1. PÄIHDESTRATEGIA PROSESSI TORNIOSSA
|
|
- Anne Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TORNION PÄIHDESTRATEGIA
2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. PÄIHDESTRATEGIA PROSESSI TORNIOSSA 4 2. YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ 5 3. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN NYKYTILANNE TORNIOSSA Tilastoja alkoholin myynnistä ja päihdehuollosta Poliisin tilastoja päihde kiinniotosta, rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta Torniossa Kouluterveyskyselyn tulokset EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Tornion ehkäisevän päihdetyönmalli Päihdetyön visio vuodelle Vastuu kunnassa PÄIHDEPALVELUJEN TARVE JA KEHITTÄMISALUEET IKÄRYHMITTÄIN Lasten ja lapsiperheiden päihdepalvelut Lasten ja nuorten päihdepalvelut Työikäisten päihdepalvelut Ikääntyneiden päihdepalvelut Erityisryhmien päihdepalvelut STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEURANTA 36 LIITTEET: Liite 1: Päihdestrategian työvaliokuntien jäsenet 37 Liite 2-3: Kunnan Avainpäihdeindikaattorit 38 Liitteet 4-7: Tornion kouluterveyskyselyn tulokset Liite 8: Päihdepalvelut 44 Liite 9: Äitiyshuollon päihdeasiakkaan palveluprosessi 45 Liite 10: Kysely äitiysneuvolasiakkaan päihteiden käytöstä ja perheväkivallasta 46 Liite 11: Konsultaatio tai käynti A-klinikalla 47 Liite 12: Lasten neuvolan päihdeperheen prosessi 48 Liite 13: Äitiysneuvola ja 0-2 v neuvola puuttumisohjeet ja tilannearviointi 49 2
3 Liite 14: 3, 4, 5 ja 6 v neuvola puuttumisohjeet ja tilannearviointi 50 Liite 15: Päivähoidon toimintamalli, kun lapsen hyvinvointi on uhattuna 51 Liite 16: Koulujen varhaisen puuttumisen malli 52 Liite 17: Yhteenveto lastensuojelun ja salassapidon välisiin tulkintakysymyksiin 54 Liite 18: Ohje henkilökunnalle: Nuorten päihteiden käyttäjät ja/tai itsemurhaa yrittäneet 55 Liite 19: Päihdeongelmaisen työikäisen hoitoonohjaus 57 Liite 20: Päihdeongelmaisen ikäihmisen hoitoonohjaus 58 LÄHTEET 3
4 JOHDANTO Päihteiden käyttö on viime vuosina kasvanut Suomessa ja niiden kasvu jatkuu käytettävissä olevien ennusteiden mukaan myös tulevina vuosina. Valtioneuvosto on asettanut sosiaali- ja terveysministeriölle tehtäväksi laatia laajapohjaisen alkoholiohjelman valmistelun ja toimeenpanon vuosille Ministeriön periaatepäätöksessä esitetään alkoholihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kolme osatavoitetta: alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen alkoholijuomien riskikäytön ja siitä aiheuttavien haittojen vähentäminen alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntämien laskuun. Kunnilla on tärkeä rooli päihdehaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Ehkäisevään päihdetyöhön Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) on laatinut laatukriteerit vuonna Sosiaalija terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat julkaisseet päihdepalvelujen laatusuositukset vuonna Suositusten tavoitteena on tukea päihdepalvelujen suunnittelua, päätöksentekoa, järjestämistä, tuottamista ja kehittämistä. Suosituksissa painotetaan jokaisen kunnan omaa päihdestrategiaa, joka on yksi osa kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Päihdestrategiassa määritellään: 1. Miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä? 2. Miten kunnan päihdepalvelut on järjestetty? 3. Selvitetään yhteistyöpäihdepalveluissa. 4. Kunnan päihdepalvelujen saatavuus. 5. Ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen kehittämisalueet. 6. Suunnitelma ehkäisevänpäihdetyön ja päihdepalvelujen jatkuvaksi arvioimiseksi. 4
5 1. PÄIHDESTRATEGIA PROSESSI TORNIOSSA Vuonna 1992 Tornioon perustettiin moniammatillinen päihdeinformaatioryhmä, joka nimettiin Info-ryhmäksi. Info-ryhmä on Tornion kaupunginhallituksen asettama työryhmä, joka vastaa lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön suunnittelusta ja koordinoinnista Torniossa. Info-ryhmään kuuluvat edustajat A-klinikalta, koulu-, nuoriso- sosiaali- ja terveyspalveluista, seurakunnasta, tullista sekä poliisista. Info-ryhmä on laatinut lasten- ja nuorten päihdestrategian Tornion kaupungille vuosille Strategian tarkoituksena oli luoda konkreettisia toimintamalleja ehkäisevälle päihdetyölle sekä tiedottaa strategian tavoitteista kunnassa. Vuonna 2005 terveyden edistämisen työryhmä päätti laajentaa päihdestrategiaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Torniossa järjestettiin moniammatillinen yhteispalaveri ennakointidialogimenetelmällä, jonka tarkoituksena oli käynnistää päihdestrategiaprosessi. Ennakointidialogi on voimavaroja ja ratkaisuja hakeva toimintatapa. Yhteispalaveriin osallistui laaja-alainen, kaikkia ikäryhmiä kattava toimijajoukko. 5
6 Dialogiin osallistui toimijoita elinkeino elämästä, poliisista, tullista, koulutoimesta, nuorisotoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, päättäjistä ja järjestöistä sekä seurakunnasta. Ensimmäisen ennakointidialogin jälkeen terveyden edistämisen työryhmä valitsi osallistujat työvaliokuntiin. Työvaliokunnat jaettiin ikäkausittain lapsiin, koulu- ja työikäisiin sekä ikäihmisiin (Liite 1). Työvaliokunnille järjestettiin oma ennakointidialogi, jonka jälkeen valiokunnat alkoivat suunnittelemaan ikäryhmittäisiä osuuksia päihdestrategiaan. Prosessin etenemistä arvioitiin säännöllisesti terveyden edistämisen työryhmän jäsenten toimesta. Ryhmien välisenä koordinaattorina toimi terveyden edistämisen ja ehkäisevänpäihdetyön yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö osallistui työvaliokuntien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan ja tiedotti prosessin etenemisestä terveyden edistämisen työryhmälle. Päihdestrategia hyväksyttiin terveyden edistämisen työryhmässä syksyllä 2007, jonka jälkeen päihdestrategia esitettiin Tornion kaupunginvaltuustolle. Päihdestrategian tavoitteet: 1. Ehkäistä päihdehaittojen syntymistä 2. Parantaa päihdepalveluja kunnassa 3. Selkeät toimintamallit sosiaali- ja terveydenhuoltoon 4. Kehittää ehkäisevää päihdetyötä ja päihdepalveluja 5. Suunnitelma ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen arvioimiseksi 2. YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ Päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia, huumausaineita, dopingaineita ja eräitä lääkkeitä sekä muita päihdyttävässä tarkoituksessa käytettyjä aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon ja aiheuttavat riippuvuutta. Alkoholi on yleisin päihde Suomessa. Vuonna 2006 laskettu alkoholin kokonaiskulutus oli 10,3 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu on noussut kaikkiaan 12 % vuodesta 2003 vuoteen 2006 (Taulukot 1 ja 2). 6
7 Kokonaiskulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina Tilastoitu kulutus 7,7 8,2 8,2 8,4 Tilastoimaton 1,7 2,1 2,3 1,9 kulutus Kokonaiskulutus 9,4 10,3 10,5 10,3 Taulukko 1. Vuoden 2006 tilastoitu alkoholin kulutus lisääntyi 2 prosentilla edellisestä vuodesta. Tilastoitu alkoholin kulutus Vuonna 2006 oli 8,4 litraa asukasta kohti. Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jää niin kutsuttu tilastoimaton alkoholinkulutus eli matkailijoiden tuoma alkoholi, laillinen ja laiton kotivalmistus, suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi sekä salakuljetus ja korvike-alkoholit. Tilastoimaton alkoholinkulutus laski viime vuonna noin 1,9 litraan 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Sen osuus kokonaiskulutuksesta pieneni kolmella prosenttiyksiköllä 18,1 prosenttiin. Lähteet: STTV, Stakes, Tilastokeskus Taulukko 2. Vuonna 2005 alkoholia runsaasti käyttivät miehistä 44,4 prosenttia ja naisista 29,0 prosenttia. Runsaan alkoholinkäytön raja on tässä kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa miehillä vähintään 8 annosta ja naisilla vähintään 5 annosta viikon aikana. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet
8 Vuonna 2005 työikäisten miesten johtavaksi kuolemansyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset, jotka ohittivat vuosikymmeniä merkittävimpänä kuolemansyynä olleen sepelvaltimotaudin. Työikäisillä naisilla alkoholisyyt olivat lähes yhtä yleinen kuolemansyy kuin rintasyöpä (Taulukot 3 ja 4). Miesten ja naisten kuolleisuus alkoholisyihin Taulukko 3. Alkoholiperäisen kuolleisuuden kasvu on ollut erityisen nopeata vuosina 2004 ja Lähde: Kuolemansyyt Tilastokeskus. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2005 Miehet Naiset Sija Kuolemansyy Kuolleiden Kuolemansyy Kuolleiden % Sija määrä määrä % 1. Alkoholisyyt ,1 1. Rintasyöpä ,7 2. Sepelvaltimotauti ,6 2. Alkoholisyyt ,6 Tapaturmat ,8 Tapaturmat 250 7,5 3. siitä - maaliikenne - kaatumiset ,4 3,5 3. siitä - maaliikenne - kaatumiset ,6 1,4 4. Itsemurhat 592 7,7 4. Itsemurhat 224 6,7 5. Keuhkosyöpä 405 5,3 5. Sepelvaltimotauti 190 5,7 6. Aivoverenkierron sairaus 299 3,9 6. Aivoverenkierron sairaus 169 5,1 Muut kuolemansyyt ,5 Muut kuolemansyyt ,7 Työikäisenä kuolleita miehiä Työikäisenä kuolleita naisia ,0 yhteensä yhteensä ,0 Taulukko 4. Vuonna 2005 työikäisten miesten johtavaksi kuolemansyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja 8
9 myrkytykset, jotka ohittivat vuosikymmeniä merkittävimpänä kuolemansyynä olleen sepelvaltimotaudin. Työikäisillä naisilla alkoholisyyt olivat lähes yhtä yleinen kuolemansyy kuin rintasyöpä. Lähde: Kuolemansyyt Tilastokeskus Suomen aikuisväestöstä tupakoi vuonna 2005 päivittäin 27 % miehistä ja 18 % naisista (Taulukko 5). Vuonna vuotiaista nuorista lähes joka neljäs tupakoi päivittäin. Tupakkatuotteiden kulutus on laskenut 1990-luvulla. Viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana miesten tupakoinnin yleisyys on puolittunut mutta naisten kaksinkertaistunut. Suomessa on edelleen noin miljoona tupakoijaa, mikä näkyy kuolleisuustilastoissa: joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä ja yhdeksän kymmenestä keuhkoahtaumapotilaasta tupakoi. Taulukko 5. Päivittäin tupakoivat naiset ja miehet prosenttilukuina väestöstä. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Huumekokeilut ovat tasaantuneet 2000 luvulla. Kannabis on Suomessa eniten käytetty laiton huume. Vuoden 2004 päihdetutkimuksen mukaan 12 prosenttia vuotiaista ilmoitti kokeilleensa tai 9
10 käyttäneensä joskus kannabista. Päihteiden käytön lisääntymiseen ovat vaikuttaneet esim. alkoholin maahantuontikiintiöiden poistaminen, alkoholiveron alentaminen sekä Viron EU-jäsenyys. Näiden myötä myös päihdeongelmat ovat kasvaneet. Suomalaiset juovat enemmän, useammin, enemmän riskejä ottaen ja humalahakuisemmin kuin aikaisemmin. 3. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN NYKYTILANNE TORNIOSSA Seuraavien sivujen taulukoissa esitetään Tornion alkoholin myyntitilastoja, päihdehuollon tilastoja poliisin päihde kiinniottoja sekä kouluterveyskyselyn tuloksia (Liitteet 2-7). 3.1 Tilastoja alkoholin myynnistä ja päihdehuollosta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714), yhteensä 10
11 Taulukko 6. Torniossa alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100% alkoholina oli vuonna litraa/asukas, vuonna ,5 litraa/asukas ja vuonna ,0 litraa/asukas. Tornion Alko on 1.sijalla Suomen Alkojen myyntiluvuissa 2,56 M 1-3/2007. Tilastoon vaikuttaa rajan läheisyys. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Vuonna 2005 A- klinikalla asiakaita oli 182 ja asiakaskäyntejä Kun taas vuonna 2006 asiakasmäärä lisääntyi 196 ja asiakaskäynnit Vuonna 2006 A-klinikalla naisten osuus asiakasmäärästä oli 56 ja miesten osuus 181. Nuorten päihdetyöntekijällä oli 29 asiakasta vuonna 2005 ja viime vuonna 41 asiakasta. Asiakasmäärä siis lisääntyi 30 %:lla. Käynnit lisääntyivät 482:sta 539:sään. Vuonna 2005 päihdehuollon kustannukset olivat n euroa ja vuonna 2006 n euroa. (Taulukot 7-11) 11
12 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (1273), yhteensä Taulukko 7. Torniossa päihdehuollon nettokustannukset olivat vuonna ,4 euroa/asukas ja vuonna ,4 euroa/asukas. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (1278) 12
13 Taulukko 8. Torniossa päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli vuonna ,2 potilasta/ 1000 asukasta kohden ja vuonna ,3 potilasta/ 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (1270), yhteensä 13
14 Taulukko 9. Torniossa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita asiakkaita oli vuonna ,2 asiakasta / 1000 asukasta kohden ja vuonna ,6 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271) 14
15 Taulukko 10. Vuonna 2004 Torniossa päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita oli 12,4 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Vuonna 2005 Torniossa päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita oli 11,1 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Vuonna 2006 Torniossa päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita oli 12,7 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272) 15
16 Taulukko 11. Vuonna 2004 Torniossa päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaita oli 0,8 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Vuosina 2005 ja 2006 asumispalveluiden asiakkaita oli 0,7 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Poliisin tilastoja päihde kiinniotoista, rattijuopumuksista ja huumausainerikoksista Torniossa Poliisin tilastot Vuosi Päihde kiinniotot Torniossa Rattijuopumus: Alkoholi Rattijuopumus: Alkoholi ja muu huumaava aine Rattijuopumus: Muu huumaava aine Törkeä rattijuopumus: Alkoholi Törkeä rattijuopumus: Alkoholi ja muu huumaava aine Alkoholi
17 Törkeä rattijuopumus: Muu huumaava aine Huumausainerikokset Torniossa Vuosi Kaikki huumausainerikokset * *Tilastointi väliseltä ajalta. Huumausainerikokset Torniossa Vuosi Mies Nainen 3 1 Lähde: Poliisin tilastot 3.3 Kouluterveyskyselyn tulokset Vuoden 2006 kouluterveyskyselyssä huonot tiedot päihteistä oli 21 prosenttia 8-9 luokkalaisista nuorista. Päivittäin tupakoi 22 prosenttia ja tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien määrä oli 21 % (Liitteet 4-7). Tornion kouluterveyskyselyn indikaattorit Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Indikaattorit. luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % 2000 (vastaajien lukumäärä) % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 44 Vuosi % % % 41 (566) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 13 (510) 13 (466) 22 (601) 25 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa (551) 46 (508) 36 (464) 38 (593) 38 (563) (506) (467) (599) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana
18 (0) (503) (463) (595) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (565) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 17 (512) 8 (470) 8 (607) 12 (509) Terveydentila keskinkertainen tai huono 13 (848) 12 (449) 14 (593) 15 (557) Väsymystä lähes päivittäin 10 (510) 10 (470) 13 (600) 16 (562) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 11 (510) 11 (470) 10 (600) 14 (550) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 - (0) Tupakoi päivittäin 20 (563) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 26 (501) 23 (506) 21 (506) 18 (463) 25 (430) 21 (467) 26 (589) 31 (575) 22 (600) 21 (567) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 (558) Huonot tiedot päihteistä - (509) 7 (507) - (469) 7 (471) - (603) 7 (601) 21 (0) (0) (0) (586) Lähde: Lukion 1. ja 2 vuosikurssin oppilaat Indikaattorit. luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % 2000 (vastaajien lukumäärä) % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 42 Vuosi % % % 33 (287) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 26 (293) 28 (332) 34 (224) 34 (285) (292)) (330) (224) 18
19 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen 38 viettopaikkaa (285) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana - 33 (290) (334) (225) 12 (0) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 0 (291) 2 (333) 1 (223) 2 (287) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 13 (294) 16 (337) 13 (225) 11 (282) Terveydentila keskinkertainen tai huono 22 (281) 17 (332) 18 (218) 13 (283) Väsymystä lähes päivittäin 14 (294) 15 (337) 13 (219) 15 (286) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 8 (294) 7 (336) 8 (219) 8 (281) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 - (291) 41 (336) 30 (215) 37 (0) Tupakoi päivittäin 25 (294) 25 (312) 12 (221) 12 (284) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 27 (292) 23 (336) 28 (223) 24 (286) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 12 (291) 17 (335) 15 (225) 8 (284) Huonot tiedot päihteistä - (292) - (334) - (225) 16 (0) (0) (0) (218) Lähde: 19
20 4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Päihdetyö jaetaan ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa: päihteettömien elintapojen edistämistä päihdehaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä päihdeilmiön ymmärryksen ja hallinnan lisäämistä Ehkäisevä päihdetyö on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä päihteisiin liittyvissä asioissa. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden käyttöä vaikuttamalla kysyntään saatavuuteen ja tarjontaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaittojen suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin Ehkäisevässä päihdetyössä ja terveyden edistämisessä tulee painottaa persoonaan ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Varsinainen ongelma ei ole päihde vaan psyykkinen ja sosiaalinen valmius käyttää 20
21 päihteitä. Ehkäisevä päihdetyö työ ei ole ainoastaan asiantuntijoiden tekemää ja heidän vastuullaan olevaa, vaan se kuuluu jokaiselle kuntalaiselle. Jokainen kuntalainen voi tehdä ennaltaehkäisevää työtä oman elämänsä arjessa joka päivä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään primaari-, sekundaari- ja tertiääritasolla. Rajanveto näiden päihdetyön työskentelytasojen välillä on vaikeaa ja osittain mahdotontakin Yleinen ehkäisy (primaaritason ehkäisyn) tarkoittaa koko väestöön ja yleisryhmiin kohdistuvaa toimintaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä päihteiden käytön aloittamista mm. tarjoamalla muita vaihtoehtoja päihteiden käytölle. Päihdevalistuksen, - kasvatuksen ja suojaavien tekijöiden vahvistamisen avulla pyritään lisäämään päihteisiin sekä niiden käyttöön ja haittoihin liittyvää tietoutta sekä edistämään yksilön elämänhallintaa. Päihteiden käytön aloittamisikää ja suurkulutusta ehkäistään terveyden edistämisen kaikilla hallintoaloilla ja yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Riskiryhmäehkäisyn (sekundaaritason ehkäisyn) tavoitteena on ehkäistä todennäköinen päihteiden käytön aloittaminen tietyssä ryhmässä tai tukea alkaneen käytön lopettamista, vähentää käyttöä tai siihen liittyviä haittoja tunnistamalla käyttö ja puuttumalla siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Korjaava ehkäisy (tertiääritason ehkäisy) on päihteitä käyttäviin kohdistuvaa työtä, jossa tavoitteena on pysäyttää tilanteen paheneminen ja vähentää käytöstä tässä vaiheessa syntyviä riskejä ja haittoja. Valtioneuvoston alkoholiohjelma mukaan alueellisella tasolla koordinaatio vastuu on lääninhallituksella. Linkkinä lääninhallituksen ja kuntien välillä toimivat kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt. Kunnat ovat avainasemassa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävään paikallisen yhteistyön käynnistämisessä ja kehittämisessä hallinnonalojen, järjestöjen ja elinkeinon kesken. 4.1 Tornion ehkäisevän päihdetyönmalli Tornion kaupungin valtuusto Lautakunnat 21
22 Terveyden edistämisen työryhmä INFO-ryhmä Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Sosiaali- Terveys- Päivähoito Nuoriso- Koulutoimi, toimi toimi, toimi A-klinikka REPPUtoiminta Poliisi SRK Tulli Järjestöt Elinkeino Muut toimijat Hankkeet Ehkäisevä päihdetyö on raittiustyölain alaista toimintaa. Kaupungin valtuuston tehtävänä on vastata ehkäisevän päihdetyön työn resursoinnista talouden ja henkilöstön suhteen. Kunnan tehtävänä on varata ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilölle riittävästi työaikaa ja toimintaresursseja sekä mahdollisuuden kouluttautumiselle. Torniossa ehkäisevä päihdetyö kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Lautakunnan tehtävänä on koordinoida, valvoa ja kehittää kunnassa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä. 22
23 Terveyden edistämisen työryhmä koostuu eri hallintokunnista, joiden tehtävänä on laaja-alainen ehkäisevän päihdetyön kehittäminen. Terveyden edistämisen työryhmä tekee vuosittain arvion päihdestrategian kehittämisalueiden etenemisestä sekä huolehtii strategian päivittämisestä kolmen vuoden välein. Tornion päihdeinformaatio ryhmä eli INFO ryhmä toimii poikkihallinnollisena työryhmänä, joka tiedottaa ja raportoi paikallisesta päihdetilanteesta. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtävänä on ehkäisevän päihdetyön koordinointi moniammatillisena yhteistyönä, kunnallisen päihdestrategian kehittäminen ja tiedonvälitys kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Yhdyshenkilö toimii myös linkkinä lääninhallituksen ja kunnan välillä sekä kolmannen sektorin ja kunnan välillä. Yleistä, riskiryhmätason ja korjaavan tason ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, päivähoidossa, koulu- ja nuorisotoimessa sekä muissa yhteistyöryhmissä (Liite 8). REPPU toiminta pureutuu käytännöntoimiin, jonka tehtävinä ovat mm. katupäivystys, nuorten päihteiden käytöstä tiedottaminen vanhempien illoissa. Nuorten päihdetyöntekijä työskentelee Tornion A-klinikalla ja tekee asiakastyön lisäksi ennaltaehkäisevää työtä osallistumalla mm. koulujen oppilashuoltoryhmiin ja toimimalla asiantuntijana erilaisissa työryhmissä. Kunnan työntekijät toimivat yhteistyössä poliisin, tullin, seurakunnan, elinkeinoelämän, järjestöjen eri hankkeiden ja muiden toimijoiden kanssa. Strategiaprosessin aikana on ideoitu erilaisia ehkäisevänpäihdetyön malleja ja toimintatapoja, jotka osittain ovat vielä suunnitteluasteella. Työvaliokunnissa tärkeimmäksi ehkäisevänpäihdetyön kehittämisalueeksi nostettiin työntekijöiden koulutus. Nuorten päihdetyöntekijän vakinaistaminen mahdollistaa jatkuvan ehkäisevän ja riskiryhmiin kohdistuvan päihdetyön sekä työn edelleen kehittämisen yhteistyössä INFO -ryhmän ja muiden tahojen kanssa. Ehkäisevän päihdetyöhön tulisi kohdistaa taloudellista lisäresursointia työn toteuttamiseen. 4.2 Päihdetyön visio vuodelle 2015 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN MENETELMÄT OVAT VAKIINTUNEET OSAKSI KOKO KUNNAN, YRITYSTEN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNTALAISTEN TOIMINTAA KAIKISSA ELÄMÄNKAAREN VAIHEISSA. 23
24 4.3 Vastuu kunnassa Kuntalain 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnalla on asemansa, tehtäviensä sekä päätöksentekonsa laajuuden ja luonteen sekä henkilöstön määrän ja monipuolisuuden perusteella voi vaikuttaa kuntalaistensa terveyteen. Suomen perustuslain (731/1999) nojalla jokaisella Suomen kansalaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän turvaa, on oikeus välittömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Raittiustyölaki (828/1982): 2 Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä. Käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat pääasiassa kunnat sekä raittius- ja kansanterveysjärjestöt. 4 Raittiustyön toimeenpanoon, raittiuden edistämiseen ja alkoholiolojen seuraamiseen kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin, jonka sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa säädetään raittiuslautakunnan tehtäväksi. Raittiustyöstä vastaavan toimielimen on toimittava yhteistyössä erityisesti kunnan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Toimielimen tehtävistä säädetään asetuksella. Päihdehuoltolaki (41/1983) velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdestrategian tavoitteena on, että päihdekysymykset ovat osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa. Päihdestrategiaan liittyvässä poliittisessa suunnittelussa, päätöksenteossa toiminnassa ja arvioinnissa on huomioitava myös kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulma. Jos aiottu ratkaisu tai päätös edistää kuntalaisten hyvinvointia, tukee terveyttä, lisää turvallisuutta ja elämänhallintaa, on päätös hyvä 24
25 myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Päihdestrategia tulee käsitellä kaikissa hallintokunnissa sekä esimies- ja työntekijätasolla että poliittisen päätöksenteon tasolla. Kaupungin valtuusto hyväksyy päihdestrategian, sitoutuu sen mukaisiin linjauksiin ja vastaa sen yleisestä toteuttamisesta ja seurannasta molemmilla tasoilla. 5. PÄIHDEPALVELUJEN TARVE JA KEHITTÄMISALUEET IKÄRYHMITTÄIN 5.1 Lasten ja lapsiperheiden päihdepalvelut Yleistä: Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja riskitekijöihin vaikuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa, mikä edellyttää varhain alkanutta ja laaja-alaista lapsen ja perheen kehityksen seurantaa. Ennaltaehkäisevä työ toteutuu lapsen ja perheen vahvuuksia eli suojaavia tekijöitä tukemalla ja korostamalla. Perheet tarvitsevat tukea selvitäkseen arjen paineessa ja erilaisissa kriisitilanteissa, esimerkiksi avioeron, vammautumisen yhteydessä. Päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan, sosiaalitoimen, perheneuvolan, seurakunnan sekä muiden lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien on huomioitava perheen päihteiden käytön mahdollisuus. Vanhemmille annettavaan terveysneuvontaan kuuluu luonnollisena osana myös päihdekasvatus. Tukitoimenpiteitä tarvitsevien lasten ja perheiden yksilöllisen hoidon avulla pystytään ehkäisemään ja vähentämään ongelmia. Vanhempien päihteiden käyttö on lapsen kannalta aina merkittävä psyykkinen, sosiaalinen ja terveydellinen riskitekijä, jonka tunnistaminen neuvolassa (Liitteet 9-14), päivähoidossa (Liite 15) ja seurakunnassa on ensiarvoisen tärkeää. Tornion nykytilanne: Kansanterveyslain 14 mukaan kunta on velvollinen ylläpitämään terveysneuvontaa, jota tarjotaan koko väestölle. Torniossa terveysneuvontaan kuuluu osatoimin toina äitiyshuolto ja alle kouluikäisille 25
26 järjestettävä lastenneuvolatoiminta. Laadukkaiden äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden ylläpitämisellä ja kehittämisellä on merkitystä päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä. Lapsen ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä voidaan neuvolatyön keinoin tukea ja siten olla mukana luomassa pohjaa turvalliselle kasvulle ja koko perheen hyvinvoinnille (Liitteet 9-14). Lastensuojelulaki 417/2007 (Liite 18) velvoittaa päivähoidon henkilöstöä turvaamaan lapsen hyvinvointi. Päihdeasiat otetaan puheeksi, mikäli epäillään, lapsen vanhemmalla olevan päihdeongelma. Päivähoidossa päihtyneelle vanhemmalle lasta ei luovuteta, vaan lapselle järjestetään vaihtoehtoinen hoitopaikka. Jokainen päihde-epäilytapaus on yksilöllinen ja vaatii yksilöllisen arvioinnin ja ratkaisumallin. Lähtökohtana on lapsen auttaminen; turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Yhteistyötä tehdään neuvolan ja sosiaalityön ym. eri auttajatahojen kanssa. Lapsille ja perheille suunnataan ehkäisevää päihdetyötä, jota kehitetään ja toteutetaan moniammatillisesti. Ehkäisevää päihdetyötä tulee suunnata erityisesti lasta odottavaan perheeseen, jotta perhettä voidaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihteettömyyteen. Toimipisteittäin järjestetään kampanjoita mm. valtakunnallisen ehkäisevän päihdeviikon materiaalin jakaminen kaikkiin koteihin päivähoidossa ja neuvoloissa. Kehittämisalueet: 2007 Koulutusta henkilökunnalle mm. draaman avulla puheeksi oton harjoitukset Mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa Audit kysely neuvolaan 2008 Vanhempainillan teemana ehkäiseväpäihdetyö Ohjeiden selkeyttäminen Yhteistyön konkreettinen tehostaminen : päivähoito, sosiaalityö, A-klinikka, neuvola Ehkäisevän päihdetyönviikolla kampanjan järjestäminen 2009 Hoitoketju käytäntöön ja sen tiedottaminen 26
27 Seudullisen yhteistyön tiivistäminen Terveyskeskuksessa laaditaan varhai sen puuttumisen malli, joka sisältää toimintaohjeet kohdattaessa alaikäinen Yhteistyö: Ehkäisevässä ja korjaavassa päihdetyössä tehdään moniammatillista yhteistyötä päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan, sosiaalitoimen, perheneuvolan, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa (Liite 12). Riskitekijöihin ja päihteiden käyttöön vaikuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja avointa yhteistyötä eri tahojen kesken. Vastuutahot: Päivähoidon johtaja, Avoterveydenhuollon osastonhoitaja, terveyden edistämisen yhdyshenkilö 5.2 Lasten ja Nuorten päihdepalvelut Nuoruus ymmärretään tässä strategiassa lastensuojelulain määrittelyn mukaisesti seuraavasti; tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Yleistä: Nuorten ehkäisevä ja korjaava päihdetyö pohjautuu kodin, koulun, nuorisotoimen, seurakunnan, poliisin, tullin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 3. sektorin väliseen yhteistyöhön ja päihdetyön kehittämiseen. Nuorten kohdalla painotetaan tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käytön ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen mallia (Liitteet 16-18). Eri tutkimuksissa on osoitettu, että runsaasti ja tiheästi humalaan juovat nuoret ovat aikuisiässä todennäköisemmin alkoholin suurkuluttajia kuin raittiimmat nuoret. Varhain aloitettu alkoholin käyttö ja tupakointi ovat usein myös huumeiden käytön taustalla. Nuorten päihteiden käytön seurakusena onnettomuudet ja tapaturmat lisääntyvät monin kertaisesti. Päihteet eivät ole enää vain suurien kaupunkien ongelma. Nuorten asenne huumeiden suhteen on myönteisempi kuin aiemmin, kokeilut aloitetaan yhä nuorempina ja sekakäyttö on lisääntynyt. Näihin asenteisiin vaikuttaminen on haasteellisimpia tehtäviä nuorten parissa työskenteleville. Torniossa 27
28 päihteiden käyttö on huolestuttavaa ja vaatii voimakkaita toimenpiteitä. Ehkäisevä päihdetyö Torniossa: Ehkäisevää päihdetyötä koordinoi ja toteuttaa pääosin nuorisotoimi yhdessä Info-ryhmän ja Reppu katupäivystyksen kanssa. Info-ryhmän ja Reppu - katupäivystyksen toimesta järjestetään päihdevalistusta, tapahtumia ja kampanjoita eri ikäisille nuorille. Torniossa tehtiin ensimmäinen lasten ja nuorten päihdestrategia moniammatillisena yhteistyönä vuosille Päihteiden käytön aloittamiseen vaikuttava tekijä on vanhempien sallivuus lasten tupakointia ja alkoholin käyttöä kohtaan. Jos vanhemmat eivät selvästi ilmaise sitä, etteivät he hyväksy lastensa tupakointia tai alkoholin käyttöä, on näiden perheiden nuorilla paljon suurempi riski aloittaa päihteiden käyttö kuin sellaisilla nuorilla, joiden kotona rajat on selkeästi määritelty ja asetettu ja niiden mukaan itse perheen jäsenet toimivat. Vanhempien vastuuta kasvattajina korostetaan. Vanhemmat voivat ohjata ja opettaa lapsiaan kieltäytymään päihteistä. Tieto on hyvä perusta päihteistä puhuttaessa, mutta kaikkein tärkeintä on vanhemman läsnäolo ja tuki. Koulujen ja oppilaitosten toiminta ehkäisevässä päihdetyössä perustuu niille laissa säädettyjen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamiseen (Perusopetuslaki, Lukiolaki, Laki ammatillisesta koulutuksesta). Päihteiden käyttöön pyritään kouluissa vaikuttamaan ensisijaisesti kasvatuksellisin keinoin. Päihdekasvatus on osa koulun laajem paa terveys-, tapa- ja laillisuuskasva tusta sekä osa koulun kokonaistoimin taa. Päihdeopetus on osa koulun terveystie don opetusta. Koulun opetussuunnitelmasta tulee selvitä, miten päihteisiin liittyviä opetustavoitteita ja sisältöjä toteutetaan eri luokka-asteilla. Jokaisessa koulussa on säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, joka puuttuu lasten ja nuorten oirekäyttäytymiseen heti kun sellaista ilmenee (Liite 16-18). Mukana ryhmässä ovat yleensä koulukuraattori, lastensuojelun työntekijä, kouluterveydenhoitaja, opettajien edustaja, rehtori, nuori itse ja hänen vanhempansa. Päihdeongelman ilmetessä voidaan asianomaisten suostumuksella miettiä perheen auttamista moniammatillisesti. Koululla on omat toimintamallit nuorten päihteiden käyttöön puuttumisessa. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja tekee ehkäisevää päihdetyötä yksilöllisissä terveystarkastuksissa keskustelemalla päihteistä ja päihteiden käytöstä nuoren kanssa. Kouluterveydenhoitajat ja opettajat ovat avainasemassa päihdeongelman kehittymisen ja varhaisen 28
29 puuttumisen suhteen. Päihteetöntä elämäntapaa edistetään kaikessa ohjatussa nuoriso- ja vapaa-ajantoiminnassa sekä liikuntatoiminnassa. Torniossa kunnan järjestämissä alaikäisten nuorten tilaisuuksissa toteutetaan nollaperiaatetta. Kaikki kunnan nuorisotilat ja piha-alueet ovat savuttomia. Ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi ja puuttumisen tekee hän, joka ongelman on havainnut. Tutkimusten mukaan suunniteltuun ja organisoituun toimintaan osallistuminen vähentää nuorten ei-toivottua käyttäytymistä, kuten rikollisuutta, päihteiden käyttöä ja väkivaltaisuutta. On tärkeää kannustaa ja tukea lasten ja nuorten osallistumista harrastustoimintaan. Tavoitteena on ongelmaisten nuorten löytäminen ja auttaminen sosiaalisen nuori sotyön keinoin. Tavoitteeseen pääsemiseksi on selvitetty nuorten ongelmiin ajautumisen syitä sekä suunniteltu ja toteutettu erilaisia tukitoimia. Työn tehostumisen ja moniammatillisen verkostoitumisen myötä tulee jatkuvasti esille uusia ongelmakohtia ja tuen tarpeessa olevia nuoria. Yhtenä tärkeimpänä asiana on esille noussut en naltaehkäisevän työn merkitys, jolla voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä varhaisessa vaiheessa eikä esim. sosi aalitoimen korjaavia toimenpiteitä silloin tarvita. Kaupungin nuoriso-ohjaajien jatkuvat määräaikaiset työsuhteet rikkovat jatkumon, joka antaisi mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä ja siihen kuuluvaa ehkäisevää päihdetyötä. Työsuhteiden vakinaistamisella saataisiin toimintaan pitkäjänteisyyttä ja samalla nuorisotyön piirissä säilyisi jo siellä saavutettu kokemus. Lisäksi myös varsinaista erityisnuorisotyöntekijää ei tarpeesta huolimatta ole saatu. Päihteiden saatavuus vaikuttaa niiden käytön yleisyyteen. Vastuullisen anniskelun, myynnin ja valvonnan kehittäminen on olennainen osa ehkäisevää päihdetyötä. Saatavuutta ja käyttöä säädellään lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on suojella niin yksilöä kuin yhteiskuntaakin tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käytön haitoilta. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvonnasta ovat vastuussa paitsi vähittäis- ja anniskeluluvanhaltijat myös kaikki kuntalaiset. Poliisin ja tullin toiminnan lisäksi on valvontaa ja seurantaa tehostettava etsivässä päihdetyössä; kaduilla, ravintoloissa ja nuorten suosimilla kokoontumispaikoilla. Tulli vaikuttaa päihteiden saatavuuteen pääasiassa valvomalla päihteiden maahantuontia. Nuorten päihdehoito Torniossa: 29
30 On tärkeää, että päihdeongelmaiset nuoret ja heidän läheisensä saavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kokonaisvaltaista ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Varhaisen puuttumisen nuoren päihteidenkäyttöön tekee henkilö, jolle huoli päihteiden käytöstä on herännyt. Hän keskustelee nuoren kanssa ja huolen osoittautuessa todeksi, menettelee sovitun toimintamallin mukaisesti (Liitteet 16-18). Viranomaisilla on velvollisuus ja kaikilla kansalaisilla oikeus tehdä lastensuojelu ilmoitus alaikäisen päihteidenkäytöstä sosiaalityöntekijälle (Liite 18). Lasten suojelulain mukaan alle 18 -vuotiaiden päihteitä käyttäneiden nuorten hoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat lastensuojelun työntekijät. Lastensuojelun työntekijät kutsuvat nuoren ja vanhemmat keskusteluun ja sopivat yhdessä jatkotoimista. Nuoren ja hänen perheensä ongelmien ilmenemismuodoista riippuen hoidossa on mukana nuorten päihdetyöntekijä ja nuorisopsykiatrian poliklinikka, perheneuvola tai usein edellä mainittujen tahojen yhdistelmä. Nuorten päihdehoidossa ensisijaisia ovat avohoidon palvelut. Ns. nopean puuttumisen periaatteella tarjotaan nuorille katkaisu-, vieroitus- ja kuntouttavaa hoitoa. Perhe- ja verkostokeskeisen hoitotyön periaatteet ovat avainasemassa nuorten päihdeongelmien hoidossa. Tämän kaiken onnistuminen vaatii panostamista työntekijäresursseihin kunnallisella tasolla. Tällä hetkellä Tornion A-klinikalla toimii määräaikainen nuorten päihdetyöntekijä vuoden 2007 loppuun asti. Nuorten päihdehoidon saatavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi odotetaan Tornion kaupungin panostavan työntekijäresursseihin myös määräajan jälkeen. Päihdeongelmaiselle eivät avohoidon palvelut ole aina riittäviä. Alle 18-vuotiaiden nuorten laitoshoito tapahtuu lastensuojeluyksiköissä. Yli 18-vuotiaille käytetään aikuisten laitoshoitopalveluja, alkoholi- tai huumehoitolaitoksissa mm. Tornionlaakson Suojapirtti, Lapin päihdeklinikka. Tärkeää asiakkaan kannalta on saumaton yhteistyö avo- ja laitoshoidon sekä eri toimijoiden kesken. Hoitaminen onkin hahmotettava jatkumona, jossa laitosjakso on osana asiakkaan kokonaishoitoa. Torniolaisten nuorten päihteiden käyttäjien asumistilanne on huono. Ongelmallista on asuttaa nuoria, jotka ovat jatkuvassa päihdekierteessä olevia, maksuhäiriöisiä ja jo useampia häätöjä saaneita. Torniossa nuorille ei ole varsinaista omaa tukiasumispalvelua. Sen vuoksi osa nuorista asuu ystävien tai vanhempien luona. Nuorten päihdetyön uusia haasteita ovat mm: yhä nuorempien alkoholiongelmat, päihteiden sekakäyttö sekä 30
31 huumausaineiden käytön kasvu. Haasteisiin voidaan vastata ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön keinoin esim. lisäämällä perhehoitoja, puuttumalla rikoskierteessä oleviin nuoriin, huomioimalla aikaisemmin päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret sekä järjestämällä terveysneuvontaa. Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä myös kuntatasolla esim. opioidiriippuvaisten potilaiden hoidon arviointiin ja hoidon järjestelyihin konkreettisella tasolla sekä neulanvaihtopisteen tarpeellisuuteen. Kehittämisalueet/Toimenpiteet: 2007 Päihdekasvatus - Vanhempien oppaan levittäminen torniolaisille vanhemmille kattavasti Nuorten päihdetyöntekijän määräaikaisen toimen vakinaistaminen Avoimien nuoriso-ohjaajien toimien täyttäminen ja määräaikaisten toimien vakinaistaminen 2008 Laaditaan ja päivitetään yhteinen ehkäisevän päihdetyön suunnitelma yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Positiivisen päihteettömyyden kampanjan kehittäminen Nuorten hoitoketjun selkeyttäminen ja juurruttaminen käytäntöön 2009 Yhteistyön edelleen tehostaminen, jotta päihdeongelmiin puututaan yhä varhaisemmassa vaiheessa ja jokai nen kuntalainen ja perustason työntekijä mieltää mahdollisuutensa toimia päihdeongelmia ennaltaeh käisten Haaparanta Tornion yhteistyön kehittäminen nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä Riittävien resurssien saaminen Inforyhmän toimintaan ja koulutukseen Inforyhmän toiminnan tiedottaminen päättäjätasolle Riittävien henkilöresurssien turvaami sen lisäksi, turvattava myös riittävät lääkäripalvelut sekä laitos hoidon määrärahat Perheen- ja verkoston voimavarojen hyödyntäminen hoidossa Katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutta vien hoitopalveluiden tarjoaminen nuorille Tehokas nuoren kokonaistilanteen selvittely ongelmatilanteissa moniammatillista näkemystä hyödyntäen 31
32 Yhteistyö: Sosiaalista nuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä Tornion kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijöiden yhteisellä työpanoksella ja tiiviillä yhteistyöllä sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin kanssa. Yhteistyö järjestöjen ja erilaisten vapaa-ajan seurojen kanssa on yksi osa lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Päihteettömät harrastus- ja virkistystoiminnat näyttävät ja opettavat nuorille päihteettömiä vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Vapaa-aikapalvelut tukevat alueella toimivia seuroja ja järjestöjä taloudellisesti sekä antavat tai vuokraavat kunnan tiloja heidän toimintaansa. Järjestöjen ja seurojen tulee tuoda selkeästi esille kantansa nuorten päihteettömyyden edistämisessä ja toimia tupakan, alkoholin, huumausaineiden ja dopingaineiden käytön ehkäisemiseksi. Seurakunnassa noudatetaan myös nollarajaa ja savuttomuus-periaatteita samoin kun kunnan nuorisotilaisuuksissakin. Seurakunta tukee nuorten kasvua ja kehitystä kristilliseltä arvopohjalta. Tähän kuuluu luonnollisena osana myös päihteettömän elämäntavan edistäminen esim. rippikoulussa. Seurakuntien kerho-, leiri-, retki-, ym. vapaa-ajan toimintoihin osallistuu myös runsaasti nuoria, joissa edistetään päihteetöntä elämäntapaa. Vastuutahot: Nuoriso- ja vapaa-ajantoimen, koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehet, Info ryhmä 32
33 5.3 Työikäisten päihdepalvelut Yleistä Työssä käyvän väestön päihdehoitoon hakeutuminen ja hoitoon ohjaaminen ovat lisääntyneet. Naisten alkoholinkäyttö on myös lisääntynyt huolestuttavasti. Lisäksi päihdepsykiatristen asiakkaiden määrä on kasvanut. Työikäisen väestön päihdeongelmien taustalla voivat olla mm. elämänkriisit, masennus, työuupumus. Työikäisten toiseksi yleisimmäksi kuolinsyyksi on noussut alkoholi. Suurin osa työikäisistä hoidossa olevista päihdeongelmaisista hoidetaan avohoidossa, yksilö-, pari-, perhe-, ja verkosto mallin mukaisesti. Tarvittaessa asiakkaalla on mahdollisuus päihdelaitoshoitoon. Päihteitä käyttävien asiakkaiden ja omaisten tulee saada yhtä laadukasta ja tasa-arvoista hoitoa kuin muiden potilasryhmien. Päihdepalvelujen resurssien niukkuus kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalveluita, mikä hankaloittaa ja pitkittää asiakkaiden hoitoon pääsyä. Tarpeellista on laatia toimiva hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jota arvioidaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Retkahdukset päihteisiin, askeleet eteen ja taaksepäin kuuluvat osana hoitoa. Tupakointi heikentää yleiskuntoa sekä lisää moninkertaisesti riskiä sairastua vakaviin sairauksiin. Työpaikalla ei kukaan saa altistua vastoin tahtoaan tupakansavulle tupakkalain mukaan. Tupakoinnin lopettamista kannustetaan monilla työpaikoilla. Työterveyshuollossa tupakointiin reagoidaan ja tehdään tutkimuksia tarvittaessa. Onnettomuudet ja tapaturmat lisääntyvät päihteiden käytön yhteydessä. Nämä työllistävät Tornion terveyskeskuksen päivystystä. Päihteiden käyttäjät saattavat olla moniongelmaisia ja sen vuoksi heidän hoidon järjestäminen on haasteellista. Ensiapu on avoinna arkisin klo: Tämä vaikeuttaa päihdeongelmaisten hoitoa iltaisin ja viikonloppuisin. Työttömät työikäiset ovat suuri haaste päihteidenkäytön kannalta. Työttömyys voi lisätä päihteiden käyttöä, mutta päihteiden käyttö voi olla myös työttömäksi joutumisen syy. Työttömien päihteidenkäyttäjien tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa ovat suuressa roolissa työvoimaviranomaiset, sosiaalitoimi, terveyskeskuksen vastaanoton henkilökunta ja järjestöt. Haasteena on kehittää työttömille palvelukeskus, josta he saavat saman katon alta sosiaali-, terveydenhuollon- ja työvoimatoimiston palvelut. 33
34 Tärkeätä on kehittää ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista päihteiden käyttöön myös työikäisten kohdalla. Työikäisten päihdepalvelut Torniossa: Työikäisten päihteiden käytön ehkäisyssä, ongelmien tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa ovat avainasemassa työpaikkojen esimiehet, työpaikkojen hoitoonohjauksesta vastaavat henkilöt, työntekijät, työterveyshuolto ja terveyskeskuslääkärit (Liite 19). Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa työterveyshuolto selvittää työnantajilta päihdehoidon ohjausmallia. Suurimmilla työpaikoilla on nykyään oma mallinsa. Mikäli työpaikalla ei ole omaa mallia, työterveyshuolto on käyttänyt niissä tapauksissa Tornion kaupungin päihdehoidon ohjausmallia. Työyhteisön haasteena on edelleen kehittää päihdeongelmaisille varhaisen puuttumisen toimintamallia. Toimintamalli tulee juurruttaa esimiehien ja koko työyhteisön arkeen ja käytäntöihin. Työikäisten kohdalla suurimpana ongelmana on alkoholin kulutuksen kasvu ja sekakäyttäjien lisääntyminen. Nämä vaativat palvelujen tarjonnan monipuolistamista ja henkilöstönmäärän lisäämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päihdekuntoutukseen. Työikäisten päihdekuntoutuksen keskeinen tavoite on, että työvoiman korkea työkyvyttömyyden aste vähenee ja työssä olevat jatkavat työssään. Kuntouttavalla työtoiminnalla ehkäistään ja katkaistaan asiakkaan syrjäytymiskehitys, räätälöidyn työtoiminnan ja kurssi- tai pitemmän koulutustoiminnan avulla. Näihin voi liittyä myös työkyvynarviointia ja/tai hoitotarpeen kartoitusta. Työikäisille A-klinikka on päihdehuollon erityispalvelua tuottava yksikkö. A-klinikka on pääasiallisesti päihdeongelmiin, mutta myös muihin riippuvuusongelmiin erikoistunut avohoitopaikka. Apua voi hakea alkoholivaikeuksiin ajautuneet, huumeidenkäyttäjät, sekakäyttäjät sekä heidän läheisensä tai omaiset. Päihdeongelman hoitaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka lähtee hoidon tarpeen arvioinnista yhteistyössä asiakkaan ja työntekijän kesken tai laajemmin asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Hoidon arviointi, puheeksi ottaminen tulisi kuitenkin aloittaa siinä yksikössä missä asia tulee esille. Tavoitteena on havaita päihteiden käyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia laajempia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Päihdehuollon laitoshoitoon hakeutuvalla täytyy olla A-klinikan lähete sekä maksusitoumus ns. kuntaosuuteen. Katkaisuhoito voidaan aloittaa A-klinikalla päivystysaikaan ma - ke klo A-klinikan on myös erilaisia ryhmähoitoja esim. akupunktio, päihdeselvitysryhmä ( esim. rattijuopumuksesta tuomitut). 34
35 Tornion A-klinikka käyttää ensisijaisesti laitoshoidoissa Torniolaakson Suojapirttiä sekä Lapin Päihdeklinikkaa. Muita käytettyjä laitoshoitoyksikköjä ovat mm. Ventuskartano, Myllyhoito, Kan -koti. Hoidon porrastuksen huomioiden laitoshoitoa tulisi saada myös terveyskeskuksen vuodeosastolta sekä Keroputaan sairaalan osastoilta, mikäli hoito sitä vaatii. Keroputaan sairaalaan voi hakeutua myös ilman lähetettä, siellä toimivan vastaanottoryhmän kautta. Päihdeongelmaisten kuntoutusta pyritään tehostamaan tulevaisuudessa myös kotikuntoutuksen avulla. Kotikuntoutus on osa seudullista päihdepalvelujärjestelmää, Länsi-Pohjan Sateenkaari hanketta. Hankkeeseen palkattu projektityöntekijä perehtyy vuoden 2007 aikana kotikuntoutuksen järjestämiseen. Kotikuntoutuksen työparina tai yhteistyökumppanina toimivat mm. päiväkeskukset, A-klinikka, tukiasuntojen ohjaajat, kotipalvelu, kotisairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimen työntekijät. Päihdeongelmaisten vapaaehtoinen tukihenkilö koulutus on myös alkamassa. Päiväkeskukset: Meäntalo, Koulumäen päiväkeskus, Toivontupa ja Tapiontupa tarjoavat päihteettömän vaihtoehdon sosiaaliseen kanssakäymiseen arkipäivinä. Sosiaalitoimi tukee omalta osaltaan asiakkaita asumispalveluilla, tukiasumisella ja henkilökohtaisilla asiakkaan ohjausjärjestelmillä. Nämä toiminnat ennaltaehkäisevät mahdollisen päihdekierteen jatkumista sekä parantavat asiakkaan elämänlaatua ja hallintaa sekä arjessa selviytymistä. Matalakynnyksisten toimintojen tulevaisuus tulee turvata, sillä toiminta vähentää selkeästi avoja laitoshoidon tarvetta päihdehuollossa ja nopeuttaa asiakkaan hoitoon hakeutumista sekä motivoi raittiuteen hoidon jälkeen. Haasteena ovat ihmiset, jotka kulkevat toimipisteestä toiseen ja oravanpyörä vain jatkuu. Kehittämisalueet: 2007 Päihteetön työyhteisö kampanja ehkäisevän päihdetyönviikolla Yhdessä kouluttautuminen: puheeksi ottamisen harjoitukset Mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa Audit testi käyttö tutummaksi perusterveydenhuoltoon Päihdestrategian tiedotus 35
36 2008 TYKY -ryhmä Päihdeohjelma Tornioon Hoitoketju käytäntöön ja sen tiedottaminen Esimiesten vastuuttaminen ja työyhteisöjen vastuun lisääminen Päihdevastaava jokaiseen työyhteisöön ja hänelle määritettävä tehtävänkuva Hoitoonohjausmallin perehdytys yksi osa uuden työntekijän perehdytystä 2009 Työpaikkakokouksissa Päihteiden käytön hoitoonohjausmallin läpikäyminen systemaattisesti kaikissa työyhteisöissä Konkreettista yhteistyötä KELA:n, Mielenterveyskeskuksen, sosiaalitoimiston, erikoissairaanhoidon ym. kanssa Tupakoinnin lopettamisen tukeminen työpaikoilla mm. tupakanvieroitusryhmät Vuodeosastolle 1-2 katkaisuhoitopaikkaa Päiväkeskustoiminnan vakiinnuttaminen Perhehoidot, Perheinterventio mukaan Kuntoutuksen kehittämien ja vaikuttavuuden arviointi Seudullinen verkkoneuvonta Yhteistyö Työikäisten päihdeasiakkaiden yhteistyötahoja ovat mm. työterveyshuolto, työvoimatoimisto, päivähoito, perhepalvelut, sosiaalitoimi, A-klinikka,, psykiatrian poliklinikka, Tornion työvoimalasäätiö, Suojapirtti, Lapin päihdeklinikka, KELA ja seurakunta. Torniossa toimii lisäksi AA-kerho ja AL-ANO- vertaisryhmä, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Paikkakunnalla toimii vapaaehtoisjärjestöt A-kilta ry sekä Toimarit 03 ry. Tornion Työvoimalasäätiösäätiön tarkoituksena on järjestää ja kehittää sosiaalista työllistämistä ja kuntoutusta Tornion kaupungissa ja lähikunnissa. Sosiaalisella työllistämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on yksilöiden elämän kokonaisvaltainen tukeminen ja työelämään kiinnittäminen. Sosiaalisen työllistämisen kohderyhmän muodostavat pitkäaikaistyöttömät, työttömät nuoret, vajaakuntoiset, kouluttamattomat, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, vammaisryhmät, maahanmuuttajat ja muut vaikeasti työllistyvät. Säätiö toimii palveluiden tuottajana ja harjoittaa 36
37 tuotannollista toimintaa. Sosiaalisen työllistämisen keinoja ovat mm. työhön valmennus, tukityöllistäminen, kuntouttavatyötoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta, integroiva työvalmennus, työkokeilut ja työharjoittelut. Lisäksi säätiö järjestää ryhmäpalveluja, kuntoutusta ja koulutusta. Työvoimalassa tarjoamme sosiaalisen työllistämisen ja valmennuksen mahdollisuuden monipuolisen työpajatoiminnan muodossa. Työvoimala koostuu eri alojen valmennuspisteistä, joissa tarjotaan asiakkaille mahdollisuus saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin. Tällä hetkellä Työvoimalassa toimii 13 eri alan valmennuspistettä. Työvoimalasäätiö toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden seutukunnalla toimivien sosiaalisen työllistämisen yksiköiden, Kelan, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, mielenterveystoimiston, Koulumäen päiväkeskuksen, Meäntalon ja eri oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Työvoimalasäätiö antaa myös säätiön omien osastojen ulkopuolella työskenteleville työhön perehdytyksen ja tarvittavan tuen. Yhteistyötä tehdään saman alan muiden säätiöiden kanssa. Kehittämis- ja yhteistyötä tehdään eri hankkeiden kanssa, kuten Huumetyön tukikohta hanke ja päihdekuntoutustarveselvitys hanke. Meneillään oleva Sotepi hanke vaikuttaa myös päihdepalvelujen kehittämiseen alueella. Vastuutahot: Työpaikkojen esimiehet, työvoimatoimisto, työvoimala, kuntouttavan työtoiminnan työntekijät ja sosiaalityöntekijät yhteistyössä mielenterveyskeskuksen, A-klinikan ja päiväkeskusten sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. 37
38 5.4 Ikääntyneiden päihdepalvelut Yleistä: Ikääntyneiden keskimääräinen alkoholinkäytön taso on matalampi kuin työikäisten, mutta trendi on nouseva. Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää merkitsee se haastetta sekä ikääntyvien peruspalveluille että päihdepalveluille. Tämä sukupolvi on elämänsä varrella tottunut alkoholin käyttöön ja tottumuksia ei aina ole helppo muuttaa. Valtaosa 65 vuotta täyttäneistä miehistä ja puolet naisista käyttää alkoholia. Suurin osa 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista käyttää vähintään yhtä lääkettä. Huomion kiinnittäminen alkoholin ja lääkkeiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin ja ylipäätään alkoholin vaikutuksiin ikääntyvässä elimistössä on aiheellista. Kansanterveyslaitos toteuttaa joka toinen vuosi eläkeikäisen väestön terveyttä ja terveyskäyttäytymistä seuraavan kyselytutkimuksen. Kyselytutkimuksen mukaan 65 vuotta täyttäneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja alkoholimäärät ovat kasvaneet koko tutkimusjakson ajan. Vuonna 2005 miehistä 78 % ja naisista 53 % oli käyttänyt alkoholia edellisen vuoden aikana. Viikoittain alkoholia käytti 31 % miehistä ja 16 % naisista. Päivittäistä alkoholinkäyttö oli kuudella prosentilla miehistä ja kahdella prosentilla naisista. Ikäihmisten päihteidenkäyttöön on suhtauduttava vakavasti mm. iän tuomien fysiologisten muutosten ja iän myötä lisääntyvän lääkityksen vuoksi. Ikäihmiset ja heidän läheisensä eivät useinkaan ole tietoisia lääkkeiden ja alkoholin huonosta yhteensopivuudesta. Toisaalta alkoholiin saatetaan turvautua lääkkeenä unettomuuteen, sydämen tykytyksiin ja myös yksinäisyyteen. Uni- ja nukahtamislääkkeiden kanssa alkoholia ei tule käyttää lainkaan ja sydän- ja verenpainelääkkeidenkin kanssa vain varoen. Ikääntyneiden joukosta ei voi osoittaa tiettyä ryhmää, jolle alkoholin riskikäyttö olisi tyypillistä. Alkoholinkäyttäjiä löytyy kaikista sosiaaliryhmistä. Osalla ikäihmisistä alkoholin käyttö on jatkunut jo pitkään ja sen käyttö on ollut hallinnassa työiässä ollessa. Ikääntyvä elimistö ei kuitenkaan kestä alkoholia siinä määrin kuin nuoremmalla iällä. Osa ikäihmisistä on aloittanut runsaamman alkoholinkäytön vasta eläkkeelle pääsyn jälkeen. Terveydenhuollon henkilöstön päihteiden käytön puheeksi ottamisella on merkitystä alkoholinkäytön vähentämiselle (Liite 20). Alkoholinkäytön riskeihin ja koettuihin haittoihin suhteutettu neuvonta eli mini-interventio on todettu toimivaksi keinoksi myös ikäihmisten alkoholihaittojen vähentämisessä. Tärkeää on henkilökunnan riittävä koulutus, joka auttaa havainnoimaan ongelmat ja puuttumaan niihin 38
39 ajoissa. Ikääntyvien asumis- ja päihdepalvelut Ikäihmisten asumiskulttuuri on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Kahden tai useamman sukupolven taloudet ovat lähes kadonneet. Lapset voivat asua kaukana ja ainoa kontakti lapsiin tapahtuu puhelimen välityksellä. Ikäihmisten normaali sosiaalinen verkosto pienenee, jonka seurauksena saatetaan hakea lohtua päihteistä. Ikäihmisten, jotka ovat aloittaneet myöhäisellä iällä päihteidenkäytön, on erityisen vaikeaa hakea apua päihdeongelmaan, koska he eivät tunne alkoholin vaikutuksia eivätkä päihteiden käyttäjien tukipalveluita. Päihdepalveluihin hakeutuminen tapahtuu harvoin ikäihmisen omasta toimesta. Yleensä hoitoon ohjaus tapahtuu joko kotihoidon tai omaisten kautta. Hoidon aloittaminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Tilannetta vaikeuttaa se, että ikäihmisille suunnattuja päihdepalveluita on huonosti tarjolla. Pahimmillaan hoitovastuuta siirretään paikasta toiseen ja asiakkaat putoavat kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Nykytilanne Torniossa: Ikääntyville päihdeongelmaisille ei ole erikseen suunnattuja asumis- tai päihdepalveluja. Torniossa on haasteena järjestää asianmukaiset päihdepalvelut ikäihmisille. Kehittämisalueet: 2007 Päihdekoulutuksien lisääminen ikäihmisten kanssa työskenteleville Hoitoketjun kehittäminen käytäntöön ja sen tiedottaminen Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet esitteen jakaminen ikäihmisille 2008 Ikäihmisille kohdistettujen päihdehuollon asumis- ja laitospalvelujen lisääminen Eri tahojen yhteistyön kehittäminen 2009 Mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa Tasavertaiset hoitoon pääsyn mahdollisuudet 39
40 Terveyskeskukseen 1-2 potilaspaikkaa katkaisuhoitoa varten Varhainen puuttuminen myös ikäihmisten kohdalla Ennakoida ikäihmisten määrän lisääntyminen myös päihdeongelmat lisääntyvät Ikäihmisten neuvola vastaanotto uudelleen käynnistäminen Omaiset mukaan hoitoon varhaisessa vaiheessa Yhteistyö: Ikäihmiset saattavat tarvita päihdepalveluja, joita voidaan järjestää yhteistyössä eri palveluiden kanssa. Moniammattilliseen työryhmään voi kuulua kodinhoitaja, kotisairaanhoitaja, omaiset, A-klinikan työntekijä, sosiaalityöntekijä ja lääkäri (Liite 20). Nämä työryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhteistyössä ikäihmisen ja omaisten kanssa asiakkaan päihteiden käyttöä. Työntekijöiden rooli korostuu ehkäisevässä päihdetyössä mm. huolen puheeksi ottamisella, tiedottamalla lääkkeiden ja päihteiden yhteisvaikutuksista. Ikäihmisten sairaalahoidon päättyessä voidaan järjestää hoitokokous, jossa asiakas, omaiset ja koko hoitava verkosto on mukana. Tällä taataan sujuva jatkohoito kotiin tai muihin laitoksiin. Lisäksi tukiverkostona voi toimia seurakunta, erilaiset järjestöt esim. eläkeläisjärjestöt ja ystäväpalvelu. Vastuutahot: Hyvinvointipalvelut; Vanhus- ja hoitopalvelujen esimiehet 40
41 5.5 Erityisryhmien päihdepalvelut Yleistä: Arvioiden mukaan Suomessa on noin puoli miljoonaa vammaista ihmistä. Päihdeongelmia näistä on 5-10%, eli vammaista päihdeongelmaista. Vaikka päihdeongelman synty vammaisilla ja vammattomilla on samanlainen, on vammaisen identiteettiin liittyvillä kysymyksillä merkittävä rooli. Vammautuminen on kriisi ja siihen liittyy luopumista. Vammaisten päihdeongelmaa on vähätelty ja ymmärretty, eli on ajateltu että heillä on jollain tavallaan pätevämpi syy käyttää päihteitä kuin muilla. Vammaisia ei ole paljon nähty päihdepalveluiden käyttäjänä. Kynnys hakeutua palveluiden piiriin kasvaa ennestään, kun tiedossa on erilaisia liikkumisen ja kommunikoinnin esteitä. Vammaisten päihdeongelmien oletetaan usein hoituvan olemassa olevissa hoitojärjestelmissä vammaispalveluiden piirissä. Siellä ei kuitenkaan löydy välttämättä riittävästi tietoa päihdeongelman hoitoon. Vammaisilla on yhtäläinen oikeus myös käyttää päihdehuollon erityispalveluja kuin kenellä tahansa meistä. Koska vammaisryhmiä on useita, tarvitaan myös erilaisia lähestymistapoja. Vammaisten päihteiden käytön erityispiirteenä on yksin juominen ja syrjäytyminen. Vammainen käyttää itse päihteitä tai hänen lähiympäristönsä käyttää päihteitä. Vammainen tulee helposti hyväksi käytetyksi päihdepiireissä. Sininauhaliiton teettämän kartoituksen mukaan lähes puolet kehitysvammapalveluiden työntekijöistä on kohdannut työssään päihdeongelmaisia kehitysvammaisia. Ongelman vakavuuden todennäköisyys kasvaa asumismuodon muuttuessa itsenäisemmäksi. Vammautuneiden päihdeongelma on voinut syntyä vammautumisen jälkeen tai päihteiden käytön seurauksena. Erityisesti päihteiden käytön seurauksena vammautuneiden kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota päihdeongelman hoitoon osana kuntoutusta. Suomesta ei löydy juurikaan vammaisille soveltuvia päihdekuntoutuslaitoksia, mutta pienilläkin muutostöillä saadaan tiloja muutettua vammaisystävällisemmiksi. Nykyisiä voimavaroja kehittämällä voidaan ehkäisevä päihdetyö saada vammaisille soveltuvaksi. Myös vammaiset tarvitsevat päihdetietoutta ja puheeksi ottamisesta tulisi tehdä yhtä luonnollisesti kuin esimerkiksi korkeasta verenpaineesta keskustelusta. 41
42 Kehittämisalueet: 2007 Henkilökunnan koulutus, eli vammaistyöntekijöiden, kotipalvelutyöntekijöiden koulutus päihdeongelman tunnistamiseksi ja puheeksi ottamiseksi Päihdetyöntekijöiden koulutus eritavalla vammaisten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi hoidossa Palveluiden esteettömyys Selkokielisen materiaalin saatavuus eri toimipisteissä Tilanne Torniossa: Vammaisille päihdeongelmaisille ei ole omia erityispalveluja, vaan erityistarpeisiin vastataan yksilöllisesti tilanteen mukaan. Yhteistyö: Vammautuneen tilanteesta ja vammasta riippuen kootaan tarvittavat yhteistyö kumppanit koolle. Yhteistyötä tehdään sosiaalitoimiston, kotihoidon ja A-klinikan kanssa. Erityisen haastavia asiakkaita ovat mielenterveystoimiston asiakkaat, joilla on myös päihdeongelmia. Vastuutahot: Vanhus- ja vammaispalveluiden esimiehet. 42
43 6. STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEURANTA Tornion strategiaan on valittu toimintalinja joka ohjaa ehkäisevää päihdetyötä kaupungissa. Se toimii pohjana tavoitteelliselle toiminnalle, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan. Strategia edellyttää, että päihdekysymysten kannalta keskeiset toimialat ja päättäjät toimivat yhteisymmärryksessä ja aktiivisesti sekä sitoutuvat toimimaan valitun linjan mukaisesti. Kansanterveysnäkökulma mahdollistaa useampien toimijoiden osallistumisen ehkäisevään päihdetyöhön. Myös kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ehkäisevään päihdetyöhön. Samoin vanhemmat ja perheet tulee nähdä entistä enemmän vaikuttamisen ja päätöksenteon resurssina kaupungissa. Osa strategian toimenpide-ehdotuksista edellyttää nykyisten resurssien uudelleenjärjestelyä, osa taloudellisia ja henkilöresursseja koskevia päätöksiä. Tavoitteet: Nostaa päihdekysymykset selkeästi esille Tornion kaupungin poliittisessa päätöksenteossa Saada käyttöön paikalliset julkiset, yksityiset ja yhteisölliset voimavarat kuntalaisten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Kehittää poikkihallinnollista yhteistyötä päihdekysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyöntekijä ja terveyden edistämisen työryhmä laatii ehkäisevän päihdetyön suunnitelman lautakunnan hyväksyttäväksi Kumppanuus sopimus alkoholiohjelmaan hyväksytään Toimenpide-ehdotukset: Kaupungin valtuusto hyväksyy päihdestrategian ja päättää sen jatkokäsittelystä 43
44 Terveyden edistämisen työryhmä tekee vuosittain arvion päihdestrategiassa ehdotettujen toimenpiteitten etenemisestä Terveyden edistämisen työryhmä seuraa Kunnan Avainpäihdeindikaattorien avulla (Liite 2-3) Tornion päihteidenkäytön vuosittaisia tilastoja ja sen pohjalta kehittää ehkäisevää päihdetyötä Terveyden edistämisen työryhmä huolehtii strategian päivittämisestä kolmen vuoden välein Päihdestrategian työvaliokuntien jäsenet Liite 1 Lasten työvaliokunta Keloneva Riitta Kyöstäjä Paula Kuva Sirpa Junes-Leinonen Marianne Ojala Sirpa Leena Saarela päivähoito Kaakamon vuoropäiväkoti A-klinikka terveydenhoitaja / vanhempien ja lasten näkökulma sosiaalitoimi terveydenhoitaja Kouluikäisten työvaliokunta Juntunen Samuel nuorisotoimi Nitovuori Armi nuorisotoimi Kangasniemi Tanja nuorisotoimi Bimberg Piia A-klinikka Peteri Sini terveydenhoitaja Inforyhmän jäsenet koulutoimi, seurakunta, poliisi, tulli ja sosiaalitoimi Työikäisten työvaliokunta Hookana Anneli Kujansuu Kyllikki Isometsä Maija Piipponen Ulla Leinonen Anne Ikäihmisten työvaliokunta Jussila Mira Anunti Marjatta Sihvonen Merja Jusheikki Sari Partanen Tarja Jääskeläinen Outi Mämmilä-Satta Seija Lassila Marika Minna Flygare työterveyshuolto vastaanotto luottamusmies A-klinikka A-klinikka A-klinikka kotipalvelu kotisairaanhoito kotisairaanhoito sosiaalitoimi vuodeosasto sosiaaliohjaaja vanhus- ja vammaispalvelu terveydenhoitaja 44
45 15,9 14,4 11,3 16,6 16,4 11,9 Työvaliokuntien kokouksiin osallistui myös eri alojen asiantuntijoita mm. mielenterveystoimisto, työvoimalasäätiö, KELA. Kunnan Avainpäihdeindikaattorit Liite 2 Kemi Lapin Lapin Tornio lääni Kemi Tornio lääni Kemi Tornio Lapin lääni Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714) yhtee nsä 9,6 10,9 11,0 9,9 11,5 11,2 10,6 12,0 11,7 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2618) yhtee nsä 0,5 1,4 0,4 0,8 0,8 0,4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (290) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (3113) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta (3089) Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta (188) Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272) yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä 1,8 0,9 1,0 1,7 0,9 1,0 9,22 7,02 7,40 98,3 98,3 91,5 9,2 7,5 7,0 10,5 5,8 6,9 7,5 6,2 6,2 10,3 5,8 6,2 9,2 7,5 7,0 1,7 0,8 0,3 2,1 0,7 0,4 1,8 0,7 0,4 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271) yhtee nsä 17,5 12,4 8,5 16,3 11,1 8,6 17,8 12,7 10,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (1270) yhtee nsä 1,6 3,2 1,9 1,3 3,6 2,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / yhtee 45
46 asukas (1273) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (1278) Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (493) nsä yhtee nsä yhtee nsä 5,8 3,2 5,3 6,0 3,3 5,2 13,8 10,5 10,4 13,8 9,8 9,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (289) yhtee nsä 29,66 25,73 26,03 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (288) Työttömät, % työvoimasta (181) yhtee nsä yhtee nsä 27,86 20,64 20,43 17,3 15,0 17,2 17,2 15,1 16,9 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Liite 3 Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Kemi Lapin Lapin Tornio lääni Kemi Tornio lääni Kemi Tornio Lapin lääni Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495) Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (493) yhteensä 9,6 10,9 11,0 9,9 11,5 11,2 10,6 12,0 11,7 yhteensä 98,3 98,3 91,5 yhteensä 13,8 10,5 10,4 13,8 9,8 9,6 Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä 17,3 15,0 17,2 17,2 15,1 16,9 Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni 46
47 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta (3089) Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta (188) Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (1270) yhteensä 1,8 0,9 1,0 1,7 0,9 1,0 yhteensä 7,5 6,2 6,2 10,3 5,8 6,2 yhteensä 9,2 7,5 7,0 yhteensä 17,5 12,4 8,5 16,3 11,1 8,6 17,8 12,7 10,2 yhteensä 1,6 3,2 1,9 1,3 3,6 2,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (1278) yhteensä 5,8 3,2 5,3 6,0 3,3 5,2 Taustaindikaattorit Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2618) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (290) Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272) yhteensä 0,5 1,4 0,4 0,8 0,8 0,4 yhteensä 9,22 7,02 7,40 yhteensä 1,7 0,8 0,3 2,1 0,7 0,4 1,8 0,7 0,4 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (1273) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (289) yhteensä 15,9 14,4 11,3 16,6 16,4 11,9 yhteensä 29,66 25,73 26,03 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista yhteensä 27,86 20,64 20,43 (288) Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (561) (508) (465) (597) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (566) (510) (466) (601) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (559) (506) (463) (596) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (551) (508) (464) (593) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (563) (506) (467) (599) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa %
48 (N) (561) (506) (465) (597) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (562) (505) (466) (597) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (0) (503) (463) (595) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (0) (510) (468) (596) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (558) (510) (447) (581) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (0) (0) (0) (577) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (541) (497) (463) (590) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (558) (508) (467) (601) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (564) (512) (470) (606) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (561) (506) (466) (603) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (0) (504) (458) (593) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (565) (512) (470) (607) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (509) (484) (449) (593) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (566) (511) (468) (606) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (557) (510) (470) (600) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (562) (511) (470) (601) Ylipainoa % (N) (482) (419) (431) (549) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (538) (495) (456) (587) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (562) (510) (470) (600) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (565) (508) (470) (599) Päänsärkyä viikoittain % (N) (562) (510) (469) (600) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (550) (501) (463) (589) Koulu-uupumusta % (N) (0) (0) (0) (607) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (0) (0) (0) (598) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (0) (0) (460) (592) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (0) (0) (428) (574) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (565) (506) (468) (599) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (0) (506) (430) (575) Tupakoi päivittäin % (N) (563) (506) (467) (600) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (567) (509) (469) (603) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (558) (507) (471) (601) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (0) (0) (0) (542) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (0) (0) (0) (530) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (555) (495) (469) (583) Huonot tiedot päihteistä % (N) (0) (0) (0) (586) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (0) (0) (0) (559) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (0) (0) (0) (595) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (0) (0) (0) (575) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (551) (498) (460) (590) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 48
49 Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt Yhteensä Lappi Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (331) (266) (597) (4415) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (333) (268) (601) (4442) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (332) (264) (596) (4404) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (329) (264) (593) (4360) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (333) (266) (599) (4417) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (332) (265) (597) (4418) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (331) (266) (597) (4417) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (329) (266) (595) (4391) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (330) (266) (596) (4411) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (325) (256) (581) (4278) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (318) (259) (577) (4241) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (330) (260) (590) (4374) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (336) (265) (601) (4420) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (338) (268) (606) (4464) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (338) (265) (603) (4440) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (332) (261) (593) (4375) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (339) (268) (607) (4473) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (328) (265) (593) (4304) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (339) (267) (606) (4465) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (333) (267) (600) (4447) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (333) (268) (601) (4437) Ylipainoa % (N) (295) (254) (549) (4115) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (327) (260) (587) (4359) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (334) (266) (600) (4443) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (332) (267) (599) (4442) Päänsärkyä viikoittain % (N) (333) (267) (600) (4442) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (326) (263) (589) (4350) Koulu-uupumusta % (N) (339) (268) (607) (4473) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (332) (266) (598) (4417) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (326) (266) (592) (4376) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (315) (259) (574) (4228) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (333) (266) (599) (4442) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (316) (259) (575) (4242) Tupakoi päivittäin % (N) (334) (266) (600) (4409) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (335) (268) (603) (4460) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (333) (268) (601) (4451) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (313) (229) (542) (4116) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (307) (223) (530) (4042) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (320) (263) (583) (4322) Huonot tiedot päihteistä % (N) (321) (265) (586) (4321) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (314) (245) (559) (4006) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle %
50 (N) (329) (266) (595) (4382) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (320) (255) (575) (4211) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (324) (266) (590) (4316) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 50
51 Liite 6 Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (285) (292) (334) (225) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (287) (293) (332) (224) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (285) (290) (334) (225) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (285) (292) (330) (224) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (285) (290) (334) (225) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (285) (291) (334) (225) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (286) (290) (334) (225) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (0) (291) (333) (223) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (0) (292) (332) (224) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (284) (294) (322) (215) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (0) (0) (0) (219) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (274) (280) (332) (223) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (283) (292) (336) (224) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (284) (293) (337) (225) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (285) (291) (336) (224) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (0) (287) (331) (218) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (287) (294) (337) (225) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (282) (281) (332) (218) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (284) (294) (336) (225) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (283) (294) (337) (219) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (287) (293) (337) (219) Ylipainoa % (N) (257) (262) (316) (207) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (274) (289) (330) (215) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (286) (294) (336) (219) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (284) (294) (337) (218) Päänsärkyä viikoittain % (N) (284) (294) (334) (218) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (281) (291) (336) (215) Koulu-uupumusta % (N) (0) (0) (0) (225) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (0) (0) (0) (224) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (0) (0) (332) (222) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (0) (0) (311) (219) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (286) (294) (331) (224) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (0) (294) (312) (221) Tupakoi päivittäin % (N) (284) (292) (336) (223) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (286) (291) (335) (225) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (284) (292) (334) (225) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (0) (0) (0) (207) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (0) (0) (0) (204) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (285) (270) (335) (219) Huonot tiedot päihteistä % (N) (0) (0) (0) (218) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (0) (0) (0) (197) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (0) (0) (0) (215) 51
52 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (0) (0) (0) (206) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (276) (286) (335) (207) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 52
53 Liite 7 Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2006 KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt Yhteensä Lappi Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (86) (139) (225) (1960) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (86) (138) (224) (1961) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (86) (139) (225) (1957) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (86) (138) (224) (1948) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (86) (139) (225) (1962) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (86) (139) (225) (1961) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (86) (139) (225) (1959) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (85) (138) (223) (1956) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (85) (139) (224) (1959) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (82) (133) (215) (1905) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (82) (137) (219) (1942) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (85) (138) (223) (1944) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (85) (139) (224) (1962) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (86) (139) (225) (1968) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (85) (139) (224) (1959) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (85) (133) (218) (1935) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (86) (139) (225) (1969) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (82) (136) (218) (1939) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (86) (139) (225) (1966) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (82) (137) (219) (1955) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (82) (137) (219) (1950) Ylipainoa % (N) (80) (127) (207) (1858) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (81) (134) (215) (1936) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (82) (137) (219) (1956) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (82) (136) (218) (1955) Päänsärkyä viikoittain % (N) (82) (136) (218) (1953) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (79) (136) (215) (1935) Koulu-uupumusta % (N) (86) (139) (225) (1969) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (85) (139) (224) (1957) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (84) (138) (222) (1951) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (81) (138) (219) (1942) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (85) (139) (224) (1962) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (83) (138) (221) (1944) Tupakoi päivittäin % (N) (86) (137) (223) (1952) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (86) (139) (225) (1966) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (86) (139) (225) (1963) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (76) (131) (207) (1928) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (74) (130) (204) (1911) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (83) (136) (219) (1946) Huonot tiedot päihteistä % (N) (82) (136) (218) (1942) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (75) (122) (197) (1765) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (80) (135) (215) (1936) 53
54 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (76) (130) (206) (1856) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (77) (130) (207) (1903) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 54
55 Liite 8 Terveyskeskus; ensiapu, lääkärin vastaanotto, vuodeosasto, labra Työterveyshuolto Neuvolat; kouluterv.huolto, äitiyshuolto Kotihoito Sosiaalityö psykiatrian poliklinikka Lasten ja nuorten palvelut Lähipalvelut Valtakunnalliset palvelut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palvelut: yleispsykiatria, keroputaan sairaala, nuorisopsykiatria Lasten suojelun käyttämät yksiköt; alueen perhekodit Seudulliset palvelut Lastensuojelun käyttämät yksiköt OYS Turva- ja ensikodit A-klinikka Koulumäen päiväkeskus Tornion seurakunta; Meri-Lapin työvoimatoimisto Työvoimala Työpalvelukeskus Nuorisopalvelut Peruskoulut ja lukiot Reppu-toiminta järjestöt; projektit Kela Poliisi, Tulli Kriminaalihuolto Info-ryhmä Meäntalo, Tapion tupa, A-kilta Toivon tupa AA-, ja Alianon ryhmät Tornionlaakson Suojapirtti ry Aikuissosiaalityö Tukikohta 2.asteen ammatilliset koulut AMK Turvapoiju, kriisi- ja tukiasunnot Sateenkaari -hanke Päihdehuollon laitokset mm. Lapin Päihdeklinikka, Ventuskartano Järvenpään sosiaalisairaala Polokka - toiminta A-klinikkasäätiö Myllyhoito Sininauhaliitto ry Myllyhoito ry Nuorten ystävät ry KAN -toiminta Irti huumeista ry Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut Päihdehuollon erityispalvelut 55
56 Muut toimijat, vertaistuki 56
57 Tornion terveyskeskus Liite 9 PERHE, RASKAUS JA ERITYISTUENTARVE (PÄIHTEET, PERHEEN IHMISSUHTEET, MIELENTERVEYS) RASKAUS TODETAAN PERHEESSÄ YHTEYS NEUVOLAAN VASTAANOTTOAJAN SOPIMISEKSI AJAN SOPIMINEN NEUVOLAAN 8-10 RASKAUSVIIKOLLA: YLEISINFORMAATIO NEUVOLAKÄYNTIEN SISÄLLÖISTÄ TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTTO: - TUTKIMUKSET - OHJAUS, NEUVONTA JA TUKI - SOPIMUKSET JATKOSTA SELVITETÄÄN ASIAKKAAN JA HÄNEN PERHEENSÄ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÄ JA PERHEVÄKIVALTAA: KYSELY ÄITIYSNEUVOLA-ASIAKKAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PERHEVÄKIVALLASTA (LIITE A). KAIKILLE AUDIT KYSELY (LIITE 3) SEKÄ LÄÄKKEET, HUUMEET JA KORVIKKEET (LIIITE 4). EI PÄIHTEIDEN ONGELMA-KÄYTTÖÄ ODOTTAVA ÄITI TAI PERHEEN JÄSEN TUPAKOI HUOLI ODOTTA- VAN ÄIDIN TAI PUOLISON PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ PERHEESSÄ PERHEVÄKI- VALTAA TEHDÄÄN RISKIKÄYTTÖÄ YHTEISTYÖ LASTENSUO- FAGERSTRÖMIN TESTI (LIITE 1 +2) ENNEN RASKAUTTA A-KLINIKAN JELULAKI KANSSA (LIITE 5) TAI ASIAKKAAN LÄHETTÄMISKRITEERI. AUDIT KYSELYN SEKÄ LÄÄKE, HUUME YM KYSELYN POHJALTA (AUDIT YLI 8 PISTETTÄ) TAI L-PKS:N KIRJAA TULOS PEGASOKSEEN JA NEUVOLAKORTTIIN OMA TAHTO PSYKIAT-RIAN KLINIKAN KONSUL-TAATIO 57
58 ASIASTA PUHUMI-NEN JA KIRJALLI-NEN OHJE YLIMÄÄRÄI-NEN KÄYNTI NEUVOLA-LÄÄKÄRILLÄ TARVITTA-ESSA ÄITIYS-POLIKLINI-KALLA KÄYNTI A-KLINIKAN KONSUL-TAATIO TAI TAPAAMI- NEN S O S I A A L I - T Y Ö N T E K I - J Ä N TAPAAMI-NEN EI ERIT. TUEN TARVETTA TUEN TARVE TODETAAN NORMAALI RASKAUDEN SEURANTA YHTEISTYÖSSÄ (ASIAKAS, PERHE, NEUVOLA, HOITO-/ TUKITAHO) SOVITTU RASKAUDEN SEURANTA, OHJAUS, KUNTOUTUS, TUKI, JATKOHOITO YM. PÄÄTÖS / tm Tornion terveyskeskus Liite 10 KYSELY ÄITIYSNEUVOLA-ASIAKKAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PERHEVÄKIVALLASTA *) (Liite A) Lomake suunniteltu terveydenhoitajan käyttöön keskustelun pohjaksi. Tupakointi (nuuska, piipunpoltto ym.): Tupakoitko tai oletko koskaan tupakoinut? Montako savuketta poltat päivässä? Kauanko olet tupakoinut? Mitä ajattelet tupakoinnistasi raskauden aikana? Tupakoiko miehesi tai tupakoidaanko perheessäsi? Onko raskaus muuttanut perheen suhtautumista tupakointiin? Tarvittaessa käytettävät kyselyt: Fagerströmin testi (liite 1) ja/ tai Nikotiinikorvaushoidon määräytyminen sen perusteella (liite 2) Alkoholin käyttö ennen raskautta ja raskauden aikana (raskaana olevan ja puolison käyttö): Minkä verran perheessänne käytetään alkoholia? 58
59 Mitä alkoholijuomia? Kuinka monta annosta viikossa? Miten raskaus on muuttanut alkoholinkäyttöäsi? Tarvittaessa: Oletko huolissasi omasta tai puolison alkoholin käytöstä? Onko kukaan huomauttanut sinulle alkoholinkäytöstäsi? Aiheuttaako alkoholin käyttö ristiriitatilanteita perheessä? Tarvittaessa käytettävä kysely: AUDIT Alcohol Use Disorders Indentification Test (Liite 3) Lääkkeiden käyttö raskauden aikana: Käytätkö lääkkeitä? Mitä? Kuinka usein ja millaisia määriä? Huumeiden käyttö ennen raskautta ja raskauden aikana: Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt huumeita? Milloin viimeinen käyttökerta oli? Mitä huumetta? Entä puolisosi/ lapsen isä? Tarvittaessa käytettävä kysely: Kysely lääkkeistä ja huumeista (liite 3) Perheen voimavarat (toisella tai kolmannella neuvolakäynnillä): Miten perheenne viettää aikaa yhdessä? Miten perheessänne osoitetaan hellyyttä ja rakkautta? Miten perheessänne käsitellään ristiriitatilanteet?/ Miten teillä riidellään? Tarvittaessa: Oletko kokenut väkivaltaa elämässäsi? Millaista tukea/ apua haluaisit tilanteeseen? /tm *) KYSELY ÄITIYSNEUVOLA-ASIAKKAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PERHEVÄKIVALLASTA Lomake suunniteltu käyttäen hyväksi Erja Halmesmäen Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa kirjasta (Stakes 2000). Lomaketta käytetään avoimessa ja luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Perheen ilmapiiriin liittyvien kysymysten käyttö harkitaan huomioiden myös hoitosuhteen pitkäaikaisuus. Lomakkeen lisäksi tarvittaessa käytettäviä lomakkeita ovat: Fagerströmin testi, Nikotiinikorvaushoidon määräytyminen, AUDIT testi Tornion terveyskeskus Liite 11 Liite 5 A -KLINIKAN KONSULTAATIO TAI KÄYNTI A KLINIKALLA - asiakas itse haluaa tukea - terveydenhoitajalla huoli - odottavalla äidillä ennen raskautta säännöllistä päihteiden väärinkäyttöä (Audit testi) - odottavalla äidillä raskauden aikana päihteiden käyttöä säännöllisesti yli 2 annosta/ viikko ohjauksesta ja neuvonnasta huolimatta 59
60 Liite 12 LASTEN NEUVOLAN PÄIHDEPERHEEN HOIDON PROSESSI PERHEESSÄ TODETAAN PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖÄ TERVEYDENHOITAJAN, LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA OHJAUS, NEUVONTA JA TUKI 60
61 PÄIVÄHOITO SOSIAALI-TYÖNTEKIJÄ LLÄ KÄYNTI (LASTENSUOJELULAKI,A SIAKKAAN OMA HALU) M I E L E N T E R V E Y S - TOIMISTO A - K L I N I K A L L A KÄYNTI TYÖTERVEYS- HUOLTO PERHE- NEUVOLA JATKOSTA SOPIMINEN 61
62 Liite 13 ÄITIYSNEUVOLA JA 0-2 V NEUVOLA PUUTTUMISOHJEET: TILANNEARVIOINTI TAVOITTEET TIETO TAITO ASENNE Päihteetön odotusaika. Odottava äiti tietää päihteiden käytön vaikutukset raskauden kulkuun, sikiön vointiin, imetykseen. Isä tietää oman päihteiden käyttönsä merkityksen perheelle. LIITE 1 Perheeksi ja vanhemmaksi kasvaminen. Vanhemmat tietävät ja ymmärtävät varhaisen vuorovaikutuksen sekä turvallisen lapsuuden merkityksen. Vanhemmat tiedostavat tukiverkoston merkityksen. Lapsella: Oman kehon tunteminen. Turvallinen lapsuus. Äiti ja isä osaavat kieltäytyä päihteistä ja arvostavat päihteettömyyttä. Vanhemmat osaavat tunnistaa ja vastata lapsen tarpeisiin sekä kommunikoida lapsen kanssa. Vanhemmilla on arjessa selviytymisen taidot. Vanhemmat kykenevät tarvittaessa hakemaan tukea. Tukiverkoston luominen. Lasta odottava perhe motivoitunut päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen. Vanhemmat haluavat toimia niin, että ottavat huomioon toisensa lapsensa tarpeet. Vanhemmat luottavat itseensä vanhempina. Avoimuus. Lapsella: Itsetunnon vahvistuminen. 8kk 8kk päiht käyt Lapsella turvallinen kasvuympäristö + savuton koti. i i t e 1 4 3, 4, 5 ja 6 V JA NEUVOLA PUUTTUMISOHJEET: TILANNEARVIOINTI TAVOITTEET 62
63 4 ja TIETO TAITO ASENNE Lapselle Lapsen kehitystason mukaista tietoa päihteistä. Vanhemmille Ennaltaehkäisevä päihdevalistus vanhemmille: miten lapsi kokee päihteiden käytön ja miten se voi vaikuttaa lapseen. Vanhemmat osaavat keskustella päihteistä. Vanhemmilla on taito arvioida omaa päihteiden käyttöä ja tarvittaessa hakea tukea ja apua. Avointa keskustelua aidoissa tilanteissa ja asiallinen ote päihteisiin, ei tuomita. Aikaa lapselle, aitoa kiinnostusta lapsen maailmasta. Vanhemmat: syy-seuraus-suhteen ymmärtäminen. 3 ja Liite 15 63
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotKumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011
Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotTervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja
Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotTAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE
IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotAlkoholiohjelma 2004 2007
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotUudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotPäivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö
Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä
Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotLiite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotLaki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotKohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011
Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotLäänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.
Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotKOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com
KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin
LisätiedotLainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle
Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotTERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa
TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus
ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotAlkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus
17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotOta kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!
Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
Lisätiedot