Kuusjoen hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuusjoen hyvinvointikertomus 2003 2005"

Transkriptio

1 Kuusjoen hyvinvointikertomus 23 25

2 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet Hyvinvoinnin ilmeneminen 3.1 Väestökuvaus 3.2 Lasten ja nuorten terveys 3.3Työikäisten terveys 3.4 Vanhusten terveys 4. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointipalvelujen menojen jakautuminen Kuusjoella 5. Johtopäätökset 6. Lähteet Liiteosio:

3 1. Johdanto 3 Hyvinvointijohtamisen soveltaminen Terveys 215-ohjelman toimeenpanossa n seudulla -hankkeessa on tavoitteena kehittää terveyden edistämisen johtamista ja saada väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta osaksi hallintoa. Hankkeessa n seudun kuntiin laaditaan hyvinvointikertomukset, joihin kootaan seurantatietoja hyvinvoinnin ilmenemisestä kunnissa. Hyvinvointikertomusten on tarkoitus toimia strategisen suunnittelun pohjana. Hyvinvointikertomuksesta käyvät ilmi hyvinvointitavoitteet sekä hyvinvointimenojen jakautuminen, väestön terveys ja hyvinvointi eri ikäkausina ja hyvinvointipalvelujen järjestäminen. Kuntien hyvinvointitavoitteita peilataan Terveys 215-ohjelman tavoitteisiin. Ohjelman lähtökohtana on se, että hyvinvointi määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista, kuten elämäntavoista, elinympäristöstä ja yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Kuusjoen kunta on perustettu vuonna Kuusjoen asukasluku oli vuoden 25 lopussa Väkiluku oli 19 henkilöä vähemmän kuin vuonna 24. Väestöennusteen mukaan Kuusjoella asuu vuonna henkilöä. Kuusjokelaisten keski-ikä on 43.4 vuotta (Tilastokeskus 26). Kunnassa on työpaikkoja yhteensä 59, jotka ovat jakautuneet seuraavasti: alkutuotanto 22 %, jalostus 36 %, palvelut 38 % ja muut 4 %. Kuusjoella asukkaan keskitulot ovat vuodessa. Asukkaista 42 % on pienituloisia, 33 % keskituloisia ja 25 % hyvätuloisia. Kuusjokelaisista koulutettuja on 55 %. Talouksista 27 % on eläkeläistalouksia. (Tilastokeskus 26) Kuusjoen kunta on viihtyisä ja perinteinen, mutta palvelutasoltaan nykyaikainen maalaiskunta, jossa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Kuusjoella on rakennettu kaikille avoimia, suosittuja liikuntamahdollisuuksia kuten: kuntosali ja urheiluhalli. Nurmijärven rantasauna houkuttelee kauniilla maisemilla, puhtaalla vedellä ja talvella on myös avantouintimahdollisuus. sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, lähellä a ja Turku-Helsinki-moottoritietä.

4 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet 25 4 Terveys 215 ohjelman tavoite 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet merkittävästi. Toiminnalliset tavoitteet Terveydenhuolto: Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito Perheväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen Alkoholin suurkutukseen puuttuminen Sivistystoimi: Kouluilla toimii oppilashuoltoryhmät, joiden tehtävänä on taata moniammatillisessa työryhmässä lapsille ja perheille eettisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö Toteutumisen seuranta Kouluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa kehitetty lihavuuden ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa. Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin ohjeet ja mittarit perheväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaamisesta. Alkoholin suurkutukseen puuttuminen ja mini-interventio sisällytettiin terveystarkastuskäynteihin ja uutena myös neuvolatarkastuksiin. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat 5-6 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 199- luvun alussa. Tekninen toimi: Huolehtii ympäristön turvallisuudesta, koulukiinteistöjen ja leikkipaikkojen kunnostamisesta Terveydenhuolto: Tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden kouluterveystutkimuksen välisenä aikana Sivistystoimi: Koululla järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti ehkäisevää päihdetyötä Ehkäisevän päihdetyön keskeisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Yhteistyötä tehdään A-klinikan koulujen, oppilaitosten, liikunta- ja nuorisojärjestöjen sekä seurakunnan, että erikoissairaanhoidon kanssa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 199-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2 tasoa myöhemmin Terveydenhuolto: alkoholin puheeksiotto kuuluu tarkastukseen (audit-testi) Terveydenhuolto: Työterveyshuollossa on suunniteltu ja sovittu yhteinen käytäntö tyypin 2 diabeteksen ja kohonneen verenpaineen hoitoon ja tupakasta vieroitukseen Naisten ja miesten ikäryhmittäiset suunnatut terveystarkastukset Tyky-toiminta Tapaturmapotilaan puhallutetaan Käytetään riskipistelomaketta, auditkyselyä ja kirjataan askivuodet miehet: 4 ja 5 v, naiset 2v ja 3-6 v välillä 5 vuoden välein

5 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 2 vuoden ajan. Tekninen toimi: Vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksien kunnossapito Terveydenhuolto: Iäkkäiden asukkaiden äkillisten sairauksien kotihoidon edellytyksiä parannetaan. Samalla huolehditaan kuitenkin myös laitoshoidon resurssien riittävyydestä. Vuodehoito-osastohoitoa kehitetään niin, että hoidosta poistuvien potilaiden mahdollisuudet kotona selviytymiseen paranevat ja hoitojakson aikainen hoito koetaan hyväksi. Kuntouttavan työotteen kehittäminen näyttöön perustuen vuodeosastolla, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa Sosiaalitoimi: Kotipalvelu mahdollistaa avun kotona. Sivistystoimi: Vapaa-aikatoimi: järjestää vanhuksille suunnattua toimintaa Tekninen toimi: huomiointi suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollistaa ikääntyneiden liikkumisen Laitoshoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi terveyskeskuksen vuodeosaston saneerauksen suunnittelu aloitettiin v.5. Samalla selvitetään myös laitoshoitopaikkojen kokonaistarve. v 1 2 toteutettiin neljäs potilastyytyväisyyskysely ja kaikki hoidon sisältöön ja tuloksellisuuteen liittyvät indeksit olivat hyviä. Vain osaston viihtyvyydessä ja ilmapiirissä todettiin tilanahtauman aiheuttamia ongelmia. Kuntouttava työote on keskeinen toimintaperiaate kaikessa toiminnassa Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2. Terveydenhuolto: Ehkäisevän työn painoarvoa terveyskeskuksen toiminnassa lisätään. Terveyttä edistävään toimintaan on panostettu kaikissa yksiköissä ja kaikilla ikäkausilla. Painopisteinä ovat olleet erityisesti lihavuuden-, diabeteksen- ja verenpaineen ennaltaehkäisy, hammashuoltopalvelujen laajeneminen kaikille kuntalisille ja päihdehaittojen ehkäisy. Terveyskeskus on panostanut ennaltaehkäisevään työhön palkkaamalla mm. kolme huumetyöntekijää, joista kaksi suuntaa työpanoksensa pääsääntöisesti ennaltaehkäisevään työhön. Lihavuuden ehkäisemiseksi on käynnistetty ohjelma ja tupakka-askivuosien kirjaaminen on aloitettu. 7. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto: Kotiuttamisen kehittäminen Palko-mallin mukaisesti ja mallin juurruttaminen kuntayhtymän alueella Toimintamalli kotiuttamisen, hoitokansion käyttöönotto ja yhteiset palaverit 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja hei- Terveydenhuolto: Perheväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin ohjeet ja mittarit perheväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaa-

6 koimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä Alkoholin suurkutukseen puuttuminen Sivistystoimi: Koululla puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia omaavat lapset integroidaan normaaliin opetukseen koulunkäyntiavustajien avulla. Erityisryhmän lapset käyvät koulua ssa tai Halikossa misesta. Alkoholin suurkutukseen puuttuminen ja mini-interventio sisällytettiin terveystarkastuskäynteihin ja uutena myös neuvolatarkastuksiin 6

7 n seudun kansanterveystyön Ky:n toiminnan tavoitteita vuosina 23 25: 7 1. Ehkäisevän työn painoarvoa terveyskeskuksen toiminnassa lisätään. Konkreettiseksi mittariksi asetetaan peruskouluikäisten tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden kouluterveystutkimuksen välisenä aikana. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ehkäisevän työotteen tehostamiseksi 2. Potilaiden pääsy lääketieteellisesti perusteltuun arvioon ja hoitoon turvataan kansallisen terveydenhuoltoprojektin tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Onnistumista seurataan toistetuin jonomittauksin ja riittävin otoksin. Joustavan yhteistyön kehittäminen päivystyspotilaan hoitoon osallistuvien kesken 4. Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään työn vaativuuden ja toimenkuvasta riippuen vähintään 3-1 vuodessa jokaiselle viran- ja toimenhaltialle ja myös pitkäaikaisille sijaisille. Tarve arvioidaan vuosittain toistettavissa kehitekeskusteluissa. Koulutuksen painopisteenä ovat näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitokäytännöt. Kirjaamisen sisällön kehittäminen nykyisten säädösten mukaisesti 5. Seudullisen työterveyshuollon yhteishankkeen toteuttamisen selvitystyötä jatketaan. Tavoitteena on ainakin kaikkien kunnallisen työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon kehittäminen yhteen yksikköön 6. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut sekä niihin liittyvä päivystys järjestetään seudullisena toimintana yhteistyössä erikoissairaanhoidon jäsenkuntien, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa. 7. Iäkkäiden asukkaiden äkillisten sairauksien kotihoidon edellytyksiä parannetaan. Samalla huolehditaan kuitenkin myös laitoshoidon resurssien riittävyydestä. Vuodeosastohoitoa kehitetään niin, että hoidosta poistuvien potilaiden mahdollisuudet kotona selviytymiseen paranevat ja hoitojakson aikainen hoito koetaan hyväksi. Kuntouttavan työotteen kehittäminen näyttöön perustuen vuodeosastolla, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa Kotiuttamisen kehittäminen Palko-mallin mukaisesti ja mallin juurruttaminen kuntayhtymän alueella

8 3. Hyvinvoinnin ilmeneminen 8 Kuusjoella -6 vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä on lisääntynyt (Kuvio 1) ja vuonna 25 luku oli 7,8 % ( 7,3 %) vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli Kuusjoella vuonna % ( 1,4 %) (Kuvio 2). -6 -vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 7,9 11,5 7,8 7,7 7,6 11 7,5 1,5 7,4 7,3 Varsinais- Suomi 1 Varsinais- Suomi 7,2 9,5 7, Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuusjoella vuotiaiden osuus väestöstä on laskenut hiukan (Kuvio 3) ja 25 luku oli 61 % ( 65,3 %). 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli 25 Kuusjoella (2,2) korkeampi (Kuvio 4) kuin Varsinais-Suomessa (17) vuotiaat, % väestöstä 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä Varsinais- Suomi 1 5 Varsinais- Suomi Kuvio vuotiaat, % väestöstä Kuvio vuotta täyttäneet, % väestöstä

9 9 Kuusjoen asukasluku oli vuoden 25 lopussa Väkiluku oli 19 henkilöä vähemmän kuin vuonna 24 (Lähde?). Väestöennusteen mukaan Kuusjoella asuu vuonna (Kuvio 5). Kuusjoen nettomuutto on ollut miinuksella vuodesta 23 vuoteen 25 (Kuvio 6.) Kuusjoen väestöennuste Kuvio 5. Kuusjoen väestöennuste Kunnan nettomuutto / 1 asukasta Kuvio 6. Kunnan nettomuutto / 1 asukasta

10 1 Kuusjoella väestön kuolleisuus sataatuhatta asukasta kohden oli Varsinais-Suomen keskiarvoa suurempi vuosina 23 ja 24 (Kuvio 7). Kuusjoen väen hyvinvointi menetettyinä elinvuosina sijoittui koko maan keskiarvoon nähden 3 % heikoimmalle tasolle (Kuvio 8). Kuolleisuus / 1 asukasta Kuvio 7. Kuolleisuus / 1 asukasta Kuvio 8. Väestön kokonaiskuolleisuus Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan

11 3.2 Lasten ja nuorten terveys 11 Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus on Varsinais-Suomen tasoon nähden alhaisempi ja on laskenut vuodeta 23 vuoteen 25 (Kuvio 9). Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen määrä kaikista lapsiperheistä on vähentynyt Kuusjoella vuodesta 23 vuoteen 25. Lapsiperheet, % perheistä Kuvio 9. Lapsiperheet, % perheistä Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien 1-6 vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäiseen väestöön verrattuna on noussut vuoden 23 määrästä 48,7 % ( 65,6 %) vuoden 25 määrään 52,1 % ( 58,5 %). Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä Kuusjoella oli Varsinais-Suomen tasoon nähden korkeampi vuosina 24 ja 25. Kuusjoella huostassa olleiden osuus oli Varsinais- Suomen tasoon nähden matalampi. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli -17 vuotiaita kuusjokelaisia hiukan enemmän Varsinais-Suomen tasoon nähden. (Taulukko 1.) Huostassa olleet -17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18- vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi yhteensä,3,9,6,3,9,7 yhteensä 133,5 66,8 65,1 81,7 46,7 67,5 yhteensä 5,7 4,1 5,5 5,2 3,8 4,2 Taulukko 1. Lastensuojelun tilastotietoja

12 12 Kuusjokelaiset nuoret käyvät yläasteen ja mahdollisen lukion Halikossa, jossa on osallistuttu valtakunnalliseen Stakesin tekemään kouluterveyskyselyyn vuodesta 1997 lähtien. Kyselyyn vastaavat joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9 luokan ja lukion 1. ja 2 luokan oppilaat. Kyselyssä kartoitetaan koululaisen elinoloja, kouluoloja, terveyttä ja terveystottumuksia. 8-9 luokkalaisista nuorien liikunnan harrastaminen väheni vuodesta 23 vuoteen 25. Halikossa 4,76 % ilmoitti harrastavansa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa ( 9,6 %) ja vuonna 25 vastaava luku oli 7,24 % ( 8,74 %). 23 yläkoululaisista 17,53 %:lla terveydentila oli keskinkertainen tai huono ( 18,42 %) ja 25 luku oli noussut, Halikossa luku oli 19,15 % ( 16,12 %). 8-9 luokkalaisten nuorten humalajuominen ja tupakointi vähenivät Halikossa vuodesta 23 vuoteen 25. Kerran kuussa tai useammin toistuva humalajuominen väheni yläluokilla 26,64 %:sta 12,51 %:iin kahden vuoden aikana. Päivittäin tupakoivien osuus oli vuonna 23 2,4 % ( 19,64 %) ja vuonna 25 1,33 %. Huumeita on vuonna 23 kokeillut Halikossa 3,52 % ( 7,38 %) 8-9 luokan oppilaista ja 25 yhteensä 3,56 % ( 6,48 %). Huumekokeilut ja useampien päihteiden käyttö vähenivät lukiossa 23 tutkimustulosten mukaan ja myönteisenä muutoksena voidaan pitää myös lukiolaisten koetun oireilun vähentymistä. Suunta on päinvastainen 8-9 luokilla, sillä koettu oireilu näyttää osittain lisääntyneen Yläluokkalaisista 13,8 % koki päivittäin vähintään kaksi oiretta ( 15,6 %). Halikossa 26,1 % yläluokkalaisista koki vanhemmuuden puutetta ( 21,8 %). Uusina asioina nousivat esille koulun kuormittavuus, toistuvat rikkeet, fyysinen uhka ja univaje. Päivittäinen väsymys ja masentuneisuus yleistyivät yläluokilla. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet yleistyivät myös. Yli viidesosa yläluokkalaisista ja kolmasosa lukiolaisista meni nukkumaan vasta kello 23 jälkeen. Lasten ja nuorten ylipaino on kasvava ongelma myös ssa kuten valtakunnallisestikin. Lasten ja nuorten suun terveys on pysynyt vuodesta 1993 ennallaan ja on valtakunnallisesti erittäin hyvä. Vuosina 23 ja 24 kuusjokelaisista vuotiaista harvempi (24; 88,2) jäi koulutuksen ulkopuolelle ( 24; 116) (Kuvio 1). Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Kuvio 1. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Nuorisotyöttömyys on Kuusjoella matalampi Varsinais-Suomen tasoon verraten. Kuusjokelaisista vuotiasta työvoimasta työttömänä oli vuonna 25 5,1 % ( 9,5 %).

13 13 Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön 8,1 % sai vuonna 24 toimeentulotukea ( 14,3 %). Kuusjoella erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen alle 15 -vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 25 mennessä (Kuvio 11) vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä laski vuodesta 23 vuoteen 24 (Kuvio 12). Vuonna 25 Kuusjoella -15 -vuotiaista 57,4 oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin ( 47,2). Vuonna 24 Kuusjoella vuotiaista 53,3 oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin ( 53,9). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Kuvio 11. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -15 -vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutattuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Kuvio 12. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1 vastaavanikäistä Vuonna 24 Kuusjoella vuotiaista vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna selvästi useampaa (51,4) hoidettiin sairaalassa tapaturman vuoksi ( 15,1).

14 3.3 Työikäisten terveys 14 Kuusjoen väen hyvinvoinnin menetystä selittää sekä naisten että miesten huono-osaisuus. Miesten hyvinvoinnin menetyksiä selittävät ensi sijassa alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat (Kuvio 13). Kuvio 13. Kuolleisuus alkoholin takia Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan. Naisten osalta hyvinvoinnin menetyksiä selittää diabetes (Kuvio 14). Kuvio 14. Naisten kuolleisuus diabetekseen Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan

15 15 Lisäksi molempien sukupuolten hyvinvoinnin menetystä selvittävät merkittävältä osin myös tapaturmat ja myrkytykset sekä liikennetapaturmat (Kuvio 15). Ennenaikainen kuolleisuus ehkäistävissä oleviin sairauksiin kehittyi Kuusjoella huonoon suuntaan vuosituhannen vaihteessa ja diabetekseen menehdyttiin Kuusjoella varhain. Elinajan menetykset väkivaltaisten kuolinsyiden johdosta oli Kuusjoella kolminkertaiset maan keskiarvoon verrattuna 2-luvun alussa. Kuvio 15. Kuolleisuus liikennetapaturmien vuoksi Kuusjoella ja Suomessa PYLL- indeksin mukaan Ikävakioitu sairastavuusindeksi oli Kuusjoella vuosina 23 ja 24 (98,9) korkeampi kuin ssa (24; 95,3). Kuusjoen vuoden 25 sairastavuusindeksi (91,3) oli laskenut n (96,4) tasoon nähden alhaisemmaksi. (Kuvio 16.) Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kuvio 16. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuusjokelaisten vuotiaiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen ovat olleet vuosien aikana korkeammat (25; 241) Varsi-

16 16 nais-suomen (25; 1586) tasoon nähden (Kuvio 17). Vuonna 25 32,5 % kuusjokelaisista sai korvausta yksityislääkärikäynneistä ( 3,7 %, 33,6 %). Sairaalassa hoitoa saaneiden vuotiaiden kuusjokelaisten määrä tuhanteen vastaavanikäiseen suhteutettuna oli vuonna ,7 ( 1364,1, 1187,4). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet kuusjokelaisten vuotiaiden määrä suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen oli Varsinais-Suomen tasoa korkeampi (24: 6,3, 5,7). Päihdehuollon avopalvelun asukkaita oli Kuujoella (tuhanteen vastaavanikäiseen suhteutettuna) 7,4 ( 7,8). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Kuvio 17. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Terveyskeskuksessa mitataan ja kirjataan tietoja, jotka kertovat terveydentilasta. Koko kuntayhtymän keskimääräinen verenpaineen yläpaineen keskiarvo oli vuonna ,3 (tavoitearvo alle 14 mmhg) ja Kuusjoella keskiarvo oli 148,7. Verenpaineen alapaineen kuntayhtymän keskiarvo oli 83, (tavoitearvo alle 85 mm Hg) ja Kuusjoella keskiarvo oli 82,9. Diabeteksen hoitotasapainoa kuvaava sokerihemoglobiiniarvo koko kuntayhtymän tasolla laski hieman, mutta nousi Kuusjoella. Taso oli korkein Kuusjoella jo lähtötilanteessa ja ero muihin kuntiin kasvoi vuonna 25. Kuntayhtymän sokerihemoglobiinin keskiarvo vuonna 25 oli 6,81 ja Kuusjoella keskiarvo oli 7,41, vuonna 24 vastaava arvo oli Kokonaiskolesterolin kuntayhtymän keskiarvot laskivat kaikissa jäsenkunnissa vuodesta 24 vuoteen 25. Kokonaiskolesterolin keskiarvo koko kuntayhtymässä vuonna oli 25 5,14 ja sama luku oli myös Kuusjoen keskiarvona. Todennäköisin selitys muutoksille oli kolesterolitasoa alentavien lääkkeiden hinnanalenemisesta johtunut lääkkeiden käytön lisääntyminen, ei elintapojen nopea korjaantuminen. Painoindeksi eli BMI on paino jaettuna pituuden neliöllä. Normaalipainoisella BMI on Potilaan painoindeksin kuntayhtymän keskiarvo oli vuonna 25 28,3 ja nousua edelliseen vuoteen,3 yksikköä. Kuusjoella painoindeksin keskiarvo oli vuonna 25 29,5. Tupakoinnin määrää kuvataan askivuodella. Jos polttaa askin päivässä vuoden ajan tulee askivuosi täyteen (tupakoiden lukumäärä /päivä). Tupakoivien potilaiden askivuosia kirjattiin myös vuonna 25 ja kuntayhtymän keskiarvona oli 11,8. Kuusjoella vastaava luku oli 12,5. Tupakoinnin lopettaneiden osuus tupakoineista oli vuonna 25 Kuusjoella 32,7 % ja koko kuntayhtymässä 33,8 %. Uusina terveyskäyttäytymistä kuvaavina mittareina otettiin terveyskeskuksessa

17 17 vuonna 25 käyttöön alkoholin käyttöä ja suurkulutusta mittaava indeksi. Tästä saa tulevaisuudessa tietoja. Kuusjoella erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 4 64 vuotiaiden prosentuaalinen määrä on noussut vuodesta 23 vuoteen 25 (Kuvio 18). Vuonna 25 Kuusjoella vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna 24,2 % oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin (Varsinais- Suomi 24,7 %). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 18. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4 64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuusjoella oli vuonna 25 useampi 4 64 vuotias oikeutettu diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 19). Diabeteslääkityksen käyttö on lisääntynyt Kuusjoella vuodesta 23 vuoteen 25. Vuonna 25 Kuusjoella vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna 3,9 % oli oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi ( 3,4 %). Sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin suhteen Kuusjoella oli 4 64 vuotiaista vähemmän erityiskorvattaviin lääkityksiin oikeutettuja Varsinais-Suomen tasoon verraten. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäsestä väestöstä Kuvio 19. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 4 64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

18 18 Kuusjokelaisten vuotiaiden sairauspäivärahaa saaneiden määrä suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen on vaihdellut hiukan vuosien välillä ja 25 määrä oli lähellä Varsinais-Suomen tasoa. Kuusjokelaisista vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeellä oli 24 2,3 % ( 1,8 %)(Kuvio 2). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 24 vastaanvanikäiseen väestöön suhteutettuna kuusjokelaisista vuotiaista 2,3 % ( 1,8 %). Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Kuvio 2. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Työttömiä on Kuusjoella hiukan Varsinais-Suomen tasoon verraten vähemmän (Kuvio 21). Työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta oli vuonna 25 Kuusjoella 7,9 % ( 9,1 %). Pitkäaikaistyöttömien prosentuaalinen osuus työttömistä oli Kuusjoella vuonna 25 26,9 % ( 26,2 %). Työttömät, % työvoimasta Kuvio 21. Työttömät, % työvoimasta Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön sai 24 3,7 % toimeentulotukea ( 6,3 %, 6,7 %). Kuusjokelaisista vuotiaista suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön sai 24 1,1 % pitkäaikaisesti toimeentulotukea ( 2,3 %, 1,8 %).

19 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli Kuusjoella vuonna 23 59, 7 vuotta ( 56,2 vuotta, 56,8 vuotta) vuotiaiden avioerot suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen ovat lisääntyneet Kuusjoella (25; 1,8 %), mutta Varsinais-Suomen (25; 17,3 %) tasoon verraten luku on kuitenkin alhaisempi. 19 Avioeroja vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Kuvio 22. Avioeroja vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa

20 3.4 Vanhusten terveys 2 Kuusjoella 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus suhteutettuna tuhanteen vastaavanikäiseen oli alhaisempi vuonna 25 (4231,3) Varsinais-Suomen tasoon (4434,2) nähden. Tapaturman vuoksi kuusjokelaisista 65 vuotta täyttäneistä 2 %:ia hoidettiin vuonna 24 sairaalassa ( 2,7 %). Kuusjokelaisten 65 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olivat vuosien aikana korkeammat (25; 383) Varsinais-Suomen (25; 2561) tasoon nähden (Kuvio 23). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Kuvio 23. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Kuusjoella oli vuonna 25 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä vähemmän Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 24). Vuonna 25 luku oli Kuusjoella 574,6 ( 588,2). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä Kuvio 24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä

21 21 Kuusjokelaisista 75 vuotta täyttäneistä 44,7 % asui yksin vuonna 25 ( 47,5 %). Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 25. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvien vuotiaiden määrä oli vuosina Kuusjoella suurempi Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 26). Kuusjokelaisista vuotiaista 94,3 % asui kotona vuonna 25 ( 94 %). Kotona asuvat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 95 94, , , Kuvio 26. Kotona asuvat vuotiaat, % väestöstä

22 22 Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden määrä oli vuosina Kuusjoella vähäisempi Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 27). Kuusjokelaisista 85 vuotta täyttäneistä 66,7 % asui kotona vuonna 25 ( 94 %). Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 27. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 vuotta täyttäneistä kuusjokelaisista harvempi sai vuosina kodinhoitoapua Varsinais-Suomen tasoon nähden (Kuvio 28). Vuonna vuotta täyttäneistä kotitalouksista 15,1 % sai Kuusjoella kodinhoitoapua ( 17,8 %). Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 28. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä

23 23 65 vuotta täyttäneistä kuusjokelaisista 4,2 % (vastaavanikäiseen väestöön verraten) oli vuoden 25 lopulla säännöllisen kodinhoidon piirissä ( 5,9 %). Omaishoidon tulen asiakkaita on Kuusjoella ollut vuosina Varsinais-Suomen tasoon nähden enemmän (Kuvio 29). Vuonna 25 Kuusjoella oli 65 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen asiakkaina 2,3 % ( 1,9 %). Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2 1,5 1, Kuvio 29. Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä oli Kuusjoella alhainen (Kuvio 3). Kuusjokelaisista yli 65 vuotiaista,8 % oli palveluasumisen asiakkaina vuoden 25 lopussa ( 2,2 %). Ikääntyneiden palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat yhteensä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 1,5 1, Kuvio 3. Ikääntyneiden palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat yhteensä, % vastaavanikäisestä väestöstä

24 24 4. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointipalvelujen menojen jakautuminen Terveyspalvelut n seudun terveyskeskus järjestää terveydenhuollon palvelut seudullisesti tehokkaasti. Tavoitteena on ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen kehittäminen kaikissa terveyskeskuksen palveluissa. Perherakenteiden muutosten myötä haasteet ovat lisääntyneet. Perheet tarvitsevat yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Äitiys - ja lastenneuvolatoiminnan merkitys on korostunut viime vuosina. Synnyttäneet äidit viipyvät sairaalassa vain vähän aikaa ja ongelmat ilmenevät yleensä muutaman päivän kuluttua kotiutumisesta. Kouluterveydenhuolto vaatii myös työntekijöiltään entistä enemmän. Monet perheet voivat huonosti ja lapset oireilevat koulussa. Ehkäisevän päihdetyön keskeisimpänä kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Työn tavoitteena on nuorten elämänhallinnan vahvistaminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen. Konkreettisena tavoitteena on peruskoululaisten tupakoinnin vähentäminen neljänneksellä kahden perättäisen kouluterveystutkimuksen välisenä aikana Lasten ja nuorten painonhallinnan ohjauksen kehittäminen on painopistealueena. Työterveyshuollossa kehitetään työskentelytapoja kansantautien riskitekijöiden toteamiseksi varhaisessa vaiheessa. Tärkeä osa ehkäisevää työtä on myös työperäisten riskien havaitseminen ja niiden vähentämiseksi annettava neuvonta. Aikuisväestölle suunnattua toimintaa olivat mm. erilaiset teemapäivät työpaikoilla ja työterveyshuollossa. 2-tyypin diabeteksen ehkäisyn työryhmä jatkoi toimintaansa ja lisäksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan naisten ja miesten terveystarkastusten kehittämistä. Ikääntyvien hoidossa kuntouttava työote on keskeinen hoitoperiaate. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on luoda onnistunut hoitoketju asiakkaan kotiutustilanteisiin. Kuusjoella hoitajat toimivat väestövastuuperiaatteella hoitaen äitiysneuvolan, lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja sairaanhoitovastaanoton. Terveysasemalla työskentelee lääkäri, terveydenhoitaja ja kaksi sairaanhoitajaa (täydennä). Terveyden- /sairaanhoitajat hoitavat verenpaineenmittaukset, haavanhoidot, rokotukset, terveysneuvonnan yms. ajanvarauksella. Naisille ja miehille tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia, joista ilmoitetaan henkilökohtaisella kutsulla. Terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja antaa terveysneuvontaa, suorittaa hoitotoimenpiteitä ja vastaanottoa sairastapauksissa. Terveydenhoitajalta saa myös tarvittaessa sairaslomatodistuksen. Kuusjoella seurataan koululaisten terveydentilaa kouluterveydenhuollossa ja tarvittaessa ohjaamme erityishoitoon. Yhteistyössä vanhempien, oppilaiden ja opettajien kanssa pyrimme turvaamaan lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Myös viihtyisä ja terveellinen kouluympäristö on tärkeä osa koululaisten terveydenhuoltoa. n seudun terveyskeskus järjestää myös hammashoitopalvelut ja Kuusjoen hammashoitolassa työskentelee hammaslääkäri, -hoitaja ja suuhygienisti. Hammashuollon tavoitteena on tarjota yksilöllistä asiakaskeskeistä. Hammashoidossa panostetaan erityisesti laatuun ja potilasturvallisuuteen sekä ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Hammashuollon tehtävä on edistää ja ylläpitää alueen väestön suun terveyttä, ehkäistä suun ja hampaiden sairauksia sekä tarvittaessa huolehtia korjaavasta hoidosta laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuusjoen kunta kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Erikoissairaanhoitoa kuntalaisille antavat n seudun sairaala ja Turun yliopistollinen keskussairaala. Tämän lisäksi edellä

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Savonlinnan kaupunki TA 2017 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Perusturva Perusturvalautakunta Hallinto perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot