Opas. paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas. paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille"

Transkriptio

1 Opas paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille

2

3 SISALLYS 1. JOHDANTO EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä... 5 Miksi ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä?... 6 Suojaavat tekijät ja riskitekijät... 8 Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä? MITÄ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TARKOITTAA KOULUN ERI TOIMIJOILLE? Koulun ehkäisevä päihdetyö koostuu mm. seuraavista toimista Henkilöstö Oppilaat Huoltajat Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa.20 Vinkkejä keskustelun vetäjälle Tyypillisiä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat: Vinkkejä savuttomaan kouluun Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä Kirje opiskelijoille ja huoltajille toisen asteen päättöluokilla PÄIHDETOIMINTASUUNNITELMA Arviointi ja päivitys PUUTTUMINEN KOULUSSA Lähtökohdat Kun epäillään päihteidenkäyttöä Tupakkatuotteet Jos oppilaan havaitaan tupakoivan tai nuuskaavan koulussa Ilmoitus tupakoinnista Alkoholi, huumeet, lääkkeet Jos oppilaan havaitaan olevan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena Jos oppilaalla on hallussaan alkoholia, huumeita tai lääkkeitä, jotka ovat tarkoitettu päihtymistarkoitukseen Mitä voi tehdä, jos on epäilys/huoli oppilaan päihteidenkäytöstä Mitä voi tehdä, jos on huolta täysi-ikäisestä oppilaasta? Muut toimenpiteet Lastensuojeluilmoitus Mitä lastensuojelu tekee? Voiko ilmoituksen tehdä nimettömänä? Yhteistyö huoltajien kanssa Vinkkejä keskusteluun huoltajien kanssa Miten toimia, jos on huolestunut huoltajan päihteidenkäytöstä OHJE NIKOTIINIKORVAUSHOIDOSTA Ohje koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa annettavasta Nikotiinikorvaushoidosta Lähteet TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA... 40

4 1. JOHDANTO Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen Helsingin kouluille ja oppilaitoksille on työkalu, joka auttaa pitkäjänteisessä ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja päihteiden kokeiluun ja käyttöön puuttumisessa. Ennen kaikkea oppaan avulla luodaan yhteiset toimintatavat oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille. Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen antaa myös mahdollisuuden yhteiseen päihteistä käytävään arvokeskusteluun. Opas toimii parhaiten silloin, kun koko kouluyhteisö noudattaa sovittua toimintasuunnitelmaa. Oleellista on ottaa mukaan kaikki osapuolet oppilaat, koulun henkilöstö ja huoltajat. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua keskusteluun ja koulun yhteisten sääntöjen luomiseen. Oman alueen Klaari-koodinaattorilta saa apua ja tukea suunnitelmaan liittyvissä asioissa. Sekä oppaan että suunnitelman on hyvä olla helposti saatavilla koulun henkilöstölle. Suunnitelman, koulun säännöt ja puuttumisen mallit voi julkaista verkossa, ja niiden olemassaolosta on hyvä kertoa uusien oppilaiden ja henkilöstön aloittaessa koulussa. Myös huoltajille voi tiedottaa lukukauden alussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmasta sekä erilaisista päihteiden käyttöä ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin heidän lapsensa osallistuvat. Tekstissä käytetään käsitteitä oppilas/opiskelija ja huoltaja. Päihteeksi määritellään paitsi alkoholi ja huumausaineet, myös tupakka, nuuska, lääkkeet ja liuottimet. Muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.

5 2. EHKAISEVA PAIHDETYO Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä Oppilaat kohtaavat päihteitä ja päihteidenkäyttöä useilla eri tavoilla. Jo pienet lapset havaitsevat arjessaan aikuisten päihteidenkäyttöä vanhempien ja muiden aikuisten käyttäessä alkoholia ja tupakkatuotteita. Siksi on tärkeää, että keskustelu päihteistä aloitetaan jo pienten lasten kanssa. Myös erilaiset juhlat, esimerkiksi syntymäpäivät ja vappu, ovat tilanteita, joissa alaikäiset voivat joutua tekemisiin päihteidenkäytön kanssa. Lapset ja nuoret saattavat tuntea turvattomuutta omien huoltajiensa humaltuessa tai nähdessään humaltuneita ihmisiä ympärillään, esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa tai puistossa. Päihteet näkyvät myös mediassa, TV:ssä, elokuvissa ja musiikkivideoissa. Nuorten päihteidenkäytöstä saadaan tietoa erilaisten kyselyjen ja tutkimusten kautta. Klaari-koordinaattorit, joista useimmat ovat kouluterveyslähettiläitä, auttavat kouluja tarvittaessa hyödyntämään Kouluterveyskyselyiden tuloksia ja heiltä saa myös tietoa muista lasten ja nuorten hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvistä ajankohtaisista tutkimustuloksista, sekä verkostotyöstä. Oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden kokeilua ja käyttöä voidaan seurata esimerkiksi terveystarkastuksissa ja suun terveydenhuollossa. Myös erilaisten koulun hyvinvointikyselyjen kautta saadaan tietoa oppilaiden päihteiden kokeilusta ja käytöstä. Laittomat päihteet, kuten huumausaineet, herättävät voimakkaita tunteita ja ne yhdistetään usein hengenvaaraan, riippuvuuteen, väärinkäyttöön ja syrjäytymiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että useimpien koululaisten arkipäivässä näkyvät aikuisille lailliset päihteet (alkoholi ja tupakkatuotteet) joko muiden tai oman käytön myötä. Kouluterveyskysely tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa kouluille ja kunnille vuotiaiden nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja elinoloista. fi/tilastot/vaestotutkimukset/ kouluterveyskysely Espad -kyselystä saadaan tietoa 16-vuotiaiden eurooppalaisten koululaisten päihteidenkäytöstä. Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. julkaisu/ Suomen sosiaali ja terveys ry julkaisee päihdebarometrin, jossa käsitellään alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä päihdehoitopalveluita kuntien ja järjestöjen näkökulmasta: Raportti vuodelta

6 Miksi lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä pitää ehkäistä? Kaikkien koulun aikuisten vastuulla on auttaa ja tukea oppilaiden ja opiskelijoiden myönteistä, turvallista kasvua ja kehitystä. Ehkäisevä päihdetyö on osa ammatillista tehtävää lasten ja nuoren kanssa toimiessa. Lasten ja nuorten parissa tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä on monia tavoitteita, esimerkiksi: Tukea lapsia ja nuoria tekemään terveyttä edistäviä päätöksiä tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja ja tietoa Suojella lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä Ehkäistä syrjäytymistä Ehkäistä riippuvuutta/ongelmakäyttöä Turvata terve ja itsenäinen elämä Yhteiskunnalliset säästöt Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää saatavuutta ja tarjontaa haittoja Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, niihin olosuhteisiin, jotka aiheuttavat päihteiden ongelmakäyttöä (katso suojaavia ja riskitekijöitä käsittelevä luku). päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin Ehkäisevä päihdetyö jaetaan yleiseen ehkäisyyn, riskiehkäisyyn ja korjaavaan työhön. Yleinen ehkäisevä työ kohdistuu koko väestöön. Tavoite voi olla esimerkiksi ehkäistä tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käytön aloittaminen kokonaan tai lykätä aloittamista tai lisätä tietoisuutta päihteiden käytön haitoista. Riskiehkäisy kohdistuu ryhmiin tai yksilöihin sillä perusteella, että on tunnistettu jokin juuri niitä koskeva riski. Tavoite voi olla syrjäytymisen ehkäisy, päihteiden käytön vähentäminen tai käytöstä aiheutuvien ongelmien vähentäminen. Korjaava päihdetyö tarkoittaa sellaisia palveluita, jotka kohdistuvat ilmenneisiin päihdehaittoihin ja ongelmakäyttöön. Tavoite voi olla päihdeongelmien uusiutumisen ehkäisyä tai ongelmakäytön ja päihderiippuvuuden haittojen vähentämistä tai niiden pahenemisen ehkäisyä. 6

7 On tarkeaa muistaa, etta aikuisen kielteinen asenne ala-ikaisten paihteidenkayttoon on tarkeampaa kuin se, kayttaako AIKUINEN itse paihteita vai ei. 7

8 Suojaavat tekijät ja riskitekijät Miksi joillekin ihmisille kehittyy päihteiden käytön suhteen ongelmia ja joillekin riskitekijöistä huolimatta ei? Olosuhteita ja tekijöitä jotka lisäävät päihdeongelmien todennäköisyyttä kutsutaan riskitekijöiksi. Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan olosuhteita ja tekijöitä jotka tukevat terveellisen ja turvallisen kehityksen todennäköisyyttä. Koulu ei aina voi vaikuttaa tekijöihin koulumaailman ulkopuolella. Mutta koulu voi toiminnallaan vähentää ja ehkäistä riskitekijöitä vahvistamalla koulun toimintaan liittyviä suojaavia tekijöitä. Vaikka oppilaan elämässä olisi useita riskitekijöitä, ne eivät automaattisesti johda vahingolliseen kehitykseen. Toisaalta vaikka oppilaan elämässä ei olisi riskitekijöitä, hän ei automaattisesti ole suojassa päihteiden ongelmakäytöltä. Kouluterveyskysely tarjoaa tietoa päihteidenkäytöstä sekä monista suojaavista ja riskitekijöistä. Tämä antaa sekä yksittäiselle koululle että alueelle mahdollisuuden suunnitella ehkäisevän päihdetyön toimintaa ajankohtaisen tutkimustiedon perusteella.

9 Suojaavia tekijöitä Riskitekijöitä KOULUSSA: aikuisten malli selvät normit/säännöt ja odotukset aikuisilta positiivisen käyttäytymisen huomioiminen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja tunneilmasto oppilaiden viihtyminen koulussa hyvä koulumenestys ja onnistumisen tunne oppilaiden osallisuus selvät rajat kiusaamiselle, vahingonteolle ja luvattomille poissaoloille KOTONA: rakastavat, lämpimät ja läheiset suhteet ja luottamuksellinen vuoropuhelu positiivisen käyttäytymisen huomioiminen tieto siitä, mitä lapsi tekee kodin ulkopuolella selvät normit ja odotukset huoltajilta huoltajien kielteiset asenteet lasten päihteidenkäyttöä kohtaan YKSILÖ, KAVERIT sosiaaliset ja kognitiiviset taidot kyky käsitellä ristiriitoja kyky käsitellä pettymyksiä kyky käsitellä riskejä kyky ennakoida seurauksia harrastukset tunne siitä että voi vaikuttaa omaan elämään aikuiset esikuvat ja luottamukselliset suhteet aikuisiin koulumenestys koulumenestys ja onnistumiset koulussa KOULUSSA: rakenteiden puute: oppilas tai opettaja ei tiedä miten toimitaan ongelmatilanteissa epäonnistumiset koulussa luvattomat poissaolot huono viihtyvyys ja työilmapiiri koulunkäynnin keskeyttäminen koulukiusaaminen KOTONA: puutteet huolenpidossa ja kasvatuksessa huono suhde huoltajiin vakavat perheristiriidat aikuisten sallivat asenteet päihteiden kokeiluun ja käyttöön huoltajat tai muut aikuiset ostavat tai tarjoavat tupakkatuotteita, alkoholia tai muita päihteitä huoltajat eivät tiedä, mitä lapsi tekee vapaa-ajalla päihde- ja mielenterveysongelmat YKSILÖ, KAVERIT varhainen ja pitkäaikainen epäsosiaalinen käyttäytyminen keskittymisvaikeudet kaverit, joilla on ongelmia aikainen altistuminen ja myönteinen asenne päihteisiin biologiset/geneettiset tekijät päihdemyönteisyys perheessä ja ystäväpiirissä YHTEISKUNNASSA päihteiden saanti helppoa tai huonosti valvottua epäselvät odotukset ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti vaikeaa YHTEISKUNNASSA päihteiden saatavuus vaikeaa selvät kielteiset asenteet ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti helppoa 9

10 Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä? Ehkäisevää päihdetyötä tehdessä on hyvä tietää millaiset menetelmät tieteellisen tutkimuksen mukaan toimii lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä, alla esimerkkejä. TOIMII elämäntaito-opetus vuoropuhelu, keskustelu, vuorovaikutus pitkäjänteinen työ, toistuvat toimenpiteet selvät kiellot ja seuraamukset kouluaikana tapahtuvalle päihteidenkäytölle johdonmukainen puuttuminen päihteiden kokeiluun ja käyttöön samat signaalit eri tahoilta mallit ja menetelmät, jotka soveltuvat oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen ohjelmat, jotka vahvistavat vuorovaikutustaitoja päihteidenkäytön lyhytaikaisten vaikutusten painottaminen (esim. itsehillinnän menettäminen, onnettomuudet, väkivallan riski, riidat) sen sijaan että keskityttäisiin vain pitkäaikaisvaikutuksiin, jotka saattavat tuntua epätodellisilta nuorten elämän kannalta EI TOIMI YKSINÄÄN opettajan tai muun asiantuntijan yksisuuntainen luennoiminen päihteistä lyhyet, yksittäiset toimenpiteet pelkkä faktojen opetus/luettelu/esittely pelkkä materiaalin jako yksittäiset teemapäivät (jos täydentää ttopetusta, silloin ok) yksittäiset kampanjat (huoltajiin kohdistuvilla kampanjoilla on parempi vaikutus kuin oppilaisiin kohdistuvilla) Huumesalkut, aineisiin tutustuminen EI SUOSITELLA entiset päihteiden käyttäjät, jotka kertovat elämästään (voi antaa sellaisen kuvan, että voi elää jännittävää ja coolia elämää erilaisten vaarojen kanssa ja silti selviytyä hyvin) pelottelu ja shokkiefektit 10

11 11

12 3. MITA EHKAISEVAÄ PAIHDETYO TARKOITTAA ERI TOIMIJOILLE? Koulu on lasten ja nuorten terveyden edistämisen kannalta tärkeä toimijataho. Koska suurin osa lapsista käy peruskoulun, on koulussa mahdollista tehdä pitkäjänteistä ehkäisevää päihdetyötä osana terveyden edistämistä. Tutkimukset osoittavat että koulussa tehtävällä päihdetyöllä on vaikuttavuutta. Tieto lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja käyttötavoista on hyvä lähtökohta ehkäisevälle päihdetyölle.hankkimalla ja hyödyntämällä tietoa oppilaiden / opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista heidän asuinympäristöstään, voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa muun muassa riskitekijöihin. Tietoa saa esimerkiksi kouluterveyskyselystä, oppilashuollosta, poliisilta ja nuorisotyöstä. Päihteitä koskeva terveystiedonopetus ja ehkäisevän päihdetyön menetelmien toteuttaminen on vain osa koulun ehkäisevää päihdetyötä. Koulussa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu olennaisesti myös koulutyön ja kouluviihtyvyyden kehittäminen. Tämä ei ole projektiluontoista toimintaa vaan luonnollinen osa koulun kehittämistoimintaa. Myös paikallinen verkostotyö on tärkeä ehkäisevän päihdetyön muoto koulussa. KOULUN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KSTUU MM. SEURAAVISTA TOIMISTA Terveen ja turvallisen kasvun tuki Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistäminen Opetus, joka vahvistaa oppilaiden kykyä ottaa kantaa ja argumentoida sekä kriittisesti tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä Toimintaohjeita ja suunnitelmia, jotka lisäävät koulussa toimivien ryhmien ymmärrystä päihteettömyydestä koulussa ja kouluun liittyvissä juhlissa ja matkoilla Yhteistyö kotien kanssa Tukea opetukseen jotta koulupudokkuutta voidaan ehkäistä Terveystarkastukset Suunnitelmallinen puuttuminen oppilaiden päihteiden käyttöön Moniammatillinen oppilashuoltotyö 12

13

14 Henkilöstö Suomessa päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen. Päihdetietoa ja keskustelua on luonnollisesti myös muiden oppiaineiden opetuksessa. Päihdekasvatuksessa koulut voivat turvautua myös kumppaneiden apuun. Koko henkilöstön vastuulla on pyrkiä luomaan turvallinen ympäristö, joka tukee oppilaan tervettä päihdekasvatusta. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu koko koulun henkilöstölle suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen oppilaiden päihteidenkäytön ehkäisy on kaikkien työntekijöiden vastuulla. PÄIHDEOPETUS VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KOULUSSA USEIN ERI TAVOIN: Koulu vastaa siitä itsenäisesti opetuksen ja oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön avulla. Koulu täydentää omaa tarjontaansa ulkopuolisten palveluntarjoajien ja asiantuntijoiden kertaluontoisilla luennoilla tai tapahtumilla. Koulu toteuttaa päihdeopetuksen pitkäaikaisessa yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on olemassa erityinen päihdekasvatusohjelma, jota opetuksessa sovelletaan. HENKILÖSTÖ VOI VAHVISTAA KOULUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VAIKUTUSTA MUUN MUASSA SEURAAVILLA TAVOILLA: Luodaan yhdessä toimintamallit, joihin aikuiset sitoutuvat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että: Henkilöstö ei käytä tupakkatuotteita kouluaikana Henkilöstö puuttuu johdonmukaisesti koulun sisä- ja ulkoalueella havaittuun tupakkatuotteiden käyttöön. Henkilöstö kuuntelee ja huomioi oppilaiden keskustelut ja kysymykset päihteistä. Henkilöstö toimii hyvänä esimerkkinä ja tukee päihdekielteistä asennetta. Oppilashuoltohenkilöstö huomioi päihteisiin liittyvät kysymykset työssään ja toimii oppilaita motivoivalla tavalla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto puuttuu asiaan huolestuttavissa tilanteissa ja silloin kun apua tarvitaan. Oppilashuoltohenkilöstöllä on usein sellaista tietoa oppilaiden hyvinvoinnista, joka on tärkeää ehkäisevässä toiminnassa. Kiusaamista ehkäisevä työ: sekä kiusatut että kiusaajat voivat huonosti. Molemmilla ryhmillä on luvattomia poissaoloja muita oppilaita useammin. Myös kiusaajat ovat riskiryhmä päihteiden ongelmakäytön suhteen. Koko koulun tulee yhdessä ja selvästi puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen vastaisten sääntöjen tulee olla selkeitä. Opettajalla on johtajuus luokkahuoneessa: luomalla järjestystä ja työrauhaa luokkahuoneeseen opettaja voi tukea hyvää oppimista ja ehkäistä ongelmakäyttäytymistä. Yksi johtajuuden perustekijä on huomioida ja tukea sitä, mitä oppilaat tekevät oikein ja hyvin. HENKILÖSTÖN TOIMENPITEITÄ VOIVAT OLLA Keskustelu omista arvoista ja asenteista Vastaavatko koulun linjaukset omia arvojani? Miten suhtaudun nuorten päihteiden kokeiluun ja -käyttöön? Opastus ja keskustelu omasta roolista koulun ehkäisevässä päihdetyössä Kenen tehtävänä on puuttua? Käytänkö opetusaikaa päihteistä keskustelemiseen, jos aihe tulee ajankohtaiseksi luokassa? Opastus päihteiden kokeilun ja käytön ehkäisyyn Mitkä menetelmät sopivat eri kohderyhmille, mitä tietoa tarvitsen päihdekasvatuksen tueksi, miten saadaan aikaan hyvä keskustelu päihteidenkäytöstä? Tukea ja apua henkilöstölle tupakoinnin lopettamiseen, sekä apua ja tukea henkilölle, jonka päihteidenkäyttö huolestuttaa. 14

15 Puuttuminen on valittamista. Oppilaiden on tarkeaa tietaa, missa rajat kulkevat ja miksi ne ovat olemassa. Oppilaat Päihteidenkäyttöä ehkäisevän opetuksen tulee olla pitkäjänteistä ja sen tulee sisältää toimenpiteitä kaikkien vuosiluokkien oppilaille. Kaikkein tärkeintä ehkäisevää toimintaa on kaikki se, mikä tapahtuu koulun tavallisen toiminnan puitteissa. Tämä voi esim. tarkoittaa, että päihteet, omat valinnat, riskit, kyky hahmotta valintojen seurauksia ja kaveripaine ovat teemoja opetussuunnitelman mukaisessa eri oppiaineiden opetuksessa ja keskusteluissa oppilaiden kanssa. Tietoa ehkäisevän päihdetyön huomioimisesta opetuksessa löytyy esimerkkitaulukoista. Lisäksi on erittäin tärkeää, että koulun henkilöstö suhtautuu kielteisesti alaikäisten päihteiden kokeiluun ja käyttöön ja toimii hyvänä esimerkkinä. LISÄKSI KOULU VOI TARJOTA OPPILAILLE ehkäisevän päihdetyön ohjelmia/menetelmiä tutustumiskäyntejä ja teemapäiviä. HUOM! Tällä toiminnalla ei ole merkittävää ehkäisevää vaikutusta, jos sitä ei yhdistetä muuhun koulun toimintaan, opetukseen, keskusteluihin huoltajien kanssa jne. Klaari-koordinaattorit auttavat suunnittelemaan ehkäisevää päihdetyötä ja kertovat menetelmistä, toimintamalleista, luennoitsijoista jne. Katso myös klaarihelsinki.fi -kotisivuilta! 15

16 On tärkeää, että oppilaat ovat mukana keskustelemassa koulun päihteisiin liittyvistä käytänteistä ja yhteisistä puuttumistavoista. Oppilaiden kanssa keskustellaan niin koulussa tapahtuvan tupakoinnin kuin muiden päihteidenkäytön seuraamuksista. Yläasteella ja toisella asteella on hyvä käydä koulun Kouluterveyskyselyn tulokset läpi yhdessä oppilaiden kanssa. Koska yksi päihteidenkäytöltä suojaavista tekijöistä on tunne, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä, on tärkeää edistää ja ylläpitää elinvoimaista kouludemokratiaa. Päihdekasvatuksessa on tärkeää tuoda esille oppilaiden oikeus päihteettömään elämään ja saada tarvittaessa apua. Päihteidenkäyttöön ja kokeiluun voi nuorilla liittyä monia positiivisiakin kokemuksia, jotka ovat muokanneet heidän yleistä asennoitumistaan päihteitä kohtaan. Valtaosa lapsista ja nuorista kaipaa ehkäisevän päihdetyön tekijöiltä suoraa selkeää puhetta oman identiteettinsä rakennuspuuksi. Puheen täyttyy olla sopusoinnussa kohderyhmän omien kokemusten, arvojen ja maailmankuvan kanssa, jotta sillä olisi merkitystä. RYHMÄPERUSTAISEEN PÄIHDEKASVATUKSEEN KUULUU SEURAAVIA ASIOITA: 1. TIEDON TARJOAMINEN PÄIHTEISTÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 2. ELÄMÄNTAITOJA JA ARVOJA KÄSITTELEVÄ KESKUSTELU 3. KIELTÄYTYMISEN JA SOSIAALISEN PAINEENSIETOKYVYN OPETTELEMINEN 4. PÄIHTEETTÖMIEN TOIMINTATAPOJEN ESILLE NOSTAMINEN JA NIIDEN LISÄÄMINEN 5. VERTAISTUEN JA MALLIEN HYÖDYNTÄMIEN PÄIHDEKASVATUKSESSA 16

17 Huoltajat Huoltajilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta ja vapaa-ajasta. Huoltajille voi olla haastavaa luoda alkoholiin ja tupakkaan liittyviä selkeitä sääntöjä ja rajoja, ja he voivat tarvita muiden huoltajien ja koulun tukea. KOULU JA HUOLTAJAT VOIVAT TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ OPPILAIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSSÄ JA RAJOJEN ASETTAMISESSA MM. SEURAAVASTI: Koulu tiedottaa huoltajille ajankohtaisista ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin oppilaat osallistuvat/ovat osallistuneet ja kannustavat huoltajia keskustelemaan asiasta kotona. Koulu tiedottaa päihdetoimintasuunnitelmasta ja koulun päihteitä koskevista käytännöistä kotisivujen, tapaamisten ja Wilman avulla. Huoltajille tarjotaan myös mahdollisuus keskustella koulun päihdetoimintasuunnitelmasta. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuden keskustella vanhemmuudesta, murrosiästä, rajojen asettamisesta jne. Tämä voidaan tehdä yhdessä ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä, kuten VINKKI! Klaari-koordinaattoreilla on tietoa laadukkaista ehkaisevan paihdetyon toteuttajista. Klaarikoordinaattorit voivat auttaa myos suunnittelemaan yhteistyota huoltajien kanssa. vanhempainilloissa, otetaan puheeksi vanhempien vastuu alkoholilainsäädännön noudattamisesta ja erityisesti alkoholin välittämisen lainvastaisuus alaikäisille. Koulu käy Kouluterveyskyselyn päihteisiin liittyvät tulokset läpi yhdessä huoltajien kanssa ja tiedottaa heitä siitä miten tuloksia hyödynnetään koulun toiminnan suunnittelussa. Koulu ja huoltajat voivat luoda toimintamalleja yhdessä esim.: Huoltajat sitoutuvat siihen, etteivät osta tai tarjoa päihteitä lapsilleen. (vanhempainsopimus seuraavalla sivulla)

18 Vanhempainsopimus Emme osta alkoholia alaikaisille nuorille emmeka myoskaan tarjoa alkoholia toisille nuorille. Olemme myos sopineet siita, etta lapsemme eivat saa vieda mukanaan alkoholia toisten nuorten kodissa mahdollisesti pidettaviin juhliin. Samat saannot koskevat myos tupakkaa ja nuuskaa. Kerromme toisillemme, mikali naemme jonkun tuntemamme nuoren paihtyneenaä tupakoimassa, taikka sellaisessa ymparistossa, jossa hanen ei kuuluisi olla, tai ulkona sellaiseen aikaan, jolloin hanen ei kuuluisi olla ulkona. Reagoimme, jos jokin kauppa tai kioski myy alaikaiselle alkoholia tai tupakkaa. Tallaisessa tapauksessa puhumme suoraan kauppiaan kanssa tai otamme yhteytta viranomaisiin.

19

20 Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa Päihteitä on kaikkialla lasten ja nuorten arjessa, lähiympäristössä, mediassa, ystävien ja perheen parissa. Ei ole eettistä välttää niin tärkeätä keskustelunaihetta. Lapset ja nuoret arvostavat huoltajiensa ja opettajiensa antamia tietoja ja näkemyksiä. Tartu rohkeasti härkää sarvista ja anna lapselle tai nuorelle mahdollisuus keskustella ja kuulla aikuisen mielipide! Siitä on paljon apua lapsille ja nuorille, joka liikkuvat ympäristössä, jossa päihteiden kokeilu ja käyttö näkyy monella tapaa. Vinkkejä keskustelun vetäjälle Nuoret haluavat usein tietää, mitä mieltä aikuiset ovat päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. Opettajana ja aikuisena on muistettava valvoa lakeja, jotka koskevat ikärajoja, tupakointikieltoa koulun alueella. Keskustelun tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus vertailla omia mielipiteitään ja arvojaan muiden samanikäisten ja aikuisten kanssa. On viisasta välttää sitä, että oppilaiden kanssa käytävät keskustelut juuttuvat yksittäisen aineen tai sen vaikutusten ympärille. Jos lapset ja nuoret haluavat tietoja eri aineista, voit ohjata heidät luotettaville verkkosivuille, kuten viranomaisten sivustoille www. paihdelinkki.fi. O O Vaikka laittomat huumeet kuulostavat usein jännittävämmältä ja kiinnostavammalta aiheelta, on tärkeää keskittyä niihin päihteisiin, jotka todellisuudessa koskettavat oppilasta eniten, eli tupakkatuotteisiin ja alkoholiin. Yläasteella ja toisella asteella näihin kuuluvat myös kannabis. Monissa perheissä/suvuissa on jäseniä, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. On hyvä pystyä puhumaan päihteistä tavalla, joka ei loukkaa ongelmista kärsiviä eikä heidän läheisiään. On myös tärkeää käydä eettisiä keskusteluja ongelmakäyttäjistä tai syrjäytymisestä. Esitä kysymyksiä, jotka inspiroivat jatkamaan keskustelua. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei Keskustelu on myös hyvä tapa saada selville, mitä nuoret tietävät päihteistä. Korjaa selkeät virheet tai väärinkäsitykset (esim. ettei krapulaa tule, jos syö paljon ennen kuin alkaa juoda tai että kannabiksen polttaminen puhdistaisi keuhkot). Kuuntele aktiivisesti ja osoita kiinnostusta, esimerkiksi tekemällä lyhyen yhteenvedon oppilaan kertomasta tai vain toistamalla joitakin sanottuja asioita. Ota esille uusia näkökulmia ongelmiin esittämällä eroavaisuuskysymyksiä. Esimerkiksi: Onko sillä jotain eroa, ostaako vanhempi, kaveri tai tuntematon välittäjä alkoholia 16-vuotiaalle? Joissakin maissa kannabiksen käyttö on sallittua, luuletteko että niiden maiden ja oman maamme nuorissa on eroa? Sen sijaan, että annettaisiin valmis vastaus siihen, miten tietyssä tilanteessa pitäisi toimia, voidaan keksiä tarina ja kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä he itse tekisivät. Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Älä anna valtaa tunteille vaan varaa aikaa keskusteluun sinua huolettavista vastauksista. Älä tuomitse! Aluksi merkityksettömiltä vaikuttavat kommentit tai äänenpainot voivat avata kiinnostavia keskusteluja, joten käytä aikaa, kuuntele tarkkaavaisesti ja uskalla kysyä. 20

21 Jos haluat, että lapsi/nuori uskoo sinua, et voi antaa päihteistä liian kaavamaista kuvaa. On esimerkiksi todettava, että päihteiden käyttäjät voivat kokea päihteet positiivisina. Voit myös osoittaa tietäväsi, että monet lapset/ nuoret juovat ja että osa käyttää huumeita, mutta ei tulisi olettaa, että juuri keskusteluun osallistuvat lapset/nuoret juovat alkoholia tai käyttävät muita päihteitä. Hyviä tilaisuuksia keskustella päihteistä ovat tilanteet, joissa ne tulevat esille uutisissa, lehdissä, TV:ssä tai jos lapsi/nuori on havainnut juopuneita ihmisiä arkipäivässään (myymälän ulkopuolella, raitiovaunussa, paikallisjunassa...) Sillä miten puhut päihteistä, on merkitystä. Vältä päihdemyönteisiä normeja ja asenteita sanavalinnoillasi! Puhuttaessa päihteettömyydestä käytetään usein termiä pidättäytyä alkoholista. Tämä luo mielikuvan, että juomattomuus on uhraus eikä aktiivinen ja positiivinen valinta. Sanomme myös usein nuorille, että heidän täytyy odottaa 18 vuoden ikään saakka voidakseen juoda alkoholia, aivan kuin olettaisimme, että kaikki aikuiset ennemmin tai myöhemmin alkavat juoda. Kaikki eivät kuitenkaan juo. Vältä siksi ilmauksia, kuten kun juotte, ajatelkaa. Se voi vahvistaa kuvaa siitä, että kaikki muut nuoret juovat alkoholia (nk. yleinen luulo). On parempi käyttää ilmaisuja kuten niiden nuorten, jotka juovat, olisi fiksua. Pelkistä kielloista ja säännöistä keskustelemisen sijaan kannattaa puhua esim. oikeuksista oppilailla on oikeus savuttomaan kouluympäristöön ja lapsia ja nuoria on suojeltava alkoholilta ja sen haittavaikutuksilta. Tyypillistä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat: Syyttelyansa: Sinä toimit vastuuttomalla ja väärällä tavalla! Konfrontaation eli kieltämisen ansa: Päihteiden käyttö on väärin / kielletty /laitonta. Asiantuntija -ansa: Minä tiedän mikä sinulle on parasta! Leimaamisen ansa: Sinä olet syrjäytynyt = (epäonnistunut). Kysymys -vastaus ansa: Eikö sinustakin asia ole niin, että Ennenaikaisten johtopäätösten ansa: Olemme siis yhtä mieltä siitä, että, LUKUVINKKEJÄ Soikkeli Markku: Miten puhua huumeista. STAKES 2004 Kylmänen Petri: Kun kaikki muutkin... Nuorten ehkäisevä päihdetyö. Tammi Soikkeli Markku, Salasuo Mikko, Puuronen Anne, Piispa Matti: Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkosto

22 Vinkkejä savuttomaan kouluun Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä Kaikkia koulussa toimivia henkilöitä koskevat samat tupakkatuotteisiin liittyvät säännöt. Tupakkatuotteiden käyttö on voimaan tulleen lain mukaan kielletty sekä oppilailta että henkilöstöltä koulun sisällä ja koulualueella. On selvästi määritetty, mitä seuraamuksia koulun sääntöjen rikkomisesta aiheutuu oppilaille ja henkilöstölle. On sovittu, miten koulun sääntöjen noudattamista valvotaan aktiivisesti välitunneilla, etteivät oppilaat tupakoi koulun alueella ja että heillä ei ole mahdollisuutta liikkua koulun alueen ulkopuolelle tupakoimaan. Yhteistyö muiden lähialueen toimijoiden kanssa sovitaan muun muassa läheisen nuorisotalon kanssa yhteisten sääntöjen noudattamisesta tupakoimattomuuden edistämisen suhteen. Koulu tarjoaa mielekästä välituntitoimintaa, joka tukee terveyttä ja yhteenkuuluvuutta ja luo viihtyisän opiskeluympäristön vaihtoehtona tupakoinnille. Muista, että koulun henkilöstö on tärkeä esimerkki lapselle ja nuorelle. Sama koskee myös huoltajia. Sekä henkilöstö että huoltajat saavat apua tupakoinnin lopettamiseen omasta työterveydenhuollosta. Vaikka aikuinen tupakoi, se ei estä säilyttämästä kielteistä asennetta alaikäisten tupakointiin! Koulun ja kouluajan tulee olla turvallisia ja terveellisiä oppilaille ja koulun henkilöstölle. Kaikilla on oikeus päihteettömään ympäristöön! Koulun alueella kaikilta (oppilaat, henkilöstö, huoltajat ja muut koulun aluetta käyttävät) on kielletty nuuskaus ja tupakointi. Kielto on voimassa ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Alaikäisiltä myös tupakkatuotteiden (tupakka ja nuuska) hallussapito on kielletty. Alaikäisiltä on myös kielletty alkoholinkäyttö ja alkoholituotteiden hallussapito. Katso: Ryhmäkirje 015/ Oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitorangaistuksista, ojentamisesta ja turvaamistoimista. Oikeudesta turvallisen opiskeluympäristöön, ks. s LUOKKARETKET: Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä alkoholituotteita. Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä tupakkatuotteita oppilaiden nähden. Aikuiset sitoutuvat siihen, etteivät tarjoa tai välitä päihteitä oppilaille. Ja puuttuvat oppilaiden päihteiden käyttöön Jos päihteidenkäyttöä havaitaan, toimitaan koulun oman suunnitelman mukaisesti. 22

Opas. paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille

Opas. paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille Opas paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille SISALLYS 1. JOHDANTO... 4 2. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä... 5 Miksi ehkäistä lasten

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin

Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010) 2 24.11.2011 11 (20.8.2010/698) Tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on kielletty

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Terva-Toppilan koulun käytänteet

Terva-Toppilan koulun käytänteet 1 Terva-Toppilan koulun käytänteet 19.8.2015 2 Myöhästelyt Oppitunnilta myöhästyminen estää ensisijaisesti oppilaan omaa oppimista. Lisäksi oppitunnin keskeyttäminen myöhästyjän vuoksi estää myös koko

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet (avokysymysten vastaukset erikseen) N= 138 Taustakysymykset Opetusalue 12 ( 9% ) Alue 1 (Jokikylän, Kuivaniemi ja Olhava) 29 ( 21% ) Alue 2 (Alaranta, Ojakylä ja Pohjois-Ii) 62 ( 45% ) Alue 3 (Asema, Hamina

Lisätiedot

1. NIVAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1. NIVAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Sivistyslautakunta 22.6.2016 96 Liite 3 Sivu 1 / 4 1. NIVAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Nämä järjestyssäännöt on laadittu yhdessä oppilaiden, koulun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. 2. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Oppilashuollon kehittämishankkeen valtakunnallinen seminaari Merja Hallantie Merja Hallantie

Oppilashuollon kehittämishankkeen valtakunnallinen seminaari Merja Hallantie Merja Hallantie Oppilashuollon kehittämishankkeen valtakunnallinen seminaari 24.10.2007 Merja Hallantie merja.hallantie@edu.hel.fi 1 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuollon tavoitteena

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus TOIMENPIDE OSALLISUUS ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOMIOITAVA OPPILASHUOLTO MUUTA Yhteydenotto huoltajaan Kirjalliset Wilmassa, ei sähköpostina opettaja kirjataan puhelun aihe Kasvatuskeskustelu

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa 1 (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta 28.10.2015 KONTIOLAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot