DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS"

Transkriptio

1 DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS HANNU PAJUNPÄÄ Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto Oulun yliopistollinen sairaala Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä OULU 1999 Abstract and summary in English

2 HANNU PAJUNPÄÄ DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS (Abstract and summary in English) Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1), 29. toukokuuta 1999 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 1999

3 Copyright 1999 Oulu University Library, 1999 Käsikirjoitus vastaanotettu Hyväksytty Esittäneet Professori Leila Laatikainen Dosentti Kari Vinni ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT ISBN ISSN (URL: OULU UNIVERSITY LIBRARY OULU 1999

4 Läheisilleni

5

6 Pajunpää Hannu, Costs and benefits of photograpic screening for diabetic retinopathy, quality of life and mortality of visually impaired diabetic persons Department of Public Health Science and General Practice, Department of Economics, University of Oulu, University of Oulu, P.O. Box 5000, FIN Oulu, Finland, Oulu University Hospital, Joint Municipal Authority of Health Care in Raahe District Acta Univ Oul D 522, 1999 Oulu, Finland (Manuscript received ) Abstract The purpose of this study was to compare the effectiveness, costs and benefits of screening for diabetic retinopathy with retinal photography and with ophthalmoscopic examination in health care centres by primary care physicians, and also to study the quality of life and mortality of visually impaired diabetics. There are about diabetics in Finland. There were 881 visually impaired persons due to diabetic retinopathy in the Finnish Register of Visually Impaired Patients in 1994 (1122 in 1997). Laser photocoagulation has proved to be an effective treatment in diabetic retinopathy preventing visual loss. The screening methods are ophthalmoscopic examination and retinal photography. The incidence of retinopathy was calculated from the photogaphy screening in the Oulu Health Care Centre in 1987 (N = 1015), in (N = 1844) and in (N = 1484). The ophthalmoscopy screening was studied from patients records (N = 242) in the Raahe Health Care Centre. Out of 120 visually impaired persons with diabetic retinopathy in the province of Pohjois-Pohjanmaa, 50 were interviewed by the health care secretary. The study included cost-benefit analysis for the costs of screening and treatment of diabetic retinopathy compared with the costs of visual impairment. Furthermore the quality of life of patients with visual impairment due to diabetic retinopathy was studied using the Nottingham Health Profile questionaire (NHP) and compared with diabetic patients without visual impairment. The mortality rate of visually impaired patients was compared to that of diabetic retinopathy patients who had been treated with laser photocoagulation. The incidence of all diabetic retinopathy was 9.4 per cent per year and 2.8 per cent per year for moderate to severe retinopathy, and in patients with no insulin in their treatment the incidence of all retinopathy was 3.0 and 1.2 per cent per year respectively. The screening costs per diabetic person screened were 148 Finnish marks (FIM) in the photographic method and 68 FIM in the ophthalmoscopic method. It was calculated that 156 visual impairment cases could be prevented per year in Finland with the photographic method. The screening and treating costs in finding one preventable case of visual impairment were FIM. The costs of visual impairment were FIM per patient. So retinal photography screening and treatment of diabetic retinopathy could lead to savings of 63.9 million FIM per yearly screening in Finland. The quality of life of visually impaired persons was worse than that of other diabetics in two dimensions of the NHP, Energy and Mobility. In the second part of the NHP, the quality of life of visually impaired persons was worse than that of other diabetics in all questions except working. The mortality rate of visually impaired persons, 14.5 per cent per year was twice as high as that of diabetic patients treated with laser photocoagulation. The incidence of diabetic retinopathy in Finland was about the same as in other industrialized countries. Retinal photography seemed to be a cost-effective screening method for preventing visual impairment and the cost benefit ratio of screening and treating diabetic retinopathy was 3.2. The quality of life of visually impaired patients was worse and mortality risk higher than that of other diabetics. Keywords: incidence, cost-effectiveness analysis, cost-benefit analysis

7

8 Pajunpää Hannu, Diabeettisen retinopatian valokuvaseulonnan kustannukset ja hyödyt sekä näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto, PL 5000, FIN Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala, Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Acta Univ. Oul. D 522, 1999 Oulu, (Käsikirjoitus vastaanotettu 3. toukokuuta 1999) Tiivistelmä Tarkoituksena oli tutkia perusterveydenhuollossa silmänpohjakuvauksella tai oftalmoskopialla tehdyn diabeettisen retinopatian seulonnan vaikuttavuutta, kustannuksia ja hyötyjä näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatua ja kuolleisuutta. Suomessa on noin diabeetikkoa. Diabeettisen retinopatian aiheuttama näkövamma oli Näkövammarekisterin mukaan vuoden 1994 alussa 881:lla suomalaisella (vuoden 1997 lopussa 1122:lla suomalaisella). Diabeettisen retinopatian aiheuttamaa näkövammaisuutta voidaan ehkäistä ajoissa toteutetulla silmänpohjan laser-fotokoagulaatiohoidolla. Uusien tautitapausten löytämiseksi käytetään oftalmoskopiaa ja silmänpohjakuvausta. Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus laskettiin Oulussa vuosina 1987 (N = 1015), (N = 1844) ja (N = 1484) toteutettujen silmänpohjakuvausten perusteella. Diabeettisen retinopatian oftalmoskooppista toteamista tutkittiin Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton potilaiden sairauskertomuksista (N = 242). Seulontamenetelmien tehokkuutta arvioitiin kustannusvaikuttavuusanalyysillä ja diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon hyötyä näkövammaisuuden ehkäisyssä kustannus-hyötyanalyysillä. Pohjois-Pohjanmaalta diabeettisen retinopatian johdosta näkövammarekisteriin ilmoitetuista (N = 120) haastateltiin tavoitetut 50 henkilöä. Haastatelluilla näkövammaisille sekä Oulussa vuosina silmänpohjakuvaukseen osallistuneille tehtiin elämänlaatukysely NHP-mittarilla. Elämänlaatua ja kuolleisuutta tutkittiin tapaus-verrokki asetelmalla. Tutkimuksen mukaan Diabeettisen retinopatian koko ilmaantuvuus oli 9,4 % vuodessa ja diabeetikoilla, joiden hoidossa ei käytetty insuliinia, ilmaantuvuus oli 3,0 % vuodessa. Vaikean tausta- ja proliferatiivisen retinopatian ilmaantuvuus oli vastaavasti 2,8 % ja 1,2 % vuodessa. Silmänpohjakuvaukseen perustuvan seulonnan ja laserhoidon kustannukset olivat 192 mk seulottua kohti. Silmänpohjakuvausseulonnalla olisi tämän tutkimuksen mukaan mahdollista estää Suomessa vuosittain 156 näkövammaa kustannusten ollessa noin mk estettyä näkövammaa kohti. Yhden näkövamman kustannukset olivat yhteensä mk. Silmänpohjakuvaukseen perustuvalla seulonnalla olisi mahdollista säästää noin 63,9 milj. mk vuodessa edellyttäen, että tulokset ovat yleistettävissä koko maahan. Diabeettisen retinopatian johdosta näkövammaisten elämänlaatu oli selvästi muita diabeetikkoja huonompi NHP-mittarin ulottuvuuksilla tarmokkuus ja liikkuminen sekä useilla keskeisillä elämänalueilla. Näkövammaisten diabeetikkojen kuolemanriski oli yli kaksinkertainen laserhoidettuhin näkönsä säilyttäneiisiin diabeettista retinopatiaa sairastaviin verrattuna. Tutkimuksen mukaan diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus oli Suomessa samalla tasolla kuin muissa teollistuneissa maissa. Silmänpohjakuvaussseulonta osoittautui taloudellisesti kannattavaksi näkövammojen ehkäisyssä. Näkövammaisuus heikensi diabeetikkojen elämänlaatua ja lisäsi kuolemanriskiä. Asiasanat: ilmaantuvuus, kustannus-vaikuttavuusanalyysi, kustannus-hyötyanalyysi

9

10 Saatteeksi Tämän tutkimuksen taustana on pitkäaikainen työskentelyni perusterveydenhuollossa käytännön lääkärin ja hallintotehtävissä. Niukkojen voimavarojen kohdentamisen jokapäiväiset ongelmat suuntasivat kiinnostustani taloudellisiin kysymyksiin, terveystaloustieteeseen. Tutkimustyöhön ryhtymisestä kiitos kuitenkin kuuluu professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemelle, joka ehdotti tutkimusaiheeksi diabeettista retinopatiaa. Keskustelujen jälkeen tutkimisaihe rajautui diabeettisen retinopatian seulonnan kustannuksiin, näkövammaisuuden aiheuttamiin haittoihin ja kustannuksiin sekä näkövammaisten elämänlaatuun. Tutkimuksesta alkoi hahmottua kustannus-hyöty- taikka kustannus-vaikuttavuusanalyysi. Tutkimustyö on vienyt pitkän, jopa odotettuakin pitemmän ajan. Vakinaisessa virkatyössä tapahtuneet suuret muutokset ja haasteet ovat välillä vaatineet jättämään tutkimuksen osittain lepäämään. Koko matkan aikana on professori Keinänen-Kiukaanniemi jaksanut lukuisissa keskusteluissa optimistisesti kannustaa, tukea ja ohjata. Professori Pirjo Koivukangas on terveystaloustieteen asiantuntijana ja ohjaajana opastanut oman tieteenalansa saloihin ja ollut tukena ja apuna tutkimusprosessin eri vaiheissa. Monet keskustelut ovat avartaneet terveystaloustieteen kuvaa ja näkökulmaa. Lämpimät kiitokset molemmille ohjaajilleni. Tutkimusaineistoja on koottu useassa paikassa. Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton väki on aina tarvittaessa ystävällisesti avustanut. Oulun kaupungin terveyskeskuksen diabetesvastaanoton henkilökunta on tehnyt suururakan kolmessa peräkkäisessä silmänpohjakuvauksissa. Vuosien silmänpohjakuvaukset tekivät terveydenhuollon sihteerit Anne Soronen ja Hannele Taskila, joka myös haastatteli näkövammaiset. Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökunta erityisesti silmäklinikalla ja potilasarkistossa on antanut ystävällistä apuaan tutkimuksen toteutuksessa. Eloonjäämistietoja on hankkinut dosentti Pentti Koskela. Parhaat kiitokseni kaikille. Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos on tarjonnut mahdollisuuden tämän tutkimuksen toteuttamiseen. Professori Sirkka-Liisa Kivelä antoi apuaan tutkimuksen käynnistysvaiheessa. Laitoksen ystävällinen ja uuttera henkilökunta, ennen muuta atk-asiantuntijat yhdessä ja suunnittelija Paavo Mäkinen erikseen ovat olleet aina

11 käytettävissä ja antaneet oman tieto-taitonsa käytettäväksi. Laitoksen muut tutkijat ja opettajat ovat monissa keskusteluissa ja esimerkillään tuoneet oman panoksensa tämän tutkimuksen onnistumiseen. Kiitokset Teille jokaiselle erikseen ja kaikille yhteisesti. Käsikirjoituksen äidinkielen on tarkastanut lehtori Marketta Harju-Autti ja abstraktin englannin kielen tekniikan tohtori David Porter, kiitokset. Oma erityisasemansa tutkimuksen valmistumisessa on ollut epävirallisella diabetestutkijoiden ryhmällä, jonka koulutustilaisuuksissa on voitu avarasti keskustella diabetekseen ja tutkimukseen liittyvistä ja muistakin mielenkiintoisista kysymyksistä. Tämä ryhmä on saanut pidettyä tutkimuksen liekkiä yllä. Kiitokset. Tutkimukseen käytetty aika on ollut pois lähellä olevilta ja tärkeiltä ihmisiltä. Perheestä huolehtiminen on paljolti jäänyt vaimoni Marja-Leenan huoleksi. Lapsemme Jussi, Kaisa ja Laura ovat näiden vuosien aikana varttuneet aikuisiksi. Kärsivällisyyttä on vaadittu, onneksi sitä on riittänyt. Kiitokset tuesta ja jaksamisesta. Tätä tutkimusta ovat apurahoin tukeneet Suomen Akatemia ja Lääkäriseura Duodecim. Kiitokset. Raahessa 27. päivänä huhtikuuta vuonna 1999 Hannu Pajunpää

12 Contents Abstract Tiivistelmä Saatteeksi 1. Johdanto Diabetes ja diabeettinen retinopatia Diabetes Diabeteksen vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeteksenseurauksetjamerkitys Diabeteksenhoidonjärjestäminen Diabeettinenretinopatia Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettisenretinopatianehkäisy Diabeettisenretinopatianhoito Näkövammaisuus Diabeettisen retinopatian seulonta Diabeettinenretinopatiaseulonnankohteena Diabeettisenretinopatianseulontatutkimuksia Diabeettisenretinopatianseulontasuosituksia Diabeettisen retinopatian seulonnan taloudellinen arviointi Diabeettisenretinopatianseulontataloudellisenarvioinninkohteena Kustannustenlaskeminen Vaikutustenarviointi Taloudellisen arvioinnin menetelmiä Diabeettisenretinopatianseulonnanarviointiakoskeviatutkimuksia Diabeettista retinopatiaa sairastavien ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Elämänlaadunarviointi Kuolleisuudenarviointi Tutkimuksentarkoitusjahypoteesit Aineistotjamenetelmät Aineistot Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, seulontaa ja hoitoa koskevataineistot Näkövammaisuutta ja sen aiheuttamia haittoja selvittävä aineisto

13 Elämänlaatua ja kuolleisuutta selvittävät aineistot Aineistojenvertailu Menetelmät Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden tutkiminen Kustannustenlaskeminen Kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi Diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaisten elämänlaadun ja kuolleisuudenarviointi Aineistojentilastollinenkäsittely Tulokset Diabeettisen retinopatian vallitsevuus, ilmaantuvuus ja näkövammaisuus Diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon kustannukset Seulonnankustannukset Hoidon kustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat kustannukset Kustannus- vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysi Diabeettisenretinopatianvuoksinäkövammaistenelämänlaatu Diabeettisenretinopatianvuoksinäkövammaistenkuolleisuus Pohdinta Aineistotjamenetelmät Diabeettisen retinopatian vallitsevuus, ilmaantuvuus ja näkövammaisuus Seulonnanjahoidontoteuttaminensekäniidenkustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat haitat ja kustannukset Kustannus-vaikuttavuus-jakustannus-hyötyanalyysi Näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Tulokset Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettisen retinopatian seulonta ja hoito sekä niiden kustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat haitat ja kustannukset Diabeettisen retinopatian seulonnan kustannus-vaikuttavuus ja kustannus-hyöty Näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Eettisiä ja muita näkökohtia Yhteenvetojasuositukset Yhteenvetokeskeisistätuloksista Tutkimuksenmerkitys Suositukset Kirjallisuus Liitteet

14 1. Johdanto Diabetes on merkittävä kansantauti, jota sairastaa noin suomalaista (Reunanen 1996). Diabetekseen liittyy usein komplikaationa silmänpohjan verkkokalvoon kehittyvä, näkökykyä uhkaava sairaus, diabeettinen retinopatia. Diabeettinen retinopatia on erityisen tavallinen nuoruusiän, tyypin 1, diabeteksessa, mutta se kehittyy usein myös tyypin 2 diabeteksessa (Klein et al. 1984a, Klein et al. 1984b, Klein et al. 1990, Klein 1995a). Diabeettinen retinopatia on merkittävä näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa erityisesti työikäisessä väestössä (Näkövammarekisterin vuosikirjat ). Riittävän varhain tehdyllä laser-fotokoagulaatiolla voidaan uhkaava näkövamman kehittyminen ehkäistä noin 60 %:lla potilaista (Davis & Rand 1992, Kohner & Porta 1992). Diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden ehkäisemiseksi on tärkeää, että retinopatia todetaan ajoissa. Varhaista toteamista varten on laadittu seulonta- ja hoitosuosituksia (mm. Suomen Diabetesliitto ry:n retinopatiatyöryhmä 1993). Käytettävissä olevien seulontamenetelmien, joita ovat silmänpohjan oftalmoskooppinen tutkimus ja silmänpohjan valokuvaus, hyödyistä ja heikkouksista on esitetty erilaisia näkemyksiä (Buxton et al. 1991, Peters et al. 1993, Leese et al. 1996). On myös painotettu silmänpohjavalokuvauksen etuja oftalmoskopiaan verrattuna (Taylor et al. 1990, Harding et al. 1995, Taylor 1996). Jotta terveydenhuoltoon käytettävissä olevat voimavarat osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan arviointia toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista sekä hyödystä. Viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana systematisoitunut terveystaloustiede on luonut viitekehyksen terveydenhuollon teknologian taloudelliselle arvioinnille (McGuire et al. 1988, Drummond et al. 1997, Sintonen et al. 1997, Croxon 1998). Arvioinnilla pyritään selvittämään, mikä on hyvää tutkimusta ja hoitoa. Parhaan mahdollisen hoidon tarjoaminen on sekä potilaan, yhteiskunnan että hoitoa antavien etujen mukaista. Terveydenhuollon teknologian taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida mm. kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyöty-analyyseillä (Drummond et al. 1997). Diabeettisen retinopatian seulontaa on järjestetty sekä silmäklinikoilla että perusterveydenhuollossa. Eri maissa tehdyissä tutkimuksissa seulonta on todettu kannattavaksi (Javitt et al. 1990, Dasbach et al. 1991, Drummond et al. 1992, Lairson et al. 1992, Javitt et al. 1996). Keskeisenä ongelmana on pidetty oikean menetelmän valintaa sekä sitä, kuka seulonnan suorittaa sekä milloin ja miten seulotaan (Mason & Drummond 1995).

15 14 Seulonnan toteutusvaihtoehtoja Suomessa arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon maamme erityisolosuhteet: pitkät etäisyydet, silmälääkäripalveluiden keskittyminen kaupunkeihin ja koko maan kattava kehittynyt perusterveydenhuolto. Suomessa ei tästä aiheesta ole aikaisemmin tehty varsinaisia kustannus-vaikuttavuus- taikka kustannushyötytutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, verrata silmänpohjavalokuvauksen ja terveyskeskuslääkärin tekemän oftalmoskopian vaikuttavuutta ja kustannuksia diabeettisen retinopatian seulonnassa, verrata silmänpohjavalokuvausmenetelmällä tehtävän retinopatian seulonnan ja hoidon kustannuksia näkövammaisuuden aiheuttamiin kustannuksiin, kuvata diabeettiseen retinopatiaan liittyvän näkövammaisuuden aiheuttamia haittoja, selvittää näkövammaisuuden vaikutusta elämän laatuun ja tutkia näkövammaisten kuolleisuutta.

16 2. Diabetes ja diabeettinen retinopatia 2.1. Diabetes Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee diabeteksen eli sokeritaudin, diabetes mellitus, tilaksi, jossa veren glukoosipitoisuus on hoitamattomana lisääntynyt pitkäaikaisesti. Kyseessä ei siten ole yhtenäinen tauti, vaan glukoosin lisäys voi johtua erilaisista tekijöistä (Report of WHO Study Group 1985). Diabeteksen diagnoosi perustuu kokoveren tai plasman glukoosipitoisuuden määrittämiseen kapillaari- tai laskimoverinäytteestä. Potilaalla on diabetes, mikäli kokoveren paastoglukoosipitoisuus laskimonäytteestä on kahdesti 6,7 mmol/l tai enemmän ja/tai kapillaariverinäytteestä määritetty glukoosipitoisuus on 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen 11,1 mmol/l tai enemmän ja/tai satunnainen aterian jälkeinen kapillaariverinäytteestä mitattu glukoosipitoisuus on 11,1 mmol/l tai enemmän. Jos veren glukoosi määritetään laskimoverestä, 2 tunnin verenglukoosi 10,0 mmol/l tai enemmän riittää diabeteksen diagnoosiin (Uusitupa et al. 1994). Diabeteksen diagnostisista kriteereistä on yhdysvaltalainen asiantuntijakokous antanut oman suosituksensa, jossa diagnostiset rajat perustuvat plasman glukoosipitoisuuksiin (The Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus 1997). Keskustelu diagnostisista kriteereistä jatkuu (DEKODE Study Group 1998, Wahl et al. 1998, Wareham & O Rahilly 1998, Keen 1998). Diabetesta on kahta päätyyppiä. Toinen tavallisesti lapsuus- taikka nuoruusiällä alkava tyyppi 1 insuliinista riippuva diabetes (insulin dependent diabetes mellitus, IDDM) alkaa tavallisesti klassisin oirein: jano, väsymys, painonlasku ja lisääntynyt virtsaamistarve. Nämä klassiset oireet saattavat myös puuttua (Koivisto et al. 1995). Näillä potilailla on taipumusta ketoasidoosiin ja laihtumiseen. Heillä voidaan todeta heikentynyt haiman insuliinituotanto ja useimmiten saarekesolu- ja/tai insuliiniautovasta-aineita. Toinen, tyyppi 2, insuliinista riippumaton diabetes, (non-insulin dependent diabetes mellitus, NIDDM) alkaa yleensä 40. ikävuoden jälkeen ja on usein vähäoireinen tai oireeton. Valtaosa näistä potilaista on ylipainoisia ja heillä ei yleensä ole taipumusta ketoasidoosiin, eikä hoidossa useimmiten tarvita insuliinia, ainakaan hoidon alkuvaiheessa.

17 Diabeteksen vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeteksen vallitsevuus koko väestössä on WHO:n mukaan arvioitu olevan noin 3 % (Kohner & Porta 1991). Vallitsevuus vaihtelee kuitenkin maittain ja väestöryhmittäin (Tuomilehto et al. 1986, van der Veen 1988, Vaughan et al. 1989, Jarret 1989, Tuomilehto et al. 1991, Karvonen et al. 1993, Lee et al. 1995, Lionis et al. 1996). Tyypin 2 diabetes on pääasiallisin diabeteksen muoto lähes kaikissa väestöissä (Jarret 1989). Diabeteksen ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden kasvu on todettu useissa tutkimuksissa eri maissa (Michaelis et al. 1987, Vaughan et al. 1989, Keiding et al. 1989, Andersson et al. 1991, Laakso et al. 1991, Yang et al. 1995, Reunanen 1996, Zimmet et al. 1997). Suomessa lääkkeillä hoidetun diabeteksen vallitsevuus on hyvin tiedossa sairausvakuutuksen lääkekorvausten perusteella (Reunanen 1990, Reunanen 1996, Suomen lääketilasto 1998), mutta pelkästään ruokavaliohoitoa saavien diabeetikojen lukumäärästä tietoa on vähemmän. Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi haastattelututkimuksessa todettiin 30 vuotta täyttäneiden henkilöiden diabeteksen ikävakioiduksi vallitsevuudeksi 4,5 %, josta ruokavaliohoitoisia oli 1,6 %, tablettihoitoisia 2,1 % ja insuliinihoitoisia 0,8 %. Diabeteksen vallitsevuuden todettiin lisääntyvän iän myötä (Aromaa et al. 1989). Diabetes oli tiedossa 6,1 %:lla 55-vuotiaista oululaisista miehistä ja 3,0 %:lla naisista. Lisäksi glukoosirasituskokeella diagnosoitiin aiemmin toteamaton diabetes 4,5 %:lla miehistä ja 3,7 %:lla naisista (Rajala et al. 1995). 70 vuotta täyttäneistä pohjoissuomalaisista miehistä diabetes oli 22 %:lla ja naisista 28,2 %:lla (Hiltunen et al. 1995). Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu lapsista (0 14-vuotiasta) vuosittain noin 300 ja nuorista (15 29-vuotiasta) vastaavasti noin 600 henkilöä (Reunanen 1990). Ilmaantuvuus on teollistuneiden maiden korkein (van der Veen 1988, Karvonen et al. 1993). Kaikkiaan Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin uutta diabetestapausta, heistä runsaalla 2 000:lla on tyypin 1 diabetes. Lääkekorvausoikeuden diabeteksen perusteella saa vastaavasti vuosittain suomalaista (Reunanen 1996). Diabeetikkojen kokonaismääräksi Suomessa on arvioitu (Reunanen 1990), sittemmin (Reunanen 1996). Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli suomalaisella vuonna 1997 (Suomen lääketilasto 1998), joten dieettihoitoista diabetesta sairastavat huomioon ottaen potilaiden kokonaismäärä on todennäköisesti Diabeteksen seuraukset ja merkitys Diabeteksen kansanterveydellinen merkitys liittyy sairauden pitkäaikaishaittoihin, kuten ajan myötä kehittyviin elinkomplikaatioihin. Tyypin 1 diabetes lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa; kuolemanvaara on noin kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna (Tuomilehto et al. 1989, Tuomilehto & Lounamaa 1990). Tärkeimmät kuolinsyyt ovat iskeeminen sydänsairaus ja munuaisten vajaatoiminta. Tyypin 2 diabeteksessa tärkein kuolinsyy ja eliniän lyhentäjä on sepelvaltimotauti ja muut valtimoita ahtauttavat sairaudet (Pyörälä et al. 1987, van der Veen 1988, Mykkänen & Niskanen 1990, Koivisto & Uusitupa 1997).

18 17 Diabeteksessa elinkomplikaatioihin johtavia mikroangiopatiaa ja makroangiopatiaa on tutkittu laajasti, mutta niiden lopullisia syitä ei täysin tunneta. Van der Veen arvioi hyperglykemian ja hyperinsulinemian olevan todennäköisesti tärkeimmät komplikaatioita aiheuttavat tekijät tyypin 1 diabeteksessa. Tyypin 2 diabeteksessa hän arvioi geneettisen rakenteen olevan glukoosi-intoleranssin, dyslipoproteinemian ja mahdollisesti hypertensionkin kehittymisen taustalla (van der Veen 1988). Lipidiaineenvaihdunnan häiriöt (Crepaldi & Manzato 1988) ja glukoosi-intoleranssi sekä insuliiniresistenssi ovat keskeisiä diabetekseen liittyviä ja tutkimuksen kohteena olevia asioita (Yadkin et al. 1990, Skarfors et al. 1991). Nämä sepelvaltimotautiriskiä lisäävät tekijät, kuten korkea verenpaine ja tupakointi, liittyvät elintapoihin ja ovat siten periaatteessa muutettavissa (Turner et al. 1998). Mikro- ja makroangiopatian yhteyteen viittaa mikroalbuminurian ateroskleroottista verisuonisairautta ennustava merkitys (Deckert et al. 1996, Forsblom & Ekstrand 1997). Diabeteksen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset on Suomessa vuonna 1989 arvioitu noin kahdeksi miljardiksi markaksi (Kosonen & Valkama 1993). Yhdysvalloissa diabeteksen hoitoon käytettiin 14,6 % terveydenhuoltomenoista vuonna 1992, yhteensä 45,2 miljardia dollaria (O Brien et al. 1998). Diabeetikot käyttävät terveyspalveluita muuta väestöä enemmän (Selby et al. 1997, Krop et al. 1998) ja hoidon aiheuttamat kustannukset johtuvat lähinnä elinkomplikaatioiden hoidosta (Leese 1992, Songer 1992, Kangas et al. 1995, Kansaneläkelaitos 1996). Kustannusten on todettu olevan yhteydessä hoitotasapainoon (Gilmer et al. 1997). Diabeteksen kustannuksista suoria, hoidosta aiheutuvia kustannuksia on todettu olevan noin kaksi viidesosaa kokonaiskustannuksista (Warner et al. 1996) Diabeteksen hoidon järjestäminen Diabeteksen hoito järjestetään pääosin perusterveydenhuollossa. Suomessa diabeteksen ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskus 70 %:lla, sairaalan poliklinikka 20 %:lla ja yksityislääkäri taikka työterveyshuolto 10 %:lla (Kangas 1993). Perusterveydenhuollon roolia diabeteksen hoidossa pidetään tärkeänä myös muualla (Kimnon 1993) ja useimpien diabetesta sairastavien potilaiden hoito arvioidaan kyettävän järjestämään perusterveydenhuollossa (Howitt & Cheales 1993), mutta kriittisen arvioinnin ja kehittämisen tärkeyttä on korostettu (Walford 1991). Jos hoito ei ole ollut järjestelmällistä, tulokset ovat jääneet heikoiksi (Griffin 1998). Diabeteksen hoidon tärkeyttä heijastavat lukuisat kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset, joita taudista on annettu (Komiteamietintö , Alberti & Gries 1988, Uusitupa et al. 1994, Koivisto et al. 1995). Diabeteksen seulonta sen sijaan on avoin kysymys (Dowse et al. 1992), vaikka kehittettyjä menetelmiä on jo vertailtukin (Hahl et al. 1998). Diabeteksen hoidon tuloksellisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa. Tehostetun hoidon merkitys elinkomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisin laajalti tunnettu ja hyväksytty, varsinkin tyypin 1 diabeteksessa (Tuomilehto & Lounamaa 1990, Koivisto 1990, DCCT Research Group 1993, Lasker 1993, Amiel 1993, Amiel 1994a, Amiel 1994b, UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group 1998a). Toisaalta hyvä glukoositasapaino saavutetaan vain alle puolella diabetesta sairastavista

19 18 (Seppälä et al. 1989, O Connor 1991). St.Vincentin kokoukessa 1989 asetettuihin (Kohner & Porta 1992) tavoitteisiin verrattuna diabeteksen hoidossa on edelleen runsaasti tehostettavaa (Stolar & Endocrine Fellows Foundation Study Group 1995). On esitetty, että järjestelmällisellä hoito-ohjelmalla (Thorell et al. 1994) ja integroidulla hoidolla hoitotuloksia voidaan parantaa (Diabetes Integrated Care Evaluation Team 1994), mutta aina eivät tulokset ole olleet odotusten mukaisia (de Weerdt et al. 1991). Diabeetikkojen neuvonnalla ja ohjannalla on suuri merkitys hoidon onnistumisessa (Dunn 1990, Redhead et al. 1993), ja sosiaalisen tuen on todettu parantavan ja runsaan stressin sekä vähäisen sosiaalisen tuen heikentävän glukoositasapainoa (Griffith et al. 1990). Diabetesta sairastavat henkilöt pitävät toisaalta sairauttaan hallittavana ja vain vähäisessä määrin sattumanvaraisena (Aalto & Kangas 1993). Suomessa on myös arvioitu sairastavuuden ja kuolleisuuden perusteella, etteivät hoidon laatu ja hoitomyöntyvyys ilmeisesti vaihtele sosiaaliluokan mukaan (Koskinen et al. 1996), mutta Englannissa alempien sosiaaliluokkien diabeetikkojen kuolleisuus on todettu ylempiä suuremmaksi (Chaturvedi et al. 1998a) Diabeettinen retinopatia Diabeettinen retinopatia on ensisijaisesti verkkokalvon mikroangiopatia, kapillaarien sairaus. Myöhemmin vaurioita tulee myös verkkokalvon suurempiin verisuoniin. Kapillaarit tukkeutuvat vähitellen. Laajojen verkkokalvoalueiden verenkierron häiriydyttyä alkaa kehittyä uudissuonia. Kapillaarien seinämämuutokset ja paikallinen laajeneminen johtavat mikroaneurysmien syntyyn, verkkokalvon turvotukseen ja verenvuotoihin (Davis & Rand 1992, Kohner 1993). Diabeettisen retinopatian perussyytä ei tiedetä. Taustalla on arvioitu ja todettukin olevan geneettisiä tekijöitä (Suzuki et al. 1996, Agardh et al. 1996). Useiden verisuonten seinämän epiteeliin vaikuttavien tekijöiden on arvioitu toimivan yhdessä taudin induktiovaiheessa (Polak 1995). Keskeisiä taudin syntyyn liittyviä tekijöitä ovat hyperglykemian biokemialliset vaikutukset, verisuonten rakenteelliset ja hemodynamiikan muutokset sekä endokriiniset tekijät (Merimee 1990, Mandarino 1992, Kawagishi et al. 1995, Hellstedt et al. 1998). Avainasemassa on veren suuri glukoosipitoisuus, joka saa aikaan ja pitää yllä muita poikkeavuuksia (Davis 1992, Kohner 1993). Diabeettisen retinopatian luonnollisessa kulussa on havaittavissa seuraavat patologiset prosessit: Verisuonten läpäisykyky lisääntyy, retinan kapillaareihin muodostuu mikroaneurysmia, verisuonet tukkeutuvat, uudissuonia muodostuu ja niiden seurauksena sidekudosta kasvaa retinan pinnalle ja lopulta nämä fibrovaskulaariset uudismuodostumat sekä lasiaisen kontraktoituvat (Davis & Rand 1992, Davis 1992, Arend et al. 1995). Diabeettinen retinopatia kehittyy vähitellen, mutta kapillaarimuutoksia todetaan jo taudin varhaisessa vaiheessa (Sander et al. 1994, Güven et al. 1996). Tyypin 1 diabeteksessa retinopatiaa todetaan harvoin alle viiden vuoden kuluessa taudin alusta (Davis 1992). Sen sijaan tyypin 2 diabeteksessa retinopatia on todettavissa jo diagnoosihetkellä %:lla (Teräsvirta 1986, Kohner 1993, Aiello et al. 1998) ja alle 30-vuotiaina tyypin 2

20 19 diabetekseen sairastuneilla jopa 67:%:lla (Yokoyama et al. 1997). Retinopatiamuutoksia on todettu myös sellaisilla iäkkäillä henkilöillä, joilla ei ole diabetesta, mutta on korkea verenpaine (Klein et al. 1994, Yu et al. 1998). Diabeettinen retinopatia alkaa taustaretinopatiana, jolloin silmänpohjassa on etupäässä mikroaneurysmia ja pistemäisiä verenvuotoja. Tässä vaiheessa ennuste on näön kannalta yleensä hyvä, joskin hoitamattomana näön heikkenemisen vaara on olemassa. Vaikeammassa muodossa verkkokalvoon tulee myös turvotusta, lipidieksudaatteja ja pumpulipesäkkeitä (mikroinfarkteja). Taustaretinopatian olomuoto on myös makulopatia. Siinä turvotusta, eksudaatteja ja vuotoja on makula lutean alueella ja keskeinen näöntarkkuus on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Kolmas retinopatian muoto on proliferatiivinen retinopatia, jossa joko retinan tai papillan pintaan ilmestyy uudissuonia ja näön menettämisen uhka kasvaa taudin edetessä. Proliferatiiviseen tautimuotoon voi liittyä myös makulopatiaa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöiksi on todettu diabeteksen kesto ja huono glukoositasapaino (Dorf et al. 1976, Constable et al. 1980, Kullberg & Arnqvist 1993) ja on epäilty insuliiniannoksen suuruutta (Agardh et al. 1994). Kohonnutta verenpainetta on pidetty retinopatian riskitekijänä (Klein et al. 1992, Klein et al. 1995d, UK Prospective Diabetes Study Group 1998b), mutta tästä on esitetty myös poikkeava näkemys (Nørgaard et al. 1991). Pitkäkestoinen korkea veren glukoosipitoisuus näyttää olevan tärkein retinopatian etenemistä lisäävä tekijä (Klein et al. 1992, Araki et al. 1993, DCCT Research Group 1995, UK Prospective Diabetes Sudy Group 1998a). Insuliinihoidon aloittaminen huonossa hoitotasapainossa oleville tablettihoitoa saaville diabeetikoille näytti nopeuttavan retinopatian etenemistä (Henricsson et al. 1997). Asuinpaikalla (Villapando et al. 1997), ja perintötekijöillä (Agardh et al. 1996, Arfken et al. 1997, Harris et al. 1998, Arfken et al. 1998) ja sosiaalisella asemalla (Chaturvedi et al. 1996a) on myös esitetty olevan vaikutusta taudin kehityksessä. Lapsilla depression on katsottu lisäävän retinopatiariskiä (Kovacs et al. 1995). On myös katsottu, että miehillä on suurempi riski sairaustua diabeettiseen retinopatiaan ja että raskaus nopeuttaa retinopatian etenemistä (Davis & Rand 1992). Vähäinen hemoglobiinitaso näytti lisäävän proliferatiivisen retinopatian riskia (Qiao et al. 1997) ja seerumin kohonneiden lipidiarvojen on todettu lisäävän retinan kovien eksudaattien riskiä (Chew et al. 1996). Diabeettisen makulopatian on todettu olevan yhteydessä diabeettiseen nefropatiaan (Dodson & Gibson 1991) Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettinen retinopatia todetaan silmänpohjan visuaalisessa tarkastuksessa joko suoraan oftalmoskooppisesti taikka silmänpohjasta otetusta valokuvasta. Lisäkeinona voidaan käyttää silmänpohjan varjoainekuvausta. Taulukkoon yksi on koottu diabeettisen retinopatian vallitsevuutta ja ilmaantuvuutta selvittäviä tutkimuksia. Retinopatian olemassaolo on yleensä esitetty helposti vertailtavassa muodossa, mutta retinopatian vaikeusasteen luokittelu vaihtelee. Osassa tutkimuksista on selvitetty vaikean tai hoitoa vaativan retinopatian vallitsevuutta ja ilmaantuvuutta, osassa on nimetty proliferatiivinen retinopatia ja makulopatia. Retinopatian ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden vaihtelu on huomattavaa eri tutkimusten tulosten välillä.

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Diabeetikon elämänlaadun arviointi

Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2009 2010 ADDQoL-mittari ja sen käyttö Suomessa Timo Valle ja työryhmä Helena Nuutinen DEHKO-raportti 2010:5 2009:4 DEHKO-raportti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

akateeminen spin-off yritys (perustettu 2007) Kari Laine dos, toimitusjohtaja Tuomas Korhonen, LL

akateeminen spin-off yritys (perustettu 2007) Kari Laine dos, toimitusjohtaja Tuomas Korhonen, LL akateeminen spin-off yritys (perustettu 2007) Kari Laine dos, toimitusjohtaja Tuomas Korhonen, LL www.medbase.fi Kaksi täysiaikaista työntekijää 4-5 asiantuntijaa tietokantojen rakennus-, kehitys- ja päivitystyössä

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot