TUTKINTAVANGIN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI TULOTARKASTUKSESSA Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKINTAVANGIN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI TULOTARKASTUKSESSA Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan"

Transkriptio

1 Liisa Ruottinen-Partanen TUTKINTAVANGIN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI TULOTARKASTUKSESSA Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liisa Ruottinen-Partanen Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Nimeke Tutkintavangin päihdetilanteen arviointi tulotarkastuksessa Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee vankilakierrettä ja päihderiippuvuutta. Tutkin asiaa vankilaan tulohaastattelun avulla. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: mitkä ovat tulohaastattelussa esiin tulleita taustatietoasioita, mikä on vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatu ja määrä, mikä on tulotarkastushaastattelun päihdetilannearvion mukainen katkaisuhoito, mikä on päihdyttävien aineiden käyttötarve tutkittavien kuvaamana, mitkä ovat vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden käytön syyt tutkittavien kuvaamana, mitkä ovat syyte -nimikkeet ja mikä on vankilakertaisuus ja edellinen vapautuminen sekä seuraava vangitseminen. Keräsin aineiston terveydenhuollon tulotarkastuksen päihdetilanteen arvioinneissa esiin tulleista tallennetuista haastattelutiedoista ja havainnoistani sekä vankitietojärjestelmästä. Metodisesti kyseessä on sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Tutkimuksen mukaan suurin osa, 90 % tutkintavangeista oli päihderiippuvaisia ja tutkintavankilaan tullessa heillä alkoi vieroitus päihdyttävistä aineista. Merkittävintä oli, että siviilistä tulleilta suurimmalla osalla, 79 %:lla oli käytössä omilla resepteillä jopa vuosien ajan helposti saadut päihtymystä aiheuttavat rauhoittavat tai kipulääkkeet. Mikkelin vankilan poliklinikan päihdehoidon tavoitteellisena hoitokäytäntönä käytettiin riippuvuutta aiheuttamattomia korvaavia käypä hoito -lääkkeitä sekä katkaisuhoitoon että mielenterveydellisiin tarpeisiin. Tutkittavien rikokset olivat tapahtuneet päihtymystä aiheuttavien aineiden käytön aikana. Tästä johtuen kukaan ei ollut työkykyinen tutkintavankilaan tulovaiheessa. Tutkimuksen mukaan päihdyttävien lääkkeiden vieroitukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa poliklinikan työntekijät joutuivat päihtymystä aiheuttavia lääkkeitä vaativien käyttäjien uhkailun ja arvostelun kohteiksi. Päihtymystä aiheuttavia lääkkeitä käyttäneet tutkintavangit olivat toimettomia, ajelehtivan elämäntavan nuoria tai aikuisia miehiä, joilla päihdyttävien lääkeaineiden käyttökierre ja siihen liittyvä tutkintavankilakierre oli sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tragedia syyteseurausten näkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella myös päihdehoidon toimintamalliin jäi muutostarvetta. Tulovaiheessa poisotetut päihdyttävät lääkkeet palautettiin takaisin vapautumistilanteessa. Nykymallilla mahdollistui päihdyttävien lääkkeiden käytön jatkaminen. Yli puolet tutkittavista palasi samana vuonna toista tai kolmatta kertaa takaisin tutkintavankilaan uusintamaan kertaisuuttaan. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan pitäisi toimia siten, että puututtaisiin päihde- ja vankilakierteeseen mahdollisimman varhain jo tutkintavankilassa ja näin lisättäisiin päihdehoidon ennalta ehkäisevää vaikutusta ja muutoksen asiakasvaikuttavuutta. Jatkotutkimusaihe voisi olla valtakunnallinen selvitys tutkintavankiloiden poliklinikoiden tulotarkastusten päihdetilanteiden arvioinneista. Uudessa tutkimuksessa voisi kartoittaa käytäntöjä ja kokemuksia ja arvioida, tehdäänkö tutkintavankiloiden poliklinikkojen päihdehoidon selvittämisvaiheessa oikeita asioita ja asioita oikein. Asiasanat (avainsanat)asiakasvaikuttavuus, interventio, päihdyttävä lääkeaine, päihdehoitokäytännöt, normaalisuus, päihteettömyys, rikoksettomuus, toimintakykyisyys, vastuullisuus, riippuvuus, tutkintavanki, vankilakierre, yhteiset pelisäännöt Sivumäärä Kieli URN 62 + liitteitä 2s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Mauno Saksio

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Liisa Ruottinen-Partanen Degree programme and option Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services Name of the bachelor's thesis Evaluation of remand prisoners intoxicant status on their arrival to the prison. You give with one hand and take away with another Abstract The purpose of this Bachelor s thesis was to find how easily remand prisoners using drugs get trapped in a vicious circle of renewing prison sentences. Another goal of the thesis was to discuss how and what kind of information should be collected at arrival interviews and how this information can be used to improve prisoner s health care. Remarkable part of the research material was collected from prisoners arrival interviews and from other correctional treatment data that was connected with prisoners background. The Interview material was taken from Mikkeli prison during a period of three weeks. According to the research, 90 % of the remand prisoners were addicted to intoxicants and most, 79 % of those who came from civilian life had own prescriptions of the abuse of sedative and analgesic drugs. More than half of the prisoners returned back to the prison twice or three times during the sama year. Prisoners that had been using drugs were inactive young or adult men, who had been in prison several times. The crimes which involved violence were carried out when being intoxicated. According to the study results the model used in the prisoner s health care should be changed. The model that is used now in the prisoner s health care supports using drugs in prison and later in civil life. In the future it would be useful to research practices and experiences in the arrival stage of remand prisoners more closely. Are the methods we use in the inspecting stage of drug treatments in remand prisons the right methods and do we use them in the right way? Subject headings, (keywords) Client effective, intervention, intoxicating drug, practises of intoxicant treatment, normality, drug independence, integrity, capacity, responsibility, dependence, prisoner on remand, prison spiral, common rules Pages Language URN Remarks, notes on appendices 62 +app. 2 pgs. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Mauno Saksio Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ERI TIETEIDEN NÄKÖKULMIA YKSILÖN ELÄMÄNVALINTOIHIN Yhteiskunnallinen näkökulma Lääketieteellinen näkökulma Sosiaalifarmasian näkökulma Sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma Holistinen näkökulma Kriminaalipoliittinen näkökulma YLEISTÄ SUOMALAISTEN VANKIEN SOSIAALISESTA ASEMASTA JA TOIMINTAKYVYSTÄ Sosiaalinen asema Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky VANKEINHOITOLAITOKSEN PÄIHDETYÖ Päihde- ja uusintarikollisuuteen vaikuttamistyö Uusintarikollisuuteen vaikuttavat toimintaohjelmat Tulohaastattelu, päihdearvio ja katkaisuhoito MIKKELIN VANKILAAN TULOVAIHEEN HAASTATTELUTIEDOT Mikkelin vankila Mikkelin vankilan poliklinikan tulotarkastus Tulotarkastushaastattelu VANKIEN PÄIHDETYÖTÄ JA VANKEJA TARKASTELEVAA KIRJALLISUUTTA JA TUTKIMUKSIA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Haastateltavien valinta ja kuvaus Tulohaastattelu ja tiedon keruu Aineiston käsittely TUTKIMUKSEN TULOKSET Tulohaastattelussa esiin tulleita taustatietoasioita... 34

5 9.2 Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatu ja määrä Tulotarkastushaastattelun päihdetilannearvion mukainen katkaisuhoito Päihdyttävien aineiden käyttötarve tutkittavien kuvaamana Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden käytön syyt tutkittavien kuvaamana Syyte -nimikkeet Vankilakertaisuus ja edellinen vapautuminen sekä seuraava vangitseminen JOHTOPÄÄTÖKSET Tulohaastattelussa esiin tulleita taustatietoasioita Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatu ja määrä Tulotarkastushaastattelun päihdetilannearvion mukainen katkaisuhoito Päihdyttävien aineiden käyttötarve tutkittavien kuvaamana Vankilaan tulovaiheessa käytössä olevien päihdyttävien aineiden käytön syyt tutkittavien kuvaamana Syyte -nimikkeet Vankilakertaisuus ja edellinen vapautuminen sekä seuraava vangitseminen POHDINTA Yhteenveto Eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Jatkotutkimushaaste LIITE LIITE

6 1 JOHDANTO 1 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sekä kuvata että kartoittaa tutkintavangin siviilistä vankilaan tulovaiheen elämäntilannetta ja tarkastella elämäntilannekuvauksessa esiin tulleiden asioiden osuutta vangin päihde- ja vankilakierteeseen. Tutkin erityisesti siviilistä vankilaan tulevien tutkintavankien käytössä olevien päihdyttävien aineiden laatua ja määrää sekä käyttö- ja katkaisutarvetta tulotarkastushaastattelutilanteessa. Lisäksi tutkimuksen taustaksi selvitän vankilaan tulevan elämäntilannetta, minkä ikäisiä ja kuinka monia asia koskee, mikä on työmarkkinatilanne, mistä yhteiskunnan normin rikkomisesta vankia syytetään, mikä on vankilakertaisuus, milloin oli edellinen vapautuminen ja seuraava vangitseminen. Sain idean opinnäytetyöhön käytännön työstäni, jossa tutkintavankien vastaanottotilanteiden tulohaastatteluissa ja päihdetilanteenarvioinneissa kohtaan toistuvasti siviilistä vankilaan tulevia samoja henkilöitä. Kiinnostuin selvittämään ja tutkimaan, mikä on vankilaan tulon nopean uusintamisen taustalla. Päihdetyö vankilassa on tavoitteellista ja vankeinhoitotyössä toisiaan tukeva kuntoutusjatkumo muodostuu toimenpiteistä, jotka ovat joko valvonnan, päihdehoidon, päihdekuntoutuksen, sosiaalityön tai vapauteen valmistelevan työn tehtäväkenttää. Suunnitelmallisuudesta huolimatta vangin vapautuessa tavanomainen tarina on melko välitön retkahtaminen päihteiden käyttöön ja päihdekierteeseen sekä niiden myötä rikoskierteen jatkuminen ja palautuminen tutkintavankilaan. Tutkintavangin vankilaan tulotarkastusta ja tulovaiheen haastattelun sisältöä ei ole aikaisemmin tutkittu. Selvitän asiaa puuttuvan tiedon tarpeen pohjalta. Rikoksiin syyllistyneellä on monenlaisia ongelmia, jotka ovat muutakin kuin itse rikokset, kuten päihdeongelma, asunnottomuus ja työttömyys kuin myös ajelehtiva elämäntapa, sosiaalisten suhteiden niukkuus ja toimeentulo-ongelmat. Niitä pyritään selittämään usein osasyinä rikoksen polulle ajautumisessa, jota sitten pyritään hoitamaan pakenemalla asioiden kohtaamista päihteidenkäytöllä. Tutkintavankilaan näyttää kerääntyvän enenevästi erittäin moniongelmaisia ja erilaisen terveydellisen avun tarpeessa olevia, joilla on sekä toistuvia päihdevieroitustarpeita että mielenterveydellisiä ongelmia.

7 2 Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnanjohtajan, entisen vankeinhoito-osaston ylitarkastaja Jukka Mäki (2005, 15) kirjoittaa: Vangit ovat yksi köyhimmistä, syrjäytyneimmistä ja sairaimmista ihmisryhmistä, joita yhteiskunnastamme löytyy. Monien lapsuusajan ongelmat ovat suuret, päihdeongelmat suuret ja asunto-ongelmat suuret. Vajetta on kaikesta. Meillä on tietty joukko, joka pyörii erilaisten laitosten ja vankilan välimaastossa, eräänlaisessa Bermudan kolmiossa. On joskus hyvin vaikeaa sanoa, ovatko he rikollisia vai ainoastaan ihmisiä, joilla ei kerta kaikkiaan ole edellytyksiä pärjätä tässä yhteiskunnassa. Kyllä me näemme koko ajan, että porukassa on myös selviytyjiä, jos kohta enemmistö lienee edelleen näitä Bermudan kolmion pyöröovilaisia. Tutkimuksellani pyrin selvittämään pyöröovilaisuuden todentumista. Toivon, että työni nostaa esille asioita, joiden avulla päihdehoitotyötä tekevät voivat tehostaa ja kehittää toimintaansa vielä enemmän vangin päihteettömyyttä, toimintakykyisyyttä ja uusintarikoksetonta elämäntapaa tukevaksi. Olen onnistunut työssäni, jos saan lukijan tarkastelemaan omia toimintatapojaan ja pohtimaan, mitä hän saa tapahtumaan tämän ihmisen elämässä ja hänen yhteiskunnallisessa osallisuudessaan, toimintakykyisyydessään, vastuullisuudessaan ja turvallisuuden tunteessaan.

8 2 ERI TIETEIDEN NÄKÖKULMIA YKSILÖN ELÄMÄNVALINTOIHIN 3 2.1Yhteiskunnallinen näkökulma Allardt on sitä mieltä, että ihminen ei kärsi vain työttömyydestä, huonoista asuntooloista ja köyhyydestä vaan myös rakkauden puutteesta ja tunnustusta vaille jäämisestä. Allardtin mukaan yhteisyyssuhteet kuten ystävien lukumäärä, kontaktit paikallisyhteisöissä ja kontaktit perheeseen ja suvun jäseniin ovat keskeisiä ihmiselle heidän rakentaessaan elämäänsä ja sosiaalisen maailmansa. Ne antavat myös suojaa ja tukea ihmisille ulkopuolista painostusta, tunkeilua ja ilkeämielisyyttä vastaan. (Allardt 1995, 42.) Allardt kirjoittaa, että kun ihmisellä ei ole minkäänlaista yhteisyyttä tai ryhmää, jonka hän tuntee omakseen, valitsee yksilöllinen hätätila. Hän jatkaa, että yhteisyyteen liittyy myös ongelmavyyhti, sillä yhteiskunnassa on nyt kuitenkin tultu sellaiseen kehitysvaiheeseen, ettei yhteiskunnan kehityssuunnan ja hyvinvoinnin keskustelusta voida jättää pois kansalaisvelvollisuuksia ja kansalaishyveitä koskevaa analyysia. Yhteiskunnassa ja vieläpä nuorison keskuudessa esiintyy nykyään paljon tarkoituksetonta väkivaltaa, pienten vähemmistö- ja erillisryhmien sortoa, vaarallista huumeiden käyttöä ja niin edelleen. Näihin syyllistyvät usein juuri sellaiset, joilla ei ole vastuuta, kansalaishyveitä ja moraalisääntöjä tarjoavia yhteisyyksiä ja mielekästä yhteisöelämää. (Allardt 1995, 43.) Allardtin mukaan erittäin tärkeä tarve ihmisessä on identiteetin muodostuminen. Monet sosiaalipsykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, miten ihmiset, jotka eivät pysty muodostamaan selkeätä kuvaa itsestään, omista kyvyistään ja omista ryhmätunnuksistaan, ovat suurissa vaikeuksissa, joka saattaa purkautua joko aggressiivisuutena tai äärimmäisenä passiivisuutena. Identiteetin muodostus ja sen ylläpitäminen on ihmiselle erittäin keskeinen tarve. Identiteettiin sisältyy sekä käsitys omista kyvyistä että tietoisuus omasta taustasta ja omista ryhmäjäsenyyksistä. Allardtin (1995) mielestä vaille tunnustusta ja kunnioitusta jääneet ihmiset eivät aina tiedosta tilannettaan ja heidän käyttäytymisestään näkyy usein toivottomia tunnustuksen etsimisen yrityksiä pahoina ja julmina väkivallan muotoina. (Allardt 1995, )

9 4 Elintason ja elämänlaadun parantaminen ja varsinkin alhaisen elintason ja elämänlaadun syiden poistaminen on Allardtin mukaan sosiaalipolitiikkaa. Hänen mielestään varsinkin huonoissa oloissa elävät ihmiset saattavat kehittää eräänlaisen köyhyyskulttuurin, jossa elämäntapa sisältää huonojen olosuhteiden legitimointia ja hyväksymistä. Jotkut ryhmät taas kehittävät väkivaltaisuutta sisältävän elintavan. Tällaisiin moraaliselta kannalta arveluttaviin elämäntapoihin on yhteiskuntapolitiikalla vaikutettava, mutta sekä toimenpiteiden onnistumisen että etiikan kannalta on tärkeää tiedostaa elämäntapojen olemassaolo. Allardt korostaa, että vaikka on sanottu, että elintasoon ja elämänlaatuun sisältyvät tarpeet muodostavat olosuhteita, joista elämäntavat syntyvät, tarpeet eivät luo elämäntapoja yksin ja riippumatta yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevista olosuhteista. (Allardt 1995, 49.) Allardtilainen hyvinvointikäsite, having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet), being (itsensä toteuttaminen) ja doing (toiminnallisuus) korostaa vahvasti toisaalta elämän aineellista perustaa, mutta myös sosiaalisia suhteita ja yksilöiden omaa itsensä toteuttamista ja muuta toiminnallisuutta. Allardtin lähtökohtana on valinta. (Roos 1998, 25.) Roosin mukaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa koko sosiaalipolitiikka perustuu siihen, että kansalaisen elämäntapa ei ole olennainen asia vaan ainoastaan se, että hänen ansiotasonsa ja terveydentilansa pysyvät tietyllä tasolla ja että on hankkinut säädetyn määrän koulutusta. Muuten hän saa elää miten haluaa, kunhan ei riko lakia eikä laiminlyö lapsiaan liiaksi. ( Roos 1998, 18.) Roosin mukaan giddeniläisen ( 1991, ) elämänpolitiikan tarkoitus on luoda uutta moraalista perustaa tilanteessa, jossa ihmisillä on valinnan vapaus, valinnan pakko, resursseja ja uudenlaisia riskejä, seurauksia itsensä toteuttamisen ja globaalisen riippuvuuden oloissa uuden etiikan kysymykselle miten meidän tulisi elää. (Roos 1998, 22.) Roosin määritelmän mukaan elämänpolitiikka on ennen kaikkea juuri yksilöllisiin valintoihin, valintatilanteisiin, habitukseen, elämäntyyliin liittyvää, jolloin elämänpolitiikka olisi pikemminkin elämänhallintaan ja sen edellytyksiin vaikuttamista reflektiivisyyttä edellyttäen, jolloin toimijat ottavat huomioon myös ratkaisujensa riskit.

10 5 Hyvinvoinnin käsitteeseen liittyy myös toisten mahdollisuuksien politiikka (politics of second chances), jossa korostetaan uusia mahdollisuuksia jokaisessa elämänvaiheessa ja jokaisessa elämänpolitiikan kentässä, perhe, työ, sukupolvi ja sukupuoli. Yhteiskunnan tehtävänä on juuri asettaa rajoja sille, miten ihmiset voivat onneaan hakea (väkivalta, alistaminen, hyväksikäyttö, resurssien tuhlaus jne.). Roos toteaa, että hyvä elämä eroaa huonosta elämästä juuri siinä, että edellisessä korostuu sisäinen elämänhallinta kun taas jälkimmäisessä kykenemättömyys siihen. (Roos 1998, ) Rantalan mukaan vapautuvia vankeja halutaan auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan. Hän toteaa: Toisinaan puhutaan yhteiskuntaan integroimisesta tai yhteiskuntaan paluusta, mutta eivätkö vangit ole osa yhteiskuntaa? Hänen mielestään yhteiskunta vaikuttaa olevan jotain vankilan ulkopuolista. Vangin auttaminen edellyttää usein joko samanaikaista tai oikein ajoitettua palvelutarjontaa ja niiden saumatonta ketjua, tilanteesta riippuen. Ongelmana on, että syrjäytyminen ja siitä ulospääsy näyttäytyvät vahvasti yksilön, ei yhteiskunnan rakenteen ongelmana varsinkin, jos suurin vastuu yhteiskuntaan integroitumisesta langetetaan vangille, ei viranomaisille tai muille auttajille. Moni vankila on ylikuormittunut, ja vangeista yhä useampi on moniongelmainen ja kärsii lyhyitä tuomioita, mikä vaikeuttaa auttamista. ( Rantala 2003, 1 4.) Siviilipuolella Rantalan mielestä palvelujen saanti ja asioinnin sujuvuus on liian riippuvainen kunnan taloustilanteesta ja toimijoiden asenteesta. Osa kunnista ei halua tunnustaa vankia asukkaakseen, koska hän on hankala asiakas ja kallis autettava. Päihdeongelmaisten uusintarikollisten aiheuttamat sinänsä suuret kustannukset kohdistuvat hajoavina kustannuksina liian epäsuorasti kuntatalouteen, jotta olisi poliittista painetta tai edes mahdollisuuksia ryhtyä lähinnä aikuisten miesten auttamiseen. Asunnottomat, toimeentulo- ja päihdeongelmaiset vangit ovat kunnissa kaikkein vähimmin tuettuja, kun elämänhallintaongelmien lisänä ovat vielä mielenterveyspalvelujen saannin rajallisuus. (Rantala 2003, 1 4.) Hakkarainen (1999, 7 15) kirjoittaa: Huumepolitiikalla tarkoitetaan toimintapolitiikkaa, jolla pyritään huumausaineongelman yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Huume-politiikasta voidaan puhua, kun huumausaineet nähdään jollakin tavoin ongelmaksi ja tilanteen hallitsemiseksi ryhdytään joihinkin toimenpiteisiin kuten terveydenhoidollisiin tai rikosoikeudellisiin. Soikkelin mukaan on tähdennettävä, että huumepoli-

11 6 tiikan linjasta käydään edelleen keskustelua. Sisäasiainministeriö vaati huumeettoman yhteiskunnan asettamista suomalaisen huumepolitiikan viralliseksi tavoitteeksi. Tällä on haluttu selkeyttää eri viranomaisten välistä tehtävä- ja toimivaltajakoa sekä nostaa sosiaali- ja terveyshuollon toimintaperiaatteet rikosten torjunnan rinnalle. (Soikkeli 1999, ) Hakkarainen toteaa, että päävastuu huumetilanteen hallinnasta siirtyi poliisi- ja oikeusviranomaisille. Lääketieteelle jäi asiantuntijan rooli kontrolloitavien aineiden määrittelyssä ja huumausaineluetteloiden laadinnassa. Tilanne on, etenkin käytännön tasolla kuitenkin vielä auki ja edellyttää muun muassa hoitosektorilla vahvaa kehitystyötä. (Hakkarainen 1999, 7 15.) 2.2 Lääketieteellinen näkökulma Seppälä on todennut, että osa Suomessa markkinoilla olevista lääkevalmisteista luokitellaan huumausaineiksi. Nämä päihtymystilaa aiheuttavat huumaavat lääke-valmisteet ovat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia (pkv-) päihdyttäviä ja voimakkaita särky-, uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Seppälän mukaan lääkkeiden käyttö päihteenä näyttää eri tutkimusten mukaan lisääntyneen Suomessa. Lääkkeiden säännöllisiä väärinkäyttäjiä arvioidaan olevan enemmän kuin huumeiden käyttäjiä, mutta lääkkeiden väärinkäytöstä puhuttaessa on vaikea erottaa toisistaan kokeilukäyttö, pakonomainen käyttö ja turha itselääkitys. Lääkkeiden ongelmakäyttäjät käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. (Seppälä 1998, 11.) Ajankohtainen ikuisuuskysymys on, miksi toiset tulevat riippuvaisiksi päihteistä, toiset taas hallitsevat niiden käytön. Kuoppasalmen ja Granströmin (2003, 30) mukaan riippuvuuden psykodynaamisella taustalla ovat päihteiden antama mielihyväsävytteinen tunnekokemus. Jos henkilö ei pysty saamaan tätä kokemusta normaalista elämästä ja vuorovaikutussuhteista, hän tulee helposti riippuvaksi päihteiden tarjoamasta mielihyväsävytteisestä minä -kokemuksesta. Käytön jatkuessa päihteiden antama mielihyväsävytteinen kokemus laimenee ja jopa häviää ja riippuvuutta ylläpitää päihteiden tuottama vieroitusoireiden lievitys. Lääketiede selittää päihteidenkäytön fyysisenä ja psyykkisenä riippuvuutena. Perinnöllisyydestä Hyytiä (2003, 33) toteaa, että biologinen alttius alkoholismiin periytyy alkoholin aineenvaihduntaa ja keskushermoston toimintaa ohjaavien geenien kautta.

12 7 Kiianmaan ja Hyytiän (2003, ) mukaan riippuvuus syntyy asioihin, joilla on henkilölle omakohtaista merkitystä ja jotka tuottavat tyydytystä. Heidän mukaansa aivojen kemialliset välittäjäaineet vaikuttavat mielihyväkeskukseen, joka tuottaa endorfiineja eli mielihyvähormoneja kuten adrenaliinia, dopamiinia ja serotoniinia. Näiden arkisen myönteisen vaikutuksen huomaa muun muassa saunomisen tai urheilusuorituksen jälkeisenä hyvänolontunteena. Alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat päihdyttävät aineet sotkevat välittäjäaineiden toimintaa suhteessa mielihyväkeskukseen, koska ne pistävät mielihyväkeskuksen tuottamaan keinotekoisesti mielihyvähormonia kuten esimerkiksi nousuhumalassa. Kun tilanne jatkuu riittävän kauan, aivojen oma välittäjäainetuotanto loppuu ja vain päihdyttävillä aineilla saa mielihyvää. Toistuva altistuminen edesauttaa pakonomaiseen käyttäytymismalliin, päihteidenkäytön toistamispakkoon. Käytön lopettaminen johtaa masennusvaiheeseen, jota elimistö korjaa pari vuotta, ennen kuin välittäjäainetuotanto toimii jälleen omin voimin. Henkilö, jolle riippuvuus kehittyy, alkaa pitää tilaansa normaalina. Kasautuvien vaikeuksien kierre on valmis sosiaalisiin, psykologisiin ja lääketieteellisiin ulottuvuuksiin kunkin sosiokulttuurisine taustoineen. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, ) 2.3 Sosiaalifarmasian näkökulma Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian tutkimuksen tavoitteena on tehokkaan, turvallisen, tarkoituksenmukaisen ja taloudellisen lääkehoidon edistäminen. Tutkimusmenetelminä käytetään perinteisestä farmasian tutkimuksesta poiketen myös yhteiskuntatieteen menetelmiä soveltaen. Sosiaalifarmasian laitoksen tutkimus keskittyy perustietojen hankkimiseen sosiaalifarmasian kannalta keskeisistä kysymyksistä kuten väestön lääkkeiden käytöstä, lääkehoidon ongelmista, lääkehuollon toimivuudesta sekä farmasian ammattiroolista terveydenhuollossa. Lääkeinformaatio, erityisesti potilas-informaatio on ollut yksi keskeisimmistä tutkimusalueista. Lääkehoidon vaikuttavuuden arvio ja erityisesti lääkehoidon taloudellisuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä tutki-musaiheita. (Sosiaalifarmasian laitos Kuopion yliopisto 2008.)

13 8 Lahnajärven (Lahnajärvi 2006) väitöskirjatutkimuksen mukaan lääkehoidon seuranta on puutteellista. Hän toteaa, että reseptien uusimiskäytännön vuoksi lääkitystä jatketaan usein kyselemättä ja lääkehoidon seuranta ei ole riittävää reseptejä uusittaessa. Reseptien uusimista Suomen terveyskeskuksissa tarkasteleva tutkimus osoitti, että erityisesti sydän- ja verisuonitautien ja psyykenlääkkeiden käyttäjien sekä iäkkäiden potilaiden lääkehoidon seuranta on puutteellista. Tutkimuksessa kehitettiin suositus reseptien uusimiskäytännöksi terveyskeskuksiin. Lahnajärven tutkimuksen mukaan iäkkäiden ja psyykenlääkkeiden käyttäjien lääkehoidon seurantaa on parannettava. Vähintään kolmannes psyykenlääkkeistä ja sydänja verisuonitautien lääkkeistä uusitaan lääkärin kohtaamatta potilasta. Uusimiskäytännöt ovat itsekseen muodostuneita rutiineja, joista ei ole yleistä ohjeistusta. Yli puolella reseptejä uusivista potilaista on lääkitykseen liittyviä ongelmia, joista yleisimmät ongelmat ovat liian pitkä seurantaväli sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö. (Lahnajärvi 2006.) 2.4 Sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma Sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö asettivat vankien jälkihuoltotyöryhmän (STM 055:00/2005 ja OM2/69/2005). Uusintarikollisuuden ehkäisemisen ja asiakkaiden selviytymisen edistämisen kannalta keskeisintä on päästä vaikuttamaan päihdeongelmiin. Vankilan, kunnan sosiaalitoimen ja muiden palvelujärjestelmien yhteistyöhön liittyy erityisesti asiakkaan selviytymismahdollisuuksia edistävän toiminnan yhteinen suunnittelu vankeuden alussa sekä vapautumisen valmistelussa ja edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä syrjäytymisuhan alaisten asiakkaiden kohdalla. ( Rikoksista rangaistujen tuen tarve 2006.) Paasio (2003, 24) on tutkinut, että vaikuttavuus on sosiaalialan palvelujen ja interventioiden yhteiskunnallisen ja eettisen oikeutuksen perusta: se, että ihmiset tulevat autetuiksi ja kasvu, kehitys ja toimintakyky tosiasiassa lisääntyy.

14 2.5 Holistinen näkökulma 9 Yhteisen ymmärryksen tarpeellisuutta ja moniammatillisuuden näkökulmaa päihdeongelman kohtaamisessa pohditaan filosofi Lauri Rauhalan (1983, ) ns. holistisen ihmiskäsityksessä. Jorma Niemelä (1999, 37 61) jatkaa tarkastelua Rauhalan pohjalta tekemällään jatkotyypittelyllä. Holistisen ihmiskäsityksen ja päihdeongelman yhteyden perusidea on, että päihdeongelma on monisäikeisesti sidoksissa ihmisen eri olemispuoliin. Päihdeongelma, kuten muutkin ongelmat ovat läsnä ihmisen kokonaisuudessa, koko ihmisessä. Kullakin ihmisen olemassaolon perusmuodolla on sitä vastaava oma ongelmatyyppinsä. Keholliset ongelmat ovat sairautta, tauteja tai erilaisia vaurioita. Tajunnalliset ongelmat ovat psyykkisiä häiriöitä tai elämäntaidollisia ongelmia. Situationaaliset ongelmat ovat puolestaan esimerkiksi ihmissuhdeongelmia, sosiaalisia ongelmia tai taloudellisia ongelmia. Henkiset ongelmat ovat taas moraalisia, uskonnollisia tai eksistentiaalisia ongelmia. Tältä pohjalta päihdeongelman voi Niemelän (1999, 52 60) mukaan jakaa neljään pääasialliseen, ensisijaiseen ilmenemisluokkaan, päihdeongelman problematiikkatyyppiin, joiden mukaan voidaan taas edelleen hahmottaa ongelman taustaselityksiä, syyteorioita, ongelmanvaikuttamiskeinoja, hoitomenetelmiä ja tarvittavia asiantun-tijoita. Seuraavassa esiteltynä Niemelän jaottelu. Kehollisessa päihdeongelmassa, päihdesairauksissa, kuten päihdelääkkeiden väärinkäytössä, alkoholismissa tai narkomaniassa, on kyse joko perinnöllisestä alttiudesta, elimistön muutoksista päihteidenkäytön seurauksena tai päihdeperäisistä sairauksista. Päihdesairauksien tutkimus ja siihen vaikuttaminen ovat siten ennen kaikkea fysiologista, biologista ja lääketieteellistä toimintaa. Tajunnallinen päihdeongelma on päihderiippuvuutta, jonka juuria voi lähteä etsimään varhaislapsuuden kehityshäiriöistä tai myöhemmin opituista käyttäytymismalleista. Päihderiippuvuuden tutkiminen ja siihen vaikuttaminen ovat ennen kaikkea psykologista, merkityksiin keskittyvää toimintaa. Situationaalinen päihdeongelma, päihteiden väärinkäyttö liittyy ennen kaikkea ihmisen suhteisiin ympäristönsä ja yhteisönsä kanssa. Päihteiden väärinkäytön tutkiminen

15 10 ja siihen vaikuttaminen ovat pääasiassa yhteiskuntapoliittista toimintaa, sosiaali-, talous- ja kulttuuritieteen aluetta, jossa käydään analyysiä ihmisen elämän ja päihteiden käytön yhteiskunnallisista ehdoista. Henkinen päihdeongelma voi liittyä esim. elämän tyhjyyden, tarkoituksettomuuden tai päämäärättömyyden tunteisiin. Perusristiriita syntyy siitä, että ihminen kokee rikkovansa oman persoonansa eheyttä ja toimivansa vastoin sitä, mitä pitää oikeana. Niemelä nimittää henkistä päihdeongelmaa himoksi tai tahdonvapauden menettämiseksi, taipumusten, mieltymysten sekä hillinnän ja pidättyvyyden väliseksi kamppailuksi. Päihdeongelman eri ilmenemispuolet voivat aktualisoitua eri tavoin eri tilanteissa ja eri elämänvaiheissa, jolloin muutos, interventio jollakin alueella voi vaikuttaa muillakin alueilla ja tätä kautta ihmisen kokonaisuudessa. 2.6 Kriminaalipoliittinen näkökulma Hypén (2004) on tutkinut vankilasta vapautuneen riskiä palata uudelleen vankilaan. Hänen empiirisen tutkimustulostensa mukaan ensikertaa vankilasta vapautuneista vankeusvangeista kaksi kolmesta palasi vankilaan kymmenen vuoden seurantajaksolla. Lisäksi aikaisempien kertojen määrän lisääntyminen lisäsi vangin uusimisriskiä, mutta edellisen vankeuden kestolla ei ole vaikutusta palaamisalttiuteen. Hypénin mukaan sekä Suomen hallitusohjelma että sisäisen turvallisuuden ohjelma korostavat erikseen juuri uusintarikollisuuden ehkäisyä. Partanen, Kuussaari ja Rönkä Stakesista ovat sitä mieltä mielipidekirjoituksessaan (2007, C3), että päihteiden sekakäytön, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut nähtävissä viime vuosina. He näkevät Hypénin (2004) kanssa samansuuntaisesti, että maan hallituksella on kaksi aivan erityistä haastetta vastattavanaan. Ensinnäkin päihteiden käyttö on saatava laskuun ja toiseksi meneillään olevassa palvelurakenneremontissa päihdeongelmaisten ja muiden huono-osaisten palvelut on varmistettava uusissa rakenteissa.

16 11 Ahon (2002, 15) mukaan merkittävin muutos vankien rikostaustassa on ollut huumerikollisten osuuden kasvaminen. Myös Kinnunen (2002, 13) toteaa, että huumerikollisuuden yhteys muuhun rikollisuuteen on ilmeinen. Hänen mukaansa ei silti voi suoraviivaisesti väittää, että huumeiden käyttö ilman muuta johtaisi rikoksiin. Huumeiden käyttö on moniulotteinen ilmiö, joka esiintyy monessa muodossa aina syrjäytymiskierteessä olevista nuorisokulttuurisesti tanssihuumeiden sekakäyttäjiin. Kuitenkin Kinnusen (2002, 12 14) mukaan huumausainerikokset ovat lisääntyneet viidessä vuodessa 73 %. Kun rikoksen tekijöitä ja uhreja on tutkittu, Sirénin (2000) mukaan alkoholin kulutuksella ja väkivaltarikoksilla on todettu olevan selvä yhteys. Kivivuori (1999) on tutkimuksessaan todennut, että henkirikosten tekijöiden yrityksissä tekijöistä oli 73 % alkoholin vaikutuksen alaisena. Lehden henkirikostutkimuksen mukaan tutkituista tapauksista 85 %:ssa kaikki osapuolet olivat joko alkoholin tai huumeen vaikutuksen alaisina. Rikoksia, joissa kaikki osapuolet olivat selvinä, oli ainoastaan 10 %. Rikoksentekijöistä yli 90 % oli ollut päihteiden vaikutuksen alaisena tekohetkellä. (Lehti 2000, 18.) 3 YLEISTÄ SUOMALAISTEN VANKIEN SOSIAALISESTA ASEMASTA JA TOIMINTAKYVYSTÄ 3.1 Sosiaalinen asema Järvelän (2002, 271) mukaan toimeentulo, asunto, työ ja koulutus ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Näiden konkreettisten elämänedellytysten osalta lainrikkojien sosiaalinen tilanne on oleellisesti muuta väestöä heikompi. Tiivistetysti voidaan sanoa, että mitä useampikertainen tai nuorempi vanki, sitä heikompi on hänen sosiaalinen tilanteensa. Vuonna 2000 työssä tai opiskelemassa ennen vankilaan tuloa oli vangeista 13% ja vailla vakinaista asuntoa 41 %. Vankilasta vapautuneiden sosiaalista asemaa kuvaavat luvut ovat päinvastaiset kuin keskimäärin muulla väestöllä. Kun keskimäärin noin 2/3 osalla väestöstä on oppivelvollisuuden jälkeinen ammatillinen koulutus, niin vankilasta vapautuneilta se puuttuu noin 2/3 osalta, työllisyyden osalta tilanne on sa-

17 12 mankaltainen. Luvut kuvaavat rikollisen elämäntavan ja siitä ulospääsyn vaikeuteen liittyvän syrjäytymiskierteen kehitystä. Järvelä toteaa, että työhistorian puuttuminen on todettu olevan voimakkaasti erotteleva tekijä suhteessa nopeaan rikoksen uusimiseen vapautumisen jälkeen. Niin sanotuista pikauusijoista yli 90 % työvoimahallinto oli määritellyt työvoiman ulkopuolella oleviksi. Työhistorian pituus korreloi uusimiseen koulutusta ja loppututkintoa vahvemmin. Kun vankilasta vapautunut on työtön työnhakija, se on siinä mielessä positiivinen määrittely, että hänellä on vielä suhde työvoimahallintoon. Kun se katkeaa, lisääntyvät vaikeudet monella tavoin. Lainrikkojien toimeentulo perustuu pääasiassa joko työmarkkinatukeen tai toimeentulotukeen. Vain harvat ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, koska työhistoria on pätkittäinen ja työttömyysjaksot pitkiä. Työttömyysturvaa saavien taloudellinen asema on selkeämpi ja parempi kuin toimeentulotuella elävien, joilla usein on työvoimaviranomaisten asettama työssäoloehto eli käytännössä he ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Toimeentulotuen osalta vapaudessa olevien lainrikkojien elämää leimaa niukkuus ja rahattomuus sekä rahankäytön suunnittelemattomuus. (Järvelä 2002, 272.) Viime vuosina Järvelän (2002, 272) mukaan lainrikkojien yhteiskuntaan kiinnittymisen edellytyksiä koskevassa keskustelussa ovat nousseet esiin velat. Laillisten korvaus-vaatimusten ja velkojen lisäksi erityisesti huume- ja pelivelat sekä niiden perintään liittyvä toimintakulttuuri näyttävät varmistavan, että huume- ja rikoskierteestä irrottautumiseen ei aina pelkästään oma halu riitä. Vankila- ja päihdekierteessä olevien asiakkaiden velat vaikuttavat usein ylivoimaisilta saada hallintaan. Haltuunottoyritykset liittyvät muiden elämän osa-alueiden jäsentymiseen ja arjen kuntoon saattamiseen. Elämäntapaa pystyy yleensä muuttamaan vain, jos tulevaisuudessa on valoa näkyvissä ja uuden aloittamiseensa saa tukea. Myös erilaisissa vapaudessa toteutetuissa lainrikkojille suunnatuissa projekteissa yleisin keskeyttämissyy on hallitsematon päihteiden käyttö. Lainrikkojien terveydentilan kohentaminen ja päihderiippuvuuden vähentäminen edellyttää usein lääkinnällistä, päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. Vaikka terveyteen ja päihdeongelmiin liittyvät pulmat ovat yleisiä, kuntoutuksen näkökulmasta keskeisimpiä lainrikkojien pulmia ovat omaan elämänhallintaan, arjen taitoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja elinympäristöön liittyvät vajeet. Nämä vajeet ilmenevät mm. omaa elämää koskevien tavoitteiden ja suunnittelun vaikeutena, toisten

18 13 toiminnan uhrina olemisen kokemuksina, itsetuntemuksen puutteena, vaikeutena nähdä omien tekojen ja niiden seurausten yhteyttä, lyhytjänteisyytenä, impulsiivisuutena ja konkreettisiin arjentaitoihin liittyvinä puutteina, kuten kykenemättömyytenä olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, kykenemättömyytenä hoitaa omia asioitaan sekä vuorokausirytmiin ja ajankäyttöön liittyvinä pulmina. (Järvelä 2002, 273.) Järvelä (2002, 273) kirjoittaa, että vapaudessa olevien lainrikkojien elinympäristö ja elämänpiiri on monella tavalla rajoittunut ja alakulttuuriin suuntautunut. Elinympäristöä leimaa tilapäisyys. Asunnot ovat tilapäisiä luukkuja tai valvottuja asuntoloita, aikaa vietetään kadulla ja kuppiloissa, eletään huonomaineisilla asuinalueilla, missä työttö-myys ja syrjäytyminen ovat kasaantuneet. Koska valtaosa lainrikkojista on työttömiä yksinäisiä miehiä, ei heidän arkeaan ja toimintaympäristöään jäsennä esimerkiksi perhe, työssäkäynti tai harrastukset. Harrastuksia ei useimmilla juuri ole, ja yleisin ajankäyttötapa on passiivinen oleilu. Koko elämäntapaa leimaa usein tavoitteettomuus tai epärealistiset odotukset, päivästä toiseen selviytyminen sekä pyöriminen tutuissa jengeissä kertaamassa yhteisiä kokemuksia. Oman elämän laatu koetaan kuitenkin useimmiten epätyydyttävänä ja unelmissa odotetaan elämältä normaalisuutta ja tärkeinä tavoiteltavina asioina pidetään omaa kotia, perhettä, työtä ja toimeentuloa. Henkisesti lainrikkojat ovat usein virittyneet puolustuskannalle, ja he kokevat omaa elämäänsä koskevat muutokset usein enemmän uhkina kuin mahdollisuuksina. Sosiaaliset ja arjen taidot ovat suuntautuneet alakulttuurissa selviytymiseen, mikä vaikeuttaa osaltaan selviytymistä toisenlaisissa toimintaympäristöissä ja elämäntilan-teissa. Ajattelua leimaa usein mustavalkoajattelu ja vaihtoehdottomuus, mikä vaikeuttaa myönteisten ja uudenlaisten ratkaisujen löytämistä sekä erilaisissa arjentilanteissa että elämässä ylipäätään. Usein heikko itsetunto näkyy ihmisten toiminnassa mm. toisten arvon kieltämisenä, itsensä korottamisena muiden yläpuolelle, vetäytymisenä, vihamielisyytenä ja itsensä turmelemisena. Itsetuntemuksen ja omien voimavarojen tuntemisen vajaukset estävät usein muutospyrkimyksiä. Elämän vastoinkäymiset ovat tehneet ihmisestä luuserin.

19 14 Kaikesta kielteisyydestä ja toivottomuudesta huolimatta valtaosalla lainrikkojista on eri elämänvaiheissa kriisejä, joissa he vakavasti miettivät suunnanmuutosta elämäänsä. Jokainen lainrikkoja on myös yksilö, jolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Alakulttuurin edustama tiukka sosiaalinen kulttuuri estää tehokkaasti omien yksilöllisten piirteiden ja tarpeiden tunnistamista. (Mt., 274.) Lehti on tutkimuksessaan todennut, että Suomessa ongelmaryhmänä ovat syrjäytyneet miehet. Henkirikoksiin syyllistyvien ja niiden uhriksi päätyvien miesten tyyppihahmo on noin vuotias, yksin vuokra-asunnossaan asuva, tuttavapiirissään yleisesti väkivaltaisuudestaan tunnettu, työtön päihdeongelmainen. Koulutus on jäänyt peruskouluun ja rikosrekisterissä on useampia aiempia väkivaltatuomioita. Takana on yksi tai useampi kariutunut parisuhde. Rikososapuolet ovat vanhoja tuttuja ja heidän suhdettaan on pitkään leimannut keskinäinen päihteinen elämä, jolloin toiminta valta-osin on epärationaalista ja impulsiivista. Rikos tehdään hetken mielijohteesta. (Lehti 2004, ) Pitkäaikaisvanki tai moninkertainen uusija suorittaa rangaistustaan joko väkivaltarikoksesta tai huumausainerikoksesta tai molemmista, jolloin taustalla on perhetai muuta väkivalta- ja päihdekierrettä (Grönholm 2002, 159). Nuoret syyllistyvät lisäksi omaisuusrikoksiin, ja noin 90 % nuorista palaa viiden vuoden sisällä takaisin vankilaan, kun samana aikana kaikista vangeista palaa vankilaan 60 % (Grönholm 2002, 145). Myös elinkautisten kohdalla pätee sääntö, mitä nuorempana tuomio on saatu, sitä varmemmin se johtaa vankilakierteeseen (Grönholm 2002, ). 3.2 Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky Terveys, työkyky ja hoidontarve -tutkimuksessa vuosina kartoitettiin suomalaisten vankien ja yhdyskuntaseuraamusrangaistusta suorittavien somaattisia ja mielenterveyden häiriöitä sekä niihin liittyvää hoidontarvetta ja työkyvyn alenemaa. Alustavan analyysin tuloksista käy selkeästi ilmi, että rikosseuraamusasiakkaat ja rikoksentekijät ovat fyysisesti ja psyykkisesti entistä sairaampia. He tekevät rikoksia usein päihteiden saamiseksi ja/tai päihtyneinä. Päihteet lisäävät somaattisten sairauksien kehittymistä, ja niihin liittyy muuta psyykkistä problematiikkaa. Jokin päihderiippuvuus on 90 %:lla miesvangeista. Lisäksi vakava masennus ja mielialahäiriöt ovat

20 15 kaksi kertaa yleisempiä kuin keskivertoväestöllä. Valtaosa rikollisista on marginalisoitunutta ja syrjäytynyttä väestönosaa ja moni heistä täyttää antisosiaalisen persoonallisuuden kriteerit. Psykopaatteja on yli kymmenkertainen määrä yleisväestöön verrattuna. Kuitenkin vain noin kolmannes ensikertalaisista vangeista palaa uudelleen vankilaan. (Vankien terveydenhuollon kehittäminen 2006.) 4 VANKEINHOITOLAITOKSEN PÄIHDETYÖ 4.1 Päihde- ja uusintarikollisuuteen vaikuttamistyö Päihdetyö vankiloissa on kehittynyt ja laajentunut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Päihteiden ongelmakäyttö on sosiaali-, terveys- ja kriminaalipoliittinen kysymys, joka rikosseuraamusalalla koetaan niin ammatillisesti kuin asenteellisestikin haastavana tehtävänä. Päämäärät, joilla torjutaan päihderikollisuutta, ehkäistään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja tuetaan vankeja rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan, luotiin ensimmäisenä vankeinhoidon strategiassa Nykyisin vankiloiden päihteiden vastainen toiminta perustuu toiseen vahvistettuun, vuonna 2004 julkaistuun päihdestrategiaan, jossa keskeisenä tavoitteena on päihteiden kysynnän, tarjonnan ja rikollisuuden sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy ja vangin kuntoutusjatkumon turvaaminen vankeudesta vapauteen. (Päihdetyö vankeinhoidossa 2005, 2.) Valtakunnallisesti vankeinhoidossa päihdetyö nähdään koko henkilökunnan asiaksi. Päihteiden tarjontaa ja päihderikollisuutta ehkäistään valvonta- ja kontrollitoiminnalla. Turvallisuutta edesauttaa se, että henkilökunta tuntee vangit, ja ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman pian. (Rikosseuraamusvirasto 2005, 2.) Päihderiippuvaiset vangit hyötyvät myös ohjelmista, jotka eivät varsinaisesti ole päihdekuntoutusta. Esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja sosiaalisiin taitoihin sekä seurausten pohtimiseen keskittyvä Cognitive Skills -ohjelma valmentaa päihteettömään elämäntapaan. Samoin erilaiset vapauteen valmentavat ohjelmat, perheleirit, kuntouttava työtoiminta ja projektit (esimerkiksi Keravan vankilan WOP -projekti) sisältävät usein varsin paljon päihdeongelman käsittelyä ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia elementtejä, vaikka eivät varsinaista päihdekuntoutusta olekaan.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA Helsingin vankilassa LYVA Osaston toiminta alkanut lokakuussa 2013 Osastolla 19 vankipaikkaa Tuomioiden pituudet keskimäärin 1-4kk Mikäli osastolla on ollut tilaa, on sinne

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vankeinhoidon päihdekuntoutusohjelmat Pohjoismaissa Päihdepäivät, Telakka 14.05.2014 Jouni Tourunen & Teemu Kaskela

Vankeinhoidon päihdekuntoutusohjelmat Pohjoismaissa Päihdepäivät, Telakka 14.05.2014 Jouni Tourunen & Teemu Kaskela Vankeinhoidon päihdekuntoutusohjelmat Pohjoismaissa Päihdepäivät, Telakka 14.05.2014 Jouni Tourunen & Teemu Kaskela 15.5.2014 Tourunen & Kaskela 2014 1 PBDT Prison-based Drug Treatment in the Nordic Countries:

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Nuoren polku vapauteen Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Vantaan vankila, valmistunut 2002 Tutkintavankila; 190 vankipaikkaa Keskeisimpänä tehtävänä esitutkinnan turvaaminen, oikeudenkäyntien

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013 Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA: PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot