Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen"

Transkriptio

1 Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen Teppo Pirttioja, Pekka Appelqvist ja Aarne Halme TKK Automaatiotekniikka, PL 5400, Espoo Puh. (09) , telefax (09) , Ilkka Seilonen ja Kari Koskinen TKK Automaation tietotekniikka, PL 5400, Espoo Puh. (09) , telefax (09) , AVAINSANAT: agenttiteknologia, prosessiautomaatio, FIPA-standardi TIIVISTELMÄ Tulevaisuuden prosessiautomaatiojärjestelmissä toiminnallisen joustavuuden, automaatio-ohjelmistojen ylläpidettävyyden, monipuolisemman poikkeustilanteiden hallinnan sekä erilaisten automaatioon liittyvien ohjelmistojärjestelmien integroinnin kehittäminen on tärkeässä asemassa. Lisäksi kenttäväylät ja instrumentoinnin lisääntynyt älykkyys mahdollistavat monipuolisen kommunikoinnin paikallisesti tehdasympäristössä sekä internetin avulla maailmanlaajuisesti. Kaikilla tasoilla lisääntyvä automaatiojärjestelmien monimutkaisuus sekä eri ohjelmistojen välinen verkottuminen, esimerkiksi uudentyyppisten palveluliiketoimintamallien tarpeisiin, vaatii jatkossa tehokkaampia suunnittelu- ja ohjelmointimenetelmiä. Tekoälytutkimuksesta lähtöisin olevan agenttiteknologian uskotaan helpottavan kompleksisten dynaamisissa ympäristöissä toimivien laajojen hajautettujen ohjelmistojen kehittämistä. Osana TEKES:in Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelmaa TKK:lla tutkitaan agenttiteknologian soveltamista prosessiautomaatioon. Tutkimuksessa kehitetään prosessinohjausarkkitehtuuria ja menetelmiä, joiden avulla agenttiteknologian mahdollistamia uusia ominaisuuksia päästään hyödyntämään jo olemassa olevien automaatiojärjestelmien yhteydessä. Menetelmäkehityksen sekä laboratorion koeprosessilla tehtyjen tutkimuksien tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kiinnostusta herättäviä. 1 JOHDANTO Agenttiteknologia on eräs tekoälytutkimuksen sekä teoreettisen ohjelmistotekniikan uusimmista menetelmistä hallita alati kasvavia ohjelmistojen varaan rakennettuja hajautettuja järjestelmiä. Ohjelmistotekniikan tutkimuksesta saadun kokemuksen mukaan kompleksisia ohjelmistoja on helpompi koota itsenäisistä ja älykkäistä ohjelmiston osista, agenteista /5/. Keskeistä näille agenteille on kyky etsiä ratkaisuja itsenäisesti ja neuvotella keskenään ihmisten tapaan. Agentilla voi olla lisäksi mahdollisuus tehdä havaintoja ympäröivästä maailmasta ja jopa vaikuttaa sen toimintaan. Agenttiteknologia perustuu aiemmin kehitettyihin ja hyväksi todettuihin tapoihin suunnitella ja toteuttaa suuria monimutkaisia järjestelmiä abstraktiotasoa nostamalla. Näitä periaatteita on järjestelmän jakaminen pienempiin paremmin hallittaviin osiin sekä osajärjestelmien välisen hierarkian hyödyntäminen. Eräs agenttiteknologian olennaisimmista vahvuuksista, yllä mainittujen lisäksi, on sen kyky löytää uusiin tilanteisiin ratkaisuja joita ei ole eksplisiittisesti ohjelmoitu järjestelmään. Agenttiteknologian kyky ratkaista ongelmia uusilla tavoilla perustuu joustavaan kommunikointiin, jonka toimintaa ei ole sitovasti määritelty järjestelmän suunnittelun aikana. Agenttiteknologia on kehitetty työkaluksi jolla jatkuvan laajenemisen ja muutoksen alaisia järjestelmiä voidaan hallita entisiä menetelmiä paremmin. Akateemisesta tutkimuksesta lähtöisin olevaa agenttiteknologiaa on jo otettu käyttöön joillakin sovellusalueilla. Elektronisen kaupankäynnin järjestelmissä agenttiteknologian huutokauppaprotokollien avulla on toteutettu automaattisia kauppapaikkoja. Tietoliikennejärjestelmissä on kokeiltu dynaamisesti mukautuvia reititysprotokollia, jossa reitittimiä hallinnoivat agentit neuvottelevat verkkojen kapasiteettin jaosta. Lisäksi agenttiteknologian parissa puhutaan informaatioagenteista, joiden avulla olisi mahdollista hallita alati ja

2 kaikkialla lisääntyvää informaatiotulvaa, sekä yhdistellä erilaisia tietolähteitä entistä joustavammin. Vuonna 2002 agenttiteknologian teollinen hyödynnettävyys eteni merkittävästi, kun FIPA organisaatio (Foundation of Intelligent Physical Agents) julkaisi nimeään kantavan agenttiteknologiaa koskevan standardin /4/. 2 AGENTTITEKNOLOGIA JA AUTOMAATIO Lähtökohtaisesti agenttitekniikan soveltaminen prosessiautomaatioon on varsin uusi ja ainakin toistaiseksi tutkimusvolyymiltään pieni tutkimusalue. Kappaletavara-automaation puolella on tutkimusta tehty jonkin verran pidempään. Agenttien prosessiautomaatiosovellusten tutkimuksen vähäisyydestä huolimatta agenttien soveltamista useimpiin prosessiautomaatiojärjestelmien toimintoihin on ehditty kokeilla ainakin jollakin tavoin. Eräs ensimmäisistä agenttien prosessiautomaatiota sivuavista sovelluksista on ARCHON-projekti, jossa agentteja käytettiin sähkönsiirtoverkkojen vikadiagnostiikan asiantuntijajärjestelmien integrointiin /2/. Holonic Manufacturing Systems -konsortio on ollut aktiivinen agenttitekniikan automaatiosovellusten tutkimuksessa. Tässä konsortiossa agentit on nähty tekniikkana, jolla voidaan implementoida holonisen ohjauksen periaatteita noudattavia ohjausjärjestelmiä /8/. Sovellukset ovat olleet lähinnä kappaletavaraautomaatiossa, tuotannonohjauksessa ja yritysverkostoissa. Myös muutama prosessiautomaation sovelluksia käsittelevä tutkimus on olemassa /3/. Pisimmällä agenttien prosessiautomaatiosovellusten tutkimuksessa näyttäisi olevan Rockwell Automationin tutkimusryhmä /9/. Maininnan arvoinen on myös agenttiteknologiaa soveltava eräohjaussovellus /6/. Hyödyllistä luettavaa on lista agenttiteknologiaa käyttävistä automaatiosovelluksista /10/, sekä eurooppalaisen AgentLink verkoston tuottama visio agenttiteknologian kehittymisestä ja teollisesta sovellettavuudesta seuraavan kymmenen vuoden aikana /7/. 3 AGENTTIAVUSTEINEN PROSESSIAUTOMAATIO Osana TEKES:in Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelmaa TKK:lla tutkitaan agenttiteknologian soveltamista prosessiautomaatioon. Tutkimuksessa kehitetään agenttiteknologiaan perustuvaa uudenlaista automaatioratkaisua prosessiteollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää ja analysoida laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti mitkä automaatiojärjestelmän toiminnot soveltuvat ja hyötyvät agenttifilosofian mukaisesta lähestymistavasta, sekä toteuttaa demonstraatioina näistä muutama. 3.1 Arkkitehtuuri Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää geneerinen agenttiteknologian ominaisuuksia hyödyntävä kokonaiskonsepti, jonka avulla tulevaisuuden automaatio olisi helpommin suunniteltavissa, toteutettavissa sekä ylläpidettävissä järjestelmän kaikenlaisissa muutostilanteissa. Ottaen huomioon nykyiset toteutustekniikan rajoitukset keskityttiin tutkimaan ns. agenttiavusteista järjestelmäarkkitehtuuria (eng. the concept of an agentaugmented process automation system /11/), jonka avulla agenttiteknologian mahdollistamia uusia ominaisuuksia päästään hyödyntämään jo olemassa olevien automaatiojärjestelmien yhteydessä. Käytännössä tämä agenttiavusteisuus tarkoittaa agenttien toiminnan rajaamista perinteisen automaatiojärjestelmän yläpuolelle. Näin agentit eivät osallistu reaaliaikavastetta edellyttäviin säätötoimenpiteisiin, vaan asettavat järjestelmälle asetusarvoja ja uudelleenkonfiguroivat automaatiojärjestelmän toimintalogiikkaa tarvittaessa. Kuva 1 havainnollistaa järjestelmäarkkitehtuuria. Nykyisessä arkkitehtuurissa on tehty selkeä ero agenttien tapahtumapohjaisen viestinnän ja automaatiojärjestelmän reaaliaikaisen syklisen viestinnän välillä. Tulevaisuudessa agenttien siirtyessä mahdollisesti myös automaation alimmille tasoille, aina instrumentointitasolle asti, tämä eri viestintätapojen raja hämärtyy. Agenttiavusteisen järjestelmän kompleksisuutta hallitaan osaprosesseja ja eri toimintoja edustavilla älykkäillä agenteilla, jotka koordinoivat kokonaisuutta neuvottelumekanismien välityksellä. Osaprosessiagentin vastuulle voidaan antaa jokin fyysisesti rajattu kokonaisuus prosessista. Hierarkiatasosta riippuen tämä osa voi olla jokin yksittäinen toimilaite / anturi, jotain toiminnallisuutta tarjoava osa- tai aliprosessi tai ylimmällä hierarkiatasolla koko tuotantolinja tai tehdas. Vastaava hierarkinen jaottelu on teollisuudessa jo käytössä. Uutta osaprosessiagenteissa verrattuna nykyisiin kiinteästi langoitettuihin toimilohkoihin on se, ettei agenttien välisiä linkkejä ole määritelty lopullisesti suunnitteluvaiheessa, vaan agenteilla on neuvottelumekanismien avulla kyky etsiä tarvittavan toiminnon tarjoava taho myös ajon aikana. Järjestelmään on määritelty ns. keltaiset

3 sivut palvelu (Kuvassa 1 DF, Directory Facilitator), johon agentit kirjaavat tarjoamansa prosessinohjaamiseen tai seuraamiseen liittyvät palvelut. Kehitetty arkkitehtuuri tukee myös FIPA-standardin mukaista liitäntää ulkoisiin agenttipohjaisiin järjestelmiin, jonka avulla esimerkiksi tulevaisuuden toiminnanohjaus ja taloushallintaohjelmistot voivat kysyä tietoja entistä joustavammin tuotantoa ohjaavalta prosessiautomaatiojärjestelmältä. Yleisesti sovittuun ontologiaan, eli käsitteistöön, pohjautuvalla agenttityyppisellä viestinnällä olisi nykyisiä integrointiin käytettyä menetelmiä helpompi toteuttaa monipuolisia kyselyitä. Kokonaisjärjestelmäarkkitehtuurin lisäksi projektissa on kehitetty agenttien sisärakennetta, jonka mahdollinen toteutus on esitetty Kuvassa 2. Agentin toiminnot on jaettu modulaarisesti siten, että kutakin automaation toimintoa vastaa eri moduli. Yksittäinen agentti voidaan varustaa vapaasti valitulla määrällä näitä moduleita ja järjestelmää voidaan kehittää inkrementaalisesti rakentamalla myöhemmin uusia moduleita. Kuva 1. Agenttiavusteinen järjestelmäarkkitehtuuri Kuva 2. Agentin modulaarinen sisärakenne Moduleista Process and equipment models tarjoaa yhteyden fyysiseen prosessiin sekä antaa agenteille hajautetun sääntökannan päätöksenteon tueksi. Agenteille ei pyritä luomaan sääntökantaa, joka pyrkii kuvaamaan prosessin täydellisesti. Sen sijaan käytetään ns. kvalitatiivista prosessimallia, joka kuvaa lähinnä suureiden vaikutussuunnat eri prosessinosien välillä. Kvalitatiivinen prosessimalli olisi täydellistä prosessimallia helpompi tuottaa suunnittelun aikana ja ylläpitää prosessin muutoksien yhteydessä. Prosessia seuraava Monitoring and query processing -moduli tekee mallin ja mittausten perusteella päätelmiä prosessin hyvinvoinnista, sekä vastaa ulkopuolisille agenteille prosessia koskeviin kysymyksiin. Muiden Kuvassa 2 näkyvien modulien toiminta on selostettu kappaleessa 4.3 Toimenpiteiden ajonaikainen hajautettu suunnittelu. 3.2 Implementaatio Yllä kuvattua arkkitehtuuria ja agenttien sisärakennetta on kokeiltu myös käytännössä. Rakennettu agenttijärjestelmä pohjautuu verkosta ladattavan avoimen lähdekoodin agenttialustalle, jota on muokattu tähän tarkoitukseen sopivaksi. Alusta itsessään tarjoaa agenttien välisen FIPA standardiin pohjautuvan viestien lähetyksen ja reitityksen, mutta viestien käsittely täytyy toteuttaa itse. Agenttien sisäinen rakenne pohjautuu tällä hetkellä agenttitutkijoiden kehittämään BDI-malliin (Belief, Desire, Intentions). Nykyinen viestien käsittely perustuu niin ikään avoimen lähdekoodin ohjelmistomoduuliin, joka on räätälöity automaation käyttöön. Lisäksi agenteille on rakennettu joustavasti konfiguroitava yhteysmoduli, joka mahdollistaa liitynnän useisiin erilaisiin tietolähteisiin. Tämä yhteysmoduli tarjoaa agenteille yhteyden käytettävään automaatiojärjestelmään sekä erilaisiin tietokantoihin. Tulevaisuudessa uusia yhteysmoduleita voidaan kehittää ja ottaa käyttöön ilman, että jo olemassa olevien yhteysmodulien toiminta häiriintyy. Tutkimuksen yhteydessä tehdyn implementaation kanssa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia, eikä valittujen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kanssa ole tullut yllätyksiä. Käytetyt ohjelmistot ovat toimineet kuten ohjeissa on luvattu ja uusien ominaisuuksien toteuttaminen on ollut mahdollista kohtuullisella vaivalla. Perusteellisen ohjelmistosuunnittelun tarvetta agenttiteknologian käyttäminen ei kuitenkaan ole poistanut.

4 3.3 Tutkimusympäristö Tutkimusympäristönä käytettävän koeprosessin rakenne on esitetty kuvissa 3 ja 4. Vedellä täytetty prosessi jäljittelee yleisesti teollisuuden läpivirtausprosesseja kuvaamatta sen tarkemmin mitään tiettyä sovellusta. Säätötehtävänä on muodostaa ja ylläpitää oikeanpuoleiseen säiliöön vyöhykkeinen lämpötilaprofiili. Prosessissa säädetään kiertovirtausta, lämpötiloja ja pinnankorkeutta. Kuva 3. Koeprosessi Kuva 4. Osaprosessiagentit Instrumentointi on suunniteltu siten, että se sisältää sekä konventionaalista että uudempaa kenttäväylätekniikkaan perustuvaa instrumentointia. Prosessin vesitilavuus on noin 700 litraa. Venttiilit, lämpötila-anturit, virtausanturi, paineanturi ja pinnankorkeuden rajakytkin on liitetty tavanomaiseen prosessinohjausjärjestelmään. 4 PROSESSIAGENTTIEN TOIMINNOT Verrattaessa agenttiteknologian menetelmiä ja prosessiautomaation toimintoja on pohdittu minkälaisiin toimintoihin agenttiavusteinen järjestelmä soveltuisi. Periaatteessa agenttien voidaan olettaa soveltuvan mm. seuraavan tyyppisten tehtävien / toimintojen suoritukseen ja hallintaan: - Systeemin yleisen kompleksisuuden hallinta abstraktiotasoa nostamalla - Häiriöiden havaitseminen ja diagnosointi (piilevien vikojen löytäminen) - Hälytystulvan käsittely ja analysointi - Operaattorin tuki (esim. poikkeustilanteissa ja ristiriitaisten tavoitteiden huomioinnissa) - Prosessien hallitut ylösajot / alasajot - Eräohjaus ja toimintamoodien muutokset - Huoltotoimenpiteiden tukeminen - Järjestelmän / osakomponenttien keskitetty päivityksen hallinta - Liikkuvat robottianturit /1/ sekä muut autonomiset tai riittävän älykkyyden omaavat mittalaitteet - Osajärjestelmien integrointi - Resurssien hallinta: esim. kenttäväylän kuormitus - Prosessidynamiikan mitoitus - Prosessinohjauksen globaali optimointitaso - Raportoidun tiedon oikeellisuuden verifiointi Vastauksia näiden agenttiavusteisen toimintojen käytännön sovellettavuudesta haettiin toteuttamalla muutamia näistä käyttäen laboratorion koeprosessia liitettynä implementoituun agenttijärjestelmään. 4.1 Vikasietoisuus Ensimmäisenä agenttien mahdollisista toiminnoista kokeiltiin prosessin vikasietoista ohjausta laiterikon tapauksessa, jossa prosessin normaalitoiminta on estynyt. Tavallisesti prosessilaitteiston huollot voidaan ajoittaa tuotantolaitoksen huoltoseisokkien ajaksi, mm. luotettavasti toimivan laitediagnostiikan avulla, mutta myös ennakoimattomiin laiterikkoihin pitäisi pystyä reagoimaan. Vikasietoisessa toiminnassa osaprosesseja valvovat agentit diagnosoivat omalla vastuualueellaan olevia laitteita ja vian havaitessaan aloittavat keskinäiset neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi. Riippuen tilanteesta tavoitteena

5 voi olla prosessin pystyssäpysyminen tinkien esim. tuotantovolyymista tai laatutavoitteista. Nopealla vikatilanteeseen reagoinnilla voidaan joissakin tapauksissa välttyä prosessin kalliilta tai aikaa vievältä alasajolta. Toteutetussa demonstraatiossa haettiin uutta säätöratkaisua iteratiivisesti. Demonstraatiossa vian havainnut agentti neuvotteli uuden säätöratkaisun entisen tilalle, käyttäen urakkaverkko neuvotteluprotokollaa, verraten uutta ja vanhaa käyttäen prosessin virhettä kuvaavaa kustannusfunktiota. Kuvassa 6 on nähtävissä lämpötilaprofiilin osittainen säilyminen venttiilin vikaantumisesta huolimatta. Yksinkertaisen demonstraation tarkoituksena oli verifioida osaprosessiagenttijaon ja valitun neuvotteluprotokollan soveltuvuutta vikasietoiseen toimintaan. Valituilla menetelmillä ja työkaluilla vikasietoisuuden toteuttaminen oli kohtuullisen helppoa koeprosessin yhteydessä mutta agenttien hajautettuun sääntöpohjaiseen päättelyyn perustuva älykkyys ei skaalaudu laajempiin järjestelmiin. 4.2 Toimenpiteiden ajonaikainen hajautettu suunnittelu Hajautettua tehtävänsuunnittelua agenteilla toteutettuna tutkittiin erä- ja sekvenssiohjauksien toteuttamisessa. Ensimmäisinä demonstroituina skenaariona olivat ylös- ja alasajotilanteet. Esimerkki ylösajoon liittyvästä neuvottelusta on nähtävissä Kuvassa 5. Toteutetussa kokeessa agentit suunnittelivat autonomisesti järjestelmän ylösajon huomioiden agenttien lähtötilat ja toimenpiteiden suoritusjärjestyksen sekä keskinäiset riippuvuussuhteet. /12/ Kuva 5. Ajonaikainen tehtävien suunnittelu Kuva 6. Iteratiiviinen vikasietoisuus Toimenpiteiden ajonaikaisesta suunnittelusta vastaa agentin Planning and reacting moduli (Kuva 2). Hajautetun ajonaikaisen tehtävien suunnittelun avulla aikaansaadut koostetut toimintosekvenssit olisivat nykyisin käytettyjä kiinteästi langotettuja toimilohkoja joustavampia, sillä sen avulla järjestelmä voisi sopeutua uusiin laitekonfiguraatiohin ilman tarvetta ohjelmoida sekvenssejä manuaalisesti uudestaan. Tällaisessa järjestelmässä osaprosessiagentit tarjoaisivat prosessiin vaikuttavia palveluita toisilleen. Agenttiavusteisessa järjestelmässä laitteistomuutoksien yhteydessä osaprosessiagenttien sisäistä ohjauslogiikkaa voisi muuttaa ilman, että kokonaisjärjestelmän toimintaa tarvisi ohjelmoida uudestaan. Järjestelmää voisi myös käyttää hyväksi ennakoivan kunnossapidon huoltotoimenpiteiden suunnittelussa, jolloin agenttien voisi antaa suunnitella tuotantoprosessin ajo-ohjelma ilman huollettavaa laitetta. Täydellistä autonomiaa ei agenttijärjestelmällä kuitenkaan tavoitella vaan kaikki suunnitelmat varmistetaan operaattorilla ennen niiden täytäntöönpanoa, josta vastaa agentin Execution control -moduli (Kuva 2). Tämän modulin toiminta vastaa nykypäivän prosessiaseman toimilohkojen ajoa. Kehitetty menetelmä, jossa agentit neuvottelevat toimenpiteiden tavoitteista yksityiskohtien sijasta sekä synkronoivat toimenpiteiden keskinäisen järjestyksen itsenäisesti, näyttäisi helpottavan automaatiotoiminnallisuuksien suunnittelemista ja toteuttamista. Yleisesti automaattinen toimenpiteiden hajautettu suunnittelu on erittäin vaikeaa, mutta rajattujen järjestelmien osien välillä suunnittelu on mahdollista. 4.3 Informaatioagentit Agenttiteknologian tutkimuksen piirissä on tutkittu ns. informaatioagentteja, joiden avulla voidaan käsitellä suuria määriä erilaisissa hajautetuissa tietolähteissä olevia tietoja entisiä menetelmiä tehokkaammin. Tulevaisuudessa myös automaatiojärjestelmien luonne muuttuu yhä vahvemmin informaationhallintajärjestelmiksi ja niissä liikkuvan tiedon määrä kasvaa lähes rajatta. Tekemiemme alustavien kokeilujen perusteella informaatioagentit voisi soveltua, esim. diagnostiikkatiedon keräämiseen ja jalostamiseen.

6 Tällä osa-alueella ei myöskään ole yhtä tiukkoja reaaliaikavaateita kuin ohjauspuolella, joten nykytekniikalla toteutetut agentit soveltuisivat tähän käyttöön jo lähes sellaisenaan. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS Agenttiteknologia on vielä voimakkaan kehityksen alaisena. Varsinkin automaation piirissä agenttiteknologian soveltaminen on lähes täysin tutkimusasteella. Teoreettisen tarkastelun perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että agenttiteknologia voisi tarjota uusia tapoja vastata automaation haasteisiin. Lisäksi tehtyjen yksinkertaisien kokeiden perusteella voidaan sanoa, että agenttiteknologialla on mahdollista toteuttaa erilaisia automaation toiminnallisuuksia. Toistaiseksi agentien paikka näyttäisi olevan automaation ylemmillä hierarkiatasoilla, johtuen rajoitetusta kyvystä vastata prosessinohjauksen reaaliaikavaatimuksiin. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä agentteja olisi mahdollista sijoittaa kaikille järjestelmän tasoille, niin prosessinohjaukseen kuin informaatiojärjestelmiin. Näin agenttien käyttö helpoittaisi saumattoman yhteistyön toteuttamista eri hierarkiatasojen välillä. Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään miten agenttiteknologia voisi jatkaa mm. Web services teknologioiden aloittamaa kehitystä automaatiossa. Tarkoitus on myös kehittää agenteille prosessiautomaatiota kuvaava ontologia, eli käsitteistö. Agenttiteknologia tarjoaa myös houkuttelevan ympäristön prosessidynamiikan ja sitä kuvaavan kvalitatiivisen mallin kokemusperäisen oppimiselle. Automaation ehkäpä utopistisena tulevaisuuden visiona voisi pitää seuraavaa: Automaatioinsinööri liittää fyysisen laitteen olemassa olevaan järjestelmään ja sitä vastaavat agentit järjestäytyvät siten, että uuden laitteen tarjoamat mahdollisuudet tulevat täysipainoisesti tuotantoprosessin käyttöön. Vaikka tällainen visio ei koskaan toteutuisikaan, niin kehityksen suuntaus on väistämättä kohti yhä älykkäämpiä ja itsenäisempiä toimilaitteita ja prosessikokonaisuuksia. Tällöin tarvitaan menetelmiä ja teknologioita, joilla nämä uudet ominaisuudet saadaan käyttöön ja ennenkaikkea helpommin hallittaviksi. Agenttiteknologia voisi olla yksi ratkaisu. 6 KIRJALLISUUSLUETTELO 1. P. Appelqvist, I. Seilonen, M. Vainio, A. Halme, K. Koskinen, Heterogeneous agents cooperating: Robots, field devices, and process automation integrated with agent technology, 6th International Symposium on Distributed Autonomous Robotic Systems (DARS '02), Fukuoka, Japan, June 25-27, D. Cockburn and N.R. Jennings: ARCHON: A distributed artificial intelligence system for industrial applications. In G. M. P. O'Hare and N. R. Jennings (eds). Foundations of Distributed Artificial Intelligence. Wiley & Sons, N.N. Chockshi and D.C. McFarlane: Rationales for Holonic applications in chemical process industry. In V. Marik, O. Stepankova, H. Krautwurmova and M. Luck (eds.). Multi-Agent Systems and Applications II, pages , Springer, Germany, FIPA: 5. Jennings, N. R.: An agent-based approach for building complex software systems. Communications of the ACM, Vol. 44, No S. Kuikka: A batch process management framework, Domain-specific, design pattern and software component based approach. VTT Publications No. 398, Espoo, Finland, M. Luck, P. McBurney, C. Preist, C. Guilfoyle: Agent Technology Roadmap, Version 0.2, October 2002, 8. V. Marik, M. Fletcher, M. Pechoucek: Holons & agents: recent developments and mutual impacts. In: V. Marik, O. Stepankova, H. Krautwurmova, M. Luck (eds.), Multi-Agent Systems and Applications II, Springer, Germany, 2002, pp F. Maturana, P. Tichy, R. Staron and P. Slechta: Using dynamically created decision-making organizations (holarchies) to plan, commit and execute control tasks in a chilled water system, In Proceedings of the 13th International Workshop on Database and Expert Systems Applications (DEXA'2), D. H. van Parunak, Industrial and practical applications of DAI, in: G. Weiss, (ed.), Multiagent systems, Cambridge, MA, USA, pp , I. Seilonen, P. Appelqvist, M. Vainio, A. Halme, K. Koskinen, A concept of an agent-augmented process automation system, 17th IEEE International Symposium on Intelligent Control (ISIC'02), Vancouver, Canada, October 27-30, I. Seilonen, T. Pirttioja, P. Appelqvist, A. Halme, K. Koskinen, Cooperating Subprocess Agents in Process Automation, accepted to the 1st International Conference on Applications of Holonic and Multi-Agent Systems (HoloMAS 2003), Prague, Czech Republic, September, 1-3, 2003.

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

FIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI

FIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan pääaine

Ohjelmistotekniikan pääaine Ohjelmistotekniikan pääaine Ari Korhonen 7.11.2012 Ohjelmistotekniikan opetus! Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laajaalaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista.

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien vikadiagnostiikan kehittäminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä

Sulautettujen järjestelmien vikadiagnostiikan kehittäminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä Sulautettujen järjestelmien vikadiagnostiikan kehittäminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä AS-0.3100 - Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari Jerry Pussinen Seminaarityö 11.12.2015 Tausta 11.12.2015

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Älykäs automaatio ja teollinen internet

Älykäs automaatio ja teollinen internet Älykäs automaatio ja teollinen internet - hankkeen esittely maakuntahallitukselle Projektipäällikkö Janne Känsäkoski, Centria Hankevastaava Veli-Matti Tornikoski, Chydenius 14.11.2016 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 26.10.2016 IT-yksikkö tutkimus Informaatioteknologian yksikön tutkimus on keskittynyt IoT-teknologioihin

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille

Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille Tuukka Savisalo Cencorp Oyj Head of module technology Cencorpin historia Cencorp on ollut jo lähes 40 vuoden ajan johtava automaatioteknologiayhtiö,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät

Automaatiojärjestelmät Automaatiojärjestelmät SAUTER yhtiöt maailmanlaajuisesti 1910 aloitti yritystoiminnan Grindelwaldissa 1912 ensimmäiset kellokytkimet toimitettiin asiakkaille 1919 muutti yrityksen Baaseliin, työntekijöitä

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Reliable sensors for industrial internet

Reliable sensors for industrial internet Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruuseminaari, Turku, 31.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Nykytilanne OKM:n tiedonkeruussa kerättyjen open access -tietojen laadussa

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Paikkaontologiat. Tomi Kauppinen ja Jari Väätäinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu tomi.j.kauppinen at gmail.com

Paikkaontologiat. Tomi Kauppinen ja Jari Väätäinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu tomi.j.kauppinen at gmail.com Paikkaontologiat Tomi Kauppinen ja Jari Väätäinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu tomi.j.kauppinen at gmail.com Mihin tarvitaan paikkaontologioita? Jokainen meistä liittyy paikkoihin Esimerkkejä:

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut

Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Markku Hyvärinen Kalasatamaprojekti Helsingin Energian, Helen Sähköverkon, Fingridin, ABB:n ja Mitoxin

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Tarjouspyyntö Liite 5.3: Järjestelmän ylläpidettävyden arviointi 1 / 5 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 22.4.15 3.01 Poistettu kotihoito

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä TIMECON UNISON mahdollistaa joustavuudellaan sekä helppokäyttöisyydellään organisaatioille

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 15.08.2016 1(7) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN Busch-Installationsbus EIB Ensto Busch-Jaeger Oy 2 Modernia taloautomaatiota Busch-Installationsbus EIB-väylätekniikalla EIB European Installation Bus on väyläpohjainen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen

Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen tilavalvonta PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 26.10.2016

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla

Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Yhteenveto NetData-tutkimusprojektin tuloksista http://www.soberit.hut.fi/netdata/

Lisätiedot

MITÄ VAATIVALTA PROSESSIAUTOMAATIOLTA ON LUPA ODOTTAA?

MITÄ VAATIVALTA PROSESSIAUTOMAATIOLTA ON LUPA ODOTTAA? Merja Mäkelä Yliopettaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu merja.makela@kyamk.fi Kunnossapito 8/2005 12.12.2005 MITÄ VAATIVALTA PROSESSIAUTOMAATIOLTA ON LUPA ODOTTAA? TIIVISTELMÄ Vaativaa automaatiota käytetään

Lisätiedot

Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena

Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Prognos, Vuosiseminaari 2005 Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen rakenne 1. Katsaus taustaan ja tavoitteisiin 2. Lähestymistapoja vika- ja kunnossapitodatan

Lisätiedot

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio Taste of Wooden Living KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS PUURAKENTAMISEN BISNESEKOSYSTEEMEISSÄ KäPy-tutkimus Osahanke 2: Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio Juho

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

Seminaariaiheet. Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi

Seminaariaiheet. Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi Seminaariaiheet Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi 1. BS7799 / ISO 17799 Perustava tietoturvastandardi Kaksiosainen Mikä on BS7799 / ISO17799? Mihin se antaa vastaukset? Mihin se ei

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Mahdollisuus integrointiin eri järjestelmien välillä oli yksi pääsyistä, miksi valitsimme

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot