VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA Marko Olander Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Marko Olander Vapaaehtoistoiminnan verkkoportaali aikuisten suomalaisten sosiaalisena voimavarana. Helsinki, syksy 2007, 67 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (amk). Internetin merkitys ihmisten ajankäytössä kasvaa edelleen. Sosionomin läsnäolo myös siellä on hyödyllistä, koska hän voi kiinnittää huomiota sosiaalisia voimavaroja tukeviin ja sosiaalisia ongelmia ehkäiseviin asioihin. Tästä sosiaalisesta tarpeesta kertoo myös tässä opinnäytetyössä kuvattava kirjoittajan omakohtainen produktio (Internetportaali), joka syntyi visiona vuonna 1989, sai nimen Palana pelissä seuraavana vuonna ja muuttui projektiksi vuonna Projekti päättyi lokakuussa 2006 produktion julkistamiseen. Palana pelissä -portaalissa keskeistä on vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys. Sen eettisyyden kannalta tärkeintä on avoimuus ja luottamus. Portaalin ylläpitäjien visio on tehdä siitä vapaaehtoisuuteen perustuva verkkoyhteisö ja sen lisäksi tuottaa monipuolista sosiaalista toimintaa internetin ulkopuolellakin. Portaali pyrkii olemaan kansalaisten aktiivisen osallisuuden väline kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaistoiminnassa. Portaalissa aikuiset vapaaehtoiset osallistuvat kirjoittamalla keskustelualueille tai tekemällä erilaisia verkkosisältöjä. Portaalin keskustelualueille pääsee lukemaan kirjoituksia vapaasti, mutta osallistuminen vaatii rekisteröitymistä ja omalla nimellä esiintymistä. Ne tarjoavat vertaistuellisia mahdollisuuksia monissa elämiseen liittyvissä asioissa maallikoiden ja asiantuntijoiden kokemusten jakamisen ja neuvonnan avulla. Keskustelujen tavoitteena on tukea yhdessä toimimista ja voimavarojen löytämistä. Portaalin tarpeellisuutta työttömille tarkastelen neljän teemahaastattelun avulla. Haastattelut liittyvät huono-osaisten palvelujen kehittämishankkeeseen (Huopa-hanke ). Teemahaastattelujen mukaan työttömät lukevat muiden kirjoituksia, mutta kynnys keskusteluihin osallistumiseen on korkealla. Opinnäytetyössä tarkastelen portaalin käyttöönoton ensimmäisiä yhdeksää kuukautta. Tähän mennessä en ole onnistunut osallistamaan portaalin kävijöitä vapaaehtoiseen sisällöntuottamiseen eikä sen yhteisöllisyys ja keskustelualueiden vuorovaikutuksellisuus ole toteutuneet. Portaalissa on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia ja puitteet ovat valmiit. Verkostoituminen sosiaalialan järjestöjen kanssa on ratkaisevassa asemassa yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden aikaansaamisessa. Yhteistyön avulla haasteista voi selvitä helpommalla. Asiasanat: Internet, portaali, vertaistuki, yhteisöllisyys, keskustelualueet, kansalaistoiminta, produktio

3 ABSTRACT Marko Olander Internet portal of voluntary work as a social resource for Finnish adults. 67 pages, 7 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The significance of the Internet in people's use of time is still growing. A bachelor of social services can give a contribution on the Internet by observing people's social resources and by supporting the social capital through voluntary work and the civil society. This social need is also portrayed in the production described in this thesis. The production (Internet portal) was named As a Piece in the Game in 1990 and turned into a project in The production was realized in October The portal is strongly based on voluntarism and bilateral support. Openness and confidence are most important regarding its ethicality. Adult volunteers participate by writing to discussion areas or by creating different kinds of web content. The discussion areas offer opportunities for peer support in many life related issues, through advice and the sharing of experiences by laymen and authorities. The aim of discussions is to support co-working and finding resources. My vision as the main webmaster is to make an e-community based on voluntarism and additionally, to keep up diverse social activities beyond the Internet, too. The portal is a tool for citizens' active involution by strengthening and bringing them closer to civic society and civic activity. I examined the need of the portal for unemployed through four thematic interviews. Those interviews were related to the development project for services for the poor (Huopa-project ). According to the thematic interviews, the unemployed read writings of others, but the threshold of participation in discussions was high. In this thesis I examined the first nine months of the use of the portal. It seems that the communality of the portal and interaction in the discussion areas need to be developed. The portal offers other participation opportunities, and the framework is ready. Networking and co-operation with organizations of social services are key issues in further developing the portal. Key words: Internet, portal, peer support, communality, discussion areas, civic activity, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Web Internetin keskusteluryhmät Portaali Yhteisöllisyys Vertaistuki Vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta KEHITTÄMISHANKE UNELMASTA TOTEUTUKSEEN PALANA PELISSÄ -PORTAALI INTERNETIN EETTISYYS VIRTUAALIYHTEISÖLLISYYS VERTAISTUKI INTERNETISSÄ KANSALAISTEN VAPAAEHTOISTA TOIMINTAA Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Motivointityökaluna sosiokulttuurinen innostaminen PORTAALIN KÄYTTÖÖNOTTO Pitkäaikaistyöttömien kokemuksia verkkokeskustelun tarpeellisuudesta Hyödylliset auttajat Internetkeskusteluihin osallistuminen Palaute ajanjaksolla Portaalin kävijöiden aktivoiminen Kansalaisjournalistien toimintakentän kehittyminen Mitä seuraavaksi? YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...50 LÄHTEET...52

5 LIITTEET...58 Liite 1. Palana pelissä -portaalin etusivu...58 Liite 2. Sovellettu teemahaastattelu Liite 3. Palana pelissä -portaalin käyttäjätutkimus Liite 4. Palana pelissä -hankkeen vuodet Liite 5. ecredo Verkkoviestimen toteutus Liite 6. Palana pelissä -portaali esillä lehdissä ja Internetissä ajalla Liite 7. Opinnäytetyössä viitattuja verkkosivustoja...67

6 1 JOHDANTO Internet on nykyaikaisimpia yhteydenpitovälineitä. Suomalaisten ajankäytössä ja sosiaalisten suhteiden hoitamisessa sillä on kasvava merkitys. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan lähes kaikki vuotiaat suomalaiset käyttivät Internetiä vuonna Sitä vanhemmissa ikäryhmissä osuus alkaa supistua melko jyrkästi siten, että vuotiaista Internetiä käytti noin kolme miljoonaa suomalaista eli yli 75 prosenttia. (Tilastokeskus 2006.) Tämän opinnäytetyön aiheena on Palana pelissä -verkkoportaali, jonka kohderyhmänä ovat aikuiset suomalaiset ja tavoitteena on vahvistaa heidän osallisuuttaan kansalaisyhteiskunnassa ja tukea heidän sosiaalisia voimavarojaan. Näitä voimavaroja ovat muun muassa aloitteellisuus, energisyys, spontaani kansalaistoiminta, aktiivinen vapaaehtoistoiminta, vertaisverkostot ja yhteistyösuhteet (Nylund 2005a, ). Tämän produktion avulla haluan nostaa esille miten tärkeää on sosionomin työ tällaisessa sosiaalisessa toimintaympäristössä, jossa etusijalla ovat arjen hallinta, sosiaalisten ongelmien ehkäisy, osallisuus, vertaistuki, vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus. Sosionomilla on merkittävä paikka vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan reviirillä. Portaalin käyttäjät muodostavat yhteisön, jossa rekisteröityneet, vapaaehtoiset sisällöntuottajat kirjoittavat erilaisista elämäntilanteista, yhteiskunnallisista asioista sekä muista elämän sisällöistä mielipidekirjoituksia tai journalistisia artikkeleita. Portaalissa osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä, mutta sisältöjen lukeminen ei. Palana pelissä -idea syntyi vuonna Sen kehittäminen käynnistyi varsinaisesti 1990-luvun puolivälissä. Pääyhteistyökumppanin idealle löysin keväällä 1998 ja siitä alkoi monivuotinen projektivaihe, joka päättyi lokakuussa 2006 portaalin julkistamiseen.

7 7 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Palana pelissä -portaalia tarkasteltaessa on tuotava esille tuore www-sukupolvi, Web 2.0. Puhuessamme suosituimmista nettisivustoista harvemmin tulemme miettineeksi sanaa portaali, jonka juuret ulottuvat keskiajalle asti. Tässä yhteydessä ei voi sivuuttaa myöskään käsitteitä yhteisöllisyys, vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, kansalaisyhteiskunta ja -toiminta, jotka olennaisesti liittyvät portaalin toimintaympäristöön. Kolme viimeksi mainittua käsitettä liittyvät tiiviisti toisiinsa. 2.1 Web 2.0 Elämme suuren muutoksen aikaa ja hyvin tuoreen ilmiön kanssa. Ilmiö sai vuonna 2005 nimen Web 2.0, toisen sukupolven verkko. Siinä käyttäjät luovat itse sisältöjä verkkoon, kun taas ensimmäisen sukupolven verkossa Internetin käyttäjät selailivat muiden, tavallisesti yritysten tuottamia sisältöjä. (Merisavo ym 2006, ) Internetin käyttäjien tuottamasta demokratisoituneesta sisällöntuotannosta on yhtenä esimerkkinä blogit. Blogeille kerätään aikajärjestyksessä kokemuksia ja kommentteja ympäröivästä todellisuudesta tai luetellaan kiinnostavia www-linkkejä. Käyttäjät voivat myös jalostaa verkkosisältöjä esimerkiksi siten, että joku laittaa verkkoon valokuvan ja kertoo kuvan ottamispaikasta ja sisällöstä, sen jälkeen muut käyttäjät kommentoivat kuvaa ja linkittävät sen muihin samaa aihetta käsitteleviin kuviin. Blogeissa on yksi tai useampi kirjoittaja ja jälkimmäinen perustuu useiden tekijöiden yhteistyön tuloksiin. (emt, 163, 185, 189.) Käyttäjän manipuloimalla sisällöllä tarkoitetaan verkkosisältöjä, johon on kerätty tietoa useammasta sivustosta ja ne on yhdistetty innovatiivisella tavalla uudeksi kokonaisuudeksi. Kuka tahansa voi luoda sivuston, joka kerää tietoja esimerkiksi web-kameroista, nopeusvalvontatutkista tai myytävistä autoista. (emt, 192.)

8 8 Web 2.0:lla on entistä suurempi voima yhdistää ihmisiä. Yhteisöllisiä verkkopalveluja ovat esimerkiksi sähköposti, blogit ja yhteisösivustot. Web 2.0 -kriteerit konseptinsa, ansaintamallinsa tai ominaisuuksiensa puolesta täyttäviä verkkopalveluja ovat muun muassa suosittu koulukavereita yhdistävä Koulukaverit.com, asuntoja välittävä Igglo ja nuorten yhteisöpalvelu Habbo Hotel (emt, 194; Hintikka 2007, 29). Yhteisöpalvelujen suurin haaste on käyttäjien äkillinen hupeneminen uuteen, vetovoimaisempaan palveluun (Hintikka 2007, 29). Sosiaalinen media rakentuu sisällöstä, yhteisöistä ja Web 2.0 -teknologioista. Olennaista on ihmisten välinen vuorovaikutus ja itse tekeminen. Sosiaalisen median sovelluksille on tyypillistä osallistuminen, avoimuus, keskustelu, yhteisöt ja verkottuminen. (Karvonen 2007.) 2.2 Internetin keskusteluryhmät Filosofian tohtori Robert Arpon mukaan Internetin avulla voi käyttää useita keskustelupalveluja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset chatit, uutisryhmät, www-keskustelupalstat ja MUDit. (Arpo 2004, 101.) IRC-keskusteluohjelma on esimerkki reaaliajassa tapahtuvasta keskustelusta. Tämän tekstipohjaisen kommunikointimuodon kehitti oululainen Jarkko Oikarinen vuonna IRC eli Internet Relay Chat mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun useiden eri puolilla maailmaa olevien käyttäjien kesken. Chatit ovat jäljitelleet sitä. (Arpo 2004, 101; Mäkinen 2006, 26.) Selkeitä eroja chatin ja IRCin välillä ovat IRCin edellyttämä erillinen asiakasohjelma ja siihen sisältyvä hierarkkisuus. Www-selaimiin tullut laajennus mahdollisti reaaliaikaisen keskustelun suoraan selaimelta eli chattailun, jossa kaikki osallistujat ovat automaattisesti samanarvoisia. (IRC-Galleria 2004; Alasilta 2002, 257.)

9 9 Filosofian kandidaatti Jukka Korpelan mukaan usenet newsgroups eli suomalaisittain nyysit ovat maailmanlaajuinen keskustelujärjestelmä Internetissä (Korpela 2007). Niillä on harhaanjohtava nimi uutisryhmä, sillä uutisia niistä ei yleensä löydä. Nyyseissä on kymmeniä tuhansia erilaisia kaikille avoimia keskusteluryhmiä. Osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista, mutta se edellyttää toimivan www-yhteyden. (Korhonen 2003, 15 16; Alasilta 2002, 262.) MUDit (Multi-user dungeon) ovat seikkailu- ja roolipelien yhdistelmiä, joissa luodaan roolihahmoihin perustuvia virtuaalimaailmoja. (Jaakohuhta 2003, 356) MOOlla (MUD Object Oriented) tarkoitetaan MUD-pelien tilaa, jossa on erilaisia virtuaalihuoneita, joissa käyttäjät tapaavat toisiaan. (Jaakohuhta 2003, 350) Niihin osallistuu useita käyttäjiä samanaikaisesti (Ahola ym. 2001, 755). MUD-tyypit jaetaan perinteisesti taistelupainotteisiin ja sosiaalisiin. Jälkimmäisistä on yhtenä esimerkkinä MUSH (Multi-user shared hallucinations), joissa fokus on esimerkiksi virtuaalisten kotien ja kaupunkien rakentaminen. (Kirkpatrick 2004; Arpo 2004, 101.) Esimerkkejä tästä ovat Sulake Labs Oy:n kehittämä nuorille suunnattu, virtuaalinen Habbo Hotel -pelimaailma ja Suomen Lähetysseuran VillageLife. Ei-reaaliaikaiset keskusteluryhmät rakentuvat pääasiassa tietyn aiheen ympärillä käytävään keskusteluun. Niitä verrattaessa viimeisten kymmenen vuoden aikana webpalstoista on tullut uutisryhmiä suositumpia. Näitä nyysien, IRC:in ja chattien hyödyntämiä keskustelualueita ja nettiyhteisöjä ovat esimerkiksi MTV3:n Helmi-sivusto, Soneraplaza, sekä Viimeksi mainitun kohderyhmänä ovat kaupunkilaiset aikuiset ja verkkoyhteisöä ylläpitävät siihen sitoutuneet ihmiset, jotka ovat kokeneita verkkokeskustelijoita. Aulabaarin 12 keskusteluryhmän lisäksi sivustolta löytyy reseptejä ja valokuvia sekä tietovisa. (Pro Aulabaari ry.) Internetin keskustelupalstojen yleistyminen ja monipuolisuus ovat osoituksena siitä, että ihmisillä on sanottavaa toisilleen, tarve jakaa kokemuksia ja osallistua ajankohtaisiin keskusteluihin sekä halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Keskustelupalstojen hyödyllisyys näkyy vertaistuellisuudessa joko osallistumalla aktiivisesti keskusteluun tai seuraamalla sitä passiivisesti. Keskustelu saattaa sisältää paikkansapitämätöntä tietoa. (Shields 2003, , )

10 Portaali Portaali tarkoittaa alkuperäisessä merkityksessään keskiaikaisen kirkon juhlavaa pääsisäänkäyntiä. Internetissä portaaleilla tarkoitetaan yleensä jonkin aihealueen ympärille rakennettuja sisältökokonaisuuksia. Yleisportaaleista löytyy viihdykettä uutisista peleihin ja matkapuhelimen soittoääniin. (Korhonen 2003, ) Palana pelissä -portaalin (liite 1) olemassaolo rakentuu vapaaehtoisuuden, ihmisten keskinäisen tuen ja yhteisöllisyyden varassa. Tietosuojavaltuutetun mukaan portaalia on tavallisesti sanottu väyläksi yhden tai useamman organisaation tarjoamiin tuotteisiin, palveluihin, asiointipalveluihin ja tietopalveluihin. Internetissä portaali on verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi voi tarjota pääsyn moniin muihin verkkopalveluihin. Portaali on yhteyksien luomisen väline eri toimijoiden, kuten palvelujen tuottajien ja asiakkaiden välillä. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2007.) Huolehtimalla kuluttajien yksityisyyden turvaamisesta ja tietosuojasta, portaali voi saavuttaa kilpailuetua lisääntyneen luottamuksen kautta. Luottamus Internetissä tarjottaviin palveluihin ja niiden tietoturvallisuuteen on yksi tärkeimmistä palveluiden käyttämisen ehdoista kuluttajan näkökulmasta. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2007.) Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n erityisasiantuntija Kari A. Hintikan mukaan verkkopalvelut kaikilla päätelaitteilla voidaan jakaa neljään ryhmään eli sisäänheitto-, sisältö-, operatiivisiin sekä transaktiopalveluihin. Sisäänheittopalveluihin, joihin mm. portaalit kuuluvat, sitoutuminen on vähäisintä eli aloituspalvelun vaihtaminen onnistuu hyvin helposti. (Hintikka 2001, ) Tämän vuoksi on hyvin tärkeää panostaa laatuun.

11 Yhteisöllisyys Suomi on kymmenien tuhansien yhdistysten maa, joiden jäseninä on yli 80 prosenttia suomalaisista (Siisiäinen 2003, 77). YTT, sosiaalipolitiikan professori Heikki Lehtonen on tutkinut yhteisö-käsitettä. Hänen mukaan yhteisöllisyys voi perustua sukulaisuuteen, työhön, asuinpaikkaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen, yhteisiin toimiin, uskomuksiin, maailmankatsomukseen, mieltymyksiin ja tunteisiin. (Lehtonen 1990,15.) Filosofian tohtori Ilkka Tuomen mukaan yksilö luo yhteisön ja yhteisö luo yksilön. Yhteisöt ovat olemassa samanlaisuuden kentällä ja ainoastaan jos sen ulkopuolella jää toisenlainen maailma. Kaikki yhteisöt ovat virtuaalisia, koska ne perustuvat kuvitelluille merkityksille. (Tuomi 2005, ) Yhteisöllisyyden ja yhteisöön kuulumisen vastakohtana on ulosjääminen, syrjäytyminen. Internetiin liittyvällä digitaalisella kuilulla tarkoitetaan ihmisten eriarvoisia mahdollisuuksia tietotekniikan käyttämiseen. (Sassi 2003, 41.) Tämä näkökulma on hyvä pitää mielessä, vaikka tässä opinnäytetyössä keskitytään yhteisöllisyyteen. 2.5 Vertaistuki Vertaistuen synonyymeja ovat oma-apu ja vastavuoroinen tuki. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samanlaisia elämäntilanteita kokeneiden kesken. Se auttaa ihmistä elämänhallinnassa sekä jaksamaan elämässä eteenpäin, mutta se ei korvaa ammattiapua. Vertaistuki perustuu ihmisten arkiseen kohtaamiseen ilman asiakasroolia ja titteleitä luvun puolivälissä siitä tuli sosiaali- ja terveysalan työn vakiintunut toimintamuoto. (Nylund 1997, 6, 40; Hyväri 2005, 214.) Vertaisryhmät ja -verkostot ovat yleistyneet Suomessa sosiaali- ja terveysalalla varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ihmisillä on siis tarve jakaa elämänkokemuksistaan ja saada tietoa muilta vastaavaa kokeneilta. Vertaistuki näkyy myös lehtien erillisinä palstoina ja television keskusteluohjelmina (esim. Inhimillinen tekijä, Punainen lanka). (Nylund 2005b, 195.)

12 12 Monissa länsimaissa perustettuja oma-apukeskuksia, joista käytetään nimeä self-help center tai self-help clearinghouse, ei ole koettu tarpeelliseksi perustaa Suomeen. Ne auttavat ryhmien perustamisessa, tiedottavat toimivista ryhmistä, tarjoavat ryhmille kokoontumistiloja ja ovat linkkinä ammattilaisiin ja päättäjiin. Keskusten työntekijät eivät ole vertaistuen ammattilaisia vaan toiminnan tukijoita. Sen sijaan vertaistuellisia palveluja on ympäri Suomea perustetuissa vapaaehtoistoiminnan keskuksissa ja kohtauspaikoissa. Täällä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on pitkä perinne vertaisryhmien perustamisessa. (emt, ) Vertaisryhmiä koskevissa kartoituksissa korostuu usein ongelmakeskeisyys. Vertaisryhmien laadullinen tutkimus tuo vahvemmin esille vertaistuen, vastavuoroisuuden ja kokemusten ymmärrystä. Vertaisryhmien keskeisiä teemoja ovat viime vuosikymmeninä olleet vertaistuki sekä kokemusten ja tiedon jakaminen ja vaihtaminen. Vertaisryhmien tutkimuksen teemoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kolmeenkymmeneen vuoteen. Vertaistuen tutkimus on jakaantunut kahteen pääkoulukuntaan: sosiaalija yhteiskuntatieteisiin sekä psykologiaan ja terveystieteisiin. Ensiksi mainittu keskittyy yhteisöihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jälkimmäinen yksilöllisiin kokemuksiin ja ryhmädynamiikkaan. (emt, ) Vertaistukea antavan tehtäviin kuuluu muun muassa tukea, neuvoa, ymmärtää, tarjota uutta näkökulmaa, etsiä ja oppia yhdessä, jakaa tietoa, antaa tilaa, innostaa, rohkaista sekä käyttää tervettä maalaisjärkeä. Vertaistukea antavan ei tarvitse olla asiantuntija eikä ammattilainen. Hänen on välitettävä autettavastaan, kunnioitettava tuettavan yksityisyyttä sekä vältettävä epäasiallista käyttäytymistä. (Tukiasema.net 2006.) 2.6 Vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta Vapaaehtoistoiminnan käsite sisältää kansalaisten laaja-alaisen osallistumisen ilman rahallista korvausta yhteiseksi hyväksi pyrkivään toimintaan. Se on suomalaisen kansalaistoiminnan perusta ja sitä kautta osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Nykyisin lähes kaksi miljoonaa suomalaista on jollakin tavalla mukana vapaaehtoisuuteen perustuvassa kansalaistoiminnassa. (Harju 2003, 104, 118, 123.)

13 13 Kristillissosiaalinen vapaaehtoistyö syntyi osana 1800-luvun yhteiskunnallista murrosta, jossa kansalaisyhteiskuntaa rakennettiin sääty-yhteiskunnan tilalle (Markkola 2005, 52). Vapaaehtoistyötä tehtiin alusta alkaen muun muassa sosiaalisen työn alalla. Mirja Satkan mukaan sosiaalinen työ on köyhien, avuttomien ja poikkeavien avustamista, huolenpitoa ja ohjaamista, josta huolehtii muu kuin oma perhe (Satka 1994, 261). Vapaaehtoistoimintaa tehdään ihmisten lähipiireissä kuten taloyhtiöissä ja sukulaisten keskuudessa sekä suuremmissa yhteisöissä kuten seurakunnissa, kaupunginosissa, kunnissa tai yhdistyksissä. Paikallisella toiminnalla voi olla valtakunnallistakin vaikutusta kuten valtakunnallisen järjestön tapahtuma tai valtakunnallinen ja hengellinen kesäjuhla. (Harju 2005, 58.) Suomessa vapaaehtoistoiminnan periaatteet ovat vapaaehtoisuus, palkattomuus, eiammattimaisuus, yhteinen ilo, tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus ja luottamuksellisuus. Helsingin yliopiston tutkija Anne Birgitta Yeung on tutkinut suomalaisten vapaaehtoistoimintaan osallistumista ja sen motiiveja ja esteitä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja rahoittajana Rahaautomaattiyhdistys. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalaan liittyvään vapaaehtoistoimintaan osallistuu joka neljäs suomalainen. Suomalaisten vapaaehtoisten tärkein motiivi on muiden auttaminen (41 % vastaajista) ja yleisin syy vapaaehtoistoimintaan osallistumattomuudelle on ajanpuute. (Yeung 2002, 8, 11, 18, 71). Kansalaisyhteiskunta toteutuu aina siellä missä on ihmisten yhteisöjä, esimerkiksi heimon tai kylän yhteistoiminnassa. Suomessa se sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Käsitteen nykymerkityksen alkujuuret ovat skottilaisessa valistuksessa, erityisesti Adam Fergusonin kirjassa An Essay on the History of Civil Society vuodelta Suomessa kansalaisyhteiskunta (Niemelä 2005, 13; Harju 2003, 105.)

14 14 Kansalaisyhteiskunta ei rajaudu kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan tai kolmanteen sektoriin, vaan siinä ovat yhtä keskeisesti mukana ihmisten sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys ja ihmisten omaehtoinen toiminta. Filosofian tohtori Aaro Harju määrittelee kansalaisyhteiskunnan olevan ihmisten aktiivista julkista ja yhteisöllistä tai yhteiskunnallista osallistumista, jossa ihmiset ovat tekijöinä ja yhteiskunnalliset järjestelmät takaavat perusoikeudet ja turvaavat ihmisten laajat osallistumisen ja vaikuttamisen muodot. (Harju 2003, 104.) Kansalaistoiminta on Harjun mukaan ihmisten aktiivista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa yhteiseksi hyväksi. Kaikessa kansalaistoiminnassa on mukana kansalaisaktiivisuutta. Kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen ei liity kansalaistoimintaa, koska kansalaisaktiivisuudesta voi puuttua yhteinen tekeminen, konkreettinen työ ja toiminta yhteiseksi hyväksi. Yleisimmin kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Kansalaistoiminnan kautta on rakennettu suomalaista yhteisöllisyyttä yli sadan vuoden ajan sosiaalisia verkostoja luomalla, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta edistämällä ja yhteistä toimintaa järjestämällä. Kansalaistoiminnan ytimessä on aina ihminen, joka on ihmisten keskellä ja joka toimii ihmisten hyväksi. (emt, 10 12, 87, 199.)

15 15 3 KEHITTÄMISHANKE UNELMASTA TOTEUTUKSEEN Peruskoulun päättyessä nuoren on tehtävä tulevaisuutensa kannalta tärkeitä valintoja, joista olisi suuntaa antaviksi vastauksiksi kysymykseen mikä minusta tulee isona? Hankkeeni on vastannut omakohtaisesti tuohon kysymykseen yli 15 vuoden ajan johdattaen minua opiskelemaan ensin viestintää ja sen jälkeen sosiaali- ja terveysalaa. Tämä produktio on pitkäjänteinen harrastus ja hanke (liite 4), jota toivon käyttäväni työvälineenäni sosionomina. Hanke sai nimen Palana pelissä (PP) vuonna 1990 Kirkon nuorisotyön keskuksen julkaiseman ja Yrjö Tolvasen toimittaman varhaisnuorten kerhoohjelmistokirjan nimestä (Tolvanen 1987). Hankkeen alkuvaiheessa 1990-luvun alkupuolella ohjasin pienryhmätapaamisia ja keräsin tarpeellista aineistoa suunniteltua journalistista sisältöä varten. Vuoden 1998 alussa ystäväni kertoi toimitusjohtaja Thorleif Johanssonista, joka työskenteli internet-alan yrityksessä. Toukokuussa 1998 aloitin pitkäaikaisen yhteistyön Johanssonin kanssa ja Palana pelissä -toimintamuodoiksi olivat suunnitteilla pienryhmät ja www-sisällöt. Verkkoportaalia suunnittelin pitkäjänteisesti seitsemän vuoden ajan (vv ). Portaalin ensimmäinen julkistamissuunnitelma koski toukokuuta 1999, mutta monenlaisten vaiheiden johdosta avajaiset siirtyivät vuosilla eteenpäin. Keväällä 2005 sain käyttööni demoversion, johon aloin rakentaa portaalia. Kesällä valmistui portaalin ulkoasu. Joulukuussa rekisteröin tuotenimen Palana pelissä ja ostin toimintaa varten sähköpostiosoitteita. Vuoden 2006 alussa julkaistiin www-osoite jonne ilmestyi teksti: Hetkinen Tähän tulevat pian Palana pelissä -verkkosivut! Helmikuussa 2006 otettiin käyttöön portaalin banneripaikat eli mainoslaatikot ja intranet eli käyttäjätunnuksella ja salasanalla ulkopuolisilta suojattu verkko. Maaliskuun alkupuolella otin yhteyttä moniin järjestöihin luodakseni yhteistyösuhteita ja tavoittaakseni näiden tahojen avulla kirjoittamisesta kiinnostuneita ja siten vapaaehtoisia sisällöntuottajia portaalille. Maaliskuun aikana sain käyttööni ostamani sähköpostiosoitteet.

16 16 Demoversio alkoi vihdoin valmistua huhti-toukokuussa, mutta keskeneräiset ja viimeisteltävät asiat siirsivät portaalin avaamisen syksyyn. Viimein wwwosoitteeseen vaihtui uusi teksti: PP-portaali avataan lokakuussa 2006! Julkistamishetkellä perjantaina 27. lokakuuta iltapäivällä olin työharjoittelussa helsinkiläisessä Kumppanuustalo Horisontissa. Tiedottaminen portaalin olemassaolosta alkoi heti julkistamisen jälkeen 25 tekstiviestillä. Seuraavana päivänä lähetin yhteensä 41 sähköpostiviestiä yksityishenkilöille ja erilaisten järjestöjen edustajille. Lokakuun viimeisinä päivinä soitin puheluja ja lähetin sähköpostiviestejä joillekin tekijänoikeuksien haltijoille, 18 työttömien yhdistyksille ja 39 Suomen setlementtiliiton jäsenyhdistykselle. Lisäksi vein mainoslappuja Kumppanuustalo Horisontin ilmoitustauluille ja muutamaan kirjastoon.

17 17 4 PALANA PELISSÄ -PORTAALI Palana pelissä -portaali (liite 1) on innovatiivinen pyrkimys verkostoitua erityisesti järjestökentän toimijoiden kanssa ja tarjota kansalaisyhteiskuntaan osallistavia mahdollisuuksia kansalaisille. Tämän vuoksi on hyödyllistä, että toiminnan kipparina toimii sosionomi. Portaali jakaantuu kuuteen erilaiseen sivustoon, jotka ovat Areena, Toiminta, Palana pelissä -verkkojulkaisu, Planeetan palapeli -verkkopalvelu, Elämän tarinat ja Hyväntekeväisyys. Areena Tämä on kävijän omaa aluetta, jolta löytyvät asiakaspalvelun ja rekrytoinnin lomakkeet, ekortti ja rekisteriseloste. Asiakaspalvelun lomakkeella kävijä voi antaa palautetta tai kehittämisideoita. Rekrytoinnin lomakkeella voi sen sijaan ilmoittautua vapaaehtoiseksi sisällöntuottajaksi. Sähköinen postikortti toimii puskaradion välineenä, koska kuvaviestinmukana kulkee automaattisesti maininta linkistä portaaliin. Näiden lisäksi Areenasivuilta löytyy luotettavuuden eleenä henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Toiminta Kun edellä mainituilla sivuilla kävijät lähettävät viestit, niin näillä sivuilla lähettäjinä ovat toiminnan edustajat. Täältä löytyvät toimintaa koskevat tiedotteet, toiminnanjohtajan kirjeet ja vastaus kysymykseen Mikä ihmeen Palana pelissä? Lisäksi siellä esittäytyvät johto- ja yhdistystiimit.

18 18 Palana pelissä -verkkojulkaisu Portaalin vapaaehtoistoiminnan funktio toteutuu verkkojulkaisun keskustelualueilla ja sisällöntuotannossa. Keskustelualueiden kirjoituksia kaikki pääsevät vapaasti lukemaan, mutta osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Verkkojulkaisun keskustelualueiden valitsema linja näkyy omalla nimellä esiintymisessä ja hyvien tapojen noudattamisessa. Oman nimen paljastamista vastustavien motiiveina voi olla luotettavuuden puute sivustoa kohtaan, haluttomuus tietojen luovuttamiseen tai halu yksityisyyden säilyttämiseen (Parkkinen 2002, 53). Verkkokeskusteluun omalla nimellään osallistuvan kannattaa miettiä huolellisesti, mitä haluaa kirjoittaa, ettei myöhemmin kadu paljastuksiaan tai aiheuta ikävyyksiä yhteisössä netikettiä rikkoessaan (Alasilta 2002, 263). Verkkojulkaisu sisältää kolme teema-aluetta: vertaistuellinen Elämän tilanne, yhteisvastuullinen Yhteiskunnan tila sekä elämisen valintoihin keskittyvä Viestinnän vapaus. Kukin teema-alue sisältää 7 10 teemaan liittyvää aihetta (liite 2) ja jokaisella aiheella on erilliset keskustelualueet ja artikkelit. Artikkelien kirjoittaminen teema-alueille edellyttää rekrytoitumista toimituksen vapaaehtoiseksi sisällöntuottajaksi Areena-sivustolta löytyvällä rekrytoinnin lomakkeella. Teema-alueita keskusteluineen ja artikkeleineen täydentää kävijän yksilölliseksi ajanvietteeksi tarjotut Välipalat. Näille sivuille kuka tahansa voi lähettää toimitukseen julkaistavaksi esimerkiksi valokuvia tai osallistua interaktiivisiin sisältöihin (esim. Nettikysymys). Planeetan palapeli verkkopalvelu Tässä on toinen aikuisille suunnattu vapaaehtoistoiminnan sivusto, jonka osa-alueet ovat Sinivalkoinen kotimaa, Erittäin kansainvälistä ja Maailmankaikkeus. Verkkopalvelu pyrkii rekrytoimaan maakuntakirjeenvaihtajia Sinivalkoinen kotimaa -sivuille ja ulkomaan kirjeenvaihtajia Erittäin kansainvälistä -sivuille. Kirjoitusten tarkoituksena on tuoda ajankohtaisia kuulumisia eri puolilta Suomea ja maailmaa.

19 19 Kirjeenvaihtajaidean esikuvana on ollut pirkanmaalainen Mansetori-yhteisöportaalista löytyvä Mansemedia, joka on vapaaehtoisten tamperelaisten kaupunginosakirjeenvaihtajien verkkolehti. (Mansetori 2006.) Mansetori-yhteisöportaalia ylläpitää Tampereen Journalismin tutkimusyksikkö yhdessä tamperelaisten kaupunginosien asukkaiden ja yhteisöjen kanssa etampere-ohjelman tuella. Kansalaislähtöisenä portaalina Mansetori pyrkii asukkaiden aktiivisen toiminnan mahdollistamiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen. (Lehtonen 2004, 5.) Suomessa ja maailmalla on 1990-luvun puolivälin jälkeen toteutettu lukuisia yhteisöllisen verkkojulkaisemisen hankkeita ja itsenäistä kansalaislähtöistä julkaisutoimintaa syntyy yhä enemmän. Verkkojulkaiseminen liittyy kansalaisjournalismiin, jossa kansalaiset itse ovat tuottajina ja portinvartijoina. Toiminta kehittää yhteisöjä ja tukee ihmisten osallisuutta. (Mäkinen 2006a, 160.) Pienryhmät Niin kuin yhteisökäsite myös yhteisötyö määritellään monella eri tavalla. Yleisimmin yhteisötyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jota tehdään tavallisten ihmisten tai erilaisten ihmisryhmien kanssa, heidän hyväkseen ja heidän tarpeistaan lähtien. (Twelvetrees 2002, 4; Payne, 1995, 165, 170.) Yhteisötyön Hermansen (1975, 21 26) on jakanut kolmeen eri tasoon, joista ruohonjuuritasolta löytyy Palana pelissä -toiminnalle ominaiset pienryhmä- ja yhdistystoiminta (Hermansen 1975). Palana pelissä -toimintaan kuuluva pienryhmäprojekti jatkuu portaalissa. Siellä avatun Sorvi-ideakoneen avulla kuka tahansa voi osallistua luomaan uudella tavalla pienryhmämateriaalia. Elämän tarinat Portaalin toiminnallisia luovuuteen perustavia menetelmiä ovat kirjoittaminen ja tarinankerronta. Elämän tarinat -sivuilta löytyvät verkkopäiväkirja (PP blogi) ja ihmisten yksittäisiä elämänkokemuksia keräävät sivut (Nimim. Kokemusta on). Ne ovat myös esimerkkejä toisen sukupolven verkosta (Web 2.0).

20 20 Elämänkokemusten kertominen auttaa ihmisiä jakamaan kokemuksiaan ja oivaltamaan merkityksiä ja seurauksia. Elämäntarinaansa kirjoittaessaan ihminen järjestää ja korostaa muistinsa avulla niitä hetkiä, joita pitää tärkeänä. Muisti on valikoiva, subjektiivinen, epäluotettava ja defensiivinen. (Keränen 2001, ) Kiinnostus narratiivisuuteen asiakastyössä on viime vuosina lisääntynyt. Asiakkaiden tarinoita erilaisista asioista voi käyttää ongelmien ulkoistamiseen. Ihmisen kertoessa tarinaansa itsestään, hänen kuvaamastaan minästä tulee todellisempi, eräänlainen muotokuva. Sitä voi tarkastella, muuttaa, ihailla, muistella siihen liittyviä tunteita ja jakaa sen muiden kanssa. Tarina on aina kertojan ulottuvilla. Olemme tarinoita, joita itsestämme kerromme. (emt, ) Hyväntekeväisyys Yksi toimintamuodoista on hyväntekeväisyys. Nämä sivut kertovat avoimesti perustamisvaiheessa olevan yhdistyksen toiminnasta. Oman sivunsa ovat saaneet myös monet hyväntekijät ja palkitut ihmiset. Yhdistyksen tulevia tehtäviä ovat hyväntekeväisyyden arvostuksen korostaminen ja olemassa olevien avustuskohteiden esille nostaminen. Yhdistyksen tavoitteena tulee olemaan sellaisista kohteista kertominen, jotka eivät ole olleet tarpeeksi esillä.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Virtuaalikoulutusta Second Lifessa Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Verkko-oppimisympäristöt I Mänty 17.10.2008 2 Avoimet virtuaaliset oppimisympäristöt Second Life http://www.secondlife.com

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot