V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina 2006-2008. Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI V ALITSEN V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU HYVINVOINTI- KYSELYT Kohdennettu luokkatyöskentely Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta, Arjen Sankari -ilta Liikuntatapahtumat Muut oheistapahtumat Oppilaiden omat tuotokset Palautteen kerääminen Arviointi TUKEA VALINTOIHIN TUKEA VANHEMMUUTEEN Yhteistyötä tukemassa:

2

3 V ALITSEN LOPPURAPORTTI V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU HYVINVOINTI- KYSELYT Kohdennettu luokkatyöskentely Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta, Arjen Sankari -ilta Liikuntatapahtumat Muut oheistapahtumat Oppilaiden omat tuotokset Palautteen kerääminen Arviointi EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, Raittiustoimisto, Kirkkokatu 6, Lappeenranta Elämäni Sankari ry, Hämeenkatu 45, Hyvinkää Raportin koonnut: Petri Kylmänen TUKEA VALINTOIHIN TUKEA VANHEMMUUTEEN

4

5 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...7 Tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön hanke...8 Valitsen Itse hankkeen tavoitteet...9 Konkreettista ehkäisevän päihdetyön toteuttamista...10 Ehkäisevän päihdetyön hyvä käytäntö...10 Hankkeen arviointi...12 Yläkoulujen palaute...13 Oppilaiden palaute...13 Vanhempien palaute...14 Hyvinvointikyselyt ja Stakesin kouluterveyskyselyt...14 Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerit...14 Kehyskriteerit...14 Rakennekriteerit...17 Prosessikriteerit...18 Tuloskriteerit...22 Sovelluskriteerit...24 Johtopäätöksiä...24 Lähteet...28

6

7 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittivat vuosina Lappeenrannan yläkouluilla toteutetun ehkäisevän päihdetyön hankkeen. Hanke nimettiin Valitsen Itse hankkeeksi ja sillä toteutettiin kansallista alkoholiohjelmaa. Hankkeen nimi kuvaa yksilön vastuuta itsestään, hyvinvoinnistaan sekä läheisistään. Lappeenrannan kaupunki sitoutui hankkeen toteutukseen kaupungin johtoa myöten. Lappeenrannan kaupungin Raittiustoimisto ja Elämäni Sankari ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Valitsen Itse-hankkeen toteuttamisesta. Sopimuksessa Elämäni Sankari ry sitoutui toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Lappeenrannan yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Hankkeen tavoitteet asetettiin valtakunnallista alkoholiohjelmaa myötäillen sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit huomioiden. Hankkeen keskeiset tulokset ovat; ehkäisevän päihdetyön toimintamallin kuvaaminen peruskouluihin (ehkäisevän päihdetyön vuosikello) koulut hyötyivät hankkeesta terveystiedon opetuksen sisältöjen osalta koulujen ja kotien yhteistyö vahvistui hanke tuki perheiden ja nuorien kasvua hanke tuki alueellista sosiaalista vuorovaikutusta ja kiinteyttä hankkeesta palautteen antaneista oppilaista suuri osa arvioi saaneensa uutta tietoa ryhmäinterventioiden aikana ja he kokivat hankkeella olleen suuri vaikutus omaan asenteeseen päihteiden käyttöön vanhemmat arvioivat hankkeen tukeneen erittäin paljon kodin ja koulun yhteistyötä aiempaa harvemmat yläluokkalaiset ovat ilman läheisiä ystäviä vanhemmat tietävät paremmin missä oma lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa tupakointi, humalajuominen ja huumausainekokeilut ovat vähentyneet oppilaat kokevat aiempaa paremmin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä ja terveystiedon aiheet ovat aiempaa kiinnostavia Lappeenrannassa tammikuussa 2009 Petri Kylmänen 7

8 Tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittivat vuosina Lappeenrannan yläkouluilla toteutetun ehkäisevän päihdetyön hankkeen. Hanke nimettiin Valitsen Itse hankkeeksi. Hankkeen nimi kuvaa yksilön vastuuta itsestään, hyvinvoinnistaan sekä läheisistään. Lappeenrannan kaupunki sitoutui hankkeen toteutukseen kaupungin johtoa myöten. Lappeenrannan kaupungin Raittiustoimisto ja Elämäni Sankari ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Valitsen Itse-hankkeen toteuttamisesta. Elämäni Sankari ry on ehkäisevään päihdetyöhön erikoistunut yhdistys, jonka toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Sopimuksessa Elämäni Sankari ry sitoutui toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Lappeenrannan yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Hankkeeseen osallistuneet koulut olivat Armilan koulu, Itä-Suomen koulu, Kesämäenrinteen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Lönnrotin koulu ja Sammonlahden koulu. Hankkeen koordinoinnista vastasi Lappeenrannan Raittiustoimisto ja hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin hankkeeseen liittyvien toimintojen seuranta, arviointi ja hankkeen toimintojen kalenterointi koulujen toimintasuunnitelmiin. Ohjausryhmän jäseniä olivat; Aino Pietarila kotitalouden lehtori , Tytti Innanen liikunnan lehtori , Ulla Punkkinen liikunnan-ja terveystiedon lehtori , Janne Mäkinen liikunnan lehtori 2006, Leena Miettinen raittiustoimen johtaja, Henrik Norrena toiminnanjohtaja ja Petri Kylmänen hankeen aluevastaava. Hankkeen asiantuntijana ja aluevastaavana toimi Petri Kylmänen Mood House Oy:stä. Hankkeessa toimi kyseisinä vuosi Raittiustoimiston raittiussihteeri ja keväällä 2008 raittiussihteerin poissa ollessa aluekoordinaattori Jarno Saarinen Elämäni Sankari ry:stä. Teemaviikoilla ohjaajina toimivat myös Timo Hupponen, Jussi Saari ja Valtteri Salmi Mood House Oy:stä sekä Elämäni Sankari ry:n ohjaajia. Hankkeen ehkäisevä päihdetyö määriteltiin Stakesin laatukriteeristön (2005) mukaisesti yleisesti toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Valitsen itse-hankkeen ehkäisevän päihdetyön verkosto muodostui kaikista niistä toimijoista, jotka ovat tekemisissä oppilaiden, perheiden ja näiden luontaisten sidosryhmien kanssa. Verkoston yhteisenä työnä oli nuoren hyvinvointi (kuva). 8

9 Valitsen Itse hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tarttua tuoreella ja innovatiivisella tavalla koulutervekyselyjen tuottamiin tuloksiin ja haasteisiin; syrjäytymisen väyliin, päihteiden kokeiluun ja käyttöön sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, vahvistaa päihdevastaisia asenteita, edistää hyvinvointia, lisää liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttaa suoraan terveyskäyttäytymiseen tuomalla aktiivinen keskustelu luokkatiloihin. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kohderyhmän valmiuksia elämänhallintaan, vahvistaa kielteistä asennoitumista päihteisiin, vähentää sekä lopettaa päihteiden käyttöä, edistää terveyskäyttäytymistä ja lisätä päivittäistä liikuntaa, tukea ja vahvistaa vanhempia/ huoltajia kasvatustehtävässä, tukea koulujen päihdeohjelman ja terveystiedon toteutumista käytännössä, tukea oppilashuoltoryhmien toimintaa sekä tukea ja kehittää alueellista ehkäisevää päihdetyötä. Tavoitteet asetettiin valtakunnallista alkoholiohjelmaa myötäillen sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit huomioiden. Hankkeen tuloksena tavoiteltiin alueellista ehkäisevän päihdetyön toimintamallia peruskouluihin. Hankkeen päätoimintalinjat olivat: vaikuttaminen yksilöiden toimintaan ja asenteisiin vaikuttaminen lasten ja nuorten omien vanhempien asenteisiin, vanhempien toimintaan kasvattajaroolissaan ja vanhempien toteuttamaan päihdekasvatukseen vaikuttaminen lasten ja nuorten tärkeimpiin toimintayhteisöihin ja niiden piirissä toteutettavaan päihdekasvatukseen vaikuttaminen paikallisyhteisön toimijoiden yhteistyöhön ja toimintaan lasten ja nuorten elämän ympäristönä 9

10 Konkreettista ehkäisevän päihdetyön toteuttamista Hanke rajattiin jo suunnitteluvaiheessa koskemaan peruskoulujen yläluokkia. Rajaus oli tärkeä, koska ehkäisevän päihdetyön kenttä on varsin laaja. Yläkouluissa tavoitetaan hyvin kohderyhmä ja hankkeen toiminnot integroituvat hyvin oppilaitoksiin. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä yläkouluissa oli 7. luokka-asteen nuoret sekä heidän huoltajat ja koulujen henkilöstö. Lisäksi osa hyödynsaajista muodostui primäärisesti kohderyhmän kanssa toimivista tahoista kuten nuorisotyöstä. Peruskouluilla oli mahdollisuus lisätilauksesta saada ryhmäinterventiot myös 8. 9.luokille ja tätä mahdollisuutta käytettiin aktiivisesti. Valitsen Itse hankkeessa toteutettiin vuosittain kohdennettu ehkäisevän päihdetyö ryhmäinterventiot yläkouluilla. Ryhmäinterventiot toteutuivat vuosittain luokkakohtaisesti integroituina yläkoulujen terveystiedon opetussuunnitelmiin. Ryhmäinterventiot suunniteltiin oppilaille suunnattujen hyvinvointikyselyjen ja Stakesin kouluterveyskyselyjen perusteella. Koko hankkeen kuluessa ryhmäinterventiohin osallistui noin 2500 oppilasta, rippikoululaista ja lukiolaista. Ryhmäinterventioiden lisäksi oppilaille järjestettiin liikuntaa edistävää toimintaa mm. sählyturnausten ja liikuntakorttien muodossa. Oppilaiden vanhemmille järjestettiin vanhempainiltoja ja aluefoorumeita. Koulujen yhdyshenkilöille pidettiin lukuvuosien alussa tiedotustilaisuudet hyvinvointikyselyjen tuloksista sekä toteutettavista toiminnoista yläkouluilla. Hankkeessa pilotoitiin ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Lauritsalan seurakunnan rippileirillä sekä Kimpisen lukiossa. Rippileireillä toimittiin kahtena kesänä toiminnallisen päihdepelin tuella ja lukiolaisten ryhmäinterventio toteutettiin kaikille vuosikursseille hyvinvointikyselyllä ja interaktiivisella menetelmällä. Lisäksi alueelliselle verkostolle järjestettiin koulutuspäiviä hankkeen sisältöihin liittyen, eri tapaamisiin osallistui noin 30 henkilöä. Hankkeen lopettaminen toteutettiin koko kaupungin aluefoorumilla, jossa Raittiustoimiston yhteistyöjärjestöt esittelivät terveystorilla toimintojaan, yleisöllä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin alustuksiin ja varsinaiseen päätapahtumaan. Päätapahtumassa keskusteltiin kodin ja kasvatuksen merkityksestä tärkeimpänä ehkäisevän päihdetyön toimintona. Vanhempainiltoihin ja aluefoorumeihin osallistui yhteensä noin 1250 henkilöä. Hankkeen aikana toteutettiin myös yläkoulujen oppilaiden vanhemmille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin vanhempien omaa päihteiden käyttöä ja asenteita sekä käsityksiä oman lapsen päihteiden käyttöön tai päihteettömyyteen. Kyselyyn vastasi 629 henkilöä. Valitsen Itse hankkeen aikana Raittiustoimisto tiedotti aktiivisesti eri toiminnoista ja sai tiedotusaktiivisuudesta myös huomionosoituksen. Ehkäisevän päihdetyön hyvä käytäntö Valitsen Itse hankkeessa kuvattiin ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kuvaaminen toteutettiin ehkäisevän päihdetyön kaaviolla ja vuosikellolla, joka on konkreettinen työväline ehkäisevän päihdetyön suunniteluun sisällöllisesti ja kalenteriin sidottuna. Toimintakaavion keskeinen tekijä on asiakaslähtöisyys, kaaviossa tämä on merkitty ihmisenä joka elää asuinalueellaan ja hänellä on yksilöllinen toimintaympäristö, jonka muodostumiseen vaikuttavat mm. koulu, harrastukset, perhe, ystävät jne. Toimintaympäristöä voidaan tarkastella myös eri toimijoiden näkökulmista. Ehkäisevän päihdetyön tulee olla laadukasta sekä terveyttä edistävää. Valittavat menetelmät sekä käytännöt on arvioitu ehkäisevän päihdetyönlaatukriteereissä, millä on vaikutusta 10

11 sitä käytetään. Ehkäisevä päihdetyö tulee myös huomioida toimintasuunnitelmien budjetoinnissa yhteistyöstä sovittaessa. Verkostotyössä määritellään ehkäisevän päihdetyö ja sen tarve. Toiminta koskee koko elämän kaarta, mutta tässä malleissa on keskitytty nimenomaan peruskouluihin ja oppilaitoksiin. Eri toimijat kohtaavat kohderyhmää ja pystyvät yhteisenä työnä toteuttamaan tavoitteellista ehkäisevää päihdetyötä. Tietoperustana toimivat erilaiset selvitystyöt ja tutkimukset mm. Kouluterveyskysely, jota voidaan jalkauttaa kohdennetun ehkäisevän päihdetyön tuella. Tutkimus voidaan ulottaa myös tehtävään työhön ja sen vaikuttavuuteen. Eri toiminnoissa on myös huomioitava keskeinen lainsäädäntö, ohjeistukset ja asetukset. Erityisesti tämä korostuu silloin kun nuoren terveys on vaarassa tai tilanne on hänen terveydelleen uhkaava. Ehkäisevä päihdetyö integroidaan Lappeenrannan kaupungin strategioihin sekä keskeisiin ohjelmiin, toimintaa ohjaa kaupungin määrittelemät arvot. Ehkäisevä päihdetyö saattaa muodostua useista to- 11

12 teutusprosesseista, jolloin niiden koordinointi ja arviointi korostuu. Toimintakaavio integroituu alueelliseen palvelujärjestelmään ja on jalkautettavissa laajemmin muillekin paikkakunnille. Toimintakaavion kehittämisessä hyödynnettiin Valitsen Itse hankkeen asiantuntijatahon aikaisempiakin kokemuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello (liite) toimintamalli kuvaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen ehkäisevän päihdetyön toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö tulee huomioida osana opetussuunnitelmia ja koulun toimintasuunnitelmaa. Vuosikellon mukainen toimintamalli edellyttää suunnitelmallisuutta, aikataulutusta ja eri toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. Toimintamallissa ehkäisevä päihdetyö on kuvattu lukuvuotta kuvaavana taulukkona. Taulukkoon voi merkitä esimerkiksi teemaan liittyvät opetuspäivät tai teemaviikot. Toimintamallissa on lueteltu suunnittelussa huomioitavat seikat, jotka on tarkemmin selitetty taulukon tekstiosuudessa. Tietoperustana voidaan käyttää kouluterveyskyselyjä tai oppilaille räätälöityjä hyvinvointiin liittyviä kyselyjä. Ehkäisevä päihdetyö on integroitu koulun toimintasuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma käsittää muun muassa oppilashuoltoryhmien ja kouluterveydenhuollon toiminnan sekä erilaiset toimintaohjeet päihteiden kokeilun ja käytön osalta. Toimintasuunnitelmassa toteutetaan myös koulun asettamia arvoja ja strategioita. Toimintamallin sisällön suunnittelusta vastaa terveystiimi, joka kootaan koulun henkilöstön lisäksi ulkopuolisista toimijoista ja asiantuntijoista. Terveystiimi vastaa toimintamallin vastuunjaosta, arvioinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta. Terveystiimi tekee myös toimintamallin edellyttämät valmistelut ja sopii kohdennetun työskentelyn toteutustavoista. Kohdennetussa työskentelyssä on usein kyse ehkäisevän päihdetyön ryhmäinterventiosta, mutta yksilöllisesti voidaan toteuttaa muutakin hyvinvoinnin vahvistamista ja terveyden edistämistä. Muita teemoja voivat olla esimerkiksi ravitsemus, uni, lepo ja liikunta. Lisäksi oppilaita voidaan ohjata tuen ja avun piiriin, jossa korostetaan vanhempien ja huoltajien merkitystä nuoren elämässä. Ehkäisevän päihdetyön hyvä toteuttaminen edellyttää paitsi tiedollista, taidollista ja asenteellista koulutusta, myös hyvää johtamista sekä asioiden käsittelyä työyhteisössä. Tästä syystä koko koulun tai oppilaitoksen henkilöstön on tiedettävä, miten toimintamalli toteutetaan lukuvuoden aikana omassa toiminnassa. Toimintamallia on kehitetty ja testattu erilaisissa ehkäisevän päihdetyön hankkeissa vuosina (Petri Kylmänen). Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Hankkeen arviointi Valitsen Itse hankkeen arviointimateriaali kerättiin yläkoulujen rehtoreilta, oppilailta, vanhemmilta sekä ohjausryhmältä kerättyyn materiaaliin. Hankeen arviointi toteutettiin itse arviointina, koska hanke toteutui projektiluonteisena kolmen vuoden aikana. Arvioinnin mittareina käytettiin hankkeen hyvinvointikyselyjen seurantaindikaattoreita sekä Stakesin kouluterveyskyselyjen tuloksia. Arviointi perustuu projektin toimintaa koskeviin työpapereihin, toimintaraportteihin, toimintaa koskeviin tietoihin, keskusteluihin, ehkäisevän päihdetyön ja terveydenedistämisen laatukriteereihin. 12

13 Yläkoulujen palaute Hankkeen yhteistyö ehkäisevän päihdetyön toiminnan toteutuksessa arvioitiin (asteikko 1-5) yläkoulujen palautteena seuraavasti; Yhteistyöhön liittyvässä toiminnassa oli riittävästi sisältöjä (ka 4.25) ja toimintaa oli riittävästi (ka 3.75). Koulut löysivät omaan terveystiedon opetukseen nuoria kiinnostavia sisältöjä (ka. 4.25). Nuoret osallistuivat teemaviikon suunnitteluun (ka. 3) ja teemaviikon toiminnantoteuttamiseen hyvin (ka 4). Nuorten osallistaminen korostui erityisesti liikunnan kautta ja joissakin kouluissa teemaan liitetyillä vertaisvalistuksella (toiminnallinen peli) sekä tuotetun materiaalin muodossa (tupakoinnin vastainen esite). Joissakin kouluissa teemaviikkoja/-päiviä tehostettiin liittämällä aiheeseen liittyviä ainekirjoituksia sekä kuvaamataidon tuotoksia. Näillä tuettiin oppilaiden kokonaisvaltaista osallistumista hankkeeseen. Peruskoulujen palautteiden perusteella yhteistyön suunnittelussa sovitut tavoitteet toteutuivat (ka 4.25), mutta koulut tarvitsevat jatkossakin tukea ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Koulujen ja kotien yhteistyö tukeminen hankkeella arvioitiin kiitettäväksi (ka. 4.75). Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta arvioitiin myös yhteistyökoulujen toimesta. Hankkeen vaikutus koettiin erittäin hyväksi perheen ja nuoren kasvun tukemisessa sekä alueellisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kiinteyden tukemisessa. Koulut arvioivat että hankkeen toiminta vähentää oppilaiden häiriökäyttäytymistä jonkin verran, vapaassa palautteessa koulut ehdottivat jatkossa kohdennettua työskentelyä erityisoppilaiden kanssa. Koulujen palautteen mukaan hankkeen toiminta vaikuttaisi jopa positiivisesti nuorten viikonloppujen viettoon sekä vähentäisi lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä nuorten päihteiden käyttöä. Arvio tukee myös hyvinvointikyselyjen ja Stakesin kouluterveyskyselyjen tuloksia hankevuosia toisiinsa verrattaessa. Koulut arvioivat hankkeen koordinointia, ohjausta ja vaikuttamismahdollisuuksia (asteikko 1-5) seuraavasti; Yhteistyöhön liittyvän toiminnan tavoitteet olivat selkeitä (ka 4.5) ja tiedonkulku sujui hyvin (ka 4). Koulut pääsivät vaikuttamaan hyvin toiminnan suunnitteluun (ka 4.25) ja hyvin toteutuivat myös suunnitelmat käytännössä (ka 4.25). Kouluilla oli mahdollisuus saada tukea nimetylle yhdyshenkilölleen ja se arvioitiin hyväksi (ka 4). Omaa sitoutumistaan koulut arvioivat hyväksi (ka 4.25). Hanketta hyödynnettiin terveystiedon opetuksessa (ka 4.25) ja jonkin verran myös oppilashuoltoryhmien työskentelyssä (ka 3.75). Hanke tuki tehokkaasti myös koulujen henkilökunnan sisäisessä koulutuksessa ja valmiuksien lisäämisessä (ka 4.5). Koulujen arvio hankkeen resurssoinnissa koettiin toiminnan osalta riittävän laajaksi (ka 4) ja hankkeen suunnittelu oli hyvää (ka 4.25). Koulut kokivat että hanke vastasi tarpeita, mutta omaa panosta aikaresurssoinnin osalta arvioitiin kohtuulliseksi (ka 3.75). Hankkeen ei koettu vievän aikaresursseja varsinaiselta työltä kovinkaan paljona (ka 2.25). Oppilaiden palaute Oppilailta kerättiin kolmen vuoden aikana palaute teemaviikkojen ryhmäinterventioiden jälkeen. Palaute on kerätty lähes tuhannelta oppilaalta ja heidän arvion mukaan 82 % ilmoitti saaneensa uutta tietoa ryhmäinterventioiden aikana. Oppilaat saivat antaa arvosanan asteikolla 1-5 siitä minkälaiseksi he kokivat ryhmäintervention vaikuttavuuden. Arvosanan keskiarvo on 4.6. Oppilaista 87.9 % ilmoitti kokeneensa ryhmäintervention tarpeelliseksi tai erittäin tarpeelliseksi, ainoastaan 3.6 % vastaajista koki ryhmäinterventiot tarpeettomiksi. Oppilailla oli myös mahdollisuus antaa kehittämisideoita ja muuta palautetta. Sen perusteella mainittakoon, että toimintaan kytketty liikunnallinen osuus koettiin 13

14 erittäin hyväksi ja ryhmäyttäväksi. Myös vertaisvalistuksessa käytetty päihdepeli sai kiitettävää palautetta. Vanhempien palaute Vanhempien palautteen osalta voidaan arvioida, että hanke tuki erittäin paljon kodin kasvatustyötä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Vanhemmat arvioivat hanketta heille suunnatussa kyselyssä syksyllä 2007 ja vanhempainilloissa käytetyillä interaktiivisilla laitteilla. Hankeen tärkeyttä arvioitiin arvosanalla 4.9. Vanhemmat korostivat että ehkäisevän päihdetyön toiminnan tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Hyvinvointikyselyt ja Stakesin kouluterveyskyselyt Hankkeessa tehtyjä hyvinvointikyselyjä (2006 kevät ja syksy, 2007 ja 2008) ja Stakesin kouluterveyskyselyjä (2006 ja 2008) tulkittaessa, voidaan todeta seuraavat tuloksia nuorten terveyskäyttäytymisessä vuosina (indikaattorit määritelty hankkeen tavoitteiden mukaisesti); Aiempaa harvemmat yläluokkalaiset ovat ilman läheisiä ystäviä Vanhemmat tietävät paremmin missä oma lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa Tupakointi, humalajuominen ja huumausainekokeilut ovat vähentyneet Oppilaat kokevat aiempaa paremmin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä ja terveystiedon aiheet ovat aiempaa kiinnostavia Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerit Tähän kappaleeseen on koottu keskeisten ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerejä sekä peilattu hankkeen toteutumista niihin. Kehyskriteerit 1. Hanke tähtää osallistujien omien voimavarojen käyttöön osallistujia ovat hankkeen asiakkaat ja toteuttajat voimavarat ovat fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia sekä kulttuurisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä kuten läsnäoloa, omanarvontuntoa, itseluottamusta, sosiaalista luottamusta, tukiverkostojen käyttöä, tasavertaista vuorovaikutusta ja kohtaamista ei valmiiksi pureskeltua ja annettua tietoa, vaan oppimaan opettamista Voimavaroilla tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia sekä kulttuurisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Näitä ovat mm. läsnäolo, omanarvontunto, itseluottamus, sosiaalinen luottamus, tukiverkostojen käyttö, tasavertainen vuorovaikutus ja kohtaaminen. Osallistujilla tarkoitetaan hankkeen asiakkaita, toteuttajia ja sidosryhmiä. 14

15 Hankkeeseen osallistujat olivat peruskoulujen 7.-9.luokka-asteiden nuoret sekä heidän huoltajansa (asiakas) ja koulujen henkilöstö (toteuttaja). Lisäksi primäärisesti kohderyhmän kanssa toimivat toteuttajat, kuten; nuorisotyö, peruspalvelut (viranomaiset), järjestöt, vapaaehtoiset ja muut toimijat (elinkeinoelämä) sekä Elämäni Sankari ry:n henkilöstö. Kaikilla hankkeeseen mukaan tulevilla oli osallistumisen ja/tai vaikuttamisen mahdollisuus hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Yhteistyön lähtökohtana oli osallistujien omien voimavarojen käyttö, niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Keskeisen toimintaympäristön muodostivat yläasteiden peruskoulut. Oppilaiden kohtaamiseen valmistauduttiin heille suunnatun hyvinvointikyselyn yhteisellä analysoinnilla oppilashuoltoryhmien kanssa. Oppilaat (7.lka) osallistuivat interaktiiviseen ryhmäinterventioon keskustelutilaisuuksissa, joissa he pääsivät ilmaisemaan ajatuksiaan sekä käsityksiään anonyymisti yksilöinä sekä ryhmätyöskentelyjen kautta. Osalla oppilaista (8.-9.lka) työskentely liitettiin terveystiedon tunneille. Kokonaisuuteen kuuluivat myös liikunnalliset tapahtumat, jotka osaltaan viestittivät päihteettömien kokemusten merkitystä. Suunnitteluvaiheessa sovittiin toimintaan osallistuvat alueelliset toimijat, valittiin tapaamisissa käsiteltävät teemat (lähtökohta) sekä kerättävä tieto ja sen purkaminen. Varsinaisissa tilaisuuksissa keskusteltiin nuorille tärkeistä ja heitä mahdollisesti askarruttavista asioista. Näillä keinoilla päästiin keskustelemaan kehitystaso huomioiden nuorten omasta arvomaailmasta ilman saarnaamista ja voimakkaita ennakkoasenteita. Tilaisuuksien tulokset käsiteltiin myös vanhempien/huoltajien, koulujen henkilökunnan sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa, kouluille jätettiin kirjallinen raportti tuloksista. Tiedonkeruuta tehtiin myös vanhempien osalta silloin, kun heidän kanssaan käsiteltiin koulukohtaisia tuloksia. Hankkeessa korostettiin suojaavien tekijöiden merkitystä ja vanhemmat konkretisoivat ne perheiden omaan arkeen. 2. Hankkeen tarve on perusteltu esillä olevaan haasteeseen vastaaminen antaa oman panoksensa terveyden edistämisen toimintakentässä vastataan kysymykseen, miksi juuri tämä hanke? Hankkeen tarve muodostui siitä, että haluttiin luoda koordinoitu, ammatillinen, verkostomainen, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön malli. Osaltaan tarpeen muodostivat haasteet, jotka liittyvät palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja haasteisiin alaikäisten sekä perheiden hyvinvoinnin osalta. Haasteet liittyvät mm. syrjäytymisen väyliin, päihteiden kokeiluun ja käyttöön sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Toisaalta hankkeen tarve muodostui siitä, että palvelujärjestelmän tulee osaltaan vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, vahvistaa päihdevastaisia asenteita, edistää hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä. Oleellisessa osassa on myös vanhempien, isovanhempien sekä muiden sidosryhmien tukeminen lapsen ja nuoren kasvatuksessa. Hankkeen osallistujien valinta kohdistui varsinaisen kohderyhmän sidosryhmiin omissa toimintaympäristöissään. Toimintaympäristöt muodostuivat mm. kodeista, kouluista, nuorisotyöstä, järjestötoiminnoista, kaduista (vast.). 15

16 Laajemman tarpeen hankkeelle muodostivat yhteiskunnalliset haasteet, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity esim. päihteiden käyttöön, vaan altistavat päihteiden käytölle/oireilulle. Lähtökohtana oli alueelliset olosuhteet. 3. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty uusinta tietoa mahdollisimman laaja ja ajankohtainen kirjallisuuskatsaus hankkeen aihealueen perinne on selvitetty hankesuunnitteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan näyttöön perustuvaa tietoa hankesuunnitteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan osallistujien kokemusperäistä tietoa Hankesuunnitelma perustui ajankohtaiseen tietoon, lähinnä terveystapakyselyjen tuloksiin sekä toimiviin ehkäisevän päihdetyön menetelmiin ja yhteistyöhön. Tietopohjana käytettiin myös osallistujien odotuksia/näkemyksiä ja tietopohjaa täydennettiin koko hankkeen keston ajan. 4. Hankkeen riskit on ennakoitu realistisesti riskianalyysi on tehty aihealueesta riskianalyysi on tehty hankkeen ympäristöstä riskianalyysi on tehty luodun mallin/käytännön toimivuudesta Hankkeen eettiset ja moraaliset näkökohdat oli huomioitu suunnitteluvaiheessa. Tällaisia asioita ovat mm. työskentelyjen tulosten anonyymisyys, koulukohtaisten tietojen käsittely ja niiden säilyttäminen, tulosten esittely, kohtaamisiin (esim. oppilaat, vanhemmat) liittyvät seikat, verkostoyhteistyön pelinsääntöihin liittyvät asiat sekä palvelujärjestelmän tarkoituksen mukainen käyttäminen. Hankkeen mahdollisesti aiheuttamat haitat/ei-toivotut vaikutukset arvioitiin ja ne liittyivät erityisesti verkostoyhteistyöhön ja vastuukysymyksiin. Koordinoitu ja keskitetty ehkäisevän päihdetyön hanke saattaa aiheuttaa joissakin toimijoissa epätietoisuutta ja jopa närkästystä. Tähän varauduttiin mahdollisimman hyvällä tiedotuksella ja toiminnan läpinäkyvyydellä (tunnetuksi tekeminen). Lisäksi hankkeessa oli mahdollisuus yhteistyöhön. Riskeiksi arvioitiin myös aikataulutuksiin liittyvät asiat sekä työskentelyssä mahdollisesti esiin tulevien palvelujen tarpeen voimakas lisääntyminen tai lisätyöskentelyjen tarve. Hankkeen hyödyt arvioitiin haittoihin nähden huomattavasti suuremmaksi. 5. Hankkeen tavoite/ tavoitteet on arvioitavissa tavoitteista on johdettu osatavoitteet osatavoitteet on operationalisoitu (tavoitteet on pilkottu konkreettisiksi mitattavissa oleviksi sisällöiksi) mittarit on perustellusti määritelty 16

17 Hankkeen kokonaistavoite oli toimivan alueellisen yhteistyömallin kehittäminen Lappeenrantaan. Hankkeen osatavoitteet asetettiin niin, että niiden saavutettavuus oli mitattavissa tai osoitettavissa. Arvioinnin keskeisen välineen muodostivat hyvinvointikyselyt, seurantakyselyt, palautekyselyt, Stakesin kouluterveyskyselyt sekä niiden yhteinen analysointi. Kyselyjen mittarit muodostettiin toimijoiden kanssa yhteisesti. Rakennekriteerit 6. Hankkeen hyödynsaajat on määritelty hyödynsaajina ovat asiakkaat hyödynsaajina ovat toteuttajat hyödynsaajina ovat muut tahot Hanke palveli seuraavien yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen tai yhteisöt jne. etua: yläasteiden (yläkoulu) lapset ja nuoret vanhemmat/huoltajat kouluterveydenhuolto opettajat ja muu koulujen henkilökunta oppilashuoltoryhmät alueen toimijat (viranomaiset, järjestöjen työntekijät, elinkeinoelämä, media) yhteiskunta 7. Hankkeeseen osallistuvien odotukset on otettu huomioon osallistujien omat odotukset ja tavoitetaso toteuttajien odotukset hankkeen rahoittajien odotukset Hankkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin aiemmin tehtyjä pilottia alueella, asiantuntijan kokemuksia sekä toteuttajien keräämiä odotuksia osallistujilta. Toteuttajilla oli koko hankkeen kestoajan mahdollisuus esittää omia odotuksiaan sekä ehdotuksiaan. Hankkeen rahoittajina toimivat Lappeenrannan kaupunki, Itä-Suomen Lääninhallitus sekä Raha-automaattiyhdistys. Rahoituksen edellytyksenä on ollut perusteellinen suunnittelu, sekä sitoutuminen rahoittajien asettamiin ehtoihin. 17

18 8. Hankkeella on toteutettavissa oleva aikataulu arvioitu aikataulu perustuu realiteetteihin aikataulun määritys on perusteltu aikataulun toteutumisen esteitä on ennakoitu Hankkeen toiminta sekä ohjelma oli organisoitu realistisen aikataulusuunnitelman mukaisesti lukukausittain sekä vuosittain. Mahdolliset muutokset ja lisätarpeet sopeutettiin tähän suunnitelmaan, jonka perusteella ohjelma toteutettiin sovitussa aikataulussa. Hankkeen toimintavuodet olivat Hankkeella on perusteltu kustannuslaskelma kustannukset on eritelty informatiivisesti koko hankkeen rahoituksen toteutuma on kuvattu hallintokulut ja oman tuoton osuus on eritelty Hankkeesta oli tehty realistinen voimavarojen ja kustannusten arviointilaskelma, jossa oli huomioitu eri tahojen rahoitus. Hanke ei tuottanut voitollista tuloa (vast.) millekään tahoille, vaan kustannukset perustuvat reaalikuluihin. Kustannukset muodostuivat mm. henkilöstökuluista, tiloista, varusteista, ohjelmista, linsensseistä, matkoista, koulutuksista, ohjauksista sekä muut mahdollisista välillisistä ja välittömistä kustannuksista. Rahoittajat saivat asianmukaiset raportit tilivelvollisilta kukin tahollaan. Hankkeeseen sijoitettu rahoitus tuottaa pitkällä aikavälillä huomattavia säästöjä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti (vrt. huumehoidon käypähoitosuositus 2006). Inhimillisen tekijöiden säästöä ei voi rahallisesti mitata. Prosessikriteerit 10. Hankkeen tavoitteen/ tavoitteiden mukaiset toimintaprosessit on määritelty Avainsisältöjä jokaisen toimintaprosessin yhteys valittuihin tavoitteisiin (miten palvelee valittua tavoitetta) on kuvattu toimintaprosessit eivät ole sattumanvaraisia prosessien keskinäiset yhteydet on kuvattu Hankkeen toimintaprosessit ja niiden sisältö oli määritelty seuraavasti; 1. kohdennettu työskentely yläasteiden oppilaiden kanssa: tiedonkeruu, ryhmäinterventiot ja tietoiskut (esim. akuutteihin tilanteisiin liittyen) kouluissa, liikunnalliset tapahtumat, leirit, päihteettö- 18

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1 Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua Sivu 1 Päihdekasvattajan missio Pyri mieluummin poistamaan konkreettisia epäkohtia kuin toteuttamaan abstraktia hyvää. Älä yritä luoda onnellisuutta poliittisin

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia verkostoja eri tasoille, jotka jatkuvasti ylläpitävät oppimista ja uudenlaista toimintaa

Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia verkostoja eri tasoille, jotka jatkuvasti ylläpitävät oppimista ja uudenlaista toimintaa Verkoston toimintasuunnitelma. Verkoston työn tavoite Lait säädökset linjaukset perusteet (vasu) yksikkövasu ohjelmat lapsen vasu keskustelu merkityksen anto Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka tarjoaa tutkimustietoa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot