SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika klo 17:00-19:05 Paikka kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 98 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 99 Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa Sosiaali-ja terveyslautakunnalle toimitetut viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 101 Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessin talousarvion 2011 toteutumistilanne 1-8/2011 ja toiminnan seuranta lautakunnan erityistoimialan tehtävien osalta 102 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluiden ohjeet ja asiakaskohtaiset erityisoikeudet 103 Pirkanmaan maakunnalliseen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön kehittämishankkeeseen osallistuminen ja hankkeen rahoittaminen 104 Kehitysvammahuollon asumispalveluiden palvelutarvekartoitus vuosille Johtavan sosiaalityöntekijän määräaikainen virka Vammalan seudun Mielenterveysyhdistys VoiMia ry:n anomus Pajamäkikeskuksen vuosiavustuksen korottamiseksi 107 Muut esille tulevat asiat Ilmoitusasiat Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta 110 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestämistä koskevan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen uudelleenkäsittelyä koskeva valtuustoaloite

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika klo 17:00-19:05 Paikka kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Virtanen Tauno puheenjohtaja Metsälä Jarmo varapuheenjohtaja Kulonpää Irmeli jäsen Myrskyranta Simo jäsen Peurala Paula jäsen Pusa Jukka jäsen Seppälä Maija jäsen Villo Maire jäsen Virtanen Tero jäsen Tommiska Katja esittelijä Sundgrén Marju pöytäkirjanpitäjä Poissa Välimäki Erkki kaupunginhallituksen edustaja Ollikainen Rosa nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Tauno Virtanen puheenjohtaja :t Marju Sundgrén pöytäkirjanpitäjä Paula Peurala Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Jukka Pusa pöytäkirja on yleisesti nähtävillä sosiaalikeskuksessa PE klo 9:00-11:30 ja 12:30-14:00.

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus SOSLTK 97 Sosiaali-ja terveyslautakunta kokoontuu päättämänään ajankohtana. Kuntalain 58 :n mukaan kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta SOSLTK 98 Pöytäkirjan tarkastaa kullakin kerralla kaksi sitä varten valittua jä sentä. Ehdotus hyvinvointijohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta valit see pöy tä kir jan tar kas ta jiksi Paula Peuralan ja Jukka Pusan ja päät tää yk simie li sesti, et tä pöy tä kir jan tar kastus suoritetaan PE klo 9:00 jälkeen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa SOSLTK 99 Hallintosäännön 46 :n mukaan kaupungin eri toimielinten kokouk sissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituk sen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajil la, muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjoh tajalla ja kaupunginjohtajalla, lautakunnan kokouksessa kaupungin hallituksen edustajalla ja lautakunnan alaisten toimielinten kokouk sessa asianomaisen lautakunnan edustajalla ja esittelijällä. Nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoi keus sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa sosiaali- ja ter veyslautakunnan tekemän päätöksen 4 mukaisesti jul kisten asioiden osalta. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoi keudesta päättää asianomainen toimielin. Valmisteluvastuu: hyvinvointijohtaja katja Tommiska Ehdotus hvj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että tässä kokouksessa ovat läsnä hyvinvointijohtaja ja pöytäkirjanpitäjä sekä pykälän 102 käsittelyn aikana kuullaan asiantuntijana so si aa li pal ve lupäällikkö Susanna Jukaraista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja katja Tommiska gsm

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali-ja terveyslautakunnalle toimitetut viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat SOSLTK 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on toimitettu ajalta seuraavat päätöspöytäkirjat: - hyvinvointijohtaja - sosiaalipalvelupäällikkö - Sepän kotien vastaava hoitaja - Selännekodin vastaava hoitaja - Työ-ja päivätoimintakeskuksen vastaava ohjaaja Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja on tarkastanut pää töspöytäkirjat ennen lautakunnan kokousta. Pöytäkirjat ovat nähtävillä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouk sessa Valmisteluvastuu: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Ehdotus hvj: Sosiaali-ja terveyslautakunta merkitsee pöytä kirjat tiedoksi saaduksi ja päättää, ettei se käytä KuntaL 51 :n mu kaista otto-oi keutta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessin talousarvion 2011 toteutumistilanne 1-8/2011 ja toiminnan seuranta lautakunnan erityistoimialan tehtävien osalta SOSLTK 101 Sastamalan kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan talousarvion täytäntöönpanomääräykset vuodelle Täytäntöönpanomääräysten mukaan prosessit ja niiden luottamus toimielimet vastaavat käyttösuunnitelman seurannasta itsenäisesti. Talousarvion toteutumistilanne saatetaan luottamustoimielimille tie doksi kuukausittain. Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Sastamalan kaupungin konserniohjeen, jonka mukaan lautakunnat suorittavat tilaajina erityistoimialaansa kuuluvien tehtä vien osalta toiminnan seurantaa ja tekevät tarvittaessa toimenpi de-ehdotuksia yhtiöiden ja yhteisöjen johdolle ja raportoivat tarvit taessa kaupunginhallitukselle. Konserniohjeen nojalla sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa mm. Sastamalan perusturvakuntayhtymän toimintaa. Hyvinvoinnin ydinpro sessin talousarvion alustava to teutumistilanne 1-8/2011 Hyvinvoinnin ydinpro sessin talousarvion toteutumistilanne elokuulta käsitellään osavuosikatsauksen yhteydessä. Alustava to teu tu mis ti lanne 1-8/2011 on koot tu al la ole vaan tau luk koon: Tasaisella kertymällä käyttö-% elokuun lopussa olisi 66,7 %. Erikoissairaanhoidon toteuma tammi-elokuulta Pirkanmaan sai raan hoito piirin sopimusohjausseurannan mukaan on te ja käyt tö-% 71,1. Huhti-elokuussa on toimeentulotuen hakemuksista pystytty käsit te lemään la kisääteisessä 7 arkipäivän määräajassa 100%. Koko vuo den

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta osal ta toteuma on 99,6%. Oheismateriaalina hyvinvoin nin ydinprosessin talousarvion 2011 osaprosessikohtainen toteuma 1-8/2011. Sastamalan perusturvakunta yhtymän talousarvion toteutu mistilanne 1-8/2011 Sastamalan perusturvakunta yhtymän talousarvion alustava toteutumisti lanne ajalta 1-8/2011 on koottu alla olevaan taulukkoon. Oheismateriaalina Sastamalan perusturvakuntayhtymän alustava talousarvion toteutumistilanne ja jäsenkunta-arvio 1-8/2011. Valmisteluvastuu: hal linto- ja taloussuunnittelija Päi vi Kos ki nen, hy vinvointijoh taja Katja Tom mis ka Ehdotus hvj:sosiaali- ja terveys lautakunta merkitsee sosiaalinen hyvin vointi ja toimintaky ky ydinpro sessin talousarvion to teu tu misti lan teen 1-8/2011 ja kuntayhtymän vastuualueittaisen to teutumisti lan teen ja jäsenkunta-arvion 1-8/2011 tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluiden ohjeet ja asiakaskohtaiset erityisoikeudet 631/ /2011 SOSLTK 102 Kuljetuspalveluohjeet on valmisteltu niin, että ne ovat linjassa mui den Kuohkessa mukana olevien kuntien ohjeiden kanssa. Sastama lan ohjeissa on poikkeuksina yleisistä ohjeista seuraavat kohdat: - Matkan tilaaminen: Asiakas voi tilauksen yhteydessä esittää toi veen käyttää samaa taksia meno- ja pa luumatkalla - Yhdensuuntainen matka: Lyhyt pysähdys esimerkiksi kirjeen jättä miseksi posti laatikkoon sallitaan, mutta pysähtyminen pi dempiaikais ta asiointia varten (esimerkiksi kau passa, aptee kissa tai pan kissa käynti) päät tää yhdensuuntaisen matkan. Matkan jatkues sa pysäh dyksen jälkeen al kaa uusi yhden suuntainen matka. Poik keama voi daan tehdä, jos odotus ajan hinta ei ylitä uuden mat kan tilaa mi sen kustannuksia. kuljetuspalvelu matka. - Matkan maksaminen: Opiskelu matkoista ei peritä omavastuuta, mi käli matka ulottuu kuljetuspalve lualueelle.tampereelle ulot tuvista opiskelumatkoista ei peritä omavastuuta, mi käli ne jär jestetään kimppakyytinä. Vammaisneuvostolta on pyydetty kuljetuspalveluiden ohjeluonnok sista lausuntoa. Vammaisneuvoston kokouksessa vahvis tettu lausunto vammaispalvelulain kuljetuspalvelumatkojen asiakas ohjeista on liitteenä. Vammaisneuvoston lausunnon pohjalta tehtiin kuljetuspalvelu ohje luonnokseen lisäys liittyen tilatun matkan peruuttamiseen: Mikäli matkan peruuttaminen ei ole ollut mahdollista asiakkaasta riip pumattomasta syystä tai esim. sairaskohtauksesta tms. johtuva voi asiakas olla yhteydessä vammaispalveluohjaajaan ja mene tetty mat ka voidaan tarvittaessa palauttaa asiakkaalle. Valmistelun aikana on käyty keskustelua yhdistettyjen matkojen omavastuuttomuudesta. Pirkanmaan kuntien yhteisenä näkemykse nä on ollut, että kuljetuspalvelumatkoista peritään omavastuu kaikilta asiakkailta. Yhdistely kuuluu kuljetusten järjestämiseen normaalina toimintona. Kuljetustenohjauskeskus yhdistelee matkat aina sen ol lessa mahdollista. Yhdistellyn matkan omavastuuttomuus aiheuttaa joissain tilanteissa myös asiakkaiden eriarvoisuutta. Asiakas, joka saattaisi haluta yhdistää matkojaan, mutta se ei ole mahdollista on eriarvoisessa asemassa kuin asiakas jonka matkat yhdistetään kul jetusohjauskeskuksen kautta. Taajamissa asuvien asiakkaiden mat koja on helpompi yhdistää kuin haja-asutusalueella asuvien asiak kaiden matkoja. Sastamalan kaupungin vanhoissa kuljetuspalvelu oh jeis sa on yhdistelty matka ollut

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta omavastuuton. Vapaaehtoista matko jen yh dis telyä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittävästi. Lä hinnä oma vas tuuttomuudesta hyötyvät asumispalveluyksiköiden asukkaat. Sasta mala pyrkii vammaispalveluissa yhdenmukaisiin pal veluihin seutukunnallisesti. Tärkeänä on pidetty sitä, että lähikuntien asuk kaat ovat yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Asiakasprofiilit, avustaminen kuljetusten yhteydessä ja tuttutaksioi keus Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Vammaispalvelulaki ei määrittele yksityiskoh taisesti sitä, kuinka vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut tulee toteuttaa. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut omana toiminta na, taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, yhteiskuljetuksina, pal velulinjoja hyväksi käyttäen tai esimerkiksi matkojen yhdistelykes kusten avulla tai näiden kaikkien yhdistelmänä. Mikäli kunta järjes tää kuljetukset yhteiskuljetuksina, vaikeavammaisella henkilöllä ei ole oikeutta esimerkiksi valita kuljetukset suorittavaa henkilöä. Niissä tapauksissa, joissa henkilö ei voi vammansa vuoksi tai muus ta perustellusta syystä käyttää kunnan päättämällä tavalla järjestet tyä kuljetuspalvelua, on vammaispalvelulain mukaan kunnan järjes tettävä palvelut asianomaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden edel lyttämällä tavalla. Tällaisia yksiöllisistä syistä tehtäviä poikkeuksia yleiseen kuljetusten järjestämistapaan ovat esimerkiksi oikeus tut tutaksin käyttöön, invataksioikeus, yksinkulkuoikeus ja etupenk kioi keus. Yksilöllinen erityisoikeus myönnetään, mikäli se on asiak kaan vammaisuudesta johtuen perusteltua. Tällaisia vammai suu desta joh tuvia syitä voivat olla mm. vaikea näkö-, puhe- tai kehi tys vamma tai jokin muu erityinen vammaisuudesta johtuva avusta mi sen tarve mat kan aikana. Kaikkien oikeuksien osalta päätös teh dään yksilöllisesti, asiakkaan tarpeita vastaavasti. Asiakkaiden matkustamistapaan liittyvät erityisoikeudet kuten yksinkulku-, etupenkki- ja tuttutaksioikeus kirjataan asiakasprofiiliin. Asiakasprofiilissa on tietoja asiakkaiden apuvälineistä sekä avustami seen liittyvistä erityistarpeista (esimerkiksi tarve tavanomaista kor keammasta autosta, tarkka noutopaikka, saattamiseen liittyvät eri tyistarpeet). Asiakasprofiilin ja asiakkaan tilauksen yhteydessä il moittaman tarpeen perusteella kuljetustenohjauskeskus tilaa asiak kaalle soveltuvan kuljetuksen Tuttutaksioikeus, sen käyttöön liittyvät tarpeet ja myöntämisenperusteet ovat nousseet esille valmistelun aikana. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota myös vammaisneuvoston lausunnossa. Asiakkaalle voidaan myöntää oikeus käyttää tiettyä, tuttua taksinkuljettajaa silloin, kun hän tarvitsee yksilölliseen avustamiseensa, terveydentilaansa tai kommunikaatioonsa liittyen erityistä osaamista ei kä hänellä ole mukanaan omaa saattajaa. Tuttutaksista käytetään jos kul-

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta jettajan vaihtuminen olennaisesti hankaloittaa asiakkaan mah dollisuutta käyttää kuljetuspalvelua ja tutun kuljettajan käyttö on asiakkaan kuljetuksensa sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta vält tämätöntä. Tuttutaksin käytön tulee olla asiakkaan vamman/sairau den vuoksi perusteltua. Harkinta myöntämisessä on aina yksilölli nen, ns. ryhmäkohtaisia ratkaisuja ei tehdä Lähtökohtaisesti myön tämiskriteerit perustuvat yksilölliseen avustamiseen, terveydentilaan ja kommunikaatioon Perusteet tuttutaksille voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään 1) avustamiseen liittyvät yksilölliset avuntarpeet 2) terveydentilaan liittyvät yksilölliset perustelut 3) perusteet kommunikaation vuoksi. Karkeasti jaoteltuna näitä yksiköllisiä syitä avustamiseen liittyen voi vat olla muun muassa hankalaan reumaan tai ataksiaan liittyvät yk silölliset avustamistarpeet, vaikeasti näkövammaisten avustamiseen liittyvät erityistarpeet (esimerkiksi yksin asuvan mahdollisuus käyttää pankkikorttia), vaikeat epilepsiat ja kehitysvammaisuus. Terveydenti laan liittyviä erityissyitä ovat esimerkiksi vaikeat neuropsykologiset oireet tai mielenterveyteen liittyvät erityistarpeet sekä vaikeat etene vät sairaudet. Kommunikaatioon liittyvät erityistarpeet ovat esimer kiksi vaikean puhevamma. Karkea jaottelu ei anna oikeaa kuvaa yk sit täisten asiakkaiden tarpeista, vaan on aina vain suuntaa antava. Harkinta tuttutaksin myöntämi sessä onkin aina yksilöllinen ja jokai nen tuttutaksihakemus käsitellään kunnissa yksilöllisesti eikä ole tiettyä vammaisryhmää, jolle oikeus myönnettäisiin automaattisesti. Tuttuus merkitsee tuttutaksioikeudessa käsitettävää kommunikointia ja molemminpuolista ymmärtämystä avustamisen tarpeesta ja sen yksityiskohdista. Tuttuus merkitsee myös luottamusta. Käsitteenä tuttutaksi on harhaanjohtava, koska se viittaa yhteen taksinkuljetta jaan. Jotta vaikeavammaisen liikkuminen mahdollistuu, se edellyttää tietysti useita hänen tarpeensa ennestään tuntevia kuljettajia. Kyse onkin enemmän tuttutaksiverkosta tai vakiotakseista asiakkaan kul jetusten tur val li suuden ja sujuvuuden takaamiseksi. Tuttutaksiasiak kaalla on oi keus ti lata taksi suoraan kuljettajalta. Tuttutaksioikeutta paremmin asiakkaan tarpeisiin voidaan joissain tilanteissa vastata esimerkiksi oikeudella matkustaa yksin. Silloin, kun asiakas ei pysty terveydentilansa vuoksi olemaan pitkään kyydissä tai kyseessä on vaikeita oireita aiheuttava sairaus on yksinkulkuoi keus ensisijainen. Oikeutta ja tarvetta tuttutaksiin perusteellaan usein muilla kuin selkeästi vammaisuuteen liittyvillä asioilla. Nämä perustelut, mm. hyvä ja sujuva keskusteluyhteys tutun kuljettajan kanssa, avustaminen ostosten teossa, ovat inhimillisesti ymmärrettäviä. Kuljetuspalveluis sa on kuitenkin kysymys erityislainsäädäntöön perustuvasta palve lusta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on turvata vammaisille hen kilöille yhdenver-

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta taiset oikeudet liikkumiseen verrattuna muihin kun nan asukkaisiin. Väärin perustein myönnetyt yksinkulku- ja tuttutak sioikeudet voivat vääristää kuljetuspalvelun peruslähtökohtaa: asiak kaan kuljettamista paikasta a paikkaan b. Valmistelun aikana on nostettu esiin myös avustamiseen liittyviä kysymyksiä. Taksinkuljettajan yleiseen asiakaspalveluun kuuluu mat kusta jan ta vanomainen avustaminen. Taksilain 17 :n taksipalvelujen laatu vaa timusten mukaisesti kuljettajan on varmistettava asiakkaan turvalli nen autoon tulo ja siitä poistuminen sekä tarjottava asiakkaal le hänen tarvitsemansa apu. Kuljettajan on tarjottava ja annettava apua myös matkatavaroita lastattaessa ja purettaessa. Mikäli kuljet taja avustaa kuljetuspalveluasiakasta tätä tavanomaista avustamista enemmän, eikä asiakkaalla ole saattajaa matkallaan, on kuljettajalla oikeus periä kaupungilta viiden euron suuruinen saat tajalisä. Tällais ta avustamista on esimerkiksi kauppatavaroiden kan taminen kerrok sissa olevaan asuntoon. Invataksikuljetuksiin sisältyy avustaminen. Vammaispalveluissa profiloidaan loppuvuoden aikana kuljetuspalveluasiakkaat. Pro fi loin nin yhteydessä käsitellään asiakaskohtaiset erityis oi keu det. Vammaispalvelulain soveltamisohjeet päivitetään tut tu taksioi keu den ja asiakaskohtaisten erityisoikeuksien myöntämisestä py kälän mu kai ses ti. Oheismateriaalina vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mu kais ten kul je tus pal ve lumatkojen ohjeluonnokset ja vammaisneuvos ton lau sunto vam maispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluohjeista. Li säksi liitteenä voimassaolevat kuljetuspalveluohjeet. Ennen asian käsittelyä sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen esitteli ohjeluonnoksia sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenille. Su sanna Ju ka rainen toi esille, että ohjeluonnoksen yhdensuuntaista matkaa koskeva osuus olisi perusteltua muuttaa lähtökohdiltaan yh denmukaiseksi KELA:n vastaavan ohjeistuksen kanssa, jolloin mai nittu kohta ohjeistuksessa kuuluisi: "Yhdensuuntainen matka Kuljetuspalvelumatka on yhdensuuntainen matka lähtöosoitteesta määränpäähän. Matka on aina tehtävä suorinta reittiä. Lyhyt pysäh dys esimerkiksi kirjeen jättämiseksi postilaatikkoon sallitaan, mutta pysähtyminen pidempiaikaista asiointia varten (esimerkiksi kaupas sa, apteekissa tai pankissa käynti) päättää yhdensuuntaisen mat kan. Sallituista odotusajoista on määrätty näissä ohjeissa erikseen. Pysähdys on ilmoitettava kuljetustenohjauskeskukseen tilauksen yh teydessä. Asiakas voi tässä yhteydessä esittää toiveen käyttää sa maa taksia myös paluumatkalla. Paluu lähtöosoitteeseen on uusi kuljetuspalvelumatka. Yhdensuuntaisen matkan odotusajan korvaus Yhdensuuntaisella matkalla korvataan odotusaikaa enintään 15 minuutta, kun taksi odottaa asiakasta.

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Edestakaisen matkan odotusajan korvaus Kun taksi odottaa asiakasta asioinnin aikana, korvataan odotusaikaa enintään siihen määrään saakka kuin toisen, lähimmän taksin käyt täminen paluumatkalla olisi tullut maksamaan. Odotuksesta synty nei den kustannusten lisäksi ei kor vata paluumatkan muita kustan nuksia." Valmisteluvastuu: sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen Ehdotus hvj: Sosiaali ja terveyslautakunta hyväksyy oheismateriaa lina olevat kul je tus pal ve lu oh jeet lisättynä yllä esitetyllä sosiaalipalve lupäällikön ko kouksessa esittämällä muutoksella voimaan tu le viksi al kaen. Päätös: Keskustelun kuluessa jäsen Maire Villo teki esityksen asian jättämisestä pöydälle. Esitys raukesi kannattamattomana. Sosiaa li-ja terveyslautakunta päätti hyväksyä hyvinvointijohtajan eh do tuk sen. Maire Villo jätti eriävän mielipiteen asiasta: "En voi hyväksyä kysei sen pykälän päätöstä, koska asiakokonaisuuteen liittyy sosiaali- ja terveyslauta kunnan tekemä päätös 93 ( Vammaispal velulain ja so siaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestä minen ) ja jota ei ole saatettu kaupunginhallituksen tietoon ja jolla sii hen olisi ollut otto-oikeus. Näin ollen päätös rikkoo sekä kuntalakia että kaupun ginhallituksen hallintosääntöä. Kuljetuspalveluiden järjestämistä ei myöskään ole kilpailutettu, vaan ilman kilpailutusta on valittu palveluiden tuottajaksi Kuohke. Tämä menettely puolestaan rikkoo hankintalakia. Tällä hetkellä voimassa oleva kuljetuspalvelujärjestelmä on todettu erittäin hyvin toimivaksi ja asiakas saa erinomaisen palvelun. Uusi järjestelmä ei tunne kykyisen järjestelmän inhimillisiä ja palvelualttiita piirteitä. Asia olisi mielestäni pitänyt jättää pöydälle, kunnes edellä mainitsemani hallinnolliset epäselvyydet olisi selvitetty." Lisätietoja: Sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pirkanmaan maakunnalliseen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön kehittämishankkeeseen osallistuminen ja hankkeen rahoittaminen SOSLTK 103 Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä purettiin Kuntayhtymän aiemmin tuottama kehitysvammaisten perhehoidon järjestäminen siirtyi tuolloin kunnille. Perhehoidon järjestämisvas tuun hajauttaminen kuntiin on osoittautunut ongelmalliseksi. Sosiaa lialan osaamiskeskus Pikassos Oy laati keväällä 2011 kuntien ra hoittamana selvityksen "Pirkanmaan kuntien yhteistyötarpeet ja yh teistyömalli kehitysvammaisten asiakkaiden perhehoidon järjestämi sessä. Selvitys yhteistyömallin valmisteluprosessista". Kehitysvammaisten perhehoidon sijoitusten organisoinnin siirtymi nen kuntien vastuulle on heikentänyt kehitysvammaisten perhehoita jien rekrytointia, tukea ja valvontaa. Palvelun saatavuuden ja laadun turvaaminen edellyttää kuntien välistä yhteistyötä. Kehitysvammai sen henkilön sijoittamisprosessi asettaa omat erityisosaamisen vaa timuksensa kunnille ja edellyttää osaamisen vahvistamista. Pirkanmaalla on laadittu alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten kuntalaisten yksilöllisiin asumisratkaisuihin ja laitoshoidon hallittuun vähentämiseen vuosille Tämän mukaan kehitysvam maisten perhehoidon tarpeen alueella arvioidaan lisääntyvän nykyi sestä 26 % vuoteen 2015 mennessä. Laki perhehoitajalain muutta misesta 317/2011 edellyttää uusia toimenpiteitä perhehoidon suh teen ja kuntien välistä yhteistyötä. Eri puolilla Suomea perhehoitoa ollaankin kehittämässä alueellisesti laajalla väestöpohjalla. Kehitysvammaisten perhehoitopalvelun saatavuuden, laadun ja asiakkaiden alueellisen tasa-arvon turvaamiseksi on perhehoidon maakunnallisen yhteistoimintarakenteen luominen välttämätöntä. Yhteistoiminnalla varmistetaan palvelun säilyminen palveluvalikossa ja palvelun tarkoituksenmukainen organisointitapa. Suunnitellun projektin tavoitteena on käynnistää ja pilotoida Pirkanmaan alueen maakunnallinen perhehoidon yksikkö. Projektin päättyessä yhteistoimintamallia voidaan toteuttaa pysyvänä toimintana, joka perustuu kuntien välisiin sopimuksiin ja yhteiseen rahoitukseen. Hankkeessa selvitetään ja arvioidaan toiminnan sisällölliset tavoit teet ja rakenteet, laaditaan suunnitelma pysyvän toiminnan kustan nustenjaon perusteista sekä valmistellaan kuntien kanssa sopimuk set pysyvän yhteistoiminnan aloittamisesta. Palveluntuotannon keskittämisellä saadaan aikaan kustannustehokkuutta, koska yksittäiset kunnat eivät joudu tekemään päällekkäistä työtä perhehoitajien rekrytoinnin, ennakkovalmennuksen, valvonnan ja sijoitusten suhteen. Maakunnallisen yksikön työntekijät vastaavat "perhepankin" ylläpidosta ja perhehoitoprosessin keskeisistä resur sointia vaativista toimenpiteistä. Yksittäisten kuntien vastuulle jää asiakaskoh-

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta tainen työ. Hanke on suunniteltu toteutettavan aikavälillä Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu euroa. Rahoitussuunnitelman mukaan hankkeen kustannuksista katettaisiin 65-70% Euroopan aluekehitysrahastosta, näin hankkeen omarahoi tusosuudeksi jäisi 30-35%. Kunkin kunnan omarahoitus on korkein taan 0,19 euroa / asukas koko hankeajalta väestöpohjan mukaisesti. Pirkanmaan liitolta tiedustellaan mahdollisuutta osallis tua rahoitukseen. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Tampereen kau punki. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän sote-ryhmä käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja suhtautui hankkeeseen myöntei sesti". Hankehakemus on etenemässä kaupunkiseudulla hyvin. Oheismateriaalina taulukko mukana olevien kuntien rahoitusosuuk sis ta ja ra portti sel vi tystyöstä "Pirkanmaan kuntien yhteistyötarpeet ja yh teistyömalli ke hitysvammaisten asiakkaiden perhehoidon järjes tä mi ses sä. Selvi tys yhteistyömallin valmisteluprosessista". Valmisteluvastuu:Sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen Ehdotus hvj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää että, Sastamala - osallistuu "Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvam maisten perhehoidon yksikön kehittämishanke" - hankkeeseen, jolle haetaan EAKR rahoitusta ja jota hallinnoi Tam pereen kaupunki - sitoutuu kustannuksiin, jotka ovat korkeintaan 0,19 eur / asukas ko ko hankeajalta asukasluvun mukaisesti yh teensä 4535 (hankerahoitus 65%) - varaa vuosittain talousarvioonsa hankkeen omarahoi tusosuuden seuraavasti: vuosi , ja kuitenkin siten, että vähäiset muutokset ovat mahdollisia. Lisäksi asia annetaan tiedoksi yhteistoiminta-alueen ohjausryhmälle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: Sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen

16 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kehitysvammahuollon asumispalveluiden palvelutarvekartoitus vuosille SOSLTK 104 Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuonna , jonka yhtenä keskeisenä toimenpiteenä erityishuoltopiirit ja alueen kunnat sekä muut keskeiset toimijat laativat suunnitelman siitä, miten alueellisesti kehitetään yksilöllisiä asumisratkaisuja kehi tysvammaisten kuntalaisten tarpeisiin. Ohjelmakauden tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehi tysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisrat kaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Palvelurakenteissa ja ajattelutavoissa tapahtuva kehitys haastaa kunnat ja kuntayhtymät pohtimaan lähitulevaisuuden strategisia pai nopisteitä ja linjauksia uudella tavalla. Palvelutarvekartoituksella ta voitellaan tietoa lähitulevaisuudessa tarvittavista palveluista. Palve luilla ja niiden ennakoinnilla voidaan edistää kehitysvammaisen hen kilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yh teiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden ai heuttamia haittoja ja esteitä. Lähivuosina Suomessa tullaan tarvitsemaan tuhansia asuntoja kehi tysvam mai sille henkilöille. Seuraavina vuosina on ratkaistavana kak si suur ta haastetta kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja pal veluiden järjestämisessä: 1) vanhempien kodeista muuttavien tuhansien kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja yhteiskunnan jäsenä elä misen jär jestäminen 2) laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaiten asumi sen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt Asumispalvelu kehittämistyö on iso haaste Pirkanmaalla. Autetun asumisen asiakaspaikkojen rakentaminen on jäänyt alle keskiarvon verrattaessa valtakunnan tasoon, vaikka laitoshoidon määrä on Pir kanmaalla vähitellen pudonnut. Valtakunnantasolla suunnitellaan seuraavan viiden vuoden aikana rakennettavan 3600 uutta asuntoa kehitysvammaisille. Asukaslukuun suhteutettuna valtakunnallinen ta voite merkitsee Pirkanmaalle noin 320 uutta asuntoa ohjelmakauden aikana. Pirkanmaan osuus on 9 % koko valtakunnan tasosta. Sastamalan kaupungin viranhaltijat vastasivat osaltaan Pirkanmaan alueellisen suunnitelman yhteydessä tehtyyn kyselyyn kehitysvammaisten palvelutarvearvioinnista vuodelle Liitteenä olevan palvelutarvekartoituksen tarkoituksena on tuottaa tarkempaa tietoa kunnan kehitysvammaisten henkilöiden palveluasumisen tarpeista lähivuosina Sastamalassa. Palvelutarvekartoituksen yhteydessä on teh ty asiakkaiden toi min ta ky ky ar vioinnit ja fyysisten tilo jen arvioinnti, mis sä yhteydessä on havaittu poikkeamia laatusuosituksista koskien asumispalveluyksikkö Sepänkotia. Kartoituksen perusteel la on il meistä, että

17 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta yksikkö vaa tii kiireellisesti re sursoin tia niin kiinteis tön osalta kuin myös henkilöstömitoituksen osalta. Resur soinnil la taa taan myös Sas ta malan kyky vastata tule vai suuden pal velutar pee seen ke hitys vam mahuollon asu mispal ve luissa. Palve lu tarvekar toi tuksen te kemi nen oli myös osaprosessin toimin nallinen tavoite vuo delle Oheismateriaalina kehitysvammahuollon asumispalveluiden palve lu tarve kar toitus vuo sille Valmisteluvastuu: sosiaalipalvelupäällikkö Susannna Jukarainen Ehdotus hvj: Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asian seuraavassa kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: Sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen

18 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Johtavan sosiaalityöntekijän määräaikainen virka SOSLTK 105 Kiikoisten, Punkalaitumen ja Sastamalan muodostama sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa ns. sopimuskuntamallin mukaisesti. Sopimuskuntana toimii Sasta mala, joka siirtää yhteistoiminta-alueelle vuoden 2012 alusta lukien kaikki sote-palvelunsa, kun taas Punkalaitumen sekä Kiikoisten kun nat siirtävät alueelle sote-palveluistaan ne, jotka kunnat ostavat täl lä hetkellä Saspelta. Näin ollen sekä Punkalaidun että Kiikoinen jär jestävät lastensuojelun, lastenvalvojan, aikuissosiaalityön, päihde huollon, toimeentulotuen, vammaishuollon ja kehitysvammahuollon palvelut vuoden 2012 ajan omana toimintana, minkä jälkeen maini tut palvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueelle vuoden 2013 alusta. Sote-hallintomallin muutoksen myötä on uutta sosiaali- ja terveys palvelujen ydinprosessia suunniteltu kuluvan vuoden aika na. Uusi ydinprosessi tulee sisältämään kuusi osaprosessia, joista yksi on perhe- ja sosiaalipalvelujen osaprosessi. Osaprosessi jakau tuu ali prosesseihin, joita ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosi aali palvelut, perheneuvola ja vammaispalvelut. Vuoden 2012 alusta lukien Sastamalan nykyisen hyvin voinnin tuot tamat sosiaalihuollon palvelut (lastensuojelu, lastenval vojan palve lut, aikuissosiaalityö, päihdehuolto, toimeentulotuki, vam mais- ja ke hitysvammahuolto) siirtyvät perhe- ja sosiaalipalvelujen osaproses siin. Osaprosessin johtamisjärjestelmä on muotoutunut osana yh teistoiminta-alueen organisointia. Osaprosessista vastaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja ja aikuissosiaalityön, lapsiperhei den sosi aalityön ja vammaispalvelujen aliprosesseja johtavat päälli köt. Per heneuvolan hallinnollisena esimiehenä toimii perhe- ja sosi aalipal velujen johtaja, muilta osin esimiesjärjestely kirkastuu suunnit telun edetessä. Uuden organisaation aloittaessa toimintansa ovat kaikki esimiesvirat täytettynä, mutta aikuissosiaalityön päällikön tehtävän hoitaminen on vuoden 2012 osalta auki, koska virkaan va littu Pun kalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen siirtyy Sasta malan palvelukseen vasta Aikuissosiaalityön päälli kön teh täväkuva on: - vastaa ammatillisesta lähiesimiestyöstä - talous- ja tulosvastuu omalla alueella - vastuualueen strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja kehittämi nen yhdessä johtajan kanssa - osallistuu vastuualueen asioiden valmisteluun lautakun taan - henkilöstöhallinto - asiakastyö - verkostoyhteistyö Vuonna 2012 aikuissosiaalityön aliprosessissa työsken telee 13 työntekijää.

19 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aikuissosiaalityön päällikön tehtäväkuvaan on suunnitel tu sisältyvän (kuten muillakin päälliköillä) noin 50 % asiakastyötä ja asiakastyö kohdentuu selkeärajaiseen kokonaisuuteen eli asumis palveluihin (ns. sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut eli SHL-asumispal velut, joiden piirissä olevat asiakkaat ovat valtaosin mielenterveys kuntoutujia). SHL-asumispalvelut sijoittuvat nykyisessä hyvinvoinnin ydinprosessissa sosiaalipalvelujen osaprosessiin ja nii hin liittyvän asiakastyön on hoitanut Sastamalan toiminnan ajan so siaalipalve lupäällikkö. Taustana SHL-asumispalvelun siirrolle vuo den 2012 alusta lukien aikuissosiaalityöhön on kaksi tekijää. Ensin näkin mie lenterveyskuntoutuja-asiakkaat ovat usein myös aikuisso siaalityön asiakkaita. SHL-asumispalvelun siirtäminen aikuissosiaali työhön jän tevöittää ja selkiyttää asiakasprosessia niin asiakkaan, yh teistyö kumppaneiden kuin myös oman organisaation toimijoiden nä kökul masta. Tarkoituksena on ottaa SHL-asumispalvelut suunnitel malli sen sosiaalityön piiriin siten, että kaikille asiakkaille tehdään la ki sääteiset palvelusuunnitelmat, minkä lisäksi aloitetaan palvelutar peen arviointi ja seuranta. Tällä hetkellä järjestelmällistä seurantaa ei ole pystytty tekemään, minkä vuoksi osalla asiakkaista saattaa ol la liian tuettu palvelu suhteessa palvelutarpeeseen, mistä syntyy tur hia kuluja. SHL-asumispalvelujen siirrolla aikuissosiaalityöhön pyri tään myös ratkaisemaan vammaispalvelujen antamisen määräaikoi hin liittyvä ongelma. SHL-asumispalveluasiakkaiden asioiden hoita minen on vienyt sosiaalipalvelupäällikön resurssia siinä määrin, ettei tämä ole pystynyt osallistumaan vammaispalvelujen asiakastyöhön. Sastama lassa on yksi vammaispalveluohjaaja, jonka resurssi ei riitä palvelu jen antamiseen siten, että lakisääteisissä määräajoissa py syttäisiin sataprosenttisesti. Vammaispalvelujen asiakastyötä ei kui tenkaan ole niin paljoa, että kahta kokopäiväistä ohjaajaa tarvittai siin. Sosi aalipalvelupäällikön arvion mukaan vammaispalvelut pys tyttäisiin hoitamaan lakisääteisessä määräajassa, mikäli sosiaalipal velu päällikön asiakastyöhön varattu resurssi voitaisiin kohdentaa SHL-asumispalvelujen sijaan vammaispalveluun. SHL-asumispalve luja ei ole haluttu jättää vammaispalveluihin enää vuoden 2012 ajak si, koska vammaispalvelupäällikkö joutuu ensi vuoden aikana suun nittelemaan yhdessä Punkalaitumen ja Kiikoisten perusturvajohta jien kanssa sen, kuinka vammais- ja kehitysvammahuollon palvelut käytännössä järjestetään alkaen. Kyseessä on lisätyö ja sille tulee pystyä varamaan oma osansa päällikön työajasta. SHL-asumispalvelujen siirtämistä vammaishuollosta ai kuissosiaalityöhön vuoden 2012 alusta lukien vaikeuttaa suuresti se, ettei orga nisaatiossa ole aikuissosiaalityön päällikköä työssä vielä ensi vuon na. Aikuissosiaalityön aliprosessin työntekijät eivät pysty oman työn sä ohella hoitamaan edes päällikön asiakastyön tehtäviä ilman, että lakisääteisten palvelujen antaminen määräajassa vaaran tuu. Näin ollen on tarpeen ratkaista se, kuinka päällikön tehtävät hoi detaan vuoden 2012 ajan. Yksi vaihtoehto olisi rekrytoida määräai kainen ai kuissosiaalityön päällikkö vuodeksi Ottaen huomioon päällikön tehtäväkuvan tuli-

20 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta si uusi työntekijä perehdyttää tehtävään, mikä saat taisi kestä suuren osan vuotta 2012 ja mistä käytännössä vastaisi perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja. Hyvinvoinnin prosessitii missä on hahmoteltu toinen vaihtoehto sen lähtökohdan pohjalta, että ai kuis sosi aa li työn päällikön tehtävistä osa on talous- ja henkilöstöhal lin nollisia ja osa asiakastyön tehtäviä. Tehtäväkuvaan sisältyvät asia kastyön teh tävät (SHL-asumispalvelut) sekä ammatillisen lähi esi miehen teh tä vät ja henkilöstöhallinnon tehtävät (13 työntekijää) voi taisiin hoitaa siten, että niistä vastaisi vuoden määräajaksi palkat tava johtava so siaali työntekijä, joka olisi mahdollista rekrytoida oman organisaation sisäl tä. Päällikön tehtäväkokonaisuudesta taloushal linnon tehtävät (mu kaan lukien suunnittelu ja seuranta), aikuissosi aalityön talous- ja tu losvastuu sekä hallinnolliset valmistelutehtävät olisi mahdollista hoi taa siten, että perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja hoitaisi ne vuo den 2012 ajan lisätyönä. Valmisteluvastuu:hyvinvoinnin prosessitiimi Ehdotus hvj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vuonna 2012 aloittavan sosiaali- ja terveyspal velut ydinprosessin alaiseen perhe- ja sosiaalipalvelujen osaproses siin perustetaan määräaikainen johtavan sosiaalityöntekijän virka ajalle Viran tehtävänkuvan painopistealue on ai kuissosiaalityön aliprosessin operatiivisen toiminnan johtaminen (ammatilliset lähiesimiestehtävät sekä henkilöstöhallinto), aliproses sin sosiaalityön sisällön ja palveluiden tuottamistapojen kehittäminen yhdessä osaprosessin johtajan kanssa (kehittämistehtävät) sekä asiakastyö. Lisäksi lautakunta esittää, että johtavan sosiaalityönteki jän vakanssin palkkamääräraha sisällytetään vuoden 2012 talousar vioon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm

21 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Vammalan seudun Mielenterveysyhdistys VoiMia ry:n anomus Pajamäkikeskuksen vuosiavustuksen korottamiseksi SOSLTK Vammalan seudun mielenterveysyhdistys VoiMia ry on toimittanut sosiaali- ja terveyslautakunnalle kirjelmän, jossa se anoo lautakunnalta 3 638,89 euron avustusta Pajamäkikeskuksen kiinteis tönhoito- ja ylläpitokuluihin. VoiMia ry kertoo kirjelmässään muun muassa että yhdistys on toimi nut vapaaehtoisjärjestönä mielenterveysongelmaisten parissa 28 vuoden ajan Sastamalan seudulla. Vuodesta 2009 yhdistys on kes kittynyt Vammalan kaupungilta ostamansa Pajamäkikeskuksen ke hittämiseen matalana kynnyksen Hyvän Mielen vertaistukikeskuk seksi. Yhdistys on muuttanut v Pajamäen yläkertaan ja tuol loin talon alakerta oli vanhusten pienryhmäkotina. Vanhusten muu tettua Sastamalakotiin on koko talo vapautunut VoiMia Ry:n käyt töön. Pajamäen laskennallinen vuokra-arvo on ollut vuodessa ja kaikki kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon kuuluvat menot (sähkö, vesi, lämmitys, jätehuolto, pienet remontit/korjaukset) hoiti kaupunki. Vammalan kaupunki tuki silloin yhdistyksen vapaaehtoista, kolman nen sektorin mielenterveystyötä em. vuokraedun verran. Alakerran vapauduttua yhdistys on tehnyt sen tiloissa mittavan maalausremon tin omana työnä (maalit ja muut tarvikkeet kustansi kaupunki). Yh distys on ostanut Pajamäen pankkilainalla vuoden 2007 kesällä. Vammalan kaupungin perusturva on myöntänyt tuolloin yhdistykselle 5000 euron vuotuisen avustuksen Pajamäen toiminnan ja ylläpidon kattamiseen. Avustusta ei ole kuitenkaan sidottu indeksiin. Hintojen rajusta noususta johtuen yhdistys on huomannut, ettei vuosiavustus riitä kattamaan läheskään kaikkia kiinteistön ylläpitokuluja (lämmitys öljy, sähkö, vesi ja jätevesi ym.). Viimeisten kahden kylmän talven vuoksi öljyä on kulunut paljon ennakoitua enemmän ja myös öljyn hinta on noussut. Vuosi 201 oli kulujenosalta synkkä, koska pelkäs tään öljylaskut ylittivät kaupungilta saadun avustusmäärän. Vuoden ölulasku oli 5713,10 euroa. Sähkölasku oli 642 euroa. vesi- ja jäte vesilaskut 569,72 euroa ja kiinteistön vakuutusmaksut 424,37 euroa, jätehuolto 87,20 euroa sekä Pajamäen ostamiseen otetun pankkilai nan lyhennys ja korko 1202,50 euroa. Kiinteistön ylläpitokulut olivat yhteensä 8638,89 euroa. VoiMia Ry:n tuloina on tällä hetkellä pääasiassa jäsenmaksutulot ja Sastamalan kaupungin sosiaalista vapaaehtoistyötä tekevälle järjestölle vuosittain myöntämä pieni avustus. VoiMia Ry kertoo olevansa ikään kuin puun ja kuoren välissä eikä liikkumavaraa ole. Yhdistys toivoo sosiaali- ja terveyslautakunnan nostavan vuonna 2007 sovitun vuosiavustuksen tämän päivän me nojen tasolle (Pajamäkikeskuksen todellisten ylläpito- ja hoitokuluja vastaavak-

22 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta si). Vieraskirjan mukaan käyntikertoja Pajamäessä on vuositasolla 3000 yli 4000 ja vertais- ja muu ryhmätoiminta on vilkas ta, useita viikossa. Yhdistys toivoo sosiaali- ja terveyslautakunnan osallistuvan talkoisiin tässä hetkessä siten, että se myöntäisi VoiMia Ry:lle hätäapuna/avustuksena yhdistyksen v maksamien Pajamäen kiinteistönhoito- ja ylläpitokulujen ja kaupungin yhdistykselle maksaman 5000 euron välisen erotuksen 3638,89 euroa. Oheismateriaalina VoiMia ry:n avustushakemus liitteineen. Sosiaali- ja terveyslautakunta tekee tutustumiskäynnit Pajamäkikeskukseen klo 16. Valmisteluvastuu: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Ehdotus hvj: Sosiaali-ja terveyslautakunta jättää asian pöydälle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm SOSLTK 106 Hyvinvointijohtaja ja sosiaalipalvelupäällikkö ovat neuvotelleet Voi mia Ry:n kanssa, minkä lisäksi yhdistykseltä on saatu pyydettyjä li säselvityksiä Hyvinvointijohtaja esittää kokouksessa koosteen lisä selvityksistä. Kokouksessa käytiin läpi yhdistyksen toimittamat lisä selvitykset. Tilakeskuksesta pyydetyt selvitykset eivät olleet vielä saapuneet. Valmisteluvastuu: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Ehdotus hvj: Sosiaali-ja terveyslautakunta päättää myöntää kertaluontoisesti VoiMia ry:lle 500 euroa toiminta-avustusta lämmitysöl jyn hankintaan. Muilta osin asia päätettiin jättää pöydälle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm

23 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Muut esille tulevat asiat SOSLTK 107 Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat. Valmisteluvastuu: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Päätös: Ei ollut muita esille tulleita asioita. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm

24 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Ilmoitusasiat SOSLTK 108 * Pöytäkirjanote kaupunginvaltuusto : Veteraani-ja sotainvalidijärjestöjen toiminta-avustuksen myöntämisperusteita kos keva valtuustoaloite * Kuntainfo 6/ : Lastensuojelua ja perhehoitoa koske via muutoksia vuosina * Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirje : Äitienpäiväkunniamerkit 2012 * Etsivän nuorisotyöntekijän määräaikaisiin toimiin on valittu ajalle sosionomi (amk) Mira Ekholm ja sosionomi (amk) Jat ta Mä ke lä. * Lähihoitajan toimeen on valittu lähihoitaja Tiia Sundgrén. Valmisteluvastuu: palvelusihteeri Marju Sundgrén Ehdotus: Sosiaali-ja terveyslautakunta merkitsee asiat tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska, gsm

25 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta SOSLTK 109 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan , 49, päättänyt tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti, että kaupunginvaltuusto on velvoittaa kaupunginhallituksen ilmoittamaan niistä toimenpiteis tä, joihin se on tarkastuslautakunnan vuotta 2010 koskevan arviointi kertomuksen johdosta ryhtynyt. Ilmoitus pyydetään antamaan tar kastuslautakunnalle ennen vuoden 2012 talousarviokäsittelyä. Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien tulee antaa kaupunginhal litukselle omalta osaltaan selvitys arviointikertomuksen johdosta mennessä. Selvityksestä tulee käydä ilmi millä tavalla lautakunnat ja prosessit ovat huomioineet arviointikertomuksessa esille otetut asiat vuoden 2011 toiminnassaan ja tulevien vuosien taloussuunnittelussaan. Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessin osalta tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessaan huomiota seuraa viin seikkoihin: "Tarkastuslautakunta edellyttää selvitettävän henkilöstöresurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Sosiaalipalvelupäällikkö ei ole kaikilta osin voinut toteuttaa vakanssinsa mukaisia tehtäviä, ja hyvinvointijohtaja on hoitanut osittain osaprosessin lähiesimies-, ke hittä misja henkilöstöhallinnon tehtäviä vastaten samalla koko ydin pro sessin toimivuudesta. Työn määrää ja kuormittavuutta erityisesti poikkeustilanteissa tulee arvioida tarkasti ja pyrkiä siihen, että tila päinen toimintatapa ei jää pysyväksi. " Hyvinvoinnin ydinprosessin alaisuudessa toimivaan lastensuojelun sosiaalityön osaprosessiin on perustettu vuoden 2011 alusta lukien lastensuojelun päällikön virka, joka on saatu täytettyä al kaen. Päällikkö vastaa osaprosessin johtamisesta ja hyvinvointijoh tajan tilapäisesti v hoitamat lastensuojelun osaprosessin esi miestehtävät ovat siirtyneet lastensuojelun päällikölle. Lisäksi ai kuis so si aa li työ hön tullaan esittämään vuodelle 2012 mää räaikasta johta van so si aali työntekijän virkaa, johon sisällytettäisiin mm. asu mispal velu asiakkai den asiakastyö, josta vastaa tällä hetkel lä sosiaalipalvelupäällikkö (laskennallisesti 50% työajasta). Tällä jär jes te lyl lä sosiaalipalvelupäällikön mahdol lisuudet hoitaa tehtävi ään täy si pai noisesti pa ra ne vat olen naisesti. Vuo des ta 2013 lu kien ai kuis so si aa li työn esi mie he nä toi mii ai kuis so si aalityön päällik kö (vir ka täytet ty jo osana yh teis toi min ta-alueen or ganisaatio raken teen muu tosta). "Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että osaprosessit ovat raportoineet kattavasti palveluverkossa tapahtuvista muutoksista ja proses sien kehittämisestä. Myös toiminnalliset tunnusluvut antavat arvo kasta lisäinformaatiota osaprosessien toimintaan. Tunnuslukujen ar vioitavuus

26 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta paranee huomattavasti, mikäli niitä esitetään aikasarja esimerkiksi kolmen edelliseltä vuodelta, jolloin määrätietojen arvioin ti on luotettavampaa." Talousarvioasiakirjat kootaan hyvinvoinnissa keskushallinnosta tul leiden ohjeiden mukaisesti ja valmistelussa käytetään valmiita loma kepohjia. Hyvinvointi selvittää mahdollisuuden sisällyttää jatkossa ai kasarjoja käyttötalouslomakkeiden tunnuslukutaulukoihin. "Tarkastuslautakunta haluaa myös selvityksen, miksi tasapainotus toimia ei toteutettu perhepalveluiden eikä sosiaalipalveluiden osa prosesseissa vuonna 2010, vaan määrärahalisäyksiä tehtiin kum paan kin noin 0,5 milj. euroa." Sastamalan kaupungissa on käytössä niin sanottu rullaavan budjetoinnin periaate. Lähtökohtana on, että määrärahoja seurataan koko vuoden ajan ja osavuosikatsausten yhteydessä niihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia - vähennyksiä tai lisäyksiä. Hyvinvoinnin ydinprosessi pyrkii taloussuunnittelussaan siihen, että määrärahaa varataan vain tiedossa olevan tarpeen mukainen määrä. Mikäli esimer kiksi lastensuojelussa sijaishuollossa olevien asiakkaiden määrä kasvaa vuoden kuluessa, joudutaan sijoituksista aiheutuviin uusiin menoihin hakemaan lisämäärärahaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut vuoden 2010 osavuosikatsausten yhteydessä yksityiskohtaiset selvitykset euromäärineen määrärahojen lisäysten ja vähennysten perusteista. Lisäksi syys kuussa tehdyn talousarviomuutoksen (KV ) ja joulu kuussa tehdyn ta lous ar vio muu tos pää tök sen (KV ) yhtey dessä on an nettu yk sityis koh tai set pe rustelut lisämäärära han hakemiselle niin perhepalveujen kuin myös sosiaalipalvelujen osalta. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaprosessien osalta lisämäärärahaa on jouduttu hakemaan lakisääteisten sosiaalipalvelujen järjestämi seksi kunnassa vuonna 2010 esiintyneen tarpeen mukaisesti. Perhepalvelujen osaprosessin määrärahaa lisättiin talousarviomuutoksina vuoden 2010 aikana yhteensä n Osaprosessin lisämäärärahan tarve on johtunut ennakoitua suuremmasta asiakkai den palvelutarpeesta erityisesti sijaishuollon laitoshoidossa (uusia asiakkaita) ja lisäksi lastensuojelun avohuollossa ja asumispalveluis sa (Ensi- ja turvakoti). Ostopalveluna kolmelle lapselle hankittuun perhehoitoon oli varattu määräraha toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon kustannusten mukaisesti, mikä synnytti lisämääräraha tarvetta. Myös henkilöstömenot ylittyivät, mikä johtui sijaisten palk kaamisesta virkavapaiden ajalle, ylimääräisen osa-aikaisen työsopi mussuhteisen työntekijän palkkaamisesta loppuvuonna lastensuoje lun suunnitelman valmisteluun sekä sosiaalityöntekijöiden palkkojen noususta 9/2010 lukien (työn vaativuuden arviointi). Sosiaalipalvelujen osaprosessi on hakenut lisämäärärahaa vuonna yh-

27 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sosiaali- ja terveyslautakunta teensä noin Lisämäärärahan tarvetta on aiheuttanut kehitysvammahuollon laitoshoidon tarpeen kasvu (palveluun on mennyt v uusia asiakkaita), omaishoidon lomituksen ja tila päishoidon kysynnän kasvu, kehitysvammaisten työ- ja päivätoimin nan ostopalvelun määrärahaa oli varattu liian vähän, Selännekodin ulkokuntatulojen laskeminen ulkokuntalaisen asiakkaan muutettua pois, vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelun kysynnän kasvu (palvelusta tullut subjektiivinen oikeus alkaen), vai keavammaisten kuljetuspalvelujen tarpeen kasvu (asiakasmäärä li sääntynyt) ja sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen asiak kaiden määrän kasvu. Valmisteluvastuu: Prosessitiimi Ehdotus hvj: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä esitetyn selvityksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm