RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI"

Transkriptio

1 RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI Toukokuu 1999

2

3 ESIPUHE Liikennetelematiikka on tärkein yksittäinen liikenteen alueen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä lähivuosina tietoyhteiskunta-suomessa. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joissa kehitetään liikennetelematiikan osa-alueita. Kehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko hajanaista ja järjestelmien toteutus on ollut hidasta. Kehitystä on erityisesti hidastanut tietoinfrastruktuurin puute, vaikka maamme teleinfrastruktuuri onkin maailman huippua. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen on vuosina toteutettavan TETRAohjelman yksi osa-alue, jonka yleisinä tavoitteina on: Tunnistus ja tavaraerien sekä niihin liittyvien tietojen yhteenliittäminen Tavaratoimitusten tunnistamismenetelmien ja -periaatteiden kehittäminen ja käyttöönotto Tavaraerän ja sitä koskevien tietojen yhteenliittäminen Paikka-, aika-, toimituserä-, lasti-, kuljetus- tai yksiköintiväline-, kuljetusolosuhde- ja vauriotietojen saaminen toiminnan hallintajärjestelmien käyttöön Suoritetun ro-ro-alusten elektronista lastaussuunnittelua käsittelevän selvityksen tuloksena saatiin perusta suositukseksi yleiseksi lastinsuunnittelujärjestelmäksi. Järjestelmää voidaan saatujen tulosten pohjalta kehittää sekä suunnitella yksityiskohtien ja teknisten ratkaisujen osalta edelleen siten, että järjestelmän toteutus sovellustasolla on mahdollista. Selvityksen ovat tehneet Seppo Holmberg ja Jani Tikkanen EP-Logistics Oy:stä. Varustamojen, ahtaajien sekä laitevalmistajien asiantuntijoita on kuultu työn eri vaiheissa. Työ aloitettiin ja saatiin valmiiksi

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...9 TERMINOLOGIA YHTEENVETO Lastaussuunnittelujärjestelmän sisältö Tehtäväjako JOHDANTO Yleistä Tavoite LASTAUSSUUNNITTELU LÄHTÖTIETOJEN KERUU JA ANALYSOINTI Käytössä olevat suunnittelujärjestelmät alustyypeittäin Konttialukset Irtolastialukset Monitoimialukset Ro-ro-sovellusten erityisvaatimukset Ro-ro-alusten vakavuus Lastitilat Käyttöä rajoittavat ja säätelevät kansalliset, kansainväliset sopimukset ja määräykset Vaarallisten aineiden kuljetusten vaatimukset TIETOJÄRJESTELMIEN EDELLYTYKSET JA KEHITYSTARPEET LASTIPLAANIN TIETOKONEAVUSTEISEN SUUNNITTELUN KÄYTTÖÖNOTOLLE Yleistä Lastisanomien tarve Baplie Movins Muut LASTAUSSUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE JA RAJAUKSET Yleistä Järjestelmäkomponentit

5 6.3 Lastin sijaintipaikan määrittelyyn liittyvät osoitteistovaihtoehdot aluksella Suhteellinen sijainti Absoluuttinen sijainti Aluksen rakenteisiin perustuva koordinaatisto LASTAUSSUUNNITTELUN SISÄLTÄMÄ INFORMAATIO SEKÄ TARVITTAVA TARKKUUSTASO JA TIEDONVÄLITYSMUOTO ERI OSAPUOLTEN TARPEISIIN Laivaaja Vastaanottaja Laivaajan ja vastaanottajan huolitsija Maakuljetusoperaattori Satamaoperaattori Satamalaitos Varustamo, meklari ja agentti Viranomaiset TAVOITEJÄRJESTELMÄN HAHMOTTAMINEN Toteutustasot Perusjärjestelmä taso Kehittynyt järjestelmä taso Tavoitejärjestelmä taso Käyttöliittymien periaatteellinen rakenne Toiminnallisen kokonaisuuden hahmottelu JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET Jatkotoimenpide-ehdotukset Kehitysprosessin kulku KIRJALLISUUS JA HAASTATTELUT

6 TERMINOLOGIA Ahtaaja, (satamaoperaattori), tavaran fyysiseen käsittelyyn ja siihen liittyviin logistisiin palveluihin erikoistunut, satama-alueella toimiva yritys. Aika-avisointi, varustamon, operaattorin tai vastaavan suorittama toimenpide laivausasiakirjoissa määritellyn vastaanottajan tai hänen edustajan tiedottamiseksi lastin saapumisajankohdasta. Automatisointi, toistuva koneen tai muun laitteen suorittama toiminto, jonka operointi, ohjaus ja valvonta perustuvat laitteen omaan logiikkaan ja tunnistimien antamiin viesteihin ilman ihmisen vaikutusta. Automaatioaste määräytyy sen mukaan, missä määrin koneen tai laitteen toimintaan puututaan ulkopuolelta. EDI, Organisaatioiden Välinen elektronisesti tapahtuva Tiedonsiirto. Extranet, Intranet-toteutuksen laajennus, johon on laadittu osiot business-to-business asiakkaille, alihankkijoille tai muille yhteistyökumppaneille. Jaettu tieto voi olla joko ainoastaan yhteistyöyritysten tai vaihtoehtoisesti kaikkien saatavilla. Internet, (verkkojen verkko) maailmanlaajuinen tietoverkkojen yhteenliittymä, jota määrittävät muun muassa TCP/IP määrittelyt - FTP-, Telnet- ja SMTP -protokollat. Intranet, toimijan sisäinen tietoverkko. Internet- ja erityisesti WWW-välinein toteutettu yhteisön sisäisen tiedon (yritys-työntekijä ja työtekijä-työntekijä) jakelu- ja hallintajärjestelmä. Kasetti, Siirtovaunulla liikuteltava pyörätön lastialusta. Kontti, (container), 10, 20, 30, 40 tai 45 pitkä, standardin mukaan metallista valmistettu tukeva alusta, joka kansainvälisen tyyppimerkinnän mukaan varustetaan päädyillä, laidoilla, katolla, jäähdytyskoneistolla jne. Kontin suurin sallittu kuormitus sekä kulmissa sijaitsevien nostokohtien mitoitus sekä tunnistamiseen käytetyt numero- ja kirjainsarjat määräytyvät myös kansainvälisen kaavan mukaisesti. Lastaussuunnittelu, prosessi, jonka tarkoituksena on tapauskohtaisten optimiohjeiden luominen fyysiselle tavaran käsittelylle aluksen ja satamaterminaalin välillä kulloisenkin matkan turvallisuusmääräykset huomioon ottaen. Tuloksena toimijoiden käyttöön saadaan lastiplaani. Lastaussuunnittelujärjestelmä, tässä yhteydessä merkitykseltään laajempi kokonaisuus kuin se, jonka perinteinen lastaussuunnitteluprosessi muodostaa. Järjestelmä pitää sisällään terminaalin toiminnanohjaussovelluksen, joka kommunikoi elektronisesti laivan lastaussuunnitteluja vakavuusohjelman kanssa. Lisäksi järjestelmään kuuluu tietoliikenneyhteydet useisiin toimijoihin niin tietojen saamiseksi kuin edelleen välittämiseksikin. Lastiobjekti, yksittäinen tuote, joka voi olla osana suurempaa kokonaisuutta eli kuljetuspakkausta tai lastiyksikköä. Lastisanoma, tietojen siirrossa käyttäjän kannalta loogisesti yhteenkuuluva tietojakso, esimerkiksi yksittäinen viesti koskien aluksen lastia tai toimintaohjeita. Lauttavaunu, terminaalitraktorilla vedettävä pyörällinen lastialusta. 12

7 Manifesti, manifestilla tarkoitetaan aluksen lastiluetteloa, joka kattaa tavaraerät aluksen yhden lähtö- ja määräsataman välillä. Paikannus, lastin, yksikön työkoneen tai muun vastaavan objektin sijainnin määrittäminen satama-alueella erilaisia seurantatekniikoita hyödyntäen. Peräportti, laivan rakenteisiin kuuluva saranoitu silta, jonka avulla ro-ro-alus yhdistetään laituriin. Rajapinta, Kahden tai useamman yhteistoiminnassa olevan yhteisön laitteiden, järjestelmien tai ohjelmien välinen yhtymäkohta (tiedonsiirtoa varten) ja sopimus yhteistoiminnan osapuolille asettamista vaatimuksista. Ohjelmien välinen liitäntä määrittelee niiden toisilleen välittämät tiedot sekä niiden muodon ja järjestyksen. Ro-ro-alus, (roll on-roll off), lasti ajetaan tai valmiit yksiköt vedetään terminaalitraktoreiden avulla laivasta / laivaan, esimerkiksi peräportin kautta. Satamamaksu, satamanpitäjän perimiä alus-, tavara- ja jätehuoltomaksuja. Short-Sea Shipping, vastakohta valtamerikuljetuksille, sisältää lyhyen matkan syöttöliikenteen, tyypillistä esim. Suomen ja ulkomaiden välisille merikuljetuksille. Sivuportti, (side door, sido), laivan sivuportin kautta tapahtuva lastinkäsittely. Yleensä roroaluksen oikeassa kyljessä oleva rakenne, jonka kautta suoritetaan osa aluksen lastauksesta. Storo, (stowable roll on-roll off), lastinkäsittelymenetelmä, jossa lasti vedetään terminaalitraktorien ja perävaunujen avulla laivaan, puretaan trukilla perävaunulta ja sijoitetaan aluksen kannelle. Telematiikka, termi, jolla tarkoitetaan tietoverkkoja hyödyntävää tietokonevälitteistä viestintää. Se koostuu tietokonejärjestelmästä, tietoliikennejärjestelmästä sekä niiden varaan rakennetuista palveluista. Terminaali, paikka tai varasto, jossa tapahtuu tuotteiden pakkausta, lajittelua, uudelleenlastausta sekä yksiköintiä ja tarvittavaa lyhytaikaista varastointia kuljetustapahtumien välillä. Tietojärjestelmä, työnkuvausten, ohjelma- ja laiteteknisten ratkaisuiden kokoonpano, joka toteuttaa yrityksen tietojenkäsittelyn edellyttämät toimintaympäristöt. Tiedot ja niiden käsittelysäännöt ovat oleellisin osa tietojärjestelmää, jolloin voidaan puhua myös liiketoimintatai toiminnanohjausjärjestelmästä. Tietokanta, tietokanta muodostuu tietueista. Tietueita voidaan lisätä, muuttaa ja poistaa. Tietokannasta voidaan poimia tietoja tietueiden avainarvojen avulla erilaisten hakurutiinien avulla. Tietoturvallisuus, tietoriskien hallinta poistamalla ne tai optimoimalla niistä koituvia haittoja. Tietojen suojaus ja varmistus sekä elektronisen tiedonsiirron turvaaminen teknisesti. Tietoverkko, tietoverkko muodostuu toisiinsa liitetyistä tietokoneista ja niitä yhdistävistä tiedonsiirtoväylistä. Tunnistaminen, Lastiobjektin tai muun kohteen identifiointi esimerkiksi lukemalla lukulaitteen avulla siihen kiinnitetty tunniste ja luetun tiedon edelleen välittäminen jatkoprosessointia varten. Tunnistamisfunktio voi sisältyä myös paikannusjärjestelmään. 13

8 1 YHTEENVETO Lastaussuunnittelu on yksinkertaisimmillaan prosessi, jonka tavoitteena on tapauskohtaisten optimiohjeiden luominen fyysiselle tavaran käsittelylle aluksen ja satamaterminaalin välillä. Lastaussuunnittelua ohjaavat aluksen operointiin ja runkorasituksiin sekä vastuukysymyksiin liittyvät asiat. Lastaussuunnittelujärjestelmällä tarkoitetaan tässä selvityksessä laajempaa kokonaisuutta kuin se, jonka perinteinen varustamokeskeinen lastaussuunnitteluprosessi muodostaa. Järjestelmä pitää sisällään terminaalin toiminnanohjaussovelluksen, joka kommunikoi elektronisesti laivan lastaussuunnittelu- ja vakavuusohjelman kanssa. Lisäksi järjestelmään kuuluu tietoliikenneyhteydet useisiin toimijoihin niin tietojen saamiseksi kuin edelleen välittämiseksikin. 1.1 Lastaussuunnittelujärjestelmän sisältö Ro-ro-alusten lastaussuunnittelujärjestelmien kehittämisen ja toteuttamisen kannalta olisi tärkeää ratkaista tapauskohtaisesti kaksi asiakokonaisuutta: Eri tyyppisten ro-ro-sovellusten vaatimukset lastin yksiselitteisen sekä tarkan sijainnin määrittämisen ja käytettävän tekniikan suhteen Elektroniseen tiedonsiirtoon tarvittavien rajapintojen harmonisointi sovellusten, tietokantojen sekä organisaatioiden välillä LAIVAAJA LASTIN YKSILÖINTI HUOLITSIJA MEKLARI AGENTS VARUSTAMO LASTAUS- LISTA KV. LASTAUSOHJEET IMO YM. LASTAUSOHJE LASTIPLAANI PAIKKATIETO ALUS- TIEDOT ANTARES MITAT TUNNISTUS TERMINAALIJÄRJESTELMÄ VARASTO HALLINTO LASTAUSSUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ TYÖMÄÄRÄYS VAKAVUUS- TARKASTELU TOIMIJOITA LAIVAAJA AHTAAJA (OPERAATTORI) VARUSTAMO TULLI SATAMALAITOS MKL VASTAANOTTAJA TIETOLIIKENNE AUTOM. TUNNISTUS AUTOM. PAIKANNUS TOTEUTUNUT LASTAUS- SUUNNITELMA MÄÄRÄSATAMA TULLI MANIFESTI ALUSILMOITUS SATAMALAITOS VAARALLISET AINEET MKL VAARALLISET AINEET VASTAANOTTAJA Kuva 1 Lastaussuunnittelujärjestelmän rakenne 14

9 Yllä mainittuihin asiakokonaisuuksiin sisältyy, tai niistä seuraa, lähestulkoon kaikki muut lastaussuunnitteluun liittyvät näkökohdat. Keskeisiä asiakokonaisuuksia on käsitelty seuraavissa kohdissa. Lastin sijaintipaikan määrittäminen Lähtökohtana lastien sijainnin ilmoittamiselle on tarve hyödyntää kyseistä tietoa muissa vaiheissa prosessia. Ilman yksiselitteistä tapaa ilmaista kunkin objektin paikka aluksella ei saavuteta tavoitteita, joita lastaussuunnitelman tietosisällön elektroniselle hyödyntämiselle asetetaan. Sijaintipaikan ilmoittamistarkkuus aluksella olisi oltava riittävä rasitus- ja vakavuuslaskentasovellusten käyttöön Lastauksen ennakkosuunnittelun toteuttaminen edellyttää lastin tarkkaa kohdistamista lastioperoinnin yhteydessä Lastin täsmällisen sijaintitiedon edut mm. tarkan aikaavisoinnin ja IMO-vaatimusten muodossa Yksiköiden sijainti on kyettävä raportoimaan myös silloin, kun yksikkö vedetään paikoilleen esim. Rekan omalla paikannuslaitteettomalla veturilla Lastin paikan määrittämiseen aluksella on olemassa useita eri vaihtoehtoja, joista mainittakoon: Sateliitti- ja majakkakonseptit Inertia-paikannusjärjestelmät Suhteellinen, osittain aluksen koordinaatistoon ja järjestyslukuihin perustuva, matemaattinen lähestymistapa Maamerkit ja esim. kameranäkö Edelisten yhdistelmät sekä niihin kuuluvat suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmät Lastien tunnistaminen ja yksilöinti lastauksen / purkauksen yhteydessä on keskeisessä asemassa informaation käytettävyyttä silmällä pitäen. Kyseinen osakokonaisuus on mahdollista toteuttaa manuaalisesti tai automaattisesti. Se voi perustua paikannustiedon loogiseen hyödyntämiseen tietojärjestelmän sisällä, tai asia voidaan järjestää siihen soveltuvalla tunnistamisteknologialla (viivakoodit, tagit, kamerateknologiat jne.). Ro-ro-sovellusten moninaisilla variaatioilla on sijaintipaikan suhteen tietyn tyyppiset toimijakohtaiset vaatimuksensa. Esimerkkinä käytettäköön metsäteollisuustuotteiden Storolaivausten yksilöintiin tarvittavaa tietoa. Varustamoille riittää tilauseräkohtainen paino- ja lukumäärätieto. Laivaaja vastaanottaja-akselilla on kuitenkin tavoitteita tarkempaan lastin yksilöintiin lastaussuunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Seurauksena olisi nykymenetelmillä 15

10 osittainen tavarakäsittelyn hidastuminen satamassa ja väistämätön kustannustason jonkin asteinen kasvu. Riippumatta valitusta paikannusmenetelmästä ja sijainnin ilmoittamistavasta olisi otettava huomioon tulostuvan sijaintidatan yhdenmukaisuus eri toimijoiden käyttöön. Keskeistä on sijaintipaikan yksiselitteinen kuvaus siten, että tietokone ja ihminen pystyvät sen hahmottamaan. Aluksen lastioperointi tapahtuu satamassa, joten käytettävä toimintamalli tukeutunee terminaalissa olevaan systeemiin tai vaihtoehtoisesti varustamokohtaisiin järjestelmiin. Merikuljetusputken molemmissa päätepisteissä olisi toteutettava yhteneväiset kokonaisuudet. Tietojärjestelmä- ja sovellusintegraatio Itämeren ro-ro-liikenne on usein kahden tai kolmen sataman välistä säännöllistä ja vakiintunutta linjaliikennettä. Lastaussuunnitteluprosessin ydinryhmän (varustamo, laiva, operaattori) osalta edellytettäisiin toteutusvaiheessa menetelmien ja järjestelmien yhdenmukaistamista toiminta-alueella. Tämä ei tarkoita esimerkiksi saman toiminnanohjausjärjestelmän hankkimista. Kyse on paremminkin tiettyjen toimintojen suorittamisesta sovittujen rakenteiden ja menetelmien mukaan. Esimerkiksi lastauksen sijoittelun suunnittelu ja integrointi aluksen rasitus- ja vakavuuslaskelmiin yms. olisivat harmonisoitu terminaali- sekä varustamokohtaisesti. Jokainen toimija käyttäisi edelleen omaa, parhaaksi katsomaansa sovelluskokonaisuutta, mutta kommunikointi muiden sidosryhmien kanssa olisi yhdenmukaistamisen kulmakivi. Toimijakohtaisten tieto- ja ohjausjärjestelmien yhteensovittaminen olisi lastauksen suunnittelusta saatavan informaation jatkojalostamisen ja käytön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Osallistujille tämä tarkoittaisi vakiostrukturoidun, esimerkiksi UN/EDIFACT-perusteisen tiedonvälityksen hyödyntämistä. Järjestelmän toteutukseen vaaditaan laajamittainen osallistuminen ja sitoutuminen eri toimijoilta. Tältä kannalta extranet-ratkaisut näyttäisivät tällä hetkellä olevan eräs potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Ne mahdollistaisivat pientenkin, satunnaisesti mukanaolevien yritysten osallistumisen, kun järjestelmän kokonaisvastuullisesta ylläpidosta ja kehityksestä vastaisi jokin muu toimija. Lastaussuunnittelun informaatiosisällön käytettävyys hierarkian ja toimintapolitiikan mukaan on perustana kokonaisjärjestelmälle. Vaikutukset kohdistuvat tietoliikenteen turvallisuuteen. Nykyteknologialla on täysin mahdollista suorittaa luotettavien tietoturvaohjelmistojen sulauttaminen osaksi elektronista tiedonsiirtoa, jolloin salaus- sekä avausfunktiot toimivat läpinäkyvästi osana kokonaisuutta. Aiheeseen lukeutuu myös ainoastaan tarpeellisen tiedon yhdistäminen lastin liikkeisiin kuljetusputken aikana. Tarvittava lisäinformaatio saadaan kussakin vaiheessa hajautetuista taustajärjestelmistä, mikäli käyttäjällä on siihen oikeus. Lastauksen suunnittelu- ja operointiprosessi olisi ymmärrettävä iteratiivisena tapahtumasarjana. Muutokset ennakkosuunnitelmaan sekä mahdolliset eroavaisuudet toteutumassa ovat todennäköisiä. Suunnittelusovellukset rakentuisivat ideaalitilanteessa siten, että objekteja voidaan lisätä ja poistaa sekä lastia koskevia tietoja olisi mahdollista muuttaa muiden järjestelmien mukautuessa reaaliaikaisesti muuttuneeseen tilanteeseen. 16

11 1.2 Tehtäväjako Vastuukysymykset lastiplaanin ja lastioperoinnin suhteen ovat tällä hetkellä selkeät: alus miehistöineen vastaa viimekädessä merikelpoisuudesta ja turvallisuusnäkökohdista. Seurauksena ovat mahdolliset muutokset maaorganisaatioissa tehtäviin ennakkosuunnitelmiin lastien sijoittelun suhteen. Sulautetuissa sovelluksissa ja yhdenmukaisissa tietojärjestelmissä roolijako ei välttämättä ole kovinkaan selkeä. Luontevaa olisikin siirtää nykyisin maapuolella tehtäviä suunnittelutoimintoja aluksella suoritettaviksi. Skenaariossa koko lastaussuunnittelu kaikkine vaiheineen toteutettaisiin aluksella tietyn likimääräisen maapuolen arvion perusteella. Alus välittäisi suunnitelman eteenpäin muille toimijoille ja lastioperointi suoritettaisiin selkeästi aluksen toiveiden mukaan. Selkeässä, lastikoostumukseltaan usein homogeenisessa liikenteessä kyseinen järjestely olisi mahdollista toteuttaa ja saavutettavat hyödyt rationalisoinneista saattaisivat olla merkittävät. Alusten lastaus- ja purkaustoimintaan liittyy kiinteästi satamakohtaisen terminaalityöskentelyn suunnittelu ja ohjaus. Operaattorin ja varustamon toiminnanohjausjärjestelmät olisi tavoitteiden mukaisesti saatettava nykyistä lähempään yhteistoimintaan. Ainoastaan molempien toimijoiden erityisvaatimusten huomioon ottamisella mahdollistetaan fyysisen tavarankäsittelyn joustavuus ja dynaamisuus muuttuvissa olosuhteissa. Ei ole täysin yksiselitteistä kumman osapuolen järjestelmä loppujen lopuksi ohjaa koko tapahtumaketjua. On myös mahdollista pyrkiä kohti eräiden valtamerivarustamojen toimintamallia, jossa toiminnallisesti katsoen maapuolta ei pystytä erottamaan laivapuolesta. Vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin lukeutuvat myös laivaajien erityisvaatimukset koskien lastausjärjestystä ja siihen liittyviä näkökohtia. Nykyisin lastaussuunnittelu käynnistyy jo viikkoa ennen suunniteltua laivausajankohtaa, joskus aikaisemminkin. Lähtökohtana on laivaajien ja varustamojen ennusteet liikennemääristä kullekin lähdölle. Seurauksena onkin ajateltavissa tilanne, jossa laivaajat varaisivat varustamon ja operaattorin tietojärjestelmistä lasteilleen tietyt tarkat alueet alukselta ja terminaalista valintansa mukaan. Vastuu lastauksen suunnittelusta ja lastioperoinnin tahdistamisesta siirtyisi osittain laivaajille, joiden tietotaso prosessin etenemisestä parantuisi nykyisestä. Maltillisemmassa vaihtoehdossa laivaajat toimittaisivat nykyistä tarkemmat ennakkosuunnitelmat lastinkäsittelystä, puuttumatta satamaympäristön tilankäyttöön tai vastaavaan. Perinteistä roolijakoa ja vastuukysymyksiä tulisi voida tarkastella uudelleen elektronisen lastaussuunnittelujärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. 17

12 2 JOHDANTO 2.1 Yleistä Merikuljetusten lastaussuunnittelulla tarkoitetaan yleensä niitä toimintoja, jotka liittyvät tiettyyn alukseen osoitetun tavaran sijoitteluun, plaanaamiseen, alukseen etukäteen niin, että sen lastitilat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja että alus täyttää satamasta lähtiessään merenkulun turvallisuusmääräykset myös lastin määrän ja sijoittelun osalta. Lastaussuunnittelu on perinteisesti aluskeskeinen prosessi, jossa aluksen päälliköllä on viimeinen sana niin lastin sijoittelussa kuin sen määrässäkin. Lastaussuunnitelma konkretisoi ohjeet ja lastausjärjestyksen, joita alus haluaa lastauksen suorittavan organisaation, ahtaajan/satamaoperaattorin noudattavan. Käytännön syistä alustava lastaussuunnitelma laaditaan usein jo ennen laivan saapumista varustamon satamaorganisaation tai varustamon satamaedustajan toimesta. Alustava suunnitelma hyväksytetään sitten aluksella sen saavuttua, ennen lastauksen alkua. Valmis, hyväksytty lastaussuunnitelma on useimmissa tapauksissa edelleen puhtaasti laivan ja sitä lastaavan organisaation välinen työohje. Alusten lastaussuunnitteluun on olemassa kymmeniä erilaisia ratkaisuja ja elektronisia sovelluksia, joissa suunnittelu tehdään aluksen omalla tietokoneella ja alus- tai alustyyppikohtaisella räätälöidyllä ohjelmalla. Useimmat sovellukset löytyvät kontti- kuiva- ja nestebulklastien alueilta. Lastaussuunnittelusovellukseen sisältyvät lähes poikkeuksetta aluksen tasapaino- ja vakavuuslaskelmat. Laskelmat perustuvat yleensä lastin osalta oletusarvoihin. Lastaussuunnittelujärjestelmän elektroniset yhteydet ulospäin muihin toimijoihin sekä lastiplaanin tietosisällön laajempi hyödynnettävyys tai elektroninen tiedonsyöttö muista järjestelmistä, kuten esimerkiksi bookauksesta tai ahtaajan terminaalijärjestelmästä lastaussuunnitelmaan ovat edelleen harvinaisia. Erityisesti tämä koskee ro-ro-liikennettä. Sataman maapuolen järjestelmien yleistyessä ja laajentuessa yhä kattavammiksi on syntynyt ajatuksia lastaussuunnitelman laajemmasta ja yleisemmästä käytöstä. Viime aikoina on yhä useammin esiintynyt vaatimuksia esimerkiksi aika-avisoinnin so. lastiyksikön laivasta/satamasta-saantiajan antamisesta vastaanottajalle suoraan lastiplaanista. Suomalaiset varustamot kehittävät parhaillaan omia ro-ro-alusten lastauksensuunnittelujärjestelmiään elektroniseen muotoon ensimmäisten joukossa Euroopassa. Nämä kehitystoimenpiteet ovat alkaneet osana kunkin yrityksen pyrkimystä saavuttaa kilpailuetua, eivätkä näin ollen välttämättä sellaisenaan edistä yleisen ja yhdenmukaisen järjestelmän kehittämistä. Ongelmana nykyisissä järjestelmissä on ketjun hallinta kokonaisuutena siten, että se toimisi erilaisissa kuljetustapahtumissa koko jakelutien kattavasti sekä viranomaisten tarpeet huomioon ottaen. Nykyiset sovellukset toimivat itsenäisesti, ilman yleisesti sovellettavissa olevan elektronisen tiedonsiirron edellyttämiä rajapintoja. Lastaussuunnittelun olisi liityttävä tavaran fyysisiin käsittely- ja kuljetustoimintoihin telematiikan avulla siten, että ensimmäisessä vaiheessa toimijan sisäiset yhteydet muihin sovelluksiin olisivat kunnossa. Jatkossa kuljetusket- 18

13 jun osapuolten väliset linkit sekä EDI- ja VAN -sovellukset tällä osa-alueella olisi saatettava tasolle, jolla lastinsuunnittelujärjestelmästä saadaan suurin hyöty kulloisessakin tapauksessa. Lastauksen suunnittelu mielletään edelleen yleisesti varustamon sekä ahtaajan toimesta ja heidän vastuullaan tapahtuvaksi toiminnoksi. Tästä huolimatta tavoitteena ei ole luoda suositusta, jossa yksittäisen tahon intressit tulevat korostetusti esille, vaan kuljetusketjua ja sen sisäisiä riippuvuussuhteita tarkastellaan kokonaisuutena. Lastaussuunnittelujärjestelmän kehittämisellä pyritään, merikuljetusten vaatimukset huomioon ottaen, läpimenoaikojen pienentämiseen ja tehokkuuden kasvattamiseen satamissa sekä eri osapuolten tiedonsaannin lisäämiseen. Valmiina järjestelmä mahdollistaa myös terminaalitoimintojen nykyistä tarkemman aikataulutuksen ja varastosuunnittelun aluksen satamassaolo-aikana sekä lisää toiminnan ennakkosuunnittelumahdollisuuksia vastaanottosatamassa. 2.2 Tavoite Työn tavoitteena on laatia nykyisten järjestelmien selvityksen pohjalta suositus Itämeren roro-liikenteen yleiseksi alusten lastauksen suunnittelujärjestelmäksi. Suosituksessa otetaan huomioon myös varustamojen mahdolliset omat lastaussuunnittelujärjestelmät. Suosituksen tavoitteena on järjestelmään liittyvien rajapintojen hallittu kehittäminen siten, että järjestelmä on ulospäin yksiselitteinen ja kaikki ketjun osapuolet voivat tarvittaessa käyttää järjestelmää sovituilta osin. Suunnitelmassa otetaan huomioon lastiplaanin sisältämät tiedot ja niiden käyttö kuljetusketjun eri osapuolten näkökulmasta. Yhdenmukaisen järjestelmän on oltava joustava siten, että muutokset lastiplaaniin ja lastin sijoitteluun ovat mahdollisia tietyin rajoittein koko lastauksen ajan. Näin järjestelmä saadaan vastaamaan käytännön asettamia edellytyksiä ja tarpeita. Työssä selvitetään ja tutkitaan myös olemassa olevien lastaussuunnittelua rajoittavien ja ohjaavien kansainvälisten määräysten merkitystä. Suosituksen laatimisessa otetaan huomioon myös eri ro-ro-pohjaisten laivaustapojen ominaisuudet ja järjestelmän soveltuvuus niille. Tämä tavoite edellyttää uudenlaista ja harmonisoitua menetelmää määritellä rahtierän sijaintipaikka aluksen lastitiloissa. Sen johdosta tarkastellaan muun muassa aluksen rakenteista yksiselitteisesti muodostuvan koordinaatiston hyödyntämismahdollisuutta. Esiselvityksen tuloksena saadaan perusta suositukseksi yleiseksi lastinsuunnittelujärjestelmäksi. Järjestelmää voidaan tämän jälkeen kehittää sekä suunnitella yksityiskohtien ja teknisten ratkaisujen osalta edelleen siten, että järjestelmän toteutus sovellustasolla on mahdollista. Suosituksen jälkeisessä jatkokehitys- ja toteutusvaiheessa on mahdollista verrata lastauksen suunnittelujärjestelmän kehittämisestä saavutettavia arvioituja hyötyjä järjestelmän toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Mikäli tarpeellista, voidaan laskea vertailulukuja järjestelmän tuomasta lisäarvosta esimerkiksi nykytilanteeseen. Laskelmien tarkkuustaso määritellään intressien selkiinnyttyä. Value Added Network tietoverkko, jossa tiedon siirtämisen ohella on lisäarvoa tuottavia toimintoja. 19

14 3 LASTAUSSUUNNITTELU Lastaussuunnittelu on yksinkertaisimmillaan prosessi, jonka tavoitteena on tapauskohtaisten optimiohjeiden luominen fyysiselle tavaran käsittelylle aluksen ja satamaterminaalin välillä. Lastaussuunnittelua ohjaavat aluksen operointiin ja runkorasituksiin sekä vastuukysymyksiin liittyvät asiat. Prosessin lopputuloksena tavoitellaan selkeää kokonaisuutta, joka minimoisi aluksen satamassa käyttämän ajan, olisi toteutettuna turvallinen ja määräysten mukainen sekä poistaisi lastin ylimääräisen siirtelytarpeen rotaation aikana. Tiedot lastattavasta ja purettavasta lastista saadaan muista laivausasiakirjoista, joista tärkeimmät ovat bookkauslista tai muu luettelo lastista ja manifesti eri vaiheissaan paperisessa tai elektronisessa muodossa. Näiden rakenne ja sisällytettyjen tietueiden lukumäärä riippuvat muun muassa tavaraliikenteen tyypistä eli siitä onko kyseessä yksikkö- vai irtolastiliikenne. Merikuljetuksiin liittyvät sidosryhmät tulkitsevat lastitietoja kukin eri tavoin ja niistä on löydyttävä juuri heille oleellisin informaatio. Toimitusketjuajattelu pyrkii eräänä tavoitteenaan yhdistämään organisaatioiden välisiä rajapintoja toisiinsa, jolloin bookauslistan tai vastaavan lastia edustavan tiedoston sisältämä yksilöity tieto saa uuden merkityksen osana lastaussuunnittelua ja siihen assosioituvan informaation välitystä. Aluksen lastaussuunnittelua ja siitä tuloksena saatavia lastauksen toteuttamisohjeita eli lastiplaania voidaan lähestyä perinteisesti kolmelta eri kannalta: 1. Satamakohtainen terminaalityöskentelyn suunnittelu 2. Lastitilojen käyttö rotaation aikana 3. Aluksen vakavuus, viippaus, syväys ja rungon rasitukset (meriturvallisuus) Lastiplaanin merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, mikäli sen käytettävyyttä voidaan lisätä. Itse lastauksen suunnittelu on edelleen pitkälle varustamo- ja operaattorisuuntautunutta, mutta lastaussuunnitelman potentiaalinen lisäarvo otetaan käyttöön. Muutos tapahtunee siten, että varustamon ja operaattorin lisäksi lastaussuunnitelmaa ja sen tietosisältöä hyödyntävät useat muut sidosryhmät omassa liiketoiminnassaan ja valvontatehtävissään. Esimerkkejä uudenlaisista vaatimuksista ja mahdollisuuksista ovat: Parempi toimitusvarmuus, läpimenoaika ja toiminnan suunniteltavuus Elektronisen tiedonsiirron ja telematiikkaratkaisujen mahdollisuudet Lastin tarkan sijaintitiedon edut mm. aika-avisoinnin ja IMOvaatimusten muodossa 20

15 Lastinsuunnitteluprosessin eteneminen voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 1. Varaustietojen pohjalta ennakoitu tilankäyttö aluksella 2. Aluksen vapaiden paikkojen määrittely lastaussatamassa purkauksen jälkeen 3. Yksiköt/lasti jaetaan painoluokkiin tarkkojen painojen puuttuessa 4. Lastin sijoittaminen alukselle (suunnittelu) 5. Tarkistuslaskelmat (usein aluksen toimesta) 6. Suunnitelma (operaattorille) alukselle hyväksyttäväksi 7. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan 8. Lopullinen lastaussuunnitelma ja sen jakelu tarvitsijoille Alusten rotaation (reittisatamien) perusteella ja liikenteen satamakohtaisella jakautumisella lastauksen suunnittelu voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: Kahden tai kolmen sataman välinen liikenne, jolloin lasti lastataan/puretaan pääsääntöisesti kokonaan kulloisessakin satamassa pohjalastin määrä ja vaikutus on vähäinen Useamman sataman välinen liikenne ja mahdollisesti muuttuva rotaatio pohjalastia on lähes aina ja sen merkitys on korostunut kokonaisuuden kannalta Suomalaisessa konttien syöttöliikenteessä lastien sijoittelu tapahtuu usein manuaalisesti tietokonetta hyödyntäen. Näin toimien kahdensadan yksikön sijoittelun suunnitteluun kuluu aikaa reilu tunti. Tuloksena saadaan lastiplaani joko elektronisessa tai paperisessa muodossa. Sijoittelun suunnitteluprosessin täydellinen automatisointi edellyttäisi yksityiskohtaisen elektronisen säännöstön luomista, jotta päästäisiin tarvittavalle luotettavuustasolle. 21

16 Kuva 2 Esimerkki ro-ro-aluksen elektronisesta lastaussuunnittelusovelluksesta. Lastina on sekä storoa että yksiköitä Suunnitteluprosessin järkevä automatisointiaste riippuu voimakkaasti liikenteen määristä. Välttämättä aina ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä täysin automatisoituun lastien sijoitteluun. Järjestelmän olisi varustamon kannalta kyettävä tarkastelemaan yksiköiden sijoittelua ainakin seuraavien asioiden suhteen: Luotettava aluksen syväys-, vakavuus-, viippaus- ja rasitustarkastelu Yksikön pituus, paino ja korkeus Sallitut pinoamiskorkeudet ja -painot Vaarallisten lastien erottelumääräykset (IMO-luokan mukainen jaottelu kts. kohta 3.4) Rotaation ja destinaatioiden aiheuttamat vaatimukset Ylimittaisten lastien tehokas tilankäyttö Tietojen hyödynnettävyys esim. aika-avisoinnissa 22

17 Varustamokeskeinen lastaussuunnittelujärjestelmä, sisältäen mm. vakavuustarkastelun, on yleisesti käytössä. Puutteita ilmenee sovellusintergraatiossa ja kaikkien yllämainittujen reunaehtojen huomioon ottamisessa toivotunlaisen tuloksen aikaansaamiseksi. Useiden suomalaisten lastien määräsatamien käytännön järjestelyt telematiikkaratkaisujen osalta ovat hieman Suomea pidemmällä. Esimerkiksi Felixstowessa on luovuttu paperisen manifestin käytöstä ja kaikki siihen liittyvä tieto liikkuu sähköisessä muodossa operaattorin, sataman ja varustamon välillä. Yksikköliikenteessä viestirakenteita koskevat harmonisointihankkeet ovat maailmalla niin pitkällä, että suomalaiset pääsevät halutessaan hyödyntämään tältä osin valmiita tuloksia. 4 LÄHTÖTIETOJEN KERUU JA ANALYSOINTI 4.1 Käytössä olevat suunnittelujärjestelmät alustyypeittäin Lastaussuunnittelun painopistealueet vaihtelevat riippuen merikuljetusmuodosta sekä aluksella kuljetettavasta lastista. Esimerkiksi lastien sijoittelun suunnittelu on joissakin tapauksissa korostuneessa asemassa verrattuna vakavuustarkasteluun. Merikuljetusmuodoittain poikkeavat vaatimukset asettavat rajoituksia lastaussuunnittelun automatisoinnille ja samalla siitä mahdollisesti saatava lisäarvo sekä kustannustehokkuus vaihtelevat voimakkaasti. Seuraavassa on käsitelty joitakin erilaisten alustyyppien ominaispiirteitä lastaussuunnittelun kannalta Konttialukset Konttien kuljetuksiin suunniteltuja erikoisaluksia, joiden kapasiteetti ilmoitetaan aina 20' perusyksikön (TEU) pohjalta. Lastitilat on jaettu solurakenteisiksi erityisillä konttiohjaimilla. Kansitila on usein alusten tärkein lastin sijoituspaikka, jolla kulkee noin 55-65% lastista. Uusimmissa aluksissa ei ole lastiluukkuja, jolloin satamassaoloajat lyhenevät ja saavutetaan kustannussäästöjä mm. vähentyneestä lastin kiinnittämistarpeesta johtuen. Matkan aikana konttialuksen vakavuuden kannalta tärkeässä asemassa on tuulen vaikutus, mikä johtuu laajasta tuulipinnasta. Yksiköiden sijoittelulla ei ole vakavuuden kannalta merkittävää vaikutusta, mikäli lastikapasiteetti voidaan tilavuuden osalta hyödyntää täysimääräisenä. Lastioperoinnin aikaiset kallistumat rajoitetaan pakollisilla asennonsäätö-järjestelmillä ja lastaus-/purkausprosessin suunnittelulla noin viiteen asteeseen. Mikäli kallistumat ovat suurempia seuraa ongelmia konttiohjainten toiminnassa ja konttien nostaminen/laskeminen aluksella vaikeutuu. Alukset ovat usein säännöllisessä, usean sataman välisessä, linjaliikenteessä. Yhdenmukaiset lastitilat ja vakiomittaiset yksiköt ovat mahdollistaneet tietokoneavusteisen lastaussuunnittelun kehittämisen ja käyttöönoton. 23

18 Kuva 3 Konttialus, lastaussuunnitteluun käytettävä rakennekuva Lastaussuunnittelun kannalta korostuu rotaation huomioon ottaminen lastierien sijoittelussa, jolloin tuonti- ja vientisyklit on linkitetty toisiinsa. Suunnittelujärjestelmiä on tarjolla useita erisisältöisiä ja laajuisia. Eroavuudet löytyvät sovellusten automaatioasteesta eli esimerkiksi itsenäisestä kyvystä sijoittaa yksiköt optimaalisesti lastitiloihin määriteltyjen parametrien avulla. Kehittyneimmissä sovelluskokonaisuuksissa on muun muassa seuraavia elementtejä: Automaattinen suunnitelma lastioperoinnin suorittamiseksi sataman ja aluksen välillä Muutokset ovat mahdollisia lastaussuunnittelu- ja operointiprosessin aikana: kontteja voidaan lisätä ja poistaa sekä lastia koskevia tietoja on mahdollista muuttaa Elektroniseen tiedonsiirtoon tarvittavat rajapinnat ovat toteutettavissa muiden tietokantojen sekä sovellusten välille yhdenmukaisten sanomatyyppien avulla Vaarallisiin aineisiin liittyvien ja yksiköiden keskinäisen sijoittelun aiheuttamien sekä muiden erityistarpeiden huomioon ottaminen Yhteydet aluksen rasitus- ja vakavuuslaskelmiin Tietyn yksikön reaaliaikainen sijaintitieto (meri)kuljetusketjun aikana 24

19 4.1.2 Irtolastialukset Irtolastialuksilla tarkoitetaan vakiintuneessa merkityksessä kiinteässä olomuodossa olevien pakkaamattomien lastien kuljetukseen tarkoitettua alustyyppiä. Vastaavasti nestemäisien irtolastien kuljetuksiin tarkoitettua alusta kutsutaan yleisesti säiliö- tai tankkialukseksi. Tässä yhteydessä näitä alustyyppejä ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä erikseen, koska samat lainalaisuudet koskien lastaussuunnittelua pätevät molempiin. Irtolastien sijoittelussa aluksen lastitiloihin on tärkeintä löytää optimi aluksen vakavuuden, viippauksen ja aiheutuvien runkorasitusten suhteen. Alusten vakavuuteen vaikuttaa erityisesti vapaiden nestepintojen liikkuminen sekä mahdolliset kuivalastien siirtymät. Näiden vaikutuksia on pystytty eliminoimaan kehittyneellä lastaussuunnittelulla. Irtolastialusten selkeät, rajatut ja toisistaan erotetut lastitilat sekä homogeeniset lastit mahdollistavat tietokoneavusteisen lastien sijoittelun vaivattoman hyödyntämisen. Osa käytössä olevista sovelluksista kattaa myös säiliöiden vajausseurannan ja samanlaisilla tuotteilla lastaus voidaan suorittaa automaattisesti eri ruumien välillä sovelluksen valvoessa ja säilyttäessä operaation luokituslaitosten määrittelemien raja-arvojen sisällä. Kuva 4 Esimerkki irtolastialuksen lastauksen suunnittelujärjestelmästä, jossa ovat mukana lasti- ja vakavuustiedot 25

20 4.1.3 Monitoimialukset Alustyypille ominaista on kyky kuljettaa yhtäaikaisesti esimerkiksi yksiköityjä- ja irtolasteja. Ryhmään katsotaan kuuluvan useanlaisia yleislastialuksia, joita ei voida selkeästi sisällyttää muihin alusluokkiin. Lastinkäsittely on organisoitu useimmiten konttialusten tapaan lo-lomenetelmään perustuen ja aluksilla on myös lähes aina omat lastinkäsittelylaitteistonsa. Tämä tekee alustyypistä satamariippumattoman. Kuva 5 Monitoimialus Kyseisten alusten lastaussuunnittelun automatisoinnin tekee ongelmalliseksi lastitilojen monimuotoisuus sekä erityyppisten lastien ominaispiirteet. Lastaussuunnittelu järjestetäänkin sijoittelun osalta edelleen usein manuaalisesti. Vakavuustarkasteluun sen sijaan on löydettävissä muista järjestelmistä sovellettuja ratkaisuja. Lastaussuunnittelun automatisointiin ei olemassa olevilla ohjelmistoilla pystytä, eikä se välttämättä olisi edes tarkoituksenmukaista kuljetusten ja lastikoostumuksen tapauskohtaisuudesta johtuen. 4.2 Ro-ro-sovellusten erityisvaatimukset Ro-ro-aluksia on käytössä hyvin monta tyyppiä. Vanhemmissa aluksissa lastitilojen muoto on rikkonainen ja niiden tilankäyttö esimerkiksi yksiköityjen lastien suhteen saattaa jäädä osittain huonoksi. Viimeisimmät rakennetut alukset ovat lastitiloiltaan hyvin selkeitä, yhdenmuotoisia ja ne mahdollistavat nopean lastinkäsittelyn sekä tilankäytöltään parhaimman potentiaalisen hyötysuhteen. Lastia ja matkustajia saman aikaisesti kuljettavia ro-ro-aluksia kutsutaan yleisesti termillä Ropax. Kuva 6 Lastia ja matkustajia kuljettava Ropax-alus 26

RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI

RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI Toukokuu 1999 The publisher '(6&5,37,21 Date of publication Authors

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Valtteri Laine TRAFI/Erityisasiantuntija Merikapteeni/FM Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Laivapalon uhka Euroopassa muihin merionnettomuuksiin

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid Roadshow 2-4.12.2013 Ari Pesonen, Wisteq Oy Wisteq Oy - Established 2004 - Privately Owned - Customer relevant R&D Focus - Several Patents - Local

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojekti Esiselvitys- ja määrittelyvaihe Hannu Pelkonen Oy EDI Management Finland Ltd Projektin lähtökohdat Konkreettisena

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta Teollisuuden polttonesteet -seminaari 9.-10.9.2015, Tampere Työmaiden ja maatilojen siirrettävät (ja varasto-) säiliöt käyttökelpoiset vaihtoehdot eri kohteisiin Timo Linjamaa, myyntipäällikkö, vakiotuotteet

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Verkkopalkan palvelukuvaus

Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine

Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ 1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta ACCO kulunohjaus APPARATUS sanomavälitys RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta 20.8.2014 Oy Santa Margarita SA Santa Margarita Oy ICT-ratkaisut Operatiiviset järjestelmät Mittausjärjestelmät Logistiikka

Lisätiedot

Määrittelydokumentti

Määrittelydokumentti Määrittelydokumentti Aineopintojen harjoitustyö: Tietorakenteet ja algoritmit (alkukesä) Sami Korhonen 014021868 sami.korhonen@helsinki. Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 23. kesäkuuta

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Standardien PCI DSS 3.0 ja Katakri II vertailu

Standardien PCI DSS 3.0 ja Katakri II vertailu Standardien PC DSS 3.0 ja Katakri vertailu Copyright Solinor Oy 2014 Solinor Oy, Teollisuuskatu 21 A, F-00510 HELSNK, FNLAND +358 10 279 2940 / www.solinor.com / Business D 17967170 Standardien PC DSS

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa Anne Honkaranta anne.honkaranta@digia.com Digia oyj 1 2010 DIGIA Plc Vuonna 2010 80%:ssa organisaatioista on Microsoft Office SharePoint

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Diplomityöseminaari 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Työn otsikko: Tekijä: Valvoja: Ohjaaja: Tekninen tiedonhankinta ja yrityksen tietojen turvaaminen Pekka Rissanen Prof Sven-Gustav Häggman DI Ilkka

Lisätiedot