LEMPÄÄLÄN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEMPÄÄLÄN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2016"

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 Turvallisuussuunnitelma käsitelty Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

3 Sisällys JOHDANTO TURVALLISUUSSUUNNITTELUN YLEISET PAINOPISTEET JA... 4 TAVOITTEET Turvallisuussuunnittelun painopisteet ja tavoitteet Lempäälässä Turvallisuussuunnitelman osapuolet Kunta Asukkaat Poliisi Pelastuslaitos Muut osapuolet Toimenpide-ehdotuksia ARJEN TURVALLISUUS Turvallisuustilanne Lempäälässä Turvallisuustilanne tilastojen mukaan Turvallisuustilanne kuntalaisten turvallisuuskyselyn perusteella Rakennetun ympäristön ja asumisen turvallisuus Julkisten tilojen ja tapahtumien turvallisuus Väkivalta ja rikokset Päiväkotien ja oppilaitosten turvallisuus Liikkumisen turvallisuus Syrjäytyminen TAPATURMIEN JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Tapaturmien määrä Lempäälässä Tapaturmien ehkäisy neuvolassa Tapaturmien ehkäisy päivähoidossa Tapaturmien ehkäisy kouluissa ja oppilaitoksissa Nuorten tapaturmat Kotitapaturmat Iäkkäiden tapaturmien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisy LÄHTEET Kansikuva Matti Ollikainen

4

5 Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelma JOHDANTO Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Ohjelma on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa päätettyjen linjausten mukaisesti. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Ohjelman ydinsisältö muodostuu arjen turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että jokaisessa kunnassa on valtuustossa hyväksytty suunnitelma siitä, miten rikoksia, häiriöitä, tapaturmia ja onnettomuuksia ennalta estetään ja turvallisuutta parannetaan. Paikallisesti päätetyt toimenpiteet sisältyvät laajassa yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa valmisteltuun turvallisuussuunnitelmaan. Turvallisuussuunnitelmassa näkyy kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Lempäälässä. Turvallisuussuunnitelma pohjautuu yhteisesti hyväksyttyyn turvallisuuskäsitteeseen, jonka avulla eri viranomaiset, elinkeinoelämä sekä järjestöt tekevät yhteistyötä paikallisen turvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tässä suunnitelmassa erityisenä tarkastelun kohteena on arjen turvallisuus. Kunnan johtoryhmä nimesi työryhmän valmistelemaan Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelmaa. Työryhmään nimettiin Lempäälän kunnan edustajat. Työryhmä on täydentänyt kokoonpanoaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen, Pirkanmaan poliisilaitoksen ja kuntalaisten/nuorten edustajalla. Työryhmään kuuluvat: vapaa-aikajohtaja Erkki Häkli Lempäälän kunta (työryhmän puheenjohtaja) ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa Lempäälän kunta suunnittelija Tuula Salminen Lempäälän kunta komisario Petri Kollanen Pirkanmaan poliisilaitos palotarkastaja Mika Kupiainen Pirkanmaan pelastuslaitos turvallisuusalan opiskelija Juho Mattila Kuntalaisten/nuorten edustaja Työryhmätyöskentelyn lisäksi Juho Mattila on huolehtinut ohjelmaan liittyvien tietojen keräämisestä ja ohjelman kirjoitustyöstä Lisäksi turvallisuussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet eri toimialojen asiantuntijat. Kuntalaisille ja järjestöille varattiin niin ikään mahdollisuus tuoda julki omia näkemyksiään turvallisuuskyselyn kautta. Turvallisuussuunnittelu on jatkuvaa työtä kunnan asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi. Tämän työn tueksi on työryhmä valmistellut Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelman vuosille Viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön kehittäminen tekee Lempäälästä hyvän paikan asua ja elää. Turvallisuus oikeutena merkitsee pohjimmiltaan oikeutta ihmisarvoiseen elämään. ~ 3 ~

6 2 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN YLEISET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Poliisi on yksi tärkeimmistä toimijoista tässä työssä, mutta vastuu turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamisesta ja ylläpitämisestä kuuluu kaikille. Arjen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Lempäälän poliittiset päättäjät, toimialat Turvallisuuden lisääminen Kokonaisturvallisuusstrategian toimenpideohjelma Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pirkanmaan poliisilaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Yritykset Kuntalaisten mielipide Turvallisuuskysely Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelma Yhteistyö turvallisuuden edistämiseksi Lempäälässä Lempäälän kunnan hyvinvointikertomus Lempäälän kunnan valmius- ja varautumissuunnitelma Lempäälän kuntastrategia Kuva 1. Lempäälän turvallisuussuunnitelmaan liittyvät ohjelmat ja tärkeimmät osapuolet Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelman tavoitteena on erityisesti arjen turvallisuuden parantaminen. Suunnitelmassa nostetaan esiin kunnan, Pirkanmaan poliisilaitoksen, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien yhteisöjen toiminta turvallisuuden edistämiseksi. Turvallisuussuunnitelma pohjautuu valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan Turvallisempi huominen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen AVIN kokonaisturvallisuusstrategian toimenpideohjelmaan. Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varaudutaan pitämällä valmiussuunnitelmat ajan tasalla ja huolehtimalla elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden edellyttämistä varautumisjärjestelyistä. ~ 4 ~

7 Lempäälän kunnan hyvinvointikertomuksessa raportoidaan usean eri indikaattorin kautta myös turvallisuuteen liittyvistä haasteista. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa ja vuosittain tehdään tiivis arviointikertomus. Jatkossa on tarkoitus yhdistää hyvinvointikertomus ja turvallisuussuunnitelma yhtenäiseksi asiakirjaksi, jolloin turvallisuustavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi tulee säännölliseksi. Paikallinen turvallisuussuunnitelma keskittyy arjen perustilanteeseen. Kuva 2. Turvallisuussuunnittelun eri tasot (Rahikainen 2013 Kuntaliitto) 2.1 Turvallisuussuunnittelun painopisteet ja tavoitteet Lempäälässä Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja toimintaympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua onnettomuuksia ja tapaturmia, rikoksia, häiriöitä ja parantaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on myös lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten heidän turvallisuuttaan ja turvallisuuden tunnettaan tullaan parantamaan. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota nimenomaan kuntalaisten kohtaamiin ja kokemiin arjen riskeihin ja uhkiin. ~ 5 ~

8 Turvallisuussuunnitelman painopisteinä ovat arjen turvallisuuteen liittyen turvallisuudentunteen lisääminen onnettomuuksien ja tapaturmien vähentäminen rakennetun ympäristön turvallisuuden parantaminen ja vahingontekojen vähentäminen Turvallisuussuunnittelussa kartoitetaan keskeisimmät arjen turvallisuuteen liittyvät riskit sekä laaditaan suunnitelma miten niihin aiotaan puuttua kuka toimista vastaa sekä miten toteutusta ja tuloksia seurataan 2.2 Turvallisuussuunnitelman osapuolet Turvallisuussuunnittelusta vastaa paikallistasolla ryhmä, johon kuuluvat kunnan johto, poliisin edustaja ja pelastustoimen edustaja. Turvallisuussuunnitteluun osallistuvat turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden edustajat. Edellä mainittujen työstä vastaavien organisaatioiden edustajien lisäksi siihen osallistuvat tarpeen mukaan keskeisten vapaaehtoisjärjestöjen edustajat, elinkeinoelämän edustajat sekä kunnan asukkaiden edustaja. Lempäälän hyvän turvallisuustason varmistamiseksi ja hyvän kehityksen jatkumiseksi tarvitaan jatkossakin laajaa yhteistyötä, jolla tuetaan kunnan eri osien yhteisöllisyyttä ja vähennetään turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Yhteistyöstä huolehtii erikseen nimettävä yhteistyöverkosto Kunta Kunta on keskeisin toimija edistettäessä kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi käyttäessään sille kuuluvaa päätöksenteko- ja budjettivaltaa terveys-, sosiaali- tai kouluasioissa tai laatiessaan asemakaavoja se tosiasiallisesti ratkaisee kunnan hyvinvoinnin kehityssuunnan pitkällä aikavälillä. Hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä osa-alueena ja onnistumisen mittarina on kansalaisten turvallisuus. Kuntalaki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan turvallisuudesta, mutta perusteena sille voidaan pitää kuitenkin kuntalain 1 3 momenttia, jonka mukaan kunnan tehtävänä on pyrkiä edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Lempäälään on perustettu kunnanhallituksen alaisuuteen lähidemokratiatoimikunta. Toimikunnan tavoitteena on kehittää asukkaiden kuntalaisvaikuttamista ja vahvistaa kuntalaisten osallistumista palvelujen kehittämiseen. ~ 6 ~

9 2.2.2 Asukkaat Kunta voi merkittävällä tavalla edistää turvallisuuteen liittyviä tekijöitä lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisäävään työhön. Asukkaiden tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuiksi ja yhdessä tekeminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja yhteistyö edellyttävät, että asukkailla on mahdollisuus saada ajantasaista ja tilastoihin perustuvaa tietoa siitä, millaisia rikoksia, onnettomuuksia ja muita häiriöitä asuinalueella tapahtuu. Tämä on tärkeää myös siksi, että rikosten ja onnettomuuksien uutisointi on lisääntynyt merkittävästi, ja tämä lisää asukkaiden turvattomuuden tunnetta ja myös epätietoisuutta siitä, mitkä ovat todellisia turvallisuusuhkia. Asiallinen tieto lisää asukkaiden ja viranomaisten vuorovaikutusta ja viranomaisten turvallisuutta parantavien toimien vaikuttavuutta parantamalla niiden oikeaa kohdentuvuutta. Tietoa voidaan käyttää paikalliseen turvallisuussuunnitelmaan liittyvän turvallisuustilanteen arvion laatimisessa ja riskien tunnistamisessa. Monet eri tahot vastaavat yksittäisen alueen elinympäristöstä, minkä vuoksi alueen asukkaiden ja toimijoiden on usein vaikeaa tietää, kenelle he voisivat esittää omia näkemyksiään. Lisäksi nämä eri tahot tapaavat toisiaan harvoin. Turvallisuuskävely on tapa saada viranomaiset ja asukkaat sekä muut keskeiset toimijat tapaamaan toisensa asiantuntevan järjestäjän johdolla ja keskustelemaan yhdessä, mitkä paikat alueella tuntuvat turvattomilta tai tiedetään vaarallisiksi, ja miettimään, kuinka niistä voitaisiin tehdä turvallisempia ja viihtyisämpiä Poliisi Poliisin perustehtävät määräytyvät poliisilain 1 luvun 1 :n mukaan. Pykälä velvoittaa poliisia toimimaan turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä viranomaisten ja alueen asukkaiden kanssa. Turvallisuus ei kuitenkaan ole ainoastaan poliisin aikaansaamaa vaan se syntyy usean eri tekijän vaikutuksesta. Pirkanmaalla on yksi yhtenäinen poliisilaitos, jolla on useita poliisiasemia alueellaan. Lempäälässä on poliisiasema, johon sijoitetut poliisimiehet suorittavat kaikki paikallispoliisille kuuluvat tutkintatehtävät. Poliisiasema tarjoaa myös lupapalveluihin liittyviä palveluita. Lempäälän alueella valvonta ja hälytystoimintaan, liikennevalvontaan ja osin ennalta estävään toimintaan kohdistuvat toimenpiteet hoitavat Valkeakosken poliisiasemalta lähtevät poliisipartiot. Poliisin ennalta estävin toiminnan muoto on näkyvyys. Poliisin näkyvyys iltaisin häiriöpaikoissa ja mahdollisten murtopaikkojen läheisyydessä estää rikoksia tai ainakin vähentää niitä. Liikenteessä poliisiauton näkyminen vähentää ajonopeuksia ja vähentää esimerkiksi vaarallisia ohituksia. Yleisillä paikoilla tapahtuvien pahoinpitelyiden ja yleensäkin väkivallan vähentäminen on yksi poliisin ennalta estävän työn päätehtävistä. Poliisin tietämyksen mukaan väkivalta ei ole Lempäälässä iso ongelma. Pirkanmaan poliisilaitoksella on erikseen suunniteltu ennalta estävää toimintaa pyrkimällä tunnistamaan rikosten ja häiriöiden taustalla olevat paikalliset syyt sekä vaikuttamaan niihin eri viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden yhteistyöllä. Poliisin koulujen kanssa tekemä yhteistyö on ennalta estävän poliisitoiminnan merkittävä toiminta muoto. ~ 7 ~

10 2.2.4 Pelastuslaitos Pelastustoimesta Lempäälässä, kuten koko Pirkanmaan maakunnassa, vastaa Pirkanmaan pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa pelastuslaki, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Toiminnassa panostetaan pelastustoiminnan lisäksi onnettomuuksien ehkäisyyn, valvontatoimintaan ja viranomaisyhteistyöhön ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Pelastustoimintaa ovat kiireellisesti suoritettavat toimet, jotka onnettomuuden sattuessa tai uhatessa toteutetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Päivittäisissä onnettomuuksissa riittävää toimintavalmiutta ylläpidetään jatkuvasti. Onnettomuuksien ehkäisyllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pienentää onnettomuuden todennäköisyyttä ja ennalta varautumalla vähentää onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja. Näitä toimia ovat mm. turvallisuusvalistus ja -koulutus, kuntalaisten ohjaus ja neuvonta sekä palotarkastukset ja muu valvontatoiminta. Päivittäisissä onnettomuuksissa on tärkeää aloittaa pelastustoiminta mahdollisimman nopeasti onnettomuuden tapahduttua. Tästä syystä pelastustoiminnassa käytetään yleensä onnettomuuksien hallintaan useiden pelastusyksiköiden resursseja. Lempäälän osalta lähimmät vakinaisen henkilöstön yksiköt sijaitsevat Lempäälän, Pirkkalan, Akaan ja, Hervannan paloasemilla. Näiden lisäksi on vapaaehtoisen palokunnan yksiköitä Lempäälässä ja Vesilahdella. Pelastuslaitos suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä erillisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitos tukee kunnan valmiussuunnittelua ja huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitos on ottanut painopisteikseen seuraavina vuosina arjen turvallisuuden teemoista turvallisen oppimisympäristön sekä turvallisen elämän iäkkäille ihmisille Muut osapuolet Yritykset Lempäälässä yritykset työllistävät huomattavan osan paikkakunnan ihmisistä. Niiden sijoittautumis-, laajentumis- ja kasvupäätöksillä on keskeinen merkitys koko kunnan menestymiseen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Yrityksillä on myös oma vastuunsa turvallisuudesta. Yritysten on mm. osaltaan huolehdittava henkilökuntansa, asiakkaidensa ja omaisuutensa turvaamisesta, vähentää ja olla luomatta rikostilaisuuksia, luotava yhteisiä rikoksen torjunnan käytäntöjä ja jaettava keskenään rikoksentorjunnan tietotaito. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi turvallisuussuunnitelman laatimista jokaiseen toimipisteeseen ja henkilökunnan kouluttamista onnettomuus- ja poikkeustilanteissa toimimiseen. Eri viranomaiset tekevät yritysten kanssa yhteistyötä turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tässä suunnitelmassa ei keskitytä yritysten turvallisuuteen. ~ 8 ~

11 Järjestöt Järjestöt voivat osaltaan vaikuttaa kunnan turvallisuuteen. Monet vapaaehtoisjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti (SPR) ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) avustavat viranomaisia. SPR tarjoaa myös kriisiapua onnettomuuksien - ja rikosten uhreille. Suomen Punaisen Ristin ja Vapepan toiminnasta lisää tietoa kunnan valmiussuunnitelmassa. Seurakunta Seurakunta voi yhteiskunnallisena vaikuttajana omalta osaltaan vähentää ihmisten syrjäytymistä, lisätä yhteenkuuluvaisuuden ja välittämisen tunnetta sekä korostaa toiminnassaan ihmisarvon kunnioitusta ja eettisten arvojen merkitystä. Ne ovat keskeisiä ja tärkeitä asioita erityisesti nuorten rikosten ja häiriöiden mahdollisimman varhaisessa torjunnassa sekä yleisen turvallisuudentunteen ylläpitämisessä erityisesti kasvavan vanhusväestön keskuudessa. Keskeisiä toimintamuotoja ja vaikuttamiskeinoja ovat yleisen seurakuntatyön lisäksi mm. päivä- ja iltapäiväkerhot, lapsi- ja nuorisotyö, rippikoulutyö sekä diakoniatoiminta. 2.3 Toimenpide-ehdotuksia Jokaisen eri osa-alueen alla näkyvät turvallisuusriskiin liittyvät toimenpide-ehdotukset, vastuutaho sekä arviointimittarit, joilla turvallisuustilannetta seurataan. Turvallinen Lempäälä Tavoitteet Toimenpiteet Vastuutaho Arviointimittarit Arjen turvallisuuden parantaminen Vakiinnutetaan turvallisuustyötä tekevä yhteistyöverkosto, edustajien nimeäminen verkostoon Johtoryhmä Turvallisuussuunnitelman arviointikertomus hyvinvointikertomuksen yhteydessä Turvallisuuden tunteen lisääminen Tuetaan kunnan eri osien yhteisöllisyyttä Lähidemokratiatoimikunta Toimintakertomus Otetaan käyttöön turvallisuuskävely -menetelmä Kaikki hallintokunnat Toteutettujen turvallisuuskävelyjen määrä Valmius- ja varautumissuunnitelmien ajantasaisuus Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Johtoryhmä Kaikki hallintokunnat Laaditut suunnitelmat Hyvinvointikertomuksen ja turvallisuussuunnitelman yhdistäminen Yhdistetään erilliset suunnitelmat yhdeksi asiakirjakokonaisuudeksi Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Hyvinvointikertomus ~ 9 ~

12 3 ARJEN TURVALLISUUS Lempäälä on eri mittareilla vertailtuna varsin turvallinen kunta. Rikostaso on alhainen ja vakavien rikosten määrä pieni. Nähtävissä on kuitenkin, että onnettomuuksiin, tapaturmiin ja poliisin tietoon tuleviin rikoksiin liittyy useasti päihteiden väärinkäyttöä. 3.1 Turvallisuustilanne Lempäälässä Turvallisuustilanne tilastojen mukaan Lempäälän turvallisuustilanne on suhteellisen hyvä hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden perusteella, jossa Lempäälän tilannetta verrataan kokoluokaltaan asukkaan kuntiin, Tampereen seutukuntaan ja Tampereen tilanteeseen. Hyvinvointikertomuksessa seurattavaksi indikaattoriksi on valittu Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osuus tuhatta asukasta kohti. Luku on ollut nousussa, mutta siihen vaikuttaa osin se, että lievä pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaiseksi vuonna 2011 (esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen ei ole enää riippuvainen uhrin tahdosta). Kuva 3. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta Vuonna 2012 poliisin tietoon tuli Lempäälässä rikosta, joista noin kolmasosa oli liikennerikkomuksia. Vain osa rikoksista tulee viranomaisten tietoon. Omaisuusrikosten sisällä erityisesti varkauksien määrä on kasvanut, vuoden 2012 aikana Lempäälässä varkauksia tuli n. 70 kappaletta enemmän poliisin tietoon kuin vuonna Pahoinpitelyjen ja lievien pahoinpitelyjen osalta nousua on tapahtunut myös Lempäälässä, mutta väkivalta ei näyttäisi silti olevan Lempäälässä iso ongelma. Poliisin tietoon tuleva väkivalta kytkeytyy pitkälti alkoholin väärinkäyttöön sekä moniin sosiaalisiin ongelmiin. Turvallisuuskyselyn mukaan rikokset koetaan turvallisuutta heikentävä asiana. ~ 10 ~

13 Rikokset Lempäälässä Ilmoitettu kpl 418 Lempäälä Rikoslakirikokset Alkoholirikokset Liikennerikkomukset Muut rikokset RIKOKSET Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Seksuaalirikokset Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan Rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vastaan Liikennerikokset Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) RIKOSLAKIRIKOKSET Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Seksuaalirikokset Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan Rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vastaan Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) RIKOSLAKIRIKOKSET (POISLUKIEN LIIKENNERIKOKSET) Kuva 4. Rikokset Lempäälässä (Polstat) Lempäälän läpi kulkee kolme merkittävää liikenneväylää (VT3 moottoritie, rautatie ja Tampereentie). Alueella liikutaan paljon autoilla, moottoripyörillä, mopoautoilla ja mopoilla, junilla, pyöräillen ja kävellen. Turvallisuuskyselyn perusteella kuntalaiset kokevat liikenteen olevan suuri riski Lempäälässä. Monissa eri paikoissa ollaan huolissaan liian suurista ajonopeuksista sekä huonosta liikennekäyttäytymisestä. Nuorison liikennekäyttäytyminen nousee myös vahvasti esille. Parannusehdotuksina nostetaan esiin katuvalaistuksen lisääminen, suojateiden ja korokkeiden rakentaminen sekä poliisin suorittaman liikennevalvonnan lisääminen. Koko Pirkanmaalla oli vuonna 2013 tammi-syyskuussa 20 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Lempäälässä ei tänä aikana sattunut yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tänä ajanjaksona oli Lempäälässä 13. Noin puolissa tapauksista loukkaantunut henkilö oli autoilija. Tilastojen valossa liikennerikokset ovat Lempäälässä kaiken kaikkiaan viime vuosina pysyneet samalla tasolla tai jopa hieman vähentyneet. Toisaalta taas rattijuopumusten ja törkeiden rattijuopumusten voidaan tulkita hieman lisääntyneen, mutta se voidaan katsoa olevan osin sidoksissa poliisin suorittamaan valvontaan. Liikennevalvonnan yhteydessä todetut rattijuopumusrikokset ovat suurelta osin piilorikollisuutta, jolloin kiinnijäämisriski Lempäälän alueella on suurelta osin riippuvainen kansalaisten ilmoitusaktiivisuudesta sekä alueella toimivien poliisin hälytyspartioiden mahdollisuudesta käyttää aikaa liikennevalvontaan. Pääpaino poliisin liiken- ~ 11 ~

14 nevalvonnassa on liikenteen riskikäyttäytymisen valvonnassa kuten juuri rattijuopumuksissa sekä liiallisissa ylinopeuksissa ja muussa vakavissa piittaamattomuuksissa liikennesääntöjä kohtaan. Kuva 5. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset Kuva 6. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ~ 12 ~

15 Taulukko 1: Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin (Pronto) Rakennuspalpalovaarvälinepalo Rakennus- Liikenne- Maastopalo Vuosi Muu tulipalo Yhteensä Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/ räjähdysvaara Vuosi Yhteensä Sortuma/ sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus- /varmistustehtävä Paloilmoittimen/ palovaroittimen tar- kastus- /varmistustehtävä Vuosi Yhteensä Vuosi Tarkastus- tai varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Yhteensä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Muu pelastustehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä Vuosi Yhteensä Lempäälässä tapahtuneissa pelastustoimen tehtävämäärissä ei näy suuria muutoksia, vaihtelu on maltillista eikä millään osa-alueella ole isoja heittelyjä. Tilastoja tarkasteltaessa pidemmälläkin jaksolla (viimeisen kymmenen vuoden ajalta) tilanne on vastaavanlainen, millään osaalueella ei ole isoja eroja vuosien kesken. Automaattisen paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävät ovat pitkän aikavälin tilastoissa vähentyneet, joka voi osaltaan johtua siitä, että asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota. ~ 13 ~

16 Kuva 6: Liikenneonnettomuudet karttapisteinä Lempäälässä Turvallisuustilanne kuntalaisten turvallisuuskyselyn perusteella Kuntalaiset ovat itse myös tiedon tuottajia. Lempäälän kunta ja oikeusministeriö toteuttivat syyskuussa 2013 turvallisuuskyselyn Lempäälän kunnan asukkaille. Nettipohjaisella kyselyllä pyrittiin hankkimaan tärkeää tietoa Lempäälän kunnan turvallisuudesta asukkaiden näkökulmasta. Kyselyyn vastasi noin 350 kuntalaista. Paikallisten ja seudullisten turvallisuussuunnitelmien laajentumisen ja kehittymisen myötä kiinnostus ja tarve paikallisten turvallisuustutkimuksien tekemiseen on kasvanut merkittävästi. Asukkaille suunnattu kyselytutkimus tuotti arvokasta lisäinformaatiota turvallisuussuunnittelun pohjaksi muun tilastotiedon lisäksi. Turvallisuuskyselyssä kolme keskeisintä esille noussutta teemaa olivat liikenneturvallisuus, poliisin palvelutason heikkeneminen sekä ihmisten syrjäytyminen ja rikokset. Liikenneturvallisuus Kuntalaiset kokevat liikenteen olevan suuri riski Lempäälässä. Monissa eri paikoissa ollaan huolissaan liian suurista ajonopeuksista, sekä huonosta liikennekäyttäytymisestä. Nuorison liikennekäyttäytyminen nousee myös vahvasti esille. Parannusehdotuksina koetaan katuvalais- ~ 14 ~

17 tuksen lisääminen, suojateiden sekä korokkeiden rakentaminen sekä poliisin suorittaman liikennevalvonnan lisääminen. Poliisin palvelutason heikkeneminen Palvelutason heikkeneminen on hyvin suhteellista. Poliisien määrän väheneminen on ollut mediassa suuresti esillä lähiaikoina. Voidaan kuitenkin todeta, että poliisien määrän väheneminen ei radikaalisti vaikuta Lempäälän turvallisuuteen. Kunnalla ei myöskään ole mahdollisuutta vaikuttaa poliisin palvelutasoon. Ihmisten syrjäytyminen ja rikokset Lempäälässä koetaan syrjäytyminen sekä rikokset turvallisuutta heikentävänä asiana. Huumausainerikosten määrä on viime vuosina ollut myös Lempäälässä noususuhdanteessa. Tämä voi osaltaan vaikuttaa erilaisten rikosten sekä häiriökäyttäytymisen lisääntymiseen. Kyselyssä mainitaan myös häiriökäyttäytyminen ravintoloiden edustalla. ~ 15 ~

18 Mitkä ovat mielestäsi kuntasi kolme suurinta turvallisuusongelmaa? Muu Muu Rasismi Rikollisuus Katuväkivalta Alkoholin juominen julkisella paikalla Alkoholin anniskelupaikkojen ja niiden ympäristöjen häiriökäyttäytyminen Ilkivalta Ympäristön epäsiisteys Huumeiden käyttäjät / huumekauppa Nuorison häiriökäyttäytyminen Ihmisten syrjäytyminen Työttömyys Liikenteen määrän kasvaminen Liikennekäyttäytyminen/ holtittomat mopoilijat tai pyöräilijät Liikennekäyttäytyminen/ holtittomat autoilijat Joukkoliikenteen palvelutaso Pelastustoimen palvelutason heikkeneminen Poliisin palvelutason heikkeneminen Perusopetuksen heikkeneminen (esim. koulujen lakkauttaminen) Terveyspalvelujen heikkeneminen Sosiaalipalvelujen heikkeneminen Kuva 7: Turvallisuuskyselyn perusteella Lempäälän kunnan turvallisuusongelmat ~ 16 ~

19 Mitkä olisivat mielestäsi toimivia ratkaisuja edellä ilmoittamiisi ongelmiin? Muu Bussipysäkin siirtäminen (esim. pois anniskelupaikan edestä) Pensaiden ja puiden harventaminen (esim. risteysalueilta ja jalankulkuväylien varsilta) Kävelijöiden ja pyöräilijöiden väylien selkeä erottaminen toisistaan Parempi kunnossapito (siivous, graffitien poisto, lumien auraus, hiekoitus) Valaistuksen lisääminen / rikkinäisten lamppujen nopea vaihtaminen Liikennejärjestelyjen muuttaminen (liikennesuunnittelu, hidasteet, liikennevalot, Poliisin suorittaman liikenteenvalvonnan lisääminen Kameravalvonnan lisääminen Poliisin suorittaman yleisen järjestyksen valvonnan lisääminen Alaikäisten alkoholinkäytön tehokkaampi valvonta Anniskelupaikkojen tehokkaampi valvonta Kuva 8: Turvallisuuskyselyn perusteella ratkaisuja turvallisuusongelmiin 3.2 Rakennetun ympäristön ja asumisen turvallisuus Turvallinen asuinympäristö kannustaa ihmisiä ottamaan paikkansa ympäristössä, sen kaduilla, pihoilla, puistoissa, joukkoliikenteessä ja muissa paikoissa ja palveluissa tarvitsematta pelätä. Tämä edellyttää luottamusta toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kuntaa muokattaessa ja kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että luottamus ja turvallisuudentunne säilyvät. Turvallisuus on myös avoimuutta. Turvallisessa asuinympäristössä ketään ei suljeta pois, vaan ympäristö on sekä fyysisesti että asenteellisesti avoinna kaikille. Turvallisessa asuinympäristössä kenenkään ei tarvitse rakentaa muureja kotinsa ympärille. Rakennetun ympäristön suunnittelun keinoin voidaan osaltaan edistää sitä, että ihmisillä on hyvä elää ja toimia. Kun elinolot ovat kunnossa, on helpompi kokea itsensä yhteisön jäseneksi ja sitoutua sen arvoihin. Suunnittelun keinoin voidaan myös pyrkiä lisäämään positiivisia kohtaamisia ja suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. Rakennetun ympäristön suunnittelun keinoin näihin asioihin vaikutetaan usein välillisesti. Keinot eivät ole pikaratkaisuja; joskus vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. ~ 17 ~

20 Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen edellyttävät, että kunnat kaavoittavat ja rakentavat kaikille turvallista, terveellistä ja esteetöntä asuin- ja toimintaympäristöjä. Lempäälän Vammaisneuvosto on julkaissut Esteetön Lempäälä -raportin, jossa tarkastellaan erityisesti julkisten tilojen ja liikkumisen esteettömyyttä ja turvallisuutta. Esteettömyyskartoituksen päivittäminen tehtiin Lempäälän keskeisillä asuin- ja toimintaympäristöalueilla. Kartoituksessa kiinnitettiin huomiota myös linja-autopysäkkien varusteluun ja liikkumisesteisiin. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Kotiympäristössä tulee kiinnittää huomiota esteettömän ja turvallisen asumisen vaatimuksiin, samalla kun on huomioitava ikäihmisen toimintakyvyn aiheuttamat haasteet. Asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennusten palotarkastusten keskeisenä tavoitteena on asumisen paloturvallisuuden parantaminen ja erityisesti palokuolemien vähentäminen. Kuolemaan johtaneista tulipaloista valtaosa, yli 95 %, tapahtuu asuinympäristössä. Olennainen tekijä on asukkaan toimintakyky: selviytyäkseen asukkaan on voitava havaita syttyvä tulipalo ja sen jälkeen hänen on pystyttävä toimimaan järkevällä tavalla tai hänet on pystyttävä pelastamaan. Keskeisiä riskiryhmiä ovat mm. vanhukset ja sairaat, joiden toimintakyky on alentunut sekä päihteiden väärinkäyttäjät. Väestön ikääntymisen ja koko ajan lisääntyvän kotihoidon myötä on odotettavissa, että palokuolemien määrä edelleen kasvaa ellei nopeasti tehdä tarvittavia turvallisuutta parantavia muutoksia. Jotta palotarkastustoiminnalla voidaan vaikuttaa edellä todettuihin keskeisiin tavoitteisiin, on resursseja välttämätöntä kohdentaa aiempaa selvemmin riskiperusteisesti sekä kehitettävä valvontatoimintaa tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi tarkoituksenmukaisemmin Pirkanmaan pelastuslaitoksella ollaan siirtymässä tavanomaisten pientalojen ja vapaa-ajan asuinrakennusten palotarkastuksessa perinteisestä palotarkastuksesta kohti kohteiden omavalvontaa. Omavalvonnalla tarkoitetaan menettelyä, jossa asukkaille toimitetaan omatoimisen palotarkastuksen tekemiseksi omavalvontalomake sekä tukimateriaalina turvallisuusopas. Omavalvontalomake palautetaan pelastuslaitokselle. Perinteinen palotarkastus suoritetaan kohteisiin, jotka eivät palauta omavalvontalomaketta. Lisäksi tehdään pistokoeluontoisia tarkastuksia ja jälkivalvontaa. ~ 18 ~

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. nmlkj. pieniksi. Pysynyt. nmlkj Heikentynyt. samana

Turvallisuuskysely. nmlkj. pieniksi. Pysynyt. nmlkj Heikentynyt. samana 1. Missä määrin koet rikokset ja järjestyshäiriöt ongelmaksi asuinalueellasi? * En lainkaan Hyvin pieniksi Melko pieniksi Melko suuriksi Hyvin suuriksi 2. Miten katuturvallisuus asuinalueellasi on mielestäsi

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Kuntalaisen turvallisempi arki. Mitä kunnanvaltuutetun tulisi tietää kuntansa turvallisuudesta

Kuntalaisen turvallisempi arki. Mitä kunnanvaltuutetun tulisi tietää kuntansa turvallisuudesta Kuntalaisen turvallisempi arki Mitä kunnanvaltuutetun tulisi tietää kuntansa turvallisuudesta 1 Tämä tiivis opas on tarkoitettu Sinulle, hyvä kunnan- tai kaupunginvaltuutettu. Jokainen kunnanvaltuutettu

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

- Pohjois-Lapin kunnat

- Pohjois-Lapin kunnat Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar 2016-2017 Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar Tänä päivänä yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Lohjan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2.1.2017 VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia Turvallisuuskysely Helsingissä asuville ja kävijöille 2014, tulokset kysymykseen: Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat ja ilmiöt huolestuttavat teitä Helsingissä? - Kysely toteutettiin 15.11.-31.12.2014.

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi. Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen.

Peruspalvelujen arviointi. Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Peruspalvelujen arviointi Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Arviointia tehdään keskushallinnon, valtion paikallis- ja aluehallinnon sekä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma Kaupunginvaltuusto 20 09.03.2015 Kaupunginhallitus 71 16.03.2015 Tekninen lautakunta 35 01.04.2015 Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginvaltuusto 66 05.10.2015 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot