Pohjois-Suomen kehittämishankeaihiot KASTE-ohjelmaan vuodelle 2008

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä Pohjois-Suomen kehittämishankeaihiot KASTE-ohjelmaan vuodelle Osaamisen ja kehittämistoiminnan vahvistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistaminen Toimenpide 34 Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon pysyviä rakenteita ja yhteyksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Toimenpide 36 Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa Liittyy Pohjois-Suomen KASTE-ohjelman painopisteisiin: osaamisen ja kehittämistoiminnan vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen sekä mielenterveyden edistäminen, päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy. Pohjois-Suomi tarvitsee erityisolosuhteisiin perustuen (mm. pitkät etäisyydet, matkailun aiheuttama terveyspalveluiden kuormitus, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys, saamenkielinen kielivähemmistö) oman pysyvän koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen. Resurssien yhdistäminen ja toiminnan koordinointi jäntevöittää ja säästää resursseja, sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisen koko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE ) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii verkostomaisesti (pohjautunen sopimuksellisuuteen). Liite 1. TTL, KTL, Tilastokeskus, Stakes POHJOIS-SUOMEN SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMIS MIS- JA TUTKIMUSRAKENNE (Poske:n sopimuspohjan laajentaminen) *Sosiaalityön Kehittämisyksikkö (2006-) *Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö (2006-) *Vanhustyön Kehittämisyksikkö (2006-) *Vammaispalvelujen Kehittämisyksikkö (2007-) Psykososiaalisen työn kehittämisyksikkö (2006-) (Päihdetyö, Mielenterveystyö, Väkivaltatyö) Järjestötyön kehittäminen *Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö (2007-) Tulevaisuuden Terveyskeskus (2008-) (kehittäjä-terveyskeskus) Terveyden edistämisen yksikkö (2008-) LSHP (Kolpene) LPSHP OYS/ PPSHP Ver9. Lapin yliopisto OAMK Saamelaiskäräjät Kolpene Oulun yliopisto KTAMK RAMK STKL * aloitusvuosi 1

2 2 Kehittämis- ja tutkimusrakenteella turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta kehitetään asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Vuonna 2008 rahoitusta haetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistamiseen: 1) Perusterveydenhuollossa (tulevaisuuden terveyskeskus), kehittäjä-terveyskeskuksen pilotointi alkaa vuonna 2008 yhdessä suuressa väestökeskittymässä (Kemi-Tornion seutukunnassa) ja yhdellä pienellä paikkakunnalla (Ranua / muu) ja laajenee myöhemmin muualle. Painopisteinä. henkilöstön riittävyyden ja osaamisen vahvistaminen sekä työnjakojen ja konsultaation kehittäminen vastaanottotoiminnassa, vuodeosastoilla ja neuvoloissa. 2) Terveyden edistämistyön tukemisella ja koordinoinnilla (terveyden edistämisen keskus), jota jatketaan Terve-Lappi hankkeen hyviin tuloksiin pohjautuen koko Lapin läänin alueella. Painopisteenä on terveiden elintapojen omaksumisen edistäminen lappilaisen väestön keskuudessa. 3) Sosiaalityön kehittämisellä: sosiaalityön kehittämisyksikkötoiminnan jatkaminen ja toiminnan alueellinen laajentaminen koko Lappiin. Sosiaalityön kehittämisyksikkötoiminnan sisällölliset painopisteet: - asiakkaat mukana kehittämisessä - vaikuttavuuden arviointi asiakasprosesseissa: asiakaspalautejärjestelmän ja mittariston käyttöönoton laajentaminen koko alueelle (myös valtakunnallisesti) - palveluiden tuottaminen teknologiaa hyödyntäen kansalaisille (virtuaalinen sosiaalipalvelukeskus, kuva-ääniyhteyksillä palveluita koko alueelle) - sosiaalityön johtaminen ja raportointi - erityispalveluiden turvaaminen Lapissa Jatkumo alueen kehittämistyölle Alueen hankkeissa ja hankkeiden ulkopuolella on tehty arvokasta kehittämistyötä, joka muodostaa kehittämis- ja tutkimusrakenteen perustan: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, eri sosiaalialan kehittämisyksiköt, terveyden edistämisen Terve Lappi hanke, päivystyspalveluiden järjestäminen kuntien kanssa yhdessä, terveyskeskusten toimintojen kehittämistä tukeva yhteistyö- ja työnjakohanke sekä mielenterveys- ja päihdehanke ja lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden hanke. Nämä hankkeet ovat kukin tahollaan kehittäneet työskentely- ja toimintatapoja Lapin alueella, mutta tuloksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Toiminta-ajatus ja -tapa Sosiaalialan osaamiskeskukset ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamat sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat muodostaneet kehittämisrakenteen kuntiin sosiaalialan, erityisesti asiakastyön kehittämiseksi. Kuviossa esitetyt kehittämisyksiköt ovat aloittaneet toimintansa vuosina 2006 ja Kehittämisyksiköihin kuuluu useita kuntia ja seutukuntia ja niissä työskentelee kehittäjä-työntekijöitä. Kehittäjä-työntekijät tekevät sekä perustyötä että kehittämis- ja tutkimustyötä kunnissa ja seutukunnissa. Näin turvataan, että hyvät kehitetyt käytännöt juurtuvat perustyöhön. Posken rooli on ollut kehittämisyksiköiden valmistelu, 2

3 3 kuntayhteistyön mahdollistaminen ja kehittämisyksiköiden toiminnan koordinointi sekä kehittämisyksiköiden toiminnan tukeminen. Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenne on verkostomainen, joka pohjautuu sopimuksellisuuteen. Rakenne on kevyt ja joustava, joka antaa tuen kehittämiselle: työkaluja, toimintamalleja sekä asiantuntijuutta ja osaamista. Rakenne pidetään avoimena ja siihen voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat. Kehittämistyön tulokset arvioidaan ja levitetään Pohjois-Suomeen. Saamelaisuus Saamelaiskäräjät ovat linjanneet KASTE -ohjelmaan saamelaisten palveluiden kehittämisen painopisteiksi: vanhusten palvelut, vanhusten dementiahoito, varhaiskasvatus, neuvolatoiminta sekä psykososiaaliset palvelut. SamiSoster ry kehittää myös aktiivisesti järjestötoimintana saamelaiskulttuuriin ja kieleen pohjautuvia palveluita. Lisäksi Posken valtakunnallisena eritystehtävänä on saamenkielisten palveluiden kehittäminen. Osallistujien määrä: Lapin läänin kunnat (21 kuntaa), Pohjois-Pohjanmaan kehittämisyksikkökunnat (25 kuntaa), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopisto, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö. Malli mahdollistaa laajentamisen tai osia siitä voidaan soveltaa erilaisilla alueilla Pohjois- Suomessa sekä muualla Suomessa. Hankkeen hallinnoijakunta/ -ky: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Yhdyshenkilöt: Kaisa Kostamo-Pääkkö, Jouni Lohi kehitysjohtaja yleislääketieteen aluekoordinaattori Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Ranuan terveyskeskus Myllärintie 35 Sairaalatie Rovaniemi Ranua kaisa.kostamo-paakko@poskelappi.fi jouni.lohi@repolar.com Alustava budjetti: : yht eur eur eur eur eur 3

4 4 2. Mielenterveys- ja päihdeasiat Pohjanmaa-hanke Tiivistelmä Kaste-ohjelman mukaiseksi hankekokonaisuudeksi Pohjois-Suomen 2008 KASTE-ohjelman painopistealueiden kohta, johon esitys kuluu: 3.1.1; Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 3.1.2; Puututaan varhain ongelmiin 3.3.5; Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä Uusi kehittämistyö, jolle haetaan STM:n hankerahoitusta Mitä halutaan tehdä? Mitä: Pohjanmaa-hanke on laaja-alaisin ja mittavin Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2005 nimeämistä ja tukemista kolmesta valtakunnallisesta mielenterveys- ja päihdetyön kärkihankkeesta maassamme. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä samojen maakuntien alueella toimivan sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnian kanssa olemme yhdessä alueen kuntien kanssa rakentaneet pitkäjänteisesti mielenterveys- ja päihdestrategioita, edistäneet alueemme kuntalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisseet mielenterveys- ja päihdeongelmia, rakentaneet hoitoketjuja ja kuntoutusta eri toimijoiden kanssa sekä edistäneet työelämän hyvinvointia. Haasteemme on mittava ja pyrkimyksemme on luoda uusi ja vaikuttava mielenterveys- ja päihdetyön malli kolmen pohjalaismaakunnan alueelle. Pohjanmaa-hankkeen kehittämistyön tuloksena syntyneet arvioidut ja vaikuttaviksi todetut päihde- ja mielenterveystyön hyvät käytännöt sekä toimintamallimme tarjoamme hyödynnettäviksi laajemmin myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ( Kolmen pohjalaismaakunnan kunnat rahoittivat sairaanhoitopiirien kautta kaudella hanketta n. 1,4 miljoonalla eurolla ja valtionosuus kyseisellä kaudella oli 0,9 miljoonaa euroa (yhteensä n. 2,3 miljoonaa euroa). Nyt meneillään olevalla hankekaudella Miksi: Pohjanmaa-hankkeen toimintamalli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa Kasteohjelman mukaisia tavoitteita. Hankkeemme peruspilareita ovat kuntalähtöisyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen, asiakas- ja käyttäjänäkökulma, kansalaisten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Parannamme palveluiden laatua, niiden vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä edistämme yhteistyötä ja toimivien palvelurakenteiden muodostumista. Vahvistamme perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä ja turvaamme henkilöstön riittävyyttä, osaamista ja työelämän hyvinvointia. Pohjanmaa-hanke toimii monikulttuurisella alueella ja huomiomme myös ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen (esim. juuri nyt käännämme hankkeessa ruotsin kielelle merkittävän ja laajan kuntoutumiseen liittyvän manuaalin, jota ei muuten saatavissa). 4

5 5 Miten: Pohjanmaa-hanke on tarkoitettu pitkäjänteiseksi ja laaja-alaiseksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittämis- ja toteuttamismalliksi. Hankkeeseemme liittyy merkittävää toimintojen vaikuttavuuden arvioita ja tieteellistä tutkimusta. Hankekokonaisuuden verrokkialueena on Varsinais-Suomi. Hanketyöskentelyssä olemme sitoutuneet toimimaan kehittämis- ja toimeenpanohankkeena ja levittämään hyviä käytäntöjä ja toimintamalliamme edelleen hyödynnettäviksi. Näin myös tulemme jatkamaan tulevina vuosina. Kaste-ohjelma mahdollistaa nyt Pohjanmaa-hankkeen jatkumisen ja laajenemisen valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Pohjanmaa-hanke jatkaa tulevaisuudessakin valtakunnallisena kehittämis- ja hyvien käytäntöjen toimeenpanohankkeena. Pohjanmaa-hankkeen sijainti kahden eri miljoonapiirin alueella avaa erinomaisen mahdollisuuden hankkeen kehittämien keskeisten toimintojen laajentamiseen jo tässä vaiheessa Väli-Suomen ja Pohjois-Suomen alueille. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien psykiatrian toiminta-aluejohtajat ovat jo ilmoittaneet tukevansa tämänkaltaista yhteistyötä. Päihde- ja sosiaalityön sektoreille on myös kaikki valmiudet rakentaa mittava yhteistyö ja hankkeen keskeisten ja toimiviksi osoittautuneiden osioiden käytäntöön saattamiseksi. Pohjois-Suomen alueella on jo tiedossa olevaa laajaa valmiutta kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä ja Pohjanmaa-hanke on jo tehnyt yhteistyötä eri muodoissaan kaikkien alueen maakuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Pohjanmaa-hanke on uskaltautunut ottamaan esikuvakseen maineikkaan Pohjois-Karjalahankkeen. Tässä olisi alueellisesti jo merkittävä osa sitä. Pohjanmaa-hankkeessa on ollut jo merkittävää työskentelyä lasten- ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen. Tälle sektorille kaivataan kuitenkin mittavaa lisäpanostusta ja Pohjanmaa-hankkeen muodostama kokonaisuus tarjoaa tähän hyvän lähtökohdan. Hankkeen puitteissa tulemme esittämään myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden sekä palvelurakenteen kehittämissuunnitelman Kaste-ohjelman kohdan 3.1.3/7 RE- MONTTI- lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen puitteissa. Osallistujien määrä: Tässä vaiheessa tähän osahankkeeseen ovat jo sitoutuneet Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupungit sekä kaikkien kolmen maakunnan sairaanhoitopiirit ja Sonet Botnia. Hankkeen hallinnoijakunta/ -ky: Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Yhdyshenkilö: Antero Lassila Hankejohtaja Pohjanmaa-hanke; puh Alustava budjetti: kuntien rahoitusosuus sairaanhoitopiirien kautta toteutettuna on 1,8 miljoonaa euroa ja valtionosuus 0,8 miljoonaa euroa (yhteensä 2,6 miljoonaa euroa). Alueemme kunnat, sairaanhoitopiirit ja SonetBotnia osoittavat näin sitoutumistaan päihde- ja mielenterveystyön laaja-alaiseen kehittämiseen ja toteuttamiseen 5

6 6 Hankeaihion jatkokehittämisessä huomioidaan seuraavia näkökohtia: Nuorten mielenterveyspalvelut/ perheneuvolan ja nuorisopsykiatrian yhteistyömallin kehittäminen Maakunnallinen päihde- ja mielenterveysstrategia Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Psykiatrisen hoidon ja päihde-/ huumehoidon kehittäminen ja uudelleenjärjestely OYS:n erityisvastuualueella 3. Lasten ja perheiden tukeminen Pohjois-Suomen 2008 KASTE-ohjelman painopistealueiden kohta, johon esitys kuluu: 3.1.3; Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Pienten lasten (0-3 v.) psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen (esh-perusthsos) Lastenpsykiatrian lähetemäärät ovat lisääntyneet 1990-luvulta lähtien ja lasten ja heidän perheidensä ongelmat vaikeutuneet, joten he ovat tarvinneet intensiivisempiä tutkimuksia ja hoitoja. Lastenpsykiatrian työntekijäresurssit eivät vastaavana aikana ole lisääntyneet, muuta kuin tilapäisesti projektirahoilla on voitu kehittää kotiin suuntautuvaa lastenpsykiatrista kotihoitoa muutamien vuosien ajan. Pikkulapsipsykiatria on lastenpsykiatrian alueella voimakkaasti kehittyvä tutkimus- ja hoitoalue ja samalla on todettu miten tärkeää ja vaikuttavaa on varhain puuttua lasten ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa ilmeneviin tai lapsen kehityksen ongelmista johtuviin häiriöihin ja tilanteisiin. Pikkulapsipsykiatrista tutkimusta ja hoitoa ei ole Kainuun keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä pystytty juurikaan kehittämään yllä mainituista syistä. Nyt tällä Kaste-projektista saatavalla rahalla olisi tarkoitus syventyä tämän tärkeän alueen hoitokäytäntöjen suunnittelemiseen ja luomiseen Kainuun maakunnan avulla siten, että otettaisiin myös huomioon perustasolla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiihmiset tärkeinä yhteistyökumppaneina, joiden kanssa yhdessä tehdään työtä näiden pikkulapsiperheiden hyväksi. Lastenpsykiatrian yksikössä toivotaan, että löytyisi varoja yhden sairaanhoitajan palkkaamiseen, joka ottaisi päävastuulleen tämän 0-3-vuotiaiden pienten lasten psyykkisen kehityksen arvioinnin ja hoidon kehittämisen peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä (lasten ja äitiysneuvolat, perheneuvola, lasten psykiatrinen sairaanhoito, perhetyö, lastensuojelu) Koska kyseistä työtä on tehty vain satunnaisesti lastenpsykiatrian yksikössä ja 0-3-vuotiaita on ohjattu tutkimuksiin ja hoitoihin melko vähän, on aluksi tärkeä miettiä työyhteisössä näiden lasten ja heidän perheidensä tutkimuksen ja hoitoprosessin etenemistä lastenpsykiatrian pkl:lla. Luodaan hoitokäytäntöjä, joista koko työyhteisön jäsenet ovat tietoisia ja luodaan konkreettiset puitteet tällaiselle työskentelylle. Tarjoamalla avun kotiin ja tukemalla vanhempia lapsen hoidossa, pyritään siihen, ettei 0-3 -vuotiasta tarvitse erottaa kasvuympäristöstään. 6

7 7 Tarvitaan myös koko perheen kanssa työtä tekevän työryhmän kouluttautumista tähän erityisalueeseen: hankitaan tietoa pienten lasten tutkimuksesta ja hoidosta yhdessä opiskellen (lukukinkerit) sekä ulkopuolista koulutusta ja työnohjausta hakemalla. Hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden koulutuksesta tehdään suunnitelma. Luodaan yhteinen ymmärrys lapsen parhaaksi toimimisesta. Vahvistetaan myös yhteistyötä tärkeän yhteistyökumppanin lastentautien pkl:n ja osaston kanssa. Lasten erikoissairaanhoidossa jatketaan käytäntöä, jossa lastenpsykiatri osallistuu lastenosaston viikoittaisiin kiertoihin. Aloitetaan yhteistyö keskolan perhehoitajan kanssa, projektisairaanhoitaja pitää hänen kanssaan viikoittain palaverin tapauskohtaisesti. Perustetaan yhteistyöryhmä, jossa mietitään tapauskohtaisesti 0-3-vuotiaiden lasten tutkimusta ja hoitoa. Annetaan keskinäistä koulutusta tärkeissä lapsen psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavissa asioissa. Kartoitetaan naistentautien pkl:n ja osaston tarpeet yhteistyön kehittämiseen (varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen äidin ja lapsen välisten vuorovaikutusongelmien havaitseminen jne). Kartoitetaan myös aikuispsykiatrian yhteistyötarpeet tästä näkökulmasta (vastasynnyttäneet ja pienten lasten äidit). Kainuussa on perustettu perhekeskuksia, joissa on tarkoitus voimistaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja yhdessä toimimista. Hankkeessa vahvistetaan ja selkiytetään perhekeskusten ja lasten psykiatrian yhteistyötä pienten lasten psyykkisen kasvun ja kehityksen ongelmissa. Järjestetään mm. tapauskohtaisia neuvotteluja, joissa hahmotellaan lapsen ja perheen hoitoa. Erittäin tärkeänä nähdään myös perhekeskuksissa työskentelevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ottaminen mukaan. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen työmalli koko Kainuun alueella pienten lasten ja heidän perheidensä ongelmien tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Lasta ei tulisi erottaa pitkäksi aikaa kasvuympäristöstään, vaan apu tulisi pystyä antamaan sinne niin, että vanhemmat pystyvät olemaan riittävän hyviä vanhempia ja tukemaan lapsensa hoitoa (Tytti Solantaus, Stakes). Huomioidaan myös mm. late-tutkimuksen mahdollistama ennakoiminen ja seuranta mallin luominen Pääperiaatteena kaikessa toiminnassa on vaikeuksien varhainen havainnointi ja niihin puuttuminen ja tavoitteena on, että suurin osa vaikeuksista voitaisiin hoitaa perustasolla ja vain pieni osa ohjautuisi erikoissairaanhoitoon. Hanke toteutetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyönä. Painopistealueet mm. yhteistyö (rakenne ja työmalli) arjentyökalut koulutus osaamisen vahvistaminen kaikilla toimijoilla (lukukinkerit, tutustumiskäynnit) työnohjaus asiantuntujatuki ja hyvät käytännöt Hankkeen hallinnoijakunta/ -ky: Kainuun maakunta kuntayhtymä valmis hallinnoimaan 7

8 8 Yhdyshenkilö: Marita Pikkarainen, sosiaali- ja terveystoimen kehittämispäällikkö Hankeaihion jatkokehittämisessä huomioidaan seuraavia näkökohtia: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Oulun seudulla 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pohjois-Suomen 2008 KASTE-ohjelman painopistealueiden kohta, johon esitys kuluu: Hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen Kaste-ohjelman puitteissa toimenpidekokonaisuudet , , , , , , , Mitä halutaan tehdä? Hankkeen idea on: Koota terveysvalmennus-teeman puitteissa suunniteltuja erillishankkeita yhteiseksi synergiseksi kokonaisuudeksi, jota toteutetaan koordinoidulla verkostomallilla Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön hallinnoimana/osittain vetämänä. Keskeisenä tavoitteena on saada tietoa jalostamalla ja levittämällä muutosta asenteisiin sekä päättäjien että kohderyhmien osalta ja samanaikaisesti kehittää, pilotoida ja levittää uusia terveyttä edistäviä toimintatapoja erillisten kehittämis- ja valmennushankkeiden avulla. Erityisesti keskitytään saamaan muutosta kohti terveellisimpiä elintapoja toisaalta omavastuuta lisäämällä ja toisaalta uusia tuettuja valmennustapoja kehittämällä. Terveysvalmennus-teema muodostaa samalla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky strategisesta päämäärästä johdetun kärkihankkeen. Hankkeen tuotto-odotuksena on: saada merkittävä asenteellinen muutos kuntapäättäjien joukossa terveyden edistämisen merkityksestä kuntalaisten terveyteen ja kunnan hyvinvointiin saada kuntalaiset ja erityisesti riskiryhmiin kuuluvat henkilöt lisäämään omaa aktiivisuuttaan oman terveyden parantamiseksi (pitämään huolta itsestään) kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuutta ja valmiuksia ennaltaehkäisevään terveyden edistämistyöhön jokaisen asiakastapaamisen yhteydessä saada kehitettyä uusia innovatiivisia terveysvalmennukseen liittyviä toimintakonsepteja/ palvelukokonaisuuksia, jotka ovat monistettavissa laajasti ja osa on myös kaupallisia vientituotteita Hankkeen rakenne: Hanke rakentuu alahankkeita tukevasta ja toimintaa koordinoivasta Pidämme huolta omasta ja toisten terveydestä -hankkeesta sekä seuraavista alustavista alahankkeista: Omahoito ratkaisujen toteutus sekä sähköisten palveluiden kehittäminen Terveet elintavat ja niiden kehittäminen kunnan hyvinvoinnissa Jokainen asiakastapaaminen on mahdollisuus ennaltaehkäisevään työhön Omalla ja ohjatulla terveysvalmennuksella terveempi elämä 8

9 9 Terveysvalmennus ja järjestöt lähellä kuntalaista Alahankkeiden tavoitteita ja toimintakonseptien keskeisiä elementtejä: Omahoito ratkaisujen toteutus sekä sähköisten palveluiden kehittäminen Laajennettu omahoito-tyyppisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Tuetaan kansallisesti kansalaisen valtuuttamista oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, missä kansalainen on aktiivinen toimija: aktiivinen viestintä, jossa pyritään organisaatiokeskeisyydestä kansalaislähtöisyyteen ja kansalaisvastuuseen. Lisäksi on otettu/otetaan käyttöön saumattomia ammattilaisille ja kansalaiselle suunnattuja palveluratkaisuja ja tuotteita. Tavoitteena on mm. laajennettu omahoito-tyyppisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Alustavasti määritelty mm. seuraavia toimintoja: a) kouluterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuolto kehittäminen tukemaan väestön hyvinvointia b) ehkäisevä työ- kroonisten sairauksien ehkäisy Toimijoita: Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen allekirjoittajatahot Omalla ja ohjatulla terveysvalmennuksella terveempi elämä Tavoitteena on saada varsinkin riskiryhmiin kuuluvat kuntalaiset oppimaan ja käyttämään esim. verkkopohjaisia omahoitoon liittyviä informaatio- ja omahoitopalveluita. Myös ohjatut ja verkko-palveluilla tuetut valmennuspalvelut ja niiden kehittäminen kuuluu hankkeen tavoitteisiin. Riskiryhmien terveysvalmennuksen kehittäminen on myös poikkihallinnollinen ja eri sektoreita koskeva haaste. Suuria ongelmia liittyy mm. nuorten heikkoon kuntoon ja päihderiippuvaiseen elämäntapaan. Diabetes-riskissä olevien henkilöiden osalta tilanne on kohtuullisen hyvin tiedossa, mutta systemaattiset ja vaikuttavat terveysvalmennukseen liittyvät toimintamallit eivät ole kovin laajasti käytössä, vaikka odotettavissa olevalla kehityksellä on myös erittäin suuri taloudellinen vaikuttavuus. Tähän alahankkeeseen liittyvänä on suunnitteilla mm. seuraavia hankkeita: - TERLI Pohjois-Pohjanmaa hanke - Hyvinvoinnin edistäminen Oulun Eteläisen alueella Toimijoita: P-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, kunnat/kuntayhtymät, yksityiset sairaalat, yritykset, potilasyhdistykset Terveet elintavat ja niiden kehittäminen kunnan hyvinvoinnissa Tavoitteena on tuottaa alueen tutkimusyksiköiden ja Teroka-hankkeen yhteistyönä analysoitua ja toimenpidesuosituksiin johtavaa terveyden edistämisen lähtökohdista ja vaikuttavuudesta Pohjois-Pohjanmaan seutukunnista/kunnista ja maakunnan hyvinvointiohjelman alue-/kunta-kierrosten (2-3vuosi) yhteydessä järjestää tähän tietoon perustuvaa valmennusta kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Tässä keskeinen rooli on sairaanhoitopiirin yhteyteen perustettavalla terveyden edistämisen yksiköllä. Hankkeen puit- 9

10 10 teissa tuetaan terveyden edistämistiedon jatkojalostamista esim. kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi kuntien talousarviosuunnittelussa. Toimijoita: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimisto, Teroka- hanke, Oulun, Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KTL-, TTL-alueyksiköt, PPSHP/terveyden edistämisen yksikkö Jokainen asiakastapaaminen on mahdollisuus ennaltaehkäisevään työhön Tavoitteena on laajan terveyttä edistävän muutoksen aikaansaaminen koko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asiakaskohtaamistilanteissa. Asenteiden ja toimintatapojen muutokseen pyritään uudistamalla mm. palvelu- ja hoitoketjujen (sekä niihin päivitettävät terveyden edistämisen osiot) kuvauksia, tuottamalla ajantasaista terveyden edistämiseen liittyvää ohje-, hoito- ja vaikuttavuustietoa, huomioimalla terveyden edistämisen näkökulma voimakkaammin sekä perus- että ammattiopetuksessa ja tehostamalla potilaanohjausta. Myös tiedon ja kokemusten vaihtoon luodaan parempia muotoja ja kanavia. Toimijoita: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, kunnat ja kuntayhtymät ja niiden sosiaalija terveydenhuollon yksiköt Terveysvalmennus ja järjestöt lähellä kuntalaista Tavoitteena on kehittää ja levittää etupäässä järjestöjen (sosiaali- ja terveysalan järjestöt, liikuntajärjestöt) toimesta tehtävää terveyden edistä-mistyötä varsinkin maaseudulla sekä syrjäytymisvaaran kohteena olevien ryhmien keskuudessa. Toimintamuodot pyritään saamaan sellaisiksi, että edistämistyö ja siihen liittyvät palvelut toimisivat matalan kynnyksen periaatteella. Pilottihankkeena maakunnassa Oulunsalon Terveyspointti. Toimijoita: Kunnat, järjestöt, yhdistykset Alustava budjetti: Terveysvalmennus-teeman kokonaisbudjetti vuosille on n. 4 M Yhdyshenkilö: Hannu Kallunki, perusturvajohtaja, Kuusamon kaupunki, hannu.kallunki@kuusamo.fi, Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ainoliisa.oukka@ppshp.fi, Ilpo Tapaninen, suunnittelupäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, ilpo.tapaninen@pohjoispohjanmaa.fi,, puh