PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUKSESTA"

Transkriptio

1 PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUKSESTA Erno Häkli Mikko Venemies Opinnäytetyö Tammikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 51 Julkaisun kieli Suomi HÄKLI, Erno Luottamuksellisuus VENEMIES, Mikko Salainen saakka Työn nimi PERUSKOULUN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ TALOUSKASVATUK- SESTA Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän kaupunki velkaneuvontakeskus Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten nuorten taloudellisen tiedon tasoa Viitaniemen yläasteella. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaista oppilaiden ja opettajien mielestä nuorten talouden hallintaan liittyvän opetuksen ja neuvonnan tulisi tulevaisuudessa olla. Tutkimukseen osallistui 63 Viitaniemen yläasteen yhdeksäsluokkalaista nuorta sekä kolme talouskasvatusta koulussa antavaa historian ja yhteiskuntaopin sekä matematiikan opettajaa. Talouskasvatus kuuluu yhtenä osana kyseisten oppiaineiden opetukseen. Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kyselylomake nuorille ja avoin haastattelu opettajille. Tutkimus osoitti, että nuorten taloudellisen tiedon taso on vielä oppitunneilla käsitellyn teoriaopetuksen varassa. Tulosten mukaan sekä opettajat että nuoret pitivät tarpeellisena, että koulussa annetaan rahankäyttöön liittyvää opetusta. Talouskasvatuksen merkitys ja sisältö jäivät kuitenkin niin opettajille kuin oppilaillekin hieman epäselviksi. Opettajien haastattelujen mukaan talouskasvatuksen määrää koulun omassa opetussuunnitelmassa lisätään. Tutkimustulosten mukaan opetusmenetelmiä pitää muuttaa käytännönläheisemmiksi. Sekä oppilaiden että opettajien mielestä opintokäynnit ja asiantuntijavierailut koulussa talouskasvatuksen tueksi todettiin tarpeellisiksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän talouskasvatuksen tarpeellisuuden peruskoulun yhdeksännellä luokalla ja kannustavat käytännön läheisempien opetus- ja neuvontamuotojen käyttöön. Nuoret ovat kiinnostuneita ja motivoituneita saamaan lisää talouskasvatukseen liittyvää opetusta. Oikein toteutettuna talouskasvatuksen opetus auttaa ehkäisemään ennalta nuorten ylivelkaantumista tulevaisuudessa. Käytettyä tutkimusmallia voi soveltaa myös jatkossa koskemaan muita Jyvässeudun yläasteita tai toisen asteen oppilaitoksia. Avainsanat (asiasanat) Talouskasvatus, kuluttajakasvatus, opetus, rahankäyttö, nuori, ylivelkaantuminen, peruskoulu, yläaste, Viitaniemi Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Dissertation Pages 51 Language Finnish HÄKLI, Erno Confidential VENEMIES, Mikko Until Title NINTH GRADERS KNOWLEDGE OF FINANCIAL EDUCATION Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The aim of this dissertation was to find out about the ninth graders current level of knowledge concerning financial issues. More precisely, the ninth graders in question were pupils of Viitaniemi comprehensive school in Jyväskylä. Another aim was to make an account of the ways in which the pupils and the teachers would like to develop the financial education and counselling provided in the school to make it better in the future. Altogether 63 ninth graders of Viitaniemi comprehensive school took part in the study. In addition, three teachers one teaching history, another teaching social sciences, and the third teaching mathematics gave their contributions to the study since financial education is a part of the course syllabus of each of the three subjects. The method used for gathering data from the pupils was an electronic questionnaire, whereas the teachers underwent an open interview. The study pointed out that the pupils knowledge of financial issues was still strongly based on the theoretical teaching they received at school. According to the results, both the teachers and the pupils found it important that the school also provides teaching when it comes to the use of money. However, according to both the pupils and the teachers, the significance and content of the financial education remained somewhat unclear. In the school s own curriculum, the amount of hours designed to be used for teaching financial issues will be increased. According to the teachers, the methods of teaching should be made more practical. Both the pupils and teachers think that educational visits and visits made by experts to the school would offer a welcome change to the teaching situation. The results of the study show the importance of financial education offered to the ninth graders in comprehensive school. The education is planned to prevent the possible indebtedness of young people. The results of the study also encourage the use of more practical teaching- and counselling methods. The pupils are interested in and motivated to receive more instructions in financial matters. When carried out in the right way, the financial education helps to prevent the intebtedness of young people in the future. The method used to conduct this study can be applied also in the future while studying other comprehensive schools in the region around Jyväskylä, or while studying more advanced levels of schooling, that is, the secondary level of education. Keywords Financial education, consumer education, teaching, use of money, indebtedness, comprehensive School, upper level of a comprehensive school, Viitaniemi

4 1 SISÄLTÖ 1 NUORTEN TALOUDELLISEN TIEDON TASO TARKKAILUSSA OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Tutkimuksen luotettavuus NUORTEN VASTUU RAHANKÄYTTÄJINÄ Nuoruus elämänvaiheena Nuorten rahankäyttö Nuorten maksuhäiriöt ja velkaantuminen TALOUSKASVATUS KULUTTAJAKASVATUKSEN OSANA Yhteiset talouskasvatuksen tavoitteet Oppilaille asetetut tavoitteet yksityistalouden hoidosta TALOUSKASVATUS PERUSKOULUSSA Talouskasvatuksen yleiskuva peruskoulussa Opetusmateriaalin riittävyys Talouskasvatuksen menetelmät Ulkopuolista tukea peruskoulun talouskasvatukseen LOMPSA AUKI JA SUU LEVÄLLEEN - NUORTEN TALOUSKASVATUSKYSELY Rahankäyttöön liittyvien käsitteiden määritteleminen Rahankäytön suunnitteluun liittyvä opetus Talouskasvatuksen opetus eri oppiaineissa Uusia oppiaineita opetuksen kehittämiseksi...32

5 2 6.5 Oppilaiden toiveet opetuksen sisällöstä ja opetusmetodeista Rahankäyttöön liittyvän opetuksen tärkeys JOHTOPÄÄTÖKSET PERUSKOULUN TALOUSKASVATUKSESTA POHDINTA...39 LÄHTEET...41 LIITTEET...43 Liite 1. Opettajien teemahaastattelun kysymykset...43 Liite 2. Nuorten talouskasvatuskyselyn tulokset...45 KUVIOT KUVIO 1. Talouskasvatuksen ulottuvuudet ja lähikäsitteet TAULUKOT TAULUKKO 1. Parhaiten tunnetut käsitteet TAULUKKO 2. Hankalimmat vaihtoehdot...27 TAULUKKO 3. Viivästyskoron ymmärtäminen käsitteenä...29 TAULUKKO 4. Perinnän ymmärtäminen käsitteenä...29 TAULUKKO 5. Elatusapuvelan ymmärtäminen käsitteenä.30 TAULUKKO 6. Oppiaineet, joissa on käsitelty rahankäyttöön liittyviä asioita..32 TAULUKKO 7. Oppiaineet, joissa rahankäyttöön liittyvää opetusta tulisi järjestää...33 TAULUKKO 8. Asioita, joita oppilaat haluaisivat opetuksessa käsiteltävän..35 TAULUKKO 9. Rahankäyttöön liittyvän opetuksen toteutus..36

6 3 1 NUORTEN TALOUDELLISEN TIEDON TASO TARKKAILUSSA Nuorten ylivelkaantuminen on tämän päivän ilmiö. Matkapuhelin ja tietoliikenne ovat muuttaneet kulutustottumuksia. Ylivelkaantumisen riskiryhmään kuuluvat erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret, koska heidän itsenäistymisensä ja irrottautumisensa vanhemmista on juuri alkamassa. He alkavat käyttää omaa rahaa yhä enemmän itsenäisesti, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia oman elämän hallinnassa. Kuinka sitten ehkäistä ennalta nuorten taloudenhoitoon ja rahankäyttöön liittyviä ongelmia? Avainasemassa ovat koulu talouden hallinnan opetuksen antajana sekä koulun ulkopuolelta tuotettu materiaali ja neuvonta. Ennen kuin nuorten ylivelkaantumista ehkäisevää talousneuvontaa voidaan antaa tehokkaasti, on tiedettävä nuorten taloudellisen tiedon taso ja parhaiten toimivat opetusmenetelmät. Opinnäytetyömme pyrkii selvittämään nuorten mielenkiintoa talousasioita kohtaan sekä sitä, millä opetuksen menetelmillä opetusta pitäisi antaa. Vastaavanlaisia tutkimuksia aiheesta on tehty 1990-luvun loppupuolella muutamia, mutta paikalliset tutkimukset nuorten taloudellisen tiedon tasosta ovat olleet vähäisempiä. Paikallisten tutkimusten merkitys tulee korostumaan, koska tulevaisuudessa taloustiedon opetusta lisätään peruskouluissa. Näin ollen taloustiedon opetusta on helpompi suunnitella tehtyjen tutkimusten pohjalta. Koimme, että aiheemme pyrki vastaamaan monien eri tahojen tarpeisiin nuorten talouskasvatuksessa. Tämän vuoksi koimme aiheen motivoivaksi ja mielenkiintoiseksi. Työssämme käyttämä talouskasvatus-käsite on monelle vieras ja sekoitetaan monesti kuluttajakasvatukseen. Talouskasvatus tarkoittaa nuorten opastamista selviytymään nykytaloudessa. Opinnäytetyön aihe on rajattu selvittämään nimenomaan peruskoulun yläasteen talouskasvatusta ja nuorten taloudellisen tiedon tasoa niin oppilaiden kuin opettajien näkökulmasta. Nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän talousneuvonnan onnistuminen on riippuvainen hyvistä pohjatiedoista.

7 4 Työmme toimeksiantaja, Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus, toimii sosiaalija terveyspalvelukeskuksen alaisena. Velkaneuvontakeskuksen toiminta ulottuu kahdeksantoista kunnan alueelle. Sen toimipiste sijaitsee Jyväskylässä Kolmikulmassa. Velkaneuvontakeskus avustaa ihmisiä velkaongelmien ratkaisemisessa. Se auttaa ihmisiä myös talouden ja rahankäytön suunnittelussa. 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Nuorten talouskasvatuksen lähtökohdat ovat olleet jo useamman vuoden harmaalla alueella. Kukaan ei tiedä tarkkaan, millaista tämän päivän nuoren saama talouskasvatus on koulussa ja kotona. Perinteisesti rahankäytön malli on tullut monelle nuorelle kotoa, mutta nykypäivänä tarvitaan taloudellista tietoa yhä enemmän ja kaikki nuoret eivät välttämättä saa sitä riittävästi kotoa. Paavo Lipposen aloitteesta kesällä 2002 käynnistettiin valtakunnallinen nuorten osallisuushanke, jonka tarkoituksena oli ke- hittää pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Ope- tusministeriö on valinnut yhteistoimintakokeiluun 39 kuntaa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana. Jyväskylässä nuorten osallisuushankkeen toiminnasta vastaa nuor- ten palvelukeskus. Osallisuushankkeen tavoitteet koskevat erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevia nuoria, joilla on vaikeuksia hakeutua jatko-opintoihin ja työelämään. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että peruskoulusta valmistuville nuorille ei ole annettu riittäviä taitoja arkielämän talouden hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää peruskoulun talouskasvatusopetuksen tilaa Jyväskylässä, Viitaniemen yläasteella. Samalla tarkoituksena on laajentaa Jyväskylän seudun alueelle vuonna 2000 perustettua moniammatillista talousneuvonnan yhteistyöverkostoa, jossa muun muassa toimeksiantajamme Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus ja nuorten palvelukeskus ovat mukana. Opinnäytetyön avulla tulisi löytää informaatiota nuorten taloudellisen tiedon tasosta ja siihen liittyvästä opetuksen kehittämisestä. Tutkimuksessa etsitään keinoja, kuinka nuorten ylivelkaantumista ehkäisevää talousneuvontaa voidaan kehittää. Näitä keinoja pyritään selvittä-

8 5 mään nuorten omalla osallistumisella kyselyyn sekä opettajien haastatteluilla. Opetuksen tilan selvittämiseksi on perehdytty aikaisemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, viranomaisten laatimiin ohjeisiin ja aihetta koskevaan kirjallisuuteen. 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät Opinnäytteen tutkimusongelma liittyy nuorten talouskasvatukseen ja etenkin nuorison rahankäyttöön liittyvän opetuksen tilan selvittämiseen Jyväskylässä Viitaniemen yläasteella. Tutkimusongelmaa voidaan lähestyä seuraavilla kysymyksillä: 1. Mitä on talouskasvatus? 2. Mitä asioita opetuksessa pitäisi käsitellä? 3. Miten rahankäyttöön liittyvää opetusta pitäisi antaa nuorille? 4. Missä oppiaineissa rahankäyttöön liittyvää opetusta pitäisi järjestää? Nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän talousneuvonnan ja opetuksen kehittämisen selvittämisessä on noudatettu laadullisen tapaustutkimuksen periaatteita. Laadullinen tapaustutkimus on empiirinen tutkimus, jossa ilmiöt tutkitaan luonnollisessa kontekstissa ja rajat ilmiön sekä kontekstin välillä eivät ole selvästi osoitettavissa. Hirsjärven ym. (2002) mukaan laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Laadullisessa tapaustutkimuksessa käytetään hyväksi useita eri tietolähteitä ja vastataan kysymyksiin, miten ja miksi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 155; Wahlström 2003.) Tutkimusmenetelmänä opinnäytteessä käytettiin avointa haastattelua opettajille sekä sähköistä kyselyä yhdeksännen luokan oppilaille. Haastatteluun osallistui yksi matematiikan sekä kaksi historian ja yhteiskuntaopin opettajaa. Tällä hetkellä Viitaniemen yläasteella annetaan talouskasvatukseen liittyvää opetusta pakollisissa aineissa vain matematiikan sekä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Avoimen haastattelun sekä sähköisen kyselyn avulla tutkimustuloksiin saadaan laajempi näkökulma, joka antaa paremmat lähtökohdat tutkimusongelman selvittämiseksi. Saatujen tuloksien pohjalta

9 6 on mahdollista tehdä uusi opinnäytetyö, jossa keskityttäisiin oppilaiden talouskasvatuksen kehittämiseen. 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Talouskasvatuksen tilan selvittämiseksi tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin syyskuussa Perustietoa saatiin vierailemalla Jyväskylän kaupungin johtavan velkaneuvojan luona ja nuorten palvelukeskuksessa projektikoordinaattorin luona. Tutkimusaineiston kokoaminen perustui kirjastojen sekä sähköisen kirjallisuuden tarjoamiin tietoihin. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on runsaasti, mutta siihen liittyviä tutkimuksia on tehty vähän, minkä vuoksi tietoperustan laatiminen perustuu pääosin Hallmanin (1997) ja Aution (1997) tekemiin tutkimuksiin talouden hallinnan opetuksesta. Hallmanin tutkimus käsittelee nuorten kuluttajakasvatusta peruskoulussa. Tutkimus on laadittu peruskoulun opettajille ja oppilaiden vanhemmille suunnatun kyselyn pohjalta. Aution tutkimuksessa arvioidaan talouskasvatuksen tavoitteita, sisältöjä sekä opetuksen käytäntöjä perus- ja talouskoulun kotitalousopetuksessa. Syyskuun loppupuolella saimme kontaktin Viitaniemen yläasteeseen ja siellä vt. rehtori Olli Lehtoseen, jonka kanssa sovimme ajan tapaamisesta. Tämän jälkeen ryhdyimme rakentamaan opettajien haastattelurunkoa. Opettajien haastatteluissa oli neljä teemaa, jonka pohjalta kävimme keskustelua talouskasvatuksen opetuksesta Viitaniemen yläasteella. (Liite 1.) Haastattelu suoritettiin lokakuun puolivälin jälkeen. Opinnäytetyöhön liittyvään tietoperustaan olimme tutustuneet jo aiemmin, mikä auttoi meitä rakentamaan haastattelurunkoa. Samanaikaisesti haastattelujen rakentamisen kanssa valmistelimme oppilaille suunnattua kyselyä. Yhdeksännen luokan oppilaita Viitaniemen yläasteella on noin 70. Heidän kyselynsä toteutettiin sähköisesti, mikä tarkoitti internetin ja sähköpostijärjestelmän käyttöä kyselyn yhteydessä. Jyväskylän ammattikorkeakoululla on lisenssi internetissä toimivaan Digium-ohjelmaan, jonka avulla pystytään tekemään erilaisia kyselyitä sähköisessä muodossa. Digium on erikoistunut internet-pohjaisten kyselyjärjestelmien tuottami-

10 7 seen ja kehittämiseen. Oppilaille suunnattu kysely suunniteltiin ja muokattiin lopulliseen muotoonsa tämän ohjelman avulla. Ennen kyselyn toteuttamista kerättiin oppilailta sähköpostiosoitteet, jotta kysely pystyttiin lähettämään Digiumista heidän omiin sähköposteihinsa. Opiskelijoille tehty sähköinen kysely toteutettiin marraskuun alussa. Sähköinen kysely toteutettiin atk-luokassa, jossa osalle oppilaista oli lähetetty sähköpostin liitetiedostona kysely ja lopuille oppilaille, joilla ei ollut sähköpostia, kysely tehtiin tilapäisesti järjestettyjen sähköpostiosoitteiden avulla. Kun tutkimusaineisto oli koossa, alkoivat sen purkaminen ja analysoiminen sekä opinnäytetyön kirjoittaminen marraskuun alkupuolella. Opinnäytetyö on kirjoitettu synkronisesti tietoperustan kanssa opettajien haastattelujen osalta. Oppilaille tehdyn kyselyn tulokset on analysoitu tietoperustan jälkeen omana osionaan. Kyselytuloksien laajuus vaikutti rakenteen valintaan olennaisesti. Tutkimustuloksien pohjalta on esitetty kehittämisideoita opetuksen sisällöstä. Opinnäyte koostuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus sisältää taustatietoa nuorista ja nuorten taloudellisten asioiden hallitsemisesta. Nuoruus elämänvaiheena muokkaa monen ihmisen maailmankuvaa, mikä heijastuu myös nuorten omaan talouden hallintaan liittyvään käyttäytymiseen. Toisessa asiakokonaisuudessa pyritään kertomaan talouskasvatuksen tavoitteista ja antamaan kuva tämän hetken talouskasvatuksen tilasta Viitaniemen yläasteella. Kolmannessa asiakokonaisuudessa tuodaan esiin yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden oma taloudellisen tiedon taso sekä mielipiteet talouskasvatuksen toteuttamisesta ja sen tärkeydestä. Tässä osiossa tutustutaan nuorten kiinnostukseen talouskasvatusta kohtaan ja siihen onko se yleensä heidän mielestään tarpeellista. 2.3 Tutkimuksen luotettavuus Opinnäytetyön tulosten luotettavuuden arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota uskottavuuteen. Arvioimme laadullisen tapaustutkimuksen uskottavuutta neljän eri teki-

11 8 jän pohjalta, joita ovat vahvistettavuus, siirrettävyys, luotettavuus ja vastaavuus. Vahvistettavuudella tarkoitetaan sitä, että erilaisin menetelmin varmistutaan tutkimuksen totuusarvosta ja sovellettavuudesta. Siirrettävyys tarkoittaa tulosten siirrettävyyttä toiseen kontekstiin riippuen siitä, miten samanlaisia tutkittu ympäristö ja sovellusympäristö ovat. Luotettavuudella tarkoitetaan mittaustulosten luotettavuutta. Vastaavuudella pyritään selvittämään, miten tutkimuksen tuottamat rekonstruktiot tutkittavien todellisuuksista vastaavat alkuperäisiä konstruktioita. (Soininen 1995, 124.) Tavoitteenamme oli, että vastaavanlaista tutkimusta voisi hyödyntää muissa peruskouluissa. Sähköinen kysely menetelmänä on stabiili ja näin ollen helposti siirrettävissä, joten sitä on helppo käyttää muissakin peruskouluissa. Sen sijaan haastattelutilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä, joten haastattelutuloksista ei saada aina yleistettäviä vastauksia. Kahdella eri aineistonkeruumenetelmällä oli kummallakin oma tehtävänsä mahdollisimman monipuolisen aineiston saamiseksi. Näin ollen saimme tutkimukselle lisää vahvistettavuutta. Sähköisen kyselyn tuloksista saimme kattavia vastauksia tutkimusongelmiin, mikä lisäsi myös tutkimuksen vahvistettavuutta. Toisaalta avoimien haastatteluiden analysoinnissa tarvittiin enemmän omaa tulkintaa, mikä heikensi tutkimuksen vahvistettavuutta. Opinnäytetyön tuloksien luotettavuutta lisäsi se, että testasimme etukäteen haastatteluja kyselylomakkeiden kysymysten ymmärrettävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja sopivuutta työmme ohjaajalla, toimeksiantajalla sekä useilla opiskelijakollegoilla. Luotettavuutta lisäsi myös se, että haastateltavat opettajat olivat hyvin yhteistyökykyisiä, sekä se, että oppilaat olivat kiinnostuneita ja motivoituneita vastaamaan kyselyyn. Oppilaiden motivaatiota nostavana tekijänä voitiin pitää sähköisesti toteutettua kyselyä. Perinteiseen paperilomakkeella tehtyyn kyselyyn verrattuna sähköinen versio oli oppilaille uusi, mielenkiintoisempi, nopeampi täyttää ja ajan hengen mukainen. Mikrofonin ja sanelimen käyttö haastattelutilanteessa lisää opinnäytteen vastaavuutta ja uskottavuutta. Haastatteluiden tuloksia pystytään paremmin tallentamaan sekä toistamaan perinteisten menetelmien lisäksi. Perinteisiksi menetelmiksi voidaan luokitella

12 9 haastattelijan muisti sekä kirjalliset muistiinpanot. Vastaavuutta lisäsi myös molempien tutkijoiden läsnäolo sekä haastattelu- että kyselytilanteissa. Opinnäytetyön vahvistettavuutta lisäsi erittäin paljon metodologinen triangulaatio, joka tarkoittaa useiden menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 215). Opinnäytetyössä käytettiin menetelmätriangulaatiota, haastattelua ja kyselylomaketta. Lisäksi kumpikin meistä osallistui täysipainoisesti aineistonkeruu- ja analysointivaiheisiin, eli käytimme tutkimuksessamme myös tutkijatriangulaatiota. Koska opinnäytetyömme on laadullinen tapaustutkimus, tuloksia ei voida yleistää, koskihan tutkimus vain yhtä yläastetta. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. 3 NUORTEN VASTUU RAHANKÄYTTÄJINÄ Monen rahankäytön opettelu alkaa nuoruudessa. Silloin nuorta opetetaan ottamaan vastuuta rahankäytöstä, jotta talouden hallinta tulevaisuudessa olisi helpompaa. Raha ei kasva puussa, on varmasti sanottu monelle nuorelle ja siitä oman vastuun kantaminen on aloitettu. 3.1 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruus on elämänvaihe, jossa ihminen sosiaalistuu yhteisön jäsenyyteen ja sitoutuu yhteiskuntaan. Nuoruudessa ihminen etsii itseään, omaksuu taidot, tiedot, asenteet ja arvostukset, jotka ohjaavat häntä myöhemmin elämässä. Kukin nuori käy läpi samat asiat ja prosessit oman kehityksensä mukaisesti. Nuoruus merkitsee lapsuuden loppumista ja itsenäisen elämän alkua. Nuori haluaa itsenäisesti rakentaa maailmankuvaansa ja suunnitella tulevaisuuttaan. Hän ei halua omaksua vanhemmiltaan valmista tulkintaa maailmasta. (Etelälahti & Gardemeister 1995, 31; Hoikkala 1993, 228.)

13 10 Vanhemmista irtautuminen ja itsenäistyminen on eräs murrosiän keskeisistä tehtävistä. Aiemmin luultiin, että murrosiän kriisi on biologinen. Nykyisin murrosiän kriisi katsotaan kasvatus- ja kulttuurisidonnaiseksi. Nuoren käyttäytyminen on monella tavalla vanhempia vastaan suunnattua protestia. Murrosiän näkyvimmät ihmissuhdekriisit tapahtuvatkin suhteessa omiin vanhempiin. Murrosiässä nuori kokee sisäisen eksyksissä olemisensa vanhempien viaksi. Toisaalta taas on tärkeätä, että nuori ihminen kokee vanhempansa itseään voimakkaammiksi, sillä tämä luo tietynlaista turvallisuutta. Murrosiässä nuori kokee itsenäistymisen ja itsevarmuuden vastapelkoa siitä, sel- viytyykö hän eteenpäin omin voimin ja tekeekö hän oikeita päätöksiä päättäessään itse omista asioistaan. (Hoppu 1997, ) Nuorten itsenäistymisen halusta kertovat myös Jarasto ja Sinervo (1999), joiden mukaan murrosiässä nuori osoittaa yhä enemmän itsenäisyyttä monilla elämän alueilla. Tällöin hän tekee itsenäisiä, esimerkiksi opiskeluun liittyviä valintoja ja ratkaisuja. Nuori liittyy kiinteämmin omiin kavereihinsa ja saa näiltä uusia käyttäytymismalleja, arvoja ja ajatuksia. Nuorella on tarve saada omaa rahaa ja hän etsii usein hyvin sisukkaastikin itselleen joko kesätyöpaikan tai käy koulun ohella töissä. Vanhemmista taas saattaa tuntua siltä, ettei heillä ole enää paljoakaan vaikutusmahdollisuuksia lapsiinsa. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Hoppu (1997) toteaa kaverien rakentavan nuorten omaa identiteettiä ja lisäävän vanhemmista etääntymistä. Aikuisidentiteetin löytäminen tapahtuu vuoden iässä. Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen käsitystä itsestään eli hänen tiedostamaansa yksilöllisyyttä. Tällöin nuori käyttää ihailemiaan aikuisia ja ystäviä löytääkseen identiteetilleen uutta sisältöä ja etääntyäkseen vanhemmistaan. Kaveri- tai muun vertaisryhmän arvomaailmalla on merkittävä vaikutus nuoren identiteetin kehitykseen. Nuoren psyykkinen riippuvuus ystävien tai ryhmän ylläpitämästä minuudesta vähitellen heikkenee. Nuori myös huomaa selviävänsä yhä paremmin ilman vanhempiaan sekä kokee identiteettinsä vahvistuessa pakonomaisten ystävyystarpeiden heikkenevän. (Hoppu 1997, 41.)

14 11 Talouskasvatuksen näkökulmaan liittyen olisi tärkeää antaa nuorille tukea ja ohjausta rahankäytössä, koska vanhempien vaikutus itsenäistyvän nuoren maailmassa vähenee, mitä vanhemmaksi nuori tulee. Koulun antaman talouskasvatuksen merkitys korostuu, sillä postmodernissa yhteiskunnassa nuorten saama talouskasvatus kotona ei ole tasapuolinen kaikille nuorille. 3.2 Nuorten rahankäyttö Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa. Elämä kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia. Onneen ei tarvita edes pankkia. (Karjalainen 2003). Nuorten taloudellinen päätöksenteko, rahankäyttö ja pidemmälle ajalle ulottuvien suunnitelmien teko on aina ollut erilaista kuin vähän varttuneemmalla väestöllä. Nuorten elämäntapoihin kuuluu tietty ennakoimattomuus ja spontaanisuus. Nuorten elämänarvot ovat erilaisia ja toisaalta nuoret eivät aina haluakaan tehdä pitkälle sitovia päätöksiä. Harkitsemattomuudesta sekä ajattelemattomuudesta voi kuitenkin olla pitkät ja haitalliset seuraukset. Tulotasoon nähden liiallinen rahankäyttö ja siitä mahdollisesti aiheutuneiden ongelmien hoitamatta jättäminen voivat aiheuttaa muutoksia nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin merkittävästikin. (Vilén 2002.) Suuri osa vuotiaista nuorista saa kuukausi- tai viikkorahaa. Näin vanhemmat haluavat antaa nuorille samalla vapautta, mutta myös vastuuta. Nuorten olisi opittava käyttämään rahaa säästeliäästi ja harkiten, sillä jos kuukausirahan käyttää kokonaan alkukuusta, loppukuussa rahaa ei ole enää käytettävänä. Toisaalta vanhempien antama kuukausiraha antaa nuorelle mahdollisuuden omiin ostopäätöksiin, eikä rahankäyttöään tarvitse aina selitellä vanhemmille. Vanhemmat antavat kuukausirahan nuorelle, koska he haluavat myös osoittaa nuorille rahan arvon. (Juurmaa & Räntilä 2003).

15 12 Nuorten rahankäyttö on merkittävässä asemassa nuorten talouskasvatuksessa. Mihin ja miten nuoret käyttävät rahaa? Näitä asioita on tutkittu jonkin verran, mutta tutkimuksia vanhempien ja koulun vaikutuksesta nuorten rahankäyttöön on tehty vähän. Kaikki rahaan liittyvät päätökset pyritään tekemään rationaalisesti, mutta ovatko kaikki nuoret saaneet riittävät nyörit vanhemmilta ja koulusta rahankäytön hallintaan? Takuu- Säätiön toiminnanjohtajan Leena Veikkolan (2003) mukaan nuorten rahankäytössä näkyy ennalta ehkäisevän talouskasvatuksen puute, joka johtaa siihen, että taloutta ja lainanottoa ei enää hallita. Hänen mukaansa nuorilla on sellainen käsitys, että rahaa saa pankkiautomaatista aina, kun laittaa kortin sisään (Veikkola, 2003.) Suomen Pankkiyhdistyksen tekemän nuorisotutkimuksen mukaan vuonna 1996 nuo- rilta tiedusteltiin lähiaikojen rahankäyttöön liittyvistä suunnitelmista. Tutkimuksen mukaan rahankäyttösuunnitelmat keskittyivät opiskeluun. Sama tutkimus tehtiin uudelleen vuonna 2000, jolloin nuorten rahankäyttösuunnitelmat keskittyivät edelleen opiskeluun. Lisäksi kännyköiden yleistyminen ja leviäminen nuorten rahankäyttösuunnitelmissa näkyi tuloksissa nousujohteisena. Lähes joka viides aikoi käyttää rahaa lähiaikoina kännykkään. Osuus oli reilusti kaksinkertaistunut vuoden 1996 tutkimukseen verrattuna. Merkittävää oli myös se, että rahankäyttösuunnitelmat olivat lisääntyneet vuodesta 1996 ei vain työssäkäyvien vaan myös koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Alle 18-vuotiaat suunnittelivat käyttävänsä rahaa opiskelun ohella urheilu- ja ulkoiluvälineisiin sekä muita ikäryhmiä useammin kännyköihin. (Suomen Pankkiyhdistys 2000.) Tutkimuksessamme tehtyjen haastatteluiden mukaan Viitaniemen yläasteen yhteiskuntaopin- ja matematiikan opettajien mielestä yhdeksäsluokkalaisten nuorten taloudellisen tiedon taso ei ole tavattoman korkea. Osasyynä voi olla elämänkokemuksen puute, mutta toisaalta nuoret heräävät vasta nyt ymmärtämään talouden hoitoon liittyviä asioita. Opettajien mukaan kiinnostusta aiheeseen löytyy kiitettävästi, koska aihe alkaa tulla ajankohtaiseksi heidän elämässään. Kysyttäessä nuorten omasta rahankäytöstä opettajat olivat sitä mieltä, että nuorilla on nykyään enemmän rahaa käytössä kuin aikaisemmin. Osa oppilaista tuhlaa ja ei mieti rahan käytön seurauksiaan, mutta taas osa on hyvin harkitsevia rahankäyttäjiä jo tässä

16 13 taas osa on hyvin harkitsevia rahankäyttäjiä jo tässä elämänvaiheessa. Nuorten rahankäyttöön ongelmia tuo kännykkä, josta aiheutuvat kulut voivat kasvaa huomattavan suuriksi. Kuitenkin suurimmaksi osaksi nuorten kännykkälaskuista muodostuvat kulut vanhemmat maksavat. Monella nuorella on käytössään laskun suuruudesta huolehtiva saldorajoitin. 3.3 Nuorten maksuhäiriöt ja velkaantuminen Ihmisen velkaantumisen voi käsittää monella eri tavalla. Autio ja muut (2002) ovat todenneet, että ihminen velkaantuu kahdesta eri syystä: käyttää varojaan yli tulojensa tai lisätäkseen velkaantumisen kautta muita resurssejaan esimerkiksi ottamalla korkeakorkoisen kulutusluoton tai opintolainan. Joillakin ihmisillä voi olla niin suuret resurssit, etteivät he voi ylivelkaantua umpikujatilanteeseen. Toisilla taas on niin heikko taloudellinen tilanne, että jo muutaman tuhannen euron velkaantuminen johtaa tilanteeseen, jossa tulevaisuus muuttuu hahmottomaksi ja työmotivaatio katoaa. Ylivelkaantumista pidetään niin monitahoisena ilmiönä, että velallisen taloudellisen aseman lisäksi siihen vaikuttavat erilaiset elämäntilanteet muun muassa työttömyys, sairaus, avioero, elämäntapa ja elinolot. (Autio, Eresmaa, Heinonen, Koljonen, Paju & Wilska 2002, 17.) Valtiotieteiden maisteri Henna Saarinen (2001) on tutkinut nuorten kulutuskäyttäytymistä ja velkaantumista. Hänen mukaansa rahoitusyhtiöiden tarjoamat korkeakorkoiset kulutusluotot houkuttelevat nuoria. Helpon rahan hakemiseen on selkeä syy: luoton saamiseen ei tarvita vakuuksia eikä takaajia. Ottamalla näitä korkeakorkoisia kulutusluottoja, nuoret joutuvat rahoittamaan hankintansa muulla tavalla kuin käteisellä, jolloin esimerkiksi luotolla tai osissa maksettaessa käteisalennukset jäävät saamatta. Veikkolan (2003) mukaan Suomesta löytyy jopa 70 erilaista vakuudetonta luottomuotoa, joita luotontarjoajat markkinoivat aktiivisesti. Kun vakuudet puuttuvat, nuorilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada pankkien tarjoamia, yleensä korkotasoltaan halvempia kulutusluottoja. Nuorten ottamat kulutusluotot eivät ole useinkaan suuria. Ongelmia kulutusluotoista saattaa aiheutua silloin, kun luottoja on haettu ja saatu use-

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille Kari Kotiranta Seniorikampus Opintovaihtoehtoja senioreille Taustaksi Aktiivinen seniori on voimavara. Liike-elämässä puhutaan bisneskummeista, jotka toimivat yhteistyössä kummiyrityksensä kanssa. Kaikilla

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Nuorten talousosaamisen seminaari 12.3.2013 Liisa Peura-Kapanen Esityksen sisältö Mitä nuorten taloustaidoista tiedetään? Miten eri toimijat

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki

Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki Tutut talouskilpailut jatkuvat Talousguru-kilpailu lukiolaisille 15.1.2014 (ilmoittautuminen 18.12. mennessä HYOLin sivuilla) Finalisteille tarjolla

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot