Automaatio ja Tekes. Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan. Tuomas Raivio, Mikko Syrjänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaatio ja Tekes. Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan. Tuomas Raivio, Mikko Syrjänen"

Transkriptio

1 8 05 Arviointiraportti Lisätietoja Tuomas Raivio Gaia Group Oy Sari Heinonen-Lindqvist Tekes, Vaikuttavuusarviointi Elokuu 2005 ISSN ISBN X Arviointiraportti PL 69, Helsinki Puh , fax (09) Asiakasneuvonta: Virallinen posti: Tekes Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Tuomas Raivio, Mikko Syrjänen Teknologiaohjelmaraportti 8/2005 Arviointiraportti

2 Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Arviointiraportti Tuomas Raivio Mikko Syrjänen Teknologiaohjelmaraportti 8/2005 Helsinki 2005

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä oli käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN X Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe Tekes teettää päättyneistä ja päättymässä olevista teknologiaohjelmistaan ulkoisia arviointeja, joiden tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa ohjelmien tuloksista ja vaikutuksista sekä Tekesin ohjelmatoiminnan lisäarvosta. Tekes hyödyntää arviointitietoa toimintansa strategisen kehittämisen tukena sekä myös laajemmin innovaatioympäristön kehittämisessä. Tämän arvioinnin kohteena oli ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät ( ) -teknologiaohjelma. Ohjelmaa ei kuitenkaan tarkasteltu arvioinnissa erillisenä ohjelmana vaan laajemmin osana Tekesin automaatioalalle suuntautuneen pitkäjänteisen ohjelmatoiminnan kokonaisuutta. Arviointi toteutettiin kevään 2005 aikana ja sen totutuksesta vastasi Gaia Group Oy arvioijinaan Tuomas Raivio ja Mikko Syrjänen. Lisäksi teknisenä asiantuntijana arvioinnissa toimi Terhi Ylöstalo Teknillisen korkeakoulun Systeemitekniikan laboratoriosta. Arviointityön tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon osallistuivat Tekesistä Eija Ahola, Sari Heinonen-Lindqvist, Eero Silvennoinen, Mikko Ylhäisi ja Pekka Yrjölä sekä ohjelmapäällikkö Olli Ventä VTT, Tuotteet ja tuotannosta. Automaatio on kuulunut Tekesin teknologiastrategian keskeisten elementtien joukkoon. ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät ja sitä edeltäneet konenäkötekniikkaan (Konenäkö ) ja oppiviin ja älykkäisiin menetelmiin (Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellutukset ) keskittyneet teknologiaohjelmat ovat esimerkkejä tämän strategian toteuttamiseen keskittyneistä aktiviteeteista. Arvioinnin haluttiinkin yksittäisen ohjelma-arvioinnin ohella tuottavan myös laajemmin tietoa erityisesti automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnan tavoitteista ja rooleista toimialan eri kehitysvaiheissa eli siitä, miten ohjelmat ovat tukeneet alan kehitystä ja kehittämistä. Lisäksi arvioinnissa analysoitiin ÄLY-ohjelmalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista sekä ohjelman toteutuksen onnistuneisuutta. Arviointi on myös tuottanut uudentyyppisiä näkökulmia siihen, miten teollisen alan kehitysvaihe voitaisiin jatkossa ottaa yhä paremmin huomioon teknologiaohjelmatoiminnan kehittämisessä. Arvioinnin ohjausryhmään ja työpajoihin osallistuneet ovat asiantuntemuksellaan tukeneet arviointityötä aktiivisesti, josta heille kaikille lämmin kiitos. Parhaimmat kiitokset osoitan myös ohjelmapäällikkö Olli Vennälle ja teknologiaasiantuntija Pekka Yrjölälle hyvästä yhteistyöstä sekä aktiivisesta panoksesta arvioinnin toteutuksessa. Samoin kiitän kaikkia niitä, jotka ovat joko haastatteluihin osallistumalla tai kyselyihin vastaamalla vaikuttaneet tämän arvioinnin onnistumiseen. Arvioinnin tekijöitä Tuomas Raiviota ja Mikko Syrjästä kiitän arviointihankkeen asiantuntevasta ja laadukkaasta toteutuksesta, osallistavasta työotteesta sekä arvioinnin ja sen tulosten korkeatasoisesta raportoinnista. Helsingissä, elokuussa 2005 Sari Heinonen-Lindqvist Tekes, Vaikuttavuusarviointi

5 Tiivistelmä Automaation merkitys suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle on hyvin keskeinen. Tekesin teknologiaohjelmatoiminta on tukenut automaatioalaa Suomessa pitkäjänteisesti mm. teknologiaohjelmin jo parikymmentä vuotta. Tämä arviointityö käsittelee Tekesin teknologiaohjelmatoimintaa automaatioalalla retrospektiivisestä näkökulmasta. Arviointi keskittyy erityisesti ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät teknologiaohjelmaan esittäen ohjelmasta konventionaalisen yleis- ja vaikuttavuusarvioinnin. ÄLY-teknologiaohjelman lisäksi tarkastellaan erityisesti Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellutukset ja Konenäkö teknologiaohjelmia. Ohjelmat sijoitetaan lähtökohdiltaan evolutionääriseen taloustieteeseen perustuvaan viitekehykseen, ja niissä käytettyjen ohjelmallisten rakenteiden onnistuneisuutta arvioidaan ex post -henkisesti nykytiedon valossa. Arvioinnin kokonaistavoitteena on tuottaa näkökulmia siitä, miten ylipäätään teollisen alan kehitysvaihe tulisi ottaa huomioon teknologiaohjelmatoiminnassa. Arviointi perustuu kirjalliseen aineistoon, haastatteluihin ja ÄLY-teknologiaohjelman arvioinnin osalta myös osallistujille tehtyyn www-kyselyyn. Aineistoa verifioitiin ja johtopäätöksiä validoitiin kolmessa asiantuntijatyöpajassa. ÄLY-teknologiaohjelma ja erityisesti siinä tehty teknologiatiekarttatyö todettiin erittäin onnistuneiksi kokonaisuuksiksi. Myös automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnan voidaan sanoa palvelleen alaa hyvin eri ohjelmien ohjelmallisten rakenteiden soveltuvuus ohjelmien tavoitteisiin ja alan kehitysvaiheeseen todettiin varsin toimivaksi. Yleisemmin todettiin, että teollisen alan kehitysvaiheen tulisi vaikuttaa paitsi ohjelmatyyppiin myös ohjelmassa sovellettaviin ohjelmallisiin rakenteisiin.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Arvioinnin kohde Arvioinnin aineisto ja menetelmät Automaatioalan yleiskuvaus Automaatioala ja tarkastelun rajaus Alan merkittäviä muutosvoimia tarkastelujaksolla Muutokset toimintaympäristössä Tekniset muutokset Liiketoiminnalliset muutokset Automaation kenttä tällä hetkellä Organisoituminen arvoketjuista veturiverkostoksi Soveltavan toimialan merkitys Kappaletavara-automaatio on oma erityisalansa Automaation tutkimus Liiketoiminnan volyymit Yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset Keskeiset tulevaisuudenhaasteet Tekesin teknologiaohjelmien sijoittuminen alalle Teknologiaohjelman tartuntapinnat Tekesin automaatioalan ohjelmatoiminta Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelma Äly-ohjelman syntyvaiheet ja valmistelu Ohjelman tavoitteet, rajaukset ja niiden kehittyminen Ohjelman toteutus Kokonaisvolyymit Eri sidosryhmien osallistuminen ohjelmaan Johtoryhmän ja ohjelmapäällikön työskentely Ohjelman tiedonvaihto Teknologiatiekarttatyö Ohjelman tavoitteiden ja tulosten arviointi Ohjelman relevanssi Ohjelman projektisisältö Tutkimusprojektit Ohjelman tieteellinen vaikuttavuus Yritysprojektit Mitä yrityksiä mukana? Tutkimus- ja yrityshankkeiden vaikutus liiketoimintaan Teknologiatiekarttatyö liiketoiminnan ohjaajana...35

7 4.6 Tavoitteiden ja vaikuttavuuskriteerien saavuttaminen ÄLYn ohjelmalliset rakenteet hyödynnettiinkö tartuntapinnat? Toimialan tulevaisuudennäkymiä Arvioinnin yhteenveto Teollisen alan kehitysvaihe ja teknologiaohjelmatoiminta Teollinen ala Teollisen alan kehitysvaihe Teknologiasykli Tutkimussykli Teknologiasykliin liittyvät vuorovaikutukset Teollisen alan kypsyys ja sen merkitys Teknologiaohjelmien fokus ja teollisen alan kehitysvaihe Tutkimussykli Nuorella alalla henkilökohtaista verkottumista Kasvuvaiheessa hyötyä yhteishankkeista Teollisen alan verkottunut tuotanto Automaatioalan ohjelmatoiminta viitekehyksessä Konenäkö kehitti konenäkötoimialaa LASSI kokoonpanotoimialaa Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset vahvisti paradigman murrosta Suomessa ÄLY tähtäsi arvoverkkoyhteistyöhön Ohjelmien sijoittuminen automaatioalan fokukseen Yhteenveto automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnasta Teollisen alan kehitysvaihe ja ennakointitoiminta Yhteenveto ja suositukset Automaatioalan teknologiaohjelmatoimintaa koskevat suositukset Yleistä teknologiaohjelmatoimintaa koskevat suositukset...62 Viitteet...64 Liitteet 1 Kyselylomake Arvioinnin yhteydessä haastatellut henkilöt Työpajojen osallistujat...75 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....76

8 1 Johdanto Automaatioala on keskeinen teollisen toiminnan tukitoimiala. Prosessiautomaation välillinen merkitys suomalaiselle prosessiteolliselle tuotannolle on korvaamaton. Suomen perinteisesti keskeisten teollisuudenalojen, metsä- ja terästeollisuuden, kansainvälinen kilpailukyky perustuu pitkälti pystyviin prosessiautomaatiojärjestelmiin. Kappaletavara-automaation välillinen merkitys näiden alojen rinnalle viimeisten 10 vuoden aikana nousseelle matkapuhelin- ja muulle elektroniikkatuotannolle on niinikään suuri. Globaali kilpailutilanne on kuitenkin alalla erilainen kuin metsä- tai terästeollisuudessa. Tekes on tukenut aktiivisesti prosessi- ja kappaletavara-automaatiota erillisin ja myös yhteisin teknologiaohjelmin. Alan poikkiteknologisuuden vuoksi myös monilla muiden teollisten alojen teknologiaohjelmilla on ollut kytkentöjä automaatioalaan. Automaatioalan teknologiaohjelmatoiminta muodostaa pitkäjänteisen yhdelle teolliselle alalle kohdistuneen kokonaisuuden. Käsillä oleva arviointityö liittyy lähtökohdiltaan ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelmaan, ja yhtenä arvioinnin tuloksena esitetäänkin arvio ÄLY-teknologiaohjelman toteutuksesta ja sille asetettujen odotusten ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta. Ensisijaisesti arviointikysymykset on kuitenkin asetettu laajemmin koskemaan koko automaatioalaa ja Tekesin teknologiaohjelmatoimintaa alalla. Arviointi keskittyy ÄLY-teknologiaohjelman lisäksi erityisesti Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellutukset ja Konenäkö teknologiaohjelmiin. Ex post -tyyppinen arviointi pohtii nykynäkemyksen valossa ohjelmien tavoitteita ja rooleja toimialan eri kehitysvaiheissa sekä ohjelmissa käytettyjen ohjelmallisten rakenteiden soveltuvuutta. Tavoitteena on arvioida sitä, miten ohjelmat ovat tukeneet ja tukevat automaatiojärjestelmäsektorin kehitystä ja kehittämistä. Näkökulma on siis retrospektiivinen. Arvioinnin kokonaistavoitteena on hahmottaa automaatioalan ohjelmatoiminnan pohjalta yleisiä ajatuksia siitä, miten teollisen alan kehitysvaihe tulisi ottaa huomioon teknologiaohjelmatoiminnassa. Arviointiraportti on jäsennetty seuraavasti: Toinen luku kuvaa automaatioalan pitkäjänteistä kehitystä, alan asemaa maamme teollisuudessa sekä merkitystä kansantaloudelle, yhteiskunnalle, keskeisille sovellusalueille ja taloudelliselle kasvulle. Toisaalta luvussa kuvataan myös automaatioalalle suuntautunutta Tekesin ohjelmatoimintaa ennen ÄLY-teknologiaohjelmaa ja sen rinnalla. Kolmas luku kuvaa ÄLY-teknologiaohjelman toteutuksen kokonaisuutena. Luvussa 4 esitetään ÄLY-teknologiaohjelman toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointitulokset. Luku 5 palaa arviointikysymysten teollista alaa yleisesti koskevaan osuuteen. Luvussa esitetään evolutionäärisen taloustieteen lähtökohdista viitekehys teollisen alan kehitysvaiheen hahmottamiseksi, luonnehditaan erityisesti alan verkottumiskehityksen kannalta suotuisia toimenpiteitä sekä sijoitetaan edellämainitut teknologiaohjelmat viitekehykseen ja alan kehityskulkuun. Lopuksi luvussa tarkastellaan ÄLY-teknologiaohjelman menestyksekkään teknologiatiekarttatyön innoittamana ennakoinnin ja tulevaisuustyön merkitystä teknologiaohjelmissa. Luvussa 6 esitetään arvioinnin yhteenveto sekä annetaan suosituksia automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnan osalta ja yleisesti teknologiaohjelmatoiminnasta laajentamalla jälkikäteisarvioinnin kokemuksia alan ja sen kehitysvaiheiden luonnehdinnan kautta siihen, miten teollisen alan kehitysvaihe voitaisiin yleisesti teknologiaohjelmatoiminnassa ottaa paremmin huomioon. 1

9 Eri asioita kaipaaville lukijoille raportin luvut tarjoavat suhteellisen itsenäisiä kokonaisuuksia. Automaatioalaa tuntematon lukija saa yleissilmäyksen alaan lukemalla luvun 2. Pelkästään ÄLY-teknologiaohjelman arvioinnista kiinnostuneelle lukijalle luvut 3 ja 4 sekä suositusten osalta luku 6.1 tarjoavat kattavan näkemyksen. Teknologiaohjelmatoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta lukijaa puolestaan palvelevat luku 5 sekä luvun 6 yhteenveto täydennettynä tarvittaessa muilla luvuilla. 1.1 Arvioinnin kohde Arviointi käsittelee pääasiassa edellämainittuja Konenäkö-, Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset sekä erityisesti ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelmia. Muita automaatioalaan liittyviä ohjelmia ovat olleet mm. kappaletavara-automaation LASSI Light Assembly Industry sekä luvussa kuvattu joukko ohjelmia, joiden liityntäpinta automaatioalaan vaihtelee ollen kuitenkin lähinnä tekninen. Automaation konseptuaalisia haasteita käsitteleviä teknologiaohjelmia ovat olleet erityisesti Prosessi-integraatio sekä Uudet teolliset toimintatavat Konenäkö-teknologiaohjelma kehitti suomalaista konenäköön liittyvää liiketoimintaa ja osaamista. Sen kokonaisvolyymi oli 19,3 M ja siinä oli yhteensä 60 projektia. Ohjelman Tekes-rahoituksen kokonaismäärä oli 9 M. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -teknologiaohjelma puolestaan vahvisti soft computing -menetelmien osaamista ja soveltamista Suomessa. Varsinainen ohjelma käynnistettiin 1995, ja se kesti kahden vuoden jatkorahoituksen ansiosta vuoteen Ohjelman laajuus oli yhteensä 31 M, josta Tekesin osuus oli 19,3 M, ja ohjelmassa oli yhteensä 41 tutkimus- ja 106 tuotehitysprojektia. ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelma pyrki soveltamaan Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -teknologiaohjelmassa otettuja menetelmällisiä edistysaskelia käytäntöön erityisesti tietoteknisen kehityskulun tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Ohjelman kokonaisvolyymi oli n. 47 M, josta Tekesin osuus oli runsas puolet. Ohjelmassa oli n. 80 projektia. 1.2 Arvioinnin aineisto ja menetelmät Arviointi perustuu seuraaviin lähteisiin ja menetelmiin: 1. Konenäkö- ja Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -ohjelmien loppu- ja arviointiraportit sekä muiden automaatioalan ohjelmien kirjalliset materiaalit 2. ÄLY-teknologiaohjelman kirjalliset materiaalit ja ohjelman www-sivut 3. Kysely ÄLY-teknologiaohjelmaan osallistuneiden projektien vastuuhenkilöille 4. Henkilöhaastattelut 5. ÄLY-teknologiaohjelman johtoryhmälle ja Tekesin henkilökunnalle järjestetyt työpajat 6. Keskustelut ohjelmapäällikön, Tekes-vastaavan ja vaikuttavuusarviointiyksikön edustajien kanssa 7. Muu kirjallisuus. ÄLY-teknologianohjelman kirjallisina materiaaleista käytettiin ohjelman valmisteluraporttia, johtoryhmän pöytäkirjoja, ohjelmapäällikölle toimitettuja projektikuvauksia, ohjelman loppuraportin luonnosta ja teknologiatiekarttatyön yhteenvetoa. Kysely toteutettiin www-pohjaisena helmi-maaliskuussa Kyselylomake on liitteenä 1. Kyselyssä selvitettiin vastaajan organisaation taustaa, projektin kohdentumista, projektin tuloksia ja siitä saatuja hyötyjä, ohjelmallisten rakenteiden merkitystä toimijoille sekä automaatioalan tulevaisuudenkuvia. Tutkimusprojektien vastausprosentti oli 83 ja yritysprojektien noin 50. 2

10 Arvioinnin yhteydessä haastateltiin 20 henkilöä. Haastateltujen henkilöiden lista on liitteessä 2. Ohjelman johtoryhmälle järjestettiin 2 työpajaa, ja Ensimmäinen työpaja keskittyi automaatioalan yleiskuvaukseen ja jälkimmäinen ÄLY-teknologiaohjelman arvioinnin alustavien tulosten syventämiseen. Tekesin ohjelmatoiminnasta vastaavalle henkilöstölle järjestettiin työpaja ennakointityöstä teknologiaohjelmatoiminnassa Työpajojen osallistujat on lueteltu liitteessä 3. Arvioinnin teknisenä asiantuntijana toimi TkL Terhi Ylöstalo Teknillisen korkeakoulun Systeemitekniikan laboratoriosta. Edelläkuvatut työpaja- ja muut osallistavat menettelyt tähtäsivät erityisesti kerätyn aineiston verifiointiin ja aineistosta vedettyjen johtopäätösten laajapohjaiseen validointiin. Voidaan arvioida, että käytettävissä olleella aineistolla ja käytetyillä menetelmillä on pystytty luomaan suhteellisen kattava näkökulma automaatioalan ohjelmatoimintaan. 3

11 2 Automaatioalan yleiskuvaus 2.1 Automaatioala ja tarkastelun rajaus Automaation yleismääritelmän mukaisesti automaatio on havaintojen tekemistä ja niihin ennaltamäärätyllä tavalla reagoimista. Nykyään yleisesti alalla käytetyllä termillä älykäs ei ole tekemistä ihmisälyn kanssa: karkeasti ottaen automaatiota kutsutaan älykkääksi, mikäli se sisältää erilaisia ennaltamäärättyjä reagointitapoja sekä jonkin valintamekanismin sille, mitä reagointitapaa kulloinkin käytetään. Alunperin automaatiolla on ymmärretty teollisuustuotantoon liittyvää tuotantoprosessien ohjaamisen automatisoimista. Teollisuus hyödyntää automaatiota, koska se parantaa tuotteen laatua ja saantoa sekä prosessin energiatehokkuutta, henkilötehokkuutta ja ympäristövaikutuksia merkittävästi. Erikseen voidaan erottaa prosessiteollisuuteen liittyvä prosessiautomaatio, panosprosessien automaatio ja kappaletavara-automaatio. Suomalaisen prosessiteollisuuden automaatioosaamisen juuret ovat sotienjälkeisessä maan jälleenrakentamisessa, jolloin jouduttiin rakentamaan paljon uusia tehtaita ja voimalaitoksia. Jatkuva investointivarojen vähyys yhdistettynä suomalaisen koulutusjärjestelmän tuottamaan osaamiseen kaikilla koulutustasoilla on tuottanut jatkuvan kehittämisen periaatteen, jonka seurauksena mm. suomalaisen tehtaan kapasiteetti on sen elinkaaren loppupäässä tyypillisesti kaksinkertaistunut ja tehtaan järjestelmät ovat paremmassa kunnossa kuin tehdasta rakennettaessa. Ilmiö on kansainvälisesti ilmeisesti varsin ainutlaatuinen: muissa länsimaissa, erityisesti USA:ssa, investointivaroja on aina ollut niin paljon, että kehittämiseen ei ole ollut tarvetta, kun taas esim. Aasiassa pullonkaulana on tähän asti ollut investointien puuttumisen lisäksi osaamisen puute. Automaation merkityskenttä on kuitenkin viime aikoina laajentunut merkittävästi perinteisestä teollisuuden tuotannon ohjaamisen tukemisesta erilaisten teollisuutta sivuavien alojen, kuten rakennus-, työkone- ja liikenneautomaation kautta kohti aivan uusia, usein tuotantokeskeisten sovellusten sijaan ihmiskeskeisiä sovelluksia. Tällaisia ovat mm. erilaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät hyvinvointiteknologiat ja viihde- ja elämyskeskeinen liiketoiminta. Laajan määritelmänsä mielessä automaatio on viimeisen kymmenen vuoden aikana vyörynyt kaikkialle: kamerat, käsipuhelimet, kiinteistöt, autot ja lähes kaikki muut jokapäiväiseen elämäämme liittyvät kojeet ja laitteet sisältävät automaatiota. Samalla kun automaatio on siirtynyt tuotannosta tuotteeseen, on raja automaation, tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja myös sisällöntuotannon välillä hämärtynyt. Teollisuusautomaation lisäksi on alettu puhua kaiken automaatiosta. Tässä tarkastelun kohteena olevat ÄLY-teknologiaohjelma ja sitä edeltäneet Tekesin teknologiaohjelmat ovat kuitenkin keskittyneet selkeästi teollisuusautomaatioon. Niinpä tässä arvioinnissa keskitytään teollisuusautomaatioon, ja termillä automaatio viitataan aina teollisuusautomaatioon eli automaatioon, joka liittyy teolliseen tuotantoon tai liiketoimintaan. Useat automaatioalan nykytilanteen ymmärtämiseksi tärkeät alan tapahtumat keskittyvät ja 2000-luvuille. Raportissa tarkastellaankin luvun alkupuolen ja vuoden 2004 välistä aikaa. 5

12 2.2 Alan merkittäviä muutosvoimia tarkastelujaksolla Muutokset toimintaympäristössä Tarkastelujakson alkupuolella 1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Avautuminen Eurooppaan aloitti yhtenä tekijänä globalisaatiokehityksen realisoitumisen myös Suomessa. Globalisaation yhtenä seurauksena on ollut teollisen tuotannon entistä suurempi kustannuspaine, joka on siirtänyt valmistusta teollisuusmaista Kiinaan ja muihin halvemman työvoiman maihin. Samalla myös kysyntä on kasvanut voimakkaasti näillä kasvavilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan rahaliittoon v ja liittymisen rahamarkkinoita stabiloinut vaikutus sekä valuuttariskin oleellinen pieneneminen helpottivat kansainvälisesti toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaa. Suomeen nousi prosessiteollisuuden rinnalle merkittävä kysyntä elektroniikan kokoonpanoautomaatiolle luvun loppupuolta ohjasi ns. teknohuuma ja siihen liittynyt merkittävä talouden ylikuumeneminen tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä sisällöntuotannon aloilla Vuonna 2000 huuma raukesi ns. teknokuplan puhkeamiseen ja seuranneeseen laskusuhdanteeseen. Automaation kysynnän kasvuvauhti on Euroopassa tarkastelujaksolla hidastunut, kun taas Aasian ja Etelä-Amerikan kasvavat taloudet ovat lisänneet automaation kysynnän kasvuvauhtia näillä alueilla Tekniset muutokset 1990-luvun alun erikoisratkaisuista on tarkastelujaksolla siirrytty vakioalustoille: erityisesti PC:n aseman vakiintuminen laskenta- ja toteutusalustana sekä automaatioalalla vihdoinkin saavutetut kenttäväylästandardit (joita tosin edelleen on useita) ovat olleet tärkeitä kehityskulkuja luvun puolivälissä yleistynyt internet ja myöhemmin yleistyneet mobiilitekniikat ovat tarjonneet täysin uudenlaisia sovellusmahdollisuuksia. Muutosta on kuitenkin leimannut teknohuumaan liittynyt ylioptimismi muutosnopeuden suhteen. Anturitekniikan ja sensoreiden halventuminen on johtanut tilanteeseen, jossa prosesseista voidaan kerätä erittäin suuria määriä mittauksia. Mittausten sisältämän informaation tunnistaminen vaatii kuitenkin uusia menetelmiä. Tekninen kehitys mahdollistaa ja liiketoiminnalliset muutokset vaativat automaation fokuksen nostoa laitteen ja tuotantolinjan säädön tasolta tehtaan, yrityksen ja alihankkijoiden sekä asiakkaiden muodostamien verkostojen tasolle Liiketoiminnalliset muutokset Erityisesti kappaletavara-automaatiossa tuotantosyklit nopeutuvat ja tuotettavat tuotteet personoituvat tarpeen painopiste on siirtymässä steady-state-tuotannosta nopeaan konfiguroitavuuteen. Yleisiä liiketoimintatrendejä ovat ulkoistaminen, vetäytyminen omaan ydinosaamiseen ja verkostoituminen. Automaatiotoimittajien asiakasyritysten koot ovat kasvaneet. Isot asiakkaat vaativat isoja toimittajia myös automaatioalan yritykset ovat kasvaneet. Globaali toimituskyky on suurilla toimijoilla oleellista. Teknisestä laitemyynnistä edetään kohti palvelun ja asiakkuuksien hallintaa. 2.3 Automaation kenttä tällä hetkellä Organisoituminen arvoketjuista veturiverkostoksi Ohjelmatoiminnan arvioimiseksi on tarpeen ymmärtää myös toimialan organisoitumista ja toimijoiden välisiä suhteista. Automaatioalaa voidaan 6

13 luonnehtia veturiyritysvetoiseksi verkostotoimialaksi. Suuret veturiyritykset ovat usein fokusoituneet tiettyyn soveltavaan toimialaan, jolle ne tarjoavat laitteistoja, järjestelmiä ja palveluita. Pk-yritykset ja tutkimustahot asioivat veturiyritysten, toistensa ja automaation käyttäjien kanssa. Toisaalta alueelliset automaation tarvitsijat asioivat tyypillisesti alueellisten toimijoiden kanssa ja samankokoiset tarvitsijat asioivat samankokoisten tarjoajien kanssa. Kansainväliset suomalaiset toimijat verkottuvat usein paikallisten pk-yritysten kanssa, mutta tarjoavat myös suomalaisille pk-yrityksille kansainvälistymiskanavan omien alihankintojensa kautta. Materiaalien, pääoman ja työvoiman lisäksi keskeinen tuotannontekijä on osaaminen ala kuuluu osaamisintensiivisiin toimialoihin. Kuvassa 2.1 on havainnollistettu tästä näkökulmasta automaatioalan toimijoita ja vuorovaikutuksia. Suomalaisen automaatioteollisuuden metsäteollisuuden toimialaosaaminen sekä myöhemmin suomalainen insinööriosaaminen ja ilmeisesti myös sen kansainvälisesti kohtuullinen hinta ovat houkutelleet useita globaaleja toimijoita Suomeen mutta samalla myös mahdollistaneet sellaisten syntymisen suomalaisista aineksista. Asemat on otettu mm. fuusioiden (esim. Metso-konserni), yrityskauppojen (esim. Honeywell Altim Control) ja tutkimuskeskusten perustamisen (esim. ABB) kautta. Suomalaisten toimijoiden päätöksentekovalta, pysyvyys tai olemassaolo konsernien sisällä ei kuitenkaan ole millään muotoa itsestäänselvää vaan jatkuvan sisäisen kilpailun tulosta. Automaation kysyntä syntyy mahdollisuudesta tuottaa laadukkaita tuotteita hyvällä saannolla sekä tuotantoprosessin energiatehokkuudesta, henkilötehokkuudesta ja automaation suotuisista ympäristövaikutuksista. Nykyaikana ajatus kilpailukykyisestä teollisuustuotannosta ilman automaatiota on täysin mahdoton. Eri alojen tuotannon erilaisesta luonteesta ja teknisistä eroista johtuen automaatio kohdistuu tietyille toimialoille, joilla vallitseva paradigma on joko prosessi-, panos- tai kappaletavara-automaatio. Jako on kuitenkin ilmeisesti menettämässä merkitystään osa-alueiden lähestyessä toisiaan: esimerkiksi elintarviketeollisuus on jo pitkään yhdistänyt panos- ja kappaletavara-automaatiota tuotteen tuotannon ja pakkaamisen kautta. Kuva 2.2 havainnollistaa erilaisia automaation käyttäjiä ja kytkentöjä automaatioon. Osaaminen PK PK PK PK Veturiyritys Automaation Kysyntä PK Materiaalit Tutk Tutk Tutk Veturiyritys Automaatiota = ohjelmistot = laitteet = palvelut = tutkimus Tutk Pääoma Tuotto Kuva 2.1. Automaatioalan toimijat ja niiden väliset vuorovaikutukset. 7

14 Automaatio K ä y t t ä j ä t Prosessiautomaatio T o i m i a l o j a Esim. paperiteollisuus Kysyntä (Osto-osaaminen) Panosautomaatio Esim. elintarviketeollisuus (Tuotannontekijät) Kappaletavaraautomaatio Esim. elektroniikkateollisuus Pk-yrityksistä globaaleihin toimijoihin Kilpailukykyisiä tuotteita Pääoma Tuotto Kuva 2.2. Automaation käyttäjät. Globalisoitumisen aikaan voidaan esittää kysymys suomalaisen automaatio-osaamisen merkityksestä suomalaiselle teollisuudelle. Globaaleille suomalaisille toimijoille automaatiotoimittajan kansallisuudella ei liene keskeistä merkitystä (ellei sellaiseksi lueta esimerkiksi valtioiden suosituksia tai jopa määräyksiä yhteistyöstä paikallisten toimijoiden kanssa), mutta suurelle joukolle automaatiota käyttäviä pk-yrityksiä paikallisten olosuhteiden, erityiskysymysten ja toimintatapojen tunteminen, toimialasidos ja käyttäjän ja tarjoajan sama mittakaava ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä. Voidaan olettaa, että suomalaiset automaatioalan pk-yritykset ovat muun suomalaisen pk-teollisuuden elinehto. Se, että kokemusta ja osaamista automaatiosta on Suomessa, on etu toiminnan kehittämiselle suomalaisissa yrityksissä Soveltavan toimialan merkitys Monilla automaation tarjonnan veturiyrityksillä on liiketoimintaa myös tietyn sovellusalan arvoketjun muilla kuin automaatiotasolla. Tutkimusja tiedonvaihtonäkökulmasta automaation toimijoiden organisoituminen automaatioalaksi on kuitenkin keskeistä. On muistettava, että tuotannossa automaatio itsessään ei riitä liiketoiminnan perustaksi vaan on aina osa sitä. Monet automaation komponentit ovat alasta riippumattomia, mutta lopullinen konfiguraatio on aina alaspesifinen. Toimialan entisestään korostunut merkitys näkyy mm. muutoksena messutoiminnassa: monet aiemmin kukoistaneet kansainväliset automaatioalan messut ovat kuihtuneet ja niiden tilalle automaatioalan merkittäväksi forumiksi ovat nousseet toimialakohtaiset messut. Kehitys lienee myös laajempi merkki teknologiaorientaation muuttumisesta palveluorientaatioksi. Automaatiotoimittajan on siis menestyäkseen fokusoiduttava ja tunnettava ala, jolla se toimii. Monissa maissa on kehittynyt soveltavan teollisuudenalan automaatio-osaamista. Esimerkiksi Norjassa laiva-automaatio on merkittävässä roolissa. Automaation näkökulmasta Suomen erityinen vahvuus on metsäteollisuus. Suomalaisilla toimijoilla on globaali asema kaikissa alan arvoketjujen merkittävissä lenkeissä. Osaltaan tämä johtuu esimerkiksi automaatiosektorilla siitä, että metsäteollisuus on kansainvälisesti volyymeiltaan vain murto-osa öljy- tai elintarviketeollisuudesta, joihin useiden alan suurten toimijoiden mielenkiinto kohdistuu. Toisaalta suomalainen jatkuvan kehityksen perinne on syventänyt merkittävästi alan prosessitietämystä, joka on aina tärkeää sovellettaessa mitä tahansa menetelmää. Kehitys voi joillakin aloilla olla myös vastakkaista: substanssiosaaminen ja automaation 8

15 tarve synnyttävät yritykseen automaatio-osaamista, josta saattaa syntyä jopa yrityksen ydinosaamista (esimerkiksi Outokumpu Oyj) tai uusi yritys. Suomalaisen teollisuusautomaatio-osaaminen ja kansainvälinen menestys on perustunut siis voimakkaasti yhden toimialan, metsäteollisuuden, tuntemukseen ja siihen sitoutumiseen. Viime aikoina erityisesti suomalainen tietoliikenneosaaminen on kuitenkin avannut uusia läpi automaatiokentän ulottuvia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Nokian maine mobiiliosaajana tarjoaa Suomelle mahdollisuuden nousta mobiiliteknologioiden eturivin hyödyntäjäksi automaatioalalla. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen nykyisenlaisessa erikoistumis- ja ulkoistamiskehityksessä on kuitenkin kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Teknologialähtöisen ratkaisukeskeisen lähestymistavan lisäksi tarvitaan erittäin voimakas ongelmalähtöinen asiakasnäkökulma ja laaja kysynnän kytkentäpinta Kappaletavara-automaatio on oma erityisalansa Elektroniikkateollisuuden ja erityisesti Nokian nousun seurauksena uutena mahdollisuutena prosessiteollisuuden rinnalle Suomessa on noussut elektroniikka-alan kokoonpanoautomaatio, joka on kappaletavara-automaation erityisala. On mahdollista, että se synnyttää ympärilleen samantyyppisen kappaletavara-automaatio-osaamisen kysynnän kuin metsäteollisuus on synnyttänyt prosessiautomaatiolle. Alan haasteet ovat kuitenkin tyystin erilaiset: Tuotantosyklit ovat äärimmäisen lyhyitä verrattuna prosessiautomaatioon, jolloin toteutuksen painopiste on steady-state-tuotannon sijaan uudelleenkonfiguroinnissa. Monen keskeisen kokoonpantavan tuotteen markkinat ovat kasvavassa määrin halvan ihmistyövoiman maissa. Tuotannon hakeutuessa lähelle markkinoita automaatio joutuu kilpailemaan ihmistyövoimaa vastaan. Ihminen on toimilaitteidensa, näkökykynsä ja prosessointikapasiteettinsa suhteen ylivertainen toimija moniin työvaiheisiin. Laajemmin tarkasteltuna kappaletavara-automaatio eroaa prosessiautomaatiosta merkittäviltä osin. Se on luonteeltaan heterogeenisempi ja voimakkaammin sovellusalakohtainen. Siinä missä prosessiautomaatiota on Suomessa ollut puoli vuosisataa, kappaletavara-automaatiota on laajemmassa mittakaavassa tuotettu vasta muutama vuosikymmen. Kappaletavaratuotannossa valmistusjärjestelmiltä vaaditaan usein myös suurempaa joustavuutta, koska tuotteita voidaan tilata pienissäkin sarjoissa. Pienissä kappaletavara-automatisointiprojekteissa, esimerkiksi konepajateollisuudessa, loppukäyttäjä osallistuu usein automaation suunnitteluun ja toteutukseen. Kappaletavara-automaatiossa ei ole samanlaisia geneerisiä komponentteja kuten esimerkiksi säätöventtiilit ovat prosessiautomaatiossa. Erilaisissa älykkäissä laitteissa ja koneissa on yleensä valmiiksi integroituna perusautomaatio. Robottia voidaan ehkä pitää kappaletavarapuolen geneerisimpänä komponenttina, mutta sen yleisyys ja monikäyttöisyys johtuvat sen ohjelmoitavuudesta sekä siihen kiinnitettävistä erilaisista toimilaitteista. Kappaletavara-automaatiota on perinteisesti käytetty yksittäisten kappaleiden massatuotannossa. Tyypillisiä automatisoituja työvaiheita ovat esimerkiksi hitsaus, pakkaus ja varastointi. Valmistettavien tuotteiden räätälöinti asiakastilausten mukaisiksi eli massaräätälöinti vaatii monesti joustavaa automaatiota. Massaräätälöinnissä käytetään usein robotiikkaa ja ohjelmoitavia koneita sekä älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Yksittäistuotanto toteutetaan usein käsityön avulla. Kappaletavara-automaatiota käytetään tyypillisesti auto-, metalli-, sähkö- ja elektroniikka-teollisuudessa, mutta myös esimerkiksi vaatetus- ja puusepänteollisuudessa. Joillakin teollisuuden aloilla on sekä virtaavien aineiden että kappaleiden käsittelyä, jotka vaativat sekä prosessi- että kappaletavara-automaation tuntemusta. Kännyköiden ja muidenkin kulutuselektroniikkalaitteiden mallistojen jatkuva uusiutuminen vaatii valmistus- ja kokoonpanolinjoilta yhä enemmän joustavuutta. Kun malleja on paljon ja valmis- 9

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot