V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina 2006-2008. Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI V ALITSEN V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU HYVINVOINTI- KYSELYT Kohdennettu luokkatyöskentely Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta, Arjen Sankari -ilta Liikuntatapahtumat Muut oheistapahtumat Oppilaiden omat tuotokset Palautteen kerääminen Arviointi TUKEA VALINTOIHIN TUKEA VANHEMMUUTEEN Yhteistyötä tukemassa:

2

3 V ALITSEN LOPPURAPORTTI V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU HYVINVOINTI- KYSELYT Kohdennettu luokkatyöskentely Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta, Arjen Sankari -ilta Liikuntatapahtumat Muut oheistapahtumat Oppilaiden omat tuotokset Palautteen kerääminen Arviointi EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, Raittiustoimisto, Kirkkokatu 6, Lappeenranta Elämäni Sankari ry, Hämeenkatu 45, Hyvinkää Raportin koonnut: Petri Kylmänen TUKEA VALINTOIHIN TUKEA VANHEMMUUTEEN

4

5 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...7 Tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön hanke...8 Valitsen Itse hankkeen tavoitteet...9 Konkreettista ehkäisevän päihdetyön toteuttamista...10 Ehkäisevän päihdetyön hyvä käytäntö...10 Hankkeen arviointi...12 Yläkoulujen palaute...13 Oppilaiden palaute...13 Vanhempien palaute...14 Hyvinvointikyselyt ja Stakesin kouluterveyskyselyt...14 Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerit...14 Kehyskriteerit...14 Rakennekriteerit...17 Prosessikriteerit...18 Tuloskriteerit...22 Sovelluskriteerit...24 Johtopäätöksiä...24 Lähteet...28

6

7 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittivat vuosina Lappeenrannan yläkouluilla toteutetun ehkäisevän päihdetyön hankkeen. Hanke nimettiin Valitsen Itse hankkeeksi ja sillä toteutettiin kansallista alkoholiohjelmaa. Hankkeen nimi kuvaa yksilön vastuuta itsestään, hyvinvoinnistaan sekä läheisistään. Lappeenrannan kaupunki sitoutui hankkeen toteutukseen kaupungin johtoa myöten. Lappeenrannan kaupungin Raittiustoimisto ja Elämäni Sankari ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Valitsen Itse-hankkeen toteuttamisesta. Sopimuksessa Elämäni Sankari ry sitoutui toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Lappeenrannan yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Hankkeen tavoitteet asetettiin valtakunnallista alkoholiohjelmaa myötäillen sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit huomioiden. Hankkeen keskeiset tulokset ovat; ehkäisevän päihdetyön toimintamallin kuvaaminen peruskouluihin (ehkäisevän päihdetyön vuosikello) koulut hyötyivät hankkeesta terveystiedon opetuksen sisältöjen osalta koulujen ja kotien yhteistyö vahvistui hanke tuki perheiden ja nuorien kasvua hanke tuki alueellista sosiaalista vuorovaikutusta ja kiinteyttä hankkeesta palautteen antaneista oppilaista suuri osa arvioi saaneensa uutta tietoa ryhmäinterventioiden aikana ja he kokivat hankkeella olleen suuri vaikutus omaan asenteeseen päihteiden käyttöön vanhemmat arvioivat hankkeen tukeneen erittäin paljon kodin ja koulun yhteistyötä aiempaa harvemmat yläluokkalaiset ovat ilman läheisiä ystäviä vanhemmat tietävät paremmin missä oma lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa tupakointi, humalajuominen ja huumausainekokeilut ovat vähentyneet oppilaat kokevat aiempaa paremmin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä ja terveystiedon aiheet ovat aiempaa kiinnostavia Lappeenrannassa tammikuussa 2009 Petri Kylmänen 7

8 Tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittivat vuosina Lappeenrannan yläkouluilla toteutetun ehkäisevän päihdetyön hankkeen. Hanke nimettiin Valitsen Itse hankkeeksi. Hankkeen nimi kuvaa yksilön vastuuta itsestään, hyvinvoinnistaan sekä läheisistään. Lappeenrannan kaupunki sitoutui hankkeen toteutukseen kaupungin johtoa myöten. Lappeenrannan kaupungin Raittiustoimisto ja Elämäni Sankari ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Valitsen Itse-hankkeen toteuttamisesta. Elämäni Sankari ry on ehkäisevään päihdetyöhön erikoistunut yhdistys, jonka toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Sopimuksessa Elämäni Sankari ry sitoutui toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Lappeenrannan yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Hankkeeseen osallistuneet koulut olivat Armilan koulu, Itä-Suomen koulu, Kesämäenrinteen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Lönnrotin koulu ja Sammonlahden koulu. Hankkeen koordinoinnista vastasi Lappeenrannan Raittiustoimisto ja hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin hankkeeseen liittyvien toimintojen seuranta, arviointi ja hankkeen toimintojen kalenterointi koulujen toimintasuunnitelmiin. Ohjausryhmän jäseniä olivat; Aino Pietarila kotitalouden lehtori , Tytti Innanen liikunnan lehtori , Ulla Punkkinen liikunnan-ja terveystiedon lehtori , Janne Mäkinen liikunnan lehtori 2006, Leena Miettinen raittiustoimen johtaja, Henrik Norrena toiminnanjohtaja ja Petri Kylmänen hankeen aluevastaava. Hankkeen asiantuntijana ja aluevastaavana toimi Petri Kylmänen Mood House Oy:stä. Hankkeessa toimi kyseisinä vuosi Raittiustoimiston raittiussihteeri ja keväällä 2008 raittiussihteerin poissa ollessa aluekoordinaattori Jarno Saarinen Elämäni Sankari ry:stä. Teemaviikoilla ohjaajina toimivat myös Timo Hupponen, Jussi Saari ja Valtteri Salmi Mood House Oy:stä sekä Elämäni Sankari ry:n ohjaajia. Hankkeen ehkäisevä päihdetyö määriteltiin Stakesin laatukriteeristön (2005) mukaisesti yleisesti toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Valitsen itse-hankkeen ehkäisevän päihdetyön verkosto muodostui kaikista niistä toimijoista, jotka ovat tekemisissä oppilaiden, perheiden ja näiden luontaisten sidosryhmien kanssa. Verkoston yhteisenä työnä oli nuoren hyvinvointi (kuva). 8

9 Valitsen Itse hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tarttua tuoreella ja innovatiivisella tavalla koulutervekyselyjen tuottamiin tuloksiin ja haasteisiin; syrjäytymisen väyliin, päihteiden kokeiluun ja käyttöön sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, vahvistaa päihdevastaisia asenteita, edistää hyvinvointia, lisää liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttaa suoraan terveyskäyttäytymiseen tuomalla aktiivinen keskustelu luokkatiloihin. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kohderyhmän valmiuksia elämänhallintaan, vahvistaa kielteistä asennoitumista päihteisiin, vähentää sekä lopettaa päihteiden käyttöä, edistää terveyskäyttäytymistä ja lisätä päivittäistä liikuntaa, tukea ja vahvistaa vanhempia/ huoltajia kasvatustehtävässä, tukea koulujen päihdeohjelman ja terveystiedon toteutumista käytännössä, tukea oppilashuoltoryhmien toimintaa sekä tukea ja kehittää alueellista ehkäisevää päihdetyötä. Tavoitteet asetettiin valtakunnallista alkoholiohjelmaa myötäillen sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit huomioiden. Hankkeen tuloksena tavoiteltiin alueellista ehkäisevän päihdetyön toimintamallia peruskouluihin. Hankkeen päätoimintalinjat olivat: vaikuttaminen yksilöiden toimintaan ja asenteisiin vaikuttaminen lasten ja nuorten omien vanhempien asenteisiin, vanhempien toimintaan kasvattajaroolissaan ja vanhempien toteuttamaan päihdekasvatukseen vaikuttaminen lasten ja nuorten tärkeimpiin toimintayhteisöihin ja niiden piirissä toteutettavaan päihdekasvatukseen vaikuttaminen paikallisyhteisön toimijoiden yhteistyöhön ja toimintaan lasten ja nuorten elämän ympäristönä 9

10 Konkreettista ehkäisevän päihdetyön toteuttamista Hanke rajattiin jo suunnitteluvaiheessa koskemaan peruskoulujen yläluokkia. Rajaus oli tärkeä, koska ehkäisevän päihdetyön kenttä on varsin laaja. Yläkouluissa tavoitetaan hyvin kohderyhmä ja hankkeen toiminnot integroituvat hyvin oppilaitoksiin. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä yläkouluissa oli 7. luokka-asteen nuoret sekä heidän huoltajat ja koulujen henkilöstö. Lisäksi osa hyödynsaajista muodostui primäärisesti kohderyhmän kanssa toimivista tahoista kuten nuorisotyöstä. Peruskouluilla oli mahdollisuus lisätilauksesta saada ryhmäinterventiot myös 8. 9.luokille ja tätä mahdollisuutta käytettiin aktiivisesti. Valitsen Itse hankkeessa toteutettiin vuosittain kohdennettu ehkäisevän päihdetyö ryhmäinterventiot yläkouluilla. Ryhmäinterventiot toteutuivat vuosittain luokkakohtaisesti integroituina yläkoulujen terveystiedon opetussuunnitelmiin. Ryhmäinterventiot suunniteltiin oppilaille suunnattujen hyvinvointikyselyjen ja Stakesin kouluterveyskyselyjen perusteella. Koko hankkeen kuluessa ryhmäinterventiohin osallistui noin 2500 oppilasta, rippikoululaista ja lukiolaista. Ryhmäinterventioiden lisäksi oppilaille järjestettiin liikuntaa edistävää toimintaa mm. sählyturnausten ja liikuntakorttien muodossa. Oppilaiden vanhemmille järjestettiin vanhempainiltoja ja aluefoorumeita. Koulujen yhdyshenkilöille pidettiin lukuvuosien alussa tiedotustilaisuudet hyvinvointikyselyjen tuloksista sekä toteutettavista toiminnoista yläkouluilla. Hankkeessa pilotoitiin ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Lauritsalan seurakunnan rippileirillä sekä Kimpisen lukiossa. Rippileireillä toimittiin kahtena kesänä toiminnallisen päihdepelin tuella ja lukiolaisten ryhmäinterventio toteutettiin kaikille vuosikursseille hyvinvointikyselyllä ja interaktiivisella menetelmällä. Lisäksi alueelliselle verkostolle järjestettiin koulutuspäiviä hankkeen sisältöihin liittyen, eri tapaamisiin osallistui noin 30 henkilöä. Hankkeen lopettaminen toteutettiin koko kaupungin aluefoorumilla, jossa Raittiustoimiston yhteistyöjärjestöt esittelivät terveystorilla toimintojaan, yleisöllä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin alustuksiin ja varsinaiseen päätapahtumaan. Päätapahtumassa keskusteltiin kodin ja kasvatuksen merkityksestä tärkeimpänä ehkäisevän päihdetyön toimintona. Vanhempainiltoihin ja aluefoorumeihin osallistui yhteensä noin 1250 henkilöä. Hankkeen aikana toteutettiin myös yläkoulujen oppilaiden vanhemmille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin vanhempien omaa päihteiden käyttöä ja asenteita sekä käsityksiä oman lapsen päihteiden käyttöön tai päihteettömyyteen. Kyselyyn vastasi 629 henkilöä. Valitsen Itse hankkeen aikana Raittiustoimisto tiedotti aktiivisesti eri toiminnoista ja sai tiedotusaktiivisuudesta myös huomionosoituksen. Ehkäisevän päihdetyön hyvä käytäntö Valitsen Itse hankkeessa kuvattiin ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kuvaaminen toteutettiin ehkäisevän päihdetyön kaaviolla ja vuosikellolla, joka on konkreettinen työväline ehkäisevän päihdetyön suunniteluun sisällöllisesti ja kalenteriin sidottuna. Toimintakaavion keskeinen tekijä on asiakaslähtöisyys, kaaviossa tämä on merkitty ihmisenä joka elää asuinalueellaan ja hänellä on yksilöllinen toimintaympäristö, jonka muodostumiseen vaikuttavat mm. koulu, harrastukset, perhe, ystävät jne. Toimintaympäristöä voidaan tarkastella myös eri toimijoiden näkökulmista. Ehkäisevän päihdetyön tulee olla laadukasta sekä terveyttä edistävää. Valittavat menetelmät sekä käytännöt on arvioitu ehkäisevän päihdetyönlaatukriteereissä, millä on vaikutusta 10

11 sitä käytetään. Ehkäisevä päihdetyö tulee myös huomioida toimintasuunnitelmien budjetoinnissa yhteistyöstä sovittaessa. Verkostotyössä määritellään ehkäisevän päihdetyö ja sen tarve. Toiminta koskee koko elämän kaarta, mutta tässä malleissa on keskitytty nimenomaan peruskouluihin ja oppilaitoksiin. Eri toimijat kohtaavat kohderyhmää ja pystyvät yhteisenä työnä toteuttamaan tavoitteellista ehkäisevää päihdetyötä. Tietoperustana toimivat erilaiset selvitystyöt ja tutkimukset mm. Kouluterveyskysely, jota voidaan jalkauttaa kohdennetun ehkäisevän päihdetyön tuella. Tutkimus voidaan ulottaa myös tehtävään työhön ja sen vaikuttavuuteen. Eri toiminnoissa on myös huomioitava keskeinen lainsäädäntö, ohjeistukset ja asetukset. Erityisesti tämä korostuu silloin kun nuoren terveys on vaarassa tai tilanne on hänen terveydelleen uhkaava. Ehkäisevä päihdetyö integroidaan Lappeenrannan kaupungin strategioihin sekä keskeisiin ohjelmiin, toimintaa ohjaa kaupungin määrittelemät arvot. Ehkäisevä päihdetyö saattaa muodostua useista to- 11

12 teutusprosesseista, jolloin niiden koordinointi ja arviointi korostuu. Toimintakaavio integroituu alueelliseen palvelujärjestelmään ja on jalkautettavissa laajemmin muillekin paikkakunnille. Toimintakaavion kehittämisessä hyödynnettiin Valitsen Itse hankkeen asiantuntijatahon aikaisempiakin kokemuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello (liite) toimintamalli kuvaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen ehkäisevän päihdetyön toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö tulee huomioida osana opetussuunnitelmia ja koulun toimintasuunnitelmaa. Vuosikellon mukainen toimintamalli edellyttää suunnitelmallisuutta, aikataulutusta ja eri toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. Toimintamallissa ehkäisevä päihdetyö on kuvattu lukuvuotta kuvaavana taulukkona. Taulukkoon voi merkitä esimerkiksi teemaan liittyvät opetuspäivät tai teemaviikot. Toimintamallissa on lueteltu suunnittelussa huomioitavat seikat, jotka on tarkemmin selitetty taulukon tekstiosuudessa. Tietoperustana voidaan käyttää kouluterveyskyselyjä tai oppilaille räätälöityjä hyvinvointiin liittyviä kyselyjä. Ehkäisevä päihdetyö on integroitu koulun toimintasuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma käsittää muun muassa oppilashuoltoryhmien ja kouluterveydenhuollon toiminnan sekä erilaiset toimintaohjeet päihteiden kokeilun ja käytön osalta. Toimintasuunnitelmassa toteutetaan myös koulun asettamia arvoja ja strategioita. Toimintamallin sisällön suunnittelusta vastaa terveystiimi, joka kootaan koulun henkilöstön lisäksi ulkopuolisista toimijoista ja asiantuntijoista. Terveystiimi vastaa toimintamallin vastuunjaosta, arvioinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta. Terveystiimi tekee myös toimintamallin edellyttämät valmistelut ja sopii kohdennetun työskentelyn toteutustavoista. Kohdennetussa työskentelyssä on usein kyse ehkäisevän päihdetyön ryhmäinterventiosta, mutta yksilöllisesti voidaan toteuttaa muutakin hyvinvoinnin vahvistamista ja terveyden edistämistä. Muita teemoja voivat olla esimerkiksi ravitsemus, uni, lepo ja liikunta. Lisäksi oppilaita voidaan ohjata tuen ja avun piiriin, jossa korostetaan vanhempien ja huoltajien merkitystä nuoren elämässä. Ehkäisevän päihdetyön hyvä toteuttaminen edellyttää paitsi tiedollista, taidollista ja asenteellista koulutusta, myös hyvää johtamista sekä asioiden käsittelyä työyhteisössä. Tästä syystä koko koulun tai oppilaitoksen henkilöstön on tiedettävä, miten toimintamalli toteutetaan lukuvuoden aikana omassa toiminnassa. Toimintamallia on kehitetty ja testattu erilaisissa ehkäisevän päihdetyön hankkeissa vuosina (Petri Kylmänen). Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Hankkeen arviointi Valitsen Itse hankkeen arviointimateriaali kerättiin yläkoulujen rehtoreilta, oppilailta, vanhemmilta sekä ohjausryhmältä kerättyyn materiaaliin. Hankeen arviointi toteutettiin itse arviointina, koska hanke toteutui projektiluonteisena kolmen vuoden aikana. Arvioinnin mittareina käytettiin hankkeen hyvinvointikyselyjen seurantaindikaattoreita sekä Stakesin kouluterveyskyselyjen tuloksia. Arviointi perustuu projektin toimintaa koskeviin työpapereihin, toimintaraportteihin, toimintaa koskeviin tietoihin, keskusteluihin, ehkäisevän päihdetyön ja terveydenedistämisen laatukriteereihin. 12

13 Yläkoulujen palaute Hankkeen yhteistyö ehkäisevän päihdetyön toiminnan toteutuksessa arvioitiin (asteikko 1-5) yläkoulujen palautteena seuraavasti; Yhteistyöhön liittyvässä toiminnassa oli riittävästi sisältöjä (ka 4.25) ja toimintaa oli riittävästi (ka 3.75). Koulut löysivät omaan terveystiedon opetukseen nuoria kiinnostavia sisältöjä (ka. 4.25). Nuoret osallistuivat teemaviikon suunnitteluun (ka. 3) ja teemaviikon toiminnantoteuttamiseen hyvin (ka 4). Nuorten osallistaminen korostui erityisesti liikunnan kautta ja joissakin kouluissa teemaan liitetyillä vertaisvalistuksella (toiminnallinen peli) sekä tuotetun materiaalin muodossa (tupakoinnin vastainen esite). Joissakin kouluissa teemaviikkoja/-päiviä tehostettiin liittämällä aiheeseen liittyviä ainekirjoituksia sekä kuvaamataidon tuotoksia. Näillä tuettiin oppilaiden kokonaisvaltaista osallistumista hankkeeseen. Peruskoulujen palautteiden perusteella yhteistyön suunnittelussa sovitut tavoitteet toteutuivat (ka 4.25), mutta koulut tarvitsevat jatkossakin tukea ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Koulujen ja kotien yhteistyö tukeminen hankkeella arvioitiin kiitettäväksi (ka. 4.75). Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta arvioitiin myös yhteistyökoulujen toimesta. Hankkeen vaikutus koettiin erittäin hyväksi perheen ja nuoren kasvun tukemisessa sekä alueellisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kiinteyden tukemisessa. Koulut arvioivat että hankkeen toiminta vähentää oppilaiden häiriökäyttäytymistä jonkin verran, vapaassa palautteessa koulut ehdottivat jatkossa kohdennettua työskentelyä erityisoppilaiden kanssa. Koulujen palautteen mukaan hankkeen toiminta vaikuttaisi jopa positiivisesti nuorten viikonloppujen viettoon sekä vähentäisi lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä nuorten päihteiden käyttöä. Arvio tukee myös hyvinvointikyselyjen ja Stakesin kouluterveyskyselyjen tuloksia hankevuosia toisiinsa verrattaessa. Koulut arvioivat hankkeen koordinointia, ohjausta ja vaikuttamismahdollisuuksia (asteikko 1-5) seuraavasti; Yhteistyöhön liittyvän toiminnan tavoitteet olivat selkeitä (ka 4.5) ja tiedonkulku sujui hyvin (ka 4). Koulut pääsivät vaikuttamaan hyvin toiminnan suunnitteluun (ka 4.25) ja hyvin toteutuivat myös suunnitelmat käytännössä (ka 4.25). Kouluilla oli mahdollisuus saada tukea nimetylle yhdyshenkilölleen ja se arvioitiin hyväksi (ka 4). Omaa sitoutumistaan koulut arvioivat hyväksi (ka 4.25). Hanketta hyödynnettiin terveystiedon opetuksessa (ka 4.25) ja jonkin verran myös oppilashuoltoryhmien työskentelyssä (ka 3.75). Hanke tuki tehokkaasti myös koulujen henkilökunnan sisäisessä koulutuksessa ja valmiuksien lisäämisessä (ka 4.5). Koulujen arvio hankkeen resurssoinnissa koettiin toiminnan osalta riittävän laajaksi (ka 4) ja hankkeen suunnittelu oli hyvää (ka 4.25). Koulut kokivat että hanke vastasi tarpeita, mutta omaa panosta aikaresurssoinnin osalta arvioitiin kohtuulliseksi (ka 3.75). Hankkeen ei koettu vievän aikaresursseja varsinaiselta työltä kovinkaan paljona (ka 2.25). Oppilaiden palaute Oppilailta kerättiin kolmen vuoden aikana palaute teemaviikkojen ryhmäinterventioiden jälkeen. Palaute on kerätty lähes tuhannelta oppilaalta ja heidän arvion mukaan 82 % ilmoitti saaneensa uutta tietoa ryhmäinterventioiden aikana. Oppilaat saivat antaa arvosanan asteikolla 1-5 siitä minkälaiseksi he kokivat ryhmäintervention vaikuttavuuden. Arvosanan keskiarvo on 4.6. Oppilaista 87.9 % ilmoitti kokeneensa ryhmäintervention tarpeelliseksi tai erittäin tarpeelliseksi, ainoastaan 3.6 % vastaajista koki ryhmäinterventiot tarpeettomiksi. Oppilailla oli myös mahdollisuus antaa kehittämisideoita ja muuta palautetta. Sen perusteella mainittakoon, että toimintaan kytketty liikunnallinen osuus koettiin 13

14 erittäin hyväksi ja ryhmäyttäväksi. Myös vertaisvalistuksessa käytetty päihdepeli sai kiitettävää palautetta. Vanhempien palaute Vanhempien palautteen osalta voidaan arvioida, että hanke tuki erittäin paljon kodin kasvatustyötä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Vanhemmat arvioivat hanketta heille suunnatussa kyselyssä syksyllä 2007 ja vanhempainilloissa käytetyillä interaktiivisilla laitteilla. Hankeen tärkeyttä arvioitiin arvosanalla 4.9. Vanhemmat korostivat että ehkäisevän päihdetyön toiminnan tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Hyvinvointikyselyt ja Stakesin kouluterveyskyselyt Hankkeessa tehtyjä hyvinvointikyselyjä (2006 kevät ja syksy, 2007 ja 2008) ja Stakesin kouluterveyskyselyjä (2006 ja 2008) tulkittaessa, voidaan todeta seuraavat tuloksia nuorten terveyskäyttäytymisessä vuosina (indikaattorit määritelty hankkeen tavoitteiden mukaisesti); Aiempaa harvemmat yläluokkalaiset ovat ilman läheisiä ystäviä Vanhemmat tietävät paremmin missä oma lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa Tupakointi, humalajuominen ja huumausainekokeilut ovat vähentyneet Oppilaat kokevat aiempaa paremmin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä ja terveystiedon aiheet ovat aiempaa kiinnostavia Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerit Tähän kappaleeseen on koottu keskeisten ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerejä sekä peilattu hankkeen toteutumista niihin. Kehyskriteerit 1. Hanke tähtää osallistujien omien voimavarojen käyttöön osallistujia ovat hankkeen asiakkaat ja toteuttajat voimavarat ovat fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia sekä kulttuurisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä kuten läsnäoloa, omanarvontuntoa, itseluottamusta, sosiaalista luottamusta, tukiverkostojen käyttöä, tasavertaista vuorovaikutusta ja kohtaamista ei valmiiksi pureskeltua ja annettua tietoa, vaan oppimaan opettamista Voimavaroilla tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia sekä kulttuurisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Näitä ovat mm. läsnäolo, omanarvontunto, itseluottamus, sosiaalinen luottamus, tukiverkostojen käyttö, tasavertainen vuorovaikutus ja kohtaaminen. Osallistujilla tarkoitetaan hankkeen asiakkaita, toteuttajia ja sidosryhmiä. 14

15 Hankkeeseen osallistujat olivat peruskoulujen 7.-9.luokka-asteiden nuoret sekä heidän huoltajansa (asiakas) ja koulujen henkilöstö (toteuttaja). Lisäksi primäärisesti kohderyhmän kanssa toimivat toteuttajat, kuten; nuorisotyö, peruspalvelut (viranomaiset), järjestöt, vapaaehtoiset ja muut toimijat (elinkeinoelämä) sekä Elämäni Sankari ry:n henkilöstö. Kaikilla hankkeeseen mukaan tulevilla oli osallistumisen ja/tai vaikuttamisen mahdollisuus hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Yhteistyön lähtökohtana oli osallistujien omien voimavarojen käyttö, niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Keskeisen toimintaympäristön muodostivat yläasteiden peruskoulut. Oppilaiden kohtaamiseen valmistauduttiin heille suunnatun hyvinvointikyselyn yhteisellä analysoinnilla oppilashuoltoryhmien kanssa. Oppilaat (7.lka) osallistuivat interaktiiviseen ryhmäinterventioon keskustelutilaisuuksissa, joissa he pääsivät ilmaisemaan ajatuksiaan sekä käsityksiään anonyymisti yksilöinä sekä ryhmätyöskentelyjen kautta. Osalla oppilaista (8.-9.lka) työskentely liitettiin terveystiedon tunneille. Kokonaisuuteen kuuluivat myös liikunnalliset tapahtumat, jotka osaltaan viestittivät päihteettömien kokemusten merkitystä. Suunnitteluvaiheessa sovittiin toimintaan osallistuvat alueelliset toimijat, valittiin tapaamisissa käsiteltävät teemat (lähtökohta) sekä kerättävä tieto ja sen purkaminen. Varsinaisissa tilaisuuksissa keskusteltiin nuorille tärkeistä ja heitä mahdollisesti askarruttavista asioista. Näillä keinoilla päästiin keskustelemaan kehitystaso huomioiden nuorten omasta arvomaailmasta ilman saarnaamista ja voimakkaita ennakkoasenteita. Tilaisuuksien tulokset käsiteltiin myös vanhempien/huoltajien, koulujen henkilökunnan sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa, kouluille jätettiin kirjallinen raportti tuloksista. Tiedonkeruuta tehtiin myös vanhempien osalta silloin, kun heidän kanssaan käsiteltiin koulukohtaisia tuloksia. Hankkeessa korostettiin suojaavien tekijöiden merkitystä ja vanhemmat konkretisoivat ne perheiden omaan arkeen. 2. Hankkeen tarve on perusteltu esillä olevaan haasteeseen vastaaminen antaa oman panoksensa terveyden edistämisen toimintakentässä vastataan kysymykseen, miksi juuri tämä hanke? Hankkeen tarve muodostui siitä, että haluttiin luoda koordinoitu, ammatillinen, verkostomainen, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön malli. Osaltaan tarpeen muodostivat haasteet, jotka liittyvät palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja haasteisiin alaikäisten sekä perheiden hyvinvoinnin osalta. Haasteet liittyvät mm. syrjäytymisen väyliin, päihteiden kokeiluun ja käyttöön sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Toisaalta hankkeen tarve muodostui siitä, että palvelujärjestelmän tulee osaltaan vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, vahvistaa päihdevastaisia asenteita, edistää hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä. Oleellisessa osassa on myös vanhempien, isovanhempien sekä muiden sidosryhmien tukeminen lapsen ja nuoren kasvatuksessa. Hankkeen osallistujien valinta kohdistui varsinaisen kohderyhmän sidosryhmiin omissa toimintaympäristöissään. Toimintaympäristöt muodostuivat mm. kodeista, kouluista, nuorisotyöstä, järjestötoiminnoista, kaduista (vast.). 15

16 Laajemman tarpeen hankkeelle muodostivat yhteiskunnalliset haasteet, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity esim. päihteiden käyttöön, vaan altistavat päihteiden käytölle/oireilulle. Lähtökohtana oli alueelliset olosuhteet. 3. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty uusinta tietoa mahdollisimman laaja ja ajankohtainen kirjallisuuskatsaus hankkeen aihealueen perinne on selvitetty hankesuunnitteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan näyttöön perustuvaa tietoa hankesuunnitteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan osallistujien kokemusperäistä tietoa Hankesuunnitelma perustui ajankohtaiseen tietoon, lähinnä terveystapakyselyjen tuloksiin sekä toimiviin ehkäisevän päihdetyön menetelmiin ja yhteistyöhön. Tietopohjana käytettiin myös osallistujien odotuksia/näkemyksiä ja tietopohjaa täydennettiin koko hankkeen keston ajan. 4. Hankkeen riskit on ennakoitu realistisesti riskianalyysi on tehty aihealueesta riskianalyysi on tehty hankkeen ympäristöstä riskianalyysi on tehty luodun mallin/käytännön toimivuudesta Hankkeen eettiset ja moraaliset näkökohdat oli huomioitu suunnitteluvaiheessa. Tällaisia asioita ovat mm. työskentelyjen tulosten anonyymisyys, koulukohtaisten tietojen käsittely ja niiden säilyttäminen, tulosten esittely, kohtaamisiin (esim. oppilaat, vanhemmat) liittyvät seikat, verkostoyhteistyön pelinsääntöihin liittyvät asiat sekä palvelujärjestelmän tarkoituksen mukainen käyttäminen. Hankkeen mahdollisesti aiheuttamat haitat/ei-toivotut vaikutukset arvioitiin ja ne liittyivät erityisesti verkostoyhteistyöhön ja vastuukysymyksiin. Koordinoitu ja keskitetty ehkäisevän päihdetyön hanke saattaa aiheuttaa joissakin toimijoissa epätietoisuutta ja jopa närkästystä. Tähän varauduttiin mahdollisimman hyvällä tiedotuksella ja toiminnan läpinäkyvyydellä (tunnetuksi tekeminen). Lisäksi hankkeessa oli mahdollisuus yhteistyöhön. Riskeiksi arvioitiin myös aikataulutuksiin liittyvät asiat sekä työskentelyssä mahdollisesti esiin tulevien palvelujen tarpeen voimakas lisääntyminen tai lisätyöskentelyjen tarve. Hankkeen hyödyt arvioitiin haittoihin nähden huomattavasti suuremmaksi. 5. Hankkeen tavoite/ tavoitteet on arvioitavissa tavoitteista on johdettu osatavoitteet osatavoitteet on operationalisoitu (tavoitteet on pilkottu konkreettisiksi mitattavissa oleviksi sisällöiksi) mittarit on perustellusti määritelty 16

17 Hankkeen kokonaistavoite oli toimivan alueellisen yhteistyömallin kehittäminen Lappeenrantaan. Hankkeen osatavoitteet asetettiin niin, että niiden saavutettavuus oli mitattavissa tai osoitettavissa. Arvioinnin keskeisen välineen muodostivat hyvinvointikyselyt, seurantakyselyt, palautekyselyt, Stakesin kouluterveyskyselyt sekä niiden yhteinen analysointi. Kyselyjen mittarit muodostettiin toimijoiden kanssa yhteisesti. Rakennekriteerit 6. Hankkeen hyödynsaajat on määritelty hyödynsaajina ovat asiakkaat hyödynsaajina ovat toteuttajat hyödynsaajina ovat muut tahot Hanke palveli seuraavien yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen tai yhteisöt jne. etua: yläasteiden (yläkoulu) lapset ja nuoret vanhemmat/huoltajat kouluterveydenhuolto opettajat ja muu koulujen henkilökunta oppilashuoltoryhmät alueen toimijat (viranomaiset, järjestöjen työntekijät, elinkeinoelämä, media) yhteiskunta 7. Hankkeeseen osallistuvien odotukset on otettu huomioon osallistujien omat odotukset ja tavoitetaso toteuttajien odotukset hankkeen rahoittajien odotukset Hankkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin aiemmin tehtyjä pilottia alueella, asiantuntijan kokemuksia sekä toteuttajien keräämiä odotuksia osallistujilta. Toteuttajilla oli koko hankkeen kestoajan mahdollisuus esittää omia odotuksiaan sekä ehdotuksiaan. Hankkeen rahoittajina toimivat Lappeenrannan kaupunki, Itä-Suomen Lääninhallitus sekä Raha-automaattiyhdistys. Rahoituksen edellytyksenä on ollut perusteellinen suunnittelu, sekä sitoutuminen rahoittajien asettamiin ehtoihin. 17

18 8. Hankkeella on toteutettavissa oleva aikataulu arvioitu aikataulu perustuu realiteetteihin aikataulun määritys on perusteltu aikataulun toteutumisen esteitä on ennakoitu Hankkeen toiminta sekä ohjelma oli organisoitu realistisen aikataulusuunnitelman mukaisesti lukukausittain sekä vuosittain. Mahdolliset muutokset ja lisätarpeet sopeutettiin tähän suunnitelmaan, jonka perusteella ohjelma toteutettiin sovitussa aikataulussa. Hankkeen toimintavuodet olivat Hankkeella on perusteltu kustannuslaskelma kustannukset on eritelty informatiivisesti koko hankkeen rahoituksen toteutuma on kuvattu hallintokulut ja oman tuoton osuus on eritelty Hankkeesta oli tehty realistinen voimavarojen ja kustannusten arviointilaskelma, jossa oli huomioitu eri tahojen rahoitus. Hanke ei tuottanut voitollista tuloa (vast.) millekään tahoille, vaan kustannukset perustuvat reaalikuluihin. Kustannukset muodostuivat mm. henkilöstökuluista, tiloista, varusteista, ohjelmista, linsensseistä, matkoista, koulutuksista, ohjauksista sekä muut mahdollisista välillisistä ja välittömistä kustannuksista. Rahoittajat saivat asianmukaiset raportit tilivelvollisilta kukin tahollaan. Hankkeeseen sijoitettu rahoitus tuottaa pitkällä aikavälillä huomattavia säästöjä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti (vrt. huumehoidon käypähoitosuositus 2006). Inhimillisen tekijöiden säästöä ei voi rahallisesti mitata. Prosessikriteerit 10. Hankkeen tavoitteen/ tavoitteiden mukaiset toimintaprosessit on määritelty Avainsisältöjä jokaisen toimintaprosessin yhteys valittuihin tavoitteisiin (miten palvelee valittua tavoitetta) on kuvattu toimintaprosessit eivät ole sattumanvaraisia prosessien keskinäiset yhteydet on kuvattu Hankkeen toimintaprosessit ja niiden sisältö oli määritelty seuraavasti; 1. kohdennettu työskentely yläasteiden oppilaiden kanssa: tiedonkeruu, ryhmäinterventiot ja tietoiskut (esim. akuutteihin tilanteisiin liittyen) kouluissa, liikunnalliset tapahtumat, leirit, päihteettö- 18

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot