Mitä vauva toivoo loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä vauva toivoo 2012-2014 loppuraportti"

Transkriptio

1 Mitä vauva toivoo loppuraportti Eeva-Kaarina Veijalainen Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

2 Tiivistelmä Mitä vauva toivoo -hankkeen tarkoituksena oli nostaa esiin molempien vanhempien päihteidenkäytön haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja vanhemmille. Hankkeen tavoitteena oli kehittää äitiysneuvolan lasta odottavan perheen päihdeinterventiota haitallisten elämäntapojen muutokseen ja odotusajan varhaiseen vanhemmuuteen kiinnittymiseen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa neuvolatyöntekijöiden ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta odotusaikaisen vanhemmuuden tukemisessa ja siten vaikuttaa terveyserojen kaventamiseen ja syrjäytymiseen. Hanke toteutettiin Turussa, jossa viiden neuvolapiirin terveydenhoitajat osallistuivat pilottiryhmään. Ohjelmateoriana toimi Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni - hoitojärjestelmässä kehitetty, vauvalähtöinen päihdekuntoutus, jota sovellettiin neuvolan varhaisvaiheen päihdetyöhön, päihteettömyyden ja riskikäyttäjien elämäntapojen muutoksen tukemiseen. Kaikki neuvolan työntekijät sekä Turun ammattikorkeakoulun syventävän vaiheen terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat saivat teoreettista täydennyskoulutusta alkoholin aineena aiheuttamista sikiövaurioista sekä raskausajan varhaisesta vuorovaikutuksesta ja reflektiivisestä työskentelystä vanhempien kanssa. Pilottineuvolan terveydenhoitajat saivat lisäksi motivointitaitojen täydennyskoulutusta vanhempien elämäntapamuutoksen tukemiseksi. Hankkeessa vahvistettiin odotusaikaisen psykologisen prosessin ja varhaisen kiintymyssuhteen ymmärrystä ja sen hyödyntämistä varhaisen vanhemmuuden tukemisessa niin äidillä kuin isällä. Ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta vahvistettiin koulutuksellisen työnohjauksen (reflektiivisen tiimin) ja työparityön avulla yhteistyössä Turun päihdekuntoutukseen erikoistuneen Ensikoti Pinjan kanssa. Pilottineuvolan työntekijöille suunnatut kyselytutkimukset ja opinnäytetyönä toteutettu haastattelututkimus osoittavat, että terveydenhoitajat ovat hyötyneet hankkeen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta sekä erityisesti reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä. Koulutukset tarjosivat uutta tietoa ja työmenetelmiä odotusaikaisen vanhemmuuden tukemiseen. Moniammatillisuus osoittautui merkittäväksi voimavaraksi päihdeintervention uuden toimintamallin haltuunotossa ja päihteitä käyttävien perheiden tukemisessa. Asiakkaat ovat hyötyneet työntekijöiden uudesta toimintamallista, jossa asiakkaiden omaa pohdintaa hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja suhdetta kohtuvauvaan on voitu vahvistaa. Hankkeessa kehitettiin odotusajan varhaista vanhemmuutta ja elämäntapojen muutosta tukeva malli, jota voivat hyödyntää työssään kaikki odottavien perheiden kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Strategisessa johtamisessa on kiinnitettävä huomiota organisaation sisäisen osaamisen johtamiseen, näyttöön perustuvien tutkittujen menetelmien hyödyntämiseen ja rajapinnoilla tapahtuvan laaja-alaisen yhteistyön ja horisontaalisen johtamisen kehittämiseen poislähettämisen ja osaoptimoinnin sijasta. Terveydenhoitajat toivoivat moniammatillisen työnohjauksen jatkumista ja työparityön jatkokehittämistä neuvolassa. Työskentelymalli on juurtumassa Turun neuvoloiden ja Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalvelu Olivian kesken. Monialaisen ja laajemman näkökulman saavuttaminen odottavien ja lapsiperheiden tukemisessa edellyttää asiakkaan näkemistä kokonaisuutena, jonka hyvinvointiin vaikuttavat myös ydinperhettä laajemmat läheisten vuorovaikutussuhteet. Asiakkaan tilannetta ja siihen johtaneita tekijöitä ei voida tarkastella välttämättä syy-seuraus periaat-

3 teella. Asiakaslähtöinen, varhaisen tuen työote edellyttää monialaista elävää yhteistyötä, oman työskentelyn kriittistä tarkastelua ja asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

4 SISÄLTÖ 1 OHJELMATEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA HANKKEEN TOTEUTUS Organisoituminen Toteutus ja tulokset Koulutus Reflektiivinen tiimi ja työparityö osaamisen vahvistajana Tulokset ja vaikutukset reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä TIEDOTTAMINEN UUSI TOIMINTAMALLI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISAJATUKSET LÄHTEET Liitteet... 28

5 3 1 OHJELMATEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Mitä vauva toivoo -hanke ( ) nivoutuu Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä kehitettyyn vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen ja etsivän työn kokonaisvaltaiseen kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Termi vauvalähtöinen päihdekuntoutus otettiin käyttöön vuonna Käsitteellä haluttiin korostaa sitä, että vauvan ja lapsen näkökulma on kuntoutusmallissa lähtökohtana. Vauvan ensisijaisuutta konkretisoitiin esimerkiksi siten, että käytännöksi vakiintui toimintatapa, jossa kaikki neuvottelut ja tapaamiset aloitetaan vauvan ja lapsen kuulumisilla, jotta niiden käsittelylle jää varmasti tilaa. Käytännössä oli havaittu, että vanhempien pulmat saattavat olla niin moniulotteisia ja tilaa vieviä, että vauvan ja lapsen asiat voivat tällöin jäädä vähälle huomiolle. (Kuorelahti 2013) Myös raskausajan työskentelyssä toimii sama periaate, jolloin otetaan kohtuvauvan asiat ensin käsittelyyn. Vauvalähtöisen päihdetyöskentelyn lähtökohtana on, että äitiyttä ja vanhemmuutta voidaan tukea yhtä aikaa päihdekuntoutuksen kanssa. Vanhemmuuden nähdään motivoivan päihteistä irtautumista ja toisaalta päihteettömyys antaa paremmat edellytykset vahvistua vanhemmuudessa. Raskausaika on erityisen motivoiva vaihe naiselle irtautua päihteiden käytöstä. (Andersson 2001; 2008) Pitkäaikainen kokemus ja tutkimusnäyttö vauvalähtöisestä päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta voidaan hyödyntää jo varhaisemmassa riskissä olevien vanhempien sekä äidin, että isän tukemisessa neuvolassa ja laajemmin odottavien perheiden parissa työskentelevien kesken. Tiina Sutinen (2010) on kehittänyt hoitomallia äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien, päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön. Hän toteaa, että varhaisvaiheen päihdehoitotyö pitäisi nähdä osana terveyden edistämistä ja työntekijöiden pitäisi olla motivoituneita hyödyntämään päihdehoitotyön menetelmiä. Työn tavoitteita, sisältöjä ja työmenetelmiä tulisi konkretisoida ja vahvistaa työtapoja ja -kulttuuria moniammatillisella yhteistyöllä. (Sutinen 2010) Tässä hankkeessa myös päihteiden riskikuluttajaryhmään kuuluvat isät nähdään tärkeänä intervention kohteena. Systeemiteoreettisen ajattelun mukaisesti isän positiivinen sitoutuminen tulevaan vanhemmuuteen vahvistaa myös äidin voimavaroja ja hyvinvointia, joka heijastuu sikiön terveeseen kehittymiseen ja hyvinvointiin. Pidä kiinni -yksiköiden kokemukset vahvistavat, että odotusaikana on mahdollista tehdä paljon vanhemmuutta tukevaa työtä ja ehkäistä mahdollista myöhempää lastensuojelun

6 4 tarvetta. Se edellyttää, että tullaan tietoisiksi odotusajan vanhemmuuden psykologisesta kehityksestä ja toisaalta varhaisen vuorovaikutuksen muistakin kuin päihteisiin liittyvistä riskeistä. Se edellyttää aktiivista, jo odotusaikana tapahtuvaa työskentelyä suhteen luomiseksi kohtuvauvaan, mentalisaatiota ja reflektiivistä työskentelyä suhteessa vauvaan. Mitä vauva toivoo -hanke on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Terveyden edistämisen määrärahalla. 2-vuotta kestäneen hankkeen päämääränä on ollut alkoholihaittojen vähentäminen äitiysneuvolassa löytyville riskiryhmille, myös isille suunnatun varhaisen tuen avulla. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisiin kansallisiin terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteisiin ja velvoitteisiin. (Terveyttä kaikille 2015, Kaste, Alkoholiohjelma, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015, Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma, Terveydenhuoltolaki (1326/2010), valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, äitiysneuvolaopas 2013). 2 HANKKEEN TOTEUTUS 2.1 Organisoituminen Hankkeen pilottipaikkakunnaksi valittiin Turun äitiysneuvolat. Yhteistyökumppaneina paikallisessa kehittämistyössä on hyödynnetty Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Ensikoti Pinjan ja avopalveluyksikkö Olivian, kokemuksia vauvalähtöisestä päihdekuntoutuksesta ja etsivästä työstä. Neuvolat valittiin siten, että ne parhaiten vastasivat paikallisia kehittämistarpeita. Pilottineuvoloista oli mukana aluksi 14 terveydenhoitajaa. Henkilövaihdoksien ja myöhemmin mukaan tulleiden jälkeen hankkeeseen on osallistunut noin 20 terveydenhoitajaa. Ensikoti Pinjan johtaja ja työnohjaaja Anne Stormbom vastasi koulutuksellisesta työnohjauksesta, joka tässä hankkeessa nimettiin reflektiiviseksi tiimiksi. Reflektiivinen tiimi kuvaa paremmin hankkeen tavoitetta vahvistaa työntekijän reflektiivistä kykyä yksilönä sekä ammatillisena toimijana. Ensikoti Pinjan kaksi ohjaajaa, Tuula Ahonen ja Maria Keinonen, olivat mukana reflektiivisessä tiimissä. He toimivat myös työparina terveydenhoitajille yhteensä kahdeksan perheen odotusaikana. Monialaisen verkostotyön sekä yhteisen ajattelumallin ja kulttuurin vahvistamiseksi koottiin alueellinen kehittämistyöryhmä, johon on osallistunut neuvolan ja Ensikoti Pin-

7 5 jan lisäksi työntekijöitä mm. Turun yliopistollisen keskussairaalan äitiyspoliklinikalta, HAL-poliklinikalta, pikkulapsipsykiatrisesta yksiköstä ja sosiaalityöstä. Mukana on ollut edustus myös kaupungin lastensuojelusta, Turun A-klinikalta, Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opetustyöstä, neuvoloiden hoitotyön ja lääkäreiden esimiehistä sekä reflektiivisen tiimin toimijoista. Säännölliset kokoukset ja kuulumiset hankkeen etenemisestä ovat tukeneet jatkuvaa hankkeen aikana tapahtuvaa arviointiprosessia ja toimintamallista tiedottamista laajasti paikallisissa verkostoissa. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja tehdä tarvittavia muutoksia hankkeen etenemiseksi tavoitteiden suunnassa. Valtakunnallisessa ohjausryhmässä ovat olleet mukana: Pirjo- Riitta Liuksila, Turun hyvinvointialajohtaja Oona Ylönen, Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL Heikki Seppälä, erityisasiantuntija, Kehitysvammaliitto Marja- Leena Meriläinen, Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen edustaja Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Sari Hellsten, miestyön kehittäjä, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Eeva-Kaarina Veijalainen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry.

8 6 2.2 Toteutus ja tulokset Hankkeen tarkoituksena oli nostaa esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja koko odottavalle perheelle. Turun pilottialueen äitiysneuvoloissa kehitettiin riskiryhmän päihdeinterventiota hyödyntäen raskaudenaikaista psykologista prosessia odottavan perheen kiinnittymiseksi varhaiseen vanhemmuuteen sekä siihen liittyvään elämäntapojen tarkasteluun. Eri toimijoiden asiantuntijuuden ja uusien tutkimusten hyödyntäminen kehittivät moniammatillista työtapaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeessa kehitetty odotusaikaisen varhaisen vanhemmuuden ja elämäntapamuutoksen tuen malli lähetetään kaikkiin äitiysneuvoloihin. Mallin taustalla on Turun ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon, kliinisen asiantuntijuuden hoitolinjan opiskelijan Anne Murtojärven opinnäytetyö, joka vahvistaa kokemusta siitä, että odotusajan vanhemmuuden ja elämäntapamuutoksen tuen vahvistamiseksi tarvitaan tietoisia, teoreettisia lähestymistapoja ja konkreettisia työskentelymalleja. Hankkeen tavoite 1: Nostetaan esiin päihteidenkäytön haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja vanhemmille Tavoitteena oli, että sekä työntekijät ja vanhemmat että suuri yleisö tulevat tietoiseksi päihteidenkäytön vaikutuksista kohtuvauvalle ja vanhemmuudelle. Promotiivisena valistusmateriaalina on hyödynnetty minuutin pituista Äidiksi tulossa -videota (http://www.youtube.com/watch?v=bysdnhy7fx0). Video kuvaa äidin ajattelua ja reflektiivistä kykyä pohtia oman valintansa seurauksia sikiölle. Positiivinen animaatioesitys saavuttaa lyhyessä ajassa katsojan oivalluksen siitä, mitä vauva toivoo. Videota on esitetty mm. neuvoloiden odotustiloissa sekä eri tilaisuuksissa, joissa saavutetaan suuri kävijämäärä, eikä henkilökohtaista kohtaamista välttämättä tarvita. Sellaisia tilaisuuksia ovat olleet mm. Päihdepäivät, Neuvolapäivät, Terveydenhoitajapäivät, Tervesos - tapahtumat.

9 7 Tavoite 2: Kehitetään riskiryhmän päihdeinterventiota, varhaista odotusajan vanhemmuutta ja elämäntapojen muutoksen tukemista Koulutus Laajat teoriakoulutukset suunnattiin odottavien vauvaperheiden parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja kätilö -hoitotyön syventävän vaiheen opiskelijoille. Terveydenhoitajien esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja pilottineuvoloiden osaamiskartoituksen pohjalta luotiin teoriakoulutus keväälle Se sisälsi 4 koulutusiltapäivää (3H). Starttiseminaarin ( ) tarkoituksena oli nivoa koko täydennyskoulutus uuteen terveydenhuoltolakiin ja neuvola-asetukseen 338/2011, erityisesti sen uusiin laajojen terveystarkastusten sisältöön, jossa päämääränä on tukea vanhempien terveyttä ja hyvinvointia ja sitä kautta tulevan lapsen ja koko perheen suotuisaa kehitystä. Laajojen terveystarkastusten sisältöä esitteli Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Arja Hastrup. Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Heikki Seppälä avasi äidin odotusaikaisen alkoholinkäytön seurauksena syntyvää FASD -oireyhtymää altistuneen sikiön ja myöhemmin aikuisen kokemusasiantuntijan näkökulmasta. Elokuva, Alkoholin vaurioittamat, kosketti erityisesti kuulijoita ja lisäsi ymmärrystä vaurioitumisen merkityksestä koko elämänkaareen. Projektipäällikkö piti lisäksi luennon varhaisvaiheen päihdehoitotyöstä, jossa kerrattiin alkoholin puheeksiottoon, mini-interventioon ja motivoivaan kohtaamiseen ja muutoksen tukemiseen liittyviä asioita. Toisena koulutuspäivänä sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti, lasten psykoterapeutti Mirjam Kallandin luennossa palautettiin mieliin näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen sekä mentalisaation käsitteeseen, joka on yksi keskeinen hankkeen taustateorioista. Mentalisaatio perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen. Koulutuksessa avattiin myös teorian toteutumista käytännössä esittelemällä päihde-ensikoti Pinjan reflektiivistä työskentelyä käytännössä. Mirjam Kallandin ja ensikoti Pinjan ohjaaja, Maria Keinosen esitykset sisälsivät runsaasti käytännön esimerkkejä mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä sekä sen hyödyntämisestä työskentelyssä.

10 8 Koulutukseen osallistui terveydenhoitajia, perheohjaajia ja terveydenhoitajaopiskelijoita. Välitön koulutuspalaute oli hyvä asteikolla1-5. Vapaita kommentteja: Sain eväitä omaan työhön äitiys- ja lastenneuvolassa Sain konkreettista tietoa Pinjan työskentelystä. Miten niin voisi toimia jo neuvolassa? Miten neuvolassa voisi tukea varhaista vuorovaikutusta? Konkreettisia harjoituksia, joiden toteutus onnistuu vastaanottokäynnillä Isän huomioimista / tukemista paremmin Kolmas ja neljäs koulutuspäivä avasi raskausajan psykologista prosessia ja siihen liittyviä haasteita. Kouluttajana toimi lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen psykoterapeutti ja kouluttaja Elina Savonlahti. Koulutus koettiin erittäin tarpeelliseksi. Isän kohtaamiseen liittyvistä käytännön haasteista kertoi Ensi- ja turvakotien liiton miestyön kehittäjä Sari Hellsten. Erityisesti kuulijakuntaa puhutteli uutena näkökulmana äitiyden kehitysvaiheiden ohella isyystila. Isänäkökulma jää myös lastensuojelussa taka-alalle, koska asiakaskunnassa on paljon yksinhuoltajia ja yksin odottavia. Kiitosta sai myös raskaudenaikaisten mielikuvien tutkimisen ja tukemisen keinot ja suhteen luominen masuvauvaan. Myös tässä osassa asioiden rauhallinen esittäminen ja käytäntöön sovellettavat toimintamallit saivat kiitosta. Eräs kommentoi koulutusiltapäivää: Masuvauva oli läsnä huoneessa. Teoriakoulutusta täydensi avopalveluyksikkö Olivian 10-vuotisjuhlaseminaari Turussa Seminaarin ulkopuolisena esityksenä professori Hasse Karlsson esitteli Finn Brain -tutkimusryhmän tuloksia mm. äidin stressin haitallisesta vaikutuksesta sikiön varhaiseen aivojen ohjelmoitumiseen. Karlsson muistutti, että sikiön terveen kehityksen turvaamiseksi on huolehdittava raskaana olevasta naisesta mahdollisimman hyvin. Tämä asettaa häntä hoitaville työntekijöille haasteen, miten palvelujärjestelmässä kohdataan odottava äiti siten, ettei se itsessään lisää äidin stressiä. Pilottineuvoloiden terveydenhoitajien osaamisen lähtötilanneselvityksestä (2013) nousi esiin motivointitaitojen koulutuksen tarve. Osa koulutettavista terveydenhoitajista oli nuoria työkokemukseltaan, mutta mukana oli myös pitkän työkokemuksen omaavia työntekijöitä. Perustelut motivointitaitojen vahvistamiselle nousevat nykyisestä tervey-

11 9 denhuoltolaista, joka painottaa terveyden edistämisen ohella varhaista, asiakaslähtöistä tukea mm. elämäntapamuutokseen liittyen. Neuvola- asetus (338/2011) ja THL:n vuonna 2013 julkaistu uusi äitiysneuvolaopas sekä hallituksen Kaste-ohjelma edellyttävät peruspalvelujen kehitysympäristöissä tapahtuvaa tarpeenmukaista ja oikea-aikaista tukemista. Moniammatillinen verkostotyö ja kyky yhdessä tekemiseen haastavat työntekijän vuorovaikutustaitoja myös ammatillisissa suhteissa. Motivointitaitojen prosessikoulutus toteutettiin moniammatillisena siten, että Ensikoti Pinjasta ja avopalveluyksikkö Oliviasta osallistui viisi ohjaajaa koulutukseen. Kouluttajana toimi Mailis Taskinen, A- klinikkasäätiön ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmän pitkäaikainen kouluttaja. Valmennan motivoitumaan- prosessikoulutus pilottineuvoloille ( ja ) Koulutukseen osallistui 2 työntekijää Ensikoti Pinjasta ja 3 työntekijää avopalveluyksikkö Oliviasta sekä 14 terveydenhoitajaa pilottineuvoloista. Moniammatillisen ryhmän tavoitteena oli vahvistaa pilottineuvoloiden terveydenhoitajien kokemusta vauvalähtöisestä päihdetyöstä ja muutoksen tukemista. Myös yksi terveydenhoitajien esimiehistä osallistui koulutukseen. Koulutus sisälsi ennakkotehtävän, kaksipäiväisen teoriapäivän, välitehtävän ja kolmannen teoriapäivän. Kaikki päivät sisälsivät harjoituksia, joissa oli mahdollista saada omakohtainen kokemus asiakkaan kokemuksesta, oman työskentelyn kehittämisestä ja tarkkailijan näkökulmasta. Koulutuspäivien henki oli välitön ja vapaa. Mukanaolijat kiittivät koulutuksen sisältöä ja koulutuksen muita puitteita. Koulutettavien heterogeenisuus muodostui vahvuudeksi harjoitustilanteissa, joissa useat eri näkökulmat ja lapsen ensiarvoisuus nousivat esiin. Argyris ja Schön (1978) puhuvat organisaatioiden toimintatutkimuksiin liittyen julkiteoriasta, joka tarkoittaa toivottua, aietyöskentelyn mallia ja toisaalta käyttöteoriasta, joka ilmenee käytännön työssä toteutuvana toimintamallina. Ensimmäisen päivän koulutuksen sisältö rakentui pitkälle motivoivan haastattelun hengestä, mikä onkin oleellista koko toimintatavassa. Koulutettavat toivat esiin paljon motivoivan haastattelun henkeä ja arvopohjaa. Toisen päivän teemana olivat motivoivan haastattelun elementtien tarkempi avaaminen ja henkilökohtaiset harjoittelut. Harjoitukset paljastivat ns. käyttöteorian, vaikeuden käytännössä toimia motivoivan haastattelun mukaisesti. Koulutuksessa harjoiteltiin kohtaamista, avaintaitoja, puheeksiottoa henkilökohtaisen kokemuksen saamiseksi ja oman käyttö-

12 10 teorian tunnistamiseksi (opettelua pois suljetuista kysymyksistä, kiirehtimisestä ja valmiiden toimintamallien esittämisestä). Harjoitukset sujuivat luottamuksellisessa ilmapiirissä hyvin eikä kukaan kokenut oloaan hankalaksi. Tähän saattoi vaikuttaa se, että kyseessä oli pilottiryhmä, joka oli ennestään tuttu reflektiivisistä tiimeistä. Reflektiivisessä tiimissä omaa työtä oli tutkittu jo alkuvuodesta 2013 lähtien. Vaikutukset Tutkimusten mukaan motivoivan haastattelun -koulutuksen jälkeen työntekijä käyttää uutta toimintamallia jonkin aikaa. Ellei saa siihen vahvistusta tai esimerkiksi esimiehen tukea, uusi tapa tehdä työtä häviää ja palataan entiseen. Tämän vuoksi onkin strategisesti tärkeää, että reflektiivisessä tiimissä oli mahdollista vahvistaa uutta lähestymistapaa. Myös motivointitaitojen kouluttaja Jukka Oksanen Tampereen a-klinikkasäätiöltä pitää tarpeellisena järjestää ns. intervallijaksoja, esimerkiksi kahden tunnin pituisina tapaamiskertoina kuukausittain puolen vuoden ajan. Valmennan motivoitumaan -koulutuksen (2013) jälkeen pilottineuvoloiden terveydenhoitajilta kysyttiin kokemuksia koulutuksesta tammikuussa Koulutus oli vaikuttanut työntekijöiden asiakaslähtöisempään puheeksiottamiseen. Koulutuksen harjoitukset olivat vahvistaneet ammatillisuutta motivointitilanteissa. He kuvasivat saaneensa uuden katsantokannan asiaan, jossa yhteinen koulutus Pinjan/ Olivian kanssa oli erityisesti laajentanut heidän näkemystään ja ymmärrystä vauvalähtöisestä päihdetyöstä ja muutoksen tukemisesta. Käytännössä uusi työmuoto näkyi vastaajien mielestä mm. seuraavasti: Ymmärtää kuuntelun taidon tärkeyden, avaavien kysymysten ja muiden tekniikoiden merkityksen Ymmärrys muutosprosessin kulusta, vastustuksesta sekä toimiminen niiden mukaisesti Uusi työmalli vapautti työntekijää heidän etsiessään ratkaisukeinoja nyt selkeämmin asiakkaan kanssa hänen omista voimavaroistaan Terveydenhoitajat kuvasivat saaneensa uuden katsantokannan ja lähestymistavan. Tämä tarkoitti mm. sitä, että asiakasta ei lähetetä heti muihin palveluihin, vaan neuvolassa voidaan yhdessä tarkastella asiakkaan tilannetta ja motivoida häntä muutokseen. Terveydenhoitajat kertoivat, että uusi työtapa näkyi kuuntelemisen ja avointen kysymysten

13 11 lisääntymisenä sekä asiakkaan rinnalla olemisena tavoitteiden asettamisessa. Muutoksen vaihemallin (Di Clemente & Prochaska 1998) sisäistämisen jälkeen he saivat mm. keinoja käsitellä vastustusta. Asiakasnäkökulmasta suurin vaikutus oli, että he antavat asiakkaalle enemmän aikaa tuoda omia ajatuksiaan esiin. On huomattava, että koulutusprosessi jatkuu työntekijöiden mielessä eritahtisesti. Kyselyn mukaan 58 % koki, että Valmennan motivoitumaan -koulutusprosessi oli hyödyttänyt heitä asiakastyössä. Omaan työskentelyyn oli kuitenkin selkeästi ottanut työkaluja mukaan vasta 33 % vastanneista. Tulos tukee aiempaa tutkimusta siitä, että uuden työtavan juurtuminen pysyväksi toimintamalliksi edellyttää vahvistamista. Tässä hankkeessa vahvistamista saatiin reflektiivisestä tiimistä ja esimiesten tuesta. Yksi esimiehistä osallistui motivointitaitojen koulutukseen, millä on merkitystä myös työhön tarvittavan riittävän ajankäytön mahdollistamisella. Organisaation strategisen johtamisen näkökulmasta olisikin tärkeää resurssoida neuvolatyötä siten, että uusien työmuotojen, kuten laajojen terveystarkastusten, haltuun ottamiseen olisi riittävästi aikaa. On huomattavaa, että motivointitaitojen työmalli ei rajoittunut vain esimerkiksi alkoholin käyttöön, vaan kohtaaminen ja yhteistyösuhteen luominen liittyy kaikkeen vastaanottotyöhön. Harjoituksissa terveydenhoitajat ottivat tapausesimerkkejä mm. tupakoinnin lopettamisesta. Terveyden edistämisen näkökulmasta raskaana olevien äitien tupakoinnin lopettaminen raskausaikana ei ole ollut tuloksellista tutkimusten mukaan. THL:n alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) - kyselyn mukaan päivittäin tupakoivien naisten osuus vuonna 2010 oli 23%. On huomattavaa, että tupakointi nuorten fertiilissä iässä olevien naisten kohdalla on yleisempää. Viidennes raskaana olevista tupakoi. Vertailu Pohjoismaihin osoittaa, että Suomessa raskaana olevien tupakointiin ei ole tehokkaasti voitu vaikuttaa, erityisesti teinien kohdalla (Ekblad 2013). Terveydenhoitajien kokemuksia motivointitaitojen koulutuksen ja koko hankkeen merkityksestä heille löytyy lisää Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä hoitotyön koulutusohjelmaan sisältyvässä terveydenhoitotyön opinnäytetyössä: Anna-Kaisa Pitkänen & Jenny Velmala Päihteitä käyttävien perheiden tukeminen vanhemmuuteen neuvoloissa. Terveydenhoitajien kokemukset Mitä vauva toivoo -hankkeesta. Teemahaastattelu pilottiterveydenhoitajille vahvistaa hankkeen projektipäällikön tekemää kyselyä. Siinä nousee merkityksellisenä asiaksi, että koulutus toteutettiin moniammatillisena Turun

14 12 päihde-ensikodin ja avopalveluyksikön kanssa. Yhteiset harjoitusesimerkit ovat jääneet voimakkaasti mieleen. Terveydenhoitajat kuvasivat asiakkaan muutosvaihemallin tunnistamisen haasteelliseksi ja siihen adekvaatisti vastaamisen erittäin haasteellisena esimerkiksi tupakoivien odottavien äitien muutoksen tukemisessa. On huomattava, että määrällisesti työntekijöillä oli enemmän asiakkaina raskausaikana tupakoivia äitejä kuin muiden päihteiden käyttäjiä. Suurimmaksi ongelmaksi terveydenhoitajat nimesivät kuitenkin työajan riittämättömyyden ja kiireen. Haasteeksi jää sovittaa motivoivan haastattelun elementtejä lyhyempään vastaanottoaikaan. Äitiysneuvolan vastaanottojen prosessimaisuus ja useammat tapaamiset mahdollistavat kuitenkin asiaan palaamisen seuraavalla tapaamiskerralla. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80614/anna- Kaisa%20PitkanenJenny%20Velmala.pdf?sequence=1 Kouluttajana toiminut pitkän kokemuksen omaava Mailis Taskinen näkeekin tärkeänä, että näyttöön perustuvaa motivointitaitojen koulutusta sekä kouluttajakoulutusta voitaisiin viedä aktiivisemmin myös terveydenhuollon pariin. Tätä vahvistaa myös kokemukset liiton edellisessä Päihteet lapsen silmin -hankkeessa (2010) saatu kokemus sekä mm. Tiina Sutisen (2010) väitöstyö, jossa kehitettiin hoitomalli äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien naisten hoitotyöhön. Hoitomallin perusta on, että työntekijät näkevät päihdehoitotyön osana terveyden edistämistä. Myös Sutisen tutkimus vahvistaa näkemystä, että asiakkaan ja työntekijän motivoiva kohtaaminen on hoitomallin ydin. Miller & Rollnick ovat julkaisseet kolmannen painoksen teoksestaan Motivational Interviewing vuonna Verrattuna aiempiin painoksiin, viimeisessä painottuu kohtaamisen merkitys. Suomenkielisiä teoksia motivointitaidoidta ovat Koski-Jännes, Riittinen & Saarnion tuottama Kohti muutosta vuodelta 2008 sekä uusimpana Jukka Oksasen Motivointi työvälineenä(2014). Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän koordinaatio järjesti keväällä 2014 Jukka Oksasen vetämänä kouluttajakoulutuksen yhdistysten päihde-ensikotien ja avopalveluyksiköiden työntekijöille. Organisaation osaamisen johtaminen edellyttää, että kouluttajaosaamista on saatavissa ja se voidaan integroida juuri vauvalähtöisen päihdetyön tarpeisiin sopivaksi. Tällä hetkellä kouluttajia löytyy kaikista Pidä kiinni - yksiköistä. Tämän hankkeen positiivisten tulosten kannalta valmius levittää motivointitaitojen koulutusta on näin varmistettu. Muutosvalmius sisältää motivaation lisäksi tie-

15 13 toisuuden itsestä ja ympäristöstä sekä halun ottaa tukea vastaan. Palvelujen organisoinnin lisäksi siihen vaikuttaa oleellisesti asiakkaan oma tilanne (fyysinen, psykososiaalinen, arjen hallintaan liittyvä) sekä erityisesti kohtaaminen ja allianssin syntyminen työntekijän kanssa. Onnistumiseen vaikuttavat myös yhteiset sopimukset työnjaosta, hoidon porrastamisesta, tiedonkulusta ja johtamisen tuesta Reflektiivinen tiimi ja työparityö osaamisen vahvistajana Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky Mentalisaatio viittaa kykyyn ajatella ja tunnistaa omia ja toisen tunteita, uskomuksia, tarpeita ja toiveita. Lisäksi se sisältää kyvyn ymmärtää, miten nämä ovat yhteydessä omaan ja toisen ihmisen käyttäytymiseen. Vanhemmuuteen liittyen mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä pohtia lapsensa kokemusta erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Se on kykyä pysähtyä lapsen tunteen tai kokemuksen äärelle, kun lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla. Mentalisaatiokyky tuo sensitiivisyyttä vanhemman kykyyn havaita vauvan viestejä ja vastata niihin riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä mahdollistaa tilan lapsen oman persoonallisuuden kehittymiselle ja edesauttaa turvallisen kiintymyssuhteen rakentumista. (Pajulo ja Kalland 2006, 2008; Pajulo 2007; 2010; 2012). Mentalisaatiokykyä voidaan vahvistaa jo odotusaikana. Tällöin ei voida havaita kohtuvauvan viestejä, mutta voidaan asettua pohtimaan, mitä vauva mahtaisi ajatella ja toivoa. Reflektiivisen kyvyn käsitteeseen liitetään tutkijat Peter Fonagy, Mary Target sekä Miriam ja Howard Steele.(Pajulo &Kalland 2008, 165.) He ovat työstäneet käsitettä kiintymyssuhdeteoriasta käsin. Käsitteen painotus on käyttäytymistä keskeisemmin mielen ja kokemisen tasolla. Reflektiivinen funktio pitää sisällään kyvyn pohtia omia tunteitaan ja niiden vaikutusta toisiin ihmisiin. Sen lisäksi reflektiivien kyky pitää sisällään kyvyn pohtia ja tavoittaa toisen ihmisen tunnetta ja käyttäytymisen takana olevaa kokemusta. Reflektiivistä kykyä voidaan määritellä suhteessa mentalisaatioon siten, että se kuvaa mentalisaation toteutumista käytännössä. Reflektiivistä kyky on mentalisaation operationaalistettu muoto, jota voidaan mitata tietyllä mittaristolla. Reflektiviinen kyky voi kehittyä ainoastaan vuorovaikutuksessa ja erityisen merkityksellisiä kyvyn kehittymiselle ovat varhaiset ihmissuhteet. Pajulo ja Kalland 2006, 2608; Pajulo 2007; 2010; 2012; Kuorelahti 2013).

16 14 Reflektiivisellä kyvyllä on myönteisiä vaikutuksia vanhemman päihteettömänä pysymiseen, ja se ennustaa parempaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Riittävä reflektiivinen kyky mahdollistaa monipuoliset ja oikeanlaiset mielikuvat lapsesta ja itsestä äitinä. Tämä on edellytys sille, että voi toimia sensitiivisesti suhteessa lapseen. (Pajulo 2003; Pajulo & Kalland 2006; 2008; Pajulo ym. 2006;) Pidä kiinni -hoitojärjestelmään reflektiivisen kyvyn käsitteen käyttö yleistyi Marjukka Pajulon hoidon vaikuttavuutta arvioineen pitkittäistutkimuksen aikana. (Pajulo 2003; 2007; 2010; 2012, Pajulo & Kalland 2006; 2008; Pajulo & Kalland & Suchman& Mayes 2006.) Työyksiköille järjestettiin koulutusta, joka liittyi vanhemman reflektiiviseen kykyyn ja käsitettä avattiin. Käsitteen sisältöä ja käytäntöä pohdittiin vauvan ja vanhemman välisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Käsite vakiintui myöhemmin hoitojärjestelmän käytännöksi erityisesti reflektiivisen työotteen kehittämisen kautta.( Kuorelahti 2013). Tämän reflektiivisen työotteen kehittämisen tuloksia ja toimintatapaa on hyödynnetty tässä hankkeessa.

17 15 Asiantuntijuuden kehittymisestä Tynjälä(2003) tarkastelee asiantuntijuuden osatekijöitä kognitiivisesta orientaatiosta käsin. Hän jakaa yksilön tiedollisen asiantuntijuuden kolmeen osa-alueeseen tiedon lajien näkökulmasta: formaaliin teoreettiseen tietoon, informaaliin käytännölliseen ja kokemukselliseen tietoon sekä itsesäätelytietoon. Formaali eli muodollinen tieto voidaan ilmaista esimerkiksi kirjoissa. Se muodostuu alan perusasioista ja yleisestä teoreettisesta tai käsitteellisestä tiedosta ja on luonteeltaan yleispätevää ja eksplisiittistä. Sen sijaan käytännöllinen tai kokemuksellinen tieto, "know-how", syntyy kokemuksen kautta ja se on luonteeltaan toiminnallista (proseduraalinen tieto/taito). Se on osittain automatisoitunutta ja implisiittistä, hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoin ilmaista. Käytännöllinen tieto kuvataan usein asiantuntijuuden elementiksi. Niissä tilanteissa, joissa kohdataan uudenlaisia ongelmia, tarvitaan reflektiivisyyttä ja metakognitiota eli itsesäätelytietoa. Se liittyy asiantuntijan oman toiminnan ohjaamiseen ja säätelyyn sekä laajemmin kollektiiviseen toimintaan, jolloin kriittinen reflektio liitetään ammattikäytäntöön. Iso-Pahkala- Bouret (2005) on tutkinut asiantuntijuutta kokemuksellisena ilmiönä. Lähtökohtaisesti kokemus asiantuntijuudesta rakentuu yhteisöllisten suhteiden kautta, jossain tietyssä historiallisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Sosiaaliset ja kulttuuriset merkityksenannot määrittävät sitä, mitä pidetään asiantuntijuutena ja täten myös sitä, millaisia kokemuksia nimetään asiantuntijuudeksi. Kokemuksellinen asiantuntijuus rakentuu asiaankuuluvasta tietämyksestä, tilannesidonnaisesta kyvystä toimia sekä luottamuksen ja varmuuden tunteesta. Asiantuntijuuden kokemukseen vaikuttaa voimakkaasti se, määrittyykö oma tietämys käsillä olevien tehtävien kannalta asiaankuuluvaksi ja oikeaksi. Asiaankuuluvan tietämyksen omaaminen on edellytys asiantuntijamaiselle kyvylle toimia ja toimintaan mukaan pääseminen puolestaan mahdollistaa uuden tiedon oppimisen. Asiaankuuluva tietämys sekä luottamuksen ja varmuuden tunne ovat myös vuorovaikutteisia. Luottamuksen ja varmuuden tunteen saavuttaminen edellyttää reflektiivistä tietämistä, joka mahdollistaa oman toiminnan ja ajattelun tarkastelemisen. Luottamuksen ja varmuuden tunne puolestaan rohkaisee hakemaan uutta tietoa, esimerkiksi muiden asiantuntijoiden konsultoimisena. Se rohkaisee myös tuomaan omaa asiantuntijuutta tiedoksi asiantuntijayhteisölle. Tilannesidonnainen kyky toimia liittyy myös luottamukseen ja varmuuden tunteeseen. Organisaation kulttuuriset käytänteet joko mahdollistavat tai estävät luotta-

18 16 muksen ja varmuuden tunteen syntymistä. Omaan työhön liittyvä riittävä autonomia ja mahdollisuus päätöksentekoon vaikuttamiseen ja asioiden toimeenpanoon vahvistaa luottamusta omaan asiantuntijuuteen. Varmuus oman työn tarkoituksesta ja päämääristä lisää kykyä toimia. (Isopahkala-Bouret 2008, ) Marianne Kuorelahti (2013) on tarkastellut asiantuntijuuden kehittymistä vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa hoitojärjestelmässä soveltamalla Nonaka Ikujiro & Takeuchi Hirotakan (1995) teoriaa, joka kuvaa uuden tiedon luomisen prosessia nelivaiheisesti. Näkyvä ja näkymätön tieto ovat läsnä ja uutta tietoa luodaan yhteisöllisesti em. tietojen vuorovaikutuksessa. Terveydenhoitajat ovat uuden tiedon luomisvaiheessa, koska neuvola-asetus (338/2011) sekä siihen liitetyt laajat terveystarkastukset edellyttävät työskentelyssä molempien vanhempien voimavarojen tukemista ja tarpeenmukaista ohjausta mm. elämäntapojen tarkastelussa suhteessa lapsen ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Asiantuntijuus ei synny pelkästään lukemalla teoriatietoa. Tarvitaan kokemuksellista tietoa ja sen jakamista toisen ammattilaisen kanssa. Tarvitaan myös hiljaisen tiedon sanottamista ja sen merkityksen liittämistä omaan ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Reflektiiviset tiimit ja työparityö vahvistavat asiantuntijuutta Tässä hankkeessa ohjelmateoreettisena lähtökohtana oli, että vauvalähtöisen päihdetyön teoriatietoa ja monialaista kokemuksellista tietoa voitiin liittää yhteen ja luoda uutta tietoa reflektiivisen tiimin ja työparityön avulla. Reflektiiviset tiimit (2) muodostuivat pilottineuvolan terveydenhoitajista, työparityöhön osallistuvista ensikoti Pinjan ohjaajista ja tiimin vetäjästä (Pinjan johtaja ja työnohjaaja). Tiimit kokoontuivat noin kuukauden välein alkaen siitä, kun ensimmäiset teorialuennot olivat alkaneet (2/2013 alkaen). Isopahkala-Bouret (2008) viittaa siihen, että luottamuksen ja varmuuden tunne rohkaisee hakemaan uutta tietoa, esimerkiksi muiden asiantuntijoiden konsultoimisena. Se rohkaisee myös tuomaan omaa asiantuntijuutta tiedoksi asiantuntijayhteisölle. Reflektiiviset tiimit työstivätkin alussa tiimin tarkoitusta ja luottamuksellista yhteistyösuhdetta. Hankkeessa luottamuksen ja rohkeuden puute näyttäytyi siten, että työparityöhön sopivia perheitä löytyi heti mielen tasolla, mutta työparityöhön ei vielä tullut pyyntöjä. Sutinen (2010) havaitsi myös, että terveydenhoitajille on ominaista yksintyöskentely ja erilaiset pelot saattavat estää työparityöhön ryhtymisen. Tässäkin hankkeessa työstet-

19 17 tiin sitä, miten kertoa asiakkaalle, että mukaan on tulossa työpari. Lisäksi hallinnolliset kysymykset työparin mukanaolosta vastaanotolla piti selvittää. Reflektiiviset tiimit jatkoivat kevään 2013 ajan kokoontumisiaan ja niiden ohella piiloistenkin syiden pohtimista sitä, miksi työparityö tuntuu hankalalta toteuttaa. Reflektiiviset tiimit koettiin tärkeiksi ja niissä vallitsi hyvä fiilis. Terveydenhoitajilla on laajojen terveystarkastusten myötä isot sisältöalueet työssään, jossa käytännössä kuitenkin jää helposti yksin asiakkaaseen liittyvän epämääräisen huolen kanssa. Mitä tehdä silloin, kun ns. harmaalla vyöhykkeellä ei voi huolta nimetä esimerkiksi pelkästään päihteisiin liittyväksi. Reflektiivisiset tiimit auttoivat huolien ja toimien pohtimisessa ja tilannesidonnaisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Reflektiivisen tiimin vetäjän Anne Stormbomin mukaan reflektiiviset tiimit alkoivatkin työparityön uhkien ja mahdollisuuksien tutkimisella ja luottamuksellisen tilan rakentamisella. Kokeneemmat terveydenhoitajat olivat varovaisempia kuin nuoremmat. He lähtivät hitaammin mukaan työparityöhön. Nuoret terveydenhoitajat rohkaistuivat nopeammin ottamaan työparin tuekseen. Kun he saivat positiivisen kokemuksen yhdessä reflektoimisesta ja asiakkaan positiivisesta suhtautumisesta, kokemukset merkityksellisestä työstä innostivat uusien perheiden aktiiviseen etsimiseen. Toisaalta ne terveydenhoitajat, jotka eivät löytäneet sopivaa perhettä, hyötyivät osallistumisestaan reflektiivisessä tiimissä käsiteltävistä asiakastapauksista. Rohkeammat terveydenhoitajat rohkaisivat muita oman työskentelytavan kriittiseen arvioimiseen. Kun tuttuus ja luottamus saavutettiin, terveydenhoitajat ovat olleet innostuneita ja sitoutuneita tiimitapaamisiin. Etsivää työtä esti ehkä se, että ns. hyvämaineisella asuinalueella ei aluksi ajateltu olevan ns. huoliperheitä. On huomattava, että terveydenhoitajat tunnistavat huolia, jotka päihteiden riskikulutuksen lisäksi liittyivät varhaisen vuorovaikutuksen riskeihin. Huoli ei useinkaan ollut aluksi tarkkaan määriteltävissä. Siksi hankkeen alussa luodut tiukatkin ohjeistukset perheistä, joiden kanssa pitäisi työskennellä, oli hämmentäviä. Ohjeena oli aluksi, että Auditin riskipisteiden ylitys olisi tässä hankkeessa lisätyöskentelyn laukaiseva tekijä. Välttämättä huoli ei syntynytkään Auditista, vaan huoli oli luonteeltaan epämääräistä, intuitiivistakin. Alueellisessa kehittämistiimissä mukana ollut varhaisen vuorovaikutuksen -kouluttaja Outi Kallioinen onkin todennut, että terveydenhoitajien sormien läpi

20 18 kulkee tuhansia perheitä. Jos heillä syntyy huoli jostakin perheestä, se on aina aiheellinen. Työparit jatkoivatkin huolen selvittämistä lisäkäynnein ja avoimin keskusteluin. Työpari auttoi tilanteen peilaamisessa. Työntekijä sai vahvistusta siihen, mitä näki. Huolien taustalla voitiin nimetä mm. nuori ikä, oman lapsuudenaikaisen kiintymyssuhteen laatu, menetykset, väkivalta tai sen uhka, huolta arjen sujumisesta, päihteiden runsasta kertakäyttöä, ns, viikonloppubiletystä, taloudellista huolta eli varhaisen vuorovaikutussuhteen kannalta oikeita huolia. Syksyllä 2013 työparityökin lähti käyntiin ja molemmissa tiimeissä oli kolme perhettä työparityössä. Kokemukset uudesta toimivasta työmuodosta innostivat uusien perheiden löytymiseen työparityöhön. Elämäntapamuutoksen tukemisen vahvistamiseksi aloitettiin myös motivoivan haastattelun prosessikoulutus. Terveydenhoitajia kannustettiin kirjoittamaan päiväkirjatyyppisesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan pitkin matkaa hankkeen aikana. Taustalla oli ajatus, että ulkoistamalla omaa ajatteluaan, se myös selkiytyy. Reflektiivisissä tiimeissä nämä ajatukset olisivat materiaalia, joita voisi jakaa ja luoda siitä uutta ajattelua ja ammatillista tietoa. Tämä auttaisi myös palauttamaan mieliin kehitysvaiheita hankkeen aikana, koska tiedossa oli, että pilottiterveydenhoitajia haastatellaan heidän kokemuksistaan hankkeen päättymisvuonna Tulokset ja vaikutukset reflektiivisestä tiimistä ja työparityöstä Reflektiivinen kirjoittaminen ei lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Terveydenhoitajat ovat ilmaisseet Pitkänen & Velmalan haastattelussa, että kiire työssä aiheutti paineita toteuttaa prosessia ja hyötyä siitä. Hankkeelle on tyypillistä, että myös odottamattomia seikkoja ilmaantuu matkan varrella. Vauhtiin päässeen kehittämistyön harmiksi tieto hankkeen jatkorahoituksen puolittumisesta koko loppuajaksi aiheutti työskentelyn sopeuttamista mutta myös motivaation laskua. Työparityö oli suunniteltu aluksi siten, että se olisi lähinnä konsultatiivista ja muutaman käynnin kestoista. Kun kokonaislähtötilanne alkoi hahmottua paremmin, päädyttiin siihen, että kaikkien kannalta olisi hyödyllisempää, että työparityö seuraisi asiakkaan odotusajan prosessia pidempään. Rahoituspäätöksen jälkeen uusia asiakkaita ei voitu enää ottaa, koska hankerahoitus työparityön osalta loppuisi helmikuussa Työparityössä olevien perheiden määrä jäi näin ollen kahdeksaan. Terveydenhoitajat ovat harmitelleet sitä, että raskausaikana ollut työpari ei ollut enää mukana silloin, kun vauva oli synty-

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö 1 A-klinikkasäätiö Tampereen koulutusosasto Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere Jukka Oksanen 045-65 789 67 toimisto: 03-253 9647, 03-253 9655 e-mail: koulutus.tampere@a-klinikka.fi A-KLINIKKASÄÄTIÖ

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot