Mitä vauva toivoo loppuraportti
|
|
- Aarno Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä vauva toivoo loppuraportti Eeva-Kaarina Veijalainen Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry
2 Tiivistelmä Mitä vauva toivoo -hankkeen tarkoituksena oli nostaa esiin molempien vanhempien päihteidenkäytön haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja vanhemmille. Hankkeen tavoitteena oli kehittää äitiysneuvolan lasta odottavan perheen päihdeinterventiota haitallisten elämäntapojen muutokseen ja odotusajan varhaiseen vanhemmuuteen kiinnittymiseen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa neuvolatyöntekijöiden ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta odotusaikaisen vanhemmuuden tukemisessa ja siten vaikuttaa terveyserojen kaventamiseen ja syrjäytymiseen. Hanke toteutettiin Turussa, jossa viiden neuvolapiirin terveydenhoitajat osallistuivat pilottiryhmään. Ohjelmateoriana toimi Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni - hoitojärjestelmässä kehitetty, vauvalähtöinen päihdekuntoutus, jota sovellettiin neuvolan varhaisvaiheen päihdetyöhön, päihteettömyyden ja riskikäyttäjien elämäntapojen muutoksen tukemiseen. Kaikki neuvolan työntekijät sekä Turun ammattikorkeakoulun syventävän vaiheen terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat saivat teoreettista täydennyskoulutusta alkoholin aineena aiheuttamista sikiövaurioista sekä raskausajan varhaisesta vuorovaikutuksesta ja reflektiivisestä työskentelystä vanhempien kanssa. Pilottineuvolan terveydenhoitajat saivat lisäksi motivointitaitojen täydennyskoulutusta vanhempien elämäntapamuutoksen tukemiseksi. Hankkeessa vahvistettiin odotusaikaisen psykologisen prosessin ja varhaisen kiintymyssuhteen ymmärrystä ja sen hyödyntämistä varhaisen vanhemmuuden tukemisessa niin äidillä kuin isällä. Ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta vahvistettiin koulutuksellisen työnohjauksen (reflektiivisen tiimin) ja työparityön avulla yhteistyössä Turun päihdekuntoutukseen erikoistuneen Ensikoti Pinjan kanssa. Pilottineuvolan työntekijöille suunnatut kyselytutkimukset ja opinnäytetyönä toteutettu haastattelututkimus osoittavat, että terveydenhoitajat ovat hyötyneet hankkeen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta sekä erityisesti reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä. Koulutukset tarjosivat uutta tietoa ja työmenetelmiä odotusaikaisen vanhemmuuden tukemiseen. Moniammatillisuus osoittautui merkittäväksi voimavaraksi päihdeintervention uuden toimintamallin haltuunotossa ja päihteitä käyttävien perheiden tukemisessa. Asiakkaat ovat hyötyneet työntekijöiden uudesta toimintamallista, jossa asiakkaiden omaa pohdintaa hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja suhdetta kohtuvauvaan on voitu vahvistaa. Hankkeessa kehitettiin odotusajan varhaista vanhemmuutta ja elämäntapojen muutosta tukeva malli, jota voivat hyödyntää työssään kaikki odottavien perheiden kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Strategisessa johtamisessa on kiinnitettävä huomiota organisaation sisäisen osaamisen johtamiseen, näyttöön perustuvien tutkittujen menetelmien hyödyntämiseen ja rajapinnoilla tapahtuvan laaja-alaisen yhteistyön ja horisontaalisen johtamisen kehittämiseen poislähettämisen ja osaoptimoinnin sijasta. Terveydenhoitajat toivoivat moniammatillisen työnohjauksen jatkumista ja työparityön jatkokehittämistä neuvolassa. Työskentelymalli on juurtumassa Turun neuvoloiden ja Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalvelu Olivian kesken. Monialaisen ja laajemman näkökulman saavuttaminen odottavien ja lapsiperheiden tukemisessa edellyttää asiakkaan näkemistä kokonaisuutena, jonka hyvinvointiin vaikuttavat myös ydinperhettä laajemmat läheisten vuorovaikutussuhteet. Asiakkaan tilannetta ja siihen johtaneita tekijöitä ei voida tarkastella välttämättä syy-seuraus periaat-
3 teella. Asiakaslähtöinen, varhaisen tuen työote edellyttää monialaista elävää yhteistyötä, oman työskentelyn kriittistä tarkastelua ja asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
4 SISÄLTÖ 1 OHJELMATEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA HANKKEEN TOTEUTUS Organisoituminen Toteutus ja tulokset Koulutus Reflektiivinen tiimi ja työparityö osaamisen vahvistajana Tulokset ja vaikutukset reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä TIEDOTTAMINEN UUSI TOIMINTAMALLI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISAJATUKSET LÄHTEET Liitteet... 28
5 3 1 OHJELMATEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Mitä vauva toivoo -hanke ( ) nivoutuu Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä kehitettyyn vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen ja etsivän työn kokonaisvaltaiseen kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Termi vauvalähtöinen päihdekuntoutus otettiin käyttöön vuonna Käsitteellä haluttiin korostaa sitä, että vauvan ja lapsen näkökulma on kuntoutusmallissa lähtökohtana. Vauvan ensisijaisuutta konkretisoitiin esimerkiksi siten, että käytännöksi vakiintui toimintatapa, jossa kaikki neuvottelut ja tapaamiset aloitetaan vauvan ja lapsen kuulumisilla, jotta niiden käsittelylle jää varmasti tilaa. Käytännössä oli havaittu, että vanhempien pulmat saattavat olla niin moniulotteisia ja tilaa vieviä, että vauvan ja lapsen asiat voivat tällöin jäädä vähälle huomiolle. (Kuorelahti 2013) Myös raskausajan työskentelyssä toimii sama periaate, jolloin otetaan kohtuvauvan asiat ensin käsittelyyn. Vauvalähtöisen päihdetyöskentelyn lähtökohtana on, että äitiyttä ja vanhemmuutta voidaan tukea yhtä aikaa päihdekuntoutuksen kanssa. Vanhemmuuden nähdään motivoivan päihteistä irtautumista ja toisaalta päihteettömyys antaa paremmat edellytykset vahvistua vanhemmuudessa. Raskausaika on erityisen motivoiva vaihe naiselle irtautua päihteiden käytöstä. (Andersson 2001; 2008) Pitkäaikainen kokemus ja tutkimusnäyttö vauvalähtöisestä päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta voidaan hyödyntää jo varhaisemmassa riskissä olevien vanhempien sekä äidin, että isän tukemisessa neuvolassa ja laajemmin odottavien perheiden parissa työskentelevien kesken. Tiina Sutinen (2010) on kehittänyt hoitomallia äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien, päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön. Hän toteaa, että varhaisvaiheen päihdehoitotyö pitäisi nähdä osana terveyden edistämistä ja työntekijöiden pitäisi olla motivoituneita hyödyntämään päihdehoitotyön menetelmiä. Työn tavoitteita, sisältöjä ja työmenetelmiä tulisi konkretisoida ja vahvistaa työtapoja ja -kulttuuria moniammatillisella yhteistyöllä. (Sutinen 2010) Tässä hankkeessa myös päihteiden riskikuluttajaryhmään kuuluvat isät nähdään tärkeänä intervention kohteena. Systeemiteoreettisen ajattelun mukaisesti isän positiivinen sitoutuminen tulevaan vanhemmuuteen vahvistaa myös äidin voimavaroja ja hyvinvointia, joka heijastuu sikiön terveeseen kehittymiseen ja hyvinvointiin. Pidä kiinni -yksiköiden kokemukset vahvistavat, että odotusaikana on mahdollista tehdä paljon vanhemmuutta tukevaa työtä ja ehkäistä mahdollista myöhempää lastensuojelun
6 4 tarvetta. Se edellyttää, että tullaan tietoisiksi odotusajan vanhemmuuden psykologisesta kehityksestä ja toisaalta varhaisen vuorovaikutuksen muistakin kuin päihteisiin liittyvistä riskeistä. Se edellyttää aktiivista, jo odotusaikana tapahtuvaa työskentelyä suhteen luomiseksi kohtuvauvaan, mentalisaatiota ja reflektiivistä työskentelyä suhteessa vauvaan. Mitä vauva toivoo -hanke on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Terveyden edistämisen määrärahalla. 2-vuotta kestäneen hankkeen päämääränä on ollut alkoholihaittojen vähentäminen äitiysneuvolassa löytyville riskiryhmille, myös isille suunnatun varhaisen tuen avulla. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisiin kansallisiin terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteisiin ja velvoitteisiin. (Terveyttä kaikille 2015, Kaste, Alkoholiohjelma, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015, Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma, Terveydenhuoltolaki (1326/2010), valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, äitiysneuvolaopas 2013). 2 HANKKEEN TOTEUTUS 2.1 Organisoituminen Hankkeen pilottipaikkakunnaksi valittiin Turun äitiysneuvolat. Yhteistyökumppaneina paikallisessa kehittämistyössä on hyödynnetty Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Ensikoti Pinjan ja avopalveluyksikkö Olivian, kokemuksia vauvalähtöisestä päihdekuntoutuksesta ja etsivästä työstä. Neuvolat valittiin siten, että ne parhaiten vastasivat paikallisia kehittämistarpeita. Pilottineuvoloista oli mukana aluksi 14 terveydenhoitajaa. Henkilövaihdoksien ja myöhemmin mukaan tulleiden jälkeen hankkeeseen on osallistunut noin 20 terveydenhoitajaa. Ensikoti Pinjan johtaja ja työnohjaaja Anne Stormbom vastasi koulutuksellisesta työnohjauksesta, joka tässä hankkeessa nimettiin reflektiiviseksi tiimiksi. Reflektiivinen tiimi kuvaa paremmin hankkeen tavoitetta vahvistaa työntekijän reflektiivistä kykyä yksilönä sekä ammatillisena toimijana. Ensikoti Pinjan kaksi ohjaajaa, Tuula Ahonen ja Maria Keinonen, olivat mukana reflektiivisessä tiimissä. He toimivat myös työparina terveydenhoitajille yhteensä kahdeksan perheen odotusaikana. Monialaisen verkostotyön sekä yhteisen ajattelumallin ja kulttuurin vahvistamiseksi koottiin alueellinen kehittämistyöryhmä, johon on osallistunut neuvolan ja Ensikoti Pin-
7 5 jan lisäksi työntekijöitä mm. Turun yliopistollisen keskussairaalan äitiyspoliklinikalta, HAL-poliklinikalta, pikkulapsipsykiatrisesta yksiköstä ja sosiaalityöstä. Mukana on ollut edustus myös kaupungin lastensuojelusta, Turun A-klinikalta, Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opetustyöstä, neuvoloiden hoitotyön ja lääkäreiden esimiehistä sekä reflektiivisen tiimin toimijoista. Säännölliset kokoukset ja kuulumiset hankkeen etenemisestä ovat tukeneet jatkuvaa hankkeen aikana tapahtuvaa arviointiprosessia ja toimintamallista tiedottamista laajasti paikallisissa verkostoissa. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja tehdä tarvittavia muutoksia hankkeen etenemiseksi tavoitteiden suunnassa. Valtakunnallisessa ohjausryhmässä ovat olleet mukana: Pirjo- Riitta Liuksila, Turun hyvinvointialajohtaja Oona Ylönen, Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL Heikki Seppälä, erityisasiantuntija, Kehitysvammaliitto Marja- Leena Meriläinen, Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen edustaja Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Sari Hellsten, miestyön kehittäjä, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Eeva-Kaarina Veijalainen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry.
8 6 2.2 Toteutus ja tulokset Hankkeen tarkoituksena oli nostaa esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja koko odottavalle perheelle. Turun pilottialueen äitiysneuvoloissa kehitettiin riskiryhmän päihdeinterventiota hyödyntäen raskaudenaikaista psykologista prosessia odottavan perheen kiinnittymiseksi varhaiseen vanhemmuuteen sekä siihen liittyvään elämäntapojen tarkasteluun. Eri toimijoiden asiantuntijuuden ja uusien tutkimusten hyödyntäminen kehittivät moniammatillista työtapaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeessa kehitetty odotusaikaisen varhaisen vanhemmuuden ja elämäntapamuutoksen tuen malli lähetetään kaikkiin äitiysneuvoloihin. Mallin taustalla on Turun ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon, kliinisen asiantuntijuuden hoitolinjan opiskelijan Anne Murtojärven opinnäytetyö, joka vahvistaa kokemusta siitä, että odotusajan vanhemmuuden ja elämäntapamuutoksen tuen vahvistamiseksi tarvitaan tietoisia, teoreettisia lähestymistapoja ja konkreettisia työskentelymalleja. Hankkeen tavoite 1: Nostetaan esiin päihteidenkäytön haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja vanhemmille Tavoitteena oli, että sekä työntekijät ja vanhemmat että suuri yleisö tulevat tietoiseksi päihteidenkäytön vaikutuksista kohtuvauvalle ja vanhemmuudelle. Promotiivisena valistusmateriaalina on hyödynnetty minuutin pituista Äidiksi tulossa -videota ( Video kuvaa äidin ajattelua ja reflektiivistä kykyä pohtia oman valintansa seurauksia sikiölle. Positiivinen animaatioesitys saavuttaa lyhyessä ajassa katsojan oivalluksen siitä, mitä vauva toivoo. Videota on esitetty mm. neuvoloiden odotustiloissa sekä eri tilaisuuksissa, joissa saavutetaan suuri kävijämäärä, eikä henkilökohtaista kohtaamista välttämättä tarvita. Sellaisia tilaisuuksia ovat olleet mm. Päihdepäivät, Neuvolapäivät, Terveydenhoitajapäivät, Tervesos - tapahtumat.
9 7 Tavoite 2: Kehitetään riskiryhmän päihdeinterventiota, varhaista odotusajan vanhemmuutta ja elämäntapojen muutoksen tukemista Koulutus Laajat teoriakoulutukset suunnattiin odottavien vauvaperheiden parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja kätilö -hoitotyön syventävän vaiheen opiskelijoille. Terveydenhoitajien esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja pilottineuvoloiden osaamiskartoituksen pohjalta luotiin teoriakoulutus keväälle Se sisälsi 4 koulutusiltapäivää (3H). Starttiseminaarin ( ) tarkoituksena oli nivoa koko täydennyskoulutus uuteen terveydenhuoltolakiin ja neuvola-asetukseen 338/2011, erityisesti sen uusiin laajojen terveystarkastusten sisältöön, jossa päämääränä on tukea vanhempien terveyttä ja hyvinvointia ja sitä kautta tulevan lapsen ja koko perheen suotuisaa kehitystä. Laajojen terveystarkastusten sisältöä esitteli Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Arja Hastrup. Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Heikki Seppälä avasi äidin odotusaikaisen alkoholinkäytön seurauksena syntyvää FASD -oireyhtymää altistuneen sikiön ja myöhemmin aikuisen kokemusasiantuntijan näkökulmasta. Elokuva, Alkoholin vaurioittamat, kosketti erityisesti kuulijoita ja lisäsi ymmärrystä vaurioitumisen merkityksestä koko elämänkaareen. Projektipäällikkö piti lisäksi luennon varhaisvaiheen päihdehoitotyöstä, jossa kerrattiin alkoholin puheeksiottoon, mini-interventioon ja motivoivaan kohtaamiseen ja muutoksen tukemiseen liittyviä asioita. Toisena koulutuspäivänä sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti, lasten psykoterapeutti Mirjam Kallandin luennossa palautettiin mieliin näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen sekä mentalisaation käsitteeseen, joka on yksi keskeinen hankkeen taustateorioista. Mentalisaatio perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen. Koulutuksessa avattiin myös teorian toteutumista käytännössä esittelemällä päihde-ensikoti Pinjan reflektiivistä työskentelyä käytännössä. Mirjam Kallandin ja ensikoti Pinjan ohjaaja, Maria Keinosen esitykset sisälsivät runsaasti käytännön esimerkkejä mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä sekä sen hyödyntämisestä työskentelyssä.
10 8 Koulutukseen osallistui terveydenhoitajia, perheohjaajia ja terveydenhoitajaopiskelijoita. Välitön koulutuspalaute oli hyvä asteikolla1-5. Vapaita kommentteja: Sain eväitä omaan työhön äitiys- ja lastenneuvolassa Sain konkreettista tietoa Pinjan työskentelystä. Miten niin voisi toimia jo neuvolassa? Miten neuvolassa voisi tukea varhaista vuorovaikutusta? Konkreettisia harjoituksia, joiden toteutus onnistuu vastaanottokäynnillä Isän huomioimista / tukemista paremmin Kolmas ja neljäs koulutuspäivä avasi raskausajan psykologista prosessia ja siihen liittyviä haasteita. Kouluttajana toimi lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen psykoterapeutti ja kouluttaja Elina Savonlahti. Koulutus koettiin erittäin tarpeelliseksi. Isän kohtaamiseen liittyvistä käytännön haasteista kertoi Ensi- ja turvakotien liiton miestyön kehittäjä Sari Hellsten. Erityisesti kuulijakuntaa puhutteli uutena näkökulmana äitiyden kehitysvaiheiden ohella isyystila. Isänäkökulma jää myös lastensuojelussa taka-alalle, koska asiakaskunnassa on paljon yksinhuoltajia ja yksin odottavia. Kiitosta sai myös raskaudenaikaisten mielikuvien tutkimisen ja tukemisen keinot ja suhteen luominen masuvauvaan. Myös tässä osassa asioiden rauhallinen esittäminen ja käytäntöön sovellettavat toimintamallit saivat kiitosta. Eräs kommentoi koulutusiltapäivää: Masuvauva oli läsnä huoneessa. Teoriakoulutusta täydensi avopalveluyksikkö Olivian 10-vuotisjuhlaseminaari Turussa Seminaarin ulkopuolisena esityksenä professori Hasse Karlsson esitteli Finn Brain -tutkimusryhmän tuloksia mm. äidin stressin haitallisesta vaikutuksesta sikiön varhaiseen aivojen ohjelmoitumiseen. Karlsson muistutti, että sikiön terveen kehityksen turvaamiseksi on huolehdittava raskaana olevasta naisesta mahdollisimman hyvin. Tämä asettaa häntä hoitaville työntekijöille haasteen, miten palvelujärjestelmässä kohdataan odottava äiti siten, ettei se itsessään lisää äidin stressiä. Pilottineuvoloiden terveydenhoitajien osaamisen lähtötilanneselvityksestä (2013) nousi esiin motivointitaitojen koulutuksen tarve. Osa koulutettavista terveydenhoitajista oli nuoria työkokemukseltaan, mutta mukana oli myös pitkän työkokemuksen omaavia työntekijöitä. Perustelut motivointitaitojen vahvistamiselle nousevat nykyisestä tervey-
11 9 denhuoltolaista, joka painottaa terveyden edistämisen ohella varhaista, asiakaslähtöistä tukea mm. elämäntapamuutokseen liittyen. Neuvola- asetus (338/2011) ja THL:n vuonna 2013 julkaistu uusi äitiysneuvolaopas sekä hallituksen Kaste-ohjelma edellyttävät peruspalvelujen kehitysympäristöissä tapahtuvaa tarpeenmukaista ja oikea-aikaista tukemista. Moniammatillinen verkostotyö ja kyky yhdessä tekemiseen haastavat työntekijän vuorovaikutustaitoja myös ammatillisissa suhteissa. Motivointitaitojen prosessikoulutus toteutettiin moniammatillisena siten, että Ensikoti Pinjasta ja avopalveluyksikkö Oliviasta osallistui viisi ohjaajaa koulutukseen. Kouluttajana toimi Mailis Taskinen, A- klinikkasäätiön ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmän pitkäaikainen kouluttaja. Valmennan motivoitumaan- prosessikoulutus pilottineuvoloille ( ja ) Koulutukseen osallistui 2 työntekijää Ensikoti Pinjasta ja 3 työntekijää avopalveluyksikkö Oliviasta sekä 14 terveydenhoitajaa pilottineuvoloista. Moniammatillisen ryhmän tavoitteena oli vahvistaa pilottineuvoloiden terveydenhoitajien kokemusta vauvalähtöisestä päihdetyöstä ja muutoksen tukemista. Myös yksi terveydenhoitajien esimiehistä osallistui koulutukseen. Koulutus sisälsi ennakkotehtävän, kaksipäiväisen teoriapäivän, välitehtävän ja kolmannen teoriapäivän. Kaikki päivät sisälsivät harjoituksia, joissa oli mahdollista saada omakohtainen kokemus asiakkaan kokemuksesta, oman työskentelyn kehittämisestä ja tarkkailijan näkökulmasta. Koulutuspäivien henki oli välitön ja vapaa. Mukanaolijat kiittivät koulutuksen sisältöä ja koulutuksen muita puitteita. Koulutettavien heterogeenisuus muodostui vahvuudeksi harjoitustilanteissa, joissa useat eri näkökulmat ja lapsen ensiarvoisuus nousivat esiin. Argyris ja Schön (1978) puhuvat organisaatioiden toimintatutkimuksiin liittyen julkiteoriasta, joka tarkoittaa toivottua, aietyöskentelyn mallia ja toisaalta käyttöteoriasta, joka ilmenee käytännön työssä toteutuvana toimintamallina. Ensimmäisen päivän koulutuksen sisältö rakentui pitkälle motivoivan haastattelun hengestä, mikä onkin oleellista koko toimintatavassa. Koulutettavat toivat esiin paljon motivoivan haastattelun henkeä ja arvopohjaa. Toisen päivän teemana olivat motivoivan haastattelun elementtien tarkempi avaaminen ja henkilökohtaiset harjoittelut. Harjoitukset paljastivat ns. käyttöteorian, vaikeuden käytännössä toimia motivoivan haastattelun mukaisesti. Koulutuksessa harjoiteltiin kohtaamista, avaintaitoja, puheeksiottoa henkilökohtaisen kokemuksen saamiseksi ja oman käyttö-
12 10 teorian tunnistamiseksi (opettelua pois suljetuista kysymyksistä, kiirehtimisestä ja valmiiden toimintamallien esittämisestä). Harjoitukset sujuivat luottamuksellisessa ilmapiirissä hyvin eikä kukaan kokenut oloaan hankalaksi. Tähän saattoi vaikuttaa se, että kyseessä oli pilottiryhmä, joka oli ennestään tuttu reflektiivisistä tiimeistä. Reflektiivisessä tiimissä omaa työtä oli tutkittu jo alkuvuodesta 2013 lähtien. Vaikutukset Tutkimusten mukaan motivoivan haastattelun -koulutuksen jälkeen työntekijä käyttää uutta toimintamallia jonkin aikaa. Ellei saa siihen vahvistusta tai esimerkiksi esimiehen tukea, uusi tapa tehdä työtä häviää ja palataan entiseen. Tämän vuoksi onkin strategisesti tärkeää, että reflektiivisessä tiimissä oli mahdollista vahvistaa uutta lähestymistapaa. Myös motivointitaitojen kouluttaja Jukka Oksanen Tampereen a-klinikkasäätiöltä pitää tarpeellisena järjestää ns. intervallijaksoja, esimerkiksi kahden tunnin pituisina tapaamiskertoina kuukausittain puolen vuoden ajan. Valmennan motivoitumaan -koulutuksen (2013) jälkeen pilottineuvoloiden terveydenhoitajilta kysyttiin kokemuksia koulutuksesta tammikuussa Koulutus oli vaikuttanut työntekijöiden asiakaslähtöisempään puheeksiottamiseen. Koulutuksen harjoitukset olivat vahvistaneet ammatillisuutta motivointitilanteissa. He kuvasivat saaneensa uuden katsantokannan asiaan, jossa yhteinen koulutus Pinjan/ Olivian kanssa oli erityisesti laajentanut heidän näkemystään ja ymmärrystä vauvalähtöisestä päihdetyöstä ja muutoksen tukemisesta. Käytännössä uusi työmuoto näkyi vastaajien mielestä mm. seuraavasti: Ymmärtää kuuntelun taidon tärkeyden, avaavien kysymysten ja muiden tekniikoiden merkityksen Ymmärrys muutosprosessin kulusta, vastustuksesta sekä toimiminen niiden mukaisesti Uusi työmalli vapautti työntekijää heidän etsiessään ratkaisukeinoja nyt selkeämmin asiakkaan kanssa hänen omista voimavaroistaan Terveydenhoitajat kuvasivat saaneensa uuden katsantokannan ja lähestymistavan. Tämä tarkoitti mm. sitä, että asiakasta ei lähetetä heti muihin palveluihin, vaan neuvolassa voidaan yhdessä tarkastella asiakkaan tilannetta ja motivoida häntä muutokseen. Terveydenhoitajat kertoivat, että uusi työtapa näkyi kuuntelemisen ja avointen kysymysten
13 11 lisääntymisenä sekä asiakkaan rinnalla olemisena tavoitteiden asettamisessa. Muutoksen vaihemallin (Di Clemente & Prochaska 1998) sisäistämisen jälkeen he saivat mm. keinoja käsitellä vastustusta. Asiakasnäkökulmasta suurin vaikutus oli, että he antavat asiakkaalle enemmän aikaa tuoda omia ajatuksiaan esiin. On huomattava, että koulutusprosessi jatkuu työntekijöiden mielessä eritahtisesti. Kyselyn mukaan 58 % koki, että Valmennan motivoitumaan -koulutusprosessi oli hyödyttänyt heitä asiakastyössä. Omaan työskentelyyn oli kuitenkin selkeästi ottanut työkaluja mukaan vasta 33 % vastanneista. Tulos tukee aiempaa tutkimusta siitä, että uuden työtavan juurtuminen pysyväksi toimintamalliksi edellyttää vahvistamista. Tässä hankkeessa vahvistamista saatiin reflektiivisestä tiimistä ja esimiesten tuesta. Yksi esimiehistä osallistui motivointitaitojen koulutukseen, millä on merkitystä myös työhön tarvittavan riittävän ajankäytön mahdollistamisella. Organisaation strategisen johtamisen näkökulmasta olisikin tärkeää resurssoida neuvolatyötä siten, että uusien työmuotojen, kuten laajojen terveystarkastusten, haltuun ottamiseen olisi riittävästi aikaa. On huomattavaa, että motivointitaitojen työmalli ei rajoittunut vain esimerkiksi alkoholin käyttöön, vaan kohtaaminen ja yhteistyösuhteen luominen liittyy kaikkeen vastaanottotyöhön. Harjoituksissa terveydenhoitajat ottivat tapausesimerkkejä mm. tupakoinnin lopettamisesta. Terveyden edistämisen näkökulmasta raskaana olevien äitien tupakoinnin lopettaminen raskausaikana ei ole ollut tuloksellista tutkimusten mukaan. THL:n alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) - kyselyn mukaan päivittäin tupakoivien naisten osuus vuonna 2010 oli 23%. On huomattavaa, että tupakointi nuorten fertiilissä iässä olevien naisten kohdalla on yleisempää. Viidennes raskaana olevista tupakoi. Vertailu Pohjoismaihin osoittaa, että Suomessa raskaana olevien tupakointiin ei ole tehokkaasti voitu vaikuttaa, erityisesti teinien kohdalla (Ekblad 2013). Terveydenhoitajien kokemuksia motivointitaitojen koulutuksen ja koko hankkeen merkityksestä heille löytyy lisää Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä hoitotyön koulutusohjelmaan sisältyvässä terveydenhoitotyön opinnäytetyössä: Anna-Kaisa Pitkänen & Jenny Velmala Päihteitä käyttävien perheiden tukeminen vanhemmuuteen neuvoloissa. Terveydenhoitajien kokemukset Mitä vauva toivoo -hankkeesta. Teemahaastattelu pilottiterveydenhoitajille vahvistaa hankkeen projektipäällikön tekemää kyselyä. Siinä nousee merkityksellisenä asiaksi, että koulutus toteutettiin moniammatillisena Turun
14 12 päihde-ensikodin ja avopalveluyksikön kanssa. Yhteiset harjoitusesimerkit ovat jääneet voimakkaasti mieleen. Terveydenhoitajat kuvasivat asiakkaan muutosvaihemallin tunnistamisen haasteelliseksi ja siihen adekvaatisti vastaamisen erittäin haasteellisena esimerkiksi tupakoivien odottavien äitien muutoksen tukemisessa. On huomattava, että määrällisesti työntekijöillä oli enemmän asiakkaina raskausaikana tupakoivia äitejä kuin muiden päihteiden käyttäjiä. Suurimmaksi ongelmaksi terveydenhoitajat nimesivät kuitenkin työajan riittämättömyyden ja kiireen. Haasteeksi jää sovittaa motivoivan haastattelun elementtejä lyhyempään vastaanottoaikaan. Äitiysneuvolan vastaanottojen prosessimaisuus ja useammat tapaamiset mahdollistavat kuitenkin asiaan palaamisen seuraavalla tapaamiskerralla. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: Kaisa%20PitkanenJenny%20Velmala.pdf?sequence=1 Kouluttajana toiminut pitkän kokemuksen omaava Mailis Taskinen näkeekin tärkeänä, että näyttöön perustuvaa motivointitaitojen koulutusta sekä kouluttajakoulutusta voitaisiin viedä aktiivisemmin myös terveydenhuollon pariin. Tätä vahvistaa myös kokemukset liiton edellisessä Päihteet lapsen silmin -hankkeessa (2010) saatu kokemus sekä mm. Tiina Sutisen (2010) väitöstyö, jossa kehitettiin hoitomalli äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien naisten hoitotyöhön. Hoitomallin perusta on, että työntekijät näkevät päihdehoitotyön osana terveyden edistämistä. Myös Sutisen tutkimus vahvistaa näkemystä, että asiakkaan ja työntekijän motivoiva kohtaaminen on hoitomallin ydin. Miller & Rollnick ovat julkaisseet kolmannen painoksen teoksestaan Motivational Interviewing vuonna Verrattuna aiempiin painoksiin, viimeisessä painottuu kohtaamisen merkitys. Suomenkielisiä teoksia motivointitaidoidta ovat Koski-Jännes, Riittinen & Saarnion tuottama Kohti muutosta vuodelta 2008 sekä uusimpana Jukka Oksasen Motivointi työvälineenä(2014). Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän koordinaatio järjesti keväällä 2014 Jukka Oksasen vetämänä kouluttajakoulutuksen yhdistysten päihde-ensikotien ja avopalveluyksiköiden työntekijöille. Organisaation osaamisen johtaminen edellyttää, että kouluttajaosaamista on saatavissa ja se voidaan integroida juuri vauvalähtöisen päihdetyön tarpeisiin sopivaksi. Tällä hetkellä kouluttajia löytyy kaikista Pidä kiinni - yksiköistä. Tämän hankkeen positiivisten tulosten kannalta valmius levittää motivointitaitojen koulutusta on näin varmistettu. Muutosvalmius sisältää motivaation lisäksi tie-
15 13 toisuuden itsestä ja ympäristöstä sekä halun ottaa tukea vastaan. Palvelujen organisoinnin lisäksi siihen vaikuttaa oleellisesti asiakkaan oma tilanne (fyysinen, psykososiaalinen, arjen hallintaan liittyvä) sekä erityisesti kohtaaminen ja allianssin syntyminen työntekijän kanssa. Onnistumiseen vaikuttavat myös yhteiset sopimukset työnjaosta, hoidon porrastamisesta, tiedonkulusta ja johtamisen tuesta Reflektiivinen tiimi ja työparityö osaamisen vahvistajana Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky Mentalisaatio viittaa kykyyn ajatella ja tunnistaa omia ja toisen tunteita, uskomuksia, tarpeita ja toiveita. Lisäksi se sisältää kyvyn ymmärtää, miten nämä ovat yhteydessä omaan ja toisen ihmisen käyttäytymiseen. Vanhemmuuteen liittyen mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä pohtia lapsensa kokemusta erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Se on kykyä pysähtyä lapsen tunteen tai kokemuksen äärelle, kun lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla. Mentalisaatiokyky tuo sensitiivisyyttä vanhemman kykyyn havaita vauvan viestejä ja vastata niihin riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä mahdollistaa tilan lapsen oman persoonallisuuden kehittymiselle ja edesauttaa turvallisen kiintymyssuhteen rakentumista. (Pajulo ja Kalland 2006, 2008; Pajulo 2007; 2010; 2012). Mentalisaatiokykyä voidaan vahvistaa jo odotusaikana. Tällöin ei voida havaita kohtuvauvan viestejä, mutta voidaan asettua pohtimaan, mitä vauva mahtaisi ajatella ja toivoa. Reflektiivisen kyvyn käsitteeseen liitetään tutkijat Peter Fonagy, Mary Target sekä Miriam ja Howard Steele.(Pajulo &Kalland 2008, 165.) He ovat työstäneet käsitettä kiintymyssuhdeteoriasta käsin. Käsitteen painotus on käyttäytymistä keskeisemmin mielen ja kokemisen tasolla. Reflektiivinen funktio pitää sisällään kyvyn pohtia omia tunteitaan ja niiden vaikutusta toisiin ihmisiin. Sen lisäksi reflektiivien kyky pitää sisällään kyvyn pohtia ja tavoittaa toisen ihmisen tunnetta ja käyttäytymisen takana olevaa kokemusta. Reflektiivistä kykyä voidaan määritellä suhteessa mentalisaatioon siten, että se kuvaa mentalisaation toteutumista käytännössä. Reflektiivistä kyky on mentalisaation operationaalistettu muoto, jota voidaan mitata tietyllä mittaristolla. Reflektiviinen kyky voi kehittyä ainoastaan vuorovaikutuksessa ja erityisen merkityksellisiä kyvyn kehittymiselle ovat varhaiset ihmissuhteet. Pajulo ja Kalland 2006, 2608; Pajulo 2007; 2010; 2012; Kuorelahti 2013).
16 14 Reflektiivisellä kyvyllä on myönteisiä vaikutuksia vanhemman päihteettömänä pysymiseen, ja se ennustaa parempaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Riittävä reflektiivinen kyky mahdollistaa monipuoliset ja oikeanlaiset mielikuvat lapsesta ja itsestä äitinä. Tämä on edellytys sille, että voi toimia sensitiivisesti suhteessa lapseen. (Pajulo 2003; Pajulo & Kalland 2006; 2008; Pajulo ym. 2006;) Pidä kiinni -hoitojärjestelmään reflektiivisen kyvyn käsitteen käyttö yleistyi Marjukka Pajulon hoidon vaikuttavuutta arvioineen pitkittäistutkimuksen aikana. (Pajulo 2003; 2007; 2010; 2012, Pajulo & Kalland 2006; 2008; Pajulo & Kalland & Suchman& Mayes 2006.) Työyksiköille järjestettiin koulutusta, joka liittyi vanhemman reflektiiviseen kykyyn ja käsitettä avattiin. Käsitteen sisältöä ja käytäntöä pohdittiin vauvan ja vanhemman välisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Käsite vakiintui myöhemmin hoitojärjestelmän käytännöksi erityisesti reflektiivisen työotteen kehittämisen kautta.( Kuorelahti 2013). Tämän reflektiivisen työotteen kehittämisen tuloksia ja toimintatapaa on hyödynnetty tässä hankkeessa.
17 15 Asiantuntijuuden kehittymisestä Tynjälä(2003) tarkastelee asiantuntijuuden osatekijöitä kognitiivisesta orientaatiosta käsin. Hän jakaa yksilön tiedollisen asiantuntijuuden kolmeen osa-alueeseen tiedon lajien näkökulmasta: formaaliin teoreettiseen tietoon, informaaliin käytännölliseen ja kokemukselliseen tietoon sekä itsesäätelytietoon. Formaali eli muodollinen tieto voidaan ilmaista esimerkiksi kirjoissa. Se muodostuu alan perusasioista ja yleisestä teoreettisesta tai käsitteellisestä tiedosta ja on luonteeltaan yleispätevää ja eksplisiittistä. Sen sijaan käytännöllinen tai kokemuksellinen tieto, "know-how", syntyy kokemuksen kautta ja se on luonteeltaan toiminnallista (proseduraalinen tieto/taito). Se on osittain automatisoitunutta ja implisiittistä, hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoin ilmaista. Käytännöllinen tieto kuvataan usein asiantuntijuuden elementiksi. Niissä tilanteissa, joissa kohdataan uudenlaisia ongelmia, tarvitaan reflektiivisyyttä ja metakognitiota eli itsesäätelytietoa. Se liittyy asiantuntijan oman toiminnan ohjaamiseen ja säätelyyn sekä laajemmin kollektiiviseen toimintaan, jolloin kriittinen reflektio liitetään ammattikäytäntöön. Iso-Pahkala- Bouret (2005) on tutkinut asiantuntijuutta kokemuksellisena ilmiönä. Lähtökohtaisesti kokemus asiantuntijuudesta rakentuu yhteisöllisten suhteiden kautta, jossain tietyssä historiallisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Sosiaaliset ja kulttuuriset merkityksenannot määrittävät sitä, mitä pidetään asiantuntijuutena ja täten myös sitä, millaisia kokemuksia nimetään asiantuntijuudeksi. Kokemuksellinen asiantuntijuus rakentuu asiaankuuluvasta tietämyksestä, tilannesidonnaisesta kyvystä toimia sekä luottamuksen ja varmuuden tunteesta. Asiantuntijuuden kokemukseen vaikuttaa voimakkaasti se, määrittyykö oma tietämys käsillä olevien tehtävien kannalta asiaankuuluvaksi ja oikeaksi. Asiaankuuluvan tietämyksen omaaminen on edellytys asiantuntijamaiselle kyvylle toimia ja toimintaan mukaan pääseminen puolestaan mahdollistaa uuden tiedon oppimisen. Asiaankuuluva tietämys sekä luottamuksen ja varmuuden tunne ovat myös vuorovaikutteisia. Luottamuksen ja varmuuden tunteen saavuttaminen edellyttää reflektiivistä tietämistä, joka mahdollistaa oman toiminnan ja ajattelun tarkastelemisen. Luottamuksen ja varmuuden tunne puolestaan rohkaisee hakemaan uutta tietoa, esimerkiksi muiden asiantuntijoiden konsultoimisena. Se rohkaisee myös tuomaan omaa asiantuntijuutta tiedoksi asiantuntijayhteisölle. Tilannesidonnainen kyky toimia liittyy myös luottamukseen ja varmuuden tunteeseen. Organisaation kulttuuriset käytänteet joko mahdollistavat tai estävät luotta-
18 16 muksen ja varmuuden tunteen syntymistä. Omaan työhön liittyvä riittävä autonomia ja mahdollisuus päätöksentekoon vaikuttamiseen ja asioiden toimeenpanoon vahvistaa luottamusta omaan asiantuntijuuteen. Varmuus oman työn tarkoituksesta ja päämääristä lisää kykyä toimia. (Isopahkala-Bouret 2008, ) Marianne Kuorelahti (2013) on tarkastellut asiantuntijuuden kehittymistä vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa hoitojärjestelmässä soveltamalla Nonaka Ikujiro & Takeuchi Hirotakan (1995) teoriaa, joka kuvaa uuden tiedon luomisen prosessia nelivaiheisesti. Näkyvä ja näkymätön tieto ovat läsnä ja uutta tietoa luodaan yhteisöllisesti em. tietojen vuorovaikutuksessa. Terveydenhoitajat ovat uuden tiedon luomisvaiheessa, koska neuvola-asetus (338/2011) sekä siihen liitetyt laajat terveystarkastukset edellyttävät työskentelyssä molempien vanhempien voimavarojen tukemista ja tarpeenmukaista ohjausta mm. elämäntapojen tarkastelussa suhteessa lapsen ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Asiantuntijuus ei synny pelkästään lukemalla teoriatietoa. Tarvitaan kokemuksellista tietoa ja sen jakamista toisen ammattilaisen kanssa. Tarvitaan myös hiljaisen tiedon sanottamista ja sen merkityksen liittämistä omaan ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Reflektiiviset tiimit ja työparityö vahvistavat asiantuntijuutta Tässä hankkeessa ohjelmateoreettisena lähtökohtana oli, että vauvalähtöisen päihdetyön teoriatietoa ja monialaista kokemuksellista tietoa voitiin liittää yhteen ja luoda uutta tietoa reflektiivisen tiimin ja työparityön avulla. Reflektiiviset tiimit (2) muodostuivat pilottineuvolan terveydenhoitajista, työparityöhön osallistuvista ensikoti Pinjan ohjaajista ja tiimin vetäjästä (Pinjan johtaja ja työnohjaaja). Tiimit kokoontuivat noin kuukauden välein alkaen siitä, kun ensimmäiset teorialuennot olivat alkaneet (2/2013 alkaen). Isopahkala-Bouret (2008) viittaa siihen, että luottamuksen ja varmuuden tunne rohkaisee hakemaan uutta tietoa, esimerkiksi muiden asiantuntijoiden konsultoimisena. Se rohkaisee myös tuomaan omaa asiantuntijuutta tiedoksi asiantuntijayhteisölle. Reflektiiviset tiimit työstivätkin alussa tiimin tarkoitusta ja luottamuksellista yhteistyösuhdetta. Hankkeessa luottamuksen ja rohkeuden puute näyttäytyi siten, että työparityöhön sopivia perheitä löytyi heti mielen tasolla, mutta työparityöhön ei vielä tullut pyyntöjä. Sutinen (2010) havaitsi myös, että terveydenhoitajille on ominaista yksintyöskentely ja erilaiset pelot saattavat estää työparityöhön ryhtymisen. Tässäkin hankkeessa työstet-
19 17 tiin sitä, miten kertoa asiakkaalle, että mukaan on tulossa työpari. Lisäksi hallinnolliset kysymykset työparin mukanaolosta vastaanotolla piti selvittää. Reflektiiviset tiimit jatkoivat kevään 2013 ajan kokoontumisiaan ja niiden ohella piiloistenkin syiden pohtimista sitä, miksi työparityö tuntuu hankalalta toteuttaa. Reflektiiviset tiimit koettiin tärkeiksi ja niissä vallitsi hyvä fiilis. Terveydenhoitajilla on laajojen terveystarkastusten myötä isot sisältöalueet työssään, jossa käytännössä kuitenkin jää helposti yksin asiakkaaseen liittyvän epämääräisen huolen kanssa. Mitä tehdä silloin, kun ns. harmaalla vyöhykkeellä ei voi huolta nimetä esimerkiksi pelkästään päihteisiin liittyväksi. Reflektiivisiset tiimit auttoivat huolien ja toimien pohtimisessa ja tilannesidonnaisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Reflektiivisen tiimin vetäjän Anne Stormbomin mukaan reflektiiviset tiimit alkoivatkin työparityön uhkien ja mahdollisuuksien tutkimisella ja luottamuksellisen tilan rakentamisella. Kokeneemmat terveydenhoitajat olivat varovaisempia kuin nuoremmat. He lähtivät hitaammin mukaan työparityöhön. Nuoret terveydenhoitajat rohkaistuivat nopeammin ottamaan työparin tuekseen. Kun he saivat positiivisen kokemuksen yhdessä reflektoimisesta ja asiakkaan positiivisesta suhtautumisesta, kokemukset merkityksellisestä työstä innostivat uusien perheiden aktiiviseen etsimiseen. Toisaalta ne terveydenhoitajat, jotka eivät löytäneet sopivaa perhettä, hyötyivät osallistumisestaan reflektiivisessä tiimissä käsiteltävistä asiakastapauksista. Rohkeammat terveydenhoitajat rohkaisivat muita oman työskentelytavan kriittiseen arvioimiseen. Kun tuttuus ja luottamus saavutettiin, terveydenhoitajat ovat olleet innostuneita ja sitoutuneita tiimitapaamisiin. Etsivää työtä esti ehkä se, että ns. hyvämaineisella asuinalueella ei aluksi ajateltu olevan ns. huoliperheitä. On huomattava, että terveydenhoitajat tunnistavat huolia, jotka päihteiden riskikulutuksen lisäksi liittyivät varhaisen vuorovaikutuksen riskeihin. Huoli ei useinkaan ollut aluksi tarkkaan määriteltävissä. Siksi hankkeen alussa luodut tiukatkin ohjeistukset perheistä, joiden kanssa pitäisi työskennellä, oli hämmentäviä. Ohjeena oli aluksi, että Auditin riskipisteiden ylitys olisi tässä hankkeessa lisätyöskentelyn laukaiseva tekijä. Välttämättä huoli ei syntynytkään Auditista, vaan huoli oli luonteeltaan epämääräistä, intuitiivistakin. Alueellisessa kehittämistiimissä mukana ollut varhaisen vuorovaikutuksen -kouluttaja Outi Kallioinen onkin todennut, että terveydenhoitajien sormien läpi
20 18 kulkee tuhansia perheitä. Jos heillä syntyy huoli jostakin perheestä, se on aina aiheellinen. Työparit jatkoivatkin huolen selvittämistä lisäkäynnein ja avoimin keskusteluin. Työpari auttoi tilanteen peilaamisessa. Työntekijä sai vahvistusta siihen, mitä näki. Huolien taustalla voitiin nimetä mm. nuori ikä, oman lapsuudenaikaisen kiintymyssuhteen laatu, menetykset, väkivalta tai sen uhka, huolta arjen sujumisesta, päihteiden runsasta kertakäyttöä, ns, viikonloppubiletystä, taloudellista huolta eli varhaisen vuorovaikutussuhteen kannalta oikeita huolia. Syksyllä 2013 työparityökin lähti käyntiin ja molemmissa tiimeissä oli kolme perhettä työparityössä. Kokemukset uudesta toimivasta työmuodosta innostivat uusien perheiden löytymiseen työparityöhön. Elämäntapamuutoksen tukemisen vahvistamiseksi aloitettiin myös motivoivan haastattelun prosessikoulutus. Terveydenhoitajia kannustettiin kirjoittamaan päiväkirjatyyppisesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan pitkin matkaa hankkeen aikana. Taustalla oli ajatus, että ulkoistamalla omaa ajatteluaan, se myös selkiytyy. Reflektiivisissä tiimeissä nämä ajatukset olisivat materiaalia, joita voisi jakaa ja luoda siitä uutta ajattelua ja ammatillista tietoa. Tämä auttaisi myös palauttamaan mieliin kehitysvaiheita hankkeen aikana, koska tiedossa oli, että pilottiterveydenhoitajia haastatellaan heidän kokemuksistaan hankkeen päättymisvuonna Tulokset ja vaikutukset reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä Reflektiivinen kirjoittaminen ei lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Terveydenhoitajat ovat ilmaisseet Pitkänen & Velmalan haastattelussa, että kiire työssä aiheutti paineita toteuttaa prosessia ja hyötyä siitä. Hankkeelle on tyypillistä, että myös odottamattomia seikkoja ilmaantuu matkan varrella. Vauhtiin päässeen kehittämistyön harmiksi tieto hankkeen jatkorahoituksen puolittumisesta koko loppuajaksi aiheutti työskentelyn sopeuttamista mutta myös motivaation laskua. Työparityö oli suunniteltu aluksi siten, että se olisi lähinnä konsultatiivista ja muutaman käynnin kestoista. Kun kokonaislähtötilanne alkoi hahmottua paremmin, päädyttiin siihen, että kaikkien kannalta olisi hyödyllisempää, että työparityö seuraisi asiakkaan odotusajan prosessia pidempään. Rahoituspäätöksen jälkeen uusia asiakkaita ei voitu enää ottaa, koska hankerahoitus työparityön osalta loppuisi helmikuussa Työparityössä olevien perheiden määrä jäi näin ollen kahdeksaan. Terveydenhoitajat ovat harmitelleet sitä, että raskausaikana ollut työpari ei ollut enää mukana silloin, kun vauva oli synty-
22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotToimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.
Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Tukemalla äitiä ja isää Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa. Mitä vauva toivoo, Pidä kiinni, ICDP
Rohkeus Inhimillisyys Luottamus Tasa-arvo Turvallisuus Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa Mitä vauva toivoo, Pidä kiinni, ICDP Ensi- ja turvakotien liitto ry. Eeva-Kaarina Veijalainen
LisätiedotEeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto
Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotKUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LisätiedotPäihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset
Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotPäihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)
Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotMillainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet
Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotArviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä. SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL
Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL elina.aaltio@thl.fi Pilotointi sosiaalityöntekijöiden kannalta toivottuja tuloksia 79 % pilotointiin osallistuneista
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotLaajennettu perhevalmennus Kaarinassa
Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus
LisätiedotKokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015
Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
LisätiedotVanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen
Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen
LisätiedotLasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset
Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op
Turun Ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Ajankohta 12.09.2019-15.05.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, Turku Hinta 1500 (alv 0%).
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotRaskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan
Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan STESO terveyden edistämisen seminaari, Seinäjoki 6.3.2019 Krista Abdulla Hama Salih Terveyden edistämisen asiantuntija Raskaus ilman tupakkaa hanke Nalle 2017-2019
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotLasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotTHL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu
THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu 8.11.2017 Vastaanoton keskustelujen vahvuudet ja haasteet VAHVUUDET Tupakoinnista kysytään ja Fagerströmin
LisätiedotTietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi
Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tuovi Hakulinen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 31.5.2017 Tuovi Hakulinen Työpaja 6. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKoulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen
Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta
1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
Lisätiedot