Automaatio ja Tekes. Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan. Tuomas Raivio, Mikko Syrjänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaatio ja Tekes. Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan. Tuomas Raivio, Mikko Syrjänen"

Transkriptio

1 8 05 Arviointiraportti Lisätietoja Tuomas Raivio Gaia Group Oy Sari Heinonen-Lindqvist Tekes, Vaikuttavuusarviointi Elokuu 2005 ISSN ISBN X Arviointiraportti PL 69, Helsinki Puh , fax (09) Asiakasneuvonta: Virallinen posti: Tekes Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Tuomas Raivio, Mikko Syrjänen Teknologiaohjelmaraportti 8/2005 Arviointiraportti

2 Automaatio ja Tekes Näkökulma teollisen alan teknologiaohjelmatoimintaan Arviointiraportti Tuomas Raivio Mikko Syrjänen Teknologiaohjelmaraportti 8/2005 Helsinki 2005

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä oli käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN X Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe Tekes teettää päättyneistä ja päättymässä olevista teknologiaohjelmistaan ulkoisia arviointeja, joiden tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa ohjelmien tuloksista ja vaikutuksista sekä Tekesin ohjelmatoiminnan lisäarvosta. Tekes hyödyntää arviointitietoa toimintansa strategisen kehittämisen tukena sekä myös laajemmin innovaatioympäristön kehittämisessä. Tämän arvioinnin kohteena oli ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät ( ) -teknologiaohjelma. Ohjelmaa ei kuitenkaan tarkasteltu arvioinnissa erillisenä ohjelmana vaan laajemmin osana Tekesin automaatioalalle suuntautuneen pitkäjänteisen ohjelmatoiminnan kokonaisuutta. Arviointi toteutettiin kevään 2005 aikana ja sen totutuksesta vastasi Gaia Group Oy arvioijinaan Tuomas Raivio ja Mikko Syrjänen. Lisäksi teknisenä asiantuntijana arvioinnissa toimi Terhi Ylöstalo Teknillisen korkeakoulun Systeemitekniikan laboratoriosta. Arviointityön tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon osallistuivat Tekesistä Eija Ahola, Sari Heinonen-Lindqvist, Eero Silvennoinen, Mikko Ylhäisi ja Pekka Yrjölä sekä ohjelmapäällikkö Olli Ventä VTT, Tuotteet ja tuotannosta. Automaatio on kuulunut Tekesin teknologiastrategian keskeisten elementtien joukkoon. ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät ja sitä edeltäneet konenäkötekniikkaan (Konenäkö ) ja oppiviin ja älykkäisiin menetelmiin (Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellutukset ) keskittyneet teknologiaohjelmat ovat esimerkkejä tämän strategian toteuttamiseen keskittyneistä aktiviteeteista. Arvioinnin haluttiinkin yksittäisen ohjelma-arvioinnin ohella tuottavan myös laajemmin tietoa erityisesti automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnan tavoitteista ja rooleista toimialan eri kehitysvaiheissa eli siitä, miten ohjelmat ovat tukeneet alan kehitystä ja kehittämistä. Lisäksi arvioinnissa analysoitiin ÄLY-ohjelmalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista sekä ohjelman toteutuksen onnistuneisuutta. Arviointi on myös tuottanut uudentyyppisiä näkökulmia siihen, miten teollisen alan kehitysvaihe voitaisiin jatkossa ottaa yhä paremmin huomioon teknologiaohjelmatoiminnan kehittämisessä. Arvioinnin ohjausryhmään ja työpajoihin osallistuneet ovat asiantuntemuksellaan tukeneet arviointityötä aktiivisesti, josta heille kaikille lämmin kiitos. Parhaimmat kiitokset osoitan myös ohjelmapäällikkö Olli Vennälle ja teknologiaasiantuntija Pekka Yrjölälle hyvästä yhteistyöstä sekä aktiivisesta panoksesta arvioinnin toteutuksessa. Samoin kiitän kaikkia niitä, jotka ovat joko haastatteluihin osallistumalla tai kyselyihin vastaamalla vaikuttaneet tämän arvioinnin onnistumiseen. Arvioinnin tekijöitä Tuomas Raiviota ja Mikko Syrjästä kiitän arviointihankkeen asiantuntevasta ja laadukkaasta toteutuksesta, osallistavasta työotteesta sekä arvioinnin ja sen tulosten korkeatasoisesta raportoinnista. Helsingissä, elokuussa 2005 Sari Heinonen-Lindqvist Tekes, Vaikuttavuusarviointi

5 Tiivistelmä Automaation merkitys suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle on hyvin keskeinen. Tekesin teknologiaohjelmatoiminta on tukenut automaatioalaa Suomessa pitkäjänteisesti mm. teknologiaohjelmin jo parikymmentä vuotta. Tämä arviointityö käsittelee Tekesin teknologiaohjelmatoimintaa automaatioalalla retrospektiivisestä näkökulmasta. Arviointi keskittyy erityisesti ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät teknologiaohjelmaan esittäen ohjelmasta konventionaalisen yleis- ja vaikuttavuusarvioinnin. ÄLY-teknologiaohjelman lisäksi tarkastellaan erityisesti Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellutukset ja Konenäkö teknologiaohjelmia. Ohjelmat sijoitetaan lähtökohdiltaan evolutionääriseen taloustieteeseen perustuvaan viitekehykseen, ja niissä käytettyjen ohjelmallisten rakenteiden onnistuneisuutta arvioidaan ex post -henkisesti nykytiedon valossa. Arvioinnin kokonaistavoitteena on tuottaa näkökulmia siitä, miten ylipäätään teollisen alan kehitysvaihe tulisi ottaa huomioon teknologiaohjelmatoiminnassa. Arviointi perustuu kirjalliseen aineistoon, haastatteluihin ja ÄLY-teknologiaohjelman arvioinnin osalta myös osallistujille tehtyyn www-kyselyyn. Aineistoa verifioitiin ja johtopäätöksiä validoitiin kolmessa asiantuntijatyöpajassa. ÄLY-teknologiaohjelma ja erityisesti siinä tehty teknologiatiekarttatyö todettiin erittäin onnistuneiksi kokonaisuuksiksi. Myös automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnan voidaan sanoa palvelleen alaa hyvin eri ohjelmien ohjelmallisten rakenteiden soveltuvuus ohjelmien tavoitteisiin ja alan kehitysvaiheeseen todettiin varsin toimivaksi. Yleisemmin todettiin, että teollisen alan kehitysvaiheen tulisi vaikuttaa paitsi ohjelmatyyppiin myös ohjelmassa sovellettaviin ohjelmallisiin rakenteisiin.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Arvioinnin kohde Arvioinnin aineisto ja menetelmät Automaatioalan yleiskuvaus Automaatioala ja tarkastelun rajaus Alan merkittäviä muutosvoimia tarkastelujaksolla Muutokset toimintaympäristössä Tekniset muutokset Liiketoiminnalliset muutokset Automaation kenttä tällä hetkellä Organisoituminen arvoketjuista veturiverkostoksi Soveltavan toimialan merkitys Kappaletavara-automaatio on oma erityisalansa Automaation tutkimus Liiketoiminnan volyymit Yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset Keskeiset tulevaisuudenhaasteet Tekesin teknologiaohjelmien sijoittuminen alalle Teknologiaohjelman tartuntapinnat Tekesin automaatioalan ohjelmatoiminta Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelma Äly-ohjelman syntyvaiheet ja valmistelu Ohjelman tavoitteet, rajaukset ja niiden kehittyminen Ohjelman toteutus Kokonaisvolyymit Eri sidosryhmien osallistuminen ohjelmaan Johtoryhmän ja ohjelmapäällikön työskentely Ohjelman tiedonvaihto Teknologiatiekarttatyö Ohjelman tavoitteiden ja tulosten arviointi Ohjelman relevanssi Ohjelman projektisisältö Tutkimusprojektit Ohjelman tieteellinen vaikuttavuus Yritysprojektit Mitä yrityksiä mukana? Tutkimus- ja yrityshankkeiden vaikutus liiketoimintaan Teknologiatiekarttatyö liiketoiminnan ohjaajana...35

7 4.6 Tavoitteiden ja vaikuttavuuskriteerien saavuttaminen ÄLYn ohjelmalliset rakenteet hyödynnettiinkö tartuntapinnat? Toimialan tulevaisuudennäkymiä Arvioinnin yhteenveto Teollisen alan kehitysvaihe ja teknologiaohjelmatoiminta Teollinen ala Teollisen alan kehitysvaihe Teknologiasykli Tutkimussykli Teknologiasykliin liittyvät vuorovaikutukset Teollisen alan kypsyys ja sen merkitys Teknologiaohjelmien fokus ja teollisen alan kehitysvaihe Tutkimussykli Nuorella alalla henkilökohtaista verkottumista Kasvuvaiheessa hyötyä yhteishankkeista Teollisen alan verkottunut tuotanto Automaatioalan ohjelmatoiminta viitekehyksessä Konenäkö kehitti konenäkötoimialaa LASSI kokoonpanotoimialaa Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset vahvisti paradigman murrosta Suomessa ÄLY tähtäsi arvoverkkoyhteistyöhön Ohjelmien sijoittuminen automaatioalan fokukseen Yhteenveto automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnasta Teollisen alan kehitysvaihe ja ennakointitoiminta Yhteenveto ja suositukset Automaatioalan teknologiaohjelmatoimintaa koskevat suositukset Yleistä teknologiaohjelmatoimintaa koskevat suositukset...62 Viitteet...64 Liitteet 1 Kyselylomake Arvioinnin yhteydessä haastatellut henkilöt Työpajojen osallistujat...75 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....76

8 1 Johdanto Automaatioala on keskeinen teollisen toiminnan tukitoimiala. Prosessiautomaation välillinen merkitys suomalaiselle prosessiteolliselle tuotannolle on korvaamaton. Suomen perinteisesti keskeisten teollisuudenalojen, metsä- ja terästeollisuuden, kansainvälinen kilpailukyky perustuu pitkälti pystyviin prosessiautomaatiojärjestelmiin. Kappaletavara-automaation välillinen merkitys näiden alojen rinnalle viimeisten 10 vuoden aikana nousseelle matkapuhelin- ja muulle elektroniikkatuotannolle on niinikään suuri. Globaali kilpailutilanne on kuitenkin alalla erilainen kuin metsä- tai terästeollisuudessa. Tekes on tukenut aktiivisesti prosessi- ja kappaletavara-automaatiota erillisin ja myös yhteisin teknologiaohjelmin. Alan poikkiteknologisuuden vuoksi myös monilla muiden teollisten alojen teknologiaohjelmilla on ollut kytkentöjä automaatioalaan. Automaatioalan teknologiaohjelmatoiminta muodostaa pitkäjänteisen yhdelle teolliselle alalle kohdistuneen kokonaisuuden. Käsillä oleva arviointityö liittyy lähtökohdiltaan ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelmaan, ja yhtenä arvioinnin tuloksena esitetäänkin arvio ÄLY-teknologiaohjelman toteutuksesta ja sille asetettujen odotusten ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta. Ensisijaisesti arviointikysymykset on kuitenkin asetettu laajemmin koskemaan koko automaatioalaa ja Tekesin teknologiaohjelmatoimintaa alalla. Arviointi keskittyy ÄLY-teknologiaohjelman lisäksi erityisesti Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellutukset ja Konenäkö teknologiaohjelmiin. Ex post -tyyppinen arviointi pohtii nykynäkemyksen valossa ohjelmien tavoitteita ja rooleja toimialan eri kehitysvaiheissa sekä ohjelmissa käytettyjen ohjelmallisten rakenteiden soveltuvuutta. Tavoitteena on arvioida sitä, miten ohjelmat ovat tukeneet ja tukevat automaatiojärjestelmäsektorin kehitystä ja kehittämistä. Näkökulma on siis retrospektiivinen. Arvioinnin kokonaistavoitteena on hahmottaa automaatioalan ohjelmatoiminnan pohjalta yleisiä ajatuksia siitä, miten teollisen alan kehitysvaihe tulisi ottaa huomioon teknologiaohjelmatoiminnassa. Arviointiraportti on jäsennetty seuraavasti: Toinen luku kuvaa automaatioalan pitkäjänteistä kehitystä, alan asemaa maamme teollisuudessa sekä merkitystä kansantaloudelle, yhteiskunnalle, keskeisille sovellusalueille ja taloudelliselle kasvulle. Toisaalta luvussa kuvataan myös automaatioalalle suuntautunutta Tekesin ohjelmatoimintaa ennen ÄLY-teknologiaohjelmaa ja sen rinnalla. Kolmas luku kuvaa ÄLY-teknologiaohjelman toteutuksen kokonaisuutena. Luvussa 4 esitetään ÄLY-teknologiaohjelman toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointitulokset. Luku 5 palaa arviointikysymysten teollista alaa yleisesti koskevaan osuuteen. Luvussa esitetään evolutionäärisen taloustieteen lähtökohdista viitekehys teollisen alan kehitysvaiheen hahmottamiseksi, luonnehditaan erityisesti alan verkottumiskehityksen kannalta suotuisia toimenpiteitä sekä sijoitetaan edellämainitut teknologiaohjelmat viitekehykseen ja alan kehityskulkuun. Lopuksi luvussa tarkastellaan ÄLY-teknologiaohjelman menestyksekkään teknologiatiekarttatyön innoittamana ennakoinnin ja tulevaisuustyön merkitystä teknologiaohjelmissa. Luvussa 6 esitetään arvioinnin yhteenveto sekä annetaan suosituksia automaatioalan teknologiaohjelmatoiminnan osalta ja yleisesti teknologiaohjelmatoiminnasta laajentamalla jälkikäteisarvioinnin kokemuksia alan ja sen kehitysvaiheiden luonnehdinnan kautta siihen, miten teollisen alan kehitysvaihe voitaisiin yleisesti teknologiaohjelmatoiminnassa ottaa paremmin huomioon. 1

9 Eri asioita kaipaaville lukijoille raportin luvut tarjoavat suhteellisen itsenäisiä kokonaisuuksia. Automaatioalaa tuntematon lukija saa yleissilmäyksen alaan lukemalla luvun 2. Pelkästään ÄLY-teknologiaohjelman arvioinnista kiinnostuneelle lukijalle luvut 3 ja 4 sekä suositusten osalta luku 6.1 tarjoavat kattavan näkemyksen. Teknologiaohjelmatoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta lukijaa puolestaan palvelevat luku 5 sekä luvun 6 yhteenveto täydennettynä tarvittaessa muilla luvuilla. 1.1 Arvioinnin kohde Arviointi käsittelee pääasiassa edellämainittuja Konenäkö-, Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset sekä erityisesti ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelmia. Muita automaatioalaan liittyviä ohjelmia ovat olleet mm. kappaletavara-automaation LASSI Light Assembly Industry sekä luvussa kuvattu joukko ohjelmia, joiden liityntäpinta automaatioalaan vaihtelee ollen kuitenkin lähinnä tekninen. Automaation konseptuaalisia haasteita käsitteleviä teknologiaohjelmia ovat olleet erityisesti Prosessi-integraatio sekä Uudet teolliset toimintatavat Konenäkö-teknologiaohjelma kehitti suomalaista konenäköön liittyvää liiketoimintaa ja osaamista. Sen kokonaisvolyymi oli 19,3 M ja siinä oli yhteensä 60 projektia. Ohjelman Tekes-rahoituksen kokonaismäärä oli 9 M. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -teknologiaohjelma puolestaan vahvisti soft computing -menetelmien osaamista ja soveltamista Suomessa. Varsinainen ohjelma käynnistettiin 1995, ja se kesti kahden vuoden jatkorahoituksen ansiosta vuoteen Ohjelman laajuus oli yhteensä 31 M, josta Tekesin osuus oli 19,3 M, ja ohjelmassa oli yhteensä 41 tutkimus- ja 106 tuotehitysprojektia. ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelma pyrki soveltamaan Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -teknologiaohjelmassa otettuja menetelmällisiä edistysaskelia käytäntöön erityisesti tietoteknisen kehityskulun tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Ohjelman kokonaisvolyymi oli n. 47 M, josta Tekesin osuus oli runsas puolet. Ohjelmassa oli n. 80 projektia. 1.2 Arvioinnin aineisto ja menetelmät Arviointi perustuu seuraaviin lähteisiin ja menetelmiin: 1. Konenäkö- ja Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -ohjelmien loppu- ja arviointiraportit sekä muiden automaatioalan ohjelmien kirjalliset materiaalit 2. ÄLY-teknologiaohjelman kirjalliset materiaalit ja ohjelman www-sivut 3. Kysely ÄLY-teknologiaohjelmaan osallistuneiden projektien vastuuhenkilöille 4. Henkilöhaastattelut 5. ÄLY-teknologiaohjelman johtoryhmälle ja Tekesin henkilökunnalle järjestetyt työpajat 6. Keskustelut ohjelmapäällikön, Tekes-vastaavan ja vaikuttavuusarviointiyksikön edustajien kanssa 7. Muu kirjallisuus. ÄLY-teknologianohjelman kirjallisina materiaaleista käytettiin ohjelman valmisteluraporttia, johtoryhmän pöytäkirjoja, ohjelmapäällikölle toimitettuja projektikuvauksia, ohjelman loppuraportin luonnosta ja teknologiatiekarttatyön yhteenvetoa. Kysely toteutettiin www-pohjaisena helmi-maaliskuussa Kyselylomake on liitteenä 1. Kyselyssä selvitettiin vastaajan organisaation taustaa, projektin kohdentumista, projektin tuloksia ja siitä saatuja hyötyjä, ohjelmallisten rakenteiden merkitystä toimijoille sekä automaatioalan tulevaisuudenkuvia. Tutkimusprojektien vastausprosentti oli 83 ja yritysprojektien noin 50. 2

10 Arvioinnin yhteydessä haastateltiin 20 henkilöä. Haastateltujen henkilöiden lista on liitteessä 2. Ohjelman johtoryhmälle järjestettiin 2 työpajaa, ja Ensimmäinen työpaja keskittyi automaatioalan yleiskuvaukseen ja jälkimmäinen ÄLY-teknologiaohjelman arvioinnin alustavien tulosten syventämiseen. Tekesin ohjelmatoiminnasta vastaavalle henkilöstölle järjestettiin työpaja ennakointityöstä teknologiaohjelmatoiminnassa Työpajojen osallistujat on lueteltu liitteessä 3. Arvioinnin teknisenä asiantuntijana toimi TkL Terhi Ylöstalo Teknillisen korkeakoulun Systeemitekniikan laboratoriosta. Edelläkuvatut työpaja- ja muut osallistavat menettelyt tähtäsivät erityisesti kerätyn aineiston verifiointiin ja aineistosta vedettyjen johtopäätösten laajapohjaiseen validointiin. Voidaan arvioida, että käytettävissä olleella aineistolla ja käytetyillä menetelmillä on pystytty luomaan suhteellisen kattava näkökulma automaatioalan ohjelmatoimintaan. 3

11 2 Automaatioalan yleiskuvaus 2.1 Automaatioala ja tarkastelun rajaus Automaation yleismääritelmän mukaisesti automaatio on havaintojen tekemistä ja niihin ennaltamäärätyllä tavalla reagoimista. Nykyään yleisesti alalla käytetyllä termillä älykäs ei ole tekemistä ihmisälyn kanssa: karkeasti ottaen automaatiota kutsutaan älykkääksi, mikäli se sisältää erilaisia ennaltamäärättyjä reagointitapoja sekä jonkin valintamekanismin sille, mitä reagointitapaa kulloinkin käytetään. Alunperin automaatiolla on ymmärretty teollisuustuotantoon liittyvää tuotantoprosessien ohjaamisen automatisoimista. Teollisuus hyödyntää automaatiota, koska se parantaa tuotteen laatua ja saantoa sekä prosessin energiatehokkuutta, henkilötehokkuutta ja ympäristövaikutuksia merkittävästi. Erikseen voidaan erottaa prosessiteollisuuteen liittyvä prosessiautomaatio, panosprosessien automaatio ja kappaletavara-automaatio. Suomalaisen prosessiteollisuuden automaatioosaamisen juuret ovat sotienjälkeisessä maan jälleenrakentamisessa, jolloin jouduttiin rakentamaan paljon uusia tehtaita ja voimalaitoksia. Jatkuva investointivarojen vähyys yhdistettynä suomalaisen koulutusjärjestelmän tuottamaan osaamiseen kaikilla koulutustasoilla on tuottanut jatkuvan kehittämisen periaatteen, jonka seurauksena mm. suomalaisen tehtaan kapasiteetti on sen elinkaaren loppupäässä tyypillisesti kaksinkertaistunut ja tehtaan järjestelmät ovat paremmassa kunnossa kuin tehdasta rakennettaessa. Ilmiö on kansainvälisesti ilmeisesti varsin ainutlaatuinen: muissa länsimaissa, erityisesti USA:ssa, investointivaroja on aina ollut niin paljon, että kehittämiseen ei ole ollut tarvetta, kun taas esim. Aasiassa pullonkaulana on tähän asti ollut investointien puuttumisen lisäksi osaamisen puute. Automaation merkityskenttä on kuitenkin viime aikoina laajentunut merkittävästi perinteisestä teollisuuden tuotannon ohjaamisen tukemisesta erilaisten teollisuutta sivuavien alojen, kuten rakennus-, työkone- ja liikenneautomaation kautta kohti aivan uusia, usein tuotantokeskeisten sovellusten sijaan ihmiskeskeisiä sovelluksia. Tällaisia ovat mm. erilaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät hyvinvointiteknologiat ja viihde- ja elämyskeskeinen liiketoiminta. Laajan määritelmänsä mielessä automaatio on viimeisen kymmenen vuoden aikana vyörynyt kaikkialle: kamerat, käsipuhelimet, kiinteistöt, autot ja lähes kaikki muut jokapäiväiseen elämäämme liittyvät kojeet ja laitteet sisältävät automaatiota. Samalla kun automaatio on siirtynyt tuotannosta tuotteeseen, on raja automaation, tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja myös sisällöntuotannon välillä hämärtynyt. Teollisuusautomaation lisäksi on alettu puhua kaiken automaatiosta. Tässä tarkastelun kohteena olevat ÄLY-teknologiaohjelma ja sitä edeltäneet Tekesin teknologiaohjelmat ovat kuitenkin keskittyneet selkeästi teollisuusautomaatioon. Niinpä tässä arvioinnissa keskitytään teollisuusautomaatioon, ja termillä automaatio viitataan aina teollisuusautomaatioon eli automaatioon, joka liittyy teolliseen tuotantoon tai liiketoimintaan. Useat automaatioalan nykytilanteen ymmärtämiseksi tärkeät alan tapahtumat keskittyvät ja 2000-luvuille. Raportissa tarkastellaankin luvun alkupuolen ja vuoden 2004 välistä aikaa. 5

12 2.2 Alan merkittäviä muutosvoimia tarkastelujaksolla Muutokset toimintaympäristössä Tarkastelujakson alkupuolella 1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Avautuminen Eurooppaan aloitti yhtenä tekijänä globalisaatiokehityksen realisoitumisen myös Suomessa. Globalisaation yhtenä seurauksena on ollut teollisen tuotannon entistä suurempi kustannuspaine, joka on siirtänyt valmistusta teollisuusmaista Kiinaan ja muihin halvemman työvoiman maihin. Samalla myös kysyntä on kasvanut voimakkaasti näillä kasvavilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan rahaliittoon v ja liittymisen rahamarkkinoita stabiloinut vaikutus sekä valuuttariskin oleellinen pieneneminen helpottivat kansainvälisesti toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaa. Suomeen nousi prosessiteollisuuden rinnalle merkittävä kysyntä elektroniikan kokoonpanoautomaatiolle luvun loppupuolta ohjasi ns. teknohuuma ja siihen liittynyt merkittävä talouden ylikuumeneminen tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä sisällöntuotannon aloilla Vuonna 2000 huuma raukesi ns. teknokuplan puhkeamiseen ja seuranneeseen laskusuhdanteeseen. Automaation kysynnän kasvuvauhti on Euroopassa tarkastelujaksolla hidastunut, kun taas Aasian ja Etelä-Amerikan kasvavat taloudet ovat lisänneet automaation kysynnän kasvuvauhtia näillä alueilla Tekniset muutokset 1990-luvun alun erikoisratkaisuista on tarkastelujaksolla siirrytty vakioalustoille: erityisesti PC:n aseman vakiintuminen laskenta- ja toteutusalustana sekä automaatioalalla vihdoinkin saavutetut kenttäväylästandardit (joita tosin edelleen on useita) ovat olleet tärkeitä kehityskulkuja luvun puolivälissä yleistynyt internet ja myöhemmin yleistyneet mobiilitekniikat ovat tarjonneet täysin uudenlaisia sovellusmahdollisuuksia. Muutosta on kuitenkin leimannut teknohuumaan liittynyt ylioptimismi muutosnopeuden suhteen. Anturitekniikan ja sensoreiden halventuminen on johtanut tilanteeseen, jossa prosesseista voidaan kerätä erittäin suuria määriä mittauksia. Mittausten sisältämän informaation tunnistaminen vaatii kuitenkin uusia menetelmiä. Tekninen kehitys mahdollistaa ja liiketoiminnalliset muutokset vaativat automaation fokuksen nostoa laitteen ja tuotantolinjan säädön tasolta tehtaan, yrityksen ja alihankkijoiden sekä asiakkaiden muodostamien verkostojen tasolle Liiketoiminnalliset muutokset Erityisesti kappaletavara-automaatiossa tuotantosyklit nopeutuvat ja tuotettavat tuotteet personoituvat tarpeen painopiste on siirtymässä steady-state-tuotannosta nopeaan konfiguroitavuuteen. Yleisiä liiketoimintatrendejä ovat ulkoistaminen, vetäytyminen omaan ydinosaamiseen ja verkostoituminen. Automaatiotoimittajien asiakasyritysten koot ovat kasvaneet. Isot asiakkaat vaativat isoja toimittajia myös automaatioalan yritykset ovat kasvaneet. Globaali toimituskyky on suurilla toimijoilla oleellista. Teknisestä laitemyynnistä edetään kohti palvelun ja asiakkuuksien hallintaa. 2.3 Automaation kenttä tällä hetkellä Organisoituminen arvoketjuista veturiverkostoksi Ohjelmatoiminnan arvioimiseksi on tarpeen ymmärtää myös toimialan organisoitumista ja toimijoiden välisiä suhteista. Automaatioalaa voidaan 6

13 luonnehtia veturiyritysvetoiseksi verkostotoimialaksi. Suuret veturiyritykset ovat usein fokusoituneet tiettyyn soveltavaan toimialaan, jolle ne tarjoavat laitteistoja, järjestelmiä ja palveluita. Pk-yritykset ja tutkimustahot asioivat veturiyritysten, toistensa ja automaation käyttäjien kanssa. Toisaalta alueelliset automaation tarvitsijat asioivat tyypillisesti alueellisten toimijoiden kanssa ja samankokoiset tarvitsijat asioivat samankokoisten tarjoajien kanssa. Kansainväliset suomalaiset toimijat verkottuvat usein paikallisten pk-yritysten kanssa, mutta tarjoavat myös suomalaisille pk-yrityksille kansainvälistymiskanavan omien alihankintojensa kautta. Materiaalien, pääoman ja työvoiman lisäksi keskeinen tuotannontekijä on osaaminen ala kuuluu osaamisintensiivisiin toimialoihin. Kuvassa 2.1 on havainnollistettu tästä näkökulmasta automaatioalan toimijoita ja vuorovaikutuksia. Suomalaisen automaatioteollisuuden metsäteollisuuden toimialaosaaminen sekä myöhemmin suomalainen insinööriosaaminen ja ilmeisesti myös sen kansainvälisesti kohtuullinen hinta ovat houkutelleet useita globaaleja toimijoita Suomeen mutta samalla myös mahdollistaneet sellaisten syntymisen suomalaisista aineksista. Asemat on otettu mm. fuusioiden (esim. Metso-konserni), yrityskauppojen (esim. Honeywell Altim Control) ja tutkimuskeskusten perustamisen (esim. ABB) kautta. Suomalaisten toimijoiden päätöksentekovalta, pysyvyys tai olemassaolo konsernien sisällä ei kuitenkaan ole millään muotoa itsestäänselvää vaan jatkuvan sisäisen kilpailun tulosta. Automaation kysyntä syntyy mahdollisuudesta tuottaa laadukkaita tuotteita hyvällä saannolla sekä tuotantoprosessin energiatehokkuudesta, henkilötehokkuudesta ja automaation suotuisista ympäristövaikutuksista. Nykyaikana ajatus kilpailukykyisestä teollisuustuotannosta ilman automaatiota on täysin mahdoton. Eri alojen tuotannon erilaisesta luonteesta ja teknisistä eroista johtuen automaatio kohdistuu tietyille toimialoille, joilla vallitseva paradigma on joko prosessi-, panos- tai kappaletavara-automaatio. Jako on kuitenkin ilmeisesti menettämässä merkitystään osa-alueiden lähestyessä toisiaan: esimerkiksi elintarviketeollisuus on jo pitkään yhdistänyt panos- ja kappaletavara-automaatiota tuotteen tuotannon ja pakkaamisen kautta. Kuva 2.2 havainnollistaa erilaisia automaation käyttäjiä ja kytkentöjä automaatioon. Osaaminen PK PK PK PK Veturiyritys Automaation Kysyntä PK Materiaalit Tutk Tutk Tutk Veturiyritys Automaatiota = ohjelmistot = laitteet = palvelut = tutkimus Tutk Pääoma Tuotto Kuva 2.1. Automaatioalan toimijat ja niiden väliset vuorovaikutukset. 7

14 Automaatio K ä y t t ä j ä t Prosessiautomaatio T o i m i a l o j a Esim. paperiteollisuus Kysyntä (Osto-osaaminen) Panosautomaatio Esim. elintarviketeollisuus (Tuotannontekijät) Kappaletavaraautomaatio Esim. elektroniikkateollisuus Pk-yrityksistä globaaleihin toimijoihin Kilpailukykyisiä tuotteita Pääoma Tuotto Kuva 2.2. Automaation käyttäjät. Globalisoitumisen aikaan voidaan esittää kysymys suomalaisen automaatio-osaamisen merkityksestä suomalaiselle teollisuudelle. Globaaleille suomalaisille toimijoille automaatiotoimittajan kansallisuudella ei liene keskeistä merkitystä (ellei sellaiseksi lueta esimerkiksi valtioiden suosituksia tai jopa määräyksiä yhteistyöstä paikallisten toimijoiden kanssa), mutta suurelle joukolle automaatiota käyttäviä pk-yrityksiä paikallisten olosuhteiden, erityiskysymysten ja toimintatapojen tunteminen, toimialasidos ja käyttäjän ja tarjoajan sama mittakaava ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä. Voidaan olettaa, että suomalaiset automaatioalan pk-yritykset ovat muun suomalaisen pk-teollisuuden elinehto. Se, että kokemusta ja osaamista automaatiosta on Suomessa, on etu toiminnan kehittämiselle suomalaisissa yrityksissä Soveltavan toimialan merkitys Monilla automaation tarjonnan veturiyrityksillä on liiketoimintaa myös tietyn sovellusalan arvoketjun muilla kuin automaatiotasolla. Tutkimusja tiedonvaihtonäkökulmasta automaation toimijoiden organisoituminen automaatioalaksi on kuitenkin keskeistä. On muistettava, että tuotannossa automaatio itsessään ei riitä liiketoiminnan perustaksi vaan on aina osa sitä. Monet automaation komponentit ovat alasta riippumattomia, mutta lopullinen konfiguraatio on aina alaspesifinen. Toimialan entisestään korostunut merkitys näkyy mm. muutoksena messutoiminnassa: monet aiemmin kukoistaneet kansainväliset automaatioalan messut ovat kuihtuneet ja niiden tilalle automaatioalan merkittäväksi forumiksi ovat nousseet toimialakohtaiset messut. Kehitys lienee myös laajempi merkki teknologiaorientaation muuttumisesta palveluorientaatioksi. Automaatiotoimittajan on siis menestyäkseen fokusoiduttava ja tunnettava ala, jolla se toimii. Monissa maissa on kehittynyt soveltavan teollisuudenalan automaatio-osaamista. Esimerkiksi Norjassa laiva-automaatio on merkittävässä roolissa. Automaation näkökulmasta Suomen erityinen vahvuus on metsäteollisuus. Suomalaisilla toimijoilla on globaali asema kaikissa alan arvoketjujen merkittävissä lenkeissä. Osaltaan tämä johtuu esimerkiksi automaatiosektorilla siitä, että metsäteollisuus on kansainvälisesti volyymeiltaan vain murto-osa öljy- tai elintarviketeollisuudesta, joihin useiden alan suurten toimijoiden mielenkiinto kohdistuu. Toisaalta suomalainen jatkuvan kehityksen perinne on syventänyt merkittävästi alan prosessitietämystä, joka on aina tärkeää sovellettaessa mitä tahansa menetelmää. Kehitys voi joillakin aloilla olla myös vastakkaista: substanssiosaaminen ja automaation 8

15 tarve synnyttävät yritykseen automaatio-osaamista, josta saattaa syntyä jopa yrityksen ydinosaamista (esimerkiksi Outokumpu Oyj) tai uusi yritys. Suomalaisen teollisuusautomaatio-osaaminen ja kansainvälinen menestys on perustunut siis voimakkaasti yhden toimialan, metsäteollisuuden, tuntemukseen ja siihen sitoutumiseen. Viime aikoina erityisesti suomalainen tietoliikenneosaaminen on kuitenkin avannut uusia läpi automaatiokentän ulottuvia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Nokian maine mobiiliosaajana tarjoaa Suomelle mahdollisuuden nousta mobiiliteknologioiden eturivin hyödyntäjäksi automaatioalalla. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen nykyisenlaisessa erikoistumis- ja ulkoistamiskehityksessä on kuitenkin kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Teknologialähtöisen ratkaisukeskeisen lähestymistavan lisäksi tarvitaan erittäin voimakas ongelmalähtöinen asiakasnäkökulma ja laaja kysynnän kytkentäpinta Kappaletavara-automaatio on oma erityisalansa Elektroniikkateollisuuden ja erityisesti Nokian nousun seurauksena uutena mahdollisuutena prosessiteollisuuden rinnalle Suomessa on noussut elektroniikka-alan kokoonpanoautomaatio, joka on kappaletavara-automaation erityisala. On mahdollista, että se synnyttää ympärilleen samantyyppisen kappaletavara-automaatio-osaamisen kysynnän kuin metsäteollisuus on synnyttänyt prosessiautomaatiolle. Alan haasteet ovat kuitenkin tyystin erilaiset: Tuotantosyklit ovat äärimmäisen lyhyitä verrattuna prosessiautomaatioon, jolloin toteutuksen painopiste on steady-state-tuotannon sijaan uudelleenkonfiguroinnissa. Monen keskeisen kokoonpantavan tuotteen markkinat ovat kasvavassa määrin halvan ihmistyövoiman maissa. Tuotannon hakeutuessa lähelle markkinoita automaatio joutuu kilpailemaan ihmistyövoimaa vastaan. Ihminen on toimilaitteidensa, näkökykynsä ja prosessointikapasiteettinsa suhteen ylivertainen toimija moniin työvaiheisiin. Laajemmin tarkasteltuna kappaletavara-automaatio eroaa prosessiautomaatiosta merkittäviltä osin. Se on luonteeltaan heterogeenisempi ja voimakkaammin sovellusalakohtainen. Siinä missä prosessiautomaatiota on Suomessa ollut puoli vuosisataa, kappaletavara-automaatiota on laajemmassa mittakaavassa tuotettu vasta muutama vuosikymmen. Kappaletavaratuotannossa valmistusjärjestelmiltä vaaditaan usein myös suurempaa joustavuutta, koska tuotteita voidaan tilata pienissäkin sarjoissa. Pienissä kappaletavara-automatisointiprojekteissa, esimerkiksi konepajateollisuudessa, loppukäyttäjä osallistuu usein automaation suunnitteluun ja toteutukseen. Kappaletavara-automaatiossa ei ole samanlaisia geneerisiä komponentteja kuten esimerkiksi säätöventtiilit ovat prosessiautomaatiossa. Erilaisissa älykkäissä laitteissa ja koneissa on yleensä valmiiksi integroituna perusautomaatio. Robottia voidaan ehkä pitää kappaletavarapuolen geneerisimpänä komponenttina, mutta sen yleisyys ja monikäyttöisyys johtuvat sen ohjelmoitavuudesta sekä siihen kiinnitettävistä erilaisista toimilaitteista. Kappaletavara-automaatiota on perinteisesti käytetty yksittäisten kappaleiden massatuotannossa. Tyypillisiä automatisoituja työvaiheita ovat esimerkiksi hitsaus, pakkaus ja varastointi. Valmistettavien tuotteiden räätälöinti asiakastilausten mukaisiksi eli massaräätälöinti vaatii monesti joustavaa automaatiota. Massaräätälöinnissä käytetään usein robotiikkaa ja ohjelmoitavia koneita sekä älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Yksittäistuotanto toteutetaan usein käsityön avulla. Kappaletavara-automaatiota käytetään tyypillisesti auto-, metalli-, sähkö- ja elektroniikka-teollisuudessa, mutta myös esimerkiksi vaatetus- ja puusepänteollisuudessa. Joillakin teollisuuden aloilla on sekä virtaavien aineiden että kappaleiden käsittelyä, jotka vaativat sekä prosessi- että kappaletavara-automaation tuntemusta. Kännyköiden ja muidenkin kulutuselektroniikkalaitteiden mallistojen jatkuva uusiutuminen vaatii valmistus- ja kokoonpanolinjoilta yhä enemmän joustavuutta. Kun malleja on paljon ja valmis- 9

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot