Mitä vauva toivoo loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä vauva toivoo 2012-2014 loppuraportti"

Transkriptio

1 Mitä vauva toivoo loppuraportti Eeva-Kaarina Veijalainen Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

2 Tiivistelmä Mitä vauva toivoo -hankkeen tarkoituksena oli nostaa esiin molempien vanhempien päihteidenkäytön haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja vanhemmille. Hankkeen tavoitteena oli kehittää äitiysneuvolan lasta odottavan perheen päihdeinterventiota haitallisten elämäntapojen muutokseen ja odotusajan varhaiseen vanhemmuuteen kiinnittymiseen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa neuvolatyöntekijöiden ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta odotusaikaisen vanhemmuuden tukemisessa ja siten vaikuttaa terveyserojen kaventamiseen ja syrjäytymiseen. Hanke toteutettiin Turussa, jossa viiden neuvolapiirin terveydenhoitajat osallistuivat pilottiryhmään. Ohjelmateoriana toimi Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni - hoitojärjestelmässä kehitetty, vauvalähtöinen päihdekuntoutus, jota sovellettiin neuvolan varhaisvaiheen päihdetyöhön, päihteettömyyden ja riskikäyttäjien elämäntapojen muutoksen tukemiseen. Kaikki neuvolan työntekijät sekä Turun ammattikorkeakoulun syventävän vaiheen terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat saivat teoreettista täydennyskoulutusta alkoholin aineena aiheuttamista sikiövaurioista sekä raskausajan varhaisesta vuorovaikutuksesta ja reflektiivisestä työskentelystä vanhempien kanssa. Pilottineuvolan terveydenhoitajat saivat lisäksi motivointitaitojen täydennyskoulutusta vanhempien elämäntapamuutoksen tukemiseksi. Hankkeessa vahvistettiin odotusaikaisen psykologisen prosessin ja varhaisen kiintymyssuhteen ymmärrystä ja sen hyödyntämistä varhaisen vanhemmuuden tukemisessa niin äidillä kuin isällä. Ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta vahvistettiin koulutuksellisen työnohjauksen (reflektiivisen tiimin) ja työparityön avulla yhteistyössä Turun päihdekuntoutukseen erikoistuneen Ensikoti Pinjan kanssa. Pilottineuvolan työntekijöille suunnatut kyselytutkimukset ja opinnäytetyönä toteutettu haastattelututkimus osoittavat, että terveydenhoitajat ovat hyötyneet hankkeen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta sekä erityisesti reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä. Koulutukset tarjosivat uutta tietoa ja työmenetelmiä odotusaikaisen vanhemmuuden tukemiseen. Moniammatillisuus osoittautui merkittäväksi voimavaraksi päihdeintervention uuden toimintamallin haltuunotossa ja päihteitä käyttävien perheiden tukemisessa. Asiakkaat ovat hyötyneet työntekijöiden uudesta toimintamallista, jossa asiakkaiden omaa pohdintaa hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja suhdetta kohtuvauvaan on voitu vahvistaa. Hankkeessa kehitettiin odotusajan varhaista vanhemmuutta ja elämäntapojen muutosta tukeva malli, jota voivat hyödyntää työssään kaikki odottavien perheiden kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Strategisessa johtamisessa on kiinnitettävä huomiota organisaation sisäisen osaamisen johtamiseen, näyttöön perustuvien tutkittujen menetelmien hyödyntämiseen ja rajapinnoilla tapahtuvan laaja-alaisen yhteistyön ja horisontaalisen johtamisen kehittämiseen poislähettämisen ja osaoptimoinnin sijasta. Terveydenhoitajat toivoivat moniammatillisen työnohjauksen jatkumista ja työparityön jatkokehittämistä neuvolassa. Työskentelymalli on juurtumassa Turun neuvoloiden ja Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalvelu Olivian kesken. Monialaisen ja laajemman näkökulman saavuttaminen odottavien ja lapsiperheiden tukemisessa edellyttää asiakkaan näkemistä kokonaisuutena, jonka hyvinvointiin vaikuttavat myös ydinperhettä laajemmat läheisten vuorovaikutussuhteet. Asiakkaan tilannetta ja siihen johtaneita tekijöitä ei voida tarkastella välttämättä syy-seuraus periaat-

3 teella. Asiakaslähtöinen, varhaisen tuen työote edellyttää monialaista elävää yhteistyötä, oman työskentelyn kriittistä tarkastelua ja asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

4 SISÄLTÖ 1 OHJELMATEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA HANKKEEN TOTEUTUS Organisoituminen Toteutus ja tulokset Koulutus Reflektiivinen tiimi ja työparityö osaamisen vahvistajana Tulokset ja vaikutukset reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä TIEDOTTAMINEN UUSI TOIMINTAMALLI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISAJATUKSET LÄHTEET Liitteet... 28

5 3 1 OHJELMATEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Mitä vauva toivoo -hanke ( ) nivoutuu Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä kehitettyyn vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen ja etsivän työn kokonaisvaltaiseen kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Termi vauvalähtöinen päihdekuntoutus otettiin käyttöön vuonna Käsitteellä haluttiin korostaa sitä, että vauvan ja lapsen näkökulma on kuntoutusmallissa lähtökohtana. Vauvan ensisijaisuutta konkretisoitiin esimerkiksi siten, että käytännöksi vakiintui toimintatapa, jossa kaikki neuvottelut ja tapaamiset aloitetaan vauvan ja lapsen kuulumisilla, jotta niiden käsittelylle jää varmasti tilaa. Käytännössä oli havaittu, että vanhempien pulmat saattavat olla niin moniulotteisia ja tilaa vieviä, että vauvan ja lapsen asiat voivat tällöin jäädä vähälle huomiolle. (Kuorelahti 2013) Myös raskausajan työskentelyssä toimii sama periaate, jolloin otetaan kohtuvauvan asiat ensin käsittelyyn. Vauvalähtöisen päihdetyöskentelyn lähtökohtana on, että äitiyttä ja vanhemmuutta voidaan tukea yhtä aikaa päihdekuntoutuksen kanssa. Vanhemmuuden nähdään motivoivan päihteistä irtautumista ja toisaalta päihteettömyys antaa paremmat edellytykset vahvistua vanhemmuudessa. Raskausaika on erityisen motivoiva vaihe naiselle irtautua päihteiden käytöstä. (Andersson 2001; 2008) Pitkäaikainen kokemus ja tutkimusnäyttö vauvalähtöisestä päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta voidaan hyödyntää jo varhaisemmassa riskissä olevien vanhempien sekä äidin, että isän tukemisessa neuvolassa ja laajemmin odottavien perheiden parissa työskentelevien kesken. Tiina Sutinen (2010) on kehittänyt hoitomallia äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien, päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön. Hän toteaa, että varhaisvaiheen päihdehoitotyö pitäisi nähdä osana terveyden edistämistä ja työntekijöiden pitäisi olla motivoituneita hyödyntämään päihdehoitotyön menetelmiä. Työn tavoitteita, sisältöjä ja työmenetelmiä tulisi konkretisoida ja vahvistaa työtapoja ja -kulttuuria moniammatillisella yhteistyöllä. (Sutinen 2010) Tässä hankkeessa myös päihteiden riskikuluttajaryhmään kuuluvat isät nähdään tärkeänä intervention kohteena. Systeemiteoreettisen ajattelun mukaisesti isän positiivinen sitoutuminen tulevaan vanhemmuuteen vahvistaa myös äidin voimavaroja ja hyvinvointia, joka heijastuu sikiön terveeseen kehittymiseen ja hyvinvointiin. Pidä kiinni -yksiköiden kokemukset vahvistavat, että odotusaikana on mahdollista tehdä paljon vanhemmuutta tukevaa työtä ja ehkäistä mahdollista myöhempää lastensuojelun

6 4 tarvetta. Se edellyttää, että tullaan tietoisiksi odotusajan vanhemmuuden psykologisesta kehityksestä ja toisaalta varhaisen vuorovaikutuksen muistakin kuin päihteisiin liittyvistä riskeistä. Se edellyttää aktiivista, jo odotusaikana tapahtuvaa työskentelyä suhteen luomiseksi kohtuvauvaan, mentalisaatiota ja reflektiivistä työskentelyä suhteessa vauvaan. Mitä vauva toivoo -hanke on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Terveyden edistämisen määrärahalla. 2-vuotta kestäneen hankkeen päämääränä on ollut alkoholihaittojen vähentäminen äitiysneuvolassa löytyville riskiryhmille, myös isille suunnatun varhaisen tuen avulla. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisiin kansallisiin terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteisiin ja velvoitteisiin. (Terveyttä kaikille 2015, Kaste, Alkoholiohjelma, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015, Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma, Terveydenhuoltolaki (1326/2010), valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, äitiysneuvolaopas 2013). 2 HANKKEEN TOTEUTUS 2.1 Organisoituminen Hankkeen pilottipaikkakunnaksi valittiin Turun äitiysneuvolat. Yhteistyökumppaneina paikallisessa kehittämistyössä on hyödynnetty Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Ensikoti Pinjan ja avopalveluyksikkö Olivian, kokemuksia vauvalähtöisestä päihdekuntoutuksesta ja etsivästä työstä. Neuvolat valittiin siten, että ne parhaiten vastasivat paikallisia kehittämistarpeita. Pilottineuvoloista oli mukana aluksi 14 terveydenhoitajaa. Henkilövaihdoksien ja myöhemmin mukaan tulleiden jälkeen hankkeeseen on osallistunut noin 20 terveydenhoitajaa. Ensikoti Pinjan johtaja ja työnohjaaja Anne Stormbom vastasi koulutuksellisesta työnohjauksesta, joka tässä hankkeessa nimettiin reflektiiviseksi tiimiksi. Reflektiivinen tiimi kuvaa paremmin hankkeen tavoitetta vahvistaa työntekijän reflektiivistä kykyä yksilönä sekä ammatillisena toimijana. Ensikoti Pinjan kaksi ohjaajaa, Tuula Ahonen ja Maria Keinonen, olivat mukana reflektiivisessä tiimissä. He toimivat myös työparina terveydenhoitajille yhteensä kahdeksan perheen odotusaikana. Monialaisen verkostotyön sekä yhteisen ajattelumallin ja kulttuurin vahvistamiseksi koottiin alueellinen kehittämistyöryhmä, johon on osallistunut neuvolan ja Ensikoti Pin-

7 5 jan lisäksi työntekijöitä mm. Turun yliopistollisen keskussairaalan äitiyspoliklinikalta, HAL-poliklinikalta, pikkulapsipsykiatrisesta yksiköstä ja sosiaalityöstä. Mukana on ollut edustus myös kaupungin lastensuojelusta, Turun A-klinikalta, Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opetustyöstä, neuvoloiden hoitotyön ja lääkäreiden esimiehistä sekä reflektiivisen tiimin toimijoista. Säännölliset kokoukset ja kuulumiset hankkeen etenemisestä ovat tukeneet jatkuvaa hankkeen aikana tapahtuvaa arviointiprosessia ja toimintamallista tiedottamista laajasti paikallisissa verkostoissa. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja tehdä tarvittavia muutoksia hankkeen etenemiseksi tavoitteiden suunnassa. Valtakunnallisessa ohjausryhmässä ovat olleet mukana: Pirjo- Riitta Liuksila, Turun hyvinvointialajohtaja Oona Ylönen, Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL Heikki Seppälä, erityisasiantuntija, Kehitysvammaliitto Marja- Leena Meriläinen, Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen edustaja Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Sari Hellsten, miestyön kehittäjä, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Eeva-Kaarina Veijalainen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry.

8 6 2.2 Toteutus ja tulokset Hankkeen tarkoituksena oli nostaa esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja koko odottavalle perheelle. Turun pilottialueen äitiysneuvoloissa kehitettiin riskiryhmän päihdeinterventiota hyödyntäen raskaudenaikaista psykologista prosessia odottavan perheen kiinnittymiseksi varhaiseen vanhemmuuteen sekä siihen liittyvään elämäntapojen tarkasteluun. Eri toimijoiden asiantuntijuuden ja uusien tutkimusten hyödyntäminen kehittivät moniammatillista työtapaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeessa kehitetty odotusaikaisen varhaisen vanhemmuuden ja elämäntapamuutoksen tuen malli lähetetään kaikkiin äitiysneuvoloihin. Mallin taustalla on Turun ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon, kliinisen asiantuntijuuden hoitolinjan opiskelijan Anne Murtojärven opinnäytetyö, joka vahvistaa kokemusta siitä, että odotusajan vanhemmuuden ja elämäntapamuutoksen tuen vahvistamiseksi tarvitaan tietoisia, teoreettisia lähestymistapoja ja konkreettisia työskentelymalleja. Hankkeen tavoite 1: Nostetaan esiin päihteidenkäytön haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja vanhemmille Tavoitteena oli, että sekä työntekijät ja vanhemmat että suuri yleisö tulevat tietoiseksi päihteidenkäytön vaikutuksista kohtuvauvalle ja vanhemmuudelle. Promotiivisena valistusmateriaalina on hyödynnetty minuutin pituista Äidiksi tulossa -videota (http://www.youtube.com/watch?v=bysdnhy7fx0). Video kuvaa äidin ajattelua ja reflektiivistä kykyä pohtia oman valintansa seurauksia sikiölle. Positiivinen animaatioesitys saavuttaa lyhyessä ajassa katsojan oivalluksen siitä, mitä vauva toivoo. Videota on esitetty mm. neuvoloiden odotustiloissa sekä eri tilaisuuksissa, joissa saavutetaan suuri kävijämäärä, eikä henkilökohtaista kohtaamista välttämättä tarvita. Sellaisia tilaisuuksia ovat olleet mm. Päihdepäivät, Neuvolapäivät, Terveydenhoitajapäivät, Tervesos - tapahtumat.

9 7 Tavoite 2: Kehitetään riskiryhmän päihdeinterventiota, varhaista odotusajan vanhemmuutta ja elämäntapojen muutoksen tukemista Koulutus Laajat teoriakoulutukset suunnattiin odottavien vauvaperheiden parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja kätilö -hoitotyön syventävän vaiheen opiskelijoille. Terveydenhoitajien esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja pilottineuvoloiden osaamiskartoituksen pohjalta luotiin teoriakoulutus keväälle Se sisälsi 4 koulutusiltapäivää (3H). Starttiseminaarin ( ) tarkoituksena oli nivoa koko täydennyskoulutus uuteen terveydenhuoltolakiin ja neuvola-asetukseen 338/2011, erityisesti sen uusiin laajojen terveystarkastusten sisältöön, jossa päämääränä on tukea vanhempien terveyttä ja hyvinvointia ja sitä kautta tulevan lapsen ja koko perheen suotuisaa kehitystä. Laajojen terveystarkastusten sisältöä esitteli Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Arja Hastrup. Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Heikki Seppälä avasi äidin odotusaikaisen alkoholinkäytön seurauksena syntyvää FASD -oireyhtymää altistuneen sikiön ja myöhemmin aikuisen kokemusasiantuntijan näkökulmasta. Elokuva, Alkoholin vaurioittamat, kosketti erityisesti kuulijoita ja lisäsi ymmärrystä vaurioitumisen merkityksestä koko elämänkaareen. Projektipäällikkö piti lisäksi luennon varhaisvaiheen päihdehoitotyöstä, jossa kerrattiin alkoholin puheeksiottoon, mini-interventioon ja motivoivaan kohtaamiseen ja muutoksen tukemiseen liittyviä asioita. Toisena koulutuspäivänä sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti, lasten psykoterapeutti Mirjam Kallandin luennossa palautettiin mieliin näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen sekä mentalisaation käsitteeseen, joka on yksi keskeinen hankkeen taustateorioista. Mentalisaatio perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen. Koulutuksessa avattiin myös teorian toteutumista käytännössä esittelemällä päihde-ensikoti Pinjan reflektiivistä työskentelyä käytännössä. Mirjam Kallandin ja ensikoti Pinjan ohjaaja, Maria Keinosen esitykset sisälsivät runsaasti käytännön esimerkkejä mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä sekä sen hyödyntämisestä työskentelyssä.

10 8 Koulutukseen osallistui terveydenhoitajia, perheohjaajia ja terveydenhoitajaopiskelijoita. Välitön koulutuspalaute oli hyvä asteikolla1-5. Vapaita kommentteja: Sain eväitä omaan työhön äitiys- ja lastenneuvolassa Sain konkreettista tietoa Pinjan työskentelystä. Miten niin voisi toimia jo neuvolassa? Miten neuvolassa voisi tukea varhaista vuorovaikutusta? Konkreettisia harjoituksia, joiden toteutus onnistuu vastaanottokäynnillä Isän huomioimista / tukemista paremmin Kolmas ja neljäs koulutuspäivä avasi raskausajan psykologista prosessia ja siihen liittyviä haasteita. Kouluttajana toimi lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen psykoterapeutti ja kouluttaja Elina Savonlahti. Koulutus koettiin erittäin tarpeelliseksi. Isän kohtaamiseen liittyvistä käytännön haasteista kertoi Ensi- ja turvakotien liiton miestyön kehittäjä Sari Hellsten. Erityisesti kuulijakuntaa puhutteli uutena näkökulmana äitiyden kehitysvaiheiden ohella isyystila. Isänäkökulma jää myös lastensuojelussa taka-alalle, koska asiakaskunnassa on paljon yksinhuoltajia ja yksin odottavia. Kiitosta sai myös raskaudenaikaisten mielikuvien tutkimisen ja tukemisen keinot ja suhteen luominen masuvauvaan. Myös tässä osassa asioiden rauhallinen esittäminen ja käytäntöön sovellettavat toimintamallit saivat kiitosta. Eräs kommentoi koulutusiltapäivää: Masuvauva oli läsnä huoneessa. Teoriakoulutusta täydensi avopalveluyksikkö Olivian 10-vuotisjuhlaseminaari Turussa Seminaarin ulkopuolisena esityksenä professori Hasse Karlsson esitteli Finn Brain -tutkimusryhmän tuloksia mm. äidin stressin haitallisesta vaikutuksesta sikiön varhaiseen aivojen ohjelmoitumiseen. Karlsson muistutti, että sikiön terveen kehityksen turvaamiseksi on huolehdittava raskaana olevasta naisesta mahdollisimman hyvin. Tämä asettaa häntä hoitaville työntekijöille haasteen, miten palvelujärjestelmässä kohdataan odottava äiti siten, ettei se itsessään lisää äidin stressiä. Pilottineuvoloiden terveydenhoitajien osaamisen lähtötilanneselvityksestä (2013) nousi esiin motivointitaitojen koulutuksen tarve. Osa koulutettavista terveydenhoitajista oli nuoria työkokemukseltaan, mutta mukana oli myös pitkän työkokemuksen omaavia työntekijöitä. Perustelut motivointitaitojen vahvistamiselle nousevat nykyisestä tervey-

11 9 denhuoltolaista, joka painottaa terveyden edistämisen ohella varhaista, asiakaslähtöistä tukea mm. elämäntapamuutokseen liittyen. Neuvola- asetus (338/2011) ja THL:n vuonna 2013 julkaistu uusi äitiysneuvolaopas sekä hallituksen Kaste-ohjelma edellyttävät peruspalvelujen kehitysympäristöissä tapahtuvaa tarpeenmukaista ja oikea-aikaista tukemista. Moniammatillinen verkostotyö ja kyky yhdessä tekemiseen haastavat työntekijän vuorovaikutustaitoja myös ammatillisissa suhteissa. Motivointitaitojen prosessikoulutus toteutettiin moniammatillisena siten, että Ensikoti Pinjasta ja avopalveluyksikkö Oliviasta osallistui viisi ohjaajaa koulutukseen. Kouluttajana toimi Mailis Taskinen, A- klinikkasäätiön ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmän pitkäaikainen kouluttaja. Valmennan motivoitumaan- prosessikoulutus pilottineuvoloille ( ja ) Koulutukseen osallistui 2 työntekijää Ensikoti Pinjasta ja 3 työntekijää avopalveluyksikkö Oliviasta sekä 14 terveydenhoitajaa pilottineuvoloista. Moniammatillisen ryhmän tavoitteena oli vahvistaa pilottineuvoloiden terveydenhoitajien kokemusta vauvalähtöisestä päihdetyöstä ja muutoksen tukemista. Myös yksi terveydenhoitajien esimiehistä osallistui koulutukseen. Koulutus sisälsi ennakkotehtävän, kaksipäiväisen teoriapäivän, välitehtävän ja kolmannen teoriapäivän. Kaikki päivät sisälsivät harjoituksia, joissa oli mahdollista saada omakohtainen kokemus asiakkaan kokemuksesta, oman työskentelyn kehittämisestä ja tarkkailijan näkökulmasta. Koulutuspäivien henki oli välitön ja vapaa. Mukanaolijat kiittivät koulutuksen sisältöä ja koulutuksen muita puitteita. Koulutettavien heterogeenisuus muodostui vahvuudeksi harjoitustilanteissa, joissa useat eri näkökulmat ja lapsen ensiarvoisuus nousivat esiin. Argyris ja Schön (1978) puhuvat organisaatioiden toimintatutkimuksiin liittyen julkiteoriasta, joka tarkoittaa toivottua, aietyöskentelyn mallia ja toisaalta käyttöteoriasta, joka ilmenee käytännön työssä toteutuvana toimintamallina. Ensimmäisen päivän koulutuksen sisältö rakentui pitkälle motivoivan haastattelun hengestä, mikä onkin oleellista koko toimintatavassa. Koulutettavat toivat esiin paljon motivoivan haastattelun henkeä ja arvopohjaa. Toisen päivän teemana olivat motivoivan haastattelun elementtien tarkempi avaaminen ja henkilökohtaiset harjoittelut. Harjoitukset paljastivat ns. käyttöteorian, vaikeuden käytännössä toimia motivoivan haastattelun mukaisesti. Koulutuksessa harjoiteltiin kohtaamista, avaintaitoja, puheeksiottoa henkilökohtaisen kokemuksen saamiseksi ja oman käyttö-

12 10 teorian tunnistamiseksi (opettelua pois suljetuista kysymyksistä, kiirehtimisestä ja valmiiden toimintamallien esittämisestä). Harjoitukset sujuivat luottamuksellisessa ilmapiirissä hyvin eikä kukaan kokenut oloaan hankalaksi. Tähän saattoi vaikuttaa se, että kyseessä oli pilottiryhmä, joka oli ennestään tuttu reflektiivisistä tiimeistä. Reflektiivisessä tiimissä omaa työtä oli tutkittu jo alkuvuodesta 2013 lähtien. Vaikutukset Tutkimusten mukaan motivoivan haastattelun -koulutuksen jälkeen työntekijä käyttää uutta toimintamallia jonkin aikaa. Ellei saa siihen vahvistusta tai esimerkiksi esimiehen tukea, uusi tapa tehdä työtä häviää ja palataan entiseen. Tämän vuoksi onkin strategisesti tärkeää, että reflektiivisessä tiimissä oli mahdollista vahvistaa uutta lähestymistapaa. Myös motivointitaitojen kouluttaja Jukka Oksanen Tampereen a-klinikkasäätiöltä pitää tarpeellisena järjestää ns. intervallijaksoja, esimerkiksi kahden tunnin pituisina tapaamiskertoina kuukausittain puolen vuoden ajan. Valmennan motivoitumaan -koulutuksen (2013) jälkeen pilottineuvoloiden terveydenhoitajilta kysyttiin kokemuksia koulutuksesta tammikuussa Koulutus oli vaikuttanut työntekijöiden asiakaslähtöisempään puheeksiottamiseen. Koulutuksen harjoitukset olivat vahvistaneet ammatillisuutta motivointitilanteissa. He kuvasivat saaneensa uuden katsantokannan asiaan, jossa yhteinen koulutus Pinjan/ Olivian kanssa oli erityisesti laajentanut heidän näkemystään ja ymmärrystä vauvalähtöisestä päihdetyöstä ja muutoksen tukemisesta. Käytännössä uusi työmuoto näkyi vastaajien mielestä mm. seuraavasti: Ymmärtää kuuntelun taidon tärkeyden, avaavien kysymysten ja muiden tekniikoiden merkityksen Ymmärrys muutosprosessin kulusta, vastustuksesta sekä toimiminen niiden mukaisesti Uusi työmalli vapautti työntekijää heidän etsiessään ratkaisukeinoja nyt selkeämmin asiakkaan kanssa hänen omista voimavaroistaan Terveydenhoitajat kuvasivat saaneensa uuden katsantokannan ja lähestymistavan. Tämä tarkoitti mm. sitä, että asiakasta ei lähetetä heti muihin palveluihin, vaan neuvolassa voidaan yhdessä tarkastella asiakkaan tilannetta ja motivoida häntä muutokseen. Terveydenhoitajat kertoivat, että uusi työtapa näkyi kuuntelemisen ja avointen kysymysten

13 11 lisääntymisenä sekä asiakkaan rinnalla olemisena tavoitteiden asettamisessa. Muutoksen vaihemallin (Di Clemente & Prochaska 1998) sisäistämisen jälkeen he saivat mm. keinoja käsitellä vastustusta. Asiakasnäkökulmasta suurin vaikutus oli, että he antavat asiakkaalle enemmän aikaa tuoda omia ajatuksiaan esiin. On huomattava, että koulutusprosessi jatkuu työntekijöiden mielessä eritahtisesti. Kyselyn mukaan 58 % koki, että Valmennan motivoitumaan -koulutusprosessi oli hyödyttänyt heitä asiakastyössä. Omaan työskentelyyn oli kuitenkin selkeästi ottanut työkaluja mukaan vasta 33 % vastanneista. Tulos tukee aiempaa tutkimusta siitä, että uuden työtavan juurtuminen pysyväksi toimintamalliksi edellyttää vahvistamista. Tässä hankkeessa vahvistamista saatiin reflektiivisestä tiimistä ja esimiesten tuesta. Yksi esimiehistä osallistui motivointitaitojen koulutukseen, millä on merkitystä myös työhön tarvittavan riittävän ajankäytön mahdollistamisella. Organisaation strategisen johtamisen näkökulmasta olisikin tärkeää resurssoida neuvolatyötä siten, että uusien työmuotojen, kuten laajojen terveystarkastusten, haltuun ottamiseen olisi riittävästi aikaa. On huomattavaa, että motivointitaitojen työmalli ei rajoittunut vain esimerkiksi alkoholin käyttöön, vaan kohtaaminen ja yhteistyösuhteen luominen liittyy kaikkeen vastaanottotyöhön. Harjoituksissa terveydenhoitajat ottivat tapausesimerkkejä mm. tupakoinnin lopettamisesta. Terveyden edistämisen näkökulmasta raskaana olevien äitien tupakoinnin lopettaminen raskausaikana ei ole ollut tuloksellista tutkimusten mukaan. THL:n alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) - kyselyn mukaan päivittäin tupakoivien naisten osuus vuonna 2010 oli 23%. On huomattavaa, että tupakointi nuorten fertiilissä iässä olevien naisten kohdalla on yleisempää. Viidennes raskaana olevista tupakoi. Vertailu Pohjoismaihin osoittaa, että Suomessa raskaana olevien tupakointiin ei ole tehokkaasti voitu vaikuttaa, erityisesti teinien kohdalla (Ekblad 2013). Terveydenhoitajien kokemuksia motivointitaitojen koulutuksen ja koko hankkeen merkityksestä heille löytyy lisää Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä hoitotyön koulutusohjelmaan sisältyvässä terveydenhoitotyön opinnäytetyössä: Anna-Kaisa Pitkänen & Jenny Velmala Päihteitä käyttävien perheiden tukeminen vanhemmuuteen neuvoloissa. Terveydenhoitajien kokemukset Mitä vauva toivoo -hankkeesta. Teemahaastattelu pilottiterveydenhoitajille vahvistaa hankkeen projektipäällikön tekemää kyselyä. Siinä nousee merkityksellisenä asiaksi, että koulutus toteutettiin moniammatillisena Turun

14 12 päihde-ensikodin ja avopalveluyksikön kanssa. Yhteiset harjoitusesimerkit ovat jääneet voimakkaasti mieleen. Terveydenhoitajat kuvasivat asiakkaan muutosvaihemallin tunnistamisen haasteelliseksi ja siihen adekvaatisti vastaamisen erittäin haasteellisena esimerkiksi tupakoivien odottavien äitien muutoksen tukemisessa. On huomattava, että määrällisesti työntekijöillä oli enemmän asiakkaina raskausaikana tupakoivia äitejä kuin muiden päihteiden käyttäjiä. Suurimmaksi ongelmaksi terveydenhoitajat nimesivät kuitenkin työajan riittämättömyyden ja kiireen. Haasteeksi jää sovittaa motivoivan haastattelun elementtejä lyhyempään vastaanottoaikaan. Äitiysneuvolan vastaanottojen prosessimaisuus ja useammat tapaamiset mahdollistavat kuitenkin asiaan palaamisen seuraavalla tapaamiskerralla. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80614/anna- Kaisa%20PitkanenJenny%20Velmala.pdf?sequence=1 Kouluttajana toiminut pitkän kokemuksen omaava Mailis Taskinen näkeekin tärkeänä, että näyttöön perustuvaa motivointitaitojen koulutusta sekä kouluttajakoulutusta voitaisiin viedä aktiivisemmin myös terveydenhuollon pariin. Tätä vahvistaa myös kokemukset liiton edellisessä Päihteet lapsen silmin -hankkeessa (2010) saatu kokemus sekä mm. Tiina Sutisen (2010) väitöstyö, jossa kehitettiin hoitomalli äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien naisten hoitotyöhön. Hoitomallin perusta on, että työntekijät näkevät päihdehoitotyön osana terveyden edistämistä. Myös Sutisen tutkimus vahvistaa näkemystä, että asiakkaan ja työntekijän motivoiva kohtaaminen on hoitomallin ydin. Miller & Rollnick ovat julkaisseet kolmannen painoksen teoksestaan Motivational Interviewing vuonna Verrattuna aiempiin painoksiin, viimeisessä painottuu kohtaamisen merkitys. Suomenkielisiä teoksia motivointitaidoidta ovat Koski-Jännes, Riittinen & Saarnion tuottama Kohti muutosta vuodelta 2008 sekä uusimpana Jukka Oksasen Motivointi työvälineenä(2014). Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän koordinaatio järjesti keväällä 2014 Jukka Oksasen vetämänä kouluttajakoulutuksen yhdistysten päihde-ensikotien ja avopalveluyksiköiden työntekijöille. Organisaation osaamisen johtaminen edellyttää, että kouluttajaosaamista on saatavissa ja se voidaan integroida juuri vauvalähtöisen päihdetyön tarpeisiin sopivaksi. Tällä hetkellä kouluttajia löytyy kaikista Pidä kiinni - yksiköistä. Tämän hankkeen positiivisten tulosten kannalta valmius levittää motivointitaitojen koulutusta on näin varmistettu. Muutosvalmius sisältää motivaation lisäksi tie-

15 13 toisuuden itsestä ja ympäristöstä sekä halun ottaa tukea vastaan. Palvelujen organisoinnin lisäksi siihen vaikuttaa oleellisesti asiakkaan oma tilanne (fyysinen, psykososiaalinen, arjen hallintaan liittyvä) sekä erityisesti kohtaaminen ja allianssin syntyminen työntekijän kanssa. Onnistumiseen vaikuttavat myös yhteiset sopimukset työnjaosta, hoidon porrastamisesta, tiedonkulusta ja johtamisen tuesta Reflektiivinen tiimi ja työparityö osaamisen vahvistajana Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky Mentalisaatio viittaa kykyyn ajatella ja tunnistaa omia ja toisen tunteita, uskomuksia, tarpeita ja toiveita. Lisäksi se sisältää kyvyn ymmärtää, miten nämä ovat yhteydessä omaan ja toisen ihmisen käyttäytymiseen. Vanhemmuuteen liittyen mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä pohtia lapsensa kokemusta erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Se on kykyä pysähtyä lapsen tunteen tai kokemuksen äärelle, kun lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla. Mentalisaatiokyky tuo sensitiivisyyttä vanhemman kykyyn havaita vauvan viestejä ja vastata niihin riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä mahdollistaa tilan lapsen oman persoonallisuuden kehittymiselle ja edesauttaa turvallisen kiintymyssuhteen rakentumista. (Pajulo ja Kalland 2006, 2008; Pajulo 2007; 2010; 2012). Mentalisaatiokykyä voidaan vahvistaa jo odotusaikana. Tällöin ei voida havaita kohtuvauvan viestejä, mutta voidaan asettua pohtimaan, mitä vauva mahtaisi ajatella ja toivoa. Reflektiivisen kyvyn käsitteeseen liitetään tutkijat Peter Fonagy, Mary Target sekä Miriam ja Howard Steele.(Pajulo &Kalland 2008, 165.) He ovat työstäneet käsitettä kiintymyssuhdeteoriasta käsin. Käsitteen painotus on käyttäytymistä keskeisemmin mielen ja kokemisen tasolla. Reflektiivinen funktio pitää sisällään kyvyn pohtia omia tunteitaan ja niiden vaikutusta toisiin ihmisiin. Sen lisäksi reflektiivien kyky pitää sisällään kyvyn pohtia ja tavoittaa toisen ihmisen tunnetta ja käyttäytymisen takana olevaa kokemusta. Reflektiivistä kykyä voidaan määritellä suhteessa mentalisaatioon siten, että se kuvaa mentalisaation toteutumista käytännössä. Reflektiivistä kyky on mentalisaation operationaalistettu muoto, jota voidaan mitata tietyllä mittaristolla. Reflektiviinen kyky voi kehittyä ainoastaan vuorovaikutuksessa ja erityisen merkityksellisiä kyvyn kehittymiselle ovat varhaiset ihmissuhteet. Pajulo ja Kalland 2006, 2608; Pajulo 2007; 2010; 2012; Kuorelahti 2013).

16 14 Reflektiivisellä kyvyllä on myönteisiä vaikutuksia vanhemman päihteettömänä pysymiseen, ja se ennustaa parempaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Riittävä reflektiivinen kyky mahdollistaa monipuoliset ja oikeanlaiset mielikuvat lapsesta ja itsestä äitinä. Tämä on edellytys sille, että voi toimia sensitiivisesti suhteessa lapseen. (Pajulo 2003; Pajulo & Kalland 2006; 2008; Pajulo ym. 2006;) Pidä kiinni -hoitojärjestelmään reflektiivisen kyvyn käsitteen käyttö yleistyi Marjukka Pajulon hoidon vaikuttavuutta arvioineen pitkittäistutkimuksen aikana. (Pajulo 2003; 2007; 2010; 2012, Pajulo & Kalland 2006; 2008; Pajulo & Kalland & Suchman& Mayes 2006.) Työyksiköille järjestettiin koulutusta, joka liittyi vanhemman reflektiiviseen kykyyn ja käsitettä avattiin. Käsitteen sisältöä ja käytäntöä pohdittiin vauvan ja vanhemman välisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Käsite vakiintui myöhemmin hoitojärjestelmän käytännöksi erityisesti reflektiivisen työotteen kehittämisen kautta.( Kuorelahti 2013). Tämän reflektiivisen työotteen kehittämisen tuloksia ja toimintatapaa on hyödynnetty tässä hankkeessa.

17 15 Asiantuntijuuden kehittymisestä Tynjälä(2003) tarkastelee asiantuntijuuden osatekijöitä kognitiivisesta orientaatiosta käsin. Hän jakaa yksilön tiedollisen asiantuntijuuden kolmeen osa-alueeseen tiedon lajien näkökulmasta: formaaliin teoreettiseen tietoon, informaaliin käytännölliseen ja kokemukselliseen tietoon sekä itsesäätelytietoon. Formaali eli muodollinen tieto voidaan ilmaista esimerkiksi kirjoissa. Se muodostuu alan perusasioista ja yleisestä teoreettisesta tai käsitteellisestä tiedosta ja on luonteeltaan yleispätevää ja eksplisiittistä. Sen sijaan käytännöllinen tai kokemuksellinen tieto, "know-how", syntyy kokemuksen kautta ja se on luonteeltaan toiminnallista (proseduraalinen tieto/taito). Se on osittain automatisoitunutta ja implisiittistä, hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoin ilmaista. Käytännöllinen tieto kuvataan usein asiantuntijuuden elementiksi. Niissä tilanteissa, joissa kohdataan uudenlaisia ongelmia, tarvitaan reflektiivisyyttä ja metakognitiota eli itsesäätelytietoa. Se liittyy asiantuntijan oman toiminnan ohjaamiseen ja säätelyyn sekä laajemmin kollektiiviseen toimintaan, jolloin kriittinen reflektio liitetään ammattikäytäntöön. Iso-Pahkala- Bouret (2005) on tutkinut asiantuntijuutta kokemuksellisena ilmiönä. Lähtökohtaisesti kokemus asiantuntijuudesta rakentuu yhteisöllisten suhteiden kautta, jossain tietyssä historiallisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Sosiaaliset ja kulttuuriset merkityksenannot määrittävät sitä, mitä pidetään asiantuntijuutena ja täten myös sitä, millaisia kokemuksia nimetään asiantuntijuudeksi. Kokemuksellinen asiantuntijuus rakentuu asiaankuuluvasta tietämyksestä, tilannesidonnaisesta kyvystä toimia sekä luottamuksen ja varmuuden tunteesta. Asiantuntijuuden kokemukseen vaikuttaa voimakkaasti se, määrittyykö oma tietämys käsillä olevien tehtävien kannalta asiaankuuluvaksi ja oikeaksi. Asiaankuuluvan tietämyksen omaaminen on edellytys asiantuntijamaiselle kyvylle toimia ja toimintaan mukaan pääseminen puolestaan mahdollistaa uuden tiedon oppimisen. Asiaankuuluva tietämys sekä luottamuksen ja varmuuden tunne ovat myös vuorovaikutteisia. Luottamuksen ja varmuuden tunteen saavuttaminen edellyttää reflektiivistä tietämistä, joka mahdollistaa oman toiminnan ja ajattelun tarkastelemisen. Luottamuksen ja varmuuden tunne puolestaan rohkaisee hakemaan uutta tietoa, esimerkiksi muiden asiantuntijoiden konsultoimisena. Se rohkaisee myös tuomaan omaa asiantuntijuutta tiedoksi asiantuntijayhteisölle. Tilannesidonnainen kyky toimia liittyy myös luottamukseen ja varmuuden tunteeseen. Organisaation kulttuuriset käytänteet joko mahdollistavat tai estävät luotta-

18 16 muksen ja varmuuden tunteen syntymistä. Omaan työhön liittyvä riittävä autonomia ja mahdollisuus päätöksentekoon vaikuttamiseen ja asioiden toimeenpanoon vahvistaa luottamusta omaan asiantuntijuuteen. Varmuus oman työn tarkoituksesta ja päämääristä lisää kykyä toimia. (Isopahkala-Bouret 2008, ) Marianne Kuorelahti (2013) on tarkastellut asiantuntijuuden kehittymistä vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa hoitojärjestelmässä soveltamalla Nonaka Ikujiro & Takeuchi Hirotakan (1995) teoriaa, joka kuvaa uuden tiedon luomisen prosessia nelivaiheisesti. Näkyvä ja näkymätön tieto ovat läsnä ja uutta tietoa luodaan yhteisöllisesti em. tietojen vuorovaikutuksessa. Terveydenhoitajat ovat uuden tiedon luomisvaiheessa, koska neuvola-asetus (338/2011) sekä siihen liitetyt laajat terveystarkastukset edellyttävät työskentelyssä molempien vanhempien voimavarojen tukemista ja tarpeenmukaista ohjausta mm. elämäntapojen tarkastelussa suhteessa lapsen ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Asiantuntijuus ei synny pelkästään lukemalla teoriatietoa. Tarvitaan kokemuksellista tietoa ja sen jakamista toisen ammattilaisen kanssa. Tarvitaan myös hiljaisen tiedon sanottamista ja sen merkityksen liittämistä omaan ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Reflektiiviset tiimit ja työparityö vahvistavat asiantuntijuutta Tässä hankkeessa ohjelmateoreettisena lähtökohtana oli, että vauvalähtöisen päihdetyön teoriatietoa ja monialaista kokemuksellista tietoa voitiin liittää yhteen ja luoda uutta tietoa reflektiivisen tiimin ja työparityön avulla. Reflektiiviset tiimit (2) muodostuivat pilottineuvolan terveydenhoitajista, työparityöhön osallistuvista ensikoti Pinjan ohjaajista ja tiimin vetäjästä (Pinjan johtaja ja työnohjaaja). Tiimit kokoontuivat noin kuukauden välein alkaen siitä, kun ensimmäiset teorialuennot olivat alkaneet (2/2013 alkaen). Isopahkala-Bouret (2008) viittaa siihen, että luottamuksen ja varmuuden tunne rohkaisee hakemaan uutta tietoa, esimerkiksi muiden asiantuntijoiden konsultoimisena. Se rohkaisee myös tuomaan omaa asiantuntijuutta tiedoksi asiantuntijayhteisölle. Reflektiiviset tiimit työstivätkin alussa tiimin tarkoitusta ja luottamuksellista yhteistyösuhdetta. Hankkeessa luottamuksen ja rohkeuden puute näyttäytyi siten, että työparityöhön sopivia perheitä löytyi heti mielen tasolla, mutta työparityöhön ei vielä tullut pyyntöjä. Sutinen (2010) havaitsi myös, että terveydenhoitajille on ominaista yksintyöskentely ja erilaiset pelot saattavat estää työparityöhön ryhtymisen. Tässäkin hankkeessa työstet-

19 17 tiin sitä, miten kertoa asiakkaalle, että mukaan on tulossa työpari. Lisäksi hallinnolliset kysymykset työparin mukanaolosta vastaanotolla piti selvittää. Reflektiiviset tiimit jatkoivat kevään 2013 ajan kokoontumisiaan ja niiden ohella piiloistenkin syiden pohtimista sitä, miksi työparityö tuntuu hankalalta toteuttaa. Reflektiiviset tiimit koettiin tärkeiksi ja niissä vallitsi hyvä fiilis. Terveydenhoitajilla on laajojen terveystarkastusten myötä isot sisältöalueet työssään, jossa käytännössä kuitenkin jää helposti yksin asiakkaaseen liittyvän epämääräisen huolen kanssa. Mitä tehdä silloin, kun ns. harmaalla vyöhykkeellä ei voi huolta nimetä esimerkiksi pelkästään päihteisiin liittyväksi. Reflektiivisiset tiimit auttoivat huolien ja toimien pohtimisessa ja tilannesidonnaisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Reflektiivisen tiimin vetäjän Anne Stormbomin mukaan reflektiiviset tiimit alkoivatkin työparityön uhkien ja mahdollisuuksien tutkimisella ja luottamuksellisen tilan rakentamisella. Kokeneemmat terveydenhoitajat olivat varovaisempia kuin nuoremmat. He lähtivät hitaammin mukaan työparityöhön. Nuoret terveydenhoitajat rohkaistuivat nopeammin ottamaan työparin tuekseen. Kun he saivat positiivisen kokemuksen yhdessä reflektoimisesta ja asiakkaan positiivisesta suhtautumisesta, kokemukset merkityksellisestä työstä innostivat uusien perheiden aktiiviseen etsimiseen. Toisaalta ne terveydenhoitajat, jotka eivät löytäneet sopivaa perhettä, hyötyivät osallistumisestaan reflektiivisessä tiimissä käsiteltävistä asiakastapauksista. Rohkeammat terveydenhoitajat rohkaisivat muita oman työskentelytavan kriittiseen arvioimiseen. Kun tuttuus ja luottamus saavutettiin, terveydenhoitajat ovat olleet innostuneita ja sitoutuneita tiimitapaamisiin. Etsivää työtä esti ehkä se, että ns. hyvämaineisella asuinalueella ei aluksi ajateltu olevan ns. huoliperheitä. On huomattava, että terveydenhoitajat tunnistavat huolia, jotka päihteiden riskikulutuksen lisäksi liittyivät varhaisen vuorovaikutuksen riskeihin. Huoli ei useinkaan ollut aluksi tarkkaan määriteltävissä. Siksi hankkeen alussa luodut tiukatkin ohjeistukset perheistä, joiden kanssa pitäisi työskennellä, oli hämmentäviä. Ohjeena oli aluksi, että Auditin riskipisteiden ylitys olisi tässä hankkeessa lisätyöskentelyn laukaiseva tekijä. Välttämättä huoli ei syntynytkään Auditista, vaan huoli oli luonteeltaan epämääräistä, intuitiivistakin. Alueellisessa kehittämistiimissä mukana ollut varhaisen vuorovaikutuksen -kouluttaja Outi Kallioinen onkin todennut, että terveydenhoitajien sormien läpi

20 18 kulkee tuhansia perheitä. Jos heillä syntyy huoli jostakin perheestä, se on aina aiheellinen. Työparit jatkoivatkin huolen selvittämistä lisäkäynnein ja avoimin keskusteluin. Työpari auttoi tilanteen peilaamisessa. Työntekijä sai vahvistusta siihen, mitä näki. Huolien taustalla voitiin nimetä mm. nuori ikä, oman lapsuudenaikaisen kiintymyssuhteen laatu, menetykset, väkivalta tai sen uhka, huolta arjen sujumisesta, päihteiden runsasta kertakäyttöä, ns, viikonloppubiletystä, taloudellista huolta eli varhaisen vuorovaikutussuhteen kannalta oikeita huolia. Syksyllä 2013 työparityökin lähti käyntiin ja molemmissa tiimeissä oli kolme perhettä työparityössä. Kokemukset uudesta toimivasta työmuodosta innostivat uusien perheiden löytymiseen työparityöhön. Elämäntapamuutoksen tukemisen vahvistamiseksi aloitettiin myös motivoivan haastattelun prosessikoulutus. Terveydenhoitajia kannustettiin kirjoittamaan päiväkirjatyyppisesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan pitkin matkaa hankkeen aikana. Taustalla oli ajatus, että ulkoistamalla omaa ajatteluaan, se myös selkiytyy. Reflektiivisissä tiimeissä nämä ajatukset olisivat materiaalia, joita voisi jakaa ja luoda siitä uutta ajattelua ja ammatillista tietoa. Tämä auttaisi myös palauttamaan mieliin kehitysvaiheita hankkeen aikana, koska tiedossa oli, että pilottiterveydenhoitajia haastatellaan heidän kokemuksistaan hankkeen päättymisvuonna Tulokset ja vaikutukset reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä Reflektiivinen kirjoittaminen ei lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Terveydenhoitajat ovat ilmaisseet Pitkänen & Velmalan haastattelussa, että kiire työssä aiheutti paineita toteuttaa prosessia ja hyötyä siitä. Hankkeelle on tyypillistä, että myös odottamattomia seikkoja ilmaantuu matkan varrella. Vauhtiin päässeen kehittämistyön harmiksi tieto hankkeen jatkorahoituksen puolittumisesta koko loppuajaksi aiheutti työskentelyn sopeuttamista mutta myös motivaation laskua. Työparityö oli suunniteltu aluksi siten, että se olisi lähinnä konsultatiivista ja muutaman käynnin kestoista. Kun kokonaislähtötilanne alkoi hahmottua paremmin, päädyttiin siihen, että kaikkien kannalta olisi hyödyllisempää, että työparityö seuraisi asiakkaan odotusajan prosessia pidempään. Rahoituspäätöksen jälkeen uusia asiakkaita ei voitu enää ottaa, koska hankerahoitus työparityön osalta loppuisi helmikuussa Työparityössä olevien perheiden määrä jäi näin ollen kahdeksaan. Terveydenhoitajat ovat harmitelleet sitä, että raskausaikana ollut työpari ei ollut enää mukana silloin, kun vauva oli synty-

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Tukemalla äitiä ja isää Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa. Mitä vauva toivoo, Pidä kiinni, ICDP

Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa. Mitä vauva toivoo, Pidä kiinni, ICDP Rohkeus Inhimillisyys Luottamus Tasa-arvo Turvallisuus Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa Mitä vauva toivoo, Pidä kiinni, ICDP Ensi- ja turvakotien liitto ry. Eeva-Kaarina Veijalainen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Ritva-Liisa Hannula Anna Malmberg-Virta Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi koulutuspäivä THL 5.6.2013 MIKSI TYÖKALUPAKKIA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti 1 KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP 2 Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti (ICDP) 2011-2013 Kolmen järjestön, Ensi- ja turvakotien liiton (hallinnoi hanketta), A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot