Kuusjoen hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 Kuusjoen hyvinvointikertomus 23 25

2 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet Hyvinvoinnin ilmeneminen 3.1 Väestökuvaus 3.2 Lasten ja nuorten terveys 3.3Työikäisten terveys 3.4 Vanhusten terveys 4. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointipalvelujen menojen jakautuminen Kuusjoella 5. Johtopäätökset 6. Lähteet Liiteosio:

3 1. Johdanto 3 Hyvinvointijohtamisen soveltaminen Terveys 215-ohjelman toimeenpanossa n seudulla -hankkeessa on tavoitteena kehittää terveyden edistämisen johtamista ja saada väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta osaksi hallintoa. Hankkeessa n seudun kuntiin laaditaan hyvinvointikertomukset, joihin kootaan seurantatietoja hyvinvoinnin ilmenemisestä kunnissa. Hyvinvointikertomusten on tarkoitus toimia strategisen suunnittelun pohjana. Hyvinvointikertomuksesta käyvät ilmi hyvinvointitavoitteet sekä hyvinvointimenojen jakautuminen, väestön terveys ja hyvinvointi eri ikäkausina ja hyvinvointipalvelujen järjestäminen. Kuntien hyvinvointitavoitteita peilataan Terveys 215-ohjelman tavoitteisiin. Ohjelman lähtökohtana on se, että hyvinvointi määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista, kuten elämäntavoista, elinympäristöstä ja yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Kuusjoen kunta on perustettu vuonna Kuusjoen asukasluku oli vuoden 25 lopussa Väkiluku oli 19 henkilöä vähemmän kuin vuonna 24. Väestöennusteen mukaan Kuusjoella asuu vuonna henkilöä. Kuusjokelaisten keski-ikä on 43.4 vuotta (Tilastokeskus 26). Kunnassa on työpaikkoja yhteensä 59, jotka ovat jakautuneet seuraavasti: alkutuotanto 22 %, jalostus 36 %, palvelut 38 % ja muut 4 %. Kuusjoella asukkaan keskitulot ovat vuodessa. Asukkaista 42 % on pienituloisia, 33 % keskituloisia ja 25 % hyvätuloisia. Kuusjokelaisista koulutettuja on 55 %. Talouksista 27 % on eläkeläistalouksia. (Tilastokeskus 26) Kuusjoen kunta on viihtyisä ja perinteinen, mutta palvelutasoltaan nykyaikainen maalaiskunta, jossa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Kuusjoella on rakennettu kaikille avoimia, suosittuja liikuntamahdollisuuksia kuten: kuntosali ja urheiluhalli. Nurmijärven rantasauna houkuttelee kauniilla maisemilla, puhtaalla vedellä ja talvella on myös avantouintimahdollisuus. sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, lähellä a ja Turku-Helsinki-moottoritietä.

4 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet 25 4 Terveys 215 ohjelman tavoite 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet merkittävästi. Toiminnalliset tavoitteet Terveydenhuolto: Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito Perheväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen Alkoholin suurkutukseen puuttuminen Sivistystoimi: Kouluilla toimii oppilashuoltoryhmät, joiden tehtävänä on taata moniammatillisessa työryhmässä lapsille ja perheille eettisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö Toteutumisen seuranta Kouluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa kehitetty lihavuuden ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa. Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin ohjeet ja mittarit perheväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaamisesta. Alkoholin suurkutukseen puuttuminen ja mini-interventio sisällytettiin terveystarkastuskäynteihin ja uutena myös neuvolatarkastuksiin. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat 5-6 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 199- luvun alussa. Tekninen toimi: Huolehtii ympäristön turvallisuudesta, koulukiinteistöjen ja leikkipaikkojen kunnostamisesta Terveydenhuolto: Tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden kouluterveystutkimuksen välisenä aikana Sivistystoimi: Koululla järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti ehkäisevää päihdetyötä Ehkäisevän päihdetyön keskeisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Yhteistyötä tehdään A-klinikan koulujen, oppilaitosten, liikunta- ja nuorisojärjestöjen sekä seurakunnan, että erikoissairaanhoidon kanssa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 199-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2 tasoa myöhemmin Terveydenhuolto: alkoholin puheeksiotto kuuluu tarkastukseen (audit-testi) Terveydenhuolto: Työterveyshuollossa on suunniteltu ja sovittu yhteinen käytäntö tyypin 2 diabeteksen ja kohonneen verenpaineen hoitoon ja tupakasta vieroitukseen Naisten ja miesten ikäryhmittäiset suunnatut terveystarkastukset Tyky-toiminta Tapaturmapotilaan puhallutetaan Käytetään riskipistelomaketta, auditkyselyä ja kirjataan askivuodet miehet: 4 ja 5 v, naiset 2v ja 3-6 v välillä 5 vuoden välein

5 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 2 vuoden ajan. Tekninen toimi: Vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksien kunnossapito Terveydenhuolto: Iäkkäiden asukkaiden äkillisten sairauksien kotihoidon edellytyksiä parannetaan. Samalla huolehditaan kuitenkin myös laitoshoidon resurssien riittävyydestä. Vuodehoito-osastohoitoa kehitetään niin, että hoidosta poistuvien potilaiden mahdollisuudet kotona selviytymiseen paranevat ja hoitojakson aikainen hoito koetaan hyväksi. Kuntouttavan työotteen kehittäminen näyttöön perustuen vuodeosastolla, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa Sosiaalitoimi: Kotipalvelu mahdollistaa avun kotona. Sivistystoimi: Vapaa-aikatoimi: järjestää vanhuksille suunnattua toimintaa Tekninen toimi: huomiointi suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollistaa ikääntyneiden liikkumisen Laitoshoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi terveyskeskuksen vuodeosaston saneerauksen suunnittelu aloitettiin v.5. Samalla selvitetään myös laitoshoitopaikkojen kokonaistarve. v 1 2 toteutettiin neljäs potilastyytyväisyyskysely ja kaikki hoidon sisältöön ja tuloksellisuuteen liittyvät indeksit olivat hyviä. Vain osaston viihtyvyydessä ja ilmapiirissä todettiin tilanahtauman aiheuttamia ongelmia. Kuntouttava työote on keskeinen toimintaperiaate kaikessa toiminnassa Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2. Terveydenhuolto: Ehkäisevän työn painoarvoa terveyskeskuksen toiminnassa lisätään. Terveyttä edistävään toimintaan on panostettu kaikissa yksiköissä ja kaikilla ikäkausilla. Painopisteinä ovat olleet erityisesti lihavuuden-, diabeteksen- ja verenpaineen ennaltaehkäisy, hammashuoltopalvelujen laajeneminen kaikille kuntalisille ja päihdehaittojen ehkäisy. Terveyskeskus on panostanut ennaltaehkäisevään työhön palkkaamalla mm. kolme huumetyöntekijää, joista kaksi suuntaa työpanoksensa pääsääntöisesti ennaltaehkäisevään työhön. Lihavuuden ehkäisemiseksi on käynnistetty ohjelma ja tupakka-askivuosien kirjaaminen on aloitettu. 7. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto: Kotiuttamisen kehittäminen Palko-mallin mukaisesti ja mallin juurruttaminen kuntayhtymän alueella Toimintamalli kotiuttamisen, hoitokansion käyttöönotto ja yhteiset palaverit 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja hei- Terveydenhuolto: Perheväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin ohjeet ja mittarit perheväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaa-

6 koimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä Alkoholin suurkutukseen puuttuminen Sivistystoimi: Koululla puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia omaavat lapset integroidaan normaaliin opetukseen koulunkäyntiavustajien avulla. Erityisryhmän lapset käyvät koulua ssa tai Halikossa misesta. Alkoholin suurkutukseen puuttuminen ja mini-interventio sisällytettiin terveystarkastuskäynteihin ja uutena myös neuvolatarkastuksiin 6

7 n seudun kansanterveystyön Ky:n toiminnan tavoitteita vuosina 23 25: 7 1. Ehkäisevän työn painoarvoa terveyskeskuksen toiminnassa lisätään. Konkreettiseksi mittariksi asetetaan peruskouluikäisten tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden kouluterveystutkimuksen välisenä aikana. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ehkäisevän työotteen tehostamiseksi 2. Potilaiden pääsy lääketieteellisesti perusteltuun arvioon ja hoitoon turvataan kansallisen terveydenhuoltoprojektin tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Onnistumista seurataan toistetuin jonomittauksin ja riittävin otoksin. Joustavan yhteistyön kehittäminen päivystyspotilaan hoitoon osallistuvien kesken 4. Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään työn vaativuuden ja toimenkuvasta riippuen vähintään 3-1 vuodessa jokaiselle viran- ja toimenhaltialle ja myös pitkäaikaisille sijaisille. Tarve arvioidaan vuosittain toistettavissa kehitekeskusteluissa. Koulutuksen painopisteenä ovat näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitokäytännöt. Kirjaamisen sisällön kehittäminen nykyisten säädösten mukaisesti 5. Seudullisen työterveyshuollon yhteishankkeen toteuttamisen selvitystyötä jatketaan. Tavoitteena on ainakin kaikkien kunnallisen työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon kehittäminen yhteen yksikköön 6. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut sekä niihin liittyvä päivystys järjestetään seudullisena toimintana yhteistyössä erikoissairaanhoidon jäsenkuntien, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa. 7. Iäkkäiden asukkaiden äkillisten sairauksien kotihoidon edellytyksiä parannetaan. Samalla huolehditaan kuitenkin myös laitoshoidon resurssien riittävyydestä. Vuodeosastohoitoa kehitetään niin, että hoidosta poistuvien potilaiden mahdollisuudet kotona selviytymiseen paranevat ja hoitojakson aikainen hoito koetaan hyväksi. Kuntouttavan työotteen kehittäminen näyttöön perustuen vuodeosastolla, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa Kotiuttamisen kehittäminen Palko-mallin mukaisesti ja mallin juurruttaminen kuntayhtymän alueella

8 3. Hyvinvoinnin ilmeneminen 8 Kuusjoella -6 vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on lisääntynyt (Kuvio 1) ja vuonna 25 luku oli 7,8 % ( 7,3 %) vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli Kuusjoella vuonna % ( 1,4 %) (Kuvio 2). -6 -vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 7,9 11,5 7,8 7,7 7,6 11 7,5 1,5 7,4 7,3 Varsinais- Suomi 1 Varsinais- Suomi 7,2 9,5 7, Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuusjoella vuotiaiden osuus väestöstä on laskenut hiukan (Kuvio 3) ja 25 luku oli 61 % ( 65,3 %). 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli 25 Kuusjoella (2,2) korkeampi (Kuvio 4) kuin Varsinais-Suomessa (17) vuotiaat, % väestöstä 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä Varsinais- Suomi 1 5 Varsinais- Suomi Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuvio vuotta täyttäneet, % väestöstä

9 9 Kuusjoen asukasluku oli vuoden 25 lopussa Väkiluku oli 19 henkilöä vähemmän kuin vuonna 24 (Lähde?). Väestöennusteen mukaan Kuusjoella asuu vuonna (Kuvio 5). Kuusjoen nettomuutto on ollut miinuksella vuodesta 23 vuoteen 25 (Kuvio 6.) Kuusjoen väestöennuste Kuvio 5. Kuusjoen väestöennuste Kunnan nettomuutto / 1 asukasta Kuvio 6. Kunnan nettomuutto / 1 asukasta

10 1 Kuusjoella väestön kuolleisuus sataatuhatta asukasta kohden oli Varsinais-Suomen keskiarvoa suurempi vuosina 23 ja 24 (Kuvio 7). Kuusjoen väen hyvinvointi menetettyinä elinvuosina sijoittui koko maan keskiarvoon nähden 3 % heikoimmalle tasolle (Kuvio 8). Kuolleisuus / 1 asukasta Kuvio 7. Kuolleisuus / 1 asukasta Kuvio 8. Väestön kokonaiskuolleisuus Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan

11 3.2 Lasten ja nuorten terveys 11 Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus on Varsinais-Suomen tasoon nähden alhaisempi ja on laskenut vuodeta 23 vuoteen 25 (Kuvio 9). Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen määrä kaikista lapsiperheistä on vähentynyt Kuusjoella vuodesta 23 vuoteen 25. Lapsiperheet, % perheistä Kuvio 9. Lapsiperheet, % perheistä Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien 1-6 vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäiseen väestöön verrattuna on noussut vuoden 23 määrästä 48,7 % ( 65,6 %) vuoden 25 määrään 52,1 % ( 58,5 %). Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä Kuusjoella oli Varsinais-Suomen tasoon nähden korkeampi vuosina 24 ja 25. Kuusjoella huostassa olleiden osuus oli Varsinais- Suomen tasoon nähden matalampi. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli -17 vuotiaita kuusjokelaisia hiukan enemmän Varsinais-Suomen tasoon nähden. (Taulukko 1.) Huostassa olleet -17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18- vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi yhteensä,3,9,6,3,9,7 yhteensä 133,5 66,8 65,1 81,7 46,7 67,5 yhteensä 5,7 4,1 5,5 5,2 3,8 4,2 Taulukko 1. Lastensuojelun tilastotietoja

12 12 Kuusjokelaiset nuoret käyvät yläasteen ja mahdollisen lukion Halikossa, jossa on osallistuttu valtakunnalliseen Stakesin tekemään kouluterveyskyselyyn vuodesta 1997 lähtien. Kyselyyn vastaavat joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9 luokan ja lukion 1. ja 2 luokan oppilaat. Kyselyssä kartoitetaan koululaisen elinoloja, kouluoloja, terveyttä ja terveystottumuksia. 8-9 luokkalaisista nuorien liikunnan harrastaminen väheni vuodesta 23 vuoteen 25. Halikossa 4,76 % ilmoitti harrastavansa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa ( 9,6 %) ja vuonna 25 vastaava luku oli 7,24 % ( 8,74 %). 23 yläkoululaisista 17,53 %:lla terveydentila oli keskinkertainen tai huono ( 18,42 %) ja 25 luku oli noussut, Halikossa luku oli 19,15 % ( 16,12 %). 8-9 luokkalaisten nuorten humalajuominen ja tupakointi vähenivät Halikossa vuodesta 23 vuoteen 25. Kerran kuussa tai useammin toistuva humalajuominen väheni yläluokilla 26,64 %:sta 12,51 %:iin kahden vuoden aikana. Päivittäin tupakoivien osuus oli vuonna 23 2,4 % ( 19,64 %) ja vuonna 25 1,33 %. Huumeita on vuonna 23 kokeillut Halikossa 3,52 % ( 7,38 %) 8-9 luokan oppilaista ja 25 yhteensä 3,56 % ( 6,48 %). Huumekokeilut ja useampien päihteiden käyttö vähenivät lukiossa 23 tutkimustulosten mukaan ja myönteisenä muutoksena voidaan pitää myös lukiolaisten koetun oireilun vähentymistä. Suunta on päinvastainen 8-9 luokilla, sillä koettu oireilu näyttää osittain lisääntyneen Yläluokkalaisista 13,8 % koki päivittäin vähintään kaksi oiretta ( 15,6 %). Halikossa 26,1 % yläluokkalaisista koki vanhemmuuden puutetta ( 21,8 %). Uusina asioina nousivat esille koulun kuormittavuus, toistuvat rikkeet, fyysinen uhka ja univaje. Päivittäinen väsymys ja masentuneisuus yleistyivät yläluokilla. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet yleistyivät myös. Yli viidesosa yläluokkalaisista ja kolmasosa lukiolaisista meni nukkumaan vasta kello 23 jälkeen. Lasten ja nuorten ylipaino on kasvava ongelma myös ssa kuten valtakunnallisestikin. Lasten ja nuorten suun terveys on pysynyt vuodesta 1993 ennallaan ja on valtakunnallisesti erittäin hyvä. Vuosina 23 ja 24 kuusjokelaisista vuotiaista harvempi (24; 88,2) jäi koulutuksen ulkopuolelle ( 24; 116) (Kuvio 1). Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Kuvio 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Nuorisotyöttömyys on Kuusjoella matalampi Varsinais-Suomen tasoon verraten. Kuusjokelaisista vuotiasta työvoimasta työttömänä oli vuonna 25 5,1 % ( 9,5 %).

13 13 Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön 8,1 % sai vuonna 24 toimeentulotukea ( 14,3 %). Kuusjoella erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen alle 15 -vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 25 mennessä (Kuvio 11) vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä laski vuodesta 23 vuoteen 24 (Kuvio 12). Vuonna 25 Kuusjoella -15 -vuotiaista 57,4 oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin ( 47,2). Vuonna 24 Kuusjoella vuotiaista 53,3 oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin ( 53,9). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Kuvio 11. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -15 -vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutattuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Kuvio 12. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Vuonna 24 Kuusjoella vuotiaista vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna selvästi useampaa (51,4) hoidettiin sairaalassa tapaturman vuoksi ( 15,1).

14 3.3 Työikäisten terveys 14 Kuusjoen väen hyvinvoinnin menetystä selittää sekä naisten että miesten huono-osaisuus. Miesten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät ensi sijassa alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat (Kuvio 13). Kuvio 13. Kuolleisuus alkoholin takia Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan. Naisten osalta hyvinvoinnin menetyksiä selittää diabetes (Kuvio 14). Kuvio 14. Naisten kuolleisuus diabetekseen Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan

15 15 Lisäksi molempien sukupuolten hyvinvoinnin menetystä selvittävät merkittävältä osin myös tapaturmat ja myrkytykset sekä liikennetapaturmat (Kuvio 15). Ennenaikainen kuolleisuus ehkäistävissä oleviin sairauksiin kehittyi Kuusjoella huonoon suuntaan vuosituhannen vaihteessa ja diabetekseen menehdyttiin Kuusjoella varhain. Elinajan menetykset väkivaltaisten kuolinsyiden johdosta oli Kuusjoella kolminkertaiset maan keskiarvoon verrattuna 2-luvun alussa. Kuvio 15. Kuolleisuus liikennetapaturmien vuoksi Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan Ikävakioitu sairastavuusindeksi oli Kuusjoella vuosina 23 ja 24 (98,9) korkeampi kuin ssa (24; 95,3). Kuusjoen vuoden 25 sairastavuusindeksi (91,3) oli laskenut n (96,4) tasoon nähden alhaisemmaksi. (Kuvio 16.) Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kuvio 16. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuusjokelaisten vuotiaiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen ovat olleet vuosien aikana korkeammat (25; 241) Varsi-

16 16 nais-suomen (25; 1586) tasoon nähden (Kuvio 17). Vuonna 25 32,5 % kuusjokelaisista sai korvausta yksityislääkärikäynneistä ( 3,7 %, 33,6 %). Sairaalassa hoitoa saaneiden vuotiaiden kuusjokelaisten määrä tuhanteen vastaavanikäiseen suhteutettuna oli vuonna ,7 ( 1364,1, 1187,4). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet kuusjokelaisten vuotiaiden määrä suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen oli Varsinais-Suomen tasoa korkeampi (24: 6,3, 5,7). Päihdehuollon avopalvelun asukkaita oli Kuujoella (tuhanteen vastaavanikäiseen suhteutettuna) 7,4 ( 7,8). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Kuvio 17. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Terveyskeskuksessa mitataan ja kirjataan tietoja, jotka kertovat terveydentilasta. Koko kuntayhtymän keskimääräinen verenpaineen yläpaineen keskiarvo oli vuonna ,3 (tavoitearvo alle 14 mmhg) ja Kuusjoella keskiarvo oli 148,7. Verenpaineen alapaineen kuntayhtymän keskiarvo oli 83, (tavoitearvo alle 85 mm Hg) ja Kuusjoella keskiarvo oli 82,9. Diabeteksen hoitotasapainoa kuvaava sokerihemoglobiiniarvo koko kuntayhtymän tasolla laski hieman, mutta nousi Kuusjoella. Taso oli korkein Kuusjoella jo lähtötilanteessa ja ero muihin kuntiin kasvoi vuonna 25. Kuntayhtymän sokerihemoglobiinin keskiarvo vuonna 25 oli 6,81 ja Kuusjoella keskiarvo oli 7,41, vuonna 24 vastaava arvo oli Kokonaiskolesterolin kuntayhtymän keskiarvot laskivat kaikissa jäsenkunnissa vuodesta 24 vuoteen 25. Kokonaiskolesterolin keskiarvo koko kuntayhtymässä vuonna oli 25 5,14 ja sama luku oli myös Kuusjoen keskiarvona. Todennäköisin selitys muutoksille oli kolesterolitasoa alentavien lääkkeiden hinnanalenemisesta johtunut lääkkeiden käytön lisääntyminen, ei elintapojen nopea korjaantuminen. Painoindeksi eli BMI on paino jaettuna pituuden neliöllä. Normaalipainoisella BMI on Potilaan painoindeksin kuntayhtymän keskiarvo oli vuonna 25 28,3 ja nousua edelliseen vuoteen,3 yksikköä. Kuusjoella painoindeksin keskiarvo oli vuonna 25 29,5. Tupakoinnin määrää kuvataan askivuodella. Jos polttaa askin päivässä vuoden ajan tulee askivuosi täyteen (tupakoiden lukumäärä /päivä). Tupakoivien potilaiden askivuosia kirjattiin myös vuonna 25 ja kuntayhtymän keskiarvona oli 11,8. Kuusjoella vastaava luku oli 12,5. Tupakoinnin lopettaneiden osuus tupakoineista oli vuonna 25 Kuusjoella 32,7 % ja koko kuntayhtymässä 33,8 %. Uusina terveyskäyttäytymistä kuvaavina mittareina otettiin terveyskeskuksessa

17 17 vuonna 25 käyttöön alkoholin käyttöä ja suurkulutusta mittaava indeksi. Tästä saa tulevaisuudessa tietoja. Kuusjoella erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 4 64 vuotiaiden prosentuaalinen määrä on noussut vuodesta 23 vuoteen 25 (Kuvio 18). Vuonna 25 Kuusjoella vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna 24,2 % oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin (Varsinais- Suomi 24,7 %). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 18. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4 64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuusjoella oli vuonna 25 useampi 4 64 vuotias oikeutettu diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 19). Diabeteslääkityksen käyttö on lisääntynyt Kuusjoella vuodesta 23 vuoteen 25. Vuonna 25 Kuusjoella vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna 3,9 % oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi ( 3,4 %). Sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin suhteen Kuusjoella oli 4 64 vuotiaista vähemmän erityiskorvattaviin lääkityksiin oikeutettuja Varsinais-Suomen tasoon verraten. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäsestä väestöstä Kuvio 19. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 4 64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

18 18 Kuusjokelaisten vuotiaiden sairauspäivärahaa saaneiden määrä suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen on vaihdellut hiukan vuosien välillä ja 25 määrä oli lähellä Varsinais-Suomen tasoa. Kuusjokelaisista vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeellä oli 24 2,3 % ( 1,8 %)(Kuvio 2). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 24 vastaanvanikäiseen väestöön suhteutettuna kuusjokelaisista vuotiaista 2,3 % ( 1,8 %). Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Kuvio 2. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Työttömiä on Kuusjoella hiukan Varsinais-Suomen tasoon verraten vähemmän (Kuvio 21). Työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta oli vuonna 25 Kuusjoella 7,9 % ( 9,1 %). Pitkäaikaistyöttömien prosentuaalinen osuus työttömistä oli Kuusjoella vuonna 25 26,9 % ( 26,2 %). Työttömät, % työvoimasta Kuvio 21. Työttömät, % työvoimasta Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön sai 24 3,7 % toimeentulotukea ( 6,3 %, 6,7 %). Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön sai 24 1,1 % pitkäaikaisesti toimeentulotukea ( 2,3 %, 1,8 %).

19 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli Kuusjoella vuonna 23 59, 7 vuotta ( 56,2 vuotta, 56,8 vuotta) vuotiaiden avioerot suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen ovat lisääntyneet Kuusjoella (25; 1,8 %), mutta Varsinais-Suomen (25; 17,3 %) tasoon verraten luku on kuitenkin alhaisempi. 19 Avioeroja vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Kuvio 22. Avioeroja vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa

20 3.4 Vanhusten terveys 2 Kuusjoella 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen oli alhaisempi vuonna 25 (4231,3) Varsinais-Suomen tasoon (4434,2) nähden. Tapaturman vuoksi kuusjokelaisista 65 vuotta täyttäneistä 2 %:ia hoidettiin vuonna 24 sairaalassa ( 2,7 %). Kuusjokelaisten 65 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olivat vuosien aikana korkeammat (25; 383) Varsinais-Suomen (25; 2561) tasoon nähden (Kuvio 23). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Kuvio 23. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Kuusjoella oli vuonna 25 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä vähemmän Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 24). Vuonna 25 luku oli Kuusjoella 574,6 ( 588,2). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä Kuvio 24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä

21 21 Kuusjokelaisista 75 vuotta täyttäneistä 44,7 % asui yksin vuonna 25 ( 47,5 %). Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 25. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvien vuotiaiden määrä oli vuosina Kuusjoella suurempi Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 26). Kuusjokelaisista vuotiaista 94,3 % asui kotona vuonna 25 ( 94 %). Kotona asuvat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 95 94, , , Kuvio 26. Kotona asuvat vuotiaat, % väestöstä

22 22 Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden määrä oli vuosina Kuusjoella vähäisempi Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 27). Kuusjokelaisista 85 vuotta täyttäneistä 66,7 % asui kotona vuonna 25 ( 94 %). Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 27. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 vuotta täyttäneistä kuusjokelaisista harvempi sai vuosina kodinhoitoapua Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 28). Vuonna vuotta täyttäneistä kotitalouksista 15,1 % sai Kuusjoella kodinhoitoapua ( 17,8 %). Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 28. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä

23 23 65 vuotta täyttäneistä kuusjokelaisista 4,2 % (vastaavanikäiseen väestöön verraten) oli vuoden 25 lopulla säännöllisen kodinhoidon piirissä ( 5,9 %). Omaishoidon tulen asiakkaita on Kuusjoella ollut vuosina Varsinais-Suomen tasoon nähden enemmän (Kuvio 29). Vuonna 25 Kuusjoella oli 65 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen asiakkaina 2,3 % ( 1,9 %). Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2 1,5 1, Kuvio 29. Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä oli Kuusjoella alhainen (Kuvio 3). Kuusjokelaisista yli 65 vuotiaista,8 % oli palveluasumisen asiakkaina vuoden 25 lopussa ( 2,2 %). Ikääntyneiden palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat yhteensä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 1,5 1, Kuvio 3. Ikääntyneiden palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat yhteensä, % vastaavanikäisestä väestöstä

24 24 4. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointipalvelujen menojen jakautuminen Terveyspalvelut n seudun terveyskeskus järjestää terveydenhuollon palvelut seudullisesti tehokkaasti. Tavoitteena on ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen kehittäminen kaikissa terveyskeskuksen palveluissa. Perherakenteiden muutosten myötä haasteet ovat lisääntyneet. Perheet tarvitsevat yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Äitiys - ja lastenneuvolatoiminnan merkitys on korostunut viime vuosina. Synnyttäneet äidit viipyvät sairaalassa vain vähän aikaa ja ongelmat ilmenevät yleensä muutaman päivän kuluttua kotiutumisesta. Kouluterveydenhuolto vaatii myös työntekijöiltään entistä enemmän. Monet perheet voivat huonosti ja lapset oireilevat koulussa. Ehkäisevän päihdetyön keskeisimpänä kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Työn tavoitteena on nuorten elämänhallinnan vahvistaminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen. Konkreettisena tavoitteena on peruskoululaisten tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden perättäisen kouluterveystutkimuksen välisenä aikana Lasten ja nuorten painonhallinnan ohjauksen kehittäminen on painopistealueena. Työterveyshuollossa kehitetään työskentelytapoja kansantautien riskitekijöiden toteamiseksi varhaisessa vaiheessa. Tärkeä osa ehkäisevää työtä on myös työperäisten riskien havaitseminen ja niiden vähentämiseksi annettava neuvonta. Aikuisväestölle suunnattua toimintaa olivat mm. erilaiset teemapäivät työpaikoilla ja työterveyshuollossa. 2-tyypin diabeteksen ehkäisyn työryhmä jatkoi toimintaansa ja lisäksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan naisten ja miesten terveystarkastusten kehittämistä. Ikääntyvien hoidossa kuntouttava työote on keskeinen hoitoperiaate. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on luoda onnistunut hoitoketju asiakkaan kotiutustilanteisiin. Kuusjoella hoitajat toimivat väestövastuuperiaatteella hoitaen äitiysneuvolan, lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja sairaanhoitovastaanoton. Terveysasemalla työskentelee lääkäri, terveydenhoitaja ja kaksi sairaanhoitajaa (täydennä). Terveyden- /sairaanhoitajat hoitavat verenpaineenmittaukset, haavanhoidot, rokotukset, terveysneuvonnan yms. ajanvarauksella. Naisille ja miehille tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia, joista ilmoitetaan henkilökohtaisella kutsulla. Terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja antaa terveysneuvontaa, suorittaa hoitotoimenpiteitä ja vastaanottoa sairastapauksissa. Terveydenhoitajalta saa myös tarvittaessa sairaslomatodistuksen. Kuusjoella seurataan koululaisten terveydentilaa kouluterveydenhuollossa ja tarvittaessa ohjaamme erityishoitoon. Yhteistyössä vanhempien, oppilaiden ja opettajien kanssa pyrimme turvaamaan lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Myös viihtyisä ja terveellinen kouluympäristö on tärkeä osa koululaisten terveydenhuoltoa. n seudun terveyskeskus järjestää myös hammashoitopalvelut ja Kuusjoen hammashoitolassa työskentelee hammaslääkäri, -hoitaja ja suuhygienisti. Hammashuollon tavoitteena on tarjota yksilöllistä asiakaskeskeistä. Hammashoidossa panostetaan erityisesti laatuun ja potilasturvallisuuteen sekä ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Hammashuollon tehtävä on edistää ja ylläpitää alueen väestön suun terveyttä, ehkäistä suun ja hampaiden sairauksia sekä tarvittaessa huolehtia korjaavasta hoidosta laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuusjoen kunta kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Erikoissairaanhoitoa kuntalaisille antavat n seudun sairaala ja Turun yliopistollinen keskussairaala. Tämän lisäksi edellä