Opas. paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas. paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille"

Transkriptio

1 Opas paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille

2

3 SISALLYS 1. JOHDANTO EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä... 5 Miksi ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä?... 6 Suojaavat tekijät ja riskitekijät... 8 Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä? MITÄ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TARKOITTAA KOULUN ERI TOIMIJOILLE? Koulun ehkäisevä päihdetyö koostuu mm. seuraavista toimista Henkilöstö Oppilaat Huoltajat Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa.20 Vinkkejä keskustelun vetäjälle Tyypillisiä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat: Vinkkejä savuttomaan kouluun Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä Kirje opiskelijoille ja huoltajille toisen asteen päättöluokilla PÄIHDETOIMINTASUUNNITELMA Arviointi ja päivitys PUUTTUMINEN KOULUSSA Lähtökohdat Kun epäillään päihteidenkäyttöä Tupakkatuotteet Jos oppilaan havaitaan tupakoivan tai nuuskaavan koulussa Ilmoitus tupakoinnista Alkoholi, huumeet, lääkkeet Jos oppilaan havaitaan olevan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena Jos oppilaalla on hallussaan alkoholia, huumeita tai lääkkeitä, jotka ovat tarkoitettu päihtymistarkoitukseen Mitä voi tehdä, jos on epäilys/huoli oppilaan päihteidenkäytöstä Mitä voi tehdä, jos on huolta täysi-ikäisestä oppilaasta? Muut toimenpiteet Lastensuojeluilmoitus Mitä lastensuojelu tekee? Voiko ilmoituksen tehdä nimettömänä? Yhteistyö huoltajien kanssa Vinkkejä keskusteluun huoltajien kanssa Miten toimia, jos on huolestunut huoltajan päihteidenkäytöstä OHJE NIKOTIINIKORVAUSHOIDOSTA Ohje koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa annettavasta Nikotiinikorvaushoidosta Lähteet TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA... 40

4 1. JOHDANTO Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen Helsingin kouluille ja oppilaitoksille on työkalu, joka auttaa pitkäjänteisessä ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja päihteiden kokeiluun ja käyttöön puuttumisessa. Ennen kaikkea oppaan avulla luodaan yhteiset toimintatavat oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille. Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen antaa myös mahdollisuuden yhteiseen päihteistä käytävään arvokeskusteluun. Opas toimii parhaiten silloin, kun koko kouluyhteisö noudattaa sovittua toimintasuunnitelmaa. Oleellista on ottaa mukaan kaikki osapuolet oppilaat, koulun henkilöstö ja huoltajat. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua keskusteluun ja koulun yhteisten sääntöjen luomiseen. Oman alueen Klaari-koodinaattorilta saa apua ja tukea suunnitelmaan liittyvissä asioissa. Sekä oppaan että suunnitelman on hyvä olla helposti saatavilla koulun henkilöstölle. Suunnitelman, koulun säännöt ja puuttumisen mallit voi julkaista verkossa, ja niiden olemassaolosta on hyvä kertoa uusien oppilaiden ja henkilöstön aloittaessa koulussa. Myös huoltajille voi tiedottaa lukukauden alussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmasta sekä erilaisista päihteiden käyttöä ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin heidän lapsensa osallistuvat. Tekstissä käytetään käsitteitä oppilas/opiskelija ja huoltaja. Päihteeksi määritellään paitsi alkoholi ja huumausaineet, myös tupakka, nuuska, lääkkeet ja liuottimet. Muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.

5 2. EHKAISEVA PAIHDETYO Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä Oppilaat kohtaavat päihteitä ja päihteidenkäyttöä useilla eri tavoilla. Jo pienet lapset havaitsevat arjessaan aikuisten päihteidenkäyttöä vanhempien ja muiden aikuisten käyttäessä alkoholia ja tupakkatuotteita. Siksi on tärkeää, että keskustelu päihteistä aloitetaan jo pienten lasten kanssa. Myös erilaiset juhlat, esimerkiksi syntymäpäivät ja vappu, ovat tilanteita, joissa alaikäiset voivat joutua tekemisiin päihteidenkäytön kanssa. Lapset ja nuoret saattavat tuntea turvattomuutta omien huoltajiensa humaltuessa tai nähdessään humaltuneita ihmisiä ympärillään, esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa tai puistossa. Päihteet näkyvät myös mediassa, TV:ssä, elokuvissa ja musiikkivideoissa. Nuorten päihteidenkäytöstä saadaan tietoa erilaisten kyselyjen ja tutkimusten kautta. Klaari-koordinaattorit, joista useimmat ovat kouluterveyslähettiläitä, auttavat kouluja tarvittaessa hyödyntämään Kouluterveyskyselyiden tuloksia ja heiltä saa myös tietoa muista lasten ja nuorten hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvistä ajankohtaisista tutkimustuloksista, sekä verkostotyöstä. Oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden kokeilua ja käyttöä voidaan seurata esimerkiksi terveystarkastuksissa ja suun terveydenhuollossa. Myös erilaisten koulun hyvinvointikyselyjen kautta saadaan tietoa oppilaiden päihteiden kokeilusta ja käytöstä. Laittomat päihteet, kuten huumausaineet, herättävät voimakkaita tunteita ja ne yhdistetään usein hengenvaaraan, riippuvuuteen, väärinkäyttöön ja syrjäytymiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että useimpien koululaisten arkipäivässä näkyvät aikuisille lailliset päihteet (alkoholi ja tupakkatuotteet) joko muiden tai oman käytön myötä. Kouluterveyskysely tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa kouluille ja kunnille vuotiaiden nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja elinoloista. fi/tilastot/vaestotutkimukset/ kouluterveyskysely Espad -kyselystä saadaan tietoa 16-vuotiaiden eurooppalaisten koululaisten päihteidenkäytöstä. Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. julkaisu/ Suomen sosiaali ja terveys ry julkaisee päihdebarometrin, jossa käsitellään alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä päihdehoitopalveluita kuntien ja järjestöjen näkökulmasta: Raportti vuodelta

6 Miksi lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä pitää ehkäistä? Kaikkien koulun aikuisten vastuulla on auttaa ja tukea oppilaiden ja opiskelijoiden myönteistä, turvallista kasvua ja kehitystä. Ehkäisevä päihdetyö on osa ammatillista tehtävää lasten ja nuoren kanssa toimiessa. Lasten ja nuorten parissa tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä on monia tavoitteita, esimerkiksi: Tukea lapsia ja nuoria tekemään terveyttä edistäviä päätöksiä tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja ja tietoa Suojella lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä Ehkäistä syrjäytymistä Ehkäistä riippuvuutta/ongelmakäyttöä Turvata terve ja itsenäinen elämä Yhteiskunnalliset säästöt Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää saatavuutta ja tarjontaa haittoja Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, niihin olosuhteisiin, jotka aiheuttavat päihteiden ongelmakäyttöä (katso suojaavia ja riskitekijöitä käsittelevä luku). päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin Ehkäisevä päihdetyö jaetaan yleiseen ehkäisyyn, riskiehkäisyyn ja korjaavaan työhön. Yleinen ehkäisevä työ kohdistuu koko väestöön. Tavoite voi olla esimerkiksi ehkäistä tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käytön aloittaminen kokonaan tai lykätä aloittamista tai lisätä tietoisuutta päihteiden käytön haitoista. Riskiehkäisy kohdistuu ryhmiin tai yksilöihin sillä perusteella, että on tunnistettu jokin juuri niitä koskeva riski. Tavoite voi olla syrjäytymisen ehkäisy, päihteiden käytön vähentäminen tai käytöstä aiheutuvien ongelmien vähentäminen. Korjaava päihdetyö tarkoittaa sellaisia palveluita, jotka kohdistuvat ilmenneisiin päihdehaittoihin ja ongelmakäyttöön. Tavoite voi olla päihdeongelmien uusiutumisen ehkäisyä tai ongelmakäytön ja päihderiippuvuuden haittojen vähentämistä tai niiden pahenemisen ehkäisyä. 6

7 On tarkeaa muistaa, etta aikuisen kielteinen asenne ala-ikaisten paihteidenkayttoon on tarkeampaa kuin se, kayttaako AIKUINEN itse paihteita vai ei. 7

8 Suojaavat tekijät ja riskitekijät Miksi joillekin ihmisille kehittyy päihteiden käytön suhteen ongelmia ja joillekin riskitekijöistä huolimatta ei? Olosuhteita ja tekijöitä jotka lisäävät päihdeongelmien todennäköisyyttä kutsutaan riskitekijöiksi. Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan olosuhteita ja tekijöitä jotka tukevat terveellisen ja turvallisen kehityksen todennäköisyyttä. Koulu ei aina voi vaikuttaa tekijöihin koulumaailman ulkopuolella. Mutta koulu voi toiminnallaan vähentää ja ehkäistä riskitekijöitä vahvistamalla koulun toimintaan liittyviä suojaavia tekijöitä. Vaikka oppilaan elämässä olisi useita riskitekijöitä, ne eivät automaattisesti johda vahingolliseen kehitykseen. Toisaalta vaikka oppilaan elämässä ei olisi riskitekijöitä, hän ei automaattisesti ole suojassa päihteiden ongelmakäytöltä. Kouluterveyskysely tarjoaa tietoa päihteidenkäytöstä sekä monista suojaavista ja riskitekijöistä. Tämä antaa sekä yksittäiselle koululle että alueelle mahdollisuuden suunnitella ehkäisevän päihdetyön toimintaa ajankohtaisen tutkimustiedon perusteella.

9 Suojaavia tekijöitä Riskitekijöitä KOULUSSA: aikuisten malli selvät normit/säännöt ja odotukset aikuisilta positiivisen käyttäytymisen huomioiminen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja tunneilmasto oppilaiden viihtyminen koulussa hyvä koulumenestys ja onnistumisen tunne oppilaiden osallisuus selvät rajat kiusaamiselle, vahingonteolle ja luvattomille poissaoloille KOTONA: rakastavat, lämpimät ja läheiset suhteet ja luottamuksellinen vuoropuhelu positiivisen käyttäytymisen huomioiminen tieto siitä, mitä lapsi tekee kodin ulkopuolella selvät normit ja odotukset huoltajilta huoltajien kielteiset asenteet lasten päihteidenkäyttöä kohtaan YKSILÖ, KAVERIT sosiaaliset ja kognitiiviset taidot kyky käsitellä ristiriitoja kyky käsitellä pettymyksiä kyky käsitellä riskejä kyky ennakoida seurauksia harrastukset tunne siitä että voi vaikuttaa omaan elämään aikuiset esikuvat ja luottamukselliset suhteet aikuisiin koulumenestys koulumenestys ja onnistumiset koulussa KOULUSSA: rakenteiden puute: oppilas tai opettaja ei tiedä miten toimitaan ongelmatilanteissa epäonnistumiset koulussa luvattomat poissaolot huono viihtyvyys ja työilmapiiri koulunkäynnin keskeyttäminen koulukiusaaminen KOTONA: puutteet huolenpidossa ja kasvatuksessa huono suhde huoltajiin vakavat perheristiriidat aikuisten sallivat asenteet päihteiden kokeiluun ja käyttöön huoltajat tai muut aikuiset ostavat tai tarjoavat tupakkatuotteita, alkoholia tai muita päihteitä huoltajat eivät tiedä, mitä lapsi tekee vapaa-ajalla päihde- ja mielenterveysongelmat YKSILÖ, KAVERIT varhainen ja pitkäaikainen epäsosiaalinen käyttäytyminen keskittymisvaikeudet kaverit, joilla on ongelmia aikainen altistuminen ja myönteinen asenne päihteisiin biologiset/geneettiset tekijät päihdemyönteisyys perheessä ja ystäväpiirissä YHTEISKUNNASSA päihteiden saanti helppoa tai huonosti valvottua epäselvät odotukset ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti vaikeaa YHTEISKUNNASSA päihteiden saatavuus vaikeaa selvät kielteiset asenteet ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti helppoa 9

10 Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä? Ehkäisevää päihdetyötä tehdessä on hyvä tietää millaiset menetelmät tieteellisen tutkimuksen mukaan toimii lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä, alla esimerkkejä. TOIMII elämäntaito-opetus vuoropuhelu, keskustelu, vuorovaikutus pitkäjänteinen työ, toistuvat toimenpiteet selvät kiellot ja seuraamukset kouluaikana tapahtuvalle päihteidenkäytölle johdonmukainen puuttuminen päihteiden kokeiluun ja käyttöön samat signaalit eri tahoilta mallit ja menetelmät, jotka soveltuvat oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen ohjelmat, jotka vahvistavat vuorovaikutustaitoja päihteidenkäytön lyhytaikaisten vaikutusten painottaminen (esim. itsehillinnän menettäminen, onnettomuudet, väkivallan riski, riidat) sen sijaan että keskityttäisiin vain pitkäaikaisvaikutuksiin, jotka saattavat tuntua epätodellisilta nuorten elämän kannalta EI TOIMI YKSINÄÄN opettajan tai muun asiantuntijan yksisuuntainen luennoiminen päihteistä lyhyet, yksittäiset toimenpiteet pelkkä faktojen opetus/luettelu/esittely pelkkä materiaalin jako yksittäiset teemapäivät (jos täydentää ttopetusta, silloin ok) yksittäiset kampanjat (huoltajiin kohdistuvilla kampanjoilla on parempi vaikutus kuin oppilaisiin kohdistuvilla) Huumesalkut, aineisiin tutustuminen EI SUOSITELLA entiset päihteiden käyttäjät, jotka kertovat elämästään (voi antaa sellaisen kuvan, että voi elää jännittävää ja coolia elämää erilaisten vaarojen kanssa ja silti selviytyä hyvin) pelottelu ja shokkiefektit 10

11 11

12 3. MITA EHKAISEVAÄ PAIHDETYO TARKOITTAA ERI TOIMIJOILLE? Koulu on lasten ja nuorten terveyden edistämisen kannalta tärkeä toimijataho. Koska suurin osa lapsista käy peruskoulun, on koulussa mahdollista tehdä pitkäjänteistä ehkäisevää päihdetyötä osana terveyden edistämistä. Tutkimukset osoittavat että koulussa tehtävällä päihdetyöllä on vaikuttavuutta. Tieto lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja käyttötavoista on hyvä lähtökohta ehkäisevälle päihdetyölle.hankkimalla ja hyödyntämällä tietoa oppilaiden / opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista heidän asuinympäristöstään, voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa muun muassa riskitekijöihin. Tietoa saa esimerkiksi kouluterveyskyselystä, oppilashuollosta, poliisilta ja nuorisotyöstä. Päihteitä koskeva terveystiedonopetus ja ehkäisevän päihdetyön menetelmien toteuttaminen on vain osa koulun ehkäisevää päihdetyötä. Koulussa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu olennaisesti myös koulutyön ja kouluviihtyvyyden kehittäminen. Tämä ei ole projektiluontoista toimintaa vaan luonnollinen osa koulun kehittämistoimintaa. Myös paikallinen verkostotyö on tärkeä ehkäisevän päihdetyön muoto koulussa. KOULUN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KSTUU MM. SEURAAVISTA TOIMISTA Terveen ja turvallisen kasvun tuki Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistäminen Opetus, joka vahvistaa oppilaiden kykyä ottaa kantaa ja argumentoida sekä kriittisesti tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä Toimintaohjeita ja suunnitelmia, jotka lisäävät koulussa toimivien ryhmien ymmärrystä päihteettömyydestä koulussa ja kouluun liittyvissä juhlissa ja matkoilla Yhteistyö kotien kanssa Tukea opetukseen jotta koulupudokkuutta voidaan ehkäistä Terveystarkastukset Suunnitelmallinen puuttuminen oppilaiden päihteiden käyttöön Moniammatillinen oppilashuoltotyö 12

13

14 Henkilöstö Suomessa päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen. Päihdetietoa ja keskustelua on luonnollisesti myös muiden oppiaineiden opetuksessa. Päihdekasvatuksessa koulut voivat turvautua myös kumppaneiden apuun. Koko henkilöstön vastuulla on pyrkiä luomaan turvallinen ympäristö, joka tukee oppilaan tervettä päihdekasvatusta. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu koko koulun henkilöstölle suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen oppilaiden päihteidenkäytön ehkäisy on kaikkien työntekijöiden vastuulla. PÄIHDEOPETUS VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KOULUSSA USEIN ERI TAVOIN: Koulu vastaa siitä itsenäisesti opetuksen ja oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön avulla. Koulu täydentää omaa tarjontaansa ulkopuolisten palveluntarjoajien ja asiantuntijoiden kertaluontoisilla luennoilla tai tapahtumilla. Koulu toteuttaa päihdeopetuksen pitkäaikaisessa yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on olemassa erityinen päihdekasvatusohjelma, jota opetuksessa sovelletaan. HENKILÖSTÖ VOI VAHVISTAA KOULUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VAIKUTUSTA MUUN MUASSA SEURAAVILLA TAVOILLA: Luodaan yhdessä toimintamallit, joihin aikuiset sitoutuvat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että: Henkilöstö ei käytä tupakkatuotteita kouluaikana Henkilöstö puuttuu johdonmukaisesti koulun sisä- ja ulkoalueella havaittuun tupakkatuotteiden käyttöön. Henkilöstö kuuntelee ja huomioi oppilaiden keskustelut ja kysymykset päihteistä. Henkilöstö toimii hyvänä esimerkkinä ja tukee päihdekielteistä asennetta. Oppilashuoltohenkilöstö huomioi päihteisiin liittyvät kysymykset työssään ja toimii oppilaita motivoivalla tavalla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto puuttuu asiaan huolestuttavissa tilanteissa ja silloin kun apua tarvitaan. Oppilashuoltohenkilöstöllä on usein sellaista tietoa oppilaiden hyvinvoinnista, joka on tärkeää ehkäisevässä toiminnassa. Kiusaamista ehkäisevä työ: sekä kiusatut että kiusaajat voivat huonosti. Molemmilla ryhmillä on luvattomia poissaoloja muita oppilaita useammin. Myös kiusaajat ovat riskiryhmä päihteiden ongelmakäytön suhteen. Koko koulun tulee yhdessä ja selvästi puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen vastaisten sääntöjen tulee olla selkeitä. Opettajalla on johtajuus luokkahuoneessa: luomalla järjestystä ja työrauhaa luokkahuoneeseen opettaja voi tukea hyvää oppimista ja ehkäistä ongelmakäyttäytymistä. Yksi johtajuuden perustekijä on huomioida ja tukea sitä, mitä oppilaat tekevät oikein ja hyvin. HENKILÖSTÖN TOIMENPITEITÄ VOIVAT OLLA Keskustelu omista arvoista ja asenteista Vastaavatko koulun linjaukset omia arvojani? Miten suhtaudun nuorten päihteiden kokeiluun ja -käyttöön? Opastus ja keskustelu omasta roolista koulun ehkäisevässä päihdetyössä Kenen tehtävänä on puuttua? Käytänkö opetusaikaa päihteistä keskustelemiseen, jos aihe tulee ajankohtaiseksi luokassa? Opastus päihteiden kokeilun ja käytön ehkäisyyn Mitkä menetelmät sopivat eri kohderyhmille, mitä tietoa tarvitsen päihdekasvatuksen tueksi, miten saadaan aikaan hyvä keskustelu päihteidenkäytöstä? Tukea ja apua henkilöstölle tupakoinnin lopettamiseen, sekä apua ja tukea henkilölle, jonka päihteidenkäyttö huolestuttaa. 14

15 Puuttuminen on valittamista. Oppilaiden on tarkeaa tietaa, missa rajat kulkevat ja miksi ne ovat olemassa. Oppilaat Päihteidenkäyttöä ehkäisevän opetuksen tulee olla pitkäjänteistä ja sen tulee sisältää toimenpiteitä kaikkien vuosiluokkien oppilaille. Kaikkein tärkeintä ehkäisevää toimintaa on kaikki se, mikä tapahtuu koulun tavallisen toiminnan puitteissa. Tämä voi esim. tarkoittaa, että päihteet, omat valinnat, riskit, kyky hahmotta valintojen seurauksia ja kaveripaine ovat teemoja opetussuunnitelman mukaisessa eri oppiaineiden opetuksessa ja keskusteluissa oppilaiden kanssa. Tietoa ehkäisevän päihdetyön huomioimisesta opetuksessa löytyy esimerkkitaulukoista. Lisäksi on erittäin tärkeää, että koulun henkilöstö suhtautuu kielteisesti alaikäisten päihteiden kokeiluun ja käyttöön ja toimii hyvänä esimerkkinä. LISÄKSI KOULU VOI TARJOTA OPPILAILLE ehkäisevän päihdetyön ohjelmia/menetelmiä tutustumiskäyntejä ja teemapäiviä. HUOM! Tällä toiminnalla ei ole merkittävää ehkäisevää vaikutusta, jos sitä ei yhdistetä muuhun koulun toimintaan, opetukseen, keskusteluihin huoltajien kanssa jne. Klaari-koordinaattorit auttavat suunnittelemaan ehkäisevää päihdetyötä ja kertovat menetelmistä, toimintamalleista, luennoitsijoista jne. Katso myös klaarihelsinki.fi -kotisivuilta! 15

16 On tärkeää, että oppilaat ovat mukana keskustelemassa koulun päihteisiin liittyvistä käytänteistä ja yhteisistä puuttumistavoista. Oppilaiden kanssa keskustellaan niin koulussa tapahtuvan tupakoinnin kuin muiden päihteidenkäytön seuraamuksista. Yläasteella ja toisella asteella on hyvä käydä koulun Kouluterveyskyselyn tulokset läpi yhdessä oppilaiden kanssa. Koska yksi päihteidenkäytöltä suojaavista tekijöistä on tunne, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä, on tärkeää edistää ja ylläpitää elinvoimaista kouludemokratiaa. Päihdekasvatuksessa on tärkeää tuoda esille oppilaiden oikeus päihteettömään elämään ja saada tarvittaessa apua. Päihteidenkäyttöön ja kokeiluun voi nuorilla liittyä monia positiivisiakin kokemuksia, jotka ovat muokanneet heidän yleistä asennoitumistaan päihteitä kohtaan. Valtaosa lapsista ja nuorista kaipaa ehkäisevän päihdetyön tekijöiltä suoraa selkeää puhetta oman identiteettinsä rakennuspuuksi. Puheen täyttyy olla sopusoinnussa kohderyhmän omien kokemusten, arvojen ja maailmankuvan kanssa, jotta sillä olisi merkitystä. RYHMÄPERUSTAISEEN PÄIHDEKASVATUKSEEN KUULUU SEURAAVIA ASIOITA: 1. TIEDON TARJOAMINEN PÄIHTEISTÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 2. ELÄMÄNTAITOJA JA ARVOJA KÄSITTELEVÄ KESKUSTELU 3. KIELTÄYTYMISEN JA SOSIAALISEN PAINEENSIETOKYVYN OPETTELEMINEN 4. PÄIHTEETTÖMIEN TOIMINTATAPOJEN ESILLE NOSTAMINEN JA NIIDEN LISÄÄMINEN 5. VERTAISTUEN JA MALLIEN HYÖDYNTÄMIEN PÄIHDEKASVATUKSESSA 16

17 Huoltajat Huoltajilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta ja vapaa-ajasta. Huoltajille voi olla haastavaa luoda alkoholiin ja tupakkaan liittyviä selkeitä sääntöjä ja rajoja, ja he voivat tarvita muiden huoltajien ja koulun tukea. KOULU JA HUOLTAJAT VOIVAT TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ OPPILAIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSSÄ JA RAJOJEN ASETTAMISESSA MM. SEURAAVASTI: Koulu tiedottaa huoltajille ajankohtaisista ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin oppilaat osallistuvat/ovat osallistuneet ja kannustavat huoltajia keskustelemaan asiasta kotona. Koulu tiedottaa päihdetoimintasuunnitelmasta ja koulun päihteitä koskevista käytännöistä kotisivujen, tapaamisten ja Wilman avulla. Huoltajille tarjotaan myös mahdollisuus keskustella koulun päihdetoimintasuunnitelmasta. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuden keskustella vanhemmuudesta, murrosiästä, rajojen asettamisesta jne. Tämä voidaan tehdä yhdessä ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä, kuten VINKKI! Klaari-koordinaattoreilla on tietoa laadukkaista ehkaisevan paihdetyon toteuttajista. Klaarikoordinaattorit voivat auttaa myos suunnittelemaan yhteistyota huoltajien kanssa. vanhempainilloissa, otetaan puheeksi vanhempien vastuu alkoholilainsäädännön noudattamisesta ja erityisesti alkoholin välittämisen lainvastaisuus alaikäisille. Koulu käy Kouluterveyskyselyn päihteisiin liittyvät tulokset läpi yhdessä huoltajien kanssa ja tiedottaa heitä siitä miten tuloksia hyödynnetään koulun toiminnan suunnittelussa. Koulu ja huoltajat voivat luoda toimintamalleja yhdessä esim.: Huoltajat sitoutuvat siihen, etteivät osta tai tarjoa päihteitä lapsilleen. (vanhempainsopimus seuraavalla sivulla)

18 Vanhempainsopimus Emme osta alkoholia alaikaisille nuorille emmeka myoskaan tarjoa alkoholia toisille nuorille. Olemme myos sopineet siita, etta lapsemme eivat saa vieda mukanaan alkoholia toisten nuorten kodissa mahdollisesti pidettaviin juhliin. Samat saannot koskevat myos tupakkaa ja nuuskaa. Kerromme toisillemme, mikali naemme jonkun tuntemamme nuoren paihtyneenaä tupakoimassa, taikka sellaisessa ymparistossa, jossa hanen ei kuuluisi olla, tai ulkona sellaiseen aikaan, jolloin hanen ei kuuluisi olla ulkona. Reagoimme, jos jokin kauppa tai kioski myy alaikaiselle alkoholia tai tupakkaa. Tallaisessa tapauksessa puhumme suoraan kauppiaan kanssa tai otamme yhteytta viranomaisiin.

19

20 Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa Päihteitä on kaikkialla lasten ja nuorten arjessa, lähiympäristössä, mediassa, ystävien ja perheen parissa. Ei ole eettistä välttää niin tärkeätä keskustelunaihetta. Lapset ja nuoret arvostavat huoltajiensa ja opettajiensa antamia tietoja ja näkemyksiä. Tartu rohkeasti härkää sarvista ja anna lapselle tai nuorelle mahdollisuus keskustella ja kuulla aikuisen mielipide! Siitä on paljon apua lapsille ja nuorille, joka liikkuvat ympäristössä, jossa päihteiden kokeilu ja käyttö näkyy monella tapaa. Vinkkejä keskustelun vetäjälle Nuoret haluavat usein tietää, mitä mieltä aikuiset ovat päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. Opettajana ja aikuisena on muistettava valvoa lakeja, jotka koskevat ikärajoja, tupakointikieltoa koulun alueella. Keskustelun tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus vertailla omia mielipiteitään ja arvojaan muiden samanikäisten ja aikuisten kanssa. On viisasta välttää sitä, että oppilaiden kanssa käytävät keskustelut juuttuvat yksittäisen aineen tai sen vaikutusten ympärille. Jos lapset ja nuoret haluavat tietoja eri aineista, voit ohjata heidät luotettaville verkkosivuille, kuten viranomaisten sivustoille www. paihdelinkki.fi. O O Vaikka laittomat huumeet kuulostavat usein jännittävämmältä ja kiinnostavammalta aiheelta, on tärkeää keskittyä niihin päihteisiin, jotka todellisuudessa koskettavat oppilasta eniten, eli tupakkatuotteisiin ja alkoholiin. Yläasteella ja toisella asteella näihin kuuluvat myös kannabis. Monissa perheissä/suvuissa on jäseniä, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. On hyvä pystyä puhumaan päihteistä tavalla, joka ei loukkaa ongelmista kärsiviä eikä heidän läheisiään. On myös tärkeää käydä eettisiä keskusteluja ongelmakäyttäjistä tai syrjäytymisestä. Esitä kysymyksiä, jotka inspiroivat jatkamaan keskustelua. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei Keskustelu on myös hyvä tapa saada selville, mitä nuoret tietävät päihteistä. Korjaa selkeät virheet tai väärinkäsitykset (esim. ettei krapulaa tule, jos syö paljon ennen kuin alkaa juoda tai että kannabiksen polttaminen puhdistaisi keuhkot). Kuuntele aktiivisesti ja osoita kiinnostusta, esimerkiksi tekemällä lyhyen yhteenvedon oppilaan kertomasta tai vain toistamalla joitakin sanottuja asioita. Ota esille uusia näkökulmia ongelmiin esittämällä eroavaisuuskysymyksiä. Esimerkiksi: Onko sillä jotain eroa, ostaako vanhempi, kaveri tai tuntematon välittäjä alkoholia 16-vuotiaalle? Joissakin maissa kannabiksen käyttö on sallittua, luuletteko että niiden maiden ja oman maamme nuorissa on eroa? Sen sijaan, että annettaisiin valmis vastaus siihen, miten tietyssä tilanteessa pitäisi toimia, voidaan keksiä tarina ja kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä he itse tekisivät. Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Älä anna valtaa tunteille vaan varaa aikaa keskusteluun sinua huolettavista vastauksista. Älä tuomitse! Aluksi merkityksettömiltä vaikuttavat kommentit tai äänenpainot voivat avata kiinnostavia keskusteluja, joten käytä aikaa, kuuntele tarkkaavaisesti ja uskalla kysyä. 20

21 Jos haluat, että lapsi/nuori uskoo sinua, et voi antaa päihteistä liian kaavamaista kuvaa. On esimerkiksi todettava, että päihteiden käyttäjät voivat kokea päihteet positiivisina. Voit myös osoittaa tietäväsi, että monet lapset/ nuoret juovat ja että osa käyttää huumeita, mutta ei tulisi olettaa, että juuri keskusteluun osallistuvat lapset/nuoret juovat alkoholia tai käyttävät muita päihteitä. Hyviä tilaisuuksia keskustella päihteistä ovat tilanteet, joissa ne tulevat esille uutisissa, lehdissä, TV:ssä tai jos lapsi/nuori on havainnut juopuneita ihmisiä arkipäivässään (myymälän ulkopuolella, raitiovaunussa, paikallisjunassa...) Sillä miten puhut päihteistä, on merkitystä. Vältä päihdemyönteisiä normeja ja asenteita sanavalinnoillasi! Puhuttaessa päihteettömyydestä käytetään usein termiä pidättäytyä alkoholista. Tämä luo mielikuvan, että juomattomuus on uhraus eikä aktiivinen ja positiivinen valinta. Sanomme myös usein nuorille, että heidän täytyy odottaa 18 vuoden ikään saakka voidakseen juoda alkoholia, aivan kuin olettaisimme, että kaikki aikuiset ennemmin tai myöhemmin alkavat juoda. Kaikki eivät kuitenkaan juo. Vältä siksi ilmauksia, kuten kun juotte, ajatelkaa. Se voi vahvistaa kuvaa siitä, että kaikki muut nuoret juovat alkoholia (nk. yleinen luulo). On parempi käyttää ilmaisuja kuten niiden nuorten, jotka juovat, olisi fiksua. Pelkistä kielloista ja säännöistä keskustelemisen sijaan kannattaa puhua esim. oikeuksista oppilailla on oikeus savuttomaan kouluympäristöön ja lapsia ja nuoria on suojeltava alkoholilta ja sen haittavaikutuksilta. Tyypillistä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat: Syyttelyansa: Sinä toimit vastuuttomalla ja väärällä tavalla! Konfrontaation eli kieltämisen ansa: Päihteiden käyttö on väärin / kielletty /laitonta. Asiantuntija -ansa: Minä tiedän mikä sinulle on parasta! Leimaamisen ansa: Sinä olet syrjäytynyt = (epäonnistunut). Kysymys -vastaus ansa: Eikö sinustakin asia ole niin, että Ennenaikaisten johtopäätösten ansa: Olemme siis yhtä mieltä siitä, että, LUKUVINKKEJÄ Soikkeli Markku: Miten puhua huumeista. STAKES 2004 Kylmänen Petri: Kun kaikki muutkin... Nuorten ehkäisevä päihdetyö. Tammi Soikkeli Markku, Salasuo Mikko, Puuronen Anne, Piispa Matti: Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkosto

22 Vinkkejä savuttomaan kouluun Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä Kaikkia koulussa toimivia henkilöitä koskevat samat tupakkatuotteisiin liittyvät säännöt. Tupakkatuotteiden käyttö on voimaan tulleen lain mukaan kielletty sekä oppilailta että henkilöstöltä koulun sisällä ja koulualueella. On selvästi määritetty, mitä seuraamuksia koulun sääntöjen rikkomisesta aiheutuu oppilaille ja henkilöstölle. On sovittu, miten koulun sääntöjen noudattamista valvotaan aktiivisesti välitunneilla, etteivät oppilaat tupakoi koulun alueella ja että heillä ei ole mahdollisuutta liikkua koulun alueen ulkopuolelle tupakoimaan. Yhteistyö muiden lähialueen toimijoiden kanssa sovitaan muun muassa läheisen nuorisotalon kanssa yhteisten sääntöjen noudattamisesta tupakoimattomuuden edistämisen suhteen. Koulu tarjoaa mielekästä välituntitoimintaa, joka tukee terveyttä ja yhteenkuuluvuutta ja luo viihtyisän opiskeluympäristön vaihtoehtona tupakoinnille. Muista, että koulun henkilöstö on tärkeä esimerkki lapselle ja nuorelle. Sama koskee myös huoltajia. Sekä henkilöstö että huoltajat saavat apua tupakoinnin lopettamiseen omasta työterveydenhuollosta. Vaikka aikuinen tupakoi, se ei estä säilyttämästä kielteistä asennetta alaikäisten tupakointiin! Koulun ja kouluajan tulee olla turvallisia ja terveellisiä oppilaille ja koulun henkilöstölle. Kaikilla on oikeus päihteettömään ympäristöön! Koulun alueella kaikilta (oppilaat, henkilöstö, huoltajat ja muut koulun aluetta käyttävät) on kielletty nuuskaus ja tupakointi. Kielto on voimassa ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Alaikäisiltä myös tupakkatuotteiden (tupakka ja nuuska) hallussapito on kielletty. Alaikäisiltä on myös kielletty alkoholinkäyttö ja alkoholituotteiden hallussapito. Katso: Ryhmäkirje 015/ Oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitorangaistuksista, ojentamisesta ja turvaamistoimista. Oikeudesta turvallisen opiskeluympäristöön, ks. s LUOKKARETKET: Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä alkoholituotteita. Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä tupakkatuotteita oppilaiden nähden. Aikuiset sitoutuvat siihen, etteivät tarjoa tai välitä päihteitä oppilaille. Ja puuttuvat oppilaiden päihteiden käyttöön Jos päihteidenkäyttöä havaitaan, toimitaan koulun oman suunnitelman mukaisesti. 22

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Helsingin yhteislyseo. Päihdetoimintamalli 2014-2015

Helsingin yhteislyseo. Päihdetoimintamalli 2014-2015 Helsingin yhteislyseo Päihdetoimintamalli 2014-2015 2 SISÄLLYS 1. TAVOITTEET 2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ Valistustyön päälinjat ja yhteistyökumppanit Valistustyö 2014-2015 Ennaltaehkäisevä työ eri oppiaineissa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

PÄIHDESUUNNITELMA - TOINEN ASTE. Pietarsaaren kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto 201 2-201 5

PÄIHDESUUNNITELMA - TOINEN ASTE. Pietarsaaren kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto 201 2-201 5 PÄIHDESUUNNITELMA - TOINEN ASTE Pietarsaaren kaupunki 201 2-201 5 Päihdesuunnitelma, toinen aste, vuosiksi 201 2-201 5 teksti: Alueellinen ennalta ehkäisevä päihderyhmä asettelu ja kansi: Musikcafé After

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

PÄIHDESUUNNITELMA - PERUSKOULU. Pietarsaaren kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto 201 2-201 5

PÄIHDESUUNNITELMA - PERUSKOULU. Pietarsaaren kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto 201 2-201 5 PÄIHDESUUNNITELMA - PERUSKOULU Pietarsaaren kaupunki 201 2-201 5 teksti: Alueellinen ennalta ehkäisevä päihderyhmä asettelu ja kansi: Musikcafé After Eight Sisältö Peruskoulu 1 2 3 3.1 3.2 3.3 3.4 4 Koulun

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä

Lisätiedot

OPPITUNNIT POISSAOLOT

OPPITUNNIT POISSAOLOT KOULUJEN YHTEISET TOIMINTASÄÄNNÖT OPPITUNNIT TERVEHTIMINEN Oppituntien aloitus tehdään selkeästi työrauhaa kunnioittaen. Uuden oppilasryhmän kanssa tunti alkaa tervehtimällä seisten. Vierailijan saapuessa

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Sompion koulun työrauhakäytänteet

Sompion koulun työrauhakäytänteet Sompion koulun työrauhakäytänteet Sisällys 1 Yhtenäisten työrauhakäytänteiden merkitys... 3 2 Mitä ovat työrauharikkomukset?... 3 3 Työrauharikkomuksiin puuttuminen... 4 4 Työrauhapakista yhteinen asia...

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot