SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI

Transkriptio

1 SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI

2 2 Kuvituskuvat: Merja Metsänen Lasten tekemät taideteokset Lukkarin koulun ala-aste Taitto Digiplast

3 SAATTEEKSI Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja huomioimaan kyseisen suunnitelman ja siihen kirjatut toimenpide-ehdotukset talousarviosuunnittelussa. Mitä lasten ja nuorten hyvinvointi tässä yhteydessä tarkoittaa? Onko se niitä asioita, joihin kunnassa voidaan suoraan vaikuttaa, vai onko se kenties muita asioita, kuten lasten ja nuorten käsitys omista tarpeistaan, vanhempiensa mahdollisuudesta olla heidän käytettävissään, lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta tai jotakin aivan muuta? Monien indikaattoreiden valossa sekä muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna Sipoota koskevat luvut erottuvat usein positiivisesti (Lähde: sähköinen hyvinvointikertomus vuodelta 2012, kohta 3, Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet). Tämä ei tietenkään oikeuta meitä ajattelemaan, että meillä on kaikki hyvin. Alhaiset luvut eivät välttämättä tarkoita sitä, ettei meidän kunnassamme olisi tiettyjä tarpeita. Voidaan myös kysyä, onko kunnassamme sellaiset palvelut tai sellainen palvelukulttuuri, joihin apua ja tukea tarvitsevan lapsen, nuoren tai perheen on helppo hakeutua? Lisääntyvistä asiakkuuksista saattaa seurata suurempia käyttöprosentteja ja lukuja, jotka helposti tulkitaan hyvinvointinäkökulmasta negatiivisesti. Todellisuudessa lukuisa määrä asiakkuuksia tai suuret kustannukset jonkin tietyn palvelun, esimerkiksi lastensuojelun, piirissä saattavat kertoa siitä, että kunnassa on tarjottu aktiivisesti korjaavia tai ennalta ehkäiseviä palveluita. Sipoossa laadittiin neljä vuotta sitten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Syksyllä 2013 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että huomattava osa kunnan työntekijöistä, joka työssään kohtasi lapsia ja nuoria, ei kokenut suunnitelman mitenkään vaikuttaneen heidän arkeensa tai työskentelyynsä, ja vain harva oli tutustunut sen sisältöön. Tästä johtuen katsottiin tarpeelliseksi laatia suunnitelma tavalla, joka mahdollistaisi enemmän osallisuutta. Lasten ja nuorten omat käsitykset hyvinvoinnista haluttiin saada näkyviksi. Suunnitelmasta haluttiin tehdä koko Sipoon käsittävä, mikä osoittautui haasteelliseksi ja samalla toi selkeästi esiin yli hallinto- ja osastorajojen tapahtuvan yhteistyön tärkeyden. Loppuvuonna 2013 tähän muotoon laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuvaa sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita. Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä vuosiksi Näkemyksiä on kerätty haastattelemalla vanhan (vuoden 2010) suunnitelman aikana työskennelleitä luottamushenkilöitä, järjestöjen edustajia, nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Lisäksi sipoolaisille lapsille ja nuorille sekä neuvolaikäisten lasten vanhemmille on järjestetty mahdollisuus kertoa omista näkemyksistään. Lapsia ja nuoria työssään kohdanneille työntekijöille on syksyllä 2013 järjestetty lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevä kokopäiväinen seminaari. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta on vastannut sosiaali- ja terveys- sekä sivistysosaston edustajista koostuva ryhmä, joka henkilöstövaihdosten vuoksi supistui alun perin suunnitellusta kokoonpanosta. Suunnitelma on ollut lausuntokierroksella Sipoon kunnan toimialojen lisäksi myös yhdistyksissä ja seurakunnissa. Sipoossa 30. joulukuuta 2013 Bodil Grön palvelujohtaja sosiaali- ja terveysosasto Anne Salmela johtava psykologi sivistysosasto 3

4 SIPOON LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSIKSI SISÄLLYS 1.JOHDANTO 1.1.Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään? 1.2.Vanhasta (vuosien ) suunnitelmasta kohti uutta? 2.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMATYÖSKENTELYN VAIHEET 2.1.Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja painopisteet 2.2.Painopisteet konkreettisiksi 3.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SEURATTAVIEN INDIKAATTOREIDEN VALOSSA 3.1.Tiesitkö 3.2.Lastensuojelun tila Sipoossa 4.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA ASIOITA 4.1.Muutokset perheissä ja perheiden toimintaympäristössä 4.2.Arjen haasteet ja vanhempien uupuminen 4.3.Riippuvuudet ja psyykkinen pahoinvointi 4.4.Lasten ja nuorten harrastusten tukeminen ja siihen liittyvät haasteet 4.5.Ruoan merkitys hyvinvoinnille 5.TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIKSI Hyvinvointi sipoolaisten lasten ja nuorten näkökulmasta 5.2.Hyvinvointi neuvolaikäisten lasten vanhempien näkökulmasta 5.3.Hyvinvointi lapsia ja nuoria työssään kohtaavien työntekijöiden näkökulmasta 5.4.Hyvinvointi järjestöjen ja seurakuntien näkökulmasta 6.LOPUKSI LIITTEET 4

5 1. JOHDANTO 1.1 Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisestä säädetään lastensuojelulaissa (12 ). Kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma. Tämä niin kutsuttu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on liitettävä osaksi kunnan muuta suunnittelua, kuten toiminta- ja taloussuunnittelua. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on osa kunnan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Erityisesti lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat suunnitelman kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma ylittää hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Hallintokuntien yhteistyössä laatima suunnitelma toimii myös eri hallintokuntien yhteistyön kehittämisvälineenä. Suunnitelma varmistaa, että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Suunnitelma on kunnassa sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset, painopisteet sekä kehittämisehdotukset. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. (Lähde: sosiaaliportti.fi, Lastensuojelun käsikirja). 5

6 1.2 Vanhasta (vuosien ) suunnitelmasta kohti uutta Sipoossa laadittiin vuonna 2010 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ensimmäistä kertaa. Suunnitelma sisälsi tärkeitä asioita sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lastensuojelun tilasta sekä paljon konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja parantamiseksi. Elokuussa 2013 käynnistettiin valmistelut uuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemiseksi. Liikkeelle lähdettiin kysymällä Sipoon kunnan nykyisiltä lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä henkilöiltä, kuinka moni heistä tiesi em. suunnitelman olemassaolosta, suunnitelman sisällöstä sekä millä tavalla kyseinen suunnitelma oli mahdollisesti vaikuttanut heidän tapaansa tehdä työtä lasten ja nuorten parissa. Syyskuussa 2013 osoitettiin edellä mainitulle henkilöstölle (lähinnä sosiaali- ja terveys- sekä sivistysosastojen työntekijöille) näitä asioita mittaava Webropol-kysely. Kyselyn kohderyhmälle järjestettiin myös seminaari, jossa käsiteltiin lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita, kuultiin järjestöjen edustajia sekä kerättiin työntekijöiltä konkreettisia ehdotuksia uuden hyvinvointisuunnitelman sisällöksi. Seminaarissa julkaistiin Webropol-kyselyn tulokset: 50 vastaajasta 33 (66 %) vastasi tienneensä tämän suunnitelman olemassaolosta, 17 vastaajaa (34 %) ei tiennyt suunnitelmasta. 33:sta suunnitelman olemassaolosta tienneestä vastaajasta 17 (52 %) oli itse tutustunut suunnitelmaan ja lukenut sen. Vastaavasti 16 (48 %) ei ollut lukenut suunnitelmaa. 17:stä suunnitelman lukeneesta 9 vastaajaa kertoi, että suunnitelma oli vaikuttanut omaan työhön, työkäytänteisiin ja tapaan tehdä omaa työtä lasten ja nuorten parissa. Toisin sanoen 18 % kaikista kyselyyn vastaajista kertoi, että suunnitelmalla oli ollut vaikutusta omaan työhön. Nämä vastaajat kuvasivat avovastauksissaan, että suunnitelma on selkiyttänyt prosesseja ja toimintamalleja, mutta vaikutus omaan arkityöhön on kuitenkin ollut vähäinen. 82 % vastaajista ilmoitti, että suunnitelma ei ole vaikuttanut heidän työhönsä. Webropol-kyselyn tulokset herättivät lisää kysymyksiä: Mitä olisi pitänyt tehdä toisin jotta lakisääteinen ja monia tärkeitä asioita ja ehdotuksia sisältänyt suunnitelma olisi tavoittanut lasten ja nuorten parissa työskentelevät ja vaikuttanut heidän arkityöhönsä? Millaisella työskentelyllä olisi tavoitettu kunnan eri toimialoilla työskentelevät niin että suunnitelma olisi kiinnostanut ja vaikuttanut myös esim. tekniikka- ja ympäristöosaston tai kehitys- ja kaavoituskeskuksen toimintaan? Millä tavoin suunnitelmaa olisi voitu aktiivisemmin juurruttaa kuntalaisten elämään? 6

7 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMATYÖSKENTELYN VAIHEET 2.1 Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja painopisteet Työskentely uuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseksi käynnistyi elokuussa Hyvinvointisuunnitelman sisällöllisestä valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen edustajista koostuva ryhmä päätti suunnitelman aikataulusta ja työskentelyvaiheista. Työryhmä asetti suunnitelman valmistumistyölle tavoitteita, joiden katsottiin olevan linjassa Sipoon kunnan strategian kanssa. Työryhmän alkuperäinen kokoonpano oli: Bodil Grön, palvelujohtaja (puheenjohtaja) Seppo Kärpänen, opetusjohtaja ( saakka) Kasper Nyberg, rehtori ( lähtien) Anne Salmela, johtava psykologi Hyvinvointiseminaarin valmistelutyöryhmään kuuluivat lisäksi Marjo Karppinen, palvelupäällikkö, ja Lassi Puonti, toiminnanjohtaja. Työryhmä asetti valmiin suunnitelman painopisteiksi: edistää suunnitelman kohderyhmän, lasten ja nuorten, parissa työskentelevien työntekijöiden, vanhempien sekä järjestöjen osallisuutta suunnitelman tekemisessä ja sisällön painopisteiden päättämisessä lasten ja nuorten omien mielipiteiden näkyväksi saamisen vanhempien näkemyksen koko perheen tukemisen tärkeydestä työntekijöiden konkreettisten toimenpide-ehdotusten näkyväksi tekemisen tehdä suppeamman, mutta konkreettisemman hyvinvointisuunnitelman, josta muokattaisiin myös visuaalinen tuotos, esimerkiksi juliste, jota voitaisiin jakaa kaikille työyhteisöille, joissa kohdataan lapsia ja nuoria. Juliste auttaisi suunnitelman sisällön siirtymistä konkreettisiin tilanteisiin arjessa sekä muistuttaisi työntekijöitä yhteisesti sovituista käytännöistä nostaa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän työn koko kunnan asiaksi korostaa ennalta ehkäisevän työn sekä peruspalvelujen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille juurruttaa uutta hyvinvointisuunnitelmaa parhaalla mahdollisella tavalla. 7

8 2.2 Painopisteet konkreettisiksi Syksyllä 2013 hyvinvointisuunnitelman laatimiseksi toteutettiin seuraavat toimenpiteet: Lukkarin koulun oppilaita pyydettiin piirtämään piirustuksia, jotka kuvasivat heidän hyvinvointiaan. Sipoonlahden koulun ja Kungsvägens skolan yläkouluikäisiltä oppilailta (9 nuorta) pyydettiin puheenvuoroja siitä, miten he kokevat tämänhetkisen hyvinvointinsa. Nuoret esiintyivät Sipoon kunnan järjestämässä lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa Samassa tilaisuudessa näytettiin alakouluikäisten lasten piirustuksia. Nikkilän neuvolassa neuvolaikäisten lasten vanhemmille järjestettiin kolmen viikon ajan mahdollisuus jättää kirjallisia kommentteja pidetyssä hyvinvointiseminaarissa kuultiin järjestöjen (Förbundet Hem och skola, Mannerheimin lastensuojeluliitto ry. ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Sipoon osasto) näkemyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Työntekijöiden näkemyksiä lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävästä toiminnasta kerättiin kirjallisesti hyvinvointiseminaarin työpajatyöskentelyssä. Hyvinvointiseminaarin osallistujilta (77 henkilöä) pyydettiin kirjalliset osallistujapalautteet. Hyvinvointiseminaarista vastaava työryhmä suoritti itsearvioinnin hyvinvointiseminaarin toteutuksesta. 8

9 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SEURATTAVIEN INDIKAATTOREIDEN VALOSSA 3.1 Tiesitkö? Sipoon väestömäärä oli henkilöä. Vuonna 2012 lapsiperheiden osuus sipoolaisista perheistä oli 46,6 % (2011 /48 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli 14,5 % (2011 / 14 %). (Lähde: sähköinen hyvinvointisuunnitelma vuodelta 2012). Noin 5,4 % sipoolaisista perheistä oli pienituloisia perheitä (luku vuodelta 2011). (Lähde: SOTKAnet ja sähköinen hyvinvointikertomus) Sipoossa oli vuonna vuotiaita 26,6 % väestöstä ( ,1 %). Sipoossa oli vuonna 2012 päivähoidossa ja esiopetuksessa lasta. Perusopetuksessa oli koululaista. 12,2 % perusopetuksen oppilaista kuului tehostetun ja erityisen tuen piiriin. Tehostetussa tuessa oli 166 oppilasta (6,9 %) ja erityisessä tuessa 129 oppilasta (5,3 %). Vastaavasti vuonna 2012 tehostetussa tuessa oli 98 ja erityisessä tuessa 156 oppilasta. Keväällä 2013 peruskoulun päättötodistuksen sai 100 % ikäluokasta, edellisenä vuonna yksi nuori jäi ilman päättötodistusta. Syksyllä 2013 koululaisten iltapäivätoiminnassa oli 358 lasta. (Lähde: Sipoon kunta, sivistystoimisto). Vuonna 2013 Sipoossa oli työttömänä 48 nuorta (alle 25-vuotiasta), vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 41 nuorta. (Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus) Vuonna 2013 etsivä nuorisotyö tavoitti 86 nuorta (16 29-vuotiasta), vuonna 2012 tavoitettiin 56 nuorta. (Lähde: Sipoon kunta, nuorisopalvelut) Nuorten naisten (15 24-vuotiaiden) raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna ,9 % kaikista Sipoossa tehdyistä raskaudenkeskeytyksistä (v ,9 %). Nuorten raskauksia raskautta kohti oli Sipoossa 22,4 % (v ,2 %). 34 perhettä on saanut omaishoidon tukea vuonna Perhetyötä on vuonna 2013 tarjottu tapaamisen verran ja asiakkaana on ollut kuukausittain keskimäärin 50 perhettä. (Lähde: Sipoon kunta, sosiaali- ja terveyspalvelut) Kouluterveyskyselyyn on Sipoossa huhtikuussa 2013 vastannut 464 peruskoulun 8. ja 9. lk:n oppilasta ja 150 lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijaa. 9

10 Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan 12 % yläkoululaisista ja 7 % lukiolaisista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 10 % yläkoululaisista ja 30 % lukiolaisista käytti alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Yläkoululaisten alkoholinkäyttö väheni ja lukiolaisten kasvoi edelliseen kyselyyn verrattuna. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan 13 % yläkoululaisista ja 14 % lukiolaisista oli ylipainoisia. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan sipoolaisten yläkoululaisten huolenaiheita ovat keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, läheisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat, koulurakennusten puutteet, viikoittainen päänsärky ja ruutuajan lisääntyminen arkipäivisin. Ilonaiheita ovat koulun työilmapiirin paraneminen, päivittäisen tupakoinnin vähentyminen sekä humalajuomisen vähentyminen. Lukiolaisilla huolenaiheita ovat humalajuomisen ja huumekokeilujen lisääntyminen 3.2 Lastensuojelun tila Sipoossa Vuonna 2012 lastensuojelun asiakkaita oli 5,8 % vastaavanikäisestä väestöstä, ikäryhmittäin tämä tarkoitti, että 0 2-vuotiaista 3,2 % oli lastensuojelun asiakkaina, 3 6-vuotiaista 4 %, 7 12-vuotiaista 4,7 %, vuotiaista 8,4 %, vuotiaista 8,5 % ja vuotiaista 1,7 %. Yhteensä 324 lasta ja nuorta oli lastensuojelun piirissä ja vuonna 2013 määrä oli 319 kpl. Vuoden 2012 aikana lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 5,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä vuonna 2012 oli 0,6 % vastaavanikäisestä väestöstä, 36 lasta ja nuorta oli sijoitettuna. Todettakoon, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden prosenttiosuus Sipoossa oli Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vertailukuntien alhaisin. Lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin Sipoossa vuonna , vuonna 2012 ilmoituksia oli 408. Sipoossa on viisi lastensuojelun sosiaalityöntekijää, joista yksi on johtava sosiaalityöntekijä/palvelupäällikkö. Tavoitteiden mukaan kaikki alkuvuodesta 2014 virassa olevat sosiaalityöntekijät täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Asiakkaiden määrä sosiaalityöntekijää kohden kuukaudessa oli Sipoossa vuonna ja vuonna 2013 luku pystyi muuttumattomana. Asiakkaiden määrä työntekijää kohden oli Sipoossa kuitenkin suurempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, lukuun ottamatta Raaseporia, Tuusulaa ja Perusturvakuntayhtymä Karviaista. Sipoon kunta on osa metropolialuetta eivätkä maaseutu, luonto ja rajalliset kulkuyhteydet suojele sosiaalisilta ongelmilta. Tämä on otettava huomioon kun palveluita kehitetään. Sipoolaisista nuorista 7 % 8- ja 9-luokkalaisista ja 16% lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on kokeillut vähintään kerran huumausaineita (Kouluterveyskysely 2013). Poliisin tilaston mukaan Sipoossa on 2013 raportoitu 56 kpl huumausainerikosta. Vuonna 2012 luku oli 13 kpl. Huumausainerikokset ovat Sipoossa lisääntyneet selvästi ja näkyvät myös lastensuojelun asiakkuuksissa ja kasvavassa päihdehoidon tarpeessa. Nuorten päihdehoito Sipoon kunnassa kehitetään moniammatillisella yhteistyöllä sekä hoitopolkujen selkeyttämisellä. Sipoon lastensuojelulla on entistä enemmän tarvetta tehdä yhteistyötä asiakasperheiden auttamiseksi varhaiskasvatuksen, kouluterveyden- ja oppilashuollon sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Lastensuojelutyössä painopiste on ennalta ehkäisyssä: vanhempia tuetaan arjessa ja kriisitilanteissa tarjoamalla konkreettista apua eri toimijoiden yhteistyönä ja varmistetaan näin vanhempien jaksamista ja voimavaroja. Lapsen tai nuoren huonovointisuus liittyy usein siihen että perheen aikuisilla on tuen tarvetta. Koko perheen hyväksi työskennellään aktiivisesti jotta ehkäistään vanhempien uupumista ja vältetään lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle. Ennalta ehkäisevän työn ja palveluiden merkityksestä on puhuttu jo kauan mutta aihe on edelleen ajankohtainen. ESTER- hanke päättyi syksyllä Projekti kokosi yhteistyön kautta kunnan ja kolmannen sektorin toimijoita pohtimaan ja toteuttamaan nuorten palveluja uudesta näkökulmasta. Kunnallisiksi työmalleiksi vakiintuivat Tuuppauskokoukset joissa käsitellään oppilashuollon, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön yhteistyönä niiden 9. luokkalaisten tilannetta joilla on riski jäädä ilman jatko-opintopaikkaa sekä ennaltaehkäisevän nuorisoperhetyön malli Sieppari, joka palvelee lapsia ja nuoria iältään 7-17v. ESTER- hankkeen päätyttyä vastuu Sieppari-toiminnasta on siirtynyt perhetyöhön ja Tuuppaus-toiminnasta vastaavat yläkoulut ja nuorisotoimi. Yhteistyössä neuvolan työntekijöiden kanssa on kehitetty työtapoja tukea moniammatillisesti masentuneita äitejä ja lapsensa menettäneitä vanhempia. 10

11 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA ASIOITA 4.1 Muutokset perheissä ja perheiden toimintaympäristössä Perhekäsite on muuttunut ja se käsittää nykyään laajan vanhempien ja heidän uusien kumppaneidensa ja kumppaneiden lasten verkoston. Perheessä voi olla isä, äiti ja lapsia, yksi vanhempi ja lapsi tai lapsia tai kaksi äitiä tai kaksi isää. Moni lapsi asuu nykyään sekä äitinsä että isänsä kodissa vuorotellen, vaikka Suomessa ei vielä ole mahdollista olla kirjoilla samanaikaisesti kahdessa paikassa. Käytännössä tämä vaikeuttaa perheiden arjen sujumista, koska esimerkiksi koulukuljetus järjestetään yleensä vain yhdestä osoitteesta. Lapsille monien vanhempien yhteisö saattaa olla sekä voimavara että riski. Mikäli vanhempien välit ovat hyvät, lapsi hyötyy siitä, että on mahdollista elää arjessa molempien vanhempien kanssa. Mikäli vanhempien välit ovat ristiriitaiset, väkivallan uhka on läsnä tai yhtenäisiä linjauksia lastenkasvatuksessa on haasteellista löytää, lapset ja nuoret voivat kuormittua ja syyllistyä vanhempien keskinäisen problematiikan siirtyessä heidän kannettavakseen. Sipoossa tarjotaan perheneuvontapalveluja matalan kynnyksen periaatteella, eikä palvelun piiriin ole ollut monien kuukausien jonoja. Perheneuvonta on tarkoitettu 0 17-vuotiaiden lasten vanhemmille. Palvelu on ennalta ehkäisevää ja se keskittyy tukemaan ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja elämän kriiseihin liittyvissä kysymyksissä. Sovittelua vaikeissa perhekriiseissä on myös saatavana ja tähän palveluun panostetaan entistä enemmän. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn tarve tiedostetaan ja siihen yritetään vaikuttaa tarjoamalla sekä uhreille että väkivaltaisesti käyttäytyville osapuolille apua. Moni vanhempi hyötyisi vanhemmuuden tukemisesta esimerkiksi puhelintuen kautta. Vaikka Suomessa on lukuisia auttavia puhelinlinjoja, olisi kuitenkin tärkeää, että puhelintukea sekä palveluohjausta annettaisiin myös kunnallisena palveluna ja iltaisin. Tällöin esimerkiksi muualla kuin Sipoossa työskentelevät, joilla on pitkät työmatkat, voisivat saada palveluja heille sopivampaan aikaan kuin virka-ajan puitteissa. 11

12 4.2 Arjen haasteet ja vanhempien uupuminen Vanhempien jaksamattomuus ja arjen pyörittämisen haasteet ovat lisääntyneet. Perheenjäsenten epätasainen työn- ja vastuunjako kuormittaa. Puutteelliset sosiaaliset verkostot sukulaisten ja ystävien asuessa kaukana Sipoosta vaikuttavat siihen, ettei erilaisissa kriisitilanteissa ole apua ja tukea helposti saatavana. Monet sipoolaiset ovat muuttaneet paikkakunnalle muualta, ja he ovat ehtineet asua paikkakunnalla suhteellisen lyhyen aikaa samalla kun he elävät kuormittavaa elämänvaihetta pienten lasten kanssa. Tähän haasteeseen Sipoon kunta on tarttunut kehittämällä yhteistyössä paikallisen Mannerheimin lastensuojeluliitto ry:n kanssa yöhoitotoimintaa 3 4 kertaa sekä keväällä että syksyllä. Yöhoito on tarkoitettu perheille, jotka ovat erityisen kuormittuneita ja joilla ei ole luontevaa verkostoa, jossa lapset voisivat olla edes joskus yötä hoidossa. Toiminta käynnistyy kokeiluluonteisesti helmikuussa 2014, ja toiminnan tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan keväällä. Kunnassa käynnistetään tammikuussa 2014 kriisiavun antaminen traumaattisissa kriisitilanteissa (läheisen äkillinen kuolema, itsemurha tai itsemurhayritys, onnettomuus, ryöstö, väkivallan uhriksi joutuminen tai läheltä piti -tilanne). Kriisiapua tarjotaan keskitetyn kriisipäivystyspuhelimen kautta ja sitä ylläpitävät sosiaali- ja terveys- sekä sivistysosaston työntekijät omien tehtäviensä ohella. Teini-ikäisten lasten kanssa saattaa esiintyä haasteita, kun vanhemmat tekevät esimerkiksi vuoro- tai matkatyötä eivätkä aina pysty valvomaan nuorten aamuista ylösnousemista ja kouluun menemistä. Ylipäätään työelämän kova tahti ja ajoittain kohtuuttomat vaatimukset vaikuttavat siihen, ettei vanhemmilla aina ole riittävästi jaksamista lastensa kanssa ja perheenjäsenten keskinäiset välit saattavat kiristyä. Moni nuori tarvitseekin psykiatrista apua ja tukea, ja sitä pyritään järjestämään, mutta usein nähdään, että koko perhe hyötyisi kokonaisvaltaisesta perhevalmennuksesta, ajankäytön ja arjen hallinnan konkreettisista työkaluista sekä vanhemmuuden tukemisesta. Yksinhuoltajuus lisää kuormittumisriskiä ja tämä on huomioitava yksinhuoltajaperheille tarjottavissa tukitoimissa Nuoren psyykkinen pahoinvointi ei korjaannu ilman vanhempien ja koko perheen auttamista. Sipoon kunnalla on ollut hyvin rajalliset resurssit kodinhoito- ja lastenhoitoavun tarjoamiseen lapsiperheille perhetyön puitteissa. Lapsiperheiden konkreettisen avun tarve on kuitenkin tiedostettu, ja on hyvin todennäköistä, että tähän palveluun panostaminen ennaltaehkäisisi lastensuojelun sekä mielenterveys- ja päihdehoitojen tarvetta. Sipoon kunta on tarjonnut nuorisoperhetyötä lähinnä yksittäisten nuorten tueksi. Jatkossa olisi tärkeää auttaa perheitä heidän pyytämällään tavalla, riittävän konkreettisesti, ja osana sitä arkea, jossa he elävät. Tämä tarve koskee sekä perheitä, joissa on pieniä lapsia, että perheitä, joissa on nuoria. Esimerkiksi Imatralla on saatu hyviä kokemuksia lisäämällä kodinhoidollisen avun resursointia. Lienee selvää, että suurin osa sipoolaisista vanhemmista mieluummin ottaisi vastaan tiiviistä ja suunnitelmallista apua omassa kodissaan, mikäli tällainen vaihtoehto tarjoutuisi, kuin valitsisi lapsensa sijoittamisen kodin ulkopuolelle vanhemman uupumisen tai lapsen vaikean oireilun takia. Perhetyö on ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa lapsiperheitä kannattelevaa toimintaa, jossa tavoitteena on voimaannuttaa perheitä. Työ tapahtuu lähinnä perheiden kotona ja vertaistukiryhmissä. 4.3 Riippuvuudet ja psyykkinen pahoinvointi Vuonna 2012 suomalaiset käyttivät 9,6 litraa puhdasta alkoholia kutakin yli 15-vuotiasta suomalaista kohden. Suomalaisten viinan kokonaiskulutus on hieman pienentynyt, mutta muihin pohjoismaihin verrattuna suomalaiset kuluttavat eniten alkoholia. Naisten alkoholinkulutus on kuusinkertaistunut neljässäkymmenessä vuodessa kun miesten vastaava kulutus on kaksinkertaistunut. Kerralla juotu keskimääräinen annosmäärä on lisääntynyt huomattavasti naisten kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin nuorilla naisilla. (Mäkelä, Mustonen & Huhtanen, 2010; Nuorten terveystapatutkimus 2009.) Muita perheitä kuormittavia riippuvuuksia ovat lähisuhde-, shoppailu-, ruoka- ja peliriippuvuus sekä pakonomainen urheileminen tai työnteko. Lisääntyneen alkoholinkäytön lisäksi suomalaiset vanhemmat sairastavat entistä enemmän uupumusta ja masentuneisuutta, ja tämä luonnollisesti vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. 12

13 Raittiiden osuus nuorista on kasvanut 2000-luvulla. Täysin raittiita on nykyisin puolet peruskoululaisista, neljäsosa lukiolaisista ja viidesosa ammattiin opiskelevista. Samalla viikoittain alkoholia käyttävien nuorten osuus on pienentynyt ja humalajuominen vähentynyt. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet huumeisiin näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläkoululaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. Kansainvälisen ESPADkyselyn mukaan nuorten huumekokeilut lisääntyivät Suomessa vuosina ja ne olivat yleisempiä kuin Ruotsissa ja Norjassa. Sipoolaisista nuorista 7 % kyselyyn vastanneista 8- ja 9-luokkalaisista ja 16 % lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on kokeillut vähintään kerran laittomia huumeita. (Kouluterveyskysely 2013) Vuonna 2009 alle 30-vuotiaita siirtyi masennuksen vuoksi eläkkeelle enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella: 304 naista ja 183 miestä. Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi joka päivä viisi nuorta mielenterveyden häiriöiden vuoksi. (Kelan tiedotteita, ) Nuorten päihteidenkäytön ennalta ehkäisevä työ on tärkeää. Nuorille tulisi opettaa konkreettisia työkaluja suoriutua arjen haasteista ja sosiaalisista tilanteista, joihin liittyy päihteiden käyttöä. Heidän tulisi saada oppia sanomaan EI päihteille ja vaikuttamaan aktiivisesti omaan päätöksentekoon. Lisäksi nuorten tulisi oppia suhtautumaan kriittisesti päihdemainontaan, joka on erityisesti suunnattu heidän ikäryhmälleen, esimerkiksi vaaleanpunaiset savukkeet ja käsilaukku-viinipakkaukset. Nuorten tulisi saada tietoa siitä, miten mainonnalla yritetään vaikuttaa nuoriin ja heidän kulutustottumuksiinsa. Ennalta ehkäisevää päihdetyötä tulisi kunnassa tehdä sukupuolisensitiivisesti ja yli toimialarajojen yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Nuorille suunnattu ennalta ehkäisevä päihdetyö on perinteisesti keskittynyt päihteistä ja niiden vaaroista tiedottamiseen. Uudenaikaisessa päihdetyössä keskitytään ryhmissä vahvistamaan sitä, mikä nuorten elämässä on hyvää ja tervettä, sekä harjoittelemaan konkreettisia elämäntaitoja, jotka voivat ennaltaehkäistä myöhempää mahdollista päihteiden käyttöä. Ryhmätoimintaa tarjotaan kaikille nuorille eikä vain heille joilla on ongelmia tai haasteita. Ryhmässä nuoret oppivat toisiltaan terveitä toimintatapoja ja vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja. 4.4 Lasten ja nuorten harrastukset sekä mielekäs vapaa-aika Lasten ja nuorten harrastukset tuovat rakennetta ja iloa heidän elämäänsä. Harrastusten kautta moni lapsi pääsee toteuttamaan itseään ja kokemaan onnistumisen hetkiä. Harrastusten kautta voi päästä tutustumaan eri paikkoihin ja uusiin ihmisiin. Toisaalta taas harrastukset voivat olla sekä aikuisille että lapsille ja nuorille liian vaativia niiden muuttuessa entistä ammatillisemmiksi ja kilpailuhenkisemmiksi. Harrastukset maksavat usein huomattavia summia vuodessa ja vaativat osallistumista ja sitoutuneisuutta. Harrastaminen ilman tavoitteita ja suorittamista on entistä vaikeampaa. Kunnalliset liikuntapaikat eivät aina ole nuorison käytettävissä ilman seurajäsenyyttä tai sitoutumista tiettyyn harrastukseen. Toisaalta nuoriso-, liikunta- ja 13

14 kulttuuripalvelut järjestävät monipuolista toimintaa ympäri vuoden, myös koulujen loma-aikoina. Jotta nämä laadukkaat vapaa-ajanviettomahdolliset ovat kaikkien käytettävissä, tarvitaan tiedottamista ja yhteistyön tiivistämistä eri palvelujen välillä. Vanhempia tarvitaan kuljettamaan lapsiaan harrastuspaikkoihin, järjestämään myyjäisiä ja muita varojenkeräystilaisuuksia sekä toimimaan toimitsijoina erilaisissa turnauksissa ja kilpailuissa. Harrastukset ajoittuvat sekä arki-iltoihin että viikonloppuihin ja vaativat tiukkojen aikataulujen noudattamista, pahimmassa tapauksessa läpi koko viikon ja jopa loma-aikoinakin. Toisaalta vanhempien osallisuus lastensa harrastustoimintaan on perhettä yhdistävää asia. Harrastustoiminta tarjoaa vanhemmille hyvän mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua muiden lasten ja nuorten vanhempien kanssa yli kielirajojen. Tästä on voinut syntyä konkreettista apua esim. lasten kuljettamisessa. 4.5 Ruoan merkitys hyvinvoinnille Terveellisen ruoan merkitys hyvinvoinnille tiedostetaan entistä paremmin ja sen vaikutusta tutkitaan ja seurataan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sipoossa kouluruoka suunnitellaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kouluruoan täytyy maistua lapsille ja nuorille. Mikäli tietty ruokalaji ei maistu riittävästi, se poistetaan ruokalistalta. Kouluruoasta syntyy helposti keskustelua, sekä lapset että vanhemmat kommentoivat mielellään, mitä kouluissa tarjoillaan. Sipoossa on toiminut ns. ruokaraateja vuodesta 2012, jolloin ensimmäinen ruokaraati perustettiin Sipoon koulukeskuksen oppilaista ja opettajista. Joka toinen vuosi tehdään kouluruokakysely, jossa kysytään ruokailijoiden mielipidettä kouluruoasta. Tulokset julkaistaan kunnan kotisivuilla sekä koulukohtaisesti kaikissa toimipaikoissa. Ruokailijoilla on joka päivä mahdollisuus antaa myös välitöntä palautetta toimipaikoissa oleviin palautelaatikoihin. Tulosten perusteella suunnitellaan kehitystoimenpiteet, joiden tarkoituksena on lisätä ruokailijoiden tyytyväisyyttä kouluruokaan. Sipoon Ruokapalvelujen ympäristöohjelman mukaan koulut valmistavat ja tarjoavat sesongin mukaista ruokaa, luomuruokaa, lähiruokaa tai kasvisruokaa kerran viikossa vuodesta 2012 alkaen ja kaksi kertaa viikossa vuodesta 2015 alkaen. Paikallisilta tuottajilta hankitaan mahdollisimman paljon lähiruokaa ja kotimaisia tuotteita suositaan, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Lähi- ja luomuruoan osuuden lisäämiseen ruokatarjonnassa vaikuttavat paikallisten toimijoiden mahdollisuudet vastata kunnan Ruokapalveluiden tarpeisiin. Kunnan elinkeinopäällikön kanssa tehdään yhteistyötä yhteyksien solmimiseksi paikallisiin toimijoihin. 14

15 Puolivalmisteiden käyttöön kiinnitetään huomiota ja niiden määrää vähennetään soveltuvin osin. Sipoon kunnan keittiöissä käytetään vain elintarvikkeita, jotka eivät sisällä natriumglutamaattia. Vuosittain pidetään teemapäivä, jolloin hankitaan mahdollisimman suuri osa ruokatarpeista lähiruokatuotteina. Tavoitteena on, että tarjotaan sellaista kouluruokaa, joka auttaa nuoria omaksumaan terveellisiä ruokatottumuksia. Tämä tavoite täyttyy helpommin kouluissa, joissa on valmistuskeittiö. Sipoonlahden koulu ja Söderkulla skola hakivat syksyllä 2013 yhteistyössä kunnan Ruokapalvelujen kanssa kouluruokadiplomia, ja se myös myönnettiin. Lisäksi Sipoon Söderkulla skolan joukkue selvitti tiensä Kouluruokakilpailun finaaliin, joka järjestetään Helsingin messukeskuksessa. Parhaan koulukeittiön tittelistä kilpailevat Sipoon kanssa Kotka, Mustasaari, Pori ja Turku. 15

16 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIKSI Hyvinvointi sipoolaisten lasten ja nuorten näkökulmasta (Lähde: 9 nuoren puheenvuoro Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa nuoret edustivat koulujensa tukioppilaita ja oppilaskuntia) Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi korreloi turvallisuudentunteen kanssa. Turvallinen olo syntyy, kun on turvallinen ympäristö, jossa uskalletaan liikkua myös iltaisin. Turvallinen olo syntyy myös kattavasta pyöräilytieverkostosta, jossa on riittävä valaistus. Julkinen liikenne, joka vie kouluun ja takaisin kotiin sekä iltaisin harrastuksiin, lisää turvallisuudentunnetta. Lisäksi hyvinvointia tuo se, että saa harrastaa kavereiden kanssa monipuolisesti ilman tiukkoja tavoitteita ja omassa tahdissaan (esim. skeittipuistossa) tai/ ja leikkiä mielenkiintoisissa paikoissa, joissa on kunnollinen roskis. Kotieläimet ja niiden kanssa vietetty aika on kivaa ja tuo mielihyvää. Viihtyvyyttä lisäisi se, että Söderkullaan saataisiin jäätelökioski. Konkreettisia ehdotuksia: Lisää pyöräilyteitä ja niille valaistusta Parannuksia julkiseen liikenteeseen Harrastuksia ilman seurajäsenyyttä ja vakavampia tavoitteita Leikkipuistojen ja harrastuspaikkojen kunnossapito ja siisteys Uimahalli ja/tai uimapaikkojen kehittäminen. 5.2 Hyvinvointi neuvolaikäisten lasten vanhempien näkökulmasta (Lähde: Nikkilän neuvolan asiakkaiden näkemykset) Lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviä elementtejä olivat neuvolaikäisten vanhempien näkökulmasta erilainen vertaistukitoiminta, monipuolinen vanhemmuuden tukeminen ennalta ehkäisevänä palveluna ja voimaannuttavat tilaisuudet, jotka eivät rakennu ainoastaan erilaisten ongelmien ympärille. Konkreettisia ehdotuksia: Vertaistukitoimintaa neuvolaikäisten lasten vanhemmille Voimaannuttavia tilaisuuksia, joissa ei-ongelmalähtöinen lähestymistapa Tietoa lapsiperheille suunnatuista kunnan ja järjestöjen tarjoamista palveluista Järjestöjen palveluja markkinoidaan aktiivisesti neuvolaikäisten vanhemmille 16

17 5.3 Hyvinvointi lapsia ja nuoria työssään kohtaavien työntekijöiden näkökulmasta (Lähde: Hyvinvointiseminaari. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ajatukset ja ehdotukset hyvinvointia vahvistavista toimenpiteistä koottiin seminaarissa , jonka iltapäivä koostui työpajatyöskentelystä moniammatillisissa ryhmissä). Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen linjattiin, että työskentelyn lähtökohtana on aina se, että vanhemmat ovat aitoja asiantuntijoita lastaan koskevissa asioissa. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta tulee vahvistaa ja kehittää sekä löytää uusia työtapoja vanhempien kanssa tehtävään työhön, esim. perhekoulut ja muut vertaistuen muodot. Koulut voivat tarjota puitteet vanhempien väliselle vertaistoiminnalle ja yhteistyölle mm. tilojen, tiedottamisen ja osittain myös sisällön osalta. Uusille työntekijöille järjestetään työparin tukea, mentorointia ja työnohjausta vanhempien kohtaamiseen liittyvissä haasteissa ja taidoissa. Kouluissa otetaan vanhemmat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan vanhempainiltoja, ja myös oppilaat voivat osallistua tähän toimintaan. Työskentelyssä lasten ja nuorten parissa arvostetaan kiireetöntä kohtaamista, aitoa kuuntelemista ja läsnäoloa sekä luottamuksellisuutta. Lasten ja nuorten avun tarpeisiin on uskallettava puuttua ja vaikeistakin asioista on puhuttava rehellisesti. Nämä periaatteet ovat sellaisia, että ne vaikuttavat sekä asenteisiin että työtapoihin, kun työntekijä kohtaa lapsia ja nuoria. Aikuisen tulisi lähestyä lapsia ja nuoria aktiivisesti ja heidän kuulumisiaan tiedustellen. Ei pidä odottaa, että lapsi tai nuori hakeutuu aikuisten luo erityiseen tilaan, kun hänellä on asiaa. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajan näkyvyys koulujen käytävillä olisi tärkeää. Työpajoissa tuotiin esille myös tarve järjestää nuorille iltapäivätoimintaa ja muuta vapaa-ajantoimintaa, jossa nuoret voivat viettää aikaa aikuisten kanssa ilman suorituspaineita tai kilpailullisia tavoitteita, esim. peli-illat kyläkouluissa. Lapsettomat yksinäiset aikuiset kutsutaan mukaan tukemaan lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintaa kunnan järjestämissä puitteissa. Lisäksi ehdotettiin, että koulujen oppilaat voisivat koulutuksen jälkeen vetää lyhytkursseja toisilleen nuoria kiinnostavista aiheista. Konkreettisia ehdotuksia: Perhekouluja suunnitellaan kouluikäisten vanhemmille. Uusille työntekijöille ohjausta vanhempien kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Koulujen vanhempainillat suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuus-koulutus jatkuu päiväkodin henkilöstölle. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien asenteet ja työtavat ovat lapsilähtöisiä. Monipuolistetaan nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia lisäämällä ohjattua toimintaa ja aikuisten valvomia tiloja myös niille nuorille, jotka eivät osallistu tavoitteellisiin ja/tai kilpailullisiin harrastuksiin. 5.4 Hyvinvointi järjestöjen ja seurakuntien näkökulmasta Sipoon kunnassa toimii useita lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä tekeviä yleishyödyllisiä paikallisjärjestöjä. Järjestökentän tarjoamat palvelut eivät aina ole kunnan omille työntekijöille tuttuja, ja tärkeä asiakasohjaus erilaisten toimintojen piiriin voi jäädä tekemättä työntekijöiden tietämättömyyden vuoksi. Palveluja tarjoavien järjestöjen tunnettavuutta, erityisesti kunnan uusien työntekijöiden keskuudessa, tulisi edistää ja tämän tulisi kuulua työntekijöiden perehdyttämiseen. Yhteistyö seurakuntien kanssa tulisi pitää aktiivisena ja monimuotoisena. Konkreettisia ehdotuksia: Yhdistysten työskentelyä tuetaan yhdistämällä yhdistysten ja kunnan henkilöstöresurssit erilaisissa hankkeissa ja tilaisuuksissa. Yhdistysten työskentelyä tuetaan kunnassa auttamalla tiedottamisessa ja kohderyhmien löytämisessä. Kunnan järjestämät koulutustilaisuudet avataan myös paikallisten yhdistysten työntekijöille. Uusille työntekijöille tiedotetaan yhdistysten ja seurakuntien palveluista. Järjestösektorin markkinointitapahtumia tuetaan. 17

18 6. LOPUKSI Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoitus on kuvata kunnan tasolla miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea ja lisätä. Tämän vuoksi suunnitelma ei keskity lasten ja nuorten ongelmiin vaan painotus on ennaltaehkäisevässä työssä jossa korostetaan voimaannuttavaa näkökulmaa. Suunnitelmaluonnoksesta saaduissa palautteissa tuotiin esille että ennalta ehkäisevän työn osuutta olisi ollut syytä korostaa vieläkin enemmän. Tämä palaute tuli sekä varhaiskasvatuksesta, nuorisotyöstä että oppilashuollon henkilöstöltä. Myös taiteella ja kulttuurilla on merkittäviä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lisääviä vaikutuksia jotka eivät palautteen mukaan tulleet esille. Myös ennalta ehkäisevistä palveluista tiedottamista tulisi tehostaa, samoin kuin yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistää. Tästä on puhuttu on jo pidempään, mutta yhteistyön koordinoinnissa ja palveluista tiedottamisessa on edelleen kehitettävää. Työntekijöiden on arjessa edelleen haasteellista muistaa mitä kunnan palvelujen ulkopuolista tukea perheille on tarjolla. Lausuntokierroksella tuli palautetta myös siitä että kouluikäisten lasten ja nuorten tarpeet olivat hyvin huomioitu suunnitelmassa, sen sijaan alle kouluikäisten lasten ja peruskoulunsa päättäneiden nuorten tarpeet jäivät vähemmälle huomiolle. Tämä on tärkeää huomioida seuraavaa suunnitelmaa laadittaessa huolehtimalla siitä että näiden palvelujen edustajat ovat mukana suunnitelmatyöryhmässä, samoin kuin kulttuuri- ja liikuntapalvelujen edustajat. Palautekierroksella kaivattiin yksityiskohtaisempia suunnitelmia toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan lasten ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Näin ollen yksityiskohtaiset toimenpidesuunnitelmat laaditaan osastoissa ja yksiköissä, tämä suunnitelman mukaisten linjausten ja painotusten pohjalta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2016 kun uusi valtuustokausi alkaa. Näin ollen sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 on asetettava sosiaali-, terveys- ja sivistysosastoilla sekä tekniikka- ja ympäristöosastolla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys. Kunnan johtoryhmä nimeää työryhmän joka vastaa uudesta suunnitelmasta. Suunnitelman toteutumista seuraamaan on syytä asettaa moniammatillinen ohjausryhmä. Vuosittain järjestettävä lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari on hyvä ja toimiva foorumi kerätä tietoa ja kokemuksia sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, siinä tapahtuneista muutoksista ja kehityssuunnista sekä ajankohtaisista haasteista. Uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, joka astuu voimaan , säädetään kunnan velvollisuudesta kirjata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan myös opiskeluhuollon tavoitteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista sekä toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea. Lisäksi on kerättävä tietoa hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Edellä mainittu on siis huomioitava kun hyvinvointisuunnitelmaa seuraavan kerran laaditaan. 18

19 19

20 20