KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA

Transkriptio

1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA KV

2 Sisältö 1 Tämän päihdestrategian puitteet Päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö Missä ollaan Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Strategiset tavoitteet Arvolähtökohta Strategiset lähtökohdat Visio Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Tiivistys Lähteet Liitteet Kauniaisten päihdetyön verkosto Käytetyt käsitteet Päihteisiin liittyvät lait KAAVIOT

3 1 Tämän päihdestrategian puitteet Kauniainen on osa pääkaupunkiseutua. Toisaalta ilmiöt näyttäytyvät massiivisen yhtenäisiltä ja toisaalta paikallisilla ratkaisuilla on voitu tuottaa erilaisuutta. Kauniainen on mm. nuorten humalahakuisen juomisen ja aikuisväestön alkoholin ostomäärien osalta näyttäytynyt ikävässä valossa. Kuitenkin on mahdollista vaikuttaa. Kysymys onkin: Löytyykö yhteistä tahtoa? Toteutuessaan tämä päihdestrategia tuottaa hyvinvointia koko yhteisöömme. Strategian valmistuminen ei kuitenkaan riitä, se on vasta lähtölaukaus ja suunnannäyttäjä tehtävälle työlle. Tässä päihdestrategiassa on keskitytty ehkäisevään päihdetyöhön (EPT). Korjaavan työn osalta on valmistumassa vuoden 28 aikana Soccan puitteissa pääkaupunkiseudun yhteinen strategia, jossa Kauniainen on mukana. Tämä päihdestrategia on tuotettu osana ehkäisevän päihdetyön Grani K-18- projektia. Se korvaa vuodelta 22 olevan edellisen päihdestrategian. Nyt valmistuva päihdestrategia tulee vaatimaan jo lähivuosina päivitystä. Strategia on työnteon tulosten määrittäjä ja sen on oltava joustava erilaisten muutosten tapahtuessa. Strategia strategian vuoksi on kuollut jo syntyessään. 2 Päihdetyö Päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka mukaan lukien nuuskan. Kun lääkkeitä, liuottimia ja muita aineita käytetään päihtymistarkoituksessa ne myös luokitellaan päihteiksi. Päihdetyöllä käsitetään ehkäisevän ja korjaavan työn toisiaan täydentävää jatkumoa. Ehkäisevässä työssä erotellaan toisaalta yleisehkäisevä ja riskiehkäisevä päihdetyö ja toisaalta työkenttä on raittiuden edistämisestä päihteiden käytön haitallisia seurauksia lieventäviin toimiin. Ajatuksena on, että jokaiseen kuntalaiseen kohdistetaan yleisehkäisevää työtä, esim. tiedottamalla Kaunis Granissa tai koulujen vanhempainilloissa. Riskiehkäisevää työtä tarvitaan, kun esim. koulussa havaitaan oppilaan viihtyvän tupakoivien ryhmässä tai mini-interventiolla saadaan alkoholin käytöstä huolestuttavat tulokset. Kun ehkäisevä työ ei kanna hedelmää tarvitaan korjaavaa työtä, esim. A-klinikka-säätiön järjestämänä. Kun asiakas on saanut päihteiden käyttönsä hallintaan tueksi tarvitaan ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevän päihdetyön perimmäisenä tavoitteena on päihteiden käytön haittojen ehkäisy. 2.1 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö (EPT) on lakisääteistä moniammatillista työtä. Se perustuu mm. seuraaviin lakeihin: alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, lastensuojelulaki, kansanterveyslaki, perusopetuslaki, nuorisotyölaki. EPT:n tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Näiden saavuttamiseksi on voitava vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa ja alaikäisten osalta nämä on voitava kokonaan torjua. EPT:n tehtävänä on lisätä tietoa ja ymmärrystä päihteistä, niiden käytöstä ja haitoista. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin. Tärkeää on myös vahvistaa päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä sekä selvittää ja eliminoida riskitekijöitä. Onnistuakseen on ehkäisevän päihdetyön toimittava samanaikaisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja perustuttava vankkaan tietoperustaan. Ehkäisevä päihdetyö on yksilö- ja yhteisötasolla ohjaus- ja neuvontatyötä. Sen on myös kyettävä toimimaan asukkaiden ja vähittäismyynnin tai esim. alkoholin anniskelun yhteistoiminnan välittäjänä mahdollistaen elinolosuhteisiin ja rakenteisiin vaikuttamisen ja osallisuuden. EPT perustuu moniammatilliseen verkostotyöhön, jolloin ehkäisevän päihdetyön verkoston prosessinomistajuus on oltava legitimoitu ja resursoitu. 3

4 TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT 3 Missä ollaan 27 Valtakunnalliset trendit lisääntyneestä alkoholin myynnistä koskettavat myös Kauniaista. Alkoholi on täälläkin yksi keskeinen sosiaalisen elämän rakennusaine siirtyen mallioppimisena aikuisilta nuorille. Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen (KTL) Aikuisväestön terveystutkimuksen (AVTK) (15 64-vuotiaat) mukaan miehistä vuotiaat ja vuotiaat käyttävät alkoholia enemmän kuin uusimaalaiset miehet keskimäärin. Samoin naisista vuotiaat käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut uusmaalaiset naiset. Keskeinen ehkäisevän päihdetyön haaste onkin tuottaa kriittisyyttä alkoholin käyttöä kohtaan. (Stakes, 26, s. 9) Ehkäisevä päihdetyön laadunvarmistamiseksi on käytettävissä Stakesin kehittämä Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti. Laatutähdessä on kiteytettynä hyvän ehkäisevän päihdetyön kriteerit. Laatutähti toimiikin ehkäisevän päihdetyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin johtotähtenä. Ehkäisevän päihdetyön laatutähti (Stakes 26): TAVOITTEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITE TIETOPERUSTA KTL:n aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan kauniaislaiset tupakoivat huomattavassa määrin vähemmän kuin uusmaalaiset keskimäärin. Tämä on merkittävä hyvä tulos, jonka säilyminen on varmistettava. Nuuskan osalta vastaavia tietoja ei ole tiedossa. Stakesin kouluterveyskyselyn 24 tulosten perusteella huomattiin kauniaislaisten nuorten käyttävän alkoholia useammin humalahakuisesti kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Kaupungille myönnettiin STM:n Alkoholiohjelma ohjelmasta rahoitus Grani K-18 projektiin. Tietoperustan vahvistamiseksi tilattiin Stakesilta kouluterveyskyselyn erillisraportti Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26. Kouluterveyskyselyn yksi lähtökohta on tuottaa tietoa nuorista, kuulla nuoria. Kun ollaan aidosti kuulemassa on esiin nostettuihin ilmiöihin tartuttava. TOTEUTUSPROSESSIT RESURSSIT Grani K-18 projektin aikana on voitu todeta kauniaislaisten nuorten osin käyttävän päihteitä hyvin huolestuttavassa määrin; tupakka, alkoholi ja nuuska ovat nuorille helposti saatavilla. Vanhempien asenteissa on myös toivomisen varaa. Vaikuttaa, että alkoholi- ja tupakkalait eivät useiden kauniaislaisten vanhempien mielestä kosketa heitä. ARVOT JA ETIIKKA 4

5 Stakesin tutkijat ovat listanneet toimenpide-ehdotuksia Kouluterveyskyselyn 26 ja sen erillisraportin tulosten perusteella. Nämä ehdotukset ovat olleet IVA-menetelmällä (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) kaikkien lautakuntien käsittelyssä. Näin saatu toimenpideohjelma on sisällytetty tähän päihdestrategiaan. Erityisen vaikuttava on Kauniaisten nuorisoneuvoston, Granin Nuorten Äänen lausunto. Nuorten äänen on kuuluttava myös tässä strategiassa. Granin Nuorten Äänen parannusehdotuksia kouluterveyskyselyn pohjalta (12/26): Vanhempien täytyisi ottaa enemmän vastuuta lastensa kasvatuksesta ja valistuksesta. Sidettä vanhempien ja lasten välillä pitäisi vahvistaa, jotta kommunikointi parantuisi sekä luottamus molempien välillä vahvistuisi. Kaupungin ja koulujen pitäisi jatkaa ja tehostaa vanhempainiltoja, jossa vanhemmat saataisiin ymmärtämään mitä ongelmia on ja miten niiden kanssa tulisi työskennellä. Toisaalta on havaittavissa kasvava trendi niiden nuorten osalta, jotka eivät käytä mitään päihteitä. Tämä luo positiivista toivoa. Tätä trendiä on voitava vahvistaa. Ehkäisevä päihdetyö ei valitettavasti kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan saavutettujen muutosten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tietoperustaa on vahvistettu kauniaislaisille ja henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla. Tiedon hankinnassa on osuutensa ollut uuden tutkimustiedon käsittelyssä ja Humakin ehkäisevän päihdetyön erikoistumiskoulutuksen sisällöillä. Lasten ja nuorten osalta päiväkoteihin ja kouluihin näyttäytyy vanhempien päihteiden käyttö. Ikääntyviä tapaavat työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa hyvinvoinnista, jossa yhtenä uhkana on alkoholin käyttö. Projektin aikana on selvitetty Kauniaisissa tehtävää päihdetyötä tavoitteena mm. tuottaa päihdestrategia, joka tukee olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja nostaa esiin kehittämiskohteet. Strategiaprosessissa ovat työskennelleet kaupungin päihdetyöntekijät edustaen eri työyksiköitä ja asiakasryhmiä, seurakuntien työntekijöitä ja Koulutus elämään säätiön edustajat. Päihdetyön verkoston prosessien kuvaus on liitteessä 1. 4 Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Päihdetyötä, etenkin ehkäisevää päihdetyötä tehdään koko kaupungin organisaation tasolla. Päihdetyö sijoittuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Ehkäisevää päihdetyötä johtaa kaupungin Tejo työryhmä (terveydenja hyvinvoinnin johtaminen). Ehkäisevän päihdetyön prosessin omistaja on nimitettävä ja hänellä on oltava riittävät toimintavaltuudet. 5 Strategiset tavoitteet 5.1 Arvolähtökohta Tämän päihdestrategian tausta-arvoina ovat Kauniaisten kaupungin arvot ja ehkäisevän päihdetyön arvot. Hyvin hoidettu ehkäisevä päihdetyö toteuttaa näiden arvojen toteutumista. Grani K-18 projektin piti alun perin kohdistua alaikäisiin, mutta hyvin pian selvisi, että kaikissa ikäryhmissä on havaittavissa huolestuttavia ilmiöitä. 5

6 KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIAN ARVOT Kauniaisten kaupungin arvot (TA 28) - Palvelualttius - Uudistusmyönteisyys - Suvaitsevaisuus - Taloudellisuus - Avoimuus Ehkäisevän päihdetyön arvot (Stakes 26) - Ihmis- ja perusoikeudet - Sosiaalinen oikeudenmukaisuus - Yhdenvertaisuus - Solidaarisuus - Osallisuus 5.3 Visio 215 Kauniaislaiset ovat terveitä ja heidän elämänlaatunsa on hyvä. Päihteiden käytöstä koituu harvoin haittoja ja kuntalaiset saavat helposti ja nopeasti asianmukaista päihdehoitoa sekä suomen- että ruotsinkielellä. Alaikäiset ovat koko yhteisön erityisessä suojeluksessa, lasten ja nuorten elinympäristö päihteetön. Huumeita Kauniaisissa ei käytetä 5.2 Strategiset lähtökohdat Kauniaisten kaupungin kehittämisstrategian painoalueita ja niitä toteuttavia alateemoja, jotka limittyvät myös päihdestrategian kanssa ovat mm. Tasapainoinen väestörakenne kaupungin imago Yhteisöllisyys aktiivinen kansalaisuus yhteisvastuu ja perheyhteisön vahvistaminen yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveet elintavat ja elämänhallinta psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen tupakoinnin, nuuskan ja alkoholin käytön vähentäminen väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen 6

7 6 Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Lapset ja nuoret Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Varhaisen vuorovaikutuksen Neuvoloiden ja päivähoidon asiakastiedot Perhe, neuvolat ja päivä- vahvistaminen Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus hoito, seurakunnat Päihdeongelmaisten perheiden lapsien ja nuorten tunnistaminen Puheeksiottotaitojen ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen Urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten päihdeohjelmien toteutuksen seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten parissa asiakastyötä tekevät Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Kouluterveyskysely ja kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Olemassa olevat päihdeohjelmat. Vavu-työ (varhainen vuorovaikutus, neuvolan lapsitutkimus, Masu-työ (masentuneet äidit) perhetyö ja päiväkodin Turvallinen alku Selvitys henkilökunnan tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Koulutus Yhteinen toimintamalli Koulutus Toimintamallien vahvistaminen Kaupungilta avustusta hakevat seurat ja yhdis-tykset toimittavat päihde-ohjelmansa avustuksen hakemisen yhteydessä. Urheiluseuroille ja nuorisoyhdistyksille järjestetään vuosittain päihdeseminaari. Ehkäisevä lastensuojelutyö Lastensuojelulaki Selvitetään lisäkoulutus ja lastensuojelulain velvoitteiden käytäntöön ottaminen omassa perustyössä ja verkostotyössä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus. Päivähoidon Turvalliseen aloitukseen osallistujien määrä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Henkilökunnan tiedot ja taidot Koulutukseen osallistuvien määrä Puheeksiottojen ja puuttumisen määrä Raportointi ohjelmien toteutumisesta Lastensuojelun ilmoitusten ja toimenpiteiden seuranta Toimintamallin mukainen yhteistyö (myös seurakunnat) Puheeksiottokouluttajat, neuvolat, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveysasema, seurakunnat Urheiluseurat, nuorisoyhdistykset, liikuntatoimi ja nuorisotoimi Tejo-työryhmä Sosiaalitoimi, lääkärit, neuvolat, päivähoito, koulujen oppilas- ja opiskelijahuolto, opettajat, nuorisotoimi, terveysasema, seurakunnat Resurssit ja aikataulu Toteutuu perustyössä Perustehtävässä toteutettava koulutus, yht. 4 x 4 h vuoden 28 aikana Kaupungin sisäistä täydennyskoulutusta. Toteutuu perustyössä Vuosittain avustusten hakemisen yhteydessä Toteutuu perustyössä 7

8 Vastuullisen vanhemmuuden tukeminen Tupakoinnin ja nuuskaamisen aloittamisen ehkäisy Alkoholin käytön aloittamisen ehkäisy Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1976/693) Kouluterveyskysely Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Lastensuojelulaki Alkoholilaki Kouluterveyskysely Vanhempainillat, vanhempainvartit, tiedotus ja kampanjointi. Perheryhmät (vrt. Granhultskolan) Kouluaikana, koulualueella tai koulualueen välittömässä läheisyydessä puututaan tupakointiin ja nuuskan käyttöön. Asennekasvatus. Tiedotus ja kampanjat tupakan ja nuuskan teveysriskeistä oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille Liikuntapaikoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä, sekä urheiluseurojen toiminnassa savuttomuus ja nuuskattomuus. Tiedotus, terveystieto Tilaisuudet, joissa alaikäisiä päihteettömiä, asennekasvatus. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Kouluterveyskyselyt Kouluterveyskysely Koulujen omat oppilaskyselyt Kouluterveydenhoidon seuranta Suun terveydenhoidon miniinterventio Kouluterveyden huollon seuranta, Kouluterveyskysely Vanhemmat, Kouluyhdistys, Hem och skola, neuvolat, perheneuvola, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, seurakunnat urheiluseurat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, suun terveydenhoito, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä 8

9 Terveystiimien toiminnan käynnistäminen Adsumen (nuorten päihdemittari) käyttöönotto koulu- ja opiskelijaterveyden-huollossa Terveystiedon opetussuunnitelmat Kouluterveyskysely Koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden opetussuunnitelmat Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Koulu nimeää terveystiimikoordinaattorin Koulukohtaiset terveystiimit selvittävät ehkäisevän päihdetyön ajankohtaiset haasteet ja päivittävät ehkäisevän päihdetyön osaamisen, materiaalit, aikataulut, tarpeen ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja kehittämiseen, jotka kootaan vuosikelloon. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen terveystiedon opetuksessa, koostepaketin tuottaminen Adsumen käyttökoulutus Adsumen käyttö kaikille 8.- luokkalaisille ja lukion 1. vuosikurssin oppilaille ja sähköinen raportointi Terveystiimien itsearviointi Kouluterveyskysely Terveystiimien toimintaan osallistuvien määrä Kouluterveyskysely ja sähköinen raportointi Vuosittain kokoontuva koko kaupungin tason terveystiimi Terveystiedonopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, koulupsykologit, suun terveydenhoito, tarvittaessa koulujen ulkopuoliset asiantuntijat (nuorisotoimi, järjestöt, seurakunnat,urheiluseurat, Espoon Nuoriso-asema, poliisi) Tejo-työryhmä Koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, Nuorisoasema Terveystiimi suunnittelee toimintansa lukuvuodeksi kerrallaan. Toteutuu perustyössä ja asiantuntijatar-peen mukaan ostopalveluna. Koulutus 1 x 4 h Toteutus perustyössä Työikäinen väestö Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy AVTK (Kansanterveyslaitok-sen Aikuisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti) Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. SA-int terveystarkastus ja ajokyvyn arviointi) AVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä (mm. Audit) Jatkohoitoon ohjattavien määrä Katkaisuhoitopäivien lukumäärä Terveysasema, sosiaalitoimi ja työterveyshuolto, Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Toteutuu perustyössä 9

10 Päihteiden käytön vähentäminen Kts. Lasten ja nuorten osuudessa vanhemmuuteen liittyvät tavoitteet AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Tejo-työryhmän kautta Toteutuu perustyössä koordinoidusti Ikäihmiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy EVTK (Kansanterveyslaitok-sen Eläkeläisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti), Ajokorttiseuranta. Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. Audit uuden asiakkuuden alkaessa) EVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä Jatkohoitoon ohjattavien määrä Terveysasema ja sosiaalitoimi Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, Seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Puheeksiotto- ja Audit-koulutus Toteutuu perustyössä Päihteiden käytön vähentäminen EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot, huolen vyöhykkeet Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut Päihteettömyyteen tukeminen EVTK Sosiaalisen verkoston kartoitus Suora markkinointi ja kampanjat Linkitetään mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaan. Frendi-hanke EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Asiakaspalaute Toimintaan osallistuvien määrä Tejo-työryhmän kautta Seurakunnat, psykiatrinen sairaanhoitaja Eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvosto, seniorineuvola, Villa Breda, kotihoito, seurakunnat, Granin Lähioapu ry, kirjasto, Kaunis Grani, www-sivut, yleisötilaisuudet Toteutuu perustyössä koordinoidusti Toteutuu perustyössä

11 Yhteiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Ehkäisevän päihdetyön organisointi Valtakunnallisessa ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön yhteistyössä ja kehityksessä mukana pysyminen Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Nimetään päihdetyön prosessinomistaja. Tejo-työryhmä toimii moniammatillisen päihdetyön ohjausryhmänä. Vuosittain ja tarvittaessa kutsutaan päihdetyön verkosto koolle. Nimetään Kauniaisten kaupungin edustajat: Etelä-Suomen lääninhallituksen ehkäisevän päihdetyön (EPT) verkosto Stakesin EPT-verkosto Pääkaupunkiseu-dun EPTyhteyshenkilö Ehkäpä verkoston yhteyshenkilö Preventiimin yhteyshenkilö Tejo-työryhmä vastaa seurannasta. Päihdetyön verkostoon osallistujien määrä. Eri ryhmien omat arvioinnit Toimintaan osallistuminen Tejo-työryhmä ja sen koordinoimana muut toimijat Eri ehkäisevän päihdetyön ryhmien ja tejo-työryhmän välillä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Alkoholin ja tupakan myynnin laillisuus Mm. alkoholilaki ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Yhteistyössä alkoholilupahallinnon, yrittäjien ja poliisin kanssa käydään säännöllisesti läpi vähittäismyynti- ja anniskelupaikat. Tiedotus ikärajoista. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Valvontaraportit Yhteistyötapaamisten määrä Poliisin rikosraportit Valvonnan kattavuus Tejo-työryhmä, alkoholitarkastajat, poliisi, yrittäjät, vanhemmat, koulut, koti ja koulu-yhdistys, Hem och skola Toteutuu perustyössä 11

12 Savuton Kauniainen Päihdepalveluihin ohjaaminen Ehkäisevän päihdetyön osaamisen tunnistaminen Tutkimuksen ja menetelmien kehittämisen uusin tieto käytössä Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Savuton Helsinki Sosiaalitoimen ja terveysaseman rekisterit hoidon tarpeen arvioinnista Sotkanet OPH:n päihdetutkintotoimikunnan suositus päihdetyön osaamisen minimivaatimuksista (27) Stakes, STM Selvitetään Helsingin kokemuksia ja laaditaan oma paikallinen toimintaohjelma Päihdepalveluihin ohjaamisen toimintamallit Selvitetään osaamistaso Koulutus (mm. valmiit sähköiset tietopaketit) Osallistuminen Stakesin, STM: n ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön toimintaan. Tiedon jalkauttaminen paikalliseen toimintaan. Tupakkavierotusryhmiin osallistuvien määrä Toteutuneet hoitojaksot avo- ja laitoshuollossa Koulutukseen osallistuvien määrä Osaamisrekisteri Osallistumisen määrä Tejo-työryhmä kansalaisopisto Sosiaalitoimi, terveysasema ja päihdepalvelut Kaikki Ehkäisevän päihdetyön eri ryhmät ja Tejo-työryhmä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Selvitystyö ja koulutus esim. ostopalveluna Toteutetaan perustyössä Toteutetaan perustyössä 12

13 7 Tiivistys Kauniaisten kaupungin ehkäisevä päihdetyö tullaan tekemään päänsääntöisesti osana perustyötä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan selkeä prosessinomistajuus, teoreettista perustaa, menetelmiä, tiedotusosaamista ja erilaisia kaupungin sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmänä tulee toimimaan poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Tejo-työryhmä. Tämän ryhmän tehtävänä on koordinoida ja priorisoida ehkäisevää päihdetyötä ajantasaisen tiedon perusteella. Osaltaan terveystiimit vievät ehkäisevän päihdetyön koulun arkeen läpileikkaavana teemana. Samalla sosiaali- ja terveystoimen palveluissa käytetään AUDITia ja mini-interventiota rutiiniluontoisina työkaluina. Päihdestrategian toteutuminen tuottaa hyvinvointia ja tasa-arvoa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Työikäisten terveys parantuu ja ikäihmisten elämänlaatu paranee. Tästä seuraa huojennusta kaupungin palvelutarpeeseen ja säästöä kustannuksiin. 8 Lähteet Aikuisväestön terveystutkimus, Kansanerveyslaitos, 27 Ehkäisy ja hoito Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Stakes, päihdetyö-ryhmä 27 Laatutähteä tavoittelemassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes, kuntapalvelut 26 Luopa A., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Pääkaupunkiseudun raportti, Stakes 26 Luopa P., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Kauniaisten kuntaraportti, Stakes 26 Luopa P., Pietikäinen M., Jokela J., Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26, Stakes 26 lainattu Liitteet 1 Kauniaisten päihdetyön verkosto 2 Käytetyt käsitteet 3 Päihteisiin liittyvät lait 4 Kaaviot Kaaviot perustuvat Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen Aikuisväestön terveystutkimuksen ennakkotietoihin 4.1 Tupakoimattomat, KTL; AVTK Naiset, jotka käyttävät väh. 5 annosta alkoholia ja miehet väh. 8 annosta alkoholia viikossa, KTL; AVTK Juo viikottain kuusi annosta tai enemmän, KTL; AVTK Alkoholin käyttö ylittää riskirajan eli alkoholiannoksia viikossa miehillä enemmän kuin 24 ja naisilla 16, KTL; AVTK Edellisen viikon aikana vähintäin viisi annosta alkoholia käyttäneet naiset ja kahdeksen annosta käyttäneet miehet kielen mukaan, KTL; AVTK Alkoholijuomien myynti % alkoholia / 18 vuotta täyttäneet kuntalaiset, Stakes, Indikaattoripankki Sotkanet Ei ole kokeillut alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa, Stakes kouluter veyskysely Hyväksyy vähintään savuketta päivässä, humalan kerran viikossa ja marihuanan satunnaisen polton, Stakes kouluterveyskysely Tupakoi päivittäin, Stakes kouluterveyskysely Tupakointi sallittua oppilaitoksissa, Stakes kouluterveyskysely

14 4.11 Tupakan ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely Vähintään kerran viikossa tupakoivat: Mistä tupakkaa, Stakes kouluterveyskysely Kuinka monta kertaa nuuskannut, Stakes kouluterveyskysely Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, Stakes kouluterveyskysely Mistä hankki viime käyttökerralla alkoholin, Stakes kouluterveyskysely Oluen ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely 26 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 2

21 2. Käytetyt käsitteet Adsume: Nuorten päihdemittarin (Adolescents Substance Use Measurement, AD- SUME) Alkoholijuoma: Nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholijuomien myynti: Alkoholijuomien kokonaismyynti sisältää seuraavat myynti- ja toimituserät Vähittäismyynti vähittäismyynti Alkon myymälöistä ja Alkon tilauspalvelupisteistä sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja tilaviini- ja sahtimyymälöille. Anniskelu alkoholijuomien toimitukset anniskeluravintoloille (A-, B- ja C-ravintolat). Alkoholijuomia voivat ostaa: Vähittäismyynnissä voivat 18 vuotta täyttäneet ostaa mietoja alkoholijuomia ja 2 vuotta täyttäneet kaikkia alkoholijuomia. Anniskelussa ikäraja on 18 vuotta. Alkoholiluvat, vähittäismyynti: Alko: Alkon myymälät, kaikki alkoholijuomat Luovutuspaikat: toimipisteet, joista Alkon myymälästä tilatut alkoholijuomat voidaan noutaa. Tilaviinimyymälät: lupa korkeintaan 13 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse itse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin valmistuspaikan yhteydessä. Vähittäismyyntipaikat C-lupa: lupa korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Alkoholiluvat, anniskelu: A-luvat: lupa anniskella kaikkia alkoholijuomia. B-luvat: lupa anniskella korkeintaan 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia. C-luvat: lupa anniskella korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä, käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Alkoholijuomien kulutus: Alkoholijuomien tilastoitu kulutus: alkoholijuomien vähittäismyynti ja alkoholijuomien anniskelu kotimaassa (sisältää erät: Alkon myymälöiden myynti vähittäismyyntiasiakkaille sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja anniskeluravintoloille). Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus: turistien alkoholituomiset, alkoholijuomien kotivalmistus, laiton alkoholijuomien valmistus, salakuljetus ja korvikkeet sekä turistien ulkomailla nauttima alkoholi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus: tilastoitu ja tilastoimaton kulutus yhteensä. Arviointi: Perustyötä, interventiota tai hanketta ja sen vaikutuksia koskevan tiedon järjestelmällistä keruuta, analysointia ja tulkintaa. Kerättyjä tietoja käytetään, kun päätetään toiminnan kehittämisestä, laajentamisesta, jatkamisesta tai lopettamisesta. 21

22 Diagnoosit alkoholisairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F, T51, K7, K86., I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G62.1, G72.1, P4.3, Q86., O35.4, Z5.2, Z71.4, Z72.1, R78. STAKES / SVT Tilastotiedote / FOS Statistikmeddelande 32/25 92 Diagnoosit huumesairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F11-16, F18-19, F55, T39, T4, T , T , T43, T5.7, T53, R78.-R78.5, Z5.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P4.4, P96.1, X4-X42 Edistäminen (promootio): Mahdollisuuksien luominen. Suojaavien tekijöiden ylläpitämistä ja vahvistamista. Pyrkimystä luoda elinoloja ja kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään. Promootiolla pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön hyvinvoinnista ja terveydestä. Esimerkiksi terveyden edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäiseminen (preventio): Ennakoitujen ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä ja vähentämistä. Lähtökohtana ongelmat eivätkä voimavarat. Ehkäisevä päihdetyö: Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Päihteitä, joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisyn tasot: Kohderyhmien perusteella määriteltynä: yleinen ehkäisy, riskiehkäisy. Haittojen vähentäminen: Toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä seuraavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja asianomaiselle itselleen, hänen ympäristölleen ja yhteiskunnalle. Menetelmiä, joilla voidaan vähentää tai lieventää haittoja, vaikka itse käyttöä ei siinä tilanteessa pystyttäisikään tai juuri kyseisellä interventiolla pyrittäisi vähentämään. Huolen vyöhykkeet: Stakesissa kehitetty apuväline lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä. Huume: Yleiskäsite, joka sisältää sekä huumausaineet että ne pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymistarkoitukseen 22