Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma päivitetty

2 Sisältö 1. Tiivistelmä Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueet ja työryhmät Kuopion turvallisuussuunnitelman osapuolet Kaupunki Seurakunnat Elinkeinoelämä Kansalaisjärjestöt Asukkaat Poliisi Pelastustoimi Kuopion turvallisuustilanne Turvallisuuden tunne Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Väkivalta Tapaturmat ja onnettomuudet Syrjäytyminen Turvallisuussuunnitelman tavoitteet painopistealueittain Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Syrjäytymisen ehkäisy Väkivallan hallinta ja ehkäisy Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Käytetyt lähteet

3 1. Tiivistelmä Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman ydinsisältö muodostuu hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti arjen turvallisuuden näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Se voidaan jakaa myös objektiiviseen (tieto) ja subjektiiviseen (tunne). Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteistä noin kaksi kolmannesta painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin. Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä muun muassa turvallisuuden tunteen lisäämiseksi, oppilaitosten ja julkisten tilojen turvallisuuden parantamiseksi, työssä kohdatun väkivallan ja sen uhkan vähentämiseksi, nuorten turvalli suu den parantamiseksi sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi, yritystoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi ja rikoksen uhrin palvelujen parantamiseksi. Kuopion visiona vuoteen 2020 on olla asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Yhtenä strategisena päämääränä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Ensimmäisen Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on vuonna 2002 linjattu toiminnan suhteuttaminen ja painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkaistaan yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on panostaminen nuorten mies ten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska nuoret miehet ovat suurin ryhmä sekä rikos että onnettomuustilastoissa. Nämä turvallisuussuunnittelun tavoitteet pätevät yhä. Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana on ollut Pohjois Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä, jotka ovat nousseet maakunnallisista kärkihaasteista. Näiden painopistealueiden mukaisesti on perustettu työryhmät, joissa on ollut suuri joukko asiantuntijoita eri organisaatioista ja yrityksistä. Nämä painopistealueet ovat: Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Syrjäytymisen ehkäisy Väkivallan hallinta ja ehkäisy Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

4 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelmassa on esitetty raportti turvallisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tilastollista materiaalia kaupungin turvallisuustilanteesta, turvallisuussuunnittelun tavoitteet vuosille , sekä keinot, aikataulu ja vastuutahot niiden saavuttamiseksi. Niiden toteutumista seurataan säännöllisesti turvallisuussuunnittelun ohjausryhmässä, painopistealueiden mukaisissa työryhmissä ja kaupungin hyvinvointityöryhmässä. 2

5 2. Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on viihtyisän ja turvallisen lähiympäristön edistäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Turvallisuustyö on osa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmasta tekemän periaatepäätöksen toimeenpanoa. Ensimmäinen ohjelma, Arjen turvaa, tehtiin 2004 ja toinen ohjelma, Turvallinen elämä jokaiselle, julkaistiin Näissä sisäisen turvallisuuden ohjelmissa on linjattu, miten turvallisuussuunnittelua tulisi kehittää edelleen lähtökohtana paikallisesti tunnistetut turvallisuusongelmat ja niihin puuttuminen suunnitelmallisesti. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjel masta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Ohjelman mukaan Suomesta halutaan luoda Euroopan turvallisin maa. Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta ja puuttua tehokkaasti ongelmiin, jotka vähentävät turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Hyvä sisäinen turvallisuus edellyttää suunnitelmallista, viranomaisten välistä ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä ihmisten itsensä osallistumista. Sisäasiainministeriö on vuonna 2010 linjannut kaupunkien turvallisuusohjelmassaan Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit tavoitteita kaupunkien ja kaupunkilaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Kaupunkien turvallisuushaasteet ovat muuttuneet ja moninaistuneet. Tämän vuoksi niiden ratkaiseminen edellyttää useamman toimijan välistä yhteistyötä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten myötä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ovat osapuoliksi tulleet kunnan edustajat, pelastusviranomaiset, poliisitoimi, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Kuopion kaupungin ensimmäinen turvallisuussuunnitelma valmistui vuonna Turvallisuussuunnitelman päivitystyöstä vastanneen ohjausryhmän jäsenet : pelastusjohtaja Jukka Koponen, Pohjois Savon pelastuslaitos (pj.) hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki, Kuopion kaupunki apulaispoliisipäällikkö Seppo Korhonen, Itä Suomen poliisilaitos va. apulaispalopäällikkö Jari Martikainen, Pohjois Savon pelastuslaitos toimitusjohtaja Mika Kolehmainen, Kuopion Vartiointipalvelu Oy ylikomisario Harri Pekka Pohjolainen, Itä Suomen poliisilaitos sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi, Kuopion kaupunki komisario Jari Uusitalo, Itä Suomen poliisilaitos terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki, Kuopion kaupunki yhteistyökoordinaattori Markku Lind, Kuopion kaupunki vs. ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky, Kuopion kaupunki sosiaalityöntekijä Auli Koponen, Itä Suomen poliisilaitos Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

6 Turvallisuussuunnitelman pohjana on ollut Pohjois-Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä, jotka ovat nousseet maakunnallisista kärkihaasteista. Nämä painopistealueet ovat: Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Syrjäytymisen ehkäisy Väkivallan hallinta ja ehkäisy Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Näiden painopistealueiden mukaisesti muodostettiin työryhmät, jotka toimivat itsenäisesti puheenjohtajiensa johdolla. Kaupunkitason suunnittelutyötä on ohjannut turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä. Kuopion kaupunki on vuodesta 2011 alkaen myöntänyt vuosittaisen Turvallisuusteko-palkinnon. Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka on oma-aloitteisella teolla parantanut turvallisuutta. Palkinnon jakamisen tavoitteena on kuopiolaisten turvallisuuden parantaminen ja samalla hyvinvoinnin kehittäminen. Tämä turvallisuutta kehittävä toiminta voi olla joko yksittäinen teko tai laajempi kokonaisuus ja kehittämisen kohteena voi olla esimerkiksi arjen turvallisuus, syrjäytymisen, väkivallan tai päihdeongelmien ehkäisy. 4

7 3. Kuopion kaupungin turvallisuussunnitelman painopistealueet ja työryhmät Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana ovat Pohjois Savon turvallisuussuunnitelmassa kärkihaasteiksi nousseet painopistealueet. Työryhmien kokoonpanot : Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Työryhmän puheenjohtaja va. apulaispalopäällikkö Jari Martikainen, Pohjois Savon pelastuslaitos Suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen, kaupunkiympäristön palvelualue Kotisairaanhoitaja Iiris Asikainen, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Lääkintäesimies Tero Lähdesmäki, Pohjois Savon pelastuslaitos Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Työryhmän puheenjohtaja yrittäjä Mika Kolehmainen, Kuopion Vartiointipalvelu Oy Ylikomisario Harri Pekka Pohjolainen, Itä Suomen poliisilaitos Suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen, kaupunkiympäristön palvelualue va. apulaispalopäällikkö Jari Martikainen, Pohjois Savon pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Pasi Kauppinen, Kuopion keskustan kehittämisyhdistys Kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen, kaupunkiympäristön palvelualue Vt. hallituksen puheenjohtaja Erkki Palm, Savon Taksidata Johtaja Pia Virtanen, Tavaratalo Sokos Isännöitsijä Tarja Korhonen, Kuopion isännöitsijäyhdistys Rehtori Taina Vainio, kasvun ja oppimisen palvelualue Syrjäytymisen ehkäisy Työryhmän puheenjohtaja sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi, perusturvan ja terveyden huollon palvelualue Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi, Kasvun ja oppimisen tuen palvelualue Aikuissosiaalityön päällikkö Pirjo Oksanen, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Nuorisopäällikkö Jari Väänänen, kasvun ja oppimisen palvelualue Väkivallan hallinta ja ehkäisy Työryhmän puheenjohtaja komisario Jari Uusitalo, Itä Suomen poliisilaitos Toiminnanjohtaja Tiina Päivinen, Kuopion kriisikeskus Hankejohtaja Mikko Pärssinen, Kuopion kriisikeskus Turvallisuuspäällikkö Pekka Karpansalo, Kuopion kaupunki Mielenterveyshoitaja Juha Metelinen, Kuopion psykiatrian keskus Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Työryhmän puheenjohtaja Terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkö Kristiina Mäki, Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Kauppias Mika Parviainen, K Saariaitta Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

8 6 Ravintoloitsija Erkka Isotalo, Ravintolamestarit Eija Tuovinen, vs. hyvinvointikoordinaattori, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Tiina Nykky, vs. ehkäisevän päihdetyön ohjaaja, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue

9 4. Kuopion turvallisuussuunnitelman osapuolet Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia raportin mukaan turvallisuussuunnittelu perustuu yhteistyöhön ja sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia, onnettomuuksia, tapaturmia ja häiriöitä sekä lisätä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Poliisin rooli turvallisuusasioissa on merkittävä, mutta yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi yleisten paikkojen siisteys sekä nuorisotoiminnan ja harrastustoiminnan lisääminen ovat kuntalaisten mielestä turvallisuutta ja samalla asuinviihtyvyyttä lisääviä tekijöitä, joiden toteutuminen edellyttää monien eri toimijoiden yhteistyötä. (Turvallinen Suomi 2006, 49). Kuopion turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja painopistealueet on esitetty jo aiemmin, mutta eri osapuolien rooleja voidaan vielä selkeyttää seuraavasti: kaupunki Kaupunki on keskeisin toimija edistettäessä kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Esi merkiksi käyttäessään sille kuuluvaa päätöksenteko ja budjettivaltaa terveys, sosiaali tai kouluasioissa tai laatiessaan asemakaavoja se tosiasiallisesti ratkaisee pitkän aikavälin kaupun gin kehityssuunnan hyvinvoinnin osalta. Sen keskeisenä osa alueena ja onnistumisen mittarina on kansalaisten turvallisuus. Kuntalaki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan turvallisuudesta, mutta perusteena sille voidaan pitää kuitenkin kuntalain 1 3 momenttia, jonka mukaan kunnan tehtävänä on pyrkiä edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnalla on myös mahdollista turvallisuuden varmistamiseksi ja edistääkseen yleistä järjestystä ja turvallisuutta järjestyslain (618/ ) perusteella hyväksyä alueelleen järjestyssääntöjä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Kuopion kaupungin keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen liittyvien arvojen saaminen arjen päätöksenteossa ja käytännön työssä osaksi päivittäistä toimintakulttuuria. Turvallisuussuunnittelu palvelee hyvin näitä tavoitteita. Kuopion kaupungissa turvallisuuden edistämisen ja rikoksentorjunnan kannalta merkittävimmät palvelualueet ja yksiköt ovat perusturva ja terveydenhuolto, kasvun ja oppimisen palvelualue, kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin palvelualueet. Kaupungin hyvinvointityöryhmä kä sit telee myös turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. seurakunnat Molemmat kansankirkkomme ja muut uskonnolliset yhteisöt voivat keskeisinä yhteiskunnallisina vaikuttajina omalta osaltaan vähentää ihmisten syrjäytymistä, lisätä yhteenkuuluvaisuuden ja välittämisen tunnetta sekä korostaa toiminnassaan ihmis arvon kunnioitusta ja eettisten arvojen merkitystä. Ne ovat keskeisiä ja tärkeitä asioita erityisesti nuorten rikosten ja häiriöiden mahdollisimman varhaisessa torjunnassa sekä yleisen turvallisuudentunteen ylläpitämisessä erityisesti kasvavan vanhusväestön keskuudessa. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

10 Evankelisluterilainen kirkko on tässä suhteessa merkittävimmässä asemassa. Turvallisuuden edistämiseen liittyvä työ tapahtuu Kuopiossa seitsemässä paikallisseurakunnassa sekä niiden yhteisessä diakoniakeskuksessa. Keskeisiä toimintamuotoja ja vaikuttamiskeinoja ovat yleisen seurakuntatyön lisäksi mm. päivä- ja iltapäiväkerhot, lapsi- ja nuorisotyö, rippikoulutyö, opiskelijatyö, perheneuvonta ja diakonia. Myös muilla kirkkokunnilla (esim. ortodoksisella kirkolla) on lapsi- ja nuorisotyötä sekä syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa mm. maahanmuuttajille. Elinkeinoelämä Kuopiossa on 5050 yritystä ja ne työllistävät paikkakunnan ja lähiympäristön ihmistä. Yritysten sijoittautumis-, laajentumis- ja kasvupäätöksillä on keskeinen merkitys koko kaupungin menestymiseen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Viimeksi mainittu arvo on saanut yhä keskeisemmän merkityksen mm. korkean teknologian yritysten sijoittautumispäätöksissä sekä kaupunkien imagovertailussa. Elinkeinoelämällä on myös oma vastuunsa turvallisuudesta. Yritysten on mm. osaltaan huolehdittava henkilökuntansa, asiakkaidensa ja omaisuutensa turvaamisesta, vähentää ja olla luomatta rikostilaisuuksia, luotava yhteisiä rikoksen torjunnan käytäntöjä ja jaettava keskenään rikoksentorjunnan tietotaitoa.* Kuopiossa keskeisiä toimijoita ovat yritysten lisäksi Kuopion kauppakamari, yrittäjien omat järjestöt Kuopion keskustan kehittämisyhdistys sekä yritysten ja kaupan palveluksessa olevien työntekijöiden ammattiyhdistykset. Kansalaisjärjestöt Kansalaisaktiivisuus organisoituu järjestötoimintana, minkä merkitys julkisen vallan ohella, rinnalla ja sen täydentäjänä koko ajan kasvaa. Järjestöt voivat omalta osaltaan vaikuttaa rikosten ennaltaehkäisyyn ainakin laatimalla ohjelmia, millä pyritään nimenomaisesti rikosten ehkäisyyn, suuntaamalla toimintaansa sellaisiin ryhmiin, jotka saattavat ajautua rikollisuuteen tai muihin vastaaviin riskiryhmiin, tarjoamalla sosiaalistavan väylän tai ajankäytön laillisen vaihtoehdon, tarjoamalla yleisesti osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia asioihin ja ilmiöihin, joihin muunlaista vaikutusmahdollisuutta ei ole tarjolla, toimimalla tiedon välittäjinä ja asenteisiin vaikuttajina. Kuopiossa keskeisiä kansalaisjärjestöjä tässä suhteessa ovat mm. urheiluseurat, vanhempainyhdistykset, rikosuhripäivystys, asukasyhdistykset, opiskelija- ja koululaisjärjestöt, partio jne. Kuopion seudun Kriisikeskus edistää kriiseistä selviytymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla tekemällä asiakkaan kanssa yhteistyötä. * Elinkeinoelämän roolista rikostentorjunnassa on kirjoitettu tarkemmin mm. jo aikaisemmin mainitussa kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa ss

11 Asukkaat Laaja-alaisen turvallisuuden ylläpitämisessä asukkaiden tuki ja panos on tärkeitä. Suomessa on kuitenkin totuttu, että turvallisuudesta huolehtivat pääsääntöisesti eri viranomaiset ja tavallisille ihmiselle itselleen on jäänyt vain vähän liikkumavaraa. Kansalaisaktiivisuutta on tässä suhteessa vierastettu. Kansalaisaktiivisuuden edistäminen on kuitenkin hyvä tavoite silloin, kun sillä tarkoitetaan vuorovaikutuksen lisäämistä ja tiivistämistä eri osapuolten kesken. Sen tulee tapahtua pääsääntöisesti vapaaehtoistoiminnan kautta siten, että kansalaisten omaa hyvinvointia edistetään ja yhteisvastuuta lisätään. Omimmillaan tällainen toiminta on oman lähiympäristön viihtyvyyden yleisessä kehittämisessä, ei kuitenkaan esimerkiksi perinteisesti poliisille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Suositeltavia asukkaiden toimintamuotoja ovat esimerkiksi vanhempien ja muun aikuisväestön kasvatusvastuun edistäminen, sosiaalisten siteiden vahvistaminen, oman asuinalueen osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä talkootyön edistäminen. Merkittävää työtä tässä suhteessa Kuopiossa tekevät mm. eri kaupunginosayhdistykset sekä kylätoimikunnat. Laaja-alaisen turvallisuuden edistämisen kannalta tärkeää on säilyttää selkeä raja julkisen vallan ja kansalaistoiminnan välillä. Julkisen vallan perustehtävä on edelleen huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Siinä valtion on kuitenkin tukeuduttava entistä enemmän kansalaisyhteiskuntaan, missä viranomaisten toiminta tukeutuu ihmisten tukeen ja luottamukseen. Tämän takia myös kansalaisten tuki rikosten torjumiseksi on tärkeää, mutta sen on aina perustuttava poliisin pyyntöön ja oltava poliisin ohjauksessa. Turvallisuusviranomaisten työn perusedellytyksenä pidetään sitä, että ihmiset luottavat niiden toimintaan. Pelastustoimeen luottaa 95 % väestöstä, mutta yhteiskunnan yleiset vaatimukset viranomaisia kohtaan nousevat jatkuvasti. Poliisi Poliisin rooli kaupunkilaisten turvallisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi on merkittävä, muttei yksinomainen. Poliisin tehtävänä on poliisilain 1 :n mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaaminen, rikosten ennaltaehkäiseminen, niiden tutkinta ja syytteeseen saattaminen. Säännös velvoittaa poliisin yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Säännöksen mukaan poliisin on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Poliisin omien toimenpiteiden vaikutus on yleensä lyhytaikaista. Pitkäaikaisten ja pysyvien muutosten saamiseksi tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Useimmiten myös ongelman ratkaisun avaimet ovat muilla kuin poliisilla. Keskeisenä tavoitteena poliisilla on lähipoliisitoimintatyyppinen verkostoitumiseen ja yhteistyöhön perustuva ennakoiva työskentely. Siinä on oleellista mm. poliisin selkeä näkyvyys ja hyvä saavutettavuus, nopea reagointi ongelmiin sekä massarikostyyppisten arjen rikosten ja häiriöiden tehokas ennaltaehkäisy ja tutkinta. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

12 Poliisi on antanut sisäisiä ohjeita toimintalinjoista, jotta poliisin toiminta olisi mahdollisimman tasapuolista. Poliisi pyrkii entistä paremmin tiedottamaan kansalaisille toimintalinjoistaan, jotta kansalaiset olisivat paremmin tietoisia menettelytavoista erilaisten häiriöiden selvittämisessä. Näkyvinä häiriöinä ovat esimerkiksi julkijuopottelijat, ilkivalta, roskaamiset ja muu turvattomuutta aiheuttava toiminta. Pelastustoimi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki maakunnan kunnat. Viidessä seutukunnassa kuntia on vuoden 2013 lopussa 20. Pelastustoimen valtakunnallisessa strategiassa 2025 toiminnan painopisteiksi on määritelty onnettomuuksien ehkäisy, henkilöstön suorituskyky, varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin sekä tutkimusja kehittämistoiminta. Pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata toimialueellaan pelastuslaissa ja sitä koskevassa asetuksessa alueelliselle pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa paloasemien henkilöstön suorittamia kiireellisiä pelastustehtäviä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Tällaisia onnettomuuksia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen ensihoitotehtävät, vahinkojen torjunta ja vesipelastustehtävät. Kaikilta onnettomuuksilta ei voida välttyä, mutta ennaltaehkäisyllä ja varautumisella onnettomuuksien määrää voidaan vähentää ja vahinkoja pienentää. Tämän vuoksi pelastuslaitos pyr kii ennaltaehkäi semään onnettomuuksia ja kouluttamaan väestöä omatoimisuuteen. Onnettomuuksien ehkäisyssä pelastustoimen erityisellä vastuulla on tulipalojen ehkäisy. 10

13 5. Kuopion turvallisuustilanne turvallisuuden tunne Turvallisuuden ja turvattomuuden määrä ja sisältö riippuvat yhteyksistä, joissa ihmiset elävät. Niemelän ym. (2000) mukaan yhteiskunnassa ollaan siirtymässä laajaan turvallisuuskäsitykseen. Tällöin tarkastelun kohteena ovat perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen mukaisten koskemattomuuden ja vapauden lisäksi myös esimerkiksi selviytyminen ja tasa arvo (sosiaali ja hyvinvointivaltiollinen turvallisuuskäsitys) sekä autonomia ja kasvu (kulttuurinen /humanistinen turvallisuuskäsitys). Turvallisuus oikeutena merkitsee pohjimmiltaan oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Turvallisuus kokemuksena liittyy ihmisen kaikkiin eri elämänalueisiin ja ikäkausiin. Pelastustoimen kansallisen strategian 2015 mukaan käsitykset omasta ja yhteisön turvallisuuden tilasta muodostuvat objektiivisesta turvallisuudesta (esimerkiksi tilastollinen tieto onnettomuuksien määrästä ja syistä) sekä subjektiivisesta turvallisuudesta, joka kuvaa turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi uutisointi uhkista, rikoksista ja onnettomuuksista sekä ystävien ja tuttavien kanssa vaihdetut kokemukset tilanteista, joissa on tarvittu turvallisuuspalveluja. Kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on merkittävä hyvinvointitekijä. Muutoksia turvallisuuden tunteessa ei kuitenkaan voida välttämättä liittää tilastollisesti todennettaviin ilmiöihin. Vaikka niin sanottu katuturvallisuus olisi tilastollisesti hyvä, niin suuri osa ihmisistä kuitenkin kokee turvattomuutta liikkuessaan pimeän aikaan yksin kadulla. Rikollisuustilanteen kehitystä ja eri rikoslajien muutoksia voidaan käyttää hyvinvoinnin mittareina, koska rikoksen uhriksi joutuminen ja rikospelko aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja heikentävät hyvinvointia. Turvallisuuden tunne itsessään on hyvin subjektiivinen käsite. Turvattomuutta aiheuttavat rikoksen pelon lisäksi myös muut tekijät, kuten huoli toimeentulosta, sairaudet jne. Turvattomuuden aste kuvaa hyvin myös paikkakunnan hyvinvointia ja on siten hyvä väline paikkakunnan keskeisten ominaisuuksien arvioinnissa. Epäviihtyisäksi koettu asuinalue koetaan usein myös turvattomaksi. Hyvä turvallisuus on tärkeä menetystekijä kunnalle, koska turvallinen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Suomi Euroopan turvallisin maa? tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten huolta rikoksen kohteeksi joutumisesta. Selvästi eniten ollaan huolissaan liikenneonnettomuuden uhriksi joutumisesta. Rikoksen pelkoa tuntevat eniten naiset ja ikäihmiset, vaikka rikoksen uhriksi useimmiten valikoituvat nuoret miehet. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

14 Lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta heikentävät ennen muuta perheeseen ja kouluun liittyvät vaikeudet (Vornanen 2000). Myös kyky olla vanhempi ja kantaa vastuu omista lapsista on joiltakin vanhemmilta hukassa, mikä lisää lasten turvattomuuden tunnetta. Turvallisuustutkimus 2009 tulokset osoittavat, että kuopiolaiset kokevat olonsa vuoden 2006 tuloksiin verrattuna aikaisempaa turvattomammaksi viikonloppuisin omalla asuinalueellaan ja keskusta alueella. Jonkinasteista turvattomuutta omalla asuinalueellaan yksin viikonloppuiltaisin kävellessään koki 20 % ja keskusta-alueella 35 % kuopiolaisista. Toi saal ta tutki muksessa Suomi Euroopan turvallisin maa? kuopiolaiset sijoittivat kaupunkinsa kärkipäähän turvallisuuden osalta kuntien turvallisuusvertailussa yhdessä tampere lais ten, hämeenlinnalaisten ja lappeenrantalaisten kanssa. Suomi Euroopan turvallisin maa? - tutkimuksen mukaan asuinviihtyvyyteen liittyvinä turvattomuutta aiheuttavina seikkoina vastaajat olivat havainneet asuinkunnassaan eniten ilkivaltaa ja alkoholin juomista yleisellä paikalla. Turvallisuustutkimus 2009 mukaan kuopiolaisten asuinviihtyvyyttä häiritsevät eniten myös alkoholin juominen yleisellä paikalla ja ilkivalta. Ilkivallan havaitsemisella oli selvin yhteys turvattomuuden kokemiseen. Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja viihtyvyyden vähenemistä etenkin yleisillä paikoilla. Tämä näkyy ajoittain Kuopionkin katukuvassa. Turvallisuuden tunteeseen voidaan vaikuttaa mm. maankäytön suunnittelun keinoin luomalla erityisesti asuinalueille luonnollista sosiaalista kontrollia vahvistavaa ympäristöä. Keskeinen tekijä turvallisuuden tunteen muodostumisessa on valaistus. Hyvin hoidettu valaistus lisää turvallisuutta ja ennen kaikkea jalankulkijan turvallisuuden tunnetta. Vuonna 2004 tehdyn valtakunnallisen asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asuntoalueiden valaistus on keskustan valaistusta tärkeämpää ja Kuopiossa siihen ollaan tyytyväisiä. Suomi Euroopan turvallisin maa? ja Turvallisuustutkimus 2009 mukaan valtakunnallisesti ja myös Pohjois-Savossa koettiin eniten turvallisuutta lisääviksi toimenpiteiksi poliisin näkyvyyden lisäämistä, vapaaehtoispartiointia viikonloppuisin, koulun ja vanhempien yhteistyön tiivistämistä, nuoriso- ja harrastustoiminnan lisäämistä sekä liikenneympäristön parantamista. Valvontaa ja kontrollia lisäävät toimenpiteet eivät saaneet vuonna 2009 enää yhtä paljon kannatusta turvallisuuden lisäämisessä kuin vuosina 2003 tai Tulosta voidaan tulkita niin, että valvontaa on riittävästi ja sitä lisäämällä ei turvallisuutta enää paranneta. Toisaalta poliisin näkyvyyden lisäämistä toivoi Pohjois-Savossa 57 % tutkimukseen vastaajista, mutta vähennys edellisiin tutkimusvuosiin oli selvä. Liikenneturvallisuus on osa turvallisuuden tunnetta. Kuopiossa on jo runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka ympäristön viihtyisyys paranee ja hyvä liikenneturvallisuus saavutetaan, kun panostetaan nopeusrajoituksiin. Liikenneturvallisuutta parantavat rakenteet ovat usein ajoradalle asennettavia tai rakennettavia korokkeita, jotka hidastavat ajonopeuksia. Turvallisuuden kannalta tärkeää on ollut myös läpiajoliikenteen hidastaminen tai ohjaaminen muille reiteille. 12

15 Kuopion torin ympäristö on muuttunut jalankulkukeskustaksi ja ruutukaava aluetta on kehitetty jalankulkukaupungin suuntaan uudistamalla rännikatuja sekä pihoja. Jalankulkuympäristön suuntaan on kehitetty myös asuntoalueiden sisäisiä tonttikatuja sekä tarvitta vilta osin muitakin katuverkoston osia. Kuopion jalankulkua ja joukkoliikennettä edistävä kaupunki suunnittelu on saanut positiivista huomiota osakseen mm. Maailman Terveysjärjestön (WHO) Healthy Cities verkostossa, jonka jäsen Kuopio on. Kuopion osalta poliisin tehtävämäärien kehitys on ollut maltillista eikä toisaalta poliisin tiedossa ole mitään erityistä syytä, mikä tätä kehitystä poliisille annettujen tehtävien kokonaismäärän osalta tulisi lähitulevaisuudessakaan muuttamaan. Tämän hetkinen käsitys on, että koko Itä Suomen alueella tulee lähitulevaisuudessa poliisin oma aloitteiset tehtävät nousemaan erityisesti liikenteen ja järjestyksen valvonnan osalta. Alla on kuvattu poliisin tehtävämäärien kehitystä vuosien välisenä aikana sekä annettu laskennallinen ennuste kuluvan vuoden (2013) lopul lisesta tuloksesta. Taulukon kohta Kul.vuosi tarkoittaa vuotta Ed.vuosi tarkoittaa vastaavaa ajankohtaa vuonna Taulukko 1. Poliisin tehtävämäärien kehittyminen Kuopiossa Ilmoitettu kpl Ed. Kul. Vuosi Vuosi ennuste vuosi vuosi muutos muutos % Hengen ja terv. suojaan kohd. tehtävä ,94 Omaisuuden suojaan kohd. tehtävä ,99 liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aih. tehtävä ,82 Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä ,23 Onnettomuus tai vaarallinen tilanne ,59 Erityistehtävä ,57 Perus ja valvontatehtävä sekä ennalta ehk. toiminta ,24 Sairaankuljetus ja ensihoitotehtävä ,00 Sosiaalitehtävä ,67 Tehtävä ,69 Lähde: Itä-Suomen poliisilaitos Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

16 Alla olevassa taulukossa on esitetty alaikäisten henkilöiden lukumäärää rikoksiin tai rikollisiin tekoihin epäiltyinä. Taulukon osalta on huomioitava, että sen ennuste on vain matemaattinen ennuste. Siten on paljon mahdollista, että vuotiaitten poikien määrä tekijöinä ei laske vuonna 2013 esitetyssä määrin. Kuvio 1. Epäillyt rikokset Kuopiossa vuosina , joissa tekijä alle 18-vuotias Ilmoitettu epäillyt rikoksina Yhteensä; Sukupuoli alle 15 mies alle 15 nainen mies nainen Ennuste Taulukko 2. Ilmoitettu epäillyt rikoksina Ilmoitettu epäillyt rikoksina Ennuste Alle Mies Mies Nainen Nainen Lähde: Itä-Suomen poliisilaitos Tyypillinen kuopiolainen rikoksentekijä ja häiriön aiheuttaja on yli 20 vuotias vähän kouluja käynyt tai työtön alkoholia paljon käyttävä syrjäytymisvaarassa oleva mies. Nuoret alle 18 vuotiaat syyllistyivät rikoksiin hyvin harvoin verrattuna aikuisväestöön. Poliisin tietojen mukaan alle 15 vuotiaitten poikien osalta ovat rikosmäärät pudonneet tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Kuviosta 1. ilmenee, että vuotiaita poikia epäiltiin rikoksista n. 7 kertaa useammin kuin saman ikäisiä tyttöjä vuonna Valtakunnallisesti on viimeisten vuosien aikana yleisellä tasolla todettu, että ulkomailta johdetun, kovan rikolliskulttuurin vaikutus lisääntyy. Sen ilmenemismuotoja ovat olleet valtakunnallisesti huume ja ihmiskaupan johtaminen, pimeiden markkinoiden ylläpito sekä soluttautuminen suomalaiseen talouselämään, uhkailu, lahjonta ja rahanpesu. 14

17 Järjestäytyneen tai ulkomailta johdetun rikollisuuden vaikutus ja merkitys Kuopion rikostilanteessa on ollut toistai seksi varsin vähäistä. Enimmillään se näkyy huumausainerikollisuudessa, mutta senkään osalta ei ole kyse paikallisista vaikuttajista, vaan huumausaineiden välitysketjun ylemmällä tasolla vaikuttavista henkilöistä ja organisaatioista, joiden kotipaikka on jossain muualla Suomessa tai jopa Suomen ulkopuolella. Vuosien mittaan on muutamissa yksittäistapauksissa ollut ajoittain havaittavissa myös joidenkin omaisuusrikosten osalta, että täällä paljastuneiden rikosten taustavaikuttajana on ollut Suomen ulkopuolella vaikuttava järjestäytyneen rikollisuuden organisaatio. Yksittäisten kansalaisten ja yritysten kannalta vakavien asunto ja liikemurtojen määrä Pohjois Savon poliisin alueella on viime vuosien aikana arkipäiväistynyt. Usein näissä rikoksissa tavoitellaan merkittävää taloudellista rikoshyötyä. Tämä johtuu pitkälti Suomeen rantautuneesta uudesta rikoksen tekomuodosta. Kyseessä on ulkomaalaisten tekijöiden suorittamat ns. hit and run tyyppiset rikossarjat. Pohjois Savon poliisi on onnistunut sekä torjumaan että selvittämään tapauksia kohtalaisen hyvin. On kuitenkin todennäköistä, että nämä rikokset ja niiden yritykset tulevat yhä jatkumaan ja jopa kiihtymään myös Kuopion alueella. Ulkomaalaisten ryhmien maalina ovat eri alojen yritykset kuten koru, rengas ja romuliikkeet. (Pohjolainen ja Lepola, 2014.) Muihin vertailukaupunkeihin verrattuna Kuopion rikollisuus on keskitasoa (kuvio 2). Omaisuusrikollisuus oli ajanjaksolla jo laskusuunnassa myös koko maan tiedoissa. Kuopiossa kuitenkin vuosina omaisuusrikokset lähtivät vähäiseen nousuun vuoden 2007 pohjalukemien jälkeen. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa pahoinpitelyrikkomusten määrä on Kuopiossa kasvanut. Kuvio 2. Poliisin tietoon tulleet rikokset Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuonna 2013 Muuttujina rikos, tiedot, kunta ja vuosi Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Poliisin tietoon tulleet rikokset Lähde: Tilastokeskus PX-WEP-tietokannat Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

18 Poliisin suorittamien hälytystehtävien sekä tietoon tulleiden rikosten määrien kehitys on ollut kauttaaltaan verraten maltillista. Liikenneturvallisuusindeksi on hyvällä tasolla. Katuturvallisuusindeksi on Kuopion osalta kohtuullisella tasolla ja tämän indeksin kehitys näkyy kuviosta 4 verrattuna muihin kaupunkeihin. Taulukossa 3 näkyy katuturvallisuusindeksiin vaikuttavien rikosten kehitys Kuopiossa. Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennerikkomusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi indeksin arvo, sitä turvallisemmat ovat kadut liikkua. Taulukko 3. Katuturvallisuusindeksiin vaikuttavien rikosten kehittyminen Kuopiossa Ilmoitettu Kpl Painokerroin 10 Törkeä pahoinpitely Ryöstö Törkeä ryöstö Painokerroin 5 Lievä pahoinpitely Pahoinpitely Painokerroin 1 Rattijuopumus Törkeä rattijuopumus Huumaantuneena ajaminen Raideliikennejuopumus Ilmaliikennejuopumus Vesiliikennejuopumus Lieveä vahingonteko Vahingonteko Törkeä vahingonteko Kuvio 3. Suhteellisen (vuosi 1999=100) katuturvallisuusindeksi Suomessa joulukuussa 2013 suhteellinen arvo 135,04 119,64 104,24 88,83 73,43 58,03 16

19 Kuviossa 4. on kuvattu katuturvallisuusindeksin kehittyminen Kuopiossa ja vertailukaupungeissa. Mitä suurempi indeksi on, sitä suurempi on katuturvallisuus kaupungissa. Katu turval lisuudessa Kuopio sijoittui samalle tasolle kuin Jyväskylä. Väestöpohjaan suhteu tettuna mikään Kuopion lähiöistä ei ole poliisitoimen näkökulmasta katsottuna toistaan selvästi ongel mallisempi. Kaupungin ruutukaava alue muodostaa tästä kuitenkin poikkeuksen. Siellä tapahtuu lukumääräisesti eniten niin eriasteisia häiriöitä kuin myös kaikentyyppisiä rikoksia. Muista kaupunginosista Petonen, Neulamäki ja Jynkkä ovat alueita, joissa tapahtuu muihin kaupunginosiin nähden suhteellisesti enemmän rikoksia ja häiriöitä. Asukas määrien ja ikärakenteen muuttuminen vaikuttavat selvästi alueittaisiin tilastoihin. Kuvio 4. Suhteellisen katuturvallisuusindeksin kehittyminen Kuopiossa ja eräissä muissa kaupungeissa vuosina Indeksin laskenta: suhteellinen arvo 100 * Asukasluku / ( 12 * 23,12 * painotettu rikosmäärä ) eli vuoden absoluuttinen arvo jaettuna vuoden 1999 koko maan absoluuttisella arvolla. Jos vuoden absoluuttinen arvo on parempi kuin koko maan vuoden 1999 absoluuttinen arvo, niin suhteellinen arvo on yli sadan. 120,00 100,00 80,00 Yhteensä Kuopio Joensuu Mikkeli Jyväskylä 60,00 40,00 20,00 0, Ennuste Lähde: Itä-Suomen poliisilaitos Taulukko 4. Suhteellisen katuturvallisuusindeksin vertailua tiettyjen kaupunkien kesken suhteellinen arvo Ennuste Kuopio 84,42 68,01 71,10 80,69 Joensuu 94,40 86,60 94,41 88,46 Mikkeli 81,89 66,01 83,31 85,82 Jyväskylä 83,96 75,32 72,69 79,86 Lähde: Itä-Suomen poliisilaitos Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

20 Kotihälytystehtävät aiheutuvat lähes poikkeuksetta päihteiden väärinkäyttöön liittyvistä häiriöistä tai väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Kotihälytysten määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 tilanteesta ja kasvaa yhä edelleen. Pohjois Savon poliisilaitoksen alueella vuonna 2009 oli 961 kpl kotihälytys ja perheväkivaltatehtäviä. Vuonna 2010 määrä oli 1012 kpl, vuonna kpl, vuonna kpl ja vuonna 2013 jo 1613 kpl. Tehtävistä määrällisesti eniten niitä on Kuopion kaupungin alueella. Kehitys on erittäin huolestuttava. PäihtEidEn käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Alkoholin myynti on Kuopiossa ollut hieman laskussa (Kuvio 5.). Vertailukaupunkeihin kat sottuna alkoholin myynti asukasta kohden oli vuosina melko samansuuruista Joensuussa, Lahdessa ja Turussa. Vuonna 2012 Kuopion kulutus oli verrokkikaupungeista suurin. Kuvio 5. Alkoholijuomien myynti Kuopiossa 100 % alkoholina litraa / asukasta kohti vuosina Kuopio yhteensä Taulukko 5. Alkoholijuomien myynti Kuopiossa ja verrokkikaupungeissa asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 100% alkoholina, litra Kuopio 9,6 9,9 9,8 9,7 9,6 9,6 9,1 Joensuu 9,5 9,8 9,7 9,5 9,3 9,3 8,8 Jyväskylä 8,9 9,2 9,0 8,8 8,5 8,5 8,0 Lahti 9,6 10,0 9,8 9,6 9,3 9,5 9,0 Tampere 9,4 9,5 9,3 8,8 8,6 8,7 8,3 Turku 9,6 9,9 9,6 9,4 9,0 9,1 8,6 Oulu 8,2 8,4 8,2 8,0 7,8 7,9 7,4 Lähde: Sotkanet 18

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2012-2015 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä.......................................................... 3 2. Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet................................

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus

Sisäinen turvallisuus Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari Turku, 22.1.2014 ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista

Lisätiedot

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2008-2011

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2008-2011 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2008-2011 - 2 - Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2008:2 ISSN 1785-0301 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2008-2011 - 3 - Sisältö TIIVISTELMÄ...-

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto 1 Rikoksentorjunta ja rikosten ehkäisy = kaikki toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA

VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA TURVALLISUUSKYSELY Vantaan kaupunki kartoitti kaupungin koettua turvallisuutta marras-joulukuussa 2017. Kysely toteutettiin webropol-pohjaisesti

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA

KAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki Rikoksentorjunta osana laajempaa turvallisuustyötä Oulussa Esityksen rakenne Turvallisuudesta Hyvinvoinnista ja rikoksentorjunnasta Oulun turvallisuusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat Ari Evwaraye, SM 13.2.2019 Kanta-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seminaari Esityksen sisältö 1. Mikä turvallisuus? 2. Hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset

Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset Pääsihteeri, Rikoksentorjuntaneuvosto 1 Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Valtioneuvoston toimeksianto laatia rikoksentorjuntaohjelma

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa 22.1.2018 Martta October 1 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano 1.3.2018 1 Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous 7.12.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano 3. Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpano 4. Alueellinen ja

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa PAREMMIN PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ järjestöt yhteiskunnan tukena seminaari Pori 13.4.2018 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter@PousiJouni Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella

Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari 1.11.2017 Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta "Keskustele, osallista, anna

Lisätiedot

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? 13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? Turvallinen kaupunki Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Safe Community -verkosto

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

Näkökulmia ikäihmisten turvallisuusasioihin

Näkökulmia ikäihmisten turvallisuusasioihin Näkökulmia ikäihmisten turvallisuusasioihin 15.5.2018 Väestö Yhteensä 31.12.2017 643 272 Ikäjakauma Sukupuoli, % 47 53 Venäjä 3 Viro 2 Englanti, Somali 1 Muut 7 Suomi 80 90 75 89 Ruotsi 6 60 74 45 59 Kielet,

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Satu Laukkanen turvallisuuskoordinaattori

Satu Laukkanen turvallisuuskoordinaattori Satu Laukkanen turvallisuuskoordinaattori Konsernihallinto Konserniesikunta Rahoitus ja talous Turvallisuus- ja valmius Turvallisuus- ja valmius/satu Laukkanen 9.11.2017 2 Turvallisuus- ja valmiusryhmä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään? Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään? Vt kansliapäällikkö Jukka Aalto Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Järvenpäässä 24.1.2018 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot