AikaEuro-projekti. AikaEuro. projekti. tarja määttä - petri kylmänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AikaEuro-projekti. AikaEuro. projekti. tarja määttä - petri kylmänen"

Transkriptio

1 AikaEuro projekti tarja määttä - petri kylmänen

2 Alkusanat Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy tällä hetkellä. Näin otsikoi Helsingin Sanomat artikkelin Alkoholi on ohittanut sepelvaltimotaudin, perinteisen suomalaisen miesten taudin yleisimpänä kuoleman aiheuttajana. Uutinen oli jatkoa niille tiedoille, joita on saatu viime aikoina alkoholin liiallisen käytön haittavaikutuksista. Alkoholin liiallinen käyttö sairastuttaa ihmisiä, tuhoaa ihmisen elämän ja vaurioittaa henkilösuhteita sekä tuottaa murhetta monissa perheissä ja suvuissa. AikaEuro-projekti suunniteltiin neljä vuotta sitten lapsille ja nuorille suunnatuksi ennalta ehkäiseväksi päihdekasvatushankkeeksi. Lähtökohtana oli ajatus, että kasvatustyö on aloitettava lapsista ja nuorista, jotta saadaan pitkäkestoisia tuloksia. Toinen tärkeä lähtökohta oli, että lasten ja nuorten kanssa toimivien eri tahojen tulee olla hankkeessa mukana. Näin projektista tuli monitoimijainen yhteistyöhanke. Keskiöön valittiin peruskoulut, koska Suomessa koko ikäluokka käy koulua. Näin tavoitetaan samalla kerralla kaksi tietyn ikäryhmän lapset. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä täydennetään kunnan, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ja kauppiaiden kanssa tehtävällä työllä. Sisältö 3 Johdanto 4 Projektin kehyskriteerit 7 Rakennekriteerit 11 Prosessikriteerit 12 Tuloskriteerit 12 Projektin tuloksia ja tunnuslukuja 20 Projektin johtoryhmä 20 Johtopäätöksiä 24 Liitteet 39 Lähteet Projektin tavoitteeksi asetettiin toimintamallin luominen siitä, miten eri tahojen kanssa yhteistyössä tehtävä lasten ja nuorten ehkäisevä päihdekasvatushanke on järkevää toteuttaa ja millä tavalla on mahdollista saada pitkäkestoisia tuloksia. Projektissa on kehitetty ja myös kokeiltu erilaisia toimintatapoja. Näin on etsitty vastausta asetettuihin tavoitteisiin. Projektin tulokset on koottu tähän raporttiin. Hanke osoitti, että yhteistyössä tehtävä hanke on vaativa. Se edellyttää paljon koordinaatiotyötä, toimijoiden runsasta ja erilaista motivoimista ja konkreettista sopimista yhteistyön muodoista, erilaista toimintaa eri kohderyhmien kanssa. Projekti vahvisti sen, että yhteistyö on voimaa. Niin haastavassa kysymyksessä kuin päihdekasvatus on tänä päivänä, sitä kannattaa tehdä eri tahojen kanssa yhdessä, kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Yksin puuhaaminen on resurssien haaskaamista, ellei kyseessä ole hyvin tarkasti rajattava asia. Projekti toivoo, että sen tulokset ja kokemukset leviävät mahdollisimman laajasti lasten ja nuorten kanssa ehkäisevää päihdekasvatustyötä tekevien tietoisuuteen. Näin projektin tulokset eivät jää vain mukanaolijoiden tiedoksi vaan hyödyntävät kaikkia vastaavaa työtä tekeviä. Aaro Harju pääsihteeri, AikaEuro-projektin puheenjohtaja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi 2

3 Johdanto AikaEuro-projekti toimi Suur-Leppävaaran alueella AikaEuro-projektin tavoitteena oli vähentää lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä vaikuttamalla lasten ja nuorten ja heidän elinpiirinsä asenteisiin. Lisäksi projektin tavoitteena oli vahvistaa lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaitoa päihdekysymyksissä sekä tukea heidän kasvatustyötään. Projektissa haettiin alueellisia ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja, ts. miten päihdekasvatuksesta ja ehkäisevästä toiminnasta saadaan luonteva osa nuorten päivittäistä elämänasennetta ja elinpiiriä. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat leppävaaralaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa/ huoltajansa. Lisäksi kohderyhmänä olivat alueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä elinkeinoelämä. Projektin aikana rakennettiin yhdessä alueen toimijoiden (sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten) kanssa alueellinen, pitkäjännitteinen yhteistoimintamalli nuorten päihteidenkäyttöä ehkäisevään ja sosiaalista pääomaa kasvattavaan työhön. Projektissa vahvistettiin ja tuettiin alueella jo toimivia verkostoja sekä projekteja esimerkiksi levittämällä niiden parhaita ideoita ja tietotaitoa myös alueen toimijoiden käyttöön. Kolmen vuoden projekti kehitti ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jolloin oli mahdollisuus hylätä toimimattomia osia ja kehittää uusia. Projekti lisäsi myös yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Projektin tuotokset sekä toimintamallit ovat sovellettavissa muille Espoon suuralueille ja muihin suuriin kuntiin. AikaEuro-projektia rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö, Espoon kaupunki ja Espoon Seurakuntayhtymä. Raportissa on kuvattu AikaEuro-projektin kokonaisuus sekä eri toimintaprosessit. Raportissa esitellään myös projektin keskeiset tulokset, tunnusluvut ja esitellään johtopäätöksiä. Raportin lähdeluettelosta löytyvät projektin keskeiset materiaalit, joita on käytetty AikaEuro-projektin tietoperustana. Raportti on kirjoitettu Stakesin Laatutähteä tavoittelemassa-ehkäisevän päihdetyön kriteerit kirjaa soveltaen. Laatukriteereissä painottuvat vaikuttavuus ja sen todentaminen, työn tietoperustan varmistaminen sekä yhteys perus- ja ihmisoikeuksiin. Laatua tarkastellaan erikseen sisällön, toteutuksen sekä arvioinnin ja seurannan näkökulmista. (Stakes/Laatutähteä tavoittelemassa) AikaEuro-projektin yhteistyötahot Alueen elinkeinoelämä, Ammattioppilaitos Omnia, ArlaInstituutti, Get in the Game ry, Elämäni Sankari ry, Elämä on parasta huumetta ry, Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Espoon nuorisotoimi, Espoon opetus- ja kulttuuritoimi, Espoon poliisilaitos, Espoon seurakuntayhtymä / Leppävaaran seurakunta, Hyvä arki, Irti Huumeista ry/espoon alueosasto, Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö, Lions Club Espoo-Leppävaara, Leppävaara-Seura, Mielenrauha Koulutuspalvelut Oy, Mood House Oy, MLL / Leppävaaran osasto, Nuorten Areena, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, SPR Kehä-Espoo, Suomen Vanhempainliitto ry ja Windmill-House. AikaEuro-projektin tukiryhmä Eero Akaan-Penttilä, Claes Andersson, Tom Anthoni- Koivuluhta, Maire Hellas, Ari Inkinen, Jarmo Jääskeläinen, Tuuli Kanninen, Lasse Kontiola, Anna-Ester Liimatainen-Lamberg, Valto Meriläinen, Juhani Parikka, Aaro Peuraniemi, Kauko Puranen, Marja-Leena Remes, Yrjö Rossi, Eeva Salo, Ritva Santavuori, Kai Saukkonen, Markku Sistonen ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. AikaEuro-projektia suojeli Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen ja kummina toimi manageri Jari Kurri. Projektipäällikkönä toimi koko hankkeen ajan Tarja Määttä ja konsulttina sekä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijana vuosina 2005 ja 2006 Petri Kylmänen Mood House Oy:stä. Projektin ulkopuolisen arvion teki tutkija Paavo Viirkorpi. Espoossa joulukuussa 2006 AikaEuro-projektin johtoryhmä Aaro Harju (puheenjohtaja), Valto Meriläinen (Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö), Outi Hurme (Suomen Vanhempainliitto), Jorma Pura (Espoon poliisilaitos), Tapio Nieminen (Espoon perhe- ja sosiaalikeskus) ja Tarja Määttä (projektipäällikkö/sihteeri) Tarja Määttä projektipäällikkö Petri Kylmänen projektin konsultti 3

4 1. Projektin kehyskriteerit AikaEuro-projektin keskeinen lähtökohta kaikissa toiminnoissa oli se, että projektissa tähdätään osallistujien omien voimavarojen käyttöön. Projektin osallistujiksi määriteltiin kohdennetun työskentelyn kohderyhmät sekä toteutusprosessien toimijat. Projektin toimintaympäristö ja olemassa oleva tieto (esim. alueprofiili, terveystavat) vaikuttivat siihen, minkälaisia toteutusprosesseja projektiin yhdistettiin. Ehkäisevän päihdetyön toiminnot integroitiin toisaal- ta palvelujärjestelmään ja muiden tukiverkostojen (yhdistykset ym.) toimintoihin sekä toisaalta alueen asukkaiden ja palveluja käyttävien sosiaaliseen sekä kulttuuriseen ympäristöön. Kaikissa projektiin liittyvissä toiminnoissa pyrittiin tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toimijoiden yhdistämiseen (verkostot) sekä tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Projektin resurssit käsittivät varsinaisen projektin rahoituksineen ja alueellisten toimijoiden käyttämät resurssit (mm. ajankäyttö, tilat jne.). AikaEuro-projektin kehityskriteerit * resurssit tieto & taito arvoperusta kumppanuus & prosessit * Tavoitteellinen yhteistyö * Toteutusprosessit * arvot ja etiikka * toteutuksen laatu vaikuttavuus * sisällön laatu * Tavoite * seuranta ja arviointi *-merkityt viittaavat Laatutähteen, lähde STAKES (2006) Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Projektin suunnitteluvaiheessa ja koko sen toteutusvaiheessa eri tahoilla oli mahdollisuus osallistua ja/ tai vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Projektin keskeinen toiminta-ajatus oli asiakaslähtöisyys ja täysivaltaistaminen, joka ehkäisevässä päihdetyössä korostuu mm. oman elämän hallinnan sekä terveyden edistämisenä, vahvistamisena ja tukemisena. Tähän tavoitteeseen pääsyä tuettiin AikaEuro-projektin eri toteutusprosesseilla, jotka on esitelty tässä raportissa omana kappaleena. 4

5 AikaEuro-projektin yhteistyötahot Kulttuuri- ja opetustoimi Raittiuden Ystävät ry Nuorten Areena Suomen Vanhempainliitto Windmill-House MLL / Leppävaara Hyvä Arki ry Capoeira Nativos ry Sininauhaliitto Irti Huumeista ry SPR / Kehä-Espoo Nuorisotoimi Arla Instituutti Leppävaaran srk Alueen asukkaat Opiskelijat Oppilaat Vanhemmat / huoltajat Läheisverkosto Mood House Oy Omnia Mielenrauha Oy Leppävaara-Seura Get In the Game ry Leppävaaran Lions Club Elämä On Parasta Huumetta ry Liikuntatoimi Elämäni Sankari ry Elinkeinoelämä Sosiaali- ja terveystoimi Espoon Poliisilaitos Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö Projektin peruslähtökohdan (kehittämistarpeet) muodostivat Leppävaaran alueen ehkäisevän päihdetyön haasteet. Alue on voimakkaasti kasvava pääkaupunkiseudun alue (Espoon nopeimmin kasvava), jossa alueen oma kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö on voimakkaasti muokkaantumassa (lähde: Espoon kaupunki). Leppävaaran alueen haasteet liittyvät myös siihen, että projektia suunniteltaessa nuorten terveystapakyselyjen perusteella (Stakes) mm. peruskouluikäisten päihteiden kokeilu ja käyttö oli kasvussa, peruskouluikäisillä todettiin vanhemmuuden puutetta sekä osalta heistä puuttui myös suojaavia tekijöitä vanhemmuuteen liittyen. Alueella on myös muita huomioitavia tekijöitä, kuten työskentely maahanmuuttajien parissa. Alueen toimijoilta puuttui myös pitkäjänteinen ja koordinoitu ehkäisevän päihdetyön malli sekä esimerkiksi toiminnallisia malleja ehkäisevän päihdetyön vaatimusten toteuttamiseen nuorisotyössä, peruskouluissa ja muissa peruspalveluissa. Kokemuksellisena esitietona oli myös se, että Leppävaaran alueelle tarvittiin lisää nuorille suunnattuja vapaa-ajan toimintoja (kerhot, tapahtumat jne.). Lisäksi alueelliseen yhteistyöhön tarvittiin nopeasti muuttuvassa tilanteessa uudelleen organisointia (aluetyöryhmät/verkostotyö). Projektissa otettiin huomioon se, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan yksilöille kohdennettuna työskentelynä (esim. kerhot, päihdekeskustelut, toimijoiden koulutukset ja neuvottelupäivät), lähisuhteisiin liittyen (foorumit, koulutukset, kohdennettu työskentely) ja paikallisyhteisössä (esim. kerhot, tapahtumat, koulutukset, kampanjat). Välillisesti hyödyn saajana on myös yhteiskunta mm. kohentuneena terveydentilana, resurssien säästönä ja henkisenä hyvinvointina. 5

6 Päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen (yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy) Tiedot, asenteet ja oikeudet Suojaavat tekijät ja riskitekijät Päihteet ja käyttötavat yhteiskunta paikallisyhteisö lähisuhteet yksilö Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot (Stakes 2006) Projektiin osallistujien valintaperusteet määräytyivät siis ehkäisevän päihdetyön eri toteutuksien mukaan (tarvekartoitus), mutta toisaalta myös toimijoiden aktiivisuuden mukaan. Tällä tuettiin projektin integroitumista toimintaympäristöönsä, esim. koulu, nuorisotalo/työ, kerhot ja harrastukset, liike- ja ostoskeskukset, asuinympäristö, koti. Uusimman tutkitun (mm. Stakes) ja kokemuksellisen tiedon lisäksi projektin aikana tuotettiin runsaasti alueellista tietoa hyvinvointikyselyillä ja kyselyillä toimijoille. Projekti tavoitti myös niitä kohderyhmiä, joita valtakunnalliset tutkimukset eivät yleisesti tavoita. Tällaisia ryhmiä olivat mm luokkien peruskoulujen oppilaat sekä 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Kerättyä tietoa hyödynnettiin kohdennetussa työskentelyssä, alueellisessa yhteistyössä ja toimipisteiden oman työn kehittämisessä (esim. päihdeohjelmat). Kerättyä tietoa hyödynnettiin myös projektin sisäisten prosessien arvioinnissa ja niiden perusteella pystyttiin laatimaan osatavoitteita ehkäisevään päihdetyöhön. Tavoitteiden asettamisen lisäksi projekti tarjosi tukea ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa. Projektiin liitettiin myös ulkoinen arviointi tukemaan projektin työskentelyä ja toisaalta myös arvioimaan sen toimivuutta. Toimivuuden arviointi korostuu erityisesti projektin kokemusten mallentamisessa muille vastaavan tyyppisille alueille. 6

7 2. Rakennekriteerit AikaEuro-projektin hyödynsaajat muodostuivat kohdennetun työskentelyn kohderyhmistä (mm. oppilaat, opiskelijat, yhteistyöorganisaatiot), Leppävaaran alueen asukkaista palvelujärjestelmästä sekä hankkeen toteuttajista. Hyödynsaajat muodostivat myös projektin ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristön. Välillisesti hyödynsaajana oli koko yhteiskunta mm. kuvattuina toimintatapoina sekä terveyttä edistävinä toimintoina. Hankkeeseen osallistuvien odotukset otettiin huomioon projektin kokonaisuudessa sekä sen eri toimintaprosesseissa. Toimintaprosessien tavoitteet tukivat projektin tavoitteeseen pääsyä. Myös rahoittajan odotukset huomioitiin niin, että projekti toteutettiin suunnitellusti. Alueellinen verkostotyö Muut toimijat, palvelut ja projektit Peruskoulut Lukiot Poliisi alueen asukkaat oppilaat / opiskelijat Oppilaitokset Seurakunta vanhemmat / huoltajat läheisverkosto Sosiaali- ja terveyspalvelut Kylmänen & Määttä Elinkeinoelämä Nuorisotoimi Järjestöt Toimintaprosessien tietoperustana olivat toimijoiden kokemusperäinen tieto sekä taito. Tietoperustana käytettiin myös tutkimuksia (kouluterveyskyselyt) sekä projektin aikana kerättyä tietoa (hyvinvointikyselyt, palautteet jne.). Toimintaprosessien aikataulutuksessa huomioitiin projektin kokonaisaikataulu siten, että toiminnot suunniteltiin aikatauluun sitoen pitkäjänteiseksi ja tavoitteelliseksi. Osa toimintoprosesseista oli lyhytkestoisia (esim. tapahtumat, leirit) ja osa oli pitkäkestoisia (esim. kerhot, koulutusohjelmat, kohdennettu työskentely peruskouluissa ja oppilaitoksissa). Projektissa huomioitiin alueelliset tarpeet ja kehittämiskohdat sekä olemassa olevat hyvät käytännöt. Projekti koostui eri toimintaprosesseista (toiminnot), jotka linkittyivät toisiinsa ja joilla pyrittiin tavoitteisiin. Tässä kappaleessa esitellään toimintaprosessit. Toimintaprosesseja esitellään myös raportin kappaleessa Keskeiset tulokset ja tunnusluvut sekä kappaleessa Johtopäätöksiä. 7

8 2.1. AikaEuro-projektin toimintaprosessit Ehkäisevä päihdetyö peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa AikaEuro-projekti toteutti monipuolista kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kohderyhminä olivat oppilaat ja opiskelijat sekä heidän luontaiset sidosryhmänsä (vanhemmat, huoltajat, opettajat jne.). Kohdennettuun työskentelyyn osallistuvien iät vaihtelivat alakouluikäisistä itsenäistymisvaiheessa oleviin nuoriin aina keski-ikäisiin aikuisiin saakka. Peruskoulujen osalta vanhempien/huoltajien rooli nähtiin tärkeänä ehkäisevän päihdetyön yksikkönä ja heille suunnattiin te toja (vanhempainillat). Yhteistyön lähtökohtana oli osallistujien osallistaminen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Kohdennettuun työskentelyyn valmistauduttiin hyvinvointikyselyllä ja sen yhteisellä analysoinnilla oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmien kanssa. Sisällöllisesti kohdennettu työskentely tuki opetussuunnitelmia (mm. terveystieto). Yhteistyö käsitti myös henkilökunnan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia lisäävää koulutusta (mm. päihteiden käyttöön ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä) Teemoitetut vanhempainillat Alueen peruskouluilla järjestettiin vanhemmille vanhempainilta teemalla Aikuisena nuoren maailmassa Turvallisuuskoulutukset Projekti järjesti turvallisuuskoulutusta Leppävaaran alueen koulujen henkilöstölle, perhe- ja sosiaalikeskuksen lastensuojelusosiaalityöntekijöille, lastenvalvojille, perhetyöntekijöille, vahtimestarille ja toimistosihteereille. Koulutuksen tarve muodostui pääasiassa Espoon kaupungin työntekijöiden toiveista saada lisävalmiuksia toimia työpaikoilla esiintyvissä uhka- ja vaaratilanteissa K-18-hanke Suuri osa Leppävaaran alueen yrittäjistä lähti mukaan AikaEuro-projektin K-18-hankkeeseen. Projekti mallinsi hankkeen iisalmelaisen Iivarit ry:n K-18-kampanjasta. Toimintaprosessin tavoitteena oli lasten ja nuorten suojeleminen heitä vahingoittavilta tuotteilta: mm. alkoholilta, tupakkatuotteilta, lapsille ja nuorille sopimattomilta elokuvilta, videopeleiltä, uhkapeleiltä ja konsolipeleiltä. Kauppiaat sitoutuivat tarkistamaan henkilöllisyyden kaikilta alaikäisen näköisiltä henkilöiltä, kiinnittämään huomioita väärennettyihin henkilöllisyyspapereihin ja aikuisten suorittamaan tavaran välitykseen alaikäisille. Hanke korosti vanhempien ja muiden aikuisten vastuuta ikärajojen kunnioittamisessa. Toiminta näkyi mukana olevissa yrityksissä; Olemme mukana K-18-hankkeessa -tarroin ja hankkeesta kertovin Välitätkö sinä? -julistein. Toimintaprosessi toteutettiin yhteistyössä Leppävaaran alueen nuorisotoimen, Leppävaaran alueen lähipoliisien, Leppävaaran seurakunnan, Suomen Vanhempainliiton ja Etelä- Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston kanssa Päihteettömät lauantait Karakallion, Leppävaaran ja Ruusutorpan nuorisotilat olivat avoinna lauantai-iltaisin yläkoululaisille. Päihteettömien lauantaiden toiminnoista vastasivat kaksi nuorisonohjaajaa ja kaksi AikaEuro-projektin paikallisten yhdistysten kanssa rekrytoimaa vapaaehtoista. Toiminta toteutettiin yhdessä Espoon kaupungin nuorisotoimen, Lions Club/ Espoo-Leppävaaran, Leppävaara-Seuran, Mannerheimin Lastensuojeluliiton/Leppävaaran osaston ja Suomen Punaisen Ristin Kehä-Espoon kanssa. Toimintaprosessilla vastattiin päihteettömiin illanviettomahdollisuuksiin lauantaisin kaupungin nuorisotiloissa Leiritoiminta Projektin leiritoiminnan tavoitteena oli järjestää kohderyhmälle mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia. Toiminta tuki myös perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). 8

9 Nyhjää Tyhjästä -teatterileiri ( ja ) oli tarkoitettu13 15-vuotiaille leppävaaralaisille nuorille, ja se järjestettiin Espoon kaupungin leirikeskuksessa. Leirillä oli ohjelmassa improvisaatiota, puvustusta, lavastusta ja maskeerausta sekä päihdevalistusta draaman keinoin. Projekti järjesti leirin elokuun alussa, jolloin oppilaiden koulut eivät olleet vielä alkaneet, mutta lasten vanhemmat olivat jo pääosin töissä. Seikkailukasvatusleiri ( ) järjestettiin yhteistyössä nuorisotoimen kanssa Kuusamon Rukalla. Leirillä lasketeltiin ja ulkoiltiin. Leirin teemana oli ehkäisevä päihdetyö, ja sitä käytiin läpi TrippiTrivial-pelin, keskustelujen ja videoiden katselun kautta. Leirille otettiin lastensuojelun kautta muutamia erityisen kasvun tuen tarpeessa olevia nuoria. Hermannin teatterileiri ( ) oli tarkoitettu 9 12-vuotiaille leppävaaralaisille lapsille. Edellisenä kesänä pidetty teatterileiri vuotiaille antoi idean järjestää samantyyppinen leiri myös 9 12-vuotiaille. Leirin tarkoituksena oli järjestää lapsille mielekästä tekemistä kesäloman aikana. Leirin pääteemana oli teatteri ja itseilmaisu sekä ehkäisevä päihdetyö draaman keinoin, mutta sen ohessa tarjottiin myös muuta mukavaa kesäistä toimintaa, kuten uintia, liikuntaa erilaisten pelien ja leikkien muodossa, kalastusta, kädentaitoja ja lupsakkaa yhdessä olemista. Sirkus päiväleiri ( ) oli tarkoitettu vuotiaille leppävaaralaisille lapsille. Leirin tarkoitus oli, että ohjattu toiminta lapsille tapahtuisi päivällä ja lapset pääsisivät illaksi kotiin. Kesäkuussa useimpien lapset vanhemmat olivat vielä töissä ja silloin lapsille oli löydettävä turvallinen ympäristö missä viettää aikaa päivisin. Sirkus- teeman ajatus lähti siitä, että haluttiin lähteä suunnittelemaan leiriä uudella teemalla ja uudella idealla, sellaista leiriä mitä Espoossa ei ole aikaisemmin toteutettu Ryhmätoiminta Projektin ryhmätoiminnan tavoitteena oli järjestää kohderyhmälle mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia sekä ohjata säännölliseen harrastukseen. Toiminta tuki myös perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). Mäkkylän alakoulun poikien pienryhmän kohderyhmänä olivat vuotiaat pojat. Ryhmä valikoitiin yhdessä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Ryhmään valitut pojat tarvitsivat erityistä tukea kasvussaan ja heidän yhteinen tarpeensa oli vapaa-ajan ohjaus, jolloin energia saataisiin suunnattua oikein. Pojille oli laadittu henkilökohtaiset tavoitteet koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Toiminta-aika oli syksystä 2004 kevääseen Monikulttuurinen tyttöryhmä perustettiin syksyllä 2004 Leppävaaran nuorisotilalle yhteistyössä Leppävaaran koulun ja AikaEuro-projektin kanssa. Toiminnan tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä koulun ja nuorisotilan välillä sekä järjestää mielekästä toimintaa alueen monikulttuurisille nuorille. Ryhmän toiminnan tavoitteena oli mm. kulttuurienvälisen ymmärryksen lisääminen nuorten keskuudessa. Koripallokerho yläkoululaisille oli suunnattu maahanmuuttajapojille, joilla oli ongelmia vapaa-ajan harrastuksen löytämisessä. Ryhmä kokoontui perjantaisin Ruusutorpan koululla, jolloin on nuorilla on suuri riski hakea onnistumisen kokemuksia päihteiden kautta. Kerho toiminta-aika oli 2005 kevät

10 Päihteettömät tapahtumat Tapahtumilla tehtiin AikaEuro-projektia tunnetuksi ja tapahtumien kautta voitiin yhteisellä viestillä vaikuttaa alueen asukkaiden ja toimijoiden asenteisiin ja näin ollen koko elinympäristöön. Energiaa! -tapahtuma oli päihteetön nuorten tapahtuma Leppävaaran kauppakeskus Sellon Viaporin torilla Leppävaara-viikon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen, Espoon poliisin, Espoon nuorisotoimen, Leppävaaran kirjaston, Leppävaaran seurakunnan ja Sellon kauppakeskuksen kanssa. Tapahtumassa esiintyi paikallisia bändejä sekä näytettiin laajakankaalta Helmiä ja Sikoja -elokuva. Energiaa! -tapahtuma oli päihteetön nuorten konsertti Leppävaaran Sellosalissa Leppävaaraviikon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen, Espoon poliisin, Espoon nuorisotoimen, Leppävaaran kirjaston, Leppävaaran seurakunnan, Z.I.P:n, Pohjola yhtiön ja Free Recort Shopin kanssa. Tapahtumassa esiintyivät Skandaali ja Metarap. Energiaa! -tapahtuma oli päihteetön nuorten tapahtuma Leppävaaran liikuntahallissa Leppävaara-viikon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen, Espoon poliisin, Espoon nuorisotoimen, Leppävaaran kirjaston, Fortumin, Elämä On Parasta Huumetta ry, Leppävaaran Pallo, Suomen Punainen Risti / Kehä-Espoo, Lions Club/ Leppävaaran kanssa. Tapahtumassa pääesiintyjänä oli Lovex. Maailman AIDS-päivä Karakallion monitoimitalolla järjestettiin Karakallion yläkoulun oppilaille seksuaalivalistusta Verkostoyhteistyön tukeminen Pyrrö-koulutus oli julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteinen koulutusohjelma, joka oli osallistujille oppimisprosessi (tiedon saaminen ja sen jakaminen). Koulutusohjelman tavoitteena oli mm. alueellisen yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen. Koulutus räätälöitiin osallistujien toimintaympäristöön ja koulutuksessa tukeuduttiin Espoon kaupungin palvelujärjestelmään sekä olemassa oleviin verkostoihin. Koulutuskokonaisuus käsitti kolmen alueellisen yhteistyöryhmän muodostamisen ja työskentelyn (Kanta, Etelä- ja Länsi-Leppävaara). Suur-Leppävaaran alueen verkostoseminaarin ( ) aiheena oli Salassapito selkeäksi Yhteistyö toimivaksi. Tilaisuuteen kutsuttiin alueen eri toimijoita. Koulutuksen avulla työntekijät saivat ajantasaista tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista salassapitoon liittyvistä virkatehtävistä. Nuorisotoimen ehkäisevän päihdetyön valmennusohjelmaan (2006) osallistui koko alueen henkilöstö. Valmennusohjelmassa tarkasteltiin päihdeohjelman soveltamista käytännön työskentelyssä nuorisotaloilla ja muussa toiminnassa (leirit jne.). Valmennusohjelma toimi samalla myös pilottina koko Espoon nuorisotoimelle, koska siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevan toimintamallin (nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen ja päihteiden käytön ehkäiseminen) jalkauttamisessa. Valmennusohjelman tuotoksena nuorisotaloille valmistuivat yhdenmukaiset konkreettiset toimintaohjeet (päihdeohjelma) Alueellinen konsultaatio Projekti toimi myös konsultaatiota antavana tahona eri toimijoille ja hallintokunnille. Konsultaatiot liittyivät lähinnä ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen, palvelujärjestelmään sekä tiedollisiin ja taidollisiin kysymyksiin. 10

11 3. Prosessikriteerit AikaEuro-projektin toimintaprosessit on esitelty edellä. Toimintaprosessien valintaan vaikuttivat projektin suunnitteluvaiheessa ja kuluessa esiin tulleet tarpeet ja haasteet. Toimintaprosessien valinnassa oli huomioitu ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot (kuva 3.). Eri toimintaprosessit on kuvattu erikseen liitteissä kuvilla ja/tai auki kirjoittaen. Toimintaprosessit tukivat projektin tavoitteisiin pääsyä ja niiden suunnittelussa huomioitiin keskinäiset yhteydet. AikaEuro-projektin toimintaprosessit on esitelty edellä. Toimintaprosessien valintaan vaikuttivat projektin suunnitteluvaiheessa ja kuluessa esiin tulleet tarpeet ja haasteet. Toimintaprosessien valinnassa oli huomioitu ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot (kuva 3.). Eri toimintaprosessit on kuvattu erikseen liitteissä kuvilla ja/tai auki kirjoittaen. Toimintaprosessit tukivat projektin tavoitteisiin pääsyä ja niiden suunnittelussa huomioitiin keskinäiset yhteydet. Esimerkiksi peruskouluissa toteutettiin kohdennettu työskentely ja hyvinvointikyselyt, joita hyödynnettiin alueellisten toimijoiden yhteistyössä (Pyrrö) ja koulutuksessa (Nuorisotoimen valmennusohjelma) sekä vanhempainilloissa. Toimintaprosessien suhdetta arvioitiin myös ohjausryhmässä sekä projektin konsultaatiossa. 1. AikaEuro-projektin tarkoituksena oli vähentää lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä vaikuttamalla lasten ja nuorten ja heidän elinpiirinsä asenteisiin 2. Vahvistaa lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaitoa päihdekysymyksissä 3. Kehittää toimintatapoja sille, miten ehkäisevä päihdetyö on luonteva osa nuorten päivittäistä elämänasennetta ja elinpiiriä. 4. Rakentaa yhdessä alueen toimijoiden sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten kanssa alueellinen, pitkäjännitteinen yhteistoimintamalli Toimintaprosessien yhteys on esitetty seuraavassa taulukossa; Toimintaprosessit: a. EPT peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, b. teemoitetut vanhempainillat, c. turvallisuuskoulutukset, d. K-18-hanke, e. päihteettömät lauantait, f. leiritoiminta, g. ryhmätoiminta, h. päihteettömät tapahtumat, i. verkostoyhteistyön tukeminen (Pyrrö, koulutukset) Toimintaprosesseissa, erityisesti niiden suunnitteluvaiheessa, täsmennettiin toimijoiden tehtävät ja vastuunjako. Toimintaprosessit kuvattiin kirjallisesti ja jaettiin kaikille toimijoille. Yhteistyön muodot on määritelty liitteissä esitellyissä toimintaprosesseissa. Yhteistyön kuvauksella ja työnjaolla varmistettiin toiminnot sekä riittävä ohjeistus. Työjaollisia asioita olivat mm. aikataulutus, eri tilaisuuksien paikkojen varaaminen, web-kyselyjen organisointi, raportointi jne. Työtehtävien vastuunjako mahdollisti, että kaikki osallistujat olivat tietoisia toistensa työnkuvista. Projektin eri toimintoprosesseilla oli vastuuhenkilö koordinoimassa sovittuja tehtäviä. AikaEuro-projekti koordinoi toimintaprosessien kokonaisuutta. Viestintävälineinä käytettiin lähinnä puhelinta ja sähköpostia. Projektiin osallistuneita aktivoitiin mm. erilaisten työryhmien kautta (oppilashuoltoryhmät, rehtorien aluetyöryhmä jne.). Samanaikaisesti toimintaprosessiin osallistuneita opastettiin, ohjattiin ja tuettiin ohjelman toteuttamisprosesseissa. Se kertoo, kuinka osallistujien toteuttama seuranta- ja arviointitoiminta mahdollistaa toimintojen kehittämisen. Toimintaprosessien eri vaiheiden etenemistä seurattiin ja arvioitiin määräajoin. Arviointia suoritettiin mm. toteutumisen ja tuloksien perusteella sekä myös palautteilla. Arviointia tehtiin lähinnä toimintaprosessien sisäisesti sekä projektin ohjausryhmän toimesta. AikaEuro-projektista tehtiin myös ulkoinen arviointi. tavoite toimintaprosessi 1 a i 2 a, b, d, e, h ja i 3 a, b, d, e, f, g, h ja i 4 a i 11

12 4. Tuloskriteerit Toimintaprosessien tuotokset on esitelty raportissa kohdassa Keskeisiä tuloksia ja tunnuslukuja sekä liitteissä. Tuotoksina olivat lähinnä toimintamallit, tilaisuudet, julkaisut ja tapahtumat. Toteuttajien ja projektin itsearviointiprosessien tulokset on myös esitelty em. kohdissa. Toimintaprosessien ennakoituja tuloksia mitattiin lähinnä seurantakyselyillä sekä palautekyselyillä. Kyselyt tehtiin web-pohjaisina ja osin paperilomakkeilla. Indikaattoreina toimivat esimerkiksi oppilaitten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin muutokset sekä toimijoiden arviointi toimintaprosessin hyödystä omaan työhön sekä työyksikköön. Projektin toiminnan aikana syntyi myös ennakoimattomia tarpeita, joista esimerkkinä turvallisuuskoulutus sekä nuorisotoimen ehkäisevän päihdetyön valmennusohjelma. Projektin kustannusvaikuttavuuden mittaus perustuu oletuksiin, joissa eräänä tarkasteltavana asiana on toimijoiden resurssien säästö sekä projektin rahoitus ja sitä kautta tarjoama ilmainen toiminta. Lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä (yleisyys) voidaan arvioida vuosien 2002, 2004 ja 2006 Stakesin kouluterveyskyselyjen terveys- ja hyvinvointi-indikaattorien perusteella. Lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaitoa päihdekysymyksissä tarkasteltiin lähinnä palautekeskustelujen sekä palautekyselyjen kautta. Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja on kuvattu tässä raportissa, mutta myös erillisessä alueellisen yhteistoimintamallin kuvauksessa. Projektin vaikuttavuutta on käsitelty raportin kohdassa Johtopäätöksiä sekä projektin arviointiraportissa. 5. Projektin tuloksia ja tunnuslukuja Tässä kappaleessa on esitelty AikaEuro-projektin toimintaprosessien keskeiset tulokset sekä tunnusluvut. Toimintaprosessien yksityiskohtaisemmat raportit ovat erillisiä asiakirjoja. Lisäksi eri toimipisteet (esim. peruskoulut) ovat saaneet omaa toimintaa käsittelevät raportit toimintojensa tueksi. Toimipistekohtaisia raportteja tuloksineen ei esitellä tässä raportissa. Projektin eri toimintaprosessien linkittyminen toisiinsa on esitelty aikaisemmin kohdassa toimintaprosessit Ehkäisevä päihdetyö peruskouluissa AikaEuro-projekti toteutti ehkäisevää päihdetyötä Leppävaaran alueen peruskouluissa. Kohderyhminä olivat oppilaat sekä heidän luontaiset sidosryhmät; vanhemmat, huoltajat, opettajat ja alueen muut toimijat. Koulujen ulkopuolisen kohdennetun työskentelyn toteutti Elämä On Parasta Huumetta ry (jatkossa lyhennetty EOPH ry) ja toiminnan kärki kohdistui Leppävaaran alueen koulujen 5-10-luokkien oppilaisiin, heidän vanhempiinsa ja huoltajiin sekä koulujen oppilashuoltoryhmiin. Yhteistyötahot muodostuivat Leppävaaran alueen peruskouluista seuraavasti: Karakallion yläkoulu, Leppävaaran yläkoulu, Mäkkylän alakoulu, Ruusutorpan koulu, Postipuun alakoulu ja Eestinmetsän erityiskoulu, Kilon alakoulu, Kilonpuiston koulu, Perkkaanpuiston alakoulu, Rastaalan alakoulu, Veräjäpellon alakoulu, Veräjäkulman erityiskoulu ja Vallivaaran erityiskoulu, Jupperin alakoulu, Lintulaakson alakoulu, Lintumetsän yläkoulu, Lintuvaaran alakoulu, Lähderannan alakoulu, Viherkallion alakoulu, Viherlaakson yläkoulu. Oppilaisiin suunnatun työskentelyn suunnittelussa ja koko toimintaprosessissa käytettiin tukena EOPH ry:n toteuttamaa hyvinvointikyselyä. Hyvinvointikysely toteutettiin web-kyselynä, jossa oppilaat vastasivat anonyymisti koulun ATK-luokassa. Kyselykaavake on esitelty liitteessä 1 ja 2. Jokaisessa työskentelyyn osallistuneessa koulussa käytiin ensin kertomassa oppilashuoltoryhmille, miten kohdennettu työskentely toteutetaan ja miten sitä voi hyödyntää koulussa. Koulujen työryhmät pääsivät osallistumaan myös web-kyselyn suunnitteluun. Tulosten perusteella suunniteltiin kouluilla tehtävä varsinainen tuntityöskentely oppilaiden kanssa. Kohdennetussa työskentelyssä tavattiin peruskoululaisia luokittain. Työskentely kesti keskimäärin 2 x 45 minuuttia (luokat 6-7) ja 45 minuutti (luokat 5 sekä 8-10). Samalla toteutettiin myös tiedonkeruu, jonka tulokset käsiteltiin oppilaiden kanssa tunneilla. 12

13 Menetelmänä käytettiin interaktiivista Hubu -menetelmää. Oppituntien sisältö vaihteli koulukohtaisesti hyvinvointikyselyistä saatujen tulosten mukaan. Alakoululaisten kanssa keskusteltiin mm. nuorten tupakoinnin aloittamisen syistä, kavereista sekä perhesuhteista. Yläkoululaisten kohdalla vastausten pääpaino oli tupakoinnissa ja alkoholin käytössä. Päihteiden käytön vaikutuksia pohdittiin mm. terveyden, ihmissuhteiden ja vastuun kannalta. Nuorten kanssa käsiteltiin tupakoinnin lopettamista ja sen vaikeutta sekä riippuvuutta. Alkoholin käytöstä puhuttaessa käytiin läpi yleisiä asenteita, vastuuta itsestään ja kavereista sekä lakikysymyksiä. Myös päihteiden käytön seurauksiin liittyviä ensiaputoimia käsiteltiin. Tuloksista on nähtävissä, että nuorten keskuudessa päihteettömyyttä arvostetaan aiempaa enemmän. Kyselyyn vastanneiden mukaan nuorten raju humalajuominen ja tupakointi eivät ole ylpeilyn aihe. Koulukohtaisissa tuloksissa nousi esiin muutamia huolenaiheita luokkakohtaisesti. Niitä olivat muun muassa oppilaiden alkoholin käyttö ja mielenkiinto huumausainekokeiluihin. Jokaisessa peruskoulussa järjestettiin vanhempainilta, jossa käsiteltiin koulutyöskentelyjen tuloksia. Tilaisuuksissa vanhemmat saivat tietoa oppilaiden esille nostamista aiheista sekä heillä oli mahdollisuus keskustella niistä. Kohdennettu työskentely tuki peruskoulujen opetussuunnitelmia (terveystiedon opetus) sekä koulujen päihdeohjelmien toteuttamista. kohderyhmä oppilaat vanhemmat peruskoulujen tunnuslukuja koulujen henkilökunta web-kyselyt yhteensä henkilömäärä tilaisuuksien määrä Ehkäisevä päihdetyö ammatillisissa oppilaitoksissa Todella hyvä, että näistä asioista (päihteiden käyttö) keskustellaan. Minä ainakin aion ottaa asioita puheeksi niiden ystävien kohdalla joista olen huolissani näin totesi 22- vuotias nainen. Voi luoja, ollaanko me näin tyhmiä, kommentoi 20-vuotias mies nähtyään ryhmän vastauksen siihen, kuinka moni on ollut humalaisen kuljettajan kyydissä. Ammatillisten oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön toimintaprosessi toteutettiin Espoon Leppävaarassa sijaitsevissa Espoon seudun ammattioppilaitos Omnian Leppävaaran toimipisteessä ja Arlainstituutissa (heikkonäköisten ja sokeiden erityiskoulu) vuosina 2005 ja 2006, kummassakin erillisinä hankkeina. Toimintaprosessin kohderyhminä olivat ammattiopintojaan suorittavat opiskelijat sekä heidän luontaiset sidosryhmät (mm. opettajat). Kohderyhmänä olevat opiskelijat olivat pääasiassa itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria aikuisia iältään vuotta, kokonaisuudessaan opiskelijoiden ikä vaihteli välillä vuotta. Arlainstituutissa opiskelijoiden keski-ikä oli Omnian ammattioppilaitosta korkeampi. Osa opiskelijoista asui Espoossa sijaitsevissa opiskelija-asunnoissa, Arlainstituutin asuntolassa tai esim. kotonaan toisaalla kuin missä oppilaitos sijaitsi, jopa eri kunnassa (mm. Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi). Yhteistyön lähtökohtana oli Arlainstituutin ja Omnian oppilaitoksen omien voimavarojen käyttö ja sitouttaminen, niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Kohdennettuun työskentelyyn valmistauduttiin hyvinvointikyselyllä ja sen yhteisellä analysoinnilla opiskelijahuoltoryhmien kanssa. Toimintaprosessissa kohdattiin opiskelijoita ja toteutettiin ehkäisevää päihdetyötä psykososiaalisin menetelmin. Koska kohdennettu työskentely oli kertaluontoinen, prosessissa korostui sen hyödynnettävyys oppilaitoksissa pitkällä aikavälillä. Henkilökunnan osallistamisella pyrittiin lisäämään henkilökunnan valmiuksia päihteisiin liittyvissä kysymyksissä (esim. puheeksi ottaminen, työturvallisuus, palveluihin ohjaaminen) sekä tukemaan ja kehittämään oppilaitosten päihdeohjelmia. 13

14 Ehkäisevän päihdetyön tarve ammatillisissa oppilaitoksissa muodostui siitä, että esimerkiksi kohderyhmänä olevat ammatillisia opintoja suorittavat nuoret aikuiset käyttävät tilastollisesti ikätovereitaan enemmän eri päihteitä (vrt. Huumausainetilanne Suomessa 2005/Stakes). Päihteiden käytön vakiintuessa nuorella iällä kasvavat myös riskit eriasteiseen päihderiippuvuuteen sekä muuhun sairasteluun (esim. mielenterveysongelmat, somaattinen oireilu). Toimintaprosessi antoi kohderyhmälle tietoa avun/tuen piiriin pääsystä ja tarjosi osaltaan sujuvaa palvelujärjestelmään ohjausta. Hankkeen hyvinvointikyselyt esiteltiin opiskelijoille ja kohtaamistilanteet kestivät 1,5 tuntia/ryhmä, ja niiden aikana osallistujia ohjattiin mahdollisen päihteiden käytön itsearviointiin (vrt. käypähoitosuositukset mini-interventio/lyhytneuvonta näyttö A = erittäin suuri vaikuttavuus). Tiedonkeruuta perusteltiin sillä, että oppilaitosten opiskelijat tulevat pääosin muualta kuin Espoosta ja ko. kohderyhmät eivät kuulu valtakunnallisen terveystapakyselyn piiriin. Web-kyselyn toteuttaminen säästi huomattavasti aikaa verrattuna esimerkiksi manuaalisesti tehtyyn kyselyyn. Pienimmillään ryhmien henkilömäärä oli 10 henkilöä ja suurimmillaan 50 henkilöä. Toimintaprosessin osatoiminnoiksi kirjattiin suunnittelu, tiedonkeruuseen liittyvät yksityiskohdat (kirjoittaminen, vastaamisen koordinointi, analysointi), kohdennettu työskentely opiskelijoiden kanssa, oppilaitosten henkilöstön koulutus ja palaverit (hyödynnettävyys), konsultointi ja raportointi. Suunnittelukokouksissa kartoitettiin oppilaitosten näkemys siitä, miten ehkäisevä päihdetyö toteutuu, mitä haasteita siihen liittyy ja mitä tukea oppilaitoksissa tarvitaan. Suunnitteluvaiheessa sovittiin aikataulusta, tehtävien jaosta sekä vastuusta. Kokouksissa suunniteltiin myös hyvinvointikyselyjen sisältö. Tiedonkeruu toteutettiin Mood House Oy:n web-kyselynä, jossa opiskelija vastasi anonyymisti hyvinvointikysymyksiin. Oppilaitosten vastuulla oli vastaamisen organisointi siten, että kysely oli sovitusti käytettävissä määräajan. Opiskelijat vastasivat oppilaitosten tietokoneilta kysymyksiin ja vastaukset kerättiin tietopankkiin. AikaEuro-projekti raportoi vastauksista ja ne toimivat suunnittelun pohjana kohdennetussa työskentelyssä. Kohdennetussa työskentelyssä oppilaitosten vastuu liittyi tilojen järjestelyihin sekä aikataulutukseen ja ryhmien ohjaukseen tilaisuuksiin. AikaEuro-projekti vastasi kohdennetun työskentelyn sisällöllisestä toteutuksesta ja keskusteluista opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoille esiteltiin hyvinvointikyselyn tuottamia tuloksia ja heidän kanssaan keskusteltiin johtopäätöksistä. Keskusteluissa opiskelijoilla oli käytössään interaktiivinen äänestyslaitteisto, jota käytettiin siten että opiskelijoille heijastettiin kysymyksiä tai väittämiä videotykillä valkokankaalle. Opiskelijat vastasivat valitsemalla äänestyslaitteesta sopivan vaihtoehdon ja tulos heijastettiin tämän jälkeen kaikkien nähtäväksi. Tuloksesta keskusteltiin opiskelijoiden kanssa ja näin toteutettiin samalla ryhmään/yksilöön kohdistunut lyhytneuvonta (interventio), jolla on näyttöön perustuen vaikutusta erityisesti niihin henkilöihin joilla on kohonnut riski päihteiden käyttöön. Oppilaitosten henkilöstöä tavattiin kohdennetun työskentelyn jälkeen niin, että osassa tilaisuuksista oli laajemmin oppilaitoksen henkilöstöä perehtymässä tuloksiin ja niiden asettamiin haasteisiin omassa työssään. Osassa tilaisuuksia oli paikalla opiskelijahuoltoryhmä ja päihdeasioista vastaava oppilaitoksen henkilö. Raportointia ja konsultointia tehtiin koko hankkeen ajan myös niin, että viestintätapoina käytettiin puhelinta ja sähköpostia. Työtehtävien ja vastuun jako hankkeessa toteutettiin siten, että lähtökohtana oli muodostaa lyhytkestoisesta hankkeesta pysyvää hyötyä oppilaitosten ehkäisevälle päihdetyölle. Oppilaitosten tehtävät täsmennettiin kohdistuvan hankkeen sisällön hyödynnettävyyteen organisaatioissa. Hyötyä voitiin maksimoida siten, että opiskelijahuoltoryhmä ja opiskelijaterveydenhuolto saivat täydentävää tietoa omien tehtävien suorittamiseen. Oppilaitosten tehtäviin kuului myös organisoida hankkeen jalkauttaminen organisaatiossa. Jalkauttaminen käsitti hankkeen, tuloksien ja ehkäisevän päihdetyön tehtävien esittelyn henkilökunnalle (esim. opettajien vastuukysymykset, puheeksiotto jne.). Seuranta ja arviointi toteutettiin siten, että suunnitteluryhmät kävivät palautekeskustelut, joissa arvioitiin eri toimintaprosessien onnistumista. Lisäksi opiskelijoilta kerättiin palautteet työskentelyn tarpeellisuu- 14

15 desta ja sen vaikuttavuudesta. Palautetta ja arviointia tehtiin jatkuvasti suullisesti myös kohdennetun työskentelyn aikana. Hyvinvointikyselyjen onnistumisen mittareina olivat vastausprosentti ja palautekyselyyn vastaamisen sujuvuus. Kyselyihin vastaamista seurattiin reaaliajassa ja edistymisestä voitiin antaa palaute oppilaitoksille. Toimintaprosessien välittöminä tapahtumina syntyvät tuotokset olivat: 1. kohdennetun työskentelyn malli sisältöineen 2. henkilökunnan koulutusmalli sisältöineen 3. oppilaitosten sisäinen ehkäisevän päihdetyön malli 4. terveyttä edistävät käytännöt (varhainen puuttuminen, puheeksi ottaminen, palveluihin ohjaaminen, lyhytneuvonta ja itsearviointi) 5. terveys-/hyvinvointikyselyjen hyödynnettävyys oppilaitoksissa. Hankeen odotettiin tehostavan oppilaitoksen ehkäisevää päihdetyötä erityisesti siten, että oppilaitokset sitoutuvat organisaatioina sen kehittämiseen jatkossa. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeen hyödyntämistä henkilökunnan koulutuksessa (tieto/taito) ja ehkäisevän päihdetyön jatkuvuudesta sekä suunnitelmallisuudesta huolehtimista. Saavutettuja tuloksia ja hyötyjä ovat mm. oppilaitosten resurssien säästöt jatkossa, organisaation tiedon/taidon lisääntyminen ja kohdennetun työskentelyn mahdollisesti tuottama opiskelijoiden elämänlaadun paraneminen mm. lyhytneuvonnan (mini-interventio) seurauksena. Hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikuttavuutta ei voi tässä vaiheessa arvioida, mutta mikäli kohderyhmästä tai sen sidosryhmistä pystytään ehkäisemään tai pysäyttämään esim. yksikin huumausaineiden ongelmakäyttöön johtava kehitys, yhteiskunnan säästöt ovat miljoonia euroja puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä. Yhteistyön sovellukset ovat osin tai kokonaan hyödynnettävissä toimintaympäristössä (valtakunnallinen, alueellinen, ryhmä, yksilö). Toimintaprosessin edistävä vaikutus perustuu oppilaitosten osalta erityisesti toimintakulttuurin kehittymiseen. Tällöin on mahdollisuuksia saada aikaan pitkäkestoisempia vaikutuksia sekä asenteissa että päihteiden käytössä. ammatillisten oppilaitosten tunnuslukuja kohderyhmä opiskelijat / Omnia opiskelijat / Arla oppilaitosten henkilökunta web-kyselyt yhteensä Teemoitetut vanhempainillat Lapselle pitää antaa jo pienestä saakka harmaan arjen siedätyshoitoa. Kasvatus, joka tähtää vastuuntunnon kehittämiseen, alkaa tuulikaapista. Saappaat on jätettävä eteiseen, reppu ja takki pantava naulaan, ruokapöydässä istutaan yhdessä ja lautanen pannan tiskikoneeseen syömisen jälkeen. Lapsi oppii tuntemaan hyvää oloa siitä, että asiat ovat järjestyksessä. Kun hän ottaa vastuuta pienissä asioissa, se siirtyy myöhemmin isoihin asioihin. - Olavi Sydänmaanlakka Osassa alueen peruskouluissa järjestettiin vanhemmille vanhempainilta teemalla Aikuisena nuoren maailmassa. Luennoitsijana toimi Olavi Sydänmaanlakka Helsinki Missiosta. Vanhempainilloilla tuettiin vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Keskeisimpänä asiana vanhempainilloista saaduista palautteista nousi esiin se, että vanhemmilla oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja tuntemuksia kasvattajina (vertaistuki) teemoitettujen vanhempainiltojen tunnuslukuja kohderyhmä vanhemmat MLL:n jäsenet alueen asukkaat ja toimijat yhteensä henkilömäärä henkilömäärä tilaisuuksien määrä tilaisuuksien määrä

16 5.3. Turvallisuuskoulutukset Projektia suunniteltaessa ei huomioitu mahdollista turvallisuuskoulutuksen tarvetta. Turvallisuusasiat nousivat kuitenkin voimakkaasti esille kauppakeskus Sellon lähikouluista heti projektin käynnistyttyä. Alueella tapahtuneet muutokset turvattomuuden tunnetta alueen toimijoiden keskuudessa, muutoksia olivat mm. väestömäärän kasvu, liikenteen kasvu, palvelujen määrän kasvu sekä niihin liittyvät ilmiöt. Tästä syystä oli perusteltua tehdä muutos projektisuunnitelmaan ja huomioida turvallisuuskysymykset osana ehkäisevää päihdetyötä. Projekti järjesti turvallisuuskoulutusta Leppävaaran alueen opettajille, perhe- ja sosiaalikeskuksen lastensuojelutyöntekijöille, lastenvalvojille, perhetyöntekijöille, vahtimestarille ja toimistosihteereille. Koulutuksen lähtökohtana olivat osallistujien omat toiveet saada lisävalmiuksia toimipaikkojen ulkoa ja sisältä tuleviin uhkiin ja vaaratilanteisiin. Ensisijaisesti keskityttiin rikosten ennaltaehkäisyyn. Koulutus antoi työvälineitä lisätä oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta sekä ohjeita, kuinka ennaltaehkäistä uhka- ja vaaratilanteita. Koulutuksien tärkein osio oli puhejudo eli puhumisella rauhoittelun taito kohdatessa aggressiivinen oppilas tai vanhempi. Henkilökunta osallistui aktiivisesti omalla panoksellaan keskusteluihin ja koulu- tai aluekohtaisia riskipaikkoja saatiin hyvin kartoitettua. Koulutustilaisuudet olivat myös hauskoja, eli tunnelma oli rento vaikka vakavaa aihetta käsiteltiinkin. Osallistujien kommenteista paistoi selkeä tarve saada ohjeita uhkaavien tilanteiden hallintaa. kohderyhmä opettajat turvallisuuskoulutusten tunnuslukuja Leppävaaran perhe- ja sosiaalikeskus yhteensä henkilömäärä tilaisuuksien määrä K-18-hanke K-18-hanke sai kassatyöntekijät skarppaamaan. Nämä ovat tälläisiä asioita, joista ihmisiä pitää muistuttaa aina tietyin väliajoin. Jari Koskinen, tavaratalonjohtaja Citymarket Sello Suur-Leppävaaran alueella aloitettiin keväällä 2004 suunnitella hanketta, joka puuttuisi nuorten ostoyrityksiin koskien tupakka- ja alkoholituotteita sekä video- ja dvd-elokuvien vuokrausta ja erilaisten video-ja tietokonepelien ostoa. Idea K-18- hankkeeseen nousi esille koulujen vanhempainilloista. Vanhemmat olivat huolissaan siitä, mistä heidän lapsensa ja nuorensa saavat alkoholia ja tupakkaa. Vanhemmat olivat myös huolissaan erilaisten pelien helposta saatavuudesta ikärajoista piittaamatta. Hankkeen tavoitteena oli saada alueen kaikki kaupat, kioskit, huoltoasemat, Alko, ravintolat ja videovuokraamot mukaan toimintaan. Hankkeen tarkoituksena oli luoda positiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö alueen toimijoiden, viranomaisten ja asukkaiden välillä. Mukana alustavissa suunnittelukokouksissa oli Espoon nuorisotoimi, Espoon poliisi/lähipoliisit, Leppävaaran seurakunta sekä AikaEuro-projekti. Toimintaprosessi eteni niin, että ydinryhmä kutsui yhteistyöhön mukaan Suomen Vanhempainliiton sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston edustajat. Malli otettiin Iisalmesta Iivarit ry: ltä, joka oli toteuttanut Iisalmen alueella ja lähikunnissa vastaavanlaista hanketta hyvin tuloksin. Ydinryhmä kutsui yrittäjät koolle niin, että ensimmäisessä tapaamisessa kohdattiin alueen kauppiaat ja heidän mielipiteensä otettiin huomioon. Seuraavaksi tavattiin kioskien, huoltoasemien ja videoliikkeiden edustajat. Viimeinen tilaisuus järjestettiin ravintoloiden yhdyshenkilöille. Tilaisuuksissa käytiin läpi Aika- Euro-projektin esittely, K-18-hankkeen esittely, poliisien näkökulma alueen tilanteesta koskien tupakkaa ja alkoholia sekä lääninhallituksen esittely alkoholijuomien vähittäismyynnistä. Yrittäjille lähetettiin myös sitoumuskirje, jonka he allekirjoittivat ja näin sitoutuivat yhteiseen hankkeeseen. Kirjeen mukana toimitettiin hankkeen K-18- tarra. 16

17 K-18-hankkeen tavoitteet olivat: Henkilöllisyys tarkistetaan kaikilta alaikäisen näköisiltä henkilöiltä Kiinnitetään huomioita väärennettyihin henkilöllisyyspapereihin ja aikuisten suorittamaan tavaran välitykseen alaikäisille Vaikutetaan vanhempien ja muiden asenteisiin ikärajojen kunnioittamisessa. Työtehtävien ja vastuun jako hankkeessa toteutettiin siten, että AikaEuro-projektin projektipäällikkö toimi ydinryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajana. Hankkeen jatkuvuuden takaamiseksi puheenjohtajan roolin otti myöhemmässä vaiheessa nuorisotoimi. Tiedotustilaisuuksien tehtävät ja alustukset jaettiin tasapuolisesti kaikkien mukana olevien tahojen kanssa. Hankkeen vaikuttavina keinoina oli tiedottaminen ja valvonnan tehostaminen. Näkyvyyttä hankkeelle antaa kassojen välittömään läheisyyteen kiinnitettävä tarra, jossa teksti Olemme mukana K-18-hankkeessa. Tarran ideana on viestittää etukäteen nuoren näköisille henkilöille, että kyseisessä paikassa kysytään henkilöllisyys tavallista tarkemmin ja alaikäisen on turha yrittää ostaa lain häneltä kieltämiä tuotteita tällä tarralla merkitystä paikasta. Olemme mukana K-18-hankkeessa Lisäksi mukaan lähteville liikkeille annetaan juliste, jonka he voivat kiinnittää näkyvälle paikalle. Julisteessa on tarralogon lisäksi mainittu yhteistyötahot sekä lääninhallituksen puhelinnumerot, joihin voi soittaa, jos epäilee, ettei ikärajoja noudateta. K-18-hankkeen tunnuslukuja kohderyhmä kauppiaat kioskit, huoltoasemat, videovuokraamot yritys Päihteettömät lauantait Toiminnan käynnistyi keväällä 2004, kun AikaEuroprojekti kutsui saman pöydän ääreen edustajat Espoon kaupungin nuorisotoimesta, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (Leppävaaran osasto), Leppävaara Seurasta, Suomen Punaisesta Rististä (Kehä-Espoon osasto) ja Lions Clubista (Leppävaara). Toteutus aloitettiin syksyllä 2004 Leppävaaran ja Ruusutorpan nuorisotiloissa järjestäen nuorten iltoja lauantaisin yhdessä ammattitaitoisten nuorisonohjaajien ja alueella asuvien vapaaehtoisten aikuisten kanssa. Samanlaisesta toiminnasta ja yhteistyöstä oli jo positiivisia kokemuksia Karakallion nuorisotilan ja Karakallio Seuran toteuttamana. Nuorten illat oli suunnattu yläkouluikäisille nuorille. Työtehtävien ja vastuunjako toiminnassa toteutettiin siten, että AikaEuro-projektin projektipäällikkö toimi ryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajana. Espoon kaupungin nuorisotoimen edustaja toimi sihteerinä. Hankkeen jatkuvuuden takaamiseksi puheenjohtajan roolin otti myöhemmässä vaiheessa nuorisotoimi. Tapaamisessa sovittiin käytännön yhteistyöstä ja tavoitteista. Iltojen tavoitteeksi tuli: päihteetön ja turvallinen vaihtoehto lauantai-iltojen viettämiseen turvallisia aikuiskontakteja säännöllistä ja mielekästä toimintaa Leppävaaran ja Ruusutorpan nuorisotilat olivat avoinna vuoroviikoin. Illat osoittautuivat tarpeellisiksi alueen nuorille ja saavuttivat keskimäärin 40 nuorta/ilta. Illoissa työskenteli nuorisotoimesta 1 2 nuorisonohjaajaa ja yhteistyötahoista 1 2 vapaaehtoista aikuista. Vapaaehtoisten saaminen mukaan järjestöjen kautta oli työlästä, mutta aktiivisesti mukana olevat tahot jaksoivat joka vuosi uudestaan sitoutua toimintaan. Järjestöt itse yrittivät saada mukaan lisää vapaaehtoisia ja lisäksi AikaEuro-projekti ja nuorisotoimi hakivat vapaaehtoisia omien verkostojensa kautta sekä lehtiilmoituksella Leppävaara Seuran lehdessä. Kaikki järjestävät tahot pitivät toimintaa tärkeänä ja siitä ei ole haluttu luopua. ravintolat 5 päihteettömien lauantaiden tunnuslukuja yhteensä 33 henkilömäärä tilaisuuksien määrä

18 5.6. Leiritoiminta Sirkusleirillä opin taikurin tekemiä jutskia ja opin jonglöörausta.tulisin samanlaiselle leirille uudestaankin, koska sain paljon uusia kavereita ja opin niin paljon uutta. 12-vuotias poika sirkusleiristä Projektin leiritoiminnan tavoitteena oli järjestää lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia. Toiminta tuki perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). Ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin draaman keinoin ja muilla leireillä pelien ja erilaisten videoiden kautta sekä keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa aiheesta. Leiritoiminta on esitelty kaaviona liitteessä 6a ja 6b. Leiri leiritoiminnan tunnuslukuja Projektin ryhmätoiminnan tavoitteena oli järjestää kohderyhmille mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia sekä ohjata heitä säännölliseen harrastukseen. Osa ryhmistä valikoitiin yhdessä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Toimintaa suunnattiin mm. niille, jotka tarvitsivat erityistä tukea kasvussaan ja joita yhdisti vapaa-ajan ohjauksen tarve. Lisäksi ryhmätoiminnalla vastattiin alueen monikulttuurisuuden haasteeseen ja toimintojen tavoitteena oli keskinäisen hyväksymisen tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Ryhmätoimintaa järjestettiin myös sukupuolen mukaan orientoituneena (tyttö- ja poikaryhmät) sekä perjantai-iltoihin päihteettömyyden tukemisessa. Toiminta tuki päihteettömyyttä, suvaitsevaisuutta ja perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). ryhmätoiminnan tunnuslukuja Kohderyhmä Mäkkylän pojat Monikulttuurinen tyttöryhmä Henkilömäärä Leirivuorokaudet Henkilömäärä Tilaisuuksien määrä Sirkusleiri 25 ( 125) 5 Poikien koripallo Nyhjää Tyhjästä 1 30 (180) 5 Capoeira-kerho Nyhjää Tyhjästä 2 15 (75) 5 Yhteensä Seikkailukasvatusleiri Hermannin teatterileiri Yhteensä 5.7. Ryhmätoiminta 30 ( 210 ) 25 ( 125) 125 ( 715) Tytöt ovat ryhmän sisällä ystävystyneet niin hyvin, että mitään kulttuurienvälistä ennakkoluuloisuutta ei ole havaittavissa. Tällä toiminnalla on ollut tehtävä, ja se tehtävä on nyt täytetty. Tästä on hyvä jatkaa. askartelunohjaaja Selina Haapanen, Espoon nuorisotoimi Päihteettömät tapahtumat AikaEuro-projekti on ollut mukana alusta lähtien järjestämässä nuorille suunnattua päihteetöntä Energiaa!-tapahtuman. Tavoitteena oli saada Leppävaaran alueelle oma tapahtuma, joka on suunnattu vuotiaille nuorille. Tapahtumien kautta voitiin yhteisellä viestillä muiden tapahtumien järjestäjien kautta vaikuttaa alueen asukkaiden ja toimijoiden asenteisiin ja näin ollen koko elinympäristöön. Tapahtuma on toteutettu projektin jokaisena toimintavuotena. Tapahtuman järjestäjäverkosto on hieman muuttunut jokaisena vuotena, mutta tapahtuman idea lähti ydinryhmästä, johon kuului Espoon poliisilaitos/lähipoliisit, Espoon seurakuntayhtymä/leppävaaran seurakunta, Espoon nuorisotoimi/leppävaara, kulttuuritoimi/leppävaara sekä Sellon kirjaston nuorten osasto. Myöhempinä vuosina mukaan tuli myös Lions Club/Leppävaara. Tapahtumaa ovat tukeneet erilaiset yritykset, kuten Pohjola, Z.I.P., Free Record Shop sekä Fortum. 18

19 Maailman AIDS-päivänä Karakallion monitoimitalolla järjestettiin Karakallion yläkoulun oppilaille seksuaalisuusvalistusta. Luennoitsija tuli Suomen Punaiselta Ristiltä ja heidän kauttaan tapahtumassa jaettiin paljon tietoa nuorille, luennoimalla aiheesta sekä jakamalla esitteitä että kondomeja. Karakallion nuorisotila ja Karakallion yläkoulu tulevat jatkamaan yhteistyötä ja tekevät Maailman AIDS-päivän vietosta perinteen. päihteettömien tapahtumien tunnuslukuja Vuosi Henkilömäärä Henkilömäärä ehkäisevän päihdetyön verkosto ja päihdestrategia alueellisen verkostoyhteistyön hyödyt: Tietoa päihdeongelmista ja niiden hoitamisesta. Pelisäännöt päihteiden käytölle. Yhteinen visio ja tavoite päihdestrategia Työntekijä Tietoa päihteistä. Hoitoon pääsy parempaa. Oma apu. Materiaalia saatavilla. Ehkäisee syrjäytymistä Maailman AIDS-päivä Tukee työtä Koulutusta Yhteiset työtavat Selkiyttää työnjakoa ja vastuuta Verkostot 2006 Yhteensä Verkostoyhteistyön tukeminen Pyrrö-koulutus oli ehkäisevän päihdetyön hanke, joka oli julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteinen koulutusohjelma. Koulutusohjelman tuloksena luotiin ehkäisevälle päihdetyölle alueellinen yhteistoimintamalli. Palautteiden perusteella koulutusohjelma lisäsi myös osallistujien tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä kehitti verkostoyhteistyötä. Alueella on nyt paitsi toimijaverkostot myös valmiusverkostot. Koulutusohjelma räätälöitiin osallistujien toimintaympäristöön ja koulutuksessa tukeuduttiin Espoon kaupungin palvelujärjestelmään sekä olemassa oleviin verkostoihin. Koulutusohjelman tuotoksena muodostettiin kolme aluetyöryhmää, jotka jatkavat toimintaa AikaEuro-projektin jälkeen. Suur-Leppävaaran alueen Verkostoseminaarin ( ) aiheena oli Salassapito selkeäksi Yhteistyö toimivaksi. Koulutuksen avulla työntekijät saivat ajantasaista tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista salassapitoon liittyvistä virkatehtävistä. Nuorisotoimen ehkäisevän päihdetyön valmennusohjelmaan osallistui koko alueen henkilöstö. Valmennusohjemassa tarkasteltiin päihdeohjelman soveltamista käytännön työskentelyssä nuorisotaloilla ja muussa toiminnassa (leirit, tapahtumat jne.). Nuorisotyöntekijät konkretisoivat omaa rooliaan alueellisessa ehkäisevässä päihdetyössä. Työskentelyä voidaan hyödyntää mm. sisäisessä koulutuksessa sekä työntekijöiden perehdytyksessä. Valmennusohjelma tuotti kirjallisia toimintamalleja päihdeohjelman soveltamiseen (erillinen julkaisu). verkostoyhteistyön tunnuslukuja Toiminta Tilaisuuksien määrä Pyrrö Nuorisotyö ja päihdeohjelma Seminaari Yhteensä

20 6. Projektin johtoryhmä AikaEuro-projektin johtoryhmä koostui jäsenjärjestöjen asiantuntijoista sekä alueellisista toimijoista. Ryhmää johti projektin puheenjohtaja ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:n pääsihteeri ja sihteerinä kokouksissa toimi projektipäällikkö. Johtoryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa useammin. Puheenjohtaja ja projektipäällikkö tapasivat tarvittaessa johtoryhmien välillä. Johtoryhmän tehtävänä oli toimia päättävänä tahona koskien projektiin liittyvissä kustannuksissa. Projektipäällikkö esitteli projektin hankkeet johtoryhmässä, jossa asiasta/asioista tehtiin päätökset. Tarvittaessa johtoryhmään kutsuttiin asiantuntijoita alustamaan projektin hankkeisiin liittyen. Johtoryhmän tehtävänä oli myös pitää tukiryhmän jäsenet ajan tasalla sekä järjestää heille tapaamisia ja esitellä projektin etenemistä. Johtoryhmä kokoontui projektin kuluessa 25 kertaa. 7. Johtopäätöksiä Tämä kappale vastaa kysymyksiin: 1. Vähenivätkö lasten ja nuorten päihdekokeilut ja -käyttö? 2. Vahvistuiko lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaito päihdekysymyksissä? 3. Kehittyikö toimintatapoja sille, miten ehkäisevä päihdetyö on luonteva osa nuorten päivittäistä elämänasennetta ja elinpiiriä? 4. Rakentuiko alueellinen ehkäisevän päihdetyön yhteistoimintamalli? AikaEuro-projektia suunniteltaessa nuorten terveystapakyselyjen perusteella (Stakes) mm. peruskouluikäisten päihteiden kokeilu ja käyttö oli kasvussa, peruskouluikäisillä todettiin vanhemmuuden puutetta sekä osalta heistä puuttui suojaavia tekijöitä vanhemmuuteen liittyen. Alueen toimijoilta puuttui myös ajan tasalla oleva pitkäjänteinen ja koordinoitu ehkäisevän päihdetyön malli sekä esimerkiksi toiminnallisia malleja ehkäisevän päihdetyön vaatimusten toteuttamiseen nuorisotyössä, peruskouluissa ja muissa peruspalveluissa. Projektin suunnittelussa kohderyhmäksi määriteltiin 7 17-vuotiaat leppävaaralaiset lapset ja nuoret. Projektin käynnistyessä voitiin todeta, että suunnitellut resurssit eivät riitä kohderyhmän kanssa työskentelyyn. Priorisoinnin jälkeen projektin ensisijaiseksi kohderyhmäksi muodostui 5-10 luokkien oppilaat, heidän vanhemmat/huoltajat sekä edellä mainittujen luontaiset sidosryhmät (peruskoulun henkilökunta, nuorisotyö, järjestöt jne.). Priorisoinnissa huomioitiin ehkäisevän päihdetyön tietoperusta (Stakes) sekä päihteiden käytöltä suojaavat tekijät. Toisen asteen oppilaitosten mukaan ottamista projektiin perusteltiin sillä, että oppilaitokset hakivat aktiivisesti tukea ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi oppilaitokset tukeutuvat Leppävaaran alueen palvelujärjestelmään. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ei ollut koottua tietopohjaa, ennen kuin AikaEuro-projekti toteutti tiedonkeruun. Toteutusvaiheessa oppilaitokset saatiin integroitua alueelliseen yhteistyöverkostoon ja osaksi alueellista toimintamallia. Alkoholin käytön tilanne nähdään merkittävänä ongelmana kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa. Päihteiden käyttö näkyy päihdehoidon ja terveydenhuollon sekä lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä. Valtioneuvoston alkoholipolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen ehkäisy. AikaEuro-projekti toteutti osaltaan seuraavia hyväksi havaittuja (vaikuttavuus) toimintoja: Mini-interventiotoiminta (lyhytneuvonta) toteutettiin ryhmäinterventioina ja työntekijöitä rohkaistiin käyttämään työssään mini-interventiotoimintaa Alkoholiohjelmassa projekti toimi kansallisen alkoholiohjelman kumppanina Vanhempien huolenpidon ja vastuunoton lisääminen/tukeminen, mikä on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa alaikäisten päihteiden käyttöön ja/tai kokeiluun. Elinkeinoelämän kumppanuus mm. alkoholin myynnin valvonnan tehostamisessa ja alkoholimainonnan suunnittelussa. Ehkäisyn tehokkaimpina menetelminä nähdään (Päihdebarometri 2005) päihdekasvatus kotona ja kouluissa, nuorten vapaa-ajantoiminnan tukeminen sekä lähiyhteisöjen sosiaalisen vastuun ottaminen ja alkoholin hintapolitiikka. 20

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Lark työpaja

Lark työpaja Lark työpaja 21.11.2016 Osallistaminen Palautejärjestelmän kehittäminen jaksopalaute Tuuli Ovaska Hanna-Liisa Ollila Kerätyn tiedon läpikäynti KEHITTÄMISKOHTA JA OSATAVOITTEET 3.3.2015 Mitä tietoa pitäisi

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin kuvaus

Pakka-toimintamallin kuvaus Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi 2.9.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi Paikallisen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot