AikaEuro-projekti. AikaEuro. projekti. tarja määttä - petri kylmänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AikaEuro-projekti. AikaEuro. projekti. tarja määttä - petri kylmänen"

Transkriptio

1 AikaEuro projekti tarja määttä - petri kylmänen

2 Alkusanat Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy tällä hetkellä. Näin otsikoi Helsingin Sanomat artikkelin Alkoholi on ohittanut sepelvaltimotaudin, perinteisen suomalaisen miesten taudin yleisimpänä kuoleman aiheuttajana. Uutinen oli jatkoa niille tiedoille, joita on saatu viime aikoina alkoholin liiallisen käytön haittavaikutuksista. Alkoholin liiallinen käyttö sairastuttaa ihmisiä, tuhoaa ihmisen elämän ja vaurioittaa henkilösuhteita sekä tuottaa murhetta monissa perheissä ja suvuissa. AikaEuro-projekti suunniteltiin neljä vuotta sitten lapsille ja nuorille suunnatuksi ennalta ehkäiseväksi päihdekasvatushankkeeksi. Lähtökohtana oli ajatus, että kasvatustyö on aloitettava lapsista ja nuorista, jotta saadaan pitkäkestoisia tuloksia. Toinen tärkeä lähtökohta oli, että lasten ja nuorten kanssa toimivien eri tahojen tulee olla hankkeessa mukana. Näin projektista tuli monitoimijainen yhteistyöhanke. Keskiöön valittiin peruskoulut, koska Suomessa koko ikäluokka käy koulua. Näin tavoitetaan samalla kerralla kaksi tietyn ikäryhmän lapset. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä täydennetään kunnan, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ja kauppiaiden kanssa tehtävällä työllä. Sisältö 3 Johdanto 4 Projektin kehyskriteerit 7 Rakennekriteerit 11 Prosessikriteerit 12 Tuloskriteerit 12 Projektin tuloksia ja tunnuslukuja 20 Projektin johtoryhmä 20 Johtopäätöksiä 24 Liitteet 39 Lähteet Projektin tavoitteeksi asetettiin toimintamallin luominen siitä, miten eri tahojen kanssa yhteistyössä tehtävä lasten ja nuorten ehkäisevä päihdekasvatushanke on järkevää toteuttaa ja millä tavalla on mahdollista saada pitkäkestoisia tuloksia. Projektissa on kehitetty ja myös kokeiltu erilaisia toimintatapoja. Näin on etsitty vastausta asetettuihin tavoitteisiin. Projektin tulokset on koottu tähän raporttiin. Hanke osoitti, että yhteistyössä tehtävä hanke on vaativa. Se edellyttää paljon koordinaatiotyötä, toimijoiden runsasta ja erilaista motivoimista ja konkreettista sopimista yhteistyön muodoista, erilaista toimintaa eri kohderyhmien kanssa. Projekti vahvisti sen, että yhteistyö on voimaa. Niin haastavassa kysymyksessä kuin päihdekasvatus on tänä päivänä, sitä kannattaa tehdä eri tahojen kanssa yhdessä, kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Yksin puuhaaminen on resurssien haaskaamista, ellei kyseessä ole hyvin tarkasti rajattava asia. Projekti toivoo, että sen tulokset ja kokemukset leviävät mahdollisimman laajasti lasten ja nuorten kanssa ehkäisevää päihdekasvatustyötä tekevien tietoisuuteen. Näin projektin tulokset eivät jää vain mukanaolijoiden tiedoksi vaan hyödyntävät kaikkia vastaavaa työtä tekeviä. Aaro Harju pääsihteeri, AikaEuro-projektin puheenjohtaja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi 2

3 Johdanto AikaEuro-projekti toimi Suur-Leppävaaran alueella AikaEuro-projektin tavoitteena oli vähentää lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä vaikuttamalla lasten ja nuorten ja heidän elinpiirinsä asenteisiin. Lisäksi projektin tavoitteena oli vahvistaa lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaitoa päihdekysymyksissä sekä tukea heidän kasvatustyötään. Projektissa haettiin alueellisia ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja, ts. miten päihdekasvatuksesta ja ehkäisevästä toiminnasta saadaan luonteva osa nuorten päivittäistä elämänasennetta ja elinpiiriä. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat leppävaaralaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa/ huoltajansa. Lisäksi kohderyhmänä olivat alueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä elinkeinoelämä. Projektin aikana rakennettiin yhdessä alueen toimijoiden (sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten) kanssa alueellinen, pitkäjännitteinen yhteistoimintamalli nuorten päihteidenkäyttöä ehkäisevään ja sosiaalista pääomaa kasvattavaan työhön. Projektissa vahvistettiin ja tuettiin alueella jo toimivia verkostoja sekä projekteja esimerkiksi levittämällä niiden parhaita ideoita ja tietotaitoa myös alueen toimijoiden käyttöön. Kolmen vuoden projekti kehitti ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jolloin oli mahdollisuus hylätä toimimattomia osia ja kehittää uusia. Projekti lisäsi myös yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Projektin tuotokset sekä toimintamallit ovat sovellettavissa muille Espoon suuralueille ja muihin suuriin kuntiin. AikaEuro-projektia rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö, Espoon kaupunki ja Espoon Seurakuntayhtymä. Raportissa on kuvattu AikaEuro-projektin kokonaisuus sekä eri toimintaprosessit. Raportissa esitellään myös projektin keskeiset tulokset, tunnusluvut ja esitellään johtopäätöksiä. Raportin lähdeluettelosta löytyvät projektin keskeiset materiaalit, joita on käytetty AikaEuro-projektin tietoperustana. Raportti on kirjoitettu Stakesin Laatutähteä tavoittelemassa-ehkäisevän päihdetyön kriteerit kirjaa soveltaen. Laatukriteereissä painottuvat vaikuttavuus ja sen todentaminen, työn tietoperustan varmistaminen sekä yhteys perus- ja ihmisoikeuksiin. Laatua tarkastellaan erikseen sisällön, toteutuksen sekä arvioinnin ja seurannan näkökulmista. (Stakes/Laatutähteä tavoittelemassa) AikaEuro-projektin yhteistyötahot Alueen elinkeinoelämä, Ammattioppilaitos Omnia, ArlaInstituutti, Get in the Game ry, Elämäni Sankari ry, Elämä on parasta huumetta ry, Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Espoon nuorisotoimi, Espoon opetus- ja kulttuuritoimi, Espoon poliisilaitos, Espoon seurakuntayhtymä / Leppävaaran seurakunta, Hyvä arki, Irti Huumeista ry/espoon alueosasto, Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö, Lions Club Espoo-Leppävaara, Leppävaara-Seura, Mielenrauha Koulutuspalvelut Oy, Mood House Oy, MLL / Leppävaaran osasto, Nuorten Areena, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, SPR Kehä-Espoo, Suomen Vanhempainliitto ry ja Windmill-House. AikaEuro-projektin tukiryhmä Eero Akaan-Penttilä, Claes Andersson, Tom Anthoni- Koivuluhta, Maire Hellas, Ari Inkinen, Jarmo Jääskeläinen, Tuuli Kanninen, Lasse Kontiola, Anna-Ester Liimatainen-Lamberg, Valto Meriläinen, Juhani Parikka, Aaro Peuraniemi, Kauko Puranen, Marja-Leena Remes, Yrjö Rossi, Eeva Salo, Ritva Santavuori, Kai Saukkonen, Markku Sistonen ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. AikaEuro-projektia suojeli Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen ja kummina toimi manageri Jari Kurri. Projektipäällikkönä toimi koko hankkeen ajan Tarja Määttä ja konsulttina sekä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijana vuosina 2005 ja 2006 Petri Kylmänen Mood House Oy:stä. Projektin ulkopuolisen arvion teki tutkija Paavo Viirkorpi. Espoossa joulukuussa 2006 AikaEuro-projektin johtoryhmä Aaro Harju (puheenjohtaja), Valto Meriläinen (Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö), Outi Hurme (Suomen Vanhempainliitto), Jorma Pura (Espoon poliisilaitos), Tapio Nieminen (Espoon perhe- ja sosiaalikeskus) ja Tarja Määttä (projektipäällikkö/sihteeri) Tarja Määttä projektipäällikkö Petri Kylmänen projektin konsultti 3

4 1. Projektin kehyskriteerit AikaEuro-projektin keskeinen lähtökohta kaikissa toiminnoissa oli se, että projektissa tähdätään osallistujien omien voimavarojen käyttöön. Projektin osallistujiksi määriteltiin kohdennetun työskentelyn kohderyhmät sekä toteutusprosessien toimijat. Projektin toimintaympäristö ja olemassa oleva tieto (esim. alueprofiili, terveystavat) vaikuttivat siihen, minkälaisia toteutusprosesseja projektiin yhdistettiin. Ehkäisevän päihdetyön toiminnot integroitiin toisaal- ta palvelujärjestelmään ja muiden tukiverkostojen (yhdistykset ym.) toimintoihin sekä toisaalta alueen asukkaiden ja palveluja käyttävien sosiaaliseen sekä kulttuuriseen ympäristöön. Kaikissa projektiin liittyvissä toiminnoissa pyrittiin tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toimijoiden yhdistämiseen (verkostot) sekä tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Projektin resurssit käsittivät varsinaisen projektin rahoituksineen ja alueellisten toimijoiden käyttämät resurssit (mm. ajankäyttö, tilat jne.). AikaEuro-projektin kehityskriteerit * resurssit tieto & taito arvoperusta kumppanuus & prosessit * Tavoitteellinen yhteistyö * Toteutusprosessit * arvot ja etiikka * toteutuksen laatu vaikuttavuus * sisällön laatu * Tavoite * seuranta ja arviointi *-merkityt viittaavat Laatutähteen, lähde STAKES (2006) Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Projektin suunnitteluvaiheessa ja koko sen toteutusvaiheessa eri tahoilla oli mahdollisuus osallistua ja/ tai vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Projektin keskeinen toiminta-ajatus oli asiakaslähtöisyys ja täysivaltaistaminen, joka ehkäisevässä päihdetyössä korostuu mm. oman elämän hallinnan sekä terveyden edistämisenä, vahvistamisena ja tukemisena. Tähän tavoitteeseen pääsyä tuettiin AikaEuro-projektin eri toteutusprosesseilla, jotka on esitelty tässä raportissa omana kappaleena. 4

5 AikaEuro-projektin yhteistyötahot Kulttuuri- ja opetustoimi Raittiuden Ystävät ry Nuorten Areena Suomen Vanhempainliitto Windmill-House MLL / Leppävaara Hyvä Arki ry Capoeira Nativos ry Sininauhaliitto Irti Huumeista ry SPR / Kehä-Espoo Nuorisotoimi Arla Instituutti Leppävaaran srk Alueen asukkaat Opiskelijat Oppilaat Vanhemmat / huoltajat Läheisverkosto Mood House Oy Omnia Mielenrauha Oy Leppävaara-Seura Get In the Game ry Leppävaaran Lions Club Elämä On Parasta Huumetta ry Liikuntatoimi Elämäni Sankari ry Elinkeinoelämä Sosiaali- ja terveystoimi Espoon Poliisilaitos Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö Projektin peruslähtökohdan (kehittämistarpeet) muodostivat Leppävaaran alueen ehkäisevän päihdetyön haasteet. Alue on voimakkaasti kasvava pääkaupunkiseudun alue (Espoon nopeimmin kasvava), jossa alueen oma kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö on voimakkaasti muokkaantumassa (lähde: Espoon kaupunki). Leppävaaran alueen haasteet liittyvät myös siihen, että projektia suunniteltaessa nuorten terveystapakyselyjen perusteella (Stakes) mm. peruskouluikäisten päihteiden kokeilu ja käyttö oli kasvussa, peruskouluikäisillä todettiin vanhemmuuden puutetta sekä osalta heistä puuttui myös suojaavia tekijöitä vanhemmuuteen liittyen. Alueella on myös muita huomioitavia tekijöitä, kuten työskentely maahanmuuttajien parissa. Alueen toimijoilta puuttui myös pitkäjänteinen ja koordinoitu ehkäisevän päihdetyön malli sekä esimerkiksi toiminnallisia malleja ehkäisevän päihdetyön vaatimusten toteuttamiseen nuorisotyössä, peruskouluissa ja muissa peruspalveluissa. Kokemuksellisena esitietona oli myös se, että Leppävaaran alueelle tarvittiin lisää nuorille suunnattuja vapaa-ajan toimintoja (kerhot, tapahtumat jne.). Lisäksi alueelliseen yhteistyöhön tarvittiin nopeasti muuttuvassa tilanteessa uudelleen organisointia (aluetyöryhmät/verkostotyö). Projektissa otettiin huomioon se, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan yksilöille kohdennettuna työskentelynä (esim. kerhot, päihdekeskustelut, toimijoiden koulutukset ja neuvottelupäivät), lähisuhteisiin liittyen (foorumit, koulutukset, kohdennettu työskentely) ja paikallisyhteisössä (esim. kerhot, tapahtumat, koulutukset, kampanjat). Välillisesti hyödyn saajana on myös yhteiskunta mm. kohentuneena terveydentilana, resurssien säästönä ja henkisenä hyvinvointina. 5

6 Päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen (yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy) Tiedot, asenteet ja oikeudet Suojaavat tekijät ja riskitekijät Päihteet ja käyttötavat yhteiskunta paikallisyhteisö lähisuhteet yksilö Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot (Stakes 2006) Projektiin osallistujien valintaperusteet määräytyivät siis ehkäisevän päihdetyön eri toteutuksien mukaan (tarvekartoitus), mutta toisaalta myös toimijoiden aktiivisuuden mukaan. Tällä tuettiin projektin integroitumista toimintaympäristöönsä, esim. koulu, nuorisotalo/työ, kerhot ja harrastukset, liike- ja ostoskeskukset, asuinympäristö, koti. Uusimman tutkitun (mm. Stakes) ja kokemuksellisen tiedon lisäksi projektin aikana tuotettiin runsaasti alueellista tietoa hyvinvointikyselyillä ja kyselyillä toimijoille. Projekti tavoitti myös niitä kohderyhmiä, joita valtakunnalliset tutkimukset eivät yleisesti tavoita. Tällaisia ryhmiä olivat mm luokkien peruskoulujen oppilaat sekä 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Kerättyä tietoa hyödynnettiin kohdennetussa työskentelyssä, alueellisessa yhteistyössä ja toimipisteiden oman työn kehittämisessä (esim. päihdeohjelmat). Kerättyä tietoa hyödynnettiin myös projektin sisäisten prosessien arvioinnissa ja niiden perusteella pystyttiin laatimaan osatavoitteita ehkäisevään päihdetyöhön. Tavoitteiden asettamisen lisäksi projekti tarjosi tukea ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa. Projektiin liitettiin myös ulkoinen arviointi tukemaan projektin työskentelyä ja toisaalta myös arvioimaan sen toimivuutta. Toimivuuden arviointi korostuu erityisesti projektin kokemusten mallentamisessa muille vastaavan tyyppisille alueille. 6

7 2. Rakennekriteerit AikaEuro-projektin hyödynsaajat muodostuivat kohdennetun työskentelyn kohderyhmistä (mm. oppilaat, opiskelijat, yhteistyöorganisaatiot), Leppävaaran alueen asukkaista palvelujärjestelmästä sekä hankkeen toteuttajista. Hyödynsaajat muodostivat myös projektin ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristön. Välillisesti hyödynsaajana oli koko yhteiskunta mm. kuvattuina toimintatapoina sekä terveyttä edistävinä toimintoina. Hankkeeseen osallistuvien odotukset otettiin huomioon projektin kokonaisuudessa sekä sen eri toimintaprosesseissa. Toimintaprosessien tavoitteet tukivat projektin tavoitteeseen pääsyä. Myös rahoittajan odotukset huomioitiin niin, että projekti toteutettiin suunnitellusti. Alueellinen verkostotyö Muut toimijat, palvelut ja projektit Peruskoulut Lukiot Poliisi alueen asukkaat oppilaat / opiskelijat Oppilaitokset Seurakunta vanhemmat / huoltajat läheisverkosto Sosiaali- ja terveyspalvelut Kylmänen & Määttä Elinkeinoelämä Nuorisotoimi Järjestöt Toimintaprosessien tietoperustana olivat toimijoiden kokemusperäinen tieto sekä taito. Tietoperustana käytettiin myös tutkimuksia (kouluterveyskyselyt) sekä projektin aikana kerättyä tietoa (hyvinvointikyselyt, palautteet jne.). Toimintaprosessien aikataulutuksessa huomioitiin projektin kokonaisaikataulu siten, että toiminnot suunniteltiin aikatauluun sitoen pitkäjänteiseksi ja tavoitteelliseksi. Osa toimintoprosesseista oli lyhytkestoisia (esim. tapahtumat, leirit) ja osa oli pitkäkestoisia (esim. kerhot, koulutusohjelmat, kohdennettu työskentely peruskouluissa ja oppilaitoksissa). Projektissa huomioitiin alueelliset tarpeet ja kehittämiskohdat sekä olemassa olevat hyvät käytännöt. Projekti koostui eri toimintaprosesseista (toiminnot), jotka linkittyivät toisiinsa ja joilla pyrittiin tavoitteisiin. Tässä kappaleessa esitellään toimintaprosessit. Toimintaprosesseja esitellään myös raportin kappaleessa Keskeiset tulokset ja tunnusluvut sekä kappaleessa Johtopäätöksiä. 7

8 2.1. AikaEuro-projektin toimintaprosessit Ehkäisevä päihdetyö peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa AikaEuro-projekti toteutti monipuolista kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kohderyhminä olivat oppilaat ja opiskelijat sekä heidän luontaiset sidosryhmänsä (vanhemmat, huoltajat, opettajat jne.). Kohdennettuun työskentelyyn osallistuvien iät vaihtelivat alakouluikäisistä itsenäistymisvaiheessa oleviin nuoriin aina keski-ikäisiin aikuisiin saakka. Peruskoulujen osalta vanhempien/huoltajien rooli nähtiin tärkeänä ehkäisevän päihdetyön yksikkönä ja heille suunnattiin te toja (vanhempainillat). Yhteistyön lähtökohtana oli osallistujien osallistaminen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Kohdennettuun työskentelyyn valmistauduttiin hyvinvointikyselyllä ja sen yhteisellä analysoinnilla oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmien kanssa. Sisällöllisesti kohdennettu työskentely tuki opetussuunnitelmia (mm. terveystieto). Yhteistyö käsitti myös henkilökunnan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia lisäävää koulutusta (mm. päihteiden käyttöön ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä) Teemoitetut vanhempainillat Alueen peruskouluilla järjestettiin vanhemmille vanhempainilta teemalla Aikuisena nuoren maailmassa Turvallisuuskoulutukset Projekti järjesti turvallisuuskoulutusta Leppävaaran alueen koulujen henkilöstölle, perhe- ja sosiaalikeskuksen lastensuojelusosiaalityöntekijöille, lastenvalvojille, perhetyöntekijöille, vahtimestarille ja toimistosihteereille. Koulutuksen tarve muodostui pääasiassa Espoon kaupungin työntekijöiden toiveista saada lisävalmiuksia toimia työpaikoilla esiintyvissä uhka- ja vaaratilanteissa K-18-hanke Suuri osa Leppävaaran alueen yrittäjistä lähti mukaan AikaEuro-projektin K-18-hankkeeseen. Projekti mallinsi hankkeen iisalmelaisen Iivarit ry:n K-18-kampanjasta. Toimintaprosessin tavoitteena oli lasten ja nuorten suojeleminen heitä vahingoittavilta tuotteilta: mm. alkoholilta, tupakkatuotteilta, lapsille ja nuorille sopimattomilta elokuvilta, videopeleiltä, uhkapeleiltä ja konsolipeleiltä. Kauppiaat sitoutuivat tarkistamaan henkilöllisyyden kaikilta alaikäisen näköisiltä henkilöiltä, kiinnittämään huomioita väärennettyihin henkilöllisyyspapereihin ja aikuisten suorittamaan tavaran välitykseen alaikäisille. Hanke korosti vanhempien ja muiden aikuisten vastuuta ikärajojen kunnioittamisessa. Toiminta näkyi mukana olevissa yrityksissä; Olemme mukana K-18-hankkeessa -tarroin ja hankkeesta kertovin Välitätkö sinä? -julistein. Toimintaprosessi toteutettiin yhteistyössä Leppävaaran alueen nuorisotoimen, Leppävaaran alueen lähipoliisien, Leppävaaran seurakunnan, Suomen Vanhempainliiton ja Etelä- Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston kanssa Päihteettömät lauantait Karakallion, Leppävaaran ja Ruusutorpan nuorisotilat olivat avoinna lauantai-iltaisin yläkoululaisille. Päihteettömien lauantaiden toiminnoista vastasivat kaksi nuorisonohjaajaa ja kaksi AikaEuro-projektin paikallisten yhdistysten kanssa rekrytoimaa vapaaehtoista. Toiminta toteutettiin yhdessä Espoon kaupungin nuorisotoimen, Lions Club/ Espoo-Leppävaaran, Leppävaara-Seuran, Mannerheimin Lastensuojeluliiton/Leppävaaran osaston ja Suomen Punaisen Ristin Kehä-Espoon kanssa. Toimintaprosessilla vastattiin päihteettömiin illanviettomahdollisuuksiin lauantaisin kaupungin nuorisotiloissa Leiritoiminta Projektin leiritoiminnan tavoitteena oli järjestää kohderyhmälle mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia. Toiminta tuki myös perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). 8

9 Nyhjää Tyhjästä -teatterileiri ( ja ) oli tarkoitettu13 15-vuotiaille leppävaaralaisille nuorille, ja se järjestettiin Espoon kaupungin leirikeskuksessa. Leirillä oli ohjelmassa improvisaatiota, puvustusta, lavastusta ja maskeerausta sekä päihdevalistusta draaman keinoin. Projekti järjesti leirin elokuun alussa, jolloin oppilaiden koulut eivät olleet vielä alkaneet, mutta lasten vanhemmat olivat jo pääosin töissä. Seikkailukasvatusleiri ( ) järjestettiin yhteistyössä nuorisotoimen kanssa Kuusamon Rukalla. Leirillä lasketeltiin ja ulkoiltiin. Leirin teemana oli ehkäisevä päihdetyö, ja sitä käytiin läpi TrippiTrivial-pelin, keskustelujen ja videoiden katselun kautta. Leirille otettiin lastensuojelun kautta muutamia erityisen kasvun tuen tarpeessa olevia nuoria. Hermannin teatterileiri ( ) oli tarkoitettu 9 12-vuotiaille leppävaaralaisille lapsille. Edellisenä kesänä pidetty teatterileiri vuotiaille antoi idean järjestää samantyyppinen leiri myös 9 12-vuotiaille. Leirin tarkoituksena oli järjestää lapsille mielekästä tekemistä kesäloman aikana. Leirin pääteemana oli teatteri ja itseilmaisu sekä ehkäisevä päihdetyö draaman keinoin, mutta sen ohessa tarjottiin myös muuta mukavaa kesäistä toimintaa, kuten uintia, liikuntaa erilaisten pelien ja leikkien muodossa, kalastusta, kädentaitoja ja lupsakkaa yhdessä olemista. Sirkus päiväleiri ( ) oli tarkoitettu vuotiaille leppävaaralaisille lapsille. Leirin tarkoitus oli, että ohjattu toiminta lapsille tapahtuisi päivällä ja lapset pääsisivät illaksi kotiin. Kesäkuussa useimpien lapset vanhemmat olivat vielä töissä ja silloin lapsille oli löydettävä turvallinen ympäristö missä viettää aikaa päivisin. Sirkus- teeman ajatus lähti siitä, että haluttiin lähteä suunnittelemaan leiriä uudella teemalla ja uudella idealla, sellaista leiriä mitä Espoossa ei ole aikaisemmin toteutettu Ryhmätoiminta Projektin ryhmätoiminnan tavoitteena oli järjestää kohderyhmälle mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia sekä ohjata säännölliseen harrastukseen. Toiminta tuki myös perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). Mäkkylän alakoulun poikien pienryhmän kohderyhmänä olivat vuotiaat pojat. Ryhmä valikoitiin yhdessä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Ryhmään valitut pojat tarvitsivat erityistä tukea kasvussaan ja heidän yhteinen tarpeensa oli vapaa-ajan ohjaus, jolloin energia saataisiin suunnattua oikein. Pojille oli laadittu henkilökohtaiset tavoitteet koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Toiminta-aika oli syksystä 2004 kevääseen Monikulttuurinen tyttöryhmä perustettiin syksyllä 2004 Leppävaaran nuorisotilalle yhteistyössä Leppävaaran koulun ja AikaEuro-projektin kanssa. Toiminnan tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä koulun ja nuorisotilan välillä sekä järjestää mielekästä toimintaa alueen monikulttuurisille nuorille. Ryhmän toiminnan tavoitteena oli mm. kulttuurienvälisen ymmärryksen lisääminen nuorten keskuudessa. Koripallokerho yläkoululaisille oli suunnattu maahanmuuttajapojille, joilla oli ongelmia vapaa-ajan harrastuksen löytämisessä. Ryhmä kokoontui perjantaisin Ruusutorpan koululla, jolloin on nuorilla on suuri riski hakea onnistumisen kokemuksia päihteiden kautta. Kerho toiminta-aika oli 2005 kevät

10 Päihteettömät tapahtumat Tapahtumilla tehtiin AikaEuro-projektia tunnetuksi ja tapahtumien kautta voitiin yhteisellä viestillä vaikuttaa alueen asukkaiden ja toimijoiden asenteisiin ja näin ollen koko elinympäristöön. Energiaa! -tapahtuma oli päihteetön nuorten tapahtuma Leppävaaran kauppakeskus Sellon Viaporin torilla Leppävaara-viikon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen, Espoon poliisin, Espoon nuorisotoimen, Leppävaaran kirjaston, Leppävaaran seurakunnan ja Sellon kauppakeskuksen kanssa. Tapahtumassa esiintyi paikallisia bändejä sekä näytettiin laajakankaalta Helmiä ja Sikoja -elokuva. Energiaa! -tapahtuma oli päihteetön nuorten konsertti Leppävaaran Sellosalissa Leppävaaraviikon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen, Espoon poliisin, Espoon nuorisotoimen, Leppävaaran kirjaston, Leppävaaran seurakunnan, Z.I.P:n, Pohjola yhtiön ja Free Recort Shopin kanssa. Tapahtumassa esiintyivät Skandaali ja Metarap. Energiaa! -tapahtuma oli päihteetön nuorten tapahtuma Leppävaaran liikuntahallissa Leppävaara-viikon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen, Espoon poliisin, Espoon nuorisotoimen, Leppävaaran kirjaston, Fortumin, Elämä On Parasta Huumetta ry, Leppävaaran Pallo, Suomen Punainen Risti / Kehä-Espoo, Lions Club/ Leppävaaran kanssa. Tapahtumassa pääesiintyjänä oli Lovex. Maailman AIDS-päivä Karakallion monitoimitalolla järjestettiin Karakallion yläkoulun oppilaille seksuaalivalistusta Verkostoyhteistyön tukeminen Pyrrö-koulutus oli julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteinen koulutusohjelma, joka oli osallistujille oppimisprosessi (tiedon saaminen ja sen jakaminen). Koulutusohjelman tavoitteena oli mm. alueellisen yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen. Koulutus räätälöitiin osallistujien toimintaympäristöön ja koulutuksessa tukeuduttiin Espoon kaupungin palvelujärjestelmään sekä olemassa oleviin verkostoihin. Koulutuskokonaisuus käsitti kolmen alueellisen yhteistyöryhmän muodostamisen ja työskentelyn (Kanta, Etelä- ja Länsi-Leppävaara). Suur-Leppävaaran alueen verkostoseminaarin ( ) aiheena oli Salassapito selkeäksi Yhteistyö toimivaksi. Tilaisuuteen kutsuttiin alueen eri toimijoita. Koulutuksen avulla työntekijät saivat ajantasaista tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista salassapitoon liittyvistä virkatehtävistä. Nuorisotoimen ehkäisevän päihdetyön valmennusohjelmaan (2006) osallistui koko alueen henkilöstö. Valmennusohjelmassa tarkasteltiin päihdeohjelman soveltamista käytännön työskentelyssä nuorisotaloilla ja muussa toiminnassa (leirit jne.). Valmennusohjelma toimi samalla myös pilottina koko Espoon nuorisotoimelle, koska siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevan toimintamallin (nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen ja päihteiden käytön ehkäiseminen) jalkauttamisessa. Valmennusohjelman tuotoksena nuorisotaloille valmistuivat yhdenmukaiset konkreettiset toimintaohjeet (päihdeohjelma) Alueellinen konsultaatio Projekti toimi myös konsultaatiota antavana tahona eri toimijoille ja hallintokunnille. Konsultaatiot liittyivät lähinnä ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen, palvelujärjestelmään sekä tiedollisiin ja taidollisiin kysymyksiin. 10

11 3. Prosessikriteerit AikaEuro-projektin toimintaprosessit on esitelty edellä. Toimintaprosessien valintaan vaikuttivat projektin suunnitteluvaiheessa ja kuluessa esiin tulleet tarpeet ja haasteet. Toimintaprosessien valinnassa oli huomioitu ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot (kuva 3.). Eri toimintaprosessit on kuvattu erikseen liitteissä kuvilla ja/tai auki kirjoittaen. Toimintaprosessit tukivat projektin tavoitteisiin pääsyä ja niiden suunnittelussa huomioitiin keskinäiset yhteydet. AikaEuro-projektin toimintaprosessit on esitelty edellä. Toimintaprosessien valintaan vaikuttivat projektin suunnitteluvaiheessa ja kuluessa esiin tulleet tarpeet ja haasteet. Toimintaprosessien valinnassa oli huomioitu ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot (kuva 3.). Eri toimintaprosessit on kuvattu erikseen liitteissä kuvilla ja/tai auki kirjoittaen. Toimintaprosessit tukivat projektin tavoitteisiin pääsyä ja niiden suunnittelussa huomioitiin keskinäiset yhteydet. Esimerkiksi peruskouluissa toteutettiin kohdennettu työskentely ja hyvinvointikyselyt, joita hyödynnettiin alueellisten toimijoiden yhteistyössä (Pyrrö) ja koulutuksessa (Nuorisotoimen valmennusohjelma) sekä vanhempainilloissa. Toimintaprosessien suhdetta arvioitiin myös ohjausryhmässä sekä projektin konsultaatiossa. 1. AikaEuro-projektin tarkoituksena oli vähentää lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä vaikuttamalla lasten ja nuorten ja heidän elinpiirinsä asenteisiin 2. Vahvistaa lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaitoa päihdekysymyksissä 3. Kehittää toimintatapoja sille, miten ehkäisevä päihdetyö on luonteva osa nuorten päivittäistä elämänasennetta ja elinpiiriä. 4. Rakentaa yhdessä alueen toimijoiden sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten kanssa alueellinen, pitkäjännitteinen yhteistoimintamalli Toimintaprosessien yhteys on esitetty seuraavassa taulukossa; Toimintaprosessit: a. EPT peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, b. teemoitetut vanhempainillat, c. turvallisuuskoulutukset, d. K-18-hanke, e. päihteettömät lauantait, f. leiritoiminta, g. ryhmätoiminta, h. päihteettömät tapahtumat, i. verkostoyhteistyön tukeminen (Pyrrö, koulutukset) Toimintaprosesseissa, erityisesti niiden suunnitteluvaiheessa, täsmennettiin toimijoiden tehtävät ja vastuunjako. Toimintaprosessit kuvattiin kirjallisesti ja jaettiin kaikille toimijoille. Yhteistyön muodot on määritelty liitteissä esitellyissä toimintaprosesseissa. Yhteistyön kuvauksella ja työnjaolla varmistettiin toiminnot sekä riittävä ohjeistus. Työjaollisia asioita olivat mm. aikataulutus, eri tilaisuuksien paikkojen varaaminen, web-kyselyjen organisointi, raportointi jne. Työtehtävien vastuunjako mahdollisti, että kaikki osallistujat olivat tietoisia toistensa työnkuvista. Projektin eri toimintoprosesseilla oli vastuuhenkilö koordinoimassa sovittuja tehtäviä. AikaEuro-projekti koordinoi toimintaprosessien kokonaisuutta. Viestintävälineinä käytettiin lähinnä puhelinta ja sähköpostia. Projektiin osallistuneita aktivoitiin mm. erilaisten työryhmien kautta (oppilashuoltoryhmät, rehtorien aluetyöryhmä jne.). Samanaikaisesti toimintaprosessiin osallistuneita opastettiin, ohjattiin ja tuettiin ohjelman toteuttamisprosesseissa. Se kertoo, kuinka osallistujien toteuttama seuranta- ja arviointitoiminta mahdollistaa toimintojen kehittämisen. Toimintaprosessien eri vaiheiden etenemistä seurattiin ja arvioitiin määräajoin. Arviointia suoritettiin mm. toteutumisen ja tuloksien perusteella sekä myös palautteilla. Arviointia tehtiin lähinnä toimintaprosessien sisäisesti sekä projektin ohjausryhmän toimesta. AikaEuro-projektista tehtiin myös ulkoinen arviointi. tavoite toimintaprosessi 1 a i 2 a, b, d, e, h ja i 3 a, b, d, e, f, g, h ja i 4 a i 11

12 4. Tuloskriteerit Toimintaprosessien tuotokset on esitelty raportissa kohdassa Keskeisiä tuloksia ja tunnuslukuja sekä liitteissä. Tuotoksina olivat lähinnä toimintamallit, tilaisuudet, julkaisut ja tapahtumat. Toteuttajien ja projektin itsearviointiprosessien tulokset on myös esitelty em. kohdissa. Toimintaprosessien ennakoituja tuloksia mitattiin lähinnä seurantakyselyillä sekä palautekyselyillä. Kyselyt tehtiin web-pohjaisina ja osin paperilomakkeilla. Indikaattoreina toimivat esimerkiksi oppilaitten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin muutokset sekä toimijoiden arviointi toimintaprosessin hyödystä omaan työhön sekä työyksikköön. Projektin toiminnan aikana syntyi myös ennakoimattomia tarpeita, joista esimerkkinä turvallisuuskoulutus sekä nuorisotoimen ehkäisevän päihdetyön valmennusohjelma. Projektin kustannusvaikuttavuuden mittaus perustuu oletuksiin, joissa eräänä tarkasteltavana asiana on toimijoiden resurssien säästö sekä projektin rahoitus ja sitä kautta tarjoama ilmainen toiminta. Lasten ja nuorten päihdekokeiluja ja -käyttöä (yleisyys) voidaan arvioida vuosien 2002, 2004 ja 2006 Stakesin kouluterveyskyselyjen terveys- ja hyvinvointi-indikaattorien perusteella. Lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaitoa päihdekysymyksissä tarkasteltiin lähinnä palautekeskustelujen sekä palautekyselyjen kautta. Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja on kuvattu tässä raportissa, mutta myös erillisessä alueellisen yhteistoimintamallin kuvauksessa. Projektin vaikuttavuutta on käsitelty raportin kohdassa Johtopäätöksiä sekä projektin arviointiraportissa. 5. Projektin tuloksia ja tunnuslukuja Tässä kappaleessa on esitelty AikaEuro-projektin toimintaprosessien keskeiset tulokset sekä tunnusluvut. Toimintaprosessien yksityiskohtaisemmat raportit ovat erillisiä asiakirjoja. Lisäksi eri toimipisteet (esim. peruskoulut) ovat saaneet omaa toimintaa käsittelevät raportit toimintojensa tueksi. Toimipistekohtaisia raportteja tuloksineen ei esitellä tässä raportissa. Projektin eri toimintaprosessien linkittyminen toisiinsa on esitelty aikaisemmin kohdassa toimintaprosessit Ehkäisevä päihdetyö peruskouluissa AikaEuro-projekti toteutti ehkäisevää päihdetyötä Leppävaaran alueen peruskouluissa. Kohderyhminä olivat oppilaat sekä heidän luontaiset sidosryhmät; vanhemmat, huoltajat, opettajat ja alueen muut toimijat. Koulujen ulkopuolisen kohdennetun työskentelyn toteutti Elämä On Parasta Huumetta ry (jatkossa lyhennetty EOPH ry) ja toiminnan kärki kohdistui Leppävaaran alueen koulujen 5-10-luokkien oppilaisiin, heidän vanhempiinsa ja huoltajiin sekä koulujen oppilashuoltoryhmiin. Yhteistyötahot muodostuivat Leppävaaran alueen peruskouluista seuraavasti: Karakallion yläkoulu, Leppävaaran yläkoulu, Mäkkylän alakoulu, Ruusutorpan koulu, Postipuun alakoulu ja Eestinmetsän erityiskoulu, Kilon alakoulu, Kilonpuiston koulu, Perkkaanpuiston alakoulu, Rastaalan alakoulu, Veräjäpellon alakoulu, Veräjäkulman erityiskoulu ja Vallivaaran erityiskoulu, Jupperin alakoulu, Lintulaakson alakoulu, Lintumetsän yläkoulu, Lintuvaaran alakoulu, Lähderannan alakoulu, Viherkallion alakoulu, Viherlaakson yläkoulu. Oppilaisiin suunnatun työskentelyn suunnittelussa ja koko toimintaprosessissa käytettiin tukena EOPH ry:n toteuttamaa hyvinvointikyselyä. Hyvinvointikysely toteutettiin web-kyselynä, jossa oppilaat vastasivat anonyymisti koulun ATK-luokassa. Kyselykaavake on esitelty liitteessä 1 ja 2. Jokaisessa työskentelyyn osallistuneessa koulussa käytiin ensin kertomassa oppilashuoltoryhmille, miten kohdennettu työskentely toteutetaan ja miten sitä voi hyödyntää koulussa. Koulujen työryhmät pääsivät osallistumaan myös web-kyselyn suunnitteluun. Tulosten perusteella suunniteltiin kouluilla tehtävä varsinainen tuntityöskentely oppilaiden kanssa. Kohdennetussa työskentelyssä tavattiin peruskoululaisia luokittain. Työskentely kesti keskimäärin 2 x 45 minuuttia (luokat 6-7) ja 45 minuutti (luokat 5 sekä 8-10). Samalla toteutettiin myös tiedonkeruu, jonka tulokset käsiteltiin oppilaiden kanssa tunneilla. 12

13 Menetelmänä käytettiin interaktiivista Hubu -menetelmää. Oppituntien sisältö vaihteli koulukohtaisesti hyvinvointikyselyistä saatujen tulosten mukaan. Alakoululaisten kanssa keskusteltiin mm. nuorten tupakoinnin aloittamisen syistä, kavereista sekä perhesuhteista. Yläkoululaisten kohdalla vastausten pääpaino oli tupakoinnissa ja alkoholin käytössä. Päihteiden käytön vaikutuksia pohdittiin mm. terveyden, ihmissuhteiden ja vastuun kannalta. Nuorten kanssa käsiteltiin tupakoinnin lopettamista ja sen vaikeutta sekä riippuvuutta. Alkoholin käytöstä puhuttaessa käytiin läpi yleisiä asenteita, vastuuta itsestään ja kavereista sekä lakikysymyksiä. Myös päihteiden käytön seurauksiin liittyviä ensiaputoimia käsiteltiin. Tuloksista on nähtävissä, että nuorten keskuudessa päihteettömyyttä arvostetaan aiempaa enemmän. Kyselyyn vastanneiden mukaan nuorten raju humalajuominen ja tupakointi eivät ole ylpeilyn aihe. Koulukohtaisissa tuloksissa nousi esiin muutamia huolenaiheita luokkakohtaisesti. Niitä olivat muun muassa oppilaiden alkoholin käyttö ja mielenkiinto huumausainekokeiluihin. Jokaisessa peruskoulussa järjestettiin vanhempainilta, jossa käsiteltiin koulutyöskentelyjen tuloksia. Tilaisuuksissa vanhemmat saivat tietoa oppilaiden esille nostamista aiheista sekä heillä oli mahdollisuus keskustella niistä. Kohdennettu työskentely tuki peruskoulujen opetussuunnitelmia (terveystiedon opetus) sekä koulujen päihdeohjelmien toteuttamista. kohderyhmä oppilaat vanhemmat peruskoulujen tunnuslukuja koulujen henkilökunta web-kyselyt yhteensä henkilömäärä tilaisuuksien määrä Ehkäisevä päihdetyö ammatillisissa oppilaitoksissa Todella hyvä, että näistä asioista (päihteiden käyttö) keskustellaan. Minä ainakin aion ottaa asioita puheeksi niiden ystävien kohdalla joista olen huolissani näin totesi 22- vuotias nainen. Voi luoja, ollaanko me näin tyhmiä, kommentoi 20-vuotias mies nähtyään ryhmän vastauksen siihen, kuinka moni on ollut humalaisen kuljettajan kyydissä. Ammatillisten oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön toimintaprosessi toteutettiin Espoon Leppävaarassa sijaitsevissa Espoon seudun ammattioppilaitos Omnian Leppävaaran toimipisteessä ja Arlainstituutissa (heikkonäköisten ja sokeiden erityiskoulu) vuosina 2005 ja 2006, kummassakin erillisinä hankkeina. Toimintaprosessin kohderyhminä olivat ammattiopintojaan suorittavat opiskelijat sekä heidän luontaiset sidosryhmät (mm. opettajat). Kohderyhmänä olevat opiskelijat olivat pääasiassa itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria aikuisia iältään vuotta, kokonaisuudessaan opiskelijoiden ikä vaihteli välillä vuotta. Arlainstituutissa opiskelijoiden keski-ikä oli Omnian ammattioppilaitosta korkeampi. Osa opiskelijoista asui Espoossa sijaitsevissa opiskelija-asunnoissa, Arlainstituutin asuntolassa tai esim. kotonaan toisaalla kuin missä oppilaitos sijaitsi, jopa eri kunnassa (mm. Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi). Yhteistyön lähtökohtana oli Arlainstituutin ja Omnian oppilaitoksen omien voimavarojen käyttö ja sitouttaminen, niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Kohdennettuun työskentelyyn valmistauduttiin hyvinvointikyselyllä ja sen yhteisellä analysoinnilla opiskelijahuoltoryhmien kanssa. Toimintaprosessissa kohdattiin opiskelijoita ja toteutettiin ehkäisevää päihdetyötä psykososiaalisin menetelmin. Koska kohdennettu työskentely oli kertaluontoinen, prosessissa korostui sen hyödynnettävyys oppilaitoksissa pitkällä aikavälillä. Henkilökunnan osallistamisella pyrittiin lisäämään henkilökunnan valmiuksia päihteisiin liittyvissä kysymyksissä (esim. puheeksi ottaminen, työturvallisuus, palveluihin ohjaaminen) sekä tukemaan ja kehittämään oppilaitosten päihdeohjelmia. 13

14 Ehkäisevän päihdetyön tarve ammatillisissa oppilaitoksissa muodostui siitä, että esimerkiksi kohderyhmänä olevat ammatillisia opintoja suorittavat nuoret aikuiset käyttävät tilastollisesti ikätovereitaan enemmän eri päihteitä (vrt. Huumausainetilanne Suomessa 2005/Stakes). Päihteiden käytön vakiintuessa nuorella iällä kasvavat myös riskit eriasteiseen päihderiippuvuuteen sekä muuhun sairasteluun (esim. mielenterveysongelmat, somaattinen oireilu). Toimintaprosessi antoi kohderyhmälle tietoa avun/tuen piiriin pääsystä ja tarjosi osaltaan sujuvaa palvelujärjestelmään ohjausta. Hankkeen hyvinvointikyselyt esiteltiin opiskelijoille ja kohtaamistilanteet kestivät 1,5 tuntia/ryhmä, ja niiden aikana osallistujia ohjattiin mahdollisen päihteiden käytön itsearviointiin (vrt. käypähoitosuositukset mini-interventio/lyhytneuvonta näyttö A = erittäin suuri vaikuttavuus). Tiedonkeruuta perusteltiin sillä, että oppilaitosten opiskelijat tulevat pääosin muualta kuin Espoosta ja ko. kohderyhmät eivät kuulu valtakunnallisen terveystapakyselyn piiriin. Web-kyselyn toteuttaminen säästi huomattavasti aikaa verrattuna esimerkiksi manuaalisesti tehtyyn kyselyyn. Pienimmillään ryhmien henkilömäärä oli 10 henkilöä ja suurimmillaan 50 henkilöä. Toimintaprosessin osatoiminnoiksi kirjattiin suunnittelu, tiedonkeruuseen liittyvät yksityiskohdat (kirjoittaminen, vastaamisen koordinointi, analysointi), kohdennettu työskentely opiskelijoiden kanssa, oppilaitosten henkilöstön koulutus ja palaverit (hyödynnettävyys), konsultointi ja raportointi. Suunnittelukokouksissa kartoitettiin oppilaitosten näkemys siitä, miten ehkäisevä päihdetyö toteutuu, mitä haasteita siihen liittyy ja mitä tukea oppilaitoksissa tarvitaan. Suunnitteluvaiheessa sovittiin aikataulusta, tehtävien jaosta sekä vastuusta. Kokouksissa suunniteltiin myös hyvinvointikyselyjen sisältö. Tiedonkeruu toteutettiin Mood House Oy:n web-kyselynä, jossa opiskelija vastasi anonyymisti hyvinvointikysymyksiin. Oppilaitosten vastuulla oli vastaamisen organisointi siten, että kysely oli sovitusti käytettävissä määräajan. Opiskelijat vastasivat oppilaitosten tietokoneilta kysymyksiin ja vastaukset kerättiin tietopankkiin. AikaEuro-projekti raportoi vastauksista ja ne toimivat suunnittelun pohjana kohdennetussa työskentelyssä. Kohdennetussa työskentelyssä oppilaitosten vastuu liittyi tilojen järjestelyihin sekä aikataulutukseen ja ryhmien ohjaukseen tilaisuuksiin. AikaEuro-projekti vastasi kohdennetun työskentelyn sisällöllisestä toteutuksesta ja keskusteluista opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoille esiteltiin hyvinvointikyselyn tuottamia tuloksia ja heidän kanssaan keskusteltiin johtopäätöksistä. Keskusteluissa opiskelijoilla oli käytössään interaktiivinen äänestyslaitteisto, jota käytettiin siten että opiskelijoille heijastettiin kysymyksiä tai väittämiä videotykillä valkokankaalle. Opiskelijat vastasivat valitsemalla äänestyslaitteesta sopivan vaihtoehdon ja tulos heijastettiin tämän jälkeen kaikkien nähtäväksi. Tuloksesta keskusteltiin opiskelijoiden kanssa ja näin toteutettiin samalla ryhmään/yksilöön kohdistunut lyhytneuvonta (interventio), jolla on näyttöön perustuen vaikutusta erityisesti niihin henkilöihin joilla on kohonnut riski päihteiden käyttöön. Oppilaitosten henkilöstöä tavattiin kohdennetun työskentelyn jälkeen niin, että osassa tilaisuuksista oli laajemmin oppilaitoksen henkilöstöä perehtymässä tuloksiin ja niiden asettamiin haasteisiin omassa työssään. Osassa tilaisuuksia oli paikalla opiskelijahuoltoryhmä ja päihdeasioista vastaava oppilaitoksen henkilö. Raportointia ja konsultointia tehtiin koko hankkeen ajan myös niin, että viestintätapoina käytettiin puhelinta ja sähköpostia. Työtehtävien ja vastuun jako hankkeessa toteutettiin siten, että lähtökohtana oli muodostaa lyhytkestoisesta hankkeesta pysyvää hyötyä oppilaitosten ehkäisevälle päihdetyölle. Oppilaitosten tehtävät täsmennettiin kohdistuvan hankkeen sisällön hyödynnettävyyteen organisaatioissa. Hyötyä voitiin maksimoida siten, että opiskelijahuoltoryhmä ja opiskelijaterveydenhuolto saivat täydentävää tietoa omien tehtävien suorittamiseen. Oppilaitosten tehtäviin kuului myös organisoida hankkeen jalkauttaminen organisaatiossa. Jalkauttaminen käsitti hankkeen, tuloksien ja ehkäisevän päihdetyön tehtävien esittelyn henkilökunnalle (esim. opettajien vastuukysymykset, puheeksiotto jne.). Seuranta ja arviointi toteutettiin siten, että suunnitteluryhmät kävivät palautekeskustelut, joissa arvioitiin eri toimintaprosessien onnistumista. Lisäksi opiskelijoilta kerättiin palautteet työskentelyn tarpeellisuu- 14

15 desta ja sen vaikuttavuudesta. Palautetta ja arviointia tehtiin jatkuvasti suullisesti myös kohdennetun työskentelyn aikana. Hyvinvointikyselyjen onnistumisen mittareina olivat vastausprosentti ja palautekyselyyn vastaamisen sujuvuus. Kyselyihin vastaamista seurattiin reaaliajassa ja edistymisestä voitiin antaa palaute oppilaitoksille. Toimintaprosessien välittöminä tapahtumina syntyvät tuotokset olivat: 1. kohdennetun työskentelyn malli sisältöineen 2. henkilökunnan koulutusmalli sisältöineen 3. oppilaitosten sisäinen ehkäisevän päihdetyön malli 4. terveyttä edistävät käytännöt (varhainen puuttuminen, puheeksi ottaminen, palveluihin ohjaaminen, lyhytneuvonta ja itsearviointi) 5. terveys-/hyvinvointikyselyjen hyödynnettävyys oppilaitoksissa. Hankeen odotettiin tehostavan oppilaitoksen ehkäisevää päihdetyötä erityisesti siten, että oppilaitokset sitoutuvat organisaatioina sen kehittämiseen jatkossa. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeen hyödyntämistä henkilökunnan koulutuksessa (tieto/taito) ja ehkäisevän päihdetyön jatkuvuudesta sekä suunnitelmallisuudesta huolehtimista. Saavutettuja tuloksia ja hyötyjä ovat mm. oppilaitosten resurssien säästöt jatkossa, organisaation tiedon/taidon lisääntyminen ja kohdennetun työskentelyn mahdollisesti tuottama opiskelijoiden elämänlaadun paraneminen mm. lyhytneuvonnan (mini-interventio) seurauksena. Hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikuttavuutta ei voi tässä vaiheessa arvioida, mutta mikäli kohderyhmästä tai sen sidosryhmistä pystytään ehkäisemään tai pysäyttämään esim. yksikin huumausaineiden ongelmakäyttöön johtava kehitys, yhteiskunnan säästöt ovat miljoonia euroja puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä. Yhteistyön sovellukset ovat osin tai kokonaan hyödynnettävissä toimintaympäristössä (valtakunnallinen, alueellinen, ryhmä, yksilö). Toimintaprosessin edistävä vaikutus perustuu oppilaitosten osalta erityisesti toimintakulttuurin kehittymiseen. Tällöin on mahdollisuuksia saada aikaan pitkäkestoisempia vaikutuksia sekä asenteissa että päihteiden käytössä. ammatillisten oppilaitosten tunnuslukuja kohderyhmä opiskelijat / Omnia opiskelijat / Arla oppilaitosten henkilökunta web-kyselyt yhteensä Teemoitetut vanhempainillat Lapselle pitää antaa jo pienestä saakka harmaan arjen siedätyshoitoa. Kasvatus, joka tähtää vastuuntunnon kehittämiseen, alkaa tuulikaapista. Saappaat on jätettävä eteiseen, reppu ja takki pantava naulaan, ruokapöydässä istutaan yhdessä ja lautanen pannan tiskikoneeseen syömisen jälkeen. Lapsi oppii tuntemaan hyvää oloa siitä, että asiat ovat järjestyksessä. Kun hän ottaa vastuuta pienissä asioissa, se siirtyy myöhemmin isoihin asioihin. - Olavi Sydänmaanlakka Osassa alueen peruskouluissa järjestettiin vanhemmille vanhempainilta teemalla Aikuisena nuoren maailmassa. Luennoitsijana toimi Olavi Sydänmaanlakka Helsinki Missiosta. Vanhempainilloilla tuettiin vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Keskeisimpänä asiana vanhempainilloista saaduista palautteista nousi esiin se, että vanhemmilla oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja tuntemuksia kasvattajina (vertaistuki) teemoitettujen vanhempainiltojen tunnuslukuja kohderyhmä vanhemmat MLL:n jäsenet alueen asukkaat ja toimijat yhteensä henkilömäärä henkilömäärä tilaisuuksien määrä tilaisuuksien määrä

16 5.3. Turvallisuuskoulutukset Projektia suunniteltaessa ei huomioitu mahdollista turvallisuuskoulutuksen tarvetta. Turvallisuusasiat nousivat kuitenkin voimakkaasti esille kauppakeskus Sellon lähikouluista heti projektin käynnistyttyä. Alueella tapahtuneet muutokset turvattomuuden tunnetta alueen toimijoiden keskuudessa, muutoksia olivat mm. väestömäärän kasvu, liikenteen kasvu, palvelujen määrän kasvu sekä niihin liittyvät ilmiöt. Tästä syystä oli perusteltua tehdä muutos projektisuunnitelmaan ja huomioida turvallisuuskysymykset osana ehkäisevää päihdetyötä. Projekti järjesti turvallisuuskoulutusta Leppävaaran alueen opettajille, perhe- ja sosiaalikeskuksen lastensuojelutyöntekijöille, lastenvalvojille, perhetyöntekijöille, vahtimestarille ja toimistosihteereille. Koulutuksen lähtökohtana olivat osallistujien omat toiveet saada lisävalmiuksia toimipaikkojen ulkoa ja sisältä tuleviin uhkiin ja vaaratilanteisiin. Ensisijaisesti keskityttiin rikosten ennaltaehkäisyyn. Koulutus antoi työvälineitä lisätä oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta sekä ohjeita, kuinka ennaltaehkäistä uhka- ja vaaratilanteita. Koulutuksien tärkein osio oli puhejudo eli puhumisella rauhoittelun taito kohdatessa aggressiivinen oppilas tai vanhempi. Henkilökunta osallistui aktiivisesti omalla panoksellaan keskusteluihin ja koulu- tai aluekohtaisia riskipaikkoja saatiin hyvin kartoitettua. Koulutustilaisuudet olivat myös hauskoja, eli tunnelma oli rento vaikka vakavaa aihetta käsiteltiinkin. Osallistujien kommenteista paistoi selkeä tarve saada ohjeita uhkaavien tilanteiden hallintaa. kohderyhmä opettajat turvallisuuskoulutusten tunnuslukuja Leppävaaran perhe- ja sosiaalikeskus yhteensä henkilömäärä tilaisuuksien määrä K-18-hanke K-18-hanke sai kassatyöntekijät skarppaamaan. Nämä ovat tälläisiä asioita, joista ihmisiä pitää muistuttaa aina tietyin väliajoin. Jari Koskinen, tavaratalonjohtaja Citymarket Sello Suur-Leppävaaran alueella aloitettiin keväällä 2004 suunnitella hanketta, joka puuttuisi nuorten ostoyrityksiin koskien tupakka- ja alkoholituotteita sekä video- ja dvd-elokuvien vuokrausta ja erilaisten video-ja tietokonepelien ostoa. Idea K-18- hankkeeseen nousi esille koulujen vanhempainilloista. Vanhemmat olivat huolissaan siitä, mistä heidän lapsensa ja nuorensa saavat alkoholia ja tupakkaa. Vanhemmat olivat myös huolissaan erilaisten pelien helposta saatavuudesta ikärajoista piittaamatta. Hankkeen tavoitteena oli saada alueen kaikki kaupat, kioskit, huoltoasemat, Alko, ravintolat ja videovuokraamot mukaan toimintaan. Hankkeen tarkoituksena oli luoda positiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö alueen toimijoiden, viranomaisten ja asukkaiden välillä. Mukana alustavissa suunnittelukokouksissa oli Espoon nuorisotoimi, Espoon poliisi/lähipoliisit, Leppävaaran seurakunta sekä AikaEuro-projekti. Toimintaprosessi eteni niin, että ydinryhmä kutsui yhteistyöhön mukaan Suomen Vanhempainliiton sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston edustajat. Malli otettiin Iisalmesta Iivarit ry: ltä, joka oli toteuttanut Iisalmen alueella ja lähikunnissa vastaavanlaista hanketta hyvin tuloksin. Ydinryhmä kutsui yrittäjät koolle niin, että ensimmäisessä tapaamisessa kohdattiin alueen kauppiaat ja heidän mielipiteensä otettiin huomioon. Seuraavaksi tavattiin kioskien, huoltoasemien ja videoliikkeiden edustajat. Viimeinen tilaisuus järjestettiin ravintoloiden yhdyshenkilöille. Tilaisuuksissa käytiin läpi Aika- Euro-projektin esittely, K-18-hankkeen esittely, poliisien näkökulma alueen tilanteesta koskien tupakkaa ja alkoholia sekä lääninhallituksen esittely alkoholijuomien vähittäismyynnistä. Yrittäjille lähetettiin myös sitoumuskirje, jonka he allekirjoittivat ja näin sitoutuivat yhteiseen hankkeeseen. Kirjeen mukana toimitettiin hankkeen K-18- tarra. 16

17 K-18-hankkeen tavoitteet olivat: Henkilöllisyys tarkistetaan kaikilta alaikäisen näköisiltä henkilöiltä Kiinnitetään huomioita väärennettyihin henkilöllisyyspapereihin ja aikuisten suorittamaan tavaran välitykseen alaikäisille Vaikutetaan vanhempien ja muiden asenteisiin ikärajojen kunnioittamisessa. Työtehtävien ja vastuun jako hankkeessa toteutettiin siten, että AikaEuro-projektin projektipäällikkö toimi ydinryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajana. Hankkeen jatkuvuuden takaamiseksi puheenjohtajan roolin otti myöhemmässä vaiheessa nuorisotoimi. Tiedotustilaisuuksien tehtävät ja alustukset jaettiin tasapuolisesti kaikkien mukana olevien tahojen kanssa. Hankkeen vaikuttavina keinoina oli tiedottaminen ja valvonnan tehostaminen. Näkyvyyttä hankkeelle antaa kassojen välittömään läheisyyteen kiinnitettävä tarra, jossa teksti Olemme mukana K-18-hankkeessa. Tarran ideana on viestittää etukäteen nuoren näköisille henkilöille, että kyseisessä paikassa kysytään henkilöllisyys tavallista tarkemmin ja alaikäisen on turha yrittää ostaa lain häneltä kieltämiä tuotteita tällä tarralla merkitystä paikasta. Olemme mukana K-18-hankkeessa Lisäksi mukaan lähteville liikkeille annetaan juliste, jonka he voivat kiinnittää näkyvälle paikalle. Julisteessa on tarralogon lisäksi mainittu yhteistyötahot sekä lääninhallituksen puhelinnumerot, joihin voi soittaa, jos epäilee, ettei ikärajoja noudateta. K-18-hankkeen tunnuslukuja kohderyhmä kauppiaat kioskit, huoltoasemat, videovuokraamot yritys Päihteettömät lauantait Toiminnan käynnistyi keväällä 2004, kun AikaEuroprojekti kutsui saman pöydän ääreen edustajat Espoon kaupungin nuorisotoimesta, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (Leppävaaran osasto), Leppävaara Seurasta, Suomen Punaisesta Rististä (Kehä-Espoon osasto) ja Lions Clubista (Leppävaara). Toteutus aloitettiin syksyllä 2004 Leppävaaran ja Ruusutorpan nuorisotiloissa järjestäen nuorten iltoja lauantaisin yhdessä ammattitaitoisten nuorisonohjaajien ja alueella asuvien vapaaehtoisten aikuisten kanssa. Samanlaisesta toiminnasta ja yhteistyöstä oli jo positiivisia kokemuksia Karakallion nuorisotilan ja Karakallio Seuran toteuttamana. Nuorten illat oli suunnattu yläkouluikäisille nuorille. Työtehtävien ja vastuunjako toiminnassa toteutettiin siten, että AikaEuro-projektin projektipäällikkö toimi ryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajana. Espoon kaupungin nuorisotoimen edustaja toimi sihteerinä. Hankkeen jatkuvuuden takaamiseksi puheenjohtajan roolin otti myöhemmässä vaiheessa nuorisotoimi. Tapaamisessa sovittiin käytännön yhteistyöstä ja tavoitteista. Iltojen tavoitteeksi tuli: päihteetön ja turvallinen vaihtoehto lauantai-iltojen viettämiseen turvallisia aikuiskontakteja säännöllistä ja mielekästä toimintaa Leppävaaran ja Ruusutorpan nuorisotilat olivat avoinna vuoroviikoin. Illat osoittautuivat tarpeellisiksi alueen nuorille ja saavuttivat keskimäärin 40 nuorta/ilta. Illoissa työskenteli nuorisotoimesta 1 2 nuorisonohjaajaa ja yhteistyötahoista 1 2 vapaaehtoista aikuista. Vapaaehtoisten saaminen mukaan järjestöjen kautta oli työlästä, mutta aktiivisesti mukana olevat tahot jaksoivat joka vuosi uudestaan sitoutua toimintaan. Järjestöt itse yrittivät saada mukaan lisää vapaaehtoisia ja lisäksi AikaEuro-projekti ja nuorisotoimi hakivat vapaaehtoisia omien verkostojensa kautta sekä lehtiilmoituksella Leppävaara Seuran lehdessä. Kaikki järjestävät tahot pitivät toimintaa tärkeänä ja siitä ei ole haluttu luopua. ravintolat 5 päihteettömien lauantaiden tunnuslukuja yhteensä 33 henkilömäärä tilaisuuksien määrä

18 5.6. Leiritoiminta Sirkusleirillä opin taikurin tekemiä jutskia ja opin jonglöörausta.tulisin samanlaiselle leirille uudestaankin, koska sain paljon uusia kavereita ja opin niin paljon uutta. 12-vuotias poika sirkusleiristä Projektin leiritoiminnan tavoitteena oli järjestää lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia. Toiminta tuki perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). Ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin draaman keinoin ja muilla leireillä pelien ja erilaisten videoiden kautta sekä keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa aiheesta. Leiritoiminta on esitelty kaaviona liitteessä 6a ja 6b. Leiri leiritoiminnan tunnuslukuja Projektin ryhmätoiminnan tavoitteena oli järjestää kohderyhmille mielekästä tekemistä ja antaa mielekkäitä päihteettömiä kokemuksia sekä ohjata heitä säännölliseen harrastukseen. Osa ryhmistä valikoitiin yhdessä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Toimintaa suunnattiin mm. niille, jotka tarvitsivat erityistä tukea kasvussaan ja joita yhdisti vapaa-ajan ohjauksen tarve. Lisäksi ryhmätoiminnalla vastattiin alueen monikulttuurisuuden haasteeseen ja toimintojen tavoitteena oli keskinäisen hyväksymisen tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Ryhmätoimintaa järjestettiin myös sukupuolen mukaan orientoituneena (tyttö- ja poikaryhmät) sekä perjantai-iltoihin päihteettömyyden tukemisessa. Toiminta tuki päihteettömyyttä, suvaitsevaisuutta ja perheitä mm. siten, että vanhempien huoli nuoren viettämästä vapaa-ajanviettopaikasta ja kaveripiiristä hälveni (keskeisiä suojaavia tekijöitä). ryhmätoiminnan tunnuslukuja Kohderyhmä Mäkkylän pojat Monikulttuurinen tyttöryhmä Henkilömäärä Leirivuorokaudet Henkilömäärä Tilaisuuksien määrä Sirkusleiri 25 ( 125) 5 Poikien koripallo Nyhjää Tyhjästä 1 30 (180) 5 Capoeira-kerho Nyhjää Tyhjästä 2 15 (75) 5 Yhteensä Seikkailukasvatusleiri Hermannin teatterileiri Yhteensä 5.7. Ryhmätoiminta 30 ( 210 ) 25 ( 125) 125 ( 715) Tytöt ovat ryhmän sisällä ystävystyneet niin hyvin, että mitään kulttuurienvälistä ennakkoluuloisuutta ei ole havaittavissa. Tällä toiminnalla on ollut tehtävä, ja se tehtävä on nyt täytetty. Tästä on hyvä jatkaa. askartelunohjaaja Selina Haapanen, Espoon nuorisotoimi Päihteettömät tapahtumat AikaEuro-projekti on ollut mukana alusta lähtien järjestämässä nuorille suunnattua päihteetöntä Energiaa!-tapahtuman. Tavoitteena oli saada Leppävaaran alueelle oma tapahtuma, joka on suunnattu vuotiaille nuorille. Tapahtumien kautta voitiin yhteisellä viestillä muiden tapahtumien järjestäjien kautta vaikuttaa alueen asukkaiden ja toimijoiden asenteisiin ja näin ollen koko elinympäristöön. Tapahtuma on toteutettu projektin jokaisena toimintavuotena. Tapahtuman järjestäjäverkosto on hieman muuttunut jokaisena vuotena, mutta tapahtuman idea lähti ydinryhmästä, johon kuului Espoon poliisilaitos/lähipoliisit, Espoon seurakuntayhtymä/leppävaaran seurakunta, Espoon nuorisotoimi/leppävaara, kulttuuritoimi/leppävaara sekä Sellon kirjaston nuorten osasto. Myöhempinä vuosina mukaan tuli myös Lions Club/Leppävaara. Tapahtumaa ovat tukeneet erilaiset yritykset, kuten Pohjola, Z.I.P., Free Record Shop sekä Fortum. 18

19 Maailman AIDS-päivänä Karakallion monitoimitalolla järjestettiin Karakallion yläkoulun oppilaille seksuaalisuusvalistusta. Luennoitsija tuli Suomen Punaiselta Ristiltä ja heidän kauttaan tapahtumassa jaettiin paljon tietoa nuorille, luennoimalla aiheesta sekä jakamalla esitteitä että kondomeja. Karakallion nuorisotila ja Karakallion yläkoulu tulevat jatkamaan yhteistyötä ja tekevät Maailman AIDS-päivän vietosta perinteen. päihteettömien tapahtumien tunnuslukuja Vuosi Henkilömäärä Henkilömäärä ehkäisevän päihdetyön verkosto ja päihdestrategia alueellisen verkostoyhteistyön hyödyt: Tietoa päihdeongelmista ja niiden hoitamisesta. Pelisäännöt päihteiden käytölle. Yhteinen visio ja tavoite päihdestrategia Työntekijä Tietoa päihteistä. Hoitoon pääsy parempaa. Oma apu. Materiaalia saatavilla. Ehkäisee syrjäytymistä Maailman AIDS-päivä Tukee työtä Koulutusta Yhteiset työtavat Selkiyttää työnjakoa ja vastuuta Verkostot 2006 Yhteensä Verkostoyhteistyön tukeminen Pyrrö-koulutus oli ehkäisevän päihdetyön hanke, joka oli julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteinen koulutusohjelma. Koulutusohjelman tuloksena luotiin ehkäisevälle päihdetyölle alueellinen yhteistoimintamalli. Palautteiden perusteella koulutusohjelma lisäsi myös osallistujien tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä kehitti verkostoyhteistyötä. Alueella on nyt paitsi toimijaverkostot myös valmiusverkostot. Koulutusohjelma räätälöitiin osallistujien toimintaympäristöön ja koulutuksessa tukeuduttiin Espoon kaupungin palvelujärjestelmään sekä olemassa oleviin verkostoihin. Koulutusohjelman tuotoksena muodostettiin kolme aluetyöryhmää, jotka jatkavat toimintaa AikaEuro-projektin jälkeen. Suur-Leppävaaran alueen Verkostoseminaarin ( ) aiheena oli Salassapito selkeäksi Yhteistyö toimivaksi. Koulutuksen avulla työntekijät saivat ajantasaista tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista salassapitoon liittyvistä virkatehtävistä. Nuorisotoimen ehkäisevän päihdetyön valmennusohjelmaan osallistui koko alueen henkilöstö. Valmennusohjemassa tarkasteltiin päihdeohjelman soveltamista käytännön työskentelyssä nuorisotaloilla ja muussa toiminnassa (leirit, tapahtumat jne.). Nuorisotyöntekijät konkretisoivat omaa rooliaan alueellisessa ehkäisevässä päihdetyössä. Työskentelyä voidaan hyödyntää mm. sisäisessä koulutuksessa sekä työntekijöiden perehdytyksessä. Valmennusohjelma tuotti kirjallisia toimintamalleja päihdeohjelman soveltamiseen (erillinen julkaisu). verkostoyhteistyön tunnuslukuja Toiminta Tilaisuuksien määrä Pyrrö Nuorisotyö ja päihdeohjelma Seminaari Yhteensä

20 6. Projektin johtoryhmä AikaEuro-projektin johtoryhmä koostui jäsenjärjestöjen asiantuntijoista sekä alueellisista toimijoista. Ryhmää johti projektin puheenjohtaja ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:n pääsihteeri ja sihteerinä kokouksissa toimi projektipäällikkö. Johtoryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa useammin. Puheenjohtaja ja projektipäällikkö tapasivat tarvittaessa johtoryhmien välillä. Johtoryhmän tehtävänä oli toimia päättävänä tahona koskien projektiin liittyvissä kustannuksissa. Projektipäällikkö esitteli projektin hankkeet johtoryhmässä, jossa asiasta/asioista tehtiin päätökset. Tarvittaessa johtoryhmään kutsuttiin asiantuntijoita alustamaan projektin hankkeisiin liittyen. Johtoryhmän tehtävänä oli myös pitää tukiryhmän jäsenet ajan tasalla sekä järjestää heille tapaamisia ja esitellä projektin etenemistä. Johtoryhmä kokoontui projektin kuluessa 25 kertaa. 7. Johtopäätöksiä Tämä kappale vastaa kysymyksiin: 1. Vähenivätkö lasten ja nuorten päihdekokeilut ja -käyttö? 2. Vahvistuiko lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaito päihdekysymyksissä? 3. Kehittyikö toimintatapoja sille, miten ehkäisevä päihdetyö on luonteva osa nuorten päivittäistä elämänasennetta ja elinpiiriä? 4. Rakentuiko alueellinen ehkäisevän päihdetyön yhteistoimintamalli? AikaEuro-projektia suunniteltaessa nuorten terveystapakyselyjen perusteella (Stakes) mm. peruskouluikäisten päihteiden kokeilu ja käyttö oli kasvussa, peruskouluikäisillä todettiin vanhemmuuden puutetta sekä osalta heistä puuttui suojaavia tekijöitä vanhemmuuteen liittyen. Alueen toimijoilta puuttui myös ajan tasalla oleva pitkäjänteinen ja koordinoitu ehkäisevän päihdetyön malli sekä esimerkiksi toiminnallisia malleja ehkäisevän päihdetyön vaatimusten toteuttamiseen nuorisotyössä, peruskouluissa ja muissa peruspalveluissa. Projektin suunnittelussa kohderyhmäksi määriteltiin 7 17-vuotiaat leppävaaralaiset lapset ja nuoret. Projektin käynnistyessä voitiin todeta, että suunnitellut resurssit eivät riitä kohderyhmän kanssa työskentelyyn. Priorisoinnin jälkeen projektin ensisijaiseksi kohderyhmäksi muodostui 5-10 luokkien oppilaat, heidän vanhemmat/huoltajat sekä edellä mainittujen luontaiset sidosryhmät (peruskoulun henkilökunta, nuorisotyö, järjestöt jne.). Priorisoinnissa huomioitiin ehkäisevän päihdetyön tietoperusta (Stakes) sekä päihteiden käytöltä suojaavat tekijät. Toisen asteen oppilaitosten mukaan ottamista projektiin perusteltiin sillä, että oppilaitokset hakivat aktiivisesti tukea ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi oppilaitokset tukeutuvat Leppävaaran alueen palvelujärjestelmään. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ei ollut koottua tietopohjaa, ennen kuin AikaEuro-projekti toteutti tiedonkeruun. Toteutusvaiheessa oppilaitokset saatiin integroitua alueelliseen yhteistyöverkostoon ja osaksi alueellista toimintamallia. Alkoholin käytön tilanne nähdään merkittävänä ongelmana kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa. Päihteiden käyttö näkyy päihdehoidon ja terveydenhuollon sekä lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä. Valtioneuvoston alkoholipolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen ehkäisy. AikaEuro-projekti toteutti osaltaan seuraavia hyväksi havaittuja (vaikuttavuus) toimintoja: Mini-interventiotoiminta (lyhytneuvonta) toteutettiin ryhmäinterventioina ja työntekijöitä rohkaistiin käyttämään työssään mini-interventiotoimintaa Alkoholiohjelmassa projekti toimi kansallisen alkoholiohjelman kumppanina Vanhempien huolenpidon ja vastuunoton lisääminen/tukeminen, mikä on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa alaikäisten päihteiden käyttöön ja/tai kokeiluun. Elinkeinoelämän kumppanuus mm. alkoholin myynnin valvonnan tehostamisessa ja alkoholimainonnan suunnittelussa. Ehkäisyn tehokkaimpina menetelminä nähdään (Päihdebarometri 2005) päihdekasvatus kotona ja kouluissa, nuorten vapaa-ajantoiminnan tukeminen sekä lähiyhteisöjen sosiaalisen vastuun ottaminen ja alkoholin hintapolitiikka. 20

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1 Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua Sivu 1 Päihdekasvattajan missio Pyri mieluummin poistamaan konkreettisia epäkohtia kuin toteuttamaan abstraktia hyvää. Älä yritä luoda onnellisuutta poliittisin

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina 2006-2008. Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto

V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina 2006-2008. Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto LOPPURAPORTTI V ALITSEN V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina 2006-2008 Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot