Kokkolan kaupunki. Nuorten elinoloja kuvaavia indikaattoritietoja

Transkriptio

1 1 Kokkolan kaupunki Nuorten elinoloja kuvaavia indikaattoritietoja

2 2 Esipuhe Nuorisolaki muuttui ja voimaan astuivat säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta. Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Lakimuutoksen saattelemana Kokkolan kaupunginhallitus päätti , että Kokkolassa tulee jatkossa toimia nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä nuorisolain mukaisesti 1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi. 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta, tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä 4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon tulee nuorisolain mukaan kuulua opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto ja poliisihallinto. Paikalliset olosuhteet huomioiden päätettiin, että Kokkolan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon kuuluvat myös paikalliset ammatilliset koulutusyhtymät, Kokkotyösäätiö ja kaupungin Työllisyys ja aktivointiyksikkö sekä keskushallinto. Kaupunginhallitus antoi verkostolle luvan täydentää kokoonpanoaan tarvittaessa ja verkosto päättikin täydentää kokoonpanoaan nimeämisten jälkeen lastensuojelun, nuorisovaltuuston ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen edustajilla. Nuorten ohjaus ja palveluverkosto otti jo alkumetreillä tavoitteekseen koota nuorten elinoloja kuvaavia indikaattoritietoja nuorten elinolojen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Kädessäsi oleva asiakirja on Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ensimmäinen katsaus nuorten indikaattoritietoihin. Tietojen keruu on tehty monialaisessa yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa. Tiedonkeruun myötä tehty yhteistyö ja tiedon analysointi on jo lisännyt toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuosittain toistuvan tiedonkeruun ja julkaisemisen toivotaankin tuovan nuorille suunnattujen palvelujen tarjoajia lähemmäs toisiaan jotta palvelut toimisivat saumattomammin yhteen ja palvelukokonaisuus tehostuisi. Asiakirjan tietosisällön toivotaan antavan niin verkoston jäsenille kuin muillekin toimijoille tarvittavaa tietoa päätöksenteon tueksi ja toimivan nuorten kanssa tehtävän työn suunnittelun ja koordinoinnin työkaluna. Timo Mämmi puheenjohtaja kansliapäällikkö Ronnie Djupsund varapuheenjohtaja nuorisotoimenjohtaja

3 3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ELINTAVAT JA TERVEYS Tupakointi Alkoholin käyttö Laittomien huumeiden kokeilu Liikunnan harrastaminen Ruutuaika arkipäivisin Nukkumaanmeno Väsymystä lähes päivittäin Päivittäin esiintyvät oireet Terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevat Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Erityiskorvattavista depressiolääkkeistä korvausta saaneet Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat ELINOLOT Ei yhtään läheistä ystävää Koulukiusatuksi joutuneet Fyysistä uhkaa kokeneet Vanhemmuuden puutetta KOULUTUS JA TYÖLLISYYS Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet HOJKS -keskeyttäneet Nuorisotyöttömyys Työttömyyden kesto iän mukaan Etsivä nuorisotyö Nuorten työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Nuorten kesätyöt TOIMEENTULO Lasten pienituloisuusaste Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Vähintään yksi vanhemmista työttömänä Toimeentulotukiasiakkaat Työkyvyttömyyseläkkeen saajat NUORTEN TEKEMÄT RIKKEET JA RIKOKSET Pahoinpitelyt Liikennerikokset Huumausainerikokset Näpistykset ja varkaudet LASTENSUOJELU JA TUKITOIMET Lastensuojeluilmoitukset... 40

4 4 7.2 Tukihenkilöt ja -perheet ja tuettavat lapset ja nuoret Kodin ulkopuolelle sijoitetut JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 46

5 5 1 JOHDANTO Kokkolan nuorten elinoloja kuvaaviin indikaattoreihin on pyritty nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimesta valikoimaan indikaattoreita, jotka kuvastavat parhaiten nuorten elinoloja Kokkolassa. Indikaattoritiedot kuvaavat pääsääntöisesti vuotiaiden nuorten elinoloja. Nuorisolaissa (72/2006) tarkoitetaan nuorella alle 29-vuotiaita. Lastensuojelulaki (417/2007) määrittelee lapsiksi alle 18-vuotiaat ja nuoriksi vuotiaat. Myös kyseisten lakien mukainen ikäryhmittely näkyy nuorten elinolojen kuvauksessa. Väestöennusteen mukaan Kokkolan väkiluku kasvaa; samoin myös alle 29-vuotiaiden määrä. Väkiluku tilanteen mukaan oli , joista alle 29-vuotiaita oli Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyivät vuoden 2009 alussa Kokkolan kaupunkiin. Kokkolassa on lapsiperheiden keskikoko suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Eniten on kuitenkin perheitä, joissa asuu yksi alle 18-vuotias lapsi kotona. Kokkolan nuorten elinoloja kuvaavat indikaattoritiedot on jaoteltu elintapoihin ja terveyteen, elinoloihin, koulutukseen ja työllisyyteen, toimeentuloon, nuorten tekemiin rikkeisiin ja rikoksiin sekä lastensuojeluun ja tukitoimiin. Nuorten elinoloja kuvaavien indikaattorien valitseminen on ollut haasteellista, joten indikaattorien määrä ja sisältö tulee vaihtelemaan tulevaisuudessa. Joidenkin indikaattorien kohdalla on vertailtu Kokkolan nuorten elinoloja koskevia tietoja koko maan tilanteeseen. Indikaattoritiedot sisältävät pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kouluterveyskyselyiden tuloksia. Kouluterveyskyselyiden tulokset kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan trendeistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin tulee suhtautua kuitenkin kriittisesti. Kouluterveyskyselyiden tiedot perustuvat 8. ja 9. luokkien oppilaiden (14-16-vuotiaat), lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden (16-20-vuotiaat) vastauksiin. Kokkolan ammatillisissa oppilaitoksissa 1. ja 2. vuotta opiskelevien osalta kouluterveyskyselyiden tuloksia on saatavilla vuosilta 2009 ja 2011, joten myös 1. ja 2. vuotta lukiossa opiskelevien tuloksia on esitelty samoilta vuosilta vertailun mahdollistamiseksi. Pääasiallisina lähteinä on käytetty myös Tilastokeskuksen tilastoja eri elämän alueilta, Kansaneläkelaitoksen tilastoja, Kokkolan lasten ja nuorten asioiden parissa työskentelevien tahojen tekemiä tilastoja sekä muun muassa rikoslakia, nuorisolakia ja lastensuojelulakia. Esitetyt indikaattoritiedot tukevat päätöksentekoa ja antavat välineitä sekä perusteita eri toimenpiteille. Selonteon lopussa on esitetty johtopäätöksiä indikaattoritietoihin perustuen, mutta varsinaisia toimenpide-ehdotuksia ei esitetä.

6 6 2 ELINTAVAT JA TERVEYS 2.1 Tupakointi Taulukoista ilmenee kerran päivässä tai useammin tupakoivien 8. ja 9. luokkalaisten, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion luokkalaisten osuus prosentteina kyselyyn vastanneista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO1. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011.) Tarkasteluajanjaksona 8. ja 9. luokan poikien tupakointia esiintyi eniten vuonna 2009 eli 21 % kyseisen ikäisistä pojista tupakoi. Tyttöjen tupakointi oli runsainta vuonna 2005, jolloin tytöistä ilmoitti tupakoivansa päivittäin 16 %. Suurin ero tyttöjen ja poikien päivittäin tupakoinnin suhteen on vuonna 2009, jolloin 21 % pojista ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja tytöistä 12 %. % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 2. Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011).

7 7 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 9 % vuonna 2009 ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 39 %. Ero on huomattavan suuri. Myös vuonna 2011 ammatillisen oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien välillä on tupakoinnin suhteen huomattavan suuri ero. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin tuolloin 10 % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 40 %. 2.2 Alkoholin käyttö Indikaattori ilmaisee niiden nuorten määrän prosentteina 8. ja 9. luokkien oppilaista, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, jotka käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.) % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 3. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Tosi humalaan itsensä joi vähintään kerran kuukaudessa 17 % (pojat 16 %, tytöt 19 %) 8. ja 9. luokkalaisista kokkolalaisista nuorista vuonna Vuonna 2007 tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juoneita oli 16 % 8. ja 9. luokkien oppilaista. Vuonna 2009 tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juoneita oli 13 % (pojat 15 %, tytöt 12 %) ja 14 % vuonna 2011 (pojat 12 % ja tytöt 15 ). 8. ja 9. luokkalaisten humalajuomisessa ei esiinny huomattavia muutoksia tarkasteluvuosina lukuun ottamatta tyttöjen tosi humalaan juomista vuosia 2005 ja 2009 verrattaessa.

8 8 % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 4. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011) Humalaan juomisen osalta ammattioppilaitoksen ja lukion välillä ei ole niin suuri ero kuin tupakoinnin osalta. Vuonna 2009 tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa itsensä joi 34 % (pojat 40 %, tytöt 28 %) ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista joi vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan 16 % (pojat 18 %, tytöt 15 %). Vuonna 2011 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tosi humalaan joi itsensä vähintään kerran kuukaudessa 32 % (pojat 37 % ja tytöt 27 %) ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20 % (pojat 23 %, tytöt 18 %). Poikien ja tyttöjen humalajuomisen välinen ero oli pienempi lukiolaisilla kuin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla. 2.3 Laittomien huumeiden kokeilu Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattori muodostuu useasta erillisestä kysymyksestä. Vaikka oppilaat täyttävät kouluterveyskyselyn opettajan valvonnassa, oppilailla saattaa olla sosiaalisia paineita liioitella vastauksia, jos oppilaat pyrkivät näkemään toistensa vastauksia. Tämä tulee huomioida tulosten tulkinnassa. Paikallisella tiedolla on tärkeä merkitys huumausainekysymysten tulkinnassa, esimerkiksi poliisin ja terveydenhuollon tietämys. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.)

9 9 % Pojat Tytöt 0 Yhteensä KUVIO 5. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9.luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkolan 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna 2005 ilmoitti kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran 4 % (pojat 6 %, tytöt 3 %). Vuonna 2007 prosenttimäärä oli sama kuin vuonna 2005 eli yhteensä 4 % (pojat 5 %, tytöt 3 %). Vuonna 2009 ainakin kerran laittomia huumeita kokeilleiden määrä hieman väheni eli yhteensä kokeilleita oli 3 % (pojat 5 %, tytöt 2 %). Vuonna 2011 tytöistä laittomia huumeita oli kokeillut 4 % ja pojista 6 %, yhteensä 5 %. Eri vuosien osalta tapahtuneet muutokset laittomien huumeiden käytön osalta ovat pieniä. % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 6. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011) Lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden välillä näkyy laittomien huumeiden kokeilussa sama ilmiö kuin tupakan ja alkoholin osalta: ammatillisten oppilaitosten opiskelijat osalta luvut ovat suuremmat. Vuonna 2009 ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista pojista 10 % oli kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran ja tytöistä 12 %. Lukiolaisista oli kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran yhteensä 3 % (pojat 3 % ja tytöt 3 %) vuonna Laittomien huumeiden kokeilu lisääntyi hieman vuonna 2011 vuoteen 2009 verrattuna lukiossa 1. ja 2. vuotta opiskelevilla pojilla ja tytöillä eli heistä 6 % oli kokeillut laittomia huumeita. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat pojat ja tytöt olivat silti vielä lukiolaisia enemmän kokeilleet laittomia huumeita.

10 Liikunnan harrastaminen Oppilailta kysyttiin, kuinka monta tuntia viikossa he tavallisesti harrastavat liikuntaa vapaaaikanaan, niin että hengästyvät ja hikoilevat (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). TAULUKKO 1. Vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h viikossa harrastavat, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Lukujen perusteella voi päätellä, että hengästyttävän liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on huolestuttavan vähäistä 8. ja 9. luokkien oppilailla. Kouluterveyskyselyjen tulokset osoittavat hengästyttävän liikunnan harrastamisen vapaa-ajalla olevan riittämätöntä koko maassa 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 7. Vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h viikossa harrastavat, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011) Ammatillisen oppilaitoksessa 1. ja 2. vuotta opiskelevista pojista 47 % ja tytöistä 46 % ilmoitti harrastavansa korkeintaan 1 h viikossa hengästyttävää liikuntaa viikossa vuonna Vuonna 2011 kyseisessä oppilaitoksessa opiskelevista pojista ilmoitti harrastavansa hengästyttävää liikuntaa 1 h viikossa 44 % ja tytöistä 49 %. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta tilanne oli parempi vuonna 2009, jolloin pojista 19 % ja tytöistä 28 % ilmoitti harrastavansa korkeintaan 1 h viikossa hengästyttävää liikuntaa. Tilanne huononi vuoden 2011 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan, jolloin luvut olivat: pojat 34 % ja tytöt 30 %.

11 Ruutuaika arkipäivisin Indikaattori ilmaisee sen, kuinka monta prosenttia oppilaista käyttää koulupäivinä/opiskelupäivinä vähintään neljä tuntia tai enemmän päivittäin aikaa television katseluun, tietokoneen parissa (viihdekäyttö ja opiskelu) sekä kännykkä- ja konsolipeleihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). % Lukio Ammatillinen oppilaitos Yhteensä Tytöt 8. ja 9. luokat Pojat KUVIO 8. Käyttää koulupäivänä/opiskelupäivänä vähintään neljä tuntia tai enemmän television katseluun, tietokoneen parissa sekä kännykkä- ja konsolipeleihin, % 8. ja 9. luokan oppilaista, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2011) Kaikkien kouluterveyskyselyyn osallistuneiden oppilaitosten pojista 27 % ilmoitti käyttävänsä koulupäivänä/opiskelupäivänä vähintään neljä tuntia tai enemmän aikaa katselemalla televisiota, käyttämällä tietokonetta sekä pelaamalla kännykkä- ja konsolipelejä. 8. ja 9. luokkien tytöistä 16 %, lukiossa 1. ja 2. vuotta opiskelevista tytöistä 10 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa 1. ja 2. vuotta opiskelevista tytöistä 23 % ilmoitti käyttävänsä koulupäivänä/opiskelupäivänä vähintään neljä tuntia tai enemmän aikaa katselemalla televisiota, käyttämällä tietokonetta sekä pelaamalla kännykkä- tai konsolipelejä. Pojat viettävät siis enemmän aikaa ruudun ääressä kuin tytöt. 2.6 Nukkumaanmeno Indikaattorista ilmenee kuinka monta prosenttia oppilaista menee nukkumaan tavallisesti noin klo jälkeen koulupäivinä/opiskelupäivinä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011).

12 12 % Lukio Ammatillinen oppilaitos Yhteensä Tytöt 8. ja 9. luokat Pojat KUVIO 9. Nukkumaanmeno noin klo jälkeen, % 8. ja 9. luokan oppilaista, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2011) 8. ja 9. luokkalaiset menevät aikaisemmin nukkumaan kuin ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat. 8. ja 9. luokan oppilaista pojista menee 31 % nukkumaan tavallisesti koulupäivinä noin klo jälkeen ja tytöistä 23 %. Ammatillisten oppilaitosten pojista 50 % menee nukkumaan vasta noin klo jälkeen opiskelupäivinä. Tytöistä niin tekee 32 %. Myös lukion 1. ja 2. vuoden oppilaista pojat menevät nukkumaan myöhemmin kuin tytöt (pojat 41 %, tytöt 27 %). Pojat menevät siis kaikkien kouluterveyskyselyyn osallistuneiden oppilaitosten osalta myöhemmin nukkumaan kuin tytöt. Ilmeisesti poikien ruudun ääressä vietetty aika vaikuttaa heidän nukkumaan menoaikaansa. 2.7 Väsymystä lähes päivittäin Kouluterveyskyselyissä kysyttiin nuorilta, onko heillä ollut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana väsymystä tai heikotusta ja kuinka usein vastausvaihtoehtoina harvoin tai ei lainkaan, noin kerran kuussa, noin kerran viikossa ja lähes joka päivä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). % Lukio Ammatillinen oppilaitos Yhteensä Tytöt 8. ja 9. luokat Pojat KUVIO 10. Väsymystä lähes päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2011)

13 13 Kuviosta ilmenee, että 8. ja 9. luokkien, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden tytöillä esiintyy poikia enemmän väsymystä. Ammatillisen oppilaitoksen pojilla esiintyi väsymystä ja heikotusta vähemmän (7 %) kuin 8. ja 9. luokkien sekä lukion 1. ja 2. vuoden pojilla (15 %). 2.8 Päivittäin esiintyvät oireet Kouluterveyskyselyn indikaattorikuvauksen mukaan tämä indikaattori on muodostettu kahdeksasta tekijästä, jotka ovat niska- ja hartiakivut, selän alaosan kivut, vatsakivut, jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, väsymys tai heikotus. Oppilailta kysyttiin, onko heillä ollut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana kyseisiä oireita. Vastausvaihtoehdot olivat: harvoin tai ei lainkaan, noin kerran kuussa, noin kerran viikossa ja lähes joka päivä. TAULUKKO 2. Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokkolassa ja koko maassa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Kouluterveyskyselyjen mukaan 8. ja 9. luokan pojilla on selkeästi vähemmän päivittäisiä oireita kuin tytöillä. Koko maan osalta tulokset ovat samansuuntaisia kuin Kokkolassa. % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 11. Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011.) Kokkolassa ammatillisessa oppilaitoksessa 1. ja 2. vuotta opiskelevilla tytöillä päivittäisten oireiden esiintyminen oli yleisempää kuin lukion 1. ja 2. vuotta opiskelevilla tytöillä vuonna

14 ja Sama tilanne toistuu kuin 8. ja 9. luokkien tytöillä; sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että lukiossa tytöillä esiintyy poikia enemmän päivittäisiä oireita. Tosin lukion poikien päivittäin esiintyvät oireet ovat lisääntyneet 7 %:stä14 %:iin vertailtaessa vuosia 2009 ja Terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevat Indikaattori kuvaa sitä millaiseksi nuori kokee terveydentilansa: keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai erittäin huonoksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). TAULUKKO 3. Terveydentilansa keskinkertainen tai huonoksi kokevat, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokkolassa ja koko maassa (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Taulukosta ilmenee, että 8. ja 9. luokan tytöt kokivat terveydentilansa huonommaksi kuin pojat vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011 sekä Kokkolassa että koko maassa. Sukupuolten väliset erot eivät ole kuitenkaan niin suuria kuin päivittäisten oireiden suhteen. % Lukio Ammatillinen oppilaitos 2011 Lukio 2009 Ammatillinen oppilaitos Yhteensä Tytöt Pojat KUVIO 12. Terveydentila keskinkertainen tai huono, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011) Kuviosta ilmenee, etteivät erot tyttöjen ja poikien välillä terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osalta ole niin suuria kuin päivittäin esiintyvien oireiden kohdalla.

15 15 Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion opiskelijoiden välillä erot eivät ole huomattavan suuria terveydentilan suhteen Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Masentuneisuutta mitattiin kysymyksillä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Raitasalo on soveltanut kyseisen depressiokyselyn Suomeen (ns. R-BDI-mielialakysely). Alun perin 13-osaisesta kyselystä jätettiin pois kysymys itsetuhoisuudesta. Kouluterveyskyselyssä ei ole kyseessä diagnosoitu masennus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.) TAULUKKO 4. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista vuosina Kokkolan ja koko maan osalta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Tuloksissa näkyy Kokkolan 8. ja 9. luokan oppilaista tytöillä esiintyvän selkeästi enemmän keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kuin pojilla. Sama tilanne on koko maassa. % Lukio 2011 Ammatillinen oppilaitos 2011 Lukio 2009 Ammatillinen oppilaitos Yhteensä Tytöt Pojat KUVIO 13. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta on vain pieni ero vuonna 2011 tyttöjen ja poikien masentuneisuudessa. Vuonna 2009 tyttöjen ja poikien osalta luvut ovat samat eli sekä lukion tytöillä että pojilla esiintyi 8 %:lla keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta tyttöjen ja poikien välillä on selkeä ero siten, että pojat ovat vähemmän masentuneempia kuin tytöt.

16 Erityiskorvattavista depressiolääkkeistä korvausta saaneet Indikaattori ilmaisee vuoden aikana erityiskorvattavista depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 0-24-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012). Suomessa käytetyimmät psyykenlääkkeet ovat depressiolääkkeitä, kun tarkastellaan apteekkien toimittamia reseptejä, joista potilas on saanut suoraan korvausta sairausvakuutuksesta. Masennuslääkkeet ovat erityiskorvattavia vain vakava-asteisten, psykoottisten tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennustilojen hoidossa. (Luhtasaari 2010.) TAULUKKO 5. Erityiskorvattavista depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kokkolan ja koko maan osalta (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Kansaneläkelaitoksen tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista 2011) Kokkola yht. 4,0 4,5 4,6 5,3 5,7 5, vuotiaat 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 0, vuotiaat 3,8 4,2 4,3 5,0 5,3 5,4 Koko maa yht. 4,5 5,1 5,6 6,0 6,1 6, vuotiaat 0,3 0,4 0,4 0,5 0,5 0, vuotiaat 4,2 4,7 5,2 5,5 5,6 5,7 Vuosina Kokkolassa on ollut hieman vähemmän kuin koko maassa 0-24-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat saaneet Kansaneläkelaitokselta korvausta erityiskorvattavista depressiolääkkeistä. Erityiskorvattavien depressiolääkkeiden käyttö on kasvanut vuosien välisenä aikana 0-24-vuotiaiden keskuudessa Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän (Kiuru) nuorisopsykiatrisen yksikön toiminnan tarkoituksena on tarjota asiakaslähtöistä ja laadukasta nuorisopsykiatrista erityisosaamista alueen nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Tehtävänä on tarjota vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen moniammatillista, yksilölliset tarpeet huomioivaa nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoitoa verkostoituneesti tilanteessa, jossa nuoren normaali psyykkinen kehitys on vaarantunut tai hänellä on vakava mielenterveyden häiriö. Nuorisopsykiatrinen yksikkö koostuu kahdesta toimintayksiköstä: nuorisopoliklinikka ja nuoriso-osasto 17. (Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 2012.) Vuonna 2011 nuorisopoliklinikalla oli käyntejä Lähetteellä poliklinikalle tuli 233 nuorta. Hoidossa oli 260 nuorta (avoimet lähetteet). Päivystyslähetteellä poliklinikalle tuli 44 nuorta ja kiireellisellä lähetteellä (alle 31 päivää) 158 nuorta. Nuorisopoliklinikalle on tullut eniten lähetteitä jäsenkuntien terveyskeskuksista. (Tenkku 2012.) Nuoriso-osaston hoitopäiviä oli ja hoitojaksoja 69. Keskimääräinen hoitoaika oli 31 vuorokautta. Osastotutkimusjaksoja oli 7, kriisihoitojaksoja 32 ja päivähoitojaksoja 4. Kaikkiaan osastolla hoidettiin 42 potilasta, joista oli kokkolalaisia 13 henkilöä. (Tenkku 2012.)

17 Tavallisimpia syitä nuorisopsykiatriseen arviointiin ja hoitoon tulemiselle ovat koulunkäyntivaikeudet; koulunkäyntikyvyttömyys, ahdistuneisuus, unettomuus, eriasteiset masennusoireet, itsetuhoisuus, syömisongelmat, syömishäiriöt, mielialaongelmat ja nuoruusiän kasvuun ja kehitykseen liittyvät häiriöt (Tenkku 2012). 17

18 18 3 ELINOLOT 3.1 Ei yhtään läheistä ystävää Indikaattori kuvaa sitä, ettei nuorella ole yhtään todella läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). TAULUKKO 6. Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Kokkolan ja koko maan osalta 8. ja 9. luokan pojilla on tyttöjä vähemmän läheisiä ystäviä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). Tulokset voivat johtua siitä, että tyttöjen ja poikien ystävyyssuhteet poikkeavat toisistaan. Pojat eivät ehkä puhu ystävilleen niin paljon henkilökohtaisista asioistaan kuin tytöt. % Pojat 0 Tytöt Yhteensä KUVIO 14. Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2009 ja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveys-kysely vuonna 2009 ja 2011) Myös ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta pojilla on vähemmän läheisiä ystäviä kuin tytöillä lukuun ottamatta vuotta 2009.

19 Koulukiusatuksi joutuneet Indikaattori kuvaa oppilaan joutumista kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Vuonna 2011 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan koko maan osalta yleisempiä kiusaamisen muotoja ovat nimittely, naurunalaiseksi tekeminen, kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen sekä valheiden levittäminen loukkaamistarkoituksessa. Fyysinen kiusaaminen on yleisintä 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Teknologiaa käytetään kiusaamisen välineenä esimerkiksi nettikiusaamisen muodossa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, 38.) TAULUKKO 7. Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuneet, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuosina 2005, 2007, 2009 ja 2011.) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Sekä Kokkolan että koko maan osalta koulukiusatuksi ovat ilmoittaneet joutuneensa enemmän pojat kuin tytöt. Erot eivät ole kuitenkaan suuria sukupuolien eikä eri vuosien välillä. % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 15. Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuneet, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokkolassa vuosina 2009 ja 2011 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2009 ja 2011) Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista pojista 8 % ja tytöistä 2 % joutui vähintään kerran viikossa kiusatuksi vuonna Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat ovat joutuneet koulukiusatuksi vähemmän vuonna 2009 kuin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat: pojat 2 %, tytöt 0 %. Vuonna 2011 ammatillisen oppilaitoksen pojat joutuivat

20 20 vähemmän kiusatuksi kuin vuonna 2009 eli 3 % pojista. Tyttöjen osalta luku nousi 3 %:iin. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista koulukiusatuiksi joutui tytöistä 0 % ja pojista 1 %. 3.3 Fyysistä uhkaa kokeneet Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä. Vuoden aikana nuorelta on varastettu tai häneltä on yritetty varastaa käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla väkivallalla, nuorta on uhattu vahingoittaa tai hänen kimppuunsa on käyty fyysisesti. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.) TAULUKKO 8. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007, 2009 ja 2011) Kokkola Koko maa Pojat Pojat Tytöt Tytöt Yhteensä Yhteensä Pojat ovat kokeneet enemmän fyysistä uhkaa sekä Kokkolassa että koko maassa kuin tytöt vuosina 2005, 2007, 2009 ja Luvut Kokkolan ja koko maan osalta poikkeavat vain vähän toisistaan. % Lukio 2011 Ammatillinen oppilaitos 2011 Lukio 2009 Ammatillinen oppilaitos Yhteensä Tytöt Pojat KUVIO 16. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009 ja 2011) Kuviosta ilmenee, että ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista pojat ovat kokeneet eniten fyysistä uhkaa. Fyysisen uhan kokeminen on kuitenkin selkeästi laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2011 heidän keskuudessaan: 31 % vuonna 2009 ja 20 % vuonna Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden poikien välillä erot ovat suuret fyysisen uhan kokemisessa, sillä lukion pojista fyysistä uhkaa oli kokenut 11 % vuonna

21 ja 10 % vuonna Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden tytöt ovat kokeneet fyysistä uhkaa enemmän kuin lukiossa opiskelevat tytöt. 3.4 Vanhemmuuden puutetta Indikaattori on muodostettu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä, vanhemmat eivät tiedä, missä nuori viettää viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan, vanhemmat eivät auta nuorta hänen kouluongelmissaan. Vanhemmuuden puutetta -indikaattoria ei esiinny enää sellaisenaan kuin aikaisempina vuosina vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.) % Pojat Tytöt Yhteensä KUVIO 17. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2005, 2007 ja 2009) Kokkolan 8. ja 9. luokkalaisista esiintyi vanhemmuuden puutetta 24 %:lla (pojat 23 %, tytöt 24 %). Vuonna 2007 vanhemmuuden puutetta oli 21 %:lla (pojat 18 %, tytöt 24 %). Vuonna 2009 vanhemmuuden puute oli edelleen vähentynyt eli 21 %:lla ilmeni vanhemmuuden puutetta (pojat 21 %, tytöt 21 %). % Pojat 10 0 Ammatillinen oppilaitos 2009 Lukio 2009 Tytöt Yhteensä KUVIO 18. Vanhemmuuden puutetta, % ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2009 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely vuonna 2009)

22 Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden keskuudessa vanhemmuuden puutetta ilmenee enemmän kuin lukiolaisilla. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 27 %:lla esiintyi (pojat 28 %, tytöt 25 %) vuonna 2009 vanhemmuuden puutetta. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista esiintyi vanhemmuuden puutetta 16 %:lla (pojat 16 %, tytöt 17 %). Ehkä ammatillisen oppilaitoksen vanhemmuuden puute on yhteyksissä heidän lukiolaisia enemmän tapahtuvaan tupakointiin, humalajuomiseen ja laittomien huumeiden kokeiluun. 22

23 23 4 KOULUTUS JA TYÖLLISYYS 4.1 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin Indikaattori kuvaa peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitöntä sijoittumista jatkoopintoihin. Tiedot peruskoulun päättäneistä perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin tietoihin. Tiedot uusista opiskelijoista Tilastokeskus on kerännyt oppilaitoksilta. (Tilastokeskus 2011.) TAULUKKO 9. Kokkolassa peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin (Tilastokeskus: Oppilaitostilastot 2011) Vuosi 9. luokan päättäneet Jatkoi heti lukiossa Jatkoi heti ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua (53 %) 237 (43 %) 20 (4 %) (48 %) 273 (47 %) 28 (5 %) (46 %) 260 (48 %) 35 (6 %) (46 %) 277 (48 %) 33 (6 %) (43 %) 312 (52 %) 29 (5 %) (43 %) 272 (59 %) 46 (8 %) Peruskoulunsa päättäneistä niiden määrä, jotka jatkoivat opiskeluaan välittömästi lukiossa, on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen Peruskoulunsa päättäneistä on vuodesta 2007 lähtien enemmistö jatkanut opiskeluaan ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa. Vuonna 2010 peruskoulunsa päättäneistä jatkoi ammatillisessa koulutuksessa 16 prosenttiyksikköä enemmän kuin lukiossa. Peruskoulun 9. luokan päättäneistä ei ole 4 %:sta 8 %:iin vuosien aikana jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua välittömästi peruskoulun jälkeen.

24 24 TAULUKKO 10. Kokkolan ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin vuosina (Tilastokeskus: Oppilaitostilastot 2011) Vuosi Ylioppilaat yhteensä Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammattikorkeakoulu tuksessa Jatkoi heti opiskelua yliopistokoulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua (4 %) 88 (25 %) 70 (20 %) 179 (51 %) (3 %) 87 (29 %) 42 (14 %) 161 (54 %) (6 %) 65 (22 %) 41 (14 %) 167 (58 %) Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on vähennyt Kokkolassa vuodesta 2008 vuoteen Kyseisellä ajanjaksolla tutkintotavoitteisesta jatkokoulutuksesta ylioppilaista on eniten välittömästi jatkanut opiskelua ammattikorkeakoulutuksessa. Tosin määrä laski 65 opiskelijaan vuonna Yliopistokoulutuksessa jatkaneiden määrä väheni selkeästi vuodesta 2008 vuoteen Ylioppilaat ovat vähiten jatkaneet välittömästi opiskelua ammatillisessa koulutuksessa. Suurin osa vuosien ylioppilaista ei ole jatkanut heti ylioppilastutkinnon jälkeen tutkintotavoitteista opiskelua. 4.2 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat henkilöitä, jotka eivät ole ko. vuonna opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli heiltä puuttuu perusasteen jälkeinen koulutus. Tilastokeskus kerää koulutustiedot tutkintorekisteriin suoraan oppilaitoksilta. (Tilastokeskus 2011) TAULUKKO 11. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus: Tutkintorekisteri 2011) Kokkola Koko maa Miehet 8,3 8,2 7,8 8,5 Miehet 13,6 13,6 13,1 12,9 Naiset 5,7 6,5 7,6 7,1 Naiset 9,7 9,9 9,7 9,8 Yht. 7,1 7,4 7,7 7,8 Yht. 11,7 11,8 11,4 11,4 Miehet ovat enemmän kuin naiset jääneet koulutuksen ulkopuolelle sekä Kokkolassa että koko maassa. Tosin Kokkolassa vuonna 2009 miesten ja naisten lukemat ovat lähentyneet toisiaan. Kokkolassa oli eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita vuonna

25 , jolloin heitä oli 7,8 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koko maassa on keskimäärin Kokkolaa enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita. Kokkolan yläkoulujen opinto-ohjaajien mukaan keväällä 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 9. luokan päättäneistä oli kolme henkilöä. Lukuun sisältyy myös 2. asteen keskeyttäneet. (Yläkoulujen opinto-ohjaajat 2011.) 4.3 HOJKS -keskeyttäneet HOJKS on lyhenne henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta. Kyseinen suunnitelma on laadittava aina kirjallisesti erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle. HOJKS laaditaan yhdessä opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Ammatillisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan opetus on suunniteltava siten, että opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opetuksessa keskitytään tukemaan opiskelijan vahvoja osaamis-alueita, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. (Opetushallitus 2011.) Kokkolassa oli opiskelijoita, joille oli tehty henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) vuoden 2010 syksyllä 430 henkilöä, joista keskeytti opiskelun lukuvuoden aikana 63 opiskelijaa (Eteläaho 2011). HOJKS -opiskelijoita oli seuraavissa oppilaitoksissa: Kokkolan ammattiopisto 227, Kokkolan kauppaopisto 37, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Perhon yksikkö) 29, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 26, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Kannuksen yksikkö) 20, Keski-Pohjanmaan Opisto 15, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Kaustisen yksikkö) 11 ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Toholammin yksikkö) 4 opiskelijaa. Yhteensä 369 opiskelijaa. (Vilmi 2011.) 4.4 Nuorisotyöttömyys Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien prosenttiosuuden vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyöttömällä tarkoitetaan vuotiasta työtöntä. Työttömällä työnhakijalla tarkoitetaan ilman työtä olevaa henkilöä, joka on käytettävissä kokopäivätyöhön tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi henkilöiksi. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.) Työvoima koostuu kaikista vuotiaista henkilöistä, jotka olivat työllisiä tai työttömiä tutkimusajankohtana. Työvoiman määrä saadaan noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, jota käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja perustuen ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Työttömyyttä seurataan kuukausittain kahden eri tilaston avulla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisteritietoihin. Kyseisten tahojen työttömyysluvut poikkeavat toisistaan johtuen tilastointiperusteiden eroista työnhaun

26 26 aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.) TAULUKKO 12. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 2011, työ- ja elinkeinoministeriö: Työnvälitystilasto 2011) Alue Kokkola 14,8 13,1 11,6 11,3 15,4 13,9 Koko maa 11,9 10,2 9,0 8,8 13,8 13,0 Kokkolassa oli nuorisotyöttömiä 14,8 % vuotiaasta työvoimasta vuonna Määrä laski vuosina 2006 (13,1 %), 2007 (11,6 %) ja 2008 (11,3 %). Nuorten työttömien määrä kasvoi vuonna 2009 (15,4 %) laskien jälleen 13,9 %:iin vuonna Koko maassa on keskimäärin jonkin verran vähemmän nuorisotyöttömiä vuotiaasta työvoimasta kuin Kokkolassa. 4.5 Työttömyyden kesto iän mukaan Indikaattorista ilmenee alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä työttömyysajan (0-3 kk ja yli 3 kk) mukaan vuonna Alle 25-vuotiaat ja vuotiaat työttömät työnhakijat Kokkolassa vuonna 2011 (Hirvikoski 2012): Alle 25-vuotiaat: 0-3 kk työtön 300 henkilöä yli 3 kk työtön 73 henkilöä vuotiaat 0-3 kk työtön 168 henkilöä yli 3 kk työtön 78 henkilöä Alle 25-vuotiaita 0-3 kuukautta työttömänä työnhakijana olleita on enemmän kuin vastaavan ajan työttömänä työnhakijana olleita vuotiaita. Alle 25-vuotiaita yli 3 kuukautta työttömänä työnhakijana olleita on ollut hieman vähemmän kuin vuotiaita yli 3 kuukautta työttömänä työnhakijana olleita. 4.6 Etsivä nuorisotyö Nuorisolain 7b :n ( /693) mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä

27 27 antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. TAULUKKO 13. Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret ja kaikki kontaktit nuoriin iän ja sukupuolen mukaan vuosina (mukaillen Kylmä 2012) Vuosi < Naiset Miehet Tavoitetut nuoret Kaikki kontaktit** * * Yht *Lisäksi työntekijät ovat työskennelleet yhä joidenkin edellisvuonna tavoitettujen nuorten kanssa. Tilastointijärjestelmä muuttui vuonna 2011 ja asiakkuuden kesto huomioidaan nyt paremmin. (Kylmä 2012.) **Luku sisältää myös tavoitetut nuoret. Pelkkiä kontakteja ovat puhelin- tai keskustelut Internetin välityksellä, joista ei synny asiakkuutta. Asiakkuutta ei myöskään synny, jos nuori oma-aloitteisesti vaihtaa koulua, lähtee työelämään, muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ei halua / mielestään tarvitse etsivän nuorisotyön apua. (Kylmä 2012.) Taulukosta ilmenee, että etsivän nuorisotyön asiakasmäärät ovat kasvaneet aikavälillä Kaikkia kontakteja on ollut yhteensä 413. Tavoitettuja nuoria eli heitä, jotka ovat olleet etsivän nuorisotyön asiakkaina on ollut vuosina yhteensä 186. Etsivällä nuorisotyöllä on ollut vuosina eniten asiakkaita ikäryhmästä vuotiaat (125 asiakasta). Miehiä on ollut yhteensä asiakkaina enemmän (97) kuin naisia (89). Vuonna 2011 naisia (43) on ollut miehiä (38) enemmän asiakkaina. 4.7 Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminta on tarkoitettu vuotiaille työkokeilu- tai harjoittelupaikkaa tarvitseville (Kokkotyösäätiö). Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan (Valtakunnallinen työpajayhdistys 2012). Nuoret tulevat työpajalle tavallisimmin etsivän nuorisotyön, työvoiman palvelukeskuksen tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Nuori voi myös oma-aloitteisesti hakeutua työpajatoimintaan. Nuoren kanssa tehdään valmennussuunnitelma sisältäen yhdessä sovitut tavoitteet. Työpajatoimintaan sisältyy yksilövalmennus, työvalmennus ja ryhmävalmennus. (Kokkotyö-säätiö.)

28 28 TAULUKKO 14. Kokkotyö-säätiön toimintaan osallistuneet alle 29-vuotiaat (Hevosmaa 2012) Vuosi Nuorten työpaja Etsivä nuorisotyö Muu toiminta Lukumäärä Kokkotyösäätiön toimintaa osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2007 vuoteen Kun vuonna 2007 heitä oli 114, niin vuonna 2010 lukumäärä oli jo 348. Etsivän nuorisotyön luvut sisältyvät myös taulukkoon Etsivä nuorisotyö -otsikon alla. Vuosilta 2007 ja 2008 ei kaikilta osin löytynyt eriteltyä tietoa asiakkaista. 4.8 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virka- tai työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamisesta tehtävän päätöksen jälkeen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat etsivät asiakkaalle työtoimintapaikan julkiselta tai kolmannelta sektorilta. Ohjaajat toimivat asiakkaan tukena koko prosessin ajan. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189; Sosiaali- ja terveysministeriö 2011; Kokkolan kaupunki.) TAULUKKO 15. Kokkolan vuosien kuntouttavan työtoiminnan alle 29-vuotiaat asiakkaat (Jämsä 2011, Palosaari 2012.) Vuosi Lukumäärä

29 29 Kokkolassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien alle 29-vuotiaiden määrä on noussut vuosien 2007 ja 2008 jälkeen. Kyseisten vuosien jälkeen kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä nousi 50 %:lla vuoteen Vuonna 2011 kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä väheni 61 henkilöön. 4.9 Nuorten kesätyöt Kokkolan kaupunki tarjoaa kesätöitä nuorille, niin että heidän on mahdollista työskennellä muun muassa puisto-, toimisto- ja käsityötehtävissä, päivähoidossa ja vanhustyössä. Kaupungin työllisyyspalvelut koordinoivat nuorten kesätyöllistämistä. Vuonna 2011 kesätyöhakemuksia saapui kpl. Kesätyöhön valittiin 339 nuorta. (Palosaari 2012.) Oman kesätyöllistämisen ohella kaupunki myöntää kesätyöpaikkatukea muille työnantajille 16 vuotta täyttäneiden nuorten työllistämiseksi. Työsuhteen kesto tulee olla vähintään neljä viikkoa (30 h/viikko), ja nuorelle maksettavan palkan tulee olla ko. alan työehtosopimuksen mukainen. Kaupungin kesätyöpaikkatukea nuorten työllistämiseen haki vuonna 2011 yhteensä 50 työnantajaa 136 nuoresta. Tukea myönnettiin 50 työnantajalle 109 nuoresta suhteuttaen tuet vastaavien toimialojen/työnantajien kesken. Tukea maksettiin työnantajalle 350 /työllistettävä nuori. (Palosaari 2012.)

30 30 5 TOIMEENTULO 5.1 Lasten pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee sen, kuinka suuri osa kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kotitalouden käytettävissä olevat palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot lasketaan yhteen ja summasta vähennetään maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan siten, että suhteutetaan kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kulutusyksiköiden summaan. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon OECD-skaalalla lasketusta mediaanista kunakin vuonna. Jos alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on väestön yleistä pienituloisuusastetta korkeampi, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Pienituloisuuden aste kasvaa, jos tulokehitys tuloasteikon alapäässä on mediaanitulon kehitystä heikompaa. (Tilastokeskus 2011.) TAULUKKO 16. Lasten pienituloisuusaste % Kokkolassa ja koko maassa (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto 2011) Alue Kokkola 14,0 13,9 13,5 13,4 14,9 Koko maa 13,2 13,5 13,9 14,1 14,6 Kokkolassa lasten pienituloisuusaste laski vuodesta 2005 (14,0 %) vuosina Vuonna 2009 lasten pienituloisuusaste nousi 14,9 %:iin. Koko maassa lasten pienituloisuuden aste on noussut joka vuosi vuodesta 2005 vuoteen Kokkolan ja koko maan välillä erot lasten pienituloisuusasteessa ovat pieniä tarkasteluvuosina. 5.2 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Lapsiasuntokunnalla tarkoittaa asuntokuntaa, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lasketa huonelukuun). Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostaa ns. asuntoväestö eli vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt. (Tilastokeskus 2011.) TAULUKKO 17. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot 2011) Alue Kokkola 30,8 29,0 28,4 27,4 27,3 28,4 Koko maa 31,5 30,3 30,0 29,3 29,5 29,5

31 31 Taulukosta ilmenee, että Kokkolassa on vähemmän ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kuin koko maassa. Ero koko maan tilaston lukuihin on kuitenkin pieni. Ahtaasti asuvia on kuitenkin yllättävän paljon. 5.3 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä Indikaattori kuvaa sitä, että vähintään yksi 8. ja 9. luokan oppilaiden, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden 2011 aikana. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). % Kokkola Koko maa KUVIO 19. Vähintään yksi oppilaan vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden 2011 aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokkolassa ja koko maassa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2011) Kuviosta ilmenee, että 8. ja 9. luokkien, ammatillisen oppilaitosten ja lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vanhempien työttömyys ja pakkolomat ovat olleet harvinaisempia Kokkolassa kuin koko maassa. Sekä Kokkolassa että koko maassa kaikista vähiten ovat olleet työttöminä tai pakkolomalla lukiolaisten vanhemmat ja eniten ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien vanhemmat. 5.4 Toimeentulotukiasiakkaat Toimeentulotuki on tarveharkintainen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Toimeentulotukea maksetaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä päivittäisiin välttämättömiin menoihin. Toimeentulotukea voidaan myöntää myös tukemaan omatoimista suoriutumista ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimeentulotuki koostuu perustoimeen tulotuesta, taydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. (Sosiaalija terveysministeriö 2011.) Vuoden aikana vähintään 10 kuukautta toimeentulotukea saaneet ovat toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita nuoria (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011).