Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma 2012 2015"

Transkriptio

1 Hyväksytty kunnanvaltuustossa Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma

2 Sallan kunnan turvallisuussuunnitelma Kirjoittaja: Joonas Hänninen Kuvat: Office Clip Art

3 Sisällysluettelo: 1. Johdanto Turvallisuussuunnitelman tausta Turvallisuussuunnittelu Sallan kunnassa Sallan kunnan turvallisuuden nykytila Liikenneturvallisuus Rikollisuus Rikollisuuden yleinen kehitys Suomessa Rikollisuuden kehitys Sallassa Pelastustoiminta Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Työttömyyden kehitys Koulutus Päihteiden käyttö Lisätietoa syrjäytymisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta Matkailun turvallisuus Kylien turvallisuus Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen turvallisuus Turvallisuustyön tavoitteet Sallassa Yleisen turvallisuuden parantamisen tavoitteet Liikenneturvallisuuden ja tieinfran turvallisuuden tavoitteet Rikollisuuden vähentämisen tavoitteet Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteet Tavoitteiden täytäntöönpano Taulukot

4 1. Johdanto 1.1. Turvallisuussuunnitelman tausta Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnan elinvoimaisuus. Työtä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehdään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. Valtioneuvosto on hyväksynyt kolmannen kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman istunnossaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on esittää ratkaisuja eräisiin arjen turvallisuushaasteisiin, joiden ennaltaehkäisy ja joihin puuttuminen lisäävät arjen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä edistävät yhteiskuntarauhaa. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan määritelmän mukaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Sisäisen turvallisuuden ohjelma varmistaa omalta osaltaan, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite sisäiselle turvallisuudelle saavutetaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua tapaturmia, onnettomuuksia ja rikoksia sekä lisätä turvallisuuden tunnetta. Suomessa asuvien hyvinvointi on yleisesti ottaen lisääntynyt, mutta samalla ongelmat kasaantuvat aiempaa näkyvämmin pienelle joukolle ihmisiä. Ongelmat voivat kärjistyessään johtaa yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta heikentäviin tekoihin ja ilmiöihin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on toteuttaa toimenpiteitä, joilla puututaan tunnistettuihin ongelmiin ja riskeihin ja katkaistaan yksilöiden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kielteinen kehitys. Sisäisen turvallisuuden ohjelma vahvistaa niitä väestön hyvinvointia ja yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä lisääviä toimia, joita toteutetaan laajasti yhteiskunnan eri toimintalohkoilla. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tärkeimpiä yksittäisiä tavoitteita ovat alkoholista aiheutuvien turvallisuusongelmien vähentäminen, nuorten turvallisen kasvuympäristön varmistaminen, ikääntyvien turvallisuuden parantaminen ja rikoksen uhrin palvelujen parantaminen. Tavoitteena on myös varmistaa sellaisten toimintamallien käyttöönotto, joilla viranomaiset yhteistyössä järjestöjen kanssa voivat nopeasti puuttua yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin Turvallisuussuunnittelu Sallan kunnassa Sallan kunnan turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Kunnan lisäksi vastuu turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamisesta ja ylläpitämisestä kuuluu kaikille alueen toimijoille. Turvallisuussuunnitelmassa todetaan nykyinen turvallisuustilanne ja vahvistetaan käynnistettävät uudet toimenpiteet turvallisuustilanteen edelleen parantamiseksi. Tämä turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille Suunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. 3

5 2. Sallan kunnan turvallisuuden nykytila 2.1. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuudella tarkoitetaan eri tienkäyttäjien turvallisuutta Suomessa mitattuna onnettomuuksien uhrien lukumäärällä. Keskeisiä riskitekijöitä ovat kuljettajat, ajoneuvot ja liikenneväylät. Liikenneturvallisuuden parantamisen avaintekijöitä ovat kuljettajien asenteisiin ja ajotapaan puuttuminen, ajoneuvojen turvallisuuden kehittäminen ja liikenneväylien ylläpito ja parantaminen. Vuonna 2011 Sallan kunnan alueella tapahtui yhteensä 26 tieliikenneonnettomuutta 1. Onnettomuuksista 7 johti henkilövahinkoon ja 12 loukkaantumiseen. Kaikki vuonna 2011 henkilövahinkoon tai loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet tapahtuivat joko henkilöautolla tai moottoripyörällä tapahtuneissa onnettomuuksissa. Tieliikenneonnettomuuksien määrä ja onnettomuuksien laatu on vaihdellut viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti. Vähiten tieliikenneonnettomuuksia tapahtui vuosina 2008 ja 2010 jolloin onnettomuuksien kokonaislukumäärä oli 18 onnettomuutta. Eniten tieliikenneonnettomuuksia tapahtui puolestaan vuonna 2009 jolloin onnettomuuksien määrä oli 35. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui seurantakaudella vain yksi. Vuosien aikana tieliikenneonnettomuuksissa Sallassa loukkaantui yhteensä 48 henkilöä. Suurin osa loukkaantumisonnettomuuksista tapahtui joko henkilöauton kuljettajalle (14 kpl) tai henkilöautossa matkustaneelle henkilölle (18 kpl). Muille ryhmille loukkaantumisonnettomuuksia tapahtui seuraavasti: jalankulkijat (1 kpl), polkupyöräilijät (1 kpl) ja moottoripyöräilijät (3 kpl). Keskiarvoisesti vuosien aikana Sallassa tapahtui loukkaantumiseen johtaneita tieliikenneonnettomuuksia 224 onnettomuutta asukasta kohden, kun koko Lapissa keskiarvo oli 198 onnettomuutta asukasta kohden. Tarkemmat tilastotiedot on esitetty tämän suunnitelman liitetaulukoissa. Kuva 1. Tieliikenneonnettomuudet Sallassa Tieliikenneonnettomuudeksi määritellään henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu ja juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on. Vuoteen 1991 saakka myös pelkkiin omaisuusvahinkoihin (ei henkilövahinkoja) johtaneet onnettomuudet olivat tilastossa mukana. 4

6 Tieliikenne onnettomuuksien määrään vaikuttaa omalta osaltaan myös kansainvälisen rajanylityspaikan aukeaminen Sallan Kelloselkään. Rajanylityspaikan mukana liikenne on lisääntynyt merkittävästi Kelloselkä-Salla tieosuudella. Myös Venäläisten autoilijoiden erilainen ajokulttuuri ja osin Suomen tieoloihin sopimaton ajoneuvokalusto on lisännyt onnettomuuksien määrää. Oheinen kuva osoittaa selkeästi miten kansainvälisten rajanylityspaikkojen välittömässä läheisyydessä olevat tiealueet kuuluvat henkilövahinkoon johtavien tieliikenneonnettomuuksien osalta vaarallisimpaan ryhmään. 5

7 2.2. Rikollisuus Rikollisuuden yleinen kehitys Suomessa Vuonna 2011 koko maassa poliisin tietoon tuli lähes rikosta, joista noin puolet oli liikennerikkomuksia. Rikoslaissa kuvattuja rikoksia tehtiin Vain osa rikoksista tulee viranomaisten tietoon. Osa rikoksista on ns. valvontarikoksia, joiden tilastoituun määrään vaikuttaa se, miten aktiivisesti poliisi paljastaa niitä. Esimerkkejä valvontarikoksista ovat huumausainerikokset ja liikennerikokset. Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, sitä todennäköisempää on, että siitä ilmoitetaan poliisille. Ilmoitusaktiivisuuteen vaikuttavat monet eri seikat ja ilmoitusaktiivisuuden arvioidaan lisääntyneen viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi omaisuusrikoksia ilmoitetaan vakuutuskorvausten saamiseksi. Ilmoittamisen helppous ja vaivattomuus alentavat kynnystä ilmoittaa rikoksesta poliisille. Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta muun muassa tehostuneen automaattivalvonnan vuoksi. Noin neljännes poliisin tietoon tulleista rikoksista on erilaisia omaisuusrikoksia. Näiden määrä on ollut pidemmällä aikavälillä tarkastellen laskussa. Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä tietoverkkorikollisuus on lisääntynyt sitä mukaa, kun ihmiset toimivat ja viettävät yhä enemmän aikaa tietoverkoissa. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut. Pahoinpitelyjä on tapahtunut viime vuosina keskimäärin yli vuosittain. Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi ja pahoinpitelyrikoksia tehtiin yli Pääasiallinen syy tähän on lainmuutos, jonka seurauksena lievä väkivalta lähisuhteissa, työpaikalla tai alle 18-vuotaisiin kohdistuneena tuli yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Henkirikoksia tehdään keskimäärin 130 vuodessa. Rikoksiin syyllistyvistä suurin osa on vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Myös rikosten uhreista suuri osa on nuoria. Rikollisuus liittyy usein nuoruuden ohimenevään ikävaiheeseen vähentyen ikääntymisen myötä. Poikkeuksen tästä tekee talousrikollisuus, jossa tekijät ovat yleensä keskimääräistä iäkkäämpiä ja jossa ei tapahdu rikoksentekoaktiivisuuden laskua iän myötä. Rikokset eivät jakaannu tasaisesti nuorten kesken vaan pieni osa nuorista tekee runsaasti rikoksia. Kasvava haaste on nuorten tekemien rikosten kasaantuminen pienelle ryhmälle nuoria. Toistuvasti rikoksia tekeville nuorille on usein kasaantunut myös muita ongelmia. Helsinkiläislapsia tutkittaessa havaittiin, että 70 prosenttia rikoksen uusineista lapsista oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa jo ennen ensimmäistä rikollista tekoaan. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että koulupudokkuudella ja työttömyydellä on yhteys sekä väkivallan tekemiseen että uhriksi joutumiseen, kun tarkastellaan vakavaa tai toistuvaa väkivaltaa. Rikoksesta epäiltyjä miehiä on yli kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Naiset ovat yhtä usein rikoksen uhreina kuin miehet. 6

8 Rikollisuuden kehitys Sallassa Sallassa rikollisuus on väkilukuun suhteutettuna hieman Lapin ja koko maan keskiarvojen alapuolella. Määrällisesti eniten rikostyypeistä on lisääntyneet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset, joita oli Sallassa vuonna 2010 yhteensä 49,5 kappaletta 1000 asukasta kohden. Myös huumausainerikokset ovat tulleet kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2007 Sallassa ei ollut yhtään poliisin tietoon tullutta huumausainerikosta, mutta vuonna 2010 niitä oli jo 3,4 kappaletta 1000 asukasta kohden. Nousua voidaan pitää suurena. Huumausainerikosten osalta Salla onkin kirinyt lähes Lapin ja maan keskitason kiinni. Rikoksista epäiltyjen alle 20-vuotiaiden määrä vastaavanikäisistä on myös lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2009 vuoteen 2010 mennessä vuotiaiden osalta ylitettiin Lapin keskiarvo ja lähestyttiin koko maan keskiarvoa. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Sallassa vuosina Lappi 2010 Koko maa 2010 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 5,5 5,1 6,9 3,8 6,4 6,6 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta 18,1 10,9 18,2 15,1 38,4 46 Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset ja -rikkomukset sekä liikenteen vaarantamiset / 1000 asukasta (-2008) Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta 28 21,8 24, ,1 49,5 108,9 93,8 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,6 4,6 4,5 5,5 5,4 3,9 Poliisin tietoon tulleet eräät liikennerikokset / 1000 asukasta 8,3 9,9 12,3 9,9 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 17, ,3 14,9 18,9 14,6 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 15, ,8 18,2 3,2 3,5 3,5 4,5 3,6 3,4 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 0 0,5 0,5 3,4 3,9 3,7 Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta 0 0 0,2 1,7 2,5 2,3 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta 0 0,5 0,2 1,7 1,3 1,2 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset / 1000 asukasta ,1 0,2 Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 26,1 9,2 7,3 14,8 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 52,6 93, ,3 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 45,5 153,8 150,6 167,9 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

9 2.3. Pelastustoiminta Pelastustoiminnalla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä. Pelastustoimintaan kuuluu: hätäilmoitusten vastaanotto pelastusyksiköiden ja muun avun hälyttäminen väestön varoittaminen uhkaavan onnettomuuden torjuminen vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen tulipalojen sammuttaminen sekä muiden vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen, jälkiraivaus ja -vartiointi sekä näihin liittyvät johtamis-, tiedotus-, huolto- ja muut tukitoiminnat Onnettomuuksia, joissa voidaan tarvita pelastustoimelta kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä, ovat mm: liikenneonnettomuudet (tie-, raide-, lento- ja vesiliikenne) tulipalot (rakennus-, liikenneväline-, maasto- ja muut tulipalot) onnettomuudet ja tapaturmat (ihmisen ja eläimen pelastustehtävät) vahingontorjuntatehtävät (mm. äkilliset vesivahingot ja mysrkyvauriot) kemikaalin ja öljyntorjuntatehtävät maalla ja merellä vesipelastustehtävät maastopelastustehtävät tarkastus- ja virka-aputehtävät Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema jokaisessa Lapin kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan tarvittaessa useamman kunnan alueelta. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Myös Sallan pelastustoiminnasta vastaa Lapin Pelastuslaitos. Pelastuslaitos huolehtii yleisistä toimintaedellytyksistä ja Sallan vapaaehtoinen palokunta ry ensilähdön sopimuspalokuntana pelastustoimen tehtävistä 2 yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen kanssa. Sallan toimipaikka toimii Lapin pelastuslaitoksen alaisuudessa osana Itä-lapin seutukunnan pelastusaluetta. 2 Pelastustoimen tehtävillä tarkoitetaan tehtäviä jotka liittyvät: 1) tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn; 2) pelastustoimintaan, jolla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; ja 3) väestönsuojeluun, jolla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista. 8

10 2000-luvulla Lapin pelastuslaitoksen Sallan toimipaikan hälytystehtävät ovat trendimäisesti kasvaneet. Vähimmillään tehtävien määrä oli vuonna 2001, jolloin tehtävien kokonaismäärä oli 26 tehtävää ja enimmillään tehtävien määrä on ollut vuonna 2009, jolloin tehtäviä oli kaikkiaan 111 kappaletta. Vuonna 2011 Sallan VPK osallistui pelastustoimintaan yhteensä 102 kertaa. Eniten palo- ja pelastustointa työllisti erilaiset ensivastetehtävät joita oli vuonna 2011 yhteensä 28 kappaletta. Muita yleisiä tehtäviä olivat tarkastus- ja varmistustehtävät 16 kappaletta, liikenneonnettomuus tehtävät 12 kappaletta, sekä rakennus- ja maastopalotehtävät joita oli yhteensä 17 kappaletta. 9

11 2.4. Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Sosiaalinen syrjäytyminen tai syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Ihminen voi syrjäytyä mm. työnteosta, opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuttavien näkemisestä. Hän voi viettää lähes koko aikansa yksin kotona. Syrjäytymiseen liittyy usein keskeisesti toivottomuus, ihminen ei ole tyytyväinen tilaansa, mutta ei koe voivansa parantaa sitä mitenkään. Syrjäytymistä ja syrjäyttämistä voivat aiheuttaa esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien puute, pitkäaikaistyöttömyys, pätkätöiden välillä toistuvat työttömyysjaksot, tuloerot, terveysongelmat, etninen tai muu syrjintä tai päihteiden käyttö. Erityisen herkkiä syrjäytymiselle ihmiset ovat elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun, työsuhteen tai parisuhteen päättyessä. Syrjäytyminen saattaa johtaa etenkin miehillä vaikeuksiin löytää kumppania taikka muunlaisiin ihmissuhdeongelmiin. Syrjäytyminen saattaa johtaa myös päihdeongelmiin tai pahentaa entisiä. Myös rikollisuus on keskimääräistä yleisempää syrjäytyneiden keskuudessa. Syrjäytymisen ehkäisyn ja sosiaalisen turvallisuuden avainasioita ovat kaikkien oikeudenmukainen kohtelu, tunne johonkin kuulumisesta sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallistua myös yhteisön elämään. Alueiden eriarvoistuminen ja ongelmien kasaantuminen tietyille alueille luovat sosiaalista turvattomuutta, joka voi heijastua ympäristöön esimerkiksi levottomuutena ja rikoksina. Asukkaiden ei pidä joutua kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan asuinalueesta johtuen. Sallassa uuden kuntastrategian mukaisesti kunnallisia palveluita tuotetaan hajautetun toiminnan periaatteiden mukaisesti, jolloin myös sivukylillä asuvilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet käyttää julkisia palveluita. Rakennetun ympäristön suunnittelun keinoin voidaan osaltaan edistää sitä, että ihmisillä on hyvä elää ja toimia. Kun elinolot ovat kunnossa, on helpompi kokea itsensä yhteisön jäseneksi ja sitoutua sen arvoihin. Suunnittelun keinoin voidaan myös pyrkiä lisäämään positiivisia kohtaamisia ja suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. Seuraavissa kappaleissa paneudutaan tarkemmin syrjäytymisriskiä lisäävien tekijöihin. 10

12 Työttömyyden kehitys Työttömyys ei tutkimusten mukaan välittömästi lisää riskiä syrjäytymiseen. Se on kuitenkin usein alku prosessille, joka johtaa vakaviin puutteisiin elinoloissa. Työttömyyden ja syrjäytymisen välinen yhteys syntyy kehästä, jossa työttömyys aiheuttaa köyhyyttä, joka puolestaan lisää riskiä työttömyyden pitkittymiseen. Mitä pidempään henkilö on ollut työtön, sitä vaikeampaa on saada työtä. Työttömyys on laskenut Sallassa tasaisesti koko 2000-luvun ajan, pois lukien vuoden taloustaantumasta johtuneen hetkellisen nousun. Vuonna 2000 työttömyys oli Sallassa 29,3 % kun se 2011 oli enää 20,7 %. Pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne ei ole kuitenkaan niin hyvä. Työttömistä Sallalaisista pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2011 lähes 22 %, kun vuonna 2006 pitkäaikaistyöttömiä työttömistä oli 14,3 %. Koko työvoimaan suhteutettuna pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2001 yhteensä 4,5 %. Pitkäaikaisyöttömien määrän kasvua suhteessa työttömyyteen selittyy osittain kokonaistyöttömyysasteen alentumisella. Työttömyysasteen aleneminen nostaa pitkäaikaistyöttömien suhteellista määrää, mikäli pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty samassa suhteessa muiden työllistyvien kanssa. Osittain tilanne kuvastaa myös pitkäaikaistyöttömien hyvin vaikeaa työmarkkina-asemaa. Pitkäaikaistyöttömyyden kierteestä on hyvin vaikea päästä irti. Nuorisotyöttömyyden osalta Sallassa on menty parempaan suuntaa koko 2000-luku. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä (18 24-vuotiaita) oli 17,2 % samanikäisestä työvoimasta, kun vastaava luku oli vielä 2006 jopa 31,7 %. Työttömyys lukujen uskotaan kehittyvään myönteiseen suuntaan myös tulevaisuudessa, vaikka valtionhallinto onkin osin vähentänyt työllisyyden hoidon määrärahoja. Työllisyystilanteen parantamiseksi Sallan kunnassa käynnistyy vuoden 2012 lopussa uusi työllisyysyksikkö, joka jatkossa ottaa kokonaisvastuun Sallan kunnan tekemistä työllisyydenhoidon tehtävistä. Näillä toimenpiteillä työllisyydenhoidon määrärahat saadaan koordinoitua ja käytettyä entistä tehokkaammin, jolla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia työttömyyden kehitykseen. Työttömyys Sallassa Työttömät, % työvoimasta 24,2 21, ,1 21,1 20,7 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 14,3 14, ,1 21,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 3,5 3,1 2,9 2,4 3,2 4,5 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista 11 8,7 7,9 8 9,1 9,6 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 31,7 24, ,5 17,2 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Syrjäytymisriskin osalta työttömyydessä on siis menty positiiviseen suuntaan. Tulevat toimet työttömyyden edelleen alentamiseksi vähentänevät omalta osaltaan Sallalaisten syrjäytymisriskiä merkittävästi. 11

13 Koulutus Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää syrjäytymisen tai työttömäksi joutumisen riskejä selvästi. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Myös työttömyyden riski on suurinta pelkästään perusasteen suorittaneilla. Perusasteen koulutuksen varassa olevilla nuorilla työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää kuin työttömyys. Niistä ulkopuolisista ja työttömistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän kokonaan vaille jatkokoulutusta. Koulutuksen osalta tilanne Sallassa on kohtuullisen hyvä, verrattuna moneen muuhun vastaavan kokoiseen kuntaan. Kunnan vahva perusopetus ja oma lukiokoulutus tarjoaa alueen nuorille hyvät mahdollisuudet käydä koulua ja opiskella omalla paikkakunnallaan. Ainoastaan ammatillinen koulutus kunnasta puuttuu. Nyt käynnissä olevat hankkeen rajalukiotoiminnan vakinaistamiseksi ja erillisen matkailupainotteisin lukiolinjan aloittamisesta luovat omalta osaltaan uskoa koulutuksen kehitykseen myös tulevaisuudessa. Koulutus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 8,8 10,4 13,1 12,3 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 39,3 40,5 40,5 41,5 42 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 12,4 12,5 13,1 13,3 13,5 Koulutustasomittain THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Tilastojen mukaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiainen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut vuodesta 2006 yhteensä 4,3 %. Suurin osa näistä koulutuksen ulkopuolelle jääneistä ovat keskeyttäneet opintonsa ja palanneet kotipaikkakunnalleen. Koulutustasomittaimella mitattuna Sallalaisten koulutusaste on kasvanut jonkin verran viime vuosina. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 mennessä keskimääräinen koulutuspäivien määrä peruskoulun jälkeen on noussut 17 koulutuspäivällä. Koko maan tasoon nähden (335 vuonna 2011) taso on vielä alhainen. Suuri eri kuitenkin selittyy kouluttautumismahdollisuuksien erolla. Sallassa ei ole mahdollista suorittaa ammatillista- tai korkeakoulututkintoa. 3 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. 12

14 Päihteiden käyttö Päihteiden käyttö Sallassa on pysynyt lähes muuttumattomana koko seurantakauden ajan. Päihtyneiden säilöönotot sekä päihdehuollon laitoksissa asiakkaana olevien määrät ovat hieman vähentyneet. Sen sijaan päihteiden käyttö koko väestöön suhteutettuna on hieman noussut. Päihteiden käyttö Alkoholijuomien myynti, 100% alkoholia, litraa / 15 vuotta täyttäneet 10,6 10,8 10,3 10,6 10,4 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 17,2 17, ,3 14,9 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 9,3 9,5 9,2 9,4 9,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,7 1,1 3 2,6 1,9 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lisätietoja päihteiden käytöstä Sallassa voi lukea Sallan kunnan päihde- ja mielenterveys suunnitelmasta sekä Sallan kunnan ja sen tytäryhtiöiden työpaikkojen päihdeohjelmasta Lisätietoa syrjäytymisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa on paneuduttu tarkemmin syrjäytymiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviin asioihin. Kertomus on luettavissa Sallan kunnan internet sivuilla osoitteessa 13

15 2.5. Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuudella tarkoitetaan matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista. Matkailuprosessin osatekijöitä ovat matkailija, matkailuyritys työntekijöineen sekä matkailualue, ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä matkailun koko palveluketju lähtöpisteestä kohteeseen ja takaisin. Asiakas, työntekijä, yritysjohtaja ja ulkomainen matkanjärjestäjä näkevät turvallisuuden eri tavalla. Päämäärä on yhteinen (matkustamisen prosessin häiriöttömyys) mutta näkökulma ja motiivi turvallisuuden sisältöön lähtevät jokaisen omasta intressistä. Asiakkaalle turvallisuus on ensisijassa sitä, että matkailuelämyksestä voi nauttia huolettomasti ilman ylimääräisiä pelkoja ja vahingoittumisen vaaraa. Työntekijälle tärkeää on työskentelyympäristön terveellisyys sekä häiriöalttiuden minimointi. Työn pysyvyys on myös yksi tärkeimpiä asioita työntekijän kannalta. Yritysjohtaja näkee edellisten lisäksi turvallisuuden edistävän myös yrityksen jatkuvuutta ja mainetta. Ulkomainen matkanjärjestäjä on puolestaan korostuneesti huolissaan hänen takanaan olevan vakuutusyhtiön vaatimuksista ja oikeudenkäyntihaasteiden mahdollisuudesta. Luonnollisesti matkanjärjestäjäkin on kiinnostunut yritystoimintansa jatkuvuudesta sekä asiakassuhteiden säilymisestä. Kunnan rooli matkailuturvallisuuden edistäjänä on julkisen sektorin toimijoista ratkaiseva. Terveystarkastaja, kuluttajaviranomainen, eläinlääkäri, pelastusjohto, terveyskeskus ja maankäytön suunnittelu kuuluvat kunnan tehtäviin. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa matkailuturvallisuuden käsitteen mukaisista toimenpiteistä ratkaistaan kunnassa ja kunnan alueella. Samanaikaisesti turvallisuuden ylläpidon hyödyt, tai laiminlyönnin haitat, näkyvät ensimmäisenä kunnan tasolla. Tämä voidaan mitata joko kustannusten muodossa tai imagovaikutuksena. Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmää rakentava hankekokonaisuus kehittää parhaillaan matkailualueen (matkailukeskuksen) turvallisuussuunnittelua, joka toimisi linkkinä matkailuyrityksen turvallisuusjohtamiselle sekä kunnan paikalliselle turvallisuussuunnittelulle. Myös Sallan kunta on mukana matkailun turvallisuusjärjestelmä hankkeessa. Matkailun turvallisuuden haasteisiin ja kehittämiskohteisiin paneudutaankin tarkemmin hankkeessa tehtävän matkailualueen turvallisuussuunnitelman puitteissa. Matkailualueen turvallisuussuunnitelma kartoittaa alueen riskit sekä turvallisuusresurssit, kuten ensiapu- ja kielitaitoisen henkilöstön, välineet ja varustuksen. Konkreettisena työkaluna suunnitelmassa on resurssikortti, jossa kuvataan keskuksen eri viranomaistoimintojen sekä yritysten ensivalmius- ja pelastuskapasiteetti. Matkailijoiden turvallisuusriskit liittyvät heidän omaan käyttäytymiseensä, heitä palvelevan henkilökunnan ammattitaitoon sekä luonnon, rakennetun ympäristön ja infrastruktuuriin aiheuttamiin riskeihin. Matkailuun liittyy luonnollisesti myös liikkumisesta ja esim. erilaisesta ajokulttuurista johtuvat riskit. Matkailijoiden oma käytös voi aiheuttaa riskin sekä heille itselleen että heitä palvelevalle henkilökunnalle. Matkailijalla voi olla rento lomafiilis, joka voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömänä käytöksenä ja ohjeista piittaamattomuutena. 14

16 2.6. Kylien turvallisuus Sallan kunnan kyläverkosto on hyvin laaja ja kylien alueella asuukin yli puolet Sallan kunnan koko väestöstä. Kylien ominaispiirteinä voidaan pitää kuitenkin kohtuullisen harvaa asutusta ja pitkiä etäisyyksiä kyläkeskusten välillä. Tämän hetkistä tilannetta Sallan kunnan kylien osalta voidaan pitää tyydyttävänä. Kylien turvallisuuden kannalta keskeisimmät haasteet kohdistuvat kyläalueiden infrastruktuurin kuntoon ja laajuuteen, peruspalveluiden saatavuuteen, sosiaaliseen turvallisuuteen sekä resurssien osittaisen keskittymiseen kuntakeskukseen. Perusinfrastruktuuriin katsotaan kuuluvaksi tieverkon kunto, televerkon kuuluvuus sekä sähkön- ja vedentoimitus. Televerkon kuuluvuudessa on edelleen ongelmia paikoittain, mutta tilanne on mennyt vuosi vuodelta parempaan suuntaan. Myös laajakaista yhteydet ovat mahdollisia yhä useampaa sivukylän kotiin joko langallisena kuituyhteytenä tai langattomana laajakaistana. Tieverkosto on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, ja esimerkiksi kunnan myöntämät yksityisteiden aurausavustukset auttavat teiden talvikunnossapitoa. Jotkin kylätiet ovat kuitenkin kelirikon aikana niin huonossa kunnossa, että liikkuminen raskaammalla kalustolla on lähes mahdotonta. Tästä johtuen voi esimerkiksi koulukuljetukset jäädä toteutumatta. Peruspalveluihin katsotaan kuuluvaksi niin kunnalliset palvelut kuin kaupankin palvelut. Väkimäärän vähentyessä siirtyvät palvelut yhä kauemmas asukkaista, joten niiden saavutettavuus koettaan aika ajoin suurena ongelmana. Sallan kunnan uuden kuntastrategian mukaisella monipalvelutoiminnalla pystytään osittain parantamaan kyläalueiden turvallisuustilannetta lisääntyneen palvelutarjonnan muodossa. Strategian painopisteenä on etenkin ikääntyneen väestön asumismahdollisuuksien turvaaminen ja heidän palveluiden järjestäminen. Avun saannin viiveet koetaan myös turvallisuutta uhkaavana tekijänä. Resurssit on mitoitettu asukasluvun mukaan, mutta kaukana kuntakeskuksesta suoritettavat tehtävät vaativat normaalitoimintaa enemmän resurssointia. Esimerkiksi poliisin saapuminen vie monesti tehtävän laadun kannalta liian pitkän ajan. Kyläasumiseen on aina liittynyt voimakas yhteisöllisyys. Yhteisesti jaetut tehtävät ovat luoneet kylille vahvat sosiaaliset turvaverkot. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä ovat vanhat turvaverkot joutuneet murrokseen. Naapuriapua ei enää ole tai se on kauempana kuin aiemmin. Myös tähän ongelmaan pyritään kuntastrategian mukaisella monipalvelutoiminnalla tuomaan parannusta. Lisätietoja kylien turvallisuuteen ja kehittämiseen liittyvistä asioista voi lukea Sallan kunnan kuntastrategiasta 2015 sekä Sallan kylien tulevaisuusvisiohankkeen julkaisuista. Sallan kunta on myös mukana kylien turvallisuuteen erikoistuneessa taatusti turvassa hankkeessa, jossa kylille tehdään mm. turvallisuussuunnitelmia. 15

17 2.7. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen turvallisuus Sallan kunta varautuu huolehtimaan asukkaille elintärkeistä palveluista myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ongelmia voivat aiheuttaa mm. erilaiset ilmaston ääri-ilmiöt kuten myrskyt, tulvat, rankkasateet, helteet tai kovat pakkaset. Ongelmia voi aiheutua myös infrastruktuuriin liittyvissä asioissa, kuten sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa, tietoliikennekatkoissa, kaukolämpöongelmissa tai jätehuolto-ongelmissa. Myös ympäristöterveys asiat voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi epidemioiden tai pandemioiden muodossa sekä ilman- tai vedenlaadun heikkenemisessä. Myös liikenteessä tapahtuvat suuronnettomuudet, vaarallisten aineiden huomattavat päästöt ovat poikkeusoloihin varautumiseen liittyviä asioita. Poikkeusolojen turvallisuudesta on laadittu kuntaan erikseen valmiussuunnitelma ja siihen liittyvät sektorikohtaiset suunnitelmat, evakuointisuunnitelma ja tiedotussuunnitelma. Lisätietoja näistä suunnitelmista saa Sallan kunnanvirastolta sekä eri hallintokuntien toimistoista. 16

18 3. Turvallisuustyön tavoitteet Sallassa 3.1. Yleisen turvallisuuden parantamisen tavoitteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä johtuvien terveyden ja hyvinvoinnin menetysten sekä yhteiskunnalle aiheutuvien suurten kustannusten vähentäminen. Iäkkäiden asumisen turvallisuuden parantaminen. Julkisten tilojen, kuten kauppojen, kirjastojen ja vastaavien turvallisuuden varmistaminen. Oppilaitosten turvallisuuden parantaminen sekä tehokas puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. Matkailutoiminnan turvallisuusnäkökulmien korostaminen Vakavan väkivallan uhkan varhainen tunnistaminen ja sen ennaltaehkäisy sekä valmiuden ylläpitäminen sellaisten tilanteiden varalta, jossa uhka kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä. Työssä kohdatun väkivallan ja uhkailujen määrän vähentäminen. Arjen turvallisuuden lisääminen 3.1. Liikenneturvallisuuden ja tieinfran turvallisuuden tavoitteet Liikenneturvallisuuden sekä tieinfran parantaminen Mopo-onnettomuuksien määrän vähentäminen, mopojen virittely ja mopoilun turvallisuuden parantaminen. Ikääntyneiden pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden lisääminen. Rattijuoppojen määrän vähentäminen. Kaatumisten ja liukastumisten määrän ja niistä aiheutuvien vammojen ja kustannusten vähentäminen. Kansainvälisen rajaliikenteen aiheuttaminen ongelmien vähentäminen. Sallan kunta lisää tiedotusta palo- ja pelastusviranomaisille kiinteistöjen talo- ja osoitenumeroinnista Rikollisuuden vähentämisen tavoitteet Poliisin resurssien säilyttäminen Sallan kunnan alueella. (Poliisilla on keskeinen rooli rikollisuuden vähentämisessä. Tutkimukset osoittavat, että jo pelkästään poliisin näkyvyys alueella vähentää erilaisia henkeen, terveyteen tai talouteen kohdistuvia rikoksia.) Alkoholisidonnaisen väkivallan määrän vähentäminen. Nuorten rikoskierteen katkaisu sekä yleisesti nuorisorikollisuuden vähentäminen. Lähisuhde- ja perheväkivaltakokemuksista seuraavan ylisukupolvisen väkivaltakierteen katkaisu. Ikääntyneisiin kohdistuvien varkauksien ja ryöstöjen ennaltaehkäisy ja torjunta. 17

19 3.3. Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteet Ennaltaehkäisevän ja korjaavan päihdetyön kehittäminen o Ennaltaehkäisevän työn lisääminen päihdetyössä o Syrjäytymistä vahvistavan alkoholin ongelmakäytön vähentäminen o Alkoholin käyttöön liittyvien turvallisuusongelmien vähentäminen. Esimerkkejä näistä ovat alttius joutua tapaturmaan tai onnettomuuteen sekä suuri riski joutua väkivallan uhriksi tai tekijäksi tai ajautua rikolliselle uralle. Nuorisotoiminnan edelleen kehittäminen o Nuorten työpajatoiminta o Etsivä nuorisotyö o Nuorisotilatoiminnan edelleen kehittäminen o Syrjäytyneiden nuorten heikon aseman kohentaminen ja rikollisen käyttäytymisen katkaiseminen ennen ongelmien kärjistymistä. Työllisyydenhoidon edelleen kehittäminen o Työllisyysyksikön toiminta (kuntouttava työtoiminta, työpajat, koulutus jne) 3.4. Tavoitteiden täytäntöönpano Tässä turvallisuussuunnitelmassa esitetyt turvallisuuden kehittämisen tavoitteet pannaan täytäntöön Sallan kunnassa yleisellä tasolla sekä kussakin hallintokunnassa ja niiden alaisessa yksikössä. Turvallisuussuunnitelmassa esiin nostetut näkökulmat huomioidaan kunnallisessa päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. 18

20 4. Taulukot Tieliikenneonnettomuudet sekä niissä kuolleet ja loukkaantuneet Sallassa vuosina Kaikki Henkilövahinkoon joht. onnettomuudet Kuolleet Loukkaantuneet Injured Väkiluku Loukkaantuneet onnettomuudet Accidents involving casualties asukasta kohti Yhteensä Kuolemaan Yhteensä Yhteensä Jalankulkija Polku- Mopo Moottori- Henkilöauto Passenger car Population Injured All Total johtaneet Total Total Pedes- pyörä Moped pyörä Kuljettaja Matkustaja per 100,000 inhabitants accidents Inv. casualties Fatal trian Bicycle M.cycle Driver Passenger Salla Lappi Yhteensä: Keskiarvo: Taulukko 1. - Tieliikenneonnettomuudet sekä niissä kuolleet ja loukkaantuneet Sallassa vuosina (Liikenneturva) 19

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus

Sisäinen turvallisuus Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 21-214 tapahtui 28 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 56 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja 57 (11

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, elokuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä elokuussa Tieliikenteessä sattui elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1436 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 287 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 12 (2 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013 Arjen turva kysely Virolahden asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 1 Vastaajia yhteensä 123 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1386 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 277 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 4 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA TAIPALSAARI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA TAIPALSAARI ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 0-05 tapahtui 53 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista (0 /v) johti kuolemaan ja ( /v) loukkaantumiseen.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 116 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 23 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1248 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 250 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1452 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 14 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA PARIKKALA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA PARIKKALA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 139 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 28 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 1 (0 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA SAVITAIPALE

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA SAVITAIPALE 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 80 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 16 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 4 (1 /v) johti kuolemaan ja 29

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LIMINKA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LIMINKA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 286 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 57 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 2 (0 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2010 tapahtui 44 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2009 luku oli 71). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 10 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2011 tapahtui 69 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2010 luku oli 64). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 23 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot