Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan. Muiden kokemukset opettavat parhaiten Mars matkaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan. Muiden kokemukset opettavat parhaiten Mars matkaan!"

Transkriptio

1 Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan Muiden kokemukset opettavat parhaiten Mars matkaan!

2 Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. SUOMEN EDULLISIN * Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 if.fi K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

3 Mitä työ täällä teette Nuoret huutavat poliisipartiolle viikonloppuyössä. Osa ihmisistä taasen säntää someen säksättämään poliisin pysäytelleen liikenteessä ja jaelleen sakkolappuja. Auktoriteettien kunnioitus on saanut ruhjeita samassa tahdissa kun sosiaalinen media on mahdollistanut kovaäänisille purnaajille perinteisen vallan vahtikoiran aseman kaappaamisen. Kansalaistaidot, joihin kuuluu yhteiskuntarakenteiden ja -sääntöjen ymmärtäminen, ovat heikentyneet. Viranomaiset ovat sähköistymisen myötä huomanneet asiakastutkimuksissaan, että ennen itsestään selvät asiakokonaisuudet ja termit eivät välttämättä ole niitä nuorten aikuisten vahvuuksia. Moni sanaharkka livenä tai netissä tuntuu perustuvan lievästi horjuviin tietoihin omista oikeuksista ja erityisesti vastuista. Juuri niistä asioista, jotka perustuvat lakiin. Viranomaistahoilla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin resursoida ennaltaehkäisevään työhön, jos halutaan vaikuttaa kansalaisten tietotasoon ja sitä kautta oikein toimimiseen. Arvot ja asenteet eivät näy siinä, mitä on päätetty, vaan siinä, mitä tehdään. Ne eivät juurru hetkessä, vaan asioiden eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä. Organisaatiot näyttävät päätyneen toisenlaiseen ratkaisuun ja puristaneet vanhanaikaisen valistustyön kuin rusottavan finnin otsasta. Opettajat ja lapset esimerkiksi pitävät koulupoliisin työtä erittäin tärkeänä. Poliisit näkevät myös kouluissa tehtävän työn asennekasvatuksen näkökulmasta arvokkaana ja yhteiskunnan panostuksen hyvänä sijoituksena tulevaisuuteen. Imatralainen-lehden jutussa kuitenkin kerrotaan, ettei koulupoliisilla ole aikaa vierailla kouluissa resursseihin viitaten. Resurssipula rapauttaa suomineidon fasadia oikeudenmukaisena maana nopeammin kuin ilmastonmuutos sulattaa mannerjäätä. Virkamiehet ovat tuoneet julkisuudessa huolensa esille. Viimeksi aiheesta uutisoitiin lastensuojelun puolelta. Työntekijät totesivat lehtijutussa, että on vain ajan kysymys milloin joku lapsi kuolee. Tilanne on täysin järjetön. Olisiko aika pysähtyä miettimään, miten kokonaisuus toimii julkisella sektorilla? Jos yhdestä kohdasta organisaatiossa ruuvia kiristetään, niin mitkä ovat vaikutukset järjestelmän toisella puolella. Se miten hyvin tai huonosti esimerkiksi lastensuojelu onnistuu työssään, vaikuttaa suoraan poliisin, hätäkeskusten ja oikeushallinnon työhön. Vastaus on ainakin selvä, jos joku 19. marraskuuta huutaa Senaatintorilla, että mitä työ täällä teette?. Kajahtaa vastaus: Meitä on liian vähän. Facebookin kampanjasivulla eräs äiti kiteyttää monen tavallisen kansalaisen ajatukset hyvin: Marssissa mukana koko sydämelläni, koska äitinä vaadin turvallisuutta lapsille ja nuorille niin kotona kuin kodin ulkopuolella! Päättäjät, älkää leikkikö turvallisuudellamme! Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 7/2014 3

4 SISÄLTÖ 7/2014 Katja Almgren Kansijuttu: Muuttuva työ haastaa tekijänsä. Osaamista ja ammattitaitoa: Muutosta on ollut koko työurani ajan...8 Muiden kokemukset opettavat parhaiten...16 Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi: Pääluottamusmiehet vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 8/2014 ilmestyy viikolla 51 (aineistot viimeistään ) Vuonna 2015 lehti ilmestyy 4 kertaa. Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 7/2014

5 Resurssipula rapauttaa suomineidon fasadia oikeudenmukaisena maana nopeammin kuin ilmastonmuutos sulattaa mannerjäätä. s Björgvin Hilmarsson Jokaisessa numerossa: Pääkirjoitus: Mitä työ täällä teette... 3 Puheenjohtajalta: Mars matkaan!... 6 Luottamustehtävissä: Jarno Tervakoski Rouva Kokkonen Repen kynästä Tässä numerossa myös: Todistatko työssäsi toisten traumaattisia kokemuksia? Haja-asutusalueet kärsivät säästötoimenpiteistä eniten.. 22 Ronkpukkia kehiin! Kaksi vahvaa keskusta ja harvaanasuttua maaseutua Keskustelua sisäisestä turvallisuudesta Information på svenska: Debatt om den interna säkerheten Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 7/2014 5

6 Suomella ei ole enää varaa leikkiä turvallisuudella. Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 7/2014

7 Mars matkaan! Valtion henkilöstön tyytymättömyys lisääntyy kaiken aikaa. Oikeushallinnon henkilöstö tuomareita ja syyttäjiä myöten marssi ulos vastalauseena jatkuville ja alati lisääntyville säästöille. Nyt on edessä SPJL:n toimeenpanema marssi, joka tulee näkymään ja kuulumaan keskeltä marraskuun harmautta. Yhteiskunnan luotettavimmat ja kansalaisten arvostamat instituutiot on ajettu ahtaalle viime vuosien juustohöyläyksillä. Erilaisten toimintaa kuristavien ohjelmien kautta valtion henkilöstön määrä on pudonnut runsaan työntekijän tasolle. Päättäjillä näyttää olevan loputon usko siihen, että vähemmälläkin väellä selvitään vaikeutuvista ja lisääntyvistä tehtävistä, samalla korkea työmotivaatio ja työkyky säilyttäen. Suomessa ei ole kovinkaan tavallista se, että sisäministeriön ja oikeusministeriön väki lähtee mielenilmausten tielle. Poliisit kokivat oman työtaistelunsa 1976, marssilla on oltu pari kertaa tällä vuosituhannella, viimeksi liittyen liikkuvan poliisin lakkauttamiseen. Oikeusministeriön puolella on ollut vieläkin hiljaisempaa, aina edellä mainittuun ulosmarssiin saakka. Unohtamatta kuitenkaan vankeinhoidon ammattilaisten ulosmarsseja toimipisteidensä puolesta. Suomalaisen virkamiehen veri lämpenee huomattavan hitaasti verrattuna eteläeurooppalaiseen malliin. Olemme saaneet nähdä mittavia mielenosoituksia Kreikasta ja Espanjasta. Täällä meillä olemme kärsivällisesti ottaneet vastaan kolhuja kolhujen perään. Jossakin näyttää kuitenkin raja tulevan vastaan. Suomen kuva turvallisena ja vakaana maana näkyy maiden välistä kilpailukykyä mitattaessa. Suomalaiset hyvin toimivat julkiset instituutiot tunnustetaan rajojemme ulkopuolella. Vai pitäisikö tarkentaa: siellä ne tunnustetaan, maan sisällä tunnustusta ei näytä heruvan. Ei ainakaan, jos sitä arvioidaan saadun rahoituksen perusteella. Olemme matkalla kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Suomalaiset puolueet tekevät jo omaa vaalityötään niin hallituksen sisällä kuin oppositiossakin. Paikka auringossa kiinnostaa kaikkia. Kisa erityisesti suurimman ja sitä kautta pääministeripuoleen paikasta on armotonta. Seuraavalta hallitukselta ja sen hallitusohjelmalta on lupa odottaa selkeitä toimia ja kannanottoja suomalaisen oikeusvaltion ylläpitämiseksi. Se tarkoittaa osaltaan sitä, että niin sisäministeriön kuin oikeusministeriönkin rahoitus riittää tehokkaaseen ja kansalaisia hyvin palvelevaan toimintaan. Kansalaisten tulee olla turvassa kaikkialla maassamme, asuinpaikkaan katsomatta. SPJL:n jäsenet lähtevät marssille Mukana on veljiä ja siskoja poliisista, oikeusministeriön hallinnonalalta ja hätäkeskuslaitoksesta. Meillä kaikilla on yhteinen huoli sisäisen turvallisuuden tilasta. Marssimme turvallisuuden puolesta, emme ketään vastaan. Tarkoitus on saada aikaan keskustelua ja sitä kautta vaikuttaa tulevan eduskunnan ja maan hallituksen päätöksiin. Suomella ei ole enää varaa leikkiä turvallisuudella. Ei sisäiselläkään. Ole mukana, nyt marssitaan! P&O 7/2014 7

8 8 P&O 7/2014

9 Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan Oikeushallinnon ala elää ajan mukana. Organisaatiota uudistetaan laajasti ja työvälineet päivittyvät. Sähköistymisellä pyritään tehostamaan toimintoja, mutta toistuvat uudistukset haastavat työntekijän oppimiskyvyn ja jaksamisen. Teksti: Tanja Seppänen Kuvat: Katja Almgren P&O 7/2014 9

10 Itseopiskelu kiireiden keskellä ei ole aina tehokkain tapa oppia. Helsingin oikeusaputoimistossa työskentelevän Aira Sahikosken yksikön kokouksissa aiheina ovat olleet erityisesti työsuojelu, työhyvinvointi ja tietoturva. Huhtikuussa 2014 Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistyivät Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus koski lähes sataa virkamiestä. Muutos on havaittu Kuopiossa. Yhdistyminen on näkynyt eniten puhelimitse tulleissa kyselyissä ja kirjaamossa. Alueen laajentuessa työ lisääntyi selkeästi. Uudistus työllistää asiakaspalveluamme paljon, koska sinne ohjautuvat kaikki talon ulkopuolelta tulevat puhelut, kertoo Terttu Ojaluoto, lainkäyttösihteeri Itä-Suomen hallinto-oikeudesta. Uudistuksella on haluttu tasata alueiden asiamääriä. Kuten monesti siirtymävaiheessa, Kuopiossakin tasaantumista vielä odotellaan. Ainakaan vielä vaikutusta ei näy, mutta se vaatii aikansa. Kyselyjä tulee edelleen paljon. Pikkuhiljaa mennään parempaan suuntaan, Ojaluoto toteaa. Valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja yhtenäistävä Kieku-hanke on tulossa oikeushallintoon Se tuo mukanaan uusia toimintatapoja, toteaa hallintosihteeri Aira Sahikoski Helsingin oikeusaputoimistosta, ja jatkaa: Takaisinpäin katsellessa muutostahan tämä on ollut koko työurani ajan oikeusaputoimistossa, ja yksi olennainen osasyy työssä viihtymiseeni. Haasteet eivät siis lopu, vaan muutos on tätä päivää. Hallinnossa työskentelevänä uskallan sanoa, että nykyisin toimistot ovat aivan liian pieniä, ja hallinnon ja johdon tehtävät liian pirstaleisia, jotta ammattitaito henkilöstö- ja talousasioissa ja organisaatio- ja henkilöstöjohtamisessa voisi kehittyä. Sähköinen toimisto elää ajassa Sähköiset tietojärjestelmät ovat nykyisin erottamaton osa toimiston arkea. Monesti ne ovat tärkeässä roolissa toimintoja yhtenäistettäessä. Viime kädessä järjestelmien toivotaan tuovan säästöjä. Työntekijälle säästöt eivät kuitenkaan ole yhtä tärkeitä kuin sujuva työskentely. Sanansa henkilöstö pääsee sanomaan pilotointien yhteydessä. Marraskuun lopussa ulosottotoimessa pilotoidaan keskitettyä kirjaamista web-selaimen avulla. Suunnittelu pilotista alkoi keväällä. Kolme Itä- Suomen virastoa Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo toteuttavat pilotin yhteistyönä. Webkäyttöliittymässä meillä on yhteinen työjono, josta tarkastetaan sähköisesti vireille tulevat hakemukset, kertoo toimistopäällikkö Lenita Mustonen Pohjois-Karjalan ulosottovirastosta Joensuusta. Pilotissa katsotaan, kehittyvätkö työprosessit ja ajankäyttö, ja auttaako tämä jakamaan ruuhkatilanteita. Kokemuksia väliselvitykseen kootaan jo keväällä, Mustonen toteaa. Sahikoski nostaa esiin koulutuksen tärkeyden. Oikeusapuun ja hallintoon on kumpaankin hänen mukaansa tullut puolessa vuodessa useita uusia ohjelmistoja. Myös virastojen kotisivut ja intra on uusittu. Kuitenkin nämä ovat tärkeitä päivittäisiä työkaluja. Työ ei ole tehokasta, kun ohjelmat eivät ole hyvin hallussa. Itseopiskelu kiireiden keskellä ei 10 P&O 7/2014

11 aina ole tehokkain tapa oppia, ja ehkä motivaatiokin kärsii, Sahikoski harmittelee. Henkilöstön ääni kuuluviin Muutoksien keskellä on työntekijöillä oltava riittävät resurssit arjen hoitamiseen. Tietoa muutoksista ja niiden etenemisestä ei voi jakaa liikaa. On huomioitava, että jokainen tulee kuulluksi. Mustosen mukaan ulosoton rakenneuudistuksen kohdalla näin on tehty. Työryhmistä tulee säännöllisesti ajankohtaiskatsauksia siitä, missä mennään. Kaikissa tilaisuuksissa keskustellaan henkilöstön kanssa ja kerrotaan rakenneuudistuksen tilanteesta, kuten nyt marraskuussa toimistohenkilöstön kurssilla. Toivon henkilökunnan näkevän, että tästä saadaan hyvä itse mukana olemalla ja vaikuttamalla. Näkemyksensä uudistuksiin tuovat myös henkilöstöjärjestöjen edustajat. Jokaisessa työryhmässä on edustajat kaikista henkilöstöryhmistä, Mustonen sanoo. Myös Helsingissä halutaan kuunnella työntekijöitä. Hallinnossamme on avoimet ovet -periaate, ja saranat ovat kyllä kovassa käytössä. Esimerkkinä kehittämiskohteista ovat ajanvaraus ja puhelinneuvonta, joiden hanketyöryhmät tiedottivat säännöllisesti. Koko henkilökunta käsitteli asiat yhdessä yksikkökokouksissa. Jokainen sai sanoa mielipiteensä. Mielestäni pääsimme yhdessä hyvään loppu tulokseen, summaa Sahikoski. Oikeusaputoimiston henkilöstön hyvä jaksaminen näkyy myös viraston käytävillä, vaikka huolenaiheitakin on. Ilmanlaatu toimistojen murheena KUN KESKUSTELU uudistuksista käy kuumana, eivät työturvallisuuden perusasiat aina saa riittävää huomiota. Etenkin toimistotyötä tekevälle sisäilman laatu on merkittävää niin terveyden kuin viihtyvyyden kannalta. Heikentyneen ilmanlaadun syiden toteaminen ei ole yksioikoista. Oireet ovat yksilöllisiä, ja samojen oireiden aiheuttajia voi olla monia, aina pienhiukkasista mikrobeihin. On muistettava, että mittareilla havaitaan vain osa haittatekijöistä. Työnantajaa koskee työsuojelulain yleinen huolehtimisvelvoite. Tämän tulee huolehtia, että työolosuhteet eivät aiheuta työntekijöille haittaa tai vaaraa. Vaaraa aiheuttavat tekijät työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja poistaa. Kuopiossa Itä-Suomen hallinto-oikeuden työntekijät ovat toistaiseksi väistötiloissa, kertoo lainkäyttösihteeri Terttu Ojaluoto. Olemme useamman vuoden olleet väistötiloissa ilmanlaadun ongelmien vuoksi. Odotamme kovasti, että pääsemme meille sopiviin tiloihin. Aikataulusta meillä ei kuitenkaan ole lopullista ja varmaa tietoa. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n puheenjohtaja Tuija Heino tietää Kuopion tapauksen. Käräjäoikeus oli homeessa, joten kaikki huonekalut vietiin roskiin ja paperit ionisoitiin, jotta home ei siirtyisi muutettaessa. Muilla paikkakunnilla vakavia sisäilmaongelmia on ollut Kotkan käräjäoikeuden ja Turun hallinto-oikeuden tiloissa. Ongelmien ilmetessä on syytä olla yhteydessä esimieheen ja tietysti työterveyshuoltoon. Myös SPJL:n lakimies Rita Ridanpää korostaa työterveyshuollon roolia. Jos tulee vähänkin epämääräisiä oireita, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Paras mittari on aina ihminen ja hänen oireensa. On tärkeää huolehtia, että työkyky ei vaarannu, Ridanpää täsmentää. P&O 7/

12 Todistatko työssäsi toisten traumaattisia kokemuksia? Välillinen traumatisoituminen on tunnistamattomana terveysriski. Teksti: Piia Nurhonen Kuva: Rodeo Asta on toiminut poliisina 10 vuotta. Hänen työhistoriaansa mahtuu monia tilanteita, joita moni ei koskaan elämässään kohtaa. Erityisen kuormittavina Asta on kokenut tilanteet, joissa lapsia on lyöty laimin tai kohdeltu kaltoin. Astalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana huolta herättäviä fysiologisia oireita. Hän herää öisin siihen, että sydän hakkaa lujaa, käsiä särkee ja hänen on vaikea hengittää. Samalla hänen mieleensä tunkeutuu mielikuva vuoden takaisesta, hyvin kuormittavasta työtilanteesta. Oireet kestävät lähes pari tuntia. Aamulla kellon soidessa Asta on jo valmiiksi väsynyt. Eräänä päivänä Asta kertoo oireistaan Markku-nimiselle työkaverilleen kyyneleet silmissä. Markku ei tavoita yhtään empatiaa kollegaansa kohtaan. Hän ei oikeastaan tunne yhtään mitään. Markku kertoo, että hän kyllä pystyy blokkaamaan työhön liittyvät ajatukset pois mielestään. Hän ei edes halua keskustella työkaveriensa kanssa omista haastavista työtilanteistaan saati osallistua kuormittavien tilanteiden purkukeskusteluihin. Kun hän pääsee kotiin, hän kertoo istuvansa television ääreen. Hän on varma, että illan mittaan leikkii myös lasten kanssa ja keskustelee vaimon kanssa, mutta ei kuitenkaan muista siitä juuri mitään. Asta ei ole koskaan nähnyt Markkua poissa tolaltaan. (Esimerkki poimittu muokattuna, Meyers & Cornille 2002, ) Kummasta olisit enemmän huolissasi? Molemmista olisi syytä olla. Sekä Asta että Markku kärsivät sekundaarisen traumaattisen stressin oireista yksilöllisillä tavoillaan. Sekundaari traumaattinen stressi on seurausta siitä, että ihminen on välillisesti kosketuksissa toisten traumojen kanssa: sellaisten tilanteiden, joissa jonkun henki, terveys tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna tai on ollut uhattuna. Tilanteet ovat äkillisiä ja psyykkisesti järkyttäviä. Työntekijä kokee usein hyvin samanlaisia oireita kuin trauman välitön uhri. Kokemukset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja voivat pitkällä aikavälillä muuttaa ihmisen sisäistä kokemistapaa, elämänmerkityksiä ja ihmissuhteita. Sekundaarisen traumaattisen stressin kanssa ovat kasvotusten monien ammattikuntien edustajat, esimerkiksi hoitajat, lääkärit, terapeutit mutta myös toimittajat, oikeuslaitoksen edustajat sekä poliisi- ja pelastusalan työntekijät. Ilmiö näyttäytyy eri voimakkuudella eri ammattiryhmien työssä. Tähän auttamistyöntekijöiden työperäiseen stressiin liittyy keskeisinä oireina a. fysiologista ylivirittyneisyyttä, b. tapahtumien uudelleen kokemista esimerkiksi mielikuvissa, ajatuksissa, unina ja takaumina sekä c. tapahtumista muistuttavien ärsykkeiden välttelyä. Esimerkkejä fysiologisen ylivirittyneisyyden oireista ovat ahdistuneisuus, impulsiivisuus, ärtymys, säpsähtely ja keskittymiskyvyttömyys. Tyypillisiä ovat myös fyysiset stressireaktiot kuten nukkumishäiriöt, lihaskivut, ruoansulatus- ja verenkiertojärjestelmän häiriöt sekä ruokahalun ja painon vaihtelut. 12 P&O 7/2014

13 Filminauha, jota ei pääse karkuun Usein kuormittavat tilanteet tulevat työntekijän uniin. Jotkut kärsivät tunkeutuvista mielikuvista. Tiedetään esimerkiksi, että raiskausten uhrien kanssa työskentelevät kokevat tunkeutuvia mielikuvia asiakkaiden kuvaamista tilanteista juuri silloin, kun heillä on oma intiimi läheisyyden hetki. Mielikuvat on vahvoja ja niitä on vaikea hallita. Ne eivät ole tavallisia muistoja. Yllättävätkin ärsykkeet voivat nostaa muistot pintaan. Petra toimii traumaterapeuttina. Hänen asiakkaansa tytär kuoli auto-onnettomuudessa paikallisella sillalla. Joka kerta sillan yli ajaessaan hän näkee sielunsa silmin, kuinka kaikki tapahtui. Lopulta hän alkaa ajaa kaupunkiin toista reittiä pitkin. Jotkut kärsivät myös voimakkaista takaumista, joissa kokija ei enää ymmärrä, että kyseessä on mennyt tapahtuma vaan ajattelee sen tapahtuvan tässä ja nyt. Takaumat ovat tavallisia esimerkiksi rankkojen sotakokemusten yhteydessä. Näin voimakas uudelleen kokeminen on merkki siitä, että työntekijä tarvitsee kokemustensa käsittelyyn trauma-ammattilaisen apua mahdollisimman pian. Ei puhuta siitä enää Toiset pyrkivät välttelemään kaikkia ärsykkeitä, jotka muistuttavat kuormittavasta ja kuormittavista tilanteista. Työntekijä ei halua keskustella tapahtuneesta. Hän välttää kaikin keinoin kulkemasta tapahtumapaikan ohi. Hän ei kuuntele sellaisia lauluja tai katso sellaisia ohjelmia, jotka muistuttavat siitä, mitä hän on välillisesti joutunut todistamaan. Välttely voi tapahtua monin eri tavoin. Pekka työskenteli kidutuksen uhrien parissa. Jossakin vaiheessa hän alkoi nähdä unia, joissa ei koskaan ehtinyt töihin. Auto ei käynnistynyt, kodin ulkoovi ei auennut tai hän ei vain yksinkertaisesti löytänyt töihin. Paljon myöhemmin hän ymmärsi, ettei enää pystynyt menemään töihin. Kaikki asiakkaiden kokemat kauheudet olivat yksinkertaisesti liikaa hänelle. Tavallista on myös tunteiden turtuminen. Sen, minkä pitäisi koskettaa, ei kosketakaan enää. Kyynisyys ja pessimismi nostavat ehkä samanaikaisesti päätään. Puhuuko kukaan totta? Tapahtuuko maailmassa mitään hyvää? Voiko kehenkään enää luottaa? Työntekijä saattaa kysellä mielessään. Milloin aihetta huoleen? Sopivina annoksina sekundaari traumaattinen stressi on monen työn voimavara. Se herättää työntekijässä huolta, halua auttaa ja tarjota oma ammattitaito toisen hyväksi. Jos oireet ovat yksittäisiä, vain vähän kuormittavia ja ohimeneviä, ollaan turvallisilla vesillä. Varsinkin, jos työpaikan tukirakenteet ovat kunnossa ja työntekijällä itsellään on välineitä käsitellä ja purkaa työn herättämiä kehon, mielen ja tunneelämän reaktioita. Itsetuntemus ja itsetietoisuus, myös tietoisuus omasta kehosta, nouseekin tärkeään rooliin. Koulutuksen, työnohjauksen ja rakentavan ammatillisen jakamisen keinoin on tehtävissä paljon omien käsittelykeinojen löytämiseksi. On hyvä tunnistaa, että traumaattiset kokemukset voivat myös kasvattaa. Jotta trauman jälkeinen myönteinen kasvu mahdollistuu, työntekijän täytyy kuitenkin tehdä itsensä kanssa töitä. Kokemusten, tunteiden ja ajatusten LÄHTEET Catheral Preventing Institutional Secondary Traumatic Stress Disorder. Teoksessa Treating Compassion Fatigue. Toim. Figley. Conrad & Kellar-Guenther Compassion fatique, burnout and compassion satisfaction amond Colorado child protection workers. Child abuse & neclect 30, Figley Compassion Fatigue as secondary traumatic stress disorder. An overview. Teoksessa Compassion Fatigue. Toim. Figley. Kassam-Adams The Risks of Treating Sexual Trauma: Stess and Secondary Trauma in Psychotherapists. Teoksessa Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. Toim. Stamm. Mathieu The Compassion Fatigue Workbook. Creative Tools for Transforming Fatigue and Vicarious Traumatization. Meyers & Cornille The Trauma of Working with Traumatized Children. Teoksessa Treating Compassion Fatigue. Toim. Figley Nissinen Rajansa kaikella. Miten estää myötätuntouupuminen? torjunta estää kasvun ja pitkällä aikavälillä sairastuttaa myös fyysisesti. Vähätelläänkö meillä? Jotta työntekijä ei jää yksin, on tärkeää, että työpaikoilla tiedostetaan ilmiö ja rakennetaan systemaattisesti riittävät tukirakenteet. Ilmapiiri, jossa vähätellään oireita tai työtilanteiden rankkuutta, on omiaan lisäämään uupumisen riskiä. Jos oireet ovat jatkuvia, voimavaroja kuluttavia ja moninaisia, on paikallaan pysähtyä. Usein ongelmat huomaa joku muu kuin työntekijä itse. Kissan pöydälle nostaminen ei ole helppoa mutta sitäkin tärkeämpää. Pitkittyessään sekundaari traumaattinen stressi voi johtaa vakavaan loppuun palamiseen, masennukseen, sijaistraumatisoitumiseen tai/ja päihteiden väärinkäyttöön. Kirjoittaja on psykoterapeutti ja psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijakouluttaja. Tuntuiko teema tutulta? Kirjoita ajatuksistasi, kokemuksestasi luottamuksellisesti osoitteeseen: Nissinen Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Pearlman & Saakvitne Workbook on Vicarious Traumatization. For helping professionals who work with traumatized clients. Rosenbloom et al Helpers Responses to Trauma Work: Understanding and Intervening in an Organization. Teoksessa Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. Toim. Stamm. Rotschild & Rand Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Rudolph & Stamm Maximinzing Human Capital: Moderating Secondary Traumatic Stress through Administrative and Policy Action. Teoksessa Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. Toim. Stamm. Simon et al Secondary traumatic stress and oncology social work: Protecting compassion from fatique and compromising the worker s worldvies. Journal of psychosocial oncology, 23, 4, P&O 7/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren Kuva: Pekka Mäkinen Jarno Tervakoski, 33 Työpaikka: Itä-Suomen poliisilaitos, Iisalmen poliisiasema Tehtävä: Vanhempi konstaapeli, valmistuu Polamk:n alipäällystöopinnoista joulukuussa Ay-toiminta: Pohjois-Savon poliisiyhdistyksen hallituksen varajäsen vuodesta 2013 Pardian Pohjois-Savon aluetoimikunnan jäsen vuodesta 2013 Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja vuodesta 2014 Harrastukset: Kuntosali, lenkkeily, moottoripyöräily, musiikki 14 P&O 7/2014

15 On tehnyt pahaa katsoa, kun nuori poliisi pistää varustevyön naulaan, tietämättä milloin hän seuraavan kerran pukee virkapuvun ylleen Työ Valmistuin vuonna 2008 tammikuussa Poliisikoulusta ja saman vuoden helmikuussa pääsin tekemään viransijaisuutta Kuopion poliisilaitoksen päivittäisrikostutkintaan. Työskentelin päivittäisrikostutkinnassa reilut kaksi vuotta, jonka jälkeen siirryin kenttätehtäviin, missä nykyäänkin työskentelen. Varsinainen virkapaikka minulla on Kuopion pääpoliisiasemalla ja olen nyt tehtäväkierrolla Iisalmen poliisiasemalla, joka kuuluu samaan nykyiseen Itä-Suomen poliisilaitokseen. Ennen poliisin uraa työskentelin hetken Puolustusvoimissa ja reilut kolme vuotta Rajavartiolaitoksessa. Jouduin sanomaan itseni irti rajavartijan virasta, jotta pystyin lähtemään Poliisikouluun. Muistan vieläkin tunteen, kun valmistuttuani minulle ilmoitettiin, ettei töitä todennäköisesti ole heti saatavilla ja olin irtisanonut itseni vakituisesta virasta tämän ammatin takia. Onneksi noin viiden viikon kuluttua pääsin tekemään viransijaisuutta. Kaikki nuoret kollegat eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Useat ovatkin turhautuneet jatkuvien määräaikaisuuksien aiheuttamaan epävarmuuteen ja hakeutuneet muiden työnantajien palvelukseen. On tehnyt pahaa katsoa, kun huippuosaajaksi virittäytynyt nuori poliisi pistää varustevyön naulaan, tietämättä milloin hän seuraavan kerran pukee virkapuvun ylleen. Ay-toiminta Useasti olen törmännyt kirjoituksiin ja puheisiin siitä, että tarvitaanko me enää ay-liikettä. Joidenkin mielestä ay-liike on tehnyt sen mitä se voi saavuttaa ja joidenkin mielestä se hankaloittaa tahallaan asioiden etenemistä. Ei maailma ole koskaan valmis ja muutos on jatkuvaa. Lisäksi muutokset tulevat jatkuvasti eteemme nopeammin. Näiden vuoksi ay-liikkeen rooli korostuu asioiden ajan tasalla pitämisessä ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Lähdin Pardian PlusMiinus30-toimintaan mukaan vuonna 2013 SPJL:n valtuuston puheenjohtajan Jonne Rinteen innoittamana. Ilmoitin yhdistykseni hallitukselle kokouksesta ja he esittivät minua vuosikokousedustajaksi, ja tulin valituksi toimintaryhmän jäseneksi. Lokakuussa 2014 PlusMiinus30-vuosikokous valitsi minut uudelleen toimintaryhmään ja ryhmä valitsi minut puheenjohtajaksi. On suuri kunnia toimia ryhmän puheenjohtajana, ja olen kyseisellä paikalla ensimmäinen SPJL:n edustaja. PlusMiinus30-toiminnan tarkoituksena on madaltaa nuorten osallistumista ay-toimintaan ja samalla tukea heidän osaamista ja hakeutumista omien yhdistysten aktiiveiksi, sekä henkilöstön edustustehtäviin. Marssi Olen lähdössä SPJL:n järjestämälle marssille sisäisen turvallisuuden puolesta Helsinkiin Se on hieno mahdollisuus näyttää keitä me olemme ja tuoda kasvoja poliisin henkilöstölle. Tämä on sellainen paikka, jolla voimme varmasti vaikuttaa. Toivon, että marssilla saavutetaan ainakin se, että päättäjät kiinnittävät jatkossa enemmän huomiota poliisin henkilöstömääriin ja rahoitukseen. Oma painajaiseni on, että Suomen sisäisellä turvallisuudella tehdään bisnestä tulevaisuudessa enenevissä määrin ja poliisi keskittyy ainoastaan vakavaan rikollisuuteen. Meillä on Suomessa luotettava, ammattitaitoinen poliisi, jota arvostetaan maailmalla ja tästä tulee pitää kiinni jatkossakin. P&O 7/

16 16 P&O 7/2014 Johtamisen kenttäkouluttajajärjestelmää alettiin luoda vuonna 2007 työstämällä asiaa työseminaareissa. Kenttäkouluttajat koulutettiin vuonna 2008 sekä yleis- ja kenttäjohtajat kevään 2009 aikana, Kauko Hakala kertoo.

17 Vuoden poliisi 2014 Kauko Hakala: Muiden kokemukset opettavat parhaiten Ylikomisario Kauko Hakala seisoo Smolnan juhlasalin seinustalla katse keskittyneenä ei-mihinkään. Pieni jännitys on käsin kosketeltavissa. Ministeri Räsäsen onnittelupuheen jälkeen Hakala astuu mikrofonin taakse. Teksti ja kuvat: Katja Almgren Hakala aloittaa puheensa. Tullessani kenttätoiminnan johtamisen opetukseen kuvittelin, että oma vankka kokemus tehtäväalueesta olisi merkittävässä roolissa opetuksessa. Yhä merkittävämmäksi nousi kuitenkin muiden kokemukset eri puolilta Suomea erilaisista poliisiyksiköistä erilaisin resurssein. Vastavalittu Vuoden poliisi 2014, Poliisiammattikorkeakoulun opettaja, ylikomisario Kauko Hakala ei ota kunniaa työstään nykymuotoisen kenttätoiminnan johtamiskoulutuksen rakentamisessa. Hän kiittää kaikkia kollegoitaan sekä niitä, jotka ovat vuosien aikana olleet hänen koulutettavinaan. Kauko Hakala työskenteli 22 vuotta Helsingin poliisilaitoksella ennen siirtymistään Poliisikoulun ylikomisarioksi Tampereelle vuosiksi vastuualueenaan voimankäytön koulutus. Tuohon aikaan ajoittui poliisin tuki- ja erityisaseiden uudelleen määrittely ja koulutus. Myös aseenkäytön ohjeistus kehittyi voimakkaasti. Näkemykset avartuvat Lokakuun 2002 lopulla Hakala matkusti Sarajevoon Bosnia ja Hertsegovinaan EU:n ensimmäiselle poliisimis- Kauko Hakala oli mukana suunnittelemassa Polamk:n opetustiloja nykyiseen malliin. P&O 7/

18 1976 Poliisikouluun 1976 Helsingin poliisilaitokselle toiseen alueosastoon siolle. Missiolla oli asian tuntijoita kymmenistä eri maista työskennellen johdon neuvonantajina poliisin eri yksiköissä. Kauko Hakala sijoittui federaation sisäministeriön alaiseen erikoisyksikköön. Sarajevossa Hakala sai kokemusta kansainvälisen yhteistyön lisäksi erilaisista poliisiorganisaatioista, koulutusmalleista ja ratkaisuista lukemattomien keskusteluiden kautta eri maiden kollegojen kanssa. Poliisiammattikorkeakouluun kenttätoiminnan johtamisen tiimiin Kauko Hakala liittyi vuoden kesällä missiolta palattuaan. Alkuvuosina kenttätoiminnan toimivaltuusasiat kuu- Hälytysosastoon luivat myös Hakalan työkuvaan. Helsingissä Hakala oli tottunut toimimaan isoissa tilanneorganisaatioissa valtiovierailuista ratsioihin. Myös erilaisissa työryhmissä toimiminen oli tuttua. Poliisioppilaitoksissa opin, että oma kokemus on vain yhdestä näkökulmasta tutuilla 1983 Alipäällystökurssi resursseilla. Herättävää oli tajuta, että parhaiten kokemusta kertyy kuuntelemalla muiden kokemuksia ja arvioimalla niitä yhdessä. Opettajien tärkeä ammattitaito onkin kollegojen kanssa kehittää muiden kokemuksista yleisempiä toimintamalleja, jotka ovat edelleen pohjana, kun kehitetään suunnitelmia, ohjeita ja koulutusta. Muutosten tuulet Ennen vuotta 1996 operatiivista kenttätoimintaa johti päivystyksen ylikonstaapeli. Kihlakuntauudistuksen myötä poliisilaitokset ja nimismiespiirit yhdistettiin 90 poliisilaitokseksi, joissa toimintaa johti poliisipäällikkö. Samaan aikaan aloittivat kokeiluhätäkeskukset ja noilla alueilla poliisin hälytyskeskukset lopetettiin. Perustettiin kenttäjohtojärjestelmä, jolloin päivystäjän sijaan poliisin operatiivista kenttätoimintaa johti partiossa oleva kenttäjohtaja, kuvailee Hakala. Vuoden 2005 maaliskuussa 40 kokenutta henkilöä päällystöstä ja alipäällystöstä, Hakala mukaan lukien, kokoontui Poliisiammattikorkeakoululle pohtimaan operatiivisen kenttätoiminnan johtamisen tilaa. Teemasta oli keskusteltu vuosia ja esiin nousevia aiheita olivat muun muassa kenttäkomisarion rooli, päällystön ja kenttäjohtajien välinen yhteistyö, johtajien sitoutuminen kenttätoiminnan johtamiseen ja yhtenäisen koulutuksen tarve Päällystökurssi 1987 Liikenne- ja erityisosaston johtoja järjestelyjaokseen keskeisinä tehtäväalueina liikenneturvallisuus sekä erityistehtävät 1990 Lisäksi joukkueenjohtajaksi valmiusyksikköön 1992 Erityisturvajaoksen johtajaksi Vasemmalta takaa ylikomisario Kauko Hakala, ylikonstaapeli Heikki Asunta, ylikostaapeli Topi Salmivuori, ylikonstaapeli Jari Saarnio, edessä vasemmalta vanhempi konstaapeli Paula Laitila, ylikomisario Sami Hätönen ja ylikonstaapeli Pauli Ojaniemi kouluttajat arvioimassa opetusmateriaalia. 18 P&O 7/2014

19 1995 Hälytyskeskukseen Ylikomisario Kauko Hakala palkittiin Vuoden poliisiksi lokakuuta Keskustan kenttäyksikköön 1999 Poliisikoululle voimankäytön koulutuksen vetäjäksi 2002 Sarajevoon EU:n poliisimissiolle neuvonantajaksi Seminaarin tuotoksena Poliisiammattikorkeakoulu teki esityksen poliisin ylijohdolle toimenpiteistä kenttätoiminnan johtamisen kehittämiseksi. Lokakuussa 2007 poliisin ylijohto perusti useita työryhmiä, joista Hakala nimettiin operatiivisen kenttätoiminnan johtamista ja kouluttamista kehittävän työryhmän vetäjäksi. Eri vaiheiden jälkeen johtamisjärjestelmä astui voimaan vuoden 2009 alusta. Operatiivista kenttätoimintaa johti nyt päällystöön kuuluva yleisjohtaja. Hänen alaisuudessaan työnjohtajina kentällä toimivat kenttäjohtajat. Välivaiheessa osalla poliisilaitoksia oli tukenaan johto- tai tilannekeskus, osa oli ilman. Yleisjohtajat olivat myös ison osan ajasta johtovalmiudessa. Monien vaiheiden jälkeen järjestelmä valmistui nykyiseen malliin kesäkuussa 2014, Hakala kertoo ja jatkaa, että nyt yleisjohtaja on aina työvuorossa tilannekeskuksessa tai johtokeskuksessa tukenaan keskuksen resurssit. Lappia lukuun ottamatta kaikilla poliisilaitoksilla on oma tilanne- tai johtokeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on koko operatiivisen kenttätoiminnan tukeminen. Yleis- tai kenttäjohtajan tehtävässä toimiminen edellyttää erityistä koulutusta ja tutkinnon voimassaoloa. Poliisiammattikorkeakoulu kouluttaa johtamisen kenttäkouluttajat, valmistaa valtakunnallisen koulutusmateriaalin sekä toimii asiantuntijana ja yhteyspisteenä kouluttajien ja muiden toimijoiden suuntaan. Kenttäkouluttajat kouluttavat yleis- ja kenttäjohtajat. Tulevat haasteet Hakala on tyytyväinen saavutettuihin uudistuksiin operatiivisen kenttätoiminnan johtamisessa ja sanoo nykytilanteen olevan valtava harppaus eteenpäin 2004 Poliisiammattikorkeakoululle kenttä- verrattuna tilanteeseen ennen vuotta Tulevaisuudessa johtamiseen liittyviä haasteita tulevat Hakalan mukaan olemaan koko sen opetukseen toiminnan johtami- poliisihenkilöstön kouluttaminen erilaisiin muuttuviin järjestelmiin, jotta jokainen osaisi käyttää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Suomalaisen poliisikoulutuksen vahvuus on aina ollut yhteys kenttään. On ilo nähdä mukana operatiivisen opiskelijoiden kehittyminen kurssin aikana ja kenttätoiminnan edelleen työelämässä soveltaessaan oppimiaan johtamis- ja koulutusjärjestelmän asioita, Hakala mainitsee kiitospuheessaan. kehittämistyössä Juhlallisuudet alkavat olla ohi ja väki valuu prameas ta salista sivuhuoneeseen. Hakalan olemus rentoutuu ja vuoden poliisin kasvoille leviää aito hymy. Facebookista poimittua: Onnea! Onnittelut Sinulle Poliisi Kauko Hakala Onnea Onnea entiselle työkaverille Helsingin pl:n hälytysosastosta. Piiskan miehet on huippuja! Arvostan! Onneksi olkoon Kake ja kiitos myös SPJL:lle hyvästä valinnasta. Vuoden Poliisi 2014 postaus SPJL:n seinällä keräsi yhteensä 137 tykkäystä. VIDEO spjl.fi P&O 7/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Summaariset riita-asiat ulosottolaitokseen? Osa käräjäsihteereistä siirtyisi ulosottovirastojen palvelukseen. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Käräjäoikeuksissa tulee vireille summaarisia riitaasioita vuosittain reilusti yli Summaarisia riita-asioita ovat riidattomat velkomisasiat, jotka voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Käräjäoikeuksissa näitä riidattomia velkomisasioita ovat käsitelleet alioikeusuudistuksesta lähtien käräjäsihteerit. Jos velallinen on passiivinen eikä riitauta velkojan vaatimusta, voi käräjäsihteeri ratkaista asian. Jos asia riitautetaan, se siirtyy tuomarin tai notaarin ratkaistavaksi. Alioikeusuudistuksen jälkeen on ollut esillä useamman kerran summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittäminen ja mahdollinen siirtäminen ulosottoviranomaisen tehtäviksi. Alkuvuodesta 2013 oikeusturvaohjelmaa valmistellut neuvottelukunta julkaisi oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille Ohjelman erääksi keskipitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu summaaristen riita-asioiden keskittäminen joko siirtämällä ne ulosottoviranomaiselle tai enintään kolmeen käräjäoikeuteen. Oikeusministeriö asetti johtavan kihlakunnanvoudin Timo Heikkisen ja laamanni Antti Savelan selvittämään sum maaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämistä ulosottolaitoksessa tai käräjäoikeuksissa. Selvitysmiehet ovat luovuttaneet esityksensä oikeusministeriölle, jossa he ehdottavat ensisijaisesti, että summaariset riita-asiat siirretään käräjäoikeuksista ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi. Ehdotuksen mukaan velkojat eivät enää hakisi käräjäoikeudelta tuomiota riidattomasta saatavasta, vaan ulosottoviranomainen hoitaisi asian käsittelyn alusta loppuun saakka. Selvitysmiehet katsovat, että näin menettelemällä voitaisiin poistaa päällekkäistä työtä sekä tehostaa summaaristen asioiden käsittelyä ja saavuttaa kustannussäästöjä. Selvitysmiehet ehdottavat myös summaaristen riita-asioiden tiedoksiannon helpottamista. Velalliselle voisi toimittaa tiedoksiannon tavallisena kirjeenä, jos saatavan määrä ei ylitä euroa. Haastemiehiltä näihin tehtäviin kuluu vuosittain noin 100 henkilötyövuotta. Jos selvitysmiesten ehdotukset toteutuvat, ne tulevat koskemaan noin 240 henkilötyövuotta. Näin ollen osa summaarisia asioita hoitavista käräjäsihteereistä siirtyisi ulosottovirastojen palvelukseen. Ehdotuksen mukaan haastemiehet jäisivät edelleen käräjäoikeuksiin hoitamaan tiedoksiantotehtäviä. Selvitysmiehet ovat kuulleet useita asiantuntijoita. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry on myös ollut kuultavana ja katsonut, että riidattomia velkomusasioita ei pitäisi siirtää pois käräjäoikeuksista, vaan toimintatapoja, ohjelmia sekä sähköistä asiointia tulisi edelleen kehittää. Näin summaaristen asioiden käsittely tehostuisi, nopeutuisi ja kansalaisten asiointi helpottuisi. Asiasta puuttuu vielä poliittinen linjaus, joka saataneen keväällä Asia etenee niin, että selvitysmiesten raportti lähtee lausuntokierrokselle. Uudistus on tarkoitus toteuttaa niin, että summaariset asiat siirrettäisiin ulosottolaitokselle vuonna P&O 7/2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut Jyty Vakuuttavat jäsenedut Vakuutusedut jäsenistölle - liittovakuutus VAKUUTETUT Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 68-vuotiaat työvoimajäsenet ja toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot