Syöpä. cancer.fi. Rokotteilla. syöpää vastaan 4/2009. Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä. cancer.fi. Rokotteilla. syöpää vastaan 4/2009. Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui"

Transkriptio

1 Syöpä 4/2009 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui Rokotteilla syöpää vastaan

2 TÄSSÄ NUMEROSSA 4/ Onnettomuus ei ole vielä ohi On kulunut 23 vuotta Tshernobylin ydinreaktorin räjähdyksestä. Ydinvoimala-alue kaipaa ripeästi huoltoa ja alasajoa. Anu Kytölä Kilpirauhassyövän riski ei kasvanut Suomessa Tshernobylin onnettomuus ei suurentanut kilpirauhassyövän riskiä Suomessa lapsilla tai nuorilla. Myös leukemian ilmaantuvuutta seurattiin ja saatiin sama tulos. Anu Kytölä Rokotteilla syöpää vastaan Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt, että niiden kehittyneiden maiden, jotka ottavat HPV-rokotteen käyttöön, tulisi tukea kehittyviä maita luomaan rokotusohjelmaa. Harri Vertio Hyvä maine tuo tutkijoita maailmalta Syöpärekisteriin Arun Pokhrel Nepalista, Tadek Dyba Puolasta ja Sherry Chiu Taiwanista työskentelevät Suomen Syöpärekisterissä. Johanna Frondelius Tupakka valtava talouden taakka köyhissä maissa Salakuljetus pitää savukkeet helposti saatavilla. Satu Lipponen s.6 s.12 s Lähde liikkeelle! Syöpäjärjestöillä on liikuntapainotteinen syksy. Anu Kytölä Ihmisten lähelle Syöpäyhdistyksissä eri puolella maata on erilaisia palveluja. Pirkanmaan Syöpäyhdistys aloitti sairaanhoitajien vastaanotot alueensa kuudessa kunnassa. Merja Perttula Syövän geenitutkimukselle vauhtia gaalakonsertista Syöpäsäätiön juhlatoimikunta tuo Finlandia-talon lavalle mm. Katri-Helenan ja Jari Sillanpään. Viisi faktaa nuuskasta Ylilääkäri Matti Rautalahti vastaa kysymyksiin. Satu Lipponen Kun jääkiekkojoukkue ilmaiset mällit sai Koska nuuskan markkinointia on rajoitettu, tupakkateollisuus panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Satu Lipponen JOKA NUMEROSSA Puheenvuoro Valtakunnallinen ja alueellinen syöpäohjelma Hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kiviniitty, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pääkirjoitus Useat syövät ovat ehkäistävissä Harri Vertio Kolumni Katso kauas näet lähelle Hilkka Olkinuora 26 Ajassa Kuukausilahjoittaminen on helppo tapa taistella syöpää vastaan. s.32 s.14 s.24 2

3 Elokuu -09 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuudesti vuodessa. Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 39. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Nina Nupponen, Hilkka Olkinuora, Marjo Pajunen, Päivi Pakarinen, Matti Rautalahti, Leena Rosenberg, Risto Sankila Toimittaja: Jaana Ruuth Lääketieteellinen toimittaja: Matti Rautalahti AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvat: Chad Ehlers/Lehtikuva Johanna Frondelius Juha Hämäläinen/Plugi Maarit Honkatukia/Plugi Jouko Keski-Säntti Anu Kytölä Jaakko Louhivuori Andre Maslennikov/Lehtikuva Gustav Mårtensson/Lehtikuva Karel Prinsloo/AP/Lehtikuva Kari Rissa Alexander Shalamov/Plugi KImmo Torkkeli Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Kaarina Kiviharju Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja Koskelainen Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katariina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg Suomen Syöpäpotilaat, Ulf Sundstén Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: (09) Fax: (09) Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Turku Paino: Hansaprint, Turku 2009 Anna kesän maistua pitkälle syksyyn Elokuu tuo ruokapöytään raikkaat sadonkorjuuajan herkut. Nyt on aika pysähtyä nauttimaan kesäauringon kypsyttämistä marjoista, vihanneksista ja hedelmistä. Kevennä ruokavaliotasi kasviksilla ja huomaat, että voit paremmin ja jaksat enemmän. Kesän aikana kertyneet ylimääräiset kilotkin sulavat helpommin kasvisvoittoisella ruoalla. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat helppo ja herkullinen keino edistää omaa terveyttä. Puoli kiloa päivässä eli kuusi omaa kämmenellistä riittää. Kun yhdistät kevennettyyn ruokavalioon säännöllisen liikunnan, paino pysyy kurissa ja samalla riski sairastua syöpään vähenee. Ruokavalion monipuolisuus on tärkeää, joten älä unohda lihaa ja kalaa. Sian- ja naudanlihan sijaan valitse kuitenkin kanavaihtoehto. Oleellisinta on kuitenkin välttää ruoan valmistamisessa korkeita lämpötiloja, joten vältä paistamista, käristämistä ja grillaamista. Lisää tietoa ruoan ja liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista löydät verkosta Mehevä punajuurilasagnette 4 isoa punajuurta, 1 palsternakka, 1 iso purjo 2 tl öljyä, 0,5 tl suolaa, 0,5 tl rouhit. pippuria 1 rkl kuivattua timjamia 0,5 dl vehnäjauhoja, 7 dl vettä 1 pkt ( g) sulatejuustoa n. 200 g kuviopastaa Kuori punajuuret ja palsternakka. Raasta ne karkeaksi raasteeksi. Halkaise purjo ja leikkaa viipaleiksi. Kuumenna öljy ja kuullota kasviksia 10 min. Mausta jauhot ja ripottele pannuun. Kääntele kasviksia jauhoissa. Lisää vesi ja sekoita, kunnes seos alkaa kiehua. Keitä 3 min. välillä sekoittaen. Sulata juusto sekaan. Levitä pasta vuokaan ja kaada päälle punajuurikastike. Sekoita. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä lasagnettea uunissa 175 asteessa noin 40 min. Lisää pinnalle tuoretta timjamia. Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Juha Hämäläinen/Plugi Kuva: Kotimaiset Kasvikset Pinnalle: 1-2 dl juustoraastetta, tuoretta timjamia 3

4 aajassa Naapurin vihreä ruoho Kuva: Alexander Shalamov/Plugi Tämä Syöpä-lehden numero on omistettu kansainvälisille asioille. Syövän tutkimus on kansainvälistä, hoitokokeet ylittävät rajat ja harvinaisissa syövissä on pakko kurottaa yli oman maan rajojen. Potilaat lukevat tietoja ympäri maailmaa. Terveystieto on nopeasti globalisoitunut. Arkisessa työssä Syöpäjärjestöissä on monia kansainvälisyyden juonteita. Pääsihteeri Harri Vertio on aktiivinen Maailman syöpäunionin (UICC) hallituksen jäsen. Papilloomarokotteiden saaminen köyhimpien ulottuville on hanke, jossa yhdistyksemme oli aloitteentekijä. Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, Suomen Syöpärekisteri, on tasoltaan maailman huippua ja päihittää isot laitokset tieteellisten viittausten määrässä, joka on tieteentekijän korkein tunnustus muut käyttävät tietoja ja tulkintoja oman työnsä pohjaksi. Suomessa syöpäpotilas selviytyy hyvin sairaudestaan. Lisääntyvä potilasmäärä tuo kuitenkin haasteita. Varsinkin korkeimmin koulutettujen kohdalla näyttää vallitsevan asenne, että maailman paras hoito haetaan muualta ja jossakin on ERKKI Puheenvuoro elämän pelastava menetelmä, joka syystä tai toisesta ei ole otettu meillä käyttöön. Epäillään, että muualla tehdään uudempaa ja parempaa. Hoitokäytänteet ovat kuitenkin kansainvälisiä ja laajoissa hoitokokeissa kehitettyjä. Suomessa hoidot otetaan nopeasti käyttöön, koska meillä on tehty perinteisesti paljon tieteellistä tutkimusta. Kirurgiassa Suomi on ollut säästävän rintasyöpäkirurgian uranuurtaja. On oivallettu, että naisen rinnat ovat tärkeä osa naiseutta ja kun on voitu varmistaa, ettei rintojen säästö lisää uusimisen vaaraa, on kehitetty säästäviä leikkauksia. Tämä on etuoikeus, josta suomalaisen rintasyöpäpotilaan täytyy pitää kiinni. Samoin on pidettävä huoli hyvistä seulonnoista, joilla syöpä voidaan jopa estää kokonaan. Mitä Suomesta halutaan? Soittajat tiedustelevat kokeellisia hoitoja ja haluavat päästä tutkimuksiin, joista ovat lukeneet lehdistä. Useimmiten kysely koskee virushoitoja ja boorineutronisädehoitoja. Ulkomailla asuva suomalainen huolehtii, saako vieraalla maalla yhtä hyvän hoidon kuin kotona. Ruoho on aina jossain muualla vihreämpää kuin omalla pihalla. Satu Lipponen, toimituspäällikkö IZARRA s. 29 Nuuska on nuorille kuin kollektiivinen keskisormi. Mitä enemmän sitä ympäristö paheksuu, sitä suurempi nuuskan sosiaalinen hyväksyttävyys on nuorten keskuudessa. Valtakunnallinen ja alueellinen syöpäohjelma Syöpäjärjestöjen aloitteesta Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla valtakunnallinen syöpäsuunnitelma. Edellisestä kokonaisvaltaisesta tarkastelusta on jo aikaa. Suomessa on saavutettu kansainvälisesti verrattuna hyviä hoitotuloksia. Kuitenkin on tarpeellista tarkastella mahdollisimman perusteellisesti potilaan polun eri vaiheita. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota potilaan palveluketjuun silloin, kun sosiaalitoimi tulee mukaan. Syövän hoitoon tarvitaan varoja ja tekijöitä lisää. Hoitojen kehittäminen ja käyttöönotto vaativat tieteellistä taustaa ja tutkimuksellista otetta. Valtakunnallisessa suunnitelmassa on suotavaa olla kannanotto Syöpäjärjestöjen työstä potilaan polun eri vaiheissa ja yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Alueellisen syöpäohjelman tekeminen on syytä aloittaa rinnan valtakunnallisen ohjelman kanssa. Ensin tarvitaan tilastolliset tiedot ja hoitokäytännöt sekä tiedot käytännön vaikeuksista alueella. Yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla tiedot ovat jo käytössä tai helposti saatavissa. Mielestäni ainakin Pohjois-Suomessa tarvitaan valtakunnallisen suunnitelman lisäksi alueellinen suunnitelma, joka on mahdollisimman yksityiskohtainen ja tulevaisuuteen tähtäävä. Alueellinen suunnitelma voidaan tehdä tarkemmaksi ja sitovammaksi kuin valtakunnallinen. Kalevi Kiviniitty, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys 4

5 Elokuu -09 Pääkirjoitus Kannen kuva: Andre Maslennikov/Lehtikuva Voita Syöpä-vyö! Kerro meille mielipiteesi. Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti, Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan viisi Syöpä-vyötä. Syöpä-Cancer -lehden numeron 3/2009 parhaaksi artikkeliksi äänestettiin Lasse Svahnströmin haastattelu Elämää sopivan kokoisina annoksina. Syöpä-hatun voittivat Lea Asikainen, Aune Jokinen, Anna-Maija Kokkonen, Anja Metsälä, Kauko Rantapuro, Leo Sihvonen, Leena Vuori ja Eero Välikangas. Useat syövät ovat ehkäistävissä Monien syöpien aiheuttajat ovat edelleen tutkimuksen kohteena, vaikka syövän syntyä ymmärretäänkin paljon täsmällisemmin kuin aikaisemmin. Syövän riskitekijöitä tunnetaan yhä paremmin. Siksi ajoittain tuntuu hämmentävältä, että Suomessa edelleen ilmaantuu paljon sellaisia syöpiä, jotka olisivat yksinkertaisin keinoin ehkäistävissä. Tupakan aiheuttamat syövät ovat toki vähentyneet ja vähenevät edelleen, mikäli nuorten tupakoinnin ilahduttavat muutokset jatkuvat nykyisellään. Olennaista tulevaisuuden kannalta tulee olemaan naisten tupakoinnin kehitys: jos naisten tupakointi alkaa vähentyä kuten miesten tupakointi, se ennustaa nopeaa tupakkasyöpien vähenemistä jo muutamassa vuodessa. Toiveita tästä on olemassa. Monien tupakoivien ihmisten on tunnetusti vaikeaa lopettaa. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on kiitettävällä tavalla pyritty savuttomuuteen tukemalla ihmisten lopettamispyrkimyksiä. On kuitenkin kunnioitettava myös potilaan itsemääräämisoikeutta oman elämänsä suhteen, vaikka henkilökunnan tupakointia työympäristössä rajoitetaan hyvin perustein. Inhimillisyyden vaatimukset ovat hoidossa tärkeitä. Ihosyövät lisääntyvät jatkuvasti huolimatta siitä, että niistä suurin osa olisi ehkäistävissä vähentämällä ultraviolettisäteilyaltistusta. Tuoreessa kyselyssä ilmeni, että kuudennes ihmisistä ei ollut kuullutkaan koko asiasta ja toinen kuudennes piti tietoja säteilyn ja ihosyövän välisestä yhteydestä humpuukina. Voisimme välttyä noin vähintään tuhannelta syövältä vuodessa, jos ihmiset eivät polttaisi itseään auringossa tai altistaisi itseään solariumien säteilylle. D-vitamiinistaan huolestuneet voivat kyllä saada aurinkoannoksensa ilman ihon palamistakin. Näinä aikoina puhutaan paljon säästöistä. Taloudellisten säästöjen lisäksi säästyisimme paljolta inhimilliseltä murheelta, jos suostuisimme ehkäisemään ne syövät, jotka ovat ehkäistävissä. Silti jää vielä melkoisesti selvitettävää ja tutkittavaa. Syöpäjärjestöt on päättänyt ohjata edelleen tänä vuonna noin neljä miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Tämä on mahdollista, koska meille testamentteja, lahjoituksia ja muuta tukea ohjaa suuri joukko ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä. Tutkimustyön tuloksia näkyy tämän lehden sivuilla ja Syöpäsäätiön Focus-julkaisussa. Kuva: Jouko Keski-Säntti Design Paola Suhonen Harri Vertio pääsihteeri

6 6 Pripjatin kaupunki on hiljainen. Evakuoinnin jälkeen asukkaan kodit jäivät tyhjäksi.

7 23 vuotta Tshernobylin ydinreaktorin räjähdyksestä Onnettomuus ei ole vielä ohi Vierailu Tshernobylin ydinvoimalassa saa ymmärtämään, että onnettomuus ei ole vielä ohi. Tuhoutuneen reaktorin päälle pikaisesti onnettomuutta seuranneena vuonna rakennettu suojarakennus on jo elänyt elämänsä. Arvioitu käyttöikä on ohitettu, katto vuotaa ja seiniä on tuettu ulkoapäin. steksti ja kuvat ANU KYTÖLÄ, Ukraina ateinen ja sumuinen sää sopii hyvin vierailuun Ukrainan ehkä tunnetuimmassa paikassa, Tshernobylin ydinvoimalassa. Voimalan nelosreaktori räjähti Pelastussuunnitelmia tällaiselle onnettomuudelle ei ollut. Puhdistustyöntekijöitä kuljetettiin pikaisesti paikalle eripuolilta silloista Neuvostoliittoa, jonka osa Ukrainakin tuolloin oli. Reaktorin sisään lennätettiin helikoptereilla hiekkaa ja sementtiä tyrehdyttämään tulipaloa ja välittömästi aloitettiin suunnittelu suojan rakentamiseksi. Suojarakennus valmistui marraskuussa Kauppakeskus tyhjeni asiakkaista 23 vuotta sitten. Nyt suojarakennus näyttää romuvarastolta. 22-vuotias sarkofagi suunniteltiin kestämään vuotta. Sen seinät on jo tuettu ulkopäin ja katon Ukrainalaisista noin 70 prosenttia vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Ukrainassa on tällä hetkellä neljä ydinvoimalaa, joissa on yhteensä 15 yksikköä. tuennat ovat painuneet. Rakennus ei kestäisi pienintäkään maanjäristystä. Suojarakennuksen sisään pääsee sadevettä ja lumen sulamisvettä. Ne kuljettavat pohjaveteen radioaktiivisia aineita ja saastunut vesi kulkeutuu Pripjat-jokea Dnepriin ja aina Kiovaan asti. Suurin vaara on sadevesien ja ydinpolttoaineen aiheuttama räjähdys, jolloin saastetta jälleen pääsisi ympäristöön. Uusi suoja rakenteilla Suojarakennuksen ylle rakennetaan uusi kuori, jonka käyttöiäksi on laskettu sata vuotta. 7

8 Puhdistustyöntekijöiden muistomerkkiin on kirjoitettu: "Niille, jotka pelastivat maailman." Kansallisen pelastuspalvelun tiedotuspiste on edelleen Tshernobylissä klo klo Marraskuussa 1991 Tshernobylin ydinvoimalan nelosreaktori räjähti. 8 Komitea tunnusti reaktorin tuhoutumisen ja annettiin käsky evakuoida Pripjat. Säteilyturvakeskuksen lehdistötiedote luettiin STT:n radiouutisissa. Tulipalot oli saatu sammumaan. Suojarakennus valmistui. Ukraina itsenäistyi. Kakkosreaktori suljettiin tulipalon jälkeen.

9 Pripjat on vihreä ja rehevä autiokaupunki. Luonto peittää ihmisen kädenjäljen. Tshernobylin taulu näyttää nelosreaktorin mittauspisteessä edelleen 24 mikrosieverttia. Helsingissä säteilyarvo oli huhtikuussa ,17 mikrosieverttia. Keskustan rakennukset raunioituvat hyvää vauhtia. Marraskuussa Ykkösreaktori suljettiin kansainvälisen sopimuksen mukaan. Viimeinen reaktori suljettiin. Tshernobylin ydinvoimalan alasajo alkaa. Uusi suojarakennus valmistuu. Alasajo saadaan valmiiksi. Uusi suojarakennus on elinikänsä päässä. 9

10 Luonto on ottanut Pripjatin keskustan 23 vuoden aikana halttuunsa. Tori ja kävelytiet ovat kasvaneet lähes umpeen. Käki kukkuu jossain lähellä. Turvatarkastuspisteessä kerrotaan, että edelliset vieraan näkivät samalla paikalla hirven. Alueella viihtyvät myös sudet, villisiat ja jopa pieni hevosrotu on syntynyt turva-alueelle. Matkustusohjeet kehottavat pukeutumaan pitkälahkeisiin housuihin ja pitkähihaiseen paitaan. Sammaleen ja jäkälän päälle astumista tulee välttää. Opas kehottaa pesemään vaatteet, ainakin kengänpohjat, kun pääsemme takaisin Kiovaan. Arkadi Uskov luottaa yhä ydinvoimaan Pienoismalli kuvaa nelosreaktoria puhdistustöiden aikana. Katto on romahtanut ja suojarakennus estää säteilyä karkaamasta taivaalle. Uuden suojan arvioidaan valmistuvan Suojarakennuksen käyttöaikana on tarkoitus purkaa vanha sarkofagi. Sen sisällä olevat radioaktiiviset massat siirretään loppusijoitustiloihin. Voimalaalueelle rakennetaan myös nestemäisen radioaktiivisen jätteen käsittelylaitos. Nämä suuret rakennushankkeet toteutetaan kansainvälisellä rahoituksella. Kustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa. Suomi on rahoittanut rakennustöitä seitsemällä miljoonalla eurolla. Myös Suomelle on lisäpyyntöjä tulossa. Rakennukset poikivat työtarjouksia aina Suomeen asti. Pekka Niskan toimisto osuu silmiin matkalla Tshernobyliin. Niskan nosturit tulevat olemaan käytössä uuden suojarakennuksen työmaalla. Tärkeintä on suojella työntekijöitä Tshernobylin ydinvoimala-alueella työskentelee yhä työntekijää valvomassa tuhoutunutta reaktoria ja käyttämässä alueella sijaitsevaa kytkinkenttää, joka on edelleen osa Ukrainan sähköntuotantojärjestelmää. Alueella ei ole ollut toimivaa ydinreaktoria enää vuoden 2000 jälkeen. - Työntekijöitä täällä on niin kauan kun heistä on enemmän hyötyä kuin haittaa, kertoo voimalan varajohtaja Konstantin Seferin, kun häneltä udellaan, onko Tshernobyl ikuisuusprojekti. Alueen alasajo-ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna Ohjelma ulottuu aina vuoteen Varajohtaja Seferin jättää vastaamatta mm. rahoitukseen liittyviin kysymyksiin. - En muista. Korjaustöiden suunnittelussa tärkeintä on tällä hetkellä suojella työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan ydinvoimala-alueella oli työvuorossa onnettomuushetkellä ihmistä. Kukaan ei tiedä, kuinka moni heistä kuoli ydinvoimalaonnettomuuden seurauksiin. Ydinvoimalan alueelle ei ole helppo saada työvoimaa. - Nyt tänne tullaan, kun muualta ei saada työtä, kertoo Seferin lyhyesti. - Työntekijöitä varten rakennettiin saastuneen Pripjatin kaupungin tilalle uusi kaupunki, Slavovits, 70 kilometrin päähän Tshernobylistä. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet muuttaa sinne. - Onnettomuuden jälkeen lähes koko henkilökunta vaihtui. Uusien työntekijöiden kouluttamisesta tuli ongelma etenkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Konstantin Seferin valottaa vielä hieman tilannetta. Pripjat kuollut kaupunki Neuvostoliitossa aloitettiin vuonna 1970 mallikaupungin rakentaminen kauniin Pripjat-joen varteen neljän kilometrin päähän Tshernobylistä. Vain 16 vuotta myöhemmin kaupunki evakuoitiin maailman tuhoisimman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Kaupungissa asui tuolloin asukasta, joiden keski-ikä oli 27 vuotta. Heistä suuri osa oli nuoria perheitä, joiden vanhemmista valtaosa työskenteli ydinvoimalassa. Arkadi Uskov, Ukrainan säteilyturvallisuusviraston, SNRCU:n varajohtaja asui onnettomuuden aikana Pripjatissa perheineen ja oli itsekin onnettomuushetkellä ydinvoimalassa työssä. - Edes Pripjatissa asuvat ja voimalassa onnettomuuden aikana työskennelleet ammattilaiset eivät osanneet toimia odotusten mukaan, Uskov toteaa. - Vanhemmat olivat sisällä ydinvoimalan tiloissa suojassa suurimmalta säteilyltä, mutta heidän lapsensa leikkivät kaikessa rauhassa pihoilla ja puistoissa. Vanhemmat eivät varoittaneet kotona olleita säteilystä. Myös hallitus teki suuren virheen: Se ei osannut suojella väestöä. - Olin reaktoriosastolla työssä onnettomuushetkellä. Menetin kodin Pripjatissa ja onnettomuuden takia en enää kyennyt saamaan lapsia. Minulla on yksi lapsi, mutta olisin toivonut useampia, Uskov kertoo omista kokemuksistaan. Arkadi Uskov teki onnettomuuden jälkeen puhdistustyötä ja joutui säteilyvammojen vuoksi sairaalahoitoon. - Vaikka olen itse kokenut tuon kaiken, olen edelleen ydinvoiman kannattaja ja nyt valvon työkseni Ukrainan ydinvoiman turvallisuutta. Uskon, että ydinvoima on talouden kannalta Ukrainalle hyvin tärkeä energiamuoto. Ukrainan sähköntuotannosta yli puolet tulee ydinvoimasta. Thernobyliin ja Pripjatiin järjestetään jo matkoja turisteille. Paikalliset ovat löytäneet laista porsaanreikiä ja kuljettavat turisteja käymään alueella. Pelkkää tirkistelyä ja kauhistelua matkan ei tarvitse olla. On hyvä katsella ympärilleen avoimin silmin ja mielin. Miten voi suunnitella ja valmistautua sellaiseen, jota ei koskaan pitäisi tapahtua? 10

11 ja voimalassa Edes Pripjatissa asuvat onnettomuuden aikana työskennelleet ammattilaiset eivät osanneet toimia odotusten mukaan. Arkadi Uskov, Ukrainan säteilyturvallisuusviraston, SNRCU:n varajohtaja Kuva: Kari Rissa helppo saada työvoimaa. Nyt tänne tullaan, kun muualta ei Ydinvoimalan alueelle ei ole saada työtä. Kuva: Jaakko Louhivuori Tshernobylin voimalan varajohtaja Konstantin Seferin 11

12 Kilpirauhassyövän riski ei kasvanut Suomessa Suomen Syöpärekisterin ja Säteilyturvakeskuksen tutkimuksen mukaan Tshernobylin onnettomuus ei suurentanut kilpirauhassyövän riskiä Suomessa olapsilla tai nuorilla. nnettomuuden jälkeistä syöpään sairastumista seurattiin yli 1,3 miljoonalla suomalaisella ja heillä havaittiin 479 kilpirauhassyöpää. Ennen onnettomuutta kilpirauhassyöpiä löytyi jonkin verran enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Syitä Pohjois-Suomen suurempiin kilpirauhassyöpälukuihin ei tiedetä. Sievert, sv Säteilyn terveyshaittoja kuvaa käsite sievert. Se lasketaan eri kudosten saamien annosten perusteella ja painotetaan elinkohtaisia annoksia sen mukaan, miten todennäköistä on kudokseen liittyvä haitta. Teksti ANU KYTÖLÄ Kuva MAARIT HONKATUKIA/PLUGI Myös leukemian ilmaantuvuutta Suomessa seurattiin eikä senkään esiintyvyydessä havaittu eroja. Liikaa rintasyöpää suurimman laskeuman alueella Tuuli toi tullessaan radioaktiivista säteilyä eri puolille Eurooppaa. Laskeuma-alueilla säteilyn määrä riippui paljon paikalle osuneista sateista. Kaikkein suurimman säteilyannoksen sai Ukrainan naapuri Valko- Venäjä. Vuonna 2006 valmistunut EU-rahoitteinen tutkimus käsitteli rintasyövän ilmaantuvuutta Tshernobylin ydinvoimalan ympäristössä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, jossa säteilyannokset olivat paikoin suuria. Niillä laskeuma-alueilla, joilla ihmiset saivat annoskertymänä yli 40 millisievertiä, rintasyöpä yleistyi kaksi kertaa nopeammin kuin muualla vuotta onnettomuuden jälkeen. Naisilla jotka olivat onnettomuuden aikana alle 45- vuotiaita, riski kasvoi eniten. Rintasyöpä lisääntyi tutkimusalueen kaikissa kunnissa, mikä johtunee osittain diagnostiikan aktivoitumisesta ja ehkä syöpien rekisteröinnin tehostumisesta. Pelkoa ja stressiä Suurimman säteilyannoksen saivat onnettomuusalueen puhdistustyöntekijät. Heitä tuotiin alueelle Neuvostoliiton alueelta yli puoli miljoonaa. Osa heistä tuli paikalle palkkatyöhön, osa vapaaehtoisina. Pääosa oli asevelvollisuuttaan suorittavia tai kertausharjoituksiin kutsuttuja miehiä.virosta ja Latviasta puhdistustöihin lähetettiin yhteensä noin miestä. Puhdistustyöntekijät työskentelivät alueella kahdesta neljään kuukauteen. Heidät kotiutettiin ja uudet työntekijät tulivat tilalle. Puhdistustyöntekijöiden joukossa on ollut enemmän itsemurhia kuin väestössä keskimäärin. Cesiumia ja jodia Tshernobylin säteilylaskeumassa oli cesiumia ja radioaktiivista jodia. Radiojodi sitoutuu nopeasti kilpirauhaseen. Lähialueiden ihmiset evakuoitiin lähellä sijainneeseen pioneerileiriin. Sieltä heidät sijoitettiin ympäri Neuvostoliittoa sukulaisten luo ja paikkakunnille, joilla oli tarjota työpaikkoja ja asuntoja. Ihmiset altistuivat jodille hengityksen, maidon ja vihannesten välityksellä. Altistuneita lapsia oli eniten Ukrainassa. Valko-Venäjällä lasta oli sairastunut ja 17 lasta oli kuollut kilpirauhassyöpään alle 15 vuoden ikäisinä vuoteen 2002 mennessä. Täysin varmoja lukuja ei kuitenkaan tiedetä, koska kyseisten valtioiden syöpärekisterit ovat varsin epäluotettavia. Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, IARC, arvioi, että Tshernobylin onnettomuudesta aiheutuneet syövät ovat 0,01 prosenttia kaikista Euroopan syöpäkuolemista. 12

13 Sienten käsittelyohjeet Radioaktiivisen cesiumin vähentäminen Nykyisin elintarvikkeissa esiintyvät radioaktiiviset aineet ovat peräisin pääasiassa Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta. Monissa sienissä Suomessa esiintyy edelleen paikoitellen cesiumpitoisuuksia, jotka ylittävät EU:n suosituksessa annetun enimmäisrajan. Radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää liottamalla tai keittämällä sieniä vedessä. Suuri osa cesiumista siirtyy veteen, joka kaadetaan pois ruoanlaiton yhteydessä. Käsittely poistaa jopa prosenttia cesiumista. Tuoreiden tai suolattujen sienten keittäminen Rouskut keitetään runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerran noin 10 minuuttia ja korvasienet kahdesti noin 5 minuuttia. Keitinvesi kaadetaan pois. Sienet huuhdotaan runsaalla kylmällä vedellä. Näin menettelemällä voidaan cesiumia vähentää myös muista sienistä. Niitä sieniä, joita ei normaalisti keitetä, voidaan esikäsitellä irrottamalla sienistä oma vesi kuumentamalla niitä pannulla. Irronnut neste kaadetaan pois. Huuhtelu pienellä vesimäärällä tehostaa käsittelyä. Yhteensattumat hidastivat turvatoimia Suomessa Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus tapahtui 23 vuotta sitten Ukrainan neuvostotasavallassa. Viestinnän hitaus ja monet onnettomat yhteensattumat hidastivat pelastus- ja turvatoimia sekä Neuvostoliitossa että Suomessa. Suomessa oli onnettomuuden aikana virkamieslakko ja osa säteilyä tarkkailevasta henkilökunnasta oli lakossa. Säteilymittarien nousua ei heti osattu yhdistää onnettomuuteen vaan mietittiin, onko mittareissa jotain vikaa. Suurimmat säteilylaskeumat Suomessa säteilylaskeumat osuivat Kaakkois-Suomeen, Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle. Suomalaiset saavat säteilyä vuodessa noin 3,7 millisieverttiä. Suurin osa on peräisin sisäilman radonista. Tshernobylistä kulkeutuneen säteilyn osuus on vain alle sadasosa vuoden kertymästä. Cesium keräytyy erityisesti sieniin ja petokaloihin. Luontaistuotteita suosivat saavat ravintonsa kautta hieman suuremman säteilyannoksen kuin muut suomalaiset. Pakastaminen Pannulla haudutetut sienet jätetään kosteiksi ennen pakastusta. Sulatettaessa sienistä irtoava neste puristetaan pois. Liottaminen Kuivattuja sieniä liotetaan kylmässä vedessä vähintään tunnin ajan tai yön yli (10 g sieniä ja vähintään 2 dl vettä). Tuoreita sieniä liotetaan yön yli kylmässä vedessä (100 g sieniä ja 5 dl vettä). Liotusvesi kaadetaan pois. * Becquerel (Bq) Radioaktiivisuuden mittayksikkö. Esimerkiksi elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ilmaistaan becquereleina paino- tai tilavuusyksikköä kohti. Bq/kg tai Bq/l. 13

14 Rokotteilla syöpää vastaan Kohdunkaulan syöpää ehkäisemään tarkoitettu rokote on otettu innokkaasti vastaan useimmissa Euroopan maissa ja monissa muissakin maissa. Sen käyttöön ottamista on varsinkin kehittyvissä maissa hidastanut olennaisesti rokotteen hinta. Teksti HARRI VERTIO n nykyisin arvioidaan, että varsin suuri osa syövistä voi olla viruksen aiheuttaman tulehduksen seurausta. Yksi tapa ehkäistä syöpää on siis löydettävissä, mikäli on mahdollista kehittää rokotteita syöpää aiheuttavia tai syövän riskiä lisääviä viruksia vastaan. Tutkiva lääketeollisuus onkin panostanut viime vuosina paljon rokotteiden kehittämiseen. Tuloksena on ollut mm. kohdunkaulan syöpää ehkäisemään tarkoitettu HPV-rokote, jollaisen kaksikin lääkeyritystä on tuonut markkinoille pari vuotta sitten. Tansania tutkimuskohteena Kuva KAREL PRINSLOO/AP/LEHTIKUVA Olin mukana arvioimassa Maailman syöpäunionin hankkeen toteuttamismahdollisuuksia Tansaniassa, jossa on tarkoitus mm. selvittää, miten rokottaminen kohdunkaulan syöpää vastaan olisi mahdollista toteuttaa n. 30 miljoonan ihmisen maassa. Tansania on köyhä millä mittarilla tahansa, mutta siellä on terveydenhuoltojärjestelmä, jonka tuel- la rokottaminen saattaisi olla mahdollista, varsinkin jos rokotukset annetaan peruskoulun aikana, mikä juuri tämän HPV-rokotuksen kohdalla on tarkoituksenmukaisinta. Maailman syöpäunioni käynnistää rokottamisen edellytysten tutkimuksen yhdessä yhteistyökumppanien ja Tansanian kanssa, mikäli se osoittautuu mahdolliseksi. Ei ainoastaan hinta Rokotteen hinta ei ole ainoa ratkaistava kysymys. Monesta maasta puuttuu tarvittava järjestelmä rokotusten toteuttamiseksi. Rokotusten vaikutus perustuu ihmisen oman immuunipuolustuksen lisäksi ns. laumaimmuniteettiin: kun rokotetaan riittävän suuri osa ihmisistä, suoja paranee. On rokotettava suurin osa ikäluokasta parhaan vaikutuksen aikaan saamiseksi. Juuri kehittyvissä maissa rokotteiden merkitys esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä voi olla ratkaisevan tärkeä. Suurin osa maailman kohdunkaulan syövästä todetaan nimenomaan Intiassa ja Afrikassa. Arvioidaan, että maailmassa vuosittain todettavista puolesta miljoonasta kohdunkaulan syövästä 80 prosenttia ilmaantuu kehittyvien maiden naisille. Rokotus on huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin esimerkiksi seulonta, jota Suomessakin on menestyksellisesti käytetty taudin torjunnassa. Seulontaankin on kehitetty menetelmiä, joka ovat nykyisiä helpompia toteuttaa, mutta silti tuntuu houkuttelevalta päästä rokotteen avulla ehkäisemään syöpää. Vielä etsitään vastauksia Edessä on vielä kysymyksiä, joihin tutkimuksella haetaan vastauksia. Estääkö rokote todella syöpää vai syövän esiasteita? Kuinka pitkä on rokottamisen vaikutus? Toistaiseksi rokotteita on kehitetty tärkeimpiä virustyyppejä vastaan, mutta ei vielä tiedetä, miten muut virustyypit käyttäytyvät, jos rokotukset otetaan käyttöön. Nykyisin vaaditaan myös tietoa kustannusvaikuttavuudesta: siis siitä, kannattaisiko sama raha käyttää johonkin muuhun vielä parempaan toimintaan terveyden edistämiseksi. Suomessa on pidetty rokottamista kalliina keinona kohdunkaulan syövän ehkäisyyn, koska meillä uusia syöpiä todetaan vain noin 150 vuodessa erityisesti hyvin toimivan seulontajärjestelmän ansiosta. Maassa, jossa seulontaa ei ole, vaikutukset olisivat tietenkin paljon suuremmat. Rokotteen hinta on neuvoteltavissa varmasti hyväksyttävälle tasolle vaikkapa valtavilla tilauksilla Esimerkiksi Tansaniassa on 6-10 kertaa enemmän rokotettavia vuodessa kuin Suomessa. Kun edellä mainitut kysymykset on ratkaistu riittävän hyvin, on koko maailman aiheellista tuntea vastuunsa rokottamisen käynnistymisestä myös niissä maissa, jotka siitä eniten hyötyvät.

15 Koko maailma hyötyy Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt, että koska rokottamisesta koituva hyöty on ratkaisevasti suurempi kehittyvissä maissa, tulee niiden kehittyneiden maiden, jotka ottavat rokotteet käyttöön, tukea samanaikaisesti kehittyvien maiden rokotusohjelmien järjestämistä. Ajatuksena voisi olla, että jokaista esimerkiksi Euroopassa rokotettua kohti kehittyvässä maassa ainakin kaksi saisi rokotuksen. Hyöty on koko maailman hyöty, puhumattakaan kaikesta siitä kärsimyksestä, joka olisi estettävissä. Kehittyvissä maissa rokotteiden merkitys esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä voi olla ratkaisevan tärkeä. Suurin osa maailman kohdunkaulan syövästä todetaan Intiassa ja Afrikassa. Harri Vertio 15

16 Tutkijat Arun Pokhrel, Sherry Chiu ja Tadek Dyba tuovat kansainvälisyyttä Suomen Syöpärekisteriin. 16

17 Hyvä maine tuo tutkijoita maailmalta Syöpärekisteriin Suomen Syöpärekisteri on kansainvälinen työpaikka. Tällä hetkellä rekisterissä työskentelee kolme ulkomaalaista tutkijaa: Arun Pokhrel Nepalista, Tadek Dyba Puolasta ja Sherry Chiu Taiwanista. Syöpärekisterin johtaja Timo Hakulinen tunnetaan maailmalla arvostettuna tilastotieteilijänä. Hänen ryhmäänsä on tulijoita ympäri maailmaa. Teksti ja kuvat JOHANNA FRONDELIUS usuomeen väittelemään lkomaalaisvahvistukset tekevät Suomen Syöpärekisterissä tilastotutkimuksia ja vapaa-ajallaan he harrastavat suomalaisia urheilulajeja ja saunovat. Vuonna 2004 hän oli parin kuukauden ajan Suomen Syöpärekisterissä, palasi Nepaliin ja tuli takaisin Suomeen seuraavana vuonna, tällä kertaa perheensä kanssa. Arunin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa. Pokhrelin suunnitelmissa on työskennellä Suomessa ainakin vuoteen 2010 asti, riippuen siitä saako projekti sen jälkeen jatkoa. Arun harrastaa hiihtoa ja juoksemista. talkia. Aluksi tuntui hiukan oudolta kun ihmiset ovat niin hiljaisia. Nyt kun joku kyselee vointia ja juttelee, tiedän että hän on oikeasti kiinnostunut siitä, mitä sinulle kuuluu, kertoo Tadek Dyba. - Se tuntuu mukavalta. Yhteistyöohjelma toi Suomeen Sherry Chiu on syntynyt Pintossa, eteläisessä Taiwanissa. Suomessa hän on ollut jo lähes kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli Tampereella ja siirtyi sitten töihin Syöpärekisteriin Helsinkiin. Taiwanilla ja Suomella on yhteistyöohjelma, jonka puitteissa Sherry päätyi Suomeen. Nyt hän tutkii ja tekee rintasyöpä-, eturauhassyöpä-, kohdunkaulansyöpä-, ja suolistosyöpätilastoja. Sherryllä on Suomessa enää pari kuukautta työsuhdetta jäljellä ja sen jälkeen hän palaa kotimaahansa, jossa hän aloittaa työt avustavana professorina. Tulevaisuudessa hän toivoo koordinoivansa Suomen ja Taiwanin yhteistyötä. Arun Pokhrel on työskennellyt Syöpärekisterin palveluksessa neljä ja puoli vuotta. Hänen projektinaan on tutkia ja tilastoida syövästä selviytymistä eri ammattiryhmien välillä. Vuonna 2007 hän väitteli Tampereen yliopistossa aiheesta: Syöpäpotilaan suhteellisten elossaololukujen ikävakiointi. Arun Pokhrel on kotoisin Nepalin Dangista, joka sijaitsee Katmandun länsipuolella. Hän on työskennellyt aiemmin Nepalissa tilastokeskuksessa. - Eroja Suomen ja Nepalin välillä on. Nepalissa tilastointi ei ole kovin luotettavaa, kertoo Pokhrel. Hän tuli Tampereelle vuonna Tadek Dyba asettui Helsinkiin Puolalainen Tadek Dyba muutti Suomeen 13 vuotta sitten. Aiemmin hän asui Krakovassa, jossa hän nykyisin vierailee pari kertaa vuodessa. Aluksi Tadek tuli Suomeen tekemään tohtorin tutkintoaan. Tadek Dyba tutkii syövän ilmaantuvuusennusteita ja tekee myös konsultaatiotöitä. Ennen Suomeen tuloaan Tadek työskenteli Krakovassa Syöpäinstituutissa ja Tukholmassa Karolinska Instituutissa. Tadek harrastaa pyöräilyä, uintia ja lukemista. Erityisesti hän pitää Suomen luonnosta ja saunasta. - Suomalaisten kanssa ei puhuta small Tadek Dyba, Arun Pokhrel ja Sherry Chiu ovat sopeutuneet suomalaiseen työyhteisöön. 17

18 Tupakka valtava talouden taakka köyhissä maissa mteksti SATU LIPPONEN Kuvat LEHTIKUVA iljardien tappio koostuu tuottavuuden heikentymisestä, väärin käytetyistä voimavaroista, tehottomasta verotuksesta ja ennenaikaisesta kuolemasta. Tupakoitsijoista 25 prosenttia kuolee ennenaikaisesti tai sairastuu, jolloin ihmisen tuottavimpiin vuosiin osuva menetys merkitsee taloudellista perikatoa perheissä ja yhteisöissä. Salakuljetus pitää savukkeet helposti saatavilla Savukkeiden salakuljetus on hyvin yleistä. Vuonna 2006 noin 600 miljardia salakuljetettua savuketta tuli markkinoille. Hallitukset menettävät salakuljetuksen takia suunnattomasti verotuloja. Kun salakuljetettua tupakkaa on helposti saatavilla, on vaikeampi ehkäistä 18 Tupakka tekee maailmantalouteen 500 miljardin dollarin aukon, laskee tuorein Tupakka-atlas. nuorten tupakoinnin aloittamista ja saada aikuiset lopettamaan tupakointinsa. Veroase on hyvä keino. Yleissääntönä on, että kymmenen prosentin korotus savukerasian hintaan vähentää viisi prosenttia aikuisten tupakointia. Nuorilla vaikutus on suurempi, koska nuorilla on aikuisia selvästi vähemmän rahaa käytettävissä tupakointiinsa. Tupakkaviljelmä vai appelsiinilehto? Väärinkäytetyistä voimavaroista Tupakka-atlas ottaa esimerkiksi maankäytön. Tupakan kasvatus vie noin neljä miljoonaa hehtaaria maailman maatalousmaasta. Tupakan viljelyala on yhtä suuri kuin maailman appelsiiniviljelmiin tai banaaniviljelmiin käytetty maa. Tupakan sijaan hedelmällinen maa kannattaisi käyttää ruoan viljelyyn. Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat tuottavat 67 prosenttia maailman tupakasta. Näistä maista Kiinan osuus maailman tuotannosta on 40 prosenttia. Kehitysmaissa tupakoijat ovat köyhiä. He kuluttavat tupakointiin rahat, joita kaivattaisiin kipeästi ruokaan, terveydenhoitoon ja muihin välttämättömiin menoihin. Kohteena köyhät ja keskituloiset Tupakka-atlaksen kolmas painos vahvistaa jo aiemmin havaitun kehityksen: maailman tupakkateollisuuden markki- Suomi on suitsinut onnistuneesti tupakointia, mutta meilläkin on heikot kohtamme. Suomalaiset nuoret ja varsinkin tytöt tupakoivat huomattavasti useammin kuin eurooppalaiset sisarensa. Tilanne on hieman parantunut aivan muutamana viime vuonna määrätietoisten toimien ansiosta. Meneillään oleva tupakkalain uudistus tavoittelee nimenomaan nuorten tupakoinnin vähentämistä ja aloittamisen ehkäisemistä.

19 Jos Bangladeshissa keskivertotaloudessa ostettaisiin ruokaa tupakan sijaan, yli kymmenen miljoonaa ihmistä säästyisi aliravitsemukselta. Kuva: Reuters/Lehtikuva nointi- ja myyntiponnistelut on nyt voimakkainta niissä maissa, joilla on heikoimmat mahdollisuudet tehdä tehokasta kansanterveystyötä. Kun tupakka tappaa 2010 kuusi miljoonaa ihmistä, heistä 72 prosenttia on alhaisen tai keskitulon maista. Vuodesta 1960 tupakkatuotanto on lisääntynyt 300 prosentilla alhaisen ja keskitulon maissa. Teollistuneissa maissa tuotanto on pudonnut puoleen. Tämän seurauksena Intiassa ja Kiinassa yksistään on yhteensä puoli miljardia tupakoivaa miestä. Bangladesh: tupakkarahoilla voisi hoitaa aliravittuja Tupakka-atlas laskee myös, että jos Bangladeshissa keskivertotaloudessa ostettaisiin ruokaa tupakan sijaan, yli kymmenen miljoonaa ihmistä säästyisi aliravitsemukselta. Lisäksi Bangladeshissa 350 lasta päivittäin voitaisiin suojella aliravitsemukselta. Epidemian ymmärtäminen välttämätöntä - Kyseessä on maailmanlaajuinen epidemia, joka voitaisiin estää. Tupakkaatlas antaa avaimet tämän epidemian luonteen ymmärtämiselle, arvioi Amerikan Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja John R. Seffrin. Maailman keuhkosäätiön johtaja Peter Baldini puolestaan muistuttaa, että Tupakka-atlaksesta piirtyy kautta 19

20 kuusi miljoonaa ihmistä, Kun tupakka tappaa vuonna 2010 heistä 72 prosenttia on alhaisen tai keskitulon maista. linjan selkeä kuva siitä, kuinka tupakkaepidemia kuormittaa maailman köyhimpiä maita. Teollisuuden dokumentit täydentävät kuvaa Tupakkateollisuuden omat, sisäiset asiakirjat täydentävät hyvin sitä kuvaa, joka piirtyy eri puolilta maailmaa kerätyistä tiedoista. Uudet tupakoijat tulevat markkinoille (Nigeria) usein hyvin nuorina: niinkin nuorten kuin 8 tai 9-vuotiaiden tupa-kointi näyttää olevan tavallista. Tämä lainaus on British American Tobacco -yhtiön asiakirjasta The Cigarette Market in Nigeria. Useat Nigerian osavaltiot ovat käyttäneet kyseistä asiakirjaa oikeusjutuissaan. - Pitkällä aikavälillä on hyväksi liiketoiminnalle, jos vähemmän ihmisiä sairastuu tai kuolee tupakointinsa takia, on puolestaan mietelmä Altria Group Oy:n varatoimitusjohtajalta Steven C. Parrishilta vuodelta Tupakka-atlas on laskenut myös, miten tupakkateollisuus on panostanut vaikuttamistoimintaansa. Amerikkalainen Altria/Philip Morris käytti vuosina yhteensä 105,7 miljoonaa dollaria oman asiansa puolesta puhumiseen lainsäätäjille ja poliitikoille. Yli kymmenen miljoonan dollarin kerholaisia olivat Yhdysvalloissa myös tupakkayhtiöt Lorillard, Brown&Williamson, R.J. Reynolds ja U.S: Smokeless Tobacco. Sama toiminta toistuu maailmanlaajuisella tasolla: - Teimme itse asiassa lain, mutta onnitellaan nyt hallitusta viisaasta toiminnasta, lohkaisi BAT -tupakkayhtiö Kenian uudesta tupakkalaista Philip Morris raportoi samana vuonna Filippiineiltä, että siellä yhtiö onnistuneesti viivästytti lainsäädäntöä ensin kansallisesti tasolla ja sitten myös paikallisesti. 20 Maailmanlaajuisen tupakkatiedon aarreaitta Syövän ehkäisy olisi edullisin tapa voittaa sairaus. Tupakan rooli on niin iso, että se joskus unohtuu. Tarvitaan havahduttajia. Maailman tupakka-atlas kerää yhteen suunnattoman tietomäärän. Tieto on koottu houkutteleviksi kartoiksi ja kuviksi. Atlas tarkoittaa suurta karttakirjaa tai kuvateosta. Sitä Tupakka-atlas nimensä mukaisesti on. Jo kolmantena painoksena ilmestyvä Atlas on odotettu kirja. Sen julkaisijat ovat Amerikan Syöpäyhdistys ja Maailman keuhkosäätiö. Painettua Atlastakin voi kysellä kustantajilta, mutta helpoimmin kirjan tiedot saa verkkosivuilta. Globaali kuva piirtyy melko tarkasti, mutta aivan yksityiskohtiin tietoa esim. Suomen tilanteesta kannattaa etsiä muualta. Tupakka-atlas väittää Suomessa miehistä 31,8 prosentin ja naisista 24,4 prosentin tupakoivan. Aivan näin korkealle eivät suomalaiset itse lukua aseta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kokoaa aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä koskevasta kyselystä myös tupakkatiedot. Ne koskevat vuotiaita suomalaisia. Kyselyä on tehty vuodesta 1978, joten sen avulla on mahdollista hahmottaa pitkäaikainen kehitys. Viimeisimmän kyselyn mukaan 26 prosenttia miehistä ja naisista 17 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on alentunut jo pitkään Suomessa. Naisten tupakointi oli pitkään samalla tasolla luvulla ja nyt aivan viime vuosina tupakointi on naisillakin kääntynyt loivaan laskuun. Maailmanlaajuisesta tupakointitilanteesta Tupakka-atlas antaa tietoja, jotka pysähdyttävät: naapurissamme Venäjällä miehistä tupakoi 70 prosenttia. Olen polttanut säännöllisesti 45 vuotta... tunnen velvollisuudekseni kertoa tuleville tupakoitsijoille, että tupakointi merkitsee osittain omasta vapaudesta luopumista, on Tshekin presidentti Václav Havel sanonut. Havel oli sosialistisen Tshekkoslovakian kuuluisia toisinajattelijoita, joka tunnettiin ketjupolttajana, kunnes sairastui keuhkosyöpään 1990-luvun puolivälissä ja lopetti tupakoinnin. Tupakan sijaan hedelmällinen maa kannattaisi käyttää ruoan viljelyyn. Kuva: Chad Ehlers/Lehtikuva

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

HENKILÖTIETOLAIN (532/99) 10 :SSÄ TARKOITETTU REKISTERISELOSTE

HENKILÖTIETOLAIN (532/99) 10 :SSÄ TARKOITETTU REKISTERISELOSTE 1.10.2013 HENKILÖTIETOLAIN (532/99) 10 :SSÄ TARKOITETTU REKISTERISELOSTE Rekisterinpitäjä: Toimipaikat: Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y:n poliklinikka ja neuvonta-asema 1. Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y:n poliklinikka

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Tshernobyl ja Fukushima ATS 26.4.2011 Säätytalo Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Wendla Paile Tshernobylin onnettomuuden suorat (deterministiset) vaikutukset: 134 vahvistettua

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Teknologiasta Terveyshyötyä 28.2.2013 Hyvän ja terveen elämän edellytykset Vihanneksia, marjoja tai

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot