Toimeksianto ja selvitystyön tavoite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeksianto ja selvitystyön tavoite"

Transkriptio

1 1. Toimeksianto ja selvitystyön tavoite Taustaa yhteisluetteloista Yhteisluetteloiden arkkitehtuuriratkaisuista... 2 A. Arkkitehtiratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet Yhteisluetteloiden palveluita Yhteistyökuvioiden kehittyminen Yhteisluetteloiden tulevaisuus Yhteisluetteloita ja maita... 7 A. Hollanti... 7 B. Ruotsi... 8 A. LIRBIS... 8 B. Bibliotek.se... 9 C. Yleiset kirjastot LIBRIS-yhteistyössä... 9 C. Slovenia... 9 A. Luettelointi...12 B. Hakupalvelu...13 C. COBISS:n tulevaisuus...14 D. Tanska A. Bibliotek.dk:n ja DanBibin tulevaisuus Lähteet Toimeksianto ja selvitystyön tavoite Käsiteltäviä aiheita ovat yhteisluetteloiden hyödyt ja haitat mitä huomioitavaa yhteisluettelon rakentamisessa organisointitapa kustannukset ja niiden jakaantuminen luettelon arkkitehtuuri/rakenne (missä muodossa tieto on tallennettu ja kuinka hyvin tuo tieto on kierrätettävissä/hyödynnettävissä muualla verkossa) tulevaisuuden kehittämistarpeet. Taustaa yhteisluetteloista Alkuperäinen syy elektronisten yhteisluetteloiden luomiseen oli hitaan ja kalliin luetteloinnin tehostaminen. Yhteisluettelot olivat aluksi metadata-altaita (metadata pools), jotka sisälsivät kansallisista lähteistä ladattua dataa. Luetteloinnin merkitys on edelleen suuri ja tapoja tehostaa luettelointia tutkitaan, esim. *the Library of Congress Working Group on the Future of Bibliographic Control (2007). OCLC:n Next Generation cataloguing -projekti kytkeytyy tähän. Janifer Gatenbyn mukaan painopiste on siirtymässä luetteloinnista kohti aineistojen löytämistä (discover) ja toimittamista asiakkaalle. (Gatenby 2008, 1, 2.) Nykyään kirjastonkäyttäjät pääsevät yleensä käsiksi yhteisluetteloihin suoraan verkon kautta. Tämä on vaikuttanut kirjastopalveluihin monin tavoin, kuten muun muassa tapoihin, joilla fyysisen ja elektronisen aineiston toimitetaan asiakkaalle sekä neuvontapalvelujen tarjoamiseen. (Gatenby 2008, 1.) Aikaisemmin kirjastonkäyttäjän tiedonhaut ikään kuin kuuluivat lähikirjastojen ja näyttöluettelojensa tontille. Yhteisluettelot miellettiin kirjastolaisten työkaluiksi luvun vaihteessa Internetin hakukoneiden käyttö yleistyi ja yhteisluetteloiden avautuivat myös muiden kuin kirjastolaisten käyttöön. (Gatenby 2008, 2.) Oman luettelonsa Internet-näkyvyyttä lisäsi OCLC joulukuussa 2004 julkaistessaan Open

2 WorldCat -ohjelmansa, jonka voi ajatella olevan eräänlainen globaali yhteisluettelo. Ohjelman myötä OCLC:n luettelon dataa avattiin muun muassa suurimmille hakukoneille (Google, Yahoo ja Microsoft), Google Book Search, Google Scholar -verkkopalveluille sekä verkkokirjakaupoille. Myös muut kirjastot ovat tehneet sopimuksia Googlen kanssa, jotta kirjastojen yhteisluetteloiden data näkyisi myös Google Scholarissa. Tällaisia sopimuksia ovat tehneet ainakin muun muassa Australia, Irlanti, Kiina, Liettua, Tanska ja Unkari. (Gatenby 2008, 2-3.) Näkyvyyden merkityksestä on ristiriitaisia näkemyksiä: Tim Spaldingin (Library 2.0 Gang 2008) mukaan WorldCat on kuitenkin jäänyt matalaliikenteisesti sivustoksi eikä yhteistyö esimerkiksi Googlen kanssa ole lisännyt palvelun käyttöä. OCLC:n WorldCat Local tarjoaa käyttäjälleen pääsyn tietovarantoihin painottaen paikallisuutta: hakutuloksissa painotetaan käyttäjän sijaintitietoa. Hakutuloksissa näkyy käyttäjän lähimmän kirjaston hakutulokset, mutta tarjolla on myös globaalimpia tietoja. (Gatenby 2008, 4; WorldCat Local.) Yhteisluetteloiden arkkitehtuuriratkaisuista Yhteisluetteloita on arkkitehtuuriltaan kahta mallia: toinen on keskitetty, yhden tietokannan yhteisluettelo ja toinen hajautettu, virtuaalinen yhteisluettelo. Luetteloinnin kannalta mallit eroavat toisistaan siten, että keskitetyssä, yhden tietokannan yhteisluettelossa tietueet tallennetaan joko suoraan tähän keskustietokantaan tai epäsuorasti ensin kirjaston paikalliseen tietokantaan ja sieltä tietue ladataan yhteisluetteloon. Keskitetty tietokanta sisältää bibliografista tietoa ja yhteenvedon kokoelmatiedoista. (Hider 2003, 2, 3.) Keskitetyssä tietokantaratkaisussa yksi tekninen malli yhteisluettelolle on OAI-pohjainen yhteisluettelo, jossa yhteen, keskustietokantaan haravoidaan bibliografinen data kirjastojen tietokannoista. Keskustietokanta toimisi verkon kautta käytettävänä yhteisluettelona ja tarjoaisi muun muassa haku- ja selailutoiminnon. (Jayakanth, Sharada & Minj 2007.) Yleensä keskitettyyn tietokantaratkaisuun perustuva yhteisluettelo ei anna teosten lainaustietoja, mutta jotkin yhteisluettelot (kuten englantilainen COPAC) voivat tarjota linkkejä kirjastojen järjestelmiin, jotta asiakas voi välittömästi tarkistaa kiinnostavan aineiston saatavuuden (Stubley 2003, 8). Toisessa, hajautetussa mallissa kirjastojen paikallisten tietokantojen palvelimet linkitetään keskenään ja näin syntyy virtuaalinen yhteisluettelo. Asiakkaan tekemä haku kohdistuu jokaiseen tietokantaan. (Hider 2003, 2.) Arkkitehtiratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet Yhteisluetteloiden yleisiksi eduiksi lasketaan päällekkäisen työn väheneminen kirjastoissa. Yhteisluettelot myös mahdollistavat muun muassa teknisen asiantuntijuuden keskittämisen. Käyttäjän näkökulmasta kirjastojen verkkoläsnäolo lujittuu yhteisen verkkopalvelun myötä. (Dempsey 2007.) Yleisellä tasolla käyttökelpoisen yhteisluettelon tärkeimpiä ominaisuuksia on kattavuus. Kattavuus voidaan määritellä esimerkiksi siten, että kattava yhteisluettelo sisältää sekä kaikki kyseisessä maassa julkaistut kirjat, monografiat ja muut aineistot että kaikki kyseisen maan kirjastojen hankkimat ulkomaiset aineistot. Yhteisluettelon täydellinen kattavuus ei ole välttämättä kovin helposti toteutettavissa. (Stubley 1999.)

3 Hajautettu yhteisluettelo rakennetaan esimerkiksi Z39.50-palvelimien varaan. Tätä on pidetty tämän ratkaisun heikkoutena, koska vuonna 2003 näitä palvelimia pidettiin kalliina. Hajautetun mallin vastausajat käyttäjän kyselyihin voivat myös olla pidemmät kuin keskitetyssä mallissa. (Hider 2003, 3.) Epävarmuutta hajautetun yhteisluettelon toimintaan tuo se, että luettelo perustuu usean tietokannan toimintaan. Mahdollista voi olla, että tietoa haettaessa osa tietokannoista ei syystä tai toisesta olekaan saavutettavissa. (Hider 2003, 5.) Hajautetun yhteisluettelon hakutarkkuutta on epäilty ja tulosten esitystapaa kritisoitu. Nämä heikkoudet ovat voineet poistua, teknologian kehittyessä. (Stubley 2003, 9.) Hajautetun mallin hyvänä puolena on pidetty sitä, että tietokantoja on helpompi pitää mahdollisimman suuressa hyötykäytössä eikä tietuevarastoihin jää hukkatilaa. Hajautettua mallia pidetään myös ylläpitokustannuksiltaan edullisempana. (Coyle 2000.) Hajautetun mallin eduiksi katsotaan myös se, että aineiston saatavuustieto ja paikallisen bibliografisen tiedon esittäminen on reaaliaikaista. Paikallisella bibliografisella tiedolla tarkoitetaan esimerkiksi tietoa tietyn kirjaston kyseisen aineiston kunnosta. Keskitetyssäkin mallissa on mahdollista hakea näitä tietoja suorittamalla lisähakuja esimerkiksi Z39.50:n kautta. Tätä järjestelmää kutsutaan myös hydridijärjestelmäksi (hybrid system). Keskitetyssä yhteisluettelossa näitä tietoja ei välttämättä saa samantien, vaan aikaa menee jonkin verran lisähaun suorittamiseen. (Hider 2003, 2-3, 9.) Keskitetyn ratkaisun puolesta puhuu muun muassa se, että tämäntapaisia keskitettyjä ratkaisuja voi olla jo olemassa. Keskitetyn tietokannan toimivuuteen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi se, kuinka kattavat ja yhtenäiset bibliografiset tiedot tietokannassa ovat. (Hider 2003, 3-4.) Keskitetyn tietokantaratkaisun heikkoudeksi on määritelty korkeat ylläpitokustannukset ja tietokannan ylläpidon työllistävyys (Coyle 2000). Peter Stubley (1999) esittää, että vaikka keskitettyyn tietokantaan perustuva yhteisluettelo voi olla hyvin kattava, siitä voi tulla monoliittinen, kirjastojen fyysisistä palveluista ja käyttäjistä ja yksittäisistä kirjastoista irtaantunut järjestelmä. Byrokraattinen järjestelmä, joka erottaa käyttäjän ja halutun aineiston. Ilmeisimpänä erona keskitetyn ja hajautetun yhteisluettelon bibliografisten tietojen välillä Philip Hider (2003, 5) pitää tietuiden kaksoiskappaleita (duplication). Hajautetussa ratkaisussa hakutuloksista on vaikeampaa siivota pois kaksoiskappaleita. Tosin hajautetuja ratkaisuja varten on kehitetty erilaisia menetelmiä kaksoiskappaleiden poistamiseksi hakutuloksista. Toiseksi eroksi näiden arkkitehtuuriratkaisujen välille Hider (2003, 7) mainitsee yhdenmukaisuuden (consistency). Ainakin teoriassa kirjastot saattavat pitää kiinni yhteisistä bibliografisista standardeista ja käytännöistä. Hajautetussa luettelossa bibliografista yhdenmukaisuutta voidaan lisätä ainakin siten, että luetteloijat luovat uusia tietueita vähemmän kuin jos he luetteloivat keskitettyyn tietokantaan. Tähän on monia syitä: ei ole keskitetyn tietokannan tarjoamaa auktoriteettitiedostoa, luetteloijat eivät kopioi samanlaisia tietueita muilta kirjastoilta, jos he eivät pysty lataamaan tiedostoja virtuaalisesta yhteisluettelosta. (Hider 2003, 7-8.) Yhdenmukaisuus on Karen Coylen (2000) mukaan kriittinen ominaisuus, jotta virtuaalinen yhteisluettelo olisi käyttökelpoinen. Yhteisluettelon muodostavien tietokantojen tulee olla indekseiltään yhdenmukaisia ja hakutoimintojen tulisi hakea vertailukelpoisia aineistoja.

4 Keskitetyssä yhteisluettelossa yhdenmukaisuutta luo sovittujen standardien ja käytäntöjen tiukempi valvonta. (Hider 2003, 8.) Yksi yhteentoimivuuden edellytys eri sisällöntarjoajien (kuten kirjastojen ja arkistojen) välillä on rakenteiset, standardit formaatit, esimerkiksi XML-syntaksi (Imhof 2008). Bibliografisen tiedon epäyhdenmukaisuus voi johtua monista syistä. Hider (2003, 8) mainitsee neljä: 1. luetteloijan tekemä virhe 2. luetteloija ei noudata yhteisiä standardeja ja käytäntöjä 3. luetteloijat tulkitsevat samoja standardeja ja käytäntöjä eri tavoin 4. luetteloivasta aineistosta otettua informaatiota tulkitaan eri tavoin. Hiderin mukaan epäyhdenmukaisuudet vaikuttavat muun muassa tiedonhakuihin ja voivat pahentua hajautetussa tietokannassa. Yhteisluetteloiden palveluita Näkyvyys kiinnostaa myös muita kuin kirjastonkäyttäjiä. Web 2.0 -teknologian myötä yhteisluetteloiden käyttötarkoitukset ovat laajentuneet. Verkkopalvelut pystyvät tekniikan niin salliessa yhdistämään dataa eri lähteistä. Yhteisluetteloiden uusiksi käyttäjäryhmiksi voidaan lukea esimerkiksi hakukoneet ja blogit, jotka haravoida yhteisluetteloiden dataa tai linkittämään luetteloiden tietoihin. Yhteisluettelon hyödynnettävyys muissa verkkopalveluissa voi lisätä yllättävällä tavalla luettelon käyttöä; WorldCat.org avasi elokuussa 2006 hakupalveluaan siten, että hakulaatikon WorldCat-luetteloon saattoi liittää osaksi muita sivustoja. Yli vuoden kuluttua hakulaatikko oli lisätty yli sivustolle, joista moni oli blogeja. Muiden sivustojen kautta tehdyt haut WorldCat-luetteloon muodostivat kuukaudessa 5 % hakujen kokonaismäärästä. (Gatenby 2008, 7, 8.) Lisäpalveluille on tarvetta, pelkkä tiedonhaku sinällään ei riitä. Osassa yhteisluetteloissa käyttäjä voi tehdä kaukopalvelupyyntöjä, jotkin yhteisluettelot tarjoavat linkkejä neuvontapalveluihin tai muihin henkilökohtaisiin palveluihin, kuten esimerkiksi tanskalainen "mit bibliotek". (Gatenby 2008, 4.) Esimerkiksi slovenialainen yhteisluettelo kerää kirjastojen paikallisista järjestelmistä lainaustilastoja ja kokoaa niistä yhteisluetteloon lainatuimpien aineistojen listoja (Gatenby 2008, 4). Eräät kirjastot ovat tehneet johtopäätöksensä käyttäjien suosiessa digitaalisia aineistoja. *National and State Libraries Australasia 2007 siirsi painotustaan fyysisestä kokoelmasta kohti digitaalista. Kirjasto on kokoamassa digitaalista kokoelmaa ostamalla lisenssejä digitaalisiin aineistoihin ja luomalla omia digitaalisia sisältöjään. (Gatenby 2008, 6.) Kirjastojen kokoelmat paitsi kasvavat, kehittyvät myös metadataltaan rikkaammiksi. Kokoelmatietoja linkitetään myös muihin Internet-resursseihin. Bibliografisen tiedon lisäksi tarjotaan myös muun muassa kansikuvia, arvioita, sisällysluetteloita ja linkkejä muualla Internetissä oleviin aineistoa koskeviin arvosteluihin. (Gatenby 2008, 7.) Yhteistyökuvioiden kehittyminen Fyysisten kokoelmien suhteen toisiaan lähellä olevien kirjastojen yhteistyön merkitys on perinteisesti ollut suuri. Kun kyseessä ovat digitaaliset aineistot, yhteiskuviot voivat

5 huomattavasti laajemmat ja kansainvälisemmät. (Gatenby 2008, 6.) Yhteisluetteloissa on myös linkityksiä verkkokirjakauppoihin (Gatenby 2008, 4). Gatenbyn (2008, 8) mukaan yhteistyöstä kirjakauppojen kanssa voi tulla yhä merkittävämpää. Kustantajien tuottaman bibliografisen datan hyödyntäminen valtavirta-aineiston osalta voi vähentää luetteloinnin työmäärää ja antaa enemmän mahdollisuuksia keskittyä erikoiskokoelmien luettelointiin sekä takautuvaan luettelointiin. (Gatenby 2008, 8.) Tarjonnan kattavuutta lisätään yhdistämällä hakuihin erilaisia tietokantoja, jotka sisältävät esimerkiksi artikkeleita, kuvia ja arkistojen sekä museoiden kokoelmatietoja. (Gatenby 2008, 5.) Yhteistyön lisääminen on alkanut kiinnostamaan myös museoita ja arkistoja, kun nämä ovat alkaneet rakentamaan digitaalisia kokoelmiaan. Australialaisessa hakuprojektissa (The Australian Federated Search Project) on rakennettu hakutyökalu, jolla käyttäjä voi Internetissä tehdä yhdellä kertaa haun australialaisiin arkistoihin, gallerioihin, kirjastoihin ja museoihin. (Gatenby 2008, 8.) Suomalaisen Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteet ovat samansuuntaiset (Tonteri 2009, 24-25). Yhteisluetteloiden tulevaisuus Lorcan Dempsey (2006b, 2006c) on pohtinut yleisesti kirjastoluetteloiden tulevaisuutta. Informaatiota on tarjolla yllin kyllin ja tiedonhakijalla on valittavissaan valtava määrä informaatiolähteitä. Sovellukset toimivat yhä enemmän Internetissä ja data liikkuu yhä juohevammin erilaisiin käyttöympäristöihin. Data on helpommin saavutettavissa ja käyttäjän tarpeisiin muovattavissa. Dempsey (2006a, 2006c) näkee kirjastojen verkkopalveluiden heikkoutena niiden hajanaisuuden: kirjastot tarjoavat useita tietokantoja ja palveluja, mutta näiden käyttö ei ole kustannustehokasta. Kustannustehokkaalla Dempsey viittaa käytettyyn aikaan ja vaadittuihin toimenpiteisiin ennen kuin tiedonhakija on saavuttanut tavoitteensa. Menestyneimmille informaatiolähteille (esimerkiksi Amazon ja Google) on tyypillistä palvelun kokonaisvaltaisuus: käyttö on helppoa, hakukokemus yhtenäinen, käyttäjille kootaan ja tarjotaan palvelun sisältämää tietoa tehokkaasti. Menestyneet palvelut ovat pyrkineet maksimoimaan palvelujensa käytön kustannustehokkuuden ja laittaneet informaation työskentelemään yhä kovemmin. Esimerkiksi datanlouhinnalla saadaan tislattua verkkopalvelun käyttäjien toimista uutta tietoa. Amazonin palvelussa tätä tietoa hyödynnetään muun muassa erilaisissa tämän-kirjan-ostaneet-ostivat-myös-näitä-kirjojalistoissa ja suosituslistoissa, joita tiedonhakijalle tarjotaan hakutulosten ohessa. Janifer Gatenby (2008, 9) katsoo, että tulevaisuudessa yhteisluetteloiden datan jakaminen vapaammin hyödyntäisi koko alaa. Päällekkäistä työtä datan käsittelyssä voitaisiin vähentää. Yhteinen tietokanta voisi tarjota uutta tietämystä louhittavaksi kannasta, kuten esimerkiksi suosituimmat ja harvinaisimmat aineistot. Linkitysten ja muualta saadun lisädatan hallinta tehostuisi. Tiivistyvä yhteistyö ja datan jakaminen lisäävät Gatenbyn (2008, 9, 10, 11) mukaan myös tarvetta yhteisluettelon ja paikallisten järjestelmien paremmalle yhteentoimivuudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen teknologian tulisi olla yleisten ja laajennettavissa olevien standardien mukaisia. Uusien palvelujen myötä kasvaa toisaalta tarve uusille yhteisille standardeille. Kirjastodatan avaaminen kansallisella ja kansainvälisessä mittakaavassa tuo mukanaan paineita tarjota yhtenäisempiä palveluja. Tärkeä osatekijä datan avaamisessa ja yhteentoimivien palvelujen rakentamisessa on kysymys siitä, kuka omistaa bibliografiset tiedot ja millaiset oikeudet niiden jatkohyödyntämiselle ovat (Johansson 2009, 4).

6 Lorcan Dempsey (2006c) visioi yleisemmin kirjastoluetteloiden tulevaisuutta. Hän uskoo luetteloiden tulevan integroiduksi yhä tiiviimmin Internetin hakuympäristöihin. Kirjastojen pitkän hännän (long tail) merkittävyyttä kasvattaisi Dempseyn (2006a) mukaan se, että aineiston löytämisestä, paikallistamisesta, tilaamisesta ja toimittamisesta tulee yhä kustannustehokkaampaa. Pitkässä hännässä ei ole kyse pelkästään aineiston paremmasta löydettävyydestä. Tärkeää on myös se, että aineisto on yhä helpommin käyttäjän saatavilla. Kirjastojen verkkopalveluja rakennetaan yhä enemmän siten, että ne istuvat helpommin osaksi käyttäjien elämää ja että ne hyödyntävät muita verkkopalveluja ja -teknologioita (Dempsey 2006c). Edmund Balnavesin (2007, 6) mukaan kirjastopalveluiden uudistaminen web aikakaudelle merkitsisi muun muassa OPAC:in ja muiden dokumenttipalveluiden avaamista siten, että käyttäjät voivat osallistua ja tuoda oman panoksensa kokonaisuuteen. Yhtenä edellytyksenä tälle avautumiselle ovat järjestelmien standardit ohjelmointirajapinnat (application program interfaces, API). Rajapinnat mahdollistavat, että käyttäjät voivat kehittää omia sovelluksiaan, jotka voivat hyödyntää kirjastojen verkkopalveluja ja dataa. Web 2.0 -kehityksen myötä osallistuva yhteisö voi halutessaan rakentaa rikkaampia, personalisoituja järjestelmiä (Balnaves 2007, 7). Web 2.0 -palveluissa ja loppukäyttäjän osallistumisessa korostuu metadatan merkitys. Erittäin tärkeää on metadatan luomisen yhdenmukaisuus, ja hyvänä lähtökohtana Balnaves (2007, 6) pitää esimerkiksi FRBR:ia. Metadata mahdollistaa hänen mukaansa OPAC:in ja elektronisten lähteiden paremman näkyvyyden ja käytettävyyden yhteisöllisen annotoinnin, keskustelun ja kokoelmien väliset linkitykset esimerkiksi blogeissa ja wikeissä kirjastoresurssien saatavuuden parantumisen ja mash-up-ohjelmoinnin. Balnaves (2007, 7) pitää tärkeänä, että kirjastot sitoutuvat metadata-standardien kehittämiseen, ovat yhteydessä ohjelmistotarjoajiin ja avoimen lähdekoodin kehittäjiin sekä erityisesti asiakasyhteisöihin. Palvelujen avaamisen haasteina Balnaves (2007, 7) näkee yksityisyyden säilymisen. Iso kysymys on myös se, kuka omistaa web 2.0 -palvelun sisältämän tiedon. OPAC:ien sisältämää metadataa voidaan rikastaa yhteisöllisen, loppukäyttäjienkin tuottaman annotoinnin kautta, mutta siihen liittyy myös erilaisia riskejä, kuten teknologiset riskit (vihamielisen käyttäjän syöttämät haittaohjelmapätkät, virukset) laadulliset riskit (huono tai tarkoituksellisen väärä metadata) lailliset riskit (esimerkiksi immateriaalioikeudet). *TH: oma kappale yhteisluetteloiden pitkästä hännästä. Yhteisluettelot aktivoivat vanhan ja vähän tunnetun aineiston käyttöä. Tämä on keino pitkän hännän *pidentämiseksi?, tekemiseksi vielä näkyvämmäksi?. Logistiikkaratkaisut: olisiko aika kypsä kaukopalvelulle suoraan asiakkaalle? Tanskassa aineistot lähtivät kovaan kiertoon kun saatiin yhteisluettelo? Australian kansalliskirjasto on rakentanut laajaa verkkopalvelukokonaisuutta, joka koostuu yhteisluettelosta ja useista tiettyihin aihealueisiin keskittyvistä verkkopalveluista. Näitä ovat Picture Australia (http://www.pictureaustralia.org/index.html) Music Australia (http://www.musicaustralia.org/) PANDORA: Australia s web archive (http://pandora.nla.gov.au/index.html) the Register of Australian Archives and Manuscripts (http://www.nla.gov.au/raam/) Australia Dancing (http://www.australiadancing.org/). Palvelujen rakentamisessa kirjasto on tehnyt yhteistyötä muiden kulttuurikokoelmien ylläpitäjien kanssa. Aineistoa voidaan hakea keskitetysti ja palvelut hyödyntävät metadatan

7 kokoamista (aggregation) hakupalveluun. Tiedoista on linkityksiä suoraan verkkoaineistoihin, ja palveluista on pyritty rakentamaan yhteentoimivia. (Gatenby 2007, 2.) Palvelujen rakentamisen taustalla australialaisilla on muutamia lähtökohtaoletuksia: 1. Australian kansalliskirjasto tulee ylläpitämään painetun aineiston kokoelmia muutamia vuosia eteenpäin (kirjasto pysyy digitalisoitumiskehityksessä mukana ja kehittää verkkopalveluja, mutta tuon lisäksi se huolehtii Australian kulttuuriperinnön säilymisestä sellaisten aineistojenkin osalta, jotka eivät ole verkon kautta saatavilla) 2. on olemassa jatkuva tarve informaatioresurssien jakamiselle ja aineiston toimituspalveluille (kaikki aineistot eivät tule olemaan saatavilla digitaalisessa muodossa) 3. harvat käyttäjät aloittavat tiedonhaun kirjastokokoelmista, ja käyttäjät haluavat mahdollisimman suoran pääsyn informaatioresursseihin (kokoelmien tulee olla löydettävissä muun muassa Internetin hakukoneiden kautta) 4. datan kokoamisesta (aggregation) tulee yhä yleisempi tapa parantaa informaatioresurssien löytyvyyttä (verkossa olevien informaatiolähteiden määrä kasvaa ja käyttäjän on yhä vaikeampi löytää haluamaansa aineistoa. Esimerkiksi yhteisluetteloiden merkitys tärkeimpänä verkkokanavana kirjastojen kokoelmiin voi kasvaa. Lisäksi palvelujen yhdistämisestä tulee yhä yleisempi keino saattaa toisiinsa liittyviä aineistoja yhdelle koolle). (Gatenby 2007, 3-4.) Näiden lähtökohtaoletusten perusteella on määritelty tietyt periaatteet palvelujen rakentamisessa. Ensinnäkin palvelujen tulee yhdistää perinteisen kirjaston ja verkkokirjastopalvelujen toiminnallisuuksia, jotta informaatiota voidaan löytää ja saada käyttöön informaation formaatista riippumatta. (Gatenby 2007, 4.) Toiseksi informaatio pitää kuvailla siten, että tätä metadataa voidaan hyödyntää muissa paikallisissa ja yhdistetyissä konteksteissa, kuten kansallisessa yhteisluettelossa tai paikallisissa palveluissa. Kolmanneksi Australian kansallista bibliografista tietokantaa (the Australian National Bibliographic Database, ANBD) kehitetään keskeisimpänä hakuvälineenä kirjastojen omiin kokoelmiin. Neljänneksi käyttäjien tulisi voida löytää kirjaston informaatioresurssit monenlaisista Internetin konteksteista, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi kirjasto integroi resurssinsa muihin verkon hakupalveluihin. (Gatenby 2007, 4.) Viidenneksi sisältöön ja metadataan tulee pystyä tekemään viittauksia, jotka ovat uniikkeja, pysyviä ja *resolvable. Tiedonhaku paikallisissa ja yhdistetyissä konteksteissa tulee olla tuettua siten, että aineiston saaminen on mahdollista, vaikka tähän liittyisi manuaalisia prosesseja. (Gatenby 2007, 5.) Yhteisluetteloita ja maita Hollanti Hollannissa valtio ei ole puuttunut vahvasti yleisten kirjastojen kehitykseen. Vuosituhannen vaihteen tienoilla yleiset kirjastot tiivistivät yhteistyötään vastatakseen Internetin yleistymisen tuomiin haasteisiin. Vuonna 2001 sikäläiset yleiset kirjastot ryhtyivät rakentamaan yleisten kirjastojen portaalia (bibliotheek.nl), joka tarjoaa verkossa neuvontapalveluja. Verkkopalvelu julkaistiin (Stapel 2003, 3-4.)

8 Hollannissa on ollut parikymmentä vuotta käytössä NCC-yhteisluettelo (Nederlandse Centrale Catalogus, the Netherlands Central Catalogue), joka on tarjonnut kaukopalveluun ja dokumenttien välittämiseen liittyviä palveluja ja toimintoja. Taustalla on yhteinen luettelointijärjestelmä. Vuonna 2003 mukana oli muun muassa Hollannin kansalliskirjasto, yliopistokirjastoja ja muita erikoiskirjastoja sekä ryhmä yleisiä kirjastoja, joilla oli tutkimuskokoelmia. (Stapel 2003, 5-6.) Vuonna 2003 tilanne oli vielä se, etteivät loppukäyttäjät päässeet käyttämään vapaasti Hollannin yhteisluetteloa. Käytäntö toimi siten, että kirjastot ostivat käyttöoikeuden yhteisluetteloon ja jakoivat sitten loppukäyttäjille käyttöoikeuksia yhteisluetteloon. (Stapel 2003, 6.) Bibliotheek.nl-palvelun tavoitteena on olla keskeinen verkkopalvelu kirjaston asiakkaille ja kirjastolaisille. Verkkopalvelussa voi tehdä muun muassa hakuja verkossa oleviin kokoteksteihin (esimerkiksi sanomalehtiin ja kirjastoluetteloihin). (Stapel 2003, 10.) Hollantilaiset ovat tehneet yhteistyötä WorldCatin kanssa vuodesta 2006, jolloin NCCyhteisluettelon tietoja siirrettiin WorldCatiin. Vuonna 2008 yhteistyötä tiivistettiin siten, että tietoja NCC:stä ryhdyttiin päivittämään tosiaikaisesti WorldCatiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun luetteloija tallentaa bibliografisen tietueen kokoelmatietoineen NCC:hen, päivittyy tämä tieto samanaikaisesti myös WorldCatiin. WorldCatin tiedot ovat puolestaan kaikkien saatavilla WorldCat.org-verkkopalvelun kautta. Data on myös saatavilla hakukoneiden, kuten Googlen ja Yahoon, ja yhteisöllisten verkkopalveluiden, kuten Facebook, kautta. (WorldCat real-time synchronisation with Dutch union catalogue proves big success 2008.) Ruotsi Vuonna 2008 Ruotsin yleiset kirjastot alkoivat yhä enemmän pohtia yleisten kirjastojen bibliografisen datan integroimista LIBRIS-järjestelmään. Keskustelunherättäjänä oli Ruotsin BTJ:n päätös nostaa palvelujensa hintaa. Ruotsalaiset yleiset kirjastot kritisoivat tilannetta, jossa BTJ:llä on monopoliasema luettelopalvelujen tarjoajana ja kirjastoilla ei ole täysiä oikeuksia bibliografisiin tietueisiinsa. Tietueiden mahdollisimman vapaa hyödyntäminen on noussut tärkeäksi osatekijäksi kirjastojen suunnitellessa palvelujensa integrointia yhä enemmän muihin verkkopalveluihin. (Ekström 2008, 4-5.) Keskustelun tueksi Ruotsissa teetettiin esiselvitys "LIBRIS + folkbiblioteken = Äntligen!?", joka valmistui helmikuussa (Johansson 2009, 8.) LIRBIS LIBRIS on Kungliga biblioteketin ylläpitämä kansallinen järjestelmä, jonka yhteisluettelo sisältää ruotsalaisten yliopisto-, korkeakoulu-, tutkimuskirjastojen ja parinkymmenen yleisen kirjastojen bibliografista dataa. Yleisten kirjastojen osalta osallistuminen LIBRISluetteloon on ollut vapaaehtoista. Hakupalvelun kautta löytyy muun muassa kirjoja, aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja ja elektronista aineistoa. (Johansson 2009, 14; LIBRIS.) LIBRIS tarjoaa seuraavat palvelut luettelo verkkohaku kaukopalvelu bibliotek.se

9 opinnäytteiden haku (LIBRIS Uppsök) digitaalisen aineiston haku (esimerkiksi verkkoaikakauslehtiä, Samsök) Kysy kirjastonhoitajalta (Johansson 2009, 10). Bibliotek.se Vuonna 2001 käyttöönotettu bibliotek.se on hakupalvelu, jonka avulla voi hakea tietoa kahdesta tietokannasta, LIBRIS- ja BURK-tietokannasta. Palvelun avulla voi ainoastaan paikallistaa aineistoa yleisistä ja tutkimuskirjastoista. Mikäli aineisto on kaukolainattava, palvelu vie LIBRIS-järjestelmän kaukopalvelujärjestelmään. Bibliotek.se-palvelun kehittämiseen on paineita, koska palvelun tekniikka on kahdeksan vuotta vanha eikä hakupalvelua voida kehittää nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi. (Johansson 2009, ) Yleiset kirjastot LIBRIS-yhteistyössä Malmön ja Boråsin yleiset kirjastot ovat tehneet yhteistyötä LIBRIS-järjestelmän kanssa alusta asti. Malmölla ei ole sopimusta BTJ:n kanssa, vaan he luetteloivat aineistonsa itse. Malmön kaupunginkirjaston paikallisessa luettelossa on noin tietuetta, ja näistä noin tietuetta on myös LIBRIS-luettelossa. (Johansson 2009, 14, ) Käytännössä esimerkiksi Malmö toimii siten, että se vertaa oman luettelonsa aineistotietoja LIBRIS-tietokantaan. Vertailutietona Malmö käyttää ISBN-numeroa. Mikäli LIBRIStietokannassa on sama teos, lisää Malmö teosta koskevat kokoelmatietonsa teoksen bibliografiseen tietueeseen LIBRIS-järjestelmässä. Malmö on lisäksi sitoutunut lisäämään kaikki kokoelmatietonsa LIBRIS-järjestelmään riippumatta siitä, onko yksittäisellä teoksella ISBN-numeroa vai ei. Yleisen kirjaston vastuuna on lisätä tietojaan tietokantaan sekä säilyttää luetteloinnissa tietyt, sovitut standardit. (Pearman 2009.) LIBRIS on valtiorahoitteinen eikä Malmölle koidu mitään suoria kustannuksia tietokannan käyttämisestä tai sisällöntuottamisesta. Kustannukset ovat esimerkiksi palkkakulut kirjaston luetteloijille. (Pearman 2009.) LIBRIS-järjestelmässä mukana olevat kirjastot osallistuvat myös kehitystoimintaan työryhmätyöskentelyn kautta. Malmön yhteyshenkilö oli tyytyväinen LIBRIS-yhteistyöhön. Pearmanin (2009) mukaan yhteisluettelon ylläpitäjä on vastaanottavainen yleisten kirjastojen tarpeille. (Pearman 2009.) Johansson (2009, 19) toteaa, että Ruotsista puuttuu vieraskielisen aineiston luettelointiosaamista, jota hänen mukaansa löytyy Norjasta ja Suomesta. Hän arvioi, että tulevaisuudessa erikielisen bibliografisen datan ympärille voisi kehittää pohjoismaista yhteistyötä, jossa hyödynnettäisiin eri maiden osaamista. Slovenia Viime vuosina maassa on panostettu tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehittämiseen ja verkkopalveluiden saatavuuden parantamiseen. Kehitystyön alla on Slovenian verkkokirjasto (Digital Library of Slovenia, d.lib.si, jota kehittää Kansallis- ja yliopistokirjasto. Vuosien aikana on tarkoitus luoda verkkokirjasto, jonka digitoidussa ja kulttuurisesti arvokkaimmassa aineistossa huomioidaan pitkäaikaissäilytyksen asettamat vaatimukset. Vuonna 2007 digitoituna oli yli nimekettä. (Kavčič-Čolić 2007, 10.)

10 COBISS (Co-operative Online Bibliographic System and Services) on käyttöliittymä ja COBIB on yhteisluettelo tuon käyttöliittymän takana. COBISS muodostaa Slovenian kirjastojärjestelmien perustan, koska se yhdistää ja tukee tällä hetkellä yli 300 slovenialaisen kirjaston toimintoja. Järjestelmää käyttävät Sloveniassa kaikentyyppiset ja - kokoiset kirjastot yliopistokirjastoista yleisiin kirjastoihin. Järjestelmä on käytössä Sloveniassa, Bosnia ja Herzegovinassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Montenegrossa. COBISS.net on puolestaan verkosto, joka yhdistää nämä itsenäiset, kansalliset COBISSjärjestelmät. Palvelua ylläpitää ja kehittää Slovenian valtion perustama Institut informacijskih znanosti (Institute of Information Science, IZUM). Slovenian yhteistyökumppaneita COBISS:n suhteen ovat muut kirjastot, kuten Slovenian kansalliskirjasto (NUK) ja muut kansalliskirjastot COBISS.Net-verkostoon kuuluvista maista. (COBISS.net; IZUM; Lešnik - Vehovec 2001; Vehovec 2009.) Slovenian yhteisluettelo sisältää tietoa monentyyppisestä materiaalista, kuten muun muassa fyysisestä ja elektronisesta materiaalista, kirjoista, artikkeleista ja kausijulkaisuista. Luettelossa voidaan tarjota bibliografisen datan lisäksi lisäinformaatiota, kuten URL-linkkejä, kuvia ja ääniä. Näiden lisäinformaatioiden tarjoaminen riippuu yksittäisistä kirjastoista ja siitä, onko näillä resursseja tarjota tällaista informaatiota. Slovenialaisten tutkijoiden henkilökohtaisia bibliografisia tietoja hallinnoidaan COBIB-tietokannassa, joka on integroitu SICRIS-järjestelmään (Current Research Information System of Slovenia). Koulukirjastoja lukuun ottamatta kirjastot ovat velvoitettuja luotteloimaan aineistoaan yhteisluetteloon. (Karun 2009; Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) Verkkopalveluiden kehittämistä rahoitetaan *julkisesta/yleisestä budjetista (public budget) riippuen kirjastotyypistä. Yliopistokirjastot (*University and academic libraries) ja IZUM saavat rahoitusta Tiede- ja korkeakoulutusministeriöltä (Ministry of Science and Higher Education). COBISS:n ja COBIB:n kehitystyöhön tarvittavista rahoista tulee 90 % Slovenian valtiolta. Kansalliskirjasto (National and University Library) Kulttuuriministeriöltä (Ministry of Culture), koulukirjastot Opetusministeriöltä (Ministry of Education) ja yleiset kirjastot kunnilta. Valtio tukee kirjastojen yhteisluettelotyöhön tarvittavia laitehankintoja. (Karun 2009; Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) COBISS-ohjelmiston kehitystyö alkoi Järjestelmän kolmannen version (COBISS3) kehitystyö aloitettiin Se kattaa suurimman osan kirjastojen toiminnoista, kuten muun muassa yhteisluetteloinnin, lainauksen, tilastoinnin, tietokantahaut, hankinnan. (COBISS.net; Lešnik - Vehovec 2001.) COBISS2 on järjestelmän vanhempaa sukupolvea ja käytössä kaikissa COBISS.net-maissa (Sloveniassa, Bosnia ja Herzegovinassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Montenegrossa). Järjestelmää käyttäviä kirjastoja noin 600. COBISS3:n on tarkoitus korvata COBISS2 muutaman vuoden sisällä, ja COBISS2:n kehittelyssä keskitytäänkin vain olennaisimpiin asioihin. (Curk 2009.) COBISS on käyttöliittymä, jonka avulla kirjastot ja loppukäyttäjät voivat verkon kautta käyttää bibliografisia tietokantoja (COBIB:ia ja paikallisia tietokantoja) muita COBISS-tietokantoja (COLIB, CORES, CONOR, ELINKS, SGC) paikallisten ja ulkomaisten palveluntarjoajien tietokantoja tietokantoja, jotka sijaitsevat muilla Z39.50-palvelimilla. Pääsääntöisesti ulkomaisten tietokantojen saatavuutta säädellään Kirjastoinformaatiopalvelun (Library Information Service) ja tietokantojen tarjoajien välisin sopimuksin. COBISS-järjestelmään on kolme käyttöliittymää: telnet-, Windows- ja webkäyttöliittymä. IZUM kehittää erikielisiä web-käyttöliittymiä. (COBISS.net.)

11 COBISS-järjestelmässä hyödynnetään kolmea tallennusformaattia: COMARC/A-formaattia käytetään auktoriteettidatassa (authority data) COMARC/B-formaattia käytetään bibliografisissa tietueissa COMARC/H-formaattia käytetään kokoelmatiedoissa. COMARC/A ja -B perustuvat UNIMARC-formaattiin, mutta COMARC/H on IZUM:n itsensä kehittämä. Datan kansainvälisessä vaihtamisessa Slovenia siirtyy käyttämään MARC21:ä UNIMARC:in sijaan. (Vehovec 2009.) Luettelo on osa laajempaa kokonaisuutta, joka tarjoaa pääsyn muihin tietokantoihin, kuten impact factoreihin Journal Citation Reports -tietokannoissa, SWETScan:iin, OCLC:n palveluihin ja COLIB:iin (register of Slovenian libraries). Luetteloon saa yhteyden Z39.50-palvelimien kautta. Yhteisluettelo on bibliografisen informaation lähde muun muassa kirjastojen kokoelmista ja lainoista. Slovenialaiset käyttävät sitä pohjana uusien palvelujen kehittämiseen, kuten Slovenian verkkokirjaston (Digital Library of Slovenia, dlib.si). Lisäksi luetteloa käytetään kansainväliseen bibliografisen metadatan vaihtoon erilaisissa projekteissa. (Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) Kavčič-Čolić (2009) luonnehtii, että COBISS:ista voidaankin tuoda helposti metadataa muihin järjestelmiin, kuten muun muassa OCLC:n palveluihin, EBSCO:on, Slovenian verkkokirjastoon (Digital Library of Slovenia, dlib.si) ja Europeanaan. Luettelosta ollaan rakentamassa yhteyksiä muihin ympäristöihin OAI-PMH-serverin kautta. Tavoitteena on, että slovenialaisten metadata olisi esimerkiksi EuropeanaLocalin käytettävissä DRIVERkäyttöliittymän kautta. (Kavčič-Čolić 2009.) Luettelointijärjestelmä tarjoaa nämä palvelut: hankinta kustantajan ennakkotietueet ilmestyvästä teoksesta luettelointi bibliografiset palvelut kansallisen bibliografian kokoelmainformaatiota kirjastoaineiston varausjärjestelmän lainaus kaukolainaus. (COBISS.net; Kavčič-Čolić 2009.) COBISS:in osalta Sloveniassa on tarvetta käyttäjätutkimuksille. Käyttäjätutkimuksia on tehty muun muassa opinnäytteinä. Englannin kielellä tutkimuksia ei ole julkaistu. (Kavčič- Čolić 2009.) Yleiset kirjastot ovat tasaveroisia yhteistyökumppaneita. Näillä on niin sanottu täysi jäsenyys, joka tarkoittaa sitä, että nämä kirjastot voivat luoda tietueita yhteisluetteloon. Yleisillä kirjastoilla on edustajansa IZUM:in COBISS-jäsenten neuvostoissa. (Karun 2009.) Yhteisluettelo on Breda Karunin (2009) mukaan järkevä ja taloudellinen vaihtoehto pienelle maalle ylläpidon ja kehittämisen puolesta. Yhteisluettelo helpottaa hankintaa ja kokoelmatyötä, muun muassa poistojen tekemistä. Asiakkaille kaukolainaus on helppoa. Alenka Kavčič-Čolićin (2009) mukaan järjestelmä ajaa asiansa: se palvelee kaikkia käyttäjiä, jotka tarvitsevat esimerkiksi kirjan tai bibliografista tietoa. Se helpottaa myös tutkijoiden tekemisten kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Eri tyyppisillä kirjastoilla on toisaalta erilaisia tarpeita, jotka voivat poiketa Kansalliskirjaston tarpeista. Kehitystyötä tehdään osin kompromissien kautta, mikä hidastaa kehitystä. Jokainen pieni muutoskin aiheuttaa runsaasti koulutustarpeita.

12 Resursseja on suunnattu runsaasti COBIB-tietokannan kehittämiseen. Yhteistyössä kirjastojen kanssa IZUM on pyrkinyt parantamaan tietokannan informaation laatua. (Vehovec 2009.) Luettelointi Luettelointia koordinoi Kansalliskirjasto. Luettelointi tehdään kirjastojen paikallisiin luetteloihin, joista tietueet kerätään COBIB:in bibliografiatietokantaan. Luetteloida tarvitsee vain kerran, jonka jälkeen tietue on muiden käytettävissä. Tietueiden rakenteet COBIB:ssa ja kirjastojen paikallisissa luetteloissa ovat yhtenevät. Yhteisluettelo näyttää tiedonhaussa tietueen vain kerran sekä tiedon siitä, missä kirjastoissa kyseinen nimike on. (COBISS.net; Karun 2009; Kavčič-Čolić 2009.) Luetteloinnin laadukkuuteen on haluttu panostaa varsin tiukalla käytännöllä: ennen kuin yhteisluetteloon voi luetteloida, on luetteloijan hankittava siihen lisenssi. Luettelointilisenssin saamiseksi henkilön on käytävä vähintään parin viikon koulutus, harjoiteltava luettelointia harjoittelutietokantaan ja suoritettava loppukoe. Luetteloijien työn jälkeä tarkkaillaan jonkin aikaa lisenssin saamisen jälkeen. Tavoitteena on taata bibliografisten tietueiden laadukkuus yhteisluettelossa. Pienillä kirjastoilla on vaikeuksia hankkia ja pitää lisenssi, koska kriteerit lisenssin saamiselle ovat tiukat. Yksi lisenssin saantia vaikeuttava kriteeri on se, että koeajalla olevan luetteloijan on luetteloitava tietty määrä täysin uusia tietueita yhteisluetteloon. Tämä on ongelma pienille kirjastoille, koska ne hankkivat pienehköjä määriä aineistoja eivätkä hankitut teokset ole kovin uniikkeja isompien kirjastojen kokoelmiin verrattuna. Isommat kirjastot ehtivät luetteloimaan uuden aineiston nopeammin. (Kavčič-Čolić 2009; Karun 2009.) Luetteloinnin työvaiheet etenevät näin: luetteloija tarkistaa, löytyykö bibliografinen tietue jo COBIB:sta jos tietue löytyy, luetteloija lataa tietueen kirjastonsa paikalliseen tietokantaan ja lisää tarvittavat kokoelmatiedot jos tietuetta ei löydy, luetteloija luo tietueen paikalliseen tietokantaan, josta tietue automaattisesti siirretään COBIB:iin. Tietueiden laadukkuus ja yhtenevyys paikallisten tietokantojen ja COBIB:n välillä varmistetaan monella tavoin, kuten esimerkiksi henkilönimien auktoriteettikontrollilla kaksoiskappalekontrollilla COMARC-ohjelmallisilla kontrolleilla (COMARC eri versioineen on Slovenian tietojen tallennusformaatti) tietueiden muokkaamisella yhteisin merkintätavoin standardoiduille tiedoille (kuten maat ja kielet) paikallisin kirjastokohtaisin merkintätavoin. (COBISS.net.) Kopioluettelointi OCLC:n järjestelmistä ja entisen Jugoslavian kirjastojen luetteloista on helppoa ja hyvin järjestetty. Karunin (2009) mukaan järjestelmässä ei myöskään ole duplikaattiongelmaa, koska tietystä teoksesta luodaan tietue vain kerran. Sloveniankielisen aineiston osalta Slovenian Kansalliskirjasto tuottaa suurimman osan (92 %) ilmestyvien teoksien (cataloguing in publication, CIP) ennakkotietueista. Tässä piilee myös heikkous: jos yleinen kirjasto haluaa laittaa asiakkaille tarjolle materiaalia heti, kun kirjasto saa aineiston, kirjaston on itse lisättävä tietue luetteloon. Toisinaan tapahtuu niin, että ennakkotietue saadaan teoksesta, jota ei kuitenkaan julkaista. Vieraskielisen aineiston osalta aineiston luetteloi kirjasto, joka saa kyseisen aineiston ensimmäisenä. (Karun 2009.)

13 Jokainen kirjasto huolehtii omista kokoelmakuvailuistaan ja on heistä itsestään kiinni, kuinka tarkkoja kuvailuja heidän kokoelmistaan on. Tietoihin voidaan lisätä abstrakteja ja linkkejä kokoteksteihin. Tällä hetkellä luettelo ei tarjoa mahdollisuutta kuvien, arvioiden, sisällysluetteloiden tai muiden web 2.0 -palvelujen hyödyntämiseen. Suunnitelmia tähän on, mutta kehitysvauhti ei ole nopea, koska järjestelmää käyttää yli 300 kirjastoa. (Kavčič-Čolić 2009.) Luettelon tietoja voidaan hyödyntää muissa verkkopalveluissa ja kirjastot voivat keskenään hyödyntää toisten yhteisluetteloon tuottamaa tietoa. Luetteloa käytetään esimerkiksi Slovenian tutkimuskeskuksen (Slovenian Research Agency, SRA) SICRIC-tietokannassa (SlovenIan Current Research Information System), joka on IZUM:in ja Slovenian tutkimuskeskuksen kehittämä ja ylläpitämä. SICRIS sisältää tietoa slovenialaisista tutkimusorganisaatioista, -ryhmistä, -projekteista, -ohjelmista ja tutkijoista. SICRIS tarjoaa kvantitatiivista tietoa slovenialaisista tutkijoista. Tieto perustuu siihen, mitä tutkijat ovat tuottaneet. (Kavčič-Čolić 2009; SICRIS.) Hakupalvelu Järjestelmän hakuominaisuudet ovat perinteiset. COBISS:n hakupalvelussa voi valita hakutekniikan kolmen eri käyttäjätason väliltä (aloittelija, keskitaso ja kehittynyt taso). Tason valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon hakukenttiä tiedonhakijan käytössä on. Aloittelijatasolla on käytettävissä 5 hakukenttää tekijä nimeke julkaisuvuosi hakusanat julkaisija. (COBISS.net.) Keskitasolla käytettävissä on 50 hakukenttää. Kehittyneellä tasolla haussa käytetään SELECT-komentoa, johon voi liittää Boolean-operaattoreita ja läheisyysoperaattoreita (WITH, NEAR, SUBFIELD). Kirjastokohtaisesti COBISS:n kautta on myös nähtävissä aineiston saatavuustietoja. Jos kirjasto tarjoaa tätä palvelua COBISS:n kautta, käyttäjä voi tarkastella COBISS:ssa lainojaan ja uusia ne varata aineistoa tehdä kaukolainapyyntöjä tarkistaa velkasaldonsa ottaa käyttöön sähköisen muistutuspalvelun (muistutuksen saa joko sähköpostitse tai tekstiviestitse). (About COBISS.SI System; COBISS.net.) Hakutulosta voi järjestää eri tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden tai nimekkeen mukaan. Hakutulokseen voi kohdistaa jatkohaun. (Kavčič-Čolić 2009.) Aineiston saatavuuteen on kiinnitetty huomiota sikäli, että jokaisen bibliografisen tietueen ohessa on painike, jolla käyttäjä voi tehdä kaukolainapyynnön kyseiseen aineistoon. Kaikki kirjastot tosin eivät ole mukana kaukopalveluverkossa. (Kavčič-Čolić 2009.) Google-hakupalvelun kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen, COBIB:n bibliografiset tietueet löytyvät Google Scholar -haun kautta. (COBISS.net.)

14 COBISS:n tulevaisuus Karun (2009) on vain osittain tyytyväinen: alusta on vanhanaikainen ja uudistustyöt ovat kestäneet kymmenisen vuotta. Käyttöliittymä ei ole käyttäjäystävällinen ja siinä on vain perustoimintoja. Yhteisluettelo on tuonut monenlaista lisäarvoa mukanaan: yhteistyö COBISS:in kehittämisessä on vienyt kirjastojen yhteistyötä myös pelkkää luettelointia pidemmälle. Luetteloinnin laadukkuus on parantunut, ja sillä on ollut vaikutusta myös muihin palveluihin. Yleisten kirjaston kannalta kriittisiä luettelon kehitystyön suuntaan ja nopeuteen vaikuttavia osatekijöitä ovat kehittäjän tulosvastuullisuus toimintaa valvovalle ja rahoittavalle ministeriölle yleisten kirjastojen osallistuminen luettelon kehitystyötä koordinoivien asiantuntijaryhmien toimintaan näillä asiantuntijaryhmillä tulee myös olla todellista valtaa yleisten kirjastojen sisäinen, vahva organisoituminen, jotta yleisillä kirjastoilla olisi vaikutusvaltaa. (Karun 2009.) Kehityssuunnitelmiin kuuluu COBISS/OPAC-moduulin kehittäminen niin, että uusia web 2.0 -toiminnallisuuksia voitaisiin hyödyntää. IZUM kehittää järjestelmää ja laajentaa luetteloa käyttävien kirjastojen verkostoa muihin maihin, kuten Serbiaan, Montenegroon, Makedoniaan ja joihinkin kirjastoihin Itävallassa. Verkostoon on liitetty slovenialaisten maahanmuuttajien kirjastoja Italiasta ja Argentiinasta. Laajentumisen myötä järjestelmään on integroitu erilaisia merkistöjä ja kieliä. Tarkoitus on, että COBISS3 tukisi täysin kyrillistä merkistöä. Samoin kehitystyön alla tämän COBISS-version graafinen käyttöliittymä. Yhteisluettelon datan laatua parannetaan kehittämällä koulutus- ja laadunvalvontaprosesseja. Tämän vuoden aikana on tarkoitus kehittää järjestelmän hakuominaisuuksia (mm. *probabilistic searching with automatic spelling correction, term weighting, intelligent stemming, relevance feedback, or output ranking). (Curk 2009; Kavčič-Čolić 2009; Vehovec 2009.) Tanska Tanskalainen yhteisluettelo koostuu kahdesta bibliografisesta tietokannasta: DanBibistä, joka on tarkoitettu kirjastoammattilaisten käyttöön bibliotek.dk:sta, joka on loppukäyttäjien käytettävissä. (Petersen 2005, 1.) DanBibiä hallinnoi Tanskan valtion ja kuntien sopimuksella Tanskan bibliografinen keskus (Danish Bibliographic Centre), ja luettelo otettiin käyttöön vuonna Vuonna 2002 Tanskassa keskusteltiin, millaiseen arkkitehtuuriin yhteisluettelon osalta siirryttäisiin. Arviointien tuloksena päädyttiin keskitettyyn tietokantaan, jossa on tietyin, palvelua parantavin osin hajautettuja elementtejä. (Andresen 2001; Petersen 2005, 1.) DanBibyhteisluettelo sisältää bibliografisia ja kokoelmatietoja tanskalaisista yliopisto-, tutkimus- ja erikoiskirjastoista yleisistä kirjastoista. Luettelo toimii kansallisena bibliografiana ja sisältää tietoja kirjoista, aikakauslehdistä, artikkeleista, AV-aineistosta ja verkkodokumenteista. DanBibissä on aikakausjulkaisukokoelmatietoja muista pohjoismaista sekä tietueita Englannin kansallisesta bibliografiasta (the British National Bibliography), Kongressin kirjastosta (Library of Congress) ja vuodesta 1981 eteenpäin ISSN-verkostosta (the ISSN Network). (Larsen 2006c; Larsen 2007, 205; Petersen 2007.) Kaikkien vapaassa käytössä oleva bibliotek.dk sisältää osajoukon DanBibin informaatiosta. Verkkopalvelua rahoitti vuonna 2007 Tanskan valtio ja tuolloin palvelun budjetti oli noin 9,5

15 miljoonaa Tanskan kruunua. Heinäkuussa 2007 se sisälsi noin 10,5 miljoonaa tietuetta. DanBib sisältää noin 25 miljoonaa tietuetta ja vuonna 2005 luettelon kautta käsiteltiin 2 miljoonaa lainaa. DanBib ei ole vapaassa käytössä, vaan se vaatii sisäänkirjautumisen. (Larsen 2006c; Larsen 2007, 205, 210; Petersen 2005, 2.) Bibliotek.dk:n käyttöliittymä on tanskalaisten itsensä rakentama alusta asti. Palvelu avattiin lokakuussa 2000 ja käyttöliittymä on uusittu lokakuussa Noin 200 kirjastoa osallistuu sisällöntuotantoon. Vuonna 2005 sivustolla vieraili kävijää. (Andresen 2001; Larsen 2006b.) Haasteena on ollut kehittää verkkopalvelu, joka palvelisi heterogeenisen asiakaskunnan. Monet käyttäjistä hyödyntävät pääosin paikallisia näyttöluetteloja ja tulevat bibliotek.dk:hon, jos aineistoa ei löydy paikallisesta kirjastosta. Osa aloittaa tiedonhaun suoraan bibliotek.dk-palvelusta, josta heidät tilanteen mukaan voidaan uudelleenohjata paikalliskirjaston luetteloon. (Larsen 2007, 206.) Hakusivussa ei ole lähdetty tavoittelemaan googlemaista yhden-hakulaatikonhakutoimintoa. Käyttäjälle tarjotaan hakusivua, jossa on useampia hakuehtoja: tekijähaku nimekehaku aihehaku vapaatekstihaku aineistolajin rajaus kielirajaus julkaisuvuosirajaus kirjastotyypin rajaus. (Larsen 2007, 206.) Hakumahdollisuuksia tarjotaan useita, ja noin puolet hauista tehdään jollain muulla kuin perushaulla. Käytetyimpiä hakutyyppejä ovat äänitteiden ja artikkeleiden haku. Eri ratkaisuvaihtoehtoja on mietitty mahdollisimman yksinkertaiseksi hakusivuksi. Tyydyttävää ratkaisua ei ole löydetty. Googlemainen yhden-hakulaatikon-sivu voidaan toisaalta nähdä illuusion luomisena siitä, että oikean vastauksen löytäminen sekunnissa on helppoa. Jonkinlaisen vastauksen tarjoaminen nopeasti on helppoa, mutta Larsen (2007, 206) toteaa, että tuo ei ole kirjastojen tehtävänä. Hänen mukaansa kirjastojen tehtävänä on tarjota paras mahdollinen vastaus asiakkaan informaatiotarpeeseen, ja se saattaa vaatia asiakkaalta vaivannäköä. (Larsen 2007, 206.) Relevanssin mukaiseen hakutulokseen lajitteluun ei ole menty, koska tähänastiset kokeilut ja kokemukset eivät ole olleet tyydyttäviä. (Larsen 2007, 206.) Käyttäjä voi muokata käyttöliittymää mieleisekseen: asetukset voi tallentaa (tietokonekohtaisesti) asetuksiin voi tallentaa oman nimen ja osoitteen, joita tarvitaan aineistopyyntöihin, sekä suosikkikirjastonsa. (Larsen 2006b.) Järjestelmä on kolmiosainen: 1. VIP on kirjastoparametrien tietokanta. VIP-tietokanta sisältää esimerkiksi kaukopalvelua varten tarvittavia kirjastotietoja, muun muassa kirjastojen tarjoamat palvelut, yhteystiedot ja ottaako kirjasto vastaan bibliotek.dk:n kautta tulevia aineistopyyntöjä. 2. DanBib sisältää tietokannan, indeksit ja käyttöliittymän. 3. BOB on kaukopalvelun hallintatyökalu ja kaukopalvelupyyntöjen tietokanta. BOB:n käyttöliittymän kautta kirjastolaiset näkevät muun muassa, mitä aineistopyyntöjä

16 kirjastolle on tullut bibliotek.dk:n kautta ja mitä aineistopyyntöjä kirjastosta on lähtenyt muihin kirjastoihin. (Larsen 2006b; Petersen 2005, 3.) Aineistopyyntöjen tekeminen tapahtuu niin, että käyttäjä valitsee kirjastopisteen, josta haluaa noutaa aineiston. Kyseinen kirjasto selvittää, mistä haluttu aineisto löytyy. Käyttäjä näkee aineiston saatavuuden itsekin halutessaan. Käyttäjä voi tilata aineistoa suoraan kotiinsa, mutta tätä palvelua ei juurikaan käytetä. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että posti toimittaa aineistoa pääasiassa päiväaikaan, ja jos aineistoa tilannut ei ole kotona tuolloin, hänen täytyy hakea aineistonsa postilta myöhemmin. Lisäksi asiakkaan täytyy palauttaa aineisto omalla kustannuksellaan aineiston lähettäneelle kirjastolle. Käyttäjät tilaavat aineiston mieluummin lähikirjastoonsa, jonka aukioloajat ovat joustavammat kuin postilla ja jonne aineiston voi myös palauttaa. (Larsen 2006b; Larsen 2007, 206.) Käyttäjätutkimusten mukaan esimerkiksi vuonna % 1220 vastaajasta arvioi käyttöliittymän erittäin hyväksi tai hyväksi. 97 % arvioi käyttöliittymän helppokäyttöiseksi. Vastaajista 91 % arvioi löytäneensä sen, mitä oli hakemassa. (Larsen 2006b.) Bibliotek.dk:hon liitettyjä toiminnallisuuksia ovat muun muassa hakutulosten esittäminen *FRBR-muodossa. Hakutuloksissa on linkkejä teosten kansikuviin; linkki vie OCLC:n verkkopalveluun. Hakutuloksessa on tarjolla useita lisätoimintoja. Tällaisia ovat muun muassa Buy item -linkki ja Search other sites, jonka kautta voi tehdä hakuja muun muassa Googleen, Google Booksiin, Google Scholariin ja LibraryThingiin. More like this -toiminnolla voi tehdä bibliotek.dk:ssa jatkohakuja asiasanoilla, jotka esiintyvät hakutuloksessa. Hakutuloksen voi myös tilata RSS-syötteenä, eli jos käyttäjä haluaa seurata, mitä teoksia bibliotek.dk:hon tallennetaan tietyltä tekijältä, hän voi seurata päivittyvää uutissyötelistaa tästä. Jos hakusanalla ei löydy mitään, järjestelmä tekee kirjoitusasun tarkistuksen ja jatkohakuja potentiaalisilla hakusanoilla. Leif Andresen (2001) arvioi bibliotek.dk:sta aiheutuneiksi seurauksiksi lainamäärien ja aineistokyselyjen kasvun, tutkimuskirjastojen aineistojen kasvaneen kysynnän, uudenlaisten käyttäjäryhmien syntymisen (nörtit) ja kirjastonkäytön tehostumisen. Kirjastot ovat Andresenin mukaan tehokkaammalla käytöllä ja kirjastopalveluja voidaan tarjota useammalle kansalaiselle. Tärkeänä on pidetty myös sitä, että asiakas saa haluamansa aineiston mahdollisimman nopeasti. Infrastruktuuria on virtaviivaistettu mahdollisimman paljon. Kaukopalvelun automatisointi on yksi osa tätä työtä. Kaukopalvelun automatisoinnin tavoitteena on ollut muun muassa nopeuttaa suoritusaikoja vähentää manuaalisesti tehtävää työt vähentää virheitä kaukolainojen käsittelyssä säästää henkilökunnan aikaa. (Larsen 2007, 210; Petersen 2007.) Automatisoinnilla annetaan kaukolainapyyntöjä prosessoivan järjestelmän 1. etsiä kirjastot, joissa haluttu aineisto on 2. etsiä kirjasto, joka toimittaa halutun aineiston ensimmäisenä tietyn ajan sisään asiakkaalle 3. muuttaa aineistopyynnön kaukolainapyynnöksi lainaavalle kirjastolle. (Petersen - Lose 2007.) Toiminta edellyttää yhteistä hyväksyntää sekä lainaavalta että lainaajakirjastolta. Lainaajakirjasto esimerkiksi määrittelee mihin kirjastoihin pyyntö lähetetään vai lähetetäänkö kaikkiin. Jokainen kirjasto määrittelee, haluaako automatisoida vai ei kunkin aineistolajin. (Petersen - Lose 2007.)

17 Automatisointi aloitettiin toukokuussa Syyskuussa 2007 automatisointiprosentti oli 53,5. Automatisoituja kaukolainapyyntöjä oli 48059, ja Petersen ja Lose laskevat, että työtunteja säästyi 1600 tuntia (48059*2/60 = 1600). (Petersen - Lose 2007.) Yksi syy bibliotek.dk-palvelun menestykselle ja aineistopyyntöjen suosiolle on hyvin organisoitu logistiikka, jonka rahoittaa osaksi Tanskan *kirjastoviranomaiset (Danish Library Authority). Yleisille kirjastoille tulee kolme ilmaista kuljetusta viikossa, mutta tarvittaessa ja itse maksamalla kirjastot voivat tilata kuljetuksia päivittäin. Muita syitä palvelun menestykselle on sen ilmaisuus kirjastonkäyttäjälle: kaukopalvelu muista yleisistä kirjastoista ja osasta valtion tukemista kirjastoista on ilmaista. (Larsen 2007, 210.) Bibliotek.dk:n yhteentoimivuutta muiden verkkopalvelujen kanssa on kehitetty. Tietueet viedään myös Google Scholariin ja Google Booksiin. Tavoitteena on myös saada näkyvyyttä LibraryThingissä. Yhteistyö hakukoneiden kanssa näkyy muun muassa siten, että 25 % vierailijoista tulee bibliotek.dk-sivulle hakukoneiden kautta. Tavoitteena on, että kirjastojen ei-käyttäjät löytäisivät Internetissä tietoa hakiessaan kirjastojen kokoelmat. Larsenin (2006a) mukaan näkyvyys Googlessa auttaa brändäämään kirjastot laadukkaina informaatioresurssikeskuksina. Vuonna 2006 käyttäjiä ei ollut tullut Google Scholarin kautta toivotunlaisia määriä. (Larsen 2006a; Larsen 2007, 207.) Bibliotek.dk:n ja DanBibin tulevaisuus Tanskalaiset ovat miettineet järjestelmän kokonaisuudeksi, jonka yhtenä puolena on verkkopalvelu ja yhtenä puolena toimiva logistiikka ja aineiston jakelu asiakkaille. Verkkopalvelun hakuominaisuuksia ollaan mahdollisesti virittämässä googlemaisen yksinkertaiseksi. Lisäksi ollaan suunnittelemassa palveluun yhteisöllisiä ominaisuuksia, kuten mahdollisuutta käyttäjille tagittaa ja arvottaa sisältöä. Suunnitelmissa on myös yhdistää kirjastopalvelut Tanskan kansallisen tietosanakirjan kanssa siten, että aihehaussa käyttäjälle tarjotaan linkkiä tietosanakirjan sisältöön, mikäli käyttäjän hakemasta aiheesta löytyy kokotekstiartikkeli. Tavoitteena siirtää sivustoa luettelosta kohti portaalia, jossa on suora pääsy varsinaisiin sisältöihin. (Thorhaugen 2009.) Jatkuvuutta tuo myös kirjastojen sitoutuminen yhteistyöhön. Esimerkiksi Kööpenhaminan kirjaston strategiaan on kirjattu tavoite pyrkiä kohti verkkopalvelujen ja kirjaston tietokantojen suurempaa integrointia, jotta verkon kautta ovat haettavissa sekä fyysinen materiaali että digitaaliset aineistot. Tanskan kirjastolaki (Lov om biblioteksvirksomhed) myös velvoittaa kirjastot mukaan tiiviiseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön kansallisen kirjastojärjestelmän suhteen. (Den kloge by 2007, 10, 19.) Tanskalaiskirjastojen IT-infrastruktuurista ja sen kehittämisestä vastaava yksikkö Dansk Biblioteks Center (DBC) määrittelee kehitysstrategiassaan (Open Library Strategy) suunnan, mihin päin muun muassa DanBib-yhteisluetteloa ja bibliotek.dk-käyttöliittymää on tarkoitus kehittää. (Open Library Strategy 2009.) Strategiassa DBC sitoutuu pyrkimään verkkopalveluissaan palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin (service oriented architechture, SOA), jossa eri tietojärjestelmät toimivat mahdollisimman itsenäisinä, avoimina ja joustavina palveluina. Tällaisia palveluja tulisi pystyä käyttämään avoimien, standardien rajapintojen kautta. Lopputuloksena on parhaimmillaan erilaisten tietojärjestelmien joustava ja järjestelmäriippumaton vuorovaikutus. (Palvelukeskeinen arkkitehtuuri 2009.)

18 Tanskan eduskunnan päätökseen (B103/2006, Anvendelse af åbne standarder i det offentlige) ja rakentaa verkkopalvelunsa avointen standardien mukaan. Kesäkuussa 2006 Tanskan eduskunta teki päätöksen, että julkisella sektorilla ohjelmistojen on käytettävä avoimia standardeja. (IT- og Telestyrelsen 2006) käyttämään avointa lähdekoodia mahdollsuuksien mukaan. (Open Library Strategy 2009.) Palvelujen rakentamisessa keskitytään ns. 3-kerrosmalliin, joka muodostuu käyttöliittymä-, palvelu- ja sisältökerroksesta. Tällä tavoitellaan entistä suurempaa yhteentoimivuutta muiden toimijoiden verkkopalvelujen kanssa, jolloin kirjastojen tuottamaa dataa voidaan esittää muissa konteksteissa, esimerkiksi koulujen verkkosivuilla tai oppimisympäristöissä. Bibliografista dataa tullaan täydentämään lisäinformaatiolla, kuten kansikuvilla, sisällysluetteloilla ja loppukäyttäjien luomalla sisällöllä (muun muassa arvioilla, tageilla). (Open Library Strategy 2009.) DBC tullee perustamaan avoimen lähdekoodin yhteisön DanBib-ohjelmiston ympärille. Yhteisö tarjoaa tarvittavia työkaluja ja dokumentaatiota yhteisluettelon kehittämiseksi avoimen lähdekoodin pohjalta. (Open Library Strategy 2009.) Lähteet About COBISS.SI System. SI_system.htm [Viitattu ] Andresen, Leif (2001). Free access for everyone to Danish National Union Catalogue. Esitys Internet Librarian International konferenssissa. [Viitattu ] Balnaves, Edmund (2007). Library 2.0 & Web 2.0. Aikakauslehdessä: IFLA Information Technology Section Newsletter, November VII/s21/news/ITSnewsletter_December_07.pdf [Viitattu ] COBISS-hakuliittymä. COBISS.net. [Viitattu ] Coyle, Karen (2000): The Virtual Union Catalog : A Comparative Study. Virginia : Corporation for National Research Initiatives. coyle/03coyle.html [Viitattu ] Curk, Lidija (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Karunin kanssa. Dempsey, Lorcan (2006a). Libraries and the Long Tail : Some Thoughts about Libraries in a Network Age. Aikakauslehdessä: D-Lib Magazine 12 (4). [Viitattu ] Dempsey, Lorcan (2006b). The (Digital) Library Environment : Ten Years After. Aikakauslehdessä: Ariadne (46). [Viitattu ] Dempsey, Lorcan (2006c). The Library Catalogue in the New Discovery Environment : Some Thoughts. Aikakauslehdessä: Ariadne (48). issue48/dempsey/ [Viitattu ] Dempsey, Lorcan (2007): The union catalogue and collaborative sourcing. [Viitattu ] Den kloge by : Bibliotekspolitik i København : Bibliotekspolitisk Redegørelse (2007). [Viitattu ] Digital Library of Slovenia, dlib.si.

19 Digital Repository Infrastructure Vision for European Research, DRIVER, Directory of Union Catalogues. Netherlands : IFLA. index.htm [Viitattu ] Ekström, Åsa (2008). En nationell katalogtjänst för folkbiblioteken behövs! Aikakauslehdessä: Biblioteksbladet (9): 4-5. EuropeanaLocal. Gatenby, Janifer (2008). Emerging New Roles of Union Catalogues. [Viitattu ] Gatenby, Pam (2007). Rapid and easy access : finding and getting resources in Australian libraries and cultural institutions. Konferenssijulkaisu: World Library and Information Congress: 73rd IFLA General Conference and Council. [Viitattu ] Hider, Philip (2003). The bibliographic advantages of a centralised union catalogue for ILL and resource sharing. Netherlands : IFLA. 18 s. ifla69/papers/120e-hider.pdf [Viitattu ] Imhof, Andres (2008). Using International Standards to Develop a Union Catalogue for Archives in Germany : Aspects to Consider Regarding Interoperability between Libraries and Archives. Aikakauslehdessä: D-Lib Magazine 14 (9/10). [Viitattu ] IT- og Telestyrelsen (2006). Anvendelse af åbne standarder i det offentlige. standardiseringspublikationer/anvendelse-af-abne-standarder-i-det-offentlige/ [Viitattu ] IZUM. [Viitattu ] Jayakanth,Francis; Sharada, B.; Minj, Filbert (2007): An OAI-based Approach to Build and Maintain Union Catalogue of OPACs. Bangalore : Documentation Research & Training Centre, Indian Statistical Institute. drtc_conf_ pdf [Viitattu ] Johansson, Annette (2009). LIBRIS + folkbiblioteken = Äntligen!? : En förstudie om möjligheter och svårigheter med en integrering av folkbibliotekens material i LIBRIS. Karun, Breda (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Karunin kanssa. Kavčič-Čolić, Alenka (2007). Slovenia : country profile. Aikakauslehdessä: IFLA Information Technology Section Newsletter, November VII/s21/news/ITSnewsletter_December_07.pdf [Viitattu ] Kavčič-Čolić, Alenka (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Kavčič-Čolićin kanssa. Larsen, Kirsten (2006a). bibliotek.dk in Google. NVBF_2006_Kirsten_Larsen.ppt [Viitattu ] Larsen, Kirsten (2006b). library.dk - bibliotek.dk : Introduction to the Danish Union Catalog public version. [Viitattu ] Larsen, Kirsten (2006c). netpunkt.dk : Introduction to the Danish Union Catalog professional version. [Viitattu ] Larsen, Kirsten (2007). Bibliotek.dk : opening the Danish union catalogue to the public. Aikakauslehdessä: Interlending & document supply 35 (4): Lešnik, Bojana; Vehovec, Robert (2001). The implementation of ILL in COBISS. Konferenssijulkaisu: Universal Availability of Publications Core Activity : 7th Interlending and Document Supply International Conference, IFLA. [Viitattu ] LIBRIS. [Viitattu ]

20 Malmsten, Martin (2008). Making a Library Catalogue Part of the Semantic Web. Humboldt University Berlin. malmsten-martin-146/pdf/malmsten.pdf [Viitattu ] Open Library Strategy [Viitattu ] Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (2009). Wikipedia. index.php?title=palvelukeskeinen_arkkitehtuuri&oldid= [Viitattu ] Pearman, Jonathan (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Pearmanin kanssa. Petersen, Anders-Henrik (2005). Danish union catalogue DanBib and library.dk : "physical" and "virtual" union catalogue. paper_iflailds2005_ahp.pdf [Viitattu ] Petersen, Anders-Henrik (2007). DanBib and bibliotek.dk : "physical" and "virtual" union catalogue. [Viitattu ] Petersen, Anders-Henrik; Lose, Rikke (2007). Effective and automated handling of end user requests in Danish National Union catalogue. IFLAILDS_2007_pres.ppt [Viitattu ] SICRIS. [Viitattu ] Stapel, Johan (2003). Going Dutch : Towards a multitiered networked ILL service for the Netherlands. Konferenssijulkaisu: World Library and Information Congress : 69th IFLA General Conference and Council, IFLA. papers/186e-stapel.pdf [Viitattu ] Stubley, Peter (1999). Clumps as Catalogues : virtual success or failure? Bath : UKOLN. [Viitattu ] Stubley, Peter (2003). Document delivery design : systems for users, not users for systems. Netherlands : IFLA. [Viitattu ] Tonteri, Petri (2009). Digitaaliset kokoelmat : kulttuuriperintö kaikkien saataville. Aikakauslehdessä: Suomen Kirjastolehti 101 (1): Vehovec, Robert (2009). Sähköpostikirjeenvaihto Vehovecin kanssa. WorldCat Local. [Viitattu ] WorldCat real-time synchronisation with Dutch union catalogue proves big success (2008). OCLC enews. [Viitattu ]

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Mikä Melinda on? (Diojen 1-7 sisältö: Johanna Jauhonen)

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

PALVELUITA DATANHALLINTAAN

PALVELUITA DATANHALLINTAAN PALVELUITA DATANHALLINTAAN Etua tutkimukseesi: Huolehdi aineistostasi ja varmista tutkimuksen toistettavuus. Nosta näkyvyyttäsi, mahdollista viittaukset ja meritoidu. Vastaa rahoittajien ja kotiorganisaatiosi

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

Yhteenveto siitä, millaisia asioita halutaan kehittää

Yhteenveto siitä, millaisia asioita halutaan kehittää Yhteenveto siitä, millaisia asioita halutaan kehittää Yleistä Toisaalta halutaan paljon ulkopuolista tietoa ja toisaalta vain kirjaston ydinpalvelut (asiakaskunta jakautuu kahtia tarpeiden osalta) o FInna-palvelun

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma 2011 9.6.2011 Nina Hyvönen Agenda Mikä yhteisluettelo? toimintakonsepti ja sisällöt Ajankohtaista YKN:n yhteisluettelotyöryhmä Sopimukset

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

PIKIn Melinda-kokemuksia

PIKIn Melinda-kokemuksia PIKIn Melinda-kokemuksia Petri Tonteri, 7.4.2016 etunimi.sukunimi@tampere.fi Eräitä lähtökohtia PIKIssä käytössä Aurora + Arena järjestelmäympäristö usean kunnan käytössä mukana 22 kuntaa yli 60 kirjastoa

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? Erikoiskirjastojen neuvosto Helsingissä 21.11.2006 Esittelijä: Nanna Jokinen TAUSTOJA LYHYESTI ja lisää osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatti/

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Arena-koulutus 2013 e-kirjat PIKIssä Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Kolmiyhteys Verkkokirjasto Ellibs Lukuohjelma e-kirjasta E-kirja

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

Hyperlinkin tekeminen artikkeliin

Hyperlinkin tekeminen artikkeliin Hyperlinkin tekeminen artikkeliin 1 Hyperlinkit artikkelissa Ovat yleensä linkkejä PIKIn hakutuloksiin (yksittäinen teos tai hakutuloslista) tai PIKin muihin sivuihin Muihin tietolähteisiin: Wikipedia,

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Juulin kehittäminen: tilannekatsaus

Juulin kehittäminen: tilannekatsaus Juulin kehittäminen: tilannekatsaus VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöiden kokous, 4.11.2016 Jyrki Ilva Juuli-julkaisutietoportaali Juuli-portaali (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien Uutta dataa

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Ennakkometadata - ONIX. 26.3.2009 Maarit Huttunen

Ennakkometadata - ONIX. 26.3.2009 Maarit Huttunen Ennakkometadata - ONIX 26.3.2009 Maarit Huttunen Ennakkometadata Tunniste + ennakkometadata tukee tiedon löytyvyyttä tiedonhauissa Ennakkometadata julkaisusta ennen julkaisun ilmestymistä Ajantasainen

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-käyttöönoton tuomat muutokset RDA-koulutus 2.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-käyttöönotot Suomessa Kansalliskirjasto ja AMK-kirjastot ottavat RDA-säännön käyttöönsä

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje

Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskus Uusittu 14.9.2016 Digi.kansalliskirjasto.fi - Pääsivu Etusivu Sivustokartta

Lisätiedot

Axiell Arena Axiell Aurora. Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille

Axiell Arena Axiell Aurora. Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille Axiell Arena Axiell Aurora Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille Vuoden henkilö: Sinä! Niinpä, maailma on sinun käsissäsi. Tervetuloa sinun maailmaasi Digitaalinen maailma web 2.0 Esimerkkejä Facebook

Lisätiedot

GroupWise Calendar Publishing Host User

GroupWise Calendar Publishing Host User GroupWise 8 Calendar Publishing Host User 8 17. lokakuu 2008 Novell GroupWise Calendar Publishing Host User PIKAKÄYNNISTYS www.novell.com YLEISTÄ Novell GroupWise Calendar Publishing Host User on Web-pohjainen

Lisätiedot

Mitä, miksi ja miten?

Mitä, miksi ja miten? ASIAKASLIITTYMÄ Museoiden KDK-päivä 29.4.2010 Ari Rouvari Kansalliskirjasto Mitä, miksi ja miten? AGENDA Asiakasliittymä: perusteet Aikataulu Asiakasliittymän palvelut Hankinta Pilotointi Asiakasliittymä

Lisätiedot

Auktoriteettitietokanta

Auktoriteettitietokanta Auktoriteettitietokanta Linnea2 yleiskokous 24.11.2010 Laila Heinemann Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut Nykytila Kirjastojen auktoriteettitietoja ylläpidetään kirjastojärjestelmällä, jossa ei

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen VIITETYÖKALUN KÄYTTÖOPAS ERIC (European Request Information Capture) on viitetyökalu, joka on suunniteltu koko Euroopan lainvalvonnan avuksi ja tueksi.

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

ARTIVA-pilotointi. KVP asiantuntijaseminaari Lassi Lager

ARTIVA-pilotointi. KVP asiantuntijaseminaari Lassi Lager ARTIVA-pilotointi KVP asiantuntijaseminaari 12.9.2013 Lassi Lager ARTIVA-hanke OKM:n rahoittama Kansalliskirjaston kehittämishanke, jonka tarkoitus on edistää kotimaisissa julkaisukanavissa julkaistujen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu)

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus. OKM kirjastopäivät Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus. OKM kirjastopäivät Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus OKM kirjastopäivät 15.11.2011 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä tavoitteita Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä kansallinen,

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN

PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN PALVELUITA AINEISTOJEN HALLINTAAN Etua tutkimukseesi: Huolehdi aineistostasi ja varmista tutkimuksen toistettavuus. Nosta näkyvyyttäsi, mahdollista viittaukset ja meritoidu. Vastaa rahoittajien ja kotiorganisaatiosi

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin.

10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin. 10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin. On-page SEO-optimointi tarkoittaa nettisivustolle tehtäviä muutoksia, joilla on osaltaan huikea vaikutus sivuston näkyvyyteen hakukoneissa. Tarkista helposti

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013 Atean eshop on markkinoiden edistynein hankintajärjestelmä, joka tukee ja nopeuttaa yritysten it-hankintaprosessia. Lisenssiasiakkaille eshop tarjoaa ohjelmisto-omaisuuden hallintatyökalut. eshop lisenssiopas

Lisätiedot

Finna ja ontologiat tms.

Finna ja ontologiat tms. Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.

Lisätiedot

Mikä on Finna-ikkuna/widget? Skosmoksen uusi ominaisuus joka julkaistiin Finton päivittyessä versioon 1.6

Mikä on Finna-ikkuna/widget? Skosmoksen uusi ominaisuus joka julkaistiin Finton päivittyessä versioon 1.6 Finton Finna-ikkuna Henri Ylikotila Tietojärjestelmäasiantuntija Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous 31.5.2016 Esityksen kalvot: http://tinyurl.com/finnalaapro Mikä on Finna-ikkuna/widget?

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS: NELLI-TIEDONHAKUPORTAALI

KÄYTTÖOPAS: NELLI-TIEDONHAKUPORTAALI KÄYTTÖOPAS: NELLI-TIEDONHAKUPORTAALI NELLI-tiedonhakuportaali on kirjaston hankkimien tietokantojen, verkkolehtien ja muiden verkkoaineistojen yhteinen käyttöliittymä. Nellin avulla voidaan järjestää,

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI

Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT 19.8.2015 TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI 2 3 Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla tarkoitetaan sitä, että aineistot on luotu, tallennettu, kuvailtu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 Uusien EDTPLIB- ja PDF -pakettien vienti ohjatulla toiminnolla...3 Tiedoston tarkistus...3 Kohdejulkaisun valinta... 4 Numeron tiedot... 5 Yhteenveto...6

Lisätiedot

Näin lainaat PIKI-kirjastojen e-kirjoja

Näin lainaat PIKI-kirjastojen e-kirjoja 1 Näin lainaat PIKI-kirjastojen e-kirjoja Pääset tutustumaan PIKI-kirjastojen e-kirjakokoelmaan ja lainaamaan kahdella eri tavalla. Joko suoraan kirjautumalla osoitteeseen: https://ellibs.verkkokirjasto.fi:8001/piki/default.aspx

Lisätiedot

Muutosten vuosikymmen

Muutosten vuosikymmen Muutosten vuosikymmen Luetteloinnin muutokset 2010-luvulla Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa 6.11.2013 Kuopio: Luetteloinnin tulevaisuus Eeva-Riitta Peltonen Puheenvuoron näkökulmia

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

itslearning-julkaisu 67

itslearning-julkaisu 67 itslearning-julkaisu 67 Julkaisun pääkohdat Tervetuloa itslearning-julkaisuun nro 67. Julkaisussa keskitytään erityisesti uuteen itslearningkirjastoon. Se on suunniteltu entistä nopeammaksi, helppokäyttöisemmäksi

Lisätiedot

KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä

KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä Triangelipäivät Turku 30.10.2008 Ari Rouvari Agenda KUI? Haasteet digitaalisessa ympäristössä Hankkeen tavoitteet KUI? Kansallinen digitaalinen kirjasto

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

KIRJASTON VERKKOVÄLINEET tietokannat ja e-lehdet KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KIRJASTON VERKKOVÄLINEET tietokannat ja e-lehdet KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KIRJASTON VERKKOVÄLINEET tietokannat ja e-lehdet KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO Valtiotieteet / Terttu Turunen/ Tutkijat verkoilla 1 Kirjaston verkkovälineet ja -palvelut Nelli Väylä verkkoaineistoihin Metahakuväline,

Lisätiedot

Finreactor normaali palvelu

Finreactor normaali palvelu Loppulausunto Mikko Välimäki, Vi!e Oksane" Finreactor normaali palvelu Finreactorin toimintaperiaate ei tiedostonjakopalveluna eronnut muista Internetin käyttäjälähtöisistä sisältöpalveluista YouTube,

Lisätiedot

JYX yliopiston palvelujen keskiössä. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

JYX yliopiston palvelujen keskiössä. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto JYX yliopiston palvelujen keskiössä Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Kirjasto julkaisuarkiston ylläpitäjänä Suurin osa julkaisuarkistoista kirjastojen ylläpitämiä Luonnolinen

Lisätiedot