Vantaa ja päihteet -raportti Teemana nuorten huumeiden käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaa ja päihteet -raportti 2013. Teemana nuorten huumeiden käyttö"

Transkriptio

1 2013 Teemana nuorten huumeiden käyttö - ajankohtaisina haasteina kannabis ja muuntohuumeet Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut, ehkäisevän päihdetyön yksikkö

2 Sisällys Alkusanat Johdanto Huumeiden kokeilu ja käyttö Näkökulmia huumeiden käytön kulttuurisidonnaisuudesta Huumekokeilut ja huumeiden käyttö koko väestössä Nuorten huumeiden kokeilu ja käyttö Kukkaa ja aakkosia ajankohtaiset haasteet kannabis ja muuntohuumeet Kannabis (marihuana ja hasis) Muuntohuumeet Huumeiden käytön haitat ja niiden vähentäminen Huumeiden käytön aiheuttamat haitat Huumeiden käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen lainsäädännöllä Huumausainelainsäädäntö ja -politiikka Ehkäisevä huumetyö Huumehoito Huumehoito Huumehoito Vantaalla Nuorisoasema H-klinikka Päihdevieroitusyksikkö Lähteet

3 Alkusanat Ensimmäinen Vantaa ja päihteet -raportti julkaistiin vuonna 2000 (nimellä Näkökulmia vantaalaisten päihteiden käyttöön: Pekka Ronkainen). Raporttiin on vuosien varrella kerätty ajankohtaista tietoa päihteiden käyttötilanteesta, -kulutuksesta, -haitoista, Vantaan kaupungin päihdepalveluista ja erilaisista ajankohtaisista tutkimuksista. Raportti on muuttunut ja laajentunut vuosien varrella. Vuoden 2013 raportin teemana on nuorten huumeiden käyttö keskittyen kannabiksen käyttöön ja muuntohuumeisiin. Väestökyselyjen tuloksissa näkyy nuorten kannabiskokeilujen määrän kasvu ja huumeiden käyttöön liittyvien asenteiden lieventyminen. Kannabiskokeilujen määrän kasvun ohella myös kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt. Nuorten kohdalla puhuttavat myös muuntohuumeet, jotka ovat synteettisesti valmistettuja aineita, joiden vahvuudesta, vaikutuksesta eikä riskeistä ole tutkittua tietoa. Aineiden käyttöön liittyy usein suuri yliannostusvaara. Muuntohuumeiden määrä on kovassa kasvussa ja uusia vaihtoehtoja tuodaan nopeasti markkinoille kun entisten saantia rajoitetaan. Erityisenä riskiryhmänä ovat nuoret, jotka ovat pelottomia kokeilemaan uusia tuntemattomia aineita. Nuoret eivät myöskään välttämättä miellä muuntohuumeita perinteisiksi huumeiksi tai tiedosta niiden riskejä. Raportin alussa käydään läpi huumeiden käyttötilannetta ja käytön haittoja ja niiden vähentämistä lainsäädännön avulla. Lopuksi raportissa on lyhyt osuus huumehoidosta Vantaan päihdepalveluissa. Raporttiin haluttiin mukaan myös kentän tietoa, työntekijöiden ääni, jota päihdepalveluista edustaa Nuorisoaseman ja H-klinikan työntekijöiden haastattelut sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen huumekatuvalvontayksikön poliisin haastattelu. Muuten raportissa tarvittu aineisto on kerätty ajankohtaisista tilastoista ja tutkimuksista. 2

4 1 Johdanto Tässä raportissa käsitellään nuorten ja nuorten aikuisten huumeiden kokeilua ja käyttöä. Tarkkaa ikärajaa tälle ikäryhmälle on vaikea määritellä, mutta raportissa nuorina ja nuorina aikuisina puhutaan vuotiaista. Nuoruusikä ajoitetaan yleisesti ikävuosiin (mm. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin konsensuslausuman mukaan). Nuoruuden käsite on kuitenkin liukuva, sillä nuoruus on elämänvaihe, jonka pituus vaihtelee yksilöittäin ja kulttuureittain. Nuoruuden rajat ovat muuttuneet eri aikoina. Historiallisesti katsoen nuoruus on nykyään entistä pitempi ajanjakso sillä nuoruus alkaa fysiologisesti yhä aikaisemmin, ja mm. pitkät opiskeluajat venyttävät nuoruutta aikuisuuden suunnassa. (Leppilahti 2008.) Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä nuoruus ja nuoruuden käsite on laajentunut ja samalla monimutkaistunut. (Nuoruus Suomessa 2004). Nuoruusiän määrittelyä voidaan tarkastella myös lastensuojelulain ja nuorisotyölain valossa: lastensuojelulain mukaan vuotiaat ovat nuoria ja nuorisotyölaki kohdentuu kattavasti alle 29-vuotiaaseen väestöön. Lukuina tarkasteltuna nuoruusikään määriteltävää väestöä (0 29-vuotiaita) Suomessa oli vuoden 2012 lopussa 1,9 miljoonaa, eli n. 35 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus, Suomi lukuina). Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan raittiiden osuus nuorista on kasvanut 2000-luvulla. Täysin raittiita on nykyisin puolet (50 %) peruskoululaisista, neljäsosa (27 %) lukiolaisista ja viidesosa (18 %) ammattiin opiskelevista. Samalla viikoittain alkoholia käyttävien nuorten osuus on pienentynyt ja humalajuominen vähentynyt. (Luopa ym ) Kouluterveyskyselyn tulosten valossa nuorten huumekokeilut ja asenteet huumeita kohtaan kuitenkin huolestuttavat. Kyselyn tulosten mukaan 2000-luvun aikana huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ovat hieman lieventyneet ja nuorten kannabiskokeilujen määrä on kasvanut. Viimeisimmän, vuoden 2013 keväällä tehdyn, kouluterveyskyselyn tulosten mukaan huumeita kokeilleiden nuorten osuuden kasvu näyttäisi pääosin taittuneen. Vantaalla huumeita kokeilleiden nuorten luvut ovat silti koko maata korkeammat. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet huumeiden kokeiluun näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Luopa ym ) Hoitamattomat päihdeongelmat aiheuttavat kustannuksia lähes kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten terveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa, nuorisotyössä, poliisin työssä ja kriisityössä. Ne näkyvät työkyvyn laskuna työelämässä sekä erilaisina häiriöinä ja ongelmina kouluissa ja oppilaitoksissa. (Huumetilanne Suomessa 2009.) Edellä mainitun valossa on tärkeää puuttua nuorten päihdekokeiluihin ja keskustella avoimesti nuorten kanssa päihteiden käytön haitoista. 3

5 2 Huumeiden kokeilu ja käyttö Suomessa huumetrendit ovat seuranneet kansainvälisiä virtauksia. Suomessa voidaan puhua kahdesta suuremmasta huumeaallosta, joista ensimmäinen ilmeni 1960-luvulla ja viimeisin 1990-luvulla. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Toisella huumeaallolla tarkoitetaan 1990-luvulla alkaneen huumausaineiden kokeilun ja käytön yleistymistä, jonka jälkeen huumeiden käyttö ja kokeilu vakiintuivat pysyvästi korkeammalle tasolle aikaisempiin vuosiin verrattuna (Salasuo, 2004). Huumeiden kokeilun ja käytön lisääntyminen 1990-luvulla oli 1960-luvun tapaan nuoriso- ja sukupolvi-ilmiö. (Huumetilanne Suomessa 2012.) 2.1 Näkökulmia huumeiden käytön kulttuurisidonnaisuudesta Laittomia huumausaineita käytetään nykyisin hyvin eri tavoin. Nuorilla huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä. Tämä tulee ilmi sekä tutkimustiedosta sekä tätä raporttia varten tehdyistä Vantaan päihdepalveluiden (Nuorisoasema ja H-klinikka) työntekijöiden haastatteluista. Huumeidenkäyttöä selitetään monin eri tavoin: usein lähdetään aineen kemiallisesta vaikutuksesta ja käyttö liitetään haluun kokea hetkellistä mielihyvää tai paeta pahaa oloa. Käytön voidaan sanoa johtuvan myös uteliaisuudesta tai se ymmärretään riippuvuudesta johtuvana toimintana. Huumeidenkäyttö on kuitenkin harvoin pelkästään kemiallisista syistä johtuvaa jopa huumeriippuvuuteen liittyy usein kemiallisen riippuvuuden ohella muita syitä. (Salasuo & Seppälä, Päihdelinkki.) Huumeidenkäyttö on lähes poikkeuksetta kulttuurisidonnaista. Toinen huumeaalto on ollut merkittävä uusien huumekulttuurien muodostumisessa: tälle ajalle tunnusomaista on ollut huumekokeilujen, erityisesti kannabiskokeilujen, lisääntyminen sekä uusien aineiden, kuten ekstaasin 1, tuleminen mukaan kuvioihin. (Salasuo & Seppälä, Päihdelinkki.) Näkyvin kulttuurinen ilmiö toisessa huumeaallossa on ollut huumeiden käytön kytkeytyminen osaksi nuorten aikuisten juhlimista ja vapaa-ajan viettoa. Juhlimiskontekstissa huumeiden käyttö on yleensä luonteeltaan satunnaista ja tapahtuu vapaa-ajalla. Käytön satunnainen luonne ja uudet aineet eivät ole poistaneet käytön riskejä tai haittoja, mutta niiden luonne on muuttunut. Uudenlaiset käyttökontekstit saattavat houkutella entistä useampia nuoria huumekokeiluihin. Juhlimiseen liittyvässä huumeiden käytössä vaarana on erilaiset käyttöön liittyvät tilannekohtaiset riskit, kuten aineiden arvaamaton sisältö ja yliannostukset. (Salasuo, Päihdelinkki.) 2.2 Huumekokeilut ja huumeiden käyttö koko väestössä Nykyisin huumekokeilut ja huumeiden käyttötaso ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin 1990-luvun alussa. Ilmiötä selittää osittain 1990-luvulla ja sen jälkeen huumekokeilunsa aloittaneen sukupolven osuuden kasvu huumekokeiluja mittaavien väestökyselyjen otosjoukossa, samalla kun joukosta poistuvat vanhemmat ikäpolvet, joilla ei ole lainkaan huumeiden käyttökokemuksia. Vuoden 2010 väestökyselyn 2 perusteella noin 17 prosenttia vuotiaista oli kokeillut joskus kannabista. Osuus on noussut hieman 2000 luvun alusta. (Huumetilanne Suomessa 2012.) 1 Ekstaasi (MDMA eli 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini) on synteettinen amfetamiinijohdos. Käytön ei-toivottuja vaikutuksia ovat liikehäiriöt ja lihaskrampit, lämmönsäätelyn häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu, ahdistus tai masentuneisuus. Ekstaasi aiheuttaa selvästi psyykkistä riippuvuutta. Sen käyttöön liittyviä akuutteja kuolinsyitä ovat olleet mm. sydäninfarkti ja aivoverenvuoto. Ekstaasin riskeistä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Se luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. (Päihdelinkki, tietopankki.) 2 Tutkimuksen (Hakkarainen, Metso & Salasuo 2011) kohdejoukon muodostivat vuotiaat suomalaiset, joista poimittiin henkilön otos syksyllä

6 Suomessa huumeiden käyttö on yleistynyt tasaisemman kehityksen jälkeen 2010-luvun vaihteeseen mennessä. Kehitys näyttää keskittyneen erityisesti vuotiaiden miesten kannabiksen käyttöön. Kehityksellä on myös selkeä kytkentä kannabiksen kotikasvatuksen lisääntymiseen. Muiden aineiden käyttötaso on puolestaan ollut suhteellisen vakaata, sillä poikkeuksella, että stimulanttiryhmässä ekstaasi ja kokaiini ovat nousseet suosiossa amfetamiinin rinnalle. Opiaattien osalta huomattavaa on buprenorfiinin ja muiden lääkeopioidien käytön yleistyminen heroiinin sijasta. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö sijoittuu kannabiksen ja muiden laittomien huumeiden käytön väliin, ja niitä käytetään useimmiten univaikeuksiin mutta myös päihdyttäviin tarkoituksiin ja päihteiden vaikutusten lieventämiseen tai tehostamiseen. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Keskeistä suomalaisessa päihdekulttuurissa on myös huumausaineiden ja alkoholin sekakäyttö, mikä ilmenee esimerkiksi siinä, että huumausaineita vuoden aikana käyttäneistä puolet kuluttaa myös alkoholia riskialttiilla tavalla (Huumetilanne Suomessa 2012.) Sekakäytön yleisyyttä kuvaa myös se, että päihdehuollon huumeasiakkaita kartoittavassa tutkimuksessa noin kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. (Ruuth & Väänänen, 2009.) Huumausaineiden ongelmakäyttäjien määrää arvioidaan Suomessa amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjien määrällä. Suomalaisia amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2005 olleen noin Määrä on noin 0,6 0,7 prosenttia Suomen vuotiaasta väestöstä. Nuorten, vuotiaiden osuus käyttäjistä oli n prosenttia. Kaikista ongelmakäyttäjistä n % oli Etelä-Suomesta, ja näistä selvästi yli puolet pääkaupunkiseudulta. Arvion mukaan suurin osa ongelmakäyttäjistä, lähes neljä viidestä käyttää amfetamiinia ja lähes 80 prosenttia käyttäjistä on miehiä. (Huumetilanne Suomessa, 2012.) 2.3 Nuorten huumeiden kokeilu ja käyttö Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten terveydestä ja terveystottumuksista. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Viimeisin kouluterveyskysely tehtiin vuoden 2013 keväällä. Kyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä nuorta: peruskoulun yläluokkalaista, lukiolaista ja ammattiin opiskelevaa 3. (Luopa ym ) Kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten valossa vuonna 2008 alkanut huumeita kokeilleiden nuorten osuuden kasvu näyttäisi pääosin taittuneen. Poikkeuksen muodostavat peruskoulun yläluokkien pojat ja ammattiin opiskelevat tytöt, joilla kokeilut ovat yleistyneet edelleen. Tulosten mukaan lukiolaisten asenteet huumekokeiluihin näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat vastauksissaan huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Luopa ym ) Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan nuorten huumekokeilut olivat pääkaupunkiseudulla yleisempiä kuin muualla maassa: pääkaupunkiseudulla 22 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilmoitti kokeilleensa laittomia huumeita 4 kun koko maassa osuus oli 13 %. Vantaalla huumeita kokeilleiden lukiolaisten osuus oli 18 %, eli hieman koko pääkaupunkiseutua pienempi, mutta koko maata suurempi. 3 Vantaalaisia nuoria kyselyyn vastanneista peruskoulun yläluokkalaisista oli 3677, lukiolaista 1993 ja ammattiin opiskelevista Indikaattori: nuori on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, Subutexia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita. 5

7 Vantaalaisista yläkoulun 8. ja 9. -luokkalaisista 11 % ilmoitti kokeilleensa huumeita ainakin kerran. Osuus on sama kuin pääkaupunkiseudulla (11 %) ja hieman suurempi kuin koko maassa (9 %). Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoista pääkaupunkiseudulla 34 % ja Vantaalla 31 % ilmoitti kokeilleensa laittomia huumeita. Vastaava luku koko maassa oli selvästi pienempi, 21 %. (Luopa ym ) Vertailtaessa kouluterveyskyselyn tuloksia vuosien välillä on havaittavissa että huumeita kokeilleiden vantaalaisten yläkoulun 8. ja 9.-luokkalaisten ja ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on kasvanut vuodesta 2008 lähtien. Huumeita kokeilleiden osuus lukion 1. ja 2. vuoden vantaalaisissa opiskelijoissa kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2010, mutta on laskenut vuoden 2013 kyselyn tuloksissa: (Kouluterveyskysely 2013 Vantaan kuntaraportti) Nuorten terveystapatutkimuksen tulosten mukaan nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille on ollut laskusuunnassa vuosituhannen vaihteesta alkaen vuoteen 2005, minkä jälkeen altistus lisääntyi vuoteen 2011 ja näyttää nyt kääntyneen uudelleen laskuun. Altistumista mitattiin ainakin yhden huumeita käyttävän tuntevien osuudella sekä niiden osuudella, joille oli tarjottu huumeita. (Kinnunen ym ) Vuonna 2013 lähes puolet (47 %) 18-vuotiaista pojista ja yli puolet (59 %) tytöistä tiesi vähintään yhden huumaavia aineita viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeilleen. Vastaavasti 16-vuotiaista tytöistä 48 % ja samanikäisistä pojista 41 % tiesi vähintään yhden huumeiden käyttäjän. 12-vuotiaista vain muutama prosentti tiesi jonkun tuttavansa käyttäneen huumaavia aineita ja tämä osuus on ollut suhteellisen pysyvä vuodesta 1981 lähtien. (Kinnunen ym ) Valtaosa huumaavien aineiden tarjonnasta tulee ystäviltä ja tuttavilta, minkä on nähty viittaavan siihen, että huumaavista aineista on tullut osa nuorten arkea, eikä saatavuus riipu yksinomaan ulkopuolisesta tarjonnasta. Ystävien tai tuttavien osuus tarjonnasta oli 15 % sekä 18-vuotiailla tytöillä että pojilla, ja tuntemattomien osuus vastaavasti 6 %. Nuoremmissa ikäryhmissä tuttavien ja tuntemattomien osuudet tarjoajista ovat pääpiirteissään samanlaiset. Suuntaus on ollut vallitseva vuosituhannen vaihteesta. (Kinnunen ym ) 5 Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. Tuorein kysely tehtiin keväällä Kyselyyn vastasi nuorta. 6

8 Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (ESPAD, European School Surveys Project on Alcohol and Other Drugs) on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein Euroopan maassa. Tutkimuksen kohderyhmä on tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät nuoret, eli Suomessa peruskoulun 9-luokkalaiset. Viimeisimmät Suomen ESPAD -tulokset ovat vuoden 2011 aineistosta. ESPAD -tutkimusten tuloksien pohjalta on tehty Nuorten päihteiden käyttö Suomessa raportti, jossa tarkastellaan suomalaisten nuorten päihteiden käyttöön liittyviä trendejä. (Raitasalo ym ) Vuoden 2011 ESPAD -tutkimuksen mukaan vuotiaista pojista 12 % ja tytöistä 10 % oli joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Vuonna 2011 ESPAD -tutkimuksessa kysyttiin Suomessa ensimmäisen kerran erikseen hasiksen ja marihuanan käytöstä sekä kannabiksen kotikasvatuksesta. Pojista 7 % oli käyttänyt hasista ja 10 % marihuanaa, tytöillä vastaavat luvut olivat 4 % ja 6 %. Pojista 12 % ja tytöistä 10 % ilmoitti tuntevansa jonkun, joka on itse kasvattanut kannabista. Vastanneilla nuorilla itsellään kannabiksen kasvatus oli kuitenkin hyvin harvinaista: pojista yksi prosentti ilmoitti joskus itse kasvattaneensa kannabista, tytöistä ei yksikään. Muiden huumeiden kohdalla kehitys on ollut melko tasaista: Jotain muuta laitonta huumetta kuin kannabista elinaikanaan kokeilleiden osuus vuonna 2011 oli 5 prosenttia. (Raitasalo ym ) ESPAD -tutkimusten tulosten mukaan vuotiaiden nuorten kannabiskokeilut alkoivat Suomessa pääkaupunkiseudulta, levisivät vähitellen muihin kaupunkeihin ja edelleen maaseudulle. Nuorten kannabiskokeilut olivat vuonna 1995 pääkaupunkiseudulla selvästi yleisempiä (14 %) kuin muualla maassa (3-6 %). Vaikka alueiden väliset erot ovat kaventuneet, olivat kannabiskokeilut vuonna 2011 edelleen yleisempiä pääkaupunkiseudulla (15 %) kuin muualla maassa (8-11 %). (Raitasalo ym ) Varusmieskyselyt ovat osoittautuneet yhdeksi tärkeäksi tavaksi lähestyä nuorten miesten terveystottumuksia. Varusmiespalvelukseen tulevia on seurattu systemaattisesti kyselytutkimuksin. Vuoden 2005 kyselyn vastaajista n. 20 % raportoi kokeilleensa jotain huumausainetta aiemmin, yleisemmin kannabista. (Meririnne ym ) Uudempi ilmiö 2010-luvun lopun suomalaisessa huumeiden käytössä on kannabiksen kotikasvatuksen nopea lisääntyminen. Ilmiö näkyy rikostilastoissa: Takavarikkotilastojen perusteella 1990-luvulla vuosittaisten kannabiskasvitakavarikkojen määrä liikkui muutamissa sadoissa sen sijaan 2000-luvulla jo tuhansissa, ja vuonna 2010 yllettiin kasviin. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Raporttia varten haastatellun Itä-Uudenmaan huumekatuvalvontayksikön poliisin kokemuksen mukaan kannabiksen kotikasvatus on yleistä ja kotikasvatuksessa näkyy selkeä lisäys aiempaan. Haastatellun poliisin arvion mukaan n. 10 % vuosittain tilastoitavista huumausainerikoksista on kannabiksen kotikasvatusta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella tilastoidaan vuosittain huumausainerikosta, Vantaan alueen luku on huumausainerikosta vuositasolla. Haastatellun poliisin mukaan kannabiksen kotikasvatuksen lisääntymisellä on vaikutusta myös alaikäisten huumekokeiluihin, sillä kotikasvattajat ovat usein suhteellisen nuoria, n vuotiaita. Haastatellun poliisin mukaan nuorilla on hyvät kontaktit keskenään, vuotiaat tuntevat helposti parikymppisiä joilla kasvaa kannabiskasvit kotona tällöin kannabiksen saavutettavuudessa ei nuorilla ole montaa välikättä. Raporttia varten haastatellun poliisin kokemuksen mukaan kannabis on jo vakinaistunut huumausaine nuorilla: Kannabis on arkipäiväistynyt, jopa ohittanut osaltaan alkoholin käytön. Poliisin näkemyksen mukaan kannabiksessa ja sen hyväksyttävyydessä on erityisenä riskinä se, että sen käytön yhteydessä tarjotaan muita huumausaineita. Kun nuori hakee tietyn aikaa kannabista tietystä paikasta samaan hintaan, siitä muodostuu eräänlainen rutiini, mutta hyvinkään usein se ei jää siihen kannabikseen. Se joka myy kannabista, ostaa sitä muualta, jossain vaiheessa jakeluportaassa tarjotaan kokeiltavaksi muuta aineitta, joka viedään portaassa alaspäin kokeiltavaksi, tarjoaa seuraavalle kokeiltavaksi, saat nyt ilmaiseksi, katotaan sitt seuraavalla kerralla eri hinta. 7

9 Haastatellun poliisin kokemuksen nuoret saavat huumausaineita pääasiassa tuttujen kautta, ei enää niinkään että mennään steissille etsimään sen näköistä joka vois kaupata vaan jonkun tutun kautta tiedetään henkilö ja mennään juttusille ja sitä kautta päästään kaupoille. Suurin osa nuorten huumekaupasta tapahtuu ulkona, kun kyseessä on käyttömäärät huumausaineita. Kaupat sovitaan pitkälti internetissä, sosiaalisessa mediassa (kuten facebook). Aineita tilataan myös ulkomailta verkkokaupoista, joista ne toimitetaan kotiovelle, jos paketti ei jää tullin haaviin. Huumeita ulkomailta tilatessa kiinnijäämisen riski on suuri, sillä poliisilla ja tullilla on hyvät valmiudet maahantuonnin seurantaan. 2.4 Kukkaa ja aakkosia ajankohtaiset haasteet kannabis ja muuntohuumeet Kannabis (marihuana ja hasis) Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Niitä saadaan Cannabis sativa -nimisestä hamppukasvista. Marihuanaan käytetään kasvin kukintoja ja ylimpiä versoja. Hasista ja hasisöljyä valmistetaan hampun hartsista. Kannabiksen päihdyttävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli 9-tetrahydrokannabinoli. Kannabista poltetaan joko tupakkaan sekoitettuna tai sellaisenaan. Uudempi käyttötapa on kannabiksen höyryttäminen (vaporisaatio). (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Kannabiksen vaikutukset käyttäjälleen riippuvat siitä, millaisessa mielentilassa ja seurassa ainetta käytetään. Myös se, käytetäänkö kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa ja se, onko käyttäjä ensikertalainen vai kokenut käyttäjä muokkaavat päihteen vaikutusta. Ei-toivottuja vaikutuksia varsinkin suurista annoksista voivat olla ahdistus ja paranoia, joiden ohella voi esiintyä myös paniikkikohtauksia ja epämiellyttäviä mielentiloja, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen lakatessa. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Kannabiksen käytön haittavaikutuksia ajan kuluessa ovat muun muassa muistin ja oppimiskyvyn heikkeneminen. Tutkimustiedon valossa kannabiksen pitkäaikainen käyttö voi, yksilön herkkyydestä ja toleranssista riippuen, nostaa riskiä sairastua skitsofreniaan tai masennukseen. Jatkuvan, pidempiaikaisen käytön vaikutuksista ei vielä ole varmoja tutkimustuloksia. Kuitenkin kannabiksen polttaminen lisää hengitysteiden sairauksien ja keuhkosyövän riskiä, sillä kannabissavu sisältää tervaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen tupakka. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Joillakin pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä henkilöillä on todettu psyykkisiä muutoksia, joiden tunnuspiirteitä ovat apatia, haluttomuus kohdata haasteita sekä sosiaalisten kontaktien välttely. Tätä oireyhtymää kutsutaan amotivaatiosyndroomaksi, ja sitä on tavattu varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Oireilu voi olla riski elämänvaiheessa, jolloin opiskelussa ja työelämässä menestyminen vaikuttaa koko loppuelämään. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen, jolloin käyttäjä tarvitsee suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Psyykkinen riippuvuus kannabikseen voi kehittyä, kun kannabista käytetään säännöllisesti. Päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy psyykkinen ja fyysinen riippuvuus nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) 8

10 2.4.2 Muuntohuumeet Käsitteellä muuntohuume kuvataan kirjavaa ryhmää synteettisiä aineita, joita markkinoidaan "laillisina huumeina. Muuntohuumeella tarkoitetaan uudenlaiseksi päihteeksi muunnettu huumetta, lääkettä, tutkimuskemikaalia tai teollisuuskemikaalia. Kun uusia aineita tai olemassa olevia muokattuja aineita ei ehditä lainsäädännössä luokitella huumausaineeksi, päihteestä on muokattu periaatteessa laillinen siihen asti, että se ehditään tunnistaa ja lisätä kiellettyjen aineiden listalle. (Kailanto, THL neuvoa-antavat.) Aiemmin yleisiä nimityksiä näille aineille olivat muoti- tai designhuume. Nämä nimitykset voivat kuitenkin luoda harhaanjohtavaa ja arvovärittynyttä kuvaa aineista, jotka voivat olla käyttäjälleen hengenvaarallisia. Myynnissä olevien erien todellinen koostumus ja aineiden puhtaus ovat yleensä epäselviä. Huumemarkkinoille tehtailluilla yhdisteillä ei useinkaan ole suoritettu edes alustavia toksikologisia tutkimuksia. Aineiden vaikutuksia ja annoksia ei välttämättä tiedetä tai ne ovat vain subjektiivisia arvioita. Muuntohuume-käsite merkitykseltään neutraalina kuvaa aiempia vaihtoehtoja paremmin yhdisteiden luonnetta. (Kailanto, THL neuvoaantavat.) Amfetamiinijohdokset ovat suurin muuntohuumeryhmä. Tunnettuja muuntohuumeiksi luokiteltavia yhdisteitä ovat esimerkiksi amfetamiinijohdokset (mm. MDPV eli aakkoset ), synteettisesti valmistettu hallusinogeeni Bromo-DragonFly sekä poltettavaksi tarkoitetut kasvirouhesekoitukset (synteettiset kannabinoidireseptoriagonistit, joita myydään nimillä "Spice", "Jehova"). Suuri osa edellä mainituista yhdisteistä on jo luokiteltu Suomessa huumausaineiksi. Muun muassa MDPV luokiteltiin Suomessa nopealla lainmuutoksella laittomaksi huumausaineeksi kesäkuun 2010 lopussa, jolloin sen valmistus, maahantuonti, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty (Tacke & Laitinen, Päihdelinkki). Muuntohuumeiden määrä Euroopan markkinoilla kasvaa kuitenkin vauhdilla ja internet ja tavaran vapaa liikkuvuus ovat tehneet huumekaupasta helpompaa. Huumevalvontaa kierretään tuomalla markkinoille uusia vaihtoehtoja sellaisten tuotteiden tilalle, joiden saatavuutta rajoitetaan. Euroopan huumeviraston, EMCDA:n heinäkuussa 2011 tekemässä kartoituksessa löytyi 600 verkkokauppaa, jotka myivät tietoisesti psykoaktiivisia aineita. (Kailanto, THL neuvoa-antavat.) Muuntohuumeiden lisääntyminen on näkynyt Suomessa tullin takavarikkotilastoissa. Tulli löysi vuonna 2011 eri lähetyksistä 85:tä erilaista muuntohuumetta, aineista 42 oli täysin uusia. Muuntohuumeiden pitoisuudet ovat nousseet. Aineet ovat usein monien eri aineiden seoksia, mikä tekee niistä yhä vaarallisempia. (Tullin tiedote ) Lainsäädäntöä on muutettu muuntohuumeiden synnyttämää ilmiötä vastaan taistelemiseksi: Kesäkuussa 2011 voimaantulleen huumausainelain muutoksen 6 myötä Suomi voi jatkossa luokitella itse muuntohuumeita huumausaineiksi. Muutoksen myötä EU:n uusien aineiden varoitusjärjestelmään ilmoitettu aine voidaan terveysvaarojen arvioinnin jälkeen määritellä meillä kansallisesti huumausaineeksi. Suomi voi kansallisesti luokitella muuntohuumeiden lisäksi myös lääkeaineita huumausaineeksi, jos ne ovat farmakologisilta ominaisuuksiltaan rinnastettavissa huumausaineiksi. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Muuntohuumeiden vaikutusten tieteellinen tutkiminen on haasteellista, sillä tutkimusten valmistuttua yhdiste on usein jo poistunut markkinoilta kokonaan tai korvautunut jollakin uudemmalla. Hoidon haasteena esimerkiksi yliannostustapauksissa on se, että muuntohuumeiden aiheuttamia oireita ei tunneta tarkkaan ja ne voivat myös vaihdella. Usein käyttäjällä itselläänkään ei ole tarkkaa tai oikeaa tietoa ottamastaan yhdisteestä. Muuntohuumeiden aiheuttamien akuuttien myrkytystilojen hoitoon ei ole spesifisiä vastalääkkeitä eli antidootteja. Muuntohuumeriippuvuuden hoidosta on hyvin vähän tietoa. (Kailanto, THL, Neuvoa-antavat.) 6 Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2012 asetuksen huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. Asetus tuli voimaan 12. maaliskuuta Siitä lähtien edellä mainittujen aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, hallussapito ja käyttö ovat huumausainelain mukaisesti kiellettyä. Huumausainelain mukaisena lupaviranomaisena toimii lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. 9

11 3 Huumeiden käytön haitat ja niiden vähentäminen 3.1 Huumeiden käytön aiheuttamat haitat Huumeiden käyttö aiheuttaa haittoja niin yhteiskunnalle kuin yksilölle, näitä haittoja ovat muun muassa yliannostukset, sairaudet, työkyvyttömyys, syrjäytyminen, rikollisuus, ennenaikaiset kuolemat, huostaanotot ja vankeusrangaistukset. Huumeiden käyttöön liittyy monia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Sosiaalisia haittoja ovat mm. huumeiden käyttöön liittyvä yhteiskunnasta eriytynyt alakulttuuri ja rikollisuus sekä huumeiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvä syrjäytyneisyys. Terveyshaitat liittyvät mm. käytettyjen huumeiden välittömiin vaikutuksiin, eri huumeiden käyttötapoihin tai pitkäaikaiskäytön myötä kehittyviin sairauksiin. Vakavimmat huumeiden käyttöön liittyvät terveyshaitat ovat huumeiden yliannostuksiin liittyvät myrkytyskuolemat ja erilaiset vaikeat pitkäaikaiset tai elinikäiset virusinfektiot (kuten HIV ja hepatiitit). (Partanen, Päihdelinkki.) 1990-luvun lopulta vuoteen 2000 huumausainelöydösten määrä kuolemantapauksissa lähes kaksinkertaistui luvun alussa huumekuolemia oli noin 150 tapausta vuosittain, vuonna 2010 huumausainelöydösten määrä oli jo 304 tapausta vuodessa. Löydetyistä opioideista yleisin on buprenorfiini, jota löytyi huumekuolematilastoissa vuonna 2001 kymmenestä tapauksesta, mutta vuoteen 2010 tapausten määrä oli noussut 156 tapaukseen (Päihdetilastollinen vuosikirja 2012). Vuonna 2010 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti n miljoonan euron julkiset huumehaittahaittakustannukset. Julkisilla huumehaittakustannuksilla tarkoitetaan julkiselle sektorille aiheutuneita kustannuksia, joita ei ilman huumausaineiden tai lääkeaineiden väärinkäyttöä olisi aiheutunut. Julkiset huumehaittakustannukset vuonna 2010: Järjestys ja turvallisuus n. 77 milj. Oikeuslaitos ja vankeinhoito milj. Sosiaalihuolto milj. Terveydenhuolto milj. Eläkkeet ja sairauspäivärahat 7-21 milj. (Jääskeläinen 2012.) Julkisista huumehaittakustannuksista suurin erä (30 %) oli järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon haittakustannukset, noin 77 miljoonaa euroa. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon huumehaittakustannuksista valtaosa muodostui poliisille ja pelastustoimelle aiheutuneista kustannuksista. Poliisille aiheutuneet huumehaittakustannukset olivat noin 44 miljoonaa euroa ja pelastustoimelle aiheutuneet haittakustannukset noin 22 miljoonaa euroa. (Jääskeläinen 2012.) Seuraavaksi eniten (23 %) haittakustannuksia aiheutui huume-ehtoisista oikeusjärjestelmän kustannuksista, jotka olivat miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurin erä oli vankeinhoitolaitokselle aiheutuneet haittakustannukset, jotka olivat noin 45 miljoonaa euroa. (Jääskeläinen 2012). Sosiaalihuollon huumehaittakustannusten osuus, miljoonaa euroa, oli kolmanneksi suurin (23 %). Suurin osa sosiaalihuollon huumehaittakustannuksista aiheutui lastensuojelun kustannuksista (noin 31 miljoonaa euroa). Päihdehuollon huume-ehtoiset kustannukset olivat miljoonaa euroa. (Jääskeläinen 2012). Terveydenhuollon huumehaittakustannuksiin lasketaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon avo- ja vuodeosastohoidon kustannuksia, jotka olivat yhteensä miljoonaa euroa vuonna

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA Esitelmä Päihde- ja mielenterveyspäivillä Asiantuntija Jussi Perälä, VTT, EHYT ry Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT, STM Lähihistoria 1950-luvulla

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.

Lisätiedot

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013, Rovaniemi) 1.3.2013 1 Sisältö Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät haitat

Lisätiedot

Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena

Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena Elina Kotovirta, VTT, Erikoissuunnittelija Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Mistä puhutaan? MDPV, mcpp, Bromo Dragonfly,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

TOSITIETOA. Kannabis

TOSITIETOA. Kannabis TOSITIETOA Kannabis Kannabis on erityisen haitallista nuorille Kannabiksen käytöstä on monenlaista haittaa nuoruusiässä, jolloin aivot ovat erityisen alttiit päihteiden aiheuttamille häiriötekijöille.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Huumeiden käytön trendit Suomessa

Huumeiden käytön trendit Suomessa Huumeiden käytön trendit Suomessa Päihdelääketieteen yhdistyksen torstaikoulutukset, A-klinikkasäätiön keskustoimisto 7.6.212 4.6.212 Pekka Hakkarainen 1 Esityksen rakenne 1. Huumeiden käytön kehitys ja

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi

Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Uusi vanha ongelma Nuorison kokeilut kodin lääkekaapista löytyvillä lääkkeillä.

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

PÄIHTEET KONEMUSIIKKIKULTTUURISSA

PÄIHTEET KONEMUSIIKKIKULTTUURISSA PÄIHTEET KONEMUSIIKKIKULTTUURISSA PÄIHTEET KONEMUSIIKKIKULTTUURISSA Median välittämä kuva vs. todellisuus Päihteiden käyttö eri genreissä Päihteiden aiheuttamat ongelmat Päihdehaittojen vähentäminen MEDIAN

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 Sivu 1(5) HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 HUUMAUSAINERIKOSTEN RANGAISTUSSUOSITUS Tässä suosituksessa on todettu normaalirangaistusasteikko yleisimpien huumausaineiden osalta suhteutettuna

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10 11.3.2014 Sampo Ilmari Tuhkalehto Toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry Nuorten osallistaminen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot