PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUKSESTA"

Transkriptio

1 PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUKSESTA Erno Häkli Mikko Venemies Opinnäytetyö Tammikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 51 Julkaisun kieli Suomi HÄKLI, Erno Luottamuksellisuus VENEMIES, Mikko Salainen saakka Työn nimi PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUK- SESTA Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän kaupunki velkaneuvontakeskus Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten nuorten taloudellisen tiedon tasoa Viitaniemen yläasteella. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaista oppilaiden ja opettajien mielestä nuorten talouden hallintaan liittyvän opetuksen ja neuvonnan tulisi tulevaisuudessa olla. Tutkimukseen osallistui 63 Viitaniemen yläasteen yhdeksäsluokkalaista nuorta sekä kolme talouskasvatusta koulussa antavaa historian ja yhteiskuntaopin sekä matematiikan opettajaa. Talouskasvatus kuuluu yhtenä osana kyseisten oppiaineiden opetukseen. Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kyselylomake nuorille ja avoin haastattelu opettajille. Tutkimus osoitti, että nuorten taloudellisen tiedon taso on vielä oppitunneilla käsitellyn teoriaopetuksen varassa. Tulosten mukaan sekä opettajat että nuoret pitivät tarpeellisena, että koulussa annetaan rahankäyttöön liittyvää opetusta. Talouskasvatuksen merkitys ja sisältö jäivät kuitenkin niin opettajille kuin oppilaillekin hieman epäselviksi. Opettajien haastattelujen mukaan talouskasvatuksen määrää koulun omassa opetussuunnitelmassa lisätään. Tutkimustulosten mukaan opetusmenetelmiä pitää muuttaa käytännönläheisemmiksi. Sekä oppilaiden että opettajien mielestä opintokäynnit ja asiantuntijavierailut koulussa talouskasvatuksen tueksi todettiin tarpeellisiksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän talouskasvatuksen tarpeellisuuden peruskoulun yhdeksännellä luokalla ja kannustavat käytännön läheisempien opetus- ja neuvontamuotojen käyttöön. Nuoret ovat kiinnostuneita ja motivoituneita saamaan lisää talouskasvatukseen liittyvää opetusta. Oikein toteutettuna talouskasvatuksen opetus auttaa ehkäisemään ennalta nuorten ylivelkaantumista tulevaisuudessa. Käytettyä tutkimusmallia voi soveltaa myös jatkossa koskemaan muita Jyvässeudun yläasteita tai toisen asteen oppilaitoksia. Avainsanat (asiasanat) Talouskasvatus, kuluttajakasvatus, opetus, rahankäyttö, nuori, ylivelkaantuminen, peruskoulu, yläaste, Viitaniemi Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Dissertation Pages 51 Language Finnish HÄKLI, Erno Confidential VENEMIES, Mikko Until Title NINTH GRADERS KNOWLEDGE OF FINANCIAL EDUCATION Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The aim of this dissertation was to find out about the ninth graders current level of knowledge concerning financial issues. More precisely, the ninth graders in question were pupils of Viitaniemi comprehensive school in Jyväskylä. Another aim was to make an account of the ways in which the pupils and the teachers would like to develop the financial education and counselling provided in the school to make it better in the future. Altogether 63 ninth graders of Viitaniemi comprehensive school took part in the study. In addition, three teachers one teaching history, another teaching social sciences, and the third teaching mathematics gave their contributions to the study since financial education is a part of the course syllabus of each of the three subjects. The method used for gathering data from the pupils was an electronic questionnaire, whereas the teachers underwent an open interview. The study pointed out that the pupils knowledge of financial issues was still strongly based on the theoretical teaching they received at school. According to the results, both the teachers and the pupils found it important that the school also provides teaching when it comes to the use of money. However, according to both the pupils and the teachers, the significance and content of the financial education remained somewhat unclear. In the school s own curriculum, the amount of hours designed to be used for teaching financial issues will be increased. According to the teachers, the methods of teaching should be made more practical. Both the pupils and teachers think that educational visits and visits made by experts to the school would offer a welcome change to the teaching situation. The results of the study show the importance of financial education offered to the ninth graders in comprehensive school. The education is planned to prevent the possible indebtedness of young people. The results of the study also encourage the use of more practical teaching- and counselling methods. The pupils are interested in and motivated to receive more instructions in financial matters. When carried out in the right way, the financial education helps to prevent the intebtedness of young people in the future. The method used to conduct this study can be applied also in the future while studying other comprehensive schools in the region around Jyväskylä, or while studying more advanced levels of schooling, that is, the secondary level of education. Keywords Financial education, consumer education, teaching, use of money, indebtedness, comprehensive School, upper level of a comprehensive school, Viitaniemi

4 1 SISÄLTÖ 1 NUORTEN TALOUDELLISEN TIEDON TASO TARKKAILUSSA OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Tutkimuksen luotettavuus NUORTEN VASTUU RAHANKÄYTTÄJINÄ Nuoruus elämänvaiheena Nuorten rahankäyttö Nuorten maksuhäiriöt ja velkaantuminen TALOUSKASVATUS KULUTTAJAKASVATUKSEN OSANA Yhteiset talouskasvatuksen tavoitteet Oppilaille asetetut tavoitteet yksityistalouden hoidosta TALOUSKASVATUS PERUSKOULUSSA Talouskasvatuksen yleiskuva peruskoulussa Opetusmateriaalin riittävyys Talouskasvatuksen menetelmät Ulkopuolista tukea peruskoulun talouskasvatukseen LOMPSA AUKI JA SUU LEVÄLLEEN - NUORTEN TALOUSKASVATUSKYSELY Rahankäyttöön liittyvien käsitteiden määritteleminen Rahankäytön suunnitteluun liittyvä opetus Talouskasvatuksen opetus eri oppiaineissa Uusia oppiaineita opetuksen kehittämiseksi...32

5 2 6.5 Oppilaiden toiveet opetuksen sisällöstä ja opetusmetodeista Rahankäyttöön liittyvän opetuksen tärkeys JOHTOPÄÄTÖKSET PERUSKOULUN TALOUSKASVATUKSESTA POHDINTA...39 LÄHTEET...41 LIITTEET...43 Liite 1. Opettajien teemahaastattelun kysymykset...43 Liite 2. Nuorten talouskasvatuskyselyn tulokset...45 KUVIOT KUVIO 1. Talouskasvatuksen ulottuvuudet ja lähikäsitteet TAULUKOT TAULUKKO 1. Parhaiten tunnetut käsitteet TAULUKKO 2. Hankalimmat vaihtoehdot...27 TAULUKKO 3. Viivästyskoron ymmärtäminen käsitteenä...29 TAULUKKO 4. Perinnän ymmärtäminen käsitteenä...29 TAULUKKO 5. Elatusapuvelan ymmärtäminen käsitteenä.30 TAULUKKO 6. Oppiaineet, joissa on käsitelty rahankäyttöön liittyviä asioita..32 TAULUKKO 7. Oppiaineet, joissa rahankäyttöön liittyvää opetusta tulisi järjestää...33 TAULUKKO 8. Asioita, joita oppilaat haluaisivat opetuksessa käsiteltävän..35 TAULUKKO 9. Rahankäyttöön liittyvän opetuksen toteutus..36

6 3 1 NUORTEN TALOUDELLISEN TIEDON TASO TARKKAILUSSA Nuorten ylivelkaantuminen on tämän päivän ilmiö. Matkapuhelin ja tietoliikenne ovat muuttaneet kulutustottumuksia. Ylivelkaantumisen riskiryhmään kuuluvat erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret, koska heidän itsenäistymisensä ja irrottautumisensa vanhemmista on juuri alkamassa. He alkavat käyttää omaa rahaa yhä enemmän itsenäisesti, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia oman elämän hallinnassa. Kuinka sitten ehkäistä ennalta nuorten taloudenhoitoon ja rahankäyttöön liittyviä ongelmia? Avainasemassa ovat koulu talouden hallinnan opetuksen antajana sekä koulun ulkopuolelta tuotettu materiaali ja neuvonta. Ennen kuin nuorten ylivelkaantumista ehkäisevää talousneuvontaa voidaan antaa tehokkaasti, on tiedettävä nuorten taloudellisen tiedon taso ja parhaiten toimivat opetusmenetelmät. Opinnäytetyömme pyrkii selvittämään nuorten mielenkiintoa talousasioita kohtaan sekä sitä, millä opetuksen menetelmillä opetusta pitäisi antaa. Vastaavanlaisia tutkimuksia aiheesta on tehty 1990-luvun loppupuolella muutamia, mutta paikalliset tutkimukset nuorten taloudellisen tiedon tasosta ovat olleet vähäisempiä. Paikallisten tutkimusten merkitys tulee korostumaan, koska tulevaisuudessa taloustiedon opetusta lisätään peruskouluissa. Näin ollen taloustiedon opetusta on helpompi suunnitella tehtyjen tutkimusten pohjalta. Koimme, että aiheemme pyrki vastaamaan monien eri tahojen tarpeisiin nuorten talouskasvatuksessa. Tämän vuoksi koimme aiheen motivoivaksi ja mielenkiintoiseksi. Työssämme käyttämä talouskasvatus-käsite on monelle vieras ja sekoitetaan monesti kuluttajakasvatukseen. Talouskasvatus tarkoittaa nuorten opastamista selviytymään nykytaloudessa. Opinnäytetyön aihe on rajattu selvittämään nimenomaan peruskoulun yläasteen talouskasvatusta ja nuorten taloudellisen tiedon tasoa niin oppilaiden kuin opettajien näkökulmasta. Nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän talousneuvonnan onnistuminen on riippuvainen hyvistä pohjatiedoista.

7 4 Työmme toimeksiantaja, Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus, toimii sosiaalija terveyspalvelukeskuksen alaisena. Velkaneuvontakeskuksen toiminta ulottuu kahdeksantoista kunnan alueelle. Sen toimipiste sijaitsee Jyväskylässä Kolmikulmassa. Velkaneuvontakeskus avustaa ihmisiä velkaongelmien ratkaisemisessa. Se auttaa ihmisiä myös talouden ja rahankäytön suunnittelussa. 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Nuorten talouskasvatuksen lähtökohdat ovat olleet jo useamman vuoden harmaalla alueella. Kukaan ei tiedä tarkkaan, millaista tämän päivän nuoren saama talouskasvatus on koulussa ja kotona. Perinteisesti rahankäytön malli on tullut monelle nuorelle kotoa, mutta nykypäivänä tarvitaan taloudellista tietoa yhä enemmän ja kaikki nuoret eivät välttämättä saa sitä riittävästi kotoa. Paavo Lipposen aloitteesta kesällä 2002 käynnistettiin valtakunnallinen nuorten osallisuushanke, jonka tarkoituksena oli ke- hittää pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Ope- tusministeriö on valinnut yhteistoimintakokeiluun 39 kuntaa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana. Jyväskylässä nuorten osallisuushankkeen toiminnasta vastaa nuor- ten palvelukeskus. Osallisuushankkeen tavoitteet koskevat erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevia nuoria, joilla on vaikeuksia hakeutua jatko-opintoihin ja työelämään. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että peruskoulusta valmistuville nuorille ei ole annettu riittäviä taitoja arkielämän talouden hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää peruskoulun talouskasvatusopetuksen tilaa Jyväskylässä, Viitaniemen yläasteella. Samalla tarkoituksena on laajentaa Jyväskylän seudun alueelle vuonna 2000 perustettua moniammatillista talousneuvonnan yhteistyöverkostoa, jossa muun muassa toimeksiantajamme Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus ja nuorten palvelukeskus ovat mukana. Opinnäytetyön avulla tulisi löytää informaatiota nuorten taloudellisen tiedon tasosta ja siihen liittyvästä opetuksen kehittämisestä. Tutkimuksessa etsitään keinoja, kuinka nuorten ylivelkaantumista ehkäisevää talousneuvontaa voidaan kehittää. Näitä keinoja pyritään selvittä-

8 5 mään nuorten omalla osallistumisella kyselyyn sekä opettajien haastatteluilla. Opetuksen tilan selvittämiseksi on perehdytty aikaisemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, viranomaisten laatimiin ohjeisiin ja aihetta koskevaan kirjallisuuteen. 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät Opinnäytteen tutkimusongelma liittyy nuorten talouskasvatukseen ja etenkin nuorison rahankäyttöön liittyvän opetuksen tilan selvittämiseen Jyväskylässä Viitaniemen yläasteella. Tutkimusongelmaa voidaan lähestyä seuraavilla kysymyksillä: 1. Mitä on talouskasvatus? 2. Mitä asioita opetuksessa pitäisi käsitellä? 3. Miten rahankäyttöön liittyvää opetusta pitäisi antaa nuorille? 4. Missä oppiaineissa rahankäyttöön liittyvää opetusta pitäisi järjestää? Nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän talousneuvonnan ja opetuksen kehittämisen selvittämisessä on noudatettu laadullisen tapaustutkimuksen periaatteita. Laadullinen tapaustutkimus on empiirinen tutkimus, jossa ilmiöt tutkitaan luonnollisessa kontekstissa ja rajat ilmiön sekä kontekstin välillä eivät ole selvästi osoitettavissa. Hirsjärven ym. (2002) mukaan laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Laadullisessa tapaustutkimuksessa käytetään hyväksi useita eri tietolähteitä ja vastataan kysymyksiin, miten ja miksi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 155; Wahlström 2003.) Tutkimusmenetelmänä opinnäytteessä käytettiin avointa haastattelua opettajille sekä sähköistä kyselyä yhdeksännen luokan oppilaille. Haastatteluun osallistui yksi matematiikan sekä kaksi historian ja yhteiskuntaopin opettajaa. Tällä hetkellä Viitaniemen yläasteella annetaan talouskasvatukseen liittyvää opetusta pakollisissa aineissa vain matematiikan sekä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Avoimen haastattelun sekä sähköisen kyselyn avulla tutkimustuloksiin saadaan laajempi näkökulma, joka antaa paremmat lähtökohdat tutkimusongelman selvittämiseksi. Saatujen tuloksien pohjalta

9 6 on mahdollista tehdä uusi opinnäytetyö, jossa keskityttäisiin oppilaiden talouskasvatuksen kehittämiseen. 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Talouskasvatuksen tilan selvittämiseksi tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin syyskuussa Perustietoa saatiin vierailemalla Jyväskylän kaupungin johtavan velkaneuvojan luona ja nuorten palvelukeskuksessa projektikoordinaattorin luona. Tutkimusaineiston kokoaminen perustui kirjastojen sekä sähköisen kirjallisuuden tarjoamiin tietoihin. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on runsaasti, mutta siihen liittyviä tutkimuksia on tehty vähän, minkä vuoksi tietoperustan laatiminen perustuu pääosin Hallmanin (1997) ja Aution (1997) tekemiin tutkimuksiin talouden hallinnan opetuksesta. Hallmanin tutkimus käsittelee nuorten kuluttajakasvatusta peruskoulussa. Tutkimus on laadittu peruskoulun opettajille ja oppilaiden vanhemmille suunnatun kyselyn pohjalta. Aution tutkimuksessa arvioidaan talouskasvatuksen tavoitteita, sisältöjä sekä opetuksen käytäntöjä perus- ja talouskoulun kotitalousopetuksessa. Syyskuun loppupuolella saimme kontaktin Viitaniemen yläasteeseen ja siellä vt. rehtori Olli Lehtoseen, jonka kanssa sovimme ajan tapaamisesta. Tämän jälkeen ryhdyimme rakentamaan opettajien haastattelurunkoa. Opettajien haastatteluissa oli neljä teemaa, jonka pohjalta kävimme keskustelua talouskasvatuksen opetuksesta Viitaniemen yläasteella. (Liite 1.) Haastattelu suoritettiin lokakuun puolivälin jälkeen. Opinnäytetyöhön liittyvään tietoperustaan olimme tutustuneet jo aiemmin, mikä auttoi meitä rakentamaan haastattelurunkoa. Samanaikaisesti haastattelujen rakentamisen kanssa valmistelimme oppilaille suunnattua kyselyä. Yhdeksännen luokan oppilaita Viitaniemen yläasteella on noin 70. Heidän kyselynsä toteutettiin sähköisesti, mikä tarkoitti internetin ja sähköpostijärjestelmän käyttöä kyselyn yhteydessä. Jyväskylän ammattikorkeakoululla on lisenssi internetissä toimivaan Digium-ohjelmaan, jonka avulla pystytään tekemään erilaisia kyselyitä sähköisessä muodossa. Digium on erikoistunut internet-pohjaisten kyselyjärjestelmien tuottami-

10 7 seen ja kehittämiseen. Oppilaille suunnattu kysely suunniteltiin ja muokattiin lopulliseen muotoonsa tämän ohjelman avulla. Ennen kyselyn toteuttamista kerättiin oppilailta sähköpostiosoitteet, jotta kysely pystyttiin lähettämään Digiumista heidän omiin sähköposteihinsa. Opiskelijoille tehty sähköinen kysely toteutettiin marraskuun alussa. Sähköinen kysely toteutettiin atk-luokassa, jossa osalle oppilaista oli lähetetty sähköpostin liitetiedostona kysely ja lopuille oppilaille, joilla ei ollut sähköpostia, kysely tehtiin tilapäisesti järjestettyjen sähköpostiosoitteiden avulla. Kun tutkimusaineisto oli koossa, alkoivat sen purkaminen ja analysoiminen sekä opinnäytetyön kirjoittaminen marraskuun alkupuolella. Opinnäytetyö on kirjoitettu synkronisesti tietoperustan kanssa opettajien haastattelujen osalta. Oppilaille tehdyn kyselyn tulokset on analysoitu tietoperustan jälkeen omana osionaan. Kyselytuloksien laajuus vaikutti rakenteen valintaan olennaisesti. Tutkimustuloksien pohjalta on esitetty kehittämisideoita opetuksen sisällöstä. Opinnäyte koostuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus sisältää taustatietoa nuorista ja nuorten taloudellisten asioiden hallitsemisesta. Nuoruus elämänvaiheena muokkaa monen ihmisen maailmankuvaa, mikä heijastuu myös nuorten omaan talouden hallintaan liittyvään käyttäytymiseen. Toisessa asiakokonaisuudessa pyritään kertomaan talouskasvatuksen tavoitteista ja antamaan kuva tämän hetken talouskasvatuksen tilasta Viitaniemen yläasteella. Kolmannessa asiakokonaisuudessa tuodaan esiin yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden oma taloudellisen tiedon taso sekä mielipiteet talouskasvatuksen toteuttamisesta ja sen tärkeydestä. Tässä osiossa tutustutaan nuorten kiinnostukseen talouskasvatusta kohtaan ja siihen onko se yleensä heidän mielestään tarpeellista. 2.3 Tutkimuksen luotettavuus Opinnäytetyön tulosten luotettavuuden arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota uskottavuuteen. Arvioimme laadullisen tapaustutkimuksen uskottavuutta neljän eri teki-

11 8 jän pohjalta, joita ovat vahvistettavuus, siirrettävyys, luotettavuus ja vastaavuus. Vahvistettavuudella tarkoitetaan sitä, että erilaisin menetelmin varmistutaan tutkimuksen totuusarvosta ja sovellettavuudesta. Siirrettävyys tarkoittaa tulosten siirrettävyyttä toiseen kontekstiin riippuen siitä, miten samanlaisia tutkittu ympäristö ja sovellusympäristö ovat. Luotettavuudella tarkoitetaan mittaustulosten luotettavuutta. Vastaavuudella pyritään selvittämään, miten tutkimuksen tuottamat rekonstruktiot tutkittavien todellisuuksista vastaavat alkuperäisiä konstruktioita. (Soininen 1995, 124.) Tavoitteenamme oli, että vastaavanlaista tutkimusta voisi hyödyntää muissa peruskouluissa. Sähköinen kysely menetelmänä on stabiili ja näin ollen helposti siirrettävissä, joten sitä on helppo käyttää muissakin peruskouluissa. Sen sijaan haastattelutilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä, joten haastattelutuloksista ei saada aina yleistettäviä vastauksia. Kahdella eri aineistonkeruumenetelmällä oli kummallakin oma tehtävänsä mahdollisimman monipuolisen aineiston saamiseksi. Näin ollen saimme tutkimukselle lisää vahvistettavuutta. Sähköisen kyselyn tuloksista saimme kattavia vastauksia tutkimusongelmiin, mikä lisäsi myös tutkimuksen vahvistettavuutta. Toisaalta avoimien haastatteluiden analysoinnissa tarvittiin enemmän omaa tulkintaa, mikä heikensi tutkimuksen vahvistettavuutta. Opinnäytetyön tuloksien luotettavuutta lisäsi se, että testasimme etukäteen haastatteluja kyselylomakkeiden kysymysten ymmärrettävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja sopivuutta työmme ohjaajalla, toimeksiantajalla sekä useilla opiskelijakollegoilla. Luotettavuutta lisäsi myös se, että haastateltavat opettajat olivat hyvin yhteistyökykyisiä, sekä se, että oppilaat olivat kiinnostuneita ja motivoituneita vastaamaan kyselyyn. Oppilaiden motivaatiota nostavana tekijänä voitiin pitää sähköisesti toteutettua kyselyä. Perinteiseen paperilomakkeella tehtyyn kyselyyn verrattuna sähköinen versio oli oppilaille uusi, mielenkiintoisempi, nopeampi täyttää ja ajan hengen mukainen. Mikrofonin ja sanelimen käyttö haastattelutilanteessa lisää opinnäytteen vastaavuutta ja uskottavuutta. Haastatteluiden tuloksia pystytään paremmin tallentamaan sekä toistamaan perinteisten menetelmien lisäksi. Perinteisiksi menetelmiksi voidaan luokitella

12 9 haastattelijan muisti sekä kirjalliset muistiinpanot. Vastaavuutta lisäsi myös molempien tutkijoiden läsnäolo sekä haastattelu- että kyselytilanteissa. Opinnäytetyön vahvistettavuutta lisäsi erittäin paljon metodologinen triangulaatio, joka tarkoittaa useiden menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 215). Opinnäytetyössä käytettiin menetelmätriangulaatiota, haastattelua ja kyselylomaketta. Lisäksi kumpikin meistä osallistui täysipainoisesti aineistonkeruu- ja analysointivaiheisiin, eli käytimme tutkimuksessamme myös tutkijatriangulaatiota. Koska opinnäytetyömme on laadullinen tapaustutkimus, tuloksia ei voida yleistää, koskihan tutkimus vain yhtä yläastetta. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. 3 NUORTEN VASTUU RAHANKÄYTTÄJINÄ Monen rahankäytön opettelu alkaa nuoruudessa. Silloin nuorta opetetaan ottamaan vastuuta rahankäytöstä, jotta talouden hallinta tulevaisuudessa olisi helpompaa. Raha ei kasva puussa, on varmasti sanottu monelle nuorelle ja siitä oman vastuun kantaminen on aloitettu. 3.1 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruus on elämänvaihe, jossa ihminen sosiaalistuu yhteisön jäsenyyteen ja sitoutuu yhteiskuntaan. Nuoruudessa ihminen etsii itseään, omaksuu taidot, tiedot, asenteet ja arvostukset, jotka ohjaavat häntä myöhemmin elämässä. Kukin nuori käy läpi samat asiat ja prosessit oman kehityksensä mukaisesti. Nuoruus merkitsee lapsuuden loppumista ja itsenäisen elämän alkua. Nuori haluaa itsenäisesti rakentaa maailmankuvaansa ja suunnitella tulevaisuuttaan. Hän ei halua omaksua vanhemmiltaan valmista tulkintaa maailmasta. (Etelälahti & Gardemeister 1995, 31; Hoikkala 1993, 228.)

13 10 Vanhemmista irtautuminen ja itsenäistyminen on eräs murrosiän keskeisistä tehtävistä. Aiemmin luultiin, että murrosiän kriisi on biologinen. Nykyisin murrosiän kriisi katsotaan kasvatus- ja kulttuurisidonnaiseksi. Nuoren käyttäytyminen on monella tavalla vanhempia vastaan suunnattua protestia. Murrosiän näkyvimmät ihmissuhdekriisit tapahtuvatkin suhteessa omiin vanhempiin. Murrosiässä nuori kokee sisäisen eksyksissä olemisensa vanhempien viaksi. Toisaalta taas on tärkeätä, että nuori ihminen kokee vanhempansa itseään voimakkaammiksi, sillä tämä luo tietynlaista turvallisuutta. Murrosiässä nuori kokee itsenäistymisen ja itsevarmuuden vastapelkoa siitä, sel- viytyykö hän eteenpäin omin voimin ja tekeekö hän oikeita päätöksiä päättäessään itse omista asioistaan. (Hoppu 1997, ) Nuorten itsenäistymisen halusta kertovat myös Jarasto ja Sinervo (1999), joiden mukaan murrosiässä nuori osoittaa yhä enemmän itsenäisyyttä monilla elämän alueilla. Tällöin hän tekee itsenäisiä, esimerkiksi opiskeluun liittyviä valintoja ja ratkaisuja. Nuori liittyy kiinteämmin omiin kavereihinsa ja saa näiltä uusia käyttäytymismalleja, arvoja ja ajatuksia. Nuorella on tarve saada omaa rahaa ja hän etsii usein hyvin sisukkaastikin itselleen joko kesätyöpaikan tai käy koulun ohella töissä. Vanhemmista taas saattaa tuntua siltä, ettei heillä ole enää paljoakaan vaikutusmahdollisuuksia lapsiinsa. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Hoppu (1997) toteaa kaverien rakentavan nuorten omaa identiteettiä ja lisäävän vanhemmista etääntymistä. Aikuisidentiteetin löytäminen tapahtuu vuoden iässä. Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen käsitystä itsestään eli hänen tiedostamaansa yksilöllisyyttä. Tällöin nuori käyttää ihailemiaan aikuisia ja ystäviä löytääkseen identiteetilleen uutta sisältöä ja etääntyäkseen vanhemmistaan. Kaveri- tai muun vertaisryhmän arvomaailmalla on merkittävä vaikutus nuoren identiteetin kehitykseen. Nuoren psyykkinen riippuvuus ystävien tai ryhmän ylläpitämästä minuudesta vähitellen heikkenee. Nuori myös huomaa selviävänsä yhä paremmin ilman vanhempiaan sekä kokee identiteettinsä vahvistuessa pakonomaisten ystävyystarpeiden heikkenevän. (Hoppu 1997, 41.)

14 11 Talouskasvatuksen näkökulmaan liittyen olisi tärkeää antaa nuorille tukea ja ohjausta rahankäytössä, koska vanhempien vaikutus itsenäistyvän nuoren maailmassa vähenee, mitä vanhemmaksi nuori tulee. Koulun antaman talouskasvatuksen merkitys korostuu, sillä postmodernissa yhteiskunnassa nuorten saama talouskasvatus kotona ei ole tasapuolinen kaikille nuorille. 3.2 Nuorten rahankäyttö Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa. Elämä kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia. Onneen ei tarvita edes pankkia. (Karjalainen 2003). Nuorten taloudellinen päätöksenteko, rahankäyttö ja pidemmälle ajalle ulottuvien suunnitelmien teko on aina ollut erilaista kuin vähän varttuneemmalla väestöllä. Nuorten elämäntapoihin kuuluu tietty ennakoimattomuus ja spontaanisuus. Nuorten elämänarvot ovat erilaisia ja toisaalta nuoret eivät aina haluakaan tehdä pitkälle sitovia päätöksiä. Harkitsemattomuudesta sekä ajattelemattomuudesta voi kuitenkin olla pitkät ja haitalliset seuraukset. Tulotasoon nähden liiallinen rahankäyttö ja siitä mahdollisesti aiheutuneiden ongelmien hoitamatta jättäminen voivat aiheuttaa muutoksia nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin merkittävästikin. (Vilén 2002.) Suuri osa vuotiaista nuorista saa kuukausi- tai viikkorahaa. Näin vanhemmat haluavat antaa nuorille samalla vapautta, mutta myös vastuuta. Nuorten olisi opittava käyttämään rahaa säästeliäästi ja harkiten, sillä jos kuukausirahan käyttää kokonaan alkukuusta, loppukuussa rahaa ei ole enää käytettävänä. Toisaalta vanhempien antama kuukausiraha antaa nuorelle mahdollisuuden omiin ostopäätöksiin, eikä rahankäyttöään tarvitse aina selitellä vanhemmille. Vanhemmat antavat kuukausirahan nuorelle, koska he haluavat myös osoittaa nuorille rahan arvon. (Juurmaa & Räntilä 2003).

15 12 Nuorten rahankäyttö on merkittävässä asemassa nuorten talouskasvatuksessa. Mihin ja miten nuoret käyttävät rahaa? Näitä asioita on tutkittu jonkin verran, mutta tutkimuksia vanhempien ja koulun vaikutuksesta nuorten rahankäyttöön on tehty vähän. Kaikki rahaan liittyvät päätökset pyritään tekemään rationaalisesti, mutta ovatko kaikki nuoret saaneet riittävät nyörit vanhemmilta ja koulusta rahankäytön hallintaan? Takuu- Säätiön toiminnanjohtajan Leena Veikkolan (2003) mukaan nuorten rahankäytössä näkyy ennalta ehkäisevän talouskasvatuksen puute, joka johtaa siihen, että taloutta ja lainanottoa ei enää hallita. Hänen mukaansa nuorilla on sellainen käsitys, että rahaa saa pankkiautomaatista aina, kun laittaa kortin sisään (Veikkola, 2003.) Suomen Pankkiyhdistyksen tekemän nuorisotutkimuksen mukaan vuonna 1996 nuo- rilta tiedusteltiin lähiaikojen rahankäyttöön liittyvistä suunnitelmista. Tutkimuksen mukaan rahankäyttösuunnitelmat keskittyivät opiskeluun. Sama tutkimus tehtiin uudelleen vuonna 2000, jolloin nuorten rahankäyttösuunnitelmat keskittyivät edelleen opiskeluun. Lisäksi kännyköiden yleistyminen ja leviäminen nuorten rahankäyttösuunnitelmissa näkyi tuloksissa nousujohteisena. Lähes joka viides aikoi käyttää rahaa lähiaikoina kännykkään. Osuus oli reilusti kaksinkertaistunut vuoden 1996 tutkimukseen verrattuna. Merkittävää oli myös se, että rahankäyttösuunnitelmat olivat lisääntyneet vuodesta 1996 ei vain työssäkäyvien vaan myös koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Alle 18-vuotiaat suunnittelivat käyttävänsä rahaa opiskelun ohella urheilu- ja ulkoiluvälineisiin sekä muita ikäryhmiä useammin kännyköihin. (Suomen Pankkiyhdistys 2000.) Tutkimuksessamme tehtyjen haastatteluiden mukaan Viitaniemen yläasteen yhteiskuntaopin- ja matematiikan opettajien mielestä yhdeksäsluokkalaisten nuorten taloudellisen tiedon taso ei ole tavattoman korkea. Osasyynä voi olla elämänkokemuksen puute, mutta toisaalta nuoret heräävät vasta nyt ymmärtämään talouden hoitoon liittyviä asioita. Opettajien mukaan kiinnostusta aiheeseen löytyy kiitettävästi, koska aihe alkaa tulla ajankohtaiseksi heidän elämässään. Kysyttäessä nuorten omasta rahankäytöstä opettajat olivat sitä mieltä, että nuorilla on nykyään enemmän rahaa käytössä kuin aikaisemmin. Osa oppilaista tuhlaa ja ei mieti rahan käytön seurauksiaan, mutta taas osa on hyvin harkitsevia rahankäyttäjiä jo tässä

16 13 taas osa on hyvin harkitsevia rahankäyttäjiä jo tässä elämänvaiheessa. Nuorten rahankäyttöön ongelmia tuo kännykkä, josta aiheutuvat kulut voivat kasvaa huomattavan suuriksi. Kuitenkin suurimmaksi osaksi nuorten kännykkälaskuista muodostuvat kulut vanhemmat maksavat. Monella nuorella on käytössään laskun suuruudesta huolehtiva saldorajoitin. 3.3 Nuorten maksuhäiriöt ja velkaantuminen Ihmisen velkaantumisen voi käsittää monella eri tavalla. Autio ja muut (2002) ovat todenneet, että ihminen velkaantuu kahdesta eri syystä: käyttää varojaan yli tulojensa tai lisätäkseen velkaantumisen kautta muita resurssejaan esimerkiksi ottamalla korkeakorkoisen kulutusluoton tai opintolainan. Joillakin ihmisillä voi olla niin suuret resurssit, etteivät he voi ylivelkaantua umpikujatilanteeseen. Toisilla taas on niin heikko taloudellinen tilanne, että jo muutaman tuhannen euron velkaantuminen johtaa tilanteeseen, jossa tulevaisuus muuttuu hahmottomaksi ja työmotivaatio katoaa. Ylivelkaantumista pidetään niin monitahoisena ilmiönä, että velallisen taloudellisen aseman lisäksi siihen vaikuttavat erilaiset elämäntilanteet muun muassa työttömyys, sairaus, avioero, elämäntapa ja elinolot. (Autio, Eresmaa, Heinonen, Koljonen, Paju & Wilska 2002, 17.) Valtiotieteiden maisteri Henna Saarinen (2001) on tutkinut nuorten kulutuskäyttäytymistä ja velkaantumista. Hänen mukaansa rahoitusyhtiöiden tarjoamat korkeakorkoiset kulutusluotot houkuttelevat nuoria. Helpon rahan hakemiseen on selkeä syy: luoton saamiseen ei tarvita vakuuksia eikä takaajia. Ottamalla näitä korkeakorkoisia kulutusluottoja, nuoret joutuvat rahoittamaan hankintansa muulla tavalla kuin käteisellä, jolloin esimerkiksi luotolla tai osissa maksettaessa käteisalennukset jäävät saamatta. Veikkolan (2003) mukaan Suomesta löytyy jopa 70 erilaista vakuudetonta luottomuotoa, joita luotontarjoajat markkinoivat aktiivisesti. Kun vakuudet puuttuvat, nuorilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada pankkien tarjoamia, yleensä korkotasoltaan halvempia kulutusluottoja. Nuorten ottamat kulutusluotot eivät ole useinkaan suuria. Ongelmia kulutusluotoista saattaa aiheutua silloin, kun luottoja on haettu ja saatu use-

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille Kari Kotiranta Seniorikampus Opintovaihtoehtoja senioreille Taustaksi Aktiivinen seniori on voimavara. Liike-elämässä puhutaan bisneskummeista, jotka toimivat yhteistyössä kummiyrityksensä kanssa. Kaikilla

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot