KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA 2008-2015"

Transkriptio

1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA KV

2 Sisältö 1 Tämän päihdestrategian puitteet Päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö Missä ollaan Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Strategiset tavoitteet Arvolähtökohta Strategiset lähtökohdat Visio Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Tiivistys Lähteet Liitteet Kauniaisten päihdetyön verkosto Käytetyt käsitteet Päihteisiin liittyvät lait KAAVIOT

3 1 Tämän päihdestrategian puitteet Kauniainen on osa pääkaupunkiseutua. Toisaalta ilmiöt näyttäytyvät massiivisen yhtenäisiltä ja toisaalta paikallisilla ratkaisuilla on voitu tuottaa erilaisuutta. Kauniainen on mm. nuorten humalahakuisen juomisen ja aikuisväestön alkoholin ostomäärien osalta näyttäytynyt ikävässä valossa. Kuitenkin on mahdollista vaikuttaa. Kysymys onkin: Löytyykö yhteistä tahtoa? Toteutuessaan tämä päihdestrategia tuottaa hyvinvointia koko yhteisöömme. Strategian valmistuminen ei kuitenkaan riitä, se on vasta lähtölaukaus ja suunnannäyttäjä tehtävälle työlle. Tässä päihdestrategiassa on keskitytty ehkäisevään päihdetyöhön (EPT). Korjaavan työn osalta on valmistumassa vuoden 28 aikana Soccan puitteissa pääkaupunkiseudun yhteinen strategia, jossa Kauniainen on mukana. Tämä päihdestrategia on tuotettu osana ehkäisevän päihdetyön Grani K-18- projektia. Se korvaa vuodelta 22 olevan edellisen päihdestrategian. Nyt valmistuva päihdestrategia tulee vaatimaan jo lähivuosina päivitystä. Strategia on työnteon tulosten määrittäjä ja sen on oltava joustava erilaisten muutosten tapahtuessa. Strategia strategian vuoksi on kuollut jo syntyessään. 2 Päihdetyö Päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka mukaan lukien nuuskan. Kun lääkkeitä, liuottimia ja muita aineita käytetään päihtymistarkoituksessa ne myös luokitellaan päihteiksi. Päihdetyöllä käsitetään ehkäisevän ja korjaavan työn toisiaan täydentävää jatkumoa. Ehkäisevässä työssä erotellaan toisaalta yleisehkäisevä ja riskiehkäisevä päihdetyö ja toisaalta työkenttä on raittiuden edistämisestä päihteiden käytön haitallisia seurauksia lieventäviin toimiin. Ajatuksena on, että jokaiseen kuntalaiseen kohdistetaan yleisehkäisevää työtä, esim. tiedottamalla Kaunis Granissa tai koulujen vanhempainilloissa. Riskiehkäisevää työtä tarvitaan, kun esim. koulussa havaitaan oppilaan viihtyvän tupakoivien ryhmässä tai mini-interventiolla saadaan alkoholin käytöstä huolestuttavat tulokset. Kun ehkäisevä työ ei kanna hedelmää tarvitaan korjaavaa työtä, esim. A-klinikka-säätiön järjestämänä. Kun asiakas on saanut päihteiden käyttönsä hallintaan tueksi tarvitaan ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevän päihdetyön perimmäisenä tavoitteena on päihteiden käytön haittojen ehkäisy. 2.1 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö (EPT) on lakisääteistä moniammatillista työtä. Se perustuu mm. seuraaviin lakeihin: alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, lastensuojelulaki, kansanterveyslaki, perusopetuslaki, nuorisotyölaki. EPT:n tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Näiden saavuttamiseksi on voitava vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa ja alaikäisten osalta nämä on voitava kokonaan torjua. EPT:n tehtävänä on lisätä tietoa ja ymmärrystä päihteistä, niiden käytöstä ja haitoista. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin. Tärkeää on myös vahvistaa päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä sekä selvittää ja eliminoida riskitekijöitä. Onnistuakseen on ehkäisevän päihdetyön toimittava samanaikaisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja perustuttava vankkaan tietoperustaan. Ehkäisevä päihdetyö on yksilö- ja yhteisötasolla ohjaus- ja neuvontatyötä. Sen on myös kyettävä toimimaan asukkaiden ja vähittäismyynnin tai esim. alkoholin anniskelun yhteistoiminnan välittäjänä mahdollistaen elinolosuhteisiin ja rakenteisiin vaikuttamisen ja osallisuuden. EPT perustuu moniammatilliseen verkostotyöhön, jolloin ehkäisevän päihdetyön verkoston prosessinomistajuus on oltava legitimoitu ja resursoitu. 3

4 TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT 3 Missä ollaan 27 Valtakunnalliset trendit lisääntyneestä alkoholin myynnistä koskettavat myös Kauniaista. Alkoholi on täälläkin yksi keskeinen sosiaalisen elämän rakennusaine siirtyen mallioppimisena aikuisilta nuorille. Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen (KTL) Aikuisväestön terveystutkimuksen (AVTK) (15 64-vuotiaat) mukaan miehistä vuotiaat ja vuotiaat käyttävät alkoholia enemmän kuin uusimaalaiset miehet keskimäärin. Samoin naisista vuotiaat käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut uusmaalaiset naiset. Keskeinen ehkäisevän päihdetyön haaste onkin tuottaa kriittisyyttä alkoholin käyttöä kohtaan. (Stakes, 26, s. 9) Ehkäisevä päihdetyön laadunvarmistamiseksi on käytettävissä Stakesin kehittämä Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti. Laatutähdessä on kiteytettynä hyvän ehkäisevän päihdetyön kriteerit. Laatutähti toimiikin ehkäisevän päihdetyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin johtotähtenä. Ehkäisevän päihdetyön laatutähti (Stakes 26): TAVOITTEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITE TIETOPERUSTA KTL:n aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan kauniaislaiset tupakoivat huomattavassa määrin vähemmän kuin uusmaalaiset keskimäärin. Tämä on merkittävä hyvä tulos, jonka säilyminen on varmistettava. Nuuskan osalta vastaavia tietoja ei ole tiedossa. Stakesin kouluterveyskyselyn 24 tulosten perusteella huomattiin kauniaislaisten nuorten käyttävän alkoholia useammin humalahakuisesti kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Kaupungille myönnettiin STM:n Alkoholiohjelma ohjelmasta rahoitus Grani K-18 projektiin. Tietoperustan vahvistamiseksi tilattiin Stakesilta kouluterveyskyselyn erillisraportti Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26. Kouluterveyskyselyn yksi lähtökohta on tuottaa tietoa nuorista, kuulla nuoria. Kun ollaan aidosti kuulemassa on esiin nostettuihin ilmiöihin tartuttava. TOTEUTUSPROSESSIT RESURSSIT Grani K-18 projektin aikana on voitu todeta kauniaislaisten nuorten osin käyttävän päihteitä hyvin huolestuttavassa määrin; tupakka, alkoholi ja nuuska ovat nuorille helposti saatavilla. Vanhempien asenteissa on myös toivomisen varaa. Vaikuttaa, että alkoholi- ja tupakkalait eivät useiden kauniaislaisten vanhempien mielestä kosketa heitä. ARVOT JA ETIIKKA 4

5 Stakesin tutkijat ovat listanneet toimenpide-ehdotuksia Kouluterveyskyselyn 26 ja sen erillisraportin tulosten perusteella. Nämä ehdotukset ovat olleet IVA-menetelmällä (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) kaikkien lautakuntien käsittelyssä. Näin saatu toimenpideohjelma on sisällytetty tähän päihdestrategiaan. Erityisen vaikuttava on Kauniaisten nuorisoneuvoston, Granin Nuorten Äänen lausunto. Nuorten äänen on kuuluttava myös tässä strategiassa. Granin Nuorten Äänen parannusehdotuksia kouluterveyskyselyn pohjalta (12/26): Vanhempien täytyisi ottaa enemmän vastuuta lastensa kasvatuksesta ja valistuksesta. Sidettä vanhempien ja lasten välillä pitäisi vahvistaa, jotta kommunikointi parantuisi sekä luottamus molempien välillä vahvistuisi. Kaupungin ja koulujen pitäisi jatkaa ja tehostaa vanhempainiltoja, jossa vanhemmat saataisiin ymmärtämään mitä ongelmia on ja miten niiden kanssa tulisi työskennellä. Toisaalta on havaittavissa kasvava trendi niiden nuorten osalta, jotka eivät käytä mitään päihteitä. Tämä luo positiivista toivoa. Tätä trendiä on voitava vahvistaa. Ehkäisevä päihdetyö ei valitettavasti kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan saavutettujen muutosten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tietoperustaa on vahvistettu kauniaislaisille ja henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla. Tiedon hankinnassa on osuutensa ollut uuden tutkimustiedon käsittelyssä ja Humakin ehkäisevän päihdetyön erikoistumiskoulutuksen sisällöillä. Lasten ja nuorten osalta päiväkoteihin ja kouluihin näyttäytyy vanhempien päihteiden käyttö. Ikääntyviä tapaavat työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa hyvinvoinnista, jossa yhtenä uhkana on alkoholin käyttö. Projektin aikana on selvitetty Kauniaisissa tehtävää päihdetyötä tavoitteena mm. tuottaa päihdestrategia, joka tukee olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja nostaa esiin kehittämiskohteet. Strategiaprosessissa ovat työskennelleet kaupungin päihdetyöntekijät edustaen eri työyksiköitä ja asiakasryhmiä, seurakuntien työntekijöitä ja Koulutus elämään säätiön edustajat. Päihdetyön verkoston prosessien kuvaus on liitteessä 1. 4 Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Päihdetyötä, etenkin ehkäisevää päihdetyötä tehdään koko kaupungin organisaation tasolla. Päihdetyö sijoittuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Ehkäisevää päihdetyötä johtaa kaupungin Tejo työryhmä (terveydenja hyvinvoinnin johtaminen). Ehkäisevän päihdetyön prosessin omistaja on nimitettävä ja hänellä on oltava riittävät toimintavaltuudet. 5 Strategiset tavoitteet 5.1 Arvolähtökohta Tämän päihdestrategian tausta-arvoina ovat Kauniaisten kaupungin arvot ja ehkäisevän päihdetyön arvot. Hyvin hoidettu ehkäisevä päihdetyö toteuttaa näiden arvojen toteutumista. Grani K-18 projektin piti alun perin kohdistua alaikäisiin, mutta hyvin pian selvisi, että kaikissa ikäryhmissä on havaittavissa huolestuttavia ilmiöitä. 5

6 KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIAN ARVOT Kauniaisten kaupungin arvot (TA 28) - Palvelualttius - Uudistusmyönteisyys - Suvaitsevaisuus - Taloudellisuus - Avoimuus Ehkäisevän päihdetyön arvot (Stakes 26) - Ihmis- ja perusoikeudet - Sosiaalinen oikeudenmukaisuus - Yhdenvertaisuus - Solidaarisuus - Osallisuus 5.3 Visio 215 Kauniaislaiset ovat terveitä ja heidän elämänlaatunsa on hyvä. Päihteiden käytöstä koituu harvoin haittoja ja kuntalaiset saavat helposti ja nopeasti asianmukaista päihdehoitoa sekä suomen- että ruotsinkielellä. Alaikäiset ovat koko yhteisön erityisessä suojeluksessa, lasten ja nuorten elinympäristö päihteetön. Huumeita Kauniaisissa ei käytetä 5.2 Strategiset lähtökohdat Kauniaisten kaupungin kehittämisstrategian painoalueita ja niitä toteuttavia alateemoja, jotka limittyvät myös päihdestrategian kanssa ovat mm. Tasapainoinen väestörakenne kaupungin imago Yhteisöllisyys aktiivinen kansalaisuus yhteisvastuu ja perheyhteisön vahvistaminen yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveet elintavat ja elämänhallinta psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen tupakoinnin, nuuskan ja alkoholin käytön vähentäminen väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen 6

7 6 Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Lapset ja nuoret Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Varhaisen vuorovaikutuksen Neuvoloiden ja päivähoidon asiakastiedot Perhe, neuvolat ja päivä- vahvistaminen Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus hoito, seurakunnat Päihdeongelmaisten perheiden lapsien ja nuorten tunnistaminen Puheeksiottotaitojen ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen Urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten päihdeohjelmien toteutuksen seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten parissa asiakastyötä tekevät Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Kouluterveyskysely ja kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Olemassa olevat päihdeohjelmat. Vavu-työ (varhainen vuorovaikutus, neuvolan lapsitutkimus, Masu-työ (masentuneet äidit) perhetyö ja päiväkodin Turvallinen alku Selvitys henkilökunnan tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Koulutus Yhteinen toimintamalli Koulutus Toimintamallien vahvistaminen Kaupungilta avustusta hakevat seurat ja yhdis-tykset toimittavat päihde-ohjelmansa avustuksen hakemisen yhteydessä. Urheiluseuroille ja nuorisoyhdistyksille järjestetään vuosittain päihdeseminaari. Ehkäisevä lastensuojelutyö Lastensuojelulaki Selvitetään lisäkoulutus ja lastensuojelulain velvoitteiden käytäntöön ottaminen omassa perustyössä ja verkostotyössä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus. Päivähoidon Turvalliseen aloitukseen osallistujien määrä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Henkilökunnan tiedot ja taidot Koulutukseen osallistuvien määrä Puheeksiottojen ja puuttumisen määrä Raportointi ohjelmien toteutumisesta Lastensuojelun ilmoitusten ja toimenpiteiden seuranta Toimintamallin mukainen yhteistyö (myös seurakunnat) Puheeksiottokouluttajat, neuvolat, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveysasema, seurakunnat Urheiluseurat, nuorisoyhdistykset, liikuntatoimi ja nuorisotoimi Tejo-työryhmä Sosiaalitoimi, lääkärit, neuvolat, päivähoito, koulujen oppilas- ja opiskelijahuolto, opettajat, nuorisotoimi, terveysasema, seurakunnat Resurssit ja aikataulu Toteutuu perustyössä Perustehtävässä toteutettava koulutus, yht. 4 x 4 h vuoden 28 aikana Kaupungin sisäistä täydennyskoulutusta. Toteutuu perustyössä Vuosittain avustusten hakemisen yhteydessä Toteutuu perustyössä 7

8 Vastuullisen vanhemmuuden tukeminen Tupakoinnin ja nuuskaamisen aloittamisen ehkäisy Alkoholin käytön aloittamisen ehkäisy Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1976/693) Kouluterveyskysely Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Lastensuojelulaki Alkoholilaki Kouluterveyskysely Vanhempainillat, vanhempainvartit, tiedotus ja kampanjointi. Perheryhmät (vrt. Granhultskolan) Kouluaikana, koulualueella tai koulualueen välittömässä läheisyydessä puututaan tupakointiin ja nuuskan käyttöön. Asennekasvatus. Tiedotus ja kampanjat tupakan ja nuuskan teveysriskeistä oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille Liikuntapaikoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä, sekä urheiluseurojen toiminnassa savuttomuus ja nuuskattomuus. Tiedotus, terveystieto Tilaisuudet, joissa alaikäisiä päihteettömiä, asennekasvatus. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Kouluterveyskyselyt Kouluterveyskysely Koulujen omat oppilaskyselyt Kouluterveydenhoidon seuranta Suun terveydenhoidon miniinterventio Kouluterveyden huollon seuranta, Kouluterveyskysely Vanhemmat, Kouluyhdistys, Hem och skola, neuvolat, perheneuvola, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, seurakunnat urheiluseurat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, suun terveydenhoito, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä 8

9 Terveystiimien toiminnan käynnistäminen Adsumen (nuorten päihdemittari) käyttöönotto koulu- ja opiskelijaterveyden-huollossa Terveystiedon opetussuunnitelmat Kouluterveyskysely Koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden opetussuunnitelmat Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Koulu nimeää terveystiimikoordinaattorin Koulukohtaiset terveystiimit selvittävät ehkäisevän päihdetyön ajankohtaiset haasteet ja päivittävät ehkäisevän päihdetyön osaamisen, materiaalit, aikataulut, tarpeen ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja kehittämiseen, jotka kootaan vuosikelloon. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen terveystiedon opetuksessa, koostepaketin tuottaminen Adsumen käyttökoulutus Adsumen käyttö kaikille 8.- luokkalaisille ja lukion 1. vuosikurssin oppilaille ja sähköinen raportointi Terveystiimien itsearviointi Kouluterveyskysely Terveystiimien toimintaan osallistuvien määrä Kouluterveyskysely ja sähköinen raportointi Vuosittain kokoontuva koko kaupungin tason terveystiimi Terveystiedonopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, koulupsykologit, suun terveydenhoito, tarvittaessa koulujen ulkopuoliset asiantuntijat (nuorisotoimi, järjestöt, seurakunnat,urheiluseurat, Espoon Nuoriso-asema, poliisi) Tejo-työryhmä Koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, Nuorisoasema Terveystiimi suunnittelee toimintansa lukuvuodeksi kerrallaan. Toteutuu perustyössä ja asiantuntijatar-peen mukaan ostopalveluna. Koulutus 1 x 4 h Toteutus perustyössä Työikäinen väestö Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy AVTK (Kansanterveyslaitok-sen Aikuisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti) Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. SA-int terveystarkastus ja ajokyvyn arviointi) AVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä (mm. Audit) Jatkohoitoon ohjattavien määrä Katkaisuhoitopäivien lukumäärä Terveysasema, sosiaalitoimi ja työterveyshuolto, Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Toteutuu perustyössä 9

10 Päihteiden käytön vähentäminen Kts. Lasten ja nuorten osuudessa vanhemmuuteen liittyvät tavoitteet AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Tejo-työryhmän kautta Toteutuu perustyössä koordinoidusti Ikäihmiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy EVTK (Kansanterveyslaitok-sen Eläkeläisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti), Ajokorttiseuranta. Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. Audit uuden asiakkuuden alkaessa) EVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä Jatkohoitoon ohjattavien määrä Terveysasema ja sosiaalitoimi Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, Seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Puheeksiotto- ja Audit-koulutus Toteutuu perustyössä Päihteiden käytön vähentäminen EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot, huolen vyöhykkeet Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut Päihteettömyyteen tukeminen EVTK Sosiaalisen verkoston kartoitus Suora markkinointi ja kampanjat Linkitetään mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaan. Frendi-hanke EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Asiakaspalaute Toimintaan osallistuvien määrä Tejo-työryhmän kautta Seurakunnat, psykiatrinen sairaanhoitaja Eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvosto, seniorineuvola, Villa Breda, kotihoito, seurakunnat, Granin Lähioapu ry, kirjasto, Kaunis Grani, www-sivut, yleisötilaisuudet Toteutuu perustyössä koordinoidusti Toteutuu perustyössä

11 Yhteiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Ehkäisevän päihdetyön organisointi Valtakunnallisessa ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön yhteistyössä ja kehityksessä mukana pysyminen Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Nimetään päihdetyön prosessinomistaja. Tejo-työryhmä toimii moniammatillisen päihdetyön ohjausryhmänä. Vuosittain ja tarvittaessa kutsutaan päihdetyön verkosto koolle. Nimetään Kauniaisten kaupungin edustajat: Etelä-Suomen lääninhallituksen ehkäisevän päihdetyön (EPT) verkosto Stakesin EPT-verkosto Pääkaupunkiseu-dun EPTyhteyshenkilö Ehkäpä verkoston yhteyshenkilö Preventiimin yhteyshenkilö Tejo-työryhmä vastaa seurannasta. Päihdetyön verkostoon osallistujien määrä. Eri ryhmien omat arvioinnit Toimintaan osallistuminen Tejo-työryhmä ja sen koordinoimana muut toimijat Eri ehkäisevän päihdetyön ryhmien ja tejo-työryhmän välillä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Alkoholin ja tupakan myynnin laillisuus Mm. alkoholilaki ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Yhteistyössä alkoholilupahallinnon, yrittäjien ja poliisin kanssa käydään säännöllisesti läpi vähittäismyynti- ja anniskelupaikat. Tiedotus ikärajoista. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Valvontaraportit Yhteistyötapaamisten määrä Poliisin rikosraportit Valvonnan kattavuus Tejo-työryhmä, alkoholitarkastajat, poliisi, yrittäjät, vanhemmat, koulut, koti ja koulu-yhdistys, Hem och skola Toteutuu perustyössä 11

12 Savuton Kauniainen Päihdepalveluihin ohjaaminen Ehkäisevän päihdetyön osaamisen tunnistaminen Tutkimuksen ja menetelmien kehittämisen uusin tieto käytössä Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Savuton Helsinki Sosiaalitoimen ja terveysaseman rekisterit hoidon tarpeen arvioinnista Sotkanet OPH:n päihdetutkintotoimikunnan suositus päihdetyön osaamisen minimivaatimuksista (27) Stakes, STM Selvitetään Helsingin kokemuksia ja laaditaan oma paikallinen toimintaohjelma Päihdepalveluihin ohjaamisen toimintamallit Selvitetään osaamistaso Koulutus (mm. valmiit sähköiset tietopaketit) Osallistuminen Stakesin, STM: n ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön toimintaan. Tiedon jalkauttaminen paikalliseen toimintaan. Tupakkavierotusryhmiin osallistuvien määrä Toteutuneet hoitojaksot avo- ja laitoshuollossa Koulutukseen osallistuvien määrä Osaamisrekisteri Osallistumisen määrä Tejo-työryhmä kansalaisopisto Sosiaalitoimi, terveysasema ja päihdepalvelut Kaikki Ehkäisevän päihdetyön eri ryhmät ja Tejo-työryhmä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Selvitystyö ja koulutus esim. ostopalveluna Toteutetaan perustyössä Toteutetaan perustyössä 12

13 7 Tiivistys Kauniaisten kaupungin ehkäisevä päihdetyö tullaan tekemään päänsääntöisesti osana perustyötä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan selkeä prosessinomistajuus, teoreettista perustaa, menetelmiä, tiedotusosaamista ja erilaisia kaupungin sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmänä tulee toimimaan poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Tejo-työryhmä. Tämän ryhmän tehtävänä on koordinoida ja priorisoida ehkäisevää päihdetyötä ajantasaisen tiedon perusteella. Osaltaan terveystiimit vievät ehkäisevän päihdetyön koulun arkeen läpileikkaavana teemana. Samalla sosiaali- ja terveystoimen palveluissa käytetään AUDITia ja mini-interventiota rutiiniluontoisina työkaluina. Päihdestrategian toteutuminen tuottaa hyvinvointia ja tasa-arvoa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Työikäisten terveys parantuu ja ikäihmisten elämänlaatu paranee. Tästä seuraa huojennusta kaupungin palvelutarpeeseen ja säästöä kustannuksiin. 8 Lähteet Aikuisväestön terveystutkimus, Kansanerveyslaitos, 27 Ehkäisy ja hoito Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Stakes, päihdetyö-ryhmä 27 Laatutähteä tavoittelemassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes, kuntapalvelut 26 Luopa A., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Pääkaupunkiseudun raportti, Stakes 26 Luopa P., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Kauniaisten kuntaraportti, Stakes 26 Luopa P., Pietikäinen M., Jokela J., Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26, Stakes 26 lainattu Liitteet 1 Kauniaisten päihdetyön verkosto 2 Käytetyt käsitteet 3 Päihteisiin liittyvät lait 4 Kaaviot Kaaviot perustuvat Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen Aikuisväestön terveystutkimuksen ennakkotietoihin 4.1 Tupakoimattomat, KTL; AVTK Naiset, jotka käyttävät väh. 5 annosta alkoholia ja miehet väh. 8 annosta alkoholia viikossa, KTL; AVTK Juo viikottain kuusi annosta tai enemmän, KTL; AVTK Alkoholin käyttö ylittää riskirajan eli alkoholiannoksia viikossa miehillä enemmän kuin 24 ja naisilla 16, KTL; AVTK Edellisen viikon aikana vähintäin viisi annosta alkoholia käyttäneet naiset ja kahdeksen annosta käyttäneet miehet kielen mukaan, KTL; AVTK Alkoholijuomien myynti % alkoholia / 18 vuotta täyttäneet kuntalaiset, Stakes, Indikaattoripankki Sotkanet Ei ole kokeillut alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa, Stakes kouluter veyskysely Hyväksyy vähintään savuketta päivässä, humalan kerran viikossa ja marihuanan satunnaisen polton, Stakes kouluterveyskysely Tupakoi päivittäin, Stakes kouluterveyskysely Tupakointi sallittua oppilaitoksissa, Stakes kouluterveyskysely

14 4.11 Tupakan ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely Vähintään kerran viikossa tupakoivat: Mistä tupakkaa, Stakes kouluterveyskysely Kuinka monta kertaa nuuskannut, Stakes kouluterveyskysely Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, Stakes kouluterveyskysely Mistä hankki viime käyttökerralla alkoholin, Stakes kouluterveyskysely Oluen ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely 26 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 2

21 2. Käytetyt käsitteet Adsume: Nuorten päihdemittarin (Adolescents Substance Use Measurement, AD- SUME) Alkoholijuoma: Nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholijuomien myynti: Alkoholijuomien kokonaismyynti sisältää seuraavat myynti- ja toimituserät Vähittäismyynti vähittäismyynti Alkon myymälöistä ja Alkon tilauspalvelupisteistä sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja tilaviini- ja sahtimyymälöille. Anniskelu alkoholijuomien toimitukset anniskeluravintoloille (A-, B- ja C-ravintolat). Alkoholijuomia voivat ostaa: Vähittäismyynnissä voivat 18 vuotta täyttäneet ostaa mietoja alkoholijuomia ja 2 vuotta täyttäneet kaikkia alkoholijuomia. Anniskelussa ikäraja on 18 vuotta. Alkoholiluvat, vähittäismyynti: Alko: Alkon myymälät, kaikki alkoholijuomat Luovutuspaikat: toimipisteet, joista Alkon myymälästä tilatut alkoholijuomat voidaan noutaa. Tilaviinimyymälät: lupa korkeintaan 13 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse itse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin valmistuspaikan yhteydessä. Vähittäismyyntipaikat C-lupa: lupa korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Alkoholiluvat, anniskelu: A-luvat: lupa anniskella kaikkia alkoholijuomia. B-luvat: lupa anniskella korkeintaan 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia. C-luvat: lupa anniskella korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä, käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Alkoholijuomien kulutus: Alkoholijuomien tilastoitu kulutus: alkoholijuomien vähittäismyynti ja alkoholijuomien anniskelu kotimaassa (sisältää erät: Alkon myymälöiden myynti vähittäismyyntiasiakkaille sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja anniskeluravintoloille). Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus: turistien alkoholituomiset, alkoholijuomien kotivalmistus, laiton alkoholijuomien valmistus, salakuljetus ja korvikkeet sekä turistien ulkomailla nauttima alkoholi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus: tilastoitu ja tilastoimaton kulutus yhteensä. Arviointi: Perustyötä, interventiota tai hanketta ja sen vaikutuksia koskevan tiedon järjestelmällistä keruuta, analysointia ja tulkintaa. Kerättyjä tietoja käytetään, kun päätetään toiminnan kehittämisestä, laajentamisesta, jatkamisesta tai lopettamisesta. 21

22 Diagnoosit alkoholisairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F, T51, K7, K86., I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G62.1, G72.1, P4.3, Q86., O35.4, Z5.2, Z71.4, Z72.1, R78. STAKES / SVT Tilastotiedote / FOS Statistikmeddelande 32/25 92 Diagnoosit huumesairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F11-16, F18-19, F55, T39, T4, T , T , T43, T5.7, T53, R78.-R78.5, Z5.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P4.4, P96.1, X4-X42 Edistäminen (promootio): Mahdollisuuksien luominen. Suojaavien tekijöiden ylläpitämistä ja vahvistamista. Pyrkimystä luoda elinoloja ja kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään. Promootiolla pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön hyvinvoinnista ja terveydestä. Esimerkiksi terveyden edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäiseminen (preventio): Ennakoitujen ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä ja vähentämistä. Lähtökohtana ongelmat eivätkä voimavarat. Ehkäisevä päihdetyö: Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Päihteitä, joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisyn tasot: Kohderyhmien perusteella määriteltynä: yleinen ehkäisy, riskiehkäisy. Haittojen vähentäminen: Toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä seuraavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja asianomaiselle itselleen, hänen ympäristölleen ja yhteiskunnalle. Menetelmiä, joilla voidaan vähentää tai lieventää haittoja, vaikka itse käyttöä ei siinä tilanteessa pystyttäisikään tai juuri kyseisellä interventiolla pyrittäisi vähentämään. Huolen vyöhykkeet: Stakesissa kehitetty apuväline lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä. Huume: Yleiskäsite, joka sisältää sekä huumausaineet että ne pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymistarkoitukseen 22

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Lainsäädäntö ja kansallinen terveyspolitiikka linjaavat savuttomuuden edistämistä kunnassa... 3 2 Savuton pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot