V ehkäisevän päihdetyön hanke. Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI V ALITSEN V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU HYVINVOINTI- KYSELYT Kohdennettu luokkatyöskentely Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta, Arjen Sankari -ilta Liikuntatapahtumat Muut oheistapahtumat Oppilaiden omat tuotokset Palautteen kerääminen Arviointi TUKEA VALINTOIHIN TUKEA VANHEMMUUTEEN Yhteistyötä tukemassa:

2

3 V ALITSEN LOPPURAPORTTI V ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan yläkouluilla vuosina Elämäni Sankari ry Lappeenrannan kaupunki / raittiustoimisto TEHDÄÄN JA VALITAAN YHDESSÄ! SUUNNITTELU HYVINVOINTI- KYSELYT Kohdennettu luokkatyöskentely Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta, Arjen Sankari -ilta Liikuntatapahtumat Muut oheistapahtumat Oppilaiden omat tuotokset Palautteen kerääminen Arviointi EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, Raittiustoimisto, Kirkkokatu 6, Lappeenranta Elämäni Sankari ry, Hämeenkatu 45, Hyvinkää Raportin koonnut: Petri Kylmänen TUKEA VALINTOIHIN TUKEA VANHEMMUUTEEN

4

5 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...7 Tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön hanke...8 Valitsen Itse hankkeen tavoitteet...9 Konkreettista ehkäisevän päihdetyön toteuttamista...10 Ehkäisevän päihdetyön hyvä käytäntö...10 Hankkeen arviointi...12 Yläkoulujen palaute...13 Oppilaiden palaute...13 Vanhempien palaute...14 Hyvinvointikyselyt ja Stakesin kouluterveyskyselyt...14 Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerit...14 Kehyskriteerit...14 Rakennekriteerit...17 Prosessikriteerit...18 Tuloskriteerit...22 Sovelluskriteerit...24 Johtopäätöksiä...24 Lähteet...28

6

7 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittivat vuosina Lappeenrannan yläkouluilla toteutetun ehkäisevän päihdetyön hankkeen. Hanke nimettiin Valitsen Itse hankkeeksi ja sillä toteutettiin kansallista alkoholiohjelmaa. Hankkeen nimi kuvaa yksilön vastuuta itsestään, hyvinvoinnistaan sekä läheisistään. Lappeenrannan kaupunki sitoutui hankkeen toteutukseen kaupungin johtoa myöten. Lappeenrannan kaupungin Raittiustoimisto ja Elämäni Sankari ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Valitsen Itse-hankkeen toteuttamisesta. Sopimuksessa Elämäni Sankari ry sitoutui toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Lappeenrannan yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Hankkeen tavoitteet asetettiin valtakunnallista alkoholiohjelmaa myötäillen sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit huomioiden. Hankkeen keskeiset tulokset ovat; ehkäisevän päihdetyön toimintamallin kuvaaminen peruskouluihin (ehkäisevän päihdetyön vuosikello) koulut hyötyivät hankkeesta terveystiedon opetuksen sisältöjen osalta koulujen ja kotien yhteistyö vahvistui hanke tuki perheiden ja nuorien kasvua hanke tuki alueellista sosiaalista vuorovaikutusta ja kiinteyttä hankkeesta palautteen antaneista oppilaista suuri osa arvioi saaneensa uutta tietoa ryhmäinterventioiden aikana ja he kokivat hankkeella olleen suuri vaikutus omaan asenteeseen päihteiden käyttöön vanhemmat arvioivat hankkeen tukeneen erittäin paljon kodin ja koulun yhteistyötä aiempaa harvemmat yläluokkalaiset ovat ilman läheisiä ystäviä vanhemmat tietävät paremmin missä oma lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa tupakointi, humalajuominen ja huumausainekokeilut ovat vähentyneet oppilaat kokevat aiempaa paremmin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä ja terveystiedon aiheet ovat aiempaa kiinnostavia Lappeenrannassa tammikuussa 2009 Petri Kylmänen 7

8 Tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön hanke Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittivat vuosina Lappeenrannan yläkouluilla toteutetun ehkäisevän päihdetyön hankkeen. Hanke nimettiin Valitsen Itse hankkeeksi. Hankkeen nimi kuvaa yksilön vastuuta itsestään, hyvinvoinnistaan sekä läheisistään. Lappeenrannan kaupunki sitoutui hankkeen toteutukseen kaupungin johtoa myöten. Lappeenrannan kaupungin Raittiustoimisto ja Elämäni Sankari ry allekirjoittivat kumppanuussopimuksen Valitsen Itse-hankkeen toteuttamisesta. Elämäni Sankari ry on ehkäisevään päihdetyöhön erikoistunut yhdistys, jonka toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Sopimuksessa Elämäni Sankari ry sitoutui toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Lappeenrannan yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Hankkeeseen osallistuneet koulut olivat Armilan koulu, Itä-Suomen koulu, Kesämäenrinteen koulu, Kimpisen koulu, Lauritsalan koulu, Lönnrotin koulu ja Sammonlahden koulu. Hankkeen koordinoinnista vastasi Lappeenrannan Raittiustoimisto ja hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin hankkeeseen liittyvien toimintojen seuranta, arviointi ja hankkeen toimintojen kalenterointi koulujen toimintasuunnitelmiin. Ohjausryhmän jäseniä olivat; Aino Pietarila kotitalouden lehtori , Tytti Innanen liikunnan lehtori , Ulla Punkkinen liikunnan-ja terveystiedon lehtori , Janne Mäkinen liikunnan lehtori 2006, Leena Miettinen raittiustoimen johtaja, Henrik Norrena toiminnanjohtaja ja Petri Kylmänen hankeen aluevastaava. Hankkeen asiantuntijana ja aluevastaavana toimi Petri Kylmänen Mood House Oy:stä. Hankkeessa toimi kyseisinä vuosi Raittiustoimiston raittiussihteeri ja keväällä 2008 raittiussihteerin poissa ollessa aluekoordinaattori Jarno Saarinen Elämäni Sankari ry:stä. Teemaviikoilla ohjaajina toimivat myös Timo Hupponen, Jussi Saari ja Valtteri Salmi Mood House Oy:stä sekä Elämäni Sankari ry:n ohjaajia. Hankkeen ehkäisevä päihdetyö määriteltiin Stakesin laatukriteeristön (2005) mukaisesti yleisesti toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Valitsen itse-hankkeen ehkäisevän päihdetyön verkosto muodostui kaikista niistä toimijoista, jotka ovat tekemisissä oppilaiden, perheiden ja näiden luontaisten sidosryhmien kanssa. Verkoston yhteisenä työnä oli nuoren hyvinvointi (kuva). 8

9 Valitsen Itse hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tarttua tuoreella ja innovatiivisella tavalla koulutervekyselyjen tuottamiin tuloksiin ja haasteisiin; syrjäytymisen väyliin, päihteiden kokeiluun ja käyttöön sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, vahvistaa päihdevastaisia asenteita, edistää hyvinvointia, lisää liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttaa suoraan terveyskäyttäytymiseen tuomalla aktiivinen keskustelu luokkatiloihin. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kohderyhmän valmiuksia elämänhallintaan, vahvistaa kielteistä asennoitumista päihteisiin, vähentää sekä lopettaa päihteiden käyttöä, edistää terveyskäyttäytymistä ja lisätä päivittäistä liikuntaa, tukea ja vahvistaa vanhempia/ huoltajia kasvatustehtävässä, tukea koulujen päihdeohjelman ja terveystiedon toteutumista käytännössä, tukea oppilashuoltoryhmien toimintaa sekä tukea ja kehittää alueellista ehkäisevää päihdetyötä. Tavoitteet asetettiin valtakunnallista alkoholiohjelmaa myötäillen sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit huomioiden. Hankkeen tuloksena tavoiteltiin alueellista ehkäisevän päihdetyön toimintamallia peruskouluihin. Hankkeen päätoimintalinjat olivat: vaikuttaminen yksilöiden toimintaan ja asenteisiin vaikuttaminen lasten ja nuorten omien vanhempien asenteisiin, vanhempien toimintaan kasvattajaroolissaan ja vanhempien toteuttamaan päihdekasvatukseen vaikuttaminen lasten ja nuorten tärkeimpiin toimintayhteisöihin ja niiden piirissä toteutettavaan päihdekasvatukseen vaikuttaminen paikallisyhteisön toimijoiden yhteistyöhön ja toimintaan lasten ja nuorten elämän ympäristönä 9

10 Konkreettista ehkäisevän päihdetyön toteuttamista Hanke rajattiin jo suunnitteluvaiheessa koskemaan peruskoulujen yläluokkia. Rajaus oli tärkeä, koska ehkäisevän päihdetyön kenttä on varsin laaja. Yläkouluissa tavoitetaan hyvin kohderyhmä ja hankkeen toiminnot integroituvat hyvin oppilaitoksiin. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä yläkouluissa oli 7. luokka-asteen nuoret sekä heidän huoltajat ja koulujen henkilöstö. Lisäksi osa hyödynsaajista muodostui primäärisesti kohderyhmän kanssa toimivista tahoista kuten nuorisotyöstä. Peruskouluilla oli mahdollisuus lisätilauksesta saada ryhmäinterventiot myös 8. 9.luokille ja tätä mahdollisuutta käytettiin aktiivisesti. Valitsen Itse hankkeessa toteutettiin vuosittain kohdennettu ehkäisevän päihdetyö ryhmäinterventiot yläkouluilla. Ryhmäinterventiot toteutuivat vuosittain luokkakohtaisesti integroituina yläkoulujen terveystiedon opetussuunnitelmiin. Ryhmäinterventiot suunniteltiin oppilaille suunnattujen hyvinvointikyselyjen ja Stakesin kouluterveyskyselyjen perusteella. Koko hankkeen kuluessa ryhmäinterventiohin osallistui noin 2500 oppilasta, rippikoululaista ja lukiolaista. Ryhmäinterventioiden lisäksi oppilaille järjestettiin liikuntaa edistävää toimintaa mm. sählyturnausten ja liikuntakorttien muodossa. Oppilaiden vanhemmille järjestettiin vanhempainiltoja ja aluefoorumeita. Koulujen yhdyshenkilöille pidettiin lukuvuosien alussa tiedotustilaisuudet hyvinvointikyselyjen tuloksista sekä toteutettavista toiminnoista yläkouluilla. Hankkeessa pilotoitiin ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Lauritsalan seurakunnan rippileirillä sekä Kimpisen lukiossa. Rippileireillä toimittiin kahtena kesänä toiminnallisen päihdepelin tuella ja lukiolaisten ryhmäinterventio toteutettiin kaikille vuosikursseille hyvinvointikyselyllä ja interaktiivisella menetelmällä. Lisäksi alueelliselle verkostolle järjestettiin koulutuspäiviä hankkeen sisältöihin liittyen, eri tapaamisiin osallistui noin 30 henkilöä. Hankkeen lopettaminen toteutettiin koko kaupungin aluefoorumilla, jossa Raittiustoimiston yhteistyöjärjestöt esittelivät terveystorilla toimintojaan, yleisöllä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin alustuksiin ja varsinaiseen päätapahtumaan. Päätapahtumassa keskusteltiin kodin ja kasvatuksen merkityksestä tärkeimpänä ehkäisevän päihdetyön toimintona. Vanhempainiltoihin ja aluefoorumeihin osallistui yhteensä noin 1250 henkilöä. Hankkeen aikana toteutettiin myös yläkoulujen oppilaiden vanhemmille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin vanhempien omaa päihteiden käyttöä ja asenteita sekä käsityksiä oman lapsen päihteiden käyttöön tai päihteettömyyteen. Kyselyyn vastasi 629 henkilöä. Valitsen Itse hankkeen aikana Raittiustoimisto tiedotti aktiivisesti eri toiminnoista ja sai tiedotusaktiivisuudesta myös huomionosoituksen. Ehkäisevän päihdetyön hyvä käytäntö Valitsen Itse hankkeessa kuvattiin ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kuvaaminen toteutettiin ehkäisevän päihdetyön kaaviolla ja vuosikellolla, joka on konkreettinen työväline ehkäisevän päihdetyön suunniteluun sisällöllisesti ja kalenteriin sidottuna. Toimintakaavion keskeinen tekijä on asiakaslähtöisyys, kaaviossa tämä on merkitty ihmisenä joka elää asuinalueellaan ja hänellä on yksilöllinen toimintaympäristö, jonka muodostumiseen vaikuttavat mm. koulu, harrastukset, perhe, ystävät jne. Toimintaympäristöä voidaan tarkastella myös eri toimijoiden näkökulmista. Ehkäisevän päihdetyön tulee olla laadukasta sekä terveyttä edistävää. Valittavat menetelmät sekä käytännöt on arvioitu ehkäisevän päihdetyönlaatukriteereissä, millä on vaikutusta 10

11 sitä käytetään. Ehkäisevä päihdetyö tulee myös huomioida toimintasuunnitelmien budjetoinnissa yhteistyöstä sovittaessa. Verkostotyössä määritellään ehkäisevän päihdetyö ja sen tarve. Toiminta koskee koko elämän kaarta, mutta tässä malleissa on keskitytty nimenomaan peruskouluihin ja oppilaitoksiin. Eri toimijat kohtaavat kohderyhmää ja pystyvät yhteisenä työnä toteuttamaan tavoitteellista ehkäisevää päihdetyötä. Tietoperustana toimivat erilaiset selvitystyöt ja tutkimukset mm. Kouluterveyskysely, jota voidaan jalkauttaa kohdennetun ehkäisevän päihdetyön tuella. Tutkimus voidaan ulottaa myös tehtävään työhön ja sen vaikuttavuuteen. Eri toiminnoissa on myös huomioitava keskeinen lainsäädäntö, ohjeistukset ja asetukset. Erityisesti tämä korostuu silloin kun nuoren terveys on vaarassa tai tilanne on hänen terveydelleen uhkaava. Ehkäisevä päihdetyö integroidaan Lappeenrannan kaupungin strategioihin sekä keskeisiin ohjelmiin, toimintaa ohjaa kaupungin määrittelemät arvot. Ehkäisevä päihdetyö saattaa muodostua useista to- 11

12 teutusprosesseista, jolloin niiden koordinointi ja arviointi korostuu. Toimintakaavio integroituu alueelliseen palvelujärjestelmään ja on jalkautettavissa laajemmin muillekin paikkakunnille. Toimintakaavion kehittämisessä hyödynnettiin Valitsen Itse hankkeen asiantuntijatahon aikaisempiakin kokemuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello (liite) toimintamalli kuvaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen ehkäisevän päihdetyön toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö tulee huomioida osana opetussuunnitelmia ja koulun toimintasuunnitelmaa. Vuosikellon mukainen toimintamalli edellyttää suunnitelmallisuutta, aikataulutusta ja eri toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. Toimintamallissa ehkäisevä päihdetyö on kuvattu lukuvuotta kuvaavana taulukkona. Taulukkoon voi merkitä esimerkiksi teemaan liittyvät opetuspäivät tai teemaviikot. Toimintamallissa on lueteltu suunnittelussa huomioitavat seikat, jotka on tarkemmin selitetty taulukon tekstiosuudessa. Tietoperustana voidaan käyttää kouluterveyskyselyjä tai oppilaille räätälöityjä hyvinvointiin liittyviä kyselyjä. Ehkäisevä päihdetyö on integroitu koulun toimintasuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma käsittää muun muassa oppilashuoltoryhmien ja kouluterveydenhuollon toiminnan sekä erilaiset toimintaohjeet päihteiden kokeilun ja käytön osalta. Toimintasuunnitelmassa toteutetaan myös koulun asettamia arvoja ja strategioita. Toimintamallin sisällön suunnittelusta vastaa terveystiimi, joka kootaan koulun henkilöstön lisäksi ulkopuolisista toimijoista ja asiantuntijoista. Terveystiimi vastaa toimintamallin vastuunjaosta, arvioinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta. Terveystiimi tekee myös toimintamallin edellyttämät valmistelut ja sopii kohdennetun työskentelyn toteutustavoista. Kohdennetussa työskentelyssä on usein kyse ehkäisevän päihdetyön ryhmäinterventiosta, mutta yksilöllisesti voidaan toteuttaa muutakin hyvinvoinnin vahvistamista ja terveyden edistämistä. Muita teemoja voivat olla esimerkiksi ravitsemus, uni, lepo ja liikunta. Lisäksi oppilaita voidaan ohjata tuen ja avun piiriin, jossa korostetaan vanhempien ja huoltajien merkitystä nuoren elämässä. Ehkäisevän päihdetyön hyvä toteuttaminen edellyttää paitsi tiedollista, taidollista ja asenteellista koulutusta, myös hyvää johtamista sekä asioiden käsittelyä työyhteisössä. Tästä syystä koko koulun tai oppilaitoksen henkilöstön on tiedettävä, miten toimintamalli toteutetaan lukuvuoden aikana omassa toiminnassa. Toimintamallia on kehitetty ja testattu erilaisissa ehkäisevän päihdetyön hankkeissa vuosina (Petri Kylmänen). Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Hankkeen arviointi Valitsen Itse hankkeen arviointimateriaali kerättiin yläkoulujen rehtoreilta, oppilailta, vanhemmilta sekä ohjausryhmältä kerättyyn materiaaliin. Hankeen arviointi toteutettiin itse arviointina, koska hanke toteutui projektiluonteisena kolmen vuoden aikana. Arvioinnin mittareina käytettiin hankkeen hyvinvointikyselyjen seurantaindikaattoreita sekä Stakesin kouluterveyskyselyjen tuloksia. Arviointi perustuu projektin toimintaa koskeviin työpapereihin, toimintaraportteihin, toimintaa koskeviin tietoihin, keskusteluihin, ehkäisevän päihdetyön ja terveydenedistämisen laatukriteereihin. 12

13 Yläkoulujen palaute Hankkeen yhteistyö ehkäisevän päihdetyön toiminnan toteutuksessa arvioitiin (asteikko 1-5) yläkoulujen palautteena seuraavasti; Yhteistyöhön liittyvässä toiminnassa oli riittävästi sisältöjä (ka 4.25) ja toimintaa oli riittävästi (ka 3.75). Koulut löysivät omaan terveystiedon opetukseen nuoria kiinnostavia sisältöjä (ka. 4.25). Nuoret osallistuivat teemaviikon suunnitteluun (ka. 3) ja teemaviikon toiminnantoteuttamiseen hyvin (ka 4). Nuorten osallistaminen korostui erityisesti liikunnan kautta ja joissakin kouluissa teemaan liitetyillä vertaisvalistuksella (toiminnallinen peli) sekä tuotetun materiaalin muodossa (tupakoinnin vastainen esite). Joissakin kouluissa teemaviikkoja/-päiviä tehostettiin liittämällä aiheeseen liittyviä ainekirjoituksia sekä kuvaamataidon tuotoksia. Näillä tuettiin oppilaiden kokonaisvaltaista osallistumista hankkeeseen. Peruskoulujen palautteiden perusteella yhteistyön suunnittelussa sovitut tavoitteet toteutuivat (ka 4.25), mutta koulut tarvitsevat jatkossakin tukea ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Koulujen ja kotien yhteistyö tukeminen hankkeella arvioitiin kiitettäväksi (ka. 4.75). Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta arvioitiin myös yhteistyökoulujen toimesta. Hankkeen vaikutus koettiin erittäin hyväksi perheen ja nuoren kasvun tukemisessa sekä alueellisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kiinteyden tukemisessa. Koulut arvioivat että hankkeen toiminta vähentää oppilaiden häiriökäyttäytymistä jonkin verran, vapaassa palautteessa koulut ehdottivat jatkossa kohdennettua työskentelyä erityisoppilaiden kanssa. Koulujen palautteen mukaan hankkeen toiminta vaikuttaisi jopa positiivisesti nuorten viikonloppujen viettoon sekä vähentäisi lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä nuorten päihteiden käyttöä. Arvio tukee myös hyvinvointikyselyjen ja Stakesin kouluterveyskyselyjen tuloksia hankevuosia toisiinsa verrattaessa. Koulut arvioivat hankkeen koordinointia, ohjausta ja vaikuttamismahdollisuuksia (asteikko 1-5) seuraavasti; Yhteistyöhön liittyvän toiminnan tavoitteet olivat selkeitä (ka 4.5) ja tiedonkulku sujui hyvin (ka 4). Koulut pääsivät vaikuttamaan hyvin toiminnan suunnitteluun (ka 4.25) ja hyvin toteutuivat myös suunnitelmat käytännössä (ka 4.25). Kouluilla oli mahdollisuus saada tukea nimetylle yhdyshenkilölleen ja se arvioitiin hyväksi (ka 4). Omaa sitoutumistaan koulut arvioivat hyväksi (ka 4.25). Hanketta hyödynnettiin terveystiedon opetuksessa (ka 4.25) ja jonkin verran myös oppilashuoltoryhmien työskentelyssä (ka 3.75). Hanke tuki tehokkaasti myös koulujen henkilökunnan sisäisessä koulutuksessa ja valmiuksien lisäämisessä (ka 4.5). Koulujen arvio hankkeen resurssoinnissa koettiin toiminnan osalta riittävän laajaksi (ka 4) ja hankkeen suunnittelu oli hyvää (ka 4.25). Koulut kokivat että hanke vastasi tarpeita, mutta omaa panosta aikaresurssoinnin osalta arvioitiin kohtuulliseksi (ka 3.75). Hankkeen ei koettu vievän aikaresursseja varsinaiselta työltä kovinkaan paljona (ka 2.25). Oppilaiden palaute Oppilailta kerättiin kolmen vuoden aikana palaute teemaviikkojen ryhmäinterventioiden jälkeen. Palaute on kerätty lähes tuhannelta oppilaalta ja heidän arvion mukaan 82 % ilmoitti saaneensa uutta tietoa ryhmäinterventioiden aikana. Oppilaat saivat antaa arvosanan asteikolla 1-5 siitä minkälaiseksi he kokivat ryhmäintervention vaikuttavuuden. Arvosanan keskiarvo on 4.6. Oppilaista 87.9 % ilmoitti kokeneensa ryhmäintervention tarpeelliseksi tai erittäin tarpeelliseksi, ainoastaan 3.6 % vastaajista koki ryhmäinterventiot tarpeettomiksi. Oppilailla oli myös mahdollisuus antaa kehittämisideoita ja muuta palautetta. Sen perusteella mainittakoon, että toimintaan kytketty liikunnallinen osuus koettiin 13

14 erittäin hyväksi ja ryhmäyttäväksi. Myös vertaisvalistuksessa käytetty päihdepeli sai kiitettävää palautetta. Vanhempien palaute Vanhempien palautteen osalta voidaan arvioida, että hanke tuki erittäin paljon kodin kasvatustyötä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Vanhemmat arvioivat hanketta heille suunnatussa kyselyssä syksyllä 2007 ja vanhempainilloissa käytetyillä interaktiivisilla laitteilla. Hankeen tärkeyttä arvioitiin arvosanalla 4.9. Vanhemmat korostivat että ehkäisevän päihdetyön toiminnan tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Hyvinvointikyselyt ja Stakesin kouluterveyskyselyt Hankkeessa tehtyjä hyvinvointikyselyjä (2006 kevät ja syksy, 2007 ja 2008) ja Stakesin kouluterveyskyselyjä (2006 ja 2008) tulkittaessa, voidaan todeta seuraavat tuloksia nuorten terveyskäyttäytymisessä vuosina (indikaattorit määritelty hankkeen tavoitteiden mukaisesti); Aiempaa harvemmat yläluokkalaiset ovat ilman läheisiä ystäviä Vanhemmat tietävät paremmin missä oma lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa Tupakointi, humalajuominen ja huumausainekokeilut ovat vähentyneet Oppilaat kokevat aiempaa paremmin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä ja terveystiedon aiheet ovat aiempaa kiinnostavia Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerit Tähän kappaleeseen on koottu keskeisten ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen laatukriteerejä sekä peilattu hankkeen toteutumista niihin. Kehyskriteerit 1. Hanke tähtää osallistujien omien voimavarojen käyttöön osallistujia ovat hankkeen asiakkaat ja toteuttajat voimavarat ovat fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia sekä kulttuurisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä kuten läsnäoloa, omanarvontuntoa, itseluottamusta, sosiaalista luottamusta, tukiverkostojen käyttöä, tasavertaista vuorovaikutusta ja kohtaamista ei valmiiksi pureskeltua ja annettua tietoa, vaan oppimaan opettamista Voimavaroilla tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia sekä kulttuurisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Näitä ovat mm. läsnäolo, omanarvontunto, itseluottamus, sosiaalinen luottamus, tukiverkostojen käyttö, tasavertainen vuorovaikutus ja kohtaaminen. Osallistujilla tarkoitetaan hankkeen asiakkaita, toteuttajia ja sidosryhmiä. 14

15 Hankkeeseen osallistujat olivat peruskoulujen 7.-9.luokka-asteiden nuoret sekä heidän huoltajansa (asiakas) ja koulujen henkilöstö (toteuttaja). Lisäksi primäärisesti kohderyhmän kanssa toimivat toteuttajat, kuten; nuorisotyö, peruspalvelut (viranomaiset), järjestöt, vapaaehtoiset ja muut toimijat (elinkeinoelämä) sekä Elämäni Sankari ry:n henkilöstö. Kaikilla hankkeeseen mukaan tulevilla oli osallistumisen ja/tai vaikuttamisen mahdollisuus hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Yhteistyön lähtökohtana oli osallistujien omien voimavarojen käyttö, niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Keskeisen toimintaympäristön muodostivat yläasteiden peruskoulut. Oppilaiden kohtaamiseen valmistauduttiin heille suunnatun hyvinvointikyselyn yhteisellä analysoinnilla oppilashuoltoryhmien kanssa. Oppilaat (7.lka) osallistuivat interaktiiviseen ryhmäinterventioon keskustelutilaisuuksissa, joissa he pääsivät ilmaisemaan ajatuksiaan sekä käsityksiään anonyymisti yksilöinä sekä ryhmätyöskentelyjen kautta. Osalla oppilaista (8.-9.lka) työskentely liitettiin terveystiedon tunneille. Kokonaisuuteen kuuluivat myös liikunnalliset tapahtumat, jotka osaltaan viestittivät päihteettömien kokemusten merkitystä. Suunnitteluvaiheessa sovittiin toimintaan osallistuvat alueelliset toimijat, valittiin tapaamisissa käsiteltävät teemat (lähtökohta) sekä kerättävä tieto ja sen purkaminen. Varsinaisissa tilaisuuksissa keskusteltiin nuorille tärkeistä ja heitä mahdollisesti askarruttavista asioista. Näillä keinoilla päästiin keskustelemaan kehitystaso huomioiden nuorten omasta arvomaailmasta ilman saarnaamista ja voimakkaita ennakkoasenteita. Tilaisuuksien tulokset käsiteltiin myös vanhempien/huoltajien, koulujen henkilökunnan sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa, kouluille jätettiin kirjallinen raportti tuloksista. Tiedonkeruuta tehtiin myös vanhempien osalta silloin, kun heidän kanssaan käsiteltiin koulukohtaisia tuloksia. Hankkeessa korostettiin suojaavien tekijöiden merkitystä ja vanhemmat konkretisoivat ne perheiden omaan arkeen. 2. Hankkeen tarve on perusteltu esillä olevaan haasteeseen vastaaminen antaa oman panoksensa terveyden edistämisen toimintakentässä vastataan kysymykseen, miksi juuri tämä hanke? Hankkeen tarve muodostui siitä, että haluttiin luoda koordinoitu, ammatillinen, verkostomainen, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen ehkäisevän päihdetyön malli. Osaltaan tarpeen muodostivat haasteet, jotka liittyvät palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja haasteisiin alaikäisten sekä perheiden hyvinvoinnin osalta. Haasteet liittyvät mm. syrjäytymisen väyliin, päihteiden kokeiluun ja käyttöön sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Toisaalta hankkeen tarve muodostui siitä, että palvelujärjestelmän tulee osaltaan vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, vahvistaa päihdevastaisia asenteita, edistää hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä. Oleellisessa osassa on myös vanhempien, isovanhempien sekä muiden sidosryhmien tukeminen lapsen ja nuoren kasvatuksessa. Hankkeen osallistujien valinta kohdistui varsinaisen kohderyhmän sidosryhmiin omissa toimintaympäristöissään. Toimintaympäristöt muodostuivat mm. kodeista, kouluista, nuorisotyöstä, järjestötoiminnoista, kaduista (vast.). 15

16 Laajemman tarpeen hankkeelle muodostivat yhteiskunnalliset haasteet, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity esim. päihteiden käyttöön, vaan altistavat päihteiden käytölle/oireilulle. Lähtökohtana oli alueelliset olosuhteet. 3. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty uusinta tietoa mahdollisimman laaja ja ajankohtainen kirjallisuuskatsaus hankkeen aihealueen perinne on selvitetty hankesuunnitteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan näyttöön perustuvaa tietoa hankesuunnitteluun sisällytetään mahdollisuuksien mukaan osallistujien kokemusperäistä tietoa Hankesuunnitelma perustui ajankohtaiseen tietoon, lähinnä terveystapakyselyjen tuloksiin sekä toimiviin ehkäisevän päihdetyön menetelmiin ja yhteistyöhön. Tietopohjana käytettiin myös osallistujien odotuksia/näkemyksiä ja tietopohjaa täydennettiin koko hankkeen keston ajan. 4. Hankkeen riskit on ennakoitu realistisesti riskianalyysi on tehty aihealueesta riskianalyysi on tehty hankkeen ympäristöstä riskianalyysi on tehty luodun mallin/käytännön toimivuudesta Hankkeen eettiset ja moraaliset näkökohdat oli huomioitu suunnitteluvaiheessa. Tällaisia asioita ovat mm. työskentelyjen tulosten anonyymisyys, koulukohtaisten tietojen käsittely ja niiden säilyttäminen, tulosten esittely, kohtaamisiin (esim. oppilaat, vanhemmat) liittyvät seikat, verkostoyhteistyön pelinsääntöihin liittyvät asiat sekä palvelujärjestelmän tarkoituksen mukainen käyttäminen. Hankkeen mahdollisesti aiheuttamat haitat/ei-toivotut vaikutukset arvioitiin ja ne liittyivät erityisesti verkostoyhteistyöhön ja vastuukysymyksiin. Koordinoitu ja keskitetty ehkäisevän päihdetyön hanke saattaa aiheuttaa joissakin toimijoissa epätietoisuutta ja jopa närkästystä. Tähän varauduttiin mahdollisimman hyvällä tiedotuksella ja toiminnan läpinäkyvyydellä (tunnetuksi tekeminen). Lisäksi hankkeessa oli mahdollisuus yhteistyöhön. Riskeiksi arvioitiin myös aikataulutuksiin liittyvät asiat sekä työskentelyssä mahdollisesti esiin tulevien palvelujen tarpeen voimakas lisääntyminen tai lisätyöskentelyjen tarve. Hankkeen hyödyt arvioitiin haittoihin nähden huomattavasti suuremmaksi. 5. Hankkeen tavoite/ tavoitteet on arvioitavissa tavoitteista on johdettu osatavoitteet osatavoitteet on operationalisoitu (tavoitteet on pilkottu konkreettisiksi mitattavissa oleviksi sisällöiksi) mittarit on perustellusti määritelty 16

17 Hankkeen kokonaistavoite oli toimivan alueellisen yhteistyömallin kehittäminen Lappeenrantaan. Hankkeen osatavoitteet asetettiin niin, että niiden saavutettavuus oli mitattavissa tai osoitettavissa. Arvioinnin keskeisen välineen muodostivat hyvinvointikyselyt, seurantakyselyt, palautekyselyt, Stakesin kouluterveyskyselyt sekä niiden yhteinen analysointi. Kyselyjen mittarit muodostettiin toimijoiden kanssa yhteisesti. Rakennekriteerit 6. Hankkeen hyödynsaajat on määritelty hyödynsaajina ovat asiakkaat hyödynsaajina ovat toteuttajat hyödynsaajina ovat muut tahot Hanke palveli seuraavien yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen tai yhteisöt jne. etua: yläasteiden (yläkoulu) lapset ja nuoret vanhemmat/huoltajat kouluterveydenhuolto opettajat ja muu koulujen henkilökunta oppilashuoltoryhmät alueen toimijat (viranomaiset, järjestöjen työntekijät, elinkeinoelämä, media) yhteiskunta 7. Hankkeeseen osallistuvien odotukset on otettu huomioon osallistujien omat odotukset ja tavoitetaso toteuttajien odotukset hankkeen rahoittajien odotukset Hankkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin aiemmin tehtyjä pilottia alueella, asiantuntijan kokemuksia sekä toteuttajien keräämiä odotuksia osallistujilta. Toteuttajilla oli koko hankkeen kestoajan mahdollisuus esittää omia odotuksiaan sekä ehdotuksiaan. Hankkeen rahoittajina toimivat Lappeenrannan kaupunki, Itä-Suomen Lääninhallitus sekä Raha-automaattiyhdistys. Rahoituksen edellytyksenä on ollut perusteellinen suunnittelu, sekä sitoutuminen rahoittajien asettamiin ehtoihin. 17

18 8. Hankkeella on toteutettavissa oleva aikataulu arvioitu aikataulu perustuu realiteetteihin aikataulun määritys on perusteltu aikataulun toteutumisen esteitä on ennakoitu Hankkeen toiminta sekä ohjelma oli organisoitu realistisen aikataulusuunnitelman mukaisesti lukukausittain sekä vuosittain. Mahdolliset muutokset ja lisätarpeet sopeutettiin tähän suunnitelmaan, jonka perusteella ohjelma toteutettiin sovitussa aikataulussa. Hankkeen toimintavuodet olivat Hankkeella on perusteltu kustannuslaskelma kustannukset on eritelty informatiivisesti koko hankkeen rahoituksen toteutuma on kuvattu hallintokulut ja oman tuoton osuus on eritelty Hankkeesta oli tehty realistinen voimavarojen ja kustannusten arviointilaskelma, jossa oli huomioitu eri tahojen rahoitus. Hanke ei tuottanut voitollista tuloa (vast.) millekään tahoille, vaan kustannukset perustuvat reaalikuluihin. Kustannukset muodostuivat mm. henkilöstökuluista, tiloista, varusteista, ohjelmista, linsensseistä, matkoista, koulutuksista, ohjauksista sekä muut mahdollisista välillisistä ja välittömistä kustannuksista. Rahoittajat saivat asianmukaiset raportit tilivelvollisilta kukin tahollaan. Hankkeeseen sijoitettu rahoitus tuottaa pitkällä aikavälillä huomattavia säästöjä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti (vrt. huumehoidon käypähoitosuositus 2006). Inhimillisen tekijöiden säästöä ei voi rahallisesti mitata. Prosessikriteerit 10. Hankkeen tavoitteen/ tavoitteiden mukaiset toimintaprosessit on määritelty Avainsisältöjä jokaisen toimintaprosessin yhteys valittuihin tavoitteisiin (miten palvelee valittua tavoitetta) on kuvattu toimintaprosessit eivät ole sattumanvaraisia prosessien keskinäiset yhteydet on kuvattu Hankkeen toimintaprosessit ja niiden sisältö oli määritelty seuraavasti; 1. kohdennettu työskentely yläasteiden oppilaiden kanssa: tiedonkeruu, ryhmäinterventiot ja tietoiskut (esim. akuutteihin tilanteisiin liittyen) kouluissa, liikunnalliset tapahtumat, leirit, päihteettö- 18