Julia Hämäläinen Kuopion klassillinen lukio Yhteiskuntaoppi. Sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuudet suomalaisissa pkt-yrityksissä

Transkriptio

1 Julia Hämäläinen Kuopion klassillinen lukio Yhteiskuntaoppi Sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuudet suomalaisissa pkt-yrityksissä

2 Tiivistelmä Tutkimuksen aiheeksi valittiin sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuudet suomalaisissa pktyrityksissä, koska se on erittäin ajankohtainen asia. Toinen syy kyseisen aiheen valintaan oli sen kiinnostavuus ja tuoreus. Tutkimuksessa haluttiin saada selville mitä sosiaalisen median palveluita pkt-yrityksien työntekijät käyttävät. Yritysten käydessä kilpailua keskenään, toiset yritykset menestyvät paremmin kuin toiset ja tutkimuksessa haluttiin myös lisäksi ottaa selville miten eri yritysten toiminnan osa-alueilla sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää pkt-yrityksissä ja mitkä ovat mahdollisia syitä siihen etteivät kaikki yritykset vielä ole liittyneet sosiaaliseen mediaan. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Internetistä löytyvää taustatietoa, sekä erilaisten talouslehtien artikkeleita. Haastattelemalla sosiaalisen median asiantuntijaa tutkimukseen saatiin lisää tietoa ja tutustumismateriaalia aiheesta. Aineistot ovat kaikki 2000-luvulta, sillä onhan sosiaalisen median hyödyntäminenkin vielä uutta ja siitä ei ole paljoa tietoa saatavilla. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin myös kyselylomaketta, johon saatiin sähköpostin välityksellä 19 teollisuusalalla työskentelevän henkilön vastaukset. Aineistoa analysoitiin tekemällä tilastoja ja laskemalla prosenttiosuuksia vastauksista. Saatuja tuloksia verrattiin kirjallisuuteen ja aiheesta löytyvään tietoon Internetistä. Lopuksi tarkasteltiin tuloksia ja verrattiin niitä vielä asiantuntijan haastatteluun. Tutkimuksessa saatiin selville, että harva pkt-yrityksessä työskentelevä henkilö käyttää sosiaalista mediaa, mutta lähes kaikki heistä uskovat silti että pkt-yritykset hyötyvät sosiaalisen median käytöstä. Saatiin myös selville millä eri yrityksen toiminnan osa-alueilla sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää ja mitkä ovat yleisimmät syyt jättää liittymättä sosiaaliseen mediaan. Tulevaisuuden tutkimukseksi jääkin vielä tilastot ja tulokset siitä miten paljon sosiaalisen median käyttäminen mahdollisesti parantaa yritysten tuottavuutta.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Kyselytutkimus Asiantuntijahaastattelu Tulosten tarkastelu Sosiaalisen median käyttäminen Suomalaisille pkt- yrityksille soveltuvat sosiaalisen median palvelut Mihin sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää yrityksissä? Kontaktiverkostot, rekrytointi ja asiakaspalaute Markkinointi, viestintä ja mainonta Brändin rakentaminen, muista yrityksistä erottautuminen ja työpaikan ilmapiiri Kohderyhmien nopea tavoittaminen, asiakaspalvelu ja asiakasneuvonta Etätyön lisääntyminen, myynti ja markkina- alueen laajentaminen Suomalaisten pkt- yritysten mahdollisuudet hyötyä sosiaalisesta mediasta Esteet ja riskit sosiaaliseen mediaan liittymiselle Vähäinen tieto mahdollisuuksista, epäilyt hyödyllisyydestä ja osaamisen puute Tietoturvariskit, riittämättömät resurssit ja pelko negatiivisesta maineesta Sosiaalisen median tuoma kilpailu yritysten välille Sosiaalisen median tuoma yhteistyö ja verkottuminen yritysten välillä Sosiaalisen median ekologisuus ja kuluissa säästäminen Tutkimuksen loppuarviointi LÄHTEET LIITTEET...24 LIITE 1: Haastattelulomake...24 LIITE 2: Ville Lehtovirran haastattelu...26

4 1 1. Johdanto Sosiaalinen media on ollut vuosituhannenvaihteen jälkeen yhä enemmän uutisissa ja se puhuttaa ihmisiä erilaisissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa ympäri maailmaa. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joihin jokainen voi liittyä ja hyödyntää niitä elämässään omalla persoonallisella tavallaan. Sosiaalinen media on yksi media muiden joukossa, mutta sen isoin ero muihin medioihin syntyy siitä, että kaikki voivat olla siellä aktiivisia tiedon vastaanottajia sekä viestijöitä. Monet ihmiset ovat pystyneet löytämään sen avulla uusia tuttavuuksia ja jopa elämänkumppaneita. Toisille se taas on ollut paikka ilmaista omat ajatuksensa, tunteensa ja mielipiteensä. Sosiaalinen media avaa ovet täysin uuteen maailmaan joka on kehittymisessään vielä varhaisessa vaiheessa. Sosiaalisen median yhteisöön pääsemiseen ei ole vaatimuksia ja se on lähes aina ilmaista. Suurimmalle osalle sen käyttäjistä sen sosiaaliset hyödyt ihmisten vuorovaikutuksessa ja yritysten mainonnassa ovat tulleet tutuiksi, mutta tutkimuksen avulla haluttiin saada selville miten tätä median uusinta osa-aluetta voitaisiin hyödyntää myös varjoon jääneellä osa-alueella, nimittäin suomalaisissa pkt-yrityksissä. Pkt-yrityksellä, eli pienillä ja keskisuurilla teollisuusalan yrityksillä, tarkoitetaan yrityksiä joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai joiden taseen loppusumma on korkeintaan 43miljoonaa euroa. Pkt-yrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja se on riippumaton pkt-yrityksistä suuremmista yrityksistä. Tutkimus haluttiin rajata juuri tähän alueeseen, sillä jo pelkästään Euroopassa ne tarjoavat 2/3 yksityissektorin työpaikoista. Erityisesti pkt-yritykset ovat olleet jo ennen sosiaalisen median läpimurtoa isojen teollisuusyritysten varjossa verrattaessa yritysten esilläoloa mediassa. Sosiaalinen media on levinnyt nopeasti ja laajalle alalle, mutta sen vaikuttavuutta aliarvioidaan helposti. Sosiaalinen media tarjoaa Facebookin ja LinkedInin lisäksi monia muita ohjelmistoja ja palveluita, joista suomalaiset pkt-yritykset voisivat hyötyä (Euroopan komission lehdistötiedote ) Suomalaisten pkt-yritysten tulisi tutustua tähän uuteen mediaan, jonka avulla ne pystyisivät parantamaan mahdollisuuksiaan nousta maailmassa yhä menestyneimmiksi yrityksiksi. Tutkielmassa haluttiin ottaa selville, millä osa-alueilla kyseiset yritykset voisivat hyötyä sosiaalisesta mediasta, mitkä ovat esteinä ja riskeinä sinne liittymiselle ja mitkä sen tarjoamat palvelut olisivat soveltuvia juuri pkt-yrityksille.

5 2 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen tekeminen aloitettiin tutustumalla sosiaalisesta mediasta löytyvään aineistoon Internetissä. Tässä apuna käytettiin hakukoneita (Google ja Wikipedia) ja eri talouslehtien sivustoja. Talouslehtien nettisivustoilla oli paljon kyseiseen aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tietotekstejä. Hyödyllistä tietoa löytyi varsinkin suomalaisten talouslehtien sivuilta, jonne tekstejä kirjoittavat alan asiantuntijat. Internetissä on paljon erilaista tietoa erilaisissa lähteissä, mutta tässä tutkimuksessa keskityttiin pääasiassa tutustumaan sosiaalisen median alan asiantuntijoiden nettisivuihin ja talouslehtien kirjoittajien artikkeleihin. Asiantuntijoiden kirjoittama tieto on luotettavampaa kuin esimerkiksi keskustelupalstoilla oleva tieto, jonne kuka tahansa voi kirjoittaa ja milloin vaan ja mitä tahansa. Valitut tietolähteet ovat soveltuvia tieteellisen tutkimukseni tekemiseen, sillä niitä kirjoittamassa ovat olleet sosiaaliseen mediaan tutustuneet henkilöt ja heillä on ollut takana esimerkiksi omaa kokemusta ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja tilastoja, sekä asiantuntijuutta. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa tutkimusta, jota kutsutaan myös nimellä kenttätutkimus. Tutkimuksen ensimmäinen osa-alue koostui kyselylomakkeen tekemisestä, joka on esitetty liitteessä 1. Kyselylomake koostui kahdeksasta kysymyksestä, joiden avulla pyrittiin selvittämään henkilöiden nykyistä sosiaalisen median käyttötapaa, sekä heidän näkemystään siitä miten sitä voisi hyödyntää paremmin heidän työssään. Samalla selvitettiin pkt-yrityksissä koettuja esteitä sosiaaliseen mediaan liittymiseen, sekä sen mahdollisesti tuomia hyötyjä ja haittoja. Kyselylomakkeessa oli neljä kyllä/ei kysymystä, joiden avulla pyrittiin hankkimaan suuntaa antavaa kuvaa työntekijöiden näkökulmasta sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kokosin lomakkeeseen myös yrityksen toiminnan osa-alueista taulukon, josta vastaajien tuli rastittaa heidän mielestään osa-alueet, joihin sosiaalisen median käytöstä olisi hyötyä. Kyselylomakkeen alussa halusin myös kartoittaa vastaajien sosiaalisessa mediassa olemista ja erittelin kysymyksillä käyttävätkö he jotain sosiaalisen median palvelua työelämässä tai/ja vapaa-ajalla. Kyselylomake lähetettiin sähköpostilla 20:een pkt-yritykseen yhteensä 30:lle henkilölle. Vastauksia tuli 13:sta yrityksestä, yhteensä 19:lta henkilöltä. Kyselylomakkeen avulla tehtiin määrällistä tutkimusta, joka tarkoittaa sitä, että tulokset operationalisoitiin, eli muutettiin tulokset mitattavaan muotoon. Tuloksista saadut vastaukset muokattiin kaavioiksi ja joiltain osin

6 3 prosenteiksi. Näiden avulla on lukijalle mahdollista antaa selkeä kokonaiskäsitys tutkimuksen tuloksista. Täydentävänä tutkimustapana oli haastattelu, jonka kohteena oli sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksien asiantuntija Ville Lehtovirta, joka työskentelee Aleksin Kaiku Oy:ssä. Tämä menetelmä valittiin, jotta saataisiin tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa ja pystyttäisiin tällä tavoin välttämään väärinkäsityksiä. Haastattelu on laadullista tutkimusta, jonka avulla asiaa pystytään kuvaamaan tarkemmin ja siinä korostuu asian ymmärtäminen. 3. Tulokset 3.1 Kyselytutkimus Tulokset tilastoina ja kaavioina kyselylomakkeeseen vastanneiden 19 työntekijän vastausten perusteella. Vastanneita oli 13:sta suomalaisesta pkt-yrityksestä ympäri Suomea. Ensimmäinen kysymys oli: Mitä sosiaalisen median palveluita käytät työssäsi ja vapaa-ajallasi?, johon oli annettu neljä vastausvaihtoehtoa ja jätetty myös vapaavalintainen vaihtoehto. Alla on esitetty kaavioissa 1 ja 2 tulokset. Työssä eniten käytetty sosiaalisen median palvelu on LinkedIn ja vapaa-ajalla puolestaan Facebook. Kaavio 1: Mitä sosiaalisen median palveluita käytät työssäsi?

7 4 Kaavio 2: Mitä sosiaalisen median palveluita käytät vapaa-ajallasi? Kyselylomakkeen toisessa kohdassa selvitettiin henkilöiden mielestä parasta sosiaalisen median palvelua pkt-yrityksille. Tulokset on esitetty kaaviossa 3. Vastaajien mielestä Facebook ja LinkedIn soveltuvat parhaiten pkt-yrityksille. Kaavio 3: Mikä sosiaalisen median palvelu sopii mielestäsi parhaiten pkt-yrityksille? Kyselylomakkeen kolmannessa osiossa kartoitettiin vastaajien käsityksiä siitä, mihin sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Vastaukset on esitetty kaaviossa 4. Vastaajien mielestä sosiaalisesta mediasta olisi eniten hyötyä kontaktiverkoston ylläpitämiseen ja kasvattamiseen, sekä viestintään, markkinointiin, mainontaan ja rekrytointiin.

8 5 Kaavio 4: Mihin tarkoitukseen luulet pystyväsi hyödyntämään sosiaalista mediaa tulevaisuudessa työssäsi? Kyselylomakkeen neljännessä osiossa kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, että uskovatko he suomalaisten pkt-yritysten hyötyvän sosiaalisesta mediasta. Vastaukset on esitetty kaaviossa 5. Lähes kaikkien vastaajien mielestä suomalaiset pkt-yritykset voivat hyötyä sosiaalisesta mediasta.

9 6 Kaavio 5: Uskotko suomalaisten pkt-yritysten hyötyvän sosiaalisesta mediasta? Kyselylomakkeen viidennessä kohdassa kysyttiin vastaajien omaa kokemusta siitä, ovatko he saaneet työssään tarvittavaa tietoa sosiaalisen median kautta. Vastaukset on esitelty kaaviossa 6. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei ole itse saanut työssään tarvittavaa tietoa sosiaalisesta mediasta. Kaavio 6: Oletko sinä saanut itse työssäsi tarvittavaa tietoa sosiaalisen median kautta? Kyselylomakkeen kuudennessa kohdassa vastaajilta kysyttiin syitä siihen, miksi kaikki pktyritykset eivät ole vielä liittyneet sosiaaliseen mediaan. Vastaukset on esitetty kaaviossa 7. Vastaajien mielestä suurimmat syyt sosiaalisesta mediasta poisjäämiseen olivat epäilyt sen hyödyllisyydestä ja se, että mahdollisuuksia ei tunneta.

10 7 Kaavio 7: Mitkä ovat mielestäsi syitä siihen, että kaikki pkt-yritykset eivät ole vielä liittyneet sosiaaliseen mediaan? Kyselylomakkeen seitsemännessä kohdassa vastaajilta kysyttiin heidän ajatuksiaan siitä, lisääkö sosiaalisen median tuoma avoimuus yritysten välistä kilpailua. Vastaukset on esitetty kaaviossa 8. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä että tämä avoimuus lisää yritysten välistä kilpailua. Kaavio 8: Uskotko sosiaalisen median tuoman avoimuuden lisäävän yritysten välistä kilpailua?

11 8 Kyselylomakkeen kahdennaksessa ja viimeisessä osiossa kysyttiin vastaajilta, uskovatko he sosiaalisen median lisäävän yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista. Vastaukset on esitetty kaaviossa 9. Suurin osa vastaajista uskoo sosiaalisen median lisäävän yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista. Kaavio 9: Uskotko sosiaalisen median lisäävän yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista? 3.2 Asiantuntijahaastattelu Tutkimukseen haastateltiin puhelimessa sosiaalisen median asiantuntijaa Ville Lehtovirtaa. Ville Lehtovirta on Aleksin Kaiku Oy:n perustajaosakas. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden viestinnän ja markkinoinnin konsultoinnista, viestintätiimien vetämisestä ja uusien viestintätyökalujen kehittämisestä. Haastattelu suoritettiin Koko haastattelu on esitetty liitteessä 2. Lehtovirran mukaan teollisuuspuolen osto- ja myyntiprosessi eroavat oleellisesti kulutuspuolen prosesseista. Hänen mielestään yritysten käyttöön parhaiten soveltuva sosiaalinen media tällä hetkellä on LinkedIn. Myös keskustelufoorumeilta saa tarkkaa alakohtaista teknistä tietoa. Pktyrityksille on erittäin paljon hyötyä siitä näkyvyydestä, jonka ne saavat ollessaan mukana sosiaalisessa mediassa. Ne voivat myös hankkia sieltä paljon tietoa esim. tuotekehitystänsä varten. Lehtovirran mukaan on syytä tutustua Googlen tai jonkun muun palvelun kautta siihen mitä omasta yrityksestä tai alasta puhutaan internetissä ennen kuin mennään täysillä mukaan. Myös muilta

12 9 yrityksiltä ja asiakkailta kannattaa kysellä mielipiteitä ja kokemuksia. Markkinoilla on myös yrityksiä jotka auttavat sosiaaliseen mediaan liittymisessä. Pkt-yritysten ei tulisi pelätä negatiivisen maineen syntymistä vaikka riski onkin Lehtovirran mukaan olemassa. Hoitamalla negatiivinen palaute hyvin voi saada paljon positiivista aikaan. Yritysten pitäisi luoda omat sisäiset pelisääntönsä sosiaalisen median käytöstä, jottei tulisi epämiellyttäviä tilanteita yrityksen kannalta. Lehtovirran mielestä tärkeintä on mahdollisuus pitää yhteyttä asiakkaisiin ja näin ollen vaikuttaa yrityksen mainontaan ja myyntiin. Toinen erittäin tärkeä asia on mahdollisuus rehelliseen keskusteluun, jonka avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa ja tuotteitansa. Myös yhteistyön lisääntyminen on vahvaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö saattaa myös tehostaa työntekoa. 4. Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville miten sosiaalista mediaa on mahdollista hyödyntää suomalaisissa pkt-yrityksissä. Tämän avuksi haluttiin ottaa selville mitä mieltä pkt-yrityksissä työskentelevät ovat sosiaalisen median hyödyllisyydestä ja riskeistä, sekä mitä sosiaalisen median palveluita he itse käyttävät. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa sosiaalisen median hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista yritysten toiminnan eri osa-alueilla. Tutkimuksen saatiin tietoa siitä mitä sosiaalisen median palveluita pkt-yrityksissä työskentelevät käyttävät ja mitkä palvelut ovat soveltuvimpia nimenomaan suomalaisille pkt-yrityksille. Tutkimuksessa saatiin myös selville syitä miksi sosiaaliseen mediaan ei välttämättä liitytä. Lisätietoa hankkimalla näihin pystyttiin kehittämään erilaisia ratkaisuja, jolloin yhä useampi suomalainen pkt-yritys mahdollisesti liittyisi sosiaaliseen mediaan. 4.1 Sosiaalisen median käyttäminen Tutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaalista mediaa käytetään enemmän vapaa-ajalla kuin työelämässä. Facebook oli vapaa-ajan käytössä suosituin ja työelämässä toiseksi suosituin. Facebook onkin

13 10 Suomen suosituin sosiaalisen median palvelu. Suomessa sitä käyttää n.1,7 miljoona henkilöä ja koko maailmassa puolestaan n.700 miljoonaa henkilöä. (Ala-Sipola, Talouselämä ) Työelämässä suosituin palvelu oli LinkedIn, joka on työelämän verkostojen luomiseen käytetty sivusto. Siellä voi esimerkiksi laittaa esille oman CV:nsä tai saada suosituksia työkavereilta ja entisiltä pomoilta. Linkedin on myös ensimmäinen pörssilistautunut yhtiö ja sen liikevaihto oli v.2010 yli 121 miljoonaa dollaria. (Taloussanomat ) Kuva 1: LinkedIn on suosituin yritysten käyttämä sosiaalinen media 4.2 Suomalaisille pkt- yrityksille soveltuvat sosiaalisen median palvelut Vastaajien mielestä Facebook on soveltuvin sosiaalisen median palvelu suomalaisille pktyrityksille. Toiseksi soveltuvampana pidettiin LinkedIn:iä. LinkedIn:in suurta suosiota työelämässä selittää se, että LinkedIn on suunniteltu juuri ammatilliseen käyttöön (Talouselämä, ). Ville Lehtovirran mielestä tärkeimmät sosiaalisen median palvelut taas olivat LinkedIn ja erilaiset keskustelufoorumit. Hänen mukaansa niissä on mahdollista käydä alaan liittyvää keskustelua, joka on erityisen tärkeää esimerkiksi valmisteluvaiheessa silloin kun pkt-yritysten hankekoot ovat valtavia. Ristiriitaa tutkimuksessa herätti se, että vastaajat pitävät LinkedIniä hyödyllisimpänä sosiaalisen median palveluna pkt-yrityksille, mutta vastaajat itse käyttävät eniten Facebookia. Tämä ristiriita

14 11 selittyy todennäköisimmin sillä, että Facebook soveltuu hyvin juuri vapaa-ajan käyttöön esimerkiksi sen chat-, tilapäivitys- ja kuvanlisäystoimintojen ansiosta. 4.3 Mihin sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää yrityksissä? Vastaajien mielestä sosiaalista mediaa voisi eniten hyödyntää kontaktiverkostojen ylläpitoon ja niiden kasvatukseen. Muina erittäin potentiaalisina vaihtoehtoina vastaajat pitivät sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa, mainonnassa, rekrytoinnissa, viestinnässä ja asiakaspalautteen keräämisessä Kontaktiverkostot, rekrytointi ja asiakaspalaute Sosiaalisen median hyödyllisyys kontaktiverkostojen ylläpidossa ja kasvatuksessa selittyy sillä, että sosiaalisessa mediassa ei ole kysymys tekniikasta vaan nimenomaan vuorovaikutukseen pyrkimisestä. Sosiaalisesta mediasta löytyvät oikeat kontaktit saattavatkin johtaa uusiin asiakkuuksiin, ammatillisiin neuvoihin ja oppimismahdollisuuksiin (Kauppalehti , Frilander Taloussanomat 2011). Sosiaalisen median tarjoamat palvelut tarjoavat monipuolisia tapoja pitää ihmisiin yhteyttä. Tästä esimerkkinä Facebookin online-keskustelutoiminto. Sosiaalista mediaa voi vastaajien mukaan hyödyntää myös rekrytoinnissa. Yritykset voivat kannustaa työntekijöitään antamaan vihjeitä rekrytointiin. Esimerkiksi rahallisten palkkioiden avulla työntekijöitä saattaisi motivoida ruveta etsimään omista kontakteista ja verkostoistaan avautuneeseen työpaikkaan soveltuvia henkilöitä. Pkt-yrityksillä on siis mahdollisuus löytää uusia kykyjä sosiaalisen median välityksellä. (Nivaro, Talouselämä ; Frilander, Taloussanomat ). Käyttämällä sosiaalista mediaa rekrytoinnissa saattaa yrityksille avautua mahdollisuus koota itselleen mahdollisimman taitava ja asiantunteva työtiimi, joka puolestaan pystyy mahdollisesti parempaan työntekoon ja voitotkin on mahdollista suurentaa tätä kautta kun työn jälki voi olla esimerkiksi laadukkaampaa tai taitavammin tehtyä. Työnhakijoista voidaan nähdä aivan uudenlaisia puolia ja sillä heistä on mahdollista saada Internetin kautta tietoa. Esimerkiksi LinkedINin avulla työnantaja voi laittaa hakuun avoimia työpaikkoja ja katsoa työnhakijan kontakteja ja verkostoja ja pohtia esimerkiksi näiden kautta työntekijän soveltuvuutta omaan yritykseen.

15 12 Vastaajat uskovat, että sosiaalisen median palveluilla voitaisiin parantaa asiakaspalautteen keräämistä. Monipuolisten sosiaalisen median palveluiden avulla voidaan tavoittaa erilaisia kohderyhmiä ja saada asiakaspalautetta eri palveluiden välityksellä. Internetissä keskustelupalstoille on mahdollista kirjoittaa myös nimettömänä, joka puolestaan voi rohkaista asiakkaita antamaan aktiivisemmin ja rehellisempää palautetta. Palautteen saamista ei tarvitse kuitenkaan ottaa negatiivisena, vaan sitä voidaan käyttää yrityksen sisällä hyödyksi määrittelemällä se rakentavaksi palautteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun yritys saa entistä enemmän palautetta, esimerkiksi negatiivista, se pystyy mahdollisesti parantamaan omia tuotteitaan ja palveluitaan. Tuotteiden kehittäminen paremmiksi ja luotettavimmiksi puolestaan parantaa yrityksen voittoja kun asiakkaita tulee enemmän laadukkaiden ja toimivien tuotteiden sekä palveluiden perään Markkinointi, viestintä ja mainonta Vastanneet olivat myös sitä mieltä, että sosiaalista mediaa voisi hyödyntää markkinoinnissa, mainonnassa ja viestinnässä. Pkt-yrityksillä onkin siis mahdollisuus parantaa hyödykkeiden myyntiä sosiaalisen median avulla. Keskustelupalstoja ja asiakaspalautteita seuraamalla pktyrityksillä on mahdollisuus kehittää omia tuotteitaan jolloin mahdollisesti yrityksen tuotteiden kysyntä ja myynti kasvaa. Yrityksille tehokasta positiivista julkisuutta voi olla myös joidenkin sosiaalisten medioiden kuten esim Facebookin tykkää - painike. Ihmisten näyttäessä mielenkiintonsa ja hyvien kokemustensa kohteet, saattavat toisetkin ihmiset kiinnostua esimerkiksi jonkun teollisuusyrityksen tarjonnasta. Yrityksille tämä on erittäin tehokas ja ilmainen tapa mainostaa tuotteitaan, sillä asiakkaan kuulema positiivinen kokemus tietyn pkt-yrityksen tuotteiden laadukkuudesta voi edistää kauppojen syntymistä jatkossa Brändin rakentaminen, muista yrityksistä erottautuminen ja työpaikan ilmapiiri Keskimääräisesti puolet vastaajista uskovat myös, että sosiaalista mediaa voisi hyödyntää brändin rakentamisessa, muista yrityksistä erottautumistapana, työpaikan ilmapiirin parantamisessa, kohderyhmien nopeassa tavoittamisessa, asiakaspalvelussa, sekä asiakasneuvonnassa. Kyselyn perusteella vastaajat olivat sitä mieltä, että yrityksillä on mahdollisuus erottautua muista alan yrityksistä sosiaalisen median tarjoamien palveluiden avulla. Esimerkiksi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa osallistuva toimitusjohtaja voi auttaa erottautumista kilpailijoista

16 13 parantamalla esimerkiksi yrityksen mainetta sosiaalisessa mediassa esilläolollaan (Kangas, Iltasanomat ). Työpaikan ilmapiirin ja työympäristön parantaminen sosiaalisen median avulla voi parantaa työntekijöiden tehokkuutta. Esimerkiksi Twitterin avulla kollegoille avautuu mahdollisuus lukea toistensa päivityksiä vaikkapa päivän tapahtumista, kun taas Facebookin avulla työntekijät voivat antaa kollegoilleen mahdollisuuden tutustua heihin paremmin esimerkiksi omasta perheestä lisättyjen kuvien perusteella. Jos työntekijöille annetaan kohtuuden rajoissa mahdollisuus käydä sosiaalisen median palveluissa kesken työajan, pystytään sen avulla mahdollisesti keventämään työympäristön henkeä ja vähentämään työstressiä (Frilander, Talouselämä ). Työstressin vähentymisen avulla voidaan mahdollisesti vähentää työntekijöiden sairaalakäyntejä, sekä pystytään mahdollisesti välttämään turhia poissaoloja. Tämän avulla yrityksen kulut pienenevät ja tuottavuus puolestaan paranee. Sosiaalinen media voi tarjota työntekijöille myös mahdollisuuden osallistua yrityksen sisällä käytävään keskusteluun ja verkostoitumalla esimerkiksi johtajien kanssa työntekijöillä on näin ollen mahdollisuus päästä vaikuttamaan yrityksen sisällä tapahtuvaan päätöksentekoon. Tämä lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja voi kehittää esimerkiksi yrityksen mainoskampanjaa työntekijöiltä kuultujen kommenttien ja mielipiteiden ansiosta (IT-viikko ). Sosiaalisen median avulla voidaan myös mahdollisesti rakentaa pkt-yritykselle brändi. Tässä tärkeänä osana on myös hakukoneoptimointi, joka tarkoittaa sitä, että aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi LinkedIniin tuo mahdollisuuden tulla paremmin esille hakutuloksissa internetin erilaisissa tietopankeissa kuten esimerkiksi Googlessa. Hakukoneoptimoinnin avulla yritys saattaa tulla asiakkaiden tietoon ja jatkossa siitä voi olla hyötyä, koska yrityksiä, joilla on niin sanotut kasvot on helpompi lähestyä (Talouselämä ; Kokko, Taloussanomat ) Kohderyhmien nopea tavoittaminen, asiakaspalvelu ja asiakasneuvonta Sosiaalisen median yksi tärkeimmistä tehtävistä pkt-yritysten kohdalla on asiakaspalvelun kehittäminen. Yritykset voivat luoda sivustoja ja keskustelupalstoja, joissa asiakkailla on mahdollisuus kysyä lisätietoja, vinkkejä, tarjouksia ja keskustella muiden asiakkaiden kanssa yrityksen tuotteista tai palveluista. Ruudun takana täytyy tietysti olla asiantunteva henkilö yrityksen puolelta, joka osaa vastata asiakkaiden kysymyksiin ja näin ollen mahdollistaa asiakkaalle

17 14 mahdollisimman mukavan ja myönteisen kokemuksen, jonka ansiosta voi mahdollisesti luoda syvemmän kontaktin asiakkaan kanssa. Internetin sosiaaliset palvelut ovat yleensä ilmaisia, käytännöllisiä, nopeita ja tehokkaita. Yritykset pystyvät säästämään huomattavia summia kun asiakaspalvelun ylläpitämisestä tulevat kustannukset tippuvat sen siirryttyä sosiaaliseen mediaan. Lähes puolet vastanneista pitivät myös kohderyhmien nopeaa tavoittamista sosiaalisen median hyötynä. Pkt-yrityksillä on myös mahdollisuus kriisitilanteissa käyttää sosiaalista mediaa apuna asiakkaiden ja suuren yleisön luottamuksen palauttamisessa (Kokko, Taloussanomat ) Sosiaalisen median avulla avautuu myös mahdollisuus pienentää kriisitilanteiden tuottamia tappioita yrityksille. Tästä konkreettisena esimerkkinä voisi olla markkinoille tuotu viallinen teollisuusalan tuote. Silloin yritys voi esimerkiksi Facebook sivullaan kertoa tuotteen viallisuudesta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä välittömästi ja asiakkaita pystytään tavoittamaan nopeasti uudella tavalla Etätyön lisääntyminen, myynti ja markkina- alueen laajentaminen Hieman vastaajien kannatusta saivat myös etätyön lisääntyminen, myynti ja ja markkina-alueen laajentaminen. Pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median avulla voidaan laajentaa yrityksen markkina-aluetta. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa erilaisia ja entistä isompia kohderyhmiä. Internetissä ei tunneta lausahdusta: maantieteelliset rajat. Ihmiset verkostoituvat ja kokoontuvat sosiaalisen median palveluissa ryhmiksi, joita edustavat esimerkiksi samoista asioista kiinnostuneet ihmiset esim diplomi-insinööritutkinnon suorittaneet. Laajentunut markkina-alue puolestaan voi lisätä huomattavastikin yrityksen tuotteiden myyntiä. Lehtovirta kertoo haastattelussaan, että sosiaalisen median palvelut mahdollistavat etätyön tekemisen, joka puolestaan voi vähentää yrityksen kuluja. Hänen mukaansa esimerkiksi pitkillä työmatkoilla olisi näin ollen mahdollista vaikkapa junassa istuessa tehdä töitä. Facebookissa voi esimerkiksi käydä videokeskusteluja, joten näin ollen työntekijöillä voi olla mahdollisuus ottaa matkan aikana osaa esimerkiksi kokouksiin kuulokkeiden ja web-kameran avulla.

18 15 Kuva2: Facebook on Suomen suosituin sosiaalisen median palvelu. 4.4 Suomalaisten pkt- yritysten mahdollisuudet hyötyä sosiaalisesta mediasta Lähes kaikki kyselylomakkeeseen vastanneet olivat sitä mieltä, että suomalaiset pkt-yritykset hyötyisivät sosiaalisen median käyttämisestä. Suuret sukupolvet tulevat jäämään lähivuosina pois työmarkkinoilta ja uusille ja nuorille työntekijöille tulee lisää työpaikkoja. Nuoremmat sukupolvet ovat yleensä kiinnostuneempia ja enemmän perehtyneempiä sosiaaliseen mediaan. Eläkeikäisten keskuudessa sen käyttäminen saattaa olla joillekin vielä vaikeaa ja osalle kaukaista ja sitä käytetäänkin esimerkiksi vain lastenlapsien kanssa viestimiseen. Tähän eräänä syynä on se että nuorilla on ollut lapsuudesta asti aikaa opetella, totutella ja tutustua sosiaalisen median maailmaan.

19 16 Tätä tukemassa on tilastot, joiden mukaan alle 35-vuotiaista 80% käyttää sosiaalisen median palveluita (Ala-Sipola, Talouselämä ). Sosiaalinen media on erittäin monipuolinen eri sovellusten ja sivujen kokonaisuus. Pkt-yritysten olisi erittäin tärkeää ottaa osaa sosiaaliseen mediaan omalla toiminnallaan, sillä yritykset ovat sosiaalisessa mediassa halusivatpa he sitä tai eivät. Tämä selittyy sillä, että vaikka yrityksen johtohenkilöt eivät siellä olisikaan niin työntekijät ja asiakkaat ovat ja keskustelua yrityksestä sekä sen tuotteista ja palveluista käydään siellä väistämättäkin. Sosiaalista mediaa ei voi hallita ja siellä rehellisyys ja aitous tulee esiin esimerkiksi asiakkaiden palautteen ansiosta. Sosiaalista mediaa ei voi myöskään lahjoa, siellä tulee nimittäin esille ihmisten todelliset mielipiteet. Yritykset, jotka osaavat käyttää sosiaalista mediaa hyödyksi sekä sisäisissä prosesseissa, että toiminnassaan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, saavat sosiaalisesta mediasta suurimmat hyödyt. (Kokko, Taloussanomat ). Ville Lehtovirran mukaan suurin hyöty pkt-yrityksille sosiaalisesta mediasta on kattomarkkinointi, jonka avulla yritys voi saada mainetta ja sen nimi mahdollisesti leviää ihmisten tietoisuuteen. Hänen mielestään se on erittäin tärkeää koska teollisuusyritykset eivät ole niin paljon esillä sosiaalisessa mediassa. Se on huomattavissa esimerkiksi seuraamalla uutisia, joissa voidaan huomata, että otsikoissa aiheena ovat yleensä vain suuret teollisuusalan pörssiyritykset. 4.5 Esteet ja riskit sosiaaliseen mediaan liittymiselle Ville Lehtovirran mukaan suurin syy siihen, että kaikki pkt-yritykset eivät ole vielä liittyneet sosiaaliseen mediaan on se, että pkt-yritykset myyvät tuotteitaan pääasiassa yrityksille. Sosiaalista mediaahan käytetään enemmän vapaa-ajalla ja siellä asioivat henkilöt esiintyvät pääosin kuluttajina. Toisena syynä Lehtovirta pitää myös teollisuuspuolen erilaista ostoprosessia verrattuna esimerkiksi kuluttajapuoleen. Teollisuuskauppoja tehdessä täytyy yleensä vakuuttaa enemmän henkilöitä kuin vain yksittäinen kuluttaja Vähäinen tieto mahdollisuuksista, epäilyt hyödyllisyydestä ja osaamisen puute Kyselylomakkeeseen vastanneiden mielestä suurimmat syyt siihen, että kaikki pkt-yritykset eivät ole vielä liittyneet sosiaaliseen mediaan, ovat ne että mahdollisuuksia ei tunneta, epäilyt sen hyödyllisyydestä, sekä osaamisen puute. Ennen sosiaaliseen mediaan liittymistä yritykselle saattaa nousta ongelmaksi asiasta tietämättömyys: mitä, miten, missä? Vaikka sosiaalisen median

20 17 palveluista voi olla todella huomattavia etuja, täytyy silti muistaa ettei kannata rynnätä tietämättömyyttään ja kokemattomuuttaan suoraan sen pyörteisiin. Sosiaalinen media on uutta, tuntematonta ja herkkää aluetta, mutta kärsivällisyydellä ja maltillisuudella sen toimintaan voi tutustua ja sitä voi sen seurauksena pystyä hyödyntämään yrityksen toiminnan eri osa-alueilla. Yritykset saattavat pitää sosiaalista mediaa usein ehkä liian hankalana ja saatavia hyötyjä pieninä, joka puolestaan kertoo siitä, että kokeilut ovat voineet jäädä vähäisiksi. Esimerkiksi jos yksi mainoskampanja ei ole tuottanut selkeästi näkyvää voittoa, moni yritys saattaa jättää pelin kesken. Hyötymismahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa on kuitenkin paljon. Sosiaalinen media voi olla maksutonta, kuten esimerkiksi kesäkuussa 2011 avattuun verkkoyhteisöpalveluun Google+:n liittyminen. Yrityksillä on kuitenkin myös mahdollisuus ostaa sosiaalisten palveluiden sivuille mainostilaa, jossa he voisivat mainostaa omia tuotteitaan ja palveluitaan. Tämä onnistuu esimerkiksi Facebookissa. (Markkinointia.fi) Tutkimuksessa kävi myös ilmi että yli puolet vastaajista eivät ole itse saaneet työssään tarvittavaa tietoa sosiaalisen median kautta. Tämä on voinut vaikuttaa suurestikin siihen, että vastauslomakkeeseen vastanneet pitävät sosiaaliseen mediaan liittymisen esteenä epäilyjä sen hyödyllisyydestä. Tärkeää pkt-yrityksille olisi luoda ensin sosiaalisen median toimintastrategia ennen liittymistä mihinkään sosiaaliseen median palveluun. On tärkeää keskustella ja tehdä päätöksiä etukäteen. Ennen sosiaaliseen mediaan liittymistä tulisi myös ottaa huomioon yrityksen konkreettiset tavoitteet. Ei kuitenkaan kannata suunnitella liikaa sosiaaliseen mediaan liittymistä, sillä silloin pelko siitä, että toimitaan väärin saattaa pitää yrityksen kokonaan poissa sosiaalisesta mediasta. Yritykset ovat ainutlaatuisia ja asiakkaat kuitenkin vain ihmisiä, joiden käyttäytyminen ei ole läheskään aina ennustettavissa. (Nisula 2011; Markkinointia.fi) Ensimmäisenä askeleena olisi viisainta palkata joku henkilö tutkimaan netissä käytävää keskustelua ja ymmärtämään mitä siellä kyseisen alan yrityksistä lukee ja mitä niistä keskustellaan ja ymmärtämään miten oma yritys pystyisi hyödyntämään jo olemassa olevia tietoja ja muiden kokemuksia. Tarkkaan organisoitu toiminta sosiaalisessa mediassa auttaa tavoitteiden saavuttamisessa, sillä silloin sosiaalisen median kokeilut eivät jää irrallisiksi tai erillisiksi kampanjoiksi ja päinvastoin, sen käyttäminen voidaan integroida osaksi liiketoimintaa (Kauppalehti ; Pääkkönen, Memegroup 2011).