HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA. Reseptivihko arviointiin

Transkriptio

1 HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA Reseptivihko arviointiin

2 Sisältö Verkkokurssi oppimispolkuna... 1 Tiivistelmä verkkokokeena ja verkkoharjoituksena... 2 Sähköisen median käyttö yhteiskuntaopissa... 3 Kielten portfolio ja verkko-ohjaus... 4 Kuvankäsittelyn verkkokurssi... 5 Verkkokurssin kuuntelutehtävän analysointi... 6 Fy4 kurssin kokeellinen kotitehtävä... 7 Palautteen antaminen ruutukaappausvideona (screencast)... 8 Digitaalinen kurssipäiväkirja... 9 Fysiikan arviointikäytänne Tutkielman arviointi Fysikaalisen liikkeen kuvaajat Soveltavat työt ja keskustelut arvioitavina Verkkokurssin edistyksen arviointi ja seuraus Miten blogeja on käytetty portfolioina ja arvioinnissa? Kurssinaikainen arviointi verkkotyöskentelystä Stadin stärä Suullisen kielitaidon harjoittelua Uuden asian opettelu esityksen teon avulla Pitkän kielen suullisen kokeen tallennus Monivalintatehtäviä fronterissa Maantieteen nettikoe Ryhmissä tuotetun projektin itsearviointia ja tuotoksen vertaisarviointia Google-dokumenttien käyttö arvioinnissa Itsenäisen suorituksen esitelmät Laboratoriopäiväkirjat ja työselostukset kurssiarvioinnissa Sähköinen kurssikoe Mittausautomatiikka ja tulosten käsittely osana lukion kemian kurssin arviointia Musiikin arvointikäytänne Musiikin teorian taitojen tasaus säso-kurssilla Verkkodialogin arviointi Aineistopohjaisen prosessi- kirjoitelman arviointi Koulusanastoa edmodolla ja keynotella Kulttuurit kohtaavat - hi 6 - kurssin koe Verkkokurssin verkkokoe tutki-muotoile-esitä - pareittain Lähdekriittisen tiedonhaun arviointi yhteiskuntaopissa Filosofian kurssien arviointi tietotekniikan avulla Opitun työstäminen vuorovaikutuksen kattilassa muistin ja ymmärryksen kauhalla... 43

3 Helsingin kaupungin lukiot ovat olleet mukana kehittämässä opiskelijan osaamisen arviontia Lukiokoulutuksen tvt:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat hankkeessa. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on integroida tieto- ja viestintätekniikka kaikkien aineiden opetukseen ja oppimisen arviointiin. Tieto- ja viestintätekniikka toimii hyvänä työkaluna opiskelijan osaamisen - tietojen ja taitojen - arvioinnissa. Lukioille hankittiin kannettavia tietokoneita ja tabletteja, joita opettajat ja opiskelijat saivat käyttää työssään. Eri aineiden opettajat kokosivat hankkeen päätteeksi kokemuksiaan arvioinnista, jossa on käytetty eri tavoin hyödyksi tvt:tä. Näitä kokemuksia on koottu tiiviiksi resepteiksi, joissa kuvataan mitä ja miten on arvioitu. Reseptivihkoa voi selailla vapaasti ja etsiä itseä kiinnostavia oppiaineita tai teemoja. Useissa resepteissä on myös omakohtainen vinkki kollegalle työn jouhevuutta lisäämään. Reseptejä on kerätty Helsingin kaupungin neljästätoista lukioista. Tässä tapauksessa vanha sanonta Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa ei pidä paikkaansa. Kiitos seuraaville kokeille: Alppilan lukio, Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Itäkeskuksen lukio Kallion lukio, Länsi-Helsingin lukio, Mäkelänrinteen lukio Ressun lukio, Sibelius-lukio, Vuosaaren lukio, Yhtenäiskoulun lukio, Helsingin aikuislukio Hankkeen wiki-sivusto löytyy osoitteesta TVT:n arviointikäytön kehittäminen Helsingin kaupungin opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

4 VERKKOKURSSI OPPIMISPOLKUNA ENA 6: tiede, talous ja tekniikka Arviointitehtävissä arvioitiin sitä, miten opiskelija - ymmärtää englanninkielisiä tekstejä vaativista aiheista ja osaa kommentoida lukemaansa - osaa laatia lukemastaan tekstistä suomenkielisen tiivistelmän - ymmärtää englanninkielistä puhetta erilaisista asia-aiheista - osaa etsiä tietoa verkosta kurssin aiheisiin liittyvistä asioista - osaa kirjoittaa omaan kokemuspiiriin ja kannanottoihin liittyvää tekstiä kurssin aiheista - hallitsee kurssiin kuuluvien kielioppirakenteiden käytön Kurssin arviointi koostui useista erityyppisistä ja -laajuisista tehtävistä, joista sai opintopisteitä. Osa tehtävistä liittyi oppikirjan materiaaleihin, osaan taas materiaali oli verkossa tai opiskelijoiden piti itse etsiä sitä sieltä. Tehtäväesimerkkejä: vastausten etsiminen netistä kurssin aiheisiin liittyviin kysymyksiin, kannanotot kurssin aihepiireihin liittyviin asioihin verkkokeskusteluissa (esim. nuoret auton ratissa, rahan käyttö ja ostopäätösten tekeminen), kiinnostavan kurssiin liittyvän artikkelin etsiminen netistä ja tiivistelmän laatiminen siitä, kirjoitelman kirjoittaminen kurssiin liittyvästä aiheesta. Kuullunymmärtäminen arvioitiin lähitapaamisessa, muuten kaikki arviointi tapahtui verkon välityksellä. Kurssilla käytettiin Fronteria, ja tehtävissä työkaluina olivat erilaiset Fronter-testit, palautuskansio ja keskustelutyökalut. Tehtävien ohjeistus (myös apulinkit ja muu taustamateriaali) oli Fronterissa. Kurssi suoritettiin yhden jakson aikana, ja eri tehtäville oli omat deadlinensa. Kielioppiosuus suoritettiin koeviikolla verkkokokeena (Fronter-testi) kotoa käsin. Tähän liittyvä linkki oli aktiivinen vain kyseisenä ajankohtana ja testin teolla oli rajoitettu kesto. Opiskelijat saivat henkilökohtaisen palautteen eri tehtävistä Fronterin välityksellä. Yhteiset palautteet annettiin koko ryhmän wilma-viesteinä. Kurssin jälkeen opiskelijat antoivat arvionsa kurssista Fronterissa sekä monivalintakyselyn muodossa että anonyymissä aivoriihessä. VINKKI KOLLEGALLE: Ohjeistuksen, materiaalin esillepanon ja linkitysten selkeyteen ja johdonmukaisuuteen layoutissa kannattaa satsata. Tehtävien deadlinet kannattaa porrastaa sillä tavalla, että ne tulevat tehdyksi oppimisen kannalta järkevässä järjestyksessä ja osina isompia mielekkäitä kokonaisuuksia. Tarja Kuikka, Alppilan lukio tarja.kuikka@edu.hel.fi 1

5 TIIVISTELMÄ VERKKOKOKEENA JA VERKKOHARJOITUKSENA Englanti, kurssi 6 Luetun ymmärtämistä arvioidaan siten, että opiskelija tutustuu englanninkieliseen tekstiin, josta hän kirjoittaa suomenkielisen tiivistelmän. Tiivistelmässä on tuotava esille alkuperäistekstin pääajatukset. Tiivistelmä arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon alkuperäistekstin pääajatuksia opiskelija tuo esiin omassa tekstissään. Hyvässä tiivistelmässä opiskelija on pystynyt tarkasti ilmaisemaan tekstin sanoman. Opiskelija kirjoittaa sekä harjoitus- että koetiivistelmän tietokoneella ja palauttaa sen verkkooppimisalusta Fronterin kurssihuoneen kansioon. Harjoitustiivistelmät sisältävä kansio on jaettu kaikkien ryhmän opiskelijoiden kesken, joten opiskelijat voivat lukea toistensa tiivistelmiä ja näin oppia toisten tuotoksista. Koetiivistelmä kirjoitetaan kannettavilla tietokoneilla oppitunnilla. Kun opiskelija on saanut tiivistelmänsä valmiiksi, hän tallentaa sen koetiivistelmien kansioon Fronterin kurssihuoneeseen. Tiivistelmät kirjoitetaan esim. Word-ohjelmalla, jolla opettajan on helppo merkitä tiivistelmän ansiot kommenttityö-kalulla. Pertti Seppälä, Alppilan lukio pertti.seppala@edu.hel.fi 2

6 SÄHKÖISEN MEDIAN KÄYTTÖ YHTEISKUNTAOPISSA YH2 Arvioitiin tiedon hakua, tiedon jäsentelyä ja soveltamista. Opiskelijat tuottivat eurokriisiä kuvaavan kirjoituksen, jossa tehtävänä oli löytää nettiartikkeleista tietoa ja soveltaa sitä. Arvioitiin opiskelijoiden netinkäyttöä, tiedonhakutaitoja ja tiedon soveltamista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lähteiden valintaan, kokonaiskuvan hahmottumiseen ja tiedon esittämiseen. Käytettiin Google Docs -työkalua, jossa näkyy mm. työprosessin historia, näin voitiin arvioida myös työn etenemistä. Opiskelijat saivat palautetta työn etenemisestä suoraan omaan dokumenttiinsa. Pekka Niemi, Alppilan lukio 3

7 KIELTEN PORTFOLIO JA VERKKO- OHJAUS B-ruotsin pakolliset kurssit Opiskelija etenee kurssisisältöjen mukaisen Fronter- ja lähiopetuksen oppimispolkuja pitkin portfoliotehtäviin, joissa hän soveltaa oppimaansa. Opiskelija palauttaa joka viikko portfoliotehtävänsä opettajalle jakamaansa Google Drive -dokumenttiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa mahdollisimman monipuolisiin tehtäviin: kirjoitelma, kuva + kuvateksti, video, äänite, juliste ym. Kurssiarvosana muodostuu 1/3 portfoliosta, 1/3 tuntityöskentelystä ja sanakokeista, jotka perustuvat Fronterin testeihin ja tehtäviin ja 1/3 loppukokeesta, joka perustuu Fronterissa ja oppitunneilla yhdessä käytyihin sisältöihin. Palauttaessaan portfoliotehtävät ajoissa opiskelija saa työstään arvosanan 5-10, sen mukaan miten tehtävän suoritus noudattaa tehtävän antoa, osoittaa monipuolisuutta, rohkeaa kielenkäyttöä ja innostuneisuutta. Myöhästyneestä tehtävästä arvosana on 4, millä yritetään kannustaa tehtävien ajallaan suorittamiseen. Opiskelija arvioi itse oman työnsä portfolion loppuun. Lisäksi vertaisarviointia käytetään portfolioissa ja osa tehtävistä tehdään yhdessä. Fronterissa on koko kurssimateriaali ja tehtävänannot, oheismateriaalit sekä testit, joilla voi omaa osaamistaan testata jo kurssin aikana. Kirjallisissa tehtävissä voi käyttää valokuvasovelluksia, sarjakuvaohjelmia, animaatioita ym. Suullisia tehtäviä on kannustettu palauttamaan myös videolla tai äänitteillä (erilaiset ohjelmat esim. tableteissa). Portfolio kirjoitetaan Google Driveen ja jaetaan opettajalle / muille kurssilaisille. Opiskelijoita kehotetaan esim. skypetyöskentelyyn kotitehtävien äärellä. Opettajan avaamassa (suljetussa ja vapaaehtoisessa) Facebook-ryhmässä voi pyytää apua, kertoa Fronter-ongelmista ja antaa vertaistukea muillekin. VINKKI KOLLEGALLE: Portfoliotyöskentelyssä kannattaa ohjata rohkeuteen virheiden miettimisen sijaan. Omia mietelmiä, tuotoksia, eikä silkkaa käännöstä, suullista ja elävään elämään liittyvää tekemistä. Kaikkea ei tarvitse eikä ehdi korjata, vaan opettajan olisi tärkeä ohjata käyttämään kieltä ja eri apuvälineitä avoimesti ja ilolla. Käännösohjelmienkin käyttäjän on kieltä osattava. Joanna Ovaska, Etu-Töölön lukio joanna.ovaska@edu.hel.fi 4

8 KUVANKÄSITTELYN VERKKOKURSSI Kuvankäsittely Kuvankäsittelyn keinojen hallinta: layerit, usean kuvan yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, kuvan ja tekstin yhdistäminen, typografia, kuvien vaikuttavuus. Opettaja arvioi yhdessä opiskelijoiden kanssa kuvankäsittelyn ja julisteen /mainoksen taiton ja typografian onnistumista, ja miksi he päätyivät tiettyihin ratkaisuihin kuvaa suunnitellessaan. Käytetään myös vertaisarviointia. Fronter-huoneesta näkee kurssin kulun, eri vaiheet ja eri vaiheiden arviointiperusteet. Fronterin palautuskansioon kirjoitetaan vertaisarviointi sekä opettajan arviot. Mikko Damski, Etu-Töölön lukio 5

9 VERKKOKURSSIN KUUNTELU- TEHTÄVÄN ANALYSOINTI MU1 Musiikin osa-alueiden (melodia, rytmi, rakenne, sointiväri, harmonia) analysointia, populaarimusiikin tyylipiirteiden tunnistamista ja nimeämistä. Kriittinen analyysi, ei minun mielestäni Verkkotehtävässä on linkki 10:een erityyliseen populaarimusiikki näytteisiin, ja opiskelijoilla tehtävänä nimetä kunkin kohdalla tietty määrä (3-5) kappaleessa tunnistamiaan tyylipiirteitä tai elementtejä. Tästä osiosta pisteytys max. 10p. Lisäksi lyhyt sanallinen analyysi kustakin kappaleesta omin sanoin. Pisteytys max. 10p. Tehtävässä lisäksi mahdollisuus musiikilliseen keskusteluun kuuntelukokemuksista. Tehtävän ensimmäisessä osiossa toimi automaattinen korjaus. Analyysi- ja keskusteluosiota oli mielenkiintoista seurata, opiskelijoiden analyysit musiikista kertovat opettajalle paljon heidän kyvystään hahmottaa musiikkia. Mielenkiintoista huomata, mihin heidän huomionsa kuunnellessa keskittyy. Keskusteluosuudessa oli kommentointimahdollisuus ja oli mielenkiintoista nähdä, miten musiikillista argumentointia käytiin. VINKKI KOLLEGALLE: Tehtävän seurantaan menee paljon aikaa, mutta toisaalta keskustelun seuraaminen ja analyysien lukeminen oli äärimmäisen mielenkiintoista, koska näin myös hiljaisemmat opiskelijat saavat ajatuksensa kuuluville. Sanna Pasanen, Etu-Töölön lukio 6

10 FY4 KURSSIN KOKEELLINEN KOTI- TEHTÄVÄ FY4, Liikkeen lait Kokeellisen mittauksen suorittamista, mittaustulosten käsittelyä, tulosten raportointia, dynamiikan peruslain soveltamista tehtävän tilanteeseen, johtopäätösten tekemistä mittaustulosten perusteella, tuloksen arviointia. Työssä piti mitata hissin kiihtyvyys keskustan tavaratalon hississä tai käyttää valmista videoleikettä, jossa oli näkyvissä vaaka, 0,5 kg punnus (vaa an päällä), ajanottokellon lukema. Videoleikkeessä hissi lähti liikkeelle ylöspäin, pysähtyi ylhäällä, lähti alaspäin ja pysähtyi alhaalla. Videosta saatiin tarvittavat mittaustulokset neljän kiihtyvyyden määrittämiseksi. Mittaustulosten perusteella työstä tehtiin työselostus, raportti, jossa avattiin ne fysikaaliset periaatteet, joita kiihtyvyyksien määrittäminen edellytti, esitettiin tarvittavat laskut ja tehtiin tarvittavat johtopäätökset vertaamalla saatuja mittaustuloksia hissinvalmistajien ilmoittamiin tuloksiin. Työselostukset mittauspöytäkirjoineen ja liitteineen palautettiin sähköisesti Fronterin palautuskansioon. Opiskelijoille annettiin palaute sähköisessä muodossa (pdf-kommenttityökalu, muistilaput). Lisäksi jokainen sai palautteen myös henkilökohtaisesti, jolloin opiskelijat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja sekä itse työstä että omasta työskentelystään. Raporttiin kirjataan lyhyesti kommentteja työstä ja sen suorittamisesta reflektointikappaleeseen. Opiskelijat tuottavat työraportin sähköisesti käyttäen jotain työvälineohjelmaa (Word, Open Office,...). Työselostus palautetaan sähköisessä muodossa. Palaute saadaan sähköisesti omaan raporttiin ja lisäksi henkilökohtaisesti. VINKKI KOLLEGALLE: Työn voi tehdä myös avoimesti siten, että pyytää opiskelijoita tekemään itse videon, josta mittaustulokset otetaan ja niitä analysoidaan sitten myöhemmin. Oikeastaan työn suorittamisen kannalta vain vaa an lukema on tärkeä nähdä. Matti Sallinen, Helsingin kuvataidelukio 7

11 PALAUTTEEN ANTAMINEN RUUTU- KAAPPAUSVIDEONA (SCREENCAST) RUB 9, koulukohtainen soveltava kurssi abeille Lyhyt kirjallinen viesti, joissa arvioinnin kriteereinä ovat viestinnällisyys sekä kielellinen laajus ja tarkkuus. Opiskelija tallentaa kirjoitelmansa sähköisessä muodossa Fronteriin. Opettaja avaa dokumentin (Word, Open Office tai Fronter-asiakirja) ja käynnistää ohjelman (Jing), jolla voi tallentaa ruudun tapahtumat ja oman selostuksensa. Opettaja korjaa tekstin selostaen samalla, miksi korjaus / muutos tehdään. Korjauksia ei tarvitse tallentaa, jolloin alkuperäinen teksti jää opiskelijalle katseltavaksi. Korjaussessio tallennetaan Screencast-pilvipalveluun. Opettaja kopioi tallenteen linkkiosoitteen ja laittaa sen Fronteriin opiskelijan omaan kansioon, joka ei näy muille opiskelijoille. Palautevideo on katsottavissa selaimen kautta, eikä opiskelija tarvitse erillistä ohjelmaa sen avaamiseksi omalla koneella. VINKKI KOLLEGALLE: Palaute oli hyvin myönteistä. Tässä muutamia: Mä en ole koskaan päässyt paremmin jyvälle omista virheistäni. Tää oli mun mielestä tosi toimiva korjaustapa toivottavasti tämä otetaan ihan kunnolla käyttöön. :). Minun mielestä videopalaute oli todella hyvä! Siinä näkee hyvin omat virheet ja on mukava saada henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä miten lauseet voi sanoa toisin. Itse tykkäsin kovasti tästä korjaustavasta. On paljon informatiivisempaa nähdä ja etenkin kuulla, mikä meni oikein ja mikä väärin, kuin vain katsella punakynällä korjattua kirjoitustehtävää. Hei! Kävin katsomassa videopalautteen, ja olen sitä mieltä,että videopalaute oli erittäin toimiva. Usein saatuani aineen korjattuna takaisin opettajalta siihen tehdyt korjaukset ovat tapana jäädä katsastamatta läpi. Nyt virheet tuli oikeasti käytyä läpi. Toivottavasti videopalautetta käytetään jatkossakin. Maiju Silén, Helsingin kuvataidelukio maiju.silen@hel.fi 8

12 DIGITAALINEN KURSSIPÄIVÄKIRJA Elokuvakurssit Kurssipäiväkirja on oppimispäiväkirja, jolla arvioidaan opiskelijan työn etenemistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Elokuvakursseilla työskentely on useimmiten ryhmätyötä. Yksilöllisen arvioinnin mahdollistamiseksi opiskelija tekee aina oman kurssipäiväkirjan jollekin digitaaliselle alustalle (Fronter tai blogi tms.), joka sitten on linkitetty kurssin Fronter-sivulle. Kurssiarvio perustuu ryhmätyön tulokseen ja henkilökohtaiseen kurssipäiväkirjaan. Kun päiväkirja on digitaalisessa muodossa, opettaja voi myös antaa palautetta opiskelijalle suoraan päiväkirjaan kirjoittaen. VINKKI KOLLEGALLE: Opiskelijoita kannattaa kannustaa päiväkirjan pitämiseen Fronterin ulkopuolellakin esim. blogina, jolloin ulkoasun voi muokata mieleisekseen. Blogi voi olla salattu tai avoimesti netissä näkyvä. Katja Särkkä, Helsingin kuvataidelukio 9

13 FYSIIKAN ARVIOINTIKÄYTÄNNE FY10, mekaniikan soveltava kurssi Mekaniikan arkiympäristöstä löytyvien ongelmien analysointia. Kurssin aikana harjoitellaan mobiililaitteiden käyttöä. Laitteilla videoidaan tai valokuvataan mekaniikkaan liittyviä tilanteita, joita edelleen analysoidaan tietokoneohjelmaa (LoggerPro) apuna käyttäen. Lopputyönä opiskelijat valitsevat itseään kiinnostavan tilanteen, jota analysoivat. Lopputyö tehdään sähköiseen muotoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota videoiden mielekkyyteen ja analysoinnin laatuun ja loppupäätelmiin. Lopputyössä keskeisenä osana ovat myös tietotekniikan tuomien mahdollisuuksien välittyminen. Tietotekniikkaa käytetään apuna tietojen saamisessa tilanteissa, joissa muuten tiedot jäisivät pelkkien arvailujen varaan. Kun tietotekniikkaa opitaan hyödyntämään, tilanteiden analysointi käy selvästi nopeammin kuin kynää ja paperia käyttäen. Tiedot ovat lisäksi tarkempia ja analysoinnin aikana tehtävät virheet on helpompi havaita. Panu Viitanen, Helsingin luonnontiedelukio 10

14 TUTKIELMAN ARVIOINTI Kemia, kurssi 2 Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä - osaa tutkia mallinnusohjelmaa ja simulaatiota käyttäen aineiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin liittyviä ilmiöitä - osaa tulkita ja arvioida mallinnuksella hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille Annoin sanallisen palautteen jokaisesta tutkielmasta, jonka kukin opiskelija teki Fronteriin. Opiskelijat antoivat myös toisilleen vertaispalautetta Google Driven kautta tutkielman teon edetessä. Opiskelijat vastasivat digitaaliseen kyselyyn, jossa joutuivat arvioimaan tutkielman teon aikana oppimiaan tietoja ja taitoja. Lisäksi testasin kurssikokeessa olleella kysymyksellä, miten hyvin opiskelija ymmärtää molekyylin rakenteen ja muodon vaikutuksen sen ominaisuuksiin. Opiskelijoiden tuotokset olivat Fronterissa toistensa nähtävissä ja kommentoitavissa. Google Drive -jaettuun asiakirjaan he kirjasivat pareittain pohdittuja havaintojaan. Tarkoitus oli saada koko ryhmälle yhteinen näkemys tutkittavasta asiasta. Opiskelijat vastasivat e-lomakkeelle tehtyyn kyselyyn, jossa kysyttiin eri menetelmien (mallinnusohjelmat, parityöskentely, vertaispalaute) vaikutusta asian oppimiseen sekä sitä, kuinka omat oppimaan oppimisen taidot kehittyivät tämän tutkielman teon aikana. Anni Kukko, Helsingin medialukio anni.kukko@edu.hel.fi 11

15 FYSIKAALISEN LIIKKEEN KUVAAJAT FY1 MITÄ ON ARVIOITU Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa yhdistää havainnot ja liikkeen kuvaajan sekä matemaattisen mallin - ymmärtää erilaisten koordinaatistojen merkityksen - osaa selvittää matemaattisia tunnuslukuja todellisen tilanteen liikkeen kuvaajasta Opiskelijoiden oli osattava yhdistää erilaiset liikkeen kuvaajat tilanteeseen, josta kuvaajat oli saatu. Kuvaajia oli erilaisista tilanteista ja koordinaatistoissa (aika, paikka), (aika, nopeus) ja (aika, kiihtyvyys). Suoritusta arvosteltiin pisteillä 0-6. Seuraavaksi kuvaajien perusteella piti selvittää tutkittavan kappaleen hetkellinen nopeus tiettynä ajanhetkenä. Tämäkin tehtävä arvioitiin pisteillä 0-6. Tehtäviä varten toteutetut kuvaajat oli saatu Vernierin antureilla ja LoggerPro -ohjelmistolla toteutetuista mittauksista. Jokaisella opiskelijalla oli käytössä kannettava tietokone, jonka avulla hän pääsi tutkimaan eri kuvaajia ja käsittelemään niitä haluamallaan tavalla. Vastaukset kirjattiin lomakkeeseen, joka palautettiin Fronter-oppimisympäristöön. VINKKI KOLLEGALLE: Kuvaajista ei kannatakaan saada oppikirjamaisia, vaan hieman rösöiset kuvaajat opettavat oppilaita keskittymään oleellisimpiin asioihin. Tapani Savolainen, Helsingin medialukio tapani.savolainen@edu.hel.fi 12

16 SOVELTAVAT TYÖT JA KESKUSTELUT ARVIOITAVINA PS8 mediapsykologian kurssi Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija tutki omaa mediankäyttöään, tunnisti ja osasi eritellä oman mediankäytön motiivejaan, osasi tunnistaa ja tulkita psykologisia vaikutuksia oman median käytön ja mediasuhteen kehittymisessä sekä miten hyvin analysoi eli eritteli psykologisia vaikutuksia mediatuotteesta. Kurssin arviointikohteina olivat opiskelijan kirjalliset soveltavat työt (4kpl) edellä mainituista aiheista ja niiden lisäksi aktiivisuus Fronter-keskusteluissa. Keskusteluista opiskelija sai ryhmäja vertaispalautetta sekä opettajan yhteenvetoja ja suullista ohjausta. Opiskelijan Fronterpalautuskansioon palauttamiin soveltaviin töihin opettaja antoi kirjallista välipalautetta, jonka avulla opiskelija sai täydentää työtään. Lopullisessa arvostelussa painottui ohjeiden mukainen toteutus sekä analyysin ja arvioinnin syvyys ja psykologisen tiedon soveltamistaito. Kurssin lopussa opiskelijat vastasivat Fronter-testiin, jolla arvioitiin, miten opiskelija vastasi kurssin teemoista nouseviin kysymyksiin. Soveltavista töistä pisteytys oli 4 x 0-6p 50%, keskustelut 0-6p. ja lopputesti 0-6p, yht. 50%. Lopputesti olisi voinut olla myös ryhmätesti. Aiheita alustettiin ensin tunneilla Fronter-keskusteluissa, joissa harjoiteltiin ryhmissä psykologisten vaikutusten erittelyä, ja jonne koottiin analysoitavia mediatuotoksia, mm. mainoksia. Opiskelija teki töitään sekä tunneilla että kotona digitaalisesti, käytti niissä taulukkoja, graafisia kuvaajia, kuvan ja linkin liittämistä jne. ja palautti ne Fronterin palautuskansioon. Fronterhuoneessa oli opiskelijan käytettävissä mediapsykologian teoriasta kootut powerpoint-diat. Lopputesti oli Fronter-testinä, josta opiskelija sai automaattisen palautteen; pisteytyksen opettaja teki manuaalisesti. Kaikki opiskelijan Fronterissa tekemä työ ja keskusteluaktiivisuus taltioituivat, eteneminen oli seurattavissa ja arviointi luettavissa. Anu-Elina Väkeväinen, Helsingin medialukio anu-elina.vakevainen@edu.hel.fi 13

17 VERKKOKURSSIN EDISTYKSEN ARVIOINTI JA SEURAUS EN5 kulttuurikurssi Kurssilla arvioitiin kielitaidon kaikkia osa-alueita; sanasto, kielioppi, kirjallinen tuottaminen ja rakenteiden /sanaston hallinta käytännössä, suullinen tuottaminen, luetun- ja kuullunymmärtäminen. Kurssilla arvioitiin myös palautteen antoa, siinä kehittymistä ja sen soveltamista omiin tuotoksiin. Arviointi oli tehty kurssin alusta lähtien opiskelijalle läpinäkyväksi kurssin Fronter-sivulla. Kurssin viikoittaiset kirjoitelmat (joista kahdessa painopiste kiinnittyi kirjoittamisen sujuvuuden lisäksi ko. viikon kappaleen sanaston ja kielioppiasian hallintaan) olivat arvioinnin painopisteenä. Jokaisesta kirjoitelmasta, joita oli 5 kpl, opiskelija sai yo-pisteiden mukaiset maksimipisteet 99p. Kirjoitelmat tehtiin blogiin, jotta opiskelijalle kurssin alussa osoitettu pari ja opettaja pääsivät niitä arvioimaan. Vertais- ja opettajan arvioinnin tuli tapahtua vielä ennen seuraavan viikon tehtävää, jotta opiskelija voi parantaa seuraavan viikon kirjoitelmaansa ko. arvioinnin pohjalta ja mahdollisesti myös kommentoida tätä. Blogiarvio oli sanallinen, lisäksi opettajalta tuli pisteytys Fronteriin suljetulle alustalle vain opiskelijan nähtäväksi. Opiskelijat saivat viikoittaisista arvioinneistaan myös pistearvion opettajalta suoraan Fronterin palautuskansioon. Arvioinneista tuli maksimissaan 10p per arvio ja näitä oli yhteensä 6 kpl (max. 60p.). Pisteiden ja opettajan suullisen arvion avulla opiskelija pystyi kurssin aikana kehittämään arvioitaan, ja hienoa oli, jos opiskelija pystyi soveltamaan omia vinkkejään /varoituksiaan esim. seuraavassa omassa tehtävässään. Kurssilla testattiin kielioppiasioita vielä erikseen kahden hieman eri kriteereillä arvioidun aineen lisäksi. Fronteriin oli laadittu neljälle viikolle ennen suurinta kirjoitustehtävää (novellianalyysi) kolme kielioppidrilliä ja yksi sanastodrilli. Kieliopista testattiin mm. pilkutusta (8p) ja lauseenvastikkeita (15p) (jotka tuli ottaa huomioon myös jokaisessa kirjoitelmassa). Näitä kielioppitestejä sai hioa ja tehdä useamman kerran, jotta oppimista varmasti tapahtuisi ja opiskelija voisi näin siirtää oppimansa myös käytäntöön (kirjoitelmiin, jotka olivat kurssin arvioinnin keskiössä). Artikkelitestin sai tehdä vain kerran Fronteriin etsittyjen nettiopasteiden mukaisesti (24p); tällä testattiin sitä, että opiskelijat oikeasti kävivät läpi kaikki opettajan antamat linkit ja oppivat myös käyttämään nettiä mielekkäästi kieliopin kertaukseen. Fronter-testeistä opiskelija sai Fronterin palautuskansioon välitöntä palautetta osaamisestaan systeemin korjatessa ennakkoon laaditut testit automaattisesti. Kurssin suullisen osion arviointia varten opiskelijat tuottivat videon, jossa he pitivät puheen. Mikäli videota ei halunnut näkyviin omalla naamallaan nettiin, pystyi hyödyntämään myös Voki.com alustalla olevia simulaatioita, joita käyttämällä vain opiskelijan ääni kuului verkkoalustalla. Suullisesta tuotoksesta opiskelijan maksimipisteet olivat 70p (30 p rakenteesta; alku, keskiosa, loppu), ja loput selkeydestä, intonaatiosta, äänen kuuluvuudesta, silmäkontaktista 14

18 (10p per kohta). Jos opiskelija oli käyttänyt Voki-simulaatiota, hänen maksimipisteensä olivat 60p (silmäkontaktia ei arvioitu). Puheen arvioinnissa keskityttiin positiiviseen ja kannustavaan palautteen antoon etenkin kirjallisissa palautteissa. Koska kaikki kurssin kielioppi- ja sanastoasiat ja niiden hallinta otettiin huomioon jokaisessa kirjoitelmassa (kahdessa erityisesti; ohjeenantona; kiinnitä huomiota sanastoon/pilkutukseen ja lauseenvastikkeisiin), kielioppidrillejen osuus loppuarvioinnissa ei ollut valtava (n. yhden kirjoitelman verran). Keskimäärin sama osuus oli kaveriarvioinneilla ja suullisella esityksellä sekä koulussa suoritetulla loppukokeella, joka oli taas Fronteriin edeltä laadittu. Vaikka loppukoe oli verkossa, se tehtiin koulussa, koska näin kuullunymmärtämisen järjestäminen oli helpompaa. Loppukokeen ja kuullunymmärtämisen maksimipisteet olivat 68p. Seuraavalla kerralla olisi hienoa kokeilla myös kuullunymmärtämisen järjestämistä verkossa. Kuullun- ja luetunymmärtämistä kurssilla oli mukana myös muuten: opiskelijan tuli mm. ymmärtää annetut ohjeet tehtäviä varten, lukea novelli ja osoittaa ymmärtäneensä sen. Kuullun ja luetunymmärtämistä opiskelijalta testattiin myös mm. lyriikka-analyysissa ja joissakin kielioppidrilleissä, kieliopeista kun oli ohjeita englanninkielisten klippien muodossa Fronterissa. Yhteensä opiskelijan maksimipistemäärä oli kurssin kaikista tehtävistä 749p, joista kirjoitelmien osuus oli 495p. Kirjoitelmat keskittyivät kulttuuriin ja siihen tutustumiseen (itse valitseman merkityksellisen kappaleen lyriikka-analyysi, leffa-arviointi, mocking modern art [+tutustuminen taidegallerioihin], luova kirjoittaminen, novellianalyysi; novellit netissä). Kurssilla tehdyt neljä kielioppi-sanastodrilliä olivat kaikki Fronteriin laadittuja testejä, jotka ohjelma korjasi automaattisesti opiskelijan ne tehtyä, ja antoi tälle edistyksestä välitöntä palautetta Fronterin portfoliosta löytyvään arviointikirjaan. Opettajan ei tarvinnut drillejä korjata itse (laadintaan tosin meni aikaa), vaan kurssin aikana aikaa vapautui arvokkaan kirjallisen palautteen antoon. Opiskelija pystyi seuraamaan edistystään ja arvosanojaan, palautettuja/ palauttamattomia töitä Fronterin kansiosta, ja jäsentämään työskentelyään tämän mukaan. Kaikista töistä tuli arviointimatriisiin numero blogiin kirjoitettujen kommenttien lisäksi. Näin arviointi oli tietotekniikan takia jatkuvasti näkyvää ja suuntaa antavaa. Tietotekniikan avulla (Fronter-testit) opiskelija pystyi myös uusimaan suorituksiaan ja parantamaan niitä halutessaan. Arvioinnin kriteerit olivat läpinäkyvät ja ne jäävät elämään sekä blogiin että Fronteriin. Mikäli opiskelija haluaa korottaa kurssiarvosanaansa, arvosanat ovat helposti löydettävissä. Opiskelijoiden pisteet siirrettiin myös Exceliin, jotta ohjelma laski nopeasti ja tarkasti opiskelijan töiden keskiarvon. Tämä helpotti opettajan työtä, vaikka nimien ja usean arvosanan syöttö Exceliin olikin työlästä. Hienoa olisi, jos Fronterin palautuskansio toimisi jo Excelin periaattein. 15

19 VINKKI KOLLEGALLE: Verkkokurssit ovat antoisia ja opiskelijoiden tuotoksia on hienoa lukea etenkin kun näkee kuinka he näin paljon ja säännöllisesti tekstejä tuottaessaan oppivat uutta. Palautteen anto ja arviointi netissä on vaativaa ja siihen saa menemään todella paljon aikaa. Onkin syytä miettiä jo ennen kurssia, mitkä tehtävistä ovat ne tärkeimmät ja valita 2-3, joita opettaja kommentoi syvällisemmin. Ensimmäinen teksti on aina opettajan hyvä kommentoida, jotta opiskelijatoverit saavat jotain elävää mallia kommentoinnista. Tähän tosin voi käyttää myös edellisiä verkkokurssejaan ja pyytää opiskelijoita vierailemaan näillä (tässä tulee hienosti esille blogien näkyvyys ja hyödyllisyys kaikille avoimina ympäristöinä). Sekä kirjallinen arviointi että numeroarviointi tuntuvat olevan opiskelijoille tärkeää; näille pitää muistaa laatia eri pohjat; numeroarviointi ei voi näkyä kenellekään muulle kuin opiskelijalle itselleen. Fronter-testien laatiminen on työlästä mutta palkitsee lopussa; tarkistukseen ei kulu aikaa vaan sitä vapautuu muuhun ehkä tärkeämpään. Lisäksi testejä (jos ne ovat hyvin laadittuja ja toimivia) voi hyödyntää seuraavilla kursseillaan kopioimalla ne vaan yksinkertaisesti seuraavan kurssin Fronter-alustalle. Tällöin todella säästää aikaa ja vaivaa. Heidi Kohi, Itäkeskuksen lukio 16

20 MITEN BLOGEJA ON KÄYTETTY PORT- FOLIOINA JA ARVIOINNISSA? Äidinkieli ja kirjallisuus, Luova kirjoittaminen (koulukohtainen syventävä kurssi) - erilaisia kaunokirjallisten tekstilajien, kerronnankeinojen ja tyylien hallintaa - kirjoitusprosessin vaiheita sekä kurssin työskentelyprosessia - kokonaisuutta= portfoliota - itsearviointia sekä kykyä antaa palautetta muiden teksteistä ja perustella mielipiteensä Työvälineenä käytimme yhteistä blogia (Wordpress) koko kurssin ajan. Blogissa oli joka viikolle oma verkkotyöskentelyosuutensa ohjeineen ja linkit opiskelijoiden omiin blogeihin. Opiskelijoiden blogit toimivat nimenomaan sähköisinä portfolioina, joita työstettiin koko kurssin ajan. Blogityöskentely mahdollisti sen, että kirjoitusprosessi tuli itselle ja muille näkyväksi. Myös opettajan antama arviointi kulki mukana koko kurssin ajan eikä kohdistunut vain lopputuotokseen. Arvioinnilla pystyi siis ohjaamaan kirjoittamista reaaliaikaisesti. Arvioinnissa erityisen tärkeäksi nousi opiskelijoiden vertaisarviointi, mikä helpottikin opettajan työtä huomattavasti. Kurssipalautteitten mukaan toisten opiskelijoiden tekstien arviointi auttoi arvioijaa omienkin tekstien ideoinnissa ja muokkaamisessa. Itsearviointia korostettiin osana kirjoitusprosessia ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Jokaisen oli ainakin kirjoitettava portfolioon kurssiarvioinnin lisäksi arviointia omasta työskentelystä ja portfolion kokoamisesta. Lisäksi muutama opiskelija käytti portfoliota hienosti oppimispäiväkirjanaan, mitä ideaa on tarkoitus jalostaa ensi lukuvuoden kurssilla. Sähköisessä arvioinnissa käytettiin pääasiassa blogien kommentointityökalua. Parhaimmillaan arvioinnista tuli yhteisöllistä ja vuorovaikutteista, kun kirjoittaja pystyi myös kommentoimaan saamaansa palautetta ja vinkkejä. On ollut hienoa huomata, että sellaisetkin opiskelijat, jotka luokkatilanteessa ovat yleensä hyvin hiljaisia, ovat voineet olla blogeissa kurssin ahkerimpia kommentoijia. Jos kurssi toteutettaisiin täysin verkkokurssina, yksittäisten tekstien arviointiin olisi tarvinnut lisää sähköisiä työkaluja, jotta voisi opettajana muun muassa nostaa opiskelijoiden tekstien yksityiskohtia esiin. (Nyt noin ⅓ kurssityöskentelystä tapahtui verkossa.) VINKKI KOLLEGALLE: Sosiaalinen media antaisi mahdollisuuden kutsua arvioijiksi myös kurssin ulkopuolisia (esim. kirjoittamisen ammattilaisia). Ideoinnissa on myös, miten netin kirjoittamisyhteisöjä / -sivustoja voisi hyödyntää kurssin aikana. Opiskelijat voisivat osallistua johonkin avoimeen yhteisöön ja vaikkapa muutaman hengen ryhmissä miettiä jonkinlaista viestiä ja osallistumista kirjoittajayhteisöön. Tällainen autenttinen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvä tehtävä voisi olla keino päästä oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Marita Juntunen, Itäkeskuksen lukio marita.juntunen@edu.hel.fi 17