Vantaa ja päihteet -raportti Teemana nuorten huumeiden käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaa ja päihteet -raportti 2013. Teemana nuorten huumeiden käyttö"

Transkriptio

1 2013 Teemana nuorten huumeiden käyttö - ajankohtaisina haasteina kannabis ja muuntohuumeet Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut, ehkäisevän päihdetyön yksikkö

2 Sisällys Alkusanat Johdanto Huumeiden kokeilu ja käyttö Näkökulmia huumeiden käytön kulttuurisidonnaisuudesta Huumekokeilut ja huumeiden käyttö koko väestössä Nuorten huumeiden kokeilu ja käyttö Kukkaa ja aakkosia ajankohtaiset haasteet kannabis ja muuntohuumeet Kannabis (marihuana ja hasis) Muuntohuumeet Huumeiden käytön haitat ja niiden vähentäminen Huumeiden käytön aiheuttamat haitat Huumeiden käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen lainsäädännöllä Huumausainelainsäädäntö ja -politiikka Ehkäisevä huumetyö Huumehoito Huumehoito Huumehoito Vantaalla Nuorisoasema H-klinikka Päihdevieroitusyksikkö Lähteet

3 Alkusanat Ensimmäinen Vantaa ja päihteet -raportti julkaistiin vuonna 2000 (nimellä Näkökulmia vantaalaisten päihteiden käyttöön: Pekka Ronkainen). Raporttiin on vuosien varrella kerätty ajankohtaista tietoa päihteiden käyttötilanteesta, -kulutuksesta, -haitoista, Vantaan kaupungin päihdepalveluista ja erilaisista ajankohtaisista tutkimuksista. Raportti on muuttunut ja laajentunut vuosien varrella. Vuoden 2013 raportin teemana on nuorten huumeiden käyttö keskittyen kannabiksen käyttöön ja muuntohuumeisiin. Väestökyselyjen tuloksissa näkyy nuorten kannabiskokeilujen määrän kasvu ja huumeiden käyttöön liittyvien asenteiden lieventyminen. Kannabiskokeilujen määrän kasvun ohella myös kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt. Nuorten kohdalla puhuttavat myös muuntohuumeet, jotka ovat synteettisesti valmistettuja aineita, joiden vahvuudesta, vaikutuksesta eikä riskeistä ole tutkittua tietoa. Aineiden käyttöön liittyy usein suuri yliannostusvaara. Muuntohuumeiden määrä on kovassa kasvussa ja uusia vaihtoehtoja tuodaan nopeasti markkinoille kun entisten saantia rajoitetaan. Erityisenä riskiryhmänä ovat nuoret, jotka ovat pelottomia kokeilemaan uusia tuntemattomia aineita. Nuoret eivät myöskään välttämättä miellä muuntohuumeita perinteisiksi huumeiksi tai tiedosta niiden riskejä. Raportin alussa käydään läpi huumeiden käyttötilannetta ja käytön haittoja ja niiden vähentämistä lainsäädännön avulla. Lopuksi raportissa on lyhyt osuus huumehoidosta Vantaan päihdepalveluissa. Raporttiin haluttiin mukaan myös kentän tietoa, työntekijöiden ääni, jota päihdepalveluista edustaa Nuorisoaseman ja H-klinikan työntekijöiden haastattelut sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen huumekatuvalvontayksikön poliisin haastattelu. Muuten raportissa tarvittu aineisto on kerätty ajankohtaisista tilastoista ja tutkimuksista. 2

4 1 Johdanto Tässä raportissa käsitellään nuorten ja nuorten aikuisten huumeiden kokeilua ja käyttöä. Tarkkaa ikärajaa tälle ikäryhmälle on vaikea määritellä, mutta raportissa nuorina ja nuorina aikuisina puhutaan vuotiaista. Nuoruusikä ajoitetaan yleisesti ikävuosiin (mm. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin konsensuslausuman mukaan). Nuoruuden käsite on kuitenkin liukuva, sillä nuoruus on elämänvaihe, jonka pituus vaihtelee yksilöittäin ja kulttuureittain. Nuoruuden rajat ovat muuttuneet eri aikoina. Historiallisesti katsoen nuoruus on nykyään entistä pitempi ajanjakso sillä nuoruus alkaa fysiologisesti yhä aikaisemmin, ja mm. pitkät opiskeluajat venyttävät nuoruutta aikuisuuden suunnassa. (Leppilahti 2008.) Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä nuoruus ja nuoruuden käsite on laajentunut ja samalla monimutkaistunut. (Nuoruus Suomessa 2004). Nuoruusiän määrittelyä voidaan tarkastella myös lastensuojelulain ja nuorisotyölain valossa: lastensuojelulain mukaan vuotiaat ovat nuoria ja nuorisotyölaki kohdentuu kattavasti alle 29-vuotiaaseen väestöön. Lukuina tarkasteltuna nuoruusikään määriteltävää väestöä (0 29-vuotiaita) Suomessa oli vuoden 2012 lopussa 1,9 miljoonaa, eli n. 35 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus, Suomi lukuina). Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan raittiiden osuus nuorista on kasvanut 2000-luvulla. Täysin raittiita on nykyisin puolet (50 %) peruskoululaisista, neljäsosa (27 %) lukiolaisista ja viidesosa (18 %) ammattiin opiskelevista. Samalla viikoittain alkoholia käyttävien nuorten osuus on pienentynyt ja humalajuominen vähentynyt. (Luopa ym ) Kouluterveyskyselyn tulosten valossa nuorten huumekokeilut ja asenteet huumeita kohtaan kuitenkin huolestuttavat. Kyselyn tulosten mukaan 2000-luvun aikana huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ovat hieman lieventyneet ja nuorten kannabiskokeilujen määrä on kasvanut. Viimeisimmän, vuoden 2013 keväällä tehdyn, kouluterveyskyselyn tulosten mukaan huumeita kokeilleiden nuorten osuuden kasvu näyttäisi pääosin taittuneen. Vantaalla huumeita kokeilleiden nuorten luvut ovat silti koko maata korkeammat. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet huumeiden kokeiluun näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Luopa ym ) Hoitamattomat päihdeongelmat aiheuttavat kustannuksia lähes kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten terveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa, nuorisotyössä, poliisin työssä ja kriisityössä. Ne näkyvät työkyvyn laskuna työelämässä sekä erilaisina häiriöinä ja ongelmina kouluissa ja oppilaitoksissa. (Huumetilanne Suomessa 2009.) Edellä mainitun valossa on tärkeää puuttua nuorten päihdekokeiluihin ja keskustella avoimesti nuorten kanssa päihteiden käytön haitoista. 3

5 2 Huumeiden kokeilu ja käyttö Suomessa huumetrendit ovat seuranneet kansainvälisiä virtauksia. Suomessa voidaan puhua kahdesta suuremmasta huumeaallosta, joista ensimmäinen ilmeni 1960-luvulla ja viimeisin 1990-luvulla. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Toisella huumeaallolla tarkoitetaan 1990-luvulla alkaneen huumausaineiden kokeilun ja käytön yleistymistä, jonka jälkeen huumeiden käyttö ja kokeilu vakiintuivat pysyvästi korkeammalle tasolle aikaisempiin vuosiin verrattuna (Salasuo, 2004). Huumeiden kokeilun ja käytön lisääntyminen 1990-luvulla oli 1960-luvun tapaan nuoriso- ja sukupolvi-ilmiö. (Huumetilanne Suomessa 2012.) 2.1 Näkökulmia huumeiden käytön kulttuurisidonnaisuudesta Laittomia huumausaineita käytetään nykyisin hyvin eri tavoin. Nuorilla huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä. Tämä tulee ilmi sekä tutkimustiedosta sekä tätä raporttia varten tehdyistä Vantaan päihdepalveluiden (Nuorisoasema ja H-klinikka) työntekijöiden haastatteluista. Huumeidenkäyttöä selitetään monin eri tavoin: usein lähdetään aineen kemiallisesta vaikutuksesta ja käyttö liitetään haluun kokea hetkellistä mielihyvää tai paeta pahaa oloa. Käytön voidaan sanoa johtuvan myös uteliaisuudesta tai se ymmärretään riippuvuudesta johtuvana toimintana. Huumeidenkäyttö on kuitenkin harvoin pelkästään kemiallisista syistä johtuvaa jopa huumeriippuvuuteen liittyy usein kemiallisen riippuvuuden ohella muita syitä. (Salasuo & Seppälä, Päihdelinkki.) Huumeidenkäyttö on lähes poikkeuksetta kulttuurisidonnaista. Toinen huumeaalto on ollut merkittävä uusien huumekulttuurien muodostumisessa: tälle ajalle tunnusomaista on ollut huumekokeilujen, erityisesti kannabiskokeilujen, lisääntyminen sekä uusien aineiden, kuten ekstaasin 1, tuleminen mukaan kuvioihin. (Salasuo & Seppälä, Päihdelinkki.) Näkyvin kulttuurinen ilmiö toisessa huumeaallossa on ollut huumeiden käytön kytkeytyminen osaksi nuorten aikuisten juhlimista ja vapaa-ajan viettoa. Juhlimiskontekstissa huumeiden käyttö on yleensä luonteeltaan satunnaista ja tapahtuu vapaa-ajalla. Käytön satunnainen luonne ja uudet aineet eivät ole poistaneet käytön riskejä tai haittoja, mutta niiden luonne on muuttunut. Uudenlaiset käyttökontekstit saattavat houkutella entistä useampia nuoria huumekokeiluihin. Juhlimiseen liittyvässä huumeiden käytössä vaarana on erilaiset käyttöön liittyvät tilannekohtaiset riskit, kuten aineiden arvaamaton sisältö ja yliannostukset. (Salasuo, Päihdelinkki.) 2.2 Huumekokeilut ja huumeiden käyttö koko väestössä Nykyisin huumekokeilut ja huumeiden käyttötaso ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin 1990-luvun alussa. Ilmiötä selittää osittain 1990-luvulla ja sen jälkeen huumekokeilunsa aloittaneen sukupolven osuuden kasvu huumekokeiluja mittaavien väestökyselyjen otosjoukossa, samalla kun joukosta poistuvat vanhemmat ikäpolvet, joilla ei ole lainkaan huumeiden käyttökokemuksia. Vuoden 2010 väestökyselyn 2 perusteella noin 17 prosenttia vuotiaista oli kokeillut joskus kannabista. Osuus on noussut hieman 2000 luvun alusta. (Huumetilanne Suomessa 2012.) 1 Ekstaasi (MDMA eli 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini) on synteettinen amfetamiinijohdos. Käytön ei-toivottuja vaikutuksia ovat liikehäiriöt ja lihaskrampit, lämmönsäätelyn häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu, ahdistus tai masentuneisuus. Ekstaasi aiheuttaa selvästi psyykkistä riippuvuutta. Sen käyttöön liittyviä akuutteja kuolinsyitä ovat olleet mm. sydäninfarkti ja aivoverenvuoto. Ekstaasin riskeistä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Se luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. (Päihdelinkki, tietopankki.) 2 Tutkimuksen (Hakkarainen, Metso & Salasuo 2011) kohdejoukon muodostivat vuotiaat suomalaiset, joista poimittiin henkilön otos syksyllä

6 Suomessa huumeiden käyttö on yleistynyt tasaisemman kehityksen jälkeen 2010-luvun vaihteeseen mennessä. Kehitys näyttää keskittyneen erityisesti vuotiaiden miesten kannabiksen käyttöön. Kehityksellä on myös selkeä kytkentä kannabiksen kotikasvatuksen lisääntymiseen. Muiden aineiden käyttötaso on puolestaan ollut suhteellisen vakaata, sillä poikkeuksella, että stimulanttiryhmässä ekstaasi ja kokaiini ovat nousseet suosiossa amfetamiinin rinnalle. Opiaattien osalta huomattavaa on buprenorfiinin ja muiden lääkeopioidien käytön yleistyminen heroiinin sijasta. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö sijoittuu kannabiksen ja muiden laittomien huumeiden käytön väliin, ja niitä käytetään useimmiten univaikeuksiin mutta myös päihdyttäviin tarkoituksiin ja päihteiden vaikutusten lieventämiseen tai tehostamiseen. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Keskeistä suomalaisessa päihdekulttuurissa on myös huumausaineiden ja alkoholin sekakäyttö, mikä ilmenee esimerkiksi siinä, että huumausaineita vuoden aikana käyttäneistä puolet kuluttaa myös alkoholia riskialttiilla tavalla (Huumetilanne Suomessa 2012.) Sekakäytön yleisyyttä kuvaa myös se, että päihdehuollon huumeasiakkaita kartoittavassa tutkimuksessa noin kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. (Ruuth & Väänänen, 2009.) Huumausaineiden ongelmakäyttäjien määrää arvioidaan Suomessa amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjien määrällä. Suomalaisia amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2005 olleen noin Määrä on noin 0,6 0,7 prosenttia Suomen vuotiaasta väestöstä. Nuorten, vuotiaiden osuus käyttäjistä oli n prosenttia. Kaikista ongelmakäyttäjistä n % oli Etelä-Suomesta, ja näistä selvästi yli puolet pääkaupunkiseudulta. Arvion mukaan suurin osa ongelmakäyttäjistä, lähes neljä viidestä käyttää amfetamiinia ja lähes 80 prosenttia käyttäjistä on miehiä. (Huumetilanne Suomessa, 2012.) 2.3 Nuorten huumeiden kokeilu ja käyttö Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten terveydestä ja terveystottumuksista. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Viimeisin kouluterveyskysely tehtiin vuoden 2013 keväällä. Kyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä nuorta: peruskoulun yläluokkalaista, lukiolaista ja ammattiin opiskelevaa 3. (Luopa ym ) Kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten valossa vuonna 2008 alkanut huumeita kokeilleiden nuorten osuuden kasvu näyttäisi pääosin taittuneen. Poikkeuksen muodostavat peruskoulun yläluokkien pojat ja ammattiin opiskelevat tytöt, joilla kokeilut ovat yleistyneet edelleen. Tulosten mukaan lukiolaisten asenteet huumekokeiluihin näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat vastauksissaan huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Luopa ym ) Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan nuorten huumekokeilut olivat pääkaupunkiseudulla yleisempiä kuin muualla maassa: pääkaupunkiseudulla 22 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilmoitti kokeilleensa laittomia huumeita 4 kun koko maassa osuus oli 13 %. Vantaalla huumeita kokeilleiden lukiolaisten osuus oli 18 %, eli hieman koko pääkaupunkiseutua pienempi, mutta koko maata suurempi. 3 Vantaalaisia nuoria kyselyyn vastanneista peruskoulun yläluokkalaisista oli 3677, lukiolaista 1993 ja ammattiin opiskelevista Indikaattori: nuori on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, Subutexia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita. 5

7 Vantaalaisista yläkoulun 8. ja 9. -luokkalaisista 11 % ilmoitti kokeilleensa huumeita ainakin kerran. Osuus on sama kuin pääkaupunkiseudulla (11 %) ja hieman suurempi kuin koko maassa (9 %). Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoista pääkaupunkiseudulla 34 % ja Vantaalla 31 % ilmoitti kokeilleensa laittomia huumeita. Vastaava luku koko maassa oli selvästi pienempi, 21 %. (Luopa ym ) Vertailtaessa kouluterveyskyselyn tuloksia vuosien välillä on havaittavissa että huumeita kokeilleiden vantaalaisten yläkoulun 8. ja 9.-luokkalaisten ja ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on kasvanut vuodesta 2008 lähtien. Huumeita kokeilleiden osuus lukion 1. ja 2. vuoden vantaalaisissa opiskelijoissa kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2010, mutta on laskenut vuoden 2013 kyselyn tuloksissa: (Kouluterveyskysely 2013 Vantaan kuntaraportti) Nuorten terveystapatutkimuksen tulosten mukaan nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille on ollut laskusuunnassa vuosituhannen vaihteesta alkaen vuoteen 2005, minkä jälkeen altistus lisääntyi vuoteen 2011 ja näyttää nyt kääntyneen uudelleen laskuun. Altistumista mitattiin ainakin yhden huumeita käyttävän tuntevien osuudella sekä niiden osuudella, joille oli tarjottu huumeita. (Kinnunen ym ) Vuonna 2013 lähes puolet (47 %) 18-vuotiaista pojista ja yli puolet (59 %) tytöistä tiesi vähintään yhden huumaavia aineita viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeilleen. Vastaavasti 16-vuotiaista tytöistä 48 % ja samanikäisistä pojista 41 % tiesi vähintään yhden huumeiden käyttäjän. 12-vuotiaista vain muutama prosentti tiesi jonkun tuttavansa käyttäneen huumaavia aineita ja tämä osuus on ollut suhteellisen pysyvä vuodesta 1981 lähtien. (Kinnunen ym ) Valtaosa huumaavien aineiden tarjonnasta tulee ystäviltä ja tuttavilta, minkä on nähty viittaavan siihen, että huumaavista aineista on tullut osa nuorten arkea, eikä saatavuus riipu yksinomaan ulkopuolisesta tarjonnasta. Ystävien tai tuttavien osuus tarjonnasta oli 15 % sekä 18-vuotiailla tytöillä että pojilla, ja tuntemattomien osuus vastaavasti 6 %. Nuoremmissa ikäryhmissä tuttavien ja tuntemattomien osuudet tarjoajista ovat pääpiirteissään samanlaiset. Suuntaus on ollut vallitseva vuosituhannen vaihteesta. (Kinnunen ym ) 5 Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. Tuorein kysely tehtiin keväällä Kyselyyn vastasi nuorta. 6

8 Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (ESPAD, European School Surveys Project on Alcohol and Other Drugs) on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein Euroopan maassa. Tutkimuksen kohderyhmä on tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät nuoret, eli Suomessa peruskoulun 9-luokkalaiset. Viimeisimmät Suomen ESPAD -tulokset ovat vuoden 2011 aineistosta. ESPAD -tutkimusten tuloksien pohjalta on tehty Nuorten päihteiden käyttö Suomessa raportti, jossa tarkastellaan suomalaisten nuorten päihteiden käyttöön liittyviä trendejä. (Raitasalo ym ) Vuoden 2011 ESPAD -tutkimuksen mukaan vuotiaista pojista 12 % ja tytöistä 10 % oli joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Vuonna 2011 ESPAD -tutkimuksessa kysyttiin Suomessa ensimmäisen kerran erikseen hasiksen ja marihuanan käytöstä sekä kannabiksen kotikasvatuksesta. Pojista 7 % oli käyttänyt hasista ja 10 % marihuanaa, tytöillä vastaavat luvut olivat 4 % ja 6 %. Pojista 12 % ja tytöistä 10 % ilmoitti tuntevansa jonkun, joka on itse kasvattanut kannabista. Vastanneilla nuorilla itsellään kannabiksen kasvatus oli kuitenkin hyvin harvinaista: pojista yksi prosentti ilmoitti joskus itse kasvattaneensa kannabista, tytöistä ei yksikään. Muiden huumeiden kohdalla kehitys on ollut melko tasaista: Jotain muuta laitonta huumetta kuin kannabista elinaikanaan kokeilleiden osuus vuonna 2011 oli 5 prosenttia. (Raitasalo ym ) ESPAD -tutkimusten tulosten mukaan vuotiaiden nuorten kannabiskokeilut alkoivat Suomessa pääkaupunkiseudulta, levisivät vähitellen muihin kaupunkeihin ja edelleen maaseudulle. Nuorten kannabiskokeilut olivat vuonna 1995 pääkaupunkiseudulla selvästi yleisempiä (14 %) kuin muualla maassa (3-6 %). Vaikka alueiden väliset erot ovat kaventuneet, olivat kannabiskokeilut vuonna 2011 edelleen yleisempiä pääkaupunkiseudulla (15 %) kuin muualla maassa (8-11 %). (Raitasalo ym ) Varusmieskyselyt ovat osoittautuneet yhdeksi tärkeäksi tavaksi lähestyä nuorten miesten terveystottumuksia. Varusmiespalvelukseen tulevia on seurattu systemaattisesti kyselytutkimuksin. Vuoden 2005 kyselyn vastaajista n. 20 % raportoi kokeilleensa jotain huumausainetta aiemmin, yleisemmin kannabista. (Meririnne ym ) Uudempi ilmiö 2010-luvun lopun suomalaisessa huumeiden käytössä on kannabiksen kotikasvatuksen nopea lisääntyminen. Ilmiö näkyy rikostilastoissa: Takavarikkotilastojen perusteella 1990-luvulla vuosittaisten kannabiskasvitakavarikkojen määrä liikkui muutamissa sadoissa sen sijaan 2000-luvulla jo tuhansissa, ja vuonna 2010 yllettiin kasviin. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Raporttia varten haastatellun Itä-Uudenmaan huumekatuvalvontayksikön poliisin kokemuksen mukaan kannabiksen kotikasvatus on yleistä ja kotikasvatuksessa näkyy selkeä lisäys aiempaan. Haastatellun poliisin arvion mukaan n. 10 % vuosittain tilastoitavista huumausainerikoksista on kannabiksen kotikasvatusta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella tilastoidaan vuosittain huumausainerikosta, Vantaan alueen luku on huumausainerikosta vuositasolla. Haastatellun poliisin mukaan kannabiksen kotikasvatuksen lisääntymisellä on vaikutusta myös alaikäisten huumekokeiluihin, sillä kotikasvattajat ovat usein suhteellisen nuoria, n vuotiaita. Haastatellun poliisin mukaan nuorilla on hyvät kontaktit keskenään, vuotiaat tuntevat helposti parikymppisiä joilla kasvaa kannabiskasvit kotona tällöin kannabiksen saavutettavuudessa ei nuorilla ole montaa välikättä. Raporttia varten haastatellun poliisin kokemuksen mukaan kannabis on jo vakinaistunut huumausaine nuorilla: Kannabis on arkipäiväistynyt, jopa ohittanut osaltaan alkoholin käytön. Poliisin näkemyksen mukaan kannabiksessa ja sen hyväksyttävyydessä on erityisenä riskinä se, että sen käytön yhteydessä tarjotaan muita huumausaineita. Kun nuori hakee tietyn aikaa kannabista tietystä paikasta samaan hintaan, siitä muodostuu eräänlainen rutiini, mutta hyvinkään usein se ei jää siihen kannabikseen. Se joka myy kannabista, ostaa sitä muualta, jossain vaiheessa jakeluportaassa tarjotaan kokeiltavaksi muuta aineitta, joka viedään portaassa alaspäin kokeiltavaksi, tarjoaa seuraavalle kokeiltavaksi, saat nyt ilmaiseksi, katotaan sitt seuraavalla kerralla eri hinta. 7

9 Haastatellun poliisin kokemuksen nuoret saavat huumausaineita pääasiassa tuttujen kautta, ei enää niinkään että mennään steissille etsimään sen näköistä joka vois kaupata vaan jonkun tutun kautta tiedetään henkilö ja mennään juttusille ja sitä kautta päästään kaupoille. Suurin osa nuorten huumekaupasta tapahtuu ulkona, kun kyseessä on käyttömäärät huumausaineita. Kaupat sovitaan pitkälti internetissä, sosiaalisessa mediassa (kuten facebook). Aineita tilataan myös ulkomailta verkkokaupoista, joista ne toimitetaan kotiovelle, jos paketti ei jää tullin haaviin. Huumeita ulkomailta tilatessa kiinnijäämisen riski on suuri, sillä poliisilla ja tullilla on hyvät valmiudet maahantuonnin seurantaan. 2.4 Kukkaa ja aakkosia ajankohtaiset haasteet kannabis ja muuntohuumeet Kannabis (marihuana ja hasis) Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Niitä saadaan Cannabis sativa -nimisestä hamppukasvista. Marihuanaan käytetään kasvin kukintoja ja ylimpiä versoja. Hasista ja hasisöljyä valmistetaan hampun hartsista. Kannabiksen päihdyttävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli 9-tetrahydrokannabinoli. Kannabista poltetaan joko tupakkaan sekoitettuna tai sellaisenaan. Uudempi käyttötapa on kannabiksen höyryttäminen (vaporisaatio). (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Kannabiksen vaikutukset käyttäjälleen riippuvat siitä, millaisessa mielentilassa ja seurassa ainetta käytetään. Myös se, käytetäänkö kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa ja se, onko käyttäjä ensikertalainen vai kokenut käyttäjä muokkaavat päihteen vaikutusta. Ei-toivottuja vaikutuksia varsinkin suurista annoksista voivat olla ahdistus ja paranoia, joiden ohella voi esiintyä myös paniikkikohtauksia ja epämiellyttäviä mielentiloja, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen lakatessa. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Kannabiksen käytön haittavaikutuksia ajan kuluessa ovat muun muassa muistin ja oppimiskyvyn heikkeneminen. Tutkimustiedon valossa kannabiksen pitkäaikainen käyttö voi, yksilön herkkyydestä ja toleranssista riippuen, nostaa riskiä sairastua skitsofreniaan tai masennukseen. Jatkuvan, pidempiaikaisen käytön vaikutuksista ei vielä ole varmoja tutkimustuloksia. Kuitenkin kannabiksen polttaminen lisää hengitysteiden sairauksien ja keuhkosyövän riskiä, sillä kannabissavu sisältää tervaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen tupakka. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Joillakin pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä henkilöillä on todettu psyykkisiä muutoksia, joiden tunnuspiirteitä ovat apatia, haluttomuus kohdata haasteita sekä sosiaalisten kontaktien välttely. Tätä oireyhtymää kutsutaan amotivaatiosyndroomaksi, ja sitä on tavattu varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Oireilu voi olla riski elämänvaiheessa, jolloin opiskelussa ja työelämässä menestyminen vaikuttaa koko loppuelämään. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen, jolloin käyttäjä tarvitsee suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Psyykkinen riippuvuus kannabikseen voi kehittyä, kun kannabista käytetään säännöllisesti. Päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy psyykkinen ja fyysinen riippuvuus nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. (Tacke & Sairanen, Päihdelinkki.) 8

10 2.4.2 Muuntohuumeet Käsitteellä muuntohuume kuvataan kirjavaa ryhmää synteettisiä aineita, joita markkinoidaan "laillisina huumeina. Muuntohuumeella tarkoitetaan uudenlaiseksi päihteeksi muunnettu huumetta, lääkettä, tutkimuskemikaalia tai teollisuuskemikaalia. Kun uusia aineita tai olemassa olevia muokattuja aineita ei ehditä lainsäädännössä luokitella huumausaineeksi, päihteestä on muokattu periaatteessa laillinen siihen asti, että se ehditään tunnistaa ja lisätä kiellettyjen aineiden listalle. (Kailanto, THL neuvoa-antavat.) Aiemmin yleisiä nimityksiä näille aineille olivat muoti- tai designhuume. Nämä nimitykset voivat kuitenkin luoda harhaanjohtavaa ja arvovärittynyttä kuvaa aineista, jotka voivat olla käyttäjälleen hengenvaarallisia. Myynnissä olevien erien todellinen koostumus ja aineiden puhtaus ovat yleensä epäselviä. Huumemarkkinoille tehtailluilla yhdisteillä ei useinkaan ole suoritettu edes alustavia toksikologisia tutkimuksia. Aineiden vaikutuksia ja annoksia ei välttämättä tiedetä tai ne ovat vain subjektiivisia arvioita. Muuntohuume-käsite merkitykseltään neutraalina kuvaa aiempia vaihtoehtoja paremmin yhdisteiden luonnetta. (Kailanto, THL neuvoaantavat.) Amfetamiinijohdokset ovat suurin muuntohuumeryhmä. Tunnettuja muuntohuumeiksi luokiteltavia yhdisteitä ovat esimerkiksi amfetamiinijohdokset (mm. MDPV eli aakkoset ), synteettisesti valmistettu hallusinogeeni Bromo-DragonFly sekä poltettavaksi tarkoitetut kasvirouhesekoitukset (synteettiset kannabinoidireseptoriagonistit, joita myydään nimillä "Spice", "Jehova"). Suuri osa edellä mainituista yhdisteistä on jo luokiteltu Suomessa huumausaineiksi. Muun muassa MDPV luokiteltiin Suomessa nopealla lainmuutoksella laittomaksi huumausaineeksi kesäkuun 2010 lopussa, jolloin sen valmistus, maahantuonti, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty (Tacke & Laitinen, Päihdelinkki). Muuntohuumeiden määrä Euroopan markkinoilla kasvaa kuitenkin vauhdilla ja internet ja tavaran vapaa liikkuvuus ovat tehneet huumekaupasta helpompaa. Huumevalvontaa kierretään tuomalla markkinoille uusia vaihtoehtoja sellaisten tuotteiden tilalle, joiden saatavuutta rajoitetaan. Euroopan huumeviraston, EMCDA:n heinäkuussa 2011 tekemässä kartoituksessa löytyi 600 verkkokauppaa, jotka myivät tietoisesti psykoaktiivisia aineita. (Kailanto, THL neuvoa-antavat.) Muuntohuumeiden lisääntyminen on näkynyt Suomessa tullin takavarikkotilastoissa. Tulli löysi vuonna 2011 eri lähetyksistä 85:tä erilaista muuntohuumetta, aineista 42 oli täysin uusia. Muuntohuumeiden pitoisuudet ovat nousseet. Aineet ovat usein monien eri aineiden seoksia, mikä tekee niistä yhä vaarallisempia. (Tullin tiedote ) Lainsäädäntöä on muutettu muuntohuumeiden synnyttämää ilmiötä vastaan taistelemiseksi: Kesäkuussa 2011 voimaantulleen huumausainelain muutoksen 6 myötä Suomi voi jatkossa luokitella itse muuntohuumeita huumausaineiksi. Muutoksen myötä EU:n uusien aineiden varoitusjärjestelmään ilmoitettu aine voidaan terveysvaarojen arvioinnin jälkeen määritellä meillä kansallisesti huumausaineeksi. Suomi voi kansallisesti luokitella muuntohuumeiden lisäksi myös lääkeaineita huumausaineeksi, jos ne ovat farmakologisilta ominaisuuksiltaan rinnastettavissa huumausaineiksi. (Huumetilanne Suomessa 2012.) Muuntohuumeiden vaikutusten tieteellinen tutkiminen on haasteellista, sillä tutkimusten valmistuttua yhdiste on usein jo poistunut markkinoilta kokonaan tai korvautunut jollakin uudemmalla. Hoidon haasteena esimerkiksi yliannostustapauksissa on se, että muuntohuumeiden aiheuttamia oireita ei tunneta tarkkaan ja ne voivat myös vaihdella. Usein käyttäjällä itselläänkään ei ole tarkkaa tai oikeaa tietoa ottamastaan yhdisteestä. Muuntohuumeiden aiheuttamien akuuttien myrkytystilojen hoitoon ei ole spesifisiä vastalääkkeitä eli antidootteja. Muuntohuumeriippuvuuden hoidosta on hyvin vähän tietoa. (Kailanto, THL, Neuvoa-antavat.) 6 Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2012 asetuksen huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. Asetus tuli voimaan 12. maaliskuuta Siitä lähtien edellä mainittujen aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, hallussapito ja käyttö ovat huumausainelain mukaisesti kiellettyä. Huumausainelain mukaisena lupaviranomaisena toimii lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. 9

11 3 Huumeiden käytön haitat ja niiden vähentäminen 3.1 Huumeiden käytön aiheuttamat haitat Huumeiden käyttö aiheuttaa haittoja niin yhteiskunnalle kuin yksilölle, näitä haittoja ovat muun muassa yliannostukset, sairaudet, työkyvyttömyys, syrjäytyminen, rikollisuus, ennenaikaiset kuolemat, huostaanotot ja vankeusrangaistukset. Huumeiden käyttöön liittyy monia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Sosiaalisia haittoja ovat mm. huumeiden käyttöön liittyvä yhteiskunnasta eriytynyt alakulttuuri ja rikollisuus sekä huumeiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvä syrjäytyneisyys. Terveyshaitat liittyvät mm. käytettyjen huumeiden välittömiin vaikutuksiin, eri huumeiden käyttötapoihin tai pitkäaikaiskäytön myötä kehittyviin sairauksiin. Vakavimmat huumeiden käyttöön liittyvät terveyshaitat ovat huumeiden yliannostuksiin liittyvät myrkytyskuolemat ja erilaiset vaikeat pitkäaikaiset tai elinikäiset virusinfektiot (kuten HIV ja hepatiitit). (Partanen, Päihdelinkki.) 1990-luvun lopulta vuoteen 2000 huumausainelöydösten määrä kuolemantapauksissa lähes kaksinkertaistui luvun alussa huumekuolemia oli noin 150 tapausta vuosittain, vuonna 2010 huumausainelöydösten määrä oli jo 304 tapausta vuodessa. Löydetyistä opioideista yleisin on buprenorfiini, jota löytyi huumekuolematilastoissa vuonna 2001 kymmenestä tapauksesta, mutta vuoteen 2010 tapausten määrä oli noussut 156 tapaukseen (Päihdetilastollinen vuosikirja 2012). Vuonna 2010 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti n miljoonan euron julkiset huumehaittahaittakustannukset. Julkisilla huumehaittakustannuksilla tarkoitetaan julkiselle sektorille aiheutuneita kustannuksia, joita ei ilman huumausaineiden tai lääkeaineiden väärinkäyttöä olisi aiheutunut. Julkiset huumehaittakustannukset vuonna 2010: Järjestys ja turvallisuus n. 77 milj. Oikeuslaitos ja vankeinhoito milj. Sosiaalihuolto milj. Terveydenhuolto milj. Eläkkeet ja sairauspäivärahat 7-21 milj. (Jääskeläinen 2012.) Julkisista huumehaittakustannuksista suurin erä (30 %) oli järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon haittakustannukset, noin 77 miljoonaa euroa. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon huumehaittakustannuksista valtaosa muodostui poliisille ja pelastustoimelle aiheutuneista kustannuksista. Poliisille aiheutuneet huumehaittakustannukset olivat noin 44 miljoonaa euroa ja pelastustoimelle aiheutuneet haittakustannukset noin 22 miljoonaa euroa. (Jääskeläinen 2012.) Seuraavaksi eniten (23 %) haittakustannuksia aiheutui huume-ehtoisista oikeusjärjestelmän kustannuksista, jotka olivat miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurin erä oli vankeinhoitolaitokselle aiheutuneet haittakustannukset, jotka olivat noin 45 miljoonaa euroa. (Jääskeläinen 2012). Sosiaalihuollon huumehaittakustannusten osuus, miljoonaa euroa, oli kolmanneksi suurin (23 %). Suurin osa sosiaalihuollon huumehaittakustannuksista aiheutui lastensuojelun kustannuksista (noin 31 miljoonaa euroa). Päihdehuollon huume-ehtoiset kustannukset olivat miljoonaa euroa. (Jääskeläinen 2012). Terveydenhuollon huumehaittakustannuksiin lasketaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon avo- ja vuodeosastohoidon kustannuksia, jotka olivat yhteensä miljoonaa euroa vuonna

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

TOSITIETOA. Kannabis

TOSITIETOA. Kannabis TOSITIETOA Kannabis Kannabis on erityisen haitallista nuorille Kannabiksen käytöstä on monenlaista haittaa nuoruusiässä, jolloin aivot ovat erityisen alttiit päihteiden aiheuttamille häiriötekijöille.

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Esityksen sisältö Sisä-Suomen poliisilaitos Huumausainerikokset Huumausainerikollisuus tilastojen valossa Huumausaineista tilanne kentällä Hoitoonohjaus ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kannabis ilmiönä ja valistajan haasteena ja kuinka vastaamme haasteeseen?

Kannabis ilmiönä ja valistajan haasteena ja kuinka vastaamme haasteeseen? Kannabis ilmiönä ja valistajan haasteena ja kuinka vastaamme haasteeseen? 20.4.2016 kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari Miten puhua kannabiksesta -hanke Yhteistyössä Suomen Terveydenhoitajaliitto

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot