Toimeksianto ja selvitystyön tavoite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeksianto ja selvitystyön tavoite"

Transkriptio

1 1. Toimeksianto ja selvitystyön tavoite Taustaa yhteisluetteloista Yhteisluetteloiden arkkitehtuuriratkaisuista... 2 A. Arkkitehtiratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet Yhteisluetteloiden palveluita Yhteistyökuvioiden kehittyminen Yhteisluetteloiden tulevaisuus Yhteisluetteloita ja maita... 7 A. Hollanti... 7 B. Ruotsi... 8 A. LIRBIS... 8 B. Bibliotek.se... 9 C. Yleiset kirjastot LIBRIS-yhteistyössä... 9 C. Slovenia... 9 A. Luettelointi...12 B. Hakupalvelu...13 C. COBISS:n tulevaisuus...14 D. Tanska A. Bibliotek.dk:n ja DanBibin tulevaisuus Lähteet Toimeksianto ja selvitystyön tavoite Käsiteltäviä aiheita ovat yhteisluetteloiden hyödyt ja haitat mitä huomioitavaa yhteisluettelon rakentamisessa organisointitapa kustannukset ja niiden jakaantuminen luettelon arkkitehtuuri/rakenne (missä muodossa tieto on tallennettu ja kuinka hyvin tuo tieto on kierrätettävissä/hyödynnettävissä muualla verkossa) tulevaisuuden kehittämistarpeet. Taustaa yhteisluetteloista Alkuperäinen syy elektronisten yhteisluetteloiden luomiseen oli hitaan ja kalliin luetteloinnin tehostaminen. Yhteisluettelot olivat aluksi metadata-altaita (metadata pools), jotka sisälsivät kansallisista lähteistä ladattua dataa. Luetteloinnin merkitys on edelleen suuri ja tapoja tehostaa luettelointia tutkitaan, esim. *the Library of Congress Working Group on the Future of Bibliographic Control (2007). OCLC:n Next Generation cataloguing -projekti kytkeytyy tähän. Janifer Gatenbyn mukaan painopiste on siirtymässä luetteloinnista kohti aineistojen löytämistä (discover) ja toimittamista asiakkaalle. (Gatenby 2008, 1, 2.) Nykyään kirjastonkäyttäjät pääsevät yleensä käsiksi yhteisluetteloihin suoraan verkon kautta. Tämä on vaikuttanut kirjastopalveluihin monin tavoin, kuten muun muassa tapoihin, joilla fyysisen ja elektronisen aineiston toimitetaan asiakkaalle sekä neuvontapalvelujen tarjoamiseen. (Gatenby 2008, 1.) Aikaisemmin kirjastonkäyttäjän tiedonhaut ikään kuin kuuluivat lähikirjastojen ja näyttöluettelojensa tontille. Yhteisluettelot miellettiin kirjastolaisten työkaluiksi luvun vaihteessa Internetin hakukoneiden käyttö yleistyi ja yhteisluetteloiden avautuivat myös muiden kuin kirjastolaisten käyttöön. (Gatenby 2008, 2.) Oman luettelonsa Internet-näkyvyyttä lisäsi OCLC joulukuussa 2004 julkaistessaan Open

2 WorldCat -ohjelmansa, jonka voi ajatella olevan eräänlainen globaali yhteisluettelo. Ohjelman myötä OCLC:n luettelon dataa avattiin muun muassa suurimmille hakukoneille (Google, Yahoo ja Microsoft), Google Book Search, Google Scholar -verkkopalveluille sekä verkkokirjakaupoille. Myös muut kirjastot ovat tehneet sopimuksia Googlen kanssa, jotta kirjastojen yhteisluetteloiden data näkyisi myös Google Scholarissa. Tällaisia sopimuksia ovat tehneet ainakin muun muassa Australia, Irlanti, Kiina, Liettua, Tanska ja Unkari. (Gatenby 2008, 2-3.) Näkyvyyden merkityksestä on ristiriitaisia näkemyksiä: Tim Spaldingin (Library 2.0 Gang 2008) mukaan WorldCat on kuitenkin jäänyt matalaliikenteisesti sivustoksi eikä yhteistyö esimerkiksi Googlen kanssa ole lisännyt palvelun käyttöä. OCLC:n WorldCat Local tarjoaa käyttäjälleen pääsyn tietovarantoihin painottaen paikallisuutta: hakutuloksissa painotetaan käyttäjän sijaintitietoa. Hakutuloksissa näkyy käyttäjän lähimmän kirjaston hakutulokset, mutta tarjolla on myös globaalimpia tietoja. (Gatenby 2008, 4; WorldCat Local.) Yhteisluetteloiden arkkitehtuuriratkaisuista Yhteisluetteloita on arkkitehtuuriltaan kahta mallia: toinen on keskitetty, yhden tietokannan yhteisluettelo ja toinen hajautettu, virtuaalinen yhteisluettelo. Luetteloinnin kannalta mallit eroavat toisistaan siten, että keskitetyssä, yhden tietokannan yhteisluettelossa tietueet tallennetaan joko suoraan tähän keskustietokantaan tai epäsuorasti ensin kirjaston paikalliseen tietokantaan ja sieltä tietue ladataan yhteisluetteloon. Keskitetty tietokanta sisältää bibliografista tietoa ja yhteenvedon kokoelmatiedoista. (Hider 2003, 2, 3.) Keskitetyssä tietokantaratkaisussa yksi tekninen malli yhteisluettelolle on OAI-pohjainen yhteisluettelo, jossa yhteen, keskustietokantaan haravoidaan bibliografinen data kirjastojen tietokannoista. Keskustietokanta toimisi verkon kautta käytettävänä yhteisluettelona ja tarjoaisi muun muassa haku- ja selailutoiminnon. (Jayakanth, Sharada & Minj 2007.) Yleensä keskitettyyn tietokantaratkaisuun perustuva yhteisluettelo ei anna teosten lainaustietoja, mutta jotkin yhteisluettelot (kuten englantilainen COPAC) voivat tarjota linkkejä kirjastojen järjestelmiin, jotta asiakas voi välittömästi tarkistaa kiinnostavan aineiston saatavuuden (Stubley 2003, 8). Toisessa, hajautetussa mallissa kirjastojen paikallisten tietokantojen palvelimet linkitetään keskenään ja näin syntyy virtuaalinen yhteisluettelo. Asiakkaan tekemä haku kohdistuu jokaiseen tietokantaan. (Hider 2003, 2.) Arkkitehtiratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet Yhteisluetteloiden yleisiksi eduiksi lasketaan päällekkäisen työn väheneminen kirjastoissa. Yhteisluettelot myös mahdollistavat muun muassa teknisen asiantuntijuuden keskittämisen. Käyttäjän näkökulmasta kirjastojen verkkoläsnäolo lujittuu yhteisen verkkopalvelun myötä. (Dempsey 2007.) Yleisellä tasolla käyttökelpoisen yhteisluettelon tärkeimpiä ominaisuuksia on kattavuus. Kattavuus voidaan määritellä esimerkiksi siten, että kattava yhteisluettelo sisältää sekä kaikki kyseisessä maassa julkaistut kirjat, monografiat ja muut aineistot että kaikki kyseisen maan kirjastojen hankkimat ulkomaiset aineistot. Yhteisluettelon täydellinen kattavuus ei ole välttämättä kovin helposti toteutettavissa. (Stubley 1999.)

3 Hajautettu yhteisluettelo rakennetaan esimerkiksi Z39.50-palvelimien varaan. Tätä on pidetty tämän ratkaisun heikkoutena, koska vuonna 2003 näitä palvelimia pidettiin kalliina. Hajautetun mallin vastausajat käyttäjän kyselyihin voivat myös olla pidemmät kuin keskitetyssä mallissa. (Hider 2003, 3.) Epävarmuutta hajautetun yhteisluettelon toimintaan tuo se, että luettelo perustuu usean tietokannan toimintaan. Mahdollista voi olla, että tietoa haettaessa osa tietokannoista ei syystä tai toisesta olekaan saavutettavissa. (Hider 2003, 5.) Hajautetun yhteisluettelon hakutarkkuutta on epäilty ja tulosten esitystapaa kritisoitu. Nämä heikkoudet ovat voineet poistua, teknologian kehittyessä. (Stubley 2003, 9.) Hajautetun mallin hyvänä puolena on pidetty sitä, että tietokantoja on helpompi pitää mahdollisimman suuressa hyötykäytössä eikä tietuevarastoihin jää hukkatilaa. Hajautettua mallia pidetään myös ylläpitokustannuksiltaan edullisempana. (Coyle 2000.) Hajautetun mallin eduiksi katsotaan myös se, että aineiston saatavuustieto ja paikallisen bibliografisen tiedon esittäminen on reaaliaikaista. Paikallisella bibliografisella tiedolla tarkoitetaan esimerkiksi tietoa tietyn kirjaston kyseisen aineiston kunnosta. Keskitetyssäkin mallissa on mahdollista hakea näitä tietoja suorittamalla lisähakuja esimerkiksi Z39.50:n kautta. Tätä järjestelmää kutsutaan myös hydridijärjestelmäksi (hybrid system). Keskitetyssä yhteisluettelossa näitä tietoja ei välttämättä saa samantien, vaan aikaa menee jonkin verran lisähaun suorittamiseen. (Hider 2003, 2-3, 9.) Keskitetyn ratkaisun puolesta puhuu muun muassa se, että tämäntapaisia keskitettyjä ratkaisuja voi olla jo olemassa. Keskitetyn tietokannan toimivuuteen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi se, kuinka kattavat ja yhtenäiset bibliografiset tiedot tietokannassa ovat. (Hider 2003, 3-4.) Keskitetyn tietokantaratkaisun heikkoudeksi on määritelty korkeat ylläpitokustannukset ja tietokannan ylläpidon työllistävyys (Coyle 2000). Peter Stubley (1999) esittää, että vaikka keskitettyyn tietokantaan perustuva yhteisluettelo voi olla hyvin kattava, siitä voi tulla monoliittinen, kirjastojen fyysisistä palveluista ja käyttäjistä ja yksittäisistä kirjastoista irtaantunut järjestelmä. Byrokraattinen järjestelmä, joka erottaa käyttäjän ja halutun aineiston. Ilmeisimpänä erona keskitetyn ja hajautetun yhteisluettelon bibliografisten tietojen välillä Philip Hider (2003, 5) pitää tietuiden kaksoiskappaleita (duplication). Hajautetussa ratkaisussa hakutuloksista on vaikeampaa siivota pois kaksoiskappaleita. Tosin hajautetuja ratkaisuja varten on kehitetty erilaisia menetelmiä kaksoiskappaleiden poistamiseksi hakutuloksista. Toiseksi eroksi näiden arkkitehtuuriratkaisujen välille Hider (2003, 7) mainitsee yhdenmukaisuuden (consistency). Ainakin teoriassa kirjastot saattavat pitää kiinni yhteisistä bibliografisista standardeista ja käytännöistä. Hajautetussa luettelossa bibliografista yhdenmukaisuutta voidaan lisätä ainakin siten, että luetteloijat luovat uusia tietueita vähemmän kuin jos he luetteloivat keskitettyyn tietokantaan. Tähän on monia syitä: ei ole keskitetyn tietokannan tarjoamaa auktoriteettitiedostoa, luetteloijat eivät kopioi samanlaisia tietueita muilta kirjastoilta, jos he eivät pysty lataamaan tiedostoja virtuaalisesta yhteisluettelosta. (Hider 2003, 7-8.) Yhdenmukaisuus on Karen Coylen (2000) mukaan kriittinen ominaisuus, jotta virtuaalinen yhteisluettelo olisi käyttökelpoinen. Yhteisluettelon muodostavien tietokantojen tulee olla indekseiltään yhdenmukaisia ja hakutoimintojen tulisi hakea vertailukelpoisia aineistoja.

4 Keskitetyssä yhteisluettelossa yhdenmukaisuutta luo sovittujen standardien ja käytäntöjen tiukempi valvonta. (Hider 2003, 8.) Yksi yhteentoimivuuden edellytys eri sisällöntarjoajien (kuten kirjastojen ja arkistojen) välillä on rakenteiset, standardit formaatit, esimerkiksi XML-syntaksi (Imhof 2008). Bibliografisen tiedon epäyhdenmukaisuus voi johtua monista syistä. Hider (2003, 8) mainitsee neljä: 1. luetteloijan tekemä virhe 2. luetteloija ei noudata yhteisiä standardeja ja käytäntöjä 3. luetteloijat tulkitsevat samoja standardeja ja käytäntöjä eri tavoin 4. luetteloivasta aineistosta otettua informaatiota tulkitaan eri tavoin. Hiderin mukaan epäyhdenmukaisuudet vaikuttavat muun muassa tiedonhakuihin ja voivat pahentua hajautetussa tietokannassa. Yhteisluetteloiden palveluita Näkyvyys kiinnostaa myös muita kuin kirjastonkäyttäjiä. Web 2.0 -teknologian myötä yhteisluetteloiden käyttötarkoitukset ovat laajentuneet. Verkkopalvelut pystyvät tekniikan niin salliessa yhdistämään dataa eri lähteistä. Yhteisluetteloiden uusiksi käyttäjäryhmiksi voidaan lukea esimerkiksi hakukoneet ja blogit, jotka haravoida yhteisluetteloiden dataa tai linkittämään luetteloiden tietoihin. Yhteisluettelon hyödynnettävyys muissa verkkopalveluissa voi lisätä yllättävällä tavalla luettelon käyttöä; WorldCat.org avasi elokuussa 2006 hakupalveluaan siten, että hakulaatikon WorldCat-luetteloon saattoi liittää osaksi muita sivustoja. Yli vuoden kuluttua hakulaatikko oli lisätty yli sivustolle, joista moni oli blogeja. Muiden sivustojen kautta tehdyt haut WorldCat-luetteloon muodostivat kuukaudessa 5 % hakujen kokonaismäärästä. (Gatenby 2008, 7, 8.) Lisäpalveluille on tarvetta, pelkkä tiedonhaku sinällään ei riitä. Osassa yhteisluetteloissa käyttäjä voi tehdä kaukopalvelupyyntöjä, jotkin yhteisluettelot tarjoavat linkkejä neuvontapalveluihin tai muihin henkilökohtaisiin palveluihin, kuten esimerkiksi tanskalainen "mit bibliotek". (Gatenby 2008, 4.) Esimerkiksi slovenialainen yhteisluettelo kerää kirjastojen paikallisista järjestelmistä lainaustilastoja ja kokoaa niistä yhteisluetteloon lainatuimpien aineistojen listoja (Gatenby 2008, 4). Eräät kirjastot ovat tehneet johtopäätöksensä käyttäjien suosiessa digitaalisia aineistoja. *National and State Libraries Australasia 2007 siirsi painotustaan fyysisestä kokoelmasta kohti digitaalista. Kirjasto on kokoamassa digitaalista kokoelmaa ostamalla lisenssejä digitaalisiin aineistoihin ja luomalla omia digitaalisia sisältöjään. (Gatenby 2008, 6.) Kirjastojen kokoelmat paitsi kasvavat, kehittyvät myös metadataltaan rikkaammiksi. Kokoelmatietoja linkitetään myös muihin Internet-resursseihin. Bibliografisen tiedon lisäksi tarjotaan myös muun muassa kansikuvia, arvioita, sisällysluetteloita ja linkkejä muualla Internetissä oleviin aineistoa koskeviin arvosteluihin. (Gatenby 2008, 7.) Yhteistyökuvioiden kehittyminen Fyysisten kokoelmien suhteen toisiaan lähellä olevien kirjastojen yhteistyön merkitys on perinteisesti ollut suuri. Kun kyseessä ovat digitaaliset aineistot, yhteiskuviot voivat

5 huomattavasti laajemmat ja kansainvälisemmät. (Gatenby 2008, 6.) Yhteisluetteloissa on myös linkityksiä verkkokirjakauppoihin (Gatenby 2008, 4). Gatenbyn (2008, 8) mukaan yhteistyöstä kirjakauppojen kanssa voi tulla yhä merkittävämpää. Kustantajien tuottaman bibliografisen datan hyödyntäminen valtavirta-aineiston osalta voi vähentää luetteloinnin työmäärää ja antaa enemmän mahdollisuuksia keskittyä erikoiskokoelmien luettelointiin sekä takautuvaan luettelointiin. (Gatenby 2008, 8.) Tarjonnan kattavuutta lisätään yhdistämällä hakuihin erilaisia tietokantoja, jotka sisältävät esimerkiksi artikkeleita, kuvia ja arkistojen sekä museoiden kokoelmatietoja. (Gatenby 2008, 5.) Yhteistyön lisääminen on alkanut kiinnostamaan myös museoita ja arkistoja, kun nämä ovat alkaneet rakentamaan digitaalisia kokoelmiaan. Australialaisessa hakuprojektissa (The Australian Federated Search Project) on rakennettu hakutyökalu, jolla käyttäjä voi Internetissä tehdä yhdellä kertaa haun australialaisiin arkistoihin, gallerioihin, kirjastoihin ja museoihin. (Gatenby 2008, 8.) Suomalaisen Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteet ovat samansuuntaiset (Tonteri 2009, 24-25). Yhteisluetteloiden tulevaisuus Lorcan Dempsey (2006b, 2006c) on pohtinut yleisesti kirjastoluetteloiden tulevaisuutta. Informaatiota on tarjolla yllin kyllin ja tiedonhakijalla on valittavissaan valtava määrä informaatiolähteitä. Sovellukset toimivat yhä enemmän Internetissä ja data liikkuu yhä juohevammin erilaisiin käyttöympäristöihin. Data on helpommin saavutettavissa ja käyttäjän tarpeisiin muovattavissa. Dempsey (2006a, 2006c) näkee kirjastojen verkkopalveluiden heikkoutena niiden hajanaisuuden: kirjastot tarjoavat useita tietokantoja ja palveluja, mutta näiden käyttö ei ole kustannustehokasta. Kustannustehokkaalla Dempsey viittaa käytettyyn aikaan ja vaadittuihin toimenpiteisiin ennen kuin tiedonhakija on saavuttanut tavoitteensa. Menestyneimmille informaatiolähteille (esimerkiksi Amazon ja Google) on tyypillistä palvelun kokonaisvaltaisuus: käyttö on helppoa, hakukokemus yhtenäinen, käyttäjille kootaan ja tarjotaan palvelun sisältämää tietoa tehokkaasti. Menestyneet palvelut ovat pyrkineet maksimoimaan palvelujensa käytön kustannustehokkuuden ja laittaneet informaation työskentelemään yhä kovemmin. Esimerkiksi datanlouhinnalla saadaan tislattua verkkopalvelun käyttäjien toimista uutta tietoa. Amazonin palvelussa tätä tietoa hyödynnetään muun muassa erilaisissa tämän-kirjan-ostaneet-ostivat-myös-näitä-kirjojalistoissa ja suosituslistoissa, joita tiedonhakijalle tarjotaan hakutulosten ohessa. Janifer Gatenby (2008, 9) katsoo, että tulevaisuudessa yhteisluetteloiden datan jakaminen vapaammin hyödyntäisi koko alaa. Päällekkäistä työtä datan käsittelyssä voitaisiin vähentää. Yhteinen tietokanta voisi tarjota uutta tietämystä louhittavaksi kannasta, kuten esimerkiksi suosituimmat ja harvinaisimmat aineistot. Linkitysten ja muualta saadun lisädatan hallinta tehostuisi. Tiivistyvä yhteistyö ja datan jakaminen lisäävät Gatenbyn (2008, 9, 10, 11) mukaan myös tarvetta yhteisluettelon ja paikallisten järjestelmien paremmalle yhteentoimivuudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen teknologian tulisi olla yleisten ja laajennettavissa olevien standardien mukaisia. Uusien palvelujen myötä kasvaa toisaalta tarve uusille yhteisille standardeille. Kirjastodatan avaaminen kansallisella ja kansainvälisessä mittakaavassa tuo mukanaan paineita tarjota yhtenäisempiä palveluja. Tärkeä osatekijä datan avaamisessa ja yhteentoimivien palvelujen rakentamisessa on kysymys siitä, kuka omistaa bibliografiset tiedot ja millaiset oikeudet niiden jatkohyödyntämiselle ovat (Johansson 2009, 4).

6 Lorcan Dempsey (2006c) visioi yleisemmin kirjastoluetteloiden tulevaisuutta. Hän uskoo luetteloiden tulevan integroiduksi yhä tiiviimmin Internetin hakuympäristöihin. Kirjastojen pitkän hännän (long tail) merkittävyyttä kasvattaisi Dempseyn (2006a) mukaan se, että aineiston löytämisestä, paikallistamisesta, tilaamisesta ja toimittamisesta tulee yhä kustannustehokkaampaa. Pitkässä hännässä ei ole kyse pelkästään aineiston paremmasta löydettävyydestä. Tärkeää on myös se, että aineisto on yhä helpommin käyttäjän saatavilla. Kirjastojen verkkopalveluja rakennetaan yhä enemmän siten, että ne istuvat helpommin osaksi käyttäjien elämää ja että ne hyödyntävät muita verkkopalveluja ja -teknologioita (Dempsey 2006c). Edmund Balnavesin (2007, 6) mukaan kirjastopalveluiden uudistaminen web aikakaudelle merkitsisi muun muassa OPAC:in ja muiden dokumenttipalveluiden avaamista siten, että käyttäjät voivat osallistua ja tuoda oman panoksensa kokonaisuuteen. Yhtenä edellytyksenä tälle avautumiselle ovat järjestelmien standardit ohjelmointirajapinnat (application program interfaces, API). Rajapinnat mahdollistavat, että käyttäjät voivat kehittää omia sovelluksiaan, jotka voivat hyödyntää kirjastojen verkkopalveluja ja dataa. Web 2.0 -kehityksen myötä osallistuva yhteisö voi halutessaan rakentaa rikkaampia, personalisoituja järjestelmiä (Balnaves 2007, 7). Web 2.0 -palveluissa ja loppukäyttäjän osallistumisessa korostuu metadatan merkitys. Erittäin tärkeää on metadatan luomisen yhdenmukaisuus, ja hyvänä lähtökohtana Balnaves (2007, 6) pitää esimerkiksi FRBR:ia. Metadata mahdollistaa hänen mukaansa OPAC:in ja elektronisten lähteiden paremman näkyvyyden ja käytettävyyden yhteisöllisen annotoinnin, keskustelun ja kokoelmien väliset linkitykset esimerkiksi blogeissa ja wikeissä kirjastoresurssien saatavuuden parantumisen ja mash-up-ohjelmoinnin. Balnaves (2007, 7) pitää tärkeänä, että kirjastot sitoutuvat metadata-standardien kehittämiseen, ovat yhteydessä ohjelmistotarjoajiin ja avoimen lähdekoodin kehittäjiin sekä erityisesti asiakasyhteisöihin. Palvelujen avaamisen haasteina Balnaves (2007, 7) näkee yksityisyyden säilymisen. Iso kysymys on myös se, kuka omistaa web 2.0 -palvelun sisältämän tiedon. OPAC:ien sisältämää metadataa voidaan rikastaa yhteisöllisen, loppukäyttäjienkin tuottaman annotoinnin kautta, mutta siihen liittyy myös erilaisia riskejä, kuten teknologiset riskit (vihamielisen käyttäjän syöttämät haittaohjelmapätkät, virukset) laadulliset riskit (huono tai tarkoituksellisen väärä metadata) lailliset riskit (esimerkiksi immateriaalioikeudet). *TH: oma kappale yhteisluetteloiden pitkästä hännästä. Yhteisluettelot aktivoivat vanhan ja vähän tunnetun aineiston käyttöä. Tämä on keino pitkän hännän *pidentämiseksi?, tekemiseksi vielä näkyvämmäksi?. Logistiikkaratkaisut: olisiko aika kypsä kaukopalvelulle suoraan asiakkaalle? Tanskassa aineistot lähtivät kovaan kiertoon kun saatiin yhteisluettelo? Australian kansalliskirjasto on rakentanut laajaa verkkopalvelukokonaisuutta, joka koostuu yhteisluettelosta ja useista tiettyihin aihealueisiin keskittyvistä verkkopalveluista. Näitä ovat Picture Australia (http://www.pictureaustralia.org/index.html) Music Australia (http://www.musicaustralia.org/) PANDORA: Australia s web archive (http://pandora.nla.gov.au/index.html) the Register of Australian Archives and Manuscripts (http://www.nla.gov.au/raam/) Australia Dancing (http://www.australiadancing.org/). Palvelujen rakentamisessa kirjasto on tehnyt yhteistyötä muiden kulttuurikokoelmien ylläpitäjien kanssa. Aineistoa voidaan hakea keskitetysti ja palvelut hyödyntävät metadatan

7 kokoamista (aggregation) hakupalveluun. Tiedoista on linkityksiä suoraan verkkoaineistoihin, ja palveluista on pyritty rakentamaan yhteentoimivia. (Gatenby 2007, 2.) Palvelujen rakentamisen taustalla australialaisilla on muutamia lähtökohtaoletuksia: 1. Australian kansalliskirjasto tulee ylläpitämään painetun aineiston kokoelmia muutamia vuosia eteenpäin (kirjasto pysyy digitalisoitumiskehityksessä mukana ja kehittää verkkopalveluja, mutta tuon lisäksi se huolehtii Australian kulttuuriperinnön säilymisestä sellaisten aineistojenkin osalta, jotka eivät ole verkon kautta saatavilla) 2. on olemassa jatkuva tarve informaatioresurssien jakamiselle ja aineiston toimituspalveluille (kaikki aineistot eivät tule olemaan saatavilla digitaalisessa muodossa) 3. harvat käyttäjät aloittavat tiedonhaun kirjastokokoelmista, ja käyttäjät haluavat mahdollisimman suoran pääsyn informaatioresursseihin (kokoelmien tulee olla löydettävissä muun muassa Internetin hakukoneiden kautta) 4. datan kokoamisesta (aggregation) tulee yhä yleisempi tapa parantaa informaatioresurssien löytyvyyttä (verkossa olevien informaatiolähteiden määrä kasvaa ja käyttäjän on yhä vaikeampi löytää haluamaansa aineistoa. Esimerkiksi yhteisluetteloiden merkitys tärkeimpänä verkkokanavana kirjastojen kokoelmiin voi kasvaa. Lisäksi palvelujen yhdistämisestä tulee yhä yleisempi keino saattaa toisiinsa liittyviä aineistoja yhdelle koolle). (Gatenby 2007, 3-4.) Näiden lähtökohtaoletusten perusteella on määritelty tietyt periaatteet palvelujen rakentamisessa. Ensinnäkin palvelujen tulee yhdistää perinteisen kirjaston ja verkkokirjastopalvelujen toiminnallisuuksia, jotta informaatiota voidaan löytää ja saada käyttöön informaation formaatista riippumatta. (Gatenby 2007, 4.) Toiseksi informaatio pitää kuvailla siten, että tätä metadataa voidaan hyödyntää muissa paikallisissa ja yhdistetyissä konteksteissa, kuten kansallisessa yhteisluettelossa tai paikallisissa palveluissa. Kolmanneksi Australian kansallista bibliografista tietokantaa (the Australian National Bibliographic Database, ANBD) kehitetään keskeisimpänä hakuvälineenä kirjastojen omiin kokoelmiin. Neljänneksi käyttäjien tulisi voida löytää kirjaston informaatioresurssit monenlaisista Internetin konteksteista, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi kirjasto integroi resurssinsa muihin verkon hakupalveluihin. (Gatenby 2007, 4.) Viidenneksi sisältöön ja metadataan tulee pystyä tekemään viittauksia, jotka ovat uniikkeja, pysyviä ja *resolvable. Tiedonhaku paikallisissa ja yhdistetyissä konteksteissa tulee olla tuettua siten, että aineiston saaminen on mahdollista, vaikka tähän liittyisi manuaalisia prosesseja. (Gatenby 2007, 5.) Yhteisluetteloita ja maita Hollanti Hollannissa valtio ei ole puuttunut vahvasti yleisten kirjastojen kehitykseen. Vuosituhannen vaihteen tienoilla yleiset kirjastot tiivistivät yhteistyötään vastatakseen Internetin yleistymisen tuomiin haasteisiin. Vuonna 2001 sikäläiset yleiset kirjastot ryhtyivät rakentamaan yleisten kirjastojen portaalia (bibliotheek.nl), joka tarjoaa verkossa neuvontapalveluja. Verkkopalvelu julkaistiin (Stapel 2003, 3-4.)

8 Hollannissa on ollut parikymmentä vuotta käytössä NCC-yhteisluettelo (Nederlandse Centrale Catalogus, the Netherlands Central Catalogue), joka on tarjonnut kaukopalveluun ja dokumenttien välittämiseen liittyviä palveluja ja toimintoja. Taustalla on yhteinen luettelointijärjestelmä. Vuonna 2003 mukana oli muun muassa Hollannin kansalliskirjasto, yliopistokirjastoja ja muita erikoiskirjastoja sekä ryhmä yleisiä kirjastoja, joilla oli tutkimuskokoelmia. (Stapel 2003, 5-6.) Vuonna 2003 tilanne oli vielä se, etteivät loppukäyttäjät päässeet käyttämään vapaasti Hollannin yhteisluetteloa. Käytäntö toimi siten, että kirjastot ostivat käyttöoikeuden yhteisluetteloon ja jakoivat sitten loppukäyttäjille käyttöoikeuksia yhteisluetteloon. (Stapel 2003, 6.) Bibliotheek.nl-palvelun tavoitteena on olla keskeinen verkkopalvelu kirjaston asiakkaille ja kirjastolaisille. Verkkopalvelussa voi tehdä muun muassa hakuja verkossa oleviin kokoteksteihin (esimerkiksi sanomalehtiin ja kirjastoluetteloihin). (Stapel 2003, 10.) Hollantilaiset ovat tehneet yhteistyötä WorldCatin kanssa vuodesta 2006, jolloin NCCyhteisluettelon tietoja siirrettiin WorldCatiin. Vuonna 2008 yhteistyötä tiivistettiin siten, että tietoja NCC:stä ryhdyttiin päivittämään tosiaikaisesti WorldCatiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun luetteloija tallentaa bibliografisen tietueen kokoelmatietoineen NCC:hen, päivittyy tämä tieto samanaikaisesti myös WorldCatiin. WorldCatin tiedot ovat puolestaan kaikkien saatavilla WorldCat.org-verkkopalvelun kautta. Data on myös saatavilla hakukoneiden, kuten Googlen ja Yahoon, ja yhteisöllisten verkkopalveluiden, kuten Facebook, kautta. (WorldCat real-time synchronisation with Dutch union catalogue proves big success 2008.) Ruotsi Vuonna 2008 Ruotsin yleiset kirjastot alkoivat yhä enemmän pohtia yleisten kirjastojen bibliografisen datan integroimista LIBRIS-järjestelmään. Keskustelunherättäjänä oli Ruotsin BTJ:n päätös nostaa palvelujensa hintaa. Ruotsalaiset yleiset kirjastot kritisoivat tilannetta, jossa BTJ:llä on monopoliasema luettelopalvelujen tarjoajana ja kirjastoilla ei ole täysiä oikeuksia bibliografisiin tietueisiinsa. Tietueiden mahdollisimman vapaa hyödyntäminen on noussut tärkeäksi osatekijäksi kirjastojen suunnitellessa palvelujensa integrointia yhä enemmän muihin verkkopalveluihin. (Ekström 2008, 4-5.) Keskustelun tueksi Ruotsissa teetettiin esiselvitys "LIBRIS + folkbiblioteken = Äntligen!?", joka valmistui helmikuussa (Johansson 2009, 8.) LIRBIS LIBRIS on Kungliga biblioteketin ylläpitämä kansallinen järjestelmä, jonka yhteisluettelo sisältää ruotsalaisten yliopisto-, korkeakoulu-, tutkimuskirjastojen ja parinkymmenen yleisen kirjastojen bibliografista dataa. Yleisten kirjastojen osalta osallistuminen LIBRISluetteloon on ollut vapaaehtoista. Hakupalvelun kautta löytyy muun muassa kirjoja, aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja ja elektronista aineistoa. (Johansson 2009, 14; LIBRIS.) LIBRIS tarjoaa seuraavat palvelut luettelo verkkohaku kaukopalvelu bibliotek.se

9 opinnäytteiden haku (LIBRIS Uppsök) digitaalisen aineiston haku (esimerkiksi verkkoaikakauslehtiä, Samsök) Kysy kirjastonhoitajalta (Johansson 2009, 10). Bibliotek.se Vuonna 2001 käyttöönotettu bibliotek.se on hakupalvelu, jonka avulla voi hakea tietoa kahdesta tietokannasta, LIBRIS- ja BURK-tietokannasta. Palvelun avulla voi ainoastaan paikallistaa aineistoa yleisistä ja tutkimuskirjastoista. Mikäli aineisto on kaukolainattava, palvelu vie LIBRIS-järjestelmän kaukopalvelujärjestelmään. Bibliotek.se-palvelun kehittämiseen on paineita, koska palvelun tekniikka on kahdeksan vuotta vanha eikä hakupalvelua voida kehittää nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi. (Johansson 2009, ) Yleiset kirjastot LIBRIS-yhteistyössä Malmön ja Boråsin yleiset kirjastot ovat tehneet yhteistyötä LIBRIS-järjestelmän kanssa alusta asti. Malmölla ei ole sopimusta BTJ:n kanssa, vaan he luetteloivat aineistonsa itse. Malmön kaupunginkirjaston paikallisessa luettelossa on noin tietuetta, ja näistä noin tietuetta on myös LIBRIS-luettelossa. (Johansson 2009, 14, ) Käytännössä esimerkiksi Malmö toimii siten, että se vertaa oman luettelonsa aineistotietoja LIBRIS-tietokantaan. Vertailutietona Malmö käyttää ISBN-numeroa. Mikäli LIBRIStietokannassa on sama teos, lisää Malmö teosta koskevat kokoelmatietonsa teoksen bibliografiseen tietueeseen LIBRIS-järjestelmässä. Malmö on lisäksi sitoutunut lisäämään kaikki kokoelmatietonsa LIBRIS-järjestelmään riippumatta siitä, onko yksittäisellä teoksella ISBN-numeroa vai ei. Yleisen kirjaston vastuuna on lisätä tietojaan tietokantaan sekä säilyttää luetteloinnissa tietyt, sovitut standardit. (Pearman 2009.) LIBRIS on valtiorahoitteinen eikä Malmölle koidu mitään suoria kustannuksia tietokannan käyttämisestä tai sisällöntuottamisesta. Kustannukset ovat esimerkiksi palkkakulut kirjaston luetteloijille. (Pearman 2009.) LIBRIS-järjestelmässä mukana olevat kirjastot osallistuvat myös kehitystoimintaan työryhmätyöskentelyn kautta. Malmön yhteyshenkilö oli tyytyväinen LIBRIS-yhteistyöhön. Pearmanin (2009) mukaan yhteisluettelon ylläpitäjä on vastaanottavainen yleisten kirjastojen tarpeille. (Pearman 2009.) Johansson (2009, 19) toteaa, että Ruotsista puuttuu vieraskielisen aineiston luettelointiosaamista, jota hänen mukaansa löytyy Norjasta ja Suomesta. Hän arvioi, että tulevaisuudessa erikielisen bibliografisen datan ympärille voisi kehittää pohjoismaista yhteistyötä, jossa hyödynnettäisiin eri maiden osaamista. Slovenia Viime vuosina maassa on panostettu tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehittämiseen ja verkkopalveluiden saatavuuden parantamiseen. Kehitystyön alla on Slovenian verkkokirjasto (Digital Library of Slovenia, d.lib.si, jota kehittää Kansallis- ja yliopistokirjasto. Vuosien aikana on tarkoitus luoda verkkokirjasto, jonka digitoidussa ja kulttuurisesti arvokkaimmassa aineistossa huomioidaan pitkäaikaissäilytyksen asettamat vaatimukset. Vuonna 2007 digitoituna oli yli nimekettä. (Kavčič-Čolić 2007, 10.)

10 COBISS (Co-operative Online Bibliographic System and Services) on käyttöliittymä ja COBIB on yhteisluettelo tuon käyttöliittymän takana. COBISS muodostaa Slovenian kirjastojärjestelmien perustan, koska se yhdistää ja tukee tällä hetkellä yli 300 slovenialaisen kirjaston toimintoja. Järjestelmää käyttävät Sloveniassa kaikentyyppiset ja - kokoiset kirjastot yliopistokirjastoista yleisiin kirjastoihin. Järjestelmä on käytössä Sloveniassa, Bosnia ja Herzegovinassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Montenegrossa. COBISS.net on puolestaan verkosto, joka yhdistää nämä itsenäiset, kansalliset COBISSjärjestelmät. Palvelua ylläpitää ja kehittää Slovenian valtion perustama Institut informacijskih znanosti (Institute of Information Science, IZUM). Slovenian yhteistyökumppaneita COBISS:n suhteen ovat muut kirjastot, kuten Slovenian kansalliskirjasto (NUK) ja muut kansalliskirjastot COBISS.Net-verkostoon kuuluvista maista. (COBISS.net; IZUM; Lešnik - Vehovec 2001; Vehovec 2009.) Slovenian yhteisluettelo sisältää tietoa monentyyppisestä materiaalista, kuten muun muassa fyysisestä ja elektronisesta materiaalista, kirjoista, artikkeleista ja kausijulkaisuista. Luettelossa voidaan tarjota bibliografisen datan lisäksi lisäinformaatiota, kuten URL-linkkejä, kuvia ja ääniä. Näiden lisäinformaatioiden tarjoaminen riippuu yksittäisistä kirjastoista ja siitä, onko näillä resursseja tarjota tällaista informaatiota. Slovenialaisten tutkijoiden henkilökohtaisia bibliografisia tietoja hallinnoidaan COBIB-tietokannassa, joka on integroitu SICRIS-järjestelmään (Current Research Information System of Slovenia). Koulukirjastoja lukuun ottamatta kirjastot ovat velvoitettuja luotteloimaan aineistoaan yhteisluetteloon. (Karun 2009; Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) Verkkopalveluiden kehittämistä rahoitetaan *julkisesta/yleisestä budjetista (public budget) riippuen kirjastotyypistä. Yliopistokirjastot (*University and academic libraries) ja IZUM saavat rahoitusta Tiede- ja korkeakoulutusministeriöltä (Ministry of Science and Higher Education). COBISS:n ja COBIB:n kehitystyöhön tarvittavista rahoista tulee 90 % Slovenian valtiolta. Kansalliskirjasto (National and University Library) Kulttuuriministeriöltä (Ministry of Culture), koulukirjastot Opetusministeriöltä (Ministry of Education) ja yleiset kirjastot kunnilta. Valtio tukee kirjastojen yhteisluettelotyöhön tarvittavia laitehankintoja. (Karun 2009; Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) COBISS-ohjelmiston kehitystyö alkoi Järjestelmän kolmannen version (COBISS3) kehitystyö aloitettiin Se kattaa suurimman osan kirjastojen toiminnoista, kuten muun muassa yhteisluetteloinnin, lainauksen, tilastoinnin, tietokantahaut, hankinnan. (COBISS.net; Lešnik - Vehovec 2001.) COBISS2 on järjestelmän vanhempaa sukupolvea ja käytössä kaikissa COBISS.net-maissa (Sloveniassa, Bosnia ja Herzegovinassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Montenegrossa). Järjestelmää käyttäviä kirjastoja noin 600. COBISS3:n on tarkoitus korvata COBISS2 muutaman vuoden sisällä, ja COBISS2:n kehittelyssä keskitytäänkin vain olennaisimpiin asioihin. (Curk 2009.) COBISS on käyttöliittymä, jonka avulla kirjastot ja loppukäyttäjät voivat verkon kautta käyttää bibliografisia tietokantoja (COBIB:ia ja paikallisia tietokantoja) muita COBISS-tietokantoja (COLIB, CORES, CONOR, ELINKS, SGC) paikallisten ja ulkomaisten palveluntarjoajien tietokantoja tietokantoja, jotka sijaitsevat muilla Z39.50-palvelimilla. Pääsääntöisesti ulkomaisten tietokantojen saatavuutta säädellään Kirjastoinformaatiopalvelun (Library Information Service) ja tietokantojen tarjoajien välisin sopimuksin. COBISS-järjestelmään on kolme käyttöliittymää: telnet-, Windows- ja webkäyttöliittymä. IZUM kehittää erikielisiä web-käyttöliittymiä. (COBISS.net.)

11 COBISS-järjestelmässä hyödynnetään kolmea tallennusformaattia: COMARC/A-formaattia käytetään auktoriteettidatassa (authority data) COMARC/B-formaattia käytetään bibliografisissa tietueissa COMARC/H-formaattia käytetään kokoelmatiedoissa. COMARC/A ja -B perustuvat UNIMARC-formaattiin, mutta COMARC/H on IZUM:n itsensä kehittämä. Datan kansainvälisessä vaihtamisessa Slovenia siirtyy käyttämään MARC21:ä UNIMARC:in sijaan. (Vehovec 2009.) Luettelo on osa laajempaa kokonaisuutta, joka tarjoaa pääsyn muihin tietokantoihin, kuten impact factoreihin Journal Citation Reports -tietokannoissa, SWETScan:iin, OCLC:n palveluihin ja COLIB:iin (register of Slovenian libraries). Luetteloon saa yhteyden Z39.50-palvelimien kautta. Yhteisluettelo on bibliografisen informaation lähde muun muassa kirjastojen kokoelmista ja lainoista. Slovenialaiset käyttävät sitä pohjana uusien palvelujen kehittämiseen, kuten Slovenian verkkokirjaston (Digital Library of Slovenia, dlib.si). Lisäksi luetteloa käytetään kansainväliseen bibliografisen metadatan vaihtoon erilaisissa projekteissa. (Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) Kavčič-Čolić (2009) luonnehtii, että COBISS:ista voidaankin tuoda helposti metadataa muihin järjestelmiin, kuten muun muassa OCLC:n palveluihin, EBSCO:on, Slovenian verkkokirjastoon (Digital Library of Slovenia, dlib.si) ja Europeanaan. Luettelosta ollaan rakentamassa yhteyksiä muihin ympäristöihin OAI-PMH-serverin kautta. Tavoitteena on, että slovenialaisten metadata olisi esimerkiksi EuropeanaLocalin käytettävissä DRIVERkäyttöliittymän kautta. (Kavčič-Čolić 2009.) Luettelointijärjestelmä tarjoaa nämä palvelut: hankinta kustantajan ennakkotietueet ilmestyvästä teoksesta luettelointi bibliografiset palvelut kansallisen bibliografian kokoelmainformaatiota kirjastoaineiston varausjärjestelmän lainaus kaukolainaus. (COBISS.net; Kavčič-Čolić 2009.) COBISS:in osalta Sloveniassa on tarvetta käyttäjätutkimuksille. Käyttäjätutkimuksia on tehty muun muassa opinnäytteinä. Englannin kielellä tutkimuksia ei ole julkaistu. (Kavčič- Čolić 2009.) Yleiset kirjastot ovat tasaveroisia yhteistyökumppaneita. Näillä on niin sanottu täysi jäsenyys, joka tarkoittaa sitä, että nämä kirjastot voivat luoda tietueita yhteisluetteloon. Yleisillä kirjastoilla on edustajansa IZUM:in COBISS-jäsenten neuvostoissa. (Karun 2009.) Yhteisluettelo on Breda Karunin (2009) mukaan järkevä ja taloudellinen vaihtoehto pienelle maalle ylläpidon ja kehittämisen puolesta. Yhteisluettelo helpottaa hankintaa ja kokoelmatyötä, muun muassa poistojen tekemistä. Asiakkaille kaukolainaus on helppoa. Alenka Kavčič-Čolićin (2009) mukaan järjestelmä ajaa asiansa: se palvelee kaikkia käyttäjiä, jotka tarvitsevat esimerkiksi kirjan tai bibliografista tietoa. Se helpottaa myös tutkijoiden tekemisten kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Eri tyyppisillä kirjastoilla on toisaalta erilaisia tarpeita, jotka voivat poiketa Kansalliskirjaston tarpeista. Kehitystyötä tehdään osin kompromissien kautta, mikä hidastaa kehitystä. Jokainen pieni muutoskin aiheuttaa runsaasti koulutustarpeita.

12 Resursseja on suunnattu runsaasti COBIB-tietokannan kehittämiseen. Yhteistyössä kirjastojen kanssa IZUM on pyrkinyt parantamaan tietokannan informaation laatua. (Vehovec 2009.) Luettelointi Luettelointia koordinoi Kansalliskirjasto. Luettelointi tehdään kirjastojen paikallisiin luetteloihin, joista tietueet kerätään COBIB:in bibliografiatietokantaan. Luetteloida tarvitsee vain kerran, jonka jälkeen tietue on muiden käytettävissä. Tietueiden rakenteet COBIB:ssa ja kirjastojen paikallisissa luetteloissa ovat yhtenevät. Yhteisluettelo näyttää tiedonhaussa tietueen vain kerran sekä tiedon siitä, missä kirjastoissa kyseinen nimike on. (COBISS.net; Karun 2009; Kavčič-Čolić 2009.) Luetteloinnin laadukkuuteen on haluttu panostaa varsin tiukalla käytännöllä: ennen kuin yhteisluetteloon voi luetteloida, on luetteloijan hankittava siihen lisenssi. Luettelointilisenssin saamiseksi henkilön on käytävä vähintään parin viikon koulutus, harjoiteltava luettelointia harjoittelutietokantaan ja suoritettava loppukoe. Luetteloijien työn jälkeä tarkkaillaan jonkin aikaa lisenssin saamisen jälkeen. Tavoitteena on taata bibliografisten tietueiden laadukkuus yhteisluettelossa. Pienillä kirjastoilla on vaikeuksia hankkia ja pitää lisenssi, koska kriteerit lisenssin saamiselle ovat tiukat. Yksi lisenssin saantia vaikeuttava kriteeri on se, että koeajalla olevan luetteloijan on luetteloitava tietty määrä täysin uusia tietueita yhteisluetteloon. Tämä on ongelma pienille kirjastoille, koska ne hankkivat pienehköjä määriä aineistoja eivätkä hankitut teokset ole kovin uniikkeja isompien kirjastojen kokoelmiin verrattuna. Isommat kirjastot ehtivät luetteloimaan uuden aineiston nopeammin. (Kavčič-Čolić 2009; Karun 2009.) Luetteloinnin työvaiheet etenevät näin: luetteloija tarkistaa, löytyykö bibliografinen tietue jo COBIB:sta jos tietue löytyy, luetteloija lataa tietueen kirjastonsa paikalliseen tietokantaan ja lisää tarvittavat kokoelmatiedot jos tietuetta ei löydy, luetteloija luo tietueen paikalliseen tietokantaan, josta tietue automaattisesti siirretään COBIB:iin. Tietueiden laadukkuus ja yhtenevyys paikallisten tietokantojen ja COBIB:n välillä varmistetaan monella tavoin, kuten esimerkiksi henkilönimien auktoriteettikontrollilla kaksoiskappalekontrollilla COMARC-ohjelmallisilla kontrolleilla (COMARC eri versioineen on Slovenian tietojen tallennusformaatti) tietueiden muokkaamisella yhteisin merkintätavoin standardoiduille tiedoille (kuten maat ja kielet) paikallisin kirjastokohtaisin merkintätavoin. (COBISS.net.) Kopioluettelointi OCLC:n järjestelmistä ja entisen Jugoslavian kirjastojen luetteloista on helppoa ja hyvin järjestetty. Karunin (2009) mukaan järjestelmässä ei myöskään ole duplikaattiongelmaa, koska tietystä teoksesta luodaan tietue vain kerran. Sloveniankielisen aineiston osalta Slovenian Kansalliskirjasto tuottaa suurimman osan (92 %) ilmestyvien teoksien (cataloguing in publication, CIP) ennakkotietueista. Tässä piilee myös heikkous: jos yleinen kirjasto haluaa laittaa asiakkaille tarjolle materiaalia heti, kun kirjasto saa aineiston, kirjaston on itse lisättävä tietue luetteloon. Toisinaan tapahtuu niin, että ennakkotietue saadaan teoksesta, jota ei kuitenkaan julkaista. Vieraskielisen aineiston osalta aineiston luetteloi kirjasto, joka saa kyseisen aineiston ensimmäisenä. (Karun 2009.)

13 Jokainen kirjasto huolehtii omista kokoelmakuvailuistaan ja on heistä itsestään kiinni, kuinka tarkkoja kuvailuja heidän kokoelmistaan on. Tietoihin voidaan lisätä abstrakteja ja linkkejä kokoteksteihin. Tällä hetkellä luettelo ei tarjoa mahdollisuutta kuvien, arvioiden, sisällysluetteloiden tai muiden web 2.0 -palvelujen hyödyntämiseen. Suunnitelmia tähän on, mutta kehitysvauhti ei ole nopea, koska järjestelmää käyttää yli 300 kirjastoa. (Kavčič-Čolić 2009.) Luettelon tietoja voidaan hyödyntää muissa verkkopalveluissa ja kirjastot voivat keskenään hyödyntää toisten yhteisluetteloon tuottamaa tietoa. Luetteloa käytetään esimerkiksi Slovenian tutkimuskeskuksen (Slovenian Research Agency, SRA) SICRIC-tietokannassa (SlovenIan Current Research Information System), joka on IZUM:in ja Slovenian tutkimuskeskuksen kehittämä ja ylläpitämä. SICRIS sisältää tietoa slovenialaisista tutkimusorganisaatioista, -ryhmistä, -projekteista, -ohjelmista ja tutkijoista. SICRIS tarjoaa kvantitatiivista tietoa slovenialaisista tutkijoista. Tieto perustuu siihen, mitä tutkijat ovat tuottaneet. (Kavčič-Čolić 2009; SICRIS.) Hakupalvelu Järjestelmän hakuominaisuudet ovat perinteiset. COBISS:n hakupalvelussa voi valita hakutekniikan kolmen eri käyttäjätason väliltä (aloittelija, keskitaso ja kehittynyt taso). Tason valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon hakukenttiä tiedonhakijan käytössä on. Aloittelijatasolla on käytettävissä 5 hakukenttää tekijä nimeke julkaisuvuosi hakusanat julkaisija. (COBISS.net.) Keskitasolla käytettävissä on 50 hakukenttää. Kehittyneellä tasolla haussa käytetään SELECT-komentoa, johon voi liittää Boolean-operaattoreita ja läheisyysoperaattoreita (WITH, NEAR, SUBFIELD). Kirjastokohtaisesti COBISS:n kautta on myös nähtävissä aineiston saatavuustietoja. Jos kirjasto tarjoaa tätä palvelua COBISS:n kautta, käyttäjä voi tarkastella COBISS:ssa lainojaan ja uusia ne varata aineistoa tehdä kaukolainapyyntöjä tarkistaa velkasaldonsa ottaa käyttöön sähköisen muistutuspalvelun (muistutuksen saa joko sähköpostitse tai tekstiviestitse). (About COBISS.SI System; COBISS.net.) Hakutulosta voi järjestää eri tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden tai nimekkeen mukaan. Hakutulokseen voi kohdistaa jatkohaun. (Kavčič-Čolić 2009.) Aineiston saatavuuteen on kiinnitetty huomiota sikäli, että jokaisen bibliografisen tietueen ohessa on painike, jolla käyttäjä voi tehdä kaukolainapyynnön kyseiseen aineistoon. Kaikki kirjastot tosin eivät ole mukana kaukopalveluverkossa. (Kavčič-Čolić 2009.) Google-hakupalvelun kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen, COBIB:n bibliografiset tietueet löytyvät Google Scholar -haun kautta. (COBISS.net.)

14 COBISS:n tulevaisuus Karun (2009) on vain osittain tyytyväinen: alusta on vanhanaikainen ja uudistustyöt ovat kestäneet kymmenisen vuotta. Käyttöliittymä ei ole käyttäjäystävällinen ja siinä on vain perustoimintoja. Yhteisluettelo on tuonut monenlaista lisäarvoa mukanaan: yhteistyö COBISS:in kehittämisessä on vienyt kirjastojen yhteistyötä myös pelkkää luettelointia pidemmälle. Luetteloinnin laadukkuus on parantunut, ja sillä on ollut vaikutusta myös muihin palveluihin. Yleisten kirjaston kannalta kriittisiä luettelon kehitystyön suuntaan ja nopeuteen vaikuttavia osatekijöitä ovat kehittäjän tulosvastuullisuus toimintaa valvovalle ja rahoittavalle ministeriölle yleisten kirjastojen osallistuminen luettelon kehitystyötä koordinoivien asiantuntijaryhmien toimintaan näillä asiantuntijaryhmillä tulee myös olla todellista valtaa yleisten kirjastojen sisäinen, vahva organisoituminen, jotta yleisillä kirjastoilla olisi vaikutusvaltaa. (Karun 2009.) Kehityssuunnitelmiin kuuluu COBISS/OPAC-moduulin kehittäminen niin, että uusia web 2.0 -toiminnallisuuksia voitaisiin hyödyntää. IZUM kehittää järjestelmää ja laajentaa luetteloa käyttävien kirjastojen verkostoa muihin maihin, kuten Serbiaan, Montenegroon, Makedoniaan ja joihinkin kirjastoihin Itävallassa. Verkostoon on liitetty slovenialaisten maahanmuuttajien kirjastoja Italiasta ja Argentiinasta. Laajentumisen myötä järjestelmään on integroitu erilaisia merkistöjä ja kieliä. Tarkoitus on, että COBISS3 tukisi täysin kyrillistä merkistöä. Samoin kehitystyön alla tämän COBISS-version graafinen käyttöliittymä. Yhteisluettelon datan laatua parannetaan kehittämällä koulutus- ja laadunvalvontaprosesseja. Tämän vuoden aikana on tarkoitus kehittää järjestelmän hakuominaisuuksia (mm. *probabilistic searching with automatic spelling correction, term weighting, intelligent stemming, relevance feedback, or output ranking). (Curk 2009; Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) Tanska Tanskalainen yhteisluettelo koostuu kahdesta bibliografisesta tietokannasta: DanBibistä, joka on tarkoitettu kirjastoammattilaisten käyttöön bibliotek.dk:sta, joka on loppukäyttäjien käytettävissä. (Petersen 2005, 1.) DanBibiä hallinnoi Tanskan valtion ja kuntien sopimuksella Tanskan bibliografinen keskus (Danish Bibliographic Centre), ja luettelo otettiin käyttöön vuonna Vuonna 2002 Tanskassa keskusteltiin, millaiseen arkkitehtuuriin yhteisluettelon osalta siirryttäisiin. Arviointien tuloksena päädyttiin keskitettyyn tietokantaan, jossa on tietyin, palvelua parantavin osin hajautettuja elementtejä. (Andresen 2001; Petersen 2005, 1.) DanBibyhteisluettelo sisältää bibliografisia ja kokoelmatietoja tanskalaisista yliopisto-, tutkimus- ja erikoiskirjastoista yleisistä kirjastoista. Luettelo toimii kansallisena bibliografiana ja sisältää tietoja kirjoista, aikakauslehdistä, artikkeleista, AV-aineistosta ja verkkodokumenteista. DanBibissä on aikakausjulkaisukokoelmatietoja muista pohjoismaista sekä tietueita Englannin kansallisesta bibliografiasta (the British National Bibliography), Kongressin kirjastosta (Library of Congress) ja vuodesta 1981 eteenpäin ISSN-verkostosta (the ISSN Network). (Larsen 2006c; Larsen 2007, 205; Petersen 2007.) Kaikkien vapaassa käytössä oleva bibliotek.dk sisältää osajoukon DanBibin informaatiosta. Verkkopalvelua rahoitti vuonna 2007 Tanskan valtio ja tuolloin palvelun budjetti oli noin 9,5

15 miljoonaa Tanskan kruunua. Heinäkuussa 2007 se sisälsi noin 10,5 miljoonaa tietuetta. DanBib sisältää noin 25 miljoonaa tietuetta ja vuonna 2005 luettelon kautta käsiteltiin 2 miljoonaa lainaa. DanBib ei ole vapaassa käytössä, vaan se vaatii sisäänkirjautumisen. (Larsen 2006c; Larsen 2007, 205, 210; Petersen 2005, 2.) Bibliotek.dk:n käyttöliittymä on tanskalaisten itsensä rakentama alusta asti. Palvelu avattiin lokakuussa 2000 ja käyttöliittymä on uusittu lokakuussa Noin 200 kirjastoa osallistuu sisällöntuotantoon. Vuonna 2005 sivustolla vieraili kävijää. (Andresen 2001; Larsen 2006b.) Haasteena on ollut kehittää verkkopalvelu, joka palvelisi heterogeenisen asiakaskunnan. Monet käyttäjistä hyödyntävät pääosin paikallisia näyttöluetteloja ja tulevat bibliotek.dk:hon, jos aineistoa ei löydy paikallisesta kirjastosta. Osa aloittaa tiedonhaun suoraan bibliotek.dk-palvelusta, josta heidät tilanteen mukaan voidaan uudelleenohjata paikalliskirjaston luetteloon. (Larsen 2007, 206.) Hakusivussa ei ole lähdetty tavoittelemaan googlemaista yhden-hakulaatikonhakutoimintoa. Käyttäjälle tarjotaan hakusivua, jossa on useampia hakuehtoja: tekijähaku nimekehaku aihehaku vapaatekstihaku aineistolajin rajaus kielirajaus julkaisuvuosirajaus kirjastotyypin rajaus. (Larsen 2007, 206.) Hakumahdollisuuksia tarjotaan useita, ja noin puolet hauista tehdään jollain muulla kuin perushaulla. Käytetyimpiä hakutyyppejä ovat äänitteiden ja artikkeleiden haku. Eri ratkaisuvaihtoehtoja on mietitty mahdollisimman yksinkertaiseksi hakusivuksi. Tyydyttävää ratkaisua ei ole löydetty. Googlemainen yhden-hakulaatikon-sivu voidaan toisaalta nähdä illuusion luomisena siitä, että oikean vastauksen löytäminen sekunnissa on helppoa. Jonkinlaisen vastauksen tarjoaminen nopeasti on helppoa, mutta Larsen (2007, 206) toteaa, että tuo ei ole kirjastojen tehtävänä. Hänen mukaansa kirjastojen tehtävänä on tarjota paras mahdollinen vastaus asiakkaan informaatiotarpeeseen, ja se saattaa vaatia asiakkaalta vaivannäköä. (Larsen 2007, 206.) Relevanssin mukaiseen hakutulokseen lajitteluun ei ole menty, koska tähänastiset kokeilut ja kokemukset eivät ole olleet tyydyttäviä. (Larsen 2007, 206.) Käyttäjä voi muokata käyttöliittymää mieleisekseen: asetukset voi tallentaa (tietokonekohtaisesti) asetuksiin voi tallentaa oman nimen ja osoitteen, joita tarvitaan aineistopyyntöihin, sekä suosikkikirjastonsa. (Larsen 2006b.) Järjestelmä on kolmiosainen: 1. VIP on kirjastoparametrien tietokanta. VIP-tietokanta sisältää esimerkiksi kaukopalvelua varten tarvittavia kirjastotietoja, muun muassa kirjastojen tarjoamat palvelut, yhteystiedot ja ottaako kirjasto vastaan bibliotek.dk:n kautta tulevia aineistopyyntöjä. 2. DanBib sisältää tietokannan, indeksit ja käyttöliittymän. 3. BOB on kaukopalvelun hallintatyökalu ja kaukopalvelupyyntöjen tietokanta. BOB:n käyttöliittymän kautta kirjastolaiset näkevät muun muassa, mitä aineistopyyntöjä

16 kirjastolle on tullut bibliotek.dk:n kautta ja mitä aineistopyyntöjä kirjastosta on lähtenyt muihin kirjastoihin. (Larsen 2006b; Petersen 2005, 3.) Aineistopyyntöjen tekeminen tapahtuu niin, että käyttäjä valitsee kirjastopisteen, josta haluaa noutaa aineiston. Kyseinen kirjasto selvittää, mistä haluttu aineisto löytyy. Käyttäjä näkee aineiston saatavuuden itsekin halutessaan. Käyttäjä voi tilata aineistoa suoraan kotiinsa, mutta tätä palvelua ei juurikaan käytetä. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että posti toimittaa aineistoa pääasiassa päiväaikaan, ja jos aineistoa tilannut ei ole kotona tuolloin, hänen täytyy hakea aineistonsa postilta myöhemmin. Lisäksi asiakkaan täytyy palauttaa aineisto omalla kustannuksellaan aineiston lähettäneelle kirjastolle. Käyttäjät tilaavat aineiston mieluummin lähikirjastoonsa, jonka aukioloajat ovat joustavammat kuin postilla ja jonne aineiston voi myös palauttaa. (Larsen 2006b; Larsen 2007, 206.) Käyttäjätutkimusten mukaan esimerkiksi vuonna % 1220 vastaajasta arvioi käyttöliittymän erittäin hyväksi tai hyväksi. 97 % arvioi käyttöliittymän helppokäyttöiseksi. Vastaajista 91 % arvioi löytäneensä sen, mitä oli hakemassa. (Larsen 2006b.) Bibliotek.dk:hon liitettyjä toiminnallisuuksia ovat muun muassa hakutulosten esittäminen *FRBR-muodossa. Hakutuloksissa on linkkejä teosten kansikuviin; linkki vie OCLC:n verkkopalveluun. Hakutuloksessa on tarjolla useita lisätoimintoja. Tällaisia ovat muun muassa Buy item -linkki ja Search other sites, jonka kautta voi tehdä hakuja muun muassa Googleen, Google Booksiin, Google Scholariin ja LibraryThingiin. More like this -toiminnolla voi tehdä bibliotek.dk:ssa jatkohakuja asiasanoilla, jotka esiintyvät hakutuloksessa. Hakutuloksen voi myös tilata RSS-syötteenä, eli jos käyttäjä haluaa seurata, mitä teoksia bibliotek.dk:hon tallennetaan tietyltä tekijältä, hän voi seurata päivittyvää uutissyötelistaa tästä. Jos hakusanalla ei löydy mitään, järjestelmä tekee kirjoitusasun tarkistuksen ja jatkohakuja potentiaalisilla hakusanoilla. Leif Andresen (2001) arvioi bibliotek.dk:sta aiheutuneiksi seurauksiksi lainamäärien ja aineistokyselyjen kasvun, tutkimuskirjastojen aineistojen kasvaneen kysynnän, uudenlaisten käyttäjäryhmien syntymisen (nörtit) ja kirjastonkäytön tehostumisen. Kirjastot ovat Andresenin mukaan tehokkaammalla käytöllä ja kirjastopalveluja voidaan tarjota useammalle kansalaiselle. Tärkeänä on pidetty myös sitä, että asiakas saa haluamansa aineiston mahdollisimman nopeasti. Infrastruktuuria on virtaviivaistettu mahdollisimman paljon. Kaukopalvelun automatisointi on yksi osa tätä työtä. Kaukopalvelun automatisoinnin tavoitteena on ollut muun muassa nopeuttaa suoritusaikoja vähentää manuaalisesti tehtävää työt vähentää virheitä kaukolainojen käsittelyssä säästää henkilökunnan aikaa. (Larsen 2007, 210; Petersen 2007.) Automatisoinnilla annetaan kaukolainapyyntöjä prosessoivan järjestelmän 1. etsiä kirjastot, joissa haluttu aineisto on 2. etsiä kirjasto, joka toimittaa halutun aineiston ensimmäisenä tietyn ajan sisään asiakkaalle 3. muuttaa aineistopyynnön kaukolainapyynnöksi lainaavalle kirjastolle. (Petersen - Lose 2007.) Toiminta edellyttää yhteistä hyväksyntää sekä lainaavalta että lainaajakirjastolta. Lainaajakirjasto esimerkiksi määrittelee mihin kirjastoihin pyyntö lähetetään vai lähetetäänkö kaikkiin. Jokainen kirjasto määrittelee, haluaako automatisoida vai ei kunkin aineistolajin. (Petersen - Lose 2007.)

17 Automatisointi aloitettiin toukokuussa Syyskuussa 2007 automatisointiprosentti oli 53,5. Automatisoituja kaukolainapyyntöjä oli 48059, ja Petersen ja Lose laskevat, että työtunteja säästyi 1600 tuntia (48059*2/60 = 1600). (Petersen - Lose 2007.) Yksi syy bibliotek.dk-palvelun menestykselle ja aineistopyyntöjen suosiolle on hyvin organisoitu logistiikka, jonka rahoittaa osaksi Tanskan *kirjastoviranomaiset (Danish Library Authority). Yleisille kirjastoille tulee kolme ilmaista kuljetusta viikossa, mutta tarvittaessa ja itse maksamalla kirjastot voivat tilata kuljetuksia päivittäin. Muita syitä palvelun menestykselle on sen ilmaisuus kirjastonkäyttäjälle: kaukopalvelu muista yleisistä kirjastoista ja osasta valtion tukemista kirjastoista on ilmaista. (Larsen 2007, 210.) Bibliotek.dk:n yhteentoimivuutta muiden verkkopalvelujen kanssa on kehitetty. Tietueet viedään myös Google Scholariin ja Google Booksiin. Tavoitteena on myös saada näkyvyyttä LibraryThingissä. Yhteistyö hakukoneiden kanssa näkyy muun muassa siten, että 25 % vierailijoista tulee bibliotek.dk-sivulle hakukoneiden kautta. Tavoitteena on, että kirjastojen ei-käyttäjät löytäisivät Internetissä tietoa hakiessaan kirjastojen kokoelmat. Larsenin (2006a) mukaan näkyvyys Googlessa auttaa brändäämään kirjastot laadukkaina informaatioresurssikeskuksina. Vuonna 2006 käyttäjiä ei ollut tullut Google Scholarin kautta toivotunlaisia määriä. (Larsen 2006a; Larsen 2007, 207.) Bibliotek.dk:n ja DanBibin tulevaisuus Tanskalaiset ovat miettineet järjestelmän kokonaisuudeksi, jonka yhtenä puolena on verkkopalvelu ja yhtenä puolena toimiva logistiikka ja aineiston jakelu asiakkaille. Verkkopalvelun hakuominaisuuksia ollaan mahdollisesti virittämässä googlemaisen yksinkertaiseksi. Lisäksi ollaan suunnittelemassa palveluun yhteisöllisiä ominaisuuksia, kuten mahdollisuutta käyttäjille tagittaa ja arvottaa sisältöä. Suunnitelmissa on myös yhdistää kirjastopalvelut Tanskan kansallisen tietosanakirjan kanssa siten, että aihehaussa käyttäjälle tarjotaan linkkiä tietosanakirjan sisältöön, mikäli käyttäjän hakemasta aiheesta löytyy kokotekstiartikkeli. Tavoitteena siirtää sivustoa luettelosta kohti portaalia, jossa on suora pääsy varsinaisiin sisältöihin. (Thorhaugen 2009.) Jatkuvuutta tuo myös kirjastojen sitoutuminen yhteistyöhön. Esimerkiksi Kööpenhaminan kirjaston strategiaan on kirjattu tavoite pyrkiä kohti verkkopalvelujen ja kirjaston tietokantojen suurempaa integrointia, jotta verkon kautta ovat haettavissa sekä fyysinen materiaali että digitaaliset aineistot. Tanskan kirjastolaki (Lov om biblioteksvirksomhed) myös velvoittaa kirjastot mukaan tiiviiseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön kansallisen kirjastojärjestelmän suhteen. (Den kloge by 2007, 10, 19.) Tanskalaiskirjastojen IT-infrastruktuurista ja sen kehittämisestä vastaava yksikkö Dansk Biblioteks Center (DBC) määrittelee kehitysstrategiassaan (Open Library Strategy) suunnan, mihin päin muun muassa DanBib-yhteisluetteloa ja bibliotek.dk-käyttöliittymää on tarkoitus kehittää. (Open Library Strategy 2009.) Strategiassa DBC sitoutuu pyrkimään verkkopalveluissaan palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin (service oriented architechture, SOA), jossa eri tietojärjestelmät toimivat mahdollisimman itsenäisinä, avoimina ja joustavina palveluina. Tällaisia palveluja tulisi pystyä käyttämään avoimien, standardien rajapintojen kautta. Lopputuloksena on parhaimmillaan erilaisten tietojärjestelmien joustava ja järjestelmäriippumaton vuorovaikutus. (Palvelukeskeinen arkkitehtuuri 2009.)

18 Tanskan eduskunnan päätökseen (B103/2006, Anvendelse af åbne standarder i det offentlige) ja rakentaa verkkopalvelunsa avointen standardien mukaan. Kesäkuussa 2006 Tanskan eduskunta teki päätöksen, että julkisella sektorilla ohjelmistojen on käytettävä avoimia standardeja. (IT- og Telestyrelsen 2006) käyttämään avointa lähdekoodia mahdollsuuksien mukaan. (Open Library Strategy 2009.) Palvelujen rakentamisessa keskitytään ns. 3-kerrosmalliin, joka muodostuu käyttöliittymä-, palvelu- ja sisältökerroksesta. Tällä tavoitellaan entistä suurempaa yhteentoimivuutta muiden toimijoiden verkkopalvelujen kanssa, jolloin kirjastojen tuottamaa dataa voidaan esittää muissa konteksteissa, esimerkiksi koulujen verkkosivuilla tai oppimisympäristöissä. Bibliografista dataa tullaan täydentämään lisäinformaatiolla, kuten kansikuvilla, sisällysluetteloilla ja loppukäyttäjien luomalla sisällöllä (muun muassa arvioilla, tageilla). (Open Library Strategy 2009.) DBC tullee perustamaan avoimen lähdekoodin yhteisön DanBib-ohjelmiston ympärille. Yhteisö tarjoaa tarvittavia työkaluja ja dokumentaatiota yhteisluettelon kehittämiseksi avoimen lähdekoodin pohjalta. (Open Library Strategy 2009.) Lähteet About COBISS.SI System. SI_system.htm [Viitattu ] Andresen, Leif (2001). Free access for everyone to Danish National Union Catalogue. Esitys Internet Librarian International konferenssissa. [Viitattu ] Balnaves, Edmund (2007). Library 2.0 & Web 2.0. Aikakauslehdessä: IFLA Information Technology Section Newsletter, November VII/s21/news/ITSnewsletter_December_07.pdf [Viitattu ] COBISS-hakuliittymä. COBISS.net. [Viitattu ] Coyle, Karen (2000): The Virtual Union Catalog : A Comparative Study. Virginia : Corporation for National Research Initiatives. coyle/03coyle.html [Viitattu ] Curk, Lidija (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Karunin kanssa. Dempsey, Lorcan (2006a). Libraries and the Long Tail : Some Thoughts about Libraries in a Network Age. Aikakauslehdessä: D-Lib Magazine 12 (4). [Viitattu ] Dempsey, Lorcan (2006b). The (Digital) Library Environment : Ten Years After. Aikakauslehdessä: Ariadne (46). [Viitattu ] Dempsey, Lorcan (2006c). The Library Catalogue in the New Discovery Environment : Some Thoughts. Aikakauslehdessä: Ariadne (48). issue48/dempsey/ [Viitattu ] Dempsey, Lorcan (2007): The union catalogue and collaborative sourcing. [Viitattu ] Den kloge by : Bibliotekspolitik i København : Bibliotekspolitisk Redegørelse (2007). [Viitattu ] Digital Library of Slovenia, dlib.si.

19 Digital Repository Infrastructure Vision for European Research, DRIVER, Directory of Union Catalogues. Netherlands : IFLA. index.htm [Viitattu ] Ekström, Åsa (2008). En nationell katalogtjänst för folkbiblioteken behövs! Aikakauslehdessä: Biblioteksbladet (9): 4-5. EuropeanaLocal. Gatenby, Janifer (2008). Emerging New Roles of Union Catalogues. [Viitattu ] Gatenby, Pam (2007). Rapid and easy access : finding and getting resources in Australian libraries and cultural institutions. Konferenssijulkaisu: World Library and Information Congress: 73rd IFLA General Conference and Council. [Viitattu ] Hider, Philip (2003). The bibliographic advantages of a centralised union catalogue for ILL and resource sharing. Netherlands : IFLA. 18 s. ifla69/papers/120e-hider.pdf [Viitattu ] Imhof, Andres (2008). Using International Standards to Develop a Union Catalogue for Archives in Germany : Aspects to Consider Regarding Interoperability between Libraries and Archives. Aikakauslehdessä: D-Lib Magazine 14 (9/10). [Viitattu ] IT- og Telestyrelsen (2006). Anvendelse af åbne standarder i det offentlige. standardiseringspublikationer/anvendelse-af-abne-standarder-i-det-offentlige/ [Viitattu ] IZUM. [Viitattu ] Jayakanth,Francis; Sharada, B.; Minj, Filbert (2007): An OAI-based Approach to Build and Maintain Union Catalogue of OPACs. Bangalore : Documentation Research & Training Centre, Indian Statistical Institute. drtc_conf_ pdf [Viitattu ] Johansson, Annette (2009). LIBRIS + folkbiblioteken = Äntligen!? : En förstudie om möjligheter och svårigheter med en integrering av folkbibliotekens material i LIBRIS. Karun, Breda (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Karunin kanssa. Kavčič-Čolić, Alenka (2007). Slovenia : country profile. Aikakauslehdessä: IFLA Information Technology Section Newsletter, November VII/s21/news/ITSnewsletter_December_07.pdf [Viitattu ] Kavčič-Čolić, Alenka (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Kavčič-Čolićin kanssa. Larsen, Kirsten (2006a). bibliotek.dk in Google. NVBF_2006_Kirsten_Larsen.ppt [Viitattu ] Larsen, Kirsten (2006b). library.dk - bibliotek.dk : Introduction to the Danish Union Catalog public version. [Viitattu ] Larsen, Kirsten (2006c). netpunkt.dk : Introduction to the Danish Union Catalog professional version. [Viitattu ] Larsen, Kirsten (2007). Bibliotek.dk : opening the Danish union catalogue to the public. Aikakauslehdessä: Interlending & document supply 35 (4): Lešnik, Bojana; Vehovec, Robert (2001). The implementation of ILL in COBISS. Konferenssijulkaisu: Universal Availability of Publications Core Activity : 7th Interlending and Document Supply International Conference, IFLA. [Viitattu ] LIBRIS. [Viitattu ]

20 Malmsten, Martin (2008). Making a Library Catalogue Part of the Semantic Web. Humboldt University Berlin. malmsten-martin-146/pdf/malmsten.pdf [Viitattu ] Open Library Strategy [Viitattu ] Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (2009). Wikipedia. index.php?title=palvelukeskeinen_arkkitehtuuri&oldid= [Viitattu ] Pearman, Jonathan (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Pearmanin kanssa. Petersen, Anders-Henrik (2005). Danish union catalogue DanBib and library.dk : "physical" and "virtual" union catalogue. paper_iflailds2005_ahp.pdf [Viitattu ] Petersen, Anders-Henrik (2007). DanBib and bibliotek.dk : "physical" and "virtual" union catalogue. [Viitattu ] Petersen, Anders-Henrik; Lose, Rikke (2007). Effective and automated handling of end user requests in Danish National Union catalogue. IFLAILDS_2007_pres.ppt [Viitattu ] SICRIS. [Viitattu ] Stapel, Johan (2003). Going Dutch : Towards a multitiered networked ILL service for the Netherlands. Konferenssijulkaisu: World Library and Information Congress : 69th IFLA General Conference and Council, IFLA. papers/186e-stapel.pdf [Viitattu ] Stubley, Peter (1999). Clumps as Catalogues : virtual success or failure? Bath : UKOLN. [Viitattu ] Stubley, Peter (2003). Document delivery design : systems for users, not users for systems. Netherlands : IFLA. [Viitattu ] Tonteri, Petri (2009). Digitaaliset kokoelmat : kulttuuriperintö kaikkien saataville. Aikakauslehdessä: Suomen Kirjastolehti 101 (1): Vehovec, Robert (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Vehovecin kanssa. WorldCat Local. [Viitattu ] WorldCat real-time synchronisation with Dutch union catalogue proves big success (2008). OCLC enews. [Viitattu ]

Kansallisista yhteisluettelo ja käyttöliittymäratkaisuista

Kansallisista yhteisluettelo ja käyttöliittymäratkaisuista Kansallisista yhteisluettelo ja käyttöliittymäratkaisuista Petri Tonteri 2009 petri.tonteri@kouvola.fi Petri Tonteri, Kansallisista yhteisluettelo ja käyttöliittymäratkaisuista 2 Sisällysluettelo ESIPUHE...4

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA Maakuntakirjastokokous, Jyväskylä 16.3.2006 Lauri Aho SISÄLTÖ Mitä on kopioluettelointi? Tilastoja Tietokannat Tietoliikenneyhteydet Asiakasohjelmistot

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Mikä Melinda on? (Diojen 1-7 sisältö: Johanna Jauhonen)

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Summon tehokas monihaku

Summon tehokas monihaku Summon tehokas monihaku Suomen Tieteellinen Kirjastoseura Tietoaineistoseminaari 14.3.2012: Onnistuuko kirjasto tiedon hallinnassa? Tuula Hämäläinen, VTT 2 Sisältö VTT, lyhyt organisaation ja Tietoratkaisujen

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Fiction searching from an enriched library web service

Fiction searching from an enriched library web service Fiction searching from an enriched library web service Anna Mikkonen, Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Memornetin syysseminaari 10. 11.10.2013/Tampere Esityksen sisältö Väitöstutkimuksen tausta ja

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

PrettyBitServer Tuote-esite

PrettyBitServer Tuote-esite PrettyBitServer Tuote-esite www.prettybit.fi PrettyBitServer: www-liittymä PrettyBitServer-palvelinohjelmisto toimii wwwliittymänä :n muihin tuotteisiin. Näitä tuotteita ovat mm. PrettyLibkirjastojärjestelmä

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

NELLI PORTAALIN KÄYTTÖOPAS

NELLI PORTAALIN KÄYTTÖOPAS 1 (13) NELLI PORTAALIN KÄYTTÖOPAS Nelli tiedonhakuportaalissa voit käyttää PKAMKin kirjasto ja tietopalvelun tarjoamia tietokantoja ja verkkoaineistoja, mm. verkkolehtiä, e kirjoja ja sanakirjoja. Mukana

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Asteri-auktoriteettitietokannan esittely Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Yleistä auktoriteeteista Asterin vaiheet: nyt, kohta ja tulevaisuudessa Asteri käytännössä

Lisätiedot

Nelli kaukopalvelutyössä

Nelli kaukopalvelutyössä Nelli kaukopalvelutyössä Jouni Nevalainen 22.5.2008 Esityksen sisältö Mikä Nelli-portaali on? Pikahaku, tietokannat, E-lehdet, monihaku Hakeminen Nellissä OmaNelli SFX-linkitys Nelli-portaali, miksi? TKK:lla

Lisätiedot

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt Triangelipäivät 29.10.2008 Erkki Tolonen Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Miksi kurssiaineistoja Nellistä? Monihaku l. yhden luukun periaate Virtuaalioppimisympäristöjen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

E-kirjan lainaaminen ja lukeminen

E-kirjan lainaaminen ja lukeminen E-kirjan lainaaminen ja lukeminen Missä ne ovat LAKIA-KIRJASTOJEN E-KIRJAT OVAT ELLIBS-KIRJAKAUPAN SIVULLA. VOIT HAKEA NIITÄ KAHDELLA TAVALLA: 1. LAKIA-TIETOKANNASTA ETSIMÄLLÄ TIETTYÄ KIRJAA TAI KAIKKIA

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Kirjastoinfo TaY Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TaY Pori Porin tiedekirjasto Kirjastoinfo TaY Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Kalvot www-sivuilla: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu www.tut.fi/kirjasto/pori

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Tavoiteltavat hyödyt Luo edellytyksiä kirjastojärjestelmäarkkitehtuurin muutokselle. Tehostaa kirjastojen

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Aineistojen kuvailun uudistaminen laajemmassa yhteydessä Tiedon tallennuksen ja haun uusi ekosysteemi Kansalliskirjaston hankkeet: RDA, UKJ, Melinda, Finna,

Lisätiedot

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä Miten digitointi vaikuttaa kaukopalveluun? Kaukopalvelu Kirjastojen kokoelmat: -Painatteet -Tallenteet

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

11.10.2011 MS. Kirjastot.fi 2012

11.10.2011 MS. Kirjastot.fi 2012 11.10.2011 MS Kirjastot.fi 2012 2012 painopisteet 1. Nykyisten palveluiden kehittämisprosessien viimeistely, kehitteillä olevien palveluiden julkistaminen, panostus markkinointiin sekä tiiviimpään yhteistyöhön

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Tiedonhaku Nelli-portaalissa

Tiedonhaku Nelli-portaalissa Tiedonhaku Neli-portaalissa 1 (10) Nelli-portaali Tiedonhaku Nelli-portaalissa SISÄLTÖ Monihaku... Monihaku -sanahaku... Monihaku -tarkennettu... Monihaun tulokset... Monihaku: Lista... Monihaku: Koko

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-hankkeen painopistealueet Kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta Linkki: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez PubMed-tietokanta on internetissä vapaasti käytettävissä. Tietokanta sisältää yli 16 miljoonaa viitettä

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

Mitä, miksi ja miten?

Mitä, miksi ja miten? ASIAKASLIITTYMÄ Museoiden KDK-päivä 29.4.2010 Ari Rouvari Kansalliskirjasto Mitä, miksi ja miten? AGENDA Asiakasliittymä: perusteet Aikataulu Asiakasliittymän palvelut Hankinta Pilotointi Asiakasliittymä

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Ennakkometadata - ONIX. 26.3.2009 Maarit Huttunen

Ennakkometadata - ONIX. 26.3.2009 Maarit Huttunen Ennakkometadata - ONIX 26.3.2009 Maarit Huttunen Ennakkometadata Tunniste + ennakkometadata tukee tiedon löytyvyyttä tiedonhauissa Ennakkometadata julkaisusta ennen julkaisun ilmestymistä Ajantasainen

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda

Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda Seinäjoki 12.4.2013 Johanna Jauhonen Melindan hyödyt: Yhtenäisyys Yhtenäiset kuvailukäytännöt, säännöt ja toimintatavat erilaiset kuvailukäytännöt vähenevät Yhteisöllisyys

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Kaupalliset kirjastojärjestelmät

Kaupalliset kirjastojärjestelmät Kaupalliset kirjastojärjestelmät Lapin yhteinen kirjasto -projekti Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutustilaisuus 20.9.2012 Pori Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto Esityksen rakenne: Projektin

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto aloittaa pilotoinnin keväällä ja kesällä 2012 Pilotoinnin 1. vaihe Kokkolassa asennetaan Auroraan Linda poiminnan kohdetietokannaksi Kokkolassa asennetaan Aleph-luettelointiklientti

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LINDAn kustannushyötyanalyysi KYSELYN ALUSTAVAT TULOKSET

LINDAn kustannushyötyanalyysi KYSELYN ALUSTAVAT TULOKSET 1 6.6.2011 / LL LINDAn kustannushyötyanalyysi KYSELYN ALUSTAVAT TULOKSET Sisältö 1. Taustaa... 2 1.1. LINDAn kustannushyötyanalyysi... 2 1.2 Kyselyistä... 2 2. Kysely kaukopalveluvirkailijoille... 2 2.

Lisätiedot

Muutosten vuosikymmen

Muutosten vuosikymmen Muutosten vuosikymmen Luetteloinnin muutokset 2010-luvulla Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa 6.11.2013 Kuopio: Luetteloinnin tulevaisuus Eeva-Riitta Peltonen Puheenvuoron näkökulmia

Lisätiedot

Museoviraston kirjaston. lainattavat e-kirjat

Museoviraston kirjaston. lainattavat e-kirjat Museoviraston kirjaston lainattavat e-kirjat Tuija Siimes 10.10.2013 MUSEOVIRASTO E-kirjojen etuja Laajempi valikoima uusia kirjoja tarjolla Maksetaan siitä, mitä käytetään Uusi tapa lukea ja lainata kirjoja

Lisätiedot

VERKKOKIRJASTO theseus

VERKKOKIRJASTO theseus VERKKOKIRJASTO theseus ammattikorkeakoulujen Open Access toteutuksena a Sjölund ija a.sjolund@seamk.fi 02230 theseus verkkokirjasto Kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen opinnäyte- j julkaisutietokanta.

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Hallintaliittymän käyttöohje

Hallintaliittymän käyttöohje Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

CC0-lisenssi: case Finna

CC0-lisenssi: case Finna CC0-lisenssi: case Finna Avoin data levällään? STKS:n seminaari 22.1.2014 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Missä ollaan nyt? Finnan lähtökohtana on ollut metatiedon avoimuus ja yhteiskäyttöisyys. Nykyisen

Lisätiedot

Finna Tunnusluvut 5.3.2015

Finna Tunnusluvut 5.3.2015 Finna Tunnusluvut 1. TUNNUSLUVUT Nykyään Finnasta lasketaan seuraavat tunnusluvut: Osallistuvien organisaatioiden määrä Indeksin viitteiden määrä Verkossa saatavilla olevien viitteiden määrä Eri aineistotyyppien

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

KINE13 10.-11.10.2013 SEINÄJOKI

KINE13 10.-11.10.2013 SEINÄJOKI KINE13 10.-11.10.2013 SEINÄJOKI Axiellin tuotteet ja palvelut yhdessä eteenpäin Axiell Finland Oy Sari Paajanen myynti- ja markkinointijohjaja AXIELL AXIELL konsernina sekä paikallisesti Suomessa KINE13

Lisätiedot

1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA

1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA 1 HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA Voit hakea aineistoa kaikkien Päijät-Hämeen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista. Varauksia voit tehdä niiden kirjastojen aineistoihin, joihin sinulla on asiakkuus.

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX

Lisätiedot

Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2015

Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2015 Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2015 Sisältö Kanditiedonhaun sisällön läpikäynti tärkeimmiltä osiltaan (aiheenmukainen tiedonhaku, hakusanat, eri tyyppisen aineiston hakeminen) Gradutiedonhaun

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Axiell Arena Axiell Aurora. Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille

Axiell Arena Axiell Aurora. Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille Axiell Arena Axiell Aurora Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille Vuoden henkilö: Sinä! Niinpä, maailma on sinun käsissäsi. Tervetuloa sinun maailmaasi Digitaalinen maailma web 2.0 Esimerkkejä Facebook

Lisätiedot

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Näin sisällönkuvailen Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Ennakointia kansien pohjalta - lastenkirja - keittokirjojen luokka - muototermi keittokirjat

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011

Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011 Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011 Yleisten kirjastojen kokemuksia kuvailuformaattien ja kirjastojärjestelmien muutoksesta: Tampereen kaupunginkirjasto 17.5.2011 Eeva-Riitta Peltonen 1 Tietokannan konversio,

Lisätiedot

Aleksi ja ARTO artikkeliviitetietokannat

Aleksi ja ARTO artikkeliviitetietokannat Aleksi ja ARTO artikkeliviitetietokannat Artikkeliviitetietokannoissa on viitteitä artikkeleihin, mutta ei varsinaisia artikkeleita. Viitteestä saa tiedot, joiden avulla voi etsiä käsiinsä lehden, jossa

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta.

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1 HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA - Pikahaku sijaitsee sivuston oikeassa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Kirjastohakemisto Frank-monihaun uudistaminen Kirjastot.fi-uudistus Muita ajankohtaisia Kirjastot.fi-asioita

Kirjastohakemisto Frank-monihaun uudistaminen Kirjastot.fi-uudistus Muita ajankohtaisia Kirjastot.fi-asioita Kirjastohakemisto Frank-monihaun uudistaminen Kirjastot.fi-uudistus Muita ajankohtaisia Kirjastot.fi-asioita YKN 11.4.2013 - matti.sarmela@kirjastot.fi Kirjastohakemisto Kirjastot.fi:n yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten aineistojen. digitoinnin pilottiprojekti (2012 2013)

Suomalais-ugrilaisten aineistojen. digitoinnin pilottiprojekti (2012 2013) Suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin pilottiprojekti (2012 2013) Tiivistelmä Tässä esitteessä esitetään tuotantovälineet ja -prosessi sekä organisaatio suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin

Lisätiedot

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot