TUTKINTAVANGIN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI TULOTARKASTUKSESSA Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKINTAVANGIN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI TULOTARKASTUKSESSA Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan"

Transkriptio

1 Liisa Ruottinen-Partanen TUTKINTAVANGIN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI TULOTARKASTUKSESSA Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liisa Ruottinen-Partanen Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Nimeke Tutkintavangin päihdetilanteen arviointi tulotarkastuksessa Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee vankilakierrettä ja päihderiippuvuutta. Tutkin asiaa vankilaan tulohaastattelun avulla. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: mitkä ovat tulohaastattelussa esiin tulleita taustatietoasioita, mikä on vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatu ja määrä, mikä on tulotarkastushaastattelun päihdetilannearvion mukainen katkaisuhoito, mikä on päihdyttävien aineiden käyttötarve tutkittavien kuvaamana, mitkä ovat vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden käytön syyt tutkittavien kuvaamana, mitkä ovat syyte -nimikkeet ja mikä on vankilakertaisuus ja edellinen vapautuminen sekä seuraava vangitseminen. Keräsin aineiston terveydenhuollon tulotarkastuksen päihdetilanteen arvioinneissa esiin tulleista tallennetuista haastattelutiedoista ja havainnoistani sekä vankitietojärjestelmästä. Metodisesti kyseessä on sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Tutkimuksen mukaan suurin osa, 90 % tutkintavangeista oli päihderiippuvaisia ja tutkintavankilaan tullessa heillä alkoi vieroitus päihdyttävistä aineista. Merkittävintä oli, että siviilistä tulleilta suurimmalla osalla, 79 %:lla oli käytössä omilla resepteillä jopa vuosien ajan helposti saadut päihtymystä aiheuttavat rauhoittavat tai kipulääkkeet. Mikkelin vankilan poliklinikan päihdehoidon tavoitteellisena hoitokäytäntönä käytettiin riippuvuutta aiheuttamattomia korvaavia käypä hoito -lääkkeitä sekä katkaisuhoitoon että mielenterveydellisiin tarpeisiin. Tutkittavien rikokset olivat tapahtuneet päihtymystä aiheuttavien aineiden käytön aikana. Tästä johtuen kukaan ei ollut työkykyinen tutkintavankilaan tulovaiheessa. Tutkimuksen mukaan päihdyttävien lääkkeiden vieroitukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa poliklinikan työntekijät joutuivat päihtymystä aiheuttavia lääkkeitä vaativien käyttäjien uhkailun ja arvostelun kohteiksi. Päihtymystä aiheuttavia lääkkeitä käyttäneet tutkintavangit olivat toimettomia, ajelehtivan elämäntavan nuoria tai aikuisia miehiä, joilla päihdyttävien lääkeaineiden käyttökierre ja siihen liittyvä tutkintavankilakierre oli sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tragedia syyteseurausten näkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella myös päihdehoidon toimintamalliin jäi muutostarvetta. Tulovaiheessa poisotetut päihdyttävät lääkkeet palautettiin takaisin vapautumistilanteessa. Nykymallilla mahdollistui päihdyttävien lääkkeiden käytön jatkaminen. Yli puolet tutkittavista palasi samana vuonna toista tai kolmatta kertaa takaisin tutkintavankilaan uusintamaan kertaisuuttaan. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan pitäisi toimia siten, että puututtaisiin päihde- ja vankilakierteeseen mahdollisimman varhain jo tutkintavankilassa ja näin lisättäisiin päihdehoidon ennalta ehkäisevää vaikutusta ja muutoksen asiakasvaikuttavuutta. Jatkotutkimusaihe voisi olla valtakunnallinen selvitys tutkintavankiloiden poliklinikoiden tulotarkastusten päihdetilanteiden arvioinneista. Uudessa tutkimuksessa voisi kartoittaa käytäntöjä ja kokemuksia ja arvioida, tehdäänkö tutkintavankiloiden poliklinikkojen päihdehoidon selvittämisvaiheessa oikeita asioita ja asioita oikein. Asiasanat (avainsanat)asiakasvaikuttavuus, interventio, päihdyttävä lääkeaine, päihdehoitokäytännöt, normaalisuus, päihteettömyys, rikoksettomuus, toimintakykyisyys, vastuullisuus, riippuvuus, tutkintavanki, vankilakierre, yhteiset pelisäännöt Sivumäärä Kieli URN 62 + liitteitä 2s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Mauno Saksio

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Liisa Ruottinen-Partanen Degree programme and option Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services Name of the bachelor's thesis Evaluation of remand prisoners intoxicant status on their arrival to the prison. You give with one hand and take away with another Abstract The purpose of this Bachelor s thesis was to find how easily remand prisoners using drugs get trapped in a vicious circle of renewing prison sentences. Another goal of the thesis was to discuss how and what kind of information should be collected at arrival interviews and how this information can be used to improve prisoner s health care. Remarkable part of the research material was collected from prisoners arrival interviews and from other correctional treatment data that was connected with prisoners background. The Interview material was taken from Mikkeli prison during a period of three weeks. According to the research, 90 % of the remand prisoners were addicted to intoxicants and most, 79 % of those who came from civilian life had own prescriptions of the abuse of sedative and analgesic drugs. More than half of the prisoners returned back to the prison twice or three times during the sama year. Prisoners that had been using drugs were inactive young or adult men, who had been in prison several times. The crimes which involved violence were carried out when being intoxicated. According to the study results the model used in the prisoner s health care should be changed. The model that is used now in the prisoner s health care supports using drugs in prison and later in civil life. In the future it would be useful to research practices and experiences in the arrival stage of remand prisoners more closely. Are the methods we use in the inspecting stage of drug treatments in remand prisons the right methods and do we use them in the right way? Subject headings, (keywords) Client effective, intervention, intoxicating drug, practises of intoxicant treatment, normality, drug independence, integrity, capacity, responsibility, dependence, prisoner on remand, prison spiral, common rules Pages Language URN Remarks, notes on appendices 62 +app. 2 pgs. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Mauno Saksio Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ERI TIETEIDEN NÄKÖKULMIA YKSILÖN ELÄMÄNVALINTOIHIN Yhteiskunnallinen näkökulma Lääketieteellinen näkökulma Sosiaalifarmasian näkökulma Sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma Holistinen näkökulma Kriminaalipoliittinen näkökulma YLEISTÄ SUOMALAISTEN VANKIEN SOSIAALISESTA ASEMASTA JA TOIMINTAKYVYSTÄ Sosiaalinen asema Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky VANKEINHOITOLAITOKSEN PÄIHDETYÖ Päihde- ja uusintarikollisuuteen vaikuttamistyö Uusintarikollisuuteen vaikuttavat toimintaohjelmat Tulohaastattelu, päihdearvio ja katkaisuhoito MIKKELIN VANKILAAN TULOVAIHEEN HAASTATTELUTIEDOT Mikkelin vankila Mikkelin vankilan poliklinikan tulotarkastus Tulotarkastushaastattelu VANKIEN PÄIHDETYÖTÄ JA VANKEJA TARKASTELEVAA KIRJALLISUUTTA JA TUTKIMUKSIA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Haastateltavien valinta ja kuvaus Tulohaastattelu ja tiedon keruu Aineiston käsittely TUTKIMUKSEN TULOKSET Tulohaastattelussa esiin tulleita taustatietoasioita... 34

5 9.2 Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatu ja määrä Tulotarkastushaastattelun päihdetilannearvion mukainen katkaisuhoito Päihdyttävien aineiden käyttötarve tutkittavien kuvaamana Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden käytön syyt tutkittavien kuvaamana Syyte -nimikkeet Vankilakertaisuus ja edellinen vapautuminen sekä seuraava vangitseminen JOHTOPÄÄTÖKSET Tulohaastattelussa esiin tulleita taustatietoasioita Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatu ja määrä Tulotarkastushaastattelun päihdetilannearvion mukainen katkaisuhoito Päihdyttävien aineiden käyttötarve tutkittavien kuvaamana Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden käytön syyt tutkittavien kuvaamana Syyte -nimikkeet Vankilakertaisuus ja edellinen vapautuminen sekä seuraava vangitseminen POHDINTA Yhteenveto Eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Jatkotutkimushaaste LIITE LIITE

6 1 JOHDANTO 1 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sekä kuvata että kartoittaa tutkintavangin siviilistä vankilaan tulovaiheen elämäntilannetta ja tarkastella elämäntilannekuvauksessa esiin tulleiden asioiden osuutta vangin päihde- ja vankilakierteeseen. Tutkin erityisesti siviilistä vankilaan tulevien tutkintavankien käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatua ja määrää sekä käyttö- ja katkaisutarvetta tulotarkastushaastattelutilanteessa. Lisäksi tutkimuksen taustaksi selvitän vankilaan tulevan elämäntilannetta, minkä ikäisiä ja kuinka monia asia koskee, mikä on työmarkkinatilanne, mistä yhteiskunnan normin rikkomisesta vankia syytetään, mikä on vankilakertaisuus, milloin oli edellinen vapautuminen ja seuraava vangitseminen. Sain idean opinnäytetyöhön käytännön työstäni, jossa tutkintavankien vastaanottotilanteiden tulohaastatteluissa ja päihdetilanteenarvioinneissa kohtaan toistuvasti siviilistä vankilaan tulevia samoja henkilöitä. Kiinnostuin selvittämään ja tutkimaan, mikä on vankilaan tulon nopean uusintamisen taustalla. Päihdetyö vankilassa on tavoitteellista ja vankeinhoitotyössä toisiaan tukeva kuntoutusjatkumo muodostuu toimenpiteistä, jotka ovat joko valvonnan, päihdehoidon, päihdekuntoutuksen, sosiaalityön tai vapauteen valmistelevan työn tehtäväkenttää. Suunnitelmallisuudesta huolimatta vangin vapautuessa tavanomainen tarina on melko välitön retkahtaminen päihteiden käyttöön ja päihdekierteeseen sekä niiden myötä rikoskierteen jatkuminen ja palautuminen tutkintavankilaan. Tutkintavangin vankilaan tulotarkastusta ja tulovaiheen haastattelun sisältöä ei ole aikaisemmin tutkittu. Selvitän asiaa puuttuvan tiedon tarpeen pohjalta. Rikoksiin syyllistyneellä on monenlaisia ongelmia, jotka ovat muutakin kuin itse rikokset, kuten päihdeongelma, asunnottomuus ja työttömyys kuin myös ajelehtiva elämäntapa, sosiaalisten suhteiden niukkuus ja toimeentulo-ongelmat. Niitä pyritään selittämään usein osasyinä rikoksen polulle ajautumisessa, jota sitten pyritään hoitamaan pakenemalla asioiden kohtaamista päihteidenkäytöllä. Tutkintavankilaan näyttää kerääntyvän enenevästi erittäin moniongelmaisia ja erilaisen terveydellisen avun tarpeessa olevia, joilla on sekä toistuvia päihdevieroitustarpeita että mielenterveydellisiä ongelmia.

7 2 Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnanjohtajan, entisen vankeinhoito-osaston ylitarkastaja Jukka Mäki (2005, 15) kirjoittaa: Vangit ovat yksi köyhimmistä, syrjäytyneimmistä ja sairaimmista ihmisryhmistä, joita yhteiskunnastamme löytyy. Monien lapsuusajan ongelmat ovat suuret, päihdeongelmat suuret ja asunto-ongelmat suuret. Vajetta on kaikesta. Meillä on tietty joukko, joka pyörii erilaisten laitosten ja vankilan välimaastossa, eräänlaisessa Bermudan kolmiossa. On joskus hyvin vaikeaa sanoa, ovatko he rikollisia vai ainoastaan ihmisiä, joilla ei kerta kaikkiaan ole edellytyksiä pärjätä tässä yhteiskunnassa. Kyllä me näemme koko ajan, että porukassa on myös selviytyjiä, jos kohta enemmistö lienee edelleen näitä Bermudan kolmion pyöröovilaisia. Tutkimuksellani pyrin selvittämään pyöröovilaisuuden todentumista. Toivon, että työni nostaa esille asioita, joiden avulla päihdehoitotyötä tekevät voivat tehostaa ja kehittää toimintaansa vielä enemmän vangin päihteettömyyttä, toimintakykyisyyttä ja uusintarikoksetonta elämäntapaa tukevaksi. Olen onnistunut työssäni, jos saan lukijan tarkastelemaan omia toimintatapojaan ja pohtimaan, mitä hän saa tapahtumaan tämän ihmisen elämässä ja hänen yhteiskunnallisessa osallisuudessaan, toimintakykyisyydessään, vastuullisuudessaan ja turvallisuuden tunteessaan.

8 2 ERI TIETEIDEN NÄKÖKULMIA YKSILÖN ELÄMÄNVALINTOIHIN 3 2.1Yhteiskunnallinen näkökulma Allardt on sitä mieltä, että ihminen ei kärsi vain työttömyydestä, huonoista asuntooloista ja köyhyydestä vaan myös rakkauden puutteesta ja tunnustusta vaille jäämisestä. Allardtin mukaan yhteisyyssuhteet kuten ystävien lukumäärä, kontaktit paikallisyhteisöissä ja kontaktit perheeseen ja suvun jäseniin ovat keskeisiä ihmiselle heidän rakentaessaan elämäänsä ja sosiaalisen maailmansa. Ne antavat myös suojaa ja tukea ihmisille ulkopuolista painostusta, tunkeilua ja ilkeämielisyyttä vastaan. (Allardt 1995, 42.) Allardt kirjoittaa, että kun ihmisellä ei ole minkäänlaista yhteisyyttä tai ryhmää, jonka hän tuntee omakseen, valitsee yksilöllinen hätätila. Hän jatkaa, että yhteisyyteen liittyy myös ongelmavyyhti, sillä yhteiskunnassa on nyt kuitenkin tultu sellaiseen kehitysvaiheeseen, ettei yhteiskunnan kehityssuunnan ja hyvinvoinnin keskustelusta voida jättää pois kansalaisvelvollisuuksia ja kansalaishyveitä koskevaa analyysia. Yhteiskunnassa ja vieläpä nuorison keskuudessa esiintyy nykyään paljon tarkoituksetonta väkivaltaa, pienten vähemmistö- ja erillisryhmien sortoa, vaarallista huumeiden käyttöä ja niin edelleen. Näihin syyllistyvät usein juuri sellaiset, joilla ei ole vastuuta, kansalaishyveitä ja moraalisääntöjä tarjoavia yhteisyyksiä ja mielekästä yhteisöelämää. (Allardt 1995, 43.) Allardtin mukaan erittäin tärkeä tarve ihmisessä on identiteetin muodostuminen. Monet sosiaalipsykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, miten ihmiset, jotka eivät pysty muodostamaan selkeätä kuvaa itsestään, omista kyvyistään ja omista ryhmätunnuksistaan, ovat suurissa vaikeuksissa, joka saattaa purkautua joko aggressiivisuutena tai äärimmäisenä passiivisuutena. Identiteetin muodostus ja sen ylläpitäminen on ihmiselle erittäin keskeinen tarve. Identiteettiin sisältyy sekä käsitys omista kyvyistä että tietoisuus omasta taustasta ja omista ryhmäjäsenyyksistä. Allardtin (1995) mielestä vaille tunnustusta ja kunnioitusta jääneet ihmiset eivät aina tiedosta tilannettaan ja heidän käyttäytymisestään näkyy usein toivottomia tunnustuksen etsimisen yrityksiä pahoina ja julmina väkivallan muotoina. (Allardt 1995, )

9 4 Elintason ja elämänlaadun parantaminen ja varsinkin alhaisen elintason ja elämänlaadun syiden poistaminen on Allardtin mukaan sosiaalipolitiikkaa. Hänen mielestään varsinkin huonoissa oloissa elävät ihmiset saattavat kehittää eräänlaisen köyhyyskulttuurin, jossa elämäntapa sisältää huonojen olosuhteiden legitimointia ja hyväksymistä. Jotkut ryhmät taas kehittävät väkivaltaisuutta sisältävän elintavan. Tällaisiin moraaliselta kannalta arveluttaviin elämäntapoihin on yhteiskuntapolitiikalla vaikutettava, mutta sekä toimenpiteiden onnistumisen että etiikan kannalta on tärkeää tiedostaa elämäntapojen olemassaolo. Allardt korostaa, että vaikka on sanottu, että elintasoon ja elämänlaatuun sisältyvät tarpeet muodostavat olosuhteita, joista elämäntavat syntyvät, tarpeet eivät luo elämäntapoja yksin ja riippumatta yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevista olosuhteista. (Allardt 1995, 49.) Allardtilainen hyvinvointikäsite, having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet), being (itsensä toteuttaminen) ja doing (toiminnallisuus) korostaa vahvasti toisaalta elämän aineellista perustaa, mutta myös sosiaalisia suhteita ja yksilöiden omaa itsensä toteuttamista ja muuta toiminnallisuutta. Allardtin lähtökohtana on valinta. (Roos 1998, 25.) Roosin mukaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa koko sosiaalipolitiikka perustuu siihen, että kansalaisen elämäntapa ei ole olennainen asia vaan ainoastaan se, että hänen ansiotasonsa ja terveydentilansa pysyvät tietyllä tasolla ja että on hankkinut säädetyn määrän koulutusta. Muuten hän saa elää miten haluaa, kunhan ei riko lakia eikä laiminlyö lapsiaan liiaksi. ( Roos 1998, 18.) Roosin mukaan giddeniläisen ( 1991, ) elämänpolitiikan tarkoitus on luoda uutta moraalista perustaa tilanteessa, jossa ihmisillä on valinnan vapaus, valinnan pakko, resursseja ja uudenlaisia riskejä, seurauksia itsensä toteuttamisen ja globaalisen riippuvuuden oloissa uuden etiikan kysymykselle miten meidän tulisi elää. (Roos 1998, 22.) Roosin määritelmän mukaan elämänpolitiikka on ennen kaikkea juuri yksilöllisiin valintoihin, valintatilanteisiin, habitukseen, elämäntyyliin liittyvää, jolloin elämänpolitiikka olisi pikemminkin elämänhallintaan ja sen edellytyksiin vaikuttamista reflektiivisyyttä edellyttäen, jolloin toimijat ottavat huomioon myös ratkaisujensa riskit.

10 5 Hyvinvoinnin käsitteeseen liittyy myös toisten mahdollisuuksien politiikka (politics of second chances), jossa korostetaan uusia mahdollisuuksia jokaisessa elämänvaiheessa ja jokaisessa elämänpolitiikan kentässä, perhe, työ, sukupolvi ja sukupuoli. Yhteiskunnan tehtävänä on juuri asettaa rajoja sille, miten ihmiset voivat onneaan hakea (väkivalta, alistaminen, hyväksikäyttö, resurssien tuhlaus jne.). Roos toteaa, että hyvä elämä eroaa huonosta elämästä juuri siinä, että edellisessä korostuu sisäinen elämänhallinta kun taas jälkimmäisessä kykenemättömyys siihen. (Roos 1998, ) Rantalan mukaan vapautuvia vankeja halutaan auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan. Hän toteaa: Toisinaan puhutaan yhteiskuntaan integroimisesta tai yhteiskuntaan paluusta, mutta eivätkö vangit ole osa yhteiskuntaa? Hänen mielestään yhteiskunta vaikuttaa olevan jotain vankilan ulkopuolista. Vangin auttaminen edellyttää usein joko samanaikaista tai oikein ajoitettua palvelutarjontaa ja niiden saumatonta ketjua, tilanteesta riippuen. Ongelmana on, että syrjäytyminen ja siitä ulospääsy näyttäytyvät vahvasti yksilön, ei yhteiskunnan rakenteen ongelmana varsinkin, jos suurin vastuu yhteiskuntaan integroitumisesta langetetaan vangille, ei viranomaisille tai muille auttajille. Moni vankila on ylikuormittunut, ja vangeista yhä useampi on moniongelmainen ja kärsii lyhyitä tuomioita, mikä vaikeuttaa auttamista. ( Rantala 2003, 1 4.) Siviilipuolella Rantalan mielestä palvelujen saanti ja asioinnin sujuvuus on liian riippuvainen kunnan taloustilanteesta ja toimijoiden asenteesta. Osa kunnista ei halua tunnustaa vankia asukkaakseen, koska hän on hankala asiakas ja kallis autettava. Päihdeongelmaisten uusintarikollisten aiheuttamat sinänsä suuret kustannukset kohdistuvat hajoavina kustannuksina liian epäsuorasti kuntatalouteen, jotta olisi poliittista painetta tai edes mahdollisuuksia ryhtyä lähinnä aikuisten miesten auttamiseen. Asunnottomat, toimeentulo- ja päihdeongelmaiset vangit ovat kunnissa kaikkein vähimmin tuettuja, kun elämänhallintaongelmien lisänä ovat vielä mielenterveyspalvelujen saannin rajallisuus. (Rantala 2003, 1 4.) Hakkarainen (1999, 7 15) kirjoittaa: Huumepolitiikalla tarkoitetaan toimintapolitiikkaa, jolla pyritään huumausaineongelman yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Huume-politiikasta voidaan puhua, kun huumausaineet nähdään jollakin tavoin ongelmaksi ja tilanteen hallitsemiseksi ryhdytään joihinkin toimenpiteisiin kuten terveydenhoidollisiin tai rikosoikeudellisiin. Soikkelin mukaan on tähdennettävä, että huumepoli-

11 6 tiikan linjasta käydään edelleen keskustelua. Sisäasiainministeriö vaati huumeettoman yhteiskunnan asettamista suomalaisen huumepolitiikan viralliseksi tavoitteeksi. Tällä on haluttu selkeyttää eri viranomaisten välistä tehtävä- ja toimivaltajakoa sekä nostaa sosiaali- ja terveyshuollon toimintaperiaatteet rikosten torjunnan rinnalle. (Soikkeli 1999, ) Hakkarainen toteaa, että päävastuu huumetilanteen hallinnasta siirtyi poliisi- ja oikeusviranomaisille. Lääketieteelle jäi asiantuntijan rooli kontrolloitavien aineiden määrittelyssä ja huumausaineluetteloiden laadinnassa. Tilanne on, etenkin käytännön tasolla kuitenkin vielä auki ja edellyttää muun muassa hoitosektorilla vahvaa kehitystyötä. (Hakkarainen 1999, 7 15.) 2.2 Lääketieteellinen näkökulma Seppälä on todennut, että osa Suomessa markkinoilla olevista lääkevalmisteista luokitellaan huumausaineiksi. Nämä päihtymystilaa aiheuttavat huumaavat lääke-valmisteet ovat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia (pkv-) päihdyttäviä ja voimakkaita särky-, uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Seppälän mukaan lääkkeiden käyttö päihteenä näyttää eri tutkimusten mukaan lisääntyneen Suomessa. Lääkkeiden säännöllisiä väärinkäyttäjiä arvioidaan olevan enemmän kuin huumeiden käyttäjiä, mutta lääkkeiden väärinkäytöstä puhuttaessa on vaikea erottaa toisistaan kokeilukäyttö, pakonomainen käyttö ja turha itselääkitys. Lääkkeiden ongelmakäyttäjät käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. (Seppälä 1998, 11.) Ajankohtainen ikuisuuskysymys on, miksi toiset tulevat riippuvaisiksi päihteistä, toiset taas hallitsevat niiden käytön. Kuoppasalmen ja Granströmin (2003, 30) mukaan riippuvuuden psykodynaamisella taustalla ovat päihteiden antama mielihyväsävytteinen tunnekokemus. Jos henkilö ei pysty saamaan tätä kokemusta normaalista elämästä ja vuorovaikutussuhteista, hän tulee helposti riippuvaksi päihteiden tarjoamasta mielihyväsävytteisestä minä -kokemuksesta. Käytön jatkuessa päihteiden antama mielihyväsävytteinen kokemus laimenee ja jopa häviää ja riippuvuutta ylläpitää päihteiden tuottama vieroitusoireiden lievitys. Lääketiede selittää päihteidenkäytön fyysisenä ja psyykkisenä riippuvuutena. Perinnöllisyydestä Hyytiä (2003, 33) toteaa, että biologinen alttius alkoholismiin periytyy alkoholin aineenvaihduntaa ja keskushermoston toimintaa ohjaavien geenien kautta.

12 7 Kiianmaan ja Hyytiän (2003, ) mukaan riippuvuus syntyy asioihin, joilla on henkilölle omakohtaista merkitystä ja jotka tuottavat tyydytystä. Heidän mukaansa aivojen kemialliset välittäjäaineet vaikuttavat mielihyväkeskukseen, joka tuottaa endorfiineja eli mielihyvähormoneja kuten adrenaliinia, dopamiinia ja serotoniinia. Näiden arkisen myönteisen vaikutuksen huomaa muun muassa saunomisen tai urheilusuorituksen jälkeisenä hyvänolontunteena. Alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat päihdyttävät aineet sotkevat välittäjäaineiden toimintaa suhteessa mielihyväkeskukseen, koska ne pistävät mielihyväkeskuksen tuottamaan keinotekoisesti mielihyvähormonia kuten esimerkiksi nousuhumalassa. Kun tilanne jatkuu riittävän kauan, aivojen oma välittäjäainetuotanto loppuu ja vain päihdyttävillä aineilla saa mielihyvää. Toistuva altistuminen edesauttaa pakonomaiseen käyttäytymismalliin, päihteidenkäytön toistamispakkoon. Käytön lopettaminen johtaa masennusvaiheeseen, jota elimistö korjaa pari vuotta, ennen kuin välittäjäainetuotanto toimii jälleen omin voimin. Henkilö, jolle riippuvuus kehittyy, alkaa pitää tilaansa normaalina. Kasautuvien vaikeuksien kierre on valmis sosiaalisiin, psykologisiin ja lääketieteellisiin ulottuvuuksiin kunkin sosiokulttuurisine taustoineen. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, ) 2.3 Sosiaalifarmasian näkökulma Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian tutkimuksen tavoitteena on tehokkaan, turvallisen, tarkoituksenmukaisen ja taloudellisen lääkehoidon edistäminen. Tutkimusmenetelminä käytetään perinteisestä farmasian tutkimuksesta poiketen myös yhteiskuntatieteen menetelmiä soveltaen. Sosiaalifarmasian laitoksen tutkimus keskittyy perustietojen hankkimiseen sosiaalifarmasian kannalta keskeisistä kysymyksistä kuten väestön lääkkeiden käytöstä, lääkehoidon ongelmista, lääkehuollon toimivuudesta sekä farmasian ammattiroolista terveydenhuollossa. Lääkeinformaatio, erityisesti potilas-informaatio on ollut yksi keskeisimmistä tutkimusalueista. Lääkehoidon vaikuttavuuden arvio ja erityisesti lääkehoidon taloudellisuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä tutki-musaiheita. (Sosiaalifarmasian laitos Kuopion yliopisto 2008.)

13 8 Lahnajärven (Lahnajärvi 2006) väitöskirjatutkimuksen mukaan lääkehoidon seuranta on puutteellista. Hän toteaa, että reseptien uusimiskäytännön vuoksi lääkitystä jatketaan usein kyselemättä ja lääkehoidon seuranta ei ole riittävää reseptejä uusittaessa. Reseptien uusimista Suomen terveyskeskuksissa tarkasteleva tutkimus osoitti, että erityisesti sydän- ja verisuonitautien ja psyykenlääkkeiden käyttäjien sekä iäkkäiden potilaiden lääkehoidon seuranta on puutteellista. Tutkimuksessa kehitettiin suositus reseptien uusimiskäytännöksi terveyskeskuksiin. Lahnajärven tutkimuksen mukaan iäkkäiden ja psyykenlääkkeiden käyttäjien lääkehoidon seurantaa on parannettava. Vähintään kolmannes psyykenlääkkeistä ja sydänja verisuonitautien lääkkeistä uusitaan lääkärin kohtaamatta potilasta. Uusimiskäytännöt ovat itsekseen muodostuneita rutiineja, joista ei ole yleistä ohjeistusta. Yli puolella reseptejä uusivista potilaista on lääkitykseen liittyviä ongelmia, joista yleisimmät ongelmat ovat liian pitkä seurantaväli sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö. (Lahnajärvi 2006.) 2.4 Sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma Sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö asettivat vankien jälkihuoltotyöryhmän (STM 055:00/2005 ja OM2/69/2005). Uusintarikollisuuden ehkäisemisen ja asiakkaiden selviytymisen edistämisen kannalta keskeisintä on päästä vaikuttamaan päihdeongelmiin. Vankilan, kunnan sosiaalitoimen ja muiden palvelujärjestelmien yhteistyöhön liittyy erityisesti asiakkaan selviytymismahdollisuuksia edistävän toiminnan yhteinen suunnittelu vankeuden alussa sekä vapautumisen valmistelussa ja edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä syrjäytymisuhan alaisten asiakkaiden kohdalla. ( Rikoksista rangaistujen tuen tarve 2006.) Paasio (2003, 24) on tutkinut, että vaikuttavuus on sosiaalialan palvelujen ja interventioiden yhteiskunnallisen ja eettisen oikeutuksen perusta: se, että ihmiset tulevat autetuiksi ja kasvu, kehitys ja toimintakyky tosiasiassa lisääntyy.

14 2.5 Holistinen näkökulma 9 Yhteisen ymmärryksen tarpeellisuutta ja moniammatillisuuden näkökulmaa päihdeongelman kohtaamisessa pohditaan filosofi Lauri Rauhalan (1983, ) ns. holistisen ihmiskäsityksessä. Jorma Niemelä (1999, 37 61) jatkaa tarkastelua Rauhalan pohjalta tekemällään jatkotyypittelyllä. Holistisen ihmiskäsityksen ja päihdeongelman yhteyden perusidea on, että päihdeongelma on monisäikeisesti sidoksissa ihmisen eri olemispuoliin. Päihdeongelma, kuten muutkin ongelmat ovat läsnä ihmisen kokonaisuudessa, koko ihmisessä. Kullakin ihmisen olemassaolon perusmuodolla on sitä vastaava oma ongelmatyyppinsä. Keholliset ongelmat ovat sairautta, tauteja tai erilaisia vaurioita. Tajunnalliset ongelmat ovat psyykkisiä häiriöitä tai elämäntaidollisia ongelmia. Situationaaliset ongelmat ovat puolestaan esimerkiksi ihmissuhdeongelmia, sosiaalisia ongelmia tai taloudellisia ongelmia. Henkiset ongelmat ovat taas moraalisia, uskonnollisia tai eksistentiaalisia ongelmia. Tältä pohjalta päihdeongelman voi Niemelän (1999, 52 60) mukaan jakaa neljään pääasialliseen, ensisijaiseen ilmenemisluokkaan, päihdeongelman problematiikkatyyppiin, joiden mukaan voidaan taas edelleen hahmottaa ongelman taustaselityksiä, syyteorioita, ongelmanvaikuttamiskeinoja, hoitomenetelmiä ja tarvittavia asiantun-tijoita. Seuraavassa esiteltynä Niemelän jaottelu. Kehollisessa päihdeongelmassa, päihdesairauksissa, kuten päihdelääkkeiden väärinkäytössä, alkoholismissa tai narkomaniassa, on kyse joko perinnöllisestä alttiudesta, elimistön muutoksista päihteidenkäytön seurauksena tai päihdeperäisistä sairauksista. Päihdesairauksien tutkimus ja siihen vaikuttaminen ovat siten ennen kaikkea fysiologista, biologista ja lääketieteellistä toimintaa. Tajunnallinen päihdeongelma on päihderiippuvuutta, jonka juuria voi lähteä etsimään varhaislapsuuden kehityshäiriöistä tai myöhemmin opituista käyttäytymismalleista. Päihderiippuvuuden tutkiminen ja siihen vaikuttaminen ovat ennen kaikkea psykologista, merkityksiin keskittyvää toimintaa. Situationaalinen päihdeongelma, päihteiden väärinkäyttö liittyy ennen kaikkea ihmisen suhteisiin ympäristönsä ja yhteisönsä kanssa. Päihteiden väärinkäytön tutkiminen

15 10 ja siihen vaikuttaminen ovat pääasiassa yhteiskuntapoliittista toimintaa, sosiaali-, talous- ja kulttuuritieteen aluetta, jossa käydään analyysiä ihmisen elämän ja päihteiden käytön yhteiskunnallisista ehdoista. Henkinen päihdeongelma voi liittyä esim. elämän tyhjyyden, tarkoituksettomuuden tai päämäärättömyyden tunteisiin. Perusristiriita syntyy siitä, että ihminen kokee rikkovansa oman persoonansa eheyttä ja toimivansa vastoin sitä, mitä pitää oikeana. Niemelä nimittää henkistä päihdeongelmaa himoksi tai tahdonvapauden menettämiseksi, taipumusten, mieltymysten sekä hillinnän ja pidättyvyyden väliseksi kamppailuksi. Päihdeongelman eri ilmenemispuolet voivat aktualisoitua eri tavoin eri tilanteissa ja eri elämänvaiheissa, jolloin muutos, interventio jollakin alueella voi vaikuttaa muillakin alueilla ja tätä kautta ihmisen kokonaisuudessa. 2.6 Kriminaalipoliittinen näkökulma Hypén (2004) on tutkinut vankilasta vapautuneen riskiä palata uudelleen vankilaan. Hänen empiirisen tutkimustulostensa mukaan ensikertaa vankilasta vapautuneista vankeusvangeista kaksi kolmesta palasi vankilaan kymmenen vuoden seurantajaksolla. Lisäksi aikaisempien kertojen määrän lisääntyminen lisäsi vangin uusimisriskiä, mutta edellisen vankeuden kestolla ei ole vaikutusta palaamisalttiuteen. Hypénin mukaan sekä Suomen hallitusohjelma että sisäisen turvallisuuden ohjelma korostavat erikseen juuri uusintarikollisuuden ehkäisyä. Partanen, Kuussaari ja Rönkä Stakesista ovat sitä mieltä mielipidekirjoituksessaan (2007, C3), että päihteiden sekakäytön, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut nähtävissä viime vuosina. He näkevät Hypénin (2004) kanssa samansuuntaisesti, että maan hallituksella on kaksi aivan erityistä haastetta vastattavanaan. Ensinnäkin päihteiden käyttö on saatava laskuun ja toiseksi meneillään olevassa palvelurakenneremontissa päihdeongelmaisten ja muiden huono-osaisten palvelut on varmistettava uusissa rakenteissa.

16 11 Ahon (2002, 15) mukaan merkittävin muutos vankien rikostaustassa on ollut huumerikollisten osuuden kasvaminen. Myös Kinnunen (2002, 13) toteaa, että huumerikollisuuden yhteys muuhun rikollisuuteen on ilmeinen. Hänen mukaansa ei silti voi suoraviivaisesti väittää, että huumeiden käyttö ilman muuta johtaisi rikoksiin. Huumeiden käyttö on moniulotteinen ilmiö, joka esiintyy monessa muodossa aina syrjäytymiskierteessä olevista nuorisokulttuurisesti tanssihuumeiden sekakäyttäjiin. Kuitenkin Kinnusen (2002, 12 14) mukaan huumausainerikokset ovat lisääntyneet viidessä vuodessa 73 %. Kun rikoksen tekijöitä ja uhreja on tutkittu, Sirénin (2000) mukaan alkoholin kulutuksella ja väkivaltarikoksilla on todettu olevan selvä yhteys. Kivivuori (1999) on tutkimuksessaan todennut, että henkirikosten tekijöiden yrityksissä tekijöistä oli 73 % alkoholin vaikutuksen alaisena. Lehden henkirikostutkimuksen mukaan tutkituista tapauksista 85 %:ssa kaikki osapuolet olivat joko alkoholin tai huumeen vaikutuksen alaisina. Rikoksia, joissa kaikki osapuolet olivat selvinä, oli ainoastaan 10 %. Rikoksentekijöistä yli 90 % oli ollut päihteiden vaikutuksen alaisena tekohetkellä. (Lehti 2000, 18.) 3 YLEISTÄ SUOMALAISTEN VANKIEN SOSIAALISESTA ASEMASTA JA TOIMINTAKYVYSTÄ 3.1 Sosiaalinen asema Järvelän (2002, 271) mukaan toimeentulo, asunto, työ ja koulutus ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Näiden konkreettisten elämänedellytysten osalta lainrikkojien sosiaalinen tilanne on oleellisesti muuta väestöä heikompi. Tiivistetysti voidaan sanoa, että mitä useampikertainen tai nuorempi vanki, sitä heikompi on hänen sosiaalinen tilanteensa. Vuonna 2000 työssä tai opiskelemassa ennen vankilaan tuloa oli vangeista 13% ja vailla vakinaista asuntoa 41 %. Vankilasta vapautuneiden sosiaalista asemaa kuvaavat luvut ovat päinvastaiset kuin keskimäärin muulla väestöllä. Kun keskimäärin noin 2/3 osalla väestöstä on oppivelvollisuuden jälkeinen ammatillinen koulutus, niin vankilasta vapautuneilta se puuttuu noin 2/3 osalta, työllisyyden osalta tilanne on sa-

17 12 mankaltainen. Luvut kuvaavat rikollisen elämäntavan ja siitä ulospääsyn vaikeuteen liittyvän syrjäytymiskierteen kehitystä. Järvelä toteaa, että työhistorian puuttuminen on todettu olevan voimakkaasti erotteleva tekijä suhteessa nopeaan rikoksen uusimiseen vapautumisen jälkeen. Niin sanotuista pikauusijoista yli 90 % työvoimahallinto oli määritellyt työvoiman ulkopuolella oleviksi. Työhistorian pituus korreloi uusimiseen koulutusta ja loppututkintoa vahvemmin. Kun vankilasta vapautunut on työtön työnhakija, se on siinä mielessä positiivinen määrittely, että hänellä on vielä suhde työvoimahallintoon. Kun se katkeaa, lisääntyvät vaikeudet monella tavoin. Lainrikkojien toimeentulo perustuu pääasiassa joko työmarkkinatukeen tai toimeentulotukeen. Vain harvat ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, koska työhistoria on pätkittäinen ja työttömyysjaksot pitkiä. Työttömyysturvaa saavien taloudellinen asema on selkeämpi ja parempi kuin toimeentulotuella elävien, joilla usein on työvoimaviranomaisten asettama työssäoloehto eli käytännössä he ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Toimeentulotuen osalta vapaudessa olevien lainrikkojien elämää leimaa niukkuus ja rahattomuus sekä rahankäytön suunnittelemattomuus. (Järvelä 2002, 272.) Viime vuosina Järvelän (2002, 272) mukaan lainrikkojien yhteiskuntaan kiinnittymisen edellytyksiä koskevassa keskustelussa ovat nousseet esiin velat. Laillisten korvaus-vaatimusten ja velkojen lisäksi erityisesti huume- ja pelivelat sekä niiden perintään liittyvä toimintakulttuuri näyttävät varmistavan, että huume- ja rikoskierteestä irrottautumiseen ei aina pelkästään oma halu riitä. Vankila- ja päihdekierteessä olevien asiakkaiden velat vaikuttavat usein ylivoimaisilta saada hallintaan. Haltuunottoyritykset liittyvät muiden elämän osa-alueiden jäsentymiseen ja arjen kuntoon saattamiseen. Elämäntapaa pystyy yleensä muuttamaan vain, jos tulevaisuudessa on valoa näkyvissä ja uuden aloittamiseensa saa tukea. Myös erilaisissa vapaudessa toteutetuissa lainrikkojille suunnatuissa projekteissa yleisin keskeyttämissyy on hallitsematon päihteiden käyttö. Lainrikkojien terveydentilan kohentaminen ja päihderiippuvuuden vähentäminen edellyttää usein lääkinnällistä, päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. Vaikka terveyteen ja päihdeongelmiin liittyvät pulmat ovat yleisiä, kuntoutuksen näkökulmasta keskeisimpiä lainrikkojien pulmia ovat omaan elämänhallintaan, arjen taitoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja elinympäristöön liittyvät vajeet. Nämä vajeet ilmenevät mm. omaa elämää koskevien tavoitteiden ja suunnittelun vaikeutena, toisten

18 13 toiminnan uhrina olemisen kokemuksina, itsetuntemuksen puutteena, vaikeutena nähdä omien tekojen ja niiden seurausten yhteyttä, lyhytjänteisyytenä, impulsiivisuutena ja konkreettisiin arjentaitoihin liittyvinä puutteina, kuten kykenemättömyytenä olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, kykenemättömyytenä hoitaa omia asioitaan sekä vuorokausirytmiin ja ajankäyttöön liittyvinä pulmina. (Järvelä 2002, 273.) Järvelä (2002, 273) kirjoittaa, että vapaudessa olevien lainrikkojien elinympäristö ja elämänpiiri on monella tavalla rajoittunut ja alakulttuuriin suuntautunut. Elinympäristöä leimaa tilapäisyys. Asunnot ovat tilapäisiä luukkuja tai valvottuja asuntoloita, aikaa vietetään kadulla ja kuppiloissa, eletään huonomaineisilla asuinalueilla, missä työttö-myys ja syrjäytyminen ovat kasaantuneet. Koska valtaosa lainrikkojista on työttömiä yksinäisiä miehiä, ei heidän arkeaan ja toimintaympäristöään jäsennä esimerkiksi perhe, työssäkäynti tai harrastukset. Harrastuksia ei useimmilla juuri ole, ja yleisin ajankäyttötapa on passiivinen oleilu. Koko elämäntapaa leimaa usein tavoitteettomuus tai epärealistiset odotukset, päivästä toiseen selviytyminen sekä pyöriminen tutuissa jengeissä kertaamassa yhteisiä kokemuksia. Oman elämän laatu koetaan kuitenkin useimmiten epätyydyttävänä ja unelmissa odotetaan elämältä normaalisuutta ja tärkeinä tavoiteltavina asioina pidetään omaa kotia, perhettä, työtä ja toimeentuloa. Henkisesti lainrikkojat ovat usein virittyneet puolustuskannalle, ja he kokevat omaa elämäänsä koskevat muutokset usein enemmän uhkina kuin mahdollisuuksina. Sosiaaliset ja arjen taidot ovat suuntautuneet alakulttuurissa selviytymiseen, mikä vaikeuttaa osaltaan selviytymistä toisenlaisissa toimintaympäristöissä ja elämäntilan-teissa. Ajattelua leimaa usein mustavalkoajattelu ja vaihtoehdottomuus, mikä vaikeuttaa myönteisten ja uudenlaisten ratkaisujen löytämistä sekä erilaisissa arjentilanteissa että elämässä ylipäätään. Usein heikko itsetunto näkyy ihmisten toiminnassa mm. toisten arvon kieltämisenä, itsensä korottamisena muiden yläpuolelle, vetäytymisenä, vihamielisyytenä ja itsensä turmelemisena. Itsetuntemuksen ja omien voimavarojen tuntemisen vajaukset estävät usein muutospyrkimyksiä. Elämän vastoinkäymiset ovat tehneet ihmisestä luuserin.

19 14 Kaikesta kielteisyydestä ja toivottomuudesta huolimatta valtaosalla lainrikkojista on eri elämänvaiheissa kriisejä, joissa he vakavasti miettivät suunnanmuutosta elämäänsä. Jokainen lainrikkoja on myös yksilö, jolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Alakulttuurin edustama tiukka sosiaalinen kulttuuri estää tehokkaasti omien yksilöllisten piirteiden ja tarpeiden tunnistamista. (Mt., 274.) Lehti on tutkimuksessaan todennut, että Suomessa ongelmaryhmänä ovat syrjäytyneet miehet. Henkirikoksiin syyllistyvien ja niiden uhriksi päätyvien miesten tyyppihahmo on noin vuotias, yksin vuokra-asunnossaan asuva, tuttavapiirissään yleisesti väkivaltaisuudestaan tunnettu, työtön päihdeongelmainen. Koulutus on jäänyt peruskouluun ja rikosrekisterissä on useampia aiempia väkivaltatuomioita. Takana on yksi tai useampi kariutunut parisuhde. Rikososapuolet ovat vanhoja tuttuja ja heidän suhdettaan on pitkään leimannut keskinäinen päihteinen elämä, jolloin toiminta valta-osin on epärationaalista ja impulsiivista. Rikos tehdään hetken mielijohteesta. (Lehti 2004, ) Pitkäaikaisvanki tai moninkertainen uusija suorittaa rangaistustaan joko väkivaltarikoksesta tai huumausainerikoksesta tai molemmista, jolloin taustalla on perhetai muuta väkivalta- ja päihdekierrettä (Grönholm 2002, 159). Nuoret syyllistyvät lisäksi omaisuusrikoksiin, ja noin 90 % nuorista palaa viiden vuoden sisällä takaisin vankilaan, kun samana aikana kaikista vangeista palaa vankilaan 60 % (Grönholm 2002, 145). Myös elinkautisten kohdalla pätee sääntö, mitä nuorempana tuomio on saatu, sitä varmemmin se johtaa vankilakierteeseen (Grönholm 2002, ). 3.2 Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky Terveys, työkyky ja hoidontarve -tutkimuksessa vuosina kartoitettiin suomalaisten vankien ja yhdyskuntaseuraamusrangaistusta suorittavien somaattisia ja mielenterveyden häiriöitä sekä niihin liittyvää hoidontarvetta ja työkyvyn alenemaa. Alustavan analyysin tuloksista käy selkeästi ilmi, että rikosseuraamusasiakkaat ja rikoksentekijät ovat fyysisesti ja psyykkisesti entistä sairaampia. He tekevät rikoksia usein päihteiden saamiseksi ja/tai päihtyneinä. Päihteet lisäävät somaattisten sairauksien kehittymistä, ja niihin liittyy muuta psyykkistä problematiikkaa. Jokin päihderiippuvuus on 90 %:lla miesvangeista. Lisäksi vakava masennus ja mielialahäiriöt ovat

20 15 kaksi kertaa yleisempiä kuin keskivertoväestöllä. Valtaosa rikollisista on marginalisoitunutta ja syrjäytynyttä väestönosaa ja moni heistä täyttää antisosiaalisen persoonallisuuden kriteerit. Psykopaatteja on yli kymmenkertainen määrä yleisväestöön verrattuna. Kuitenkin vain noin kolmannes ensikertalaisista vangeista palaa uudelleen vankilaan. (Vankien terveydenhuollon kehittäminen 2006.) 4 VANKEINHOITOLAITOKSEN PÄIHDETYÖ 4.1 Päihde- ja uusintarikollisuuteen vaikuttamistyö Päihdetyö vankiloissa on kehittynyt ja laajentunut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Päihteiden ongelmakäyttö on sosiaali-, terveys- ja kriminaalipoliittinen kysymys, joka rikosseuraamusalalla koetaan niin ammatillisesti kuin asenteellisestikin haastavana tehtävänä. Päämäärät, joilla torjutaan päihderikollisuutta, ehkäistään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja tuetaan vankeja rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan, luotiin ensimmäisenä vankeinhoidon strategiassa Nykyisin vankiloiden päihteiden vastainen toiminta perustuu toiseen vahvistettuun, vuonna 2004 julkaistuun päihdestrategiaan, jossa keskeisenä tavoitteena on päihteiden kysynnän, tarjonnan ja rikollisuuden sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy ja vangin kuntoutusjatkumon turvaaminen vankeudesta vapauteen. (Päihdetyö vankeinhoidossa 2005, 2.) Valtakunnallisesti vankeinhoidossa päihdetyö nähdään koko henkilökunnan asiaksi. Päihteiden tarjontaa ja päihderikollisuutta ehkäistään valvonta- ja kontrollitoiminnalla. Turvallisuutta edesauttaa se, että henkilökunta tuntee vangit, ja ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman pian. (Rikosseuraamusvirasto 2005, 2.) Päihderiippuvaiset vangit hyötyvät myös ohjelmista, jotka eivät varsinaisesti ole päihdekuntoutusta. Esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja sosiaalisiin taitoihin sekä seurausten pohtimiseen keskittyvä Cognitive Skills -ohjelma valmentaa päihteettömään elämäntapaan. Samoin erilaiset vapauteen valmentavat ohjelmat, perheleirit, kuntouttava työtoiminta ja projektit (esimerkiksi Keravan vankilan WOP -projekti) sisältävät usein varsin paljon päihdeongelman käsittelyä ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia elementtejä, vaikka eivät varsinaista päihdekuntoutusta olekaan.

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Ohjelmatyöstä Rikosseuraamuslaitoksessa; OMA- ja SuHa- ohjelma Riitta Kari Kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Ohjelmatyöstä Rikosseuraamuslaitoksessa; OMA- ja SuHa- ohjelma Riitta Kari Kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Ohjelmatyöstä Rikosseuraamuslaitoksessa; OMA- ja SuHa- ohjelma 7.9.2016 Riitta Kari Kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue 1 Ohjelmatyö rikosseuraamusalalla Rikollisesta elämäntavasta irtaantumisen

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä

SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä SOSIAALITYÖN MERKITYS YHTEISKUNNALLE - Aikuissosiaalityöllä suuri merkitys hyvinvoinnin ja integraation kannalta - Kannattelee

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot