Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu. Kuulemistilaisuudet Säätytalolla Esitykset

Transkriptio

1 Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Kuulemistilaisuudet Säätytalolla Esitykset

2 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus (Aki Siponen) Projektiesittelyt (n. 60min) Nykytilan kartoitus Arkkitehtuurimenetelmä Toiminta- ja ohjausmalli Integraatioarkkitehtuuri Perustietovarannot Messut (n. 60min) Yhteenvetokeskustelu ja tilaisuuden päätös (n. 30min) 2

3 Sisältö Avaus Nykytilan kartoitus Arkkitehtuurimenetelmä Toiminta- ja ohjausmalli Integraatioarkkitehtuuri Perustietovarannot Käyttöönotto 3

4 Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Tilaisuuden ohjelma Miltä julkishallinnon palvelukehityksen maailma voisi näyttää Minkälaisia hyötyjä kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä halutaan saada aikaan Mitä me haluamme teiltä 4

5 SOSTUK fiktiivinen poikkihallinnollinen prosessi kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta Miten tavoitetilassa tulisi hyödyntää standardeja tavoiteltavan yhteentoimivuustason saavuttamiseksi Vuosi on 20XX (ei niin kovin kaukana tulevaisuudessa)

6 Oheisessa kuvassa näkyvät tämän malliesimerkin toteuttamiseen tarvittavat tahot, jotka kukin vastaavat tietystä rajatusta osasta julkishallinnon monilukuisista toiminnoista. Kansallinen toimijakartta Kansalais Virasto AlueHallinto Taloushallinto Virasto RikosVirasto Armon RahoitusVirasto vuonna 20XX kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hedelmät ovat ovat poimittavissa, sillä sillätoimijat tietävät paikkansa ja ja roolinsa julkishallinnollisella pelikentällä. 6

7 Prosessikartta (prosessinomistajat) Kansalais Virasto PROSESSIT BanaaniProsessi AlueHallinto PROSESSIT Sosiaaliperusteinen tuki (SOSTUK) [ ---] Taloushallinto Virasto PROSESSIT PäärynäProsessi Esimerkissämme vastuullisena RikosVirasto toimijana (prosessinomistaja) on on PROSESSIT Aluehallinto niminen organisaatio, PolkupyöräProsessi joka joka on on päättänyt tehdä uuden asiakaslähtöisen SOSTUKpalveluprosessinsa kokonaisarkkitehtuurin kanssa yhteensopivalla tavalla RahoitusVirasto PROSESSIT KurpitsaProsessi 7

8 Prosessikuvaus Sanallisessa prosessikuvauksessa Prosessi: SOSTUK tulee Aluehallinnon Asiakas: Kaisa Kansalainen [liike]toiminnalliset kertoa ketä ketä prosessi asiantuntijat Prosessinomistaja: AlueHallinto pähkäilevät palvelee, kuumeisesti kuka miten prosessi olisi sen olisi toteutettavissa sen omistaa Palvelutarve: sekä näppärästi ja ja kustannustehokkaasti. mitä mitä Maksatus, Kelpoisuusarvio (poikkihallinnollisia) palveluita Tietotarve: Päädytään poikkihallinnolliseen, ja ja tietoja se Osoitetiedot, Tulotiedot, Rikosrekisteritiedot, automatisoituun Tukihistoriatiedot prosessiin. se tarvitsee 8

9 Prosessikuvaus Aloitus Lopetus Kansallinen prosessinmallinnuskieli/kuvaustapa Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä määrittelee prosesseista: Käytä aina aina standardia BPQXL kuvauskieltä prosessia mallintaessasi. Mm. Mm. Sinisen Softaoraakkelin graafinen mallinnusväline tukee tätä kieltä. mallinnusväline tukee tätä kieltä. 9

10 Asiakas Aloitus Hakemus Osoite Valmistelu Rikostausta Prosessin Tietotarve ja Palvelutarve? Prosessi on on asiakaslähtöinen, joten Päätös ensin mietitään Päätös mitä tehtävässä mitä tehtävään inputia Lopetus ja ja outputia se oikeutettu taho taho Prosessin ensimmäinen se tutkii tarjoaa asiakkaalle. tutkii tietopohjaa ja ja pyytää tehtävä on on Valmistelu, asiakkaasta ns. ns. johon kuuluu päätökseen Kelpoisuus- kelpoisuusarviota, joka joka tarvittavan tietopohjan arvio on on erillinen RikosViraston kerääminen tarjoama analyysipalvelu. Asiakas Ennen Toimeen- kuin kuin prosessi Jos Jos inputtina on pidetään on Päätös pano asiakkaan Päätös tehdään näiden näkökulmasta Hakemusta, asiakkaan valmis, Tulot tekijöiden Tilitapahtuma pohjalta. tarvitaan näkökulmasta vielä outputin vielä Maksatus-palvelua, pitäisi olla olla (myönteinen) jossa toimeenpannaan päätös, joka joka johtaa päätöksen Maksatus Tukihistoria rahalliset rahalliseen vaikutukset. seuraamukseen. 10

11 Seuraavaksi prosessia kehittävä taho taho turvautuu taas taas kokonaisarkkitehtuurikehikkoon Palvelukartta (palvelut ja tiedot) ja ja menetelmän tuottamaan [standardiin] Prosessinrakentajat kuvaukseen saatavilla olevista palveluista ja ja tiedoista. löytävät Nämä ovat taas ovat käytettävissä taas tarvitsemansa kokonaisarkkitehtuurin puitteissa sovittujen tiedot avoimien standardien hakijan rajapintojen kautta, luonnollisesti. tukihistoriasta kytkeytymällä Kansalais AlueHallinto Taloushallinto Virasto Virasto TaloushallintoViraston PROSESSIT PALVELUT Sosiaaliperusteinen tuki (SOSTUK) PALVELUT hallinnoimiin Prosessin tarvitsema Maksatus tietovarastoihin. Kelpoisuusarvio-palvelu TIEDOT TIEDOT Osoite löytyy Tukihistoria esimerkiksi kartan avulla RikosViraston palveluvalikoimasta. RikosVirasto RahoitusVirasto PALVELUT Kelpoisuusarvio TIEDOT Rikostausta PALVELUT TIEDOT Tulot 11

12 Asiakas Aloitus Prosessi- Seuraavassa instanssi animoitu esitys prosessi-instanssin liikkeistä Kansalaisportaali edellä mainitussa prosessissa. Osoite Osoitekysely Hakemus Osoitevastaus Valmistelu Kansalaisen lähtö- ja ja maalipaikka on on luonnollisesti julkishallinnon yhteinen Tukihistoria portaali Public Gateway Finland eli eli PGF. Tukikysely Tukivastaus Rikoskysely Rikosvastaus Tulokysely Tulovastaus Rikostausta Tulot 12

13 Asiakas Kansalaisportaali Osoite Valmistelu Päätös Tukihistoria Kelpoisuusarviopyyntö Kelpoisuusarviopäätös Rikostausta Kelpoisuusarvio Tulot 13

14 Asiakas Lopetus Kansalaisportaali Päätös Tilitapahtuma Toimeenpano Maksatuspyyntö Maksatus 14

15 Prosessin sanomat Hakemus Osoitekysely Osoitevastaus Kelpoisuusarviopyyntö Maksatuspyyntö Päätös Rikoskysely Rikosvastaus Kelpoisuusarviopäätös Tilitapahtuma Tulokysely Tulovastaus Tukikysely Tukivastaus Prosessin tarvitsemat tiedot eivät kuitenkaan ole ole semanttisesti yhteentoimivia ellei ellei tähän ole ole kiinnitetty eksplisiittisesti huomiota. Tietoa ja ja palvelupyyntöjä välittävät sanomat on on siis siis rakennettava kokonaisarkkitehtuurissa määritellyllä yhteensopivalla tavalla. 15

16 Miten rakennan nämä sanomat?? Vastaus: Avointen kansallisten standardien avulla

17 Kansallinen repositorio Prosessirakentajien tukena on on onneksi kattava kansallinen [tietovarasto], joka joka jakautuu käsitehakemistoon, skeemahakemistoon sekä palveluhakemistoon. Käsite- metatieto- hakemisto Skeema- hakemisto Palvelu- hakemisto 17

18 Käsitemäärittelyt Itse Itse kukin toimija- ja ja palvelukartalla esiintyvä [taho/organisaatio/toimiala/virasto] on on kantanut kortensa kekoon ja ja laatinut hallinnoimistaan/omistamistaan tiedoista standardit käsitemäärittelyt. 18

19 Käsitemäärittelyt Kevyt ja ja näppärätoiminen standardointisihteeristö on on seulonut [virastojen] käsiteehdokkaat hyväksymällä osan, yhdistämällä osan yhteisiksi käsitteiksi, hylkäämällä osan sekä nostamalla tietyt käsitteet kansallisiksi [ydinkäsitteiksi] Alakohtaiset yhteiskäyttöiset Yhteiset käsitteet ydinkäsitteet 19

20 yksi pätkä prosessista Palataan siis siis takaisin SOSTUK-prosessin Uudessa uljaassa rakennusvaiheisiin. maailmassa tällaisesta Haa! Valmistelu Tarvitsemme Menenpäs sooloilusta viedään ITtoimittaja standardit surutta saunan Rikostausta-tietoa pyörän ei ei IT- Osoittautuukin, että keksimään että vastaava taakse. sanomat, jotta uudelleen. olekaan määritelty meiltä voi kysyä Saan standardilla rikoksista tavalla! ja laskutettavaa!!! Rikoskysely Saunan takana voimme antaa Vastuuhenkilö Rikosvastaus kokoontuu EA-opintopiiri, vastauksen. päättää jossa opitaan ryhdistäytyä ja ja toteuttaa Rikostausta monipuolisten opetus- [tietopalvelunsa] välineiden Palvelu/tieto- avulla yhteensopivalla vastaava tavalla. hyvä tapa tapa toteuttaa rajapintoja. Palvelu/tieto- Sanomantekijä 20

21 No miten minä muka sitten teen Rikoskysely Rikosvastaus Sanomantekijä Sanoman tilaaja oli oli ystävällisesti määritellyt että ettänämä ovat ovat juuri juuri ne ne tiedot joita joita lentelee rajapinnan yli yli ees eestaas. Onneksi kaikki löytyivät valmiina hakemistosta. valmiina hakemistosta. Hae käsitteitä: Hae Sanomanrakennus Hakukäyttöliittymä Etunimet Sukunimi Henkilötunnus Sanomanrakennusta varten on on olemassa omat standardit menettelyt. Väkivaltarikos Huumausainerikos Viraltapano Syyntakeettomuus Ensin pitää hakea tarvittavan tiedon käsitemäärittely, jotta jotta voidaan laatia sanomat oikeista lego-palikoista. 21

22 Etunimet metatietokuvaus Sukunimi Henkilötunnus Rikostiedot.xsd Väkivaltarikos Lisäksi <xsd:schema tästä Huumausainerikos Viraltapano Syyntakeettomuus Sanomanrakennus [Linkki] ohjasi sanomanrakentajan suoraan skeemahakemiston puolelle, josta löytyi Käsitehakemistosta tämä eli [aggregaatti-/koosteskeema] eli nyt nyt ei ei tuttavallisemmin tarvitakaan Käsite: Väkivaltarikos muuta kuin kuin tämän Sanastosta löytyi importoiminen rikas siihen rakennettavaksi metatietokuvaus tilattuun XML-skeemaan! Näppärää. tarvittavasta käsitteestä. käsiteartikkelista löytyi myös viittaus standardin XML-syntaksin mukaiseen atomaariseen tietoelementtiin! targetnamespace=" xmlns=" xmlns:xsd=" elementformdefault="qualified"> <xsd:element name= Aaaaaaaa" type="xsd:string"/> <xsd:element name= Bbbbbbbb" type="xsd:string"/> <xsd:element name= Vakivaltarikos" type="xsd:string"/> <xsd:element name= Dddddddd" type="xsd:string"/> <xsd:element name= Eeeeeeeee" type="xsd:string"/> <xsd:element name= Ffffffffffffff" type="xsd:string"/> </xsd:schema>... Määritelmä: sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia Selite: Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo. Skeemaviittaus: Rikostiedot.xsd (koosteskeema) Skeemanimi: Vakivaltarikos Nimiavaruus: 11/ 22

23 Iloinen sanomanrakentaja surkutteli mielessään niitä niitäea- konformiudesta tietämättömiä kollegoitaan, jotka edelleen repivät sanomiin tarvittavat käsitteet ties ties mistä kellarikomerosta Etunimet Sukunimi Henkilötunnus Väkivaltarikos Huumausainerikos Viraltapano Syyntakeettomuus Sanomanrakennus [Rikoskysely.xsd] Rikosvastaus.xsd <xsd:schema targetnamespace=" <xsd:schema targetnamespace=" xmlns=" xmlns=" xmlns:osoite=" xmlns:osoite=" xmlns:xsd=" elementformdefault="qualified"> xmlns:xsd=" elementformdefault="qualified"> <xsd:import namespace=" <xsd:import namespace=" schemalocation= Rikostiedot_v1.0.xsd"/> schemalocation= Rikostiedot_v1.0.xsd"/>.... <xsd:element ref= xxxxxx:etunimet"/> <xsd:element ref= xxxxxx:etunimet"/> <xsd:element ref= xxxxxx:sukunimi"/> <xsd:element ref= xxxxxx:sukunimi"/> <xsd:element ref= xxxxxx:henkilotunnus /> <xsd:element ref= xxxxxx:henkilotunnus />.... <xsd:element ref= rikos:vakivaltarikos"/> <xsd:element ref= rikos:vakivaltarikos"/> <xsd:element ref= rikos:viraltapano /> <xsd:element ref= rikos:viraltapano />.... </xsd:schema> </xsd:schema> Sanomantekijä 23

24 Mitä tämä tarkoittaa alkuperäisen prosessin kannalta? Vastaus: Todellista yhteentoimivuutta. Piste.

25 Kaikki prosessitieto välittyy standardeina skeemoina!!! Asiakas Hakemus Aloitus Hakemus.xsd Osoite Osoitevastaus.xsd Valmistelu Tulot Tulovastaus.xsd Päätös Sen pituinen se. Toimeenpano Kelpoisuusarvio Kelpoisuuspäätös.xsd vai tehtäisiinkö kuitenkin vai tehtäisiinkö kuitenkin sadusta totta? Lopetus Asiakas Päätös Päätös.xsd Tilitapahtuma Tilitapahtuma.xsd Rikostausta Rikosvastaus.xsd Tukihistoria Tukivastaus.xsd Maksatus Maksatuspyyntö.xsd 25

26 Valtionhallinnon tietojärjestelmien kartoitus Aki Siponen Valtiovarainministeriö

27 Sisältö Tietojärjestelmäkartoituksen kattavuudesta Tietojärjestelmäkartoituksen tuloksia Havaintoja ja johtopäätöksiä 27

28 Tietojärjestelmien kartoitustyö oli haastavaa Muut Hallinnonala Vastauksissa mukana Henkilöstö Vastausten ulkopuolella 21. EK Henkilöstön määrällä arvioiden vastauksissa mukana on n. 91% organisaatioista 22. TPK 80 0 Suurimpia ulkopuolelle jääneitä: 23. VNK Suomen Pankki, Pankkitarkastus, VTV 24. UM UVI, SM Palke, Maistraatit Senaatti-kiinteistöt 25. OM Valtion kouluja, yliopistokeskuksia 26. SM Tapio 27. PLM Työsuojelupiirit, valtion mielisairaalat ja koulukodit 28. VM Vastaanottokeskukset 29. OPM Tietojärjestelmien tietojen keruu kuviteltua 30. MMM haastavampaa Tieto hajautunut organisaatioihin 31. LVM Kokonaiskuvan saaminen vaikeaa 32. KTM Tietojärjestelmistä tunnistettu 90-95% 33. STM Tietosisällöstä (35 tietoa/järjestelmä) saatu n. 25% 34. TM YM Kaikki yhteensä Valtion 119 IT-toiminnan 268 johtamisyksikkö Emme kysyneet tai eivät vastanneet 28

29 Tietojärjestelmien toiminnallisesta luokittelusta

30 Varsinaiset tietojärjestelmät kansalais- ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta Yhteensä Tyhjä Tukipalvelut Kollektiiviset palvelut Yksilölliset palvelut Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 01 Yhteiskunnallinen päätöksenteko ja valvonta Toimialan toimintapolitiikka Toimialan toiminnan valvonta Toimialan toiminta Tyhjä Yhteensä

31 Tietojärjestelmien käyttöönottovuosi / tietojärjestelmää tai aiemmin tai myöhemmin

32 Havaintoja ja johtopäätöksiä

33 Havaintoja tietojärjestelmistä Havainto Välillinen valtionhallinto Käyttäminen, omistaminen, rahoittaminen Kansalaisnäkökulmasta välillisen valtionhallinnon tarjoamat palvelut ja tietojärjestelmät näyttävät olevan merkittävä osa Suuri osa toimijoista ja tietojärjestelmistä kartoituksen ulkopuolella Välillisen valtionhallinnon sähköisten palvelujen tulee noudattaa samoja sääntöjä kuin muidenkin julkishallinnon sähköisten palvelujen Onko palvelu tietojärjestelmä? (finlex.fi, hs.fi) Kuka omistaa tietojärjestelmän? Kuka rahoittaa järjestelmän? (Syöpärekisteri) Tulisiko hallinnonalojen arkkitehtuurikuvauksissa kuvata myös välillisen valtionhallinnon tietojärjestelmillä tuotettavat palvelut? Ovatko nämä palvelut merkittävässä asemassa toimialalla? Tulisiko hallinnonalojen arkkitehtuurikuvauksissa erottaa tietojärjestelmien omistaminen (hallinnointi) ja rahoittaminen? 33

34 Havaintoja tietojärjestelmistä Sopimusten hallinta Toimintapolitiikkatason tietojärjestelmät Tutkimus ja kehittäminen Sopimusten hallintaa tukevia tietojärjestelmiä on tunnistettu vähän Hoidetaanko sopimukset Wordillä ja Excelillä? Toimialakohtaisia toimintapolitiikkatasoa tukevia tietojärjestelmiä näyttää olevan vähän Toimintatason järjestelmissä on palveluja myös toimintapolitiikkatason hoitamiseen Toimintapolitiikka-asiat hoidetaan Wordillä ja Excelillä Tutkimuksen ja kehittämisen tietojärjestelmiä on aineistossa varsin vähän Yliopistojen ja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten merkittävät sektoritutkimuksen järjestelmät eivät ole tulleet esille (aino.info) Onko sopimusten hallinta tulevaisuudessa tärkeä kehittämiskohde valtionhallinnon kokonaisuuden tasolla? Tulisiko hallinnonalojen arkkitehtuurikuvauksissa kuvata myös toimintapolitiikka-asioiden tietojärjestelmätuki? Tulisiko hallinnonalojen arkkitehtuurikuvauksissa kuvata myös sektoritutkimuksen tietojärjestelmät? 34

35 Yksi tietojärjestelmä tuottaa useita erilaisia palveluita erilaisille käyttäjäryhmille Yksi tietojärjestelmä vai neljä? Erilaiset kohderyhmät, erilaiset tietoturvavaatimukset Palvelut Tietojärjestelmä Kumpi näistä on tärkeämpi itse kullekin? 35

36 Havaintoja aineistosta ja luokittelusta Mikä on tietojärjestelmä? Yleiskäyttöiset tietojärjestelmät Asiakasnäkökulma Käyttötarkoituksesta riippuu, mikä on tietojärjestelmä Yksikäsitteiseen tietojärjestelmien lukumäärään ei voida eikä haluta päästä Yleiskäyttöisten tietojärjestelmien tuki toiminnalle on hyvin monenlaista Sama toiminto, samat tietojärjestelmät voivat tuottaa eri asiakkaille hyvin erilaista palvelua (Pelastuskoulu) Käyttäjät, tietoturvavaatimukset otettava huomioon tietojärjestelmien luokittelussa Suunnittelussa tulee kuvata tietojärjestelmien tuottamat palvelut, ei pelkkiä järjestelmiä Asiakkaat tunnistettava, kuvattava ja luokiteltava palvelut asiakkaan kannalta 36

37 ValtIT kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja ylätason tavoitetila Messut 7. ja 8. kesäkuuta 2007

38 Valtion kokonaisarkkitehtuurikehys pähkinänkuoressa Kehys on kartta, jonka avulla kokonaisarkkitehtuurin kehittäjä ja hyödyntäjä tunnistavat kehittämiskohteen sisällön ja riippuvuudet kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueisiin Reunaehdot Tavoitteet Näkökulmat Kuvaustasot Julkishallinto / kokonaisuus Tietoarkkitehtuuri Kehys kuvaa kokonaisarkkitehtuurissa huomioitavat näkökulmat sekä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa huomioitavat päätöksentekotasot Näkökulmat: toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia Tasot: julkishallinto, kohde-alue, osa-alue Kehys luo sillan toiminnan kehittämisestä ja johtamisen näkökulmasta teknologian hyödyntämiseen ja tietojärjestelmien tasolla tehtävään kehittämiseen Kehys tukee nykyisiä rakenteita ja soveltuu tuleviin rakenteisiin Hallinnonalat poikkihallinnolliset klusterit Klusteri / kohdealue Virasto / osa-alue Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma, HSA, strategia Julkishallinnon palvelukartta Kohdealueet Poikkihallinnolliset prosessit Palvelukartta Skenaariot Prosessit Palvelukartta Skenaariot Prosessit Lainsäädäntö Hyvä hallintotapa Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Integrointi-, harmonisointi- ja arkkitehtuuriperiaatteet Ydinsanasto Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiasalkku Strategiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Malliarkkitehtuurit Rajapinnat Standardit Informaatiosalkku Sanastot Tietovarastot Tietorakenteet Sanastot Käsitemallit Tietovarastot Integraatio Tietojärjestelmäpalvelut Järjestelmäsalkku Kohde-aluekohtaiset standardit Järjestelmäsalkku Järjestelmäkartta EU-ohjeistus IT-strategia Teknologiasalkku Malliarkkitehtuurit Rajapinnat Teknologiasalkku 38

39 Arkkitehtuurikehyksellä kuvataan monitasoinen kokonaisuus Reunaehdot Tavoitteet Lainsäädäntö Hyvä hallintotapa Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma, HSA, strategia EU-ohjeistus IT-strategia Näkökulmat Kuvaustasot Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Julkishallinto / kokonaisuus Julkishallinnon palvelukartta Kohdealueet Poikkihallinnolliset prosessit Integrointi-, harmonisointi- ja arkkitehtuuriperiaatteet Ydinsanasto Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiasalkku Strategiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Malliarkkitehtuurit Rajapinnat Standardit Klusteri / kohdealue Palvelukartta Skenaariot Prosessit Informaatiosalkku Sanastot Tietovarastot Tietorakenteet Integraatio Tietojärjestelmäpalvelut Järjestelmäsalkku Teknologiasalkku Malliarkkitehtuurit Rajapinnat Kohde-aluekohtaiset standardit Virasto / osa-alue Palvelukartta Skenaariot Prosessit Sanastot Käsitemallit Tietovarastot Järjestelmäsalkku Järjestelmäkartta Teknologiasalkku 39

40 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä pähkinänkuoressa Menetelmä ohjeistaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun etenemisen ja antaa työohjeet ja kuvaustavat suunnittelutehtävien tekemiseen Perustana laajasti käytössä oleva TOGAF-menetelmä, joka on samalla yksi harvoista avoimista ja julkisista menetelmistä Menetelmä ei pakota laajoihin ja kaiken kattaviin suunnitteluprojekteihin, vaan mahdollistaa yhden rajatun osa-alueen kehittämisen kerrallaan Menetelmä ohjeistaa yhteiset kuvaustavat ja tarjoaa kuvauspohjat eri tyyppisille kokonaisarkkitehtuurin suunnittelutehtäville Menetelmä on työkalupakki, jota sovelletaan kulloiseenkin tarpeeseen, oli kehittämisen kohde sitten esimerkiksi teknologian tai prosessien kehittämistä 40

41 Kokonaisarkkitehtuurikehyksen ja -menetelmän hyödyt Arkkitehtuurikehys ja -menetelmä ovat edellytyksiä kokonaisarkkitehtuurin kehittämiselle ja hyödyntämiselle Menetelmän ja kehyksen avulla pyritään suunnitteluun, jossa lopputulos tukee suoraan organisaation tavoitteita, sen mission ja strategian toteutumista ja luo organisaation tavoitteiden kannalta uusia parempia toteutusmahdollisuuksia. Kokonaisarkkitehtuuri tehostaa johtamista, tuo kustannushyötyjä ja parantaa organisaation toiminnan laatua Yhteinen kieli, rakenteet ja linjaukset ohjaavat organisaation kannalta parhaisiin investointeihin Organisaation ja tietotekniikan muutosnopeus ja -kyky kasvavat Kokonaisarkkitehtuuri tukee hankkeisiin ja investointeihin liittyvää päätöksentekoa Kokonaisarkkitehtuuri helpottaa muutoksen viestintää Kokonaisarkkitehtuuri parantaa kehittämisen ennustettavuutta 41

42 Ylätason tavoitetila Valituilla alueilla Kaikki kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toiminta: ylätason skenaario ja poikkihallinnolliseen prosessiin liittyvä teknispainotteinen skenaario Tieto: keskeiset substanssikäsitteet Tietojärjestelmä: yhteiset järjestelmäpalvelut Teknologia: yhteiset teknologiapalvelut 42

43 Valtion järjestelmäkartta Taloushallinto Sopimusten hallinta Taloushallinto (Kieku) Konserniraportointi Laskujen Sähköinen Käsittely (Rondo) Suunnittelu ja seuranta Maksuliikenne Tilaustenhallinta (Tilha) Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto (Tahti) Matkanhallinta (Travel) Rekrytointi (Heli) Yhteiset järjestelmäpalvelut Kansalaisten tunnistaminen (Vetuma) Organisaation tunnistaminen (Katso) Virkamiehen tunnistaminen (Virtu) Asiointialusta Palveluhakemisto Skeemahakemisto Käsite-metatietohakemisto Asiankäsittely (ValDA) Asiointili (Asiointial.) Kansalliset perustietopalvelut (ValtIT) Dokumentin hallinta Arkistointi Integraatio ValtIT arkkitehtuurin ja kokonaisuuden hallinta Hanke- ja projektisalkku EA-hallinta ValtIT työryhmäportaali ValtIT kokonaisarkkitehtuurin kehittämiskohteet Tietoturvatasomääritykset Standardit Periaatteet Malliarkkitehtuurit Prosessikartta Informaatiosalkku Järjestelmäsalkku Teknologiasalkku Värikoodit Käytössä Käyttöönotossa Kehitteillä Suunnitteilla 43

44 Valtionhallinnon IT-arkkitehtuurin kehittäminen, toiminta- ja ohjausmallin kehittäminen Toiminta- ja ohjausmalli

45 Projektin tulokset ja tuotokset Projektissa laadittiin neljä itsenäistä tuotosta 1. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli Selkeä kypsyystasoportaisiin perustuva malli, joka auttaa organisaatioita kehittämään arkkitehtuurikykyään ja arkkitehtuuriaan mitattavasti 2. Arkkitehtuurin kehittämisen kustannus / hyötymalli Kustannusten ja hyötyjen arviointimalli, joka auttaa yksittäisten arkkitehtuurihankkeiden arkkitehtuurin kokonaiskehittämisen hyötyjen ja kustannusten arviointia Käytettiin määrittämään valtionhallinnon arkkitehtuurikyvykkyyden tavoitetila 3. Arkkitehtuurin hallintamalli Konkreettinen prosesseihin perustuva hallintamalli, joka sisältää valtionhallinnon arkkitehtuurinhallinnan organisoinnin 4. Arkkitehtuurimallin toimeenpanosuunnitelma Vaiheistettu suunnitelma, miten tämän hankkeen tulokset otetaan käyttöön, testataan ja täsmennetään toimeenpanovaiheessa 45

46 Sisältö Kypsyystasomalli 46

47 Kypsyystasoportaat - arkkitehtuuri Arkkitehtuurikyvykkyyttä arvioidaan viisiportaisella kypsyystasomallilla Malli on rakennettu valtionhallinnon arkkitehtuurimallia varten Perustuu yleiseen CMM-malliin ja siinä on otettu huomioon erityisesti Nascio-arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli Taso 5: Strateginen; Arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline Taso 4: Johdettu; Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3: Määritelty; Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2: Osittainen; Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina. Taso 1: Ei hallittu; Arkkitehtuurinhallinnan prosesseja tai organisaatioita ei ole selkeästi määritelty. 47

48 Kypsyystasomallin yleiskuva Taso 1 - Ei hallittu Taso 2 - Osittainen Taso 3 - Määritelty Taso 4 - Johdettu Taso 5 - Strateginen Kuvaukset Arkkitehtuurin dokumentaatio on satunnaista, ei perustu määriteltyyn muotoon tai dokumentaatiota ei ole. Arkkitehtuurin dokumentointi on tehty osittain yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Arkkitehtuurin dokumentointi on johdonmukaista ja yhteisesti sovitun mallin mukaista. Arkkitehtuurikuvausten menetelmänmukaisuutta, yhteensopivuutta ja ajantasaisuutta seurataan säännöllisesti. Substanssitoiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet on huomioitu arkkitehtuurikuvauksissa. Menetelmä Arkkitehtuurin kuvaamiseen ei ole kehitetty yhteisesti sovittua menetelmää. Arkkitehtuurille on määritelty yhteisesti sovittu kuvaamistapa, mutta se ei välttämättä noudata alan standardeja, eikä sen kattavuutta ole varmistettu. Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuurimenetelmän perustuu kattavaan toimivuutta mitataan kokonaisarkkitehtuuriajattelu säännöllisesti, tulokset un analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Arkkitehtuurimenetelmää kehitetään substanssitoiminnan tarpeiden mukaisesti. Hallintaprosessit Kehittäminen ja käyttöönotto Arkkitehtuurinhallinnalle ei ole yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Arkkitehtuurin kehittämiselle ja käyttöönotolle ei ole yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Arkkitehtuurinhallinnalle on määritelty yksittäisiä käytäntöjä, mutta kokonaisohjaus- ja hallintamalli puuttuu. Kehittämisen ja käyttöönoton systematisoiminen on käynnistynyt. Arkkitehtuurinhallinnalle on Arkkitehtuurinhallinnan määritelty kokonaisohjaus- ja toimivuutta ja mallin hallintamalli, jota myös noudattamista mitataan noudatetaan. säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Arkkitehtuurille on tehty kehittämissuunnitelma ja henkilöstö on koulutettu. Arkkitehtuurin kehittämisen ja jalkauttamisen johtaminen perustuu mitattuun tietoon. Arkkitehtuurinhallintaproses seja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaan aktiivisesti. Arkkitehtuurin kehittäminen ja jalkauttaminen ovat osa toiminnan kokonaiskehittämistä. Osaaminen ja organisointi Arkkitehtuurille ei ole nimetty vastuuhenkilöä, eikä organisaatiossa ole arkkitehtuurin erityisosaamista. Arkkitehtuurinhallintaan on nimetty vastuuhenkilö ja henkilöstöllä on yleistä arkkitehtuuriosaamista. Arkkitehtuurinhallinta on organisoitua ja osaavaa. Arkkitehtuuriosaamisen kehittäminen on tavoitteellista ja sitä mitataan. Vastuut on määritetty kattavasti. Arkkitehtuurinhallinnan organisointi on kytketty saumattomasti toiminnan kokonaisorganisointiin. Substanssitoiminnan tuki Johto ei tunne arkkitehtuurin mahdollisuuksia eikä sen sisältöä. Tietohallinnon ja johdon yhteistyö on puhtaasti hallinnollista. Arkkitehtuurin kytkeminen substanssitoimintaan on käynnistynyt. Arkkitehtuuri on kytketty substanssitoimintaan operatiivisella tasolla. Arkkitehtuurien hyötyjä arvioidaan säännöllisesti substanssitoiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuuri on kiinnitetty johtamis- ja strategiaprosesseihin Arkkitehtuuria ohjataan substanssitoiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuuriyhteensopivuus Arkkitehtuuritoimintaa ei ole kytketty valtionhallinnon, eikä muihin sidosarkkitehtuureihin. Arkkitehtuuri on tietyiltä osin yhteensopiva ylätason arkkitehtuurin kanssa. Arkkitehtuuri on yhteensopiva ylätason arkkitehtuurin ja kuvausmenetelmien kanssa. Arkkitehtuurin mittaaminen Organisaation arkkitehtuuri ja kehittäminen on yhtenäistä on kiinteä osa valtion valtion arkkitehtuurin kokonaisarkkitehtuuria ja kanssa. itsenäisesti edistää sen tavoitteita 48

49 Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointiin on tehty oma arviointilomake Lomake kuvaa, missä tilassa ko. organisaation arkkitehtuurikyvykkyys on Erityisen hyödyllinen lomake on kuvamaan, mitä yksinkertaisia askelia voi tehdä tilanteen parantamiseksi Arkkitehtuurikyvykkyyden kehitys edellisestä mittauksesta Kuvaukset Menetelmä Prosessit Kehittäminen Osaam. & org. Substanssi Yhteensopivuus Arkkitehtuurikyvykkyys on tarkoitus arvioida vuosittain (menee n min) Erityisesti kehittämissuunnittelun päivitykseen 49

50 Kustannus/hyötyanalyysin kaksi näkökulmaa Hyödyt ja kustannukset arvioitiin viidelle eri valtionhallinnon arkkitehtuurikyvykkyyden tavoitetasoskenaariolle: 1. Hallitsematon kaaos Julkishallinnon, kohdealueen ja osa-alueen kypsyystasolle ei aseteta erityisiä tavoitetasoja 2. Määritelty Julkishallinto = 3, Kohdealue = 3, Osa-alue = 3 3. Optimoitu Julkishallinto = 4, Kohdealue = 3-4, Osa-alue = Keskusjohtoinen Julkishallinto = 4, Kohdealue = 2-3, Osa-alue = Kaikki irti Julkishallinto = 5, Kohdealue = 5, Osa-alue = 5 Analyysin mukaan, parhaan hyötysuhteen ja jatkuvan yhteensopivuuden takaa skenaario 3, Optimoitu 50

51 Arkkitehtuurikyvykkyyden tavoitetaso 2015 Arkkitehtuurikyvykkyyden taso: Optimoitu Valtionhallinto: Taso 4: Johdettu Hallinnonala: Taso 3-4 Virasto / laitos: Taso 2-4 Hyödyt Yhteiset tietojärjestelmäkomponentit ja tuovat kustannussäästöjä kaikille päätöksentekotasoille. Arkkitehtuurin taso valtionhallinnossa on mitattavaa ja arkkitehtuurin hyödyistä saadaan selkeä kuva Arkkitehtuuripoikkeamiin puututaan julkishallinnon ja kohdealueen tasoilla aktiivisesti. Paremman kokonaisyhteensopivuuden johdosta poikkihallinnollisia palveluita voidaan kehittää aikaisempaa merkittävästi tehokkaammin Päällekkäiset tietovarannot minimoitu tehokkaan ohjauksen ja valvonnan kautta. Tiedon yhtenäisyys ja tätä kautta palvelujen laatu on korkealla. Standardoinnin hyödyntäminen mahdollistaa volyymiin perustuvien hankintojen tekemisen. Nykyisten ja uusien järjestelmien integrointi on entistä helpompaa. Kaikilla yhteinen arkkitehtuurimalli osaamista voidaan tarvittaessa jakaa Haasteet Virastojen lähtötasoissa ja resursseissa on merkittäviä eroavaisuuksia. Arkkitehtuurinhallintaa ei ole kiinnitetty täysin johtamisprosesseihin Pääsy tasolle 3-4 vie suhteellisen runsaasti voimavaroja ja aikaa 51