HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA. Reseptivihko arviointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA. Reseptivihko arviointiin"

Transkriptio

1 HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA Reseptivihko arviointiin

2 Sisältö Verkkokurssi oppimispolkuna... 1 Tiivistelmä verkkokokeena ja verkkoharjoituksena... 2 Sähköisen median käyttö yhteiskuntaopissa... 3 Kielten portfolio ja verkko-ohjaus... 4 Kuvankäsittelyn verkkokurssi... 5 Verkkokurssin kuuntelutehtävän analysointi... 6 Fy4 kurssin kokeellinen kotitehtävä... 7 Palautteen antaminen ruutukaappausvideona (screencast)... 8 Digitaalinen kurssipäiväkirja... 9 Fysiikan arviointikäytänne Tutkielman arviointi Fysikaalisen liikkeen kuvaajat Soveltavat työt ja keskustelut arvioitavina Verkkokurssin edistyksen arviointi ja seuraus Miten blogeja on käytetty portfolioina ja arvioinnissa? Kurssinaikainen arviointi verkkotyöskentelystä Stadin stärä Suullisen kielitaidon harjoittelua Uuden asian opettelu esityksen teon avulla Pitkän kielen suullisen kokeen tallennus Monivalintatehtäviä fronterissa Maantieteen nettikoe Ryhmissä tuotetun projektin itsearviointia ja tuotoksen vertaisarviointia Google-dokumenttien käyttö arvioinnissa Itsenäisen suorituksen esitelmät Laboratoriopäiväkirjat ja työselostukset kurssiarvioinnissa Sähköinen kurssikoe Mittausautomatiikka ja tulosten käsittely osana lukion kemian kurssin arviointia Musiikin arvointikäytänne Musiikin teorian taitojen tasaus säso-kurssilla Verkkodialogin arviointi Aineistopohjaisen prosessi- kirjoitelman arviointi Koulusanastoa edmodolla ja keynotella Kulttuurit kohtaavat - hi 6 - kurssin koe Verkkokurssin verkkokoe tutki-muotoile-esitä - pareittain Lähdekriittisen tiedonhaun arviointi yhteiskuntaopissa Filosofian kurssien arviointi tietotekniikan avulla Opitun työstäminen vuorovaikutuksen kattilassa muistin ja ymmärryksen kauhalla... 43

3 Helsingin kaupungin lukiot ovat olleet mukana kehittämässä opiskelijan osaamisen arviontia Lukiokoulutuksen tvt:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat hankkeessa. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on integroida tieto- ja viestintätekniikka kaikkien aineiden opetukseen ja oppimisen arviointiin. Tieto- ja viestintätekniikka toimii hyvänä työkaluna opiskelijan osaamisen - tietojen ja taitojen - arvioinnissa. Lukioille hankittiin kannettavia tietokoneita ja tabletteja, joita opettajat ja opiskelijat saivat käyttää työssään. Eri aineiden opettajat kokosivat hankkeen päätteeksi kokemuksiaan arvioinnista, jossa on käytetty eri tavoin hyödyksi tvt:tä. Näitä kokemuksia on koottu tiiviiksi resepteiksi, joissa kuvataan mitä ja miten on arvioitu. Reseptivihkoa voi selailla vapaasti ja etsiä itseä kiinnostavia oppiaineita tai teemoja. Useissa resepteissä on myös omakohtainen vinkki kollegalle työn jouhevuutta lisäämään. Reseptejä on kerätty Helsingin kaupungin neljästätoista lukioista. Tässä tapauksessa vanha sanonta Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa ei pidä paikkaansa. Kiitos seuraaville kokeille: Alppilan lukio, Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Itäkeskuksen lukio Kallion lukio, Länsi-Helsingin lukio, Mäkelänrinteen lukio Ressun lukio, Sibelius-lukio, Vuosaaren lukio, Yhtenäiskoulun lukio, Helsingin aikuislukio Hankkeen wiki-sivusto löytyy osoitteesta TVT:n arviointikäytön kehittäminen Helsingin kaupungin opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

4 VERKKOKURSSI OPPIMISPOLKUNA ENA 6: tiede, talous ja tekniikka Arviointitehtävissä arvioitiin sitä, miten opiskelija - ymmärtää englanninkielisiä tekstejä vaativista aiheista ja osaa kommentoida lukemaansa - osaa laatia lukemastaan tekstistä suomenkielisen tiivistelmän - ymmärtää englanninkielistä puhetta erilaisista asia-aiheista - osaa etsiä tietoa verkosta kurssin aiheisiin liittyvistä asioista - osaa kirjoittaa omaan kokemuspiiriin ja kannanottoihin liittyvää tekstiä kurssin aiheista - hallitsee kurssiin kuuluvien kielioppirakenteiden käytön Kurssin arviointi koostui useista erityyppisistä ja -laajuisista tehtävistä, joista sai opintopisteitä. Osa tehtävistä liittyi oppikirjan materiaaleihin, osaan taas materiaali oli verkossa tai opiskelijoiden piti itse etsiä sitä sieltä. Tehtäväesimerkkejä: vastausten etsiminen netistä kurssin aiheisiin liittyviin kysymyksiin, kannanotot kurssin aihepiireihin liittyviin asioihin verkkokeskusteluissa (esim. nuoret auton ratissa, rahan käyttö ja ostopäätösten tekeminen), kiinnostavan kurssiin liittyvän artikkelin etsiminen netistä ja tiivistelmän laatiminen siitä, kirjoitelman kirjoittaminen kurssiin liittyvästä aiheesta. Kuullunymmärtäminen arvioitiin lähitapaamisessa, muuten kaikki arviointi tapahtui verkon välityksellä. Kurssilla käytettiin Fronteria, ja tehtävissä työkaluina olivat erilaiset Fronter-testit, palautuskansio ja keskustelutyökalut. Tehtävien ohjeistus (myös apulinkit ja muu taustamateriaali) oli Fronterissa. Kurssi suoritettiin yhden jakson aikana, ja eri tehtäville oli omat deadlinensa. Kielioppiosuus suoritettiin koeviikolla verkkokokeena (Fronter-testi) kotoa käsin. Tähän liittyvä linkki oli aktiivinen vain kyseisenä ajankohtana ja testin teolla oli rajoitettu kesto. Opiskelijat saivat henkilökohtaisen palautteen eri tehtävistä Fronterin välityksellä. Yhteiset palautteet annettiin koko ryhmän wilma-viesteinä. Kurssin jälkeen opiskelijat antoivat arvionsa kurssista Fronterissa sekä monivalintakyselyn muodossa että anonyymissä aivoriihessä. VINKKI KOLLEGALLE: Ohjeistuksen, materiaalin esillepanon ja linkitysten selkeyteen ja johdonmukaisuuteen layoutissa kannattaa satsata. Tehtävien deadlinet kannattaa porrastaa sillä tavalla, että ne tulevat tehdyksi oppimisen kannalta järkevässä järjestyksessä ja osina isompia mielekkäitä kokonaisuuksia. Tarja Kuikka, Alppilan lukio 1

5 TIIVISTELMÄ VERKKOKOKEENA JA VERKKOHARJOITUKSENA Englanti, kurssi 6 Luetun ymmärtämistä arvioidaan siten, että opiskelija tutustuu englanninkieliseen tekstiin, josta hän kirjoittaa suomenkielisen tiivistelmän. Tiivistelmässä on tuotava esille alkuperäistekstin pääajatukset. Tiivistelmä arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon alkuperäistekstin pääajatuksia opiskelija tuo esiin omassa tekstissään. Hyvässä tiivistelmässä opiskelija on pystynyt tarkasti ilmaisemaan tekstin sanoman. Opiskelija kirjoittaa sekä harjoitus- että koetiivistelmän tietokoneella ja palauttaa sen verkkooppimisalusta Fronterin kurssihuoneen kansioon. Harjoitustiivistelmät sisältävä kansio on jaettu kaikkien ryhmän opiskelijoiden kesken, joten opiskelijat voivat lukea toistensa tiivistelmiä ja näin oppia toisten tuotoksista. Koetiivistelmä kirjoitetaan kannettavilla tietokoneilla oppitunnilla. Kun opiskelija on saanut tiivistelmänsä valmiiksi, hän tallentaa sen koetiivistelmien kansioon Fronterin kurssihuoneeseen. Tiivistelmät kirjoitetaan esim. Word-ohjelmalla, jolla opettajan on helppo merkitä tiivistelmän ansiot kommenttityö-kalulla. Pertti Seppälä, Alppilan lukio 2

6 SÄHKÖISEN MEDIAN KÄYTTÖ YHTEISKUNTAOPISSA YH2 Arvioitiin tiedon hakua, tiedon jäsentelyä ja soveltamista. Opiskelijat tuottivat eurokriisiä kuvaavan kirjoituksen, jossa tehtävänä oli löytää nettiartikkeleista tietoa ja soveltaa sitä. Arvioitiin opiskelijoiden netinkäyttöä, tiedonhakutaitoja ja tiedon soveltamista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lähteiden valintaan, kokonaiskuvan hahmottumiseen ja tiedon esittämiseen. Käytettiin Google Docs -työkalua, jossa näkyy mm. työprosessin historia, näin voitiin arvioida myös työn etenemistä. Opiskelijat saivat palautetta työn etenemisestä suoraan omaan dokumenttiinsa. Pekka Niemi, Alppilan lukio 3

7 KIELTEN PORTFOLIO JA VERKKO- OHJAUS B-ruotsin pakolliset kurssit Opiskelija etenee kurssisisältöjen mukaisen Fronter- ja lähiopetuksen oppimispolkuja pitkin portfoliotehtäviin, joissa hän soveltaa oppimaansa. Opiskelija palauttaa joka viikko portfoliotehtävänsä opettajalle jakamaansa Google Drive -dokumenttiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa mahdollisimman monipuolisiin tehtäviin: kirjoitelma, kuva + kuvateksti, video, äänite, juliste ym. Kurssiarvosana muodostuu 1/3 portfoliosta, 1/3 tuntityöskentelystä ja sanakokeista, jotka perustuvat Fronterin testeihin ja tehtäviin ja 1/3 loppukokeesta, joka perustuu Fronterissa ja oppitunneilla yhdessä käytyihin sisältöihin. Palauttaessaan portfoliotehtävät ajoissa opiskelija saa työstään arvosanan 5-10, sen mukaan miten tehtävän suoritus noudattaa tehtävän antoa, osoittaa monipuolisuutta, rohkeaa kielenkäyttöä ja innostuneisuutta. Myöhästyneestä tehtävästä arvosana on 4, millä yritetään kannustaa tehtävien ajallaan suorittamiseen. Opiskelija arvioi itse oman työnsä portfolion loppuun. Lisäksi vertaisarviointia käytetään portfolioissa ja osa tehtävistä tehdään yhdessä. Fronterissa on koko kurssimateriaali ja tehtävänannot, oheismateriaalit sekä testit, joilla voi omaa osaamistaan testata jo kurssin aikana. Kirjallisissa tehtävissä voi käyttää valokuvasovelluksia, sarjakuvaohjelmia, animaatioita ym. Suullisia tehtäviä on kannustettu palauttamaan myös videolla tai äänitteillä (erilaiset ohjelmat esim. tableteissa). Portfolio kirjoitetaan Google Driveen ja jaetaan opettajalle / muille kurssilaisille. Opiskelijoita kehotetaan esim. skypetyöskentelyyn kotitehtävien äärellä. Opettajan avaamassa (suljetussa ja vapaaehtoisessa) Facebook-ryhmässä voi pyytää apua, kertoa Fronter-ongelmista ja antaa vertaistukea muillekin. VINKKI KOLLEGALLE: Portfoliotyöskentelyssä kannattaa ohjata rohkeuteen virheiden miettimisen sijaan. Omia mietelmiä, tuotoksia, eikä silkkaa käännöstä, suullista ja elävään elämään liittyvää tekemistä. Kaikkea ei tarvitse eikä ehdi korjata, vaan opettajan olisi tärkeä ohjata käyttämään kieltä ja eri apuvälineitä avoimesti ja ilolla. Käännösohjelmienkin käyttäjän on kieltä osattava. Joanna Ovaska, Etu-Töölön lukio 4

8 KUVANKÄSITTELYN VERKKOKURSSI Kuvankäsittely Kuvankäsittelyn keinojen hallinta: layerit, usean kuvan yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, kuvan ja tekstin yhdistäminen, typografia, kuvien vaikuttavuus. Opettaja arvioi yhdessä opiskelijoiden kanssa kuvankäsittelyn ja julisteen /mainoksen taiton ja typografian onnistumista, ja miksi he päätyivät tiettyihin ratkaisuihin kuvaa suunnitellessaan. Käytetään myös vertaisarviointia. Fronter-huoneesta näkee kurssin kulun, eri vaiheet ja eri vaiheiden arviointiperusteet. Fronterin palautuskansioon kirjoitetaan vertaisarviointi sekä opettajan arviot. Mikko Damski, Etu-Töölön lukio 5

9 VERKKOKURSSIN KUUNTELU- TEHTÄVÄN ANALYSOINTI MU1 Musiikin osa-alueiden (melodia, rytmi, rakenne, sointiväri, harmonia) analysointia, populaarimusiikin tyylipiirteiden tunnistamista ja nimeämistä. Kriittinen analyysi, ei minun mielestäni Verkkotehtävässä on linkki 10:een erityyliseen populaarimusiikki näytteisiin, ja opiskelijoilla tehtävänä nimetä kunkin kohdalla tietty määrä (3-5) kappaleessa tunnistamiaan tyylipiirteitä tai elementtejä. Tästä osiosta pisteytys max. 10p. Lisäksi lyhyt sanallinen analyysi kustakin kappaleesta omin sanoin. Pisteytys max. 10p. Tehtävässä lisäksi mahdollisuus musiikilliseen keskusteluun kuuntelukokemuksista. Tehtävän ensimmäisessä osiossa toimi automaattinen korjaus. Analyysi- ja keskusteluosiota oli mielenkiintoista seurata, opiskelijoiden analyysit musiikista kertovat opettajalle paljon heidän kyvystään hahmottaa musiikkia. Mielenkiintoista huomata, mihin heidän huomionsa kuunnellessa keskittyy. Keskusteluosuudessa oli kommentointimahdollisuus ja oli mielenkiintoista nähdä, miten musiikillista argumentointia käytiin. VINKKI KOLLEGALLE: Tehtävän seurantaan menee paljon aikaa, mutta toisaalta keskustelun seuraaminen ja analyysien lukeminen oli äärimmäisen mielenkiintoista, koska näin myös hiljaisemmat opiskelijat saavat ajatuksensa kuuluville. Sanna Pasanen, Etu-Töölön lukio 6

10 FY4 KURSSIN KOKEELLINEN KOTI- TEHTÄVÄ FY4, Liikkeen lait Kokeellisen mittauksen suorittamista, mittaustulosten käsittelyä, tulosten raportointia, dynamiikan peruslain soveltamista tehtävän tilanteeseen, johtopäätösten tekemistä mittaustulosten perusteella, tuloksen arviointia. Työssä piti mitata hissin kiihtyvyys keskustan tavaratalon hississä tai käyttää valmista videoleikettä, jossa oli näkyvissä vaaka, 0,5 kg punnus (vaa an päällä), ajanottokellon lukema. Videoleikkeessä hissi lähti liikkeelle ylöspäin, pysähtyi ylhäällä, lähti alaspäin ja pysähtyi alhaalla. Videosta saatiin tarvittavat mittaustulokset neljän kiihtyvyyden määrittämiseksi. Mittaustulosten perusteella työstä tehtiin työselostus, raportti, jossa avattiin ne fysikaaliset periaatteet, joita kiihtyvyyksien määrittäminen edellytti, esitettiin tarvittavat laskut ja tehtiin tarvittavat johtopäätökset vertaamalla saatuja mittaustuloksia hissinvalmistajien ilmoittamiin tuloksiin. Työselostukset mittauspöytäkirjoineen ja liitteineen palautettiin sähköisesti Fronterin palautuskansioon. Opiskelijoille annettiin palaute sähköisessä muodossa (pdf-kommenttityökalu, muistilaput). Lisäksi jokainen sai palautteen myös henkilökohtaisesti, jolloin opiskelijat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja sekä itse työstä että omasta työskentelystään. Raporttiin kirjataan lyhyesti kommentteja työstä ja sen suorittamisesta reflektointikappaleeseen. Opiskelijat tuottavat työraportin sähköisesti käyttäen jotain työvälineohjelmaa (Word, Open Office,...). Työselostus palautetaan sähköisessä muodossa. Palaute saadaan sähköisesti omaan raporttiin ja lisäksi henkilökohtaisesti. VINKKI KOLLEGALLE: Työn voi tehdä myös avoimesti siten, että pyytää opiskelijoita tekemään itse videon, josta mittaustulokset otetaan ja niitä analysoidaan sitten myöhemmin. Oikeastaan työn suorittamisen kannalta vain vaa an lukema on tärkeä nähdä. Matti Sallinen, Helsingin kuvataidelukio 7

11 PALAUTTEEN ANTAMINEN RUUTU- KAAPPAUSVIDEONA (SCREENCAST) RUB 9, koulukohtainen soveltava kurssi abeille Lyhyt kirjallinen viesti, joissa arvioinnin kriteereinä ovat viestinnällisyys sekä kielellinen laajus ja tarkkuus. Opiskelija tallentaa kirjoitelmansa sähköisessä muodossa Fronteriin. Opettaja avaa dokumentin (Word, Open Office tai Fronter-asiakirja) ja käynnistää ohjelman (Jing), jolla voi tallentaa ruudun tapahtumat ja oman selostuksensa. Opettaja korjaa tekstin selostaen samalla, miksi korjaus / muutos tehdään. Korjauksia ei tarvitse tallentaa, jolloin alkuperäinen teksti jää opiskelijalle katseltavaksi. Korjaussessio tallennetaan Screencast-pilvipalveluun. Opettaja kopioi tallenteen linkkiosoitteen ja laittaa sen Fronteriin opiskelijan omaan kansioon, joka ei näy muille opiskelijoille. Palautevideo on katsottavissa selaimen kautta, eikä opiskelija tarvitse erillistä ohjelmaa sen avaamiseksi omalla koneella. VINKKI KOLLEGALLE: Palaute oli hyvin myönteistä. Tässä muutamia: Mä en ole koskaan päässyt paremmin jyvälle omista virheistäni. Tää oli mun mielestä tosi toimiva korjaustapa toivottavasti tämä otetaan ihan kunnolla käyttöön. :). Minun mielestä videopalaute oli todella hyvä! Siinä näkee hyvin omat virheet ja on mukava saada henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä miten lauseet voi sanoa toisin. Itse tykkäsin kovasti tästä korjaustavasta. On paljon informatiivisempaa nähdä ja etenkin kuulla, mikä meni oikein ja mikä väärin, kuin vain katsella punakynällä korjattua kirjoitustehtävää. Hei! Kävin katsomassa videopalautteen, ja olen sitä mieltä,että videopalaute oli erittäin toimiva. Usein saatuani aineen korjattuna takaisin opettajalta siihen tehdyt korjaukset ovat tapana jäädä katsastamatta läpi. Nyt virheet tuli oikeasti käytyä läpi. Toivottavasti videopalautetta käytetään jatkossakin. Maiju Silén, Helsingin kuvataidelukio 8

12 DIGITAALINEN KURSSIPÄIVÄKIRJA Elokuvakurssit Kurssipäiväkirja on oppimispäiväkirja, jolla arvioidaan opiskelijan työn etenemistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Elokuvakursseilla työskentely on useimmiten ryhmätyötä. Yksilöllisen arvioinnin mahdollistamiseksi opiskelija tekee aina oman kurssipäiväkirjan jollekin digitaaliselle alustalle (Fronter tai blogi tms.), joka sitten on linkitetty kurssin Fronter-sivulle. Kurssiarvio perustuu ryhmätyön tulokseen ja henkilökohtaiseen kurssipäiväkirjaan. Kun päiväkirja on digitaalisessa muodossa, opettaja voi myös antaa palautetta opiskelijalle suoraan päiväkirjaan kirjoittaen. VINKKI KOLLEGALLE: Opiskelijoita kannattaa kannustaa päiväkirjan pitämiseen Fronterin ulkopuolellakin esim. blogina, jolloin ulkoasun voi muokata mieleisekseen. Blogi voi olla salattu tai avoimesti netissä näkyvä. Katja Särkkä, Helsingin kuvataidelukio 9

13 FYSIIKAN ARVIOINTIKÄYTÄNNE FY10, mekaniikan soveltava kurssi Mekaniikan arkiympäristöstä löytyvien ongelmien analysointia. Kurssin aikana harjoitellaan mobiililaitteiden käyttöä. Laitteilla videoidaan tai valokuvataan mekaniikkaan liittyviä tilanteita, joita edelleen analysoidaan tietokoneohjelmaa (LoggerPro) apuna käyttäen. Lopputyönä opiskelijat valitsevat itseään kiinnostavan tilanteen, jota analysoivat. Lopputyö tehdään sähköiseen muotoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota videoiden mielekkyyteen ja analysoinnin laatuun ja loppupäätelmiin. Lopputyössä keskeisenä osana ovat myös tietotekniikan tuomien mahdollisuuksien välittyminen. Tietotekniikkaa käytetään apuna tietojen saamisessa tilanteissa, joissa muuten tiedot jäisivät pelkkien arvailujen varaan. Kun tietotekniikkaa opitaan hyödyntämään, tilanteiden analysointi käy selvästi nopeammin kuin kynää ja paperia käyttäen. Tiedot ovat lisäksi tarkempia ja analysoinnin aikana tehtävät virheet on helpompi havaita. Panu Viitanen, Helsingin luonnontiedelukio 10

14 TUTKIELMAN ARVIOINTI Kemia, kurssi 2 Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä - osaa tutkia mallinnusohjelmaa ja simulaatiota käyttäen aineiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin liittyviä ilmiöitä - osaa tulkita ja arvioida mallinnuksella hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille Annoin sanallisen palautteen jokaisesta tutkielmasta, jonka kukin opiskelija teki Fronteriin. Opiskelijat antoivat myös toisilleen vertaispalautetta Google Driven kautta tutkielman teon edetessä. Opiskelijat vastasivat digitaaliseen kyselyyn, jossa joutuivat arvioimaan tutkielman teon aikana oppimiaan tietoja ja taitoja. Lisäksi testasin kurssikokeessa olleella kysymyksellä, miten hyvin opiskelija ymmärtää molekyylin rakenteen ja muodon vaikutuksen sen ominaisuuksiin. Opiskelijoiden tuotokset olivat Fronterissa toistensa nähtävissä ja kommentoitavissa. Google Drive -jaettuun asiakirjaan he kirjasivat pareittain pohdittuja havaintojaan. Tarkoitus oli saada koko ryhmälle yhteinen näkemys tutkittavasta asiasta. Opiskelijat vastasivat e-lomakkeelle tehtyyn kyselyyn, jossa kysyttiin eri menetelmien (mallinnusohjelmat, parityöskentely, vertaispalaute) vaikutusta asian oppimiseen sekä sitä, kuinka omat oppimaan oppimisen taidot kehittyivät tämän tutkielman teon aikana. Anni Kukko, Helsingin medialukio 11

15 FYSIKAALISEN LIIKKEEN KUVAAJAT FY1 MITÄ ON ARVIOITU Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa yhdistää havainnot ja liikkeen kuvaajan sekä matemaattisen mallin - ymmärtää erilaisten koordinaatistojen merkityksen - osaa selvittää matemaattisia tunnuslukuja todellisen tilanteen liikkeen kuvaajasta Opiskelijoiden oli osattava yhdistää erilaiset liikkeen kuvaajat tilanteeseen, josta kuvaajat oli saatu. Kuvaajia oli erilaisista tilanteista ja koordinaatistoissa (aika, paikka), (aika, nopeus) ja (aika, kiihtyvyys). Suoritusta arvosteltiin pisteillä 0-6. Seuraavaksi kuvaajien perusteella piti selvittää tutkittavan kappaleen hetkellinen nopeus tiettynä ajanhetkenä. Tämäkin tehtävä arvioitiin pisteillä 0-6. Tehtäviä varten toteutetut kuvaajat oli saatu Vernierin antureilla ja LoggerPro -ohjelmistolla toteutetuista mittauksista. Jokaisella opiskelijalla oli käytössä kannettava tietokone, jonka avulla hän pääsi tutkimaan eri kuvaajia ja käsittelemään niitä haluamallaan tavalla. Vastaukset kirjattiin lomakkeeseen, joka palautettiin Fronter-oppimisympäristöön. VINKKI KOLLEGALLE: Kuvaajista ei kannatakaan saada oppikirjamaisia, vaan hieman rösöiset kuvaajat opettavat oppilaita keskittymään oleellisimpiin asioihin. Tapani Savolainen, Helsingin medialukio 12

16 SOVELTAVAT TYÖT JA KESKUSTELUT ARVIOITAVINA PS8 mediapsykologian kurssi Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija tutki omaa mediankäyttöään, tunnisti ja osasi eritellä oman mediankäytön motiivejaan, osasi tunnistaa ja tulkita psykologisia vaikutuksia oman median käytön ja mediasuhteen kehittymisessä sekä miten hyvin analysoi eli eritteli psykologisia vaikutuksia mediatuotteesta. Kurssin arviointikohteina olivat opiskelijan kirjalliset soveltavat työt (4kpl) edellä mainituista aiheista ja niiden lisäksi aktiivisuus Fronter-keskusteluissa. Keskusteluista opiskelija sai ryhmäja vertaispalautetta sekä opettajan yhteenvetoja ja suullista ohjausta. Opiskelijan Fronterpalautuskansioon palauttamiin soveltaviin töihin opettaja antoi kirjallista välipalautetta, jonka avulla opiskelija sai täydentää työtään. Lopullisessa arvostelussa painottui ohjeiden mukainen toteutus sekä analyysin ja arvioinnin syvyys ja psykologisen tiedon soveltamistaito. Kurssin lopussa opiskelijat vastasivat Fronter-testiin, jolla arvioitiin, miten opiskelija vastasi kurssin teemoista nouseviin kysymyksiin. Soveltavista töistä pisteytys oli 4 x 0-6p 50%, keskustelut 0-6p. ja lopputesti 0-6p, yht. 50%. Lopputesti olisi voinut olla myös ryhmätesti. Aiheita alustettiin ensin tunneilla Fronter-keskusteluissa, joissa harjoiteltiin ryhmissä psykologisten vaikutusten erittelyä, ja jonne koottiin analysoitavia mediatuotoksia, mm. mainoksia. Opiskelija teki töitään sekä tunneilla että kotona digitaalisesti, käytti niissä taulukkoja, graafisia kuvaajia, kuvan ja linkin liittämistä jne. ja palautti ne Fronterin palautuskansioon. Fronterhuoneessa oli opiskelijan käytettävissä mediapsykologian teoriasta kootut powerpoint-diat. Lopputesti oli Fronter-testinä, josta opiskelija sai automaattisen palautteen; pisteytyksen opettaja teki manuaalisesti. Kaikki opiskelijan Fronterissa tekemä työ ja keskusteluaktiivisuus taltioituivat, eteneminen oli seurattavissa ja arviointi luettavissa. Anu-Elina Väkeväinen, Helsingin medialukio 13

17 VERKKOKURSSIN EDISTYKSEN ARVIOINTI JA SEURAUS EN5 kulttuurikurssi Kurssilla arvioitiin kielitaidon kaikkia osa-alueita; sanasto, kielioppi, kirjallinen tuottaminen ja rakenteiden /sanaston hallinta käytännössä, suullinen tuottaminen, luetun- ja kuullunymmärtäminen. Kurssilla arvioitiin myös palautteen antoa, siinä kehittymistä ja sen soveltamista omiin tuotoksiin. Arviointi oli tehty kurssin alusta lähtien opiskelijalle läpinäkyväksi kurssin Fronter-sivulla. Kurssin viikoittaiset kirjoitelmat (joista kahdessa painopiste kiinnittyi kirjoittamisen sujuvuuden lisäksi ko. viikon kappaleen sanaston ja kielioppiasian hallintaan) olivat arvioinnin painopisteenä. Jokaisesta kirjoitelmasta, joita oli 5 kpl, opiskelija sai yo-pisteiden mukaiset maksimipisteet 99p. Kirjoitelmat tehtiin blogiin, jotta opiskelijalle kurssin alussa osoitettu pari ja opettaja pääsivät niitä arvioimaan. Vertais- ja opettajan arvioinnin tuli tapahtua vielä ennen seuraavan viikon tehtävää, jotta opiskelija voi parantaa seuraavan viikon kirjoitelmaansa ko. arvioinnin pohjalta ja mahdollisesti myös kommentoida tätä. Blogiarvio oli sanallinen, lisäksi opettajalta tuli pisteytys Fronteriin suljetulle alustalle vain opiskelijan nähtäväksi. Opiskelijat saivat viikoittaisista arvioinneistaan myös pistearvion opettajalta suoraan Fronterin palautuskansioon. Arvioinneista tuli maksimissaan 10p per arvio ja näitä oli yhteensä 6 kpl (max. 60p.). Pisteiden ja opettajan suullisen arvion avulla opiskelija pystyi kurssin aikana kehittämään arvioitaan, ja hienoa oli, jos opiskelija pystyi soveltamaan omia vinkkejään /varoituksiaan esim. seuraavassa omassa tehtävässään. Kurssilla testattiin kielioppiasioita vielä erikseen kahden hieman eri kriteereillä arvioidun aineen lisäksi. Fronteriin oli laadittu neljälle viikolle ennen suurinta kirjoitustehtävää (novellianalyysi) kolme kielioppidrilliä ja yksi sanastodrilli. Kieliopista testattiin mm. pilkutusta (8p) ja lauseenvastikkeita (15p) (jotka tuli ottaa huomioon myös jokaisessa kirjoitelmassa). Näitä kielioppitestejä sai hioa ja tehdä useamman kerran, jotta oppimista varmasti tapahtuisi ja opiskelija voisi näin siirtää oppimansa myös käytäntöön (kirjoitelmiin, jotka olivat kurssin arvioinnin keskiössä). Artikkelitestin sai tehdä vain kerran Fronteriin etsittyjen nettiopasteiden mukaisesti (24p); tällä testattiin sitä, että opiskelijat oikeasti kävivät läpi kaikki opettajan antamat linkit ja oppivat myös käyttämään nettiä mielekkäästi kieliopin kertaukseen. Fronter-testeistä opiskelija sai Fronterin palautuskansioon välitöntä palautetta osaamisestaan systeemin korjatessa ennakkoon laaditut testit automaattisesti. Kurssin suullisen osion arviointia varten opiskelijat tuottivat videon, jossa he pitivät puheen. Mikäli videota ei halunnut näkyviin omalla naamallaan nettiin, pystyi hyödyntämään myös Voki.com alustalla olevia simulaatioita, joita käyttämällä vain opiskelijan ääni kuului verkkoalustalla. Suullisesta tuotoksesta opiskelijan maksimipisteet olivat 70p (30 p rakenteesta; alku, keskiosa, loppu), ja loput selkeydestä, intonaatiosta, äänen kuuluvuudesta, silmäkontaktista 14

18 (10p per kohta). Jos opiskelija oli käyttänyt Voki-simulaatiota, hänen maksimipisteensä olivat 60p (silmäkontaktia ei arvioitu). Puheen arvioinnissa keskityttiin positiiviseen ja kannustavaan palautteen antoon etenkin kirjallisissa palautteissa. Koska kaikki kurssin kielioppi- ja sanastoasiat ja niiden hallinta otettiin huomioon jokaisessa kirjoitelmassa (kahdessa erityisesti; ohjeenantona; kiinnitä huomiota sanastoon/pilkutukseen ja lauseenvastikkeisiin), kielioppidrillejen osuus loppuarvioinnissa ei ollut valtava (n. yhden kirjoitelman verran). Keskimäärin sama osuus oli kaveriarvioinneilla ja suullisella esityksellä sekä koulussa suoritetulla loppukokeella, joka oli taas Fronteriin edeltä laadittu. Vaikka loppukoe oli verkossa, se tehtiin koulussa, koska näin kuullunymmärtämisen järjestäminen oli helpompaa. Loppukokeen ja kuullunymmärtämisen maksimipisteet olivat 68p. Seuraavalla kerralla olisi hienoa kokeilla myös kuullunymmärtämisen järjestämistä verkossa. Kuullun- ja luetunymmärtämistä kurssilla oli mukana myös muuten: opiskelijan tuli mm. ymmärtää annetut ohjeet tehtäviä varten, lukea novelli ja osoittaa ymmärtäneensä sen. Kuullun ja luetunymmärtämistä opiskelijalta testattiin myös mm. lyriikka-analyysissa ja joissakin kielioppidrilleissä, kieliopeista kun oli ohjeita englanninkielisten klippien muodossa Fronterissa. Yhteensä opiskelijan maksimipistemäärä oli kurssin kaikista tehtävistä 749p, joista kirjoitelmien osuus oli 495p. Kirjoitelmat keskittyivät kulttuuriin ja siihen tutustumiseen (itse valitseman merkityksellisen kappaleen lyriikka-analyysi, leffa-arviointi, mocking modern art [+tutustuminen taidegallerioihin], luova kirjoittaminen, novellianalyysi; novellit netissä). Kurssilla tehdyt neljä kielioppi-sanastodrilliä olivat kaikki Fronteriin laadittuja testejä, jotka ohjelma korjasi automaattisesti opiskelijan ne tehtyä, ja antoi tälle edistyksestä välitöntä palautetta Fronterin portfoliosta löytyvään arviointikirjaan. Opettajan ei tarvinnut drillejä korjata itse (laadintaan tosin meni aikaa), vaan kurssin aikana aikaa vapautui arvokkaan kirjallisen palautteen antoon. Opiskelija pystyi seuraamaan edistystään ja arvosanojaan, palautettuja/ palauttamattomia töitä Fronterin kansiosta, ja jäsentämään työskentelyään tämän mukaan. Kaikista töistä tuli arviointimatriisiin numero blogiin kirjoitettujen kommenttien lisäksi. Näin arviointi oli tietotekniikan takia jatkuvasti näkyvää ja suuntaa antavaa. Tietotekniikan avulla (Fronter-testit) opiskelija pystyi myös uusimaan suorituksiaan ja parantamaan niitä halutessaan. Arvioinnin kriteerit olivat läpinäkyvät ja ne jäävät elämään sekä blogiin että Fronteriin. Mikäli opiskelija haluaa korottaa kurssiarvosanaansa, arvosanat ovat helposti löydettävissä. Opiskelijoiden pisteet siirrettiin myös Exceliin, jotta ohjelma laski nopeasti ja tarkasti opiskelijan töiden keskiarvon. Tämä helpotti opettajan työtä, vaikka nimien ja usean arvosanan syöttö Exceliin olikin työlästä. Hienoa olisi, jos Fronterin palautuskansio toimisi jo Excelin periaattein. 15

19 VINKKI KOLLEGALLE: Verkkokurssit ovat antoisia ja opiskelijoiden tuotoksia on hienoa lukea etenkin kun näkee kuinka he näin paljon ja säännöllisesti tekstejä tuottaessaan oppivat uutta. Palautteen anto ja arviointi netissä on vaativaa ja siihen saa menemään todella paljon aikaa. Onkin syytä miettiä jo ennen kurssia, mitkä tehtävistä ovat ne tärkeimmät ja valita 2-3, joita opettaja kommentoi syvällisemmin. Ensimmäinen teksti on aina opettajan hyvä kommentoida, jotta opiskelijatoverit saavat jotain elävää mallia kommentoinnista. Tähän tosin voi käyttää myös edellisiä verkkokurssejaan ja pyytää opiskelijoita vierailemaan näillä (tässä tulee hienosti esille blogien näkyvyys ja hyödyllisyys kaikille avoimina ympäristöinä). Sekä kirjallinen arviointi että numeroarviointi tuntuvat olevan opiskelijoille tärkeää; näille pitää muistaa laatia eri pohjat; numeroarviointi ei voi näkyä kenellekään muulle kuin opiskelijalle itselleen. Fronter-testien laatiminen on työlästä mutta palkitsee lopussa; tarkistukseen ei kulu aikaa vaan sitä vapautuu muuhun ehkä tärkeämpään. Lisäksi testejä (jos ne ovat hyvin laadittuja ja toimivia) voi hyödyntää seuraavilla kursseillaan kopioimalla ne vaan yksinkertaisesti seuraavan kurssin Fronter-alustalle. Tällöin todella säästää aikaa ja vaivaa. Heidi Kohi, Itäkeskuksen lukio 16

20 MITEN BLOGEJA ON KÄYTETTY PORT- FOLIOINA JA ARVIOINNISSA? Äidinkieli ja kirjallisuus, Luova kirjoittaminen (koulukohtainen syventävä kurssi) - erilaisia kaunokirjallisten tekstilajien, kerronnankeinojen ja tyylien hallintaa - kirjoitusprosessin vaiheita sekä kurssin työskentelyprosessia - kokonaisuutta= portfoliota - itsearviointia sekä kykyä antaa palautetta muiden teksteistä ja perustella mielipiteensä Työvälineenä käytimme yhteistä blogia (Wordpress) koko kurssin ajan. Blogissa oli joka viikolle oma verkkotyöskentelyosuutensa ohjeineen ja linkit opiskelijoiden omiin blogeihin. Opiskelijoiden blogit toimivat nimenomaan sähköisinä portfolioina, joita työstettiin koko kurssin ajan. Blogityöskentely mahdollisti sen, että kirjoitusprosessi tuli itselle ja muille näkyväksi. Myös opettajan antama arviointi kulki mukana koko kurssin ajan eikä kohdistunut vain lopputuotokseen. Arvioinnilla pystyi siis ohjaamaan kirjoittamista reaaliaikaisesti. Arvioinnissa erityisen tärkeäksi nousi opiskelijoiden vertaisarviointi, mikä helpottikin opettajan työtä huomattavasti. Kurssipalautteitten mukaan toisten opiskelijoiden tekstien arviointi auttoi arvioijaa omienkin tekstien ideoinnissa ja muokkaamisessa. Itsearviointia korostettiin osana kirjoitusprosessia ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Jokaisen oli ainakin kirjoitettava portfolioon kurssiarvioinnin lisäksi arviointia omasta työskentelystä ja portfolion kokoamisesta. Lisäksi muutama opiskelija käytti portfoliota hienosti oppimispäiväkirjanaan, mitä ideaa on tarkoitus jalostaa ensi lukuvuoden kurssilla. Sähköisessä arvioinnissa käytettiin pääasiassa blogien kommentointityökalua. Parhaimmillaan arvioinnista tuli yhteisöllistä ja vuorovaikutteista, kun kirjoittaja pystyi myös kommentoimaan saamaansa palautetta ja vinkkejä. On ollut hienoa huomata, että sellaisetkin opiskelijat, jotka luokkatilanteessa ovat yleensä hyvin hiljaisia, ovat voineet olla blogeissa kurssin ahkerimpia kommentoijia. Jos kurssi toteutettaisiin täysin verkkokurssina, yksittäisten tekstien arviointiin olisi tarvinnut lisää sähköisiä työkaluja, jotta voisi opettajana muun muassa nostaa opiskelijoiden tekstien yksityiskohtia esiin. (Nyt noin ⅓ kurssityöskentelystä tapahtui verkossa.) VINKKI KOLLEGALLE: Sosiaalinen media antaisi mahdollisuuden kutsua arvioijiksi myös kurssin ulkopuolisia (esim. kirjoittamisen ammattilaisia). Ideoinnissa on myös, miten netin kirjoittamisyhteisöjä / -sivustoja voisi hyödyntää kurssin aikana. Opiskelijat voisivat osallistua johonkin avoimeen yhteisöön ja vaikkapa muutaman hengen ryhmissä miettiä jonkinlaista viestiä ja osallistumista kirjoittajayhteisöön. Tällainen autenttinen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvä tehtävä voisi olla keino päästä oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Marita Juntunen, Itäkeskuksen lukio 17

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5. JAKSOVINKIT 6 16-17 Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot. ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528

Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot. ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528 Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528 ILMIÖPOHJAISUUDESTA aina opetussuunnitelmaan perustuvaa valitun tai annetun ilmiön tutkimista

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Tehtävä. Asetukset. Moodlen versiossa 2.3. käyttöön tuli uusi tehtävätyyppi, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata aiemmat tehtävätyypit.

Tehtävä. Asetukset. Moodlen versiossa 2.3. käyttöön tuli uusi tehtävätyyppi, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata aiemmat tehtävätyypit. Tehtävä Moodlen versiossa 2.3. käyttöön tuli uusi tehtävätyyppi, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata aiemmat tehtävätyypit. Uusi tehtävä näkyy Lisää aineisto tai aktiviteetti - valikossa muiden

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen Journalistin reitti Tavoitteet Journalistin reitin tavoitteena on tutustua mediaympäristöön ja erityisesti uutisen tekstilajiin. Journalistin reitillä laaditaan oma uutinen, jota varten haetaan tietoa,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas Uusi opetussuunnitelma

Kerttulin lukion kurssien valintaopas Uusi opetussuunnitelma 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2017-2018 Uusi opetussuunnitelma OHJEITA KURSSIVALINTOJEN TEKOON Tarkista ensin YO-suunnitelmasi. Tulosteet => KERlu suunnitelma yo-kirjoitusten suorittamisesta.

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Sähköinen ylioppilaskoe

Sähköinen ylioppilaskoe Aikataulu Kokeen järjestäminen Sähköiset kokeet eri aineissa ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköistämisaikataulu oppiaineittain S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 SA GE FI RA YH PSY RU FIN UE

Lisätiedot

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus Tulokset syksy 2015 Kokemuksen mukaan 80 % tehtävistä oikein saaneella on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja ts. perustaidot hallussa Tulos-% PM15A

Lisätiedot

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Muutos navigointivalikkoon Uusi työkalu: Arvosanat ja Arvosteluasteikko Uusi työkalu: Arviointitaulukko

Muutos navigointivalikkoon Uusi työkalu: Arvosanat ja Arvosteluasteikko Uusi työkalu: Arviointitaulukko Muutos navigointivalikkoon Kaikkiin työtiloihin on lisätty uusi Arviointi-valikko. Täältä löydät tutut Suoritustiedot sekä Oppimishistorian. Arviointi-valikkoon on lisätty uudet kesällä julkaistavat työkalut:

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

perusteet kysellen ja keskustellen

perusteet kysellen ja keskustellen perusteet kysellen ja keskustellen IT-palvelut Hannele Rajaniemi www.jyu.fi/itp/moodle-ohjeet moodle-support@jyu.fi Alustava sisältö Rakennat omaa Moodle kurssiasi, jossa yleisimmät työkalut/toiminnot:

Lisätiedot

Wiki ympäristön käyttö lukiofysiikan kokeellisten töiden työselostuksissa Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 30.1.

Wiki ympäristön käyttö lukiofysiikan kokeellisten töiden työselostuksissa Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 30.1. Wiki ympäristön käyttö lukiofysiikan kokeellisten töiden työselostuksissa Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 30.1.2011 KOULU 3.0 SOSIAALISEN MEDIAN OPETUSKOKEILUJA, OSAHANKE Wiki

Lisätiedot

Pedanet oppilaan ohje Aleksanteri Kenan koulu Eija Arvola

Pedanet oppilaan ohje Aleksanteri Kenan koulu Eija Arvola Pedanet oppilaan ohje Aleksanteri Kenan koulu Eija Arvola 26.8.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Omat asetukset kuntoon (kaikkien tehtävä aluksi) sivut 3-5 2. Tärkeiden sivujen tilaaminen omiin linkkeihin sivut

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014)

eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014) eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014) eportfolioon kirjaudutaan edu.hel.fi-tunnuksilla, samoilla joilla sähköpostiin. Etusivulla on heti aluksi ohjevideo sekä käyttöohjeet opiskelijalle

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 3.8.2011, Petra Erikson Olen vantaalainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Intro päivän teemaan Aikataulu & välineet Mitä kielikokeen suunnittelussa tapahtuu juuri nyt? Sähköisen kielikokeen rakenne digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama

Lisätiedot