Syöpä. cancer.fi. Rokotteilla. syöpää vastaan 4/2009. Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä. cancer.fi. Rokotteilla. syöpää vastaan 4/2009. Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui"

Transkriptio

1 Syöpä 4/2009 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui Rokotteilla syöpää vastaan

2 TÄSSÄ NUMEROSSA 4/ Onnettomuus ei ole vielä ohi On kulunut 23 vuotta Tshernobylin ydinreaktorin räjähdyksestä. Ydinvoimala-alue kaipaa ripeästi huoltoa ja alasajoa. Anu Kytölä Kilpirauhassyövän riski ei kasvanut Suomessa Tshernobylin onnettomuus ei suurentanut kilpirauhassyövän riskiä Suomessa lapsilla tai nuorilla. Myös leukemian ilmaantuvuutta seurattiin ja saatiin sama tulos. Anu Kytölä Rokotteilla syöpää vastaan Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt, että niiden kehittyneiden maiden, jotka ottavat HPV-rokotteen käyttöön, tulisi tukea kehittyviä maita luomaan rokotusohjelmaa. Harri Vertio Hyvä maine tuo tutkijoita maailmalta Syöpärekisteriin Arun Pokhrel Nepalista, Tadek Dyba Puolasta ja Sherry Chiu Taiwanista työskentelevät Suomen Syöpärekisterissä. Johanna Frondelius Tupakka valtava talouden taakka köyhissä maissa Salakuljetus pitää savukkeet helposti saatavilla. Satu Lipponen s.6 s.12 s Lähde liikkeelle! Syöpäjärjestöillä on liikuntapainotteinen syksy. Anu Kytölä Ihmisten lähelle Syöpäyhdistyksissä eri puolella maata on erilaisia palveluja. Pirkanmaan Syöpäyhdistys aloitti sairaanhoitajien vastaanotot alueensa kuudessa kunnassa. Merja Perttula Syövän geenitutkimukselle vauhtia gaalakonsertista Syöpäsäätiön juhlatoimikunta tuo Finlandia-talon lavalle mm. Katri-Helenan ja Jari Sillanpään. Viisi faktaa nuuskasta Ylilääkäri Matti Rautalahti vastaa kysymyksiin. Satu Lipponen Kun jääkiekkojoukkue ilmaiset mällit sai Koska nuuskan markkinointia on rajoitettu, tupakkateollisuus panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Satu Lipponen JOKA NUMEROSSA Puheenvuoro Valtakunnallinen ja alueellinen syöpäohjelma Hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kiviniitty, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pääkirjoitus Useat syövät ovat ehkäistävissä Harri Vertio Kolumni Katso kauas näet lähelle Hilkka Olkinuora 26 Ajassa Kuukausilahjoittaminen on helppo tapa taistella syöpää vastaan. s.32 s.14 s.24 2

3 Elokuu -09 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuudesti vuodessa. Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 39. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Nina Nupponen, Hilkka Olkinuora, Marjo Pajunen, Päivi Pakarinen, Matti Rautalahti, Leena Rosenberg, Risto Sankila Toimittaja: Jaana Ruuth Lääketieteellinen toimittaja: Matti Rautalahti AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvat: Chad Ehlers/Lehtikuva Johanna Frondelius Juha Hämäläinen/Plugi Maarit Honkatukia/Plugi Jouko Keski-Säntti Anu Kytölä Jaakko Louhivuori Andre Maslennikov/Lehtikuva Gustav Mårtensson/Lehtikuva Karel Prinsloo/AP/Lehtikuva Kari Rissa Alexander Shalamov/Plugi KImmo Torkkeli Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Kaarina Kiviharju Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja Koskelainen Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katariina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg Suomen Syöpäpotilaat, Ulf Sundstén Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: (09) Fax: (09) Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Turku Paino: Hansaprint, Turku 2009 Anna kesän maistua pitkälle syksyyn Elokuu tuo ruokapöytään raikkaat sadonkorjuuajan herkut. Nyt on aika pysähtyä nauttimaan kesäauringon kypsyttämistä marjoista, vihanneksista ja hedelmistä. Kevennä ruokavaliotasi kasviksilla ja huomaat, että voit paremmin ja jaksat enemmän. Kesän aikana kertyneet ylimääräiset kilotkin sulavat helpommin kasvisvoittoisella ruoalla. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat helppo ja herkullinen keino edistää omaa terveyttä. Puoli kiloa päivässä eli kuusi omaa kämmenellistä riittää. Kun yhdistät kevennettyyn ruokavalioon säännöllisen liikunnan, paino pysyy kurissa ja samalla riski sairastua syöpään vähenee. Ruokavalion monipuolisuus on tärkeää, joten älä unohda lihaa ja kalaa. Sian- ja naudanlihan sijaan valitse kuitenkin kanavaihtoehto. Oleellisinta on kuitenkin välttää ruoan valmistamisessa korkeita lämpötiloja, joten vältä paistamista, käristämistä ja grillaamista. Lisää tietoa ruoan ja liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista löydät verkosta Mehevä punajuurilasagnette 4 isoa punajuurta, 1 palsternakka, 1 iso purjo 2 tl öljyä, 0,5 tl suolaa, 0,5 tl rouhit. pippuria 1 rkl kuivattua timjamia 0,5 dl vehnäjauhoja, 7 dl vettä 1 pkt ( g) sulatejuustoa n. 200 g kuviopastaa Kuori punajuuret ja palsternakka. Raasta ne karkeaksi raasteeksi. Halkaise purjo ja leikkaa viipaleiksi. Kuumenna öljy ja kuullota kasviksia 10 min. Mausta jauhot ja ripottele pannuun. Kääntele kasviksia jauhoissa. Lisää vesi ja sekoita, kunnes seos alkaa kiehua. Keitä 3 min. välillä sekoittaen. Sulata juusto sekaan. Levitä pasta vuokaan ja kaada päälle punajuurikastike. Sekoita. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä lasagnettea uunissa 175 asteessa noin 40 min. Lisää pinnalle tuoretta timjamia. Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Juha Hämäläinen/Plugi Kuva: Kotimaiset Kasvikset Pinnalle: 1-2 dl juustoraastetta, tuoretta timjamia 3

4 aajassa Naapurin vihreä ruoho Kuva: Alexander Shalamov/Plugi Tämä Syöpä-lehden numero on omistettu kansainvälisille asioille. Syövän tutkimus on kansainvälistä, hoitokokeet ylittävät rajat ja harvinaisissa syövissä on pakko kurottaa yli oman maan rajojen. Potilaat lukevat tietoja ympäri maailmaa. Terveystieto on nopeasti globalisoitunut. Arkisessa työssä Syöpäjärjestöissä on monia kansainvälisyyden juonteita. Pääsihteeri Harri Vertio on aktiivinen Maailman syöpäunionin (UICC) hallituksen jäsen. Papilloomarokotteiden saaminen köyhimpien ulottuville on hanke, jossa yhdistyksemme oli aloitteentekijä. Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, Suomen Syöpärekisteri, on tasoltaan maailman huippua ja päihittää isot laitokset tieteellisten viittausten määrässä, joka on tieteentekijän korkein tunnustus muut käyttävät tietoja ja tulkintoja oman työnsä pohjaksi. Suomessa syöpäpotilas selviytyy hyvin sairaudestaan. Lisääntyvä potilasmäärä tuo kuitenkin haasteita. Varsinkin korkeimmin koulutettujen kohdalla näyttää vallitsevan asenne, että maailman paras hoito haetaan muualta ja jossakin on ERKKI Puheenvuoro elämän pelastava menetelmä, joka syystä tai toisesta ei ole otettu meillä käyttöön. Epäillään, että muualla tehdään uudempaa ja parempaa. Hoitokäytänteet ovat kuitenkin kansainvälisiä ja laajoissa hoitokokeissa kehitettyjä. Suomessa hoidot otetaan nopeasti käyttöön, koska meillä on tehty perinteisesti paljon tieteellistä tutkimusta. Kirurgiassa Suomi on ollut säästävän rintasyöpäkirurgian uranuurtaja. On oivallettu, että naisen rinnat ovat tärkeä osa naiseutta ja kun on voitu varmistaa, ettei rintojen säästö lisää uusimisen vaaraa, on kehitetty säästäviä leikkauksia. Tämä on etuoikeus, josta suomalaisen rintasyöpäpotilaan täytyy pitää kiinni. Samoin on pidettävä huoli hyvistä seulonnoista, joilla syöpä voidaan jopa estää kokonaan. Mitä Suomesta halutaan? Soittajat tiedustelevat kokeellisia hoitoja ja haluavat päästä tutkimuksiin, joista ovat lukeneet lehdistä. Useimmiten kysely koskee virushoitoja ja boorineutronisädehoitoja. Ulkomailla asuva suomalainen huolehtii, saako vieraalla maalla yhtä hyvän hoidon kuin kotona. Ruoho on aina jossain muualla vihreämpää kuin omalla pihalla. Satu Lipponen, toimituspäällikkö IZARRA s. 29 Nuuska on nuorille kuin kollektiivinen keskisormi. Mitä enemmän sitä ympäristö paheksuu, sitä suurempi nuuskan sosiaalinen hyväksyttävyys on nuorten keskuudessa. Valtakunnallinen ja alueellinen syöpäohjelma Syöpäjärjestöjen aloitteesta Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla valtakunnallinen syöpäsuunnitelma. Edellisestä kokonaisvaltaisesta tarkastelusta on jo aikaa. Suomessa on saavutettu kansainvälisesti verrattuna hyviä hoitotuloksia. Kuitenkin on tarpeellista tarkastella mahdollisimman perusteellisesti potilaan polun eri vaiheita. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota potilaan palveluketjuun silloin, kun sosiaalitoimi tulee mukaan. Syövän hoitoon tarvitaan varoja ja tekijöitä lisää. Hoitojen kehittäminen ja käyttöönotto vaativat tieteellistä taustaa ja tutkimuksellista otetta. Valtakunnallisessa suunnitelmassa on suotavaa olla kannanotto Syöpäjärjestöjen työstä potilaan polun eri vaiheissa ja yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Alueellisen syöpäohjelman tekeminen on syytä aloittaa rinnan valtakunnallisen ohjelman kanssa. Ensin tarvitaan tilastolliset tiedot ja hoitokäytännöt sekä tiedot käytännön vaikeuksista alueella. Yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla tiedot ovat jo käytössä tai helposti saatavissa. Mielestäni ainakin Pohjois-Suomessa tarvitaan valtakunnallisen suunnitelman lisäksi alueellinen suunnitelma, joka on mahdollisimman yksityiskohtainen ja tulevaisuuteen tähtäävä. Alueellinen suunnitelma voidaan tehdä tarkemmaksi ja sitovammaksi kuin valtakunnallinen. Kalevi Kiviniitty, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys 4

5 Elokuu -09 Pääkirjoitus Kannen kuva: Andre Maslennikov/Lehtikuva Voita Syöpä-vyö! Kerro meille mielipiteesi. Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti, Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan viisi Syöpä-vyötä. Syöpä-Cancer -lehden numeron 3/2009 parhaaksi artikkeliksi äänestettiin Lasse Svahnströmin haastattelu Elämää sopivan kokoisina annoksina. Syöpä-hatun voittivat Lea Asikainen, Aune Jokinen, Anna-Maija Kokkonen, Anja Metsälä, Kauko Rantapuro, Leo Sihvonen, Leena Vuori ja Eero Välikangas. Useat syövät ovat ehkäistävissä Monien syöpien aiheuttajat ovat edelleen tutkimuksen kohteena, vaikka syövän syntyä ymmärretäänkin paljon täsmällisemmin kuin aikaisemmin. Syövän riskitekijöitä tunnetaan yhä paremmin. Siksi ajoittain tuntuu hämmentävältä, että Suomessa edelleen ilmaantuu paljon sellaisia syöpiä, jotka olisivat yksinkertaisin keinoin ehkäistävissä. Tupakan aiheuttamat syövät ovat toki vähentyneet ja vähenevät edelleen, mikäli nuorten tupakoinnin ilahduttavat muutokset jatkuvat nykyisellään. Olennaista tulevaisuuden kannalta tulee olemaan naisten tupakoinnin kehitys: jos naisten tupakointi alkaa vähentyä kuten miesten tupakointi, se ennustaa nopeaa tupakkasyöpien vähenemistä jo muutamassa vuodessa. Toiveita tästä on olemassa. Monien tupakoivien ihmisten on tunnetusti vaikeaa lopettaa. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on kiitettävällä tavalla pyritty savuttomuuteen tukemalla ihmisten lopettamispyrkimyksiä. On kuitenkin kunnioitettava myös potilaan itsemääräämisoikeutta oman elämänsä suhteen, vaikka henkilökunnan tupakointia työympäristössä rajoitetaan hyvin perustein. Inhimillisyyden vaatimukset ovat hoidossa tärkeitä. Ihosyövät lisääntyvät jatkuvasti huolimatta siitä, että niistä suurin osa olisi ehkäistävissä vähentämällä ultraviolettisäteilyaltistusta. Tuoreessa kyselyssä ilmeni, että kuudennes ihmisistä ei ollut kuullutkaan koko asiasta ja toinen kuudennes piti tietoja säteilyn ja ihosyövän välisestä yhteydestä humpuukina. Voisimme välttyä noin vähintään tuhannelta syövältä vuodessa, jos ihmiset eivät polttaisi itseään auringossa tai altistaisi itseään solariumien säteilylle. D-vitamiinistaan huolestuneet voivat kyllä saada aurinkoannoksensa ilman ihon palamistakin. Näinä aikoina puhutaan paljon säästöistä. Taloudellisten säästöjen lisäksi säästyisimme paljolta inhimilliseltä murheelta, jos suostuisimme ehkäisemään ne syövät, jotka ovat ehkäistävissä. Silti jää vielä melkoisesti selvitettävää ja tutkittavaa. Syöpäjärjestöt on päättänyt ohjata edelleen tänä vuonna noin neljä miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Tämä on mahdollista, koska meille testamentteja, lahjoituksia ja muuta tukea ohjaa suuri joukko ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä. Tutkimustyön tuloksia näkyy tämän lehden sivuilla ja Syöpäsäätiön Focus-julkaisussa. Kuva: Jouko Keski-Säntti Design Paola Suhonen Harri Vertio pääsihteeri

6 6 Pripjatin kaupunki on hiljainen. Evakuoinnin jälkeen asukkaan kodit jäivät tyhjäksi.

7 23 vuotta Tshernobylin ydinreaktorin räjähdyksestä Onnettomuus ei ole vielä ohi Vierailu Tshernobylin ydinvoimalassa saa ymmärtämään, että onnettomuus ei ole vielä ohi. Tuhoutuneen reaktorin päälle pikaisesti onnettomuutta seuranneena vuonna rakennettu suojarakennus on jo elänyt elämänsä. Arvioitu käyttöikä on ohitettu, katto vuotaa ja seiniä on tuettu ulkoapäin. steksti ja kuvat ANU KYTÖLÄ, Ukraina ateinen ja sumuinen sää sopii hyvin vierailuun Ukrainan ehkä tunnetuimmassa paikassa, Tshernobylin ydinvoimalassa. Voimalan nelosreaktori räjähti Pelastussuunnitelmia tällaiselle onnettomuudelle ei ollut. Puhdistustyöntekijöitä kuljetettiin pikaisesti paikalle eripuolilta silloista Neuvostoliittoa, jonka osa Ukrainakin tuolloin oli. Reaktorin sisään lennätettiin helikoptereilla hiekkaa ja sementtiä tyrehdyttämään tulipaloa ja välittömästi aloitettiin suunnittelu suojan rakentamiseksi. Suojarakennus valmistui marraskuussa Kauppakeskus tyhjeni asiakkaista 23 vuotta sitten. Nyt suojarakennus näyttää romuvarastolta. 22-vuotias sarkofagi suunniteltiin kestämään vuotta. Sen seinät on jo tuettu ulkopäin ja katon Ukrainalaisista noin 70 prosenttia vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Ukrainassa on tällä hetkellä neljä ydinvoimalaa, joissa on yhteensä 15 yksikköä. tuennat ovat painuneet. Rakennus ei kestäisi pienintäkään maanjäristystä. Suojarakennuksen sisään pääsee sadevettä ja lumen sulamisvettä. Ne kuljettavat pohjaveteen radioaktiivisia aineita ja saastunut vesi kulkeutuu Pripjat-jokea Dnepriin ja aina Kiovaan asti. Suurin vaara on sadevesien ja ydinpolttoaineen aiheuttama räjähdys, jolloin saastetta jälleen pääsisi ympäristöön. Uusi suoja rakenteilla Suojarakennuksen ylle rakennetaan uusi kuori, jonka käyttöiäksi on laskettu sata vuotta. 7

8 Puhdistustyöntekijöiden muistomerkkiin on kirjoitettu: "Niille, jotka pelastivat maailman." Kansallisen pelastuspalvelun tiedotuspiste on edelleen Tshernobylissä klo klo Marraskuussa 1991 Tshernobylin ydinvoimalan nelosreaktori räjähti. 8 Komitea tunnusti reaktorin tuhoutumisen ja annettiin käsky evakuoida Pripjat. Säteilyturvakeskuksen lehdistötiedote luettiin STT:n radiouutisissa. Tulipalot oli saatu sammumaan. Suojarakennus valmistui. Ukraina itsenäistyi. Kakkosreaktori suljettiin tulipalon jälkeen.

9 Pripjat on vihreä ja rehevä autiokaupunki. Luonto peittää ihmisen kädenjäljen. Tshernobylin taulu näyttää nelosreaktorin mittauspisteessä edelleen 24 mikrosieverttia. Helsingissä säteilyarvo oli huhtikuussa ,17 mikrosieverttia. Keskustan rakennukset raunioituvat hyvää vauhtia. Marraskuussa Ykkösreaktori suljettiin kansainvälisen sopimuksen mukaan. Viimeinen reaktori suljettiin. Tshernobylin ydinvoimalan alasajo alkaa. Uusi suojarakennus valmistuu. Alasajo saadaan valmiiksi. Uusi suojarakennus on elinikänsä päässä. 9

10 Luonto on ottanut Pripjatin keskustan 23 vuoden aikana halttuunsa. Tori ja kävelytiet ovat kasvaneet lähes umpeen. Käki kukkuu jossain lähellä. Turvatarkastuspisteessä kerrotaan, että edelliset vieraan näkivät samalla paikalla hirven. Alueella viihtyvät myös sudet, villisiat ja jopa pieni hevosrotu on syntynyt turva-alueelle. Matkustusohjeet kehottavat pukeutumaan pitkälahkeisiin housuihin ja pitkähihaiseen paitaan. Sammaleen ja jäkälän päälle astumista tulee välttää. Opas kehottaa pesemään vaatteet, ainakin kengänpohjat, kun pääsemme takaisin Kiovaan. Arkadi Uskov luottaa yhä ydinvoimaan Pienoismalli kuvaa nelosreaktoria puhdistustöiden aikana. Katto on romahtanut ja suojarakennus estää säteilyä karkaamasta taivaalle. Uuden suojan arvioidaan valmistuvan Suojarakennuksen käyttöaikana on tarkoitus purkaa vanha sarkofagi. Sen sisällä olevat radioaktiiviset massat siirretään loppusijoitustiloihin. Voimalaalueelle rakennetaan myös nestemäisen radioaktiivisen jätteen käsittelylaitos. Nämä suuret rakennushankkeet toteutetaan kansainvälisellä rahoituksella. Kustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa. Suomi on rahoittanut rakennustöitä seitsemällä miljoonalla eurolla. Myös Suomelle on lisäpyyntöjä tulossa. Rakennukset poikivat työtarjouksia aina Suomeen asti. Pekka Niskan toimisto osuu silmiin matkalla Tshernobyliin. Niskan nosturit tulevat olemaan käytössä uuden suojarakennuksen työmaalla. Tärkeintä on suojella työntekijöitä Tshernobylin ydinvoimala-alueella työskentelee yhä työntekijää valvomassa tuhoutunutta reaktoria ja käyttämässä alueella sijaitsevaa kytkinkenttää, joka on edelleen osa Ukrainan sähköntuotantojärjestelmää. Alueella ei ole ollut toimivaa ydinreaktoria enää vuoden 2000 jälkeen. - Työntekijöitä täällä on niin kauan kun heistä on enemmän hyötyä kuin haittaa, kertoo voimalan varajohtaja Konstantin Seferin, kun häneltä udellaan, onko Tshernobyl ikuisuusprojekti. Alueen alasajo-ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna Ohjelma ulottuu aina vuoteen Varajohtaja Seferin jättää vastaamatta mm. rahoitukseen liittyviin kysymyksiin. - En muista. Korjaustöiden suunnittelussa tärkeintä on tällä hetkellä suojella työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan ydinvoimala-alueella oli työvuorossa onnettomuushetkellä ihmistä. Kukaan ei tiedä, kuinka moni heistä kuoli ydinvoimalaonnettomuuden seurauksiin. Ydinvoimalan alueelle ei ole helppo saada työvoimaa. - Nyt tänne tullaan, kun muualta ei saada työtä, kertoo Seferin lyhyesti. - Työntekijöitä varten rakennettiin saastuneen Pripjatin kaupungin tilalle uusi kaupunki, Slavovits, 70 kilometrin päähän Tshernobylistä. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet muuttaa sinne. - Onnettomuuden jälkeen lähes koko henkilökunta vaihtui. Uusien työntekijöiden kouluttamisesta tuli ongelma etenkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Konstantin Seferin valottaa vielä hieman tilannetta. Pripjat kuollut kaupunki Neuvostoliitossa aloitettiin vuonna 1970 mallikaupungin rakentaminen kauniin Pripjat-joen varteen neljän kilometrin päähän Tshernobylistä. Vain 16 vuotta myöhemmin kaupunki evakuoitiin maailman tuhoisimman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Kaupungissa asui tuolloin asukasta, joiden keski-ikä oli 27 vuotta. Heistä suuri osa oli nuoria perheitä, joiden vanhemmista valtaosa työskenteli ydinvoimalassa. Arkadi Uskov, Ukrainan säteilyturvallisuusviraston, SNRCU:n varajohtaja asui onnettomuuden aikana Pripjatissa perheineen ja oli itsekin onnettomuushetkellä ydinvoimalassa työssä. - Edes Pripjatissa asuvat ja voimalassa onnettomuuden aikana työskennelleet ammattilaiset eivät osanneet toimia odotusten mukaan, Uskov toteaa. - Vanhemmat olivat sisällä ydinvoimalan tiloissa suojassa suurimmalta säteilyltä, mutta heidän lapsensa leikkivät kaikessa rauhassa pihoilla ja puistoissa. Vanhemmat eivät varoittaneet kotona olleita säteilystä. Myös hallitus teki suuren virheen: Se ei osannut suojella väestöä. - Olin reaktoriosastolla työssä onnettomuushetkellä. Menetin kodin Pripjatissa ja onnettomuuden takia en enää kyennyt saamaan lapsia. Minulla on yksi lapsi, mutta olisin toivonut useampia, Uskov kertoo omista kokemuksistaan. Arkadi Uskov teki onnettomuuden jälkeen puhdistustyötä ja joutui säteilyvammojen vuoksi sairaalahoitoon. - Vaikka olen itse kokenut tuon kaiken, olen edelleen ydinvoiman kannattaja ja nyt valvon työkseni Ukrainan ydinvoiman turvallisuutta. Uskon, että ydinvoima on talouden kannalta Ukrainalle hyvin tärkeä energiamuoto. Ukrainan sähköntuotannosta yli puolet tulee ydinvoimasta. Thernobyliin ja Pripjatiin järjestetään jo matkoja turisteille. Paikalliset ovat löytäneet laista porsaanreikiä ja kuljettavat turisteja käymään alueella. Pelkkää tirkistelyä ja kauhistelua matkan ei tarvitse olla. On hyvä katsella ympärilleen avoimin silmin ja mielin. Miten voi suunnitella ja valmistautua sellaiseen, jota ei koskaan pitäisi tapahtua? 10

11 ja voimalassa Edes Pripjatissa asuvat onnettomuuden aikana työskennelleet ammattilaiset eivät osanneet toimia odotusten mukaan. Arkadi Uskov, Ukrainan säteilyturvallisuusviraston, SNRCU:n varajohtaja Kuva: Kari Rissa helppo saada työvoimaa. Nyt tänne tullaan, kun muualta ei Ydinvoimalan alueelle ei ole saada työtä. Kuva: Jaakko Louhivuori Tshernobylin voimalan varajohtaja Konstantin Seferin 11

12 Kilpirauhassyövän riski ei kasvanut Suomessa Suomen Syöpärekisterin ja Säteilyturvakeskuksen tutkimuksen mukaan Tshernobylin onnettomuus ei suurentanut kilpirauhassyövän riskiä Suomessa olapsilla tai nuorilla. nnettomuuden jälkeistä syöpään sairastumista seurattiin yli 1,3 miljoonalla suomalaisella ja heillä havaittiin 479 kilpirauhassyöpää. Ennen onnettomuutta kilpirauhassyöpiä löytyi jonkin verran enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Syitä Pohjois-Suomen suurempiin kilpirauhassyöpälukuihin ei tiedetä. Sievert, sv Säteilyn terveyshaittoja kuvaa käsite sievert. Se lasketaan eri kudosten saamien annosten perusteella ja painotetaan elinkohtaisia annoksia sen mukaan, miten todennäköistä on kudokseen liittyvä haitta. Teksti ANU KYTÖLÄ Kuva MAARIT HONKATUKIA/PLUGI Myös leukemian ilmaantuvuutta Suomessa seurattiin eikä senkään esiintyvyydessä havaittu eroja. Liikaa rintasyöpää suurimman laskeuman alueella Tuuli toi tullessaan radioaktiivista säteilyä eri puolille Eurooppaa. Laskeuma-alueilla säteilyn määrä riippui paljon paikalle osuneista sateista. Kaikkein suurimman säteilyannoksen sai Ukrainan naapuri Valko- Venäjä. Vuonna 2006 valmistunut EU-rahoitteinen tutkimus käsitteli rintasyövän ilmaantuvuutta Tshernobylin ydinvoimalan ympäristössä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, jossa säteilyannokset olivat paikoin suuria. Niillä laskeuma-alueilla, joilla ihmiset saivat annoskertymänä yli 40 millisievertiä, rintasyöpä yleistyi kaksi kertaa nopeammin kuin muualla vuotta onnettomuuden jälkeen. Naisilla jotka olivat onnettomuuden aikana alle 45- vuotiaita, riski kasvoi eniten. Rintasyöpä lisääntyi tutkimusalueen kaikissa kunnissa, mikä johtunee osittain diagnostiikan aktivoitumisesta ja ehkä syöpien rekisteröinnin tehostumisesta. Pelkoa ja stressiä Suurimman säteilyannoksen saivat onnettomuusalueen puhdistustyöntekijät. Heitä tuotiin alueelle Neuvostoliiton alueelta yli puoli miljoonaa. Osa heistä tuli paikalle palkkatyöhön, osa vapaaehtoisina. Pääosa oli asevelvollisuuttaan suorittavia tai kertausharjoituksiin kutsuttuja miehiä.virosta ja Latviasta puhdistustöihin lähetettiin yhteensä noin miestä. Puhdistustyöntekijät työskentelivät alueella kahdesta neljään kuukauteen. Heidät kotiutettiin ja uudet työntekijät tulivat tilalle. Puhdistustyöntekijöiden joukossa on ollut enemmän itsemurhia kuin väestössä keskimäärin. Cesiumia ja jodia Tshernobylin säteilylaskeumassa oli cesiumia ja radioaktiivista jodia. Radiojodi sitoutuu nopeasti kilpirauhaseen. Lähialueiden ihmiset evakuoitiin lähellä sijainneeseen pioneerileiriin. Sieltä heidät sijoitettiin ympäri Neuvostoliittoa sukulaisten luo ja paikkakunnille, joilla oli tarjota työpaikkoja ja asuntoja. Ihmiset altistuivat jodille hengityksen, maidon ja vihannesten välityksellä. Altistuneita lapsia oli eniten Ukrainassa. Valko-Venäjällä lasta oli sairastunut ja 17 lasta oli kuollut kilpirauhassyöpään alle 15 vuoden ikäisinä vuoteen 2002 mennessä. Täysin varmoja lukuja ei kuitenkaan tiedetä, koska kyseisten valtioiden syöpärekisterit ovat varsin epäluotettavia. Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, IARC, arvioi, että Tshernobylin onnettomuudesta aiheutuneet syövät ovat 0,01 prosenttia kaikista Euroopan syöpäkuolemista. 12

13 Sienten käsittelyohjeet Radioaktiivisen cesiumin vähentäminen Nykyisin elintarvikkeissa esiintyvät radioaktiiviset aineet ovat peräisin pääasiassa Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta. Monissa sienissä Suomessa esiintyy edelleen paikoitellen cesiumpitoisuuksia, jotka ylittävät EU:n suosituksessa annetun enimmäisrajan. Radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää liottamalla tai keittämällä sieniä vedessä. Suuri osa cesiumista siirtyy veteen, joka kaadetaan pois ruoanlaiton yhteydessä. Käsittely poistaa jopa prosenttia cesiumista. Tuoreiden tai suolattujen sienten keittäminen Rouskut keitetään runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerran noin 10 minuuttia ja korvasienet kahdesti noin 5 minuuttia. Keitinvesi kaadetaan pois. Sienet huuhdotaan runsaalla kylmällä vedellä. Näin menettelemällä voidaan cesiumia vähentää myös muista sienistä. Niitä sieniä, joita ei normaalisti keitetä, voidaan esikäsitellä irrottamalla sienistä oma vesi kuumentamalla niitä pannulla. Irronnut neste kaadetaan pois. Huuhtelu pienellä vesimäärällä tehostaa käsittelyä. Yhteensattumat hidastivat turvatoimia Suomessa Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus tapahtui 23 vuotta sitten Ukrainan neuvostotasavallassa. Viestinnän hitaus ja monet onnettomat yhteensattumat hidastivat pelastus- ja turvatoimia sekä Neuvostoliitossa että Suomessa. Suomessa oli onnettomuuden aikana virkamieslakko ja osa säteilyä tarkkailevasta henkilökunnasta oli lakossa. Säteilymittarien nousua ei heti osattu yhdistää onnettomuuteen vaan mietittiin, onko mittareissa jotain vikaa. Suurimmat säteilylaskeumat Suomessa säteilylaskeumat osuivat Kaakkois-Suomeen, Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle. Suomalaiset saavat säteilyä vuodessa noin 3,7 millisieverttiä. Suurin osa on peräisin sisäilman radonista. Tshernobylistä kulkeutuneen säteilyn osuus on vain alle sadasosa vuoden kertymästä. Cesium keräytyy erityisesti sieniin ja petokaloihin. Luontaistuotteita suosivat saavat ravintonsa kautta hieman suuremman säteilyannoksen kuin muut suomalaiset. Pakastaminen Pannulla haudutetut sienet jätetään kosteiksi ennen pakastusta. Sulatettaessa sienistä irtoava neste puristetaan pois. Liottaminen Kuivattuja sieniä liotetaan kylmässä vedessä vähintään tunnin ajan tai yön yli (10 g sieniä ja vähintään 2 dl vettä). Tuoreita sieniä liotetaan yön yli kylmässä vedessä (100 g sieniä ja 5 dl vettä). Liotusvesi kaadetaan pois. * Becquerel (Bq) Radioaktiivisuuden mittayksikkö. Esimerkiksi elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ilmaistaan becquereleina paino- tai tilavuusyksikköä kohti. Bq/kg tai Bq/l. 13

14 Rokotteilla syöpää vastaan Kohdunkaulan syöpää ehkäisemään tarkoitettu rokote on otettu innokkaasti vastaan useimmissa Euroopan maissa ja monissa muissakin maissa. Sen käyttöön ottamista on varsinkin kehittyvissä maissa hidastanut olennaisesti rokotteen hinta. Teksti HARRI VERTIO n nykyisin arvioidaan, että varsin suuri osa syövistä voi olla viruksen aiheuttaman tulehduksen seurausta. Yksi tapa ehkäistä syöpää on siis löydettävissä, mikäli on mahdollista kehittää rokotteita syöpää aiheuttavia tai syövän riskiä lisääviä viruksia vastaan. Tutkiva lääketeollisuus onkin panostanut viime vuosina paljon rokotteiden kehittämiseen. Tuloksena on ollut mm. kohdunkaulan syöpää ehkäisemään tarkoitettu HPV-rokote, jollaisen kaksikin lääkeyritystä on tuonut markkinoille pari vuotta sitten. Tansania tutkimuskohteena Kuva KAREL PRINSLOO/AP/LEHTIKUVA Olin mukana arvioimassa Maailman syöpäunionin hankkeen toteuttamismahdollisuuksia Tansaniassa, jossa on tarkoitus mm. selvittää, miten rokottaminen kohdunkaulan syöpää vastaan olisi mahdollista toteuttaa n. 30 miljoonan ihmisen maassa. Tansania on köyhä millä mittarilla tahansa, mutta siellä on terveydenhuoltojärjestelmä, jonka tuel- la rokottaminen saattaisi olla mahdollista, varsinkin jos rokotukset annetaan peruskoulun aikana, mikä juuri tämän HPV-rokotuksen kohdalla on tarkoituksenmukaisinta. Maailman syöpäunioni käynnistää rokottamisen edellytysten tutkimuksen yhdessä yhteistyökumppanien ja Tansanian kanssa, mikäli se osoittautuu mahdolliseksi. Ei ainoastaan hinta Rokotteen hinta ei ole ainoa ratkaistava kysymys. Monesta maasta puuttuu tarvittava järjestelmä rokotusten toteuttamiseksi. Rokotusten vaikutus perustuu ihmisen oman immuunipuolustuksen lisäksi ns. laumaimmuniteettiin: kun rokotetaan riittävän suuri osa ihmisistä, suoja paranee. On rokotettava suurin osa ikäluokasta parhaan vaikutuksen aikaan saamiseksi. Juuri kehittyvissä maissa rokotteiden merkitys esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä voi olla ratkaisevan tärkeä. Suurin osa maailman kohdunkaulan syövästä todetaan nimenomaan Intiassa ja Afrikassa. Arvioidaan, että maailmassa vuosittain todettavista puolesta miljoonasta kohdunkaulan syövästä 80 prosenttia ilmaantuu kehittyvien maiden naisille. Rokotus on huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin esimerkiksi seulonta, jota Suomessakin on menestyksellisesti käytetty taudin torjunnassa. Seulontaankin on kehitetty menetelmiä, joka ovat nykyisiä helpompia toteuttaa, mutta silti tuntuu houkuttelevalta päästä rokotteen avulla ehkäisemään syöpää. Vielä etsitään vastauksia Edessä on vielä kysymyksiä, joihin tutkimuksella haetaan vastauksia. Estääkö rokote todella syöpää vai syövän esiasteita? Kuinka pitkä on rokottamisen vaikutus? Toistaiseksi rokotteita on kehitetty tärkeimpiä virustyyppejä vastaan, mutta ei vielä tiedetä, miten muut virustyypit käyttäytyvät, jos rokotukset otetaan käyttöön. Nykyisin vaaditaan myös tietoa kustannusvaikuttavuudesta: siis siitä, kannattaisiko sama raha käyttää johonkin muuhun vielä parempaan toimintaan terveyden edistämiseksi. Suomessa on pidetty rokottamista kalliina keinona kohdunkaulan syövän ehkäisyyn, koska meillä uusia syöpiä todetaan vain noin 150 vuodessa erityisesti hyvin toimivan seulontajärjestelmän ansiosta. Maassa, jossa seulontaa ei ole, vaikutukset olisivat tietenkin paljon suuremmat. Rokotteen hinta on neuvoteltavissa varmasti hyväksyttävälle tasolle vaikkapa valtavilla tilauksilla Esimerkiksi Tansaniassa on 6-10 kertaa enemmän rokotettavia vuodessa kuin Suomessa. Kun edellä mainitut kysymykset on ratkaistu riittävän hyvin, on koko maailman aiheellista tuntea vastuunsa rokottamisen käynnistymisestä myös niissä maissa, jotka siitä eniten hyötyvät.

15 Koko maailma hyötyy Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt, että koska rokottamisesta koituva hyöty on ratkaisevasti suurempi kehittyvissä maissa, tulee niiden kehittyneiden maiden, jotka ottavat rokotteet käyttöön, tukea samanaikaisesti kehittyvien maiden rokotusohjelmien järjestämistä. Ajatuksena voisi olla, että jokaista esimerkiksi Euroopassa rokotettua kohti kehittyvässä maassa ainakin kaksi saisi rokotuksen. Hyöty on koko maailman hyöty, puhumattakaan kaikesta siitä kärsimyksestä, joka olisi estettävissä. Kehittyvissä maissa rokotteiden merkitys esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä voi olla ratkaisevan tärkeä. Suurin osa maailman kohdunkaulan syövästä todetaan Intiassa ja Afrikassa. Harri Vertio 15

16 Tutkijat Arun Pokhrel, Sherry Chiu ja Tadek Dyba tuovat kansainvälisyyttä Suomen Syöpärekisteriin. 16

17 Hyvä maine tuo tutkijoita maailmalta Syöpärekisteriin Suomen Syöpärekisteri on kansainvälinen työpaikka. Tällä hetkellä rekisterissä työskentelee kolme ulkomaalaista tutkijaa: Arun Pokhrel Nepalista, Tadek Dyba Puolasta ja Sherry Chiu Taiwanista. Syöpärekisterin johtaja Timo Hakulinen tunnetaan maailmalla arvostettuna tilastotieteilijänä. Hänen ryhmäänsä on tulijoita ympäri maailmaa. Teksti ja kuvat JOHANNA FRONDELIUS usuomeen väittelemään lkomaalaisvahvistukset tekevät Suomen Syöpärekisterissä tilastotutkimuksia ja vapaa-ajallaan he harrastavat suomalaisia urheilulajeja ja saunovat. Vuonna 2004 hän oli parin kuukauden ajan Suomen Syöpärekisterissä, palasi Nepaliin ja tuli takaisin Suomeen seuraavana vuonna, tällä kertaa perheensä kanssa. Arunin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa. Pokhrelin suunnitelmissa on työskennellä Suomessa ainakin vuoteen 2010 asti, riippuen siitä saako projekti sen jälkeen jatkoa. Arun harrastaa hiihtoa ja juoksemista. talkia. Aluksi tuntui hiukan oudolta kun ihmiset ovat niin hiljaisia. Nyt kun joku kyselee vointia ja juttelee, tiedän että hän on oikeasti kiinnostunut siitä, mitä sinulle kuuluu, kertoo Tadek Dyba. - Se tuntuu mukavalta. Yhteistyöohjelma toi Suomeen Sherry Chiu on syntynyt Pintossa, eteläisessä Taiwanissa. Suomessa hän on ollut jo lähes kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli Tampereella ja siirtyi sitten töihin Syöpärekisteriin Helsinkiin. Taiwanilla ja Suomella on yhteistyöohjelma, jonka puitteissa Sherry päätyi Suomeen. Nyt hän tutkii ja tekee rintasyöpä-, eturauhassyöpä-, kohdunkaulansyöpä-, ja suolistosyöpätilastoja. Sherryllä on Suomessa enää pari kuukautta työsuhdetta jäljellä ja sen jälkeen hän palaa kotimaahansa, jossa hän aloittaa työt avustavana professorina. Tulevaisuudessa hän toivoo koordinoivansa Suomen ja Taiwanin yhteistyötä. Arun Pokhrel on työskennellyt Syöpärekisterin palveluksessa neljä ja puoli vuotta. Hänen projektinaan on tutkia ja tilastoida syövästä selviytymistä eri ammattiryhmien välillä. Vuonna 2007 hän väitteli Tampereen yliopistossa aiheesta: Syöpäpotilaan suhteellisten elossaololukujen ikävakiointi. Arun Pokhrel on kotoisin Nepalin Dangista, joka sijaitsee Katmandun länsipuolella. Hän on työskennellyt aiemmin Nepalissa tilastokeskuksessa. - Eroja Suomen ja Nepalin välillä on. Nepalissa tilastointi ei ole kovin luotettavaa, kertoo Pokhrel. Hän tuli Tampereelle vuonna Tadek Dyba asettui Helsinkiin Puolalainen Tadek Dyba muutti Suomeen 13 vuotta sitten. Aiemmin hän asui Krakovassa, jossa hän nykyisin vierailee pari kertaa vuodessa. Aluksi Tadek tuli Suomeen tekemään tohtorin tutkintoaan. Tadek Dyba tutkii syövän ilmaantuvuusennusteita ja tekee myös konsultaatiotöitä. Ennen Suomeen tuloaan Tadek työskenteli Krakovassa Syöpäinstituutissa ja Tukholmassa Karolinska Instituutissa. Tadek harrastaa pyöräilyä, uintia ja lukemista. Erityisesti hän pitää Suomen luonnosta ja saunasta. - Suomalaisten kanssa ei puhuta small Tadek Dyba, Arun Pokhrel ja Sherry Chiu ovat sopeutuneet suomalaiseen työyhteisöön. 17

18 Tupakka valtava talouden taakka köyhissä maissa mteksti SATU LIPPONEN Kuvat LEHTIKUVA iljardien tappio koostuu tuottavuuden heikentymisestä, väärin käytetyistä voimavaroista, tehottomasta verotuksesta ja ennenaikaisesta kuolemasta. Tupakoitsijoista 25 prosenttia kuolee ennenaikaisesti tai sairastuu, jolloin ihmisen tuottavimpiin vuosiin osuva menetys merkitsee taloudellista perikatoa perheissä ja yhteisöissä. Salakuljetus pitää savukkeet helposti saatavilla Savukkeiden salakuljetus on hyvin yleistä. Vuonna 2006 noin 600 miljardia salakuljetettua savuketta tuli markkinoille. Hallitukset menettävät salakuljetuksen takia suunnattomasti verotuloja. Kun salakuljetettua tupakkaa on helposti saatavilla, on vaikeampi ehkäistä 18 Tupakka tekee maailmantalouteen 500 miljardin dollarin aukon, laskee tuorein Tupakka-atlas. nuorten tupakoinnin aloittamista ja saada aikuiset lopettamaan tupakointinsa. Veroase on hyvä keino. Yleissääntönä on, että kymmenen prosentin korotus savukerasian hintaan vähentää viisi prosenttia aikuisten tupakointia. Nuorilla vaikutus on suurempi, koska nuorilla on aikuisia selvästi vähemmän rahaa käytettävissä tupakointiinsa. Tupakkaviljelmä vai appelsiinilehto? Väärinkäytetyistä voimavaroista Tupakka-atlas ottaa esimerkiksi maankäytön. Tupakan kasvatus vie noin neljä miljoonaa hehtaaria maailman maatalousmaasta. Tupakan viljelyala on yhtä suuri kuin maailman appelsiiniviljelmiin tai banaaniviljelmiin käytetty maa. Tupakan sijaan hedelmällinen maa kannattaisi käyttää ruoan viljelyyn. Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat tuottavat 67 prosenttia maailman tupakasta. Näistä maista Kiinan osuus maailman tuotannosta on 40 prosenttia. Kehitysmaissa tupakoijat ovat köyhiä. He kuluttavat tupakointiin rahat, joita kaivattaisiin kipeästi ruokaan, terveydenhoitoon ja muihin välttämättömiin menoihin. Kohteena köyhät ja keskituloiset Tupakka-atlaksen kolmas painos vahvistaa jo aiemmin havaitun kehityksen: maailman tupakkateollisuuden markki- Suomi on suitsinut onnistuneesti tupakointia, mutta meilläkin on heikot kohtamme. Suomalaiset nuoret ja varsinkin tytöt tupakoivat huomattavasti useammin kuin eurooppalaiset sisarensa. Tilanne on hieman parantunut aivan muutamana viime vuonna määrätietoisten toimien ansiosta. Meneillään oleva tupakkalain uudistus tavoittelee nimenomaan nuorten tupakoinnin vähentämistä ja aloittamisen ehkäisemistä.

19 Jos Bangladeshissa keskivertotaloudessa ostettaisiin ruokaa tupakan sijaan, yli kymmenen miljoonaa ihmistä säästyisi aliravitsemukselta. Kuva: Reuters/Lehtikuva nointi- ja myyntiponnistelut on nyt voimakkainta niissä maissa, joilla on heikoimmat mahdollisuudet tehdä tehokasta kansanterveystyötä. Kun tupakka tappaa 2010 kuusi miljoonaa ihmistä, heistä 72 prosenttia on alhaisen tai keskitulon maista. Vuodesta 1960 tupakkatuotanto on lisääntynyt 300 prosentilla alhaisen ja keskitulon maissa. Teollistuneissa maissa tuotanto on pudonnut puoleen. Tämän seurauksena Intiassa ja Kiinassa yksistään on yhteensä puoli miljardia tupakoivaa miestä. Bangladesh: tupakkarahoilla voisi hoitaa aliravittuja Tupakka-atlas laskee myös, että jos Bangladeshissa keskivertotaloudessa ostettaisiin ruokaa tupakan sijaan, yli kymmenen miljoonaa ihmistä säästyisi aliravitsemukselta. Lisäksi Bangladeshissa 350 lasta päivittäin voitaisiin suojella aliravitsemukselta. Epidemian ymmärtäminen välttämätöntä - Kyseessä on maailmanlaajuinen epidemia, joka voitaisiin estää. Tupakkaatlas antaa avaimet tämän epidemian luonteen ymmärtämiselle, arvioi Amerikan Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja John R. Seffrin. Maailman keuhkosäätiön johtaja Peter Baldini puolestaan muistuttaa, että Tupakka-atlaksesta piirtyy kautta 19

20 kuusi miljoonaa ihmistä, Kun tupakka tappaa vuonna 2010 heistä 72 prosenttia on alhaisen tai keskitulon maista. linjan selkeä kuva siitä, kuinka tupakkaepidemia kuormittaa maailman köyhimpiä maita. Teollisuuden dokumentit täydentävät kuvaa Tupakkateollisuuden omat, sisäiset asiakirjat täydentävät hyvin sitä kuvaa, joka piirtyy eri puolilta maailmaa kerätyistä tiedoista. Uudet tupakoijat tulevat markkinoille (Nigeria) usein hyvin nuorina: niinkin nuorten kuin 8 tai 9-vuotiaiden tupa-kointi näyttää olevan tavallista. Tämä lainaus on British American Tobacco -yhtiön asiakirjasta The Cigarette Market in Nigeria. Useat Nigerian osavaltiot ovat käyttäneet kyseistä asiakirjaa oikeusjutuissaan. - Pitkällä aikavälillä on hyväksi liiketoiminnalle, jos vähemmän ihmisiä sairastuu tai kuolee tupakointinsa takia, on puolestaan mietelmä Altria Group Oy:n varatoimitusjohtajalta Steven C. Parrishilta vuodelta Tupakka-atlas on laskenut myös, miten tupakkateollisuus on panostanut vaikuttamistoimintaansa. Amerikkalainen Altria/Philip Morris käytti vuosina yhteensä 105,7 miljoonaa dollaria oman asiansa puolesta puhumiseen lainsäätäjille ja poliitikoille. Yli kymmenen miljoonan dollarin kerholaisia olivat Yhdysvalloissa myös tupakkayhtiöt Lorillard, Brown&Williamson, R.J. Reynolds ja U.S: Smokeless Tobacco. Sama toiminta toistuu maailmanlaajuisella tasolla: - Teimme itse asiassa lain, mutta onnitellaan nyt hallitusta viisaasta toiminnasta, lohkaisi BAT -tupakkayhtiö Kenian uudesta tupakkalaista Philip Morris raportoi samana vuonna Filippiineiltä, että siellä yhtiö onnistuneesti viivästytti lainsäädäntöä ensin kansallisesti tasolla ja sitten myös paikallisesti. 20 Maailmanlaajuisen tupakkatiedon aarreaitta Syövän ehkäisy olisi edullisin tapa voittaa sairaus. Tupakan rooli on niin iso, että se joskus unohtuu. Tarvitaan havahduttajia. Maailman tupakka-atlas kerää yhteen suunnattoman tietomäärän. Tieto on koottu houkutteleviksi kartoiksi ja kuviksi. Atlas tarkoittaa suurta karttakirjaa tai kuvateosta. Sitä Tupakka-atlas nimensä mukaisesti on. Jo kolmantena painoksena ilmestyvä Atlas on odotettu kirja. Sen julkaisijat ovat Amerikan Syöpäyhdistys ja Maailman keuhkosäätiö. Painettua Atlastakin voi kysellä kustantajilta, mutta helpoimmin kirjan tiedot saa verkkosivuilta. Globaali kuva piirtyy melko tarkasti, mutta aivan yksityiskohtiin tietoa esim. Suomen tilanteesta kannattaa etsiä muualta. Tupakka-atlas väittää Suomessa miehistä 31,8 prosentin ja naisista 24,4 prosentin tupakoivan. Aivan näin korkealle eivät suomalaiset itse lukua aseta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kokoaa aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä koskevasta kyselystä myös tupakkatiedot. Ne koskevat vuotiaita suomalaisia. Kyselyä on tehty vuodesta 1978, joten sen avulla on mahdollista hahmottaa pitkäaikainen kehitys. Viimeisimmän kyselyn mukaan 26 prosenttia miehistä ja naisista 17 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on alentunut jo pitkään Suomessa. Naisten tupakointi oli pitkään samalla tasolla luvulla ja nyt aivan viime vuosina tupakointi on naisillakin kääntynyt loivaan laskuun. Maailmanlaajuisesta tupakointitilanteesta Tupakka-atlas antaa tietoja, jotka pysähdyttävät: naapurissamme Venäjällä miehistä tupakoi 70 prosenttia. Olen polttanut säännöllisesti 45 vuotta... tunnen velvollisuudekseni kertoa tuleville tupakoitsijoille, että tupakointi merkitsee osittain omasta vapaudesta luopumista, on Tshekin presidentti Václav Havel sanonut. Havel oli sosialistisen Tshekkoslovakian kuuluisia toisinajattelijoita, joka tunnettiin ketjupolttajana, kunnes sairastui keuhkosyöpään 1990-luvun puolivälissä ja lopetti tupakoinnin. Tupakan sijaan hedelmällinen maa kannattaisi käyttää ruoan viljelyyn. Kuva: Chad Ehlers/Lehtikuva

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta Helppo Härkis pastakastike 1 pkt (250 g) HÄRKIS härkäpapuvalmistetta 2 tl öljyä 1 prk (400 g) tomaattimurskaa 2 dl vettä 2 rkl tomaattisosetta 2 tl kuivattua yrttiseosta 1/2 tl suolaa ja sokeria ripaus

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa?

I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa? I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa? 18.10.2016 klo 14.00-14.30 veera.laurila@thl.fi OSA I. Miten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot