SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI 2014 2016"

Transkriptio

1 SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI

2 2 Kuvituskuvat: Merja Metsänen Lasten tekemät taideteokset Lukkarin koulun ala-aste Taitto Digiplast

3 SAATTEEKSI Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja huomioimaan kyseisen suunnitelman ja siihen kirjatut toimenpide-ehdotukset talousarviosuunnittelussa. Mitä lasten ja nuorten hyvinvointi tässä yhteydessä tarkoittaa? Onko se niitä asioita, joihin kunnassa voidaan suoraan vaikuttaa, vai onko se kenties muita asioita, kuten lasten ja nuorten käsitys omista tarpeistaan, vanhempiensa mahdollisuudesta olla heidän käytettävissään, lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta tai jotakin aivan muuta? Monien indikaattoreiden valossa sekä muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna Sipoota koskevat luvut erottuvat usein positiivisesti (Lähde: sähköinen hyvinvointikertomus vuodelta 2012, kohta 3, Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet). Tämä ei tietenkään oikeuta meitä ajattelemaan, että meillä on kaikki hyvin. Alhaiset luvut eivät välttämättä tarkoita sitä, ettei meidän kunnassamme olisi tiettyjä tarpeita. Voidaan myös kysyä, onko kunnassamme sellaiset palvelut tai sellainen palvelukulttuuri, joihin apua ja tukea tarvitsevan lapsen, nuoren tai perheen on helppo hakeutua? Lisääntyvistä asiakkuuksista saattaa seurata suurempia käyttöprosentteja ja lukuja, jotka helposti tulkitaan hyvinvointinäkökulmasta negatiivisesti. Todellisuudessa lukuisa määrä asiakkuuksia tai suuret kustannukset jonkin tietyn palvelun, esimerkiksi lastensuojelun, piirissä saattavat kertoa siitä, että kunnassa on tarjottu aktiivisesti korjaavia tai ennalta ehkäiseviä palveluita. Sipoossa laadittiin neljä vuotta sitten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Syksyllä 2013 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että huomattava osa kunnan työntekijöistä, joka työssään kohtasi lapsia ja nuoria, ei kokenut suunnitelman mitenkään vaikuttaneen heidän arkeensa tai työskentelyynsä, ja vain harva oli tutustunut sen sisältöön. Tästä johtuen katsottiin tarpeelliseksi laatia suunnitelma tavalla, joka mahdollistaisi enemmän osallisuutta. Lasten ja nuorten omat käsitykset hyvinvoinnista haluttiin saada näkyviksi. Suunnitelmasta haluttiin tehdä koko Sipoon käsittävä, mikä osoittautui haasteelliseksi ja samalla toi selkeästi esiin yli hallinto- ja osastorajojen tapahtuvan yhteistyön tärkeyden. Loppuvuonna 2013 tähän muotoon laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuvaa sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita. Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä vuosiksi Näkemyksiä on kerätty haastattelemalla vanhan (vuoden 2010) suunnitelman aikana työskennelleitä luottamushenkilöitä, järjestöjen edustajia, nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Lisäksi sipoolaisille lapsille ja nuorille sekä neuvolaikäisten lasten vanhemmille on järjestetty mahdollisuus kertoa omista näkemyksistään. Lapsia ja nuoria työssään kohdanneille työntekijöille on syksyllä 2013 järjestetty lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevä kokopäiväinen seminaari. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta on vastannut sosiaali- ja terveys- sekä sivistysosaston edustajista koostuva ryhmä, joka henkilöstövaihdosten vuoksi supistui alun perin suunnitellusta kokoonpanosta. Suunnitelma on ollut lausuntokierroksella Sipoon kunnan toimialojen lisäksi myös yhdistyksissä ja seurakunnissa. Sipoossa 30. joulukuuta 2013 Bodil Grön palvelujohtaja sosiaali- ja terveysosasto Anne Salmela johtava psykologi sivistysosasto 3

4 SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI SISÄLLYS 1.JOHDANTO 1.1.Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään? 1.2.Vanhasta (vuosien ) suunnitelmasta kohti uutta? 2.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMATYÖSKENTELYN VAIHEET 2.1.Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja painopisteet 2.2.Painopisteet konkreettisiksi 3.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SEURATTAVIEN INDIKAATTOREIDEN VALOSSA 3.1.Tiesitkö 3.2.Lastensuojelun tila Sipoossa 4.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA ASIOITA 4.1.Muutokset perheissä ja perheiden toimintaympäristössä 4.2.Arjen haasteet ja vanhempien uupuminen 4.3.Riippuvuudet ja psyykkinen pahoinvointi 4.4.Lasten ja nuorten harrastusten tukeminen ja siihen liittyvät haasteet 4.5.Ruoan merkitys hyvinvoinnille 5.TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIKSI Hyvinvointi sipoolaisten lasten ja nuorten näkökulmasta 5.2.Hyvinvointi neuvolaikäisten lasten vanhempien näkökulmasta 5.3.Hyvinvointi lapsia ja nuoria työssään kohtaavien työntekijöiden näkökulmasta 5.4.Hyvinvointi järjestöjen ja seurakuntien näkökulmasta 6.LOPUKSI LIITTEET 4

5 1. JOHDANTO 1.1 Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisestä säädetään lastensuojelulaissa (12 ). Kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma. Tämä niin kutsuttu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on liitettävä osaksi kunnan muuta suunnittelua, kuten toiminta- ja taloussuunnittelua. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on osa kunnan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Erityisesti lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat suunnitelman kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma ylittää hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Hallintokuntien yhteistyössä laatima suunnitelma toimii myös eri hallintokuntien yhteistyön kehittämisvälineenä. Suunnitelma varmistaa, että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Suunnitelma on kunnassa sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset, painopisteet sekä kehittämisehdotukset. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. (Lähde: sosiaaliportti.fi, Lastensuojelun käsikirja). 5

6 1.2 Vanhasta (vuosien ) suunnitelmasta kohti uutta Sipoossa laadittiin vuonna 2010 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ensimmäistä kertaa. Suunnitelma sisälsi tärkeitä asioita sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lastensuojelun tilasta sekä paljon konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja parantamiseksi. Elokuussa 2013 käynnistettiin valmistelut uuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemiseksi. Liikkeelle lähdettiin kysymällä Sipoon kunnan nykyisiltä lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä henkilöiltä, kuinka moni heistä tiesi em. suunnitelman olemassaolosta, suunnitelman sisällöstä sekä millä tavalla kyseinen suunnitelma oli mahdollisesti vaikuttanut heidän tapaansa tehdä työtä lasten ja nuorten parissa. Syyskuussa 2013 osoitettiin edellä mainitulle henkilöstölle (lähinnä sosiaali- ja terveys- sekä sivistysosastojen työntekijöille) näitä asioita mittaava Webropol-kysely. Kyselyn kohderyhmälle järjestettiin myös seminaari, jossa käsiteltiin lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita, kuultiin järjestöjen edustajia sekä kerättiin työntekijöiltä konkreettisia ehdotuksia uuden hyvinvointisuunnitelman sisällöksi. Seminaarissa julkaistiin Webropol-kyselyn tulokset: 50 vastaajasta 33 (66 %) vastasi tienneensä tämän suunnitelman olemassaolosta, 17 vastaajaa (34 %) ei tiennyt suunnitelmasta. 33:sta suunnitelman olemassaolosta tienneestä vastaajasta 17 (52 %) oli itse tutustunut suunnitelmaan ja lukenut sen. Vastaavasti 16 (48 %) ei ollut lukenut suunnitelmaa. 17:stä suunnitelman lukeneesta 9 vastaajaa kertoi, että suunnitelma oli vaikuttanut omaan työhön, työkäytänteisiin ja tapaan tehdä omaa työtä lasten ja nuorten parissa. Toisin sanoen 18 % kaikista kyselyyn vastaajista kertoi, että suunnitelmalla oli ollut vaikutusta omaan työhön. Nämä vastaajat kuvasivat avovastauksissaan, että suunnitelma on selkiyttänyt prosesseja ja toimintamalleja, mutta vaikutus omaan arkityöhön on kuitenkin ollut vähäinen. 82 % vastaajista ilmoitti, että suunnitelma ei ole vaikuttanut heidän työhönsä. Webropol-kyselyn tulokset herättivät lisää kysymyksiä: Mitä olisi pitänyt tehdä toisin jotta lakisääteinen ja monia tärkeitä asioita ja ehdotuksia sisältänyt suunnitelma olisi tavoittanut lasten ja nuorten parissa työskentelevät ja vaikuttanut heidän arkityöhönsä? Millaisella työskentelyllä olisi tavoitettu kunnan eri toimialoilla työskentelevät niin että suunnitelma olisi kiinnostanut ja vaikuttanut myös esim. tekniikka- ja ympäristöosaston tai kehitys- ja kaavoituskeskuksen toimintaan? Millä tavoin suunnitelmaa olisi voitu aktiivisemmin juurruttaa kuntalaisten elämään? 6

7 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMATYÖSKENTELYN VAIHEET 2.1 Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja painopisteet Työskentely uuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseksi käynnistyi elokuussa Hyvinvointisuunnitelman sisällöllisestä valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen edustajista koostuva ryhmä päätti suunnitelman aikataulusta ja työskentelyvaiheista. Työryhmä asetti suunnitelman valmistumistyölle tavoitteita, joiden katsottiin olevan linjassa Sipoon kunnan strategian kanssa. Työryhmän alkuperäinen kokoonpano oli: Bodil Grön, palvelujohtaja (puheenjohtaja) Seppo Kärpänen, opetusjohtaja ( saakka) Kasper Nyberg, rehtori ( lähtien) Anne Salmela, johtava psykologi Hyvinvointiseminaarin valmistelutyöryhmään kuuluivat lisäksi Marjo Karppinen, palvelupäällikkö, ja Lassi Puonti, toiminnanjohtaja. Työryhmä asetti valmiin suunnitelman painopisteiksi: edistää suunnitelman kohderyhmän, lasten ja nuorten, parissa työskentelevien työntekijöiden, vanhempien sekä järjestöjen osallisuutta suunnitelman tekemisessä ja sisällön painopisteiden päättämisessä lasten ja nuorten omien mielipiteiden näkyväksi saamisen vanhempien näkemyksen koko perheen tukemisen tärkeydestä työntekijöiden konkreettisten toimenpide-ehdotusten näkyväksi tekemisen tehdä suppeamman, mutta konkreettisemman hyvinvointisuunnitelman, josta muokattaisiin myös visuaalinen tuotos, esimerkiksi juliste, jota voitaisiin jakaa kaikille työyhteisöille, joissa kohdataan lapsia ja nuoria. Juliste auttaisi suunnitelman sisällön siirtymistä konkreettisiin tilanteisiin arjessa sekä muistuttaisi työntekijöitä yhteisesti sovituista käytännöistä nostaa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän työn koko kunnan asiaksi korostaa ennalta ehkäisevän työn sekä peruspalvelujen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille juurruttaa uutta hyvinvointisuunnitelmaa parhaalla mahdollisella tavalla. 7

8 2.2 Painopisteet konkreettisiksi Syksyllä 2013 hyvinvointisuunnitelman laatimiseksi toteutettiin seuraavat toimenpiteet: Lukkarin koulun oppilaita pyydettiin piirtämään piirustuksia, jotka kuvasivat heidän hyvinvointiaan. Sipoonlahden koulun ja Kungsvägens skolan yläkouluikäisiltä oppilailta (9 nuorta) pyydettiin puheenvuoroja siitä, miten he kokevat tämänhetkisen hyvinvointinsa. Nuoret esiintyivät Sipoon kunnan järjestämässä lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa Samassa tilaisuudessa näytettiin alakouluikäisten lasten piirustuksia. Nikkilän neuvolassa neuvolaikäisten lasten vanhemmille järjestettiin kolmen viikon ajan mahdollisuus jättää kirjallisia kommentteja pidetyssä hyvinvointiseminaarissa kuultiin järjestöjen (Förbundet Hem och skola, Mannerheimin lastensuojeluliitto ry. ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Sipoon osasto) näkemyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Työntekijöiden näkemyksiä lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävästä toiminnasta kerättiin kirjallisesti hyvinvointiseminaarin työpajatyöskentelyssä. Hyvinvointiseminaarin osallistujilta (77 henkilöä) pyydettiin kirjalliset osallistujapalautteet. Hyvinvointiseminaarista vastaava työryhmä suoritti itsearvioinnin hyvinvointiseminaarin toteutuksesta. 8

9 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SEURATTAVIEN INDIKAATTOREIDEN VALOSSA 3.1 Tiesitkö? Sipoon väestömäärä oli henkilöä. Vuonna 2012 lapsiperheiden osuus sipoolaisista perheistä oli 46,6 % (2011 /48 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli 14,5 % (2011 / 14 %). (Lähde: sähköinen hyvinvointisuunnitelma vuodelta 2012). Noin 5,4 % sipoolaisista perheistä oli pienituloisia perheitä (luku vuodelta 2011). (Lähde: SOTKAnet ja sähköinen hyvinvointikertomus) Sipoossa oli vuonna vuotiaita 26,6 % väestöstä ( ,1 %). Sipoossa oli vuonna 2012 päivähoidossa ja esiopetuksessa lasta. Perusopetuksessa oli koululaista. 12,2 % perusopetuksen oppilaista kuului tehostetun ja erityisen tuen piiriin. Tehostetussa tuessa oli 166 oppilasta (6,9 %) ja erityisessä tuessa 129 oppilasta (5,3 %). Vastaavasti vuonna 2012 tehostetussa tuessa oli 98 ja erityisessä tuessa 156 oppilasta. Keväällä 2013 peruskoulun päättötodistuksen sai 100 % ikäluokasta, edellisenä vuonna yksi nuori jäi ilman päättötodistusta. Syksyllä 2013 koululaisten iltapäivätoiminnassa oli 358 lasta. (Lähde: Sipoon kunta, sivistystoimisto). Vuonna 2013 Sipoossa oli työttömänä 48 nuorta (alle 25-vuotiasta), vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 41 nuorta. (Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus) Vuonna 2013 etsivä nuorisotyö tavoitti 86 nuorta (16 29-vuotiasta), vuonna 2012 tavoitettiin 56 nuorta. (Lähde: Sipoon kunta, nuorisopalvelut) Nuorten naisten (15 24-vuotiaiden) raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna ,9 % kaikista Sipoossa tehdyistä raskaudenkeskeytyksistä (v ,9 %). Nuorten raskauksia raskautta kohti oli Sipoossa 22,4 % (v ,2 %). 34 perhettä on saanut omaishoidon tukea vuonna Perhetyötä on vuonna 2013 tarjottu tapaamisen verran ja asiakkaana on ollut kuukausittain keskimäärin 50 perhettä. (Lähde: Sipoon kunta, sosiaali- ja terveyspalvelut) Kouluterveyskyselyyn on Sipoossa huhtikuussa 2013 vastannut 464 peruskoulun 8. ja 9. lk:n oppilasta ja 150 lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijaa. 9

10 Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan 12 % yläkoululaisista ja 7 % lukiolaisista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 10 % yläkoululaisista ja 30 % lukiolaisista käytti alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Yläkoululaisten alkoholinkäyttö väheni ja lukiolaisten kasvoi edelliseen kyselyyn verrattuna. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan 13 % yläkoululaisista ja 14 % lukiolaisista oli ylipainoisia. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan sipoolaisten yläkoululaisten huolenaiheita ovat keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, läheisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat, koulurakennusten puutteet, viikoittainen päänsärky ja ruutuajan lisääntyminen arkipäivisin. Ilonaiheita ovat koulun työilmapiirin paraneminen, päivittäisen tupakoinnin vähentyminen sekä humalajuomisen vähentyminen. Lukiolaisilla huolenaiheita ovat humalajuomisen ja huumekokeilujen lisääntyminen 3.2 Lastensuojelun tila Sipoossa Vuonna 2012 lastensuojelun asiakkaita oli 5,8 % vastaavanikäisestä väestöstä, ikäryhmittäin tämä tarkoitti, että 0 2-vuotiaista 3,2 % oli lastensuojelun asiakkaina, 3 6-vuotiaista 4 %, 7 12-vuotiaista 4,7 %, vuotiaista 8,4 %, vuotiaista 8,5 % ja vuotiaista 1,7 %. Yhteensä 324 lasta ja nuorta oli lastensuojelun piirissä ja vuonna 2013 määrä oli 319 kpl. Vuoden 2012 aikana lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 5,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä vuonna 2012 oli 0,6 % vastaavanikäisestä väestöstä, 36 lasta ja nuorta oli sijoitettuna. Todettakoon, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden prosenttiosuus Sipoossa oli Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vertailukuntien alhaisin. Lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin Sipoossa vuonna , vuonna 2012 ilmoituksia oli 408. Sipoossa on viisi lastensuojelun sosiaalityöntekijää, joista yksi on johtava sosiaalityöntekijä/palvelupäällikkö. Tavoitteiden mukaan kaikki alkuvuodesta 2014 virassa olevat sosiaalityöntekijät täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Asiakkaiden määrä sosiaalityöntekijää kohden kuukaudessa oli Sipoossa vuonna ja vuonna 2013 luku pystyi muuttumattomana. Asiakkaiden määrä työntekijää kohden oli Sipoossa kuitenkin suurempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, lukuun ottamatta Raaseporia, Tuusulaa ja Perusturvakuntayhtymä Karviaista. Sipoon kunta on osa metropolialuetta eivätkä maaseutu, luonto ja rajalliset kulkuyhteydet suojele sosiaalisilta ongelmilta. Tämä on otettava huomioon kun palveluita kehitetään. Sipoolaisista nuorista 7 % 8- ja 9-luokkalaisista ja 16% lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on kokeillut vähintään kerran huumausaineita (Kouluterveyskysely 2013). Poliisin tilaston mukaan Sipoossa on 2013 raportoitu 56 kpl huumausainerikosta. Vuonna 2012 luku oli 13 kpl. Huumausainerikokset ovat Sipoossa lisääntyneet selvästi ja näkyvät myös lastensuojelun asiakkuuksissa ja kasvavassa päihdehoidon tarpeessa. Nuorten päihdehoito Sipoon kunnassa kehitetään moniammatillisella yhteistyöllä sekä hoitopolkujen selkeyttämisellä. Sipoon lastensuojelulla on entistä enemmän tarvetta tehdä yhteistyötä asiakasperheiden auttamiseksi varhaiskasvatuksen, kouluterveyden- ja oppilashuollon sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Lastensuojelutyössä painopiste on ennalta ehkäisyssä: vanhempia tuetaan arjessa ja kriisitilanteissa tarjoamalla konkreettista apua eri toimijoiden yhteistyönä ja varmistetaan näin vanhempien jaksamista ja voimavaroja. Lapsen tai nuoren huonovointisuus liittyy usein siihen että perheen aikuisilla on tuen tarvetta. Koko perheen hyväksi työskennellään aktiivisesti jotta ehkäistään vanhempien uupumista ja vältetään lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle. Ennalta ehkäisevän työn ja palveluiden merkityksestä on puhuttu jo kauan mutta aihe on edelleen ajankohtainen. ESTER- hanke päättyi syksyllä Projekti kokosi yhteistyön kautta kunnan ja kolmannen sektorin toimijoita pohtimaan ja toteuttamaan nuorten palveluja uudesta näkökulmasta. Kunnallisiksi työmalleiksi vakiintuivat Tuuppauskokoukset joissa käsitellään oppilashuollon, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön yhteistyönä niiden 9. luokkalaisten tilannetta joilla on riski jäädä ilman jatko-opintopaikkaa sekä ennaltaehkäisevän nuorisoperhetyön malli Sieppari, joka palvelee lapsia ja nuoria iältään 7-17v. ESTER- hankkeen päätyttyä vastuu Sieppari-toiminnasta on siirtynyt perhetyöhön ja Tuuppaus-toiminnasta vastaavat yläkoulut ja nuorisotoimi. Yhteistyössä neuvolan työntekijöiden kanssa on kehitetty työtapoja tukea moniammatillisesti masentuneita äitejä ja lapsensa menettäneitä vanhempia. 10

11 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA ASIOITA 4.1 Muutokset perheissä ja perheiden toimintaympäristössä Perhekäsite on muuttunut ja se käsittää nykyään laajan vanhempien ja heidän uusien kumppaneidensa ja kumppaneiden lasten verkoston. Perheessä voi olla isä, äiti ja lapsia, yksi vanhempi ja lapsi tai lapsia tai kaksi äitiä tai kaksi isää. Moni lapsi asuu nykyään sekä äitinsä että isänsä kodissa vuorotellen, vaikka Suomessa ei vielä ole mahdollista olla kirjoilla samanaikaisesti kahdessa paikassa. Käytännössä tämä vaikeuttaa perheiden arjen sujumista, koska esimerkiksi koulukuljetus järjestetään yleensä vain yhdestä osoitteesta. Lapsille monien vanhempien yhteisö saattaa olla sekä voimavara että riski. Mikäli vanhempien välit ovat hyvät, lapsi hyötyy siitä, että on mahdollista elää arjessa molempien vanhempien kanssa. Mikäli vanhempien välit ovat ristiriitaiset, väkivallan uhka on läsnä tai yhtenäisiä linjauksia lastenkasvatuksessa on haasteellista löytää, lapset ja nuoret voivat kuormittua ja syyllistyä vanhempien keskinäisen problematiikan siirtyessä heidän kannettavakseen. Sipoossa tarjotaan perheneuvontapalveluja matalan kynnyksen periaatteella, eikä palvelun piiriin ole ollut monien kuukausien jonoja. Perheneuvonta on tarkoitettu 0 17-vuotiaiden lasten vanhemmille. Palvelu on ennalta ehkäisevää ja se keskittyy tukemaan ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja elämän kriiseihin liittyvissä kysymyksissä. Sovittelua vaikeissa perhekriiseissä on myös saatavana ja tähän palveluun panostetaan entistä enemmän. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn tarve tiedostetaan ja siihen yritetään vaikuttaa tarjoamalla sekä uhreille että väkivaltaisesti käyttäytyville osapuolille apua. Moni vanhempi hyötyisi vanhemmuuden tukemisesta esimerkiksi puhelintuen kautta. Vaikka Suomessa on lukuisia auttavia puhelinlinjoja, olisi kuitenkin tärkeää, että puhelintukea sekä palveluohjausta annettaisiin myös kunnallisena palveluna ja iltaisin. Tällöin esimerkiksi muualla kuin Sipoossa työskentelevät, joilla on pitkät työmatkat, voisivat saada palveluja heille sopivampaan aikaan kuin virka-ajan puitteissa. 11

12 4.2 Arjen haasteet ja vanhempien uupuminen Vanhempien jaksamattomuus ja arjen pyörittämisen haasteet ovat lisääntyneet. Perheenjäsenten epätasainen työn- ja vastuunjako kuormittaa. Puutteelliset sosiaaliset verkostot sukulaisten ja ystävien asuessa kaukana Sipoosta vaikuttavat siihen, ettei erilaisissa kriisitilanteissa ole apua ja tukea helposti saatavana. Monet sipoolaiset ovat muuttaneet paikkakunnalle muualta, ja he ovat ehtineet asua paikkakunnalla suhteellisen lyhyen aikaa samalla kun he elävät kuormittavaa elämänvaihetta pienten lasten kanssa. Tähän haasteeseen Sipoon kunta on tarttunut kehittämällä yhteistyössä paikallisen Mannerheimin lastensuojeluliitto ry:n kanssa yöhoitotoimintaa 3 4 kertaa sekä keväällä että syksyllä. Yöhoito on tarkoitettu perheille, jotka ovat erityisen kuormittuneita ja joilla ei ole luontevaa verkostoa, jossa lapset voisivat olla edes joskus yötä hoidossa. Toiminta käynnistyy kokeiluluonteisesti helmikuussa 2014, ja toiminnan tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan keväällä. Kunnassa käynnistetään tammikuussa 2014 kriisiavun antaminen traumaattisissa kriisitilanteissa (läheisen äkillinen kuolema, itsemurha tai itsemurhayritys, onnettomuus, ryöstö, väkivallan uhriksi joutuminen tai läheltä piti -tilanne). Kriisiapua tarjotaan keskitetyn kriisipäivystyspuhelimen kautta ja sitä ylläpitävät sosiaali- ja terveys- sekä sivistysosaston työntekijät omien tehtäviensä ohella. Teini-ikäisten lasten kanssa saattaa esiintyä haasteita, kun vanhemmat tekevät esimerkiksi vuoro- tai matkatyötä eivätkä aina pysty valvomaan nuorten aamuista ylösnousemista ja kouluun menemistä. Ylipäätään työelämän kova tahti ja ajoittain kohtuuttomat vaatimukset vaikuttavat siihen, ettei vanhemmilla aina ole riittävästi jaksamista lastensa kanssa ja perheenjäsenten keskinäiset välit saattavat kiristyä. Moni nuori tarvitseekin psykiatrista apua ja tukea, ja sitä pyritään järjestämään, mutta usein nähdään, että koko perhe hyötyisi kokonaisvaltaisesta perhevalmennuksesta, ajankäytön ja arjen hallinnan konkreettisista työkaluista sekä vanhemmuuden tukemisesta. Yksinhuoltajuus lisää kuormittumisriskiä ja tämä on huomioitava yksinhuoltajaperheille tarjottavissa tukitoimissa Nuoren psyykkinen pahoinvointi ei korjaannu ilman vanhempien ja koko perheen auttamista. Sipoon kunnalla on ollut hyvin rajalliset resurssit kodinhoito- ja lastenhoitoavun tarjoamiseen lapsiperheille perhetyön puitteissa. Lapsiperheiden konkreettisen avun tarve on kuitenkin tiedostettu, ja on hyvin todennäköistä, että tähän palveluun panostaminen ennaltaehkäisisi lastensuojelun sekä mielenterveys- ja päihdehoitojen tarvetta. Sipoon kunta on tarjonnut nuorisoperhetyötä lähinnä yksittäisten nuorten tueksi. Jatkossa olisi tärkeää auttaa perheitä heidän pyytämällään tavalla, riittävän konkreettisesti, ja osana sitä arkea, jossa he elävät. Tämä tarve koskee sekä perheitä, joissa on pieniä lapsia, että perheitä, joissa on nuoria. Esimerkiksi Imatralla on saatu hyviä kokemuksia lisäämällä kodinhoidollisen avun resursointia. Lienee selvää, että suurin osa sipoolaisista vanhemmista mieluummin ottaisi vastaan tiiviistä ja suunnitelmallista apua omassa kodissaan, mikäli tällainen vaihtoehto tarjoutuisi, kuin valitsisi lapsensa sijoittamisen kodin ulkopuolelle vanhemman uupumisen tai lapsen vaikean oireilun takia. Perhetyö on ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa lapsiperheitä kannattelevaa toimintaa, jossa tavoitteena on voimaannuttaa perheitä. Työ tapahtuu lähinnä perheiden kotona ja vertaistukiryhmissä. 4.3 Riippuvuudet ja psyykkinen pahoinvointi Vuonna 2012 suomalaiset käyttivät 9,6 litraa puhdasta alkoholia kutakin yli 15-vuotiasta suomalaista kohden. Suomalaisten viinan kokonaiskulutus on hieman pienentynyt, mutta muihin pohjoismaihin verrattuna suomalaiset kuluttavat eniten alkoholia. Naisten alkoholinkulutus on kuusinkertaistunut neljässäkymmenessä vuodessa kun miesten vastaava kulutus on kaksinkertaistunut. Kerralla juotu keskimääräinen annosmäärä on lisääntynyt huomattavasti naisten kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin nuorilla naisilla. (Mäkelä, Mustonen & Huhtanen, 2010; Nuorten terveystapatutkimus 2009.) Muita perheitä kuormittavia riippuvuuksia ovat lähisuhde-, shoppailu-, ruoka- ja peliriippuvuus sekä pakonomainen urheileminen tai työnteko. Lisääntyneen alkoholinkäytön lisäksi suomalaiset vanhemmat sairastavat entistä enemmän uupumusta ja masentuneisuutta, ja tämä luonnollisesti vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. 12

13 Raittiiden osuus nuorista on kasvanut 2000-luvulla. Täysin raittiita on nykyisin puolet peruskoululaisista, neljäsosa lukiolaisista ja viidesosa ammattiin opiskelevista. Samalla viikoittain alkoholia käyttävien nuorten osuus on pienentynyt ja humalajuominen vähentynyt. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet huumeisiin näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläkoululaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. Kansainvälisen ESPADkyselyn mukaan nuorten huumekokeilut lisääntyivät Suomessa vuosina ja ne olivat yleisempiä kuin Ruotsissa ja Norjassa. Sipoolaisista nuorista 7 % kyselyyn vastanneista 8- ja 9-luokkalaisista ja 16 % lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on kokeillut vähintään kerran laittomia huumeita. (Kouluterveyskysely 2013) Vuonna 2009 alle 30-vuotiaita siirtyi masennuksen vuoksi eläkkeelle enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella: 304 naista ja 183 miestä. Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi joka päivä viisi nuorta mielenterveyden häiriöiden vuoksi. (Kelan tiedotteita, ) Nuorten päihteidenkäytön ennalta ehkäisevä työ on tärkeää. Nuorille tulisi opettaa konkreettisia työkaluja suoriutua arjen haasteista ja sosiaalisista tilanteista, joihin liittyy päihteiden käyttöä. Heidän tulisi saada oppia sanomaan EI päihteille ja vaikuttamaan aktiivisesti omaan päätöksentekoon. Lisäksi nuorten tulisi oppia suhtautumaan kriittisesti päihdemainontaan, joka on erityisesti suunnattu heidän ikäryhmälleen, esimerkiksi vaaleanpunaiset savukkeet ja käsilaukku-viinipakkaukset. Nuorten tulisi saada tietoa siitä, miten mainonnalla yritetään vaikuttaa nuoriin ja heidän kulutustottumuksiinsa. Ennalta ehkäisevää päihdetyötä tulisi kunnassa tehdä sukupuolisensitiivisesti ja yli toimialarajojen yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Nuorille suunnattu ennalta ehkäisevä päihdetyö on perinteisesti keskittynyt päihteistä ja niiden vaaroista tiedottamiseen. Uudenaikaisessa päihdetyössä keskitytään ryhmissä vahvistamaan sitä, mikä nuorten elämässä on hyvää ja tervettä, sekä harjoittelemaan konkreettisia elämäntaitoja, jotka voivat ennaltaehkäistä myöhempää mahdollista päihteiden käyttöä. Ryhmätoimintaa tarjotaan kaikille nuorille eikä vain heille joilla on ongelmia tai haasteita. Ryhmässä nuoret oppivat toisiltaan terveitä toimintatapoja ja vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja. 4.4 Lasten ja nuorten harrastukset sekä mielekäs vapaa-aika Lasten ja nuorten harrastukset tuovat rakennetta ja iloa heidän elämäänsä. Harrastusten kautta moni lapsi pääsee toteuttamaan itseään ja kokemaan onnistumisen hetkiä. Harrastusten kautta voi päästä tutustumaan eri paikkoihin ja uusiin ihmisiin. Toisaalta taas harrastukset voivat olla sekä aikuisille että lapsille ja nuorille liian vaativia niiden muuttuessa entistä ammatillisemmiksi ja kilpailuhenkisemmiksi. Harrastukset maksavat usein huomattavia summia vuodessa ja vaativat osallistumista ja sitoutuneisuutta. Harrastaminen ilman tavoitteita ja suorittamista on entistä vaikeampaa. Kunnalliset liikuntapaikat eivät aina ole nuorison käytettävissä ilman seurajäsenyyttä tai sitoutumista tiettyyn harrastukseen. Toisaalta nuoriso-, liikunta- ja 13

14 kulttuuripalvelut järjestävät monipuolista toimintaa ympäri vuoden, myös koulujen loma-aikoina. Jotta nämä laadukkaat vapaa-ajanviettomahdolliset ovat kaikkien käytettävissä, tarvitaan tiedottamista ja yhteistyön tiivistämistä eri palvelujen välillä. Vanhempia tarvitaan kuljettamaan lapsiaan harrastuspaikkoihin, järjestämään myyjäisiä ja muita varojenkeräystilaisuuksia sekä toimimaan toimitsijoina erilaisissa turnauksissa ja kilpailuissa. Harrastukset ajoittuvat sekä arki-iltoihin että viikonloppuihin ja vaativat tiukkojen aikataulujen noudattamista, pahimmassa tapauksessa läpi koko viikon ja jopa loma-aikoinakin. Toisaalta vanhempien osallisuus lastensa harrastustoimintaan on perhettä yhdistävää asia. Harrastustoiminta tarjoaa vanhemmille hyvän mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua muiden lasten ja nuorten vanhempien kanssa yli kielirajojen. Tästä on voinut syntyä konkreettista apua esim. lasten kuljettamisessa. 4.5 Ruoan merkitys hyvinvoinnille Terveellisen ruoan merkitys hyvinvoinnille tiedostetaan entistä paremmin ja sen vaikutusta tutkitaan ja seurataan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sipoossa kouluruoka suunnitellaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kouluruoan täytyy maistua lapsille ja nuorille. Mikäli tietty ruokalaji ei maistu riittävästi, se poistetaan ruokalistalta. Kouluruoasta syntyy helposti keskustelua, sekä lapset että vanhemmat kommentoivat mielellään, mitä kouluissa tarjoillaan. Sipoossa on toiminut ns. ruokaraateja vuodesta 2012, jolloin ensimmäinen ruokaraati perustettiin Sipoon koulukeskuksen oppilaista ja opettajista. Joka toinen vuosi tehdään kouluruokakysely, jossa kysytään ruokailijoiden mielipidettä kouluruoasta. Tulokset julkaistaan kunnan kotisivuilla sekä koulukohtaisesti kaikissa toimipaikoissa. Ruokailijoilla on joka päivä mahdollisuus antaa myös välitöntä palautetta toimipaikoissa oleviin palautelaatikoihin. Tulosten perusteella suunnitellaan kehitystoimenpiteet, joiden tarkoituksena on lisätä ruokailijoiden tyytyväisyyttä kouluruokaan. Sipoon Ruokapalvelujen ympäristöohjelman mukaan koulut valmistavat ja tarjoavat sesongin mukaista ruokaa, luomuruokaa, lähiruokaa tai kasvisruokaa kerran viikossa vuodesta 2012 alkaen ja kaksi kertaa viikossa vuodesta 2015 alkaen. Paikallisilta tuottajilta hankitaan mahdollisimman paljon lähiruokaa ja kotimaisia tuotteita suositaan, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Lähi- ja luomuruoan osuuden lisäämiseen ruokatarjonnassa vaikuttavat paikallisten toimijoiden mahdollisuudet vastata kunnan Ruokapalveluiden tarpeisiin. Kunnan elinkeinopäällikön kanssa tehdään yhteistyötä yhteyksien solmimiseksi paikallisiin toimijoihin. 14

15 Puolivalmisteiden käyttöön kiinnitetään huomiota ja niiden määrää vähennetään soveltuvin osin. Sipoon kunnan keittiöissä käytetään vain elintarvikkeita, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia. Vuosittain pidetään teemapäivä, jolloin hankitaan mahdollisimman suuri osa ruokatarpeista lähiruokatuotteina. Tavoitteena on, että tarjotaan sellaista kouluruokaa, joka auttaa nuoria omaksumaan terveellisiä ruokatottumuksia. Tämä tavoite täyttyy helpommin kouluissa, joissa on valmistuskeittiö. Sipoonlahden koulu ja Söderkulla skola hakivat syksyllä 2013 yhteistyössä kunnan Ruokapalvelujen kanssa kouluruokadiplomia, ja se myös myönnettiin. Lisäksi Sipoon Söderkulla skolan joukkue selvitti tiensä Kouluruokakilpailun finaaliin, joka järjestetään Helsingin messukeskuksessa. Parhaan koulukeittiön tittelistä kilpailevat Sipoon kanssa Kotka, Mustasaari, Pori ja Turku. 15

16 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIKSI Hyvinvointi sipoolaisten lasten ja nuorten näkökulmasta (Lähde: 9 nuoren puheenvuoro Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa nuoret edustivat koulujensa tukioppilaita ja oppilaskuntia) Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi korreloi turvallisuudentunteen kanssa. Turvallinen olo syntyy, kun on turvallinen ympäristö, jossa uskalletaan liikkua myös iltaisin. Turvallinen olo syntyy myös kattavasta pyöräilytieverkostosta, jossa on riittävä valaistus. Julkinen liikenne, joka vie kouluun ja takaisin kotiin sekä iltaisin harrastuksiin, lisää turvallisuudentunnetta. Lisäksi hyvinvointia tuo se, että saa harrastaa kavereiden kanssa monipuolisesti ilman tiukkoja tavoitteita ja omassa tahdissaan (esim. skeittipuistossa) tai/ ja leikkiä mielenkiintoisissa paikoissa, joissa on kunnollinen roskis. Kotieläimet ja niiden kanssa vietetty aika on kivaa ja tuo mielihyvää. Viihtyvyyttä lisäisi se, että Söderkullaan saataisiin jäätelökioski. Konkreettisia ehdotuksia: Lisää pyöräilyteitä ja niille valaistusta Parannuksia julkiseen liikenteeseen Harrastuksia ilman seurajäsenyyttä ja vakavampia tavoitteita Leikkipuistojen ja harrastuspaikkojen kunnossapito ja siisteys Uimahalli ja/tai uimapaikkojen kehittäminen. 5.2 Hyvinvointi neuvolaikäisten lasten vanhempien näkökulmasta (Lähde: Nikkilän neuvolan asiakkaiden näkemykset) Lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviä elementtejä olivat neuvolaikäisten vanhempien näkökulmasta erilainen vertaistukitoiminta, monipuolinen vanhemmuuden tukeminen ennalta ehkäisevänä palveluna ja voimaannuttavat tilaisuudet, jotka eivät rakennu ainoastaan erilaisten ongelmien ympärille. Konkreettisia ehdotuksia: Vertaistukitoimintaa neuvolaikäisten lasten vanhemmille Voimaannuttavia tilaisuuksia, joissa ei-ongelmalähtöinen lähestymistapa Tietoa lapsiperheille suunnatuista kunnan ja järjestöjen tarjoamista palveluista Järjestöjen palveluja markkinoidaan aktiivisesti neuvolaikäisten vanhemmille 16

17 5.3 Hyvinvointi lapsia ja nuoria työssään kohtaavien työntekijöiden näkökulmasta (Lähde: Hyvinvointiseminaari. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ajatukset ja ehdotukset hyvinvointia vahvistavista toimenpiteistä koottiin seminaarissa , jonka iltapäivä koostui työpajatyöskentelystä moniammatillisissa ryhmissä). Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen linjattiin, että työskentelyn lähtökohtana on aina se, että vanhemmat ovat aitoja asiantuntijoita lastaan koskevissa asioissa. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta tulee vahvistaa ja kehittää sekä löytää uusia työtapoja vanhempien kanssa tehtävään työhön, esim. perhekoulut ja muut vertaistuen muodot. Koulut voivat tarjota puitteet vanhempien väliselle vertaistoiminnalle ja yhteistyölle mm. tilojen, tiedottamisen ja osittain myös sisällön osalta. Uusille työntekijöille järjestetään työparin tukea, mentorointia ja työnohjausta vanhempien kohtaamiseen liittyvissä haasteissa ja taidoissa. Kouluissa otetaan vanhemmat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan vanhempainiltoja, ja myös oppilaat voivat osallistua tähän toimintaan. Työskentelyssä lasten ja nuorten parissa arvostetaan kiireetöntä kohtaamista, aitoa kuuntelemista ja läsnäoloa sekä luottamuksellisuutta. Lasten ja nuorten avun tarpeisiin on uskallettava puuttua ja vaikeistakin asioista on puhuttava rehellisesti. Nämä periaatteet ovat sellaisia, että ne vaikuttavat sekä asenteisiin että työtapoihin, kun työntekijä kohtaa lapsia ja nuoria. Aikuisen tulisi lähestyä lapsia ja nuoria aktiivisesti ja heidän kuulumisiaan tiedustellen. Ei pidä odottaa, että lapsi tai nuori hakeutuu aikuisten luo erityiseen tilaan, kun hänellä on asiaa. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajan näkyvyys koulujen käytävillä olisi tärkeää. Työpajoissa tuotiin esille myös tarve järjestää nuorille iltapäivätoimintaa ja muuta vapaa-ajantoimintaa, jossa nuoret voivat viettää aikaa aikuisten kanssa ilman suorituspaineita tai kilpailullisia tavoitteita, esim. peli-illat kyläkouluissa. Lapsettomat yksinäiset aikuiset kutsutaan mukaan tukemaan lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintaa kunnan järjestämissä puitteissa. Lisäksi ehdotettiin, että koulujen oppilaat voisivat koulutuksen jälkeen vetää lyhytkursseja toisilleen nuoria kiinnostavista aiheista. Konkreettisia ehdotuksia: Perhekouluja suunnitellaan kouluikäisten vanhemmille. Uusille työntekijöille ohjausta vanhempien kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Koulujen vanhempainillat suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuus-koulutus jatkuu päiväkodin henkilöstölle. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien asenteet ja työtavat ovat lapsilähtöisiä. Monipuolistetaan nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia lisäämällä ohjattua toimintaa ja aikuisten valvomia tiloja myös niille nuorille, jotka eivät osallistu tavoitteellisiin ja/tai kilpailullisiin harrastuksiin. 5.4 Hyvinvointi järjestöjen ja seurakuntien näkökulmasta Sipoon kunnassa toimii useita lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä tekeviä yleishyödyllisiä paikallisjärjestöjä. Järjestökentän tarjoamat palvelut eivät aina ole kunnan omille työntekijöille tuttuja, ja tärkeä asiakasohjaus erilaisten toimintojen piiriin voi jäädä tekemättä työntekijöiden tietämättömyyden vuoksi. Palveluja tarjoavien järjestöjen tunnettavuutta, erityisesti kunnan uusien työntekijöiden keskuudessa, tulisi edistää ja tämän tulisi kuulua työntekijöiden perehdyttämiseen. Yhteistyö seurakuntien kanssa tulisi pitää aktiivisena ja monimuotoisena. Konkreettisia ehdotuksia: Yhdistysten työskentelyä tuetaan yhdistämällä yhdistysten ja kunnan henkilöstöresurssit erilaisissa hankkeissa ja tilaisuuksissa. Yhdistysten työskentelyä tuetaan kunnassa auttamalla tiedottamisessa ja kohderyhmien löytämisessä. Kunnan järjestämät koulutustilaisuudet avataan myös paikallisten yhdistysten työntekijöille. Uusille työntekijöille tiedotetaan yhdistysten ja seurakuntien palveluista. Järjestösektorin markkinointitapahtumia tuetaan. 17

18 6. LOPUKSI Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoitus on kuvata kunnan tasolla miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea ja lisätä. Tämän vuoksi suunnitelma ei keskity lasten ja nuorten ongelmiin vaan painotus on ennaltaehkäisevässä työssä jossa korostetaan voimaannuttavaa näkökulmaa. Suunnitelmaluonnoksesta saaduissa palautteissa tuotiin esille että ennalta ehkäisevän työn osuutta olisi ollut syytä korostaa vieläkin enemmän. Tämä palaute tuli sekä varhaiskasvatuksesta, nuorisotyöstä että oppilashuollon henkilöstöltä. Myös taiteella ja kulttuurilla on merkittäviä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lisääviä vaikutuksia jotka eivät palautteen mukaan tulleet esille. Myös ennalta ehkäisevistä palveluista tiedottamista tulisi tehostaa, samoin kuin yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistää. Tästä on puhuttu on jo pidempään, mutta yhteistyön koordinoinnissa ja palveluista tiedottamisessa on edelleen kehitettävää. Työntekijöiden on arjessa edelleen haasteellista muistaa mitä kunnan palvelujen ulkopuolista tukea perheille on tarjolla. Lausuntokierroksella tuli palautetta myös siitä että kouluikäisten lasten ja nuorten tarpeet olivat hyvin huomioitu suunnitelmassa, sen sijaan alle kouluikäisten lasten ja peruskoulunsa päättäneiden nuorten tarpeet jäivät vähemmälle huomiolle. Tämä on tärkeää huomioida seuraavaa suunnitelmaa laadittaessa huolehtimalla siitä että näiden palvelujen edustajat ovat mukana suunnitelmatyöryhmässä, samoin kuin kulttuuri- ja liikuntapalvelujen edustajat. Palautekierroksella kaivattiin yksityiskohtaisempia suunnitelmia toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan lasten ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Näin ollen yksityiskohtaiset toimenpidesuunnitelmat laaditaan osastoissa ja yksiköissä, tämä suunnitelman mukaisten linjausten ja painotusten pohjalta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2016 kun uusi valtuustokausi alkaa. Näin ollen sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 on asetettava sosiaali-, terveys- ja sivistysosastoilla sekä tekniikka- ja ympäristöosastolla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys. Kunnan johtoryhmä nimeää työryhmän joka vastaa uudesta suunnitelmasta. Suunnitelman toteutumista seuraamaan on syytä asettaa moniammatillinen ohjausryhmä. Vuosittain järjestettävä lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari on hyvä ja toimiva foorumi kerätä tietoa ja kokemuksia sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, siinä tapahtuneista muutoksista ja kehityssuunnista sekä ajankohtaisista haasteista. Uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, joka astuu voimaan , säädetään kunnan velvollisuudesta kirjata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan myös opiskeluhuollon tavoitteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista sekä toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea. Lisäksi on kerättävä tietoa hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Edellä mainittu on siis huomioitava kun hyvinvointisuunnitelmaa seuraavan kerran laaditaan. 18

19 19

20 20

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot