DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS"

Transkriptio

1 DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS HANNU PAJUNPÄÄ Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto Oulun yliopistollinen sairaala Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä OULU 1999 Abstract and summary in English

2 HANNU PAJUNPÄÄ DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS (Abstract and summary in English) Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1), 29. toukokuuta 1999 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 1999

3 Copyright 1999 Oulu University Library, 1999 Käsikirjoitus vastaanotettu Hyväksytty Esittäneet Professori Leila Laatikainen Dosentti Kari Vinni ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT ISBN ISSN (URL: OULU UNIVERSITY LIBRARY OULU 1999

4 Läheisilleni

5

6 Pajunpää Hannu, Costs and benefits of photograpic screening for diabetic retinopathy, quality of life and mortality of visually impaired diabetic persons Department of Public Health Science and General Practice, Department of Economics, University of Oulu, University of Oulu, P.O. Box 5000, FIN Oulu, Finland, Oulu University Hospital, Joint Municipal Authority of Health Care in Raahe District Acta Univ Oul D 522, 1999 Oulu, Finland (Manuscript received ) Abstract The purpose of this study was to compare the effectiveness, costs and benefits of screening for diabetic retinopathy with retinal photography and with ophthalmoscopic examination in health care centres by primary care physicians, and also to study the quality of life and mortality of visually impaired diabetics. There are about diabetics in Finland. There were 881 visually impaired persons due to diabetic retinopathy in the Finnish Register of Visually Impaired Patients in 1994 (1122 in 1997). Laser photocoagulation has proved to be an effective treatment in diabetic retinopathy preventing visual loss. The screening methods are ophthalmoscopic examination and retinal photography. The incidence of retinopathy was calculated from the photogaphy screening in the Oulu Health Care Centre in 1987 (N = 1015), in (N = 1844) and in (N = 1484). The ophthalmoscopy screening was studied from patients records (N = 242) in the Raahe Health Care Centre. Out of 120 visually impaired persons with diabetic retinopathy in the province of Pohjois-Pohjanmaa, 50 were interviewed by the health care secretary. The study included cost-benefit analysis for the costs of screening and treatment of diabetic retinopathy compared with the costs of visual impairment. Furthermore the quality of life of patients with visual impairment due to diabetic retinopathy was studied using the Nottingham Health Profile questionaire (NHP) and compared with diabetic patients without visual impairment. The mortality rate of visually impaired patients was compared to that of diabetic retinopathy patients who had been treated with laser photocoagulation. The incidence of all diabetic retinopathy was 9.4 per cent per year and 2.8 per cent per year for moderate to severe retinopathy, and in patients with no insulin in their treatment the incidence of all retinopathy was 3.0 and 1.2 per cent per year respectively. The screening costs per diabetic person screened were 148 Finnish marks (FIM) in the photographic method and 68 FIM in the ophthalmoscopic method. It was calculated that 156 visual impairment cases could be prevented per year in Finland with the photographic method. The screening and treating costs in finding one preventable case of visual impairment were FIM. The costs of visual impairment were FIM per patient. So retinal photography screening and treatment of diabetic retinopathy could lead to savings of 63.9 million FIM per yearly screening in Finland. The quality of life of visually impaired persons was worse than that of other diabetics in two dimensions of the NHP, Energy and Mobility. In the second part of the NHP, the quality of life of visually impaired persons was worse than that of other diabetics in all questions except working. The mortality rate of visually impaired persons, 14.5 per cent per year was twice as high as that of diabetic patients treated with laser photocoagulation. The incidence of diabetic retinopathy in Finland was about the same as in other industrialized countries. Retinal photography seemed to be a cost-effective screening method for preventing visual impairment and the cost benefit ratio of screening and treating diabetic retinopathy was 3.2. The quality of life of visually impaired patients was worse and mortality risk higher than that of other diabetics. Keywords: incidence, cost-effectiveness analysis, cost-benefit analysis

7

8 Pajunpää Hannu, Diabeettisen retinopatian valokuvaseulonnan kustannukset ja hyödyt sekä näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto, PL 5000, FIN Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala, Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Acta Univ. Oul. D 522, 1999 Oulu, (Käsikirjoitus vastaanotettu 3. toukokuuta 1999) Tiivistelmä Tarkoituksena oli tutkia perusterveydenhuollossa silmänpohjakuvauksella tai oftalmoskopialla tehdyn diabeettisen retinopatian seulonnan vaikuttavuutta, kustannuksia ja hyötyjä näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatua ja kuolleisuutta. Suomessa on noin diabeetikkoa. Diabeettisen retinopatian aiheuttama näkövamma oli Näkövammarekisterin mukaan vuoden 1994 alussa 881:lla suomalaisella (vuoden 1997 lopussa 1122:lla suomalaisella). Diabeettisen retinopatian aiheuttamaa näkövammaisuutta voidaan ehkäistä ajoissa toteutetulla silmänpohjan laser-fotokoagulaatiohoidolla. Uusien tautitapausten löytämiseksi käytetään oftalmoskopiaa ja silmänpohjakuvausta. Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus laskettiin Oulussa vuosina 1987 (N = 1015), (N = 1844) ja (N = 1484) toteutettujen silmänpohjakuvausten perusteella. Diabeettisen retinopatian oftalmoskooppista toteamista tutkittiin Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton potilaiden sairauskertomuksista (N = 242). Seulontamenetelmien tehokkuutta arvioitiin kustannusvaikuttavuusanalyysillä ja diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon hyötyä näkövammaisuuden ehkäisyssä kustannus-hyötyanalyysillä. Pohjois-Pohjanmaalta diabeettisen retinopatian johdosta näkövammarekisteriin ilmoitetuista (N = 120) haastateltiin tavoitetut 50 henkilöä. Haastatelluilla näkövammaisille sekä Oulussa vuosina silmänpohjakuvaukseen osallistuneille tehtiin elämänlaatukysely NHP-mittarilla. Elämänlaatua ja kuolleisuutta tutkittiin tapaus-verrokki asetelmalla. Tutkimuksen mukaan Diabeettisen retinopatian koko ilmaantuvuus oli 9,4 % vuodessa ja diabeetikoilla, joiden hoidossa ei käytetty insuliinia, ilmaantuvuus oli 3,0 % vuodessa. Vaikean tausta- ja proliferatiivisen retinopatian ilmaantuvuus oli vastaavasti 2,8 % ja 1,2 % vuodessa. Silmänpohjakuvaukseen perustuvan seulonnan ja laserhoidon kustannukset olivat 192 mk seulottua kohti. Silmänpohjakuvausseulonnalla olisi tämän tutkimuksen mukaan mahdollista estää Suomessa vuosittain 156 näkövammaa kustannusten ollessa noin mk estettyä näkövammaa kohti. Yhden näkövamman kustannukset olivat yhteensä mk. Silmänpohjakuvaukseen perustuvalla seulonnalla olisi mahdollista säästää noin 63,9 milj. mk vuodessa edellyttäen, että tulokset ovat yleistettävissä koko maahan. Diabeettisen retinopatian johdosta näkövammaisten elämänlaatu oli selvästi muita diabeetikkoja huonompi NHP-mittarin ulottuvuuksilla tarmokkuus ja liikkuminen sekä useilla keskeisillä elämänalueilla. Näkövammaisten diabeetikkojen kuolemanriski oli yli kaksinkertainen laserhoidettuhin näkönsä säilyttäneiisiin diabeettista retinopatiaa sairastaviin verrattuna. Tutkimuksen mukaan diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus oli Suomessa samalla tasolla kuin muissa teollistuneissa maissa. Silmänpohjakuvaussseulonta osoittautui taloudellisesti kannattavaksi näkövammojen ehkäisyssä. Näkövammaisuus heikensi diabeetikkojen elämänlaatua ja lisäsi kuolemanriskiä. Asiasanat: ilmaantuvuus, kustannus-vaikuttavuusanalyysi, kustannus-hyötyanalyysi

9

10 Saatteeksi Tämän tutkimuksen taustana on pitkäaikainen työskentelyni perusterveydenhuollossa käytännön lääkärin ja hallintotehtävissä. Niukkojen voimavarojen kohdentamisen jokapäiväiset ongelmat suuntasivat kiinnostustani taloudellisiin kysymyksiin, terveystaloustieteeseen. Tutkimustyöhön ryhtymisestä kiitos kuitenkin kuuluu professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemelle, joka ehdotti tutkimusaiheeksi diabeettista retinopatiaa. Keskustelujen jälkeen tutkimisaihe rajautui diabeettisen retinopatian seulonnan kustannuksiin, näkövammaisuuden aiheuttamiin haittoihin ja kustannuksiin sekä näkövammaisten elämänlaatuun. Tutkimuksesta alkoi hahmottua kustannus-hyöty- taikka kustannus-vaikuttavuusanalyysi. Tutkimustyö on vienyt pitkän, jopa odotettuakin pitemmän ajan. Vakinaisessa virkatyössä tapahtuneet suuret muutokset ja haasteet ovat välillä vaatineet jättämään tutkimuksen osittain lepäämään. Koko matkan aikana on professori Keinänen-Kiukaanniemi jaksanut lukuisissa keskusteluissa optimistisesti kannustaa, tukea ja ohjata. Professori Pirjo Koivukangas on terveystaloustieteen asiantuntijana ja ohjaajana opastanut oman tieteenalansa saloihin ja ollut tukena ja apuna tutkimusprosessin eri vaiheissa. Monet keskustelut ovat avartaneet terveystaloustieteen kuvaa ja näkökulmaa. Lämpimät kiitokset molemmille ohjaajilleni. Tutkimusaineistoja on koottu useassa paikassa. Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton väki on aina tarvittaessa ystävällisesti avustanut. Oulun kaupungin terveyskeskuksen diabetesvastaanoton henkilökunta on tehnyt suururakan kolmessa peräkkäisessä silmänpohjakuvauksissa. Vuosien silmänpohjakuvaukset tekivät terveydenhuollon sihteerit Anne Soronen ja Hannele Taskila, joka myös haastatteli näkövammaiset. Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökunta erityisesti silmäklinikalla ja potilasarkistossa on antanut ystävällistä apuaan tutkimuksen toteutuksessa. Eloonjäämistietoja on hankkinut dosentti Pentti Koskela. Parhaat kiitokseni kaikille. Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos on tarjonnut mahdollisuuden tämän tutkimuksen toteuttamiseen. Professori Sirkka-Liisa Kivelä antoi apuaan tutkimuksen käynnistysvaiheessa. Laitoksen ystävällinen ja uuttera henkilökunta, ennen muuta atk-asiantuntijat yhdessä ja suunnittelija Paavo Mäkinen erikseen ovat olleet aina

11 käytettävissä ja antaneet oman tieto-taitonsa käytettäväksi. Laitoksen muut tutkijat ja opettajat ovat monissa keskusteluissa ja esimerkillään tuoneet oman panoksensa tämän tutkimuksen onnistumiseen. Kiitokset Teille jokaiselle erikseen ja kaikille yhteisesti. Käsikirjoituksen äidinkielen on tarkastanut lehtori Marketta Harju-Autti ja abstraktin englannin kielen tekniikan tohtori David Porter, kiitokset. Oma erityisasemansa tutkimuksen valmistumisessa on ollut epävirallisella diabetestutkijoiden ryhmällä, jonka koulutustilaisuuksissa on voitu avarasti keskustella diabetekseen ja tutkimukseen liittyvistä ja muistakin mielenkiintoisista kysymyksistä. Tämä ryhmä on saanut pidettyä tutkimuksen liekkiä yllä. Kiitokset. Tutkimukseen käytetty aika on ollut pois lähellä olevilta ja tärkeiltä ihmisiltä. Perheestä huolehtiminen on paljolti jäänyt vaimoni Marja-Leenan huoleksi. Lapsemme Jussi, Kaisa ja Laura ovat näiden vuosien aikana varttuneet aikuisiksi. Kärsivällisyyttä on vaadittu, onneksi sitä on riittänyt. Kiitokset tuesta ja jaksamisesta. Tätä tutkimusta ovat apurahoin tukeneet Suomen Akatemia ja Lääkäriseura Duodecim. Kiitokset. Raahessa 27. päivänä huhtikuuta vuonna 1999 Hannu Pajunpää

12 Contents Abstract Tiivistelmä Saatteeksi 1. Johdanto Diabetes ja diabeettinen retinopatia Diabetes Diabeteksen vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeteksenseurauksetjamerkitys Diabeteksenhoidonjärjestäminen Diabeettinenretinopatia Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettisenretinopatianehkäisy Diabeettisenretinopatianhoito Näkövammaisuus Diabeettisen retinopatian seulonta Diabeettinenretinopatiaseulonnankohteena Diabeettisenretinopatianseulontatutkimuksia Diabeettisenretinopatianseulontasuosituksia Diabeettisen retinopatian seulonnan taloudellinen arviointi Diabeettisenretinopatianseulontataloudellisenarvioinninkohteena Kustannustenlaskeminen Vaikutustenarviointi Taloudellisen arvioinnin menetelmiä Diabeettisenretinopatianseulonnanarviointiakoskeviatutkimuksia Diabeettista retinopatiaa sairastavien ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Elämänlaadunarviointi Kuolleisuudenarviointi Tutkimuksentarkoitusjahypoteesit Aineistotjamenetelmät Aineistot Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, seulontaa ja hoitoa koskevataineistot Näkövammaisuutta ja sen aiheuttamia haittoja selvittävä aineisto

13 Elämänlaatua ja kuolleisuutta selvittävät aineistot Aineistojenvertailu Menetelmät Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden tutkiminen Kustannustenlaskeminen Kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi Diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaisten elämänlaadun ja kuolleisuudenarviointi Aineistojentilastollinenkäsittely Tulokset Diabeettisen retinopatian vallitsevuus, ilmaantuvuus ja näkövammaisuus Diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon kustannukset Seulonnankustannukset Hoidon kustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat kustannukset Kustannus- vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysi Diabeettisenretinopatianvuoksinäkövammaistenelämänlaatu Diabeettisenretinopatianvuoksinäkövammaistenkuolleisuus Pohdinta Aineistotjamenetelmät Diabeettisen retinopatian vallitsevuus, ilmaantuvuus ja näkövammaisuus Seulonnanjahoidontoteuttaminensekäniidenkustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat haitat ja kustannukset Kustannus-vaikuttavuus-jakustannus-hyötyanalyysi Näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Tulokset Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettisen retinopatian seulonta ja hoito sekä niiden kustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat haitat ja kustannukset Diabeettisen retinopatian seulonnan kustannus-vaikuttavuus ja kustannus-hyöty Näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Eettisiä ja muita näkökohtia Yhteenvetojasuositukset Yhteenvetokeskeisistätuloksista Tutkimuksenmerkitys Suositukset Kirjallisuus Liitteet

14 1. Johdanto Diabetes on merkittävä kansantauti, jota sairastaa noin suomalaista (Reunanen 1996). Diabetekseen liittyy usein komplikaationa silmänpohjan verkkokalvoon kehittyvä, näkökykyä uhkaava sairaus, diabeettinen retinopatia. Diabeettinen retinopatia on erityisen tavallinen nuoruusiän, tyypin 1, diabeteksessa, mutta se kehittyy usein myös tyypin 2 diabeteksessa (Klein et al. 1984a, Klein et al. 1984b, Klein et al. 1990, Klein 1995a). Diabeettinen retinopatia on merkittävä näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa erityisesti työikäisessä väestössä (Näkövammarekisterin vuosikirjat ). Riittävän varhain tehdyllä laser-fotokoagulaatiolla voidaan uhkaava näkövamman kehittyminen ehkäistä noin 60 %:lla potilaista (Davis & Rand 1992, Kohner & Porta 1992). Diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden ehkäisemiseksi on tärkeää, että retinopatia todetaan ajoissa. Varhaista toteamista varten on laadittu seulonta- ja hoitosuosituksia (mm. Suomen Diabetesliitto ry:n retinopatiatyöryhmä 1993). Käytettävissä olevien seulontamenetelmien, joita ovat silmänpohjan oftalmoskooppinen tutkimus ja silmänpohjan valokuvaus, hyödyistä ja heikkouksista on esitetty erilaisia näkemyksiä (Buxton et al. 1991, Peters et al. 1993, Leese et al. 1996). On myös painotettu silmänpohjavalokuvauksen etuja oftalmoskopiaan verrattuna (Taylor et al. 1990, Harding et al. 1995, Taylor 1996). Jotta terveydenhuoltoon käytettävissä olevat voimavarat osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan arviointia toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista sekä hyödystä. Viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana systematisoitunut terveystaloustiede on luonut viitekehyksen terveydenhuollon teknologian taloudelliselle arvioinnille (McGuire et al. 1988, Drummond et al. 1997, Sintonen et al. 1997, Croxon 1998). Arvioinnilla pyritään selvittämään, mikä on hyvää tutkimusta ja hoitoa. Parhaan mahdollisen hoidon tarjoaminen on sekä potilaan, yhteiskunnan että hoitoa antavien etujen mukaista. Terveydenhuollon teknologian taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida mm. kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyöty-analyyseillä (Drummond et al. 1997). Diabeettisen retinopatian seulontaa on järjestetty sekä silmäklinikoilla että perusterveydenhuollossa. Eri maissa tehdyissä tutkimuksissa seulonta on todettu kannattavaksi (Javitt et al. 1990, Dasbach et al. 1991, Drummond et al. 1992, Lairson et al. 1992, Javitt et al. 1996). Keskeisenä ongelmana on pidetty oikean menetelmän valintaa sekä sitä, kuka seulonnan suorittaa sekä milloin ja miten seulotaan (Mason & Drummond 1995).

15 14 Seulonnan toteutusvaihtoehtoja Suomessa arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon maamme erityisolosuhteet: pitkät etäisyydet, silmälääkäripalveluiden keskittyminen kaupunkeihin ja koko maan kattava kehittynyt perusterveydenhuolto. Suomessa ei tästä aiheesta ole aikaisemmin tehty varsinaisia kustannus-vaikuttavuus- taikka kustannushyötytutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, verrata silmänpohjavalokuvauksen ja terveyskeskuslääkärin tekemän oftalmoskopian vaikuttavuutta ja kustannuksia diabeettisen retinopatian seulonnassa, verrata silmänpohjavalokuvausmenetelmällä tehtävän retinopatian seulonnan ja hoidon kustannuksia näkövammaisuuden aiheuttamiin kustannuksiin, kuvata diabeettiseen retinopatiaan liittyvän näkövammaisuuden aiheuttamia haittoja, selvittää näkövammaisuuden vaikutusta elämän laatuun ja tutkia näkövammaisten kuolleisuutta.

16 2. Diabetes ja diabeettinen retinopatia 2.1. Diabetes Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee diabeteksen eli sokeritaudin, diabetes mellitus, tilaksi, jossa veren glukoosipitoisuus on hoitamattomana lisääntynyt pitkäaikaisesti. Kyseessä ei siten ole yhtenäinen tauti, vaan glukoosin lisäys voi johtua erilaisista tekijöistä (Report of WHO Study Group 1985). Diabeteksen diagnoosi perustuu kokoveren tai plasman glukoosipitoisuuden määrittämiseen kapillaari- tai laskimoverinäytteestä. Potilaalla on diabetes, mikäli kokoveren paastoglukoosipitoisuus laskimonäytteestä on kahdesti 6,7 mmol/l tai enemmän ja/tai kapillaariverinäytteestä määritetty glukoosipitoisuus on 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen 11,1 mmol/l tai enemmän ja/tai satunnainen aterian jälkeinen kapillaariverinäytteestä mitattu glukoosipitoisuus on 11,1 mmol/l tai enemmän. Jos veren glukoosi määritetään laskimoverestä, 2 tunnin verenglukoosi 10,0 mmol/l tai enemmän riittää diabeteksen diagnoosiin (Uusitupa et al. 1994). Diabeteksen diagnostisista kriteereistä on yhdysvaltalainen asiantuntijakokous antanut oman suosituksensa, jossa diagnostiset rajat perustuvat plasman glukoosipitoisuuksiin (The Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus 1997). Keskustelu diagnostisista kriteereistä jatkuu (DEKODE Study Group 1998, Wahl et al. 1998, Wareham & O Rahilly 1998, Keen 1998). Diabetesta on kahta päätyyppiä. Toinen tavallisesti lapsuus- taikka nuoruusiällä alkava tyyppi 1 insuliinista riippuva diabetes (insulin dependent diabetes mellitus, IDDM) alkaa tavallisesti klassisin oirein: jano, väsymys, painonlasku ja lisääntynyt virtsaamistarve. Nämä klassiset oireet saattavat myös puuttua (Koivisto et al. 1995). Näillä potilailla on taipumusta ketoasidoosiin ja laihtumiseen. Heillä voidaan todeta heikentynyt haiman insuliinituotanto ja useimmiten saarekesolu- ja/tai insuliiniautovasta-aineita. Toinen, tyyppi 2, insuliinista riippumaton diabetes, (non-insulin dependent diabetes mellitus, NIDDM) alkaa yleensä 40. ikävuoden jälkeen ja on usein vähäoireinen tai oireeton. Valtaosa näistä potilaista on ylipainoisia ja heillä ei yleensä ole taipumusta ketoasidoosiin, eikä hoidossa useimmiten tarvita insuliinia, ainakaan hoidon alkuvaiheessa.

17 Diabeteksen vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeteksen vallitsevuus koko väestössä on WHO:n mukaan arvioitu olevan noin 3 % (Kohner & Porta 1991). Vallitsevuus vaihtelee kuitenkin maittain ja väestöryhmittäin (Tuomilehto et al. 1986, van der Veen 1988, Vaughan et al. 1989, Jarret 1989, Tuomilehto et al. 1991, Karvonen et al. 1993, Lee et al. 1995, Lionis et al. 1996). Tyypin 2 diabetes on pääasiallisin diabeteksen muoto lähes kaikissa väestöissä (Jarret 1989). Diabeteksen ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden kasvu on todettu useissa tutkimuksissa eri maissa (Michaelis et al. 1987, Vaughan et al. 1989, Keiding et al. 1989, Andersson et al. 1991, Laakso et al. 1991, Yang et al. 1995, Reunanen 1996, Zimmet et al. 1997). Suomessa lääkkeillä hoidetun diabeteksen vallitsevuus on hyvin tiedossa sairausvakuutuksen lääkekorvausten perusteella (Reunanen 1990, Reunanen 1996, Suomen lääketilasto 1998), mutta pelkästään ruokavaliohoitoa saavien diabeetikojen lukumäärästä tietoa on vähemmän. Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi haastattelututkimuksessa todettiin 30 vuotta täyttäneiden henkilöiden diabeteksen ikävakioiduksi vallitsevuudeksi 4,5 %, josta ruokavaliohoitoisia oli 1,6 %, tablettihoitoisia 2,1 % ja insuliinihoitoisia 0,8 %. Diabeteksen vallitsevuuden todettiin lisääntyvän iän myötä (Aromaa et al. 1989). Diabetes oli tiedossa 6,1 %:lla 55-vuotiaista oululaisista miehistä ja 3,0 %:lla naisista. Lisäksi glukoosirasituskokeella diagnosoitiin aiemmin toteamaton diabetes 4,5 %:lla miehistä ja 3,7 %:lla naisista (Rajala et al. 1995). 70 vuotta täyttäneistä pohjoissuomalaisista miehistä diabetes oli 22 %:lla ja naisista 28,2 %:lla (Hiltunen et al. 1995). Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu lapsista (0 14-vuotiasta) vuosittain noin 300 ja nuorista (15 29-vuotiasta) vastaavasti noin 600 henkilöä (Reunanen 1990). Ilmaantuvuus on teollistuneiden maiden korkein (van der Veen 1988, Karvonen et al. 1993). Kaikkiaan Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin uutta diabetestapausta, heistä runsaalla 2 000:lla on tyypin 1 diabetes. Lääkekorvausoikeuden diabeteksen perusteella saa vastaavasti vuosittain suomalaista (Reunanen 1996). Diabeetikkojen kokonaismääräksi Suomessa on arvioitu (Reunanen 1990), sittemmin (Reunanen 1996). Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli suomalaisella vuonna 1997 (Suomen lääketilasto 1998), joten dieettihoitoista diabetesta sairastavat huomioon ottaen potilaiden kokonaismäärä on todennäköisesti Diabeteksen seuraukset ja merkitys Diabeteksen kansanterveydellinen merkitys liittyy sairauden pitkäaikaishaittoihin, kuten ajan myötä kehittyviin elinkomplikaatioihin. Tyypin 1 diabetes lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa; kuolemanvaara on noin kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna (Tuomilehto et al. 1989, Tuomilehto & Lounamaa 1990). Tärkeimmät kuolinsyyt ovat iskeeminen sydänsairaus ja munuaisten vajaatoiminta. Tyypin 2 diabeteksessa tärkein kuolinsyy ja eliniän lyhentäjä on sepelvaltimotauti ja muut valtimoita ahtauttavat sairaudet (Pyörälä et al. 1987, van der Veen 1988, Mykkänen & Niskanen 1990, Koivisto & Uusitupa 1997).

18 17 Diabeteksessa elinkomplikaatioihin johtavia mikroangiopatiaa ja makroangiopatiaa on tutkittu laajasti, mutta niiden lopullisia syitä ei täysin tunneta. Van der Veen arvioi hyperglykemian ja hyperinsulinemian olevan todennäköisesti tärkeimmät komplikaatioita aiheuttavat tekijät tyypin 1 diabeteksessa. Tyypin 2 diabeteksessa hän arvioi geneettisen rakenteen olevan glukoosi-intoleranssin, dyslipoproteinemian ja mahdollisesti hypertensionkin kehittymisen taustalla (van der Veen 1988). Lipidiaineenvaihdunnan häiriöt (Crepaldi & Manzato 1988) ja glukoosi-intoleranssi sekä insuliiniresistenssi ovat keskeisiä diabetekseen liittyviä ja tutkimuksen kohteena olevia asioita (Yadkin et al. 1990, Skarfors et al. 1991). Nämä sepelvaltimotautiriskiä lisäävät tekijät, kuten korkea verenpaine ja tupakointi, liittyvät elintapoihin ja ovat siten periaatteessa muutettavissa (Turner et al. 1998). Mikro- ja makroangiopatian yhteyteen viittaa mikroalbuminurian ateroskleroottista verisuonisairautta ennustava merkitys (Deckert et al. 1996, Forsblom & Ekstrand 1997). Diabeteksen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset on Suomessa vuonna 1989 arvioitu noin kahdeksi miljardiksi markaksi (Kosonen & Valkama 1993). Yhdysvalloissa diabeteksen hoitoon käytettiin 14,6 % terveydenhuoltomenoista vuonna 1992, yhteensä 45,2 miljardia dollaria (O Brien et al. 1998). Diabeetikot käyttävät terveyspalveluita muuta väestöä enemmän (Selby et al. 1997, Krop et al. 1998) ja hoidon aiheuttamat kustannukset johtuvat lähinnä elinkomplikaatioiden hoidosta (Leese 1992, Songer 1992, Kangas et al. 1995, Kansaneläkelaitos 1996). Kustannusten on todettu olevan yhteydessä hoitotasapainoon (Gilmer et al. 1997). Diabeteksen kustannuksista suoria, hoidosta aiheutuvia kustannuksia on todettu olevan noin kaksi viidesosaa kokonaiskustannuksista (Warner et al. 1996) Diabeteksen hoidon järjestäminen Diabeteksen hoito järjestetään pääosin perusterveydenhuollossa. Suomessa diabeteksen ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskus 70 %:lla, sairaalan poliklinikka 20 %:lla ja yksityislääkäri taikka työterveyshuolto 10 %:lla (Kangas 1993). Perusterveydenhuollon roolia diabeteksen hoidossa pidetään tärkeänä myös muualla (Kimnon 1993) ja useimpien diabetesta sairastavien potilaiden hoito arvioidaan kyettävän järjestämään perusterveydenhuollossa (Howitt & Cheales 1993), mutta kriittisen arvioinnin ja kehittämisen tärkeyttä on korostettu (Walford 1991). Jos hoito ei ole ollut järjestelmällistä, tulokset ovat jääneet heikoiksi (Griffin 1998). Diabeteksen hoidon tärkeyttä heijastavat lukuisat kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset, joita taudista on annettu (Komiteamietintö , Alberti & Gries 1988, Uusitupa et al. 1994, Koivisto et al. 1995). Diabeteksen seulonta sen sijaan on avoin kysymys (Dowse et al. 1992), vaikka kehittettyjä menetelmiä on jo vertailtukin (Hahl et al. 1998). Diabeteksen hoidon tuloksellisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa. Tehostetun hoidon merkitys elinkomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisin laajalti tunnettu ja hyväksytty, varsinkin tyypin 1 diabeteksessa (Tuomilehto & Lounamaa 1990, Koivisto 1990, DCCT Research Group 1993, Lasker 1993, Amiel 1993, Amiel 1994a, Amiel 1994b, UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group 1998a). Toisaalta hyvä glukoositasapaino saavutetaan vain alle puolella diabetesta sairastavista

19 18 (Seppälä et al. 1989, O Connor 1991). St.Vincentin kokoukessa 1989 asetettuihin (Kohner & Porta 1992) tavoitteisiin verrattuna diabeteksen hoidossa on edelleen runsaasti tehostettavaa (Stolar & Endocrine Fellows Foundation Study Group 1995). On esitetty, että järjestelmällisellä hoito-ohjelmalla (Thorell et al. 1994) ja integroidulla hoidolla hoitotuloksia voidaan parantaa (Diabetes Integrated Care Evaluation Team 1994), mutta aina eivät tulokset ole olleet odotusten mukaisia (de Weerdt et al. 1991). Diabeetikkojen neuvonnalla ja ohjannalla on suuri merkitys hoidon onnistumisessa (Dunn 1990, Redhead et al. 1993), ja sosiaalisen tuen on todettu parantavan ja runsaan stressin sekä vähäisen sosiaalisen tuen heikentävän glukoositasapainoa (Griffith et al. 1990). Diabetesta sairastavat henkilöt pitävät toisaalta sairauttaan hallittavana ja vain vähäisessä määrin sattumanvaraisena (Aalto & Kangas 1993). Suomessa on myös arvioitu sairastavuuden ja kuolleisuuden perusteella, etteivät hoidon laatu ja hoitomyöntyvyys ilmeisesti vaihtele sosiaaliluokan mukaan (Koskinen et al. 1996), mutta Englannissa alempien sosiaaliluokkien diabeetikkojen kuolleisuus on todettu ylempiä suuremmaksi (Chaturvedi et al. 1998a) Diabeettinen retinopatia Diabeettinen retinopatia on ensisijaisesti verkkokalvon mikroangiopatia, kapillaarien sairaus. Myöhemmin vaurioita tulee myös verkkokalvon suurempiin verisuoniin. Kapillaarit tukkeutuvat vähitellen. Laajojen verkkokalvoalueiden verenkierron häiriydyttyä alkaa kehittyä uudissuonia. Kapillaarien seinämämuutokset ja paikallinen laajeneminen johtavat mikroaneurysmien syntyyn, verkkokalvon turvotukseen ja verenvuotoihin (Davis & Rand 1992, Kohner 1993). Diabeettisen retinopatian perussyytä ei tiedetä. Taustalla on arvioitu ja todettukin olevan geneettisiä tekijöitä (Suzuki et al. 1996, Agardh et al. 1996). Useiden verisuonten seinämän epiteeliin vaikuttavien tekijöiden on arvioitu toimivan yhdessä taudin induktiovaiheessa (Polak 1995). Keskeisiä taudin syntyyn liittyviä tekijöitä ovat hyperglykemian biokemialliset vaikutukset, verisuonten rakenteelliset ja hemodynamiikan muutokset sekä endokriiniset tekijät (Merimee 1990, Mandarino 1992, Kawagishi et al. 1995, Hellstedt et al. 1998). Avainasemassa on veren suuri glukoosipitoisuus, joka saa aikaan ja pitää yllä muita poikkeavuuksia (Davis 1992, Kohner 1993). Diabeettisen retinopatian luonnollisessa kulussa on havaittavissa seuraavat patologiset prosessit: Verisuonten läpäisykyky lisääntyy, retinan kapillaareihin muodostuu mikroaneurysmia, verisuonet tukkeutuvat, uudissuonia muodostuu ja niiden seurauksena sidekudosta kasvaa retinan pinnalle ja lopulta nämä fibrovaskulaariset uudismuodostumat sekä lasiaisen kontraktoituvat (Davis & Rand 1992, Davis 1992, Arend et al. 1995). Diabeettinen retinopatia kehittyy vähitellen, mutta kapillaarimuutoksia todetaan jo taudin varhaisessa vaiheessa (Sander et al. 1994, Güven et al. 1996). Tyypin 1 diabeteksessa retinopatiaa todetaan harvoin alle viiden vuoden kuluessa taudin alusta (Davis 1992). Sen sijaan tyypin 2 diabeteksessa retinopatia on todettavissa jo diagnoosihetkellä %:lla (Teräsvirta 1986, Kohner 1993, Aiello et al. 1998) ja alle 30-vuotiaina tyypin 2

20 19 diabetekseen sairastuneilla jopa 67:%:lla (Yokoyama et al. 1997). Retinopatiamuutoksia on todettu myös sellaisilla iäkkäillä henkilöillä, joilla ei ole diabetesta, mutta on korkea verenpaine (Klein et al. 1994, Yu et al. 1998). Diabeettinen retinopatia alkaa taustaretinopatiana, jolloin silmänpohjassa on etupäässä mikroaneurysmia ja pistemäisiä verenvuotoja. Tässä vaiheessa ennuste on näön kannalta yleensä hyvä, joskin hoitamattomana näön heikkenemisen vaara on olemassa. Vaikeammassa muodossa verkkokalvoon tulee myös turvotusta, lipidieksudaatteja ja pumpulipesäkkeitä (mikroinfarkteja). Taustaretinopatian olomuoto on myös makulopatia. Siinä turvotusta, eksudaatteja ja vuotoja on makula lutean alueella ja keskeinen näöntarkkuus on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Kolmas retinopatian muoto on proliferatiivinen retinopatia, jossa joko retinan tai papillan pintaan ilmestyy uudissuonia ja näön menettämisen uhka kasvaa taudin edetessä. Proliferatiiviseen tautimuotoon voi liittyä myös makulopatiaa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöiksi on todettu diabeteksen kesto ja huono glukoositasapaino (Dorf et al. 1976, Constable et al. 1980, Kullberg & Arnqvist 1993) ja on epäilty insuliiniannoksen suuruutta (Agardh et al. 1994). Kohonnutta verenpainetta on pidetty retinopatian riskitekijänä (Klein et al. 1992, Klein et al. 1995d, UK Prospective Diabetes Study Group 1998b), mutta tästä on esitetty myös poikkeava näkemys (Nørgaard et al. 1991). Pitkäkestoinen korkea veren glukoosipitoisuus näyttää olevan tärkein retinopatian etenemistä lisäävä tekijä (Klein et al. 1992, Araki et al. 1993, DCCT Research Group 1995, UK Prospective Diabetes Sudy Group 1998a). Insuliinihoidon aloittaminen huonossa hoitotasapainossa oleville tablettihoitoa saaville diabeetikoille näytti nopeuttavan retinopatian etenemistä (Henricsson et al. 1997). Asuinpaikalla (Villapando et al. 1997), ja perintötekijöillä (Agardh et al. 1996, Arfken et al. 1997, Harris et al. 1998, Arfken et al. 1998) ja sosiaalisella asemalla (Chaturvedi et al. 1996a) on myös esitetty olevan vaikutusta taudin kehityksessä. Lapsilla depression on katsottu lisäävän retinopatiariskiä (Kovacs et al. 1995). On myös katsottu, että miehillä on suurempi riski sairaustua diabeettiseen retinopatiaan ja että raskaus nopeuttaa retinopatian etenemistä (Davis & Rand 1992). Vähäinen hemoglobiinitaso näytti lisäävän proliferatiivisen retinopatian riskia (Qiao et al. 1997) ja seerumin kohonneiden lipidiarvojen on todettu lisäävän retinan kovien eksudaattien riskiä (Chew et al. 1996). Diabeettisen makulopatian on todettu olevan yhteydessä diabeettiseen nefropatiaan (Dodson & Gibson 1991) Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettinen retinopatia todetaan silmänpohjan visuaalisessa tarkastuksessa joko suoraan oftalmoskooppisesti taikka silmänpohjasta otetusta valokuvasta. Lisäkeinona voidaan käyttää silmänpohjan varjoainekuvausta. Taulukkoon yksi on koottu diabeettisen retinopatian vallitsevuutta ja ilmaantuvuutta selvittäviä tutkimuksia. Retinopatian olemassaolo on yleensä esitetty helposti vertailtavassa muodossa, mutta retinopatian vaikeusasteen luokittelu vaihtelee. Osassa tutkimuksista on selvitetty vaikean tai hoitoa vaativan retinopatian vallitsevuutta ja ilmaantuvuutta, osassa on nimetty proliferatiivinen retinopatia ja makulopatia. Retinopatian ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden vaihtelu on huomattavaa eri tutkimusten tulosten välillä.

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Diabeettisen retinopatian luokittelut

Diabeettisen retinopatian luokittelut Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia

Käypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 15.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle Elisa Aho, Raija Holmi, Marja Lappalainen & Kaisa Lepistö TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

6/2006. Diabeteksen esiintyvyys Suomessa Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus EASD 2006 VOL. 35 JOULUKUU SUOMEN DIABETESLIITTO

6/2006. Diabeteksen esiintyvyys Suomessa Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus EASD 2006 VOL. 35 JOULUKUU SUOMEN DIABETESLIITTO 6/2006 VOL. 35 JOULUKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Diabeteksen esiintyvyys Suomessa Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus EASD 2006 Kuva: Timo Saaristo Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi 7

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

nähdään www.nahdaan.fi Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s.

nähdään www.nahdaan.fi Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s. www.nahdaan.fi Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s. 8 13 Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus s. 14 15 Diabeettisen makulaturvotuksen

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Diabeetikon elämänlaadun arviointi

Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2009 2010 ADDQoL-mittari ja sen käyttö Suomessa Timo Valle ja työryhmä Helena Nuutinen DEHKO-raportti 2010:5 2009:4 DEHKO-raportti

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot