Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan. Muiden kokemukset opettavat parhaiten Mars matkaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan. Muiden kokemukset opettavat parhaiten Mars matkaan!"

Transkriptio

1 Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan Muiden kokemukset opettavat parhaiten Mars matkaan!

2 Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. SUOMEN EDULLISIN * Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 if.fi K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

3 Mitä työ täällä teette Nuoret huutavat poliisipartiolle viikonloppuyössä. Osa ihmisistä taasen säntää someen säksättämään poliisin pysäytelleen liikenteessä ja jaelleen sakkolappuja. Auktoriteettien kunnioitus on saanut ruhjeita samassa tahdissa kun sosiaalinen media on mahdollistanut kovaäänisille purnaajille perinteisen vallan vahtikoiran aseman kaappaamisen. Kansalaistaidot, joihin kuuluu yhteiskuntarakenteiden ja -sääntöjen ymmärtäminen, ovat heikentyneet. Viranomaiset ovat sähköistymisen myötä huomanneet asiakastutkimuksissaan, että ennen itsestään selvät asiakokonaisuudet ja termit eivät välttämättä ole niitä nuorten aikuisten vahvuuksia. Moni sanaharkka livenä tai netissä tuntuu perustuvan lievästi horjuviin tietoihin omista oikeuksista ja erityisesti vastuista. Juuri niistä asioista, jotka perustuvat lakiin. Viranomaistahoilla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin resursoida ennaltaehkäisevään työhön, jos halutaan vaikuttaa kansalaisten tietotasoon ja sitä kautta oikein toimimiseen. Arvot ja asenteet eivät näy siinä, mitä on päätetty, vaan siinä, mitä tehdään. Ne eivät juurru hetkessä, vaan asioiden eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä. Organisaatiot näyttävät päätyneen toisenlaiseen ratkaisuun ja puristaneet vanhanaikaisen valistustyön kuin rusottavan finnin otsasta. Opettajat ja lapset esimerkiksi pitävät koulupoliisin työtä erittäin tärkeänä. Poliisit näkevät myös kouluissa tehtävän työn asennekasvatuksen näkökulmasta arvokkaana ja yhteiskunnan panostuksen hyvänä sijoituksena tulevaisuuteen. Imatralainen-lehden jutussa kuitenkin kerrotaan, ettei koulupoliisilla ole aikaa vierailla kouluissa resursseihin viitaten. Resurssipula rapauttaa suomineidon fasadia oikeudenmukaisena maana nopeammin kuin ilmastonmuutos sulattaa mannerjäätä. Virkamiehet ovat tuoneet julkisuudessa huolensa esille. Viimeksi aiheesta uutisoitiin lastensuojelun puolelta. Työntekijät totesivat lehtijutussa, että on vain ajan kysymys milloin joku lapsi kuolee. Tilanne on täysin järjetön. Olisiko aika pysähtyä miettimään, miten kokonaisuus toimii julkisella sektorilla? Jos yhdestä kohdasta organisaatiossa ruuvia kiristetään, niin mitkä ovat vaikutukset järjestelmän toisella puolella. Se miten hyvin tai huonosti esimerkiksi lastensuojelu onnistuu työssään, vaikuttaa suoraan poliisin, hätäkeskusten ja oikeushallinnon työhön. Vastaus on ainakin selvä, jos joku 19. marraskuuta huutaa Senaatintorilla, että mitä työ täällä teette?. Kajahtaa vastaus: Meitä on liian vähän. Facebookin kampanjasivulla eräs äiti kiteyttää monen tavallisen kansalaisen ajatukset hyvin: Marssissa mukana koko sydämelläni, koska äitinä vaadin turvallisuutta lapsille ja nuorille niin kotona kuin kodin ulkopuolella! Päättäjät, älkää leikkikö turvallisuudellamme! Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 7/2014 3

4 SISÄLTÖ 7/2014 Katja Almgren Kansijuttu: Muuttuva työ haastaa tekijänsä. Osaamista ja ammattitaitoa: Muutosta on ollut koko työurani ajan...8 Muiden kokemukset opettavat parhaiten...16 Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi: Pääluottamusmiehet vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 8/2014 ilmestyy viikolla 51 (aineistot viimeistään ) Vuonna 2015 lehti ilmestyy 4 kertaa. Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 7/2014

5 Resurssipula rapauttaa suomineidon fasadia oikeudenmukaisena maana nopeammin kuin ilmastonmuutos sulattaa mannerjäätä. s Björgvin Hilmarsson Jokaisessa numerossa: Pääkirjoitus: Mitä työ täällä teette... 3 Puheenjohtajalta: Mars matkaan!... 6 Luottamustehtävissä: Jarno Tervakoski Rouva Kokkonen Repen kynästä Tässä numerossa myös: Todistatko työssäsi toisten traumaattisia kokemuksia? Haja-asutusalueet kärsivät säästötoimenpiteistä eniten.. 22 Ronkpukkia kehiin! Kaksi vahvaa keskusta ja harvaanasuttua maaseutua Keskustelua sisäisestä turvallisuudesta Information på svenska: Debatt om den interna säkerheten Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 7/2014 5

6 Suomella ei ole enää varaa leikkiä turvallisuudella. Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 7/2014

7 Mars matkaan! Valtion henkilöstön tyytymättömyys lisääntyy kaiken aikaa. Oikeushallinnon henkilöstö tuomareita ja syyttäjiä myöten marssi ulos vastalauseena jatkuville ja alati lisääntyville säästöille. Nyt on edessä SPJL:n toimeenpanema marssi, joka tulee näkymään ja kuulumaan keskeltä marraskuun harmautta. Yhteiskunnan luotettavimmat ja kansalaisten arvostamat instituutiot on ajettu ahtaalle viime vuosien juustohöyläyksillä. Erilaisten toimintaa kuristavien ohjelmien kautta valtion henkilöstön määrä on pudonnut runsaan työntekijän tasolle. Päättäjillä näyttää olevan loputon usko siihen, että vähemmälläkin väellä selvitään vaikeutuvista ja lisääntyvistä tehtävistä, samalla korkea työmotivaatio ja työkyky säilyttäen. Suomessa ei ole kovinkaan tavallista se, että sisäministeriön ja oikeusministeriön väki lähtee mielenilmausten tielle. Poliisit kokivat oman työtaistelunsa 1976, marssilla on oltu pari kertaa tällä vuosituhannella, viimeksi liittyen liikkuvan poliisin lakkauttamiseen. Oikeusministeriön puolella on ollut vieläkin hiljaisempaa, aina edellä mainittuun ulosmarssiin saakka. Unohtamatta kuitenkaan vankeinhoidon ammattilaisten ulosmarsseja toimipisteidensä puolesta. Suomalaisen virkamiehen veri lämpenee huomattavan hitaasti verrattuna eteläeurooppalaiseen malliin. Olemme saaneet nähdä mittavia mielenosoituksia Kreikasta ja Espanjasta. Täällä meillä olemme kärsivällisesti ottaneet vastaan kolhuja kolhujen perään. Jossakin näyttää kuitenkin raja tulevan vastaan. Suomen kuva turvallisena ja vakaana maana näkyy maiden välistä kilpailukykyä mitattaessa. Suomalaiset hyvin toimivat julkiset instituutiot tunnustetaan rajojemme ulkopuolella. Vai pitäisikö tarkentaa: siellä ne tunnustetaan, maan sisällä tunnustusta ei näytä heruvan. Ei ainakaan, jos sitä arvioidaan saadun rahoituksen perusteella. Olemme matkalla kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Suomalaiset puolueet tekevät jo omaa vaalityötään niin hallituksen sisällä kuin oppositiossakin. Paikka auringossa kiinnostaa kaikkia. Kisa erityisesti suurimman ja sitä kautta pääministeripuoleen paikasta on armotonta. Seuraavalta hallitukselta ja sen hallitusohjelmalta on lupa odottaa selkeitä toimia ja kannanottoja suomalaisen oikeusvaltion ylläpitämiseksi. Se tarkoittaa osaltaan sitä, että niin sisäministeriön kuin oikeusministeriönkin rahoitus riittää tehokkaaseen ja kansalaisia hyvin palvelevaan toimintaan. Kansalaisten tulee olla turvassa kaikkialla maassamme, asuinpaikkaan katsomatta. SPJL:n jäsenet lähtevät marssille Mukana on veljiä ja siskoja poliisista, oikeusministeriön hallinnonalalta ja hätäkeskuslaitoksesta. Meillä kaikilla on yhteinen huoli sisäisen turvallisuuden tilasta. Marssimme turvallisuuden puolesta, emme ketään vastaan. Tarkoitus on saada aikaan keskustelua ja sitä kautta vaikuttaa tulevan eduskunnan ja maan hallituksen päätöksiin. Suomella ei ole enää varaa leikkiä turvallisuudella. Ei sisäiselläkään. Ole mukana, nyt marssitaan! P&O 7/2014 7

8 8 P&O 7/2014

9 Hallintosihteeri Aira Sahikoski: Muutosta on ollut koko työurani ajan Oikeushallinnon ala elää ajan mukana. Organisaatiota uudistetaan laajasti ja työvälineet päivittyvät. Sähköistymisellä pyritään tehostamaan toimintoja, mutta toistuvat uudistukset haastavat työntekijän oppimiskyvyn ja jaksamisen. Teksti: Tanja Seppänen Kuvat: Katja Almgren P&O 7/2014 9

10 Itseopiskelu kiireiden keskellä ei ole aina tehokkain tapa oppia. Helsingin oikeusaputoimistossa työskentelevän Aira Sahikosken yksikön kokouksissa aiheina ovat olleet erityisesti työsuojelu, työhyvinvointi ja tietoturva. Huhtikuussa 2014 Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistyivät Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus koski lähes sataa virkamiestä. Muutos on havaittu Kuopiossa. Yhdistyminen on näkynyt eniten puhelimitse tulleissa kyselyissä ja kirjaamossa. Alueen laajentuessa työ lisääntyi selkeästi. Uudistus työllistää asiakaspalveluamme paljon, koska sinne ohjautuvat kaikki talon ulkopuolelta tulevat puhelut, kertoo Terttu Ojaluoto, lainkäyttösihteeri Itä-Suomen hallinto-oikeudesta. Uudistuksella on haluttu tasata alueiden asiamääriä. Kuten monesti siirtymävaiheessa, Kuopiossakin tasaantumista vielä odotellaan. Ainakaan vielä vaikutusta ei näy, mutta se vaatii aikansa. Kyselyjä tulee edelleen paljon. Pikkuhiljaa mennään parempaan suuntaan, Ojaluoto toteaa. Valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja yhtenäistävä Kieku-hanke on tulossa oikeushallintoon Se tuo mukanaan uusia toimintatapoja, toteaa hallintosihteeri Aira Sahikoski Helsingin oikeusaputoimistosta, ja jatkaa: Takaisinpäin katsellessa muutostahan tämä on ollut koko työurani ajan oikeusaputoimistossa, ja yksi olennainen osasyy työssä viihtymiseeni. Haasteet eivät siis lopu, vaan muutos on tätä päivää. Hallinnossa työskentelevänä uskallan sanoa, että nykyisin toimistot ovat aivan liian pieniä, ja hallinnon ja johdon tehtävät liian pirstaleisia, jotta ammattitaito henkilöstö- ja talousasioissa ja organisaatio- ja henkilöstöjohtamisessa voisi kehittyä. Sähköinen toimisto elää ajassa Sähköiset tietojärjestelmät ovat nykyisin erottamaton osa toimiston arkea. Monesti ne ovat tärkeässä roolissa toimintoja yhtenäistettäessä. Viime kädessä järjestelmien toivotaan tuovan säästöjä. Työntekijälle säästöt eivät kuitenkaan ole yhtä tärkeitä kuin sujuva työskentely. Sanansa henkilöstö pääsee sanomaan pilotointien yhteydessä. Marraskuun lopussa ulosottotoimessa pilotoidaan keskitettyä kirjaamista web-selaimen avulla. Suunnittelu pilotista alkoi keväällä. Kolme Itä- Suomen virastoa Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo toteuttavat pilotin yhteistyönä. Webkäyttöliittymässä meillä on yhteinen työjono, josta tarkastetaan sähköisesti vireille tulevat hakemukset, kertoo toimistopäällikkö Lenita Mustonen Pohjois-Karjalan ulosottovirastosta Joensuusta. Pilotissa katsotaan, kehittyvätkö työprosessit ja ajankäyttö, ja auttaako tämä jakamaan ruuhkatilanteita. Kokemuksia väliselvitykseen kootaan jo keväällä, Mustonen toteaa. Sahikoski nostaa esiin koulutuksen tärkeyden. Oikeusapuun ja hallintoon on kumpaankin hänen mukaansa tullut puolessa vuodessa useita uusia ohjelmistoja. Myös virastojen kotisivut ja intra on uusittu. Kuitenkin nämä ovat tärkeitä päivittäisiä työkaluja. Työ ei ole tehokasta, kun ohjelmat eivät ole hyvin hallussa. Itseopiskelu kiireiden keskellä ei 10 P&O 7/2014

11 aina ole tehokkain tapa oppia, ja ehkä motivaatiokin kärsii, Sahikoski harmittelee. Henkilöstön ääni kuuluviin Muutoksien keskellä on työntekijöillä oltava riittävät resurssit arjen hoitamiseen. Tietoa muutoksista ja niiden etenemisestä ei voi jakaa liikaa. On huomioitava, että jokainen tulee kuulluksi. Mustosen mukaan ulosoton rakenneuudistuksen kohdalla näin on tehty. Työryhmistä tulee säännöllisesti ajankohtaiskatsauksia siitä, missä mennään. Kaikissa tilaisuuksissa keskustellaan henkilöstön kanssa ja kerrotaan rakenneuudistuksen tilanteesta, kuten nyt marraskuussa toimistohenkilöstön kurssilla. Toivon henkilökunnan näkevän, että tästä saadaan hyvä itse mukana olemalla ja vaikuttamalla. Näkemyksensä uudistuksiin tuovat myös henkilöstöjärjestöjen edustajat. Jokaisessa työryhmässä on edustajat kaikista henkilöstöryhmistä, Mustonen sanoo. Myös Helsingissä halutaan kuunnella työntekijöitä. Hallinnossamme on avoimet ovet -periaate, ja saranat ovat kyllä kovassa käytössä. Esimerkkinä kehittämiskohteista ovat ajanvaraus ja puhelinneuvonta, joiden hanketyöryhmät tiedottivat säännöllisesti. Koko henkilökunta käsitteli asiat yhdessä yksikkökokouksissa. Jokainen sai sanoa mielipiteensä. Mielestäni pääsimme yhdessä hyvään loppu tulokseen, summaa Sahikoski. Oikeusaputoimiston henkilöstön hyvä jaksaminen näkyy myös viraston käytävillä, vaikka huolenaiheitakin on. Ilmanlaatu toimistojen murheena KUN KESKUSTELU uudistuksista käy kuumana, eivät työturvallisuuden perusasiat aina saa riittävää huomiota. Etenkin toimistotyötä tekevälle sisäilman laatu on merkittävää niin terveyden kuin viihtyvyyden kannalta. Heikentyneen ilmanlaadun syiden toteaminen ei ole yksioikoista. Oireet ovat yksilöllisiä, ja samojen oireiden aiheuttajia voi olla monia, aina pienhiukkasista mikrobeihin. On muistettava, että mittareilla havaitaan vain osa haittatekijöistä. Työnantajaa koskee työsuojelulain yleinen huolehtimisvelvoite. Tämän tulee huolehtia, että työolosuhteet eivät aiheuta työntekijöille haittaa tai vaaraa. Vaaraa aiheuttavat tekijät työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja poistaa. Kuopiossa Itä-Suomen hallinto-oikeuden työntekijät ovat toistaiseksi väistötiloissa, kertoo lainkäyttösihteeri Terttu Ojaluoto. Olemme useamman vuoden olleet väistötiloissa ilmanlaadun ongelmien vuoksi. Odotamme kovasti, että pääsemme meille sopiviin tiloihin. Aikataulusta meillä ei kuitenkaan ole lopullista ja varmaa tietoa. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n puheenjohtaja Tuija Heino tietää Kuopion tapauksen. Käräjäoikeus oli homeessa, joten kaikki huonekalut vietiin roskiin ja paperit ionisoitiin, jotta home ei siirtyisi muutettaessa. Muilla paikkakunnilla vakavia sisäilmaongelmia on ollut Kotkan käräjäoikeuden ja Turun hallinto-oikeuden tiloissa. Ongelmien ilmetessä on syytä olla yhteydessä esimieheen ja tietysti työterveyshuoltoon. Myös SPJL:n lakimies Rita Ridanpää korostaa työterveyshuollon roolia. Jos tulee vähänkin epämääräisiä oireita, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Paras mittari on aina ihminen ja hänen oireensa. On tärkeää huolehtia, että työkyky ei vaarannu, Ridanpää täsmentää. P&O 7/

12 Todistatko työssäsi toisten traumaattisia kokemuksia? Välillinen traumatisoituminen on tunnistamattomana terveysriski. Teksti: Piia Nurhonen Kuva: Rodeo Asta on toiminut poliisina 10 vuotta. Hänen työhistoriaansa mahtuu monia tilanteita, joita moni ei koskaan elämässään kohtaa. Erityisen kuormittavina Asta on kokenut tilanteet, joissa lapsia on lyöty laimin tai kohdeltu kaltoin. Astalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana huolta herättäviä fysiologisia oireita. Hän herää öisin siihen, että sydän hakkaa lujaa, käsiä särkee ja hänen on vaikea hengittää. Samalla hänen mieleensä tunkeutuu mielikuva vuoden takaisesta, hyvin kuormittavasta työtilanteesta. Oireet kestävät lähes pari tuntia. Aamulla kellon soidessa Asta on jo valmiiksi väsynyt. Eräänä päivänä Asta kertoo oireistaan Markku-nimiselle työkaverilleen kyyneleet silmissä. Markku ei tavoita yhtään empatiaa kollegaansa kohtaan. Hän ei oikeastaan tunne yhtään mitään. Markku kertoo, että hän kyllä pystyy blokkaamaan työhön liittyvät ajatukset pois mielestään. Hän ei edes halua keskustella työkaveriensa kanssa omista haastavista työtilanteistaan saati osallistua kuormittavien tilanteiden purkukeskusteluihin. Kun hän pääsee kotiin, hän kertoo istuvansa television ääreen. Hän on varma, että illan mittaan leikkii myös lasten kanssa ja keskustelee vaimon kanssa, mutta ei kuitenkaan muista siitä juuri mitään. Asta ei ole koskaan nähnyt Markkua poissa tolaltaan. (Esimerkki poimittu muokattuna, Meyers & Cornille 2002, ) Kummasta olisit enemmän huolissasi? Molemmista olisi syytä olla. Sekä Asta että Markku kärsivät sekundaarisen traumaattisen stressin oireista yksilöllisillä tavoillaan. Sekundaari traumaattinen stressi on seurausta siitä, että ihminen on välillisesti kosketuksissa toisten traumojen kanssa: sellaisten tilanteiden, joissa jonkun henki, terveys tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna tai on ollut uhattuna. Tilanteet ovat äkillisiä ja psyykkisesti järkyttäviä. Työntekijä kokee usein hyvin samanlaisia oireita kuin trauman välitön uhri. Kokemukset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja voivat pitkällä aikavälillä muuttaa ihmisen sisäistä kokemistapaa, elämänmerkityksiä ja ihmissuhteita. Sekundaarisen traumaattisen stressin kanssa ovat kasvotusten monien ammattikuntien edustajat, esimerkiksi hoitajat, lääkärit, terapeutit mutta myös toimittajat, oikeuslaitoksen edustajat sekä poliisi- ja pelastusalan työntekijät. Ilmiö näyttäytyy eri voimakkuudella eri ammattiryhmien työssä. Tähän auttamistyöntekijöiden työperäiseen stressiin liittyy keskeisinä oireina a. fysiologista ylivirittyneisyyttä, b. tapahtumien uudelleen kokemista esimerkiksi mielikuvissa, ajatuksissa, unina ja takaumina sekä c. tapahtumista muistuttavien ärsykkeiden välttelyä. Esimerkkejä fysiologisen ylivirittyneisyyden oireista ovat ahdistuneisuus, impulsiivisuus, ärtymys, säpsähtely ja keskittymiskyvyttömyys. Tyypillisiä ovat myös fyysiset stressireaktiot kuten nukkumishäiriöt, lihaskivut, ruoansulatus- ja verenkiertojärjestelmän häiriöt sekä ruokahalun ja painon vaihtelut. 12 P&O 7/2014

13 Filminauha, jota ei pääse karkuun Usein kuormittavat tilanteet tulevat työntekijän uniin. Jotkut kärsivät tunkeutuvista mielikuvista. Tiedetään esimerkiksi, että raiskausten uhrien kanssa työskentelevät kokevat tunkeutuvia mielikuvia asiakkaiden kuvaamista tilanteista juuri silloin, kun heillä on oma intiimi läheisyyden hetki. Mielikuvat on vahvoja ja niitä on vaikea hallita. Ne eivät ole tavallisia muistoja. Yllättävätkin ärsykkeet voivat nostaa muistot pintaan. Petra toimii traumaterapeuttina. Hänen asiakkaansa tytär kuoli auto-onnettomuudessa paikallisella sillalla. Joka kerta sillan yli ajaessaan hän näkee sielunsa silmin, kuinka kaikki tapahtui. Lopulta hän alkaa ajaa kaupunkiin toista reittiä pitkin. Jotkut kärsivät myös voimakkaista takaumista, joissa kokija ei enää ymmärrä, että kyseessä on mennyt tapahtuma vaan ajattelee sen tapahtuvan tässä ja nyt. Takaumat ovat tavallisia esimerkiksi rankkojen sotakokemusten yhteydessä. Näin voimakas uudelleen kokeminen on merkki siitä, että työntekijä tarvitsee kokemustensa käsittelyyn trauma-ammattilaisen apua mahdollisimman pian. Ei puhuta siitä enää Toiset pyrkivät välttelemään kaikkia ärsykkeitä, jotka muistuttavat kuormittavasta ja kuormittavista tilanteista. Työntekijä ei halua keskustella tapahtuneesta. Hän välttää kaikin keinoin kulkemasta tapahtumapaikan ohi. Hän ei kuuntele sellaisia lauluja tai katso sellaisia ohjelmia, jotka muistuttavat siitä, mitä hän on välillisesti joutunut todistamaan. Välttely voi tapahtua monin eri tavoin. Pekka työskenteli kidutuksen uhrien parissa. Jossakin vaiheessa hän alkoi nähdä unia, joissa ei koskaan ehtinyt töihin. Auto ei käynnistynyt, kodin ulkoovi ei auennut tai hän ei vain yksinkertaisesti löytänyt töihin. Paljon myöhemmin hän ymmärsi, ettei enää pystynyt menemään töihin. Kaikki asiakkaiden kokemat kauheudet olivat yksinkertaisesti liikaa hänelle. Tavallista on myös tunteiden turtuminen. Sen, minkä pitäisi koskettaa, ei kosketakaan enää. Kyynisyys ja pessimismi nostavat ehkä samanaikaisesti päätään. Puhuuko kukaan totta? Tapahtuuko maailmassa mitään hyvää? Voiko kehenkään enää luottaa? Työntekijä saattaa kysellä mielessään. Milloin aihetta huoleen? Sopivina annoksina sekundaari traumaattinen stressi on monen työn voimavara. Se herättää työntekijässä huolta, halua auttaa ja tarjota oma ammattitaito toisen hyväksi. Jos oireet ovat yksittäisiä, vain vähän kuormittavia ja ohimeneviä, ollaan turvallisilla vesillä. Varsinkin, jos työpaikan tukirakenteet ovat kunnossa ja työntekijällä itsellään on välineitä käsitellä ja purkaa työn herättämiä kehon, mielen ja tunneelämän reaktioita. Itsetuntemus ja itsetietoisuus, myös tietoisuus omasta kehosta, nouseekin tärkeään rooliin. Koulutuksen, työnohjauksen ja rakentavan ammatillisen jakamisen keinoin on tehtävissä paljon omien käsittelykeinojen löytämiseksi. On hyvä tunnistaa, että traumaattiset kokemukset voivat myös kasvattaa. Jotta trauman jälkeinen myönteinen kasvu mahdollistuu, työntekijän täytyy kuitenkin tehdä itsensä kanssa töitä. Kokemusten, tunteiden ja ajatusten LÄHTEET Catheral Preventing Institutional Secondary Traumatic Stress Disorder. Teoksessa Treating Compassion Fatigue. Toim. Figley. Conrad & Kellar-Guenther Compassion fatique, burnout and compassion satisfaction amond Colorado child protection workers. Child abuse & neclect 30, Figley Compassion Fatigue as secondary traumatic stress disorder. An overview. Teoksessa Compassion Fatigue. Toim. Figley. Kassam-Adams The Risks of Treating Sexual Trauma: Stess and Secondary Trauma in Psychotherapists. Teoksessa Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. Toim. Stamm. Mathieu The Compassion Fatigue Workbook. Creative Tools for Transforming Fatigue and Vicarious Traumatization. Meyers & Cornille The Trauma of Working with Traumatized Children. Teoksessa Treating Compassion Fatigue. Toim. Figley Nissinen Rajansa kaikella. Miten estää myötätuntouupuminen? torjunta estää kasvun ja pitkällä aikavälillä sairastuttaa myös fyysisesti. Vähätelläänkö meillä? Jotta työntekijä ei jää yksin, on tärkeää, että työpaikoilla tiedostetaan ilmiö ja rakennetaan systemaattisesti riittävät tukirakenteet. Ilmapiiri, jossa vähätellään oireita tai työtilanteiden rankkuutta, on omiaan lisäämään uupumisen riskiä. Jos oireet ovat jatkuvia, voimavaroja kuluttavia ja moninaisia, on paikallaan pysähtyä. Usein ongelmat huomaa joku muu kuin työntekijä itse. Kissan pöydälle nostaminen ei ole helppoa mutta sitäkin tärkeämpää. Pitkittyessään sekundaari traumaattinen stressi voi johtaa vakavaan loppuun palamiseen, masennukseen, sijaistraumatisoitumiseen tai/ja päihteiden väärinkäyttöön. Kirjoittaja on psykoterapeutti ja psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijakouluttaja. Tuntuiko teema tutulta? Kirjoita ajatuksistasi, kokemuksestasi luottamuksellisesti osoitteeseen: Nissinen Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Pearlman & Saakvitne Workbook on Vicarious Traumatization. For helping professionals who work with traumatized clients. Rosenbloom et al Helpers Responses to Trauma Work: Understanding and Intervening in an Organization. Teoksessa Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. Toim. Stamm. Rotschild & Rand Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Rudolph & Stamm Maximinzing Human Capital: Moderating Secondary Traumatic Stress through Administrative and Policy Action. Teoksessa Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. Toim. Stamm. Simon et al Secondary traumatic stress and oncology social work: Protecting compassion from fatique and compromising the worker s worldvies. Journal of psychosocial oncology, 23, 4, P&O 7/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren Kuva: Pekka Mäkinen Jarno Tervakoski, 33 Työpaikka: Itä-Suomen poliisilaitos, Iisalmen poliisiasema Tehtävä: Vanhempi konstaapeli, valmistuu Polamk:n alipäällystöopinnoista joulukuussa Ay-toiminta: Pohjois-Savon poliisiyhdistyksen hallituksen varajäsen vuodesta 2013 Pardian Pohjois-Savon aluetoimikunnan jäsen vuodesta 2013 Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja vuodesta 2014 Harrastukset: Kuntosali, lenkkeily, moottoripyöräily, musiikki 14 P&O 7/2014

15 On tehnyt pahaa katsoa, kun nuori poliisi pistää varustevyön naulaan, tietämättä milloin hän seuraavan kerran pukee virkapuvun ylleen Työ Valmistuin vuonna 2008 tammikuussa Poliisikoulusta ja saman vuoden helmikuussa pääsin tekemään viransijaisuutta Kuopion poliisilaitoksen päivittäisrikostutkintaan. Työskentelin päivittäisrikostutkinnassa reilut kaksi vuotta, jonka jälkeen siirryin kenttätehtäviin, missä nykyäänkin työskentelen. Varsinainen virkapaikka minulla on Kuopion pääpoliisiasemalla ja olen nyt tehtäväkierrolla Iisalmen poliisiasemalla, joka kuuluu samaan nykyiseen Itä-Suomen poliisilaitokseen. Ennen poliisin uraa työskentelin hetken Puolustusvoimissa ja reilut kolme vuotta Rajavartiolaitoksessa. Jouduin sanomaan itseni irti rajavartijan virasta, jotta pystyin lähtemään Poliisikouluun. Muistan vieläkin tunteen, kun valmistuttuani minulle ilmoitettiin, ettei töitä todennäköisesti ole heti saatavilla ja olin irtisanonut itseni vakituisesta virasta tämän ammatin takia. Onneksi noin viiden viikon kuluttua pääsin tekemään viransijaisuutta. Kaikki nuoret kollegat eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Useat ovatkin turhautuneet jatkuvien määräaikaisuuksien aiheuttamaan epävarmuuteen ja hakeutuneet muiden työnantajien palvelukseen. On tehnyt pahaa katsoa, kun huippuosaajaksi virittäytynyt nuori poliisi pistää varustevyön naulaan, tietämättä milloin hän seuraavan kerran pukee virkapuvun ylleen. Ay-toiminta Useasti olen törmännyt kirjoituksiin ja puheisiin siitä, että tarvitaanko me enää ay-liikettä. Joidenkin mielestä ay-liike on tehnyt sen mitä se voi saavuttaa ja joidenkin mielestä se hankaloittaa tahallaan asioiden etenemistä. Ei maailma ole koskaan valmis ja muutos on jatkuvaa. Lisäksi muutokset tulevat jatkuvasti eteemme nopeammin. Näiden vuoksi ay-liikkeen rooli korostuu asioiden ajan tasalla pitämisessä ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Lähdin Pardian PlusMiinus30-toimintaan mukaan vuonna 2013 SPJL:n valtuuston puheenjohtajan Jonne Rinteen innoittamana. Ilmoitin yhdistykseni hallitukselle kokouksesta ja he esittivät minua vuosikokousedustajaksi, ja tulin valituksi toimintaryhmän jäseneksi. Lokakuussa 2014 PlusMiinus30-vuosikokous valitsi minut uudelleen toimintaryhmään ja ryhmä valitsi minut puheenjohtajaksi. On suuri kunnia toimia ryhmän puheenjohtajana, ja olen kyseisellä paikalla ensimmäinen SPJL:n edustaja. PlusMiinus30-toiminnan tarkoituksena on madaltaa nuorten osallistumista ay-toimintaan ja samalla tukea heidän osaamista ja hakeutumista omien yhdistysten aktiiveiksi, sekä henkilöstön edustustehtäviin. Marssi Olen lähdössä SPJL:n järjestämälle marssille sisäisen turvallisuuden puolesta Helsinkiin Se on hieno mahdollisuus näyttää keitä me olemme ja tuoda kasvoja poliisin henkilöstölle. Tämä on sellainen paikka, jolla voimme varmasti vaikuttaa. Toivon, että marssilla saavutetaan ainakin se, että päättäjät kiinnittävät jatkossa enemmän huomiota poliisin henkilöstömääriin ja rahoitukseen. Oma painajaiseni on, että Suomen sisäisellä turvallisuudella tehdään bisnestä tulevaisuudessa enenevissä määrin ja poliisi keskittyy ainoastaan vakavaan rikollisuuteen. Meillä on Suomessa luotettava, ammattitaitoinen poliisi, jota arvostetaan maailmalla ja tästä tulee pitää kiinni jatkossakin. P&O 7/

16 16 P&O 7/2014 Johtamisen kenttäkouluttajajärjestelmää alettiin luoda vuonna 2007 työstämällä asiaa työseminaareissa. Kenttäkouluttajat koulutettiin vuonna 2008 sekä yleis- ja kenttäjohtajat kevään 2009 aikana, Kauko Hakala kertoo.

17 Vuoden poliisi 2014 Kauko Hakala: Muiden kokemukset opettavat parhaiten Ylikomisario Kauko Hakala seisoo Smolnan juhlasalin seinustalla katse keskittyneenä ei-mihinkään. Pieni jännitys on käsin kosketeltavissa. Ministeri Räsäsen onnittelupuheen jälkeen Hakala astuu mikrofonin taakse. Teksti ja kuvat: Katja Almgren Hakala aloittaa puheensa. Tullessani kenttätoiminnan johtamisen opetukseen kuvittelin, että oma vankka kokemus tehtäväalueesta olisi merkittävässä roolissa opetuksessa. Yhä merkittävämmäksi nousi kuitenkin muiden kokemukset eri puolilta Suomea erilaisista poliisiyksiköistä erilaisin resurssein. Vastavalittu Vuoden poliisi 2014, Poliisiammattikorkeakoulun opettaja, ylikomisario Kauko Hakala ei ota kunniaa työstään nykymuotoisen kenttätoiminnan johtamiskoulutuksen rakentamisessa. Hän kiittää kaikkia kollegoitaan sekä niitä, jotka ovat vuosien aikana olleet hänen koulutettavinaan. Kauko Hakala työskenteli 22 vuotta Helsingin poliisilaitoksella ennen siirtymistään Poliisikoulun ylikomisarioksi Tampereelle vuosiksi vastuualueenaan voimankäytön koulutus. Tuohon aikaan ajoittui poliisin tuki- ja erityisaseiden uudelleen määrittely ja koulutus. Myös aseenkäytön ohjeistus kehittyi voimakkaasti. Näkemykset avartuvat Lokakuun 2002 lopulla Hakala matkusti Sarajevoon Bosnia ja Hertsegovinaan EU:n ensimmäiselle poliisimis- Kauko Hakala oli mukana suunnittelemassa Polamk:n opetustiloja nykyiseen malliin. P&O 7/

18 1976 Poliisikouluun 1976 Helsingin poliisilaitokselle toiseen alueosastoon siolle. Missiolla oli asian tuntijoita kymmenistä eri maista työskennellen johdon neuvonantajina poliisin eri yksiköissä. Kauko Hakala sijoittui federaation sisäministeriön alaiseen erikoisyksikköön. Sarajevossa Hakala sai kokemusta kansainvälisen yhteistyön lisäksi erilaisista poliisiorganisaatioista, koulutusmalleista ja ratkaisuista lukemattomien keskusteluiden kautta eri maiden kollegojen kanssa. Poliisiammattikorkeakouluun kenttätoiminnan johtamisen tiimiin Kauko Hakala liittyi vuoden kesällä missiolta palattuaan. Alkuvuosina kenttätoiminnan toimivaltuusasiat kuu- Hälytysosastoon luivat myös Hakalan työkuvaan. Helsingissä Hakala oli tottunut toimimaan isoissa tilanneorganisaatioissa valtiovierailuista ratsioihin. Myös erilaisissa työryhmissä toimiminen oli tuttua. Poliisioppilaitoksissa opin, että oma kokemus on vain yhdestä näkökulmasta tutuilla 1983 Alipäällystökurssi resursseilla. Herättävää oli tajuta, että parhaiten kokemusta kertyy kuuntelemalla muiden kokemuksia ja arvioimalla niitä yhdessä. Opettajien tärkeä ammattitaito onkin kollegojen kanssa kehittää muiden kokemuksista yleisempiä toimintamalleja, jotka ovat edelleen pohjana, kun kehitetään suunnitelmia, ohjeita ja koulutusta. Muutosten tuulet Ennen vuotta 1996 operatiivista kenttätoimintaa johti päivystyksen ylikonstaapeli. Kihlakuntauudistuksen myötä poliisilaitokset ja nimismiespiirit yhdistettiin 90 poliisilaitokseksi, joissa toimintaa johti poliisipäällikkö. Samaan aikaan aloittivat kokeiluhätäkeskukset ja noilla alueilla poliisin hälytyskeskukset lopetettiin. Perustettiin kenttäjohtojärjestelmä, jolloin päivystäjän sijaan poliisin operatiivista kenttätoimintaa johti partiossa oleva kenttäjohtaja, kuvailee Hakala. Vuoden 2005 maaliskuussa 40 kokenutta henkilöä päällystöstä ja alipäällystöstä, Hakala mukaan lukien, kokoontui Poliisiammattikorkeakoululle pohtimaan operatiivisen kenttätoiminnan johtamisen tilaa. Teemasta oli keskusteltu vuosia ja esiin nousevia aiheita olivat muun muassa kenttäkomisarion rooli, päällystön ja kenttäjohtajien välinen yhteistyö, johtajien sitoutuminen kenttätoiminnan johtamiseen ja yhtenäisen koulutuksen tarve Päällystökurssi 1987 Liikenne- ja erityisosaston johtoja järjestelyjaokseen keskeisinä tehtäväalueina liikenneturvallisuus sekä erityistehtävät 1990 Lisäksi joukkueenjohtajaksi valmiusyksikköön 1992 Erityisturvajaoksen johtajaksi Vasemmalta takaa ylikomisario Kauko Hakala, ylikonstaapeli Heikki Asunta, ylikostaapeli Topi Salmivuori, ylikonstaapeli Jari Saarnio, edessä vasemmalta vanhempi konstaapeli Paula Laitila, ylikomisario Sami Hätönen ja ylikonstaapeli Pauli Ojaniemi kouluttajat arvioimassa opetusmateriaalia. 18 P&O 7/2014

19 1995 Hälytyskeskukseen Ylikomisario Kauko Hakala palkittiin Vuoden poliisiksi lokakuuta Keskustan kenttäyksikköön 1999 Poliisikoululle voimankäytön koulutuksen vetäjäksi 2002 Sarajevoon EU:n poliisimissiolle neuvonantajaksi Seminaarin tuotoksena Poliisiammattikorkeakoulu teki esityksen poliisin ylijohdolle toimenpiteistä kenttätoiminnan johtamisen kehittämiseksi. Lokakuussa 2007 poliisin ylijohto perusti useita työryhmiä, joista Hakala nimettiin operatiivisen kenttätoiminnan johtamista ja kouluttamista kehittävän työryhmän vetäjäksi. Eri vaiheiden jälkeen johtamisjärjestelmä astui voimaan vuoden 2009 alusta. Operatiivista kenttätoimintaa johti nyt päällystöön kuuluva yleisjohtaja. Hänen alaisuudessaan työnjohtajina kentällä toimivat kenttäjohtajat. Välivaiheessa osalla poliisilaitoksia oli tukenaan johto- tai tilannekeskus, osa oli ilman. Yleisjohtajat olivat myös ison osan ajasta johtovalmiudessa. Monien vaiheiden jälkeen järjestelmä valmistui nykyiseen malliin kesäkuussa 2014, Hakala kertoo ja jatkaa, että nyt yleisjohtaja on aina työvuorossa tilannekeskuksessa tai johtokeskuksessa tukenaan keskuksen resurssit. Lappia lukuun ottamatta kaikilla poliisilaitoksilla on oma tilanne- tai johtokeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on koko operatiivisen kenttätoiminnan tukeminen. Yleis- tai kenttäjohtajan tehtävässä toimiminen edellyttää erityistä koulutusta ja tutkinnon voimassaoloa. Poliisiammattikorkeakoulu kouluttaa johtamisen kenttäkouluttajat, valmistaa valtakunnallisen koulutusmateriaalin sekä toimii asiantuntijana ja yhteyspisteenä kouluttajien ja muiden toimijoiden suuntaan. Kenttäkouluttajat kouluttavat yleis- ja kenttäjohtajat. Tulevat haasteet Hakala on tyytyväinen saavutettuihin uudistuksiin operatiivisen kenttätoiminnan johtamisessa ja sanoo nykytilanteen olevan valtava harppaus eteenpäin 2004 Poliisiammattikorkeakoululle kenttä- verrattuna tilanteeseen ennen vuotta Tulevaisuudessa johtamiseen liittyviä haasteita tulevat Hakalan mukaan olemaan koko sen opetukseen toiminnan johtami- poliisihenkilöstön kouluttaminen erilaisiin muuttuviin järjestelmiin, jotta jokainen osaisi käyttää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Suomalaisen poliisikoulutuksen vahvuus on aina ollut yhteys kenttään. On ilo nähdä mukana operatiivisen opiskelijoiden kehittyminen kurssin aikana ja kenttätoiminnan edelleen työelämässä soveltaessaan oppimiaan johtamis- ja koulutusjärjestelmän asioita, Hakala mainitsee kiitospuheessaan. kehittämistyössä Juhlallisuudet alkavat olla ohi ja väki valuu prameas ta salista sivuhuoneeseen. Hakalan olemus rentoutuu ja vuoden poliisin kasvoille leviää aito hymy. Facebookista poimittua: Onnea! Onnittelut Sinulle Poliisi Kauko Hakala Onnea Onnea entiselle työkaverille Helsingin pl:n hälytysosastosta. Piiskan miehet on huippuja! Arvostan! Onneksi olkoon Kake ja kiitos myös SPJL:lle hyvästä valinnasta. Vuoden Poliisi 2014 postaus SPJL:n seinällä keräsi yhteensä 137 tykkäystä. VIDEO spjl.fi P&O 7/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Summaariset riita-asiat ulosottolaitokseen? Osa käräjäsihteereistä siirtyisi ulosottovirastojen palvelukseen. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Käräjäoikeuksissa tulee vireille summaarisia riitaasioita vuosittain reilusti yli Summaarisia riita-asioita ovat riidattomat velkomisasiat, jotka voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Käräjäoikeuksissa näitä riidattomia velkomisasioita ovat käsitelleet alioikeusuudistuksesta lähtien käräjäsihteerit. Jos velallinen on passiivinen eikä riitauta velkojan vaatimusta, voi käräjäsihteeri ratkaista asian. Jos asia riitautetaan, se siirtyy tuomarin tai notaarin ratkaistavaksi. Alioikeusuudistuksen jälkeen on ollut esillä useamman kerran summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittäminen ja mahdollinen siirtäminen ulosottoviranomaisen tehtäviksi. Alkuvuodesta 2013 oikeusturvaohjelmaa valmistellut neuvottelukunta julkaisi oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille Ohjelman erääksi keskipitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu summaaristen riita-asioiden keskittäminen joko siirtämällä ne ulosottoviranomaiselle tai enintään kolmeen käräjäoikeuteen. Oikeusministeriö asetti johtavan kihlakunnanvoudin Timo Heikkisen ja laamanni Antti Savelan selvittämään sum maaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämistä ulosottolaitoksessa tai käräjäoikeuksissa. Selvitysmiehet ovat luovuttaneet esityksensä oikeusministeriölle, jossa he ehdottavat ensisijaisesti, että summaariset riita-asiat siirretään käräjäoikeuksista ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi. Ehdotuksen mukaan velkojat eivät enää hakisi käräjäoikeudelta tuomiota riidattomasta saatavasta, vaan ulosottoviranomainen hoitaisi asian käsittelyn alusta loppuun saakka. Selvitysmiehet katsovat, että näin menettelemällä voitaisiin poistaa päällekkäistä työtä sekä tehostaa summaaristen asioiden käsittelyä ja saavuttaa kustannussäästöjä. Selvitysmiehet ehdottavat myös summaaristen riita-asioiden tiedoksiannon helpottamista. Velalliselle voisi toimittaa tiedoksiannon tavallisena kirjeenä, jos saatavan määrä ei ylitä euroa. Haastemiehiltä näihin tehtäviin kuluu vuosittain noin 100 henkilötyövuotta. Jos selvitysmiesten ehdotukset toteutuvat, ne tulevat koskemaan noin 240 henkilötyövuotta. Näin ollen osa summaarisia asioita hoitavista käräjäsihteereistä siirtyisi ulosottovirastojen palvelukseen. Ehdotuksen mukaan haastemiehet jäisivät edelleen käräjäoikeuksiin hoitamaan tiedoksiantotehtäviä. Selvitysmiehet ovat kuulleet useita asiantuntijoita. Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry on myös ollut kuultavana ja katsonut, että riidattomia velkomusasioita ei pitäisi siirtää pois käräjäoikeuksista, vaan toimintatapoja, ohjelmia sekä sähköistä asiointia tulisi edelleen kehittää. Näin summaaristen asioiden käsittely tehostuisi, nopeutuisi ja kansalaisten asiointi helpottuisi. Asiasta puuttuu vielä poliittinen linjaus, joka saataneen keväällä Asia etenee niin, että selvitysmiesten raportti lähtee lausuntokierrokselle. Uudistus on tarkoitus toteuttaa niin, että summaariset asiat siirrettäisiin ulosottolaitokselle vuonna P&O 7/2014

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot