VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA Marko Olander Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Marko Olander Vapaaehtoistoiminnan verkkoportaali aikuisten suomalaisten sosiaalisena voimavarana. Helsinki, syksy 2007, 67 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (amk). Internetin merkitys ihmisten ajankäytössä kasvaa edelleen. Sosionomin läsnäolo myös siellä on hyödyllistä, koska hän voi kiinnittää huomiota sosiaalisia voimavaroja tukeviin ja sosiaalisia ongelmia ehkäiseviin asioihin. Tästä sosiaalisesta tarpeesta kertoo myös tässä opinnäytetyössä kuvattava kirjoittajan omakohtainen produktio (Internetportaali), joka syntyi visiona vuonna 1989, sai nimen Palana pelissä seuraavana vuonna ja muuttui projektiksi vuonna Projekti päättyi lokakuussa 2006 produktion julkistamiseen. Palana pelissä -portaalissa keskeistä on vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys. Sen eettisyyden kannalta tärkeintä on avoimuus ja luottamus. Portaalin ylläpitäjien visio on tehdä siitä vapaaehtoisuuteen perustuva verkkoyhteisö ja sen lisäksi tuottaa monipuolista sosiaalista toimintaa internetin ulkopuolellakin. Portaali pyrkii olemaan kansalaisten aktiivisen osallisuuden väline kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaistoiminnassa. Portaalissa aikuiset vapaaehtoiset osallistuvat kirjoittamalla keskustelualueille tai tekemällä erilaisia verkkosisältöjä. Portaalin keskustelualueille pääsee lukemaan kirjoituksia vapaasti, mutta osallistuminen vaatii rekisteröitymistä ja omalla nimellä esiintymistä. Ne tarjoavat vertaistuellisia mahdollisuuksia monissa elämiseen liittyvissä asioissa maallikoiden ja asiantuntijoiden kokemusten jakamisen ja neuvonnan avulla. Keskustelujen tavoitteena on tukea yhdessä toimimista ja voimavarojen löytämistä. Portaalin tarpeellisuutta työttömille tarkastelen neljän teemahaastattelun avulla. Haastattelut liittyvät huono-osaisten palvelujen kehittämishankkeeseen (Huopa-hanke ). Teemahaastattelujen mukaan työttömät lukevat muiden kirjoituksia, mutta kynnys keskusteluihin osallistumiseen on korkealla. Opinnäytetyössä tarkastelen portaalin käyttöönoton ensimmäisiä yhdeksää kuukautta. Tähän mennessä en ole onnistunut osallistamaan portaalin kävijöitä vapaaehtoiseen sisällöntuottamiseen eikä sen yhteisöllisyys ja keskustelualueiden vuorovaikutuksellisuus ole toteutuneet. Portaalissa on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia ja puitteet ovat valmiit. Verkostoituminen sosiaalialan järjestöjen kanssa on ratkaisevassa asemassa yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden aikaansaamisessa. Yhteistyön avulla haasteista voi selvitä helpommalla. Asiasanat: Internet, portaali, vertaistuki, yhteisöllisyys, keskustelualueet, kansalaistoiminta, produktio

3 ABSTRACT Marko Olander Internet portal of voluntary work as a social resource for Finnish adults. 67 pages, 7 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The significance of the Internet in people's use of time is still growing. A bachelor of social services can give a contribution on the Internet by observing people's social resources and by supporting the social capital through voluntary work and the civil society. This social need is also portrayed in the production described in this thesis. The production (Internet portal) was named As a Piece in the Game in 1990 and turned into a project in The production was realized in October The portal is strongly based on voluntarism and bilateral support. Openness and confidence are most important regarding its ethicality. Adult volunteers participate by writing to discussion areas or by creating different kinds of web content. The discussion areas offer opportunities for peer support in many life related issues, through advice and the sharing of experiences by laymen and authorities. The aim of discussions is to support co-working and finding resources. My vision as the main webmaster is to make an e-community based on voluntarism and additionally, to keep up diverse social activities beyond the Internet, too. The portal is a tool for citizens' active involution by strengthening and bringing them closer to civic society and civic activity. I examined the need of the portal for unemployed through four thematic interviews. Those interviews were related to the development project for services for the poor (Huopa-project ). According to the thematic interviews, the unemployed read writings of others, but the threshold of participation in discussions was high. In this thesis I examined the first nine months of the use of the portal. It seems that the communality of the portal and interaction in the discussion areas need to be developed. The portal offers other participation opportunities, and the framework is ready. Networking and co-operation with organizations of social services are key issues in further developing the portal. Key words: Internet, portal, peer support, communality, discussion areas, civic activity, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Web Internetin keskusteluryhmät Portaali Yhteisöllisyys Vertaistuki Vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta KEHITTÄMISHANKE UNELMASTA TOTEUTUKSEEN PALANA PELISSÄ -PORTAALI INTERNETIN EETTISYYS VIRTUAALIYHTEISÖLLISYYS VERTAISTUKI INTERNETISSÄ KANSALAISTEN VAPAAEHTOISTA TOIMINTAA Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Motivointityökaluna sosiokulttuurinen innostaminen PORTAALIN KÄYTTÖÖNOTTO Pitkäaikaistyöttömien kokemuksia verkkokeskustelun tarpeellisuudesta Hyödylliset auttajat Internetkeskusteluihin osallistuminen Palaute ajanjaksolla Portaalin kävijöiden aktivoiminen Kansalaisjournalistien toimintakentän kehittyminen Mitä seuraavaksi? YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...50 LÄHTEET...52

5 LIITTEET...58 Liite 1. Palana pelissä -portaalin etusivu...58 Liite 2. Sovellettu teemahaastattelu Liite 3. Palana pelissä -portaalin käyttäjätutkimus Liite 4. Palana pelissä -hankkeen vuodet Liite 5. ecredo Verkkoviestimen toteutus Liite 6. Palana pelissä -portaali esillä lehdissä ja Internetissä ajalla Liite 7. Opinnäytetyössä viitattuja verkkosivustoja...67

6 1 JOHDANTO Internet on nykyaikaisimpia yhteydenpitovälineitä. Suomalaisten ajankäytössä ja sosiaalisten suhteiden hoitamisessa sillä on kasvava merkitys. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan lähes kaikki vuotiaat suomalaiset käyttivät Internetiä vuonna Sitä vanhemmissa ikäryhmissä osuus alkaa supistua melko jyrkästi siten, että vuotiaista Internetiä käytti noin kolme miljoonaa suomalaista eli yli 75 prosenttia. (Tilastokeskus 2006.) Tämän opinnäytetyön aiheena on Palana pelissä -verkkoportaali, jonka kohderyhmänä ovat aikuiset suomalaiset ja tavoitteena on vahvistaa heidän osallisuuttaan kansalaisyhteiskunnassa ja tukea heidän sosiaalisia voimavarojaan. Näitä voimavaroja ovat muun muassa aloitteellisuus, energisyys, spontaani kansalaistoiminta, aktiivinen vapaaehtoistoiminta, vertaisverkostot ja yhteistyösuhteet (Nylund 2005a, ). Tämän produktion avulla haluan nostaa esille miten tärkeää on sosionomin työ tällaisessa sosiaalisessa toimintaympäristössä, jossa etusijalla ovat arjen hallinta, sosiaalisten ongelmien ehkäisy, osallisuus, vertaistuki, vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus. Sosionomilla on merkittävä paikka vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan reviirillä. Portaalin käyttäjät muodostavat yhteisön, jossa rekisteröityneet, vapaaehtoiset sisällöntuottajat kirjoittavat erilaisista elämäntilanteista, yhteiskunnallisista asioista sekä muista elämän sisällöistä mielipidekirjoituksia tai journalistisia artikkeleita. Portaalissa osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä, mutta sisältöjen lukeminen ei. Palana pelissä -idea syntyi vuonna Sen kehittäminen käynnistyi varsinaisesti 1990-luvun puolivälissä. Pääyhteistyökumppanin idealle löysin keväällä 1998 ja siitä alkoi monivuotinen projektivaihe, joka päättyi lokakuussa 2006 portaalin julkistamiseen.

7 7 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Palana pelissä -portaalia tarkasteltaessa on tuotava esille tuore www-sukupolvi, Web 2.0. Puhuessamme suosituimmista nettisivustoista harvemmin tulemme miettineeksi sanaa portaali, jonka juuret ulottuvat keskiajalle asti. Tässä yhteydessä ei voi sivuuttaa myöskään käsitteitä yhteisöllisyys, vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, kansalaisyhteiskunta ja -toiminta, jotka olennaisesti liittyvät portaalin toimintaympäristöön. Kolme viimeksi mainittua käsitettä liittyvät tiiviisti toisiinsa. 2.1 Web 2.0 Elämme suuren muutoksen aikaa ja hyvin tuoreen ilmiön kanssa. Ilmiö sai vuonna 2005 nimen Web 2.0, toisen sukupolven verkko. Siinä käyttäjät luovat itse sisältöjä verkkoon, kun taas ensimmäisen sukupolven verkossa Internetin käyttäjät selailivat muiden, tavallisesti yritysten tuottamia sisältöjä. (Merisavo ym 2006, ) Internetin käyttäjien tuottamasta demokratisoituneesta sisällöntuotannosta on yhtenä esimerkkinä blogit. Blogeille kerätään aikajärjestyksessä kokemuksia ja kommentteja ympäröivästä todellisuudesta tai luetellaan kiinnostavia www-linkkejä. Käyttäjät voivat myös jalostaa verkkosisältöjä esimerkiksi siten, että joku laittaa verkkoon valokuvan ja kertoo kuvan ottamispaikasta ja sisällöstä, sen jälkeen muut käyttäjät kommentoivat kuvaa ja linkittävät sen muihin samaa aihetta käsitteleviin kuviin. Blogeissa on yksi tai useampi kirjoittaja ja jälkimmäinen perustuu useiden tekijöiden yhteistyön tuloksiin. (emt, 163, 185, 189.) Käyttäjän manipuloimalla sisällöllä tarkoitetaan verkkosisältöjä, johon on kerätty tietoa useammasta sivustosta ja ne on yhdistetty innovatiivisella tavalla uudeksi kokonaisuudeksi. Kuka tahansa voi luoda sivuston, joka kerää tietoja esimerkiksi web-kameroista, nopeusvalvontatutkista tai myytävistä autoista. (emt, 192.)

8 8 Web 2.0:lla on entistä suurempi voima yhdistää ihmisiä. Yhteisöllisiä verkkopalveluja ovat esimerkiksi sähköposti, blogit ja yhteisösivustot. Web 2.0 -kriteerit konseptinsa, ansaintamallinsa tai ominaisuuksiensa puolesta täyttäviä verkkopalveluja ovat muun muassa suosittu koulukavereita yhdistävä Koulukaverit.com, asuntoja välittävä Igglo ja nuorten yhteisöpalvelu Habbo Hotel (emt, 194; Hintikka 2007, 29). Yhteisöpalvelujen suurin haaste on käyttäjien äkillinen hupeneminen uuteen, vetovoimaisempaan palveluun (Hintikka 2007, 29). Sosiaalinen media rakentuu sisällöstä, yhteisöistä ja Web 2.0 -teknologioista. Olennaista on ihmisten välinen vuorovaikutus ja itse tekeminen. Sosiaalisen median sovelluksille on tyypillistä osallistuminen, avoimuus, keskustelu, yhteisöt ja verkottuminen. (Karvonen 2007.) 2.2 Internetin keskusteluryhmät Filosofian tohtori Robert Arpon mukaan Internetin avulla voi käyttää useita keskustelupalveluja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset chatit, uutisryhmät, www-keskustelupalstat ja MUDit. (Arpo 2004, 101.) IRC-keskusteluohjelma on esimerkki reaaliajassa tapahtuvasta keskustelusta. Tämän tekstipohjaisen kommunikointimuodon kehitti oululainen Jarkko Oikarinen vuonna IRC eli Internet Relay Chat mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun useiden eri puolilla maailmaa olevien käyttäjien kesken. Chatit ovat jäljitelleet sitä. (Arpo 2004, 101; Mäkinen 2006, 26.) Selkeitä eroja chatin ja IRCin välillä ovat IRCin edellyttämä erillinen asiakasohjelma ja siihen sisältyvä hierarkkisuus. Www-selaimiin tullut laajennus mahdollisti reaaliaikaisen keskustelun suoraan selaimelta eli chattailun, jossa kaikki osallistujat ovat automaattisesti samanarvoisia. (IRC-Galleria 2004; Alasilta 2002, 257.)

9 9 Filosofian kandidaatti Jukka Korpelan mukaan usenet newsgroups eli suomalaisittain nyysit ovat maailmanlaajuinen keskustelujärjestelmä Internetissä (Korpela 2007). Niillä on harhaanjohtava nimi uutisryhmä, sillä uutisia niistä ei yleensä löydä. Nyyseissä on kymmeniä tuhansia erilaisia kaikille avoimia keskusteluryhmiä. Osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista, mutta se edellyttää toimivan www-yhteyden. (Korhonen 2003, 15 16; Alasilta 2002, 262.) MUDit (Multi-user dungeon) ovat seikkailu- ja roolipelien yhdistelmiä, joissa luodaan roolihahmoihin perustuvia virtuaalimaailmoja. (Jaakohuhta 2003, 356) MOOlla (MUD Object Oriented) tarkoitetaan MUD-pelien tilaa, jossa on erilaisia virtuaalihuoneita, joissa käyttäjät tapaavat toisiaan. (Jaakohuhta 2003, 350) Niihin osallistuu useita käyttäjiä samanaikaisesti (Ahola ym. 2001, 755). MUD-tyypit jaetaan perinteisesti taistelupainotteisiin ja sosiaalisiin. Jälkimmäisistä on yhtenä esimerkkinä MUSH (Multi-user shared hallucinations), joissa fokus on esimerkiksi virtuaalisten kotien ja kaupunkien rakentaminen. (Kirkpatrick 2004; Arpo 2004, 101.) Esimerkkejä tästä ovat Sulake Labs Oy:n kehittämä nuorille suunnattu, virtuaalinen Habbo Hotel -pelimaailma ja Suomen Lähetysseuran VillageLife. Ei-reaaliaikaiset keskusteluryhmät rakentuvat pääasiassa tietyn aiheen ympärillä käytävään keskusteluun. Niitä verrattaessa viimeisten kymmenen vuoden aikana webpalstoista on tullut uutisryhmiä suositumpia. Näitä nyysien, IRC:in ja chattien hyödyntämiä keskustelualueita ja nettiyhteisöjä ovat esimerkiksi MTV3:n Helmi-sivusto, Soneraplaza, sekä Viimeksi mainitun kohderyhmänä ovat kaupunkilaiset aikuiset ja verkkoyhteisöä ylläpitävät siihen sitoutuneet ihmiset, jotka ovat kokeneita verkkokeskustelijoita. Aulabaarin 12 keskusteluryhmän lisäksi sivustolta löytyy reseptejä ja valokuvia sekä tietovisa. (Pro Aulabaari ry.) Internetin keskustelupalstojen yleistyminen ja monipuolisuus ovat osoituksena siitä, että ihmisillä on sanottavaa toisilleen, tarve jakaa kokemuksia ja osallistua ajankohtaisiin keskusteluihin sekä halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Keskustelupalstojen hyödyllisyys näkyy vertaistuellisuudessa joko osallistumalla aktiivisesti keskusteluun tai seuraamalla sitä passiivisesti. Keskustelu saattaa sisältää paikkansapitämätöntä tietoa. (Shields 2003, , )

10 Portaali Portaali tarkoittaa alkuperäisessä merkityksessään keskiaikaisen kirkon juhlavaa pääsisäänkäyntiä. Internetissä portaaleilla tarkoitetaan yleensä jonkin aihealueen ympärille rakennettuja sisältökokonaisuuksia. Yleisportaaleista löytyy viihdykettä uutisista peleihin ja matkapuhelimen soittoääniin. (Korhonen 2003, ) Palana pelissä -portaalin (liite 1) olemassaolo rakentuu vapaaehtoisuuden, ihmisten keskinäisen tuen ja yhteisöllisyyden varassa. Tietosuojavaltuutetun mukaan portaalia on tavallisesti sanottu väyläksi yhden tai useamman organisaation tarjoamiin tuotteisiin, palveluihin, asiointipalveluihin ja tietopalveluihin. Internetissä portaali on verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi voi tarjota pääsyn moniin muihin verkkopalveluihin. Portaali on yhteyksien luomisen väline eri toimijoiden, kuten palvelujen tuottajien ja asiakkaiden välillä. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2007.) Huolehtimalla kuluttajien yksityisyyden turvaamisesta ja tietosuojasta, portaali voi saavuttaa kilpailuetua lisääntyneen luottamuksen kautta. Luottamus Internetissä tarjottaviin palveluihin ja niiden tietoturvallisuuteen on yksi tärkeimmistä palveluiden käyttämisen ehdoista kuluttajan näkökulmasta. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2007.) Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n erityisasiantuntija Kari A. Hintikan mukaan verkkopalvelut kaikilla päätelaitteilla voidaan jakaa neljään ryhmään eli sisäänheitto-, sisältö-, operatiivisiin sekä transaktiopalveluihin. Sisäänheittopalveluihin, joihin mm. portaalit kuuluvat, sitoutuminen on vähäisintä eli aloituspalvelun vaihtaminen onnistuu hyvin helposti. (Hintikka 2001, ) Tämän vuoksi on hyvin tärkeää panostaa laatuun.

11 Yhteisöllisyys Suomi on kymmenien tuhansien yhdistysten maa, joiden jäseninä on yli 80 prosenttia suomalaisista (Siisiäinen 2003, 77). YTT, sosiaalipolitiikan professori Heikki Lehtonen on tutkinut yhteisö-käsitettä. Hänen mukaan yhteisöllisyys voi perustua sukulaisuuteen, työhön, asuinpaikkaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen, yhteisiin toimiin, uskomuksiin, maailmankatsomukseen, mieltymyksiin ja tunteisiin. (Lehtonen 1990,15.) Filosofian tohtori Ilkka Tuomen mukaan yksilö luo yhteisön ja yhteisö luo yksilön. Yhteisöt ovat olemassa samanlaisuuden kentällä ja ainoastaan jos sen ulkopuolella jää toisenlainen maailma. Kaikki yhteisöt ovat virtuaalisia, koska ne perustuvat kuvitelluille merkityksille. (Tuomi 2005, ) Yhteisöllisyyden ja yhteisöön kuulumisen vastakohtana on ulosjääminen, syrjäytyminen. Internetiin liittyvällä digitaalisella kuilulla tarkoitetaan ihmisten eriarvoisia mahdollisuuksia tietotekniikan käyttämiseen. (Sassi 2003, 41.) Tämä näkökulma on hyvä pitää mielessä, vaikka tässä opinnäytetyössä keskitytään yhteisöllisyyteen. 2.5 Vertaistuki Vertaistuen synonyymeja ovat oma-apu ja vastavuoroinen tuki. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samanlaisia elämäntilanteita kokeneiden kesken. Se auttaa ihmistä elämänhallinnassa sekä jaksamaan elämässä eteenpäin, mutta se ei korvaa ammattiapua. Vertaistuki perustuu ihmisten arkiseen kohtaamiseen ilman asiakasroolia ja titteleitä luvun puolivälissä siitä tuli sosiaali- ja terveysalan työn vakiintunut toimintamuoto. (Nylund 1997, 6, 40; Hyväri 2005, 214.) Vertaisryhmät ja -verkostot ovat yleistyneet Suomessa sosiaali- ja terveysalalla varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ihmisillä on siis tarve jakaa elämänkokemuksistaan ja saada tietoa muilta vastaavaa kokeneilta. Vertaistuki näkyy myös lehtien erillisinä palstoina ja television keskusteluohjelmina (esim. Inhimillinen tekijä, Punainen lanka). (Nylund 2005b, 195.)

12 12 Monissa länsimaissa perustettuja oma-apukeskuksia, joista käytetään nimeä self-help center tai self-help clearinghouse, ei ole koettu tarpeelliseksi perustaa Suomeen. Ne auttavat ryhmien perustamisessa, tiedottavat toimivista ryhmistä, tarjoavat ryhmille kokoontumistiloja ja ovat linkkinä ammattilaisiin ja päättäjiin. Keskusten työntekijät eivät ole vertaistuen ammattilaisia vaan toiminnan tukijoita. Sen sijaan vertaistuellisia palveluja on ympäri Suomea perustetuissa vapaaehtoistoiminnan keskuksissa ja kohtauspaikoissa. Täällä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on pitkä perinne vertaisryhmien perustamisessa. (emt, ) Vertaisryhmiä koskevissa kartoituksissa korostuu usein ongelmakeskeisyys. Vertaisryhmien laadullinen tutkimus tuo vahvemmin esille vertaistuen, vastavuoroisuuden ja kokemusten ymmärrystä. Vertaisryhmien keskeisiä teemoja ovat viime vuosikymmeninä olleet vertaistuki sekä kokemusten ja tiedon jakaminen ja vaihtaminen. Vertaisryhmien tutkimuksen teemoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kolmeenkymmeneen vuoteen. Vertaistuen tutkimus on jakaantunut kahteen pääkoulukuntaan: sosiaalija yhteiskuntatieteisiin sekä psykologiaan ja terveystieteisiin. Ensiksi mainittu keskittyy yhteisöihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jälkimmäinen yksilöllisiin kokemuksiin ja ryhmädynamiikkaan. (emt, ) Vertaistukea antavan tehtäviin kuuluu muun muassa tukea, neuvoa, ymmärtää, tarjota uutta näkökulmaa, etsiä ja oppia yhdessä, jakaa tietoa, antaa tilaa, innostaa, rohkaista sekä käyttää tervettä maalaisjärkeä. Vertaistukea antavan ei tarvitse olla asiantuntija eikä ammattilainen. Hänen on välitettävä autettavastaan, kunnioitettava tuettavan yksityisyyttä sekä vältettävä epäasiallista käyttäytymistä. (Tukiasema.net 2006.) 2.6 Vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta Vapaaehtoistoiminnan käsite sisältää kansalaisten laaja-alaisen osallistumisen ilman rahallista korvausta yhteiseksi hyväksi pyrkivään toimintaan. Se on suomalaisen kansalaistoiminnan perusta ja sitä kautta osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Nykyisin lähes kaksi miljoonaa suomalaista on jollakin tavalla mukana vapaaehtoisuuteen perustuvassa kansalaistoiminnassa. (Harju 2003, 104, 118, 123.)

13 13 Kristillissosiaalinen vapaaehtoistyö syntyi osana 1800-luvun yhteiskunnallista murrosta, jossa kansalaisyhteiskuntaa rakennettiin sääty-yhteiskunnan tilalle (Markkola 2005, 52). Vapaaehtoistyötä tehtiin alusta alkaen muun muassa sosiaalisen työn alalla. Mirja Satkan mukaan sosiaalinen työ on köyhien, avuttomien ja poikkeavien avustamista, huolenpitoa ja ohjaamista, josta huolehtii muu kuin oma perhe (Satka 1994, 261). Vapaaehtoistoimintaa tehdään ihmisten lähipiireissä kuten taloyhtiöissä ja sukulaisten keskuudessa sekä suuremmissa yhteisöissä kuten seurakunnissa, kaupunginosissa, kunnissa tai yhdistyksissä. Paikallisella toiminnalla voi olla valtakunnallistakin vaikutusta kuten valtakunnallisen järjestön tapahtuma tai valtakunnallinen ja hengellinen kesäjuhla. (Harju 2005, 58.) Suomessa vapaaehtoistoiminnan periaatteet ovat vapaaehtoisuus, palkattomuus, eiammattimaisuus, yhteinen ilo, tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus ja luottamuksellisuus. Helsingin yliopiston tutkija Anne Birgitta Yeung on tutkinut suomalaisten vapaaehtoistoimintaan osallistumista ja sen motiiveja ja esteitä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja rahoittajana Rahaautomaattiyhdistys. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalaan liittyvään vapaaehtoistoimintaan osallistuu joka neljäs suomalainen. Suomalaisten vapaaehtoisten tärkein motiivi on muiden auttaminen (41 % vastaajista) ja yleisin syy vapaaehtoistoimintaan osallistumattomuudelle on ajanpuute. (Yeung 2002, 8, 11, 18, 71). Kansalaisyhteiskunta toteutuu aina siellä missä on ihmisten yhteisöjä, esimerkiksi heimon tai kylän yhteistoiminnassa. Suomessa se sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Käsitteen nykymerkityksen alkujuuret ovat skottilaisessa valistuksessa, erityisesti Adam Fergusonin kirjassa An Essay on the History of Civil Society vuodelta Suomessa kansalaisyhteiskunta (Niemelä 2005, 13; Harju 2003, 105.)

14 14 Kansalaisyhteiskunta ei rajaudu kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan tai kolmanteen sektoriin, vaan siinä ovat yhtä keskeisesti mukana ihmisten sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys ja ihmisten omaehtoinen toiminta. Filosofian tohtori Aaro Harju määrittelee kansalaisyhteiskunnan olevan ihmisten aktiivista julkista ja yhteisöllistä tai yhteiskunnallista osallistumista, jossa ihmiset ovat tekijöinä ja yhteiskunnalliset järjestelmät takaavat perusoikeudet ja turvaavat ihmisten laajat osallistumisen ja vaikuttamisen muodot. (Harju 2003, 104.) Kansalaistoiminta on Harjun mukaan ihmisten aktiivista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa yhteiseksi hyväksi. Kaikessa kansalaistoiminnassa on mukana kansalaisaktiivisuutta. Kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen ei liity kansalaistoimintaa, koska kansalaisaktiivisuudesta voi puuttua yhteinen tekeminen, konkreettinen työ ja toiminta yhteiseksi hyväksi. Yleisimmin kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Kansalaistoiminnan kautta on rakennettu suomalaista yhteisöllisyyttä yli sadan vuoden ajan sosiaalisia verkostoja luomalla, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta edistämällä ja yhteistä toimintaa järjestämällä. Kansalaistoiminnan ytimessä on aina ihminen, joka on ihmisten keskellä ja joka toimii ihmisten hyväksi. (emt, 10 12, 87, 199.)

15 15 3 KEHITTÄMISHANKE UNELMASTA TOTEUTUKSEEN Peruskoulun päättyessä nuoren on tehtävä tulevaisuutensa kannalta tärkeitä valintoja, joista olisi suuntaa antaviksi vastauksiksi kysymykseen mikä minusta tulee isona? Hankkeeni on vastannut omakohtaisesti tuohon kysymykseen yli 15 vuoden ajan johdattaen minua opiskelemaan ensin viestintää ja sen jälkeen sosiaali- ja terveysalaa. Tämä produktio on pitkäjänteinen harrastus ja hanke (liite 4), jota toivon käyttäväni työvälineenäni sosionomina. Hanke sai nimen Palana pelissä (PP) vuonna 1990 Kirkon nuorisotyön keskuksen julkaiseman ja Yrjö Tolvasen toimittaman varhaisnuorten kerhoohjelmistokirjan nimestä (Tolvanen 1987). Hankkeen alkuvaiheessa 1990-luvun alkupuolella ohjasin pienryhmätapaamisia ja keräsin tarpeellista aineistoa suunniteltua journalistista sisältöä varten. Vuoden 1998 alussa ystäväni kertoi toimitusjohtaja Thorleif Johanssonista, joka työskenteli internet-alan yrityksessä. Toukokuussa 1998 aloitin pitkäaikaisen yhteistyön Johanssonin kanssa ja Palana pelissä -toimintamuodoiksi olivat suunnitteilla pienryhmät ja www-sisällöt. Verkkoportaalia suunnittelin pitkäjänteisesti seitsemän vuoden ajan (vv ). Portaalin ensimmäinen julkistamissuunnitelma koski toukokuuta 1999, mutta monenlaisten vaiheiden johdosta avajaiset siirtyivät vuosilla eteenpäin. Keväällä 2005 sain käyttööni demoversion, johon aloin rakentaa portaalia. Kesällä valmistui portaalin ulkoasu. Joulukuussa rekisteröin tuotenimen Palana pelissä ja ostin toimintaa varten sähköpostiosoitteita. Vuoden 2006 alussa julkaistiin www-osoite jonne ilmestyi teksti: Hetkinen Tähän tulevat pian Palana pelissä -verkkosivut! Helmikuussa 2006 otettiin käyttöön portaalin banneripaikat eli mainoslaatikot ja intranet eli käyttäjätunnuksella ja salasanalla ulkopuolisilta suojattu verkko. Maaliskuun alkupuolella otin yhteyttä moniin järjestöihin luodakseni yhteistyösuhteita ja tavoittaakseni näiden tahojen avulla kirjoittamisesta kiinnostuneita ja siten vapaaehtoisia sisällöntuottajia portaalille. Maaliskuun aikana sain käyttööni ostamani sähköpostiosoitteet.

16 16 Demoversio alkoi vihdoin valmistua huhti-toukokuussa, mutta keskeneräiset ja viimeisteltävät asiat siirsivät portaalin avaamisen syksyyn. Viimein wwwosoitteeseen vaihtui uusi teksti: PP-portaali avataan lokakuussa 2006! Julkistamishetkellä perjantaina 27. lokakuuta iltapäivällä olin työharjoittelussa helsinkiläisessä Kumppanuustalo Horisontissa. Tiedottaminen portaalin olemassaolosta alkoi heti julkistamisen jälkeen 25 tekstiviestillä. Seuraavana päivänä lähetin yhteensä 41 sähköpostiviestiä yksityishenkilöille ja erilaisten järjestöjen edustajille. Lokakuun viimeisinä päivinä soitin puheluja ja lähetin sähköpostiviestejä joillekin tekijänoikeuksien haltijoille, 18 työttömien yhdistyksille ja 39 Suomen setlementtiliiton jäsenyhdistykselle. Lisäksi vein mainoslappuja Kumppanuustalo Horisontin ilmoitustauluille ja muutamaan kirjastoon.

17 17 4 PALANA PELISSÄ -PORTAALI Palana pelissä -portaali (liite 1) on innovatiivinen pyrkimys verkostoitua erityisesti järjestökentän toimijoiden kanssa ja tarjota kansalaisyhteiskuntaan osallistavia mahdollisuuksia kansalaisille. Tämän vuoksi on hyödyllistä, että toiminnan kipparina toimii sosionomi. Portaali jakaantuu kuuteen erilaiseen sivustoon, jotka ovat Areena, Toiminta, Palana pelissä -verkkojulkaisu, Planeetan palapeli -verkkopalvelu, Elämän tarinat ja Hyväntekeväisyys. Areena Tämä on kävijän omaa aluetta, jolta löytyvät asiakaspalvelun ja rekrytoinnin lomakkeet, ekortti ja rekisteriseloste. Asiakaspalvelun lomakkeella kävijä voi antaa palautetta tai kehittämisideoita. Rekrytoinnin lomakkeella voi sen sijaan ilmoittautua vapaaehtoiseksi sisällöntuottajaksi. Sähköinen postikortti toimii puskaradion välineenä, koska kuvaviestinmukana kulkee automaattisesti maininta linkistä portaaliin. Näiden lisäksi Areenasivuilta löytyy luotettavuuden eleenä henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Toiminta Kun edellä mainituilla sivuilla kävijät lähettävät viestit, niin näillä sivuilla lähettäjinä ovat toiminnan edustajat. Täältä löytyvät toimintaa koskevat tiedotteet, toiminnanjohtajan kirjeet ja vastaus kysymykseen Mikä ihmeen Palana pelissä? Lisäksi siellä esittäytyvät johto- ja yhdistystiimit.

18 18 Palana pelissä -verkkojulkaisu Portaalin vapaaehtoistoiminnan funktio toteutuu verkkojulkaisun keskustelualueilla ja sisällöntuotannossa. Keskustelualueiden kirjoituksia kaikki pääsevät vapaasti lukemaan, mutta osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Verkkojulkaisun keskustelualueiden valitsema linja näkyy omalla nimellä esiintymisessä ja hyvien tapojen noudattamisessa. Oman nimen paljastamista vastustavien motiiveina voi olla luotettavuuden puute sivustoa kohtaan, haluttomuus tietojen luovuttamiseen tai halu yksityisyyden säilyttämiseen (Parkkinen 2002, 53). Verkkokeskusteluun omalla nimellään osallistuvan kannattaa miettiä huolellisesti, mitä haluaa kirjoittaa, ettei myöhemmin kadu paljastuksiaan tai aiheuta ikävyyksiä yhteisössä netikettiä rikkoessaan (Alasilta 2002, 263). Verkkojulkaisu sisältää kolme teema-aluetta: vertaistuellinen Elämän tilanne, yhteisvastuullinen Yhteiskunnan tila sekä elämisen valintoihin keskittyvä Viestinnän vapaus. Kukin teema-alue sisältää 7 10 teemaan liittyvää aihetta (liite 2) ja jokaisella aiheella on erilliset keskustelualueet ja artikkelit. Artikkelien kirjoittaminen teema-alueille edellyttää rekrytoitumista toimituksen vapaaehtoiseksi sisällöntuottajaksi Areena-sivustolta löytyvällä rekrytoinnin lomakkeella. Teema-alueita keskusteluineen ja artikkeleineen täydentää kävijän yksilölliseksi ajanvietteeksi tarjotut Välipalat. Näille sivuille kuka tahansa voi lähettää toimitukseen julkaistavaksi esimerkiksi valokuvia tai osallistua interaktiivisiin sisältöihin (esim. Nettikysymys). Planeetan palapeli verkkopalvelu Tässä on toinen aikuisille suunnattu vapaaehtoistoiminnan sivusto, jonka osa-alueet ovat Sinivalkoinen kotimaa, Erittäin kansainvälistä ja Maailmankaikkeus. Verkkopalvelu pyrkii rekrytoimaan maakuntakirjeenvaihtajia Sinivalkoinen kotimaa -sivuille ja ulkomaan kirjeenvaihtajia Erittäin kansainvälistä -sivuille. Kirjoitusten tarkoituksena on tuoda ajankohtaisia kuulumisia eri puolilta Suomea ja maailmaa.

19 19 Kirjeenvaihtajaidean esikuvana on ollut pirkanmaalainen Mansetori-yhteisöportaalista löytyvä Mansemedia, joka on vapaaehtoisten tamperelaisten kaupunginosakirjeenvaihtajien verkkolehti. (Mansetori 2006.) Mansetori-yhteisöportaalia ylläpitää Tampereen Journalismin tutkimusyksikkö yhdessä tamperelaisten kaupunginosien asukkaiden ja yhteisöjen kanssa etampere-ohjelman tuella. Kansalaislähtöisenä portaalina Mansetori pyrkii asukkaiden aktiivisen toiminnan mahdollistamiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen. (Lehtonen 2004, 5.) Suomessa ja maailmalla on 1990-luvun puolivälin jälkeen toteutettu lukuisia yhteisöllisen verkkojulkaisemisen hankkeita ja itsenäistä kansalaislähtöistä julkaisutoimintaa syntyy yhä enemmän. Verkkojulkaiseminen liittyy kansalaisjournalismiin, jossa kansalaiset itse ovat tuottajina ja portinvartijoina. Toiminta kehittää yhteisöjä ja tukee ihmisten osallisuutta. (Mäkinen 2006a, 160.) Pienryhmät Niin kuin yhteisökäsite myös yhteisötyö määritellään monella eri tavalla. Yleisimmin yhteisötyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jota tehdään tavallisten ihmisten tai erilaisten ihmisryhmien kanssa, heidän hyväkseen ja heidän tarpeistaan lähtien. (Twelvetrees 2002, 4; Payne, 1995, 165, 170.) Yhteisötyön Hermansen (1975, 21 26) on jakanut kolmeen eri tasoon, joista ruohonjuuritasolta löytyy Palana pelissä -toiminnalle ominaiset pienryhmä- ja yhdistystoiminta (Hermansen 1975). Palana pelissä -toimintaan kuuluva pienryhmäprojekti jatkuu portaalissa. Siellä avatun Sorvi-ideakoneen avulla kuka tahansa voi osallistua luomaan uudella tavalla pienryhmämateriaalia. Elämän tarinat Portaalin toiminnallisia luovuuteen perustavia menetelmiä ovat kirjoittaminen ja tarinankerronta. Elämän tarinat -sivuilta löytyvät verkkopäiväkirja (PP blogi) ja ihmisten yksittäisiä elämänkokemuksia keräävät sivut (Nimim. Kokemusta on). Ne ovat myös esimerkkejä toisen sukupolven verkosta (Web 2.0).

20 20 Elämänkokemusten kertominen auttaa ihmisiä jakamaan kokemuksiaan ja oivaltamaan merkityksiä ja seurauksia. Elämäntarinaansa kirjoittaessaan ihminen järjestää ja korostaa muistinsa avulla niitä hetkiä, joita pitää tärkeänä. Muisti on valikoiva, subjektiivinen, epäluotettava ja defensiivinen. (Keränen 2001, ) Kiinnostus narratiivisuuteen asiakastyössä on viime vuosina lisääntynyt. Asiakkaiden tarinoita erilaisista asioista voi käyttää ongelmien ulkoistamiseen. Ihmisen kertoessa tarinaansa itsestään, hänen kuvaamastaan minästä tulee todellisempi, eräänlainen muotokuva. Sitä voi tarkastella, muuttaa, ihailla, muistella siihen liittyviä tunteita ja jakaa sen muiden kanssa. Tarina on aina kertojan ulottuvilla. Olemme tarinoita, joita itsestämme kerromme. (emt, ) Hyväntekeväisyys Yksi toimintamuodoista on hyväntekeväisyys. Nämä sivut kertovat avoimesti perustamisvaiheessa olevan yhdistyksen toiminnasta. Oman sivunsa ovat saaneet myös monet hyväntekijät ja palkitut ihmiset. Yhdistyksen tulevia tehtäviä ovat hyväntekeväisyyden arvostuksen korostaminen ja olemassa olevien avustuskohteiden esille nostaminen. Yhdistyksen tavoitteena tulee olemaan sellaisista kohteista kertominen, jotka eivät ole olleet tarpeeksi esillä.

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot