Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen
|
|
- Tuulikki Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Agenttiteknologialla älykkyyttä hajautettuun prosessinohjaukseen Teppo Pirttioja, Pekka Appelqvist ja Aarne Halme TKK Automaatiotekniikka, PL 5400, Espoo Puh. (09) , telefax (09) , Ilkka Seilonen ja Kari Koskinen TKK Automaation tietotekniikka, PL 5400, Espoo Puh. (09) , telefax (09) , AVAINSANAT: agenttiteknologia, prosessiautomaatio, FIPA-standardi TIIVISTELMÄ Tulevaisuuden prosessiautomaatiojärjestelmissä toiminnallisen joustavuuden, automaatio-ohjelmistojen ylläpidettävyyden, monipuolisemman poikkeustilanteiden hallinnan sekä erilaisten automaatioon liittyvien ohjelmistojärjestelmien integroinnin kehittäminen on tärkeässä asemassa. Lisäksi kenttäväylät ja instrumentoinnin lisääntynyt älykkyys mahdollistavat monipuolisen kommunikoinnin paikallisesti tehdasympäristössä sekä internetin avulla maailmanlaajuisesti. Kaikilla tasoilla lisääntyvä automaatiojärjestelmien monimutkaisuus sekä eri ohjelmistojen välinen verkottuminen, esimerkiksi uudentyyppisten palveluliiketoimintamallien tarpeisiin, vaatii jatkossa tehokkaampia suunnittelu- ja ohjelmointimenetelmiä. Tekoälytutkimuksesta lähtöisin olevan agenttiteknologian uskotaan helpottavan kompleksisten dynaamisissa ympäristöissä toimivien laajojen hajautettujen ohjelmistojen kehittämistä. Osana TEKES:in Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelmaa TKK:lla tutkitaan agenttiteknologian soveltamista prosessiautomaatioon. Tutkimuksessa kehitetään prosessinohjausarkkitehtuuria ja menetelmiä, joiden avulla agenttiteknologian mahdollistamia uusia ominaisuuksia päästään hyödyntämään jo olemassa olevien automaatiojärjestelmien yhteydessä. Menetelmäkehityksen sekä laboratorion koeprosessilla tehtyjen tutkimuksien tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kiinnostusta herättäviä. 1 JOHDANTO Agenttiteknologia on eräs tekoälytutkimuksen sekä teoreettisen ohjelmistotekniikan uusimmista menetelmistä hallita alati kasvavia ohjelmistojen varaan rakennettuja hajautettuja järjestelmiä. Ohjelmistotekniikan tutkimuksesta saadun kokemuksen mukaan kompleksisia ohjelmistoja on helpompi koota itsenäisistä ja älykkäistä ohjelmiston osista, agenteista /5/. Keskeistä näille agenteille on kyky etsiä ratkaisuja itsenäisesti ja neuvotella keskenään ihmisten tapaan. Agentilla voi olla lisäksi mahdollisuus tehdä havaintoja ympäröivästä maailmasta ja jopa vaikuttaa sen toimintaan. Agenttiteknologia perustuu aiemmin kehitettyihin ja hyväksi todettuihin tapoihin suunnitella ja toteuttaa suuria monimutkaisia järjestelmiä abstraktiotasoa nostamalla. Näitä periaatteita on järjestelmän jakaminen pienempiin paremmin hallittaviin osiin sekä osajärjestelmien välisen hierarkian hyödyntäminen. Eräs agenttiteknologian olennaisimmista vahvuuksista, yllä mainittujen lisäksi, on sen kyky löytää uusiin tilanteisiin ratkaisuja joita ei ole eksplisiittisesti ohjelmoitu järjestelmään. Agenttiteknologian kyky ratkaista ongelmia uusilla tavoilla perustuu joustavaan kommunikointiin, jonka toimintaa ei ole sitovasti määritelty järjestelmän suunnittelun aikana. Agenttiteknologia on kehitetty työkaluksi jolla jatkuvan laajenemisen ja muutoksen alaisia järjestelmiä voidaan hallita entisiä menetelmiä paremmin. Akateemisesta tutkimuksesta lähtöisin olevaa agenttiteknologiaa on jo otettu käyttöön joillakin sovellusalueilla. Elektronisen kaupankäynnin järjestelmissä agenttiteknologian huutokauppaprotokollien avulla on toteutettu automaattisia kauppapaikkoja. Tietoliikennejärjestelmissä on kokeiltu dynaamisesti mukautuvia reititysprotokollia, jossa reitittimiä hallinnoivat agentit neuvottelevat verkkojen kapasiteettin jaosta. Lisäksi agenttiteknologian parissa puhutaan informaatioagenteista, joiden avulla olisi mahdollista hallita alati ja
2 kaikkialla lisääntyvää informaatiotulvaa, sekä yhdistellä erilaisia tietolähteitä entistä joustavammin. Vuonna 2002 agenttiteknologian teollinen hyödynnettävyys eteni merkittävästi, kun FIPA organisaatio (Foundation of Intelligent Physical Agents) julkaisi nimeään kantavan agenttiteknologiaa koskevan standardin /4/. 2 AGENTTITEKNOLOGIA JA AUTOMAATIO Lähtökohtaisesti agenttitekniikan soveltaminen prosessiautomaatioon on varsin uusi ja ainakin toistaiseksi tutkimusvolyymiltään pieni tutkimusalue. Kappaletavara-automaation puolella on tutkimusta tehty jonkin verran pidempään. Agenttien prosessiautomaatiosovellusten tutkimuksen vähäisyydestä huolimatta agenttien soveltamista useimpiin prosessiautomaatiojärjestelmien toimintoihin on ehditty kokeilla ainakin jollakin tavoin. Eräs ensimmäisistä agenttien prosessiautomaatiota sivuavista sovelluksista on ARCHON-projekti, jossa agentteja käytettiin sähkönsiirtoverkkojen vikadiagnostiikan asiantuntijajärjestelmien integrointiin /2/. Holonic Manufacturing Systems -konsortio on ollut aktiivinen agenttitekniikan automaatiosovellusten tutkimuksessa. Tässä konsortiossa agentit on nähty tekniikkana, jolla voidaan implementoida holonisen ohjauksen periaatteita noudattavia ohjausjärjestelmiä /8/. Sovellukset ovat olleet lähinnä kappaletavaraautomaatiossa, tuotannonohjauksessa ja yritysverkostoissa. Myös muutama prosessiautomaation sovelluksia käsittelevä tutkimus on olemassa /3/. Pisimmällä agenttien prosessiautomaatiosovellusten tutkimuksessa näyttäisi olevan Rockwell Automationin tutkimusryhmä /9/. Maininnan arvoinen on myös agenttiteknologiaa soveltava eräohjaussovellus /6/. Hyödyllistä luettavaa on lista agenttiteknologiaa käyttävistä automaatiosovelluksista /10/, sekä eurooppalaisen AgentLink verkoston tuottama visio agenttiteknologian kehittymisestä ja teollisesta sovellettavuudesta seuraavan kymmenen vuoden aikana /7/. 3 AGENTTIAVUSTEINEN PROSESSIAUTOMAATIO Osana TEKES:in Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelmaa TKK:lla tutkitaan agenttiteknologian soveltamista prosessiautomaatioon. Tutkimuksessa kehitetään agenttiteknologiaan perustuvaa uudenlaista automaatioratkaisua prosessiteollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää ja analysoida laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti mitkä automaatiojärjestelmän toiminnot soveltuvat ja hyötyvät agenttifilosofian mukaisesta lähestymistavasta, sekä toteuttaa demonstraatioina näistä muutama. 3.1 Arkkitehtuuri Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää geneerinen agenttiteknologian ominaisuuksia hyödyntävä kokonaiskonsepti, jonka avulla tulevaisuuden automaatio olisi helpommin suunniteltavissa, toteutettavissa sekä ylläpidettävissä järjestelmän kaikenlaisissa muutostilanteissa. Ottaen huomioon nykyiset toteutustekniikan rajoitukset keskityttiin tutkimaan ns. agenttiavusteista järjestelmäarkkitehtuuria (eng. the concept of an agentaugmented process automation system /11/), jonka avulla agenttiteknologian mahdollistamia uusia ominaisuuksia päästään hyödyntämään jo olemassa olevien automaatiojärjestelmien yhteydessä. Käytännössä tämä agenttiavusteisuus tarkoittaa agenttien toiminnan rajaamista perinteisen automaatiojärjestelmän yläpuolelle. Näin agentit eivät osallistu reaaliaikavastetta edellyttäviin säätötoimenpiteisiin, vaan asettavat järjestelmälle asetusarvoja ja uudelleenkonfiguroivat automaatiojärjestelmän toimintalogiikkaa tarvittaessa. Kuva 1 havainnollistaa järjestelmäarkkitehtuuria. Nykyisessä arkkitehtuurissa on tehty selkeä ero agenttien tapahtumapohjaisen viestinnän ja automaatiojärjestelmän reaaliaikaisen syklisen viestinnän välillä. Tulevaisuudessa agenttien siirtyessä mahdollisesti myös automaation alimmille tasoille, aina instrumentointitasolle asti, tämä eri viestintätapojen raja hämärtyy. Agenttiavusteisen järjestelmän kompleksisuutta hallitaan osaprosesseja ja eri toimintoja edustavilla älykkäillä agenteilla, jotka koordinoivat kokonaisuutta neuvottelumekanismien välityksellä. Osaprosessiagentin vastuulle voidaan antaa jokin fyysisesti rajattu kokonaisuus prosessista. Hierarkiatasosta riippuen tämä osa voi olla jokin yksittäinen toimilaite / anturi, jotain toiminnallisuutta tarjoava osa- tai aliprosessi tai ylimmällä hierarkiatasolla koko tuotantolinja tai tehdas. Vastaava hierarkinen jaottelu on teollisuudessa jo käytössä. Uutta osaprosessiagenteissa verrattuna nykyisiin kiinteästi langoitettuihin toimilohkoihin on se, ettei agenttien välisiä linkkejä ole määritelty lopullisesti suunnitteluvaiheessa, vaan agenteilla on neuvottelumekanismien avulla kyky etsiä tarvittavan toiminnon tarjoava taho myös ajon aikana. Järjestelmään on määritelty ns. keltaiset
3 sivut palvelu (Kuvassa 1 DF, Directory Facilitator), johon agentit kirjaavat tarjoamansa prosessinohjaamiseen tai seuraamiseen liittyvät palvelut. Kehitetty arkkitehtuuri tukee myös FIPA-standardin mukaista liitäntää ulkoisiin agenttipohjaisiin järjestelmiin, jonka avulla esimerkiksi tulevaisuuden toiminnanohjaus ja taloushallintaohjelmistot voivat kysyä tietoja entistä joustavammin tuotantoa ohjaavalta prosessiautomaatiojärjestelmältä. Yleisesti sovittuun ontologiaan, eli käsitteistöön, pohjautuvalla agenttityyppisellä viestinnällä olisi nykyisiä integrointiin käytettyä menetelmiä helpompi toteuttaa monipuolisia kyselyitä. Kokonaisjärjestelmäarkkitehtuurin lisäksi projektissa on kehitetty agenttien sisärakennetta, jonka mahdollinen toteutus on esitetty Kuvassa 2. Agentin toiminnot on jaettu modulaarisesti siten, että kutakin automaation toimintoa vastaa eri moduli. Yksittäinen agentti voidaan varustaa vapaasti valitulla määrällä näitä moduleita ja järjestelmää voidaan kehittää inkrementaalisesti rakentamalla myöhemmin uusia moduleita. Kuva 1. Agenttiavusteinen järjestelmäarkkitehtuuri Kuva 2. Agentin modulaarinen sisärakenne Moduleista Process and equipment models tarjoaa yhteyden fyysiseen prosessiin sekä antaa agenteille hajautetun sääntökannan päätöksenteon tueksi. Agenteille ei pyritä luomaan sääntökantaa, joka pyrkii kuvaamaan prosessin täydellisesti. Sen sijaan käytetään ns. kvalitatiivista prosessimallia, joka kuvaa lähinnä suureiden vaikutussuunnat eri prosessinosien välillä. Kvalitatiivinen prosessimalli olisi täydellistä prosessimallia helpompi tuottaa suunnittelun aikana ja ylläpitää prosessin muutoksien yhteydessä. Prosessia seuraava Monitoring and query processing -moduli tekee mallin ja mittausten perusteella päätelmiä prosessin hyvinvoinnista, sekä vastaa ulkopuolisille agenteille prosessia koskeviin kysymyksiin. Muiden Kuvassa 2 näkyvien modulien toiminta on selostettu kappaleessa 4.3 Toimenpiteiden ajonaikainen hajautettu suunnittelu. 3.2 Implementaatio Yllä kuvattua arkkitehtuuria ja agenttien sisärakennetta on kokeiltu myös käytännössä. Rakennettu agenttijärjestelmä pohjautuu verkosta ladattavan avoimen lähdekoodin agenttialustalle, jota on muokattu tähän tarkoitukseen sopivaksi. Alusta itsessään tarjoaa agenttien välisen FIPA standardiin pohjautuvan viestien lähetyksen ja reitityksen, mutta viestien käsittely täytyy toteuttaa itse. Agenttien sisäinen rakenne pohjautuu tällä hetkellä agenttitutkijoiden kehittämään BDI-malliin (Belief, Desire, Intentions). Nykyinen viestien käsittely perustuu niin ikään avoimen lähdekoodin ohjelmistomoduuliin, joka on räätälöity automaation käyttöön. Lisäksi agenteille on rakennettu joustavasti konfiguroitava yhteysmoduli, joka mahdollistaa liitynnän useisiin erilaisiin tietolähteisiin. Tämä yhteysmoduli tarjoaa agenteille yhteyden käytettävään automaatiojärjestelmään sekä erilaisiin tietokantoihin. Tulevaisuudessa uusia yhteysmoduleita voidaan kehittää ja ottaa käyttöön ilman, että jo olemassa olevien yhteysmodulien toiminta häiriintyy. Tutkimuksen yhteydessä tehdyn implementaation kanssa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia, eikä valittujen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kanssa ole tullut yllätyksiä. Käytetyt ohjelmistot ovat toimineet kuten ohjeissa on luvattu ja uusien ominaisuuksien toteuttaminen on ollut mahdollista kohtuullisella vaivalla. Perusteellisen ohjelmistosuunnittelun tarvetta agenttiteknologian käyttäminen ei kuitenkaan ole poistanut.
4 3.3 Tutkimusympäristö Tutkimusympäristönä käytettävän koeprosessin rakenne on esitetty kuvissa 3 ja 4. Vedellä täytetty prosessi jäljittelee yleisesti teollisuuden läpivirtausprosesseja kuvaamatta sen tarkemmin mitään tiettyä sovellusta. Säätötehtävänä on muodostaa ja ylläpitää oikeanpuoleiseen säiliöön vyöhykkeinen lämpötilaprofiili. Prosessissa säädetään kiertovirtausta, lämpötiloja ja pinnankorkeutta. Kuva 3. Koeprosessi Kuva 4. Osaprosessiagentit Instrumentointi on suunniteltu siten, että se sisältää sekä konventionaalista että uudempaa kenttäväylätekniikkaan perustuvaa instrumentointia. Prosessin vesitilavuus on noin 700 litraa. Venttiilit, lämpötila-anturit, virtausanturi, paineanturi ja pinnankorkeuden rajakytkin on liitetty tavanomaiseen prosessinohjausjärjestelmään. 4 PROSESSIAGENTTIEN TOIMINNOT Verrattaessa agenttiteknologian menetelmiä ja prosessiautomaation toimintoja on pohdittu minkälaisiin toimintoihin agenttiavusteinen järjestelmä soveltuisi. Periaatteessa agenttien voidaan olettaa soveltuvan mm. seuraavan tyyppisten tehtävien / toimintojen suoritukseen ja hallintaan: - Systeemin yleisen kompleksisuuden hallinta abstraktiotasoa nostamalla - Häiriöiden havaitseminen ja diagnosointi (piilevien vikojen löytäminen) - Hälytystulvan käsittely ja analysointi - Operaattorin tuki (esim. poikkeustilanteissa ja ristiriitaisten tavoitteiden huomioinnissa) - Prosessien hallitut ylösajot / alasajot - Eräohjaus ja toimintamoodien muutokset - Huoltotoimenpiteiden tukeminen - Järjestelmän / osakomponenttien keskitetty päivityksen hallinta - Liikkuvat robottianturit /1/ sekä muut autonomiset tai riittävän älykkyyden omaavat mittalaitteet - Osajärjestelmien integrointi - Resurssien hallinta: esim. kenttäväylän kuormitus - Prosessidynamiikan mitoitus - Prosessinohjauksen globaali optimointitaso - Raportoidun tiedon oikeellisuuden verifiointi Vastauksia näiden agenttiavusteisen toimintojen käytännön sovellettavuudesta haettiin toteuttamalla muutamia näistä käyttäen laboratorion koeprosessia liitettynä implementoituun agenttijärjestelmään. 4.1 Vikasietoisuus Ensimmäisenä agenttien mahdollisista toiminnoista kokeiltiin prosessin vikasietoista ohjausta laiterikon tapauksessa, jossa prosessin normaalitoiminta on estynyt. Tavallisesti prosessilaitteiston huollot voidaan ajoittaa tuotantolaitoksen huoltoseisokkien ajaksi, mm. luotettavasti toimivan laitediagnostiikan avulla, mutta myös ennakoimattomiin laiterikkoihin pitäisi pystyä reagoimaan. Vikasietoisessa toiminnassa osaprosesseja valvovat agentit diagnosoivat omalla vastuualueellaan olevia laitteita ja vian havaitessaan aloittavat keskinäiset neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi. Riippuen tilanteesta tavoitteena
5 voi olla prosessin pystyssäpysyminen tinkien esim. tuotantovolyymista tai laatutavoitteista. Nopealla vikatilanteeseen reagoinnilla voidaan joissakin tapauksissa välttyä prosessin kalliilta tai aikaa vievältä alasajolta. Toteutetussa demonstraatiossa haettiin uutta säätöratkaisua iteratiivisesti. Demonstraatiossa vian havainnut agentti neuvotteli uuden säätöratkaisun entisen tilalle, käyttäen urakkaverkko neuvotteluprotokollaa, verraten uutta ja vanhaa käyttäen prosessin virhettä kuvaavaa kustannusfunktiota. Kuvassa 6 on nähtävissä lämpötilaprofiilin osittainen säilyminen venttiilin vikaantumisesta huolimatta. Yksinkertaisen demonstraation tarkoituksena oli verifioida osaprosessiagenttijaon ja valitun neuvotteluprotokollan soveltuvuutta vikasietoiseen toimintaan. Valituilla menetelmillä ja työkaluilla vikasietoisuuden toteuttaminen oli kohtuullisen helppoa koeprosessin yhteydessä mutta agenttien hajautettuun sääntöpohjaiseen päättelyyn perustuva älykkyys ei skaalaudu laajempiin järjestelmiin. 4.2 Toimenpiteiden ajonaikainen hajautettu suunnittelu Hajautettua tehtävänsuunnittelua agenteilla toteutettuna tutkittiin erä- ja sekvenssiohjauksien toteuttamisessa. Ensimmäisinä demonstroituina skenaariona olivat ylös- ja alasajotilanteet. Esimerkki ylösajoon liittyvästä neuvottelusta on nähtävissä Kuvassa 5. Toteutetussa kokeessa agentit suunnittelivat autonomisesti järjestelmän ylösajon huomioiden agenttien lähtötilat ja toimenpiteiden suoritusjärjestyksen sekä keskinäiset riippuvuussuhteet. /12/ Kuva 5. Ajonaikainen tehtävien suunnittelu Kuva 6. Iteratiiviinen vikasietoisuus Toimenpiteiden ajonaikaisesta suunnittelusta vastaa agentin Planning and reacting moduli (Kuva 2). Hajautetun ajonaikaisen tehtävien suunnittelun avulla aikaansaadut koostetut toimintosekvenssit olisivat nykyisin käytettyjä kiinteästi langotettuja toimilohkoja joustavampia, sillä sen avulla järjestelmä voisi sopeutua uusiin laitekonfiguraatiohin ilman tarvetta ohjelmoida sekvenssejä manuaalisesti uudestaan. Tällaisessa järjestelmässä osaprosessiagentit tarjoaisivat prosessiin vaikuttavia palveluita toisilleen. Agenttiavusteisessa järjestelmässä laitteistomuutoksien yhteydessä osaprosessiagenttien sisäistä ohjauslogiikkaa voisi muuttaa ilman, että kokonaisjärjestelmän toimintaa tarvisi ohjelmoida uudestaan. Järjestelmää voisi myös käyttää hyväksi ennakoivan kunnossapidon huoltotoimenpiteiden suunnittelussa, jolloin agenttien voisi antaa suunnitella tuotantoprosessin ajo-ohjelma ilman huollettavaa laitetta. Täydellistä autonomiaa ei agenttijärjestelmällä kuitenkaan tavoitella vaan kaikki suunnitelmat varmistetaan operaattorilla ennen niiden täytäntöönpanoa, josta vastaa agentin Execution control -moduli (Kuva 2). Tämän modulin toiminta vastaa nykypäivän prosessiaseman toimilohkojen ajoa. Kehitetty menetelmä, jossa agentit neuvottelevat toimenpiteiden tavoitteista yksityiskohtien sijasta sekä synkronoivat toimenpiteiden keskinäisen järjestyksen itsenäisesti, näyttäisi helpottavan automaatiotoiminnallisuuksien suunnittelemista ja toteuttamista. Yleisesti automaattinen toimenpiteiden hajautettu suunnittelu on erittäin vaikeaa, mutta rajattujen järjestelmien osien välillä suunnittelu on mahdollista. 4.3 Informaatioagentit Agenttiteknologian tutkimuksen piirissä on tutkittu ns. informaatioagentteja, joiden avulla voidaan käsitellä suuria määriä erilaisissa hajautetuissa tietolähteissä olevia tietoja entisiä menetelmiä tehokkaammin. Tulevaisuudessa myös automaatiojärjestelmien luonne muuttuu yhä vahvemmin informaationhallintajärjestelmiksi ja niissä liikkuvan tiedon määrä kasvaa lähes rajatta. Tekemiemme alustavien kokeilujen perusteella informaatioagentit voisi soveltua, esim. diagnostiikkatiedon keräämiseen ja jalostamiseen.
6 Tällä osa-alueella ei myöskään ole yhtä tiukkoja reaaliaikavaateita kuin ohjauspuolella, joten nykytekniikalla toteutetut agentit soveltuisivat tähän käyttöön jo lähes sellaisenaan. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS Agenttiteknologia on vielä voimakkaan kehityksen alaisena. Varsinkin automaation piirissä agenttiteknologian soveltaminen on lähes täysin tutkimusasteella. Teoreettisen tarkastelun perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että agenttiteknologia voisi tarjota uusia tapoja vastata automaation haasteisiin. Lisäksi tehtyjen yksinkertaisien kokeiden perusteella voidaan sanoa, että agenttiteknologialla on mahdollista toteuttaa erilaisia automaation toiminnallisuuksia. Toistaiseksi agentien paikka näyttäisi olevan automaation ylemmillä hierarkiatasoilla, johtuen rajoitetusta kyvystä vastata prosessinohjauksen reaaliaikavaatimuksiin. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä agentteja olisi mahdollista sijoittaa kaikille järjestelmän tasoille, niin prosessinohjaukseen kuin informaatiojärjestelmiin. Näin agenttien käyttö helpoittaisi saumattoman yhteistyön toteuttamista eri hierarkiatasojen välillä. Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään miten agenttiteknologia voisi jatkaa mm. Web services teknologioiden aloittamaa kehitystä automaatiossa. Tarkoitus on myös kehittää agenteille prosessiautomaatiota kuvaava ontologia, eli käsitteistö. Agenttiteknologia tarjoaa myös houkuttelevan ympäristön prosessidynamiikan ja sitä kuvaavan kvalitatiivisen mallin kokemusperäisen oppimiselle. Automaation ehkäpä utopistisena tulevaisuuden visiona voisi pitää seuraavaa: Automaatioinsinööri liittää fyysisen laitteen olemassa olevaan järjestelmään ja sitä vastaavat agentit järjestäytyvät siten, että uuden laitteen tarjoamat mahdollisuudet tulevat täysipainoisesti tuotantoprosessin käyttöön. Vaikka tällainen visio ei koskaan toteutuisikaan, niin kehityksen suuntaus on väistämättä kohti yhä älykkäämpiä ja itsenäisempiä toimilaitteita ja prosessikokonaisuuksia. Tällöin tarvitaan menetelmiä ja teknologioita, joilla nämä uudet ominaisuudet saadaan käyttöön ja ennenkaikkea helpommin hallittaviksi. Agenttiteknologia voisi olla yksi ratkaisu. 6 KIRJALLISUUSLUETTELO 1. P. Appelqvist, I. Seilonen, M. Vainio, A. Halme, K. Koskinen, Heterogeneous agents cooperating: Robots, field devices, and process automation integrated with agent technology, 6th International Symposium on Distributed Autonomous Robotic Systems (DARS '02), Fukuoka, Japan, June 25-27, D. Cockburn and N.R. Jennings: ARCHON: A distributed artificial intelligence system for industrial applications. In G. M. P. O'Hare and N. R. Jennings (eds). Foundations of Distributed Artificial Intelligence. Wiley & Sons, N.N. Chockshi and D.C. McFarlane: Rationales for Holonic applications in chemical process industry. In V. Marik, O. Stepankova, H. Krautwurmova and M. Luck (eds.). Multi-Agent Systems and Applications II, pages , Springer, Germany, FIPA: 5. Jennings, N. R.: An agent-based approach for building complex software systems. Communications of the ACM, Vol. 44, No S. Kuikka: A batch process management framework, Domain-specific, design pattern and software component based approach. VTT Publications No. 398, Espoo, Finland, M. Luck, P. McBurney, C. Preist, C. Guilfoyle: Agent Technology Roadmap, Version 0.2, October 2002, 8. V. Marik, M. Fletcher, M. Pechoucek: Holons & agents: recent developments and mutual impacts. In: V. Marik, O. Stepankova, H. Krautwurmova, M. Luck (eds.), Multi-Agent Systems and Applications II, Springer, Germany, 2002, pp F. Maturana, P. Tichy, R. Staron and P. Slechta: Using dynamically created decision-making organizations (holarchies) to plan, commit and execute control tasks in a chilled water system, In Proceedings of the 13th International Workshop on Database and Expert Systems Applications (DEXA'2), D. H. van Parunak, Industrial and practical applications of DAI, in: G. Weiss, (ed.), Multiagent systems, Cambridge, MA, USA, pp , I. Seilonen, P. Appelqvist, M. Vainio, A. Halme, K. Koskinen, A concept of an agent-augmented process automation system, 17th IEEE International Symposium on Intelligent Control (ISIC'02), Vancouver, Canada, October 27-30, I. Seilonen, T. Pirttioja, P. Appelqvist, A. Halme, K. Koskinen, Cooperating Subprocess Agents in Process Automation, accepted to the 1st International Conference on Applications of Holonic and Multi-Agent Systems (HoloMAS 2003), Prague, Czech Republic, September, 1-3, 2003.
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Palotarkastusinsinööri
LisätiedotΣ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems
Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten
LisätiedotUuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen
Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotTeollinen Internet & Digitalisaatio 2015
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen
LisätiedotFIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI
FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio
LisätiedotTosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation
Tosi elävä virtuaalimalli 27.4.2017 Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation Agenda Teollinen internet Uudet teknologiat: VR & MR Soveltaminen käytännössä Yhteenveto & demo 2 Teollinen internet
LisätiedotSMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin
SMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin Konepaja-messut 20.3.-22.3.2018, Tampereen messukeskus SMACC-Labs Risto Kuivanen SMACC-Labs tarjoaa valmistavan teollisuuden yritykselle
LisätiedotPaloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move
www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotVTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.
I006 Liite 1.07, Appendix 1.07 Sivu / Page 1(5) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address www www I006, liite
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotSoberIT. Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko Nieminen, Jaakko Oksanen, Mikko Kovalainen
Collaborationand InteractionFunctionsof Future Process Control Systems Tulevaisuuden prosessinohjausjärjestelmien yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta tukevat piirteet Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotKohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa
Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen
LisätiedotKohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen
Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotÄlykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK
Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotMillainen on menestyvä digitaalinen palvelu?
Millainen on menestyvä digitaalinen palvelu? TOIMIVA ÄLYKÄS ILAHDUTTAVA Ohjelmistokehitys Testaus ja laadunvarmistus Ohjelmistorobotiikka Tekoäly Käyttöliittymäsuunnittelu Käyttäjäkokemussuunnittelu 1
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotVerkkodatalehti. UE I0000 Moduulit ja väyläliitynnät LISÄTARVIKKEET
Verkkodatalehti UE4140-22I0000 Moduulit ja väyläliitynnät A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Tilaustiedot Tyyppi Muita laiteversioita ja varusteita Tuotenumero UE4140-22I0000 1029098 www.sick.com/moduulit_ja_väyläliitynnät
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
Lisätiedotin condition monitoring
Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä
LisätiedotAdvanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems
Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014
LisätiedotRFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet
RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma
LisätiedotTutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka
Tutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka https://www.siemens.com/fi/fi/home.html Toteutus: asetinlaitedatan hyödyntäminen kunnossapidon kehittämiseksi sekä hallinnoinnin ja suunnittelun
LisätiedotTaltioni teknisen alustan arviointi
Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotTeknologian ennakointi
Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi
LisätiedotMAAILMAT YHTYY MITEN YLITTÄÄ KUILU TURVALLISESTI
MAAILMAT YHTYY MITEN YLITTÄÄ KUILU TURVALLISESTI Internet of Things ja kyberturvallisuus to 27.8. Kotkan Höyrypanimo 25.8.2015 ANDREAS FREJBORG NESTEJACOBS.COM Lyhyesti: NESTE JACOBS 2 25.8.2015 3 25.8.2015
LisätiedotKiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 2016 Muuttuva ympäristö ja teknologian haasteet Palontorjunnan laitteistot Lauri Lehto,
Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 2016 Muuttuva ympäristö ja teknologian haasteet Palontorjunnan laitteistot Lauri Lehto, Turvallisuusasiantuntija Kilpailu aikaa vastaan Nykyhetki 1v 5v
LisätiedotEmerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2
Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi
LisätiedotArcInfo WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN
ArcInfo WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN 23.07.2019 ArcInfo WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä
LisätiedotMekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA
3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
LisätiedotVaivattomasti parasta tietoturvaa
Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotSafety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation
Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet
LisätiedotOhjelmistotekniikan pääaine
Ohjelmistotekniikan pääaine Ari Korhonen 7.11.2012 Ohjelmistotekniikan opetus! Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laajaalaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista.
LisätiedotSäätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotSähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo
Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella
LisätiedotBUSINESS POWER FROM NEW AUTOMATION TECHNOLOGY (BAT) Alustus ryhmätöihin Olli Ventä
BUSINESS POWER FROM NEW AUTOMATION TECHNOLOGY (BAT) Alustus ryhmätöihin 1.12.2009 Olli Ventä Ryhmätyöt RYHMÄ 1. Industrial Wireless automation Jouni Pyötsiä (Metso) ja Lasse Eriksson (TKK) 2. Simulation-based
LisätiedotHUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä
LisätiedotLangattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma
Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina
LisätiedotToimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot
LisätiedotÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen
ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen Osahankkeiden esittely HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotSmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit
SmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit ÄlykäsVesi hankkeessa löydetyt kehittämisen kanavat Aninka Urho 1.11.2017 Aninka Urho 1 Mikä kehittämisyhteistyö? Visiona resurssiviisaampi vesihuolto Yhteistyön
LisätiedotKurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia
Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä
LisätiedotTeollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13
Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden
LisätiedotLiiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT
Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT 2 Tietoliikenneosaamisen hyödyntäminen ja ylläpito Internetin lisääntyvä käyttö, palveluiden digitalisoituminen
LisätiedotHans Aalto/Neste Jacobs Oy
1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs
LisätiedotTurvallisuus koneautomaatiossa
Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä
LisätiedotSulautettujen järjestelmien vikadiagnostiikan kehittäminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä
Sulautettujen järjestelmien vikadiagnostiikan kehittäminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä AS-0.3100 - Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari Jerry Pussinen Seminaarityö 11.12.2015 Tausta 11.12.2015
LisätiedotMalleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön
Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
LisätiedotTeollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009
Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?
LisätiedotTULE MESsiin VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMIEN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ
Metropolia Ammattikorkeakoulun Leiritien yksikköön Myyrmäkeen ollaan käynnistämässä/on käynnistymässä TULE MESsiin hanke/projekti. Projektissa tavoitteena on tutkia perusautomaation yläpuolisia tietojärjestelmiä
Lisätiedotohjelman arkkitehtuurista.
1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä
LisätiedotAgentit ja semanttinen web. Pekka Halonen
Agentit ja semanttinen web Pekka Halonen Henkilökohtainen agentti Aika lääkäriin Agentti toteaa, että käyttäjä tarvitsee lääkäriä Pyytää lääkäriaikoja hoitavan agentin kautta pääsyä ko. vaivaa hoitavalle
LisätiedotTKK 100 vuotta -merkki
TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä
LisätiedotOntologiakirjasto ONKI-Paikka
Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)
LisätiedotTeollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry. Digitalisaatio ja investointiprojekti Timo Juvonen, THTH ry / Juvos oy
Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Digitalisaatio ja investointiprojekti Timo Juvonen, THTH ry / Juvos oy 1 SISÄLTÖ Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Terminologiaa;
LisätiedotTurvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5
Työpajapäivän esite Turvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5 Paikka: VTT Tampere, Tekniikankatu 1, Tampere. Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos
LisätiedotÄlykäs automaatio ja teollinen internet
Älykäs automaatio ja teollinen internet - hankkeen esittely maakuntahallitukselle Projektipäällikkö Janne Känsäkoski, Centria Hankevastaava Veli-Matti Tornikoski, Chydenius 14.11.2016 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotStandardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)
Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon
LisätiedotTekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen
Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:
LisätiedotKasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
LisätiedotOhjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät
Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotHELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003
HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:
LisätiedotJohdanto LoM-tarkasteluihin
Johdanto LoM-tarkasteluihin Lauri Kumpulainen Vaasan yliopisto 19.9.2017 LoM-tutkimuskysymyksiä (tutkimussuunnitelmassa) Mitä LoM-menetelmiä on yleisesti käytössä ja mikä on niiden suorituskyky? Miten
LisätiedotÄlykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa
Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska
LisätiedotAalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri
Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Diplomityöseminaari 1.6.2010 Tommi Saranpää Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Petri Makkonen IT-palvelukeskus Sisältö Tausta Tutkimus Palvelut
LisätiedotNELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA
NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan
LisätiedotINTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy
INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat
LisätiedotMäärittely- ja suunnittelumenetelmät
Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotSavon ammatti- ja aikuisopisto puuala
Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)
LisätiedotUrban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch
Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?
LisätiedotSuomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille
Suomalaista automaatio-osaamista globaaleille aurinkoenergiamarkkinoille Tuukka Savisalo Cencorp Oyj Head of module technology Cencorpin historia Cencorp on ollut jo lähes 40 vuoden ajan johtava automaatioteknologiayhtiö,
LisätiedotOrganisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä
1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotAutomaatio, vedenmittaus, turvallisuus
Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus Luotetut ratkaisut kiinteistösi parhaaksi Lonix Oy Automaatio, vedenmittaus ja turvallisuus integroituva kokonaisuus Toimintavarma ja skaalautuva kokonaisjärjestelmä
LisätiedotKOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 3/2006
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 7.3.2006 Aika Maanantaina 13.3.2006 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Sivuainevalinta (AS)
Lisätiedot