Sivistyslautakunta nro 5/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 5/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 42 SIVLTK 43 SIVLTK 44 SIVLTK 45 SIVLTK 46 SIVLTK 47 SIVLTK 48 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Vuonna 2012 toteutettavan koulukuljetushankinnan periaatteet, osallistuminen Sotefin- hankkeeseen Koulukuljetusperiaatteiden hyväksyminen alkaen Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin Kirjastoapulaisen nimikkeen muutos kirjastovirkailijaksi ja työsuhteen kokoaikaistaminen Kulttuuriohjaajan vakanssin muuttaminen kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaajan vakanssiksi, ja työsuhteen kokoaikaistaminen SIVLTK 49 Kunnan peruskoulujen tuntikehysten vahvistaminen lukuvuodelle SIVLTK 50 Maahanmuuttajille annettava perusopetukseen valmistava opetus alkaen SIVLTK 51 Työilmapiiritutkimus 2011 SIVLTK 52 Lausuntopyyntö anniskeluoikeuden laajentamisesta (Andelslaget Varuboden) SIVLTK 53 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 1-4/2011 SIVLTK 54 SIVLTK 55 SIVLTK 56 Muut asiat Kirkkonummen Tanssiyhdistys ry:n oikaisuvaatimus koskien sivistyslautakunnan päätöstä Oikaisuvaatimus koskien varhaiskasvatuspäällikön päätöksiä AVE/ ja AVE/110313

2 Sivu 2 Nro 5/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo tauko klo Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen Calin Elisa, jäsen Halonen Pekka, jäsen Huittinen Markku, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Savinainen Tuula, jäsen Muut läsnäolevat Penttinen Arto, kunnanhallituksen puheenjohtaja Nordström Marcus, kunnanhallituksen edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö (poistui kello ) Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö Moisala Jarno, kehittämispäällikkö (sihteeri) Koskinen Tommi, hallinnon suunnittelija Asiat Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Pekka Halonen pöytäkirjantarkastaja Anna Paasikivi pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 SIVLTK 42 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; - otti käsiteltäväkseen lisälistan asian 55 ja salaisen listan asian 56; - muutti asioiden käsittelyjärjestystä niin, että asiakohdan 43 jälkeen käsitellään ensin asiakohdat 46 ja 56 ja - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Halosen ja Anna Paasikiven.

4 Sivu 4 SIVLTK 43 Oheismateriaali VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo , 29-34/2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo , 8/2011 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo , 56-74/2011 Johtava rehtori Samuli Salosen päätösluettelo , 9-10/2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo , 15-22/2011 Rehtori Carina Moision päätösluettelo , 17-27/2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo , 9-10/2011 Päätös: Ehdotuksen mukaan.

5 Sivu 5 SIVLTK 44 Oheismateriaali VUONNA 2012 TOTEUTETTAVAN KOULUKULJETUSHANKINNAN PERIAATTEET, OSALLISTUMINEN SOTEFIN- HANKKEESEEN n kunnan hankintasäännön 3 mukaisesti kunnanhallitus päättää hankinnoista, joiden arvo on yli euroa. n kunnan hankintasäännön 2 :n perusteella kunnanhallitus hyväksyy yleiset hankintoja ohjaavat toimintatavat ja periaatteet. Lautakunnat päättävät toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta kunnan strategian mukaisesti sekä toimialueensa hankintoja ohjaavista periaatteista. Kunnanjohtaja on päättänyt, että n kunta ottaa käyttöön koululais- ja ruokakuljetusten sekä palveluliikenteen hankintasopimuksiin liittyvän optiovuoden kaikkien nykyisten toimittajien kanssa. Koululaiskuljetusten osalta optiovuosi käsittää lukuvuoden , joka alkaa ja päättyy Ruokakuljetusten ja palveluliikenteen osalta optiovuodella tarkoitetaan aikaa Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palveluliikennehankinnan arvo vuosittain kuluvalla sopimuskaudella (2 vuotta + 1 optiovuosi) on noin euroa vuodessa. Hankinnan kokonaisarvo on siis noin euroa. Kyseessä on hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Syksyllä 2012 alkavan kuljetushankinnan valmistelun aloittaminen tulee ajankohtaiseksi vuoden 2011 aikana. n kunnalle on ehdotettu mahdollisuutta osallistua Sotefin-hankkeeseen. Hanke toteutetaan ajalla toukokuu 2011 toukokuu Hankkeen toteutuksesta vastaa Innokonseptit Oy. Tarkoituksena on edistää innovatiivisuutta ja tarjota uusia näkökulmia julkisia hankintoja toteutettaessa tuottavuuden, vaikutuksellisuuden ja palveluiden laadun parantamiseksi. Hanke koostuu seuraavista eri vaiheista: - Nykytila-analyysi hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden hankintatai tarjoutumis- ja kumppanuusosaamisesta sekä verkostotaidoista. - Oivaltamisen valmennus: Perehdytään valmennuksen keinoin (yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa) nykytila-analyysin tuloksiin, verrataan niitä nopeasti tuottavuuttaan ja palvelujaan parantaviin toimialoihin sekä tunnistetaan ja puretaan tuottavuus- ja palvelukehityksen esteitä ( myyttejä ) oivaltamisen (oivallustehdas) keinoin. Perehdytään niihin muutostekijöihin palveluiden johtamisessa, joilla tuottavuus- ja palvelukehitystä saadaan eteenpäin. - Soveltamisen valmennus: Mallinnetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa pilotteihin sisältyvät asiakasnäkökulmat ja muut tavoitteet, kannusteet ja mekanismit sekä toteutetaan mallit han-

6 Sivu 6 kintojen ja sopimusten käynnistämiseksi. Samalla perehdytään hankintojen niihin vaikutustavoitteisiin, jotka ovat keskeisiä julkisen palvelutuotannon kehittämisessä. Valmennuksissa luodaan konkreettiset eväät sille, että hankintapilotit kyetään käynnistämään. - Pilottihankintojen avulla viedään käytäntöön asiakaslähtöisyyteen perustuvia toimintamalleja palveluiden kehittämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Hankintayksiköt testaavat hankkeessa kehitettyjä hankintaja yhteistyömalleja käytännössä käynnistämällä pilottihankinnan. Hanketta toteuttava verkosto huolehtii siitä, että jokainen hankintayksikkö saa tarvitsemansa tuen pilottihankinnan käynnistämiseen. - Vaikuttavuusarviointi ja valmennus toimittajamarkkinoiden johtamiseen: Mitataan ja arvioidaan tavoitetilan toteutuminen. Analysoidaan kokemukset pilottien kilpailuttamisvaiheesta, markkinoilta saadusta palautteesta, omakohtaisista kokemuksista ja keskitytään tulosten monistamiseen toimittajamarkkinoiden johtamisen näkökulmasta. Kytketään uudet innovatiiviset ja kumppanuuteen perustuvat toimintamallit organisaation käytännön johtamismalliksi. n kunnan osalta kuljetushankinta sopii ajallisesti ja merkittävyydeltään pilottihankinnaksi. Hankkeeseen osallistumisen myötä kyseisen hankinnan valmisteluun on mahdollista saada tukea sekä toisaalta saada aikaan kaikkia osapuolia sekä taloudellisesti että laadullisesti (tilaaja, tuottaja ja käyttäjät) parhaiten tyydyttävä hankinta. Hankinnan toteuttamista varten on tarkoituksenmukaista perustaa kilpailutustyöryhmä. Käytännössä kunnalla on hankkeeseen osallistumisen myötä mahdollisuus tehdä pilottihankinnan osalta yhteistyötä esimerkiksi liikennöitsijöiden kanssa siten, että myös heidän ideansa ja tarpeensa tulevat huomioiduksi hankinnan valintakriteereiden valmistelussa. Valintakriteereiden lisäksi tarkoitus on kehittää esimerkiksi tehtävien hankintasopimusten kannusteita. n kunnan tavoitteena kuljetushankinnan osalta voidaan pitää palvelun laadun parantamista kustannustasoa merkittävästi nostamatta. Hankkeeseen osallistumisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat noin euroa. Kustannukset jakautuvat tasan noin euron osuuksiin vuosittain 2011 ja Innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamisen kustannuksiin on mahdollisuus hakea Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes:lta tukea oheismateriaalina olevan selvityksen mukaisesti. Rahoitus on tyypillisesti 75 prosenttia projektin kokonaiskustannuksista, jos hankinta kohdistuu julkisen toiminnan kehittämiseen. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina infopaketti Sotefin-hankkeesta.

7 Sivu 7 Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen puh. (09) , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle, että vuonna 2012 toteutettavaksi tulevan kuljetushankinnan osalta n kunta osallistuu Sotefin- hankkeeseen - todeta, että hankkeeseen osallistumisesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat noin euroa. Innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamisen kustannuksiin on mahdollisuus hakea Tekes:lta tukea. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen viidentenä asiakohtana. Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana jäsen Huittinen esitti, että lautakunta päättää esittelijän ehdotuksesta poiketen, ettei n kunta osallistu Sotefin-hankkeeseen. Jäsen Calin kannatti jäsen Huittisen esitystä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, jonka vuoksi oli suoritettava nimenhuutoäänestys. Esittelijän pohjaehdotusta kannattaneiden tuli äänestää JAA ja jäsen Huittisen esittämää ja jäsen Calinin kannattamaa esitystä kannattaneiden tuli äänestää EI. Käydyssä nimenhuutoäänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: 2 JAAääntä, 5 EI-ääntä. JAA-äänen antoivat jäsen puheenjohtaja Gottberg ja jäsen Alho. EI-äänen antoivat jäsen Calin, jäsen Halonen, jäsen Huittinen, jäsen Paasikivi ja jäsen Savinainen. Puheenjohtaja totesi jäsen Huittisen tekemän ja jäsen Calinin kannattaman ehdotuksen tulleen kokouksen päätökseksi. Päätös: Lautakunta päätti, ettei n kunta osallistu Sotefin-hankkeeseen.

8 Sivu 8 SIVLTK:314 /2011 SIVLTK 45 KOULUKULJETUSPERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN ALKAEN SIVLTK Liite 2 Perusopetuslain 32 säädetään koulumatkoista seuraavasti: Jos perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Jos 1 momentissa tarkoitettu oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaisesti sivistyslautakunta päättää toimialallaan palveluiden järjestämistä ja kehittämistä koskevista toimintaperiaatteista. Saman johtosäännön 9 :n mukaan sivistystoimenjohtaja päättää koulukuljetuksista. n kunta järjestää lukuvuonna koulukuljetusta perusopetuslain vähimmäisvaatimuksen lisäksi opetuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti siten, että esiopetuksen sekä 1-3 luokan oppilaille maksuton koulukuljetus järjestetään 3 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta kunnan oppilaalle osoittamaan lähikouluun. Lukuvuodelle on sivistystoimistossa valmisteltu sivistyslautakunnalle ehdotus uudesta koulukuljetusten periaatteita koskevasta asiakirjasta. Asiakirjassa esitetään koulukuljetukseen oikeuttavien tekijöiden lisäksi ohjeistusta esimerkiksi koulukuljetusten hakemisesta, myönnetyn koulukuljetusoikeuden käyttämisestä sekä menettelyistä erilaisissa kuljetukseen liittyvissä poikkeustilanteissa. Voimassa oleviin koulukuljetusten periaatteisiin verrattuna uudessa asiakirjassa ohjeistetaan tarkemmin esimerkiksi menettelystä koulukuljetukseen hakemisen osalta. Koulukuljetukseen oikeuttaviin tekijöihin ei ehdoteta muutoksia voimassa oleviin periaatteisiin nähden. Oheismateriaali ja liitteet

9 Sivu 9 - Liitteenä on ehdotus n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten periaatteiksi alkaen Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen p , s- posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten perusteet alkaen liitteen mukaisesti. Käsittely: Keskustelun aikana varapuheenjohtaja Paasikivi ehdotti, että lautakunta päättää jättää asian pöydälle lisävalmistelua varten. Varajäsen Pitkänen kannatti varapuheenjohtaja Paasikiven esitystä. Koska pöydällepanoesitystä ei vastustettu, totesi varapuheenjohtaja, että asia jätetään pöydälle lisävalmistelua varten. Päätös: Lautakunta päätti jättää asian pöydälle. ==== SIVLTK 45 Liite 1 päätti jättää n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten periaatteet lukuvuodelle pöydälle lisävalmistelua varten. Pöydälle jätetyssä ehdotuksessa havaittiin lautakunnan kokouksessa viittaus vanhentuneeseen perusopetuslain 32 :n tekstiin. Nyt liitteenä olevaan ehdotukseen koulu- ja esiopetuksen kuljetusten periaatteiksi alkaen kyseinen viittaus on muutettu kuulumaan seuraavasti kohdissa 1. lainsäädäntö sekä 3.3: koulumatkan pituus ajallisesti: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai

10 Sivu 10 vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. (3. momentti tulee voimaan ) Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Edellä esitetyn korjauksen lisäksi koulu- ja esiopetuksen kuljetusperiaatteiden kohdan 6.6. kuljetusoikeuden muuttuminen ja päättyminen ensimmäinen kappale ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: Mikäli oppilaskohtaisissa koulukuljetukseen oikeuttavissa perusteissa tapahtuu muutoksia, voidaan oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen lakkauttaa sivistystoimenjohtajan päätöksellä. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi koulumatkan vaarallisuusluokituksen muutokset. Oppilaan huoltaja on velvollinen ilmoittamaan sivistystoimistoon oppilaan kuljetusoikeuteen vaikuttavien perusteiden muutoksista. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä on ehdotus n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten periaatteiksi alkaen Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen puh. ( 09) , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää

11 Sivu 11 - hyväksyä n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten periaatteet alkaen liitteen mukaisesti. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kuudentena asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.

12 Sivu 12 SIVLTK 46 Oheismateriaali OMASSA KODISSAAN TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN SIIRTYMINEN TYÖAIKALAIN PIIRIIN Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat tulivat työaikalain piiriin alkaen. Kuntatyönantajien valtuuskunta on hyväksynyt neuvotteluratkaisun KVTES:n 12 liitteen työaikamääräysten (7-11 ) muuttamisesta alkaen. Lainsäädännön ja KVTES:n 12 liitteen työaikamääräykset aiheuttavat muutoksia mm. perhepäivähoitajiin sovellettavassa työajassa, lisä- ja ylityössä ja niiden korvaamisessa, vuorokautisessa levossa ja viikoittaisessa vapaa-ajassa sekä työaikakirjanpidossa. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika lyhenee 40 tuntiin nykyisestä 43 tunnista 15 minuutista. Työaikalaki mahdollistaa sekä päivittäisen että viikoittaisen työajan jouston, kunhan perhepäivähoitajan työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson puitteissa. Tasoittumisjakso voi olla jopa vuosi, jos kunta-alan sopijaosapuolet niin sopivat. Lakimuutos mahdollistaa myös jaksotyön käyttämisen perhepäivähoidossa. ssa tullaan soveltamaan kuuden kuukauden tasoittumisjaksoa. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaisuuteen vaikuttaa paitsi työaikajärjestelyihin, koko perhepäivähoidon palvelujärjestelmään. Uudistuksen myötä keskimääräisen viikoittaisen työajan lyheneminen tuntuvasti ja muiden työaikalaista johtuvien muutosten kanssa perhepäivähoitopalvelun järjestämisen kustannukset nousevat tuntuvasti. Uudistuksen vaikutukset tulee huomioida mm. hoitosopimuksia tehtäessä, työvuoroluetteloiden laadinnassa ja työajan seurannassa. ssa perhepäivähoitajien työaika on tällä hetkellä saattanut olla maksimissaan 55 tuntia/viikko, suurella osalla viikoittainen työaika on ollut enemmän kuin 50 tuntia. Kun alkaen ylitöitä saadaan perhepäivähoitajan suostumuksella teettää enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa ja kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa, tulee tämä tarkoittamaan sitä, että pidempiä työpäiviä/viikkoja tekevät perhepäivähoitajat tasoittavat työaikaa kuuden kuukauden kestoisen tasoittumisjakson aikana niin, etteivät ylityörajat rikkoonnu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perhepäivähoitajien tasoittaessa työaikaa, eivät he työskentele lainkaan ja lapset sijoittuvat varahoitoon heille erikseen nimettyyn varahoitopaikkaan joko Jukolan päiväkotiin alkaen perustettavaan varahoitoryhmään, muihin päiväkoteihin tai perhepäivähoidossa tilapäisesti vapaana oleville paikoille. Perhepäivähoitajia, perhepäivähoidossa tällä hetkellä olevia ja uusia asiakkaita on tiedotettu lain muutoksesta sekä hoitolasten vanhempia pyydetty ilmoittamaan lasten tarvitsemat hoitoajat (hoitoaika käsittää vanhemman työajan työmatkoineen).

13 Sivu 13 Syksyn 2011 aikana saadaan tarkempaa tietoa lainsäädännön vaikutuksista perhepäivähoitopalveluun ja sen kustannuksiin. Tässä vaiheessa on jo selvää, että päiväkotien tilasuunnittelussa ja varahoitoresursseissa tulee huomioida perhepäivähoidon varahoidon kasvava tarve. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Kuntatyönantajien yleiskirje: Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen. Valmistelija: varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma, puh. (09) , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedoksi varhaiskasvatuspäällikön selvityksen omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin alkaen. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kolmantena asiakohtana. Lautakunta merkitsi tiedoksi varhaiskasvatuspäällikön selvityksen omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin alkaen.

14 Sivu 14 SIVLTK 47 KIRJASTOAPULAISEN NIMIKKEEN MUUTOS KIRJASTOVIRKAILIJAKSI JA TYÖSUHTEEN KOKOAIKAISTAMINEN Kunnanvaltuuston vahvistaman n kunnan henkilöstösäännön 7 :n mukaan palkkaukseen vaikuttavan nimikkeen muutoksesta päättää kunnanhallitus. On tärkeää, että kirjastoa koskevat työsuhteenmuutosasiat käsitellään sivistyslautakunnassa substanssi- ja talousvaikutusten takia ennen asian kunnanhallitukselle esittämistä. Kirjastoapulainen on tällä hetkellä 87,76 prosentin osa-aikaisessa työsuhteessa (31,81 tuntia viikossa). Hänen tehtäväkohtainen kuukausipalkkansa on 1722,16 euroa, josta 87,76 prosenttia on 1511,37 euroa. Kirjastovirkailijoiden tehtäväkohtainen kuukausipalkka n kunnassa on 1865,20 euroa. Kirjastoapulaisen toimessa tällä hetkellä oleva henkilö on suorittanut kirjastovirkailijan pätevyyteen vaadittavat opinnot (Kirjastoasetus , 4 ). n kunnankirjaston henkilöstöresurssit ovat muuttuneet pienemmiksi vuoden vaihteen 2011 jälkeen kirjastonjohtajan viran lakkauttamisen ja vapaa-aikapäällikön viran perustamisen seurauksena. Kirjastoapulainen tekee jo nyt samoja ja vastaavia tehtäviä kuin kunnankirjaston kirjastovirkailijat. Lisäksi kunnankirjaston kehitykselle on suotuisaa nykyisen järjestelmän muuttaminen kolmen kirjastovirkailijan ja vapaaaikapäällikön muodostamaksi yksiköksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kirjastoapulaisen toimen nimikkeen muutosta kirjastoapulaisesta kirjastovirkailijaksi. Muutoksella kunnankirjaston roolitus, tehtävien jakaminen ja vastuutus onnistuvat tarkoituksenmukaisimmin. Kirjastoapulaisen työsuhteen muutosta täysiaikaiseksi (36,25 tuntia viikossa) kirjastovirkailijaksi suunnitellaan hyödynnettäväksi musiikki- ja AVaineiston luetteloimiseen, lasten kuvakirjojen valintaan, kirjaston nettisivujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, kirjaston varaston läpikäymiseen sekä aineiston poistoon. Musiikki- ja AV-aineiston luetteloiminen on tällä hetkellä hidasta aineistojen kysyntään nähden. Musiikkiaineistoa tullaan hankkimaan tänä vuonna ja jatkossa selkeästi nykyistä enemmän. Sen luetteloiminen on oma osaamisalueensa, johon on jonkun perehdyttävä. Lasten kuvakirjat ovat kovin kuluvaa tavaraa, joten niiden seuranta, tilaaminen ja poistaminen ovat jatkuva työsarka. Kunnan internet-sivut uudistetaan syksyksi 2011, joka mahdollistaa kunnankirjaston internet-sivujen sisällön parantamisen ja kehittämisen, mikä vaatii nykyistä parempaa ylläpitämistä.

15 Sivu 15 Esitettävien muutosten arvioitu kustannusvaikutus henkilöstösivukuluineen on vuositasolla noin euroa. Valmistelija: vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja, puh. (09) , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle o että kirjastoapulaisen toimen nimike muutetaan kirjastovirkailijan toimeksi alkaen ja o että nimikkeen muutoksen yhteydessä kirjastoapulaisen osaaikainen työsuhde muutetaan kokoaikaiseksi alkaen. - todeta perusteluinaan em. esitykselle, että osa-aikaisen kirjastoapulaisen toimen muuttaminen kokoaikaiseksi kirjastovirkailijan toimeksi alkaen on tarkoituksenmukaista kirjastossa aiemmin tapahtuneiden virkajärjestelyjen vuoksi sekä toisaalta nykyisen henkilökunnan työtehtävien paremman organisoinnin vuoksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen seitsemäntenä asiakohtana. Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

16 Sivu 16 SIVLTK 48 KULTTUURIOHJAAJAN VAKANSSIN MUUTTAMINEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAOHJAAJAN VAKANSSIKSI, JA TYÖSUHTEEN KOKOAIKAISTAMINEN Kunnanvaltuuston vahvistaman n kunnan henkilöstösäännön 7 :n mukaan palkkaukseen vaikuttavan nimikkeen muutoksen päättää kunnanhallitus. On tärkeää, sivistysosastoa koskevat työsuhteenmuutosasiat käsitellään sivistyslautakunnassa substanssi- ja talousvaikutusten takia ennen asian kunnanhallitukselle esittämistä. Tällä hetkellä kulttuuriohjaaja keskittyy tehtävänimikkeensä mukaisesti kulttuurityön toiminta-alueella toimimiseen. Jatkossa on tarvetta henkilölle, jonka tehtäväalue koskee koko vapaan sivistystyön tulosaluetta, jotta saamme kunnassa olevan potentiaalin hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat tärkeä tekijä kuntalaisten viihtyvyydelle. Kulttuuriohjaajan eläköitymisestä johtuen on tarpeellista tehdä kyseiseen vakanssiin muutos. Kulttuuriohjaaja on ollut työssä osa-aikaisesti (75 %). Kulttuuriohjaajan vakanssia ehdotetaan muutettavaksi kulttuuri- ja vapaaaikaohjaajan toimeksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaajan toimesta on laajemman tehtäväalueen johdosta tarkoituksenmukaista tehdä kokoaikainen. Uuden kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaajan toimenkuvassa korostuisi kulttuurityö organisoinnin näkökulmasta ja koko vapaan sivistystyön alueen yhteistyön edistäminen. Yhteistyötä on kehitettävä sekä kunnassa sisäisesti että yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaaja vetää vapaa-aikapäällikön tukena yhteen sekä kunnan yksiköitä että yhdistyksiä ja muita toimijoita vapaa-aikatoiminnan näkökulmasta. Muutoksella haetaan nykyistä laajempaa toimintakenttää ja siirtymistä enemmän organisoijan rooliin käytännön töitä unohtamatta. Muutokset konkretisoituvat esimerkiksi liikunta- ja nuorisotapahtumien organisointina nykyisten kulttuuritapahtumien lisäksi. Vakanssin muuttamisesta kokoaikaiseksi aiheutuva kustannusvaikutus on vuositasolla euroa. Valmistelija: vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja, puh. (09) , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle

17 Sivu 17 o että kulttuuriohjaajan vakanssi muutetaan kulttuuri- ja vapaaaikaohjaajan vakanssiksi alkaen ja o että vakanssin muutoksen yhteydessä tuleva kulttuuri- ja vapaaaikaohjaajan toimi muutetaan kokoaikaiseksi alkaen. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdeksantena asiakohtana. Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

18 Sivu 18 SIVLTK 49 Oheismateriaali KUNNAN PERUSKOULUJEN TUNTIKEHYSTEN VAHVISTAMINEN LUKUVUODELLE Peruskoulun lukuvuoden suunnittelu pohjautuu tuntikehykseen. ssa on ollut käytäntönä, että koulujen käytettävissä olevien opetustuntien määrä on vahvistettu koulukohtaisesti sivistyslautakunnassa vuosittain. Näin on tehty mm. siksi, että tuntikehys käytännössä määrittelee merkittävän osan koulun henkilöstökustannuksista Jokaisessa koulussa on oltava käytössään vähintään koulun opettajien yhteenlasketun opetusvelvollisuuden verran kehystä ja toisaalta opetussuunnitelmassa määrätty oppiaineisiin käytettävien opetustuntien yhteenlaskettu määrä. on päättänyt ottaa käyttöön tuntikehyksen laskentamallin, jotta koulujen tuntikehyksen määräytyminen olisi johdonmukainen ja samanlainen. Laskennassa huomioidaan oppilaiden lukumäärä, erityisoppilaiden lukumäärä sekä erityisluokkien ja niissä opiskelevien oppilaiden määrä. Koulujen laskentamallit ovat oheismateriaalina. Peruskoulujen pohjakehys lasketaan kaavalla: Yleisopetus: 1-2 lk oppilaat x 1.19h + 5 h 3-4 lk oppilaat x 1.26 h + 7 h 5-6 lk oppilaat x 1.31h + 11 h 7-9 lk oppilaat x 1.52h + 99 h Laaja-alainen erityisopetus: kokonaisoppilasmäärä x 0,1 Erityisopetusluokat: 1-2 lk x 18,6 3-4 lk x 22,5 5-6 lk x 23,5 7-9 lk x 29,4 Tämän mallin tuottamien laskelmien pohjalta sivistystoimenjohtaja ja rehtorit ovat neuvotelleet koulukohtaisista lisätunneista jotka näkyvät oheismateriaalina olevista koulukohtaisista laskentakaavoista. Tuntikehyksen käytöstä koulukohtaisesti päättävät sivistyslautakunnan jaostot työsuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä elo-syyskuussa.

19 Sivu 19 Seuraavassa taulukossa on kuvattu lukuvuosien , ja tuntikehykset. Aleksis Kiven koulu tuntikehys tuntikehys (tuntia) tuntikehys (tuntia) ,7* 1-6; ; 348 EO; 183,7 tuntikehys opettajien op.velvollisuus (tuntia) ,2 1-6; 307,2 7-9; 360,5 EO; 203,5 tuntikehys tuntikehys (tuntia) opettajien op.velvollisuus (tuntia) 781 Sjundeå svenska skola Päivärinteen koulu ,4* 1-6;240 EO; 48, ,8* 1-6;167,9 EO; 53, ,6 1-6; 258,1 EO; 65, ,3 1-6; 198,3 EO; Taulukossa oleva välys käytetään ryhmien jakamiseen pedagogisen tarpeen mukaan esimerkiksi kielten, taide- ja taitoaineiden opetuksessa. Ryhmäkokoa voi myös rajoittaa esimerkiksi 11-vuotisen opetusvelvollisuuden oppilaiden sijoittuminen ryhmään tai taito- ja taideaineiden turvallisuusohjeet (esim. teknisen työn opetusryhmän suosituskoko 16 oppilasta). Sivistyslautakunnan talousarviossa koulujen henkilöstökuluihin varatut määrärahat riittävät nyt esitettävän tuntikehyksen toteuttamiseen kuluvana vuonna. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kunnan peruskoulujen tuntikehyslaskelmat. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - vahvistaa kunnan peruskoulujen tuntikehykset lukuvuodelle seuraavasti: o Aleksis Kiven koulu, kehys 871,0 tuntia o Sjundeå svenska skola, kehys 323,6 tuntia o Päivärinteen koulu, kehys 258,3 tuntia. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdeksäntenä asiakohtana.

20 Sivu 20 Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - vahvistaa kunnan peruskoulujen tuntikehykset lukuvuodelle seuraavasti: - Aleksis Kiven koulu, kehys 871,2 tuntia - Sjundeå svenska skola, kehys 323,6 tuntia - Päivärinteen koulu, kehys 258,3 tuntia. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan.

21 Sivu 21 SIVLTK 50 MAAHANMUUTTAJILLE ANNETTAVA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ALKAEN Perusopetuslain (628/1998) 4 :ssä säädetään että kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lain 25 :n mukaan kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuslain 5 :ssä todetaan että kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, lisäopetusta ja kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan pakolaisia, siirtolaisia, paluumuuttajia ja muita ulkomaalaisia sekä eräissä yhteyksissä myös turvapaikanhakijoita. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan valmistavan opetuksen laajuus on 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan. Kunta voi siis omalla päätöksellään järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta ja saada siihen valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 38 mukaisesti. Vuoden 2009 loppuun saakka rahoitus maksettiin jälkikäteen oppilasmäärien mukaan käyttäen perusopetuksen yksikköhintaa, aiemmin yksinkertaisena, vuodesta 2009 alkaen myös kaksinkertaisena riippuen tuntimäärästä (puolen vuoden tai vuoden tuntimäärää vastaavasti). Uudessa valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmässä kunta ilmoittaa valmistavaan opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrät tilastokeskukselle vuosittain tilastointipäivänä Kunnalle myönnetään rahoitus joka perustuu kunnan kotikuntakorvauksen perusosaan kerrottuna luvulla 2,39 kerrottuna opiskelijamäärällä tilastointipäivänä, vaikka oppilas muuttaisikin

22 Sivu 22 kohta tilastointipäivän jälkeen pois. Tilastointipäivään perustuvassa rahoitusmallissa valmistavan opetuksen rahoitus tulee edellisen syksyn oppilasmäärän perusteella. Opetuslautakunta on päättänyt olla järjestämättä valmistavaa opetusta Harjulinnan turvanpaikanhakijoille perustellen päätöstään muun muassa sillä, että valtionavustus maksetaan jälkikäteen ja että kunnan taloudellinen tilanne ei siitä johtuen mahdollistanut opetuksen järjestämistä. Tilanpuute oli toinen syy olla järjestämättä valmistavaa opetusta. Päätöksessään opetuslautakunta on kuitenkin todennut, että Opetuksen järjestämistä voidaan tarkastella uudestaan, mikäli laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskien tapahtuu opetuksen järjestämisen edellytyksiä parantavia muutoksia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt n kunnalta selvitystä ja lausuntoa koskien kunnan päätöstä olla järjestämättä opetusta Harjulinnan turvapaikanhakijoille. Opetuslautakunta on päättänyt selvityspyyntöön annettavasta vastineesta. Päätös oikeuskanslerin virastolta on odotettavissa aikaisintaan syksyllä. Kyseinen päätös on osa isompaa selvitystä. Perusopetuslain 25 :n mukaisesti oppivelvollisia ovat vain Suomessa vakinaisesti asuvat. Perustuslain 16 :n 1 momentin mukaisesti jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 59/2010) todennut, että oikeus perusopetukseen on kaikille kuuluva subjektiivinen oikeus, joka valiokunnan mielestä kattaa myös kansainvälistä suojelua hakevat lapset. Suomen punaisen ristin (SPR) pakolaiskeskus on toiminut ssa huhtikuusta 2009 lähtien. Toiminta on vakiintunut ja keskuksessa on keskimäärin asunut noin 12 oppivelvollista ala- ja yläkouluikäistä lasta kuukaudessa. Yhteistä heille kaikille on että he tulevat erittäin ikävistä olosuhteista. Oleskelulupaa odotellessa he pohtivat tulevaisuuttaan ja mahdollisuuksiaan kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada turvallinen elämä. Nykyisellään vastaanottokeskus järjestää lapsille päivittäin opetusta omilla resursseillaan. Opetuksen painopisteenä on suomen kielen, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opettaminen. n kunnan tulisi antaa näille lapsille ja nuorille mahdollisuus kotoutua yhteiskuntaamme, oppia kieltämme ja saada samanikäisiä suomalaisia ystäviä järjestämällä heille valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen myötä oppilaat saavat myös valmiudet siirtyä perusopetukseen. n kuntaan muuttaa kesällä kaksilapsinen perhe Sveitsistä. Kyseisen perheen lapset aloittavat koulunkäyntinsä Aleksis Kiven koulussa elokuussa ja myös heille olisi tarkoituksenmukaista järjestää valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen järjestäminen tulisi organisoida niin että n kunta palkkaa tehtävään opettajan jolla on päävastuu maahanmuuttajaope-

23 Sivu 23 tuksesta. Opettajan työparina tulisi olla koulunkäyntiavustaja. Maahanmuuttajaopetuksesta vastaava opettaja olisi yhteyshenkilö SPR:n vastaanottokeskuksen kanssa, olisi päävastuussa valmistavan opetuksen suunnittelusta ja konsultoisi koulun muita opettajia. Valmistavaa opetusta saavat oppilaat integroituisivat yleiseen opetukseen ainakin taito- ja taideaineissa mutta myös muissa aineissa riippuen oppilaan valmiuksista. Vuosittainen kustannusvaikutus olisi noin euroa. Koulu voi osoittaa opetukseen vaadittavat tilat uudelleen organisoimalla luokkahuoneita. Vedoten perustuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen sekä muuttuneeseen rahoitusjärjestelmään ja siihen että opetustila pystytään osoittamaan, sivistyslautakunnan tulisi perustaa Aleksis Kiven koululle valmistavaa opetusta antava ryhmä elokuusta 2011 alkaen. n kunta on ainoa paikkakunta missä on pakolaisten vastaanottokeskus, joka ei järjestä valmistavaa opetusta. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p ,s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - perustaa Aleksis Kiven koululle ryhmän, jossa annetaan maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta ja - ehdottaa kunnanhallitukselle vuoden 2012 talousarvioon opettajan viran ja koulunkäyntiavustajan toimen perustamista valmistavan opetuksen järjestämiseksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kymmenentenä asiakohtana. Keskustelun aikana jäsen Paasikivi esitti, että asia jätetään pöydälle. Esitystä ei kannatettu. Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - perustaa Aleksis Kiven koululle ryhmän, jossa annetaan maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta alkaen ja - ehdottaa kunnanhallitukselle vuoden 2012 talousarvioon opettajan viran ja koulunkäyntiavustajan toimen perustamista valmistavan opetuksen järjestämiseksi. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan.

24 Sivu 24 SIVLTK 51 TYÖILMAPIIRITUTKIMUS 2011 Oheismateriaali Osana sivistystoimen Cultura Viva kehittämisprojektia suoritettiin työilmapiirikysely syksyn 2009 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää työyhteisön toimintaa ja tunnistaa toimintatapaan liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kehittämisprojektin toimintasuunnitelman mukaisesti tutkimus toistettiin sivistystoimen henkilöstön keskuudessa kevään 2011 aikana. Työilmapiirikyselyn suoritti MPS Finland Consulting Oy ja tietojen keruu suoritettiin helmikuun aikana sähköisiä lomakkeita hyödyntäen. Kaikki vastasivat kyselyyn nimettömänä ja luottamuksellisesti. Yksittäisten vastaajien henkilöllisyyttä ei ole mahdollista selvittää missään tutkimusprosessin vaiheessa. Sähköisen lomakkeen tiedot tallentuivat vain MPS:n tietokantaan. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan MPS:n toimesta niin suurissa vastaajaryhmissä, ettei yksittäisen vastaajan vastauksia voida päätellä. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko suomen- tai ruotsin kielellä. Kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti henkilöstön keskuudessa tulee suorittaa tasa-arvokysymyksiä kartoittava kysely. Cultura Viva kehittämisprojektiin liittyvän työilmapiirikysely kartoittaa myös tasaarvoon liittyvät aihepiirit, joten kysely oli näin mahdollista laajentaa koskemaan koko n kunnan henkilöstöä ja hyödyntää myös osana tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Koko kunnan henkilöstöä koskevat tulokset esiteltiin kunnan johtoryhmälle sekä johtoryhmälle, kaikille esimiehille sekä henkilöstölle. Esimiehille on toimitettu yksikkökohtaiset tulokset käsiteltäviksi työyksiköissä sisäisten palavereiden yhteydessä. Työpaikkapalavereiden yhteydessä esiin nousseet kehitysehdotukset ja konkreettiset toimenpiteet tulee raportoida esimiehelle. Ilmapiirikyselyn tulosten perusteella tulee yksikkötasolla valita yksi lyhyen aikavälin kehityskohde/-tavoite sekä yksi pitkän aikavälin kehityskohde/-tavoite, johon yksikössä panostetaan. Tuloksia vertaillessa on ilahduttavaa todeta että sivistystoimen tulokset syksyltä 2009 keväälle 2010 ovat lähes kauttaaltaan parantuneet. Vertaillessa sivistystoimen tuloksia koko kunnan tuloksiin on myös huomattavissa sivistystoimen tulosten olevan pääosin yhtä hyviä tai hieman parempia. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on MPS Ilmapiiritutkimus 2011 kokonaisraportti. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi

25 Sivu 25 Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedoksi n kunnan työilmapiiritutkimuksen tulokset vuodelta Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdentenätoista asiakohtana. Lautakunta merkitsi tiedoksi n kunnan työilmapiiritutkimuksen tulokset vuodelta 2011.

26 Sivu 26 SIVLTK:273 /2011 SIVLTK 52 LAUSUNTOPYYNTÖ ANNISKELUOIKEUDEN LAAJENTAMISESTA (ANDELSLAGET VARUBODEN) Esittelijä poisti asian esityslistalta.

27 Sivu 27 SIVLTK 53 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 1-4/2011 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan 29,4 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla huhtikuun lopun tasolla 33,3 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua korkeampina (41,1 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua alhaisempina (30,1 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 1-4/2011. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala, puh , s-posti: jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kolmantenatoista asiakohtana. Lautakunta merkitsi asian tiedoksi.

28 Sivu 28 SIVLTK 54 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. - Kuntaliitosneuvottelujen tilanne - Koulujen turvallisuussuunnitelmat - Kerhotoiminnan kehittämiseen on saatu valtionapu - Walkers-nuorisokahvilahankkeen kuulumiset - Sjundeå svenska skolanin kuulumiset. Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen neljäntenätoista asiakohtana. Lautakunta merkitsi ajankohtaiset asiat tiedoksi.

29 Sivu 29 SIVLTK:83 /2011 SIVLTK 55 Oheismateriaali KIRKKONUMMEN TANSSIYHDISTYS RY:N OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN SIVISTYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSTÄ on päättänyt lautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten myöntämisestä vuoden 2011 osalta. on päättänyt hyväksyä sivistyslautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten periaatteet alkaen. Sivistyslautakunnan myöntämää harkinnanvaraista yleisavustusta haki määräaikaan mennessä yhteensä 25 yhteisöä. Hakijoista neljän, mukaan lukien Kirkkonummen tanssiyhdistys, kotipaikka ei ole. Sivistyslautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten periaatteiden mukaisesti yleisavustusta voidaan myöntää vain siuntiolaiselle hakijalle, näin ollen sivistyslautakunta päätti avustusperiaatteiden mukaisesti olla myöntämättä harkinnanvaraista avustusta muun muassa Kirkkonummen tanssiyhdistykselle. Kirkkonummen tanssiyhdistys on saapuneella oikaisuvaatimuksella hakenut oikaisua edellä mainittuun päätökseen. Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on saapunut säädetyssä määräajassa, sillä oikaisuvaatimusaika ko. asian osalta päättyy Kuntalain 92 :n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) sekä kunnan jäsen. Kirkkonummen tanssiyhdistys on hakenut sivistyslautakunnalta harkinnanvaraista yleisavustusta ja saa näin ollen oikaisuvaatimuksella vaatia muutosta sivistyslautakunnan päätökseen. Oikaisuvaatimuksessaan Kirkkonummen tanssiyhdistys kuvailee toimintansa laatua ja alueellista vaikuttavuutta sekä sen merkitystä myös siuntiolaiseen kulttuuritarjontaan. Yhdistyksellä on ssa tällä hetkellä viisi tanssiopetusryhmää. Toiminnan painopisteenä on 3-11 vuotiaiden tanssiopetus. Sivistyslautakunnan jakamien harkinnanvaraisten avustusten periaatteiden mukaisesti muun muassa hakijan toiminnan tarkoitus, laatu ja alueellinen merkittävyys ovat seikkoja, joita avustuksista päätettäessä otetaan huomioon. Yhdistys esittää myös, että vaikka sivistyslautakunnan harkinnanvarainen avustus ei ole yhdistyksen toiminnalle ssa taloudellisesti merkittävää, kokee yhdistys, että sivistyslautakunnan kieltävä päätös sen

30 Sivu 30 avustushakemukseen merkitsee sitä, että yhdistyksen toimintaa ei koeta tarpeelliseksi ssa. Sivistyslautakunnan hyväksymien harkinnanvaraisten avustusten periaatteiden mukaisesti kulttuuritoiminnan yleisavustusta voidaan myöntää vain yhdistyksille, joiden kotipaikka on. Hakijan toiminnan alueellinen vaikuttavuus ja merkitys siuntiolaiselle kulttuuritoiminnalle ovat seikkoja, joita ei voida ottaa huomioon avustuksista päätettäessä, mikäli ehto hakijan kotipaikasta ei täyty. Sivistyslautakunnan tekemä avustusperiaatteiden hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman, eikä muutoksen haku avustusperiaatteiden sisältöä koskevaan päätökseen ole enää mahdollista. Näin ollen voidaan todeta, että sivistyslautakunta on menetellyt asianmukaisesti vuoden 2011 harkinnanvaraisten avustusten myöntämisestä päättäessään. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Kirkkonummen tanssiyhdistyksen tekemä oikaisuvaatimus Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen p , s- posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - edellä selostetun perusteella hylätä Kirkkonummen tanssiyhdistyksen sivistyslautakunnan tekemää harkinnanvaraisten avustusten myöntämispäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen ja - että sivistyslautakunnan päätös pysyy voimassa. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen viidentenätoista asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.

31 Sivu 31 SIVLTK:297 /2011 SIVLTK 56 OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN VARHAISKASVATUSPÄÄLLIKÖN PÄÄTÖKSIÄ AVE/ JA AVE/ SALASSA PIDETTÄVÄ

32 Sivu 32 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 47-48, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 45, 49 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: 56 (Sosiaalihuoltolaki /710 45) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta / Puistopolku siuntio@siuntio.fi Pykälät: 45, 49 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

33 Sivu 33 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: 55 Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.