Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Transkriptio

1 Ymptltk liite Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue VALVONTASUUNNITELMA päivitys vuodelle 2015

2 1. JOHDANTO VALVONTAVIRANOMAINEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT VALVONTASUUNNITELMA Yleistä valvontasuunnitelmasta... 8 Valvontakohteet... 8 Säännöllisen valvonnan tarkastukset Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvontaohjelma Elintarvikevalvontakohteet Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Säännöllisen valvonnan tarkastukset Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Terveydensuojeluvalvonta Valtakunnallinen ohjelma Valvontakohteet Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Säännöllisen valvonnan tarkastukset Muut tarkastukset ja valvontatoimet Kuluttajaturvallisuusvalvonta Valtakunnallinen valvontaohjelma Valvontakohteet Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Säännöllisen valvonnan tarkastukset Muut tarkastukset ja valvontatoimet Tupakkavalvonta Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma Valvontakohteet Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Säännöllisen valvonnan tarkastukset Muut tarkastukset ja valvontatoimenpiteet Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Valvontakohteet Säännöllisen valvonnan tarkastukset Muut tarkastukset ja valvontatoimet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.7 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvontaviranomaisen näytteenotto ja tutkimukset Valvontakohteen maksamat näytteet ja tutkimukset Muu näytteenotto VARAUTUMINEN Elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.2 Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.3 Varautuminen kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilanteisiin. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.4 Muut terveysvaaratilanteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. VIESTINTÄ Asiakaspalvelu Tiedottaminen Kohderyhmien opastus ja kouluttaminen Sivu 2 / 31

3 6.4 Viestintä erityistilanteissa, terveysvaaratilanteissa ja kriiseissä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA LIITTEET LIITE A YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN LIITE (11 S) Sivu 3 / 31

4 1. JOHDANTO Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Yksi osa kansanterveystyötä ja tarkemmin perusterveydenhuoltoa on ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua koskevien tehtävien hoitoa. Terveydenhuoltolain 21 :ssä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään kuuluvaksi terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), tupakkalaki (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009). Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös mm. eläintautilakiin (441/2013) ja eläinsuojelulakiin (247/1996). Kunnan viranomaisen valvontatoiminnasta säädetään edellä mainittujen lakien lisäksi mm. rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 882/2004 (ns. valvonta-asetus) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 854/2002 (ns. eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) sekä valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta (420/2011). Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (ns. valvontasuunnitelma-asetus) edellyttävät, että kunnallisten valvontaviranomaisten tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Lainsäädännössä määrätään kunnan valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, valvontakohteitten tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle toimintavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Monijäsenisen toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta on lähetettävä aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä, terveyshaittoja ehkäisevää ja yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista. Valvonnan on ehkäistävä terveysvaaroja ja suojattava kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Kunta tai yhteistoiminta-alue perii suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista kunnan ympäristöterveydenhuollon taksan Sivu 4 / 31

5 mukaisen maksun (Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut, ympäristöterveyslautakunta ( 33)). Valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävän ajan perusteella. Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon taksassa valvontakohteet ovat jaettu maksuluokkiin, joiden perusteella maksut pääsääntöisesti peritään. Valtio korvaa kunnan valvontaviranomaiselle aiheutuneet kustannukset sellaisista keskusvirastojen kuntien toimeen pantaviksi esittämistä tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka laissa säädetään ao. viraston tehtäviksi voimaan astuneen lääkelain muutoksen (80/2013) myötä tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuja nikotiinivalmisteita on saanut myydä apteekkien lisäksi tupakkaa myyvistä kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan osalta lääkelaissa viitataan tupakkalakiin (693/1976). Vaikka voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole vaatimusta nikotiinivalmisteiden valvonnan sisällyttämisestä kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, on ko. valmisteita koskeva osio sisällytetty tähän suunnitelmaan. Tässä valvontasuunnitelmassa esitetään vuosien tarkastusmäärät, tarkastustiheydet ja yksikön valitsemat projektit eri valvontalajeissa. Vuoden 2014 alusta lähtien terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkavalvonnan valvontakohteet ja valvontatiedot on raportoitu keskitetyn järjestelmän kautta (ns. YHTI -järjestelmä). Terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkavalvonnan valvontakohteiden tietojen syöttäminen järjestelmään ja järjestelmän käytön opettelu vaativat työpanosta myös vuonna Tämä suunnitelma koskee Juankosken kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien muodostamaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana on Siilinjärven kunta. Maaninka on irtisanoutunut yhteistoiminta-alueesta alkaen. Juankoski on myös varmistanut irtisanoutumisensa lukien. 2. VALVONTAVIRANOMAINEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat ovat perustaneet alkaen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, josta Nilsiä on irtisanoutunut ja Maaninka alkaen Kuopion kanssa tehtyjen kuntaliitosten vuoksi. Tehtäviä hoitaa kuntien yhteinen lautakunta, ympäristöterveyslautakunta, jossa on yksi jäsen jokaisesta sopimuskunnasta. Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan ympäristöterveyslautakunta hoitaa Juankosken kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle määrätyt tehtävät sekä lääkelaissa kunnalle määrätyt nikotiinivalmisteiden myyntiä ja valvontaa koskevat tehtävät. Ympäristöterveyslautakunta on delegoinut toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille (Siilinjärven kunta, ympäristöterveyslautakunta, toimivallan siirtäminen viranhaltijoille ). Sivu 5 / 31

6 Terveystarkastajat Kunnaneläinlääkärit Lautakunnan alaiset virat ja toimet sekä niiden hoitajat ja pääasialliset tehtävät ovat seuraavassa taulukossa. Viranhaltijoilla on erityislainsäädännön edellyttämä pätevyys. Virka / toimi Viranhaltija Kirsi Govenius, Nilsiä, p Silke Haen, Lapinlahti, p Martta Haukipuro, Siilinjärvi, p Mia Koivisto (varahenkilö), p Anneli Laine, Kaavi, p Eero Lappeteläinen, Siilinjärvi, p Olga Kroutskih, Juankoski, p Laura Malinen, Lapinlahti, p Tuulikki Mykkänen, Nilsiä, p Virpi Seppänen, Siilinjärvi, p Mari Utriainen, Tuusniemi, p Antti Vartia, Kuopio, p Raija Väänänen, Nilsiä, p Tehtävät Peruseläinlääkäripalvelut Valvontaeläinlääkärit Kaisa Hartikainen p Paavo Miettinen p eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta elintarvikevalvonta (maidontuotantotilat) Vastaava eläinlääkäri Leena Manner puh Susanna Haatainen puh eläinlääkintähuollon suunnittelu ja järjestäminen elintarvikevalvonta (laitosvalvonta) lautakunnan pöytäkirjanpitäjä terveydensuojelun valvonta (Siilinjärvi) pl. talousveden valvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta (Siilinjärvi, Lapinlahti) Antti Hartikainen, Siilinjärvi p terveydensuojelun valvontatehtävät (pl. Siilinjärvi) kuluttajaturvallisuusvalvontaa (Juankoski, Kaavi, Rautavaara) Sirpa Hakkarainen, Siilinjärvi p Siilinjärvi, Lapinlahti: talousveden valvonta elintarvikevalvonta Ritva Hämäläinen, Kaavi p Juankoski, Kaavi, Tuusniemi, Rautavaara: muu kuin asumisterveyteen ja sisäilmaan liittyvä terveydensuojeluvalvonta elintarvikevalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta Sivu 6 / 31

7 Tauno Kähkönen, Lapinlahti p (60% työaika) Lapinlahti, Rautavaara: tietyt terveydensuojelun valvontatehtävät: asumisterveys, muut sisäilmaan läheisesti liittyvät Ritva Savolainen puh Siilinjärvi, Lapinlahti: elintarvikevalvonta Toimis mistosihteerit Ympäristöterveysjohtaja Katja Närhi puh Tarja Jaakkola puh Emilia Savolainen puh toimistotehtävät ml. TerveKuu ympäristöterveysjohtaja, lautakunnan esittelijä Kaikki tarkastajat hoitavat lisäksi tupakkavalvontaa ja nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvontaa. 3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Keskushallintoviranomaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE), ovat laatineet yhteisen valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman Valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon yleiset ja yhteiset periaatteet ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. Sen liitteenä esitetään ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat ja kyseisen toimialan valvonnan erityispiirteet. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee lainsäädännön ja valvontaohjelmien mukaan sisältää vähintään: o tarkastusten sisältö; o valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; o tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; o kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä o valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi o hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Lisäksi valtakunnallisen valvontaohjelman yhteisen osan mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa on todettava o ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat o riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontakohteiden valvontatarpeen määrittely o valvonnan painopisteet Kunnan valvontasuunnitelmaan suositellaan myös kirjattavaksi: o henkilöstön pätevyyden ylläpidon periaatteet o koulutussuunnitelma Sivu 7 / 31

8 o tarkastussuunnitelma o näytteenottosuunnitelma o viestintäsuunnitelma o erityistilannesuunnitelma o valvontaviranomaisen käytössä oleva kohderekisteri ja arvio kehittämiskulusta Valvontasuunnitelma tulee laatia riskiperusteisen valvontatarpeen, ei olemassa olevien resurssien, mukaiseksi. Lisäksi valvontasuunnitelmassa tulee varata aikaisempien valvontakokemusten perusteella resursseja myös suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi epäilyyn perustuva valvonta, lausuntojen antaminen, erityistilanteiden aiheuttamat toimenpiteet, sidosryhmäyhteistyö sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittely. 4. VALVONTASUUNNITELMA 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta Valvontakohteet Yhteistoiminta-alueella sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet kirjataan suunnitellusti TerveKuu -nimiseen valvonnan tiedonhallintajärjestelmään. Alkutuotantopaikat kirjataan ohjelmaan sitä mukaa kun niitä tarkastetaan (ei maitohygieniatarkastuksia). Ohjelmaan on syötetty ja syötetään kaikkien yhteistoimintaalueen kuntien osalta valvottavien toiminnanharjoittajien (toimijoiden) ja toimipaikkojen tiedot sekä mm. toimipaikkoja koskevat tarkastuspöytäkirjat ja osa näytteiden tutkimustuloksista. Tupakan vähittäismyyntiluvat luetteloidaan myös Valviran erillisessä rekisterissä. Kohteiden, jotka on hyväksytty tai rekisteröity, tai hyväksytään tai rekisteröidään ohjelman käyttöönoton jälkeen, hyväksymisasiakirjat (päätös) ovat järjestelmässä. Ilmoitettavien valvontakohteiden osalta järjestelmään liitetään myös todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Lisäksi kohteiden asiakirjojen paperiversiot ovat asianomaisen tarkastajan toimistossa. Valtakunnallisen elintarvikevalvonnan tiedonkeruun (KUTI 1a) edellyttämä kohdetietojen tarkistaminen ja tietojen siirto tehtiin vuonna Vuonna 2012 otettiin käyttöön tietojärjestelmäprojektin KUTI2a-vaihe, jolloin myös valvontatiedot alettiin siirtää keskitettyyn tietojärjestelmään. Vuodesta 2013 alkaen tarkastusten kaikki valvontatiedot on siirretty keskitettyyn tietojärjestelmään. Evira on suunnitellut KUTI 1b projektin, jossa myös elintarvikkeiden alkutuotannon valvontakohteet ja tiedot vietäisiin valtakunnalliseen järjestelmään. Ympäristöterveyspalveluissa seurataan projektin etenemistä ja toimitaan asiasta annettavien ohjeiden mukaisesti. Tietoa mahdollisista uusista valvontakohteista, joista toiminnanharjoittaja ei ole ollut yhteydessä, saadaan mm. kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta sekä seuraamalla paikallislehtiä (Koillis-Savo, Matti ja Liisa, Pitäjäläinen ja Uutis-Jousi). Käytettävissä on myös toimialakohtainen yritysluettelo. Sivu 8 / 31

9 Säännöllisen valvonnan tarkastukset Säännöllisen valvonnan tarkastuksella arvioidaan valvontakohteen lainsäädännön vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Yhden kohteen kuuluessa useamman lain perusteella valvottavaksi, koko valvonta pyritään suorittamaan samalla valvontakäynnillä, mikäli se on ajankäytön puolesta mahdollista, ja mikäli sama tarkastaja suorittaa valvonnan kaikkien osa-alueiden osalta. Valvontakohteiden valvonnan tarvetta on arvioitu osaan kohteista tehdyn riskinarvioinnin perusteella. Tämän otoksen perusteella tarkastustiheys on muiden kohteiden osalta määritetty mm. kokemukseen ja paikalliseen tuntemukseen perustuen, ottaen huomioon kohteen vuosittainen toiminta-aika ja aikaisemmat valvontatiedot. Valvontaa kohdistetaan erityisesti sitä eniten vaativiin kohteisiin riskinarvioinnin mukaisesti. Näin ollen esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu, hyvä hygieniatuntemus sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen pienentävät riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, piittaamattomuus, kohteessa tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvasti kuluttajilta tai toisilta elinkeinonharjoittajilta tulleet toimintaa koskevat ilmoitukset ovat peruste nostaa tarkastustiheyttä. Liitteessä on valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ja tehtävien tarkastusten määrä sekä keskimääräinen tarkastusaika vuodelle Lisäksi ympäristöterveyspalveluissa on kohdekohtainen tarkastustiheydet ja -ajat sisältävä valvontakohdeluettelo ja valvontasuunnitelma, johon on alustavasti suunniteltu tarkastukset myös vuosille Monivuotisessa suunnitelmassa pyritään tiettyjen kohdetyyppien tarkastukset kohdentamaan tietylle vuodelle perehtymiseen käytettävän ajan säästämiseksi, rutiinin lisäämiseksi tarkastuksilla sekä tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi valvontakohteissa. Samoista syistä joitakin kohdetyyppejä, jotka vaativat erityisperehtymistä, ja joita on toiminta-alueella lukumääräisesti vähän, on keskitetty yhdelle tarkastajista. Valvontayksikön valvontaa koordinoiva ympäristöterveyslautakunta on päättänyt tavoitteissaan valvontasuunnitelman vähintään 70 %:sta toteutumisesta. Eviran uuden ohjeen mukaisesti valvontasuunnitelma tulisi elintarvikevalvonnan osalta toteutua 90 %:sesti. Tämä on epäsuhdassa lautakunnan osoittaman tavoitteen kanssa. Yleisesti ottaen valvontalajien priorisoiminen yhden valvontalajin osalta täysin ei ole mahdollista eikä järkevää. Lisäksi katsomme, että Eviran asettama 90 %:n tavoite on epärealistinen käytettävissä oleviin resursseihimme nähden. Tarkastusten sisällön suunnittelussa hyödynnetään keskusvirastojen ohjeistusta. Tarkastuksista laaditaan välittömästi tarkastuksen jälkeen (hallintolaki 39 ) tarkastuskertomus, joka toimitetaan tarkastuskohteeseen ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Jos tarkastuksessa on havaittu seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, viranomainen antaa toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi. Keho- Sivu 9 / 31

10 tukset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan ja niille pääsääntöisesti annetaan määräaika. Tarkastukset sisältävät yleensä myös aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Valvoja voi tarvittaessa sopia toimijan kanssa neuvottelutilaisuuksista, jotka voidaan sopia pidettäväksi tarkastuskäynnin yhteydessä tai erikseen. Neuvotteluista laaditaan muistio. Tarvittaessa viranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontakirjanpito kokonaisuudessaan sisältää huoneistohyväksyntään ja ilmoituksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat, tarkastuskertomukset, neuvotteluista pidettävät muistiot, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset, arviointiraportit sekä viranomaisen muista toimenpiteistään kirjaamat asiat. Valvontaan kuuluu suunniteltujen tarkastusten lisäksi hyvin paljon muutakin, joka tosiasiallisesti vie enemmän aikaa kuin säännöllinen, suunniteltu valvonta. Tämä muu valvontaviranomaisen työ pitää sisällään mm. lausuntojen antamisen, sidosryhmäyhteistyön, hakemusten ja ilmoitusten käsittelyn, valitusten käsittelyn, erityistilanteiden selvittämisen sekä muun hallinnollisen työn ja valvontahenkilöstön kouluttautumisen. Säännöllisen valvonnan tarkastukset ovat maksullisia (Maksutaksa, ympäristöterveyslautakunta ). Maksullisia ovat myös kehotusten valvomiseksi tehtävät tarkastukset. 4.2 Elintarvikevalvonta Katso liite A s. 1 5 Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma Elintarvikevalvontaohjelma sisältyy VASUn (elintarvikevalvontaketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma) osaan I toimenpiteet ja osaan II elintarvikevalvonnan kuvaukset. Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet kunnissa : Ympäristöterveyspalveluiden osallistuminen 2016 kyllä Elintarvikkeiden valmistus vuonna 2015 Oivan käyttöönotto (laitokset) Jäljitettävyysvalvontaprojekti laitoksissa Elintarviketurvallisuuden alaprosessit Toimenpiteet / painopisteet Ympäristö- vuonna 2016 terveyspal- veluiden osallistuminen 2015 kyllä Mahdollisesti (päätetään projektin Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Reseptivalvontaprojekti Elintarvikepato- Sivu 10 / 31

11 Kuljetus Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu Vienti Oivan käyttöönotto Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Jäljitettävyysprojekti Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikepatogeeniprojekti Sisämarkkinakauppa Jäljitettävyysprojekti Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen täsmennyttyä) kyllä kyllä kyllä, jos laajenee koskemaan muitakin kuin laitoksia Ei (ei ensisaapumistoimintaa) Mahdollisesti (päätetään projektin täsmennyttyä) geeniprojekti kyllä kyllä Elintarviketurvallisuuden valtakunnalliset indikaattori/mittaritavoitteet Indikaattori/mittari Indikaattorin/mittarin tavoite 1. Valvonnan vaikuttavuus Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä - yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset -3 % -3 % - vakavimmat tartunnanaiheuttajat Kotimaisten elintarvikkeiden Seurataan, ei tavoitetta ja rehujen hometoksii- nipitoisuus Oiva-valvontatulosten kehitys Oivajärjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden määrä 2014: 88% 2015: 98% % Kahden parhaimman (oivallinen ja hyvä) arvosanan osuus 2014: 85% 2015: 88% 2016: 90% Sivu 11 / 31

12 Toiminnan parantuminen Oiva-tarkastusten myötä Vähintään: 100 % C arvosanan saaneista toimijoista on parantanut 100 % D arvosanan saaneista toimijoista on parantanut seuraavaan tarkastukseen mennessä 85 % toimijoista noudattaa sääntöjä Pakkausmerkintätarkastusten osuus (%), joissa ei ole tavattu merkittäviä puutteita Pakkokeinojen määrä 98 % toimijoista noudattaa sääntöjä 2. Valvonnan tehokkuus ja laatu Oiva-tarkastusten tulosten hajonta valvontayksiköiden välillä Tarkastusten kattavuus (elintarvikehuoneistot) Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Kohteet, joiden suositeltu tarkastustiheys on alle 1: 70 % Tarkastusmäärätoteuma suhteessa riskiperusteiseen tarkastussuunnitelmaan, % Tarkastustehokkuus, tarkastuksia/htv Suoritteen hinta, /suorite Ruokamyrkytysepidemioiden epäilyilmoitusten tekeminen (kpl/ asukasta) Kohteet, joiden suositeltu tarkastustiheys on 1 tai suurempi: 100 % Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti 150 tarkastusta/htv Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Ympäristöterveyspalveluilla on samat tavoitteet elintarviketurvallisuuden toteutumisen osalta toiminnassaan ohjelmakaudella kuin yllä esitetyt tavoitteet. Ainoastaan tarkastustehokkuuden toteutumisen osalta on epävarmuus sen onnistumisesta. Ympäristöterveyslautakunta on asettanut tavoitteeksi 70 % riskiperusteisesti laaditun valvontasuunnitelman toteutumisesta. Riskiluokituksesta Elintarvikeketjun valvonta on riskiperusteista eli valvontaa kohdennetaan toimintaan ja toimijoihin liittyvien riskien perusteella. Tarkastustiheys ja tarkastusten sisältö yksittäisten valvontakohteiden osalta riippuu arvioidusta riskistä, mikä puolestaan on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta, luonteesta ja laadusta. Määrittääkseen valvontakohteen toiminnan laajuutta, luonnetta ja laatua toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valvontakohdetta, siellä harjoitettavaa toimintaa, omavalvontaa sekä tuotantomääriä. Valvontaa kohdennetaan myös ottaen huomioon toimijoiden omavalvonnan luotettavuudesta saadut tiedot, aikaisempien tarkastusten tulokset sekä toi- Sivu 12 / 31

13 mijoiden aikaisempi seuraamushistoria, ts. se, miten hyvin toimijat ovat aikaisemmin noudattaneet lainsäädäntöä. Eviran riskiluokitusohje oli lausuntokierroksella lokakuun loppuun 2014 saakka. Evira on ohjeistanut, että riskiluokitusohje otetaan käyttöön vuoden 2016 valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Niinpä valvontasuunnitelman liitteessä 1 on esitetty vuoden 2014 valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien tarkastuskohteiden valvontakohdetyypin (valvontakohdetyypit on muodostettu riskiluokittain) mukaiset ohjeelliset tarkastuskerrat ja ajat. Vuoden 2014 ohjelman mukaan tarkastuskertojen määrää voidaan riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää 50 %. Ohjelman taulukoiden ohjeellisia tarkastusmääriä laadittaessa on oletettu, että toiminta on ympärivuotista. Tarkastusajan tulee sisältää tarkastukseen ja tarkastuskertomuksen laadintaan tarvittava aika sekä tarkastukseen valmistautuminen. Hyvin pienimuotoisten kohteiden (erityisesti laitosten) tai osan vuotta toimivien, esim. kesäkahviloiden osalta, tarkastusmääriä tulee pienentää huomioimalla toiminnan laajuus ja luonne. Elintarvikevalvontakohteet Elintarvikevalvontakohteita ovat ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/ ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/ a ); sekä ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/ ) hyväksyntää edellyttävä alkutuotanto (= itujen alkutuotanto) ((EY) N:o 210/2013) liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/ a.1 ); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen; Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisällytetään hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta. Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien elintarvikevalvonnan säännöllisen valvonnan kohteiden määrät kohdeluokittain ja kunnittain on esitetty liitteen kohdassa 1. Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisiin projekteihin osallistuminen on esitetty edellä kohdassa Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet kunnissa Painopistealueena on säännöllisen valvonnan kohteiden saaminen Oiva-tarkastusten piiriin. Lisäksi valvontayksikkömme painopisteenä vuodelle 2015 on jäljitettävyys ja takaisinvedot. Toimintatapojen yhtenäistämistä jatketaan. Sivu 13 / 31

14 Säännöllisen valvonnan tarkastukset Elintarvikealan toimijalla on ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että omavalvonta toimii tehokkaasti, elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa ja että elintarvikehuoneistot ja alkutuotantopaikat sekä toiminta niissä täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Valvontakohteille on tehty riskinarviointi. Riskinarvioinnissa on huomioitu vuoden 2014 valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman riskiluokitus. Paikallisessa riskinarvioinnissa on huomioitu riskiluokan lisäksi valvontakohteen toiminnan luonne, laatu ja laajuus, vuosittainen toiminta-aika ja valvontahistoria. Lisäksi tarkastustiheyttä ja aikaa määritettäessä on huomioitu edellisenä vuonna tehtyjen Oivatarkastusten määrä (mukana myös lisätarkastukset). Yhteistoiminta-alueella sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin tehdään tarkastuksia liitteen kohdassa 1 esitettyyn perustuen pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Elintarvikehuoneiston toiminnan alkaessa, toiminnan olennaisesti muuttuessa tai toimijan vaihdoksen yhteydessä tehtävä ns. alkutarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta sovittuna aikana, koska tarkastus liittyy asioihin, joiden tarkastamisessa toimijan läsnäolo on suotavaa. Ns. alkutarkastus on säännöllisen valvonnan tarkastus. Joissain tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan aloittamista. Kohteissa tehtävien tarkastusten lisäksi toimintaa valvotaan myös tarkastamalla kohteen asiakirjoja toimistotyönä. Oiva-tarkastukset tehdään Eviran laatiman Oiva-arviointiohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus löytyy osoitteesta Oivan tavoitteena on entisestään yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä koko Suomessa. Tarkastuksilla kiinnitetään huomiota erityisesti Oiva-järjestelmässä määritettyihin asioihin. Jokaisella tarkastuskerralla katsotaan ne asiat, joihin on katsottu liittyvän suurin elintarviketurvallisuusriski. Näihin kuuluvat mm. päivittäinen puhtaus ja siisteys, lämpötilahallinta ja hygieeninen toiminta. Muut kohdat tarkastetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa tai silloin, jos niissä tarkastuksella huomataan epäkohta. Toimija saa Oiva-raportin lisäksi tarkastuskertomuksen, jossa on yksityiskohtaisemmin kerrottu tarkastuksella tehdyt havainnot, annettu ohjeistus ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta heikentää elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa harhaan (korjattavaa arvosana) tarkastaja sopii yrittäjän kanssa määräajan, mihin mennessä epäkohdat tulee korjata. Jos epäkohdan korjaaminen vaatii ensin korjaussuunnitelman laatimisen, tarkastuksella sovitaan määräaika korjaussuunnitelman tekemiselle. Määräajan umpeuduttua valvontakohteeseen tehdään uusintatarkastus. Uusintatarkastuksen tulos julkaistaan Oivajärjestelmässä. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta vaarantaa elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa oleellisesti harhaan (huono arvosana) tarkastaja edellyttää yrittäjältä välittömiä toimenpiteitä ja ottaa käyttöön hallinnolliset pakkokeinot. Kohteeseen voidaan tehdä ns. seurantatarkastus havaittujen epäkohtien korjausten valvomiseksi. Kuntia on ohjeistettu varaamaan Oivan seurantatarkastuksia varten riittävä määrä henkilöresursseja. Sivu 14 / 31

15 Laitoksille tehdään erilliset tarkemmat suunnitelmat siitä, mihin seikkoihin eri valvontakäynneillä erityisesti kiinnitetään huomiota, jotta kaikki laitoksen toiminnot tulevat huomioiduksi vuoden aikana. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia. Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan omavalvontasuunnitelmassa tai sen toteuttamisessa puutteita, valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä omavalvontasuunnitelman toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotto- ja analyysikustannukset laskutetaan toiminnanharjoittajalta. Eläinlääkäreille kuuluvan laitosvalvonnan toimivuus on varmistettu I valvontaeläinlääkärin tehtävänkuvauksessa, koska tehtävään on sisällytetty laitosvalvonnan sijaistus. Tarkastuksilla hyödynnetään Elintarviketurvallisuusviraston laatimia ohjeita ( Muut tarkastukset ja valvontatoimenpiteet Elintarvikevalvonnassa tehdään säännöllisen valvonnan valvontakohteisiin myös muita kuin säännöllisen valvonnan tarkastuksia, esim. asiakasyhteydenottojen ja ruokamyrkytysepäilyjen johdosta tehtävät tarkastukset. Myös hyväksymis- ja ilmoitusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää elintarviketoimintaa valvotaan tarvittaessa. Em. tarkastusten valvontatietoja ei julkaista Oiva-järjestelmässä, mutta tarkastuksista täytetään KUTI2-valvontalomake (valvontatietojen raportointi) ja laaditaan tarkastuspöytäkirja. Kunta huolehtii eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelman mukaisista näytteenotoista AVI:n / Eviran määräysten mukaisesti. Elintarvikehuoneistojen lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely ja niistä annettavat päätökset ja todistukset vaativat myös työpanosta. Lisäksi kunnan valvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen sekä elintarvikesäännösten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen AVI:lle ja Eviralle. Kunta osallistuu alueellaan terveydelle vaarallisten tuotteiden takaisinvetoihin ja muihin toimenpiteisiin. 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Suunnitelma tehdään erillisenä. 4.3 Terveydensuojeluvalvonta Katso liite A s. 6-8 Valtakunnallinen ohjelma Terveydensuojelulain vuosien valvontaohjelman tavoitteena on o yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta Sivu 15 / 31

16 o valvonnan painopistealueiden avulla turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti Ohjelman koskevat painopistealueet, jotka kuntien tulee erityisesti ottaa huomioon suunnitelmissaan: Kohde Terveydensuojelun painopistealueet Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Talousvesi Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Terveydellisten olojen valvonta Sidosryhmätyö Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Terveydensuojelulain mukaisille suunnitelmallisen valvonnan kohteille on valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritetty valvontakohdetyypin yleisen riskinarvion mukainen tarkastustiheys. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelman mukaisesta. Terveydensuojelulain valvontaohjelman mukaiset riskiluokat ja tarkastustiheydet ovat esitetty liitteen kohdassa 2. Valvontakohteet Terveydensuojelulain mukaisia valvontakohteita ovat terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitusvelvolliset kohteet ja terveydensuojelulain 18 :n ja 19 :n mukaisen hyväksynnän vaativat talousvettä toimittavat laitokset. Suunnitelmallista valvontaa tehdään kohteisiin, joissa oleskelu on pitkäaikaista tai terveyshaitta on mahdollinen. Suunnitelmallisesta valvonnasta on poistettu mm. pääasiassa aikuisväestön käyttämät kokoontumishuoneistot, kampaamot ja asutuksen keskellä olevat eläintilat. Näissä kohteissa valvontaa tehdään tarvittaessa, esimerkiksi yhteydenoton perusteella. Terveydensuojelulain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 2. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Ympäristöterveyspalvelut huomioi ohjelmakauden painopistealueet terveydensuojeluvalvonnassaan. Ympäristöterveyspalveluissa on viime vuosina yhdenmukaistettu ns. ison talousvesiasetuksen (461/2000) mukaisten vesilaitosten valvontaa, valvontatutkimusohjelmia ja erityistilannesuunnitelmia. Tulevana vuotena yhdenmukaistamistyötä jatketaan sekä isojen laitosten että ns. pikkuasetuksen (401/2001) mukaisten talousvettä toimittavien laitosten valvonnassa. Talousveden laadun turvaamiseksi Sivu 16 / 31

17 tehtävän valvontayksikön erityistilannesuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2015 aikana. Kauneushoitoloiden tarkastukset on suunniteltu tehtävän projektimuotoisena vuonna Sisäilmaongelmien selvittelyssä suunnitelmallisen valvonnan kohteissa edellytetään pätevien tutkijoiden tekemiä rakennetekniikan ja ilmanvaihdon kuntotutkimuksia terveyshaitta-arvioinnin pohjaksi. Sisäilmaongelmatilanteissa pyritään edistämään valvontaviranomaisten yhteistyötä. Asunnontarkastuskohteissa edistetään pätevien kuntotutkijoiden käyttämistä rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen arvioinnissa. Opiskeluympäristöjen terveellisyyden arviointi on aina tehty yhdessä koulun, terveydenhuollon ja työsuojelun kanssa ja käytäntöä jatketaan valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Kunnallisessa päätöksenteossa terveydensuojelun tärkeys on tuotu esiin sidosryhmätyöskentelyssä ja tätä toimintatapaa edelleen jatketaan ja kehitetään. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset Terveydensuojelulain mukaisen valvontakohteen tarkastuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen terveyshaitan esiintyminen tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintyminen, josta voi aiheutua terveyshaittaa. Olosuhteiden lisäksi tarkastellaan toimintaa ja arvioidaan kohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastuksilla käytetään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ja Valviran laatiman terveydensuojelun valvontaohjeiston ohjeita tarkastus- ja valvontakäyntien ydinasioista. Tarkastukset tehdään yleensä toiminnanharjoittajan kanssa ennalta sovittuna aikana. Havainnot tarkastuksella tehdään pääasiassa aistinvaraisesti. Terveystarkastajan tekemien havaintojen ja ympäristöterveyspalveluiden mittalaitteiden avulla arvioidaan olosuhteita ja määritellään tarkempien mittausten tai tutkimusten tarpeellisuus. Tarkastukseen liittyy ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Tilanteissa, joissa todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, annetaan toiminnanharjoittajalle tai haitan aiheuttajalle tarpeelliset ohjeet, kehotukset tai määräykset tilanteen korjaamiseksi. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia tehdään eri kohdetyypeittäin liitteen kohdan 2 mukaisesti. Tarkastusten sisältö on valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen kohdetyypeittäin seuraava (sovellettava lainsäädäntö alla): Kohde Talousveden jakelu ja käyttö Tarkastuksen sisältö Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Elintarvikelaki 23/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000, muutos 442/2014) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) Valtioneuvoston päätös juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta 366/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä Sivu 17 / 31

18 osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 1351/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Vesihuoltolaki 119/2001 (muutos 681/2014) Tartuntatautilaki 583/1986 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 Sosiaalihuollon palvelut, päivähoitopaikat, lastensuojeluyksiköt, vanhainkodit ja muut sosiaalialan yksiköt Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja - välineet, käymälät, pesutilat, vaatteiden käsittely, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Asumisterveysohje 2003 (myöhemmin Asumisterveysasetus) yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja - välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Asumisterveysohje 2003 (myöhemmin Asumisterveysasetus) Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot, lasten ja nuorten kohteet Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä tekevät huoneistot ja laitokset Majoitustoiminta yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto, melu Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Asumisterveysohje 2003 (myöhemmin Asumisterveysasetus) tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, käymälät Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 yleinen siisteys, siivousjärjestelyt, käymälät, pesu- ja saunatilat, majoitustilat, yleiset tilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutki- Sivu 18 / 31

19 muksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Asumisterveysohje 2003 (myöhemmin Asumisterveysasetus) Liikunta ja virkistys Kylpylät henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden huolto ja toiminnan käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt, sauna- ja pesutilat, kalusteiden ja pintojen kunto Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 315/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 1350/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 valvontakohdetyyppiin kohdistuu myös kuluttajaturvallisuusvalvontaa Yleiset uimarannat uimaveden laaturiskeihin ja kävijämääriin perustuen rannan siivous ja jätehuolto, yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat, valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla, kieltotaulu päästää koiria uimarannalle Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (354/2008) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 valvontakohdetyyppiin kohdistuu myös kuluttajaturvallisuusvalvontaa Julkiset kuntosalit ja liikuntatilat tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, pukeutumistilat, käymälät Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 valvontakohdetyyppiin kohdistuu myös kuluttajaturvallisuusvalvontaa Suunnitelmallista valvontaa tehdään pääasiassa valtakunnallisessa ohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaisesti. Paikallisessa riskinarviossa on pienennetty tarkastustiheyttä sellaisissa kohteissa, joissa kohteen vaikutusmahdollisuus on pienempi, kohteen käyttäjämäärä selvästi muita vastaavia kohteita pienempi tai oleskeluaika on lyhyt. Sivu 19 / 31

20 Muut tarkastukset ja valvontatoimet Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa osallistutaan sisäilmaongelmien terveydellisten haittojen selvittelyyn yhteistyössä toiminnanharjoittajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Muista valvontakohteista tärkeimmällä sijalla ovat asunnot, joissa valvontaa tehdään pyynnön perusteella terveyshaittaepäilyissä. 4.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Katso liite A s. 9 Valtakunnallinen valvontaohjelma Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on vuosina valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan kolme erityistä teema-aluetta: Teema-alue Osa-alue Ympäristöterveyspalveluiden toteutus Valvonnan vaikuttavuus kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Kohdennetaan valvontaa niihin kohteisiin, joissa valvontaa tarvitaan eniten ja joissa saavutetaan suurimmat hyödyt Valvontakohteella on turvallisuusasiakirja, jossa on selvitetty miten turvallisuudesta on varmistuttu ja toiminnan eri osa-alueet järjestetty Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen Edistetään turvallisuusnäkökohtia jo suunnitteluvaiheessa, uuden rakentamisessa ja vanhojen kohteiden korjaamisessa Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen Valvonnan näkyvyys Kuluttajaturvallisuusvalvontaa tuodaan esille myös paikallisesti Nettisivut, linkitykset Erityistilanteet Varaudutaan valmiussuunnitelmassa kuluttajapalveluiden erityistilanteisiin ja viranomaisen toimintaohjeisiin tällaisessa tilanteessa Toiminnan turvallisuuden varmistaminen suunnitteluvaiheessa Valvontayksikössä tulisi olla kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita. Jokaisessa valvontayksikössä tulisi olla vähintään yksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö. Valvontasuunnitelma tehdään valvontatarpeen mukaisesti Toteutuman arviointi lautakunnassa Kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekee tällä hetkellä kolme tarkastajaa viidestä Käytetään palvelukohdetyypeille määriteltyjä tarkastustiheyksiä ja - aikoja Toteutuman avulla voidaan osoit- Sivu 20 / 31