Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma 2012 2015"

Transkriptio

1 Hyväksytty kunnanvaltuustossa Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma

2 Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma Kirjoittaja: Joonas Hänninen Kuvat: Office Clip Art

3 Sisällysluettelo: 1. Johdanto Turvallisuussuunnitelman tausta Turvallisuussuunnittelu Sallan kunnassa Sallan kunnan turvallisuuden nykytila Liikenneturvallisuus Rikollisuus Rikollisuuden yleinen kehitys Suomessa Rikollisuuden kehitys Sallassa Pelastustoiminta Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Työttömyyden kehitys Koulutus Päihteiden käyttö Lisätietoa syrjäytymisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta Matkailun turvallisuus Kylien turvallisuus Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen turvallisuus Turvallisuustyön tavoitteet Sallassa Yleisen turvallisuuden parantamisen tavoitteet Liikenneturvallisuuden ja tieinfran turvallisuuden tavoitteet Rikollisuuden vähentämisen tavoitteet Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteet Tavoitteiden täytäntöönpano Taulukot

4 1. Johdanto 1.1. Turvallisuussuunnitelman tausta Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnan elinvoimaisuus. Työtä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehdään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. Valtioneuvosto on hyväksynyt kolmannen kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman istunnossaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on esittää ratkaisuja eräisiin arjen turvallisuushaasteisiin, joiden ennaltaehkäisy ja joihin puuttuminen lisäävät arjen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä edistävät yhteiskuntarauhaa. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan määritelmän mukaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Sisäisen turvallisuuden ohjelma varmistaa omalta osaltaan, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite sisäiselle turvallisuudelle saavutetaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua tapaturmia, onnettomuuksia ja rikoksia sekä lisätä turvallisuuden tunnetta. Suomessa asuvien hyvinvointi on yleisesti ottaen lisääntynyt, mutta samalla ongelmat kasaantuvat aiempaa näkyvämmin pienelle joukolle ihmisiä. Ongelmat voivat kärjistyessään johtaa yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta heikentäviin tekoihin ja ilmiöihin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on toteuttaa toimenpiteitä, joilla puututaan tunnistettuihin ongelmiin ja riskeihin ja katkaistaan yksilöiden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kielteinen kehitys. Sisäisen turvallisuuden ohjelma vahvistaa niitä väestön hyvinvointia ja yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä lisääviä toimia, joita toteutetaan laajasti yhteiskunnan eri toimintalohkoilla. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tärkeimpiä yksittäisiä tavoitteita ovat alkoholista aiheutuvien turvallisuusongelmien vähentäminen, nuorten turvallisen kasvuympäristön varmistaminen, ikääntyvien turvallisuuden parantaminen ja rikoksen uhrin palvelujen parantaminen. Tavoitteena on myös varmistaa sellaisten toimintamallien käyttöönotto, joilla viranomaiset yhteistyössä järjestöjen kanssa voivat nopeasti puuttua yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin Turvallisuussuunnittelu Sallan kunnassa Sallan kunnan turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Kunnan lisäksi vastuu turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamisesta ja ylläpitämisestä kuuluu kaikille alueen toimijoille. Turvallisuussuunnitelmassa todetaan nykyinen turvallisuustilanne ja vahvistetaan käynnistettävät uudet toimenpiteet turvallisuustilanteen edelleen parantamiseksi. Tämä turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille Suunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. 3

5 2. Sallan kunnan turvallisuuden nykytila 2.1. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuudella tarkoitetaan eri tienkäyttäjien turvallisuutta Suomessa mitattuna onnettomuuksien uhrien lukumäärällä. Keskeisiä riskitekijöitä ovat kuljettajat, ajoneuvot ja liikenneväylät. Liikenneturvallisuuden parantamisen avaintekijöitä ovat kuljettajien asenteisiin ja ajotapaan puuttuminen, ajoneuvojen turvallisuuden kehittäminen ja liikenneväylien ylläpito ja parantaminen. Vuonna 2011 Sallan kunnan alueella tapahtui yhteensä 26 tieliikenneonnettomuutta 1. Onnettomuuksista 7 johti henkilövahinkoon ja 12 loukkaantumiseen. Kaikki vuonna 2011 henkilövahinkoon tai loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet tapahtuivat joko henkilöautolla tai moottoripyörällä tapahtuneissa onnettomuuksissa. Tieliikenneonnettomuuksien määrä ja onnettomuuksien laatu on vaihdellut viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti. Vähiten tieliikenneonnettomuuksia tapahtui vuosina 2008 ja 2010 jolloin onnettomuuksien kokonaislukumäärä oli 18 onnettomuutta. Eniten tieliikenneonnettomuuksia tapahtui puolestaan vuonna 2009 jolloin onnettomuuksien määrä oli 35. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui seurantakaudella vain yksi. Vuosien aikana tieliikenneonnettomuuksissa Sallassa loukkaantui yhteensä 48 henkilöä. Suurin osa loukkaantumisonnettomuuksista tapahtui joko henkilöauton kuljettajalle (14 kpl) tai henkilöautossa matkustaneelle henkilölle (18 kpl). Muille ryhmille loukkaantumisonnettomuuksia tapahtui seuraavasti: jalankulkijat (1 kpl), polkupyöräilijät (1 kpl) ja moottoripyöräilijät (3 kpl). Keskiarvoisesti vuosien aikana Sallassa tapahtui loukkaantumiseen johtaneita tieliikenneonnettomuuksia 224 onnettomuutta asukasta kohden, kun koko Lapissa keskiarvo oli 198 onnettomuutta asukasta kohden. Tarkemmat tilastotiedot on esitetty tämän suunnitelman liitetaulukoissa. Kuva 1. Tieliikenneonnettomuudet Sallassa Tieliikenneonnettomuudeksi määritellään henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu ja juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on. Vuoteen 1991 saakka myös pelkkiin omaisuusvahinkoihin (ei henkilövahinkoja) johtaneet onnettomuudet olivat tilastossa mukana. 4

6 Tieliikenne onnettomuuksien määrään vaikuttaa omalta osaltaan myös kansainvälisen rajanylityspaikan aukeaminen Sallan Kelloselkään. Rajanylityspaikan mukana liikenne on lisääntynyt merkittävästi Kelloselkä-Salla tieosuudella. Myös Venäläisten autoilijoiden erilainen ajokulttuuri ja osin Suomen tieoloihin sopimaton ajoneuvokalusto on lisännyt onnettomuuksien määrää. Oheinen kuva osoittaa selkeästi miten kansainvälisten rajanylityspaikkojen välittömässä läheisyydessä olevat tiealueet kuuluvat henkilövahinkoon johtavien tieliikenneonnettomuuksien osalta vaarallisimpaan ryhmään. 5

7 2.2. Rikollisuus Rikollisuuden yleinen kehitys Suomessa Vuonna 2011 koko maassa poliisin tietoon tuli lähes rikosta, joista noin puolet oli liikennerikkomuksia. Rikoslaissa kuvattuja rikoksia tehtiin Vain osa rikoksista tulee viranomaisten tietoon. Osa rikoksista on ns. valvontarikoksia, joiden tilastoituun määrään vaikuttaa se, miten aktiivisesti poliisi paljastaa niitä. Esimerkkejä valvontarikoksista ovat huumausainerikokset ja liikennerikokset. Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, sitä todennäköisempää on, että siitä ilmoitetaan poliisille. Ilmoitusaktiivisuuteen vaikuttavat monet eri seikat ja ilmoitusaktiivisuuden arvioidaan lisääntyneen viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi omaisuusrikoksia ilmoitetaan vakuutuskorvausten saamiseksi. Ilmoittamisen helppous ja vaivattomuus alentavat kynnystä ilmoittaa rikoksesta poliisille. Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta muun muassa tehostuneen automaattivalvonnan vuoksi. Noin neljännes poliisin tietoon tulleista rikoksista on erilaisia omaisuusrikoksia. Näiden määrä on ollut pidemmällä aikavälillä tarkastellen laskussa. Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä tietoverkkorikollisuus on lisääntynyt sitä mukaa, kun ihmiset toimivat ja viettävät yhä enemmän aikaa tietoverkoissa. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut. Pahoinpitelyjä on tapahtunut viime vuosina keskimäärin yli vuosittain. Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi ja pahoinpitelyrikoksia tehtiin yli Pääasiallinen syy tähän on lainmuutos, jonka seurauksena lievä väkivalta lähisuhteissa, työpaikalla tai alle 18-vuotaisiin kohdistuneena tuli yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Henkirikoksia tehdään keskimäärin 130 vuodessa. Rikoksiin syyllistyvistä suurin osa on vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Myös rikosten uhreista suuri osa on nuoria. Rikollisuus liittyy usein nuoruuden ohimenevään ikävaiheeseen vähentyen ikääntymisen myötä. Poikkeuksen tästä tekee talousrikollisuus, jossa tekijät ovat yleensä keskimääräistä iäkkäämpiä ja jossa ei tapahdu rikoksentekoaktiivisuuden laskua iän myötä. Rikokset eivät jakaannu tasaisesti nuorten kesken vaan pieni osa nuorista tekee runsaasti rikoksia. Kasvava haaste on nuorten tekemien rikosten kasaantuminen pienelle ryhmälle nuoria. Toistuvasti rikoksia tekeville nuorille on usein kasaantunut myös muita ongelmia. Helsinkiläislapsia tutkittaessa havaittiin, että 70 prosenttia rikoksen uusineista lapsista oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa jo ennen ensimmäistä rikollista tekoaan. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että koulupudokkuudella ja työttömyydellä on yhteys sekä väkivallan tekemiseen että uhriksi joutumiseen, kun tarkastellaan vakavaa tai toistuvaa väkivaltaa. Rikoksesta epäiltyjä miehiä on yli kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Naiset ovat yhtä usein rikoksen uhreina kuin miehet. 6

8 Rikollisuuden kehitys Sallassa Sallassa rikollisuus on väkilukuun suhteutettuna hieman Lapin ja koko maan keskiarvojen alapuolella. Määrällisesti eniten rikostyypeistä on lisääntyneet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset, joita oli Sallassa vuonna 2010 yhteensä 49,5 kappaletta 1000 asukasta kohden. Myös huumausainerikokset ovat tulleet kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2007 Sallassa ei ollut yhtään poliisin tietoon tullutta huumausainerikosta, mutta vuonna 2010 niitä oli jo 3,4 kappaletta 1000 asukasta kohden. Nousua voidaan pitää suurena. Huumausainerikosten osalta Salla onkin kirinyt lähes Lapin ja maan keskitason kiinni. Rikoksista epäiltyjen alle 20-vuotiaiden määrä vastaavanikäisistä on myös lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2009 vuoteen 2010 mennessä vuotiaiden osalta ylitettiin Lapin keskiarvo ja lähestyttiin koko maan keskiarvoa. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Sallassa vuosina Lappi 2010 Koko maa 2010 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 5,5 5,1 6,9 3,8 6,4 6,6 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta 18,1 10,9 18,2 15,1 38,4 46 Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset ja -rikkomukset sekä liikenteen vaarantamiset / 1000 asukasta (-2008) Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta 28 21,8 24, ,1 49,5 108,9 93,8 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,6 4,6 4,5 5,5 5,4 3,9 Poliisin tietoon tulleet eräät liikennerikokset / 1000 asukasta 8,3 9,9 12,3 9,9 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 17, ,3 14,9 18,9 14,6 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 15, ,8 18,2 3,2 3,5 3,5 4,5 3,6 3,4 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 0 0,5 0,5 3,4 3,9 3,7 Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta 0 0 0,2 1,7 2,5 2,3 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta 0 0,5 0,2 1,7 1,3 1,2 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset / 1000 asukasta ,1 0,2 Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 26,1 9,2 7,3 14,8 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 52,6 93, ,3 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 45,5 153,8 150,6 167,9 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

9 2.3. Pelastustoiminta Pelastustoiminnalla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä. Pelastustoimintaan kuuluu: hätäilmoitusten vastaanotto pelastusyksiköiden ja muun avun hälyttäminen väestön varoittaminen uhkaavan onnettomuuden torjuminen vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen tulipalojen sammuttaminen sekä muiden vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen, jälkiraivaus ja -vartiointi sekä näihin liittyvät johtamis-, tiedotus-, huolto- ja muut tukitoiminnat Onnettomuuksia, joissa voidaan tarvita pelastustoimelta kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä, ovat mm: liikenneonnettomuudet (tie-, raide-, lento- ja vesiliikenne) tulipalot (rakennus-, liikenneväline-, maasto- ja muut tulipalot) onnettomuudet ja tapaturmat (ihmisen ja eläimen pelastustehtävät) vahingontorjuntatehtävät (mm. äkilliset vesivahingot ja mysrkyvauriot) kemikaalin ja öljyntorjuntatehtävät maalla ja merellä vesipelastustehtävät maastopelastustehtävät tarkastus- ja virka-aputehtävät Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema jokaisessa Lapin kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan tarvittaessa useamman kunnan alueelta. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Myös Sallan pelastustoiminnasta vastaa Lapin Pelastuslaitos. Pelastuslaitos huolehtii yleisistä toimintaedellytyksistä ja Sallan vapaaehtoinen palokunta ry ensilähdön sopimuspalokuntana pelastustoimen tehtävistä 2 yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen kanssa. Sallan toimipaikka toimii Lapin pelastuslaitoksen alaisuudessa osana Itä-lapin seutukunnan pelastusaluetta. 2 Pelastustoimen tehtävillä tarkoitetaan tehtäviä jotka liittyvät: 1) tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn; 2) pelastustoimintaan, jolla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; ja 3) väestönsuojeluun, jolla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista. 8

10 2000-luvulla Lapin pelastuslaitoksen Sallan toimipaikan hälytystehtävät ovat trendimäisesti kasvaneet. Vähimmillään tehtävien määrä oli vuonna 2001, jolloin tehtävien kokonaismäärä oli 26 tehtävää ja enimmillään tehtävien määrä on ollut vuonna 2009, jolloin tehtäviä oli kaikkiaan 111 kappaletta. Vuonna 2011 Sallan VPK osallistui pelastustoimintaan yhteensä 102 kertaa. Eniten palo- ja pelastustointa työllisti erilaiset ensivastetehtävät joita oli vuonna 2011 yhteensä 28 kappaletta. Muita yleisiä tehtäviä olivat tarkastus- ja varmistustehtävät 16 kappaletta, liikenneonnettomuus tehtävät 12 kappaletta, sekä rakennus- ja maastopalotehtävät joita oli yhteensä 17 kappaletta. 9

11 2.4. Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Sosiaalinen syrjäytyminen tai syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Ihminen voi syrjäytyä mm. työnteosta, opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuttavien näkemisestä. Hän voi viettää lähes koko aikansa yksin kotona. Syrjäytymiseen liittyy usein keskeisesti toivottomuus, ihminen ei ole tyytyväinen tilaansa, mutta ei koe voivansa parantaa sitä mitenkään. Syrjäytymistä ja syrjäyttämistä voivat aiheuttaa esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien puute, pitkäaikaistyöttömyys, pätkätöiden välillä toistuvat työttömyysjaksot, tuloerot, terveysongelmat, etninen tai muu syrjintä tai päihteiden käyttö. Erityisen herkkiä syrjäytymiselle ihmiset ovat elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun, työsuhteen tai parisuhteen päättyessä. Syrjäytyminen saattaa johtaa etenkin miehillä vaikeuksiin löytää kumppania taikka muunlaisiin ihmissuhdeongelmiin. Syrjäytyminen saattaa johtaa myös päihdeongelmiin tai pahentaa entisiä. Myös rikollisuus on keskimääräistä yleisempää syrjäytyneiden keskuudessa. Syrjäytymisen ehkäisyn ja sosiaalisen turvallisuuden avainasioita ovat kaikkien oikeudenmukainen kohtelu, tunne johonkin kuulumisesta sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallistua myös yhteisön elämään. Alueiden eriarvoistuminen ja ongelmien kasaantuminen tietyille alueille luovat sosiaalista turvattomuutta, joka voi heijastua ympäristöön esimerkiksi levottomuutena ja rikoksina. Asukkaiden ei pidä joutua kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan asuinalueesta johtuen. Sallassa uuden kuntastrategian mukaisesti kunnallisia palveluita tuotetaan hajautetun toiminnan periaatteiden mukaisesti, jolloin myös sivukylillä asuvilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet käyttää julkisia palveluita. Rakennetun ympäristön suunnittelun keinoin voidaan osaltaan edistää sitä, että ihmisillä on hyvä elää ja toimia. Kun elinolot ovat kunnossa, on helpompi kokea itsensä yhteisön jäseneksi ja sitoutua sen arvoihin. Suunnittelun keinoin voidaan myös pyrkiä lisäämään positiivisia kohtaamisia ja suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. Seuraavissa kappaleissa paneudutaan tarkemmin syrjäytymisriskiä lisäävien tekijöihin. 10

12 Työttömyyden kehitys Työttömyys ei tutkimusten mukaan välittömästi lisää riskiä syrjäytymiseen. Se on kuitenkin usein alku prosessille, joka johtaa vakaviin puutteisiin elinoloissa. Työttömyyden ja syrjäytymisen välinen yhteys syntyy kehästä, jossa työttömyys aiheuttaa köyhyyttä, joka puolestaan lisää riskiä työttömyyden pitkittymiseen. Mitä pidempään henkilö on ollut työtön, sitä vaikeampaa on saada työtä. Työttömyys on laskenut Sallassa tasaisesti koko 2000-luvun ajan, pois lukien vuoden taloustaantumasta johtuneen hetkellisen nousun. Vuonna 2000 työttömyys oli Sallassa 29,3 % kun se 2011 oli enää 20,7 %. Pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne ei ole kuitenkaan niin hyvä. Työttömistä Sallalaisista pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2011 lähes 22 %, kun vuonna 2006 pitkäaikaistyöttömiä työttömistä oli 14,3 %. Koko työvoimaan suhteutettuna pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2001 yhteensä 4,5 %. Pitkäaikaisyöttömien määrän kasvua suhteessa työttömyyteen selittyy osittain kokonaistyöttömyysasteen alentumisella. Työttömyysasteen aleneminen nostaa pitkäaikaistyöttömien suhteellista määrää, mikäli pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty samassa suhteessa muiden työllistyvien kanssa. Osittain tilanne kuvastaa myös pitkäaikaistyöttömien hyvin vaikeaa työmarkkina-asemaa. Pitkäaikaistyöttömyyden kierteestä on hyvin vaikea päästä irti. Nuorisotyöttömyyden osalta Sallassa on menty parempaan suuntaa koko 2000-luku. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä (18 24-vuotiaita) oli 17,2 % samanikäisestä työvoimasta, kun vastaava luku oli vielä 2006 jopa 31,7 %. Työttömyys lukujen uskotaan kehittyvään myönteiseen suuntaan myös tulevaisuudessa, vaikka valtionhallinto onkin osin vähentänyt työllisyyden hoidon määrärahoja. Työllisyystilanteen parantamiseksi Sallan kunnassa käynnistyy vuoden 2012 lopussa uusi työllisyysyksikkö, joka jatkossa ottaa kokonaisvastuun Sallan kunnan tekemistä työllisyydenhoidon tehtävistä. Näillä toimenpiteillä työllisyydenhoidon määrärahat saadaan koordinoitua ja käytettyä entistä tehokkaammin, jolla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia työttömyyden kehitykseen. Työttömyys Sallassa Työttömät, % työvoimasta 24,2 21, ,1 21,1 20,7 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 14,3 14, ,1 21,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 3,5 3,1 2,9 2,4 3,2 4,5 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista 11 8,7 7,9 8 9,1 9,6 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 31,7 24, ,5 17,2 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Syrjäytymisriskin osalta työttömyydessä on siis menty positiiviseen suuntaan. Tulevat toimet työttömyyden edelleen alentamiseksi vähentänevät omalta osaltaan Sallalaisten syrjäytymisriskiä merkittävästi. 11

13 Koulutus Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää syrjäytymisen tai työttömäksi joutumisen riskejä selvästi. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Myös työttömyyden riski on suurinta pelkästään perusasteen suorittaneilla. Perusasteen koulutuksen varassa olevilla nuorilla työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää kuin työttömyys. Niistä ulkopuolisista ja työttömistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän kokonaan vaille jatkokoulutusta. Koulutuksen osalta tilanne Sallassa on kohtuullisen hyvä, verrattuna moneen muuhun vastaavan kokoiseen kuntaan. Kunnan vahva perusopetus ja oma lukiokoulutus tarjoaa alueen nuorille hyvät mahdollisuudet käydä koulua ja opiskella omalla paikkakunnallaan. Ainoastaan ammatillinen koulutus kunnasta puuttuu. Nyt käynnissä olevat hankkeen rajalukiotoiminnan vakinaistamiseksi ja erillisen matkailupainotteisin lukiolinjan aloittamisesta luovat omalta osaltaan uskoa koulutuksen kehitykseen myös tulevaisuudessa. Koulutus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 8,8 10,4 13,1 12,3 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 39,3 40,5 40,5 41,5 42 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 12,4 12,5 13,1 13,3 13,5 Koulutustasomittain THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Tilastojen mukaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiainen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut vuodesta 2006 yhteensä 4,3 %. Suurin osa näistä koulutuksen ulkopuolelle jääneistä ovat keskeyttäneet opintonsa ja palanneet kotipaikkakunnalleen. Koulutustasomittaimella mitattuna Sallalaisten koulutusaste on kasvanut jonkin verran viime vuosina. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 mennessä keskimääräinen koulutuspäivien määrä peruskoulun jälkeen on noussut 17 koulutuspäivällä. Koko maan tasoon nähden (335 vuonna 2011) taso on vielä alhainen. Suuri eri kuitenkin selittyy kouluttautumismahdollisuuksien erolla. Sallassa ei ole mahdollista suorittaa ammatillista- tai korkeakoulututkintoa. 3 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. 12

14 Päihteiden käyttö Päihteiden käyttö Sallassa on pysynyt lähes muuttumattomana koko seurantakauden ajan. Päihtyneiden säilöönotot sekä päihdehuollon laitoksissa asiakkaana olevien määrät ovat hieman vähentyneet. Sen sijaan päihteiden käyttö koko väestöön suhteutettuna on hieman noussut. Päihteiden käyttö Alkoholijuomien myynti, 100% alkoholia, litraa / 15 vuotta täyttäneet 10,6 10,8 10,3 10,6 10,4 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 17,2 17, ,3 14,9 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 9,3 9,5 9,2 9,4 9,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,7 1,1 3 2,6 1,9 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lisätietoja päihteiden käytöstä Sallassa voi lukea Sallan kunnan päihde- ja mielenterveys suunnitelmasta sekä Sallan kunnan ja sen tytäryhtiöiden työpaikkojen päihdeohjelmasta Lisätietoa syrjäytymisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa on paneuduttu tarkemmin syrjäytymiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviin asioihin. Kertomus on luettavissa Sallan kunnan internet sivuilla osoitteessa 13

15 2.5. Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuudella tarkoitetaan matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista. Matkailuprosessin osatekijöitä ovat matkailija, matkailuyritys työntekijöineen sekä matkailualue, ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä matkailun koko palveluketju lähtöpisteestä kohteeseen ja takaisin. Asiakas, työntekijä, yritysjohtaja ja ulkomainen matkanjärjestäjä näkevät turvallisuuden eri tavalla. Päämäärä on yhteinen (matkustamisen prosessin häiriöttömyys) mutta näkökulma ja motiivi turvallisuuden sisältöön lähtevät jokaisen omasta intressistä. Asiakkaalle turvallisuus on ensisijassa sitä, että matkailuelämyksestä voi nauttia huolettomasti ilman ylimääräisiä pelkoja ja vahingoittumisen vaaraa. Työntekijälle tärkeää on työskentelyympäristön terveellisyys sekä häiriöalttiuden minimointi. Työn pysyvyys on myös yksi tärkeimpiä asioita työntekijän kannalta. Yritysjohtaja näkee edellisten lisäksi turvallisuuden edistävän myös yrityksen jatkuvuutta ja mainetta. Ulkomainen matkanjärjestäjä on puolestaan korostuneesti huolissaan hänen takanaan olevan vakuutusyhtiön vaatimuksista ja oikeudenkäyntihaasteiden mahdollisuudesta. Luonnollisesti matkanjärjestäjäkin on kiinnostunut yritystoimintansa jatkuvuudesta sekä asiakassuhteiden säilymisestä. Kunnan rooli matkailuturvallisuuden edistäjänä on julkisen sektorin toimijoista ratkaiseva. Terveystarkastaja, kuluttajaviranomainen, eläinlääkäri, pelastusjohto, terveyskeskus ja maankäytön suunnittelu kuuluvat kunnan tehtäviin. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa matkailuturvallisuuden käsitteen mukaisista toimenpiteistä ratkaistaan kunnassa ja kunnan alueella. Samanaikaisesti turvallisuuden ylläpidon hyödyt, tai laiminlyönnin haitat, näkyvät ensimmäisenä kunnan tasolla. Tämä voidaan mitata joko kustannusten muodossa tai imagovaikutuksena. Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmää rakentava hankekokonaisuus kehittää parhaillaan matkailualueen (matkailukeskuksen) turvallisuussuunnittelua, joka toimisi linkkinä matkailuyrityksen turvallisuusjohtamiselle sekä kunnan paikalliselle turvallisuussuunnittelulle. Myös Sallan kunta on mukana matkailun turvallisuusjärjestelmä hankkeessa. Matkailun turvallisuuden haasteisiin ja kehittämiskohteisiin paneudutaankin tarkemmin hankkeessa tehtävän matkailualueen turvallisuussuunnitelman puitteissa. Matkailualueen turvallisuussuunnitelma kartoittaa alueen riskit sekä turvallisuusresurssit, kuten ensiapu- ja kielitaitoisen henkilöstön, välineet ja varustuksen. Konkreettisena työkaluna suunnitelmassa on resurssikortti, jossa kuvataan keskuksen eri viranomaistoimintojen sekä yritysten ensivalmius- ja pelastuskapasiteetti. Matkailijoiden turvallisuusriskit liittyvät heidän omaan käyttäytymiseensä, heitä palvelevan henkilökunnan ammattitaitoon sekä luonnon, rakennetun ympäristön ja infrastruktuuriin aiheuttamiin riskeihin. Matkailuun liittyy luonnollisesti myös liikkumisesta ja esim. erilaisesta ajokulttuurista johtuvat riskit. Matkailijoiden oma käytös voi aiheuttaa riskin sekä heille itselleen että heitä palvelevalle henkilökunnalle. Matkailijalla voi olla rento lomafiilis, joka voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömänä käytöksenä ja ohjeista piittaamattomuutena. 14

16 2.6. Kylien turvallisuus Sallan kunnan kyläverkosto on hyvin laaja ja kylien alueella asuukin yli puolet Sallan kunnan koko väestöstä. Kylien ominaispiirteinä voidaan pitää kuitenkin kohtuullisen harvaa asutusta ja pitkiä etäisyyksiä kyläkeskusten välillä. Tämän hetkistä tilannetta Sallan kunnan kylien osalta voidaan pitää tyydyttävänä. Kylien turvallisuuden kannalta keskeisimmät haasteet kohdistuvat kyläalueiden infrastruktuurin kuntoon ja laajuuteen, peruspalveluiden saatavuuteen, sosiaaliseen turvallisuuteen sekä resurssien osittaisen keskittymiseen kuntakeskukseen. Perusinfrastruktuuriin katsotaan kuuluvaksi tieverkon kunto, televerkon kuuluvuus sekä sähkön- ja vedentoimitus. Televerkon kuuluvuudessa on edelleen ongelmia paikoittain, mutta tilanne on mennyt vuosi vuodelta parempaan suuntaan. Myös laajakaista yhteydet ovat mahdollisia yhä useampaa sivukylän kotiin joko langallisena kuituyhteytenä tai langattomana laajakaistana. Tieverkosto on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, ja esimerkiksi kunnan myöntämät yksityisteiden aurausavustukset auttavat teiden talvikunnossapitoa. Jotkin kylätiet ovat kuitenkin kelirikon aikana niin huonossa kunnossa, että liikkuminen raskaammalla kalustolla on lähes mahdotonta. Tästä johtuen voi esimerkiksi koulukuljetukset jäädä toteutumatta. Peruspalveluihin katsotaan kuuluvaksi niin kunnalliset palvelut kuin kaupankin palvelut. Väkimäärän vähentyessä siirtyvät palvelut yhä kauemmas asukkaista, joten niiden saavutettavuus koettaan aika ajoin suurena ongelmana. Sallan kunnan uuden kuntastrategian mukaisella monipalvelutoiminnalla pystytään osittain parantamaan kyläalueiden turvallisuustilannetta lisääntyneen palvelutarjonnan muodossa. Strategian painopisteenä on etenkin ikääntyneen väestön asumismahdollisuuksien turvaaminen ja heidän palveluiden järjestäminen. Avun saannin viiveet koetaan myös turvallisuutta uhkaavana tekijänä. Resurssit on mitoitettu asukasluvun mukaan, mutta kaukana kuntakeskuksesta suoritettavat tehtävät vaativat normaalitoimintaa enemmän resurssointia. Esimerkiksi poliisin saapuminen vie monesti tehtävän laadun kannalta liian pitkän ajan. Kyläasumiseen on aina liittynyt voimakas yhteisöllisyys. Yhteisesti jaetut tehtävät ovat luoneet kylille vahvat sosiaaliset turvaverkot. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä ovat vanhat turvaverkot joutuneet murrokseen. Naapuriapua ei enää ole tai se on kauempana kuin aiemmin. Myös tähän ongelmaan pyritään kuntastrategian mukaisella monipalvelutoiminnalla tuomaan parannusta. Lisätietoja kylien turvallisuuteen ja kehittämiseen liittyvistä asioista voi lukea Sallan kunnan kuntastrategiasta 2015 sekä Sallan kylien tulevaisuusvisiohankkeen julkaisuista. Sallan kunta on myös mukana kylien turvallisuuteen erikoistuneessa taatusti turvassa hankkeessa, jossa kylille tehdään mm. turvallisuussuunnitelmia. 15

17 2.7. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen turvallisuus Sallan kunta varautuu huolehtimaan asukkaille elintärkeistä palveluista myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ongelmia voivat aiheuttaa mm. erilaiset ilmaston ääri-ilmiöt kuten myrskyt, tulvat, rankkasateet, helteet tai kovat pakkaset. Ongelmia voi aiheutua myös infrastruktuuriin liittyvissä asioissa, kuten sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa, tietoliikennekatkoissa, kaukolämpöongelmissa tai jätehuolto-ongelmissa. Myös ympäristöterveys asiat voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi epidemioiden tai pandemioiden muodossa sekä ilman- tai vedenlaadun heikkenemisessä. Myös liikenteessä tapahtuvat suuronnettomuudet, vaarallisten aineiden huomattavat päästöt ovat poikkeusoloihin varautumiseen liittyviä asioita. Poikkeusolojen turvallisuudesta on laadittu kuntaan erikseen valmiussuunnitelma ja siihen liittyvät sektorikohtaiset suunnitelmat, evakuointisuunnitelma ja tiedotussuunnitelma. Lisätietoja näistä suunnitelmista saa Sallan kunnanvirastolta sekä eri hallintokuntien toimistoista. 16

18 3. Turvallisuustyön tavoitteet Sallassa 3.1. Yleisen turvallisuuden parantamisen tavoitteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä johtuvien terveyden ja hyvinvoinnin menetysten sekä yhteiskunnalle aiheutuvien suurten kustannusten vähentäminen. Iäkkäiden asumisen turvallisuuden parantaminen. Julkisten tilojen, kuten kauppojen, kirjastojen ja vastaavien turvallisuuden varmistaminen. Oppilaitosten turvallisuuden parantaminen sekä tehokas puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. Matkailutoiminnan turvallisuusnäkökulmien korostaminen Vakavan väkivallan uhkan varhainen tunnistaminen ja sen ennaltaehkäisy sekä valmiuden ylläpitäminen sellaisten tilanteiden varalta, jossa uhka kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä. Työssä kohdatun väkivallan ja uhkailujen määrän vähentäminen. Arjen turvallisuuden lisääminen 3.1. Liikenneturvallisuuden ja tieinfran turvallisuuden tavoitteet Liikenneturvallisuuden sekä tieinfran parantaminen Mopo-onnettomuuksien määrän vähentäminen, mopojen virittely ja mopoilun turvallisuuden parantaminen. Ikääntyneiden pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden lisääminen. Rattijuoppojen määrän vähentäminen. Kaatumisten ja liukastumisten määrän ja niistä aiheutuvien vammojen ja kustannusten vähentäminen. Kansainvälisen rajaliikenteen aiheuttaminen ongelmien vähentäminen. Sallan kunta lisää tiedotusta palo- ja pelastusviranomaisille kiinteistöjen talo- ja osoitenumeroinnista Rikollisuuden vähentämisen tavoitteet Poliisin resurssien säilyttäminen Sallan kunnan alueella. (Poliisilla on keskeinen rooli rikollisuuden vähentämisessä. Tutkimukset osoittavat, että jo pelkästään poliisin näkyvyys alueella vähentää erilaisia henkeen, terveyteen tai talouteen kohdistuvia rikoksia.) Alkoholisidonnaisen väkivallan määrän vähentäminen. Nuorten rikoskierteen katkaisu sekä yleisesti nuorisorikollisuuden vähentäminen. Lähisuhde- ja perheväkivaltakokemuksista seuraavan ylisukupolvisen väkivaltakierteen katkaisu. Ikääntyneisiin kohdistuvien varkauksien ja ryöstöjen ennaltaehkäisy ja torjunta. 17

19 3.3. Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteet Ennaltaehkäisevän ja korjaavan päihdetyön kehittäminen o Ennaltaehkäisevän työn lisääminen päihdetyössä o Syrjäytymistä vahvistavan alkoholin ongelmakäytön vähentäminen o Alkoholin käyttöön liittyvien turvallisuusongelmien vähentäminen. Esimerkkejä näistä ovat alttius joutua tapaturmaan tai onnettomuuteen sekä suuri riski joutua väkivallan uhriksi tai tekijäksi tai ajautua rikolliselle uralle. Nuorisotoiminnan edelleen kehittäminen o Nuorten työpajatoiminta o Etsivä nuorisotyö o Nuorisotilatoiminnan edelleen kehittäminen o Syrjäytyneiden nuorten heikon aseman kohentaminen ja rikollisen käyttäytymisen katkaiseminen ennen ongelmien kärjistymistä. Työllisyydenhoidon edelleen kehittäminen o Työllisyysyksikön toiminta (kuntouttava työtoiminta, työpajat, koulutus jne) 3.4. Tavoitteiden täytäntöönpano Tässä turvallisuussuunnitelmassa esitetyt turvallisuuden kehittämisen tavoitteet pannaan täytäntöön Sallan kunnassa yleisellä tasolla sekä kussakin hallintokunnassa ja niiden alaisessa yksikössä. Turvallisuussuunnitelmassa esiin nostetut näkökulmat huomioidaan kunnallisessa päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. 18

20 4. Taulukot Tieliikenneonnettomuudet sekä niissä kuolleet ja loukkaantuneet Sallassa vuosina Kaikki Henkilövahinkoon joht. onnettomuudet Kuolleet Loukkaantuneet Injured Väkiluku Loukkaantuneet onnettomuudet Accidents involving casualties asukasta kohti Yhteensä Kuolemaan Yhteensä Yhteensä Jalankulkija Polku- Mopo Moottori- Henkilöauto Passenger car Population Injured All Total johtaneet Total Total Pedes- pyörä Moped pyörä Kuljettaja Matkustaja per 100,000 inhabitants accidents Inv. casualties Fatal trian Bicycle M.cycle Driver Passenger Salla Lappi Yhteensä: Keskiarvo: Taulukko 1. - Tieliikenneonnettomuudet sekä niissä kuolleet ja loukkaantuneet Sallassa vuosina (Liikenneturva) 19

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 21-214 tapahtui 28 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 56 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja 57 (11

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1436 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 287 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 12 (2 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1452 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 14 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1386 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 277 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 4 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1248 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 250 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2011 tapahtui 69 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2010 luku oli 64). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 23 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2010 tapahtui 44 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2009 luku oli 71). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 10 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 116 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 23 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma Kaupunginvaltuusto 20 09.03.2015 Kaupunginhallitus 71 16.03.2015 Tekninen lautakunta 35 01.04.2015 Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginvaltuusto 66 05.10.2015 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuuden kehittäminen kilpailukykytekijänä Pekka Iivari 29.9.2010 Lapin matkailuparlamentti Mitä se on? Matkailun turvallisuus Käsite? Yksilötasolla jokainen meistä

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot