Kuusjoen hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuusjoen hyvinvointikertomus 2003 2005"

Transkriptio

1 Kuusjoen hyvinvointikertomus 23 25

2 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet Hyvinvoinnin ilmeneminen 3.1 Väestökuvaus 3.2 Lasten ja nuorten terveys 3.3Työikäisten terveys 3.4 Vanhusten terveys 4. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointipalvelujen menojen jakautuminen Kuusjoella 5. Johtopäätökset 6. Lähteet Liiteosio:

3 1. Johdanto 3 Hyvinvointijohtamisen soveltaminen Terveys 215-ohjelman toimeenpanossa n seudulla -hankkeessa on tavoitteena kehittää terveyden edistämisen johtamista ja saada väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta osaksi hallintoa. Hankkeessa n seudun kuntiin laaditaan hyvinvointikertomukset, joihin kootaan seurantatietoja hyvinvoinnin ilmenemisestä kunnissa. Hyvinvointikertomusten on tarkoitus toimia strategisen suunnittelun pohjana. Hyvinvointikertomuksesta käyvät ilmi hyvinvointitavoitteet sekä hyvinvointimenojen jakautuminen, väestön terveys ja hyvinvointi eri ikäkausina ja hyvinvointipalvelujen järjestäminen. Kuntien hyvinvointitavoitteita peilataan Terveys 215-ohjelman tavoitteisiin. Ohjelman lähtökohtana on se, että hyvinvointi määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista, kuten elämäntavoista, elinympäristöstä ja yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Kuusjoen kunta on perustettu vuonna Kuusjoen asukasluku oli vuoden 25 lopussa Väkiluku oli 19 henkilöä vähemmän kuin vuonna 24. Väestöennusteen mukaan Kuusjoella asuu vuonna henkilöä. Kuusjokelaisten keski-ikä on 43.4 vuotta (Tilastokeskus 26). Kunnassa on työpaikkoja yhteensä 59, jotka ovat jakautuneet seuraavasti: alkutuotanto 22 %, jalostus 36 %, palvelut 38 % ja muut 4 %. Kuusjoella asukkaan keskitulot ovat vuodessa. Asukkaista 42 % on pienituloisia, 33 % keskituloisia ja 25 % hyvätuloisia. Kuusjokelaisista koulutettuja on 55 %. Talouksista 27 % on eläkeläistalouksia. (Tilastokeskus 26) Kuusjoen kunta on viihtyisä ja perinteinen, mutta palvelutasoltaan nykyaikainen maalaiskunta, jossa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Kuusjoella on rakennettu kaikille avoimia, suosittuja liikuntamahdollisuuksia kuten: kuntosali ja urheiluhalli. Nurmijärven rantasauna houkuttelee kauniilla maisemilla, puhtaalla vedellä ja talvella on myös avantouintimahdollisuus. sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, lähellä a ja Turku-Helsinki-moottoritietä.

4 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet 25 4 Terveys 215 ohjelman tavoite 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet merkittävästi. Toiminnalliset tavoitteet Terveydenhuolto: Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito Perheväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen Alkoholin suurkutukseen puuttuminen Sivistystoimi: Kouluilla toimii oppilashuoltoryhmät, joiden tehtävänä on taata moniammatillisessa työryhmässä lapsille ja perheille eettisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö Toteutumisen seuranta Kouluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa kehitetty lihavuuden ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa. Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin ohjeet ja mittarit perheväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaamisesta. Alkoholin suurkutukseen puuttuminen ja mini-interventio sisällytettiin terveystarkastuskäynteihin ja uutena myös neuvolatarkastuksiin. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat 5-6 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 199- luvun alussa. Tekninen toimi: Huolehtii ympäristön turvallisuudesta, koulukiinteistöjen ja leikkipaikkojen kunnostamisesta Terveydenhuolto: Tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden kouluterveystutkimuksen välisenä aikana Sivistystoimi: Koululla järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti ehkäisevää päihdetyötä Ehkäisevän päihdetyön keskeisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Yhteistyötä tehdään A-klinikan koulujen, oppilaitosten, liikunta- ja nuorisojärjestöjen sekä seurakunnan, että erikoissairaanhoidon kanssa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 199-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2 tasoa myöhemmin Terveydenhuolto: alkoholin puheeksiotto kuuluu tarkastukseen (audit-testi) Terveydenhuolto: Työterveyshuollossa on suunniteltu ja sovittu yhteinen käytäntö tyypin 2 diabeteksen ja kohonneen verenpaineen hoitoon ja tupakasta vieroitukseen Naisten ja miesten ikäryhmittäiset suunnatut terveystarkastukset Tyky-toiminta Tapaturmapotilaan puhallutetaan Käytetään riskipistelomaketta, auditkyselyä ja kirjataan askivuodet miehet: 4 ja 5 v, naiset 2v ja 3-6 v välillä 5 vuoden välein

5 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 2 vuoden ajan. Tekninen toimi: Vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksien kunnossapito Terveydenhuolto: Iäkkäiden asukkaiden äkillisten sairauksien kotihoidon edellytyksiä parannetaan. Samalla huolehditaan kuitenkin myös laitoshoidon resurssien riittävyydestä. Vuodehoito-osastohoitoa kehitetään niin, että hoidosta poistuvien potilaiden mahdollisuudet kotona selviytymiseen paranevat ja hoitojakson aikainen hoito koetaan hyväksi. Kuntouttavan työotteen kehittäminen näyttöön perustuen vuodeosastolla, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa Sosiaalitoimi: Kotipalvelu mahdollistaa avun kotona. Sivistystoimi: Vapaa-aikatoimi: järjestää vanhuksille suunnattua toimintaa Tekninen toimi: huomiointi suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollistaa ikääntyneiden liikkumisen Laitoshoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi terveyskeskuksen vuodeosaston saneerauksen suunnittelu aloitettiin v.5. Samalla selvitetään myös laitoshoitopaikkojen kokonaistarve. v 1 2 toteutettiin neljäs potilastyytyväisyyskysely ja kaikki hoidon sisältöön ja tuloksellisuuteen liittyvät indeksit olivat hyviä. Vain osaston viihtyvyydessä ja ilmapiirissä todettiin tilanahtauman aiheuttamia ongelmia. Kuntouttava työote on keskeinen toimintaperiaate kaikessa toiminnassa Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2. Terveydenhuolto: Ehkäisevän työn painoarvoa terveyskeskuksen toiminnassa lisätään. Terveyttä edistävään toimintaan on panostettu kaikissa yksiköissä ja kaikilla ikäkausilla. Painopisteinä ovat olleet erityisesti lihavuuden-, diabeteksen- ja verenpaineen ennaltaehkäisy, hammashuoltopalvelujen laajeneminen kaikille kuntalisille ja päihdehaittojen ehkäisy. Terveyskeskus on panostanut ennaltaehkäisevään työhön palkkaamalla mm. kolme huumetyöntekijää, joista kaksi suuntaa työpanoksensa pääsääntöisesti ennaltaehkäisevään työhön. Lihavuuden ehkäisemiseksi on käynnistetty ohjelma ja tupakka-askivuosien kirjaaminen on aloitettu. 7. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto: Kotiuttamisen kehittäminen Palko-mallin mukaisesti ja mallin juurruttaminen kuntayhtymän alueella Toimintamalli kotiuttamisen, hoitokansion käyttöönotto ja yhteiset palaverit 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja hei- Terveydenhuolto: Perheväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin ohjeet ja mittarit perheväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaa-

6 koimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä Alkoholin suurkutukseen puuttuminen Sivistystoimi: Koululla puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia omaavat lapset integroidaan normaaliin opetukseen koulunkäyntiavustajien avulla. Erityisryhmän lapset käyvät koulua ssa tai Halikossa misesta. Alkoholin suurkutukseen puuttuminen ja mini-interventio sisällytettiin terveystarkastuskäynteihin ja uutena myös neuvolatarkastuksiin 6

7 n seudun kansanterveystyön Ky:n toiminnan tavoitteita vuosina 23 25: 7 1. Ehkäisevän työn painoarvoa terveyskeskuksen toiminnassa lisätään. Konkreettiseksi mittariksi asetetaan peruskouluikäisten tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden kouluterveystutkimuksen välisenä aikana. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ehkäisevän työotteen tehostamiseksi 2. Potilaiden pääsy lääketieteellisesti perusteltuun arvioon ja hoitoon turvataan kansallisen terveydenhuoltoprojektin tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Onnistumista seurataan toistetuin jonomittauksin ja riittävin otoksin. Joustavan yhteistyön kehittäminen päivystyspotilaan hoitoon osallistuvien kesken 4. Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään työn vaativuuden ja toimenkuvasta riippuen vähintään 3-1 vuodessa jokaiselle viran- ja toimenhaltialle ja myös pitkäaikaisille sijaisille. Tarve arvioidaan vuosittain toistettavissa kehitekeskusteluissa. Koulutuksen painopisteenä ovat näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitokäytännöt. Kirjaamisen sisällön kehittäminen nykyisten säädösten mukaisesti 5. Seudullisen työterveyshuollon yhteishankkeen toteuttamisen selvitystyötä jatketaan. Tavoitteena on ainakin kaikkien kunnallisen työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon kehittäminen yhteen yksikköön 6. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut sekä niihin liittyvä päivystys järjestetään seudullisena toimintana yhteistyössä erikoissairaanhoidon jäsenkuntien, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa. 7. Iäkkäiden asukkaiden äkillisten sairauksien kotihoidon edellytyksiä parannetaan. Samalla huolehditaan kuitenkin myös laitoshoidon resurssien riittävyydestä. Vuodeosastohoitoa kehitetään niin, että hoidosta poistuvien potilaiden mahdollisuudet kotona selviytymiseen paranevat ja hoitojakson aikainen hoito koetaan hyväksi. Kuntouttavan työotteen kehittäminen näyttöön perustuen vuodeosastolla, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa Kotiuttamisen kehittäminen Palko-mallin mukaisesti ja mallin juurruttaminen kuntayhtymän alueella

8 3. Hyvinvoinnin ilmeneminen 8 Kuusjoella -6 vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on lisääntynyt (Kuvio 1) ja vuonna 25 luku oli 7,8 % ( 7,3 %) vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli Kuusjoella vuonna % ( 1,4 %) (Kuvio 2). -6 -vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 7,9 11,5 7,8 7,7 7,6 11 7,5 1,5 7,4 7,3 Varsinais- Suomi 1 Varsinais- Suomi 7,2 9,5 7, Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuusjoella vuotiaiden osuus väestöstä on laskenut hiukan (Kuvio 3) ja 25 luku oli 61 % ( 65,3 %). 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli 25 Kuusjoella (2,2) korkeampi (Kuvio 4) kuin Varsinais-Suomessa (17) vuotiaat, % väestöstä 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä Varsinais- Suomi 1 5 Varsinais- Suomi Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuvio vuotta täyttäneet, % väestöstä

9 9 Kuusjoen asukasluku oli vuoden 25 lopussa Väkiluku oli 19 henkilöä vähemmän kuin vuonna 24 (Lähde?). Väestöennusteen mukaan Kuusjoella asuu vuonna (Kuvio 5). Kuusjoen nettomuutto on ollut miinuksella vuodesta 23 vuoteen 25 (Kuvio 6.) Kuusjoen väestöennuste Kuvio 5. Kuusjoen väestöennuste Kunnan nettomuutto / 1 asukasta Kuvio 6. Kunnan nettomuutto / 1 asukasta

10 1 Kuusjoella väestön kuolleisuus sataatuhatta asukasta kohden oli Varsinais-Suomen keskiarvoa suurempi vuosina 23 ja 24 (Kuvio 7). Kuusjoen väen hyvinvointi menetettyinä elinvuosina sijoittui koko maan keskiarvoon nähden 3 % heikoimmalle tasolle (Kuvio 8). Kuolleisuus / 1 asukasta Kuvio 7. Kuolleisuus / 1 asukasta Kuvio 8. Väestön kokonaiskuolleisuus Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan

11 3.2 Lasten ja nuorten terveys 11 Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus on Varsinais-Suomen tasoon nähden alhaisempi ja on laskenut vuodeta 23 vuoteen 25 (Kuvio 9). Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen määrä kaikista lapsiperheistä on vähentynyt Kuusjoella vuodesta 23 vuoteen 25. Lapsiperheet, % perheistä Kuvio 9. Lapsiperheet, % perheistä Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien 1-6 vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäiseen väestöön verrattuna on noussut vuoden 23 määrästä 48,7 % ( 65,6 %) vuoden 25 määrään 52,1 % ( 58,5 %). Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä Kuusjoella oli Varsinais-Suomen tasoon nähden korkeampi vuosina 24 ja 25. Kuusjoella huostassa olleiden osuus oli Varsinais- Suomen tasoon nähden matalampi. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli -17 vuotiaita kuusjokelaisia hiukan enemmän Varsinais-Suomen tasoon nähden. (Taulukko 1.) Huostassa olleet -17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18- vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi yhteensä,3,9,6,3,9,7 yhteensä 133,5 66,8 65,1 81,7 46,7 67,5 yhteensä 5,7 4,1 5,5 5,2 3,8 4,2 Taulukko 1. Lastensuojelun tilastotietoja

12 12 Kuusjokelaiset nuoret käyvät yläasteen ja mahdollisen lukion Halikossa, jossa on osallistuttu valtakunnalliseen Stakesin tekemään kouluterveyskyselyyn vuodesta 1997 lähtien. Kyselyyn vastaavat joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9 luokan ja lukion 1. ja 2 luokan oppilaat. Kyselyssä kartoitetaan koululaisen elinoloja, kouluoloja, terveyttä ja terveystottumuksia. 8-9 luokkalaisista nuorien liikunnan harrastaminen väheni vuodesta 23 vuoteen 25. Halikossa 4,76 % ilmoitti harrastavansa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa ( 9,6 %) ja vuonna 25 vastaava luku oli 7,24 % ( 8,74 %). 23 yläkoululaisista 17,53 %:lla terveydentila oli keskinkertainen tai huono ( 18,42 %) ja 25 luku oli noussut, Halikossa luku oli 19,15 % ( 16,12 %). 8-9 luokkalaisten nuorten humalajuominen ja tupakointi vähenivät Halikossa vuodesta 23 vuoteen 25. Kerran kuussa tai useammin toistuva humalajuominen väheni yläluokilla 26,64 %:sta 12,51 %:iin kahden vuoden aikana. Päivittäin tupakoivien osuus oli vuonna 23 2,4 % ( 19,64 %) ja vuonna 25 1,33 %. Huumeita on vuonna 23 kokeillut Halikossa 3,52 % ( 7,38 %) 8-9 luokan oppilaista ja 25 yhteensä 3,56 % ( 6,48 %). Huumekokeilut ja useampien päihteiden käyttö vähenivät lukiossa 23 tutkimustulosten mukaan ja myönteisenä muutoksena voidaan pitää myös lukiolaisten koetun oireilun vähentymistä. Suunta on päinvastainen 8-9 luokilla, sillä koettu oireilu näyttää osittain lisääntyneen Yläluokkalaisista 13,8 % koki päivittäin vähintään kaksi oiretta ( 15,6 %). Halikossa 26,1 % yläluokkalaisista koki vanhemmuuden puutetta ( 21,8 %). Uusina asioina nousivat esille koulun kuormittavuus, toistuvat rikkeet, fyysinen uhka ja univaje. Päivittäinen väsymys ja masentuneisuus yleistyivät yläluokilla. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet yleistyivät myös. Yli viidesosa yläluokkalaisista ja kolmasosa lukiolaisista meni nukkumaan vasta kello 23 jälkeen. Lasten ja nuorten ylipaino on kasvava ongelma myös ssa kuten valtakunnallisestikin. Lasten ja nuorten suun terveys on pysynyt vuodesta 1993 ennallaan ja on valtakunnallisesti erittäin hyvä. Vuosina 23 ja 24 kuusjokelaisista vuotiaista harvempi (24; 88,2) jäi koulutuksen ulkopuolelle ( 24; 116) (Kuvio 1). Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Kuvio 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Nuorisotyöttömyys on Kuusjoella matalampi Varsinais-Suomen tasoon verraten. Kuusjokelaisista vuotiasta työvoimasta työttömänä oli vuonna 25 5,1 % ( 9,5 %).

13 13 Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön 8,1 % sai vuonna 24 toimeentulotukea ( 14,3 %). Kuusjoella erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen alle 15 -vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 25 mennessä (Kuvio 11) vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä laski vuodesta 23 vuoteen 24 (Kuvio 12). Vuonna 25 Kuusjoella -15 -vuotiaista 57,4 oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin ( 47,2). Vuonna 24 Kuusjoella vuotiaista 53,3 oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin ( 53,9). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Kuvio 11. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -15 -vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutattuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Kuvio 12. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Vuonna 24 Kuusjoella vuotiaista vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna selvästi useampaa (51,4) hoidettiin sairaalassa tapaturman vuoksi ( 15,1).

14 3.3 Työikäisten terveys 14 Kuusjoen väen hyvinvoinnin menetystä selittää sekä naisten että miesten huono-osaisuus. Miesten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät ensi sijassa alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat (Kuvio 13). Kuvio 13. Kuolleisuus alkoholin takia Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan. Naisten osalta hyvinvoinnin menetyksiä selittää diabetes (Kuvio 14). Kuvio 14. Naisten kuolleisuus diabetekseen Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan

15 15 Lisäksi molempien sukupuolten hyvinvoinnin menetystä selvittävät merkittävältä osin myös tapaturmat ja myrkytykset sekä liikennetapaturmat (Kuvio 15). Ennenaikainen kuolleisuus ehkäistävissä oleviin sairauksiin kehittyi Kuusjoella huonoon suuntaan vuosituhannen vaihteessa ja diabetekseen menehdyttiin Kuusjoella varhain. Elinajan menetykset väkivaltaisten kuolinsyiden johdosta oli Kuusjoella kolminkertaiset maan keskiarvoon verrattuna 2-luvun alussa. Kuvio 15. Kuolleisuus liikennetapaturmien vuoksi Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan Ikävakioitu sairastavuusindeksi oli Kuusjoella vuosina 23 ja 24 (98,9) korkeampi kuin ssa (24; 95,3). Kuusjoen vuoden 25 sairastavuusindeksi (91,3) oli laskenut n (96,4) tasoon nähden alhaisemmaksi. (Kuvio 16.) Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kuvio 16. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuusjokelaisten vuotiaiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen ovat olleet vuosien aikana korkeammat (25; 241) Varsi-

16 16 nais-suomen (25; 1586) tasoon nähden (Kuvio 17). Vuonna 25 32,5 % kuusjokelaisista sai korvausta yksityislääkärikäynneistä ( 3,7 %, 33,6 %). Sairaalassa hoitoa saaneiden vuotiaiden kuusjokelaisten määrä tuhanteen vastaavanikäiseen suhteutettuna oli vuonna ,7 ( 1364,1, 1187,4). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet kuusjokelaisten vuotiaiden määrä suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen oli Varsinais-Suomen tasoa korkeampi (24: 6,3, 5,7). Päihdehuollon avopalvelun asukkaita oli Kuujoella (tuhanteen vastaavanikäiseen suhteutettuna) 7,4 ( 7,8). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Kuvio 17. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Terveyskeskuksessa mitataan ja kirjataan tietoja, jotka kertovat terveydentilasta. Koko kuntayhtymän keskimääräinen verenpaineen yläpaineen keskiarvo oli vuonna ,3 (tavoitearvo alle 14 mmhg) ja Kuusjoella keskiarvo oli 148,7. Verenpaineen alapaineen kuntayhtymän keskiarvo oli 83, (tavoitearvo alle 85 mm Hg) ja Kuusjoella keskiarvo oli 82,9. Diabeteksen hoitotasapainoa kuvaava sokerihemoglobiiniarvo koko kuntayhtymän tasolla laski hieman, mutta nousi Kuusjoella. Taso oli korkein Kuusjoella jo lähtötilanteessa ja ero muihin kuntiin kasvoi vuonna 25. Kuntayhtymän sokerihemoglobiinin keskiarvo vuonna 25 oli 6,81 ja Kuusjoella keskiarvo oli 7,41, vuonna 24 vastaava arvo oli Kokonaiskolesterolin kuntayhtymän keskiarvot laskivat kaikissa jäsenkunnissa vuodesta 24 vuoteen 25. Kokonaiskolesterolin keskiarvo koko kuntayhtymässä vuonna oli 25 5,14 ja sama luku oli myös Kuusjoen keskiarvona. Todennäköisin selitys muutoksille oli kolesterolitasoa alentavien lääkkeiden hinnanalenemisesta johtunut lääkkeiden käytön lisääntyminen, ei elintapojen nopea korjaantuminen. Painoindeksi eli BMI on paino jaettuna pituuden neliöllä. Normaalipainoisella BMI on Potilaan painoindeksin kuntayhtymän keskiarvo oli vuonna 25 28,3 ja nousua edelliseen vuoteen,3 yksikköä. Kuusjoella painoindeksin keskiarvo oli vuonna 25 29,5. Tupakoinnin määrää kuvataan askivuodella. Jos polttaa askin päivässä vuoden ajan tulee askivuosi täyteen (tupakoiden lukumäärä /päivä). Tupakoivien potilaiden askivuosia kirjattiin myös vuonna 25 ja kuntayhtymän keskiarvona oli 11,8. Kuusjoella vastaava luku oli 12,5. Tupakoinnin lopettaneiden osuus tupakoineista oli vuonna 25 Kuusjoella 32,7 % ja koko kuntayhtymässä 33,8 %. Uusina terveyskäyttäytymistä kuvaavina mittareina otettiin terveyskeskuksessa

17 17 vuonna 25 käyttöön alkoholin käyttöä ja suurkulutusta mittaava indeksi. Tästä saa tulevaisuudessa tietoja. Kuusjoella erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 4 64 vuotiaiden prosentuaalinen määrä on noussut vuodesta 23 vuoteen 25 (Kuvio 18). Vuonna 25 Kuusjoella vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna 24,2 % oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin (Varsinais- Suomi 24,7 %). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 18. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4 64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuusjoella oli vuonna 25 useampi 4 64 vuotias oikeutettu diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 19). Diabeteslääkityksen käyttö on lisääntynyt Kuusjoella vuodesta 23 vuoteen 25. Vuonna 25 Kuusjoella vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna 3,9 % oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi ( 3,4 %). Sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin suhteen Kuusjoella oli 4 64 vuotiaista vähemmän erityiskorvattaviin lääkityksiin oikeutettuja Varsinais-Suomen tasoon verraten. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäsestä väestöstä Kuvio 19. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 4 64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

18 18 Kuusjokelaisten vuotiaiden sairauspäivärahaa saaneiden määrä suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen on vaihdellut hiukan vuosien välillä ja 25 määrä oli lähellä Varsinais-Suomen tasoa. Kuusjokelaisista vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeellä oli 24 2,3 % ( 1,8 %)(Kuvio 2). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 24 vastaanvanikäiseen väestöön suhteutettuna kuusjokelaisista vuotiaista 2,3 % ( 1,8 %). Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Kuvio 2. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Työttömiä on Kuusjoella hiukan Varsinais-Suomen tasoon verraten vähemmän (Kuvio 21). Työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta oli vuonna 25 Kuusjoella 7,9 % ( 9,1 %). Pitkäaikaistyöttömien prosentuaalinen osuus työttömistä oli Kuusjoella vuonna 25 26,9 % ( 26,2 %). Työttömät, % työvoimasta Kuvio 21. Työttömät, % työvoimasta Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön sai 24 3,7 % toimeentulotukea ( 6,3 %, 6,7 %). Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön sai 24 1,1 % pitkäaikaisesti toimeentulotukea ( 2,3 %, 1,8 %).

19 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli Kuusjoella vuonna 23 59, 7 vuotta ( 56,2 vuotta, 56,8 vuotta) vuotiaiden avioerot suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen ovat lisääntyneet Kuusjoella (25; 1,8 %), mutta Varsinais-Suomen (25; 17,3 %) tasoon verraten luku on kuitenkin alhaisempi. 19 Avioeroja vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Kuvio 22. Avioeroja vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa

20 3.4 Vanhusten terveys 2 Kuusjoella 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen oli alhaisempi vuonna 25 (4231,3) Varsinais-Suomen tasoon (4434,2) nähden. Tapaturman vuoksi kuusjokelaisista 65 vuotta täyttäneistä 2 %:ia hoidettiin vuonna 24 sairaalassa ( 2,7 %). Kuusjokelaisten 65 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olivat vuosien aikana korkeammat (25; 383) Varsinais-Suomen (25; 2561) tasoon nähden (Kuvio 23). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Kuvio 23. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Kuusjoella oli vuonna 25 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä vähemmän Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 24). Vuonna 25 luku oli Kuusjoella 574,6 ( 588,2). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä Kuvio 24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä

21 21 Kuusjokelaisista 75 vuotta täyttäneistä 44,7 % asui yksin vuonna 25 ( 47,5 %). Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 25. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvien vuotiaiden määrä oli vuosina Kuusjoella suurempi Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 26). Kuusjokelaisista vuotiaista 94,3 % asui kotona vuonna 25 ( 94 %). Kotona asuvat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 95 94, , , Kuvio 26. Kotona asuvat vuotiaat, % väestöstä

22 22 Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden määrä oli vuosina Kuusjoella vähäisempi Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 27). Kuusjokelaisista 85 vuotta täyttäneistä 66,7 % asui kotona vuonna 25 ( 94 %). Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 27. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 vuotta täyttäneistä kuusjokelaisista harvempi sai vuosina kodinhoitoapua Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 28). Vuonna vuotta täyttäneistä kotitalouksista 15,1 % sai Kuusjoella kodinhoitoapua ( 17,8 %). Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 28. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä

23 23 65 vuotta täyttäneistä kuusjokelaisista 4,2 % (vastaavanikäiseen väestöön verraten) oli vuoden 25 lopulla säännöllisen kodinhoidon piirissä ( 5,9 %). Omaishoidon tulen asiakkaita on Kuusjoella ollut vuosina Varsinais-Suomen tasoon nähden enemmän (Kuvio 29). Vuonna 25 Kuusjoella oli 65 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen asiakkaina 2,3 % ( 1,9 %). Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2 1,5 1, Kuvio 29. Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä oli Kuusjoella alhainen (Kuvio 3). Kuusjokelaisista yli 65 vuotiaista,8 % oli palveluasumisen asiakkaina vuoden 25 lopussa ( 2,2 %). Ikääntyneiden palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat yhteensä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 1,5 1, Kuvio 3. Ikääntyneiden palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat yhteensä, % vastaavanikäisestä väestöstä

24 24 4. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointipalvelujen menojen jakautuminen Terveyspalvelut n seudun terveyskeskus järjestää terveydenhuollon palvelut seudullisesti tehokkaasti. Tavoitteena on ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen kehittäminen kaikissa terveyskeskuksen palveluissa. Perherakenteiden muutosten myötä haasteet ovat lisääntyneet. Perheet tarvitsevat yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Äitiys - ja lastenneuvolatoiminnan merkitys on korostunut viime vuosina. Synnyttäneet äidit viipyvät sairaalassa vain vähän aikaa ja ongelmat ilmenevät yleensä muutaman päivän kuluttua kotiutumisesta. Kouluterveydenhuolto vaatii myös työntekijöiltään entistä enemmän. Monet perheet voivat huonosti ja lapset oireilevat koulussa. Ehkäisevän päihdetyön keskeisimpänä kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Työn tavoitteena on nuorten elämänhallinnan vahvistaminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen. Konkreettisena tavoitteena on peruskoululaisten tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden perättäisen kouluterveystutkimuksen välisenä aikana Lasten ja nuorten painonhallinnan ohjauksen kehittäminen on painopistealueena. Työterveyshuollossa kehitetään työskentelytapoja kansantautien riskitekijöiden toteamiseksi varhaisessa vaiheessa. Tärkeä osa ehkäisevää työtä on myös työperäisten riskien havaitseminen ja niiden vähentämiseksi annettava neuvonta. Aikuisväestölle suunnattua toimintaa olivat mm. erilaiset teemapäivät työpaikoilla ja työterveyshuollossa. 2-tyypin diabeteksen ehkäisyn työryhmä jatkoi toimintaansa ja lisäksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan naisten ja miesten terveystarkastusten kehittämistä. Ikääntyvien hoidossa kuntouttava työote on keskeinen hoitoperiaate. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on luoda onnistunut hoitoketju asiakkaan kotiutustilanteisiin. Kuusjoella hoitajat toimivat väestövastuuperiaatteella hoitaen äitiysneuvolan, lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja sairaanhoitovastaanoton. Terveysasemalla työskentelee lääkäri, terveydenhoitaja ja kaksi sairaanhoitajaa (täydennä). Terveyden- /sairaanhoitajat hoitavat verenpaineenmittaukset, haavanhoidot, rokotukset, terveysneuvonnan yms. ajanvarauksella. Naisille ja miehille tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia, joista ilmoitetaan henkilökohtaisella kutsulla. Terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja antaa terveysneuvontaa, suorittaa hoitotoimenpiteitä ja vastaanottoa sairastapauksissa. Terveydenhoitajalta saa myös tarvittaessa sairaslomatodistuksen. Kuusjoella seurataan koululaisten terveydentilaa kouluterveydenhuollossa ja tarvittaessa ohjaamme erityishoitoon. Yhteistyössä vanhempien, oppilaiden ja opettajien kanssa pyrimme turvaamaan lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Myös viihtyisä ja terveellinen kouluympäristö on tärkeä osa koululaisten terveydenhuoltoa. n seudun terveyskeskus järjestää myös hammashoitopalvelut ja Kuusjoen hammashoitolassa työskentelee hammaslääkäri, -hoitaja ja suuhygienisti. Hammashuollon tavoitteena on tarjota yksilöllistä asiakaskeskeistä. Hammashoidossa panostetaan erityisesti laatuun ja potilasturvallisuuteen sekä ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Hammashuollon tehtävä on edistää ja ylläpitää alueen väestön suun terveyttä, ehkäistä suun ja hampaiden sairauksia sekä tarvittaessa huolehtia korjaavasta hoidosta laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuusjoen kunta kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Erikoissairaanhoitoa kuntalaisille antavat n seudun sairaala ja Turun yliopistollinen keskussairaala. Tämän lisäksi edellä

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Nuorisotyöttömyys vähenee Työvoiman työmarkkinakelpoisuuden parantuminen Työvoiman työmarkkinoilta poistumisen ehkäisy Nuorisotakuutoimet(työpaja,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Salon kaupungin hyvinvointitilinpito 2005-2006

Salon kaupungin hyvinvointitilinpito 2005-2006 n kaupungin hyvinvointitilinpito 5- 1. Johdanto n kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus esiteltiin n kaupungin valtuustolle joulukuussa ja uudelle valtuustolle helmikuussa 5. n ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot