Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen"

Transkriptio

1 Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen Teppo Pirttioja, Pekka Appelqvist ja Aarne Halme TKK Automaatiotekniikka, PL 5400, Espoo Puh. (09) , telefax (09) , Ilkka Seilonen ja Kari Koskinen TKK Automaation tietotekniikka, PL 5400, Espoo Puh. (09) , telefax (09) , AVAINSANAT: agenttiteknologia, prosessiautomaatio, FIPA-standardi TIIVISTELMÄ Tulevaisuuden prosessiautomaatiojärjestelmissä toiminnallisen joustavuuden, automaatio-ohjelmistojen ylläpidettävyyden, monipuolisemman poikkeustilanteiden hallinnan sekä erilaisten automaatioon liittyvien ohjelmistojärjestelmien integroinnin kehittäminen on tärkeässä asemassa. Lisäksi kenttäväylät ja instrumentoinnin lisääntynyt älykkyys mahdollistavat monipuolisen kommunikoinnin paikallisesti tehdasympäristössä sekä internetin avulla maailmanlaajuisesti. Kaikilla tasoilla lisääntyvä automaatiojärjestelmien monimutkaisuus sekä eri ohjelmistojen välinen verkottuminen, esimerkiksi uudentyyppisten palveluliiketoimintamallien tarpeisiin, vaatii jatkossa tehokkaampia suunnittelu- ja ohjelmointimenetelmiä. Tekoälytutkimuksesta lähtöisin olevan agenttiteknologian uskotaan helpottavan kompleksisten dynaamisissa ympäristöissä toimivien laajojen hajautettujen ohjelmistojen kehittämistä. Osana TEKES:in Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelmaa TKK:lla tutkitaan agenttiteknologian soveltamista prosessiautomaatioon. Tutkimuksessa kehitetään prosessinohjausarkkitehtuuria ja menetelmiä, joiden avulla agenttiteknologian mahdollistamia uusia ominaisuuksia päästään hyödyntämään jo olemassa olevien automaatiojärjestelmien yhteydessä. Menetelmäkehityksen sekä laboratorion koeprosessilla tehtyjen tutkimuksien tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kiinnostusta herättäviä. 1 JOHDANTO Agenttiteknologia on eräs tekoälytutkimuksen sekä teoreettisen ohjelmistotekniikan uusimmista menetelmistä hallita alati kasvavia ohjelmistojen varaan rakennettuja hajautettuja järjestelmiä. Ohjelmistotekniikan tutkimuksesta saadun kokemuksen mukaan kompleksisia ohjelmistoja on helpompi koota itsenäisistä ja älykkäistä ohjelmiston osista, agenteista /5/. Keskeistä näille agenteille on kyky etsiä ratkaisuja itsenäisesti ja neuvotella keskenään ihmisten tapaan. Agentilla voi olla lisäksi mahdollisuus tehdä havaintoja ympäröivästä maailmasta ja jopa vaikuttaa sen toimintaan. Agenttiteknologia perustuu aiemmin kehitettyihin ja hyväksi todettuihin tapoihin suunnitella ja toteuttaa suuria monimutkaisia järjestelmiä abstraktiotasoa nostamalla. Näitä periaatteita on järjestelmän jakaminen pienempiin paremmin hallittaviin osiin sekä osajärjestelmien välisen hierarkian hyödyntäminen. Eräs agenttiteknologian olennaisimmista vahvuuksista, yllä mainittujen lisäksi, on sen kyky löytää uusiin tilanteisiin ratkaisuja joita ei ole eksplisiittisesti ohjelmoitu järjestelmään. Agenttiteknologian kyky ratkaista ongelmia uusilla tavoilla perustuu joustavaan kommunikointiin, jonka toimintaa ei ole sitovasti määritelty järjestelmän suunnittelun aikana. Agenttiteknologia on kehitetty työkaluksi jolla jatkuvan laajenemisen ja muutoksen alaisia järjestelmiä voidaan hallita entisiä menetelmiä paremmin. Akateemisesta tutkimuksesta lähtöisin olevaa agenttiteknologiaa on jo otettu käyttöön joillakin sovellusalueilla. Elektronisen kaupankäynnin järjestelmissä agenttiteknologian huutokauppaprotokollien avulla on toteutettu automaattisia kauppapaikkoja. Tietoliikennejärjestelmissä on kokeiltu dynaamisesti mukautuvia reititysprotokollia, jossa reitittimiä hallinnoivat agentit neuvottelevat verkkojen kapasiteettin jaosta. Lisäksi agenttiteknologian parissa puhutaan informaatioagenteista, joiden avulla olisi mahdollista hallita alati ja

2 kaikkialla lisääntyvää informaatiotulvaa, sekä yhdistellä erilaisia tietolähteitä entistä joustavammin. Vuonna 2002 agenttiteknologian teollinen hyödynnettävyys eteni merkittävästi, kun FIPA organisaatio (Foundation of Intelligent Physical Agents) julkaisi nimeään kantavan agenttiteknologiaa koskevan standardin /4/. 2 AGENTTITEKNOLOGIA JA AUTOMAATIO Lähtökohtaisesti agenttitekniikan soveltaminen prosessiautomaatioon on varsin uusi ja ainakin toistaiseksi tutkimusvolyymiltään pieni tutkimusalue. Kappaletavara-automaation puolella on tutkimusta tehty jonkin verran pidempään. Agenttien prosessiautomaatiosovellusten tutkimuksen vähäisyydestä huolimatta agenttien soveltamista useimpiin prosessiautomaatiojärjestelmien toimintoihin on ehditty kokeilla ainakin jollakin tavoin. Eräs ensimmäisistä agenttien prosessiautomaatiota sivuavista sovelluksista on ARCHON-projekti, jossa agentteja käytettiin sähkönsiirtoverkkojen vikadiagnostiikan asiantuntijajärjestelmien integrointiin /2/. Holonic Manufacturing Systems -konsortio on ollut aktiivinen agenttitekniikan automaatiosovellusten tutkimuksessa. Tässä konsortiossa agentit on nähty tekniikkana, jolla voidaan implementoida holonisen ohjauksen periaatteita noudattavia ohjausjärjestelmiä /8/. Sovellukset ovat olleet lähinnä kappaletavaraautomaatiossa, tuotannonohjauksessa ja yritysverkostoissa. Myös muutama prosessiautomaation sovelluksia käsittelevä tutkimus on olemassa /3/. Pisimmällä agenttien prosessiautomaatiosovellusten tutkimuksessa näyttäisi olevan Rockwell Automationin tutkimusryhmä /9/. Maininnan arvoinen on myös agenttiteknologiaa soveltava eräohjaussovellus /6/. Hyödyllistä luettavaa on lista agenttiteknologiaa käyttävistä automaatiosovelluksista /10/, sekä eurooppalaisen AgentLink verkoston tuottama visio agenttiteknologian kehittymisestä ja teollisesta sovellettavuudesta seuraavan kymmenen vuoden aikana /7/. 3 AGENTTIAVUSTEINEN PROSESSIAUTOMAATIO Osana TEKES:in Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelmaa TKK:lla tutkitaan agenttiteknologian soveltamista prosessiautomaatioon. Tutkimuksessa kehitetään agenttiteknologiaan perustuvaa uudenlaista automaatioratkaisua prosessiteollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää ja analysoida laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti mitkä automaatiojärjestelmän toiminnot soveltuvat ja hyötyvät agenttifilosofian mukaisesta lähestymistavasta, sekä toteuttaa demonstraatioina näistä muutama. 3.1 Arkkitehtuuri Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää geneerinen agenttiteknologian ominaisuuksia hyödyntävä kokonaiskonsepti, jonka avulla tulevaisuuden automaatio olisi helpommin suunniteltavissa, toteutettavissa sekä ylläpidettävissä järjestelmän kaikenlaisissa muutostilanteissa. Ottaen huomioon nykyiset toteutustekniikan rajoitukset keskityttiin tutkimaan ns. agenttiavusteista järjestelmäarkkitehtuuria (eng. the concept of an agentaugmented process automation system /11/), jonka avulla agenttiteknologian mahdollistamia uusia ominaisuuksia päästään hyödyntämään jo olemassa olevien automaatiojärjestelmien yhteydessä. Käytännössä tämä agenttiavusteisuus tarkoittaa agenttien toiminnan rajaamista perinteisen automaatiojärjestelmän yläpuolelle. Näin agentit eivät osallistu reaaliaikavastetta edellyttäviin säätötoimenpiteisiin, vaan asettavat järjestelmälle asetusarvoja ja uudelleenkonfiguroivat automaatiojärjestelmän toimintalogiikkaa tarvittaessa. Kuva 1 havainnollistaa järjestelmäarkkitehtuuria. Nykyisessä arkkitehtuurissa on tehty selkeä ero agenttien tapahtumapohjaisen viestinnän ja automaatiojärjestelmän reaaliaikaisen syklisen viestinnän välillä. Tulevaisuudessa agenttien siirtyessä mahdollisesti myös automaation alimmille tasoille, aina instrumentointitasolle asti, tämä eri viestintätapojen raja hämärtyy. Agenttiavusteisen järjestelmän kompleksisuutta hallitaan osaprosesseja ja eri toimintoja edustavilla älykkäillä agenteilla, jotka koordinoivat kokonaisuutta neuvottelumekanismien välityksellä. Osaprosessiagentin vastuulle voidaan antaa jokin fyysisesti rajattu kokonaisuus prosessista. Hierarkiatasosta riippuen tämä osa voi olla jokin yksittäinen toimilaite / anturi, jotain toiminnallisuutta tarjoava osa- tai aliprosessi tai ylimmällä hierarkiatasolla koko tuotantolinja tai tehdas. Vastaava hierarkinen jaottelu on teollisuudessa jo käytössä. Uutta osaprosessiagenteissa verrattuna nykyisiin kiinteästi langoitettuihin toimilohkoihin on se, ettei agenttien välisiä linkkejä ole määritelty lopullisesti suunnitteluvaiheessa, vaan agenteilla on neuvottelumekanismien avulla kyky etsiä tarvittavan toiminnon tarjoava taho myös ajon aikana. Järjestelmään on määritelty ns. keltaiset

3 sivut palvelu (Kuvassa 1 DF, Directory Facilitator), johon agentit kirjaavat tarjoamansa prosessinohjaamiseen tai seuraamiseen liittyvät palvelut. Kehitetty arkkitehtuuri tukee myös FIPA-standardin mukaista liitäntää ulkoisiin agenttipohjaisiin järjestelmiin, jonka avulla esimerkiksi tulevaisuuden toiminnanohjaus ja taloushallintaohjelmistot voivat kysyä tietoja entistä joustavammin tuotantoa ohjaavalta prosessiautomaatiojärjestelmältä. Yleisesti sovittuun ontologiaan, eli käsitteistöön, pohjautuvalla agenttityyppisellä viestinnällä olisi nykyisiä integrointiin käytettyä menetelmiä helpompi toteuttaa monipuolisia kyselyitä. Kokonaisjärjestelmäarkkitehtuurin lisäksi projektissa on kehitetty agenttien sisärakennetta, jonka mahdollinen toteutus on esitetty Kuvassa 2. Agentin toiminnot on jaettu modulaarisesti siten, että kutakin automaation toimintoa vastaa eri moduli. Yksittäinen agentti voidaan varustaa vapaasti valitulla määrällä näitä moduleita ja järjestelmää voidaan kehittää inkrementaalisesti rakentamalla myöhemmin uusia moduleita. Kuva 1. Agenttiavusteinen järjestelmäarkkitehtuuri Kuva 2. Agentin modulaarinen sisärakenne Moduleista Process and equipment models tarjoaa yhteyden fyysiseen prosessiin sekä antaa agenteille hajautetun sääntökannan päätöksenteon tueksi. Agenteille ei pyritä luomaan sääntökantaa, joka pyrkii kuvaamaan prosessin täydellisesti. Sen sijaan käytetään ns. kvalitatiivista prosessimallia, joka kuvaa lähinnä suureiden vaikutussuunnat eri prosessinosien välillä. Kvalitatiivinen prosessimalli olisi täydellistä prosessimallia helpompi tuottaa suunnittelun aikana ja ylläpitää prosessin muutoksien yhteydessä. Prosessia seuraava Monitoring and query processing -moduli tekee mallin ja mittausten perusteella päätelmiä prosessin hyvinvoinnista, sekä vastaa ulkopuolisille agenteille prosessia koskeviin kysymyksiin. Muiden Kuvassa 2 näkyvien modulien toiminta on selostettu kappaleessa 4.3 Toimenpiteiden ajonaikainen hajautettu suunnittelu. 3.2 Implementaatio Yllä kuvattua arkkitehtuuria ja agenttien sisärakennetta on kokeiltu myös käytännössä. Rakennettu agenttijärjestelmä pohjautuu verkosta ladattavan avoimen lähdekoodin agenttialustalle, jota on muokattu tähän tarkoitukseen sopivaksi. Alusta itsessään tarjoaa agenttien välisen FIPA standardiin pohjautuvan viestien lähetyksen ja reitityksen, mutta viestien käsittely täytyy toteuttaa itse. Agenttien sisäinen rakenne pohjautuu tällä hetkellä agenttitutkijoiden kehittämään BDI-malliin (Belief, Desire, Intentions). Nykyinen viestien käsittely perustuu niin ikään avoimen lähdekoodin ohjelmistomoduuliin, joka on räätälöity automaation käyttöön. Lisäksi agenteille on rakennettu joustavasti konfiguroitava yhteysmoduli, joka mahdollistaa liitynnän useisiin erilaisiin tietolähteisiin. Tämä yhteysmoduli tarjoaa agenteille yhteyden käytettävään automaatiojärjestelmään sekä erilaisiin tietokantoihin. Tulevaisuudessa uusia yhteysmoduleita voidaan kehittää ja ottaa käyttöön ilman, että jo olemassa olevien yhteysmodulien toiminta häiriintyy. Tutkimuksen yhteydessä tehdyn implementaation kanssa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia, eikä valittujen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kanssa ole tullut yllätyksiä. Käytetyt ohjelmistot ovat toimineet kuten ohjeissa on luvattu ja uusien ominaisuuksien toteuttaminen on ollut mahdollista kohtuullisella vaivalla. Perusteellisen ohjelmistosuunnittelun tarvetta agenttiteknologian käyttäminen ei kuitenkaan ole poistanut.

4 3.3 Tutkimusympäristö Tutkimusympäristönä käytettävän koeprosessin rakenne on esitetty kuvissa 3 ja 4. Vedellä täytetty prosessi jäljittelee yleisesti teollisuuden läpivirtausprosesseja kuvaamatta sen tarkemmin mitään tiettyä sovellusta. Säätötehtävänä on muodostaa ja ylläpitää oikeanpuoleiseen säiliöön vyöhykkeinen lämpötilaprofiili. Prosessissa säädetään kiertovirtausta, lämpötiloja ja pinnankorkeutta. Kuva 3. Koeprosessi Kuva 4. Osaprosessiagentit Instrumentointi on suunniteltu siten, että se sisältää sekä konventionaalista että uudempaa kenttäväylätekniikkaan perustuvaa instrumentointia. Prosessin vesitilavuus on noin 700 litraa. Venttiilit, lämpötila-anturit, virtausanturi, paineanturi ja pinnankorkeuden rajakytkin on liitetty tavanomaiseen prosessinohjausjärjestelmään. 4 PROSESSIAGENTTIEN TOIMINNOT Verrattaessa agenttiteknologian menetelmiä ja prosessiautomaation toimintoja on pohdittu minkälaisiin toimintoihin agenttiavusteinen järjestelmä soveltuisi. Periaatteessa agenttien voidaan olettaa soveltuvan mm. seuraavan tyyppisten tehtävien / toimintojen suoritukseen ja hallintaan: - Systeemin yleisen kompleksisuuden hallinta abstraktiotasoa nostamalla - Häiriöiden havaitseminen ja diagnosointi (piilevien vikojen löytäminen) - Hälytystulvan käsittely ja analysointi - Operaattorin tuki (esim. poikkeustilanteissa ja ristiriitaisten tavoitteiden huomioinnissa) - Prosessien hallitut ylösajot / alasajot - Eräohjaus ja toimintamoodien muutokset - Huoltotoimenpiteiden tukeminen - Järjestelmän / osakomponenttien keskitetty päivityksen hallinta - Liikkuvat robottianturit /1/ sekä muut autonomiset tai riittävän älykkyyden omaavat mittalaitteet - Osajärjestelmien integrointi - Resurssien hallinta: esim. kenttäväylän kuormitus - Prosessidynamiikan mitoitus - Prosessinohjauksen globaali optimointitaso - Raportoidun tiedon oikeellisuuden verifiointi Vastauksia näiden agenttiavusteisen toimintojen käytännön sovellettavuudesta haettiin toteuttamalla muutamia näistä käyttäen laboratorion koeprosessia liitettynä implementoituun agenttijärjestelmään. 4.1 Vikasietoisuus Ensimmäisenä agenttien mahdollisista toiminnoista kokeiltiin prosessin vikasietoista ohjausta laiterikon tapauksessa, jossa prosessin normaalitoiminta on estynyt. Tavallisesti prosessilaitteiston huollot voidaan ajoittaa tuotantolaitoksen huoltoseisokkien ajaksi, mm. luotettavasti toimivan laitediagnostiikan avulla, mutta myös ennakoimattomiin laiterikkoihin pitäisi pystyä reagoimaan. Vikasietoisessa toiminnassa osaprosesseja valvovat agentit diagnosoivat omalla vastuualueellaan olevia laitteita ja vian havaitessaan aloittavat keskinäiset neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi. Riippuen tilanteesta tavoitteena

5 voi olla prosessin pystyssäpysyminen tinkien esim. tuotantovolyymista tai laatutavoitteista. Nopealla vikatilanteeseen reagoinnilla voidaan joissakin tapauksissa välttyä prosessin kalliilta tai aikaa vievältä alasajolta. Toteutetussa demonstraatiossa haettiin uutta säätöratkaisua iteratiivisesti. Demonstraatiossa vian havainnut agentti neuvotteli uuden säätöratkaisun entisen tilalle, käyttäen urakkaverkko neuvotteluprotokollaa, verraten uutta ja vanhaa käyttäen prosessin virhettä kuvaavaa kustannusfunktiota. Kuvassa 6 on nähtävissä lämpötilaprofiilin osittainen säilyminen venttiilin vikaantumisesta huolimatta. Yksinkertaisen demonstraation tarkoituksena oli verifioida osaprosessiagenttijaon ja valitun neuvotteluprotokollan soveltuvuutta vikasietoiseen toimintaan. Valituilla menetelmillä ja työkaluilla vikasietoisuuden toteuttaminen oli kohtuullisen helppoa koeprosessin yhteydessä mutta agenttien hajautettuun sääntöpohjaiseen päättelyyn perustuva älykkyys ei skaalaudu laajempiin järjestelmiin. 4.2 Toimenpiteiden ajonaikainen hajautettu suunnittelu Hajautettua tehtävänsuunnittelua agenteilla toteutettuna tutkittiin erä- ja sekvenssiohjauksien toteuttamisessa. Ensimmäisinä demonstroituina skenaariona olivat ylös- ja alasajotilanteet. Esimerkki ylösajoon liittyvästä neuvottelusta on nähtävissä Kuvassa 5. Toteutetussa kokeessa agentit suunnittelivat autonomisesti järjestelmän ylösajon huomioiden agenttien lähtötilat ja toimenpiteiden suoritusjärjestyksen sekä keskinäiset riippuvuussuhteet. /12/ Kuva 5. Ajonaikainen tehtävien suunnittelu Kuva 6. Iteratiiviinen vikasietoisuus Toimenpiteiden ajonaikaisesta suunnittelusta vastaa agentin Planning and reacting moduli (Kuva 2). Hajautetun ajonaikaisen tehtävien suunnittelun avulla aikaansaadut koostetut toimintosekvenssit olisivat nykyisin käytettyjä kiinteästi langotettuja toimilohkoja joustavampia, sillä sen avulla järjestelmä voisi sopeutua uusiin laitekonfiguraatiohin ilman tarvetta ohjelmoida sekvenssejä manuaalisesti uudestaan. Tällaisessa järjestelmässä osaprosessiagentit tarjoaisivat prosessiin vaikuttavia palveluita toisilleen. Agenttiavusteisessa järjestelmässä laitteistomuutoksien yhteydessä osaprosessiagenttien sisäistä ohjauslogiikkaa voisi muuttaa ilman, että kokonaisjärjestelmän toimintaa tarvisi ohjelmoida uudestaan. Järjestelmää voisi myös käyttää hyväksi ennakoivan kunnossapidon huoltotoimenpiteiden suunnittelussa, jolloin agenttien voisi antaa suunnitella tuotantoprosessin ajo-ohjelma ilman huollettavaa laitetta. Täydellistä autonomiaa ei agenttijärjestelmällä kuitenkaan tavoitella vaan kaikki suunnitelmat varmistetaan operaattorilla ennen niiden täytäntöönpanoa, josta vastaa agentin Execution control -moduli (Kuva 2). Tämän modulin toiminta vastaa nykypäivän prosessiaseman toimilohkojen ajoa. Kehitetty menetelmä, jossa agentit neuvottelevat toimenpiteiden tavoitteista yksityiskohtien sijasta sekä synkronoivat toimenpiteiden keskinäisen järjestyksen itsenäisesti, näyttäisi helpottavan automaatiotoiminnallisuuksien suunnittelemista ja toteuttamista. Yleisesti automaattinen toimenpiteiden hajautettu suunnittelu on erittäin vaikeaa, mutta rajattujen järjestelmien osien välillä suunnittelu on mahdollista. 4.3 Informaatioagentit Agenttiteknologian tutkimuksen piirissä on tutkittu ns. informaatioagentteja, joiden avulla voidaan käsitellä suuria määriä erilaisissa hajautetuissa tietolähteissä olevia tietoja entisiä menetelmiä tehokkaammin. Tulevaisuudessa myös automaatiojärjestelmien luonne muuttuu yhä vahvemmin informaationhallintajärjestelmiksi ja niissä liikkuvan tiedon määrä kasvaa lähes rajatta. Tekemiemme alustavien kokeilujen perusteella informaatioagentit voisi soveltua, esim. diagnostiikkatiedon keräämiseen ja jalostamiseen.

6 Tällä osa-alueella ei myöskään ole yhtä tiukkoja reaaliaikavaateita kuin ohjauspuolella, joten nykytekniikalla toteutetut agentit soveltuisivat tähän käyttöön jo lähes sellaisenaan. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS Agenttiteknologia on vielä voimakkaan kehityksen alaisena. Varsinkin automaation piirissä agenttiteknologian soveltaminen on lähes täysin tutkimusasteella. Teoreettisen tarkastelun perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että agenttiteknologia voisi tarjota uusia tapoja vastata automaation haasteisiin. Lisäksi tehtyjen yksinkertaisien kokeiden perusteella voidaan sanoa, että agenttiteknologialla on mahdollista toteuttaa erilaisia automaation toiminnallisuuksia. Toistaiseksi agentien paikka näyttäisi olevan automaation ylemmillä hierarkiatasoilla, johtuen rajoitetusta kyvystä vastata prosessinohjauksen reaaliaikavaatimuksiin. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä agentteja olisi mahdollista sijoittaa kaikille järjestelmän tasoille, niin prosessinohjaukseen kuin informaatiojärjestelmiin. Näin agenttien käyttö helpoittaisi saumattoman yhteistyön toteuttamista eri hierarkiatasojen välillä. Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään miten agenttiteknologia voisi jatkaa mm. Web services teknologioiden aloittamaa kehitystä automaatiossa. Tarkoitus on myös kehittää agenteille prosessiautomaatiota kuvaava ontologia, eli käsitteistö. Agenttiteknologia tarjoaa myös houkuttelevan ympäristön prosessidynamiikan ja sitä kuvaavan kvalitatiivisen mallin kokemusperäisen oppimiselle. Automaation ehkäpä utopistisena tulevaisuuden visiona voisi pitää seuraavaa: Automaatioinsinööri liittää fyysisen laitteen olemassa olevaan järjestelmään ja sitä vastaavat agentit järjestäytyvät siten, että uuden laitteen tarjoamat mahdollisuudet tulevat täysipainoisesti tuotantoprosessin käyttöön. Vaikka tällainen visio ei koskaan toteutuisikaan, niin kehityksen suuntaus on väistämättä kohti yhä älykkäämpiä ja itsenäisempiä toimilaitteita ja prosessikokonaisuuksia. Tällöin tarvitaan menetelmiä ja teknologioita, joilla nämä uudet ominaisuudet saadaan käyttöön ja ennenkaikkea helpommin hallittaviksi. Agenttiteknologia voisi olla yksi ratkaisu. 6 KIRJALLISUUSLUETTELO 1. P. Appelqvist, I. Seilonen, M. Vainio, A. Halme, K. Koskinen, Heterogeneous agents cooperating: Robots, field devices, and process automation integrated with agent technology, 6th International Symposium on Distributed Autonomous Robotic Systems (DARS '02), Fukuoka, Japan, June 25-27, D. Cockburn and N.R. Jennings: ARCHON: A distributed artificial intelligence system for industrial applications. In G. M. P. O'Hare and N. R. Jennings (eds). Foundations of Distributed Artificial Intelligence. Wiley & Sons, N.N. Chockshi and D.C. McFarlane: Rationales for Holonic applications in chemical process industry. In V. Marik, O. Stepankova, H. Krautwurmova and M. Luck (eds.). Multi-Agent Systems and Applications II, pages , Springer, Germany, FIPA: 5. Jennings, N. R.: An agent-based approach for building complex software systems. Communications of the ACM, Vol. 44, No S. Kuikka: A batch process management framework, Domain-specific, design pattern and software component based approach. VTT Publications No. 398, Espoo, Finland, M. Luck, P. McBurney, C. Preist, C. Guilfoyle: Agent Technology Roadmap, Version 0.2, October 2002, 8. V. Marik, M. Fletcher, M. Pechoucek: Holons & agents: recent developments and mutual impacts. In: V. Marik, O. Stepankova, H. Krautwurmova, M. Luck (eds.), Multi-Agent Systems and Applications II, Springer, Germany, 2002, pp F. Maturana, P. Tichy, R. Staron and P. Slechta: Using dynamically created decision-making organizations (holarchies) to plan, commit and execute control tasks in a chilled water system, In Proceedings of the 13th International Workshop on Database and Expert Systems Applications (DEXA'2), D. H. van Parunak, Industrial and practical applications of DAI, in: G. Weiss, (ed.), Multiagent systems, Cambridge, MA, USA, pp , I. Seilonen, P. Appelqvist, M. Vainio, A. Halme, K. Koskinen, A concept of an agent-augmented process automation system, 17th IEEE International Symposium on Intelligent Control (ISIC'02), Vancouver, Canada, October 27-30, I. Seilonen, T. Pirttioja, P. Appelqvist, A. Halme, K. Koskinen, Cooperating Subprocess Agents in Process Automation, accepted to the 1st International Conference on Applications of Holonic and Multi-Agent Systems (HoloMAS 2003), Prague, Czech Republic, September, 1-3, 2003.

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

MAAILMAT YHTYY MITEN YLITTÄÄ KUILU TURVALLISESTI

MAAILMAT YHTYY MITEN YLITTÄÄ KUILU TURVALLISESTI MAAILMAT YHTYY MITEN YLITTÄÄ KUILU TURVALLISESTI Internet of Things ja kyberturvallisuus to 27.8. Kotkan Höyrypanimo 25.8.2015 ANDREAS FREJBORG NESTEJACOBS.COM Lyhyesti: NESTE JACOBS 2 25.8.2015 3 25.8.2015

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet

Lisätiedot

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma

Lisätiedot

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2 Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen Osahankkeiden esittely HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?

Lisätiedot

TULE MESsiin VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMIEN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ

TULE MESsiin VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMIEN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ Metropolia Ammattikorkeakoulun Leiritien yksikköön Myyrmäkeen ollaan käynnistämässä/on käynnistymässä TULE MESsiin hanke/projekti. Projektissa tavoitteena on tutkia perusautomaation yläpuolisia tietojärjestelmiä

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Infra-alan tuotemalliseminaari. 11.10.2006 Erkki Mäkinen

Infra-alan tuotemalliseminaari. 11.10.2006 Erkki Mäkinen Infra-alan tuotemalliseminaari 11.10.2006 Erkki Mäkinen Tavoiteasetannasta Tavoitteena oli selvittää tuotemalliteknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja arvioida siihen siirtymiseen tarvittavia panostuksia

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus

Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus Luotetut ratkaisut kiinteistösi parhaaksi Lonix Oy Automaatio, vedenmittaus ja turvallisuus integroituva kokonaisuus Toimintavarma ja skaalautuva kokonaisjärjestelmä

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

www.klinkmann.fi Wonderware ratkaisut energiayhtiöille

www.klinkmann.fi Wonderware ratkaisut energiayhtiöille Wonderware ratkaisut energiayhtiöille 1 Klinkmann tekniset asiantuntijapalvelut ja koulutus Asiantuntijapalvelut Hot-line toimistoaikana (puhelin ja e-palvelu) Tekninen konsultointi ja järjestelmämääritykset

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Diplomityöseminaari 1.6.2010 Tommi Saranpää Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Petri Makkonen IT-palvelukeskus Sisältö Tausta Tutkimus Palvelut

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Open Core Engineering Vapauden ja tehokkuuden uusi aste

Open Core Engineering Vapauden ja tehokkuuden uusi aste Open Core Engineering Vapauden ja tehokkuuden uusi aste Vastaa ohjelmistosuunnittelun haasteisiin uusilla mahdollisuuksilla Tuotteiden elinkaaren jatkuvasti lyhentyessä erityisen tuottavien, kustannustehokkaiden

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät

Automaatiojärjestelmät Automaatiojärjestelmät SAUTER yhtiöt maailmanlaajuisesti 1910 aloitti yritystoiminnan Grindelwaldissa 1912 ensimmäiset kellokytkimet toimitettiin asiakkaille 1919 muutti yrityksen Baaseliin, työntekijöitä

Lisätiedot

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013

Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 AS- 0.3200 Kahvinuuttoprosessin automaatiojärjestelmä Projektin suunnitelmadokumentti Antti Kangasrääsiö 68950W Joonas Kröger 78651M 1. Johdanto Tämän

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Profox - Realize Your visions. 2008 Profox Companies Oy

Profox - Realize Your visions. 2008 Profox Companies Oy Profox - Realize Your visions 1 PSK-BUILDING SMART SEMINAARI ISO-VALKEINEN KUOPIO 09.04.2010 PSK STANDARDISOINTI THTH ry Ari.puuskari@profox.com 2 PSK-SEMINAARI SEMINAARI 1997 TAHKO Ryhmätyöt: 1. Ongelmat

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN Busch-Installationsbus EIB Ensto Busch-Jaeger Oy 2 Modernia taloautomaatiota Busch-Installationsbus EIB-väylätekniikalla EIB European Installation Bus on väyläpohjainen

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Tietoturva ja käyttäjäkohtaisuus älykkäässä verkottamisessa Pekka Isomäki TeliaSonera Finland Oyj

Tietoturva ja käyttäjäkohtaisuus älykkäässä verkottamisessa Pekka Isomäki TeliaSonera Finland Oyj Tietoturva ja käyttäjäkohtaisuus älykkäässä verkottamisessa Pekka Isomäki TeliaSonera Finland Oyj Tulevaisuuden tietoverkot ovat älykkäitä 2 Verkon rakentuminen Tietokannat Todentaminen ja oikeudet Yritysjohto

Lisätiedot