RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI"

Transkriptio

1 RORO-ALUSTEN ELEKTRONINEN LASTAUSSUUNNITTELU TETR LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA EP-LOGISTICS OY HELSINKI Toukokuu 1999

2

3 ESIPUHE Liikennetelematiikka on tärkein yksittäinen liikenteen alueen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä lähivuosina tietoyhteiskunta-suomessa. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joissa kehitetään liikennetelematiikan osa-alueita. Kehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko hajanaista ja järjestelmien toteutus on ollut hidasta. Kehitystä on erityisesti hidastanut tietoinfrastruktuurin puute, vaikka maamme teleinfrastruktuuri onkin maailman huippua. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen on vuosina toteutettavan TETRAohjelman yksi osa-alue, jonka yleisinä tavoitteina on: Tunnistus ja tavaraerien sekä niihin liittyvien tietojen yhteenliittäminen Tavaratoimitusten tunnistamismenetelmien ja -periaatteiden kehittäminen ja käyttöönotto Tavaraerän ja sitä koskevien tietojen yhteenliittäminen Paikka-, aika-, toimituserä-, lasti-, kuljetus- tai yksiköintiväline-, kuljetusolosuhde- ja vauriotietojen saaminen toiminnan hallintajärjestelmien käyttöön Suoritetun ro-ro-alusten elektronista lastaussuunnittelua käsittelevän selvityksen tuloksena saatiin perusta suositukseksi yleiseksi lastinsuunnittelujärjestelmäksi. Järjestelmää voidaan saatujen tulosten pohjalta kehittää sekä suunnitella yksityiskohtien ja teknisten ratkaisujen osalta edelleen siten, että järjestelmän toteutus sovellustasolla on mahdollista. Selvityksen ovat tehneet Seppo Holmberg ja Jani Tikkanen EP-Logistics Oy:stä. Varustamojen, ahtaajien sekä laitevalmistajien asiantuntijoita on kuultu työn eri vaiheissa. Työ aloitettiin ja saatiin valmiiksi

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...9 TERMINOLOGIA YHTEENVETO Lastaussuunnittelujärjestelmän sisältö Tehtäväjako JOHDANTO Yleistä Tavoite LASTAUSSUUNNITTELU LÄHTÖTIETOJEN KERUU JA ANALYSOINTI Käytössä olevat suunnittelujärjestelmät alustyypeittäin Konttialukset Irtolastialukset Monitoimialukset Ro-ro-sovellusten erityisvaatimukset Ro-ro-alusten vakavuus Lastitilat Käyttöä rajoittavat ja säätelevät kansalliset, kansainväliset sopimukset ja määräykset Vaarallisten aineiden kuljetusten vaatimukset TIETOJÄRJESTELMIEN EDELLYTYKSET JA KEHITYSTARPEET LASTIPLAANIN TIETOKONEAVUSTEISEN SUUNNITTELUN KÄYTTÖÖNOTOLLE Yleistä Lastisanomien tarve Baplie Movins Muut LASTAUSSUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE JA RAJAUKSET Yleistä Järjestelmäkomponentit

5 6.3 Lastin sijaintipaikan määrittelyyn liittyvät osoitteistovaihtoehdot aluksella Suhteellinen sijainti Absoluuttinen sijainti Aluksen rakenteisiin perustuva koordinaatisto LASTAUSSUUNNITTELUN SISÄLTÄMÄ INFORMAATIO SEKÄ TARVITTAVA TARKKUUSTASO JA TIEDONVÄLITYSMUOTO ERI OSAPUOLTEN TARPEISIIN Laivaaja Vastaanottaja Laivaajan ja vastaanottajan huolitsija Maakuljetusoperaattori Satamaoperaattori Satamalaitos Varustamo, meklari ja agentti Viranomaiset TAVOITEJÄRJESTELMÄN HAHMOTTAMINEN Toteutustasot Perusjärjestelmä taso Kehittynyt järjestelmä taso Tavoitejärjestelmä taso Käyttöliittymien periaatteellinen rakenne Toiminnallisen kokonaisuuden hahmottelu JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET Jatkotoimenpide-ehdotukset Kehitysprosessin kulku KIRJALLISUUS JA HAASTATTELUT

6 TERMINOLOGIA Ahtaaja, (satamaoperaattori), tavaran fyysiseen käsittelyyn ja siihen liittyviin logistisiin palveluihin erikoistunut, satama-alueella toimiva yritys. Aika-avisointi, varustamon, operaattorin tai vastaavan suorittama toimenpide laivausasiakirjoissa määritellyn vastaanottajan tai hänen edustajan tiedottamiseksi lastin saapumisajankohdasta. Automatisointi, toistuva koneen tai muun laitteen suorittama toiminto, jonka operointi, ohjaus ja valvonta perustuvat laitteen omaan logiikkaan ja tunnistimien antamiin viesteihin ilman ihmisen vaikutusta. Automaatioaste määräytyy sen mukaan, missä määrin koneen tai laitteen toimintaan puututaan ulkopuolelta. EDI, Organisaatioiden Välinen elektronisesti tapahtuva Tiedonsiirto. Extranet, Intranet-toteutuksen laajennus, johon on laadittu osiot business-to-business asiakkaille, alihankkijoille tai muille yhteistyökumppaneille. Jaettu tieto voi olla joko ainoastaan yhteistyöyritysten tai vaihtoehtoisesti kaikkien saatavilla. Internet, (verkkojen verkko) maailmanlaajuinen tietoverkkojen yhteenliittymä, jota määrittävät muun muassa TCP/IP määrittelyt - FTP-, Telnet- ja SMTP -protokollat. Intranet, toimijan sisäinen tietoverkko. Internet- ja erityisesti WWW-välinein toteutettu yhteisön sisäisen tiedon (yritys-työntekijä ja työtekijä-työntekijä) jakelu- ja hallintajärjestelmä. Kasetti, Siirtovaunulla liikuteltava pyörätön lastialusta. Kontti, (container), 10, 20, 30, 40 tai 45 pitkä, standardin mukaan metallista valmistettu tukeva alusta, joka kansainvälisen tyyppimerkinnän mukaan varustetaan päädyillä, laidoilla, katolla, jäähdytyskoneistolla jne. Kontin suurin sallittu kuormitus sekä kulmissa sijaitsevien nostokohtien mitoitus sekä tunnistamiseen käytetyt numero- ja kirjainsarjat määräytyvät myös kansainvälisen kaavan mukaisesti. Lastaussuunnittelu, prosessi, jonka tarkoituksena on tapauskohtaisten optimiohjeiden luominen fyysiselle tavaran käsittelylle aluksen ja satamaterminaalin välillä kulloisenkin matkan turvallisuusmääräykset huomioon ottaen. Tuloksena toimijoiden käyttöön saadaan lastiplaani. Lastaussuunnittelujärjestelmä, tässä yhteydessä merkitykseltään laajempi kokonaisuus kuin se, jonka perinteinen lastaussuunnitteluprosessi muodostaa. Järjestelmä pitää sisällään terminaalin toiminnanohjaussovelluksen, joka kommunikoi elektronisesti laivan lastaussuunnitteluja vakavuusohjelman kanssa. Lisäksi järjestelmään kuuluu tietoliikenneyhteydet useisiin toimijoihin niin tietojen saamiseksi kuin edelleen välittämiseksikin. Lastiobjekti, yksittäinen tuote, joka voi olla osana suurempaa kokonaisuutta eli kuljetuspakkausta tai lastiyksikköä. Lastisanoma, tietojen siirrossa käyttäjän kannalta loogisesti yhteenkuuluva tietojakso, esimerkiksi yksittäinen viesti koskien aluksen lastia tai toimintaohjeita. Lauttavaunu, terminaalitraktorilla vedettävä pyörällinen lastialusta. 12

7 Manifesti, manifestilla tarkoitetaan aluksen lastiluetteloa, joka kattaa tavaraerät aluksen yhden lähtö- ja määräsataman välillä. Paikannus, lastin, yksikön työkoneen tai muun vastaavan objektin sijainnin määrittäminen satama-alueella erilaisia seurantatekniikoita hyödyntäen. Peräportti, laivan rakenteisiin kuuluva saranoitu silta, jonka avulla ro-ro-alus yhdistetään laituriin. Rajapinta, Kahden tai useamman yhteistoiminnassa olevan yhteisön laitteiden, järjestelmien tai ohjelmien välinen yhtymäkohta (tiedonsiirtoa varten) ja sopimus yhteistoiminnan osapuolille asettamista vaatimuksista. Ohjelmien välinen liitäntä määrittelee niiden toisilleen välittämät tiedot sekä niiden muodon ja järjestyksen. Ro-ro-alus, (roll on-roll off), lasti ajetaan tai valmiit yksiköt vedetään terminaalitraktoreiden avulla laivasta / laivaan, esimerkiksi peräportin kautta. Satamamaksu, satamanpitäjän perimiä alus-, tavara- ja jätehuoltomaksuja. Short-Sea Shipping, vastakohta valtamerikuljetuksille, sisältää lyhyen matkan syöttöliikenteen, tyypillistä esim. Suomen ja ulkomaiden välisille merikuljetuksille. Sivuportti, (side door, sido), laivan sivuportin kautta tapahtuva lastinkäsittely. Yleensä roroaluksen oikeassa kyljessä oleva rakenne, jonka kautta suoritetaan osa aluksen lastauksesta. Storo, (stowable roll on-roll off), lastinkäsittelymenetelmä, jossa lasti vedetään terminaalitraktorien ja perävaunujen avulla laivaan, puretaan trukilla perävaunulta ja sijoitetaan aluksen kannelle. Telematiikka, termi, jolla tarkoitetaan tietoverkkoja hyödyntävää tietokonevälitteistä viestintää. Se koostuu tietokonejärjestelmästä, tietoliikennejärjestelmästä sekä niiden varaan rakennetuista palveluista. Terminaali, paikka tai varasto, jossa tapahtuu tuotteiden pakkausta, lajittelua, uudelleenlastausta sekä yksiköintiä ja tarvittavaa lyhytaikaista varastointia kuljetustapahtumien välillä. Tietojärjestelmä, työnkuvausten, ohjelma- ja laiteteknisten ratkaisuiden kokoonpano, joka toteuttaa yrityksen tietojenkäsittelyn edellyttämät toimintaympäristöt. Tiedot ja niiden käsittelysäännöt ovat oleellisin osa tietojärjestelmää, jolloin voidaan puhua myös liiketoimintatai toiminnanohjausjärjestelmästä. Tietokanta, tietokanta muodostuu tietueista. Tietueita voidaan lisätä, muuttaa ja poistaa. Tietokannasta voidaan poimia tietoja tietueiden avainarvojen avulla erilaisten hakurutiinien avulla. Tietoturvallisuus, tietoriskien hallinta poistamalla ne tai optimoimalla niistä koituvia haittoja. Tietojen suojaus ja varmistus sekä elektronisen tiedonsiirron turvaaminen teknisesti. Tietoverkko, tietoverkko muodostuu toisiinsa liitetyistä tietokoneista ja niitä yhdistävistä tiedonsiirtoväylistä. Tunnistaminen, Lastiobjektin tai muun kohteen identifiointi esimerkiksi lukemalla lukulaitteen avulla siihen kiinnitetty tunniste ja luetun tiedon edelleen välittäminen jatkoprosessointia varten. Tunnistamisfunktio voi sisältyä myös paikannusjärjestelmään. 13

8 1 YHTEENVETO Lastaussuunnittelu on yksinkertaisimmillaan prosessi, jonka tavoitteena on tapauskohtaisten optimiohjeiden luominen fyysiselle tavaran käsittelylle aluksen ja satamaterminaalin välillä. Lastaussuunnittelua ohjaavat aluksen operointiin ja runkorasituksiin sekä vastuukysymyksiin liittyvät asiat. Lastaussuunnittelujärjestelmällä tarkoitetaan tässä selvityksessä laajempaa kokonaisuutta kuin se, jonka perinteinen varustamokeskeinen lastaussuunnitteluprosessi muodostaa. Järjestelmä pitää sisällään terminaalin toiminnanohjaussovelluksen, joka kommunikoi elektronisesti laivan lastaussuunnittelu- ja vakavuusohjelman kanssa. Lisäksi järjestelmään kuuluu tietoliikenneyhteydet useisiin toimijoihin niin tietojen saamiseksi kuin edelleen välittämiseksikin. 1.1 Lastaussuunnittelujärjestelmän sisältö Ro-ro-alusten lastaussuunnittelujärjestelmien kehittämisen ja toteuttamisen kannalta olisi tärkeää ratkaista tapauskohtaisesti kaksi asiakokonaisuutta: Eri tyyppisten ro-ro-sovellusten vaatimukset lastin yksiselitteisen sekä tarkan sijainnin määrittämisen ja käytettävän tekniikan suhteen Elektroniseen tiedonsiirtoon tarvittavien rajapintojen harmonisointi sovellusten, tietokantojen sekä organisaatioiden välillä LAIVAAJA LASTIN YKSILÖINTI HUOLITSIJA MEKLARI AGENTS VARUSTAMO LASTAUS- LISTA KV. LASTAUSOHJEET IMO YM. LASTAUSOHJE LASTIPLAANI PAIKKATIETO ALUS- TIEDOT ANTARES MITAT TUNNISTUS TERMINAALIJÄRJESTELMÄ VARASTO HALLINTO LASTAUSSUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ TYÖMÄÄRÄYS VAKAVUUS- TARKASTELU TOIMIJOITA LAIVAAJA AHTAAJA (OPERAATTORI) VARUSTAMO TULLI SATAMALAITOS MKL VASTAANOTTAJA TIETOLIIKENNE AUTOM. TUNNISTUS AUTOM. PAIKANNUS TOTEUTUNUT LASTAUS- SUUNNITELMA MÄÄRÄSATAMA TULLI MANIFESTI ALUSILMOITUS SATAMALAITOS VAARALLISET AINEET MKL VAARALLISET AINEET VASTAANOTTAJA Kuva 1 Lastaussuunnittelujärjestelmän rakenne 14

9 Yllä mainittuihin asiakokonaisuuksiin sisältyy, tai niistä seuraa, lähestulkoon kaikki muut lastaussuunnitteluun liittyvät näkökohdat. Keskeisiä asiakokonaisuuksia on käsitelty seuraavissa kohdissa. Lastin sijaintipaikan määrittäminen Lähtökohtana lastien sijainnin ilmoittamiselle on tarve hyödyntää kyseistä tietoa muissa vaiheissa prosessia. Ilman yksiselitteistä tapaa ilmaista kunkin objektin paikka aluksella ei saavuteta tavoitteita, joita lastaussuunnitelman tietosisällön elektroniselle hyödyntämiselle asetetaan. Sijaintipaikan ilmoittamistarkkuus aluksella olisi oltava riittävä rasitus- ja vakavuuslaskentasovellusten käyttöön Lastauksen ennakkosuunnittelun toteuttaminen edellyttää lastin tarkkaa kohdistamista lastioperoinnin yhteydessä Lastin täsmällisen sijaintitiedon edut mm. tarkan aikaavisoinnin ja IMO-vaatimusten muodossa Yksiköiden sijainti on kyettävä raportoimaan myös silloin, kun yksikkö vedetään paikoilleen esim. Rekan omalla paikannuslaitteettomalla veturilla Lastin paikan määrittämiseen aluksella on olemassa useita eri vaihtoehtoja, joista mainittakoon: Sateliitti- ja majakkakonseptit Inertia-paikannusjärjestelmät Suhteellinen, osittain aluksen koordinaatistoon ja järjestyslukuihin perustuva, matemaattinen lähestymistapa Maamerkit ja esim. kameranäkö Edelisten yhdistelmät sekä niihin kuuluvat suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmät Lastien tunnistaminen ja yksilöinti lastauksen / purkauksen yhteydessä on keskeisessä asemassa informaation käytettävyyttä silmällä pitäen. Kyseinen osakokonaisuus on mahdollista toteuttaa manuaalisesti tai automaattisesti. Se voi perustua paikannustiedon loogiseen hyödyntämiseen tietojärjestelmän sisällä, tai asia voidaan järjestää siihen soveltuvalla tunnistamisteknologialla (viivakoodit, tagit, kamerateknologiat jne.). Ro-ro-sovellusten moninaisilla variaatioilla on sijaintipaikan suhteen tietyn tyyppiset toimijakohtaiset vaatimuksensa. Esimerkkinä käytettäköön metsäteollisuustuotteiden Storolaivausten yksilöintiin tarvittavaa tietoa. Varustamoille riittää tilauseräkohtainen paino- ja lukumäärätieto. Laivaaja vastaanottaja-akselilla on kuitenkin tavoitteita tarkempaan lastin yksilöintiin lastaussuunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Seurauksena olisi nykymenetelmillä 15

10 osittainen tavarakäsittelyn hidastuminen satamassa ja väistämätön kustannustason jonkin asteinen kasvu. Riippumatta valitusta paikannusmenetelmästä ja sijainnin ilmoittamistavasta olisi otettava huomioon tulostuvan sijaintidatan yhdenmukaisuus eri toimijoiden käyttöön. Keskeistä on sijaintipaikan yksiselitteinen kuvaus siten, että tietokone ja ihminen pystyvät sen hahmottamaan. Aluksen lastioperointi tapahtuu satamassa, joten käytettävä toimintamalli tukeutunee terminaalissa olevaan systeemiin tai vaihtoehtoisesti varustamokohtaisiin järjestelmiin. Merikuljetusputken molemmissa päätepisteissä olisi toteutettava yhteneväiset kokonaisuudet. Tietojärjestelmä- ja sovellusintegraatio Itämeren ro-ro-liikenne on usein kahden tai kolmen sataman välistä säännöllistä ja vakiintunutta linjaliikennettä. Lastaussuunnitteluprosessin ydinryhmän (varustamo, laiva, operaattori) osalta edellytettäisiin toteutusvaiheessa menetelmien ja järjestelmien yhdenmukaistamista toiminta-alueella. Tämä ei tarkoita esimerkiksi saman toiminnanohjausjärjestelmän hankkimista. Kyse on paremminkin tiettyjen toimintojen suorittamisesta sovittujen rakenteiden ja menetelmien mukaan. Esimerkiksi lastauksen sijoittelun suunnittelu ja integrointi aluksen rasitus- ja vakavuuslaskelmiin yms. olisivat harmonisoitu terminaali- sekä varustamokohtaisesti. Jokainen toimija käyttäisi edelleen omaa, parhaaksi katsomaansa sovelluskokonaisuutta, mutta kommunikointi muiden sidosryhmien kanssa olisi yhdenmukaistamisen kulmakivi. Toimijakohtaisten tieto- ja ohjausjärjestelmien yhteensovittaminen olisi lastauksen suunnittelusta saatavan informaation jatkojalostamisen ja käytön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Osallistujille tämä tarkoittaisi vakiostrukturoidun, esimerkiksi UN/EDIFACT-perusteisen tiedonvälityksen hyödyntämistä. Järjestelmän toteutukseen vaaditaan laajamittainen osallistuminen ja sitoutuminen eri toimijoilta. Tältä kannalta extranet-ratkaisut näyttäisivät tällä hetkellä olevan eräs potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Ne mahdollistaisivat pientenkin, satunnaisesti mukanaolevien yritysten osallistumisen, kun järjestelmän kokonaisvastuullisesta ylläpidosta ja kehityksestä vastaisi jokin muu toimija. Lastaussuunnittelun informaatiosisällön käytettävyys hierarkian ja toimintapolitiikan mukaan on perustana kokonaisjärjestelmälle. Vaikutukset kohdistuvat tietoliikenteen turvallisuuteen. Nykyteknologialla on täysin mahdollista suorittaa luotettavien tietoturvaohjelmistojen sulauttaminen osaksi elektronista tiedonsiirtoa, jolloin salaus- sekä avausfunktiot toimivat läpinäkyvästi osana kokonaisuutta. Aiheeseen lukeutuu myös ainoastaan tarpeellisen tiedon yhdistäminen lastin liikkeisiin kuljetusputken aikana. Tarvittava lisäinformaatio saadaan kussakin vaiheessa hajautetuista taustajärjestelmistä, mikäli käyttäjällä on siihen oikeus. Lastauksen suunnittelu- ja operointiprosessi olisi ymmärrettävä iteratiivisena tapahtumasarjana. Muutokset ennakkosuunnitelmaan sekä mahdolliset eroavaisuudet toteutumassa ovat todennäköisiä. Suunnittelusovellukset rakentuisivat ideaalitilanteessa siten, että objekteja voidaan lisätä ja poistaa sekä lastia koskevia tietoja olisi mahdollista muuttaa muiden järjestelmien mukautuessa reaaliaikaisesti muuttuneeseen tilanteeseen. 16

11 1.2 Tehtäväjako Vastuukysymykset lastiplaanin ja lastioperoinnin suhteen ovat tällä hetkellä selkeät: alus miehistöineen vastaa viimekädessä merikelpoisuudesta ja turvallisuusnäkökohdista. Seurauksena ovat mahdolliset muutokset maaorganisaatioissa tehtäviin ennakkosuunnitelmiin lastien sijoittelun suhteen. Sulautetuissa sovelluksissa ja yhdenmukaisissa tietojärjestelmissä roolijako ei välttämättä ole kovinkaan selkeä. Luontevaa olisikin siirtää nykyisin maapuolella tehtäviä suunnittelutoimintoja aluksella suoritettaviksi. Skenaariossa koko lastaussuunnittelu kaikkine vaiheineen toteutettaisiin aluksella tietyn likimääräisen maapuolen arvion perusteella. Alus välittäisi suunnitelman eteenpäin muille toimijoille ja lastioperointi suoritettaisiin selkeästi aluksen toiveiden mukaan. Selkeässä, lastikoostumukseltaan usein homogeenisessa liikenteessä kyseinen järjestely olisi mahdollista toteuttaa ja saavutettavat hyödyt rationalisoinneista saattaisivat olla merkittävät. Alusten lastaus- ja purkaustoimintaan liittyy kiinteästi satamakohtaisen terminaalityöskentelyn suunnittelu ja ohjaus. Operaattorin ja varustamon toiminnanohjausjärjestelmät olisi tavoitteiden mukaisesti saatettava nykyistä lähempään yhteistoimintaan. Ainoastaan molempien toimijoiden erityisvaatimusten huomioon ottamisella mahdollistetaan fyysisen tavarankäsittelyn joustavuus ja dynaamisuus muuttuvissa olosuhteissa. Ei ole täysin yksiselitteistä kumman osapuolen järjestelmä loppujen lopuksi ohjaa koko tapahtumaketjua. On myös mahdollista pyrkiä kohti eräiden valtamerivarustamojen toimintamallia, jossa toiminnallisesti katsoen maapuolta ei pystytä erottamaan laivapuolesta. Vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin lukeutuvat myös laivaajien erityisvaatimukset koskien lastausjärjestystä ja siihen liittyviä näkökohtia. Nykyisin lastaussuunnittelu käynnistyy jo viikkoa ennen suunniteltua laivausajankohtaa, joskus aikaisemminkin. Lähtökohtana on laivaajien ja varustamojen ennusteet liikennemääristä kullekin lähdölle. Seurauksena onkin ajateltavissa tilanne, jossa laivaajat varaisivat varustamon ja operaattorin tietojärjestelmistä lasteilleen tietyt tarkat alueet alukselta ja terminaalista valintansa mukaan. Vastuu lastauksen suunnittelusta ja lastioperoinnin tahdistamisesta siirtyisi osittain laivaajille, joiden tietotaso prosessin etenemisestä parantuisi nykyisestä. Maltillisemmassa vaihtoehdossa laivaajat toimittaisivat nykyistä tarkemmat ennakkosuunnitelmat lastinkäsittelystä, puuttumatta satamaympäristön tilankäyttöön tai vastaavaan. Perinteistä roolijakoa ja vastuukysymyksiä tulisi voida tarkastella uudelleen elektronisen lastaussuunnittelujärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. 17

12 2 JOHDANTO 2.1 Yleistä Merikuljetusten lastaussuunnittelulla tarkoitetaan yleensä niitä toimintoja, jotka liittyvät tiettyyn alukseen osoitetun tavaran sijoitteluun, plaanaamiseen, alukseen etukäteen niin, että sen lastitilat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja että alus täyttää satamasta lähtiessään merenkulun turvallisuusmääräykset myös lastin määrän ja sijoittelun osalta. Lastaussuunnittelu on perinteisesti aluskeskeinen prosessi, jossa aluksen päälliköllä on viimeinen sana niin lastin sijoittelussa kuin sen määrässäkin. Lastaussuunnitelma konkretisoi ohjeet ja lastausjärjestyksen, joita alus haluaa lastauksen suorittavan organisaation, ahtaajan/satamaoperaattorin noudattavan. Käytännön syistä alustava lastaussuunnitelma laaditaan usein jo ennen laivan saapumista varustamon satamaorganisaation tai varustamon satamaedustajan toimesta. Alustava suunnitelma hyväksytetään sitten aluksella sen saavuttua, ennen lastauksen alkua. Valmis, hyväksytty lastaussuunnitelma on useimmissa tapauksissa edelleen puhtaasti laivan ja sitä lastaavan organisaation välinen työohje. Alusten lastaussuunnitteluun on olemassa kymmeniä erilaisia ratkaisuja ja elektronisia sovelluksia, joissa suunnittelu tehdään aluksen omalla tietokoneella ja alus- tai alustyyppikohtaisella räätälöidyllä ohjelmalla. Useimmat sovellukset löytyvät kontti- kuiva- ja nestebulklastien alueilta. Lastaussuunnittelusovellukseen sisältyvät lähes poikkeuksetta aluksen tasapaino- ja vakavuuslaskelmat. Laskelmat perustuvat yleensä lastin osalta oletusarvoihin. Lastaussuunnittelujärjestelmän elektroniset yhteydet ulospäin muihin toimijoihin sekä lastiplaanin tietosisällön laajempi hyödynnettävyys tai elektroninen tiedonsyöttö muista järjestelmistä, kuten esimerkiksi bookauksesta tai ahtaajan terminaalijärjestelmästä lastaussuunnitelmaan ovat edelleen harvinaisia. Erityisesti tämä koskee ro-ro-liikennettä. Sataman maapuolen järjestelmien yleistyessä ja laajentuessa yhä kattavammiksi on syntynyt ajatuksia lastaussuunnitelman laajemmasta ja yleisemmästä käytöstä. Viime aikoina on yhä useammin esiintynyt vaatimuksia esimerkiksi aika-avisoinnin so. lastiyksikön laivasta/satamasta-saantiajan antamisesta vastaanottajalle suoraan lastiplaanista. Suomalaiset varustamot kehittävät parhaillaan omia ro-ro-alusten lastauksensuunnittelujärjestelmiään elektroniseen muotoon ensimmäisten joukossa Euroopassa. Nämä kehitystoimenpiteet ovat alkaneet osana kunkin yrityksen pyrkimystä saavuttaa kilpailuetua, eivätkä näin ollen välttämättä sellaisenaan edistä yleisen ja yhdenmukaisen järjestelmän kehittämistä. Ongelmana nykyisissä järjestelmissä on ketjun hallinta kokonaisuutena siten, että se toimisi erilaisissa kuljetustapahtumissa koko jakelutien kattavasti sekä viranomaisten tarpeet huomioon ottaen. Nykyiset sovellukset toimivat itsenäisesti, ilman yleisesti sovellettavissa olevan elektronisen tiedonsiirron edellyttämiä rajapintoja. Lastaussuunnittelun olisi liityttävä tavaran fyysisiin käsittely- ja kuljetustoimintoihin telematiikan avulla siten, että ensimmäisessä vaiheessa toimijan sisäiset yhteydet muihin sovelluksiin olisivat kunnossa. Jatkossa kuljetusket- 18

13 jun osapuolten väliset linkit sekä EDI- ja VAN -sovellukset tällä osa-alueella olisi saatettava tasolle, jolla lastinsuunnittelujärjestelmästä saadaan suurin hyöty kulloisessakin tapauksessa. Lastauksen suunnittelu mielletään edelleen yleisesti varustamon sekä ahtaajan toimesta ja heidän vastuullaan tapahtuvaksi toiminnoksi. Tästä huolimatta tavoitteena ei ole luoda suositusta, jossa yksittäisen tahon intressit tulevat korostetusti esille, vaan kuljetusketjua ja sen sisäisiä riippuvuussuhteita tarkastellaan kokonaisuutena. Lastaussuunnittelujärjestelmän kehittämisellä pyritään, merikuljetusten vaatimukset huomioon ottaen, läpimenoaikojen pienentämiseen ja tehokkuuden kasvattamiseen satamissa sekä eri osapuolten tiedonsaannin lisäämiseen. Valmiina järjestelmä mahdollistaa myös terminaalitoimintojen nykyistä tarkemman aikataulutuksen ja varastosuunnittelun aluksen satamassaolo-aikana sekä lisää toiminnan ennakkosuunnittelumahdollisuuksia vastaanottosatamassa. 2.2 Tavoite Työn tavoitteena on laatia nykyisten järjestelmien selvityksen pohjalta suositus Itämeren roro-liikenteen yleiseksi alusten lastauksen suunnittelujärjestelmäksi. Suosituksessa otetaan huomioon myös varustamojen mahdolliset omat lastaussuunnittelujärjestelmät. Suosituksen tavoitteena on järjestelmään liittyvien rajapintojen hallittu kehittäminen siten, että järjestelmä on ulospäin yksiselitteinen ja kaikki ketjun osapuolet voivat tarvittaessa käyttää järjestelmää sovituilta osin. Suunnitelmassa otetaan huomioon lastiplaanin sisältämät tiedot ja niiden käyttö kuljetusketjun eri osapuolten näkökulmasta. Yhdenmukaisen järjestelmän on oltava joustava siten, että muutokset lastiplaaniin ja lastin sijoitteluun ovat mahdollisia tietyin rajoittein koko lastauksen ajan. Näin järjestelmä saadaan vastaamaan käytännön asettamia edellytyksiä ja tarpeita. Työssä selvitetään ja tutkitaan myös olemassa olevien lastaussuunnittelua rajoittavien ja ohjaavien kansainvälisten määräysten merkitystä. Suosituksen laatimisessa otetaan huomioon myös eri ro-ro-pohjaisten laivaustapojen ominaisuudet ja järjestelmän soveltuvuus niille. Tämä tavoite edellyttää uudenlaista ja harmonisoitua menetelmää määritellä rahtierän sijaintipaikka aluksen lastitiloissa. Sen johdosta tarkastellaan muun muassa aluksen rakenteista yksiselitteisesti muodostuvan koordinaatiston hyödyntämismahdollisuutta. Esiselvityksen tuloksena saadaan perusta suositukseksi yleiseksi lastinsuunnittelujärjestelmäksi. Järjestelmää voidaan tämän jälkeen kehittää sekä suunnitella yksityiskohtien ja teknisten ratkaisujen osalta edelleen siten, että järjestelmän toteutus sovellustasolla on mahdollista. Suosituksen jälkeisessä jatkokehitys- ja toteutusvaiheessa on mahdollista verrata lastauksen suunnittelujärjestelmän kehittämisestä saavutettavia arvioituja hyötyjä järjestelmän toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Mikäli tarpeellista, voidaan laskea vertailulukuja järjestelmän tuomasta lisäarvosta esimerkiksi nykytilanteeseen. Laskelmien tarkkuustaso määritellään intressien selkiinnyttyä. Value Added Network tietoverkko, jossa tiedon siirtämisen ohella on lisäarvoa tuottavia toimintoja. 19

14 3 LASTAUSSUUNNITTELU Lastaussuunnittelu on yksinkertaisimmillaan prosessi, jonka tavoitteena on tapauskohtaisten optimiohjeiden luominen fyysiselle tavaran käsittelylle aluksen ja satamaterminaalin välillä. Lastaussuunnittelua ohjaavat aluksen operointiin ja runkorasituksiin sekä vastuukysymyksiin liittyvät asiat. Prosessin lopputuloksena tavoitellaan selkeää kokonaisuutta, joka minimoisi aluksen satamassa käyttämän ajan, olisi toteutettuna turvallinen ja määräysten mukainen sekä poistaisi lastin ylimääräisen siirtelytarpeen rotaation aikana. Tiedot lastattavasta ja purettavasta lastista saadaan muista laivausasiakirjoista, joista tärkeimmät ovat bookkauslista tai muu luettelo lastista ja manifesti eri vaiheissaan paperisessa tai elektronisessa muodossa. Näiden rakenne ja sisällytettyjen tietueiden lukumäärä riippuvat muun muassa tavaraliikenteen tyypistä eli siitä onko kyseessä yksikkö- vai irtolastiliikenne. Merikuljetuksiin liittyvät sidosryhmät tulkitsevat lastitietoja kukin eri tavoin ja niistä on löydyttävä juuri heille oleellisin informaatio. Toimitusketjuajattelu pyrkii eräänä tavoitteenaan yhdistämään organisaatioiden välisiä rajapintoja toisiinsa, jolloin bookauslistan tai vastaavan lastia edustavan tiedoston sisältämä yksilöity tieto saa uuden merkityksen osana lastaussuunnittelua ja siihen assosioituvan informaation välitystä. Aluksen lastaussuunnittelua ja siitä tuloksena saatavia lastauksen toteuttamisohjeita eli lastiplaania voidaan lähestyä perinteisesti kolmelta eri kannalta: 1. Satamakohtainen terminaalityöskentelyn suunnittelu 2. Lastitilojen käyttö rotaation aikana 3. Aluksen vakavuus, viippaus, syväys ja rungon rasitukset (meriturvallisuus) Lastiplaanin merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, mikäli sen käytettävyyttä voidaan lisätä. Itse lastauksen suunnittelu on edelleen pitkälle varustamo- ja operaattorisuuntautunutta, mutta lastaussuunnitelman potentiaalinen lisäarvo otetaan käyttöön. Muutos tapahtunee siten, että varustamon ja operaattorin lisäksi lastaussuunnitelmaa ja sen tietosisältöä hyödyntävät useat muut sidosryhmät omassa liiketoiminnassaan ja valvontatehtävissään. Esimerkkejä uudenlaisista vaatimuksista ja mahdollisuuksista ovat: Parempi toimitusvarmuus, läpimenoaika ja toiminnan suunniteltavuus Elektronisen tiedonsiirron ja telematiikkaratkaisujen mahdollisuudet Lastin tarkan sijaintitiedon edut mm. aika-avisoinnin ja IMOvaatimusten muodossa 20

15 Lastinsuunnitteluprosessin eteneminen voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 1. Varaustietojen pohjalta ennakoitu tilankäyttö aluksella 2. Aluksen vapaiden paikkojen määrittely lastaussatamassa purkauksen jälkeen 3. Yksiköt/lasti jaetaan painoluokkiin tarkkojen painojen puuttuessa 4. Lastin sijoittaminen alukselle (suunnittelu) 5. Tarkistuslaskelmat (usein aluksen toimesta) 6. Suunnitelma (operaattorille) alukselle hyväksyttäväksi 7. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan 8. Lopullinen lastaussuunnitelma ja sen jakelu tarvitsijoille Alusten rotaation (reittisatamien) perusteella ja liikenteen satamakohtaisella jakautumisella lastauksen suunnittelu voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: Kahden tai kolmen sataman välinen liikenne, jolloin lasti lastataan/puretaan pääsääntöisesti kokonaan kulloisessakin satamassa pohjalastin määrä ja vaikutus on vähäinen Useamman sataman välinen liikenne ja mahdollisesti muuttuva rotaatio pohjalastia on lähes aina ja sen merkitys on korostunut kokonaisuuden kannalta Suomalaisessa konttien syöttöliikenteessä lastien sijoittelu tapahtuu usein manuaalisesti tietokonetta hyödyntäen. Näin toimien kahdensadan yksikön sijoittelun suunnitteluun kuluu aikaa reilu tunti. Tuloksena saadaan lastiplaani joko elektronisessa tai paperisessa muodossa. Sijoittelun suunnitteluprosessin täydellinen automatisointi edellyttäisi yksityiskohtaisen elektronisen säännöstön luomista, jotta päästäisiin tarvittavalle luotettavuustasolle. 21

16 Kuva 2 Esimerkki ro-ro-aluksen elektronisesta lastaussuunnittelusovelluksesta. Lastina on sekä storoa että yksiköitä Suunnitteluprosessin järkevä automatisointiaste riippuu voimakkaasti liikenteen määristä. Välttämättä aina ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä täysin automatisoituun lastien sijoitteluun. Järjestelmän olisi varustamon kannalta kyettävä tarkastelemaan yksiköiden sijoittelua ainakin seuraavien asioiden suhteen: Luotettava aluksen syväys-, vakavuus-, viippaus- ja rasitustarkastelu Yksikön pituus, paino ja korkeus Sallitut pinoamiskorkeudet ja -painot Vaarallisten lastien erottelumääräykset (IMO-luokan mukainen jaottelu kts. kohta 3.4) Rotaation ja destinaatioiden aiheuttamat vaatimukset Ylimittaisten lastien tehokas tilankäyttö Tietojen hyödynnettävyys esim. aika-avisoinnissa 22

17 Varustamokeskeinen lastaussuunnittelujärjestelmä, sisältäen mm. vakavuustarkastelun, on yleisesti käytössä. Puutteita ilmenee sovellusintergraatiossa ja kaikkien yllämainittujen reunaehtojen huomioon ottamisessa toivotunlaisen tuloksen aikaansaamiseksi. Useiden suomalaisten lastien määräsatamien käytännön järjestelyt telematiikkaratkaisujen osalta ovat hieman Suomea pidemmällä. Esimerkiksi Felixstowessa on luovuttu paperisen manifestin käytöstä ja kaikki siihen liittyvä tieto liikkuu sähköisessä muodossa operaattorin, sataman ja varustamon välillä. Yksikköliikenteessä viestirakenteita koskevat harmonisointihankkeet ovat maailmalla niin pitkällä, että suomalaiset pääsevät halutessaan hyödyntämään tältä osin valmiita tuloksia. 4 LÄHTÖTIETOJEN KERUU JA ANALYSOINTI 4.1 Käytössä olevat suunnittelujärjestelmät alustyypeittäin Lastaussuunnittelun painopistealueet vaihtelevat riippuen merikuljetusmuodosta sekä aluksella kuljetettavasta lastista. Esimerkiksi lastien sijoittelun suunnittelu on joissakin tapauksissa korostuneessa asemassa verrattuna vakavuustarkasteluun. Merikuljetusmuodoittain poikkeavat vaatimukset asettavat rajoituksia lastaussuunnittelun automatisoinnille ja samalla siitä mahdollisesti saatava lisäarvo sekä kustannustehokkuus vaihtelevat voimakkaasti. Seuraavassa on käsitelty joitakin erilaisten alustyyppien ominaispiirteitä lastaussuunnittelun kannalta Konttialukset Konttien kuljetuksiin suunniteltuja erikoisaluksia, joiden kapasiteetti ilmoitetaan aina 20' perusyksikön (TEU) pohjalta. Lastitilat on jaettu solurakenteisiksi erityisillä konttiohjaimilla. Kansitila on usein alusten tärkein lastin sijoituspaikka, jolla kulkee noin 55-65% lastista. Uusimmissa aluksissa ei ole lastiluukkuja, jolloin satamassaoloajat lyhenevät ja saavutetaan kustannussäästöjä mm. vähentyneestä lastin kiinnittämistarpeesta johtuen. Matkan aikana konttialuksen vakavuuden kannalta tärkeässä asemassa on tuulen vaikutus, mikä johtuu laajasta tuulipinnasta. Yksiköiden sijoittelulla ei ole vakavuuden kannalta merkittävää vaikutusta, mikäli lastikapasiteetti voidaan tilavuuden osalta hyödyntää täysimääräisenä. Lastioperoinnin aikaiset kallistumat rajoitetaan pakollisilla asennonsäätö-järjestelmillä ja lastaus-/purkausprosessin suunnittelulla noin viiteen asteeseen. Mikäli kallistumat ovat suurempia seuraa ongelmia konttiohjainten toiminnassa ja konttien nostaminen/laskeminen aluksella vaikeutuu. Alukset ovat usein säännöllisessä, usean sataman välisessä, linjaliikenteessä. Yhdenmukaiset lastitilat ja vakiomittaiset yksiköt ovat mahdollistaneet tietokoneavusteisen lastaussuunnittelun kehittämisen ja käyttöönoton. 23

18 Kuva 3 Konttialus, lastaussuunnitteluun käytettävä rakennekuva Lastaussuunnittelun kannalta korostuu rotaation huomioon ottaminen lastierien sijoittelussa, jolloin tuonti- ja vientisyklit on linkitetty toisiinsa. Suunnittelujärjestelmiä on tarjolla useita erisisältöisiä ja laajuisia. Eroavuudet löytyvät sovellusten automaatioasteesta eli esimerkiksi itsenäisestä kyvystä sijoittaa yksiköt optimaalisesti lastitiloihin määriteltyjen parametrien avulla. Kehittyneimmissä sovelluskokonaisuuksissa on muun muassa seuraavia elementtejä: Automaattinen suunnitelma lastioperoinnin suorittamiseksi sataman ja aluksen välillä Muutokset ovat mahdollisia lastaussuunnittelu- ja operointiprosessin aikana: kontteja voidaan lisätä ja poistaa sekä lastia koskevia tietoja on mahdollista muuttaa Elektroniseen tiedonsiirtoon tarvittavat rajapinnat ovat toteutettavissa muiden tietokantojen sekä sovellusten välille yhdenmukaisten sanomatyyppien avulla Vaarallisiin aineisiin liittyvien ja yksiköiden keskinäisen sijoittelun aiheuttamien sekä muiden erityistarpeiden huomioon ottaminen Yhteydet aluksen rasitus- ja vakavuuslaskelmiin Tietyn yksikön reaaliaikainen sijaintitieto (meri)kuljetusketjun aikana 24

19 4.1.2 Irtolastialukset Irtolastialuksilla tarkoitetaan vakiintuneessa merkityksessä kiinteässä olomuodossa olevien pakkaamattomien lastien kuljetukseen tarkoitettua alustyyppiä. Vastaavasti nestemäisien irtolastien kuljetuksiin tarkoitettua alusta kutsutaan yleisesti säiliö- tai tankkialukseksi. Tässä yhteydessä näitä alustyyppejä ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä erikseen, koska samat lainalaisuudet koskien lastaussuunnittelua pätevät molempiin. Irtolastien sijoittelussa aluksen lastitiloihin on tärkeintä löytää optimi aluksen vakavuuden, viippauksen ja aiheutuvien runkorasitusten suhteen. Alusten vakavuuteen vaikuttaa erityisesti vapaiden nestepintojen liikkuminen sekä mahdolliset kuivalastien siirtymät. Näiden vaikutuksia on pystytty eliminoimaan kehittyneellä lastaussuunnittelulla. Irtolastialusten selkeät, rajatut ja toisistaan erotetut lastitilat sekä homogeeniset lastit mahdollistavat tietokoneavusteisen lastien sijoittelun vaivattoman hyödyntämisen. Osa käytössä olevista sovelluksista kattaa myös säiliöiden vajausseurannan ja samanlaisilla tuotteilla lastaus voidaan suorittaa automaattisesti eri ruumien välillä sovelluksen valvoessa ja säilyttäessä operaation luokituslaitosten määrittelemien raja-arvojen sisällä. Kuva 4 Esimerkki irtolastialuksen lastauksen suunnittelujärjestelmästä, jossa ovat mukana lasti- ja vakavuustiedot 25

20 4.1.3 Monitoimialukset Alustyypille ominaista on kyky kuljettaa yhtäaikaisesti esimerkiksi yksiköityjä- ja irtolasteja. Ryhmään katsotaan kuuluvan useanlaisia yleislastialuksia, joita ei voida selkeästi sisällyttää muihin alusluokkiin. Lastinkäsittely on organisoitu useimmiten konttialusten tapaan lo-lomenetelmään perustuen ja aluksilla on myös lähes aina omat lastinkäsittelylaitteistonsa. Tämä tekee alustyypistä satamariippumattoman. Kuva 5 Monitoimialus Kyseisten alusten lastaussuunnittelun automatisoinnin tekee ongelmalliseksi lastitilojen monimuotoisuus sekä erityyppisten lastien ominaispiirteet. Lastaussuunnittelu järjestetäänkin sijoittelun osalta edelleen usein manuaalisesti. Vakavuustarkasteluun sen sijaan on löydettävissä muista järjestelmistä sovellettuja ratkaisuja. Lastaussuunnittelun automatisointiin ei olemassa olevilla ohjelmistoilla pystytä, eikä se välttämättä olisi edes tarkoituksenmukaista kuljetusten ja lastikoostumuksen tapauskohtaisuudesta johtuen. 4.2 Ro-ro-sovellusten erityisvaatimukset Ro-ro-aluksia on käytössä hyvin monta tyyppiä. Vanhemmissa aluksissa lastitilojen muoto on rikkonainen ja niiden tilankäyttö esimerkiksi yksiköityjen lastien suhteen saattaa jäädä osittain huonoksi. Viimeisimmät rakennetut alukset ovat lastitiloiltaan hyvin selkeitä, yhdenmuotoisia ja ne mahdollistavat nopean lastinkäsittelyn sekä tilankäytöltään parhaimman potentiaalisen hyötysuhteen. Lastia ja matkustajia saman aikaisesti kuljettavia ro-ro-aluksia kutsutaan yleisesti termillä Ropax. Kuva 6 Lastia ja matkustajia kuljettava Ropax-alus 26

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Valtteri Laine TRAFI/Erityisasiantuntija Merikapteeni/FM Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Laivapalon uhka Euroopassa muihin merionnettomuuksiin

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Yhdistys edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta Suomessa.

Yhdistys edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta Suomessa. Yhdistys edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta Suomessa. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään ammatissaan - vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvissä asioissa järjestämällä kokouksia,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ 1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) 5179/1/01 REV 1 ADD 1 LIMITE MAR 2 CODEC 13 YHTEINEN KANTA Asia: Yhteinen kanta Euroopan

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 28.7.2011 Tampereen kaupunki Satamatoimisto PL 487 33101 TAMPERE 1 Sisällysluettelo 1) Lainsäädäntö ja valvonta... 3 1.1) Lait ja asetukset... 3 1.2) Valvontatoimenpiteet

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille 17.6.2014 Karoliina Vesterbacka Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuuhenkilöiden roolit ja vastuut Organisaation tulee esittää/nimetä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? Erikoiskirjastojen neuvosto Helsingissä 21.11.2006 Esittelijä: Nanna Jokinen TAUSTOJA LYHYESTI ja lisää osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatti/

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA

POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA (Fyysikon rooli optimoinnissa) Sairaalafyysikko Juha Peltonen HUS-Kuvantaminen OPTIMOINTIPROSESSI FYYSIKON NÄKÖKULMASTA Tulisi aina olla tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

TeliaSonera Identity and Access Management

TeliaSonera Identity and Access Management TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan.

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan. 6. Asiakirjapalvelu 6.1 PALVELUINFORMAATIO Palvelun nimi Asiakirjapalvelu Palvelun versio 1.0 Tunnus (ks. M14.4.42) 6.2 Avainkäsitteet 6.2.1 Tarkoituksenmukainen asiakirjakoosteiden muodostaminen MoReq2010

Lisätiedot

Pimeän arkiston toteutusvaihtoehtoja Theseukselle

Pimeän arkiston toteutusvaihtoehtoja Theseukselle Pimeän arkiston toteutusvaihtoehtoja Theseukselle 26.4.2016 Samu Viita (samu.viita@helsinki.fi) Kirjastoverkkopalvelut Suunnittelun taustaa ja lähtökohdat Kansalliskirjastoa pyydetty laatimaan ehdotuksia

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 8/10

TOT-TUTKINTA TOT 8/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 8/10 Ahtaaja putosi lastin kiinnitysasemalla paperirullan päältä yli kolmen metrin korkeudesta Ryhmä ahtaajia oli kiristämässä kartonkirullia varustamon

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot