintatoimiston toimistopäälliköksi

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuopion kauppakamari 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Saario/Keskuskauppakamari 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot