HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA. Reseptivihko arviointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA. Reseptivihko arviointiin"

Transkriptio

1 HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA Reseptivihko arviointiin

2 Sisältö Verkkokurssi oppimispolkuna... 1 Tiivistelmä verkkokokeena ja verkkoharjoituksena... 2 Sähköisen median käyttö yhteiskuntaopissa... 3 Kielten portfolio ja verkko-ohjaus... 4 Kuvankäsittelyn verkkokurssi... 5 Verkkokurssin kuuntelutehtävän analysointi... 6 Fy4 kurssin kokeellinen kotitehtävä... 7 Palautteen antaminen ruutukaappausvideona (screencast)... 8 Digitaalinen kurssipäiväkirja... 9 Fysiikan arviointikäytänne Tutkielman arviointi Fysikaalisen liikkeen kuvaajat Soveltavat työt ja keskustelut arvioitavina Verkkokurssin edistyksen arviointi ja seuraus Miten blogeja on käytetty portfolioina ja arvioinnissa? Kurssinaikainen arviointi verkkotyöskentelystä Stadin stärä Suullisen kielitaidon harjoittelua Uuden asian opettelu esityksen teon avulla Pitkän kielen suullisen kokeen tallennus Monivalintatehtäviä fronterissa Maantieteen nettikoe Ryhmissä tuotetun projektin itsearviointia ja tuotoksen vertaisarviointia Google-dokumenttien käyttö arvioinnissa Itsenäisen suorituksen esitelmät Laboratoriopäiväkirjat ja työselostukset kurssiarvioinnissa Sähköinen kurssikoe Mittausautomatiikka ja tulosten käsittely osana lukion kemian kurssin arviointia Musiikin arvointikäytänne Musiikin teorian taitojen tasaus säso-kurssilla Verkkodialogin arviointi Aineistopohjaisen prosessi- kirjoitelman arviointi Koulusanastoa edmodolla ja keynotella Kulttuurit kohtaavat - hi 6 - kurssin koe Verkkokurssin verkkokoe tutki-muotoile-esitä - pareittain Lähdekriittisen tiedonhaun arviointi yhteiskuntaopissa Filosofian kurssien arviointi tietotekniikan avulla Opitun työstäminen vuorovaikutuksen kattilassa muistin ja ymmärryksen kauhalla... 43

3 Helsingin kaupungin lukiot ovat olleet mukana kehittämässä opiskelijan osaamisen arviontia Lukiokoulutuksen tvt:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat hankkeessa. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on integroida tieto- ja viestintätekniikka kaikkien aineiden opetukseen ja oppimisen arviointiin. Tieto- ja viestintätekniikka toimii hyvänä työkaluna opiskelijan osaamisen - tietojen ja taitojen - arvioinnissa. Lukioille hankittiin kannettavia tietokoneita ja tabletteja, joita opettajat ja opiskelijat saivat käyttää työssään. Eri aineiden opettajat kokosivat hankkeen päätteeksi kokemuksiaan arvioinnista, jossa on käytetty eri tavoin hyödyksi tvt:tä. Näitä kokemuksia on koottu tiiviiksi resepteiksi, joissa kuvataan mitä ja miten on arvioitu. Reseptivihkoa voi selailla vapaasti ja etsiä itseä kiinnostavia oppiaineita tai teemoja. Useissa resepteissä on myös omakohtainen vinkki kollegalle työn jouhevuutta lisäämään. Reseptejä on kerätty Helsingin kaupungin neljästätoista lukioista. Tässä tapauksessa vanha sanonta Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa ei pidä paikkaansa. Kiitos seuraaville kokeille: Alppilan lukio, Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Itäkeskuksen lukio Kallion lukio, Länsi-Helsingin lukio, Mäkelänrinteen lukio Ressun lukio, Sibelius-lukio, Vuosaaren lukio, Yhtenäiskoulun lukio, Helsingin aikuislukio Hankkeen wiki-sivusto löytyy osoitteesta TVT:n arviointikäytön kehittäminen Helsingin kaupungin opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

4 VERKKOKURSSI OPPIMISPOLKUNA ENA 6: tiede, talous ja tekniikka Arviointitehtävissä arvioitiin sitä, miten opiskelija - ymmärtää englanninkielisiä tekstejä vaativista aiheista ja osaa kommentoida lukemaansa - osaa laatia lukemastaan tekstistä suomenkielisen tiivistelmän - ymmärtää englanninkielistä puhetta erilaisista asia-aiheista - osaa etsiä tietoa verkosta kurssin aiheisiin liittyvistä asioista - osaa kirjoittaa omaan kokemuspiiriin ja kannanottoihin liittyvää tekstiä kurssin aiheista - hallitsee kurssiin kuuluvien kielioppirakenteiden käytön Kurssin arviointi koostui useista erityyppisistä ja -laajuisista tehtävistä, joista sai opintopisteitä. Osa tehtävistä liittyi oppikirjan materiaaleihin, osaan taas materiaali oli verkossa tai opiskelijoiden piti itse etsiä sitä sieltä. Tehtäväesimerkkejä: vastausten etsiminen netistä kurssin aiheisiin liittyviin kysymyksiin, kannanotot kurssin aihepiireihin liittyviin asioihin verkkokeskusteluissa (esim. nuoret auton ratissa, rahan käyttö ja ostopäätösten tekeminen), kiinnostavan kurssiin liittyvän artikkelin etsiminen netistä ja tiivistelmän laatiminen siitä, kirjoitelman kirjoittaminen kurssiin liittyvästä aiheesta. Kuullunymmärtäminen arvioitiin lähitapaamisessa, muuten kaikki arviointi tapahtui verkon välityksellä. Kurssilla käytettiin Fronteria, ja tehtävissä työkaluina olivat erilaiset Fronter-testit, palautuskansio ja keskustelutyökalut. Tehtävien ohjeistus (myös apulinkit ja muu taustamateriaali) oli Fronterissa. Kurssi suoritettiin yhden jakson aikana, ja eri tehtäville oli omat deadlinensa. Kielioppiosuus suoritettiin koeviikolla verkkokokeena (Fronter-testi) kotoa käsin. Tähän liittyvä linkki oli aktiivinen vain kyseisenä ajankohtana ja testin teolla oli rajoitettu kesto. Opiskelijat saivat henkilökohtaisen palautteen eri tehtävistä Fronterin välityksellä. Yhteiset palautteet annettiin koko ryhmän wilma-viesteinä. Kurssin jälkeen opiskelijat antoivat arvionsa kurssista Fronterissa sekä monivalintakyselyn muodossa että anonyymissä aivoriihessä. VINKKI KOLLEGALLE: Ohjeistuksen, materiaalin esillepanon ja linkitysten selkeyteen ja johdonmukaisuuteen layoutissa kannattaa satsata. Tehtävien deadlinet kannattaa porrastaa sillä tavalla, että ne tulevat tehdyksi oppimisen kannalta järkevässä järjestyksessä ja osina isompia mielekkäitä kokonaisuuksia. Tarja Kuikka, Alppilan lukio 1

5 TIIVISTELMÄ VERKKOKOKEENA JA VERKKOHARJOITUKSENA Englanti, kurssi 6 Luetun ymmärtämistä arvioidaan siten, että opiskelija tutustuu englanninkieliseen tekstiin, josta hän kirjoittaa suomenkielisen tiivistelmän. Tiivistelmässä on tuotava esille alkuperäistekstin pääajatukset. Tiivistelmä arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon alkuperäistekstin pääajatuksia opiskelija tuo esiin omassa tekstissään. Hyvässä tiivistelmässä opiskelija on pystynyt tarkasti ilmaisemaan tekstin sanoman. Opiskelija kirjoittaa sekä harjoitus- että koetiivistelmän tietokoneella ja palauttaa sen verkkooppimisalusta Fronterin kurssihuoneen kansioon. Harjoitustiivistelmät sisältävä kansio on jaettu kaikkien ryhmän opiskelijoiden kesken, joten opiskelijat voivat lukea toistensa tiivistelmiä ja näin oppia toisten tuotoksista. Koetiivistelmä kirjoitetaan kannettavilla tietokoneilla oppitunnilla. Kun opiskelija on saanut tiivistelmänsä valmiiksi, hän tallentaa sen koetiivistelmien kansioon Fronterin kurssihuoneeseen. Tiivistelmät kirjoitetaan esim. Word-ohjelmalla, jolla opettajan on helppo merkitä tiivistelmän ansiot kommenttityö-kalulla. Pertti Seppälä, Alppilan lukio 2

6 SÄHKÖISEN MEDIAN KÄYTTÖ YHTEISKUNTAOPISSA YH2 Arvioitiin tiedon hakua, tiedon jäsentelyä ja soveltamista. Opiskelijat tuottivat eurokriisiä kuvaavan kirjoituksen, jossa tehtävänä oli löytää nettiartikkeleista tietoa ja soveltaa sitä. Arvioitiin opiskelijoiden netinkäyttöä, tiedonhakutaitoja ja tiedon soveltamista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lähteiden valintaan, kokonaiskuvan hahmottumiseen ja tiedon esittämiseen. Käytettiin Google Docs -työkalua, jossa näkyy mm. työprosessin historia, näin voitiin arvioida myös työn etenemistä. Opiskelijat saivat palautetta työn etenemisestä suoraan omaan dokumenttiinsa. Pekka Niemi, Alppilan lukio 3

7 KIELTEN PORTFOLIO JA VERKKO- OHJAUS B-ruotsin pakolliset kurssit Opiskelija etenee kurssisisältöjen mukaisen Fronter- ja lähiopetuksen oppimispolkuja pitkin portfoliotehtäviin, joissa hän soveltaa oppimaansa. Opiskelija palauttaa joka viikko portfoliotehtävänsä opettajalle jakamaansa Google Drive -dokumenttiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa mahdollisimman monipuolisiin tehtäviin: kirjoitelma, kuva + kuvateksti, video, äänite, juliste ym. Kurssiarvosana muodostuu 1/3 portfoliosta, 1/3 tuntityöskentelystä ja sanakokeista, jotka perustuvat Fronterin testeihin ja tehtäviin ja 1/3 loppukokeesta, joka perustuu Fronterissa ja oppitunneilla yhdessä käytyihin sisältöihin. Palauttaessaan portfoliotehtävät ajoissa opiskelija saa työstään arvosanan 5-10, sen mukaan miten tehtävän suoritus noudattaa tehtävän antoa, osoittaa monipuolisuutta, rohkeaa kielenkäyttöä ja innostuneisuutta. Myöhästyneestä tehtävästä arvosana on 4, millä yritetään kannustaa tehtävien ajallaan suorittamiseen. Opiskelija arvioi itse oman työnsä portfolion loppuun. Lisäksi vertaisarviointia käytetään portfolioissa ja osa tehtävistä tehdään yhdessä. Fronterissa on koko kurssimateriaali ja tehtävänannot, oheismateriaalit sekä testit, joilla voi omaa osaamistaan testata jo kurssin aikana. Kirjallisissa tehtävissä voi käyttää valokuvasovelluksia, sarjakuvaohjelmia, animaatioita ym. Suullisia tehtäviä on kannustettu palauttamaan myös videolla tai äänitteillä (erilaiset ohjelmat esim. tableteissa). Portfolio kirjoitetaan Google Driveen ja jaetaan opettajalle / muille kurssilaisille. Opiskelijoita kehotetaan esim. skypetyöskentelyyn kotitehtävien äärellä. Opettajan avaamassa (suljetussa ja vapaaehtoisessa) Facebook-ryhmässä voi pyytää apua, kertoa Fronter-ongelmista ja antaa vertaistukea muillekin. VINKKI KOLLEGALLE: Portfoliotyöskentelyssä kannattaa ohjata rohkeuteen virheiden miettimisen sijaan. Omia mietelmiä, tuotoksia, eikä silkkaa käännöstä, suullista ja elävään elämään liittyvää tekemistä. Kaikkea ei tarvitse eikä ehdi korjata, vaan opettajan olisi tärkeä ohjata käyttämään kieltä ja eri apuvälineitä avoimesti ja ilolla. Käännösohjelmienkin käyttäjän on kieltä osattava. Joanna Ovaska, Etu-Töölön lukio 4

8 KUVANKÄSITTELYN VERKKOKURSSI Kuvankäsittely Kuvankäsittelyn keinojen hallinta: layerit, usean kuvan yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, kuvan ja tekstin yhdistäminen, typografia, kuvien vaikuttavuus. Opettaja arvioi yhdessä opiskelijoiden kanssa kuvankäsittelyn ja julisteen /mainoksen taiton ja typografian onnistumista, ja miksi he päätyivät tiettyihin ratkaisuihin kuvaa suunnitellessaan. Käytetään myös vertaisarviointia. Fronter-huoneesta näkee kurssin kulun, eri vaiheet ja eri vaiheiden arviointiperusteet. Fronterin palautuskansioon kirjoitetaan vertaisarviointi sekä opettajan arviot. Mikko Damski, Etu-Töölön lukio 5

9 VERKKOKURSSIN KUUNTELU- TEHTÄVÄN ANALYSOINTI MU1 Musiikin osa-alueiden (melodia, rytmi, rakenne, sointiväri, harmonia) analysointia, populaarimusiikin tyylipiirteiden tunnistamista ja nimeämistä. Kriittinen analyysi, ei minun mielestäni Verkkotehtävässä on linkki 10:een erityyliseen populaarimusiikki näytteisiin, ja opiskelijoilla tehtävänä nimetä kunkin kohdalla tietty määrä (3-5) kappaleessa tunnistamiaan tyylipiirteitä tai elementtejä. Tästä osiosta pisteytys max. 10p. Lisäksi lyhyt sanallinen analyysi kustakin kappaleesta omin sanoin. Pisteytys max. 10p. Tehtävässä lisäksi mahdollisuus musiikilliseen keskusteluun kuuntelukokemuksista. Tehtävän ensimmäisessä osiossa toimi automaattinen korjaus. Analyysi- ja keskusteluosiota oli mielenkiintoista seurata, opiskelijoiden analyysit musiikista kertovat opettajalle paljon heidän kyvystään hahmottaa musiikkia. Mielenkiintoista huomata, mihin heidän huomionsa kuunnellessa keskittyy. Keskusteluosuudessa oli kommentointimahdollisuus ja oli mielenkiintoista nähdä, miten musiikillista argumentointia käytiin. VINKKI KOLLEGALLE: Tehtävän seurantaan menee paljon aikaa, mutta toisaalta keskustelun seuraaminen ja analyysien lukeminen oli äärimmäisen mielenkiintoista, koska näin myös hiljaisemmat opiskelijat saavat ajatuksensa kuuluville. Sanna Pasanen, Etu-Töölön lukio 6

10 FY4 KURSSIN KOKEELLINEN KOTI- TEHTÄVÄ FY4, Liikkeen lait Kokeellisen mittauksen suorittamista, mittaustulosten käsittelyä, tulosten raportointia, dynamiikan peruslain soveltamista tehtävän tilanteeseen, johtopäätösten tekemistä mittaustulosten perusteella, tuloksen arviointia. Työssä piti mitata hissin kiihtyvyys keskustan tavaratalon hississä tai käyttää valmista videoleikettä, jossa oli näkyvissä vaaka, 0,5 kg punnus (vaa an päällä), ajanottokellon lukema. Videoleikkeessä hissi lähti liikkeelle ylöspäin, pysähtyi ylhäällä, lähti alaspäin ja pysähtyi alhaalla. Videosta saatiin tarvittavat mittaustulokset neljän kiihtyvyyden määrittämiseksi. Mittaustulosten perusteella työstä tehtiin työselostus, raportti, jossa avattiin ne fysikaaliset periaatteet, joita kiihtyvyyksien määrittäminen edellytti, esitettiin tarvittavat laskut ja tehtiin tarvittavat johtopäätökset vertaamalla saatuja mittaustuloksia hissinvalmistajien ilmoittamiin tuloksiin. Työselostukset mittauspöytäkirjoineen ja liitteineen palautettiin sähköisesti Fronterin palautuskansioon. Opiskelijoille annettiin palaute sähköisessä muodossa (pdf-kommenttityökalu, muistilaput). Lisäksi jokainen sai palautteen myös henkilökohtaisesti, jolloin opiskelijat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja sekä itse työstä että omasta työskentelystään. Raporttiin kirjataan lyhyesti kommentteja työstä ja sen suorittamisesta reflektointikappaleeseen. Opiskelijat tuottavat työraportin sähköisesti käyttäen jotain työvälineohjelmaa (Word, Open Office,...). Työselostus palautetaan sähköisessä muodossa. Palaute saadaan sähköisesti omaan raporttiin ja lisäksi henkilökohtaisesti. VINKKI KOLLEGALLE: Työn voi tehdä myös avoimesti siten, että pyytää opiskelijoita tekemään itse videon, josta mittaustulokset otetaan ja niitä analysoidaan sitten myöhemmin. Oikeastaan työn suorittamisen kannalta vain vaa an lukema on tärkeä nähdä. Matti Sallinen, Helsingin kuvataidelukio 7

11 PALAUTTEEN ANTAMINEN RUUTU- KAAPPAUSVIDEONA (SCREENCAST) RUB 9, koulukohtainen soveltava kurssi abeille Lyhyt kirjallinen viesti, joissa arvioinnin kriteereinä ovat viestinnällisyys sekä kielellinen laajus ja tarkkuus. Opiskelija tallentaa kirjoitelmansa sähköisessä muodossa Fronteriin. Opettaja avaa dokumentin (Word, Open Office tai Fronter-asiakirja) ja käynnistää ohjelman (Jing), jolla voi tallentaa ruudun tapahtumat ja oman selostuksensa. Opettaja korjaa tekstin selostaen samalla, miksi korjaus / muutos tehdään. Korjauksia ei tarvitse tallentaa, jolloin alkuperäinen teksti jää opiskelijalle katseltavaksi. Korjaussessio tallennetaan Screencast-pilvipalveluun. Opettaja kopioi tallenteen linkkiosoitteen ja laittaa sen Fronteriin opiskelijan omaan kansioon, joka ei näy muille opiskelijoille. Palautevideo on katsottavissa selaimen kautta, eikä opiskelija tarvitse erillistä ohjelmaa sen avaamiseksi omalla koneella. VINKKI KOLLEGALLE: Palaute oli hyvin myönteistä. Tässä muutamia: Mä en ole koskaan päässyt paremmin jyvälle omista virheistäni. Tää oli mun mielestä tosi toimiva korjaustapa toivottavasti tämä otetaan ihan kunnolla käyttöön. :). Minun mielestä videopalaute oli todella hyvä! Siinä näkee hyvin omat virheet ja on mukava saada henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä miten lauseet voi sanoa toisin. Itse tykkäsin kovasti tästä korjaustavasta. On paljon informatiivisempaa nähdä ja etenkin kuulla, mikä meni oikein ja mikä väärin, kuin vain katsella punakynällä korjattua kirjoitustehtävää. Hei! Kävin katsomassa videopalautteen, ja olen sitä mieltä,että videopalaute oli erittäin toimiva. Usein saatuani aineen korjattuna takaisin opettajalta siihen tehdyt korjaukset ovat tapana jäädä katsastamatta läpi. Nyt virheet tuli oikeasti käytyä läpi. Toivottavasti videopalautetta käytetään jatkossakin. Maiju Silén, Helsingin kuvataidelukio 8

12 DIGITAALINEN KURSSIPÄIVÄKIRJA Elokuvakurssit Kurssipäiväkirja on oppimispäiväkirja, jolla arvioidaan opiskelijan työn etenemistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Elokuvakursseilla työskentely on useimmiten ryhmätyötä. Yksilöllisen arvioinnin mahdollistamiseksi opiskelija tekee aina oman kurssipäiväkirjan jollekin digitaaliselle alustalle (Fronter tai blogi tms.), joka sitten on linkitetty kurssin Fronter-sivulle. Kurssiarvio perustuu ryhmätyön tulokseen ja henkilökohtaiseen kurssipäiväkirjaan. Kun päiväkirja on digitaalisessa muodossa, opettaja voi myös antaa palautetta opiskelijalle suoraan päiväkirjaan kirjoittaen. VINKKI KOLLEGALLE: Opiskelijoita kannattaa kannustaa päiväkirjan pitämiseen Fronterin ulkopuolellakin esim. blogina, jolloin ulkoasun voi muokata mieleisekseen. Blogi voi olla salattu tai avoimesti netissä näkyvä. Katja Särkkä, Helsingin kuvataidelukio 9

13 FYSIIKAN ARVIOINTIKÄYTÄNNE FY10, mekaniikan soveltava kurssi Mekaniikan arkiympäristöstä löytyvien ongelmien analysointia. Kurssin aikana harjoitellaan mobiililaitteiden käyttöä. Laitteilla videoidaan tai valokuvataan mekaniikkaan liittyviä tilanteita, joita edelleen analysoidaan tietokoneohjelmaa (LoggerPro) apuna käyttäen. Lopputyönä opiskelijat valitsevat itseään kiinnostavan tilanteen, jota analysoivat. Lopputyö tehdään sähköiseen muotoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota videoiden mielekkyyteen ja analysoinnin laatuun ja loppupäätelmiin. Lopputyössä keskeisenä osana ovat myös tietotekniikan tuomien mahdollisuuksien välittyminen. Tietotekniikkaa käytetään apuna tietojen saamisessa tilanteissa, joissa muuten tiedot jäisivät pelkkien arvailujen varaan. Kun tietotekniikkaa opitaan hyödyntämään, tilanteiden analysointi käy selvästi nopeammin kuin kynää ja paperia käyttäen. Tiedot ovat lisäksi tarkempia ja analysoinnin aikana tehtävät virheet on helpompi havaita. Panu Viitanen, Helsingin luonnontiedelukio 10

14 TUTKIELMAN ARVIOINTI Kemia, kurssi 2 Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä - osaa tutkia mallinnusohjelmaa ja simulaatiota käyttäen aineiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin liittyviä ilmiöitä - osaa tulkita ja arvioida mallinnuksella hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille Annoin sanallisen palautteen jokaisesta tutkielmasta, jonka kukin opiskelija teki Fronteriin. Opiskelijat antoivat myös toisilleen vertaispalautetta Google Driven kautta tutkielman teon edetessä. Opiskelijat vastasivat digitaaliseen kyselyyn, jossa joutuivat arvioimaan tutkielman teon aikana oppimiaan tietoja ja taitoja. Lisäksi testasin kurssikokeessa olleella kysymyksellä, miten hyvin opiskelija ymmärtää molekyylin rakenteen ja muodon vaikutuksen sen ominaisuuksiin. Opiskelijoiden tuotokset olivat Fronterissa toistensa nähtävissä ja kommentoitavissa. Google Drive -jaettuun asiakirjaan he kirjasivat pareittain pohdittuja havaintojaan. Tarkoitus oli saada koko ryhmälle yhteinen näkemys tutkittavasta asiasta. Opiskelijat vastasivat e-lomakkeelle tehtyyn kyselyyn, jossa kysyttiin eri menetelmien (mallinnusohjelmat, parityöskentely, vertaispalaute) vaikutusta asian oppimiseen sekä sitä, kuinka omat oppimaan oppimisen taidot kehittyivät tämän tutkielman teon aikana. Anni Kukko, Helsingin medialukio 11

15 FYSIKAALISEN LIIKKEEN KUVAAJAT FY1 MITÄ ON ARVIOITU Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa yhdistää havainnot ja liikkeen kuvaajan sekä matemaattisen mallin - ymmärtää erilaisten koordinaatistojen merkityksen - osaa selvittää matemaattisia tunnuslukuja todellisen tilanteen liikkeen kuvaajasta Opiskelijoiden oli osattava yhdistää erilaiset liikkeen kuvaajat tilanteeseen, josta kuvaajat oli saatu. Kuvaajia oli erilaisista tilanteista ja koordinaatistoissa (aika, paikka), (aika, nopeus) ja (aika, kiihtyvyys). Suoritusta arvosteltiin pisteillä 0-6. Seuraavaksi kuvaajien perusteella piti selvittää tutkittavan kappaleen hetkellinen nopeus tiettynä ajanhetkenä. Tämäkin tehtävä arvioitiin pisteillä 0-6. Tehtäviä varten toteutetut kuvaajat oli saatu Vernierin antureilla ja LoggerPro -ohjelmistolla toteutetuista mittauksista. Jokaisella opiskelijalla oli käytössä kannettava tietokone, jonka avulla hän pääsi tutkimaan eri kuvaajia ja käsittelemään niitä haluamallaan tavalla. Vastaukset kirjattiin lomakkeeseen, joka palautettiin Fronter-oppimisympäristöön. VINKKI KOLLEGALLE: Kuvaajista ei kannatakaan saada oppikirjamaisia, vaan hieman rösöiset kuvaajat opettavat oppilaita keskittymään oleellisimpiin asioihin. Tapani Savolainen, Helsingin medialukio 12

16 SOVELTAVAT TYÖT JA KESKUSTELUT ARVIOITAVINA PS8 mediapsykologian kurssi Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija tutki omaa mediankäyttöään, tunnisti ja osasi eritellä oman mediankäytön motiivejaan, osasi tunnistaa ja tulkita psykologisia vaikutuksia oman median käytön ja mediasuhteen kehittymisessä sekä miten hyvin analysoi eli eritteli psykologisia vaikutuksia mediatuotteesta. Kurssin arviointikohteina olivat opiskelijan kirjalliset soveltavat työt (4kpl) edellä mainituista aiheista ja niiden lisäksi aktiivisuus Fronter-keskusteluissa. Keskusteluista opiskelija sai ryhmäja vertaispalautetta sekä opettajan yhteenvetoja ja suullista ohjausta. Opiskelijan Fronterpalautuskansioon palauttamiin soveltaviin töihin opettaja antoi kirjallista välipalautetta, jonka avulla opiskelija sai täydentää työtään. Lopullisessa arvostelussa painottui ohjeiden mukainen toteutus sekä analyysin ja arvioinnin syvyys ja psykologisen tiedon soveltamistaito. Kurssin lopussa opiskelijat vastasivat Fronter-testiin, jolla arvioitiin, miten opiskelija vastasi kurssin teemoista nouseviin kysymyksiin. Soveltavista töistä pisteytys oli 4 x 0-6p 50%, keskustelut 0-6p. ja lopputesti 0-6p, yht. 50%. Lopputesti olisi voinut olla myös ryhmätesti. Aiheita alustettiin ensin tunneilla Fronter-keskusteluissa, joissa harjoiteltiin ryhmissä psykologisten vaikutusten erittelyä, ja jonne koottiin analysoitavia mediatuotoksia, mm. mainoksia. Opiskelija teki töitään sekä tunneilla että kotona digitaalisesti, käytti niissä taulukkoja, graafisia kuvaajia, kuvan ja linkin liittämistä jne. ja palautti ne Fronterin palautuskansioon. Fronterhuoneessa oli opiskelijan käytettävissä mediapsykologian teoriasta kootut powerpoint-diat. Lopputesti oli Fronter-testinä, josta opiskelija sai automaattisen palautteen; pisteytyksen opettaja teki manuaalisesti. Kaikki opiskelijan Fronterissa tekemä työ ja keskusteluaktiivisuus taltioituivat, eteneminen oli seurattavissa ja arviointi luettavissa. Anu-Elina Väkeväinen, Helsingin medialukio 13

17 VERKKOKURSSIN EDISTYKSEN ARVIOINTI JA SEURAUS EN5 kulttuurikurssi Kurssilla arvioitiin kielitaidon kaikkia osa-alueita; sanasto, kielioppi, kirjallinen tuottaminen ja rakenteiden /sanaston hallinta käytännössä, suullinen tuottaminen, luetun- ja kuullunymmärtäminen. Kurssilla arvioitiin myös palautteen antoa, siinä kehittymistä ja sen soveltamista omiin tuotoksiin. Arviointi oli tehty kurssin alusta lähtien opiskelijalle läpinäkyväksi kurssin Fronter-sivulla. Kurssin viikoittaiset kirjoitelmat (joista kahdessa painopiste kiinnittyi kirjoittamisen sujuvuuden lisäksi ko. viikon kappaleen sanaston ja kielioppiasian hallintaan) olivat arvioinnin painopisteenä. Jokaisesta kirjoitelmasta, joita oli 5 kpl, opiskelija sai yo-pisteiden mukaiset maksimipisteet 99p. Kirjoitelmat tehtiin blogiin, jotta opiskelijalle kurssin alussa osoitettu pari ja opettaja pääsivät niitä arvioimaan. Vertais- ja opettajan arvioinnin tuli tapahtua vielä ennen seuraavan viikon tehtävää, jotta opiskelija voi parantaa seuraavan viikon kirjoitelmaansa ko. arvioinnin pohjalta ja mahdollisesti myös kommentoida tätä. Blogiarvio oli sanallinen, lisäksi opettajalta tuli pisteytys Fronteriin suljetulle alustalle vain opiskelijan nähtäväksi. Opiskelijat saivat viikoittaisista arvioinneistaan myös pistearvion opettajalta suoraan Fronterin palautuskansioon. Arvioinneista tuli maksimissaan 10p per arvio ja näitä oli yhteensä 6 kpl (max. 60p.). Pisteiden ja opettajan suullisen arvion avulla opiskelija pystyi kurssin aikana kehittämään arvioitaan, ja hienoa oli, jos opiskelija pystyi soveltamaan omia vinkkejään /varoituksiaan esim. seuraavassa omassa tehtävässään. Kurssilla testattiin kielioppiasioita vielä erikseen kahden hieman eri kriteereillä arvioidun aineen lisäksi. Fronteriin oli laadittu neljälle viikolle ennen suurinta kirjoitustehtävää (novellianalyysi) kolme kielioppidrilliä ja yksi sanastodrilli. Kieliopista testattiin mm. pilkutusta (8p) ja lauseenvastikkeita (15p) (jotka tuli ottaa huomioon myös jokaisessa kirjoitelmassa). Näitä kielioppitestejä sai hioa ja tehdä useamman kerran, jotta oppimista varmasti tapahtuisi ja opiskelija voisi näin siirtää oppimansa myös käytäntöön (kirjoitelmiin, jotka olivat kurssin arvioinnin keskiössä). Artikkelitestin sai tehdä vain kerran Fronteriin etsittyjen nettiopasteiden mukaisesti (24p); tällä testattiin sitä, että opiskelijat oikeasti kävivät läpi kaikki opettajan antamat linkit ja oppivat myös käyttämään nettiä mielekkäästi kieliopin kertaukseen. Fronter-testeistä opiskelija sai Fronterin palautuskansioon välitöntä palautetta osaamisestaan systeemin korjatessa ennakkoon laaditut testit automaattisesti. Kurssin suullisen osion arviointia varten opiskelijat tuottivat videon, jossa he pitivät puheen. Mikäli videota ei halunnut näkyviin omalla naamallaan nettiin, pystyi hyödyntämään myös Voki.com alustalla olevia simulaatioita, joita käyttämällä vain opiskelijan ääni kuului verkkoalustalla. Suullisesta tuotoksesta opiskelijan maksimipisteet olivat 70p (30 p rakenteesta; alku, keskiosa, loppu), ja loput selkeydestä, intonaatiosta, äänen kuuluvuudesta, silmäkontaktista 14

18 (10p per kohta). Jos opiskelija oli käyttänyt Voki-simulaatiota, hänen maksimipisteensä olivat 60p (silmäkontaktia ei arvioitu). Puheen arvioinnissa keskityttiin positiiviseen ja kannustavaan palautteen antoon etenkin kirjallisissa palautteissa. Koska kaikki kurssin kielioppi- ja sanastoasiat ja niiden hallinta otettiin huomioon jokaisessa kirjoitelmassa (kahdessa erityisesti; ohjeenantona; kiinnitä huomiota sanastoon/pilkutukseen ja lauseenvastikkeisiin), kielioppidrillejen osuus loppuarvioinnissa ei ollut valtava (n. yhden kirjoitelman verran). Keskimäärin sama osuus oli kaveriarvioinneilla ja suullisella esityksellä sekä koulussa suoritetulla loppukokeella, joka oli taas Fronteriin edeltä laadittu. Vaikka loppukoe oli verkossa, se tehtiin koulussa, koska näin kuullunymmärtämisen järjestäminen oli helpompaa. Loppukokeen ja kuullunymmärtämisen maksimipisteet olivat 68p. Seuraavalla kerralla olisi hienoa kokeilla myös kuullunymmärtämisen järjestämistä verkossa. Kuullun- ja luetunymmärtämistä kurssilla oli mukana myös muuten: opiskelijan tuli mm. ymmärtää annetut ohjeet tehtäviä varten, lukea novelli ja osoittaa ymmärtäneensä sen. Kuullun ja luetunymmärtämistä opiskelijalta testattiin myös mm. lyriikka-analyysissa ja joissakin kielioppidrilleissä, kieliopeista kun oli ohjeita englanninkielisten klippien muodossa Fronterissa. Yhteensä opiskelijan maksimipistemäärä oli kurssin kaikista tehtävistä 749p, joista kirjoitelmien osuus oli 495p. Kirjoitelmat keskittyivät kulttuuriin ja siihen tutustumiseen (itse valitseman merkityksellisen kappaleen lyriikka-analyysi, leffa-arviointi, mocking modern art [+tutustuminen taidegallerioihin], luova kirjoittaminen, novellianalyysi; novellit netissä). Kurssilla tehdyt neljä kielioppi-sanastodrilliä olivat kaikki Fronteriin laadittuja testejä, jotka ohjelma korjasi automaattisesti opiskelijan ne tehtyä, ja antoi tälle edistyksestä välitöntä palautetta Fronterin portfoliosta löytyvään arviointikirjaan. Opettajan ei tarvinnut drillejä korjata itse (laadintaan tosin meni aikaa), vaan kurssin aikana aikaa vapautui arvokkaan kirjallisen palautteen antoon. Opiskelija pystyi seuraamaan edistystään ja arvosanojaan, palautettuja/ palauttamattomia töitä Fronterin kansiosta, ja jäsentämään työskentelyään tämän mukaan. Kaikista töistä tuli arviointimatriisiin numero blogiin kirjoitettujen kommenttien lisäksi. Näin arviointi oli tietotekniikan takia jatkuvasti näkyvää ja suuntaa antavaa. Tietotekniikan avulla (Fronter-testit) opiskelija pystyi myös uusimaan suorituksiaan ja parantamaan niitä halutessaan. Arvioinnin kriteerit olivat läpinäkyvät ja ne jäävät elämään sekä blogiin että Fronteriin. Mikäli opiskelija haluaa korottaa kurssiarvosanaansa, arvosanat ovat helposti löydettävissä. Opiskelijoiden pisteet siirrettiin myös Exceliin, jotta ohjelma laski nopeasti ja tarkasti opiskelijan töiden keskiarvon. Tämä helpotti opettajan työtä, vaikka nimien ja usean arvosanan syöttö Exceliin olikin työlästä. Hienoa olisi, jos Fronterin palautuskansio toimisi jo Excelin periaattein. 15

19 VINKKI KOLLEGALLE: Verkkokurssit ovat antoisia ja opiskelijoiden tuotoksia on hienoa lukea etenkin kun näkee kuinka he näin paljon ja säännöllisesti tekstejä tuottaessaan oppivat uutta. Palautteen anto ja arviointi netissä on vaativaa ja siihen saa menemään todella paljon aikaa. Onkin syytä miettiä jo ennen kurssia, mitkä tehtävistä ovat ne tärkeimmät ja valita 2-3, joita opettaja kommentoi syvällisemmin. Ensimmäinen teksti on aina opettajan hyvä kommentoida, jotta opiskelijatoverit saavat jotain elävää mallia kommentoinnista. Tähän tosin voi käyttää myös edellisiä verkkokurssejaan ja pyytää opiskelijoita vierailemaan näillä (tässä tulee hienosti esille blogien näkyvyys ja hyödyllisyys kaikille avoimina ympäristöinä). Sekä kirjallinen arviointi että numeroarviointi tuntuvat olevan opiskelijoille tärkeää; näille pitää muistaa laatia eri pohjat; numeroarviointi ei voi näkyä kenellekään muulle kuin opiskelijalle itselleen. Fronter-testien laatiminen on työlästä mutta palkitsee lopussa; tarkistukseen ei kulu aikaa vaan sitä vapautuu muuhun ehkä tärkeämpään. Lisäksi testejä (jos ne ovat hyvin laadittuja ja toimivia) voi hyödyntää seuraavilla kursseillaan kopioimalla ne vaan yksinkertaisesti seuraavan kurssin Fronter-alustalle. Tällöin todella säästää aikaa ja vaivaa. Heidi Kohi, Itäkeskuksen lukio 16

20 MITEN BLOGEJA ON KÄYTETTY PORT- FOLIOINA JA ARVIOINNISSA? Äidinkieli ja kirjallisuus, Luova kirjoittaminen (koulukohtainen syventävä kurssi) - erilaisia kaunokirjallisten tekstilajien, kerronnankeinojen ja tyylien hallintaa - kirjoitusprosessin vaiheita sekä kurssin työskentelyprosessia - kokonaisuutta= portfoliota - itsearviointia sekä kykyä antaa palautetta muiden teksteistä ja perustella mielipiteensä Työvälineenä käytimme yhteistä blogia (Wordpress) koko kurssin ajan. Blogissa oli joka viikolle oma verkkotyöskentelyosuutensa ohjeineen ja linkit opiskelijoiden omiin blogeihin. Opiskelijoiden blogit toimivat nimenomaan sähköisinä portfolioina, joita työstettiin koko kurssin ajan. Blogityöskentely mahdollisti sen, että kirjoitusprosessi tuli itselle ja muille näkyväksi. Myös opettajan antama arviointi kulki mukana koko kurssin ajan eikä kohdistunut vain lopputuotokseen. Arvioinnilla pystyi siis ohjaamaan kirjoittamista reaaliaikaisesti. Arvioinnissa erityisen tärkeäksi nousi opiskelijoiden vertaisarviointi, mikä helpottikin opettajan työtä huomattavasti. Kurssipalautteitten mukaan toisten opiskelijoiden tekstien arviointi auttoi arvioijaa omienkin tekstien ideoinnissa ja muokkaamisessa. Itsearviointia korostettiin osana kirjoitusprosessia ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Jokaisen oli ainakin kirjoitettava portfolioon kurssiarvioinnin lisäksi arviointia omasta työskentelystä ja portfolion kokoamisesta. Lisäksi muutama opiskelija käytti portfoliota hienosti oppimispäiväkirjanaan, mitä ideaa on tarkoitus jalostaa ensi lukuvuoden kurssilla. Sähköisessä arvioinnissa käytettiin pääasiassa blogien kommentointityökalua. Parhaimmillaan arvioinnista tuli yhteisöllistä ja vuorovaikutteista, kun kirjoittaja pystyi myös kommentoimaan saamaansa palautetta ja vinkkejä. On ollut hienoa huomata, että sellaisetkin opiskelijat, jotka luokkatilanteessa ovat yleensä hyvin hiljaisia, ovat voineet olla blogeissa kurssin ahkerimpia kommentoijia. Jos kurssi toteutettaisiin täysin verkkokurssina, yksittäisten tekstien arviointiin olisi tarvinnut lisää sähköisiä työkaluja, jotta voisi opettajana muun muassa nostaa opiskelijoiden tekstien yksityiskohtia esiin. (Nyt noin ⅓ kurssityöskentelystä tapahtui verkossa.) VINKKI KOLLEGALLE: Sosiaalinen media antaisi mahdollisuuden kutsua arvioijiksi myös kurssin ulkopuolisia (esim. kirjoittamisen ammattilaisia). Ideoinnissa on myös, miten netin kirjoittamisyhteisöjä / -sivustoja voisi hyödyntää kurssin aikana. Opiskelijat voisivat osallistua johonkin avoimeen yhteisöön ja vaikkapa muutaman hengen ryhmissä miettiä jonkinlaista viestiä ja osallistumista kirjoittajayhteisöön. Tällainen autenttinen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvä tehtävä voisi olla keino päästä oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Marita Juntunen, Itäkeskuksen lukio 17

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus Tulokset syksy 2015 Kokemuksen mukaan 80 % tehtävistä oikein saaneella on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja ts. perustaidot hallussa Tulos-% PM15A

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen Journalistin reitti Tavoitteet Journalistin reitin tavoitteena on tutustua mediaympäristöön ja erityisesti uutisen tekstilajiin. Journalistin reitillä laaditaan oma uutinen, jota varten haetaan tietoa,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

Muutos navigointivalikkoon Uusi työkalu: Arvosanat ja Arvosteluasteikko Uusi työkalu: Arviointitaulukko

Muutos navigointivalikkoon Uusi työkalu: Arvosanat ja Arvosteluasteikko Uusi työkalu: Arviointitaulukko Muutos navigointivalikkoon Kaikkiin työtiloihin on lisätty uusi Arviointi-valikko. Täältä löydät tutut Suoritustiedot sekä Oppimishistorian. Arviointi-valikkoon on lisätty uudet kesällä julkaistavat työkalut:

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 3.8.2011, Petra Erikson Olen vantaalainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Intro päivän teemaan Aikataulu & välineet Mitä kielikokeen suunnittelussa tapahtuu juuri nyt? Sähköisen kielikokeen rakenne digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Digitaaliset kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen

Digitaaliset kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen Digitaaliset kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 19.3.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa ympäristössä

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Tiedossa & tulossa Sähköisen kielikokeen rakenne Esimerkkitehtäviä julkaistu digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama ajatus aluksi Mikä on ylioppilaskokeen tehtävä?

Lisätiedot

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA Laura Kauppinen ma, fy, ke Ylöjärven lukio @laurajoka MIKÄ TIIMIOPPIMINEN? Yhdessä suunnitellaan mitä ja miten asia toteutetaan, kuka tekee mitä, missä ja miten. Analysoidaan

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

VIESTINTÄPAINOTUS OPPIAINEISSA

VIESTINTÄPAINOTUS OPPIAINEISSA Liite 7: Viestintäpainotus oppiaineissa VIESTINTÄPAINOTUS OPPIAINEISSA Kuvataide Mahdollista julkais- tavaa Tehtäviä Moodlessa Kurssitöiden käyttö kou- Ryhmätyönä ipadin avulla lun julkaisuissa rakennussuunnistus

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Mobiiliportfolio-pilotointi Helsingin kaupungin lukioissa. Mobilius-seminaari 3.12.13 Raija Anttila

Mobiiliportfolio-pilotointi Helsingin kaupungin lukioissa. Mobilius-seminaari 3.12.13 Raija Anttila Mobiiliportfolio-pilotointi Helsingin kaupungin lukioissa Mobilius-seminaari 3.12.13 Raija Anttila Pilotoinnin tavoitteet ja toteutus Esimerkkejä Mopon käytöstä Mobiiliportfolio-sovellus Opiskelijoiden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Tieto haltuun -hanke. Tietopalvelujen ja tiedonhankinnan kehittäminen verkostoituvassa lukio-opetuksessa. Heidi Hongisto projektisuunnittelija

Tieto haltuun -hanke. Tietopalvelujen ja tiedonhankinnan kehittäminen verkostoituvassa lukio-opetuksessa. Heidi Hongisto projektisuunnittelija Tieto haltuun -hanke Tietopalvelujen ja tiedonhankinnan kehittäminen verkostoituvassa lukio-opetuksessa Heidi Hongisto projektisuunnittelija Yleistä 2-vuotinen OPHn rahoittama hanke (2008/2009-2010) Kohteena

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

LUT Moodle -opiskelijan opas 2014

LUT Moodle -opiskelijan opas 2014 LUT Moodle -opiskelijan opas 2014 Sisällysluettelo 1. Moodle... 2 1.1 Aloitussivu... 3 1.2 Navigointi ja Asetukset... 4 1.2.1 Navigointi... 4 1.2.2 Asetukset... 6 1.2.3 Murupolku... 7 2. Kurssit... 7 2.1

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka Tuokio 6 19.12.2014 Tuukka Kivioja tupejuki@student.jyu.fi Samuel Rahikainen samarahi@student.jyu.fi Sisältö 1. Esittelyt, tuokioiden esittely, Optima, peda.net, tietokoneen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ENE-C3001 Energiasysteemit

ENE-C3001 Energiasysteemit ENE-C3001 Energiasysteemit Tervetuloa kurssille! Kari Alanne Kurssin henkilökunta Vanhempi yliopistonlehtori Dosentti, TkT Kari Alanne Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos kari.alanne@aalto.fi Puhelin

Lisätiedot

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeita syksy 2016 Kirjoituspäivät syksy 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 12.9 vieras kieli, pitkä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00 ranska klo 13.00-14.00 venäjä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot