MIELI JA PÄIHDE - LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PÄIHDEPALVELUT UUDELLE VUOSIKYMMENELLE
|
|
- Timo-Jaakko Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIELI JA PÄIHDE - LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PÄIHDEPALVELUT UUDELLE VUOSIKYMMENELLE Keskeinen kysymys piirin päihdehoidon rakenteessa on sen työskentelyehdot tulevassa Mieli 2009 työryhmän viitoittamassa mielenterveys- ja päihdepalvelussa. Kansallisessa suunnitelmassahan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteeksi suunnitelma asetta asiakkaan aseman vahvistamisen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisen haittojen ehkäisyineen sekä matalan kynnyksen peruspalvelun. Erityistason palveluiden kannalta haastavinta suunnitelmassa lienee tuo ajatus peruspalvelupainotteisuudesta. Mikä on siis päihdehuollon erityspalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon rooli tässä ajattelumallissa ja mikä niiden keskinäinen suhde? Erityistason päihdehoidon ja huollon rakenne ja sisällön tarve näyttää olevan erityisen vaikeasti määriteltävissä. Työryhmä ja myöhempi toimeenpanosuunnitelma jättävät päihdehoidon osalta erityispalvelun ja erikoissairaanhoidon roolit ja tehtävän hyvin vähälle maininnalle. Selkeimmin ao. palveluiden tarve ja paikka tulee esille selvitykseen sisältyvästä kuvasta Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ohjautuminen palvelujärjestelmään. Pitkän aikavälin suunnitelmien lisäksi jo nyt rajuna näkyvä laitoshoidon määrän kysynnän vähentyminen edellyttää myös kriittistä ja nopeaa rakenteen tarkastelua. Toimiva malli edellyttää kuitenkin asiakas-/potilaslähtöisyyttä ja asenteellisten raja-aitojen ylittämistä enemmän kuin organisatorisia ratkaisuja. Ongelma tulee kai enemmänkin tuosta avo- ja peruspalvelupainotteisesta toimintamallista ja mallin lähtökohdista nousevan erityispalvelun järjestämistavasta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 linjaa palvelut peruspalvelupainotteiseksi avohoidoksi. Lisäksi kuntien tulee ottaa nykyistä selvempi vastuu mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä, johtamisesta ja koordinoinnista. Palvelut pitää järjestää väestön ja asiakkaiden tarpeiden perusteella vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Asiakkaan lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa on otettava huomioon myös hänen perheensä ja muiden läheisten tuen tarve. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on aina arvioitava lasten tilanne ja tuen tarve. Kunnan velvollisuus on 1) määrittää palveluverkosto ja järjestämisvastuussa oleva organisaatio, 2) suunnitella tuotantotavat, 3 valvoa toiminnan laatua sekä 4)seurata väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Palveluja sovitetaan yhteen ja niiden välisiä raja-aitoja poistetaan sekä yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle hallinnolliset ja toiminnalliset rakenteet. Niiltä osin kun palveluita ei järjestetä kunnallisena toimintana, kunta voi hankkia palveluja hankintalainsäädännön sallimissa rajoissa kilpailutukseen perustuvilla ostopalvelusopimuksilla, täydentää palvelujaan tekemällä 1
2 strategiseen kumppanuuteen perustuvia sopimuksia kolmannen sektorin järjestämistä palveluista tai perustaa yhteistoimintaorganisaation yhdessä muiden kuntien, sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin järjestöjen ja yksityissektorin kanssa. Työryhmä ehdottaa tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä kuvassa (Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ohjautuminen palvelujärjestelmään) näkyvällä tavalla. Yhtenäiset viivat kuvassa osoittavat mielenterveys- ja päihdeasiakkaan ensisijaisen, yhden ovenperiaatteella tapahtuvan, matalakynnyksisen hoitoon hakeutumisen reitin. Katkoviivoilla on osoitettu sellaisia hoitoon hakeutumisen reittejä, joita pitkin asiakas voi hakeutua hoitoon joko palvelun luonteen (huumeiden käyttäjien terveysneuvontatoiminta tai päihtyneiden selviämisasematoiminta) tai kunnassa sovittujen muiden ensisijaisten hoitoon hakeutumiskäytäntöjen (yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö) pohjalta. Hoitojärjestelmän tehtävänä on tämän jälkeen huolehtia siitä, että asiakas ohjataan eteenpäin hänen tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Malli on vaativa kaikille sen osa-alueille, mutta oman haasteensa suunnitelma asettaa päihdehoidon ja psykiatrian erityispalvelua tuottaville yksiköille. Niiden on kyettävä näissä muuttuvissa työskentelyolosuhteissa tuottamaan palvelunsa aiempaa avohoitoehtoisemmin ja samalla lisättävä keskinäistä yhteistyötään ja yhdessä tekemistään. Avohoidon tehostumisen voisi olettaa merkitsevän erityisosaamiselle myös aiempaa vaativampaa ja jo tilaajan taholta struktuuriltaan tiukempaa tuotteistamista. Vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta tullee toteutuessaan olemaan vaikuttavin osa suunnitelmaa. Se edellyttää että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä asennoituu niin mielenterveyden- kuin päihdeongelmistakin johtuviin ongelmiin ja ihmisiin samalla vakavuudella kuin muihinkin hoitoa ja tukea tarvitseviin. 2
3 Päihdehuollon erityispalvelun osalta on jo tässä esiin nostettava Lapin päihdeklinikan ja LSHP:n psykiatriassa noudatettu toimintamalli, koska suunnitelma pitkälle vahvistaa laitoksen omaksumaa linjaa. Jossain toiminnan vaiheessa tämä monidiagnoosipotilaiden ja erityisesti mielenterveysongelmien kohtaaminen oli jopa vahvemmin ammatillista kuin nykyään. Kysehän on kuitenkin enemmän yksittäisten työntekijöiden osaamisesta kuin hallinnosta. Samanaikaisia mielenterveys- ja päihdeongelmia voidaan hoitaa päihdeongelmaisille tarkoitetuissa laitoksissa, silloin kun niiden hoito ei vaadi mielenterveyslain mukaisia tahdosta riippumattomia hoitopäätöksiä eikä potilaalla ole vakavaa psykiatrista tai somaattista häiriötä tai sairautta. Oman haasteensa suunnitelman toteuttamiseen tuo ajankohtainen kuntatalouden niukkuus. Tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimus on tietysti perusteltua, mutta kovin suoraviivaiset ja jopa osin ao. suunnitelmaan vetoavat laitos- ja erityispalveluiden alasajot on syytä toteuttaa harkitsen. Avo- ja peruspalveluiden voimavaroista pitää ainakin ensin huolehtia ja turvata niiden rinnalla väestölle riittävät ja korkeatasoiset erityispalvelut. Kohtuullinen määrä esim. päihde- ja huumeongelmaisten erityistason laitosvieroitus- ja kuntoutuspaikkoja sekä päihdepsykiatrin laitostutkimus (kaksoisdiagnoosipotilaat ja vaikeimpien opiaattiriippuvaisten korvaushoidon arvioit) on syytä nähdä jopa välttämättömänä osana tehokkaan avohoidon toteutumismahdollisuutta. Lappilaisen päihdepalvelun tarpeita ja hoidon tilaa kuvaavat tilastot (THL) Peruslähtökohdiltaan lappilainen päihdeongelma ei ole mitenkään poikkeava. Alkoholijuomien kulutusmittarilla (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008) tarkasteltuna lappilainen alkoholinkäyttö näyttäytyy kyllä varsin rajuna. Suurimmillaan se on tällä vuosikymmenellä ollut jopa kolme (3) litraa absoluuttista alkoholia / asukas enemmän kuin seuraavaksi suurimman maakunnan kulutus. Lapin korkeisiin kulutuslukuihin on vaikuttanut sekä suuri matkailijoiden määrä että ruotsalaisten ja norjalaisten Suomesta tekemät alkoholiostot. Vuoden 2004 valmisteveron alentamisen jälkeen väkevien alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat olivat Suomessa selvästi Ruotsin ja Norjan hintoja alhaisemmat, jonka vuoksi alkoholin rajakauppa Lapissa kasvoi merkittävästi. Tilastoissa rajakaupan rooli näkyy osin vieläkin mm. valuuttakursseista johtuen. Näin ollen lappilaisen oma alkoholinkäyttö ja kulutus arvioidaan olevan yleisellä valtakunnallisella keskitasolla. Asukasta kohti lasketuissa kuolemissa Lapin maakunta on vuosia ollut kärkipäässä. Tutkimuksen mukaan alkoholikuolemia sattuu Lapissa kuitenkin vain isoimmissa asutuskeskuksissa Rovaniemellä, Kemissä, Kemijärvellä, Sodankylässä ja Kittilässä. Itse asiassa tuon samaisen tutkimuksen viisivuotisjakson aikana 90 prosentissa asutusta Lapista ei sattunut yhtään alkoholikuolemaa. Aivan saman kaltainen on tilanne muualla maassa. Sama tilastollinen trendi jatkuu myös rattijuopumuksissa ja osin myös juopumuksen vuoksi säilöönotoissa. Rattijuopumuksissa Lappi on tilaston kärkipaikoilla ja kärjessä. Säilöönotoissakin tilastojen keskivaiheen yläpuolella. Huumausainerikoksissa Lappi on 20 maakunnasta ollut tilastoissa hieman puolenvälin yläpuolella. Taso on ollut suunnilleen valtakunnallisen keksiarvon tuntumassa. Tilastosta voi päätellä myös lappilaisten huumeongelmien olevan lisääntymässä. Hoitotilastot sen sijaan näyttävät hieman toisenlaista linjaa. Käytettävissä olevan tilaston mukaan Lappi on maakunnista 11. tilalla. 3
4 Alkoholi- ja huumesairauksien hoitopäivät sairaaloissa ja päihdehuollon katkaisuhoito- ja kuntoutuslaitoksissa maakunnittain 2006 (päädiagnoosin mukaan) Tilasto on siis vuodelta 2006 (THL / Stakes). Se antaa kuitenkin viitteen tilanteesta. Päihdepalveluiden erityispalveluiden käytön vähenemisestä voisi kuitenkin tehdä ainakin sen päätelmän, että alkoholisairauksien hoito sairaaloissa olisi tuon jälkeen entisestäänkin lisääntynyt. Eikä tilastossa vielä näy esim. vuoden 2008 opiaattiriippuvaisten hoitoa säätelevän asetuksen vaikutus, joka on tuonut psykiatrisiin sairaaloihin näkyvästi uuden tai ainakin osin hoitoon pyrkivän ja hoidon takuun piirin kuuluvan potilasryhmän. Lapin sairaanhoitopiirin päihdepalvelurakenne Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisen päihdepalvelurakenteen kehittäminen Lapissa vaatii tarkkaa ja alueelliset erityisolosuhteet huomioivaa tarkastelua ja sen mukaista palveluiden järjestämistä. Mieli 2009 työryhmän esitykset päihdepalvelukuntoutuksen ja muun peruspalvelua tukevan toiminnan järjestämisestä tukeutuivat vahvasti ns. kolmannen sektorin tuottamiin palveluihin. Tämä ei kuitenkaan pohjoisen ja erityisesti Lapin olosuhteissa ole toimiva malli, koska vahvat järjestö- yms. toimijat puuttuvat lähes täysin lappilaisesta päihdepalvelukentästä. Ja olemassa olevien toiminta on hyvin strukturoitua, kapeaan erityispalveluun keskittyvää ja paikallisesti rajattua. Esimerkiksi Tornionlaakson Suojapirtti tuottaa kymmenellä paikalla päihdehoidon kuntoutusta ja katkaisuhoitoa ensisijaisesti Länsi-Pohjan kunnille. Lisäksi sen piirissä on paikallista tukiasunto- ja päiväkeskustoimintaa. Yhdistys myy kylläkin esim. perhekuntoutuspalveluaan resurssien puitteissa myös muille kunnille. Mitoitus on laskettu ao. seutukunnan tarpeisiin. Vahvana toimijana tunnettu Rovalan Setlementti ylläpitää Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Romppua. Se tuottaa sopimusvaraisesti avohoitopalvelua alle 25- vuotiaille. Painopiste hoitotoiminnassa on Rovaniemellä. Asiantuntijapalveluita nuorten hoidosta ja 4
5 ehkäisevässä päihdetyössä Romppu tarjoaa koko läänin alueelle. Rovalan vahvasta ja laajasta palvelusortimentista päihde- ja huumeklinikka on kuitenkin ainoa päihdetyön toimija. Uusin alan palveluita tuottava taho on Avominne Oy Hirvaalla. Sen päihdehoito on avohoitotyyppistä ja suunnattu lähtökohtaisesti itse maksaville asiakkaille. Jossain määrin viime aikoina ylläpitäjä on pyrkinyt tarjoamaan palveluitaan myös kunnille. Avominnen minnesotaperinteeseen ja AA:n kahdentoista askeleen ohjelmaan perustuva ideologia on hyvin rajoittunut ja osin täysin vastakkainen mallille, jonka perustana on vahva ammatillisuus ja mielenterveys- ja päihdeongelman rinnakkainen hoito. Lisäksi kolmannen sektorin toimijoina voidaan mainita Kristillinen alkoholi- ja narkomaanityö eli KAN -kotitoiminta sekä yksittäiset palveluasumiseen ja päiväkeskustoimintaa keskittyneet hankkeet. Voidaan siis ajatella, että yksityiset palveluntuottajat ja ns. kolmas sektori on toiminnaltaan niin hajanaista ja mittasuhteiltaan rajallista, että niiden varaan lappilaisen päihdehoidon erityispalvelun rakentaminen ei onnistu. Alueen väestöpohja taas on jo aiemmin ollut esteenä valtakunnallisten palveluntuottajien kiinnostukselle. Tämä sama kolmannen sektorin toimijoiden vähäisyys ja pienuus on myös peruste sille, miksi lappilaisen päihdepalvelun järjestelyissä ei kannata seurata esimerkiksi Keski-Suomen tai Kuopion malleja. Niiden säätiöpohjaisten päihdepalveluiden keskeinen elementti ovat juuri vahvat ja osin valtakunnallisetkin yhdistykset ja säätiöt suurten kuntien ja sairaanhoitopiirin rinnalla. Näillä alueilla mm. juuri erikoissairaanhoito on saatu säätiöiden kautta mukaan päihdepalveluiden taustayhteisöksi. Lapissa sen sijaan erikoissairaanhoito ja etenkin psykiatria on ollut jo yli 30 vuotta Lapin huoltolan ja päihdeklinikan ylläpitäjänä päihdehoidon edelläkävijä. Pienen väestöpohjan ja harvaan asutun laajan ja hyvin moninaisen maakunnan palveluiden turvaaminen on jo alun perinkin ollut perusta päihdehoidon hallinnon liittämisessä isoon ja ylikunnalliseen organisaatioon. Oheinen presentaatio kuvaa laajan maakunnan erityispalvelulle asettamia haasteista. Kuva lisää ymmärrystä, jonka mukaan peruspalveluiden roolia ja asemaa on syytäkin korostaa. Perinteisesti Lappi on kunnissa ongelmaisensa jo aiemminkin hoitanut. Mieli 2009 työryhmän esitys enemmänkin vahvistaa jo toimivaa sosiaali- ja terveydenhoidon järjestelmää. Usein kunnissa kuitenkin kohdataan vaativat ja erityisongelmat yksin tai muuten pienillä resursseilla. Vaikeimmat ongelmat ja tilanteet kohdataan usein muun perustyön ohessa tai siihen liittyen ja vastuuta kannetaan OTO-hengessä. Tämän vuoksi maakunnan toimijat tarvitsevat kumppanikseen keskitettyä ja korkeatasoista osaamista. Keskeiseen asemaan nousee joustavat ja nopeat palvelut ja konsultatiivinen tuki. 5
6 Päihdepalvelun rakennetta tarkasteltaessa ja toimintaa ensi vaiheessa kehitettäessä on mallit syytä valita olemassa olevien vahvuuksista ja pyrkiä mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Heikkouksien korjaaminen ja vahvistaminen ja uhkien kohtaaminen on pidemmän prosessin ja vuoropuhelun aihe. Tässä aiheena olevassa asiassa vakavasti otettava ja huomioitava uhka on kuntien kantokyky ja sairaanhoitopiirin omat resurssit. Keskeinen vahvuus on kuitenkin juuri Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vahvana ja osaavana päihdepalveluiden tuottajana. Suurimmalta osalta Lapin kuntien rakenne ja koko edellyttää itseään suurempaa väestöpohjaa erityispalveluiden turvaamisessa. Kevyimmin ja vähimmillä rasituksilla palvelut turvataan olemassa olevaa kohentamalla ja synergiaa etsivällä järjestelyllä. 6
7 Mitoitusta arvioitaessa on syytä selvittää yhteistyön mahdollisuudet etenkin Länsi-Pohjan, mutta myös laajemmin muun ERVA -alueen suuntaan päihde- ja vakavista mielenterveysongelmista kärsivien kaksoisdiagnoosipotilaiden osalta. Lappilaisessa päihdehoidossa noudatetaan olosuhteiden vaatimuksesta Mieli 2009 työryhmän esityksestä poiketen ns. kahden oven periaatetta. Mallilla tuetaan usein yksin tai pieninä ryhminä työskenteleviä peruspalvelun työntekijöitä ja se tarjoaa erityisosaamisen ja valinnan mahdollisuuden myös pienille kunnille. Muurolassa Matti Virtanen Lapin päihdeklinikan johtaja 7
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotPohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin
LisätiedotMiten Mieli 2015 toimii
Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotMielenterveystyön tulevaisuus
Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotLapin päihdepalvelujärjestelmä
Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin Päihdeklinikka Lapin päihdeklinikka palvelee erityistason hoito- ja kuntoutuslaitoksena alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä
LisätiedotNUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN PÄIHDEPALVELUT ESITYS
NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN PÄIHDEPALVELUT 2018 - ESITYS 25.8.2017 Taustaa 1 Alle 25-vuotiaiden päihdepalvelut sekä ivhuumeiden käyttäjien terveysneuvonnan tuottaa Rovaniemen kaupungille Rovalan Setlementti
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotSelvityshenkilötyöryhmän ehdotukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus
ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1
EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus merkitsee muutoksia myös päihdetyössä www.kunnat.net/paras
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin
Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotVoiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?
Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotLäänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.
Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa 14.9.2017 Oulu Mahdollisuudet ja haasteet alueella Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö Rovaniemen kaupunki Lapin maakunta Laajan päivystyksen
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä
Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotPoske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä
Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotPOTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?
POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotSalon hyvät käytännöt ja pulmakohdat
Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,
LisätiedotMieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel
Mieli 2009 suunnitelma :Käytännön: päihde- ja mielenterveystyössä toimivien ammattilaisten kokemuksia ja huomioita HUUKOPÄIVÄT 9.12.2010 VTM, psyk.sh kehittämiskoordinaattori Sosiaalitaito Mieli 2009 suunnitelma
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotMielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotKaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti
Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotSote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin päihdepalveluiden kehittäminen osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen päihdetyön kehittämisyksikköä ITÄ-LAPPI, KEMIJÄRVI PÄIHDEHUOLLOLLISTEN
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotPohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki
Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Mielenterveystyö Suomessa Pohjanmaa-hankkeen tuloksia Linjaukset maailmalla
LisätiedotOrganisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä
Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
Lisätiedot