KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA 2008-2015"

Transkriptio

1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA KV

2 Sisältö 1 Tämän päihdestrategian puitteet Päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö Missä ollaan Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Strategiset tavoitteet Arvolähtökohta Strategiset lähtökohdat Visio Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Tiivistys Lähteet Liitteet Kauniaisten päihdetyön verkosto Käytetyt käsitteet Päihteisiin liittyvät lait KAAVIOT

3 1 Tämän päihdestrategian puitteet Kauniainen on osa pääkaupunkiseutua. Toisaalta ilmiöt näyttäytyvät massiivisen yhtenäisiltä ja toisaalta paikallisilla ratkaisuilla on voitu tuottaa erilaisuutta. Kauniainen on mm. nuorten humalahakuisen juomisen ja aikuisväestön alkoholin ostomäärien osalta näyttäytynyt ikävässä valossa. Kuitenkin on mahdollista vaikuttaa. Kysymys onkin: Löytyykö yhteistä tahtoa? Toteutuessaan tämä päihdestrategia tuottaa hyvinvointia koko yhteisöömme. Strategian valmistuminen ei kuitenkaan riitä, se on vasta lähtölaukaus ja suunnannäyttäjä tehtävälle työlle. Tässä päihdestrategiassa on keskitytty ehkäisevään päihdetyöhön (EPT). Korjaavan työn osalta on valmistumassa vuoden 28 aikana Soccan puitteissa pääkaupunkiseudun yhteinen strategia, jossa Kauniainen on mukana. Tämä päihdestrategia on tuotettu osana ehkäisevän päihdetyön Grani K-18- projektia. Se korvaa vuodelta 22 olevan edellisen päihdestrategian. Nyt valmistuva päihdestrategia tulee vaatimaan jo lähivuosina päivitystä. Strategia on työnteon tulosten määrittäjä ja sen on oltava joustava erilaisten muutosten tapahtuessa. Strategia strategian vuoksi on kuollut jo syntyessään. 2 Päihdetyö Päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka mukaan lukien nuuskan. Kun lääkkeitä, liuottimia ja muita aineita käytetään päihtymistarkoituksessa ne myös luokitellaan päihteiksi. Päihdetyöllä käsitetään ehkäisevän ja korjaavan työn toisiaan täydentävää jatkumoa. Ehkäisevässä työssä erotellaan toisaalta yleisehkäisevä ja riskiehkäisevä päihdetyö ja toisaalta työkenttä on raittiuden edistämisestä päihteiden käytön haitallisia seurauksia lieventäviin toimiin. Ajatuksena on, että jokaiseen kuntalaiseen kohdistetaan yleisehkäisevää työtä, esim. tiedottamalla Kaunis Granissa tai koulujen vanhempainilloissa. Riskiehkäisevää työtä tarvitaan, kun esim. koulussa havaitaan oppilaan viihtyvän tupakoivien ryhmässä tai mini-interventiolla saadaan alkoholin käytöstä huolestuttavat tulokset. Kun ehkäisevä työ ei kanna hedelmää tarvitaan korjaavaa työtä, esim. A-klinikka-säätiön järjestämänä. Kun asiakas on saanut päihteiden käyttönsä hallintaan tueksi tarvitaan ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevän päihdetyön perimmäisenä tavoitteena on päihteiden käytön haittojen ehkäisy. 2.1 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö (EPT) on lakisääteistä moniammatillista työtä. Se perustuu mm. seuraaviin lakeihin: alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, lastensuojelulaki, kansanterveyslaki, perusopetuslaki, nuorisotyölaki. EPT:n tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Näiden saavuttamiseksi on voitava vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa ja alaikäisten osalta nämä on voitava kokonaan torjua. EPT:n tehtävänä on lisätä tietoa ja ymmärrystä päihteistä, niiden käytöstä ja haitoista. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin. Tärkeää on myös vahvistaa päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä sekä selvittää ja eliminoida riskitekijöitä. Onnistuakseen on ehkäisevän päihdetyön toimittava samanaikaisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja perustuttava vankkaan tietoperustaan. Ehkäisevä päihdetyö on yksilö- ja yhteisötasolla ohjaus- ja neuvontatyötä. Sen on myös kyettävä toimimaan asukkaiden ja vähittäismyynnin tai esim. alkoholin anniskelun yhteistoiminnan välittäjänä mahdollistaen elinolosuhteisiin ja rakenteisiin vaikuttamisen ja osallisuuden. EPT perustuu moniammatilliseen verkostotyöhön, jolloin ehkäisevän päihdetyön verkoston prosessinomistajuus on oltava legitimoitu ja resursoitu. 3

4 TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT 3 Missä ollaan 27 Valtakunnalliset trendit lisääntyneestä alkoholin myynnistä koskettavat myös Kauniaista. Alkoholi on täälläkin yksi keskeinen sosiaalisen elämän rakennusaine siirtyen mallioppimisena aikuisilta nuorille. Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen (KTL) Aikuisväestön terveystutkimuksen (AVTK) (15 64-vuotiaat) mukaan miehistä vuotiaat ja vuotiaat käyttävät alkoholia enemmän kuin uusimaalaiset miehet keskimäärin. Samoin naisista vuotiaat käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut uusmaalaiset naiset. Keskeinen ehkäisevän päihdetyön haaste onkin tuottaa kriittisyyttä alkoholin käyttöä kohtaan. (Stakes, 26, s. 9) Ehkäisevä päihdetyön laadunvarmistamiseksi on käytettävissä Stakesin kehittämä Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti. Laatutähdessä on kiteytettynä hyvän ehkäisevän päihdetyön kriteerit. Laatutähti toimiikin ehkäisevän päihdetyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin johtotähtenä. Ehkäisevän päihdetyön laatutähti (Stakes 26): TAVOITTEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITE TIETOPERUSTA KTL:n aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan kauniaislaiset tupakoivat huomattavassa määrin vähemmän kuin uusmaalaiset keskimäärin. Tämä on merkittävä hyvä tulos, jonka säilyminen on varmistettava. Nuuskan osalta vastaavia tietoja ei ole tiedossa. Stakesin kouluterveyskyselyn 24 tulosten perusteella huomattiin kauniaislaisten nuorten käyttävän alkoholia useammin humalahakuisesti kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Kaupungille myönnettiin STM:n Alkoholiohjelma ohjelmasta rahoitus Grani K-18 projektiin. Tietoperustan vahvistamiseksi tilattiin Stakesilta kouluterveyskyselyn erillisraportti Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26. Kouluterveyskyselyn yksi lähtökohta on tuottaa tietoa nuorista, kuulla nuoria. Kun ollaan aidosti kuulemassa on esiin nostettuihin ilmiöihin tartuttava. TOTEUTUSPROSESSIT RESURSSIT Grani K-18 projektin aikana on voitu todeta kauniaislaisten nuorten osin käyttävän päihteitä hyvin huolestuttavassa määrin; tupakka, alkoholi ja nuuska ovat nuorille helposti saatavilla. Vanhempien asenteissa on myös toivomisen varaa. Vaikuttaa, että alkoholi- ja tupakkalait eivät useiden kauniaislaisten vanhempien mielestä kosketa heitä. ARVOT JA ETIIKKA 4

5 Stakesin tutkijat ovat listanneet toimenpide-ehdotuksia Kouluterveyskyselyn 26 ja sen erillisraportin tulosten perusteella. Nämä ehdotukset ovat olleet IVA-menetelmällä (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) kaikkien lautakuntien käsittelyssä. Näin saatu toimenpideohjelma on sisällytetty tähän päihdestrategiaan. Erityisen vaikuttava on Kauniaisten nuorisoneuvoston, Granin Nuorten Äänen lausunto. Nuorten äänen on kuuluttava myös tässä strategiassa. Granin Nuorten Äänen parannusehdotuksia kouluterveyskyselyn pohjalta (12/26): Vanhempien täytyisi ottaa enemmän vastuuta lastensa kasvatuksesta ja valistuksesta. Sidettä vanhempien ja lasten välillä pitäisi vahvistaa, jotta kommunikointi parantuisi sekä luottamus molempien välillä vahvistuisi. Kaupungin ja koulujen pitäisi jatkaa ja tehostaa vanhempainiltoja, jossa vanhemmat saataisiin ymmärtämään mitä ongelmia on ja miten niiden kanssa tulisi työskennellä. Toisaalta on havaittavissa kasvava trendi niiden nuorten osalta, jotka eivät käytä mitään päihteitä. Tämä luo positiivista toivoa. Tätä trendiä on voitava vahvistaa. Ehkäisevä päihdetyö ei valitettavasti kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan saavutettujen muutosten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tietoperustaa on vahvistettu kauniaislaisille ja henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla. Tiedon hankinnassa on osuutensa ollut uuden tutkimustiedon käsittelyssä ja Humakin ehkäisevän päihdetyön erikoistumiskoulutuksen sisällöillä. Lasten ja nuorten osalta päiväkoteihin ja kouluihin näyttäytyy vanhempien päihteiden käyttö. Ikääntyviä tapaavat työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa hyvinvoinnista, jossa yhtenä uhkana on alkoholin käyttö. Projektin aikana on selvitetty Kauniaisissa tehtävää päihdetyötä tavoitteena mm. tuottaa päihdestrategia, joka tukee olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja nostaa esiin kehittämiskohteet. Strategiaprosessissa ovat työskennelleet kaupungin päihdetyöntekijät edustaen eri työyksiköitä ja asiakasryhmiä, seurakuntien työntekijöitä ja Koulutus elämään säätiön edustajat. Päihdetyön verkoston prosessien kuvaus on liitteessä 1. 4 Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Päihdetyötä, etenkin ehkäisevää päihdetyötä tehdään koko kaupungin organisaation tasolla. Päihdetyö sijoittuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Ehkäisevää päihdetyötä johtaa kaupungin Tejo työryhmä (terveydenja hyvinvoinnin johtaminen). Ehkäisevän päihdetyön prosessin omistaja on nimitettävä ja hänellä on oltava riittävät toimintavaltuudet. 5 Strategiset tavoitteet 5.1 Arvolähtökohta Tämän päihdestrategian tausta-arvoina ovat Kauniaisten kaupungin arvot ja ehkäisevän päihdetyön arvot. Hyvin hoidettu ehkäisevä päihdetyö toteuttaa näiden arvojen toteutumista. Grani K-18 projektin piti alun perin kohdistua alaikäisiin, mutta hyvin pian selvisi, että kaikissa ikäryhmissä on havaittavissa huolestuttavia ilmiöitä. 5

6 KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIAN ARVOT Kauniaisten kaupungin arvot (TA 28) - Palvelualttius - Uudistusmyönteisyys - Suvaitsevaisuus - Taloudellisuus - Avoimuus Ehkäisevän päihdetyön arvot (Stakes 26) - Ihmis- ja perusoikeudet - Sosiaalinen oikeudenmukaisuus - Yhdenvertaisuus - Solidaarisuus - Osallisuus 5.3 Visio 215 Kauniaislaiset ovat terveitä ja heidän elämänlaatunsa on hyvä. Päihteiden käytöstä koituu harvoin haittoja ja kuntalaiset saavat helposti ja nopeasti asianmukaista päihdehoitoa sekä suomen- että ruotsinkielellä. Alaikäiset ovat koko yhteisön erityisessä suojeluksessa, lasten ja nuorten elinympäristö päihteetön. Huumeita Kauniaisissa ei käytetä 5.2 Strategiset lähtökohdat Kauniaisten kaupungin kehittämisstrategian painoalueita ja niitä toteuttavia alateemoja, jotka limittyvät myös päihdestrategian kanssa ovat mm. Tasapainoinen väestörakenne kaupungin imago Yhteisöllisyys aktiivinen kansalaisuus yhteisvastuu ja perheyhteisön vahvistaminen yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveet elintavat ja elämänhallinta psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen tupakoinnin, nuuskan ja alkoholin käytön vähentäminen väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen 6

7 6 Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Lapset ja nuoret Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Varhaisen vuorovaikutuksen Neuvoloiden ja päivähoidon asiakastiedot Perhe, neuvolat ja päivä- vahvistaminen Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus hoito, seurakunnat Päihdeongelmaisten perheiden lapsien ja nuorten tunnistaminen Puheeksiottotaitojen ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen Urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten päihdeohjelmien toteutuksen seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten parissa asiakastyötä tekevät Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Kouluterveyskysely ja kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Olemassa olevat päihdeohjelmat. Vavu-työ (varhainen vuorovaikutus, neuvolan lapsitutkimus, Masu-työ (masentuneet äidit) perhetyö ja päiväkodin Turvallinen alku Selvitys henkilökunnan tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Koulutus Yhteinen toimintamalli Koulutus Toimintamallien vahvistaminen Kaupungilta avustusta hakevat seurat ja yhdis-tykset toimittavat päihde-ohjelmansa avustuksen hakemisen yhteydessä. Urheiluseuroille ja nuorisoyhdistyksille järjestetään vuosittain päihdeseminaari. Ehkäisevä lastensuojelutyö Lastensuojelulaki Selvitetään lisäkoulutus ja lastensuojelulain velvoitteiden käytäntöön ottaminen omassa perustyössä ja verkostotyössä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus. Päivähoidon Turvalliseen aloitukseen osallistujien määrä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Henkilökunnan tiedot ja taidot Koulutukseen osallistuvien määrä Puheeksiottojen ja puuttumisen määrä Raportointi ohjelmien toteutumisesta Lastensuojelun ilmoitusten ja toimenpiteiden seuranta Toimintamallin mukainen yhteistyö (myös seurakunnat) Puheeksiottokouluttajat, neuvolat, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveysasema, seurakunnat Urheiluseurat, nuorisoyhdistykset, liikuntatoimi ja nuorisotoimi Tejo-työryhmä Sosiaalitoimi, lääkärit, neuvolat, päivähoito, koulujen oppilas- ja opiskelijahuolto, opettajat, nuorisotoimi, terveysasema, seurakunnat Resurssit ja aikataulu Toteutuu perustyössä Perustehtävässä toteutettava koulutus, yht. 4 x 4 h vuoden 28 aikana Kaupungin sisäistä täydennyskoulutusta. Toteutuu perustyössä Vuosittain avustusten hakemisen yhteydessä Toteutuu perustyössä 7

8 Vastuullisen vanhemmuuden tukeminen Tupakoinnin ja nuuskaamisen aloittamisen ehkäisy Alkoholin käytön aloittamisen ehkäisy Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1976/693) Kouluterveyskysely Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Lastensuojelulaki Alkoholilaki Kouluterveyskysely Vanhempainillat, vanhempainvartit, tiedotus ja kampanjointi. Perheryhmät (vrt. Granhultskolan) Kouluaikana, koulualueella tai koulualueen välittömässä läheisyydessä puututaan tupakointiin ja nuuskan käyttöön. Asennekasvatus. Tiedotus ja kampanjat tupakan ja nuuskan teveysriskeistä oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille Liikuntapaikoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä, sekä urheiluseurojen toiminnassa savuttomuus ja nuuskattomuus. Tiedotus, terveystieto Tilaisuudet, joissa alaikäisiä päihteettömiä, asennekasvatus. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Kouluterveyskyselyt Kouluterveyskysely Koulujen omat oppilaskyselyt Kouluterveydenhoidon seuranta Suun terveydenhoidon miniinterventio Kouluterveyden huollon seuranta, Kouluterveyskysely Vanhemmat, Kouluyhdistys, Hem och skola, neuvolat, perheneuvola, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, seurakunnat urheiluseurat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, suun terveydenhoito, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä 8

9 Terveystiimien toiminnan käynnistäminen Adsumen (nuorten päihdemittari) käyttöönotto koulu- ja opiskelijaterveyden-huollossa Terveystiedon opetussuunnitelmat Kouluterveyskysely Koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden opetussuunnitelmat Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Koulu nimeää terveystiimikoordinaattorin Koulukohtaiset terveystiimit selvittävät ehkäisevän päihdetyön ajankohtaiset haasteet ja päivittävät ehkäisevän päihdetyön osaamisen, materiaalit, aikataulut, tarpeen ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja kehittämiseen, jotka kootaan vuosikelloon. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen terveystiedon opetuksessa, koostepaketin tuottaminen Adsumen käyttökoulutus Adsumen käyttö kaikille 8.- luokkalaisille ja lukion 1. vuosikurssin oppilaille ja sähköinen raportointi Terveystiimien itsearviointi Kouluterveyskysely Terveystiimien toimintaan osallistuvien määrä Kouluterveyskysely ja sähköinen raportointi Vuosittain kokoontuva koko kaupungin tason terveystiimi Terveystiedonopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, koulupsykologit, suun terveydenhoito, tarvittaessa koulujen ulkopuoliset asiantuntijat (nuorisotoimi, järjestöt, seurakunnat,urheiluseurat, Espoon Nuoriso-asema, poliisi) Tejo-työryhmä Koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, Nuorisoasema Terveystiimi suunnittelee toimintansa lukuvuodeksi kerrallaan. Toteutuu perustyössä ja asiantuntijatar-peen mukaan ostopalveluna. Koulutus 1 x 4 h Toteutus perustyössä Työikäinen väestö Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy AVTK (Kansanterveyslaitok-sen Aikuisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti) Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. SA-int terveystarkastus ja ajokyvyn arviointi) AVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä (mm. Audit) Jatkohoitoon ohjattavien määrä Katkaisuhoitopäivien lukumäärä Terveysasema, sosiaalitoimi ja työterveyshuolto, Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Toteutuu perustyössä 9

10 Päihteiden käytön vähentäminen Kts. Lasten ja nuorten osuudessa vanhemmuuteen liittyvät tavoitteet AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Tejo-työryhmän kautta Toteutuu perustyössä koordinoidusti Ikäihmiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy EVTK (Kansanterveyslaitok-sen Eläkeläisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti), Ajokorttiseuranta. Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. Audit uuden asiakkuuden alkaessa) EVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä Jatkohoitoon ohjattavien määrä Terveysasema ja sosiaalitoimi Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, Seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Puheeksiotto- ja Audit-koulutus Toteutuu perustyössä Päihteiden käytön vähentäminen EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot, huolen vyöhykkeet Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut Päihteettömyyteen tukeminen EVTK Sosiaalisen verkoston kartoitus Suora markkinointi ja kampanjat Linkitetään mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaan. Frendi-hanke EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Asiakaspalaute Toimintaan osallistuvien määrä Tejo-työryhmän kautta Seurakunnat, psykiatrinen sairaanhoitaja Eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvosto, seniorineuvola, Villa Breda, kotihoito, seurakunnat, Granin Lähioapu ry, kirjasto, Kaunis Grani, www-sivut, yleisötilaisuudet Toteutuu perustyössä koordinoidusti Toteutuu perustyössä

11 Yhteiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Ehkäisevän päihdetyön organisointi Valtakunnallisessa ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön yhteistyössä ja kehityksessä mukana pysyminen Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Nimetään päihdetyön prosessinomistaja. Tejo-työryhmä toimii moniammatillisen päihdetyön ohjausryhmänä. Vuosittain ja tarvittaessa kutsutaan päihdetyön verkosto koolle. Nimetään Kauniaisten kaupungin edustajat: Etelä-Suomen lääninhallituksen ehkäisevän päihdetyön (EPT) verkosto Stakesin EPT-verkosto Pääkaupunkiseu-dun EPTyhteyshenkilö Ehkäpä verkoston yhteyshenkilö Preventiimin yhteyshenkilö Tejo-työryhmä vastaa seurannasta. Päihdetyön verkostoon osallistujien määrä. Eri ryhmien omat arvioinnit Toimintaan osallistuminen Tejo-työryhmä ja sen koordinoimana muut toimijat Eri ehkäisevän päihdetyön ryhmien ja tejo-työryhmän välillä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Alkoholin ja tupakan myynnin laillisuus Mm. alkoholilaki ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Yhteistyössä alkoholilupahallinnon, yrittäjien ja poliisin kanssa käydään säännöllisesti läpi vähittäismyynti- ja anniskelupaikat. Tiedotus ikärajoista. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Valvontaraportit Yhteistyötapaamisten määrä Poliisin rikosraportit Valvonnan kattavuus Tejo-työryhmä, alkoholitarkastajat, poliisi, yrittäjät, vanhemmat, koulut, koti ja koulu-yhdistys, Hem och skola Toteutuu perustyössä 11

12 Savuton Kauniainen Päihdepalveluihin ohjaaminen Ehkäisevän päihdetyön osaamisen tunnistaminen Tutkimuksen ja menetelmien kehittämisen uusin tieto käytössä Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Savuton Helsinki Sosiaalitoimen ja terveysaseman rekisterit hoidon tarpeen arvioinnista Sotkanet OPH:n päihdetutkintotoimikunnan suositus päihdetyön osaamisen minimivaatimuksista (27) Stakes, STM Selvitetään Helsingin kokemuksia ja laaditaan oma paikallinen toimintaohjelma Päihdepalveluihin ohjaamisen toimintamallit Selvitetään osaamistaso Koulutus (mm. valmiit sähköiset tietopaketit) Osallistuminen Stakesin, STM: n ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön toimintaan. Tiedon jalkauttaminen paikalliseen toimintaan. Tupakkavierotusryhmiin osallistuvien määrä Toteutuneet hoitojaksot avo- ja laitoshuollossa Koulutukseen osallistuvien määrä Osaamisrekisteri Osallistumisen määrä Tejo-työryhmä kansalaisopisto Sosiaalitoimi, terveysasema ja päihdepalvelut Kaikki Ehkäisevän päihdetyön eri ryhmät ja Tejo-työryhmä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Selvitystyö ja koulutus esim. ostopalveluna Toteutetaan perustyössä Toteutetaan perustyössä 12

13 7 Tiivistys Kauniaisten kaupungin ehkäisevä päihdetyö tullaan tekemään päänsääntöisesti osana perustyötä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan selkeä prosessinomistajuus, teoreettista perustaa, menetelmiä, tiedotusosaamista ja erilaisia kaupungin sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmänä tulee toimimaan poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Tejo-työryhmä. Tämän ryhmän tehtävänä on koordinoida ja priorisoida ehkäisevää päihdetyötä ajantasaisen tiedon perusteella. Osaltaan terveystiimit vievät ehkäisevän päihdetyön koulun arkeen läpileikkaavana teemana. Samalla sosiaali- ja terveystoimen palveluissa käytetään AUDITia ja mini-interventiota rutiiniluontoisina työkaluina. Päihdestrategian toteutuminen tuottaa hyvinvointia ja tasa-arvoa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Työikäisten terveys parantuu ja ikäihmisten elämänlaatu paranee. Tästä seuraa huojennusta kaupungin palvelutarpeeseen ja säästöä kustannuksiin. 8 Lähteet Aikuisväestön terveystutkimus, Kansanerveyslaitos, 27 Ehkäisy ja hoito Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Stakes, päihdetyö-ryhmä 27 Laatutähteä tavoittelemassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes, kuntapalvelut 26 Luopa A., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Pääkaupunkiseudun raportti, Stakes 26 Luopa P., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Kauniaisten kuntaraportti, Stakes 26 Luopa P., Pietikäinen M., Jokela J., Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26, Stakes 26 lainattu Liitteet 1 Kauniaisten päihdetyön verkosto 2 Käytetyt käsitteet 3 Päihteisiin liittyvät lait 4 Kaaviot Kaaviot perustuvat Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen Aikuisväestön terveystutkimuksen ennakkotietoihin 4.1 Tupakoimattomat, KTL; AVTK Naiset, jotka käyttävät väh. 5 annosta alkoholia ja miehet väh. 8 annosta alkoholia viikossa, KTL; AVTK Juo viikottain kuusi annosta tai enemmän, KTL; AVTK Alkoholin käyttö ylittää riskirajan eli alkoholiannoksia viikossa miehillä enemmän kuin 24 ja naisilla 16, KTL; AVTK Edellisen viikon aikana vähintäin viisi annosta alkoholia käyttäneet naiset ja kahdeksen annosta käyttäneet miehet kielen mukaan, KTL; AVTK Alkoholijuomien myynti % alkoholia / 18 vuotta täyttäneet kuntalaiset, Stakes, Indikaattoripankki Sotkanet Ei ole kokeillut alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa, Stakes kouluter veyskysely Hyväksyy vähintään savuketta päivässä, humalan kerran viikossa ja marihuanan satunnaisen polton, Stakes kouluterveyskysely Tupakoi päivittäin, Stakes kouluterveyskysely Tupakointi sallittua oppilaitoksissa, Stakes kouluterveyskysely

14 4.11 Tupakan ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely Vähintään kerran viikossa tupakoivat: Mistä tupakkaa, Stakes kouluterveyskysely Kuinka monta kertaa nuuskannut, Stakes kouluterveyskysely Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, Stakes kouluterveyskysely Mistä hankki viime käyttökerralla alkoholin, Stakes kouluterveyskysely Oluen ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely 26 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 2

21 2. Käytetyt käsitteet Adsume: Nuorten päihdemittarin (Adolescents Substance Use Measurement, AD- SUME) Alkoholijuoma: Nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholijuomien myynti: Alkoholijuomien kokonaismyynti sisältää seuraavat myynti- ja toimituserät Vähittäismyynti vähittäismyynti Alkon myymälöistä ja Alkon tilauspalvelupisteistä sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja tilaviini- ja sahtimyymälöille. Anniskelu alkoholijuomien toimitukset anniskeluravintoloille (A-, B- ja C-ravintolat). Alkoholijuomia voivat ostaa: Vähittäismyynnissä voivat 18 vuotta täyttäneet ostaa mietoja alkoholijuomia ja 2 vuotta täyttäneet kaikkia alkoholijuomia. Anniskelussa ikäraja on 18 vuotta. Alkoholiluvat, vähittäismyynti: Alko: Alkon myymälät, kaikki alkoholijuomat Luovutuspaikat: toimipisteet, joista Alkon myymälästä tilatut alkoholijuomat voidaan noutaa. Tilaviinimyymälät: lupa korkeintaan 13 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse itse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin valmistuspaikan yhteydessä. Vähittäismyyntipaikat C-lupa: lupa korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Alkoholiluvat, anniskelu: A-luvat: lupa anniskella kaikkia alkoholijuomia. B-luvat: lupa anniskella korkeintaan 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia. C-luvat: lupa anniskella korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä, käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Alkoholijuomien kulutus: Alkoholijuomien tilastoitu kulutus: alkoholijuomien vähittäismyynti ja alkoholijuomien anniskelu kotimaassa (sisältää erät: Alkon myymälöiden myynti vähittäismyyntiasiakkaille sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja anniskeluravintoloille). Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus: turistien alkoholituomiset, alkoholijuomien kotivalmistus, laiton alkoholijuomien valmistus, salakuljetus ja korvikkeet sekä turistien ulkomailla nauttima alkoholi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus: tilastoitu ja tilastoimaton kulutus yhteensä. Arviointi: Perustyötä, interventiota tai hanketta ja sen vaikutuksia koskevan tiedon järjestelmällistä keruuta, analysointia ja tulkintaa. Kerättyjä tietoja käytetään, kun päätetään toiminnan kehittämisestä, laajentamisesta, jatkamisesta tai lopettamisesta. 21

22 Diagnoosit alkoholisairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F, T51, K7, K86., I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G62.1, G72.1, P4.3, Q86., O35.4, Z5.2, Z71.4, Z72.1, R78. STAKES / SVT Tilastotiedote / FOS Statistikmeddelande 32/25 92 Diagnoosit huumesairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F11-16, F18-19, F55, T39, T4, T , T , T43, T5.7, T53, R78.-R78.5, Z5.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P4.4, P96.1, X4-X42 Edistäminen (promootio): Mahdollisuuksien luominen. Suojaavien tekijöiden ylläpitämistä ja vahvistamista. Pyrkimystä luoda elinoloja ja kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään. Promootiolla pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön hyvinvoinnista ja terveydestä. Esimerkiksi terveyden edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäiseminen (preventio): Ennakoitujen ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä ja vähentämistä. Lähtökohtana ongelmat eivätkä voimavarat. Ehkäisevä päihdetyö: Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Päihteitä, joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisyn tasot: Kohderyhmien perusteella määriteltynä: yleinen ehkäisy, riskiehkäisy. Haittojen vähentäminen: Toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä seuraavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja asianomaiselle itselleen, hänen ympäristölleen ja yhteiskunnalle. Menetelmiä, joilla voidaan vähentää tai lieventää haittoja, vaikka itse käyttöä ei siinä tilanteessa pystyttäisikään tai juuri kyseisellä interventiolla pyrittäisi vähentämään. Huolen vyöhykkeet: Stakesissa kehitetty apuväline lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä. Huume: Yleiskäsite, joka sisältää sekä huumausaineet että ne pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymistarkoitukseen 22

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Pakka-toimintamalli käytännössä

Pakka-toimintamalli käytännössä Pakka-toimintamalli käytännössä ROAD SHOW moniammatilliset toimintamallit tutuiksi 26.11.2014, Oulu Ylitarkastaja Raija Fors Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä. Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto

Pakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä. Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-, tupakka-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tutkija Kirsi Wiss 5.12.2012 Kirsi Wiss 1 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Terveys 2015- kansanterveysohjelman

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Seinäjoki kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Seinäjoki kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Seinäjoki 30.9.2015 kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Irmeli Tamminen 6.10.2015 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi Päihteetön koulu -projekti Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi Päihteetön koulu -projekti Kanta-Espoon Roratyklubin aloitteesta Ajalla 2012 2013 Kauklahden

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Jyväskylä kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Jyväskylä kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Jyväskylä 24.9.2015 kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Irmeli Tamminen 25.9.2015 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot