KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA 2008-2015"

Transkriptio

1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖNSTRATEGIA KV

2 Sisältö 1 Tämän päihdestrategian puitteet Päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö Missä ollaan Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Strategiset tavoitteet Arvolähtökohta Strategiset lähtökohdat Visio Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Tiivistys Lähteet Liitteet Kauniaisten päihdetyön verkosto Käytetyt käsitteet Päihteisiin liittyvät lait KAAVIOT

3 1 Tämän päihdestrategian puitteet Kauniainen on osa pääkaupunkiseutua. Toisaalta ilmiöt näyttäytyvät massiivisen yhtenäisiltä ja toisaalta paikallisilla ratkaisuilla on voitu tuottaa erilaisuutta. Kauniainen on mm. nuorten humalahakuisen juomisen ja aikuisväestön alkoholin ostomäärien osalta näyttäytynyt ikävässä valossa. Kuitenkin on mahdollista vaikuttaa. Kysymys onkin: Löytyykö yhteistä tahtoa? Toteutuessaan tämä päihdestrategia tuottaa hyvinvointia koko yhteisöömme. Strategian valmistuminen ei kuitenkaan riitä, se on vasta lähtölaukaus ja suunnannäyttäjä tehtävälle työlle. Tässä päihdestrategiassa on keskitytty ehkäisevään päihdetyöhön (EPT). Korjaavan työn osalta on valmistumassa vuoden 28 aikana Soccan puitteissa pääkaupunkiseudun yhteinen strategia, jossa Kauniainen on mukana. Tämä päihdestrategia on tuotettu osana ehkäisevän päihdetyön Grani K-18- projektia. Se korvaa vuodelta 22 olevan edellisen päihdestrategian. Nyt valmistuva päihdestrategia tulee vaatimaan jo lähivuosina päivitystä. Strategia on työnteon tulosten määrittäjä ja sen on oltava joustava erilaisten muutosten tapahtuessa. Strategia strategian vuoksi on kuollut jo syntyessään. 2 Päihdetyö Päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka mukaan lukien nuuskan. Kun lääkkeitä, liuottimia ja muita aineita käytetään päihtymistarkoituksessa ne myös luokitellaan päihteiksi. Päihdetyöllä käsitetään ehkäisevän ja korjaavan työn toisiaan täydentävää jatkumoa. Ehkäisevässä työssä erotellaan toisaalta yleisehkäisevä ja riskiehkäisevä päihdetyö ja toisaalta työkenttä on raittiuden edistämisestä päihteiden käytön haitallisia seurauksia lieventäviin toimiin. Ajatuksena on, että jokaiseen kuntalaiseen kohdistetaan yleisehkäisevää työtä, esim. tiedottamalla Kaunis Granissa tai koulujen vanhempainilloissa. Riskiehkäisevää työtä tarvitaan, kun esim. koulussa havaitaan oppilaan viihtyvän tupakoivien ryhmässä tai mini-interventiolla saadaan alkoholin käytöstä huolestuttavat tulokset. Kun ehkäisevä työ ei kanna hedelmää tarvitaan korjaavaa työtä, esim. A-klinikka-säätiön järjestämänä. Kun asiakas on saanut päihteiden käyttönsä hallintaan tueksi tarvitaan ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevän päihdetyön perimmäisenä tavoitteena on päihteiden käytön haittojen ehkäisy. 2.1 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö (EPT) on lakisääteistä moniammatillista työtä. Se perustuu mm. seuraaviin lakeihin: alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, lastensuojelulaki, kansanterveyslaki, perusopetuslaki, nuorisotyölaki. EPT:n tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Näiden saavuttamiseksi on voitava vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa ja alaikäisten osalta nämä on voitava kokonaan torjua. EPT:n tehtävänä on lisätä tietoa ja ymmärrystä päihteistä, niiden käytöstä ja haitoista. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin. Tärkeää on myös vahvistaa päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä sekä selvittää ja eliminoida riskitekijöitä. Onnistuakseen on ehkäisevän päihdetyön toimittava samanaikaisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja perustuttava vankkaan tietoperustaan. Ehkäisevä päihdetyö on yksilö- ja yhteisötasolla ohjaus- ja neuvontatyötä. Sen on myös kyettävä toimimaan asukkaiden ja vähittäismyynnin tai esim. alkoholin anniskelun yhteistoiminnan välittäjänä mahdollistaen elinolosuhteisiin ja rakenteisiin vaikuttamisen ja osallisuuden. EPT perustuu moniammatilliseen verkostotyöhön, jolloin ehkäisevän päihdetyön verkoston prosessinomistajuus on oltava legitimoitu ja resursoitu. 3

4 TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT 3 Missä ollaan 27 Valtakunnalliset trendit lisääntyneestä alkoholin myynnistä koskettavat myös Kauniaista. Alkoholi on täälläkin yksi keskeinen sosiaalisen elämän rakennusaine siirtyen mallioppimisena aikuisilta nuorille. Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen (KTL) Aikuisväestön terveystutkimuksen (AVTK) (15 64-vuotiaat) mukaan miehistä vuotiaat ja vuotiaat käyttävät alkoholia enemmän kuin uusimaalaiset miehet keskimäärin. Samoin naisista vuotiaat käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut uusmaalaiset naiset. Keskeinen ehkäisevän päihdetyön haaste onkin tuottaa kriittisyyttä alkoholin käyttöä kohtaan. (Stakes, 26, s. 9) Ehkäisevä päihdetyön laadunvarmistamiseksi on käytettävissä Stakesin kehittämä Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti. Laatutähdessä on kiteytettynä hyvän ehkäisevän päihdetyön kriteerit. Laatutähti toimiikin ehkäisevän päihdetyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin johtotähtenä. Ehkäisevän päihdetyön laatutähti (Stakes 26): TAVOITTEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITE TIETOPERUSTA KTL:n aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan kauniaislaiset tupakoivat huomattavassa määrin vähemmän kuin uusmaalaiset keskimäärin. Tämä on merkittävä hyvä tulos, jonka säilyminen on varmistettava. Nuuskan osalta vastaavia tietoja ei ole tiedossa. Stakesin kouluterveyskyselyn 24 tulosten perusteella huomattiin kauniaislaisten nuorten käyttävän alkoholia useammin humalahakuisesti kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Kaupungille myönnettiin STM:n Alkoholiohjelma ohjelmasta rahoitus Grani K-18 projektiin. Tietoperustan vahvistamiseksi tilattiin Stakesilta kouluterveyskyselyn erillisraportti Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26. Kouluterveyskyselyn yksi lähtökohta on tuottaa tietoa nuorista, kuulla nuoria. Kun ollaan aidosti kuulemassa on esiin nostettuihin ilmiöihin tartuttava. TOTEUTUSPROSESSIT RESURSSIT Grani K-18 projektin aikana on voitu todeta kauniaislaisten nuorten osin käyttävän päihteitä hyvin huolestuttavassa määrin; tupakka, alkoholi ja nuuska ovat nuorille helposti saatavilla. Vanhempien asenteissa on myös toivomisen varaa. Vaikuttaa, että alkoholi- ja tupakkalait eivät useiden kauniaislaisten vanhempien mielestä kosketa heitä. ARVOT JA ETIIKKA 4

5 Stakesin tutkijat ovat listanneet toimenpide-ehdotuksia Kouluterveyskyselyn 26 ja sen erillisraportin tulosten perusteella. Nämä ehdotukset ovat olleet IVA-menetelmällä (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) kaikkien lautakuntien käsittelyssä. Näin saatu toimenpideohjelma on sisällytetty tähän päihdestrategiaan. Erityisen vaikuttava on Kauniaisten nuorisoneuvoston, Granin Nuorten Äänen lausunto. Nuorten äänen on kuuluttava myös tässä strategiassa. Granin Nuorten Äänen parannusehdotuksia kouluterveyskyselyn pohjalta (12/26): Vanhempien täytyisi ottaa enemmän vastuuta lastensa kasvatuksesta ja valistuksesta. Sidettä vanhempien ja lasten välillä pitäisi vahvistaa, jotta kommunikointi parantuisi sekä luottamus molempien välillä vahvistuisi. Kaupungin ja koulujen pitäisi jatkaa ja tehostaa vanhempainiltoja, jossa vanhemmat saataisiin ymmärtämään mitä ongelmia on ja miten niiden kanssa tulisi työskennellä. Toisaalta on havaittavissa kasvava trendi niiden nuorten osalta, jotka eivät käytä mitään päihteitä. Tämä luo positiivista toivoa. Tätä trendiä on voitava vahvistaa. Ehkäisevä päihdetyö ei valitettavasti kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan saavutettujen muutosten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tietoperustaa on vahvistettu kauniaislaisille ja henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla. Tiedon hankinnassa on osuutensa ollut uuden tutkimustiedon käsittelyssä ja Humakin ehkäisevän päihdetyön erikoistumiskoulutuksen sisällöillä. Lasten ja nuorten osalta päiväkoteihin ja kouluihin näyttäytyy vanhempien päihteiden käyttö. Ikääntyviä tapaavat työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa hyvinvoinnista, jossa yhtenä uhkana on alkoholin käyttö. Projektin aikana on selvitetty Kauniaisissa tehtävää päihdetyötä tavoitteena mm. tuottaa päihdestrategia, joka tukee olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja nostaa esiin kehittämiskohteet. Strategiaprosessissa ovat työskennelleet kaupungin päihdetyöntekijät edustaen eri työyksiköitä ja asiakasryhmiä, seurakuntien työntekijöitä ja Koulutus elämään säätiön edustajat. Päihdetyön verkoston prosessien kuvaus on liitteessä 1. 4 Päihdetyön sijoittuminen Kauniaisten kaupungin organisaatiossa Päihdetyötä, etenkin ehkäisevää päihdetyötä tehdään koko kaupungin organisaation tasolla. Päihdetyö sijoittuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Ehkäisevää päihdetyötä johtaa kaupungin Tejo työryhmä (terveydenja hyvinvoinnin johtaminen). Ehkäisevän päihdetyön prosessin omistaja on nimitettävä ja hänellä on oltava riittävät toimintavaltuudet. 5 Strategiset tavoitteet 5.1 Arvolähtökohta Tämän päihdestrategian tausta-arvoina ovat Kauniaisten kaupungin arvot ja ehkäisevän päihdetyön arvot. Hyvin hoidettu ehkäisevä päihdetyö toteuttaa näiden arvojen toteutumista. Grani K-18 projektin piti alun perin kohdistua alaikäisiin, mutta hyvin pian selvisi, että kaikissa ikäryhmissä on havaittavissa huolestuttavia ilmiöitä. 5

6 KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIAN ARVOT Kauniaisten kaupungin arvot (TA 28) - Palvelualttius - Uudistusmyönteisyys - Suvaitsevaisuus - Taloudellisuus - Avoimuus Ehkäisevän päihdetyön arvot (Stakes 26) - Ihmis- ja perusoikeudet - Sosiaalinen oikeudenmukaisuus - Yhdenvertaisuus - Solidaarisuus - Osallisuus 5.3 Visio 215 Kauniaislaiset ovat terveitä ja heidän elämänlaatunsa on hyvä. Päihteiden käytöstä koituu harvoin haittoja ja kuntalaiset saavat helposti ja nopeasti asianmukaista päihdehoitoa sekä suomen- että ruotsinkielellä. Alaikäiset ovat koko yhteisön erityisessä suojeluksessa, lasten ja nuorten elinympäristö päihteetön. Huumeita Kauniaisissa ei käytetä 5.2 Strategiset lähtökohdat Kauniaisten kaupungin kehittämisstrategian painoalueita ja niitä toteuttavia alateemoja, jotka limittyvät myös päihdestrategian kanssa ovat mm. Tasapainoinen väestörakenne kaupungin imago Yhteisöllisyys aktiivinen kansalaisuus yhteisvastuu ja perheyhteisön vahvistaminen yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveet elintavat ja elämänhallinta psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen tupakoinnin, nuuskan ja alkoholin käytön vähentäminen väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen 6

7 6 Kauniaisten ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma vuosille Lapset ja nuoret Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Varhaisen vuorovaikutuksen Neuvoloiden ja päivähoidon asiakastiedot Perhe, neuvolat ja päivä- vahvistaminen Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus hoito, seurakunnat Päihdeongelmaisten perheiden lapsien ja nuorten tunnistaminen Puheeksiottotaitojen ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen Urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten päihdeohjelmien toteutuksen seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten parissa asiakastyötä tekevät Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Kouluterveyskysely ja kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Olemassa olevat päihdeohjelmat. Vavu-työ (varhainen vuorovaikutus, neuvolan lapsitutkimus, Masu-työ (masentuneet äidit) perhetyö ja päiväkodin Turvallinen alku Selvitys henkilökunnan tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Koulutus Yhteinen toimintamalli Koulutus Toimintamallien vahvistaminen Kaupungilta avustusta hakevat seurat ja yhdis-tykset toimittavat päihde-ohjelmansa avustuksen hakemisen yhteydessä. Urheiluseuroille ja nuorisoyhdistyksille järjestetään vuosittain päihdeseminaari. Ehkäisevä lastensuojelutyö Lastensuojelulaki Selvitetään lisäkoulutus ja lastensuojelulain velvoitteiden käytäntöön ottaminen omassa perustyössä ja verkostotyössä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus. Päivähoidon Turvalliseen aloitukseen osallistujien määrä Huolen vyöhykkeillä olevien määrä ja osuus Henkilökunnan tiedot ja taidot Koulutukseen osallistuvien määrä Puheeksiottojen ja puuttumisen määrä Raportointi ohjelmien toteutumisesta Lastensuojelun ilmoitusten ja toimenpiteiden seuranta Toimintamallin mukainen yhteistyö (myös seurakunnat) Puheeksiottokouluttajat, neuvolat, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveysasema, seurakunnat Urheiluseurat, nuorisoyhdistykset, liikuntatoimi ja nuorisotoimi Tejo-työryhmä Sosiaalitoimi, lääkärit, neuvolat, päivähoito, koulujen oppilas- ja opiskelijahuolto, opettajat, nuorisotoimi, terveysasema, seurakunnat Resurssit ja aikataulu Toteutuu perustyössä Perustehtävässä toteutettava koulutus, yht. 4 x 4 h vuoden 28 aikana Kaupungin sisäistä täydennyskoulutusta. Toteutuu perustyössä Vuosittain avustusten hakemisen yhteydessä Toteutuu perustyössä 7

8 Vastuullisen vanhemmuuden tukeminen Tupakoinnin ja nuuskaamisen aloittamisen ehkäisy Alkoholin käytön aloittamisen ehkäisy Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma. Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1976/693) Kouluterveyskysely Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Lastensuojelulaki Alkoholilaki Kouluterveyskysely Vanhempainillat, vanhempainvartit, tiedotus ja kampanjointi. Perheryhmät (vrt. Granhultskolan) Kouluaikana, koulualueella tai koulualueen välittömässä läheisyydessä puututaan tupakointiin ja nuuskan käyttöön. Asennekasvatus. Tiedotus ja kampanjat tupakan ja nuuskan teveysriskeistä oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille Liikuntapaikoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä, sekä urheiluseurojen toiminnassa savuttomuus ja nuuskattomuus. Tiedotus, terveystieto Tilaisuudet, joissa alaikäisiä päihteettömiä, asennekasvatus. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Kouluterveyskyselyt Kouluterveyskysely Koulujen omat oppilaskyselyt Kouluterveydenhoidon seuranta Suun terveydenhoidon miniinterventio Kouluterveyden huollon seuranta, Kouluterveyskysely Vanhemmat, Kouluyhdistys, Hem och skola, neuvolat, perheneuvola, päivähoito, koulut, nuorisotoimi, seurakunnat urheiluseurat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, suun terveydenhoito, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Koulut, vanhemmat, Koti ja kouluyhdistys, Hem och skola, terveysasema, liikuntatoimi, urheiluseurat, nuorisotoimi, nuorisoyhdistykset, seurakunnat Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä 8

9 Terveystiimien toiminnan käynnistäminen Adsumen (nuorten päihdemittari) käyttöönotto koulu- ja opiskelijaterveyden-huollossa Terveystiedon opetussuunnitelmat Kouluterveyskysely Koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden opetussuunnitelmat Kouluterveyskyselyn 26 erillisraportin lautakuntien toimenpideohjelma Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kokemusperäiset tiedot Koulu nimeää terveystiimikoordinaattorin Koulukohtaiset terveystiimit selvittävät ehkäisevän päihdetyön ajankohtaiset haasteet ja päivittävät ehkäisevän päihdetyön osaamisen, materiaalit, aikataulut, tarpeen ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja kehittämiseen, jotka kootaan vuosikelloon. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen terveystiedon opetuksessa, koostepaketin tuottaminen Adsumen käyttökoulutus Adsumen käyttö kaikille 8.- luokkalaisille ja lukion 1. vuosikurssin oppilaille ja sähköinen raportointi Terveystiimien itsearviointi Kouluterveyskysely Terveystiimien toimintaan osallistuvien määrä Kouluterveyskysely ja sähköinen raportointi Vuosittain kokoontuva koko kaupungin tason terveystiimi Terveystiedonopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, koulupsykologit, suun terveydenhoito, tarvittaessa koulujen ulkopuoliset asiantuntijat (nuorisotoimi, järjestöt, seurakunnat,urheiluseurat, Espoon Nuoriso-asema, poliisi) Tejo-työryhmä Koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, Nuorisoasema Terveystiimi suunnittelee toimintansa lukuvuodeksi kerrallaan. Toteutuu perustyössä ja asiantuntijatar-peen mukaan ostopalveluna. Koulutus 1 x 4 h Toteutus perustyössä Työikäinen väestö Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy AVTK (Kansanterveyslaitok-sen Aikuisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti) Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. SA-int terveystarkastus ja ajokyvyn arviointi) AVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä (mm. Audit) Jatkohoitoon ohjattavien määrä Katkaisuhoitopäivien lukumäärä Terveysasema, sosiaalitoimi ja työterveyshuolto, Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Toteutuu perustyössä 9

10 Päihteiden käytön vähentäminen Kts. Lasten ja nuorten osuudessa vanhemmuuteen liittyvät tavoitteet AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut AVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Tejo-työryhmän kautta Toteutuu perustyössä koordinoidusti Ikäihmiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Päihdehaittojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisy EVTK (Kansanterveyslaitok-sen Eläkeläisväestön terveyskysely), Sotkanet, Alkon tilastot, Käypä hoito suositus, terveysaseman henkilökunnan osaaminen Puheeksiotto, Audit, Mini-interventio, sosiaalisten haittojen apukortti (S-apukortti), Ajokorttiseuranta. Sähköinen dokumentointi Toimintamallien ja päihdeohjelmien luominen (mm. Audit uuden asiakkuuden alkaessa) EVTK, Sotkanet, Alkon tilastot, sähköisen dokumentoinnin kautta saatava interventioiden määrä Jatkohoitoon ohjattavien määrä Terveysasema ja sosiaalitoimi Mahdolliset jatkohoitoyksiköt, Seurakunnat Mini-interventiokoulutus 28 ja sen laajentaminen moniammatilliseksi Puheeksiotto- ja Audit-koulutus Toteutuu perustyössä Päihteiden käytön vähentäminen EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot, huolen vyöhykkeet Tiedotus, kampanjointi jaettava materiaali ja www-sivut Päihteettömyyteen tukeminen EVTK Sosiaalisen verkoston kartoitus Suora markkinointi ja kampanjat Linkitetään mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaan. Frendi-hanke EVTK, KTL, Sotkanet, Alkon tilastot asiakaspalautteet Asiakaspalaute Toimintaan osallistuvien määrä Tejo-työryhmän kautta Seurakunnat, psykiatrinen sairaanhoitaja Eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvosto, seniorineuvola, Villa Breda, kotihoito, seurakunnat, Granin Lähioapu ry, kirjasto, Kaunis Grani, www-sivut, yleisötilaisuudet Toteutuu perustyössä koordinoidusti Toteutuu perustyössä

11 Yhteiset Tavoite Tietoperusta Toteutusprosessit Seuranta- ja arviointi Tavoitteellinen yhteistyö Resurssit ja aikataulu Ehkäisevän päihdetyön organisointi Valtakunnallisessa ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön yhteistyössä ja kehityksessä mukana pysyminen Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus (Stakes) Ehkäisevän päihdetyön Laatutähti (Stakes) Nimetään päihdetyön prosessinomistaja. Tejo-työryhmä toimii moniammatillisen päihdetyön ohjausryhmänä. Vuosittain ja tarvittaessa kutsutaan päihdetyön verkosto koolle. Nimetään Kauniaisten kaupungin edustajat: Etelä-Suomen lääninhallituksen ehkäisevän päihdetyön (EPT) verkosto Stakesin EPT-verkosto Pääkaupunkiseu-dun EPTyhteyshenkilö Ehkäpä verkoston yhteyshenkilö Preventiimin yhteyshenkilö Tejo-työryhmä vastaa seurannasta. Päihdetyön verkostoon osallistujien määrä. Eri ryhmien omat arvioinnit Toimintaan osallistuminen Tejo-työryhmä ja sen koordinoimana muut toimijat Eri ehkäisevän päihdetyön ryhmien ja tejo-työryhmän välillä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Alkoholin ja tupakan myynnin laillisuus Mm. alkoholilaki ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Yhteistyössä alkoholilupahallinnon, yrittäjien ja poliisin kanssa käydään säännöllisesti läpi vähittäismyynti- ja anniskelupaikat. Tiedotus ikärajoista. Alkoholin mainontakielto liikuntapaikoilla. Valvontaraportit Yhteistyötapaamisten määrä Poliisin rikosraportit Valvonnan kattavuus Tejo-työryhmä, alkoholitarkastajat, poliisi, yrittäjät, vanhemmat, koulut, koti ja koulu-yhdistys, Hem och skola Toteutuu perustyössä 11

12 Savuton Kauniainen Päihdepalveluihin ohjaaminen Ehkäisevän päihdetyön osaamisen tunnistaminen Tutkimuksen ja menetelmien kehittämisen uusin tieto käytössä Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Savuton Helsinki Sosiaalitoimen ja terveysaseman rekisterit hoidon tarpeen arvioinnista Sotkanet OPH:n päihdetutkintotoimikunnan suositus päihdetyön osaamisen minimivaatimuksista (27) Stakes, STM Selvitetään Helsingin kokemuksia ja laaditaan oma paikallinen toimintaohjelma Päihdepalveluihin ohjaamisen toimintamallit Selvitetään osaamistaso Koulutus (mm. valmiit sähköiset tietopaketit) Osallistuminen Stakesin, STM: n ja pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön toimintaan. Tiedon jalkauttaminen paikalliseen toimintaan. Tupakkavierotusryhmiin osallistuvien määrä Toteutuneet hoitojaksot avo- ja laitoshuollossa Koulutukseen osallistuvien määrä Osaamisrekisteri Osallistumisen määrä Tejo-työryhmä kansalaisopisto Sosiaalitoimi, terveysasema ja päihdepalvelut Kaikki Ehkäisevän päihdetyön eri ryhmät ja Tejo-työryhmä Toteutuu perustyössä Toteutuu perustyössä Selvitystyö ja koulutus esim. ostopalveluna Toteutetaan perustyössä Toteutetaan perustyössä 12

13 7 Tiivistys Kauniaisten kaupungin ehkäisevä päihdetyö tullaan tekemään päänsääntöisesti osana perustyötä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan selkeä prosessinomistajuus, teoreettista perustaa, menetelmiä, tiedotusosaamista ja erilaisia kaupungin sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmänä tulee toimimaan poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Tejo-työryhmä. Tämän ryhmän tehtävänä on koordinoida ja priorisoida ehkäisevää päihdetyötä ajantasaisen tiedon perusteella. Osaltaan terveystiimit vievät ehkäisevän päihdetyön koulun arkeen läpileikkaavana teemana. Samalla sosiaali- ja terveystoimen palveluissa käytetään AUDITia ja mini-interventiota rutiiniluontoisina työkaluina. Päihdestrategian toteutuminen tuottaa hyvinvointia ja tasa-arvoa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Työikäisten terveys parantuu ja ikäihmisten elämänlaatu paranee. Tästä seuraa huojennusta kaupungin palvelutarpeeseen ja säästöä kustannuksiin. 8 Lähteet Aikuisväestön terveystutkimus, Kansanerveyslaitos, 27 Ehkäisy ja hoito Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Stakes, päihdetyö-ryhmä 27 Laatutähteä tavoittelemassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes, kuntapalvelut 26 Luopa A., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Pääkaupunkiseudun raportti, Stakes 26 Luopa P., Sinkkonen A., Jokela J., Puusniemi R. Pietikäinen M., Kouluterveys 26 Kauniaisten kuntaraportti, Stakes 26 Luopa P., Pietikäinen M., Jokela J., Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26, Stakes 26 lainattu Liitteet 1 Kauniaisten päihdetyön verkosto 2 Käytetyt käsitteet 3 Päihteisiin liittyvät lait 4 Kaaviot Kaaviot perustuvat Kauniaisissa keväällä 27 tehdyn Kansanterveyslaitoksen Aikuisväestön terveystutkimuksen ennakkotietoihin 4.1 Tupakoimattomat, KTL; AVTK Naiset, jotka käyttävät väh. 5 annosta alkoholia ja miehet väh. 8 annosta alkoholia viikossa, KTL; AVTK Juo viikottain kuusi annosta tai enemmän, KTL; AVTK Alkoholin käyttö ylittää riskirajan eli alkoholiannoksia viikossa miehillä enemmän kuin 24 ja naisilla 16, KTL; AVTK Edellisen viikon aikana vähintäin viisi annosta alkoholia käyttäneet naiset ja kahdeksen annosta käyttäneet miehet kielen mukaan, KTL; AVTK Alkoholijuomien myynti % alkoholia / 18 vuotta täyttäneet kuntalaiset, Stakes, Indikaattoripankki Sotkanet Ei ole kokeillut alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa, Stakes kouluter veyskysely Hyväksyy vähintään savuketta päivässä, humalan kerran viikossa ja marihuanan satunnaisen polton, Stakes kouluterveyskysely Tupakoi päivittäin, Stakes kouluterveyskysely Tupakointi sallittua oppilaitoksissa, Stakes kouluterveyskysely

14 4.11 Tupakan ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely Vähintään kerran viikossa tupakoivat: Mistä tupakkaa, Stakes kouluterveyskysely Kuinka monta kertaa nuuskannut, Stakes kouluterveyskysely Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, Stakes kouluterveyskysely Mistä hankki viime käyttökerralla alkoholin, Stakes kouluterveyskysely Oluen ostamisen helppous, Stakes kouluterveyskysely 26 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 2

21 2. Käytetyt käsitteet Adsume: Nuorten päihdemittarin (Adolescents Substance Use Measurement, AD- SUME) Alkoholijuoma: Nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholijuomien myynti: Alkoholijuomien kokonaismyynti sisältää seuraavat myynti- ja toimituserät Vähittäismyynti vähittäismyynti Alkon myymälöistä ja Alkon tilauspalvelupisteistä sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja tilaviini- ja sahtimyymälöille. Anniskelu alkoholijuomien toimitukset anniskeluravintoloille (A-, B- ja C-ravintolat). Alkoholijuomia voivat ostaa: Vähittäismyynnissä voivat 18 vuotta täyttäneet ostaa mietoja alkoholijuomia ja 2 vuotta täyttäneet kaikkia alkoholijuomia. Anniskelussa ikäraja on 18 vuotta. Alkoholiluvat, vähittäismyynti: Alko: Alkon myymälät, kaikki alkoholijuomat Luovutuspaikat: toimipisteet, joista Alkon myymälästä tilatut alkoholijuomat voidaan noutaa. Tilaviinimyymälät: lupa korkeintaan 13 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse itse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin valmistuspaikan yhteydessä. Vähittäismyyntipaikat C-lupa: lupa korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Alkoholiluvat, anniskelu: A-luvat: lupa anniskella kaikkia alkoholijuomia. B-luvat: lupa anniskella korkeintaan 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia. C-luvat: lupa anniskella korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä, käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Alkoholijuomien kulutus: Alkoholijuomien tilastoitu kulutus: alkoholijuomien vähittäismyynti ja alkoholijuomien anniskelu kotimaassa (sisältää erät: Alkon myymälöiden myynti vähittäismyyntiasiakkaille sekä alkoholijuomien toimitukset elintarvikeliikkeille ja anniskeluravintoloille). Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus: turistien alkoholituomiset, alkoholijuomien kotivalmistus, laiton alkoholijuomien valmistus, salakuljetus ja korvikkeet sekä turistien ulkomailla nauttima alkoholi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus: tilastoitu ja tilastoimaton kulutus yhteensä. Arviointi: Perustyötä, interventiota tai hanketta ja sen vaikutuksia koskevan tiedon järjestelmällistä keruuta, analysointia ja tulkintaa. Kerättyjä tietoja käytetään, kun päätetään toiminnan kehittämisestä, laajentamisesta, jatkamisesta tai lopettamisesta. 21

22 Diagnoosit alkoholisairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F, T51, K7, K86., I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G62.1, G72.1, P4.3, Q86., O35.4, Z5.2, Z71.4, Z72.1, R78. STAKES / SVT Tilastotiedote / FOS Statistikmeddelande 32/25 92 Diagnoosit huumesairaus (ICD- tautiluokituksen diagnoosit): F11-16, F18-19, F55, T39, T4, T , T , T43, T5.7, T53, R78.-R78.5, Z5.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P4.4, P96.1, X4-X42 Edistäminen (promootio): Mahdollisuuksien luominen. Suojaavien tekijöiden ylläpitämistä ja vahvistamista. Pyrkimystä luoda elinoloja ja kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään. Promootiolla pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön hyvinvoinnista ja terveydestä. Esimerkiksi terveyden edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäiseminen (preventio): Ennakoitujen ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä ja vähentämistä. Lähtökohtana ongelmat eivätkä voimavarat. Ehkäisevä päihdetyö: Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Päihteitä, joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisyn tasot: Kohderyhmien perusteella määriteltynä: yleinen ehkäisy, riskiehkäisy. Haittojen vähentäminen: Toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä seuraavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja asianomaiselle itselleen, hänen ympäristölleen ja yhteiskunnalle. Menetelmiä, joilla voidaan vähentää tai lieventää haittoja, vaikka itse käyttöä ei siinä tilanteessa pystyttäisikään tai juuri kyseisellä interventiolla pyrittäisi vähentämään. Huolen vyöhykkeet: Stakesissa kehitetty apuväline lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä. Huume: Yleiskäsite, joka sisältää sekä huumausaineet että ne pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymistarkoitukseen 22

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Studia Generalia. Miten sitä tehdään?

Studia Generalia. Miten sitä tehdään? Studia Generalia Tarvitaanko ehkäisevää päihdetyötä? Miten sitä tehdään? Elsi Vuohelainen Preventiimi Sivu 1 Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Sivu 2 Ehkäisevän päihdetyön määritelmä (1/2) Toimintaa, jonka

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1 Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua Sivu 1 Päihdekasvattajan missio Pyri mieluummin poistamaan konkreettisia epäkohtia kuin toteuttamaan abstraktia hyvää. Älä yritä luoda onnellisuutta poliittisin

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi

Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi 10. 11. 2010 Päihdefoorumi Ehkäisevän päihdetyön yksikön johtaja Pia Heiskari Ehkäisevä päihdetyö (EPT) Ehkäisevä päihdetyö

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Marjo Kolehmainen Preventiimitapaaminen, Jyväskylä 21.5.2015 Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot