Esiopetussuunnitelma. Siilinjärvi

Transkriptio

1 Esiopetussuunnitelma Siilinjärvi

2 Minun maailmani Alussa oli yksi ystävä. Ihan kohta kaksi. Sitten löytyy kolmaskin, käy kaikki hauskemmaksi. Pian ollaan kaikki tuttuja, me tehdään paljon juttuja; piirretään ja lauletaan, kinastellaan, sovitaan. Senkin ymmärrän. Monta uutta asiaa joka päivä kuulla saa: Ollaan samaa maailmaa, minä, sinä, hän. -Jukka Itkonen-

3 Sisältö 1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetuksen toiminta-ajatus ja arvot Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Oppimisympäristö Oppimiskäsitys ja työtavat Keskeiset sisältöalueet sekä täsmennetyt kasvatus-ja oppimistavoitteet Kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus Matematiikka Luonto ja ympäristö Terveyskasvatus Liikuntakasvatus Taide- ja kulttuurikasvatus Etiikka ja katsomus Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen järjestäminen sekaryhmissä Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen Verkostoyhteistyö Arviointi Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi... 17

4 1 (23) 1 Esiopetuksen järjestäminen Siilinjärvellä tarjotaan maksutonta esiopetusta lapsille, jotka eivät ole vielä oppivelvollisia. Esiopetusta tarjotaan noin 700 tuntia lukuvuodessa välisenä aikana Siilinjärven alueella päiväkodeissa tai kouluissa. Opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää lisäksi muita päivähoitopalveluja. Pelkästään esiopetukseen osallistuvalle lapselle järjestetään kuljetus Siilinjärven kunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kuljetukset järjestetään tavallisimmin koululaiskuljetusten yhteyteen. Esikoulun päättyessä mahdollisten odotusaikojen turvallisuudesta vastaa esikoulun henkilöstö. Esikoulupäivään sisältyy maksuton ruokailu. Jokainen esiopetusta tarjoava yksikkö on velvollinen tekemään oman pelastussuunnitelman ja toimintaohjeet äkillisissä kriisitilanteissa (turvallisuuskansio). Pelastussuunnitelmaa ja kriisitilanteiden toimintaohjeita on päivitettävä ja arvioitava säännöllisesti. Ohjeet esikoulun aikana lapselle sattuvista tapaturmista ja niiden ehkäisystä, ensiavusta, hoitoonohjauksesta ja seurannasta löytyvät esiopetuspisteiden turvallisuuskansioista. Esiopetukseen ilmoittaudutaan ensisijaisesti sähköisesti web- ilmoittautumiskaavakkeella, paperinen esiopetukseen ilmoittautumiskaavake on saatavilla esiopetuspaikoista sekä Siilinjärven kunnan nettisivuilta ( ). Ilmoittautumisajankohta ilmoitetaan paikallislehdessä ja Savon Sanomissa. 2 Esiopetuksen toiminta-ajatus ja arvot Siilinjärven kunnan varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksen mukaan esiopetuksessa tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista hänen omista lähtökohdistaan yhteistyössä perheen kanssa. Esiopetusvuosi antaa lapselle aikaa kasvaa, kehittyä ja liikkua sekä hankkia taitoja, jotka helpottavat ja motivoivat häntä oppimaan uusia asioita.

5 2 (23) Lapsikeskeisyys: Esiopetuksessa lapsikeskeisyys tarkoittaa ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Lapsella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn ja toimintaympäristöön. Tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea esikoulussa tekemisen ja onnistumisen riemua. Yhteisöllisyys: Lapsi oppii ymmärtämään yhteisön sääntöjä ja velvoitteita sekä sitoutuu niihin. Esiopetuksessa lapset oppivat aikuisen ohjaamana yhdessä ja toisiltaan sosiaalisia taitoja. Hyvät tavat: Tapakasvatuksen avulla lapselle opetetaan toisten ihmisten kunnioittamista ja arvostuksen osoittamista. Tapakasvatus tarkoittaa myös yhteisen vastuun kantamista muiden ihmisten hyvinvoinnista. Luonto ja ympäristö: Lapsi tutustuu kotiseutuunsa, nauttii luonnosta, suojelee ja vaalii elämää. 3 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisestä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tehtävä on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimaan oppimisen tietoinen ja tavoitteellinen tukeminen. Työskentely esiopetuksessa perustuu säännölliseen, leikinomaiseen, lapsen yksilöllisestä kehitystasosta lähtevään toiminnalliseen ryhmä- ja yksilöohjaukseen. Esiopetuksessa lapsi kokee vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän oppii yhdessä toisten kanssa löytämään tapoja selvitä sosiaalisista tilanteissa ja selvittää esille tulevia ongelmia hyväksytyllä tavalla.

6 3 (23) 4 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan sitä fyysistä, psyykkistä ja pedagogista ympäristöä, jossa esiopetus tapahtuu. Hyvä oppimisympäristö herättää lapsessa uteliaisuutta ja kannustaa oppimaan uutta. Myönteinen, iloinen, avoin, rohkaiseva ja lämmin ilmapiiri vahvistaa lapsen itsetuntoa ja oppimista. Oppimisympäristössä on keskeistä aikuisen ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan lasten, vanhempien ja kasvattajien yhteistyötä lapsen parhaaksi, tarvittaessa moniammatillisen tuen avulla. Keskeistä on esiopetuksen yleinen, turvallinen ja luottavainen ilmapiiri, johon vaikuttavat vuorovaikutussuhteet, niin lasten ja aikuisten välillä kuin kummankin ryhmän sisällä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat toimivat ja viihtyisät tilat. Toimintavälineiden ja materiaalien tulee olla lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivia ja lasten ulottuvilla. Niiden tulee myös tukea lapsen kasvua nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Oppimisympäristön pitää olla monivivahteinen, jotta lapsi oppii tekemään havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä kaikkia aistejaan käyttäen. Kasvattajien riittävä määrä ja ammatillinen osaaminen sekä työmotivaatio luovat pedagogisen oppimisympäristön. 5 Oppimiskäsitys ja työtavat Lapsen oppiminen perustuu hänen aiempiin tietoihinsa, käsityksiinsä ja kokemuksiinsa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa, lapset neuvovat ja ohjaavat toisiaan. Aikuisen tehtävä on ohjata oppimista ja suunnata lapsen mielenkiintoa kulloinkin käsiteltäviin asioihin. Aktiivisen oppimisen lähtökohtana ovat lapsen uteliaisuus, kiinnostus sekä tutkimisen ja kokeilun halu. Lapsen oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset sisällöt. Esiopetuksessa ei toteuteta oppiainejakoisuutta vaan se pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Oppimista tapahtuu huomaamatta, opetuksen ja leikin kautta. Oppiminen pyritään toteuttamaan kaikkia aisteja hyväksikäyttäen. Esiopetuksessa korostuu sosiaalisten taitojen merkitys: oman vuoron odottaminen, toisen kuunteleminen, keskusteleminen, empaattisuus, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja ristiriitatilanteiden ratkaiseminen myönteisellä tavalla. Tavoitteena on realistisen ja myönteisen minäkuvan kehittyminen ja itsetunnon vahvistuminen.

7 4 (23) Leikki: Leikki on lapsen työtä ja uuden oppiminen tapahtuu leikinomaisesti. Leikin avulla lapsi harjoittelee oppimiaan taitoja ja jäsentää uutta tietoa suhteessa kokemuksiinsa. Leikki on esiopetuksen ydin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus monimuotoiseen leikkiin päivittäin. Eheyttäminen: Eheyttävä esiopetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Lapsella on mahdollisuus vaikuttaa hänelle kiinnostavien aiheiden käsittelyyn, aiheet käsitellään kokonaisvaltaisesti eri sisältöalueita hyödyntäen. Työtavat: Työskentelytaitojen harjaannuttamisessa painottuvat: annetun ohjeen mukaan toiminen ja annetun tehtävän suorittaminen alusta loppuun saakka. Keskeisiä oppimisperiaatteita ovat myös tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn suuntaaminen ja ylläpitäminen. Toisen ja oman työn kunnioittaminen ovat työrauhan opettelun periaatteita. Esikoulussa työskentelytaitoja ja tapoja harjoitellaan yksilö-, pari-, pien- ja kokoryhmätilanteissa. 6 Keskeiset sisältöalueet sekä täsmennetyt kasvatus-ja oppimistavoitteet Sisältöalueiden tehtävä esiopetuksessa on alustaa eri aihepiirejä ja herättää lapsen mielenkiintoa eri aihealueita kohtaan. Sisältöalueiden tiedollinen ja syventävä osuus on alkuopetuksen ja muun perusopetuksen tehtävä. Päiväkoti- ja esiopetusryhmäkohtaisesti voidaan luoda yksilöllisiä painotusalueita. Samoin alkuopetuksen kanssa voidaan tehdä omia yhteistyösopimuksia sisältöalueitten käsittelyjen suhteen, jotka kirjataan yksikkökohtaiseen esiopetussuunnitelmaan. Esiopetussuunnitelma antaa sisältöalueille yleisraamit, linjaukset, joiden mukaan niitä voidaan työstää edelleen Kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun, kommunikoinnin ja itseilmaisun väline, jolla on tärkeä merkitys lapsen sosiaalisessa kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Esiopetuksen tarkoituksena on herättää lapsen mielenkiinto lukemista ja kirjoittamista kohtaan.

8 5 (23) Tavoitteet: Esiopetuksessa lapsi kiinnostuu suullisen ja kirjoitetun kielen havainnoinnista ja tutkimisesta rohkaistuu ilmaisemaan itseään erilaisissa tilanteissa oppii kuuntelemaan toisia lapsia ja aikuisia saa elämyksiä, kokemuksia ja mielikuvia kirjallisuudesta tutustuu kieleen leikkien, loruillen ja riimitellen oppii kirjoittamisen alkeita Sisältö: A. Puhuminen ja kuunteleminen - annettujen ohjeiden kuunteleminen ja niiden mukaan toimiminen - käsite- ja sanavaraston laajentaminen - vuorovaikutustaidot - itseilmaisu (saduttaminen, roolileikit, teatteri) B. Lastenkirjallisuus ja kulttuuriperinne - sadut, tarinat ja kertomukset - runot, lorut, riimit ja arvoitukset C. Lukeminen ja kirjoittaminen - äänne, tavu- ja sanaleikit - alku ja loppuäänteen erottelu - äänne- ja kirjainvastaavuus - tavurytmi - kuva- ja leikkilukeminen - kirjainmuodot, isot kirjaimet - mallista kirjoittaminen ja päällekirjoitus - oikean kynäotteen omaksuminen - atk:n käyttö mahdollisuuksien mukaan

9 6 (23) 6.2. Matematiikka Esiopetuksessa lapsi voi tutustua matematiikan käsitteisiin välineiden ja oman toimintansa avulla monissa arkipäivän tilanteissa kuten esimerkiksi leikeissä, peleissä ja rakentelussa. Matematiikan oppimisessa on tärkeää konkreettinen tekeminen, jota käsitteellistetään matemaattisesti ja johon yhdistetään symboleja eli numeroita. Oppiminen tapahtuu lapsen valmiuksien mukaan. Tavoitteet: Esiopetuksessa lapsi oppii ymmärtämään matemaattisia peruskäsitteitä kehittämään johdonmukaista ajattelua jäsentämään ja hahmottaan ympäristöä matemaattisesti kokemaan matematiikan hauskana, mielenkiintoisena ja haastavana Sisältö: 1. Suhteiden ymmärtäminen - vertaaminen: yhtäläisyyksien ja erojen löytäminen, samanlainen erilainen - luokittelu: esineiden luokittelu luokkiin tai alaluokkiin jonkin kriteerin mukaan - sarjoittaminen: esineiden ja asioiden järjestäminen tietyn säännön mukaan jatkumoksi 2. Lukujonotaidot - lukusanojen luetteleminen eteen- ja taaksepäin syksyllä välillä 1-10 ja keväällä kymmenen ylitys - numeroiden ja lukujen tunnistaminen ja numeroiden kirjoittamisen harjoittelu välillä konkreettinen tutustuminen numeroon ja lukumäärän - pienet yhteen- ja vähennyslaskut 3. Avaruudellinen hahmottaminen - suunnat: eteen, taakse, sivulle, ylös, alas, oikea, vasen - rakentelu mallin mukaan ja ilman mallia 4. Geometria - muotojen tunnistaminen ja hahmottaminen: kolmio, ympyrä, nelikulmio

10 7 (23) 5. Mittaaminen - viivaimen käytön alkeet - tutustuminen mittayksiköihin (esim.lapsen oma pituus ja paino) - kellonaikoihin tutustuminen (tasa- ja puolitunnit) - rahaan, rahayksikköön tutustuminen 6.3. Luonto ja ympäristö Luontoon ja ympäristöön liittyvät kokemukset ja tiedot tukevat lapsen maailmankuvan rakentumista sekä auttavat ymmärtämään paremmin ihmistä, elinympäristöä ja niiden välistä vuorovaikutusta. Oppimisen lähtökohtana on lapsen elinympäristö. Lapsen ajattelu kehittyy havaintojen, tutkimisen ja ongelmien ratkomisen kautta. Hän oppii ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja. Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä eri aistein. Tavoitteet: Sisältö: - herättää ja ylläpitää lapsen uteliaisuus sekä kiinnostus rakennettua ja rakentamatonta ympäristöä ja sen ilmiöitä kohtaan - ohjata lasta iloitsemaan ja nauttimaan luonnosta - ohjata lasta havaintojen tekemiseen ja luonnonilmiöiden tutkimiseen - kasvattaa lasta huolehtimaan ympäristöstään ja suojelemaan luontoa omassa arkiympäristössään - tutustuttaa lapsi omaan lähiympäristöön ja ohjata lasta liikkumaan siellä turvallisesti luontoon tutustuminen, männään mehtään -periaatteella rakennetun ympäristön havainnointi luonnonilmiöiden tutkiminen ja säätilojen havainnoiminen avaruus aikaan tutustuminen (vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokaudenajat) erilaisiin aineisiin tutustuminen (vesi, ilma, maa) kierrätykseen tutustuminen 6.4. Terveyskasvatus Terveyskasvatuksella pyritään edistämään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa harjoitetaan ja ohjataan lasta ymmärtämään ja ottamaan vastuuta omasta turvallisuudestaan ja terveydestään.

11 8 (23) Tavoitteet: Esiopetuksessa lapsi oppii huolehtimaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan; esim. käsienpesu, nenän niistäminen omaksuu terveellisiä ruokatottumuksia ja oppii maistamaan erilaisia ruokia harjoittelee hyviä tapoja ja käytöskulttuuria suhtautuu myönteisesti toisiin ihmisiin suhtautuu elämään positiivisesti Sisällöt: Fyysinen terveys - henkilökohtainen hygienia - terveellinen ruoka - säänmukainen pukeutuminen - ulkoilu - turvallinen liikkuminen - lepo ja rentoutuminen Psyykkinen terveys - vastuu itsestä ja omasta toiminnasta - itsetunnon vahvistaminen - erilaisuuden hyväksyminen - fyysisen koskemattomuuden ymmärtäminen

12 9 (23) Sosiaalinen terveys - tapakasvatus - ystävyyssuhteiden solmiminen - toisten kanssa toimiminen - erimielisyyksien ratkominen myönteisin keinoin 6.5. Liikuntakasvatus Päivittäinen liikunta edistää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja motoristen taitojen kehittymistä. Lapsella tulee olla mahdollisuus liikuntataitojen harjoittamiseen luontevasti päivän eri tilanteissa. Fyysisillä ominaisuuksilla ja motorisella taidoilla on keskeinen merkitys minäkuvan kehittymiselle. Tavoitteet: Esiopetuksessa lapsi oppii perusliikuntataitoja ja niiden hallintaa oppii oman kehon tuntemista ja sen hallintaa tutustuu erilaisiin liikuntavälineisiin tutustuu erilaisiin liikuntaleikkeihin ja joukkuepeleihin ja harjoittelee niitä noudattaa peleihin ja leikkeihin liittyviä sääntöjä saa itsetunnolleen ja -ilmaisulleen tukea ja kannustusta kokee liikunnan iloa lapsen fyysinen ja psyykkinen jaksaminen kehittyvät myönteisesti Sisältö: Perusliikunta ja voimistelu - kävely ja juokseminen - ryömiminen, konttaaminen, pyöriminen, kieriminen - riippuminen, keinuminen, hyppääminen, kiipeäminen - erilaiset askeleet ja hypyt - heitto ja kiinniotto - lihashallinta, tasapaino ja kehonhahmotus - rentoutus

13 10 (23) Luontoliikunta - kuvasuunnistus - seikkailut ja retket - pelit ja leikit Liikuntaleikit ja joukkuepelit Uinti Hiihto Luistelu - reaktio- ja juoksuleikit - viestit - erilaiset joukkuepelit välineiden ja mahdollisuuksien mukaan - alkeisuimataitojen harjaannuttaminen uimakoulussa mahdollisuuksien mukaan - suksien kiinnittäminen, pois ottaminen ja oikea ote sauvasta - tutustuminen erilaisiin hiihto-, mäennousu-, ja laskutapoihin (tasapaino) - ladulla käyttäytyminen ja hiihtoretket - luistinten jalkaan saaminen, riisuminen ja nauhojen solmimisen harjoittelu - tasapainon hallinta - potkut ja liuku - pysähtyminen ja kaatuminen Tanssi- ja musiikkiliikunta - rytmi-, piiri- ja laululeikit - luova tanssi-ilmaisu

14 11 (23) 6.6. Taide- ja kulttuurikasvatus Lapsi opettelee ilmaisemaan itseään piirtäen, laulaen, soittaen, tanssien, satuillen ja leikkien. Taidekasvatusta ja -opetusta tarvitaan yhdistettynä eri sisältöalueisiin edistämään lapsen henkistä kasvua ja kehittämään taiteellista ilmaisukykyä. Lapsen omat tiedot ja taidot ovat opetuksen lähtökohtana. Tavoitteet: Esiopetuksessa lapsi kokee onnistumisen iloa, ilmaisee omia kokemuksia ja tunteita yksin ja yhdessä muiden kanssa suunnittelee omaa toimintaa ja oppii toimimaan pitkäjänteisesti saa kokemuksia ja tilaisuuksia, jossa esiintymisrohkeus ja ilmaisutaidot vahvistuvat oppii arvostamaan omia ja toisten tuotoksia lapsen motoriikka, hahmottaminen ja koordinaatiokyky kehittyvät lapsen luovuutta tuetaan Sisältö: Musiikki - laululeikit - keho- ja rytmisoittimet - musiikkiliikunta - tutustuminen eri tyylilajeihin Kädentaidot - erilaisiin materiaaleihin tutustuminen (esim. puu, kangas, savi) - erilaisiin työtapoihin tutustuminen (esim. ompelu, naulaaminen, kankaanpainanta) - askartelu - saksien ja muiden työvälineiden oikea käyttö Kuvataiteet - erilaisiin tekniikoihin ja välineisiin tutustuminen (esim. vesivärit, hiili, massat) - materiaalien ja välineiden oikea käyttö

15 12 (23) Ilmaisu Kulttuuri - saduttaminen: lasten omien tarinoiden kirjaaminen - esiintymisrohkeuden ja ilmaisutaitojen vahvistaminen - tutustuminen eri teatterilajeihin (esim. nukke- ja pöytäteatteri) - erilaisten satujen ja tarinoiden kuunteleminen - teatteriesitykset, konsertit - kansanperinteen vaaliminen (esim. perinnelaulut, -leikit ja sadut) - eri kulttuurien huomioiminen 6.7. Etiikka ja katsomus Esiopetukseen sisältyy eettistä ja osittain kaikille yhteistä kulttuurista katsomuskasvatusta. Kulttuuriseen katsomuskasvatukseen kuuluu myös uskontokasvatus. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja se liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin. Se on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee lapsen itsetunnon kehittymisestä, josta se laajenee ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Elä immeisiks Tavoitteet: - oppia hyviä tapoja - oikean ja väärän ymmärtäminen - vastuuntunnon kehittyminen - oppia suhtautumaan myönteisesti erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja vakaumuksiin - juhlapyhiin tutustuminen - oppia arvostamaan omaa ja toisen työntekoa Sisältö: - eettiset keskustelut, draamaleikit - uskontokasvatus yhteistyössä seurakunnan kanssa - kiusaamisen ehkäiseminen

16 13 (23) 7 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Lapselle tarjottava tuki esiopetuksessa muodostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Esiopetusta järjestetään lähipäiväkodin tai lähikoulun esiopetusryhmässä, vuorohoitopäiväkodin esiopetusryhmässä, integroidussa pienryhmässä, tuetussa esiopetusryhmässä tai erityisryhmässä. Esiopetuksen oppilashuollollisena tavoitteena on luoda paikka, jossa kasvun, kehityksen ja oppimisen esteet tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhain. Jokaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja lapsen oman ryhmän henkilökunnan kanssa. Lapselle tarjottava yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen omat oppimisedellytykset on huomioitu. Lapsi saa esikoulusta arkielämään vaadittavat perustaidot ja oppii itsenäistä ajattelua. Leikillä on keskeinen asema lapsen toiminnassa. Pienryhmä mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden riittävän huomioimisen. Oppimissuunnitelmaa toteutetaan, seurataan ja arvioidaan esikouluvuoden aikana säännöllisesti. Jos lapselle tarjottava yleinen tuki ei ole riittävää, lapselle tarjotaan tehostettua tukea. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä lapselle tehdään pedagoginen arvio. Tuen tarve on voitu todeta jo aiemmin tai se todetaan esiopetusvuoden aikana. Varhain havaittu tuen tarve estää mahdollisten pulmien kasaantumista ja syventymistä. Lapsen havainnoinnissa tärkeinä toimijoina lapsen vanhempien lisäksi toimii erityislastentarhanopettaja tai koulun erityisopettaja. Hän toimii usein myös moniammatillisen työn alkuun saattajana. Tehostetun tuen myötä lapsi saa kokemuksen esiopetusryhmänsä tasavertaisesta jäsenyydestä esikouluvuoden ajan. Lapsen päivittäiseen toimintaan sisällytetään perustaitojen harjaannuttamista sekä itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Lapsen oppimisvalmiuksien tukeminen ryhmä-, pari- ja yksilöohjauksen menetelmiä

17 14 (23) käyttäen on tietoista ja säännöllistä. Nämä menetelmät ja tulevat tavoitteet on kirjattu lapsen omaan oppimissuunnitelmaan, jonka päivitys on säännöllistä. Tukitoimien perustana on lapsen kanssa toimivien aikuisten yhteinen käsitys lapsen kehityksestä ja tarvittavasta tuesta. Tehostettua tukea saava esikoululainen on oikeutettu edelleen esiopetuksen yleiseen tukeen. Nämä ns. pedagogiset järjestelyt voivat liittyä oppimisympäristöön, kasvattajien/opettajien toimintaan, opetusmenetelmiin tai -materiaaleihin. Jos lapselle annettu tehostettu tuki ei riitä, hänelle tarjotaan erityistä tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista (yleinen ja tehostettu tuki). Päätöksen perusteluista tulee näkyä, millaista tehostettua tukea lapsi on saanut. Ennen erityisen tuen päätöstä lapsesta tehdään pedagoginen selvitys. Selvitys tehdään moniammatillisessa yhteistyössä lapsen huoltajien, oppilashuoltoryhmän sekä lapsen esiopetuksesta vastaavien opettajien kanssa. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tähän kirjataan konkreettiset toimenpiteet ja tavoitteet lapsen arjessa sekä suunnitelma siitä, kuka tai ketkä sen toteuttavat sekä milloin tavoitteita päivitetään. Lapsilla, joille yleisen ja tehostetun tuen muodot eivät ole riittäviä, on mahdollisuus päästä laajempaa kuntoutusta tarjoaviin erityisryhmiin. 8 Esiopetuksen järjestäminen sekaryhmissä Siilinjärvellä annetaan esiopetusta päivähoidon piirissä päiväkotien erillisissä esiopetusryhmissä sekä ns. sekaryhmissä, joiden ikäjakautuma voi olla 3-6 vuoden välillä. Sekaryhmissä oleville esiopetusikäisille on tarjottava olosuhteista riippumatta erillistä esiopetusta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Jos sekaryhmässä on yksikin esiopetusikäinen, hänelle on taattava samanlainen mahdollisuus laadukkaaseen esiopetukseen kuin esiopetusryhmissä oleville lapsille. Tämä tulee huomioida ryhmien henkilöstörakennetta suunniteltaessa.

18 15 (23) 9 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus toteutetaan muun esiopetuksen yhteydessä. Ennen koulun aloitusta esiopetuksen avulla kehitetään lapsen suomen kielen hallintaa ja tuetaan lasta sellaisilla osaalueilla, jotka tukevat joustavaa siirtymistä perusopetukseen. Lasten opetuksen tavoitteet noudattavat esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita lasten omaa kulttuuri- ja kokemustausta huomioon ottaen. Tarvittaessa apuna käytetään tulkkipalveluita.

19 16 (23) 10 Verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyön tavoitteena on huolehtia turvallisessa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä lapsen tasapainoisesta kasvusta ja kehityksestä. Verkostoyhteistyötä tehdään laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä ja se edellyttää lapsen huoltajien suostumusta. Lapsen vanhemmille kerrotaan moniammatillisestä yhteistyöstä syksyn vanhempain illoissa. Yhteistyön ensisijaiset toteuttajat ovat esiopetuksen henkilökunta ja lapsen perhe. Verkostoyhteistyön keskeisimpänä tavoitteena on mahdollisimman varhainen tuen tarpeen havaitseminen ja tuen tarjoaminen. PERUSOPETUS TERVEYSPALVELUT: - kuntoutuspalvelut - lääkäripalvelut LASTENSUOJELU VARHAISKASVATUSPALVELUT: - päivähoito - esiopetus - kiertävät erityislastentarhanopettajat - varhaiserityiskasvatus PERHE LAPSI HYVINVOINTIPALVELUT: - lapsioikeudelliset palvelut - lapsiperheiden kotipalvelu - perheneuvonta - psykologi - sosiaalityö - äitiys- ja lastenneuvola KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN PALVELUT KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT SEURAKUNTIEN PALVELUT

20 17 (23) 11 Arviointi Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Esiopetusvuoden alussa kartoitetaan vanhempien kanssa lapsen kehitys- ja oppimishistoria. Parin tutustumiskuukauden jälkeen lapselle laaditaan huoltajien kanssa lapsen oppimissuunnitelma. Alkusyksyllä pidetään esiopetustiimin työntekijöiden, neuvolan terveydenhoitajan ja tarvittaessa puheterapeutin/psykologin kanssa niin sanottu oppimishuollon kokoontuminen, jossa käsitellään myös lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita moniammatillisistä lähtökohdista käsin. Tapaamisesta tiedotetaan vanhemmille esiopetusryhmän vanhempainillassa, ryhmän ilmoitustaululla tai kirjallisesti. Seuraavan kevään oppilashuolto-ryhmään tulevat mukaan, jos mahdollista, myös vastaanottavan koulun tuleva 1. luokan opettaja ja erityisopettaja. Palautetta annetaan huoltajien, henkilöstön ja lapsen kanssa käytävissä, säännöllisissä keskusteluissa. Esikoulussa lapselle annetaan rakentavaa palautetta. Sen tulee olla lapsen tasolla ja tukea lapsen itsetuntoa. Esiopetuksessa pyritään harjaannuttamaan lapsen itsearviointikykyä ja taitoa arvioida omaa oppimistaan omien töidensä kautta totuudenmukaisesti. Arviointi perustuu lapsen omaan lähtötasoon, aikaisempiin oppimiskokemuksiin ja oppimistaitoihin sekä -edellytyksiin. Arvioinnissa huomioidaan opetussuunnitelman yleiset tavoitteet ja lapsen omassa oppimissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Lapsen kehityksen ja oppimisen seurantaa sekä arviointia suoritetaan päivittäin aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Eskarin arki -käsikirja on esiopetushenkilöstön tuki- ja työväline lapsen kehityksen ja taitojen seurantaan ja kartoitukseen. Esiopetushenkilöstö on koulutettu käyttämään käsikirjaa sen käyttöönottovaiheessa vuosina Esiopetuksen päätteeksi voidaan antaa osallistumistodistus Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi Esiopetuksen järjestäminen, opetussuunnitelman toteutuminen ja sen kehittäminen vaativat jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Arviointi on tärkeä osa lasten toiminnan, oppimisen ja esiopetuksen työntekijöiden työn kehittämistä. Arvioinnin kohteina ovat sekä käytetyt toimintamenetelmät ja opetuksen sisällöt että lapsen kehitys ja oppiminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Käytännössä sisältöä ja toimintatapoja arvioidaan arjessa henkilöstön tiimipalavereissa, joita pyritään pitämään säännöllisesti toimintavuoden aikana.

21 18 (23) Eskarissa opittiin monta hauskaa juttua. Eskarissa tavattiin monta hauskaa tuttua. Eskarissa laulettiin monta hauskaa laulua. Eskarissa juoksenneltiin puistoja ja kenttiä.

22 1 (23) Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelman taustaa ohjaavat asiakirjat: Perusopetuslaki 29 2 mom. velvoittaa opetuksen järjestäjää laatimaan suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelma, valvomaan sen noudattamista ja toteutumista. Esiopetus kuuluu perusopetuslain piiriin ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 edellyttävät, että myös esiopetuksen opetussuunnitelman yhteydessä on laadittava vastaavanlainen suunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelmassa varhaiskasvatus määritellään pienten lasten elämänpiirissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen oikeuksia konkretisoivia keskeisiä periaatteita ovat lapsen oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen, ja oppimiseen sekä oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) Perusteissa mainitaan myös, että kasvatuksessa vahvistetaan toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja ja toimintatapoja. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lapsinäkemykseen, kasvatukselle asetettaviin tavoitteisiin ja päämääriin on kirjattu lapsen oikeus osallisuuteen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Osallisuuden kokemus syntyy osana vuorovaikutteista, sosiaalista toimintaa. Osallistavalla toiminnalla luodaan edelleen yhteisöllisyyttä. Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Yk:n lasten oikeuksien sopimuksen artiklassa 2 todetaan, että kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja he ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä. Artiklan 19 mukaan lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan. Artiklassa 31 todetaan, että lapsella on oikeus leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan. Kiusaamisen määritelmä: Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti tai psyykkisesti ja joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön. Salmivalli, v.2003

23 2 (23) Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta Olweus, v Kiusaamisen ja konfliktin ero: Kiusaamiseen liittyvissä tutkimuksissa kiusaamisen ja konfliktin erona pidetään sitä, että kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee vallan epätasapaino. Konflikteissa ja riidoissa on usein kyse kahdesta suhteellisen tasaväkisestä henkilöstä, jotka riitelevät tai ovat eri mieltä jostakin asiasta. Kiusaamisessa on puolestaan kyse siitä, että kiusatulla on vaikeuksia puolustautua itseensä kohdistuvaa, kielteistä toimintaa vastaan. Kiusaamisessa on kyse vallan epätasapainosta, ts. kiusaaminen on valtapeliä, jossa säännöt tuntuvat muuttuvan koko ajan kiusaajan eduksi ( Björk, 1999 ) Tasavertaisten lasten riitely ei siis ole kiusaamista, vaan kiusaaminen on toistuvaa, tietoista ja kohdistuu sellaiseen lapseen, jonka on vaikea puolustaa itseään.. Kiusaamisen muotoja päiväkodissa Päiväkodissa vallan käyttöä tapahtuu leikissä lasten manipuloidessa säännöillä. ( Helgesen, 2006 ). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kiusatut lapset eivät pääse osallisiksi muiden lasten leikeistä. Manipulointia tapahtuu yleisesti esim. syntymäpäiväkutsujen yhteydessä. Lapset pyrkivät määräilemään toistensa sosiaalisia suhteita ja mahdollisuutta olla saamatta kutsua voidaan käyttää uhkauksena tai kostona. Tavallista on myös ystävyyden menettämisellä uhkaaminen eli se, että ei olla enää ystäviä jonkun kanssa, jos tämä ei tee, niin kuin toinen haluaa, tai jättää toinen leikin ulkopuolelle. Tutkija Perren (2000) jakaa päiväkotikiusaamisen neljään eri luokkaan, jotka ovat fyysinen kiusaaminen (lyöminen, potkiminen, nipisteleminen, pureminen), verbaalinen kiusaaminen (toiselle nauraminen, nimitteleminen, härnääminen), objektisuhteinen kiusaaminen (toisen tavaroiden piilottaminen ja rikkominen) ja poissulkeminen. Suuri osa päiväkodissa tapahtuvasta kiusaamisesta tapahtuu vapaan leikin aikana (Perren). Eniten sitä esiintyy silloin, kun lapset leikkivät vapaasti ilman ohjausta sisällä tai ulkona ( Kirves&Stoor-Grenner, 2010). Kiusaamista esiintyy myös lepohetkillä ja aamukokoontumisissa, joissa aikuinen on läsnä. Lähteenä käytetty MLL:n julkaisua Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen: aikuisten asenteiden ja niiden merkityksen tunnistaminen -> ehkäisevän työn merkityksen tiedostaminen, johdonmukainen toiminta, sitoutuminen

24 3 (23) aikuisen antama malli aikuisen sensitiivisyys -> lapsen tunteiden ymmärtäminen ja niihin eläytyminen, eiverbaalin viestinnän ymmärtäminen, omana itsenään oleminen kiusaamisen ehkäisyn painopisteiden valinta yhteisö-, yksikkö- ja tiimitasolla yhteistyö vanhempien kanssa, kiusaamisen ehkäisystä tiedottaminen ja keskustelu vanhempainilloissa, vanhempien verkostoituminen ja keskinäinen yhteistyö yhteisen arvotaustan ja pelisääntöjen määrittäminen vanhempien kanssa kasvatuskumppanuus, siihen sitoutuminen ryhmäkohtaiset suunnitelmat, joissa mietittyinä sekä ryhmädynamiikka että lasten yksilölliset tarpeet kasvattajalla lapsiryhmän hyvä tuntemus -> ryhmäyttämisen merkitys toimivalle ryhmädynamiikalle turvallinen ilmapiiri sekä ryhmässä, että koko yksikössä -> lähtökohtana työyhteisön ihmissuhteet ja tapa, jolla aikuiset kohtaavat toisensa aikuisyhteisössä, lapsen saatava kokemus siitä, että aikuinen kantaa vastuun ryhmästä ja sen toiminnasta aikuiset l. varh.kasvatuksen työntekijät määrittelevät ryhmän yhteistoiminnan luonteen sekä omassa ryhmässä että koko yksikössä -> mikä on hyväksyttävää käytöstä, mikä ei positiivinen vuorovaikutus ja palaute sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen opettaminen ja harjoittelu erilaisten ihmissuhteiden hyväksyminen pettymysten sietämisen opettaminen tapakasvatus -> toisen ihmisen huomioiminen ja arvostuksen osoittaminen, yhteisen vastuun kantaminen muiden ihmisten hyvinvoinnista huumori, ilo tilanteiden ennakointi -> missä tilanteissa kiusaamista esiintyy pienryhmä l. pajatoiminta -> helpottaa havainnointia ja lapsiryhmän sosiaalisten suhteiden tuntemusta ohjattu ja tuettu leikki, leikin ohjaus -> leikki rikastuu, lapsen osallisuus mahdollistuu, me-henki kasvaa, lapsen leikkitaidot kehittyvät, lasten keskinäinen tuntemus lisääntyy, konfliktien ratkaisutaidot kehittyvät, samoin sosiaaliset taidot, kiusaamistilanteiden syntyminen estyy leikin havainnointi ja kirjaaminen lapsen kuuleminen, kokemusten kertominen ja jakaminen lapsen oma osallisuus -> lapsi on myös asiantuntija itseään koskevissa asioissa kiusaamistilanteiden dokumentointi, puuttuminen ja keinot tasa-arvoisesti toimiminen -> päiväkodissa on kaikille samat säännöt sukupuolesta riippumatta, lapselle annetaan sukupuolesta riippumatta erilaisia valinnanmahdollisuuksia toiminnassa, peleissä, leikissä, toimintamateriaaleissa lapsen sosiaalisia ja emotionaalisia valmiuksia kehittävät ohjelmat, kuten Askeleittain ( 4-10v) ->kehitetty ehkäisemään väkivaltaista käyttäytymistä, ja edistämään sosiaal. ja emotionaalisia taitoja

25 4 (23) yhteistoiminnallinen oppiminen tutustuminen kouluun, nivelvaiheen turvaaminen -> kummiluokkatoiminta, oppilaiden vaihdot l. luokkayhteistyö, kouluun lähtevien vanhempainillat esikoulun aikana, yhteiset tapahtumat Kiusaamiseen puuttuminen ryhmäkohtaisten suunnitelmien teko. Suunnitelmaan kirjataan kiusaamisen ehkäisyn keinot ja puuttuminen kiusaamiseen puututaan heti, kun se huomataan tai kuullaan esim. lapsilta, lapsen huoltajilta välitön puuttuja on se aikuinen, joka on kiusaamistilanteessa läsnä niissä tilanteissa, joissa palaute kiusaamisesta saadaan jälkikäteen, esim. lapsen vanhemmilta, lapselta tai muilta sivullisilta, palautteesta keskustellaan mahdollisimman nopeasti omassa tiimissä ja ryhdytään toimenpiteisiin sovitaan työnjako: kuka keskustelee kiusatun/kiusaajan kanssa, otetaanko yhteyttä/ vanhempiin tai kerrotaanko tapauksesta vielä heille, kuka on yhteydenottaja, toimenpiteet, joihin ryhdytään välittömästi -> keskustelu, aikuisen täytyy tietää, mitä todella tapahtui -> varmistetaan tapahtumien todellinen kulku ja tausta, ettei kyseessä ole väärinkäsitys tunteisiin vetoaminen ja tunteista puhuminen, aktiivinen kuuntelu, kysymysten tekeminen -> tiedon saanti, välittämisen osoittaminen, lohduttaminen, omien huomioiden kertominen, konkreettisen mallin näyttäminen esim. miten olisi pitänyt menetellä, miten kiusaajat menettelivät seuraamuksesta sopiminen -> mitä tilanteesta seuraa kiusaajalle, mitä kiusatulle, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus anteeksipyynnön merkityksen ymmärtäminen seuranta -> mitä seurataan, miten kauan jos kiusaaminen on jatkuvaa, merkittävää, tilanteet dokumentoidaan, jotta tilanteesta saadaan kokonaiskuva ja vanhemmille on selkeää faktoihin perustuvaa tietoa tilanteesta.