Tuumasta toimeen. Toiminnallinen ryhmäohjausmalli urapolun käynnistämiseen voimaksi!

Transkriptio

1 Tuumasta toimeen Toiminnallinen ryhmäohjausmalli urapolun käynnistämiseen 2015 voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke

2 Sisällys Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin tausta... 4 Kohderyhmä... 5 Tavoitteet... 5 Ohjaaminen... 5 Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin eteneminen... 6 Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin kulku... 7 Ohjausmenetelmät... 8 Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin vaatimat resurssit ja toiminnan valmistelut... 8 Ryhmätapaaminen nro 1, Aloitus, tulevaisuusajattelu ja oma polku (sisällä 3 h)... 9 Esittäytyminen ja tutustuminen Tulevaisuusajattelu Omat mahdollisuudet Ryhmätapaaminen nro 2, Itsetunto ja minäkuva (ulkoilu 3 h) Minäkuva ja itsetunto Ryhmätapaaminen nro 3, Hyvinvointi ja liikunta (ulkoilu 3 h) Liikunnan hyvinvointivaikutukset Vuorokausirytmi Positiivinen elämänasenne Ryhmätapaaminen nro 4, Ensivaikutelma (ulkoilu 3 h) Ensivaikutelma ryhmätapaaminen nro 5, Voimavaroja arkeen ja apua omalle polulle (ulkoilu 3 h) Voimavaroja arkeen Palautteen saaminen ja antaminen ryhmätapaaminen nro 6, Oman polun loppuun työstäminen (sisällä 3 h) Liitteet Ohjaajalle Materiaali on tarkoitettu ohjaajan työn tueksi ja taustamateriaaliksi. Menetelmä Materiaali on ohjausmenetelmä. Monistetaan Materiaali on tarkoitettu jaettavaksi ryhmän aikana tai päätteeksi. Kotitehtävä Materiaali on tarkoitettu kotitehtäväksi. Muistikortti Materiaali on tarkoitettu ohjaajalle ryhmän aikana käytävän keskustelun tueksi. Kortista voi ottaa kopion mukaan maastoon. 2

3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Liite 20 Liite 21 Liite 22 Liite 23 Liite 24 Liite 25 Liite 26 Liite 27 Liite 28 Liite 29 Menetelmiä tutustumiseen Kysymyskortit Tulevaisuusajattelutehtävät Oma polkuni Työllistymistä tukevia palveluja Oman polun suunnittelun tueksi kysymyksiä pohdittavaksi ryhmäläisille Kotitehtävät Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi itsetunnosta ja minäkuvasta Minäkuva ja roolit Oman itsetunnon rakentuminen -harjoitus Omat vahvuuteni Asiat, joista pidän itsessäni Vaakuna itsetuntosi vahvistamiseksi Kotitehtävät Tunnelmaan virittäytymisharjoituksia ryhmän alkuun Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi liikunnasta ja hyvinvoinnista Terveys ja hyvinvointi Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi terveysja hyvinvointitehtävään Kotitehtävät Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi ensivaikutelmasta Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi ensivaikutelmakokemuksista Kättelyharjoitus Kättelyn tietopaketti Kotitehtävät Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi omien polkujen tilanteesta Elämäntilanne Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi voimavaroista arjessa jaksamiseen Harjoituksia positiivisten asioiden huomaamiseksi sekä harjoitus palautteen antamisesta Kotitehtävät Palautelomake Tapaaminen nro 1 Tapaaminen nro 2 Tapaaminen nro 3 Tapaaminen nro 4 Tapaaminen nro 5 Tapaaminen nro 6 3

4 Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin tausta Hamina - Kotka kuntakokeiluhankkeen ( ) tehtävänä oli kehittää uusia asiakastyön ohjausmalleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Talousalueella on lopetettu paljon työpaikkoja mm. teollisuuden ja sataman toimintoja, joihin pääasiassa miehet ovat työllistyneet. Ammattitaito on usein tullut työkokemuksen ja työpaikkakoulutuksen kautta näiden alojen tehtäviin. Työpaikkojen lopetettua toimintansa, alueella ei enää ole kysyntää näiden ihmisten olemassa olevalle hyvin spesifiselle ammattitaidolle. Hankkeen työntekijät tapasivat tämän ryhmän asiakkaita erilaisissa tilannekartoituksissa ja he havaitsivat, ettei tälle ryhmälle ole olemassa soveltuvaa, aktivoivaa ja motivoivaa ryhmäohjausmallia. Moni pitkäaikaistyötön on lamaantunut ja passivoitunut omaan tilanteeseensa. Osa työttömistä epärealistisesti vain odottaa kotona, että oman alan työpaikka aukeaisi kotikulmilta, jotta sitä voisi hakea. Muita omia mahdollisuuksia ei nähdä, eikä oikein tiedetä mikä kiinnostaisi vai kiinnostaako mikään. Moni jopa alkaa pitää pitkäaikaistyöttömyyttä tyydyttävänä olotilana. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin lähtökohtana on, että asiakkaan tilanne ei enää voi jatkua entisellään, vaan jonkin on muututtava ja liikahdettava eteenpäin - on tartuttava tuumasta toimeen! Kotona miettiminen ei enää riitä, nyt on toiminnan ja päätösten aika. Muutoksen tarve ja suunta lähtevät aina asiakkaasta itsestään, jota ohjaaja ja ryhmäohjaus tukevat erilaisten menetelmien avulla. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallissa etsitään ryhmämuotoisessa ohjauksessa jokaisen omaa suuntaa ja polkua muutokselle. Ohjausmalli ei tavoittele välitöntä vaiku- tusta työllistymiseen, vaan sen on tarkoitus toimia liikkeelle laittavana voimana. Ohjausmalli herättelee ryhmäläisten ajatuksia omista vahvuuksista ja antaa valmiuksia ja rohkeutta aloittaa oman tulevaisuuden suunnittelu ja aktiivinen toiminta muutoksen eteen. Jos asiakas ryhmän jälkeen toivoo jatko-ohjausta tai tukea työllistymisen polun toteutuksessa, työvoiman palvelukeskuksen tarjoamat palvelut ovat hyvä jatkopolku ryhmässä olleille. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi esimerkiksi kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu voivat auttaa viemään uusia urasuunnitelmia käytännön tasolle. Tälle pitkäaikaistyöttömien asiakasryhmälle on tyypillistä se, ettei heitä kiinnosta paikallaan istuminen ja luentojen kuuntelu. Tähän saattavat olla syynä erilaiset oppimisen, keskittymisen tai mielenterveyden ongelmat tai yleinen kiinnostuksen puute koulumaista työskentelyä kohtaan. Näistä syistä monen asiakkaan koulutus on jäänyt peruskoulun läpi käymiseen ja johonkin suppeaan ammattikurssiin. Tämä huomioiden Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmalli keskittyy keskustelun ja liikkumisen ohella työllisyyden asioiden ja oman polun työstämiseen. Opaskirjassa on esitelty tapaamiset teemoittain ja mukana on ohjaajalle taustamateriaalia käsiteltävistä aiheista. Opaskirjan liitteissä on valikoima eri teemoihin liittyviä muistikortteja ohjaajalle keskustelun tueksi ja ryhmälle erilaisia harjoituksia, joista jokainen ohjaaja voi poimia omalle ryhmälleen sopivimmat. 4

5 Kohderyhmä Tuumasta toimeen -kohderyhmän muodostavat työttömät asiakkaat, joilla on työllistymis- ja urasuunnitelmat hukassa. Ihanteellinen ryhmäkoko on 6 henkilöä, jolloin ryhmä pysyy vielä keskustelevana. Toivottavaa ryhmän toiminnan kannalta on, että ryhmä koostuisi suurin piirtein saman ikäluokan asiakkaista tai joilla olisi mahdollisesti jokin muu yhdistävä tekijä kuten ammattiala tai sosiaalinen tilanne. Ryhmään osallistumisen vaatimuksena on, että osallistujilla on riittävä fyysinen kunto selviytyä liikkumisesta luontopoluilla ja maastossa muutamia kilometrejä. Tavoitteet Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin päätavoite on tuottaa jokaiselle ryhmäläiselle hänen itse laatimansa konkreettinen, realistinen, aikataulutettu ja toteutettavissa oleva polku kohti työelämää. Muita tavoitteita ovat keskustelun, harjoitusten ja liikunnan kautta antaa onnistumisen kokemuksia ja auttaa löytämään omia vahvuuksia sekä parantaa itsetuntemusta. Ajatuksena on, että voimaantumisen kokemus aktivoi, auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia ja antaa voimavaroja toimia itse omien asioidensa eteen. Tuumasta toimeen -ohjausmallin tavoitteena on auttaa asiakasta näkemään toivoa ja uusia realistisia mahdollisuuksia omassa tilanteessaan löytämään oma polkunsa kohti avoimia työmarkkinoita ja toimimaan sen saavuttamiseksi kokemaan onnistumisia vahvistamaan itsetuntemusta ja itseluottamusta Ohjausmalli keskittyy tulevaisuuteen ja uusiin suunnitelmiin. Menneisyyden tapahtumiin ei puututa, vaan ne pyritään jättämään taakse olleina ja menneinä kokemuksina, joilla on toki oma merkityksensä ihmisen historiassa. Nyt etsitään asioita, joita asiakas tarvitsee toiveidensa mukaisen tulevaisuuden toteuttamiseen. Ryhmässä tavoitellaan selvyyttä omiin toiveisiin, kykyjen tiedostamista, rohkeutta, motivaatiota ja itseluottamuksen vahvistamista. Tuumasta toimeen -ryhmässä osa tapaamisista tapahtuu ulkona luontopolkuympäristöissä ja tapaamisen päättää eväiden nauttiminen nuotiotulien äärellä. Ulkoilu ja nuotioeväät otettiin ohjausmalliin mukaan tuomaan vaihtelua pöydän ääressä työskentelylle ja tuottamaan yksinkertaisella tavalla positiivisia kokemuksia. Maiseman vaihtaminen ja liikunta voivat tuoda erilaisia kokemuksia ja avata ryhmäläisille ideoita paikoista, joissa voi vapaa-aikana liikkua ja saada luontokokemuksia. Ulkoilu ja liikunta yhdessä tukevat kaikkien hyvinvointia. Ohjaaminen Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmalli asettaa ohjaajalle tiettyjä vaatimuksia. Ohjaajien tulee olla hyvin perillä paikallisista sekä lähiseutujen työpaikoista, koulutusmahdollisuuksista, pajoista, kuntouttavan työtoiminnan paikoista sekä muista olosuhteista pystyäkseen auttamaan ryhmäläisiä näkemään erilaisia vaihtoehtoja omalla polullaan. Ohjaajien täytyy etukäteen perehtyä huolella jokaisen ryhmätapaamisen teemaan ja faktatietoihin aiheen tiimoilta, jotta he pystyvät ulkoiluolosuhteissa antamaan aiheesta riittävästi tietoa ryhmäläisille. Ohjaajilla on oltava riittävä fyysinen kunto ja tuntemusta paikallisista luontopoluista pystyäkseen johdattamaan ryhmää maastossa ja samalla käymään teeman mukaiset asiat läpi. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallissa ohjaajat toteuttavat ratkaisukeskeistä ja tulevaisuussuuntautunutta ohjaustapaa. Ohjaajat osallistuvat itse harjoitteisiin ja menetelmiin, joka lisää osallistujien luottamusta ryhmään sekä vapauttaa tunnelmaa. Ohjaajat pyrkivät tasa-arvoiseen, vertaiseen rooliin asiakkaiden kanssa. Ohjaajat asettavat itsensä likoon ja heillä on kykyä nauraa itselleen. Ryhmätoiminnan ei pidä olla liian vakavaa ja ohjaajat omalla rennolla asenteellaan luovat vapautunutta henkeä ryhmään samalla pitäen kiinni ryhmän sääntöjen noudattamisesta ja tapaamisten kulusta tavoitteita kohti. Ryhmäohjausmallien ohjaaminen vaatii harjoitusta, mutta kuka tahansa sosiaaliohjaaja pystyy toteuttamaan tätä mallia ja kehittämään sitä tai muita malleja jatkossa oman työnsä tueksi. 5

6 Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin eteneminen Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmalli alkaa asiakashankinnasta yhteistyössä lähettävän tahon kanssa. Ohjaajien on hyvä sopia myös tiedonvaihdosta ja yhteistyön muodoista lähettävän tahon kanssa. Ohjausmalli toteutetaan kolmen viikon aikana, kaksi tapaamista viikossa. Jokaisella ryhmäkerralla on teema, joka muodostaa kyseiselle tapaamiselle työskentelypohjan ohjausmallin tavoitteiden mukaisesti. Teemoja käsitellään keskustelun ja erilaisten harjoitusten avulla luonnossa liikkumisen ohella. Jokainen teema linkittyy osaltaan työllisyysasioihin ja oman polun tarkasteluun eri näkökulmista. Teemat on valittu siten, että ne antavat mahdollisimman laajasti tietoa ja näkökulmia omiin mahdollisuuksiin ja aineksia oman polun konkreettiseen suunnitteluun. Tuumasta toimeen -ohjausmallin teemat sisällä, aloitus, oman polun materiaalit ja tulevaisuuden pohdinta 3 h ulkoilu, minäkuva ja itsetunto 3 h ulkoilu, hyvinvointi ja liikunta 3 h ulkoilu, ensivaikutelma 3 h ulkoilu, jatkopolun vaiheen tarkastelua, omat voimavarat, palautteen antaminen ja saaminen sisällä, oman polun viimeistely, palautteet ja lopettelu 3 h Ryhmäläiset saavat ohjauksen aikana kotitehtäviä. Nämä pohdintatehtävät orientoivat ryhmäläisiä ja sisältävät valmistautumista seuraavan kerran aiheeseen. Kotitehtävien avulla ryhmän tapahtumat ja käsiteltävät aiheet pyritään pitämään ennakoitavina, jolloin mikään toiminta ei tule yllätyksenä, joka saattaisi aiheuttaa jännitystä tai painetta ryhmäläisille. Mahdollisuus valmistautua ja tutustua aiheeseen etukäteen madaltavat kynnystä osallistua seuraavan ryhmäkerran keskusteluun ja mahdollistaa syvällisemmän pohdinnan. Tuumasta toimeen -ryhmäohjauksen päättyessä jokaisella osallistujalla tulisi olla valmiina vaihe vaiheelta etenevä ja aikataulutettu oma polku kohti avoimia työmarkkinoita. Ihanteellista olisi, jos ryhmäläisillä olisi valmiiksi aika varattuna pian ryhmän jälkeen lähettävälle taholle esim. omalle TE-asiantuntijalle tai työvoiman palvelukeskukseen oman polun jatkotyöstämistä ja käytäntöön saattamista varten. 6

7 Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin kulku (6 tapaamista) Asiakashankinta Yhteistyö lähettävän tahon/ tilaajan kanssa oman tilanteen pohtiminen 1. Tapaaminen, sisällä aloitus, esittely, aikataulut, säännöt tulevaisuuden pohdinta oman polun materiaalit Kotitehtävät: Orientaatio seuraavaan teemaan itseluottamuksen vahvistuminen vahvuuksien tunnistaminen rohkaisu toimintaan 2. Tapaaminen, ulkoilu itsetunto ja minäkuva eväät nuotiolla + keskustelu aiheesta 3. Tapaaminen, ulkoilu hyvinvointi ja liikunta eväät nuotiolla + keskustelu aiheesta Kotitehtävät: Orientaatio seuraavaan teemaan Kotitehtävät: Orientaatio seuraavaan teemaan mahdollisuuksien näkeminen toiveikkuuden kasvu 4. Tapaaminen, ulkoilu ensivaikutelma eväät nuotiolla + keskustelu aiheesta Kotitehtävät: Orientaatio seuraavaan teemaan oman polun suunittelu 5. Tapaaminen, ulkoilu mistä voimavaroja arkeen keskustelua poluista eväät nuotiolla + keskustelu aiheesta Kotitehtävät: Orientaatio seuraavaan teemaan 5. Tapaaminen, sisällä oman jatkopolun näkyväksi tekeminen lopettelu Yksilöllinen jatkopolku Yhteistyö lähettävän tahon/ tilaajan kanssa 7

8 Ohjausmenetelmät Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmalli perustuu ryhmässä tapahtuvaan oman tilanteen pohdiskeluun erilaisten menetelmien ja harjoitusten avulla. Tehtävät ovat ryhmäläisiä itseään varten ja tehtävien sisältöjä ja vastauksia käsitellään yleisellä tasolla. Jokainen voi kertoa juuri sen verran itsestään ja asioistaan kuin tuntee tarpeelliseksi tai mukavaksi omalta kannaltaan. Jos joku ryhmäläisistä huomaa tarvitsevansa syvällisempää asiantuntijaapua esimerkiksi terveyteen liittyvissä ongelmissa, ryhmän ohjaaja opastaa häntä ottamaan yhteyttä soveltuvaan tahoon. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin avulla tavoitteeseen pyritään osallistavalla, keskustelevalla ja ratkaisukeskeisellä ohjaustavalla. Monipuoliset ohjausmenetelmät ja harjoitukset sopivat ryhmäohjaukseen, sillä jokaisella osallistujalla on omia erilaisia vahvuuksia ja tapoja peilata, pohtia ja tuottaa asioita. Erilaisten menetelmien avulla osallistujat voivat löytää itselleen sopivan tavan käsitellä unelmia, haasteita, vahvuuksia, suunnitelmia jne. myös jatkossa. Tästä on hyvä keskustella avoimesti osallistujien kanssa. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa tai tuntea menetelmää mieluisaksi. Jollekin saattaa olla tärkeää, ja merkittävää kokeilla erilaisia työskentelytapoja. Valitun menetelmän merkitys on hyvä tuoda ilmi jokaisen käytetyn menetelmän kohdalla, koska se auttaa hyväksymään käytettävän tavan toimia ja luo osallistujille paremman mahdollisuuden sisäistää uutta tietoa ja tapoja työskennellä. Aktivoivat kysymykset ja pohdinta ovat ohjausmallin keskeiset ohjausmenetelmät. Ne toimivat keskustelun herättäjinä ja poh- jana ryhmässä tapahtuvalle reflektiolle. Ohjauksen kannalta on merkittävää ohjaajien asenne. Lähtökohtana on se, että jokainen ryhmäläinen itse tietää parhaiten millainen polku hänelle sopii ja on mahdollinen. Ohjaaja ei saa tuomita tai pitää kenenkään polkua vääränlaisena tai mahdottomana. On ohjaajan herkkyyttä kuulla oikeat asiat ja esittää sopivat kysymykset ja vaihtoehtoiset näkökulmat, jotta ryhmäläisen polusta muodostuisi realistinen olosuhteet huomioiden. Ryhmäläisen on tärkeää huomata itse polulleen suunnittelemansa mahdollisesti heikot tai epärealistiset kohdat ja keksiä itse niihin soveltuva vaihtoehtoinen reitti. Valmiiden vastausten antaminen ei palvele ryhmäläistä ja motivoituminen suunnitelman toteuttamiseen kärsii. Vaihtoehtojen esittäminen ajatuksella esim. oletko selvittänyt tämän koulutuksen alkamista naapuripaikkakunnalla oman paikkakunnan lisäksi ohjaa ryhmäläisen ajatuksia uusille urille väheksymättä hänen nykyistä ajatustaan asiasta. Vaikka ohjaaja tietäisi kyseessä olevaa aihetta koskevat faktat entuudestaan, on hyvä antaa ryhmäläisen itse keksiä ratkaisut. Opaskirjan liitteissä on jokaiselle ryhmäkerralle muistikortteja teeman keskustelun tueksi, jotka ohjaajan on helppo ottaa mukaan maastoon. Jokaisen ryhmätapaamisen kohdalla on esitelty lyhyesti käytettäviä menetelmiä sekä teeman aihetta faktojen osalta. Ohjaaja voi valita materiaalista omalle ryhmälleen soveltuvat menetelmät ja harjoitukset. Kaikkea ei ole mielekästä tai tarkoituksenmukaistakaan käyttää kaikille ohjattaville ryhmille. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin vaatimat resurssit ja toiminnan valmistelut Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmalli on tarkoitettu kahden ohjaajan yhteistyönä läpivietäväksi. Kaksi ohjaajaa on tarpeen, jotta ryhmä pysyy keskustelevana myös hankalien aiheiden kohdalla. Maastossa liikkuessa aina voi sattua kaikenlaista, joten kaksi ohjaajaa on suositeltavaa olla tämänkin takia. Ryhmän kokoontumispaikaksi sisällä tapahtuvaan työskentelyyn aloitus- ja lopettelukerroilla soveltuu mikä tahansa riittävän suuri tila, jossa ryhmäläiset voivat istua kasvotusten pöydän ympärillä. Pöydän ympärille kokoontuminen on toivottavaa, koska tapaamisissa on paperilla ja kynällä tapahtuvaa työskentelyä. Ulkoilukerroille ohjaajat voivat valikoida paikalliset olosuhteet, maaston vaikeus, ryhmäläisten fyysinen kunto, saavutettavuus jne. asiat huomioiden neljä paikallista luontopolkua tms. ulkoilureittikokonaisuutta. Reitit on hyvä valita ja suunnitella siten, että reitin varrella on laavu tai nuotiopaikka. Ohjauksen kannalta pysähtyminen nuotiotulien ääreen ja eväsmakkaroiden paistoon on hyvä hetki nostaa asioita keskusteluun. Ryhmän ohjaamisessa tarvittavia varusteita ovat videotykki ja tietokone internetyhteydellä, valmiit materiaalimonisteet ja ulkoilukertoja varten nuotioeväät, tulentekovälineet ja tarvittaessa polttopuut. Varsinaisiin ryhmätapaamisiin on varattu 6 kertaa 3 tuntia. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallissa ohjaajan on huomioitava joustava ajankäyttö, koska luontopolut ovat eripituisia ja vaativuudeltaan erilaisia, joten täsmällistä ryhmäkerran kestoa on vaikea arvioida. Myös ryhmäkerran teemasta keskustelu saattaa olla joillakin kerroilla varsin innokasta ja rönsyilevää, toisinaan väkinäistä ja lyhyttä. Kulkeminen luontopoluille saattaa myös määrittää ryhmän kestoa, mikäli ryhmäläiset kulkevat julkisilla kulkuneuvoilla. Itse ryhmätoimintaan on varattu 18 tuntia aikaa kahdelta ohjaajalta kolmen viikon aikana. Tämän ulkopuolelta ohjaajien tulisi varata aikaa ryhmän valmisteluun, nuotiopaikkojen tarkastamiseen ja mahdollisesti myös kirjaamiseen ryhmän kulusta ja siihen liittyvistä huomioista. 8

9 RYHMÄTAPAAMINEN NRO 1 Aloitus, tulevaisuusajattelu ja oma polku (sisällä 3 h) Liitteet 1-8 Tapaamisen sisältö tervetulotoivotus esittely, tutustuminen ohjauksen aikataulu ja sisältö ryhmän säännöt tulevaisuusajattelu oma polku ryhmän päätös ja kotitehtävät Tapaamisella tarvitaan: paperia ja kyniä nimikylttiä varten muistiinpanovälineitä ryhmäläisille tietokone internetyhteydellä ja videotykki valmiita tehtävämonisteita ohjaajan harkinnan mukaan Ryhmä alkaa tervetulotoivotuksella ja ohjaajien esittelyllä. Ohjaajat ja ryhmäläiset voivat heti alkuun askarrella nimikyltit muistamisen ja tutustumisen helpottamiseksi. Esittelyiden jälkeen ohjaaja käy läpi ryhmän aikataulun ja kokoontumispaikat. Koska ohjausmallin toteutus on tiivis, jo asiakashankintavaiheessa on hyvä ilmoittaa jokaisen tapaamisen aika ja paikka. Kerrataan asia vielä ja annetaan aikataulu ryhmäläisille kirjallisena. 9

10 Ryhmän säännöt jokainen ryhmä sopii yhdessä ensimmäisellä tapaamisella. On hyvä sopia ainakin siitä, että ryhmässä kuullut asiat pysyisivät ryhmän sisällä. Muita esille nostettavia asioita ovat mm. puhelimen käyttö, tupakointi, poissaolot ryhmästä, puheenvuorojen jakaminen, omien asioiden esille nostamisen vapaaehtoisuus ja muut tämän tyyppiset asiat. Ryhmätapaaminen alkaa ryhmäläisten esittäytymisellä ja ohjaajien valitsemilla tutustumisharjoituksilla. Tämän jälkeen ohjaajat nostavat keskusteluun valitsemiaan tehtäviä apuna käyttäen tapaamisen varsinaiset teemat: tulevaisuusajattelun, omien polkujen pohdinnan ja eri vaihtoehtojen ja termien avaamisen. Ajankäytöstä riippuen tapaamisen loppuun ohjaaja voi valita vielä lisää tutustumisharjoituksia. Ohjaaja lopettelee tapaamisen vetämällä yhteen päivän aiheet muutamalla sanalla ja kertaa seuraavan tapaamisen ajan ja paikan ja jakaa seuraavaa tapaamista orientoivat kotitehtävät (Liite 8). Esittäytyminen ja tutustuminen Esittäytymisen alkuun kaikkien on hyvä askarrella itselleen nimilaput, jotta nimet ja kasvot tulevat tutuiksi. Esittäytyminen on ryhmätoimintojen käynnistysvaiheeseen liittyvä ohjausmenetelmä. Esittäytymisen tarkoituksena on tutustua toisiin ryhmäläisiin ja orientoitua ryhmän toimintaan. Esittäytymiseen on monia eri tapoja kuten itsestä muille kertominen, kysymyksiin vastaaminen, haastattelu ja erilaiset leikit. Liitteissä 1 ja 2 on koottuna muutamia esittäytymisen menetelmiä, joista ohjaaja voi valita ryhmäänsä ja omaan ohjaustyyliinsä sopivimmat menetelmät. Tulevaisuusajattelu Ensimmäisenä käsiteltävä teema on tulevaisuusajattelu. Emme voi kokonaan hallita tulevia tapahtumia, mutta omilla valinnoilla ja toiminnalla voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme kuitenkin yllättävän paljon. Heittäytyminen pelkästään kohtalon huomaan ja tulevaisuuden odottaminen passiivisesti tuo harvoin toivottuja muutoksia ihmisen elämään. Tulevaisuusajattelu on tärkeää, koska jos tulevaisuutensa suhteen asettaa realistisia tavoitteita ja luo itselleen mielikuvia miellyttävästä tulevaisuudesta, ihminen alkaa toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin yleinen tavoite on antaa ryhmäläisille valmiuksia tehdä itselleen realistinen avoimille työmarkkinoille tähtäävä suunnitelma. Asiakkaan tulevaisuuden tavoitteena voikin olla vaikkapa uusi auto tai etelänmatka. Tavoitteeseen päästäkseen hän tarvitsee rahaa, rahaa saadakseen työtä, työtä saadakseen hän on tässä ryhmässä miettiäkseen miten hän pääsisi henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Ryhmässä voidaan alustuksena yhteisesti pohtia, mitä merkitystä tulevaisuusajattelulla on, miksi sitä on hyvä tehdä tai mitä tapahtuu, jos tulevaisuusajattelua ei koskaan tee ja heittäytyy vain passiiviseen odottajan rooliin oman tulevaisuutensa suhteen. Ryhmäläiset voivat pohtia omaa tulevaisuuttaan hetken aikaa tehtävien avulla (Liite 3). Tehtävissä mietitään mitkä asiat vaikuttavat tulevaisuuden toiveiden toteutumiseen tai siihen, miksi ne ovat vielä saavuttamatta Omat mahdollisuudet Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin tarkoitus on kirkastaa jokaiselle ryhmäläiselle itselleen mitä mahdollisuuksia hänellä on omassa tilanteessaan ja rohkaista häntä myös toimimaan asettamansa tavoitteen eteen. Ensimmäisellä tapaamisella ryhmäläisille näytetään konkreettisesti minkä suuntaista henkilökohtaista suunnitelmaa heiltä odotetaan viimeisellä tapaamisella. Väliin jäävien neljän tapaamisen tarkoitus on auttaa ryhmäläisiä pohtimaan tilannettaan eri näkökulmista erilaisten työskentelytapojen ja aihekokonaisuuksien avulla. Viimeisellä tapaamisella suunnitelma työstetään ja aikataulutetaan näkyvään muotoon. Oman polun ja suunnan löytäminen ei ole aivan nopea prosessi, koska se vaatii usein monien asioiden selvittämistä kuten koulutusten alkamista, palkkatukioikeutta, lastenhoidon järjestämistä yms. suunnittelua. Tästä syystä ajatusprosessi laitetaan heti ryhmän alkaessa vireille, jotta se ehtii seuraavien viikkojen aikana kypsyä ja jalostua toteutuskelpoiseen muotoon asiakkaan mielessä. Liitteessä 4 on ryhmäläisille jaettava henkilökohtaisen polun suunnitteluun ja aikataulutukseen auttava lomake. Lomakkeen täyttäminen tekee asian konkreettiseksi ja tavoitteelliseksi. Tarkoituksena on, että tähän lomakkeeseen ryhmäläinen saa viimeiseen tapaamiseen mennessä koottua itselleen oman suunnitelmansa. Ohjaaja voi jakaa lomakkeen jo nyt ryhmäläisille pohdittavaksi ja asiaan palataan viimeisellä tapaamisella. Aloituskerralla ohjaaja nostaa keskusteluun, millaisia asioita oman polun suunnittelussa pitää huomioida. Oheisen kuvan ohjaaja voi näyttää ryhmäläisille videotykillä tai monistaa kaikille. 10

11 Aktiivisen hakemisen ja työskentelyn aika - Miettiminen, katselu ja pohdiskelu eivät yksinään auta, asioiden eteen pitää tehdä konkreettisesti töitä! Tehdään tunnilla Ovatko työnhakutaitosi kunnossa? Olisiko työnhakukurssista apua? Osaatko laatia ansioluettelon ja työpaikkahakemuksen? Osaatko hakea töitä tai koulutuspaikkaa sähköisesti? Osaatko valmistautua työpaikkahaastatteluun? Osaatko hakea töitä monipuolisesti? Oletko huomioinut, että tilannettasi saattavat edesauttaa myös pätkätyöt, jotka saattavat poikia pidempiä työsuhteita työt eri aloilta hanttihommat, joista kertyy täytettä ansioluetteloon ja työkokemuspisteitä haettaessa koulutukseen työnhakualueen ja verkostojen laajentaminen Onko väliaikaisratkaisusi jokin näistä? kuntouttava työtoiminta työkokeilu palkkatuki Mitä koulutusmahdollisuuksia sinulla on? ammatilliset oppilaitokset, AMK, yliopistot oppisopimus näytöt, moduulit työvoimapoliittinen koulutus ammatillinen lisäkoulutus Onko henkilökohtainen elämäsi kunnossa? terveys työkyky perheasiat habitus Voitko työllistää itsesi? yrittäjyys osuuskunta Ohjaaja tukee eri polkuvaihtoehtojen suunnittelua esittelemällä paikallista koulutustarjontaa, avoimia työpaikkoja, kuntouttavan työtoiminnan paikkoja yms. videotykin kautta ryhmäläisten kiinnostuksenkohteiden mukaan. Ohjaajan on hyvä kiinnittää ryhmäläisten huomio myös kuvassa kohtaan aktiivisen hakemisen aika ja keskustella, mitä tämä ryhmäläisten mielestä tarkoittaa. Tarkoituksena on saada ryhmäläiset ymmärtämään, ettei odottelu ja katselu tuota mitään, vaan tilanteen edistämiseksi tarvitaan konkreettisia yhteydenottoja puhelimitse, sähköpostilla, käymistä paikoissa ja hakemusten lähettämistä. Ohjaajan on syytä korostaa sitä, että jokaisen oma polku on persoonallisen näköinen ja henkilökohtainen ja häntä itseään varten suunniteltu toimintaan kannustava työkalu. Liitteessä 5 on kysymyksiä, joiden avulla omaa polkua ja sen vaiheita voi suunnitella erilaisista näkökulmista. Omaan polkukaavioon voi kirjata myös muitakin hoidettavia asioita kuten terveystarkastuksen tai jonkin muun henkilökohtaisen asian, jonka hoitaminen edesauttaa jollain tavoin asiakkaan polun sujuvuutta. Asian kirjaaminen paperille, näkyvään muotoon auttaa hahmottamaan tilannetta ja sitoutumaan paremmin omiin tavoitteisiin. Oman polun lähtökohta on se, että kenenkään ryhmäläisen tilanne ei voi pysyä enää ennallaan vaan jonkin on muututtava. Mikä se muutos tai polku kenenkin kohdalla on, jää ryhmäläisen itsensä mietittäväksi. Kyseessä on kuitenkin iso kokonaisuus, joka vaikuttaa toteutuessaan ihmisen elämäntilanteessa moniin osa-alueisiin jollakin tavoin. Ryhmäläisen on myös syytä pohtia, mitä muutoksen tapahtuminen edellyttää häneltä itseltään. Ohjaajan tehtävä on kertoa, että kun ryhmäläisellä on jokin suunnitelma asian tiimoilta, mistä hän saa tarvittaessa apua ja neuvoja suunnitelmansa toteuttamiseen. Ryhmäläisille jaetaan mallipolun termeistä työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja palkkatuki kirjallinen infomateriaali (Liite 6) muistin virkistämiseksi. Tapaamisen päätteeksi ohjaaja vetää yhteen muutamalla sanalla kerran aiheet ja lopettelee keskustelun. Lopuksi ohjaaja jakaa ryhmäläisille seuraavan kerran teeman orientoivan kotitehtävämonisteen, jossa kerrotaan seuraavan tapaamisen aika, paikka ja tarvittavat varusteet. Huom. Infomateriaalin ajanmukaisuus on syytä tarkistaa ennen ryhmäläisille jakamista tiuhaan muuttuvien lakien ja säännösten takia. Oheismateriaalit ovat 2015 vuoden tilanteesta! Lisätietoja asioista on KELA:n ja TE-palvelujen internet-sivuilla. 11

12 RYHMÄTAPAAMINEN NRO 2 Itsetunto ja minäkuva (ulkoilu 3 h) Liitteet 8-14 Tapaamisen sisältö kokoontuminen sovitulla lähtöpaikalla luontopolun alun lähistölle tutustumisharjoitus esim. kysymyskorttien avulla tunnelman vapauttamiseen keskustelua patikoinnin lomassa edellisen kerran aiheista, miltä tuntui, tuliko ajatuksia asian tiimoilta jne. keskustelua patikoinnin lomassa aiheesta mitä itsetunto ja minäkuva tarkoittavat, miten nämä liittyvät työllisyysasioihin tai omien polkujen suunnitteluun ryhmän päätös ja kotitehtävät Tapaamisella tarvitaan: ulkoiluvarusteet nuotioeväät tulentekovälineet tehtävämonisteita ohjaajan valinnan mukaan kyniä Ryhmä aloitetaan tervetulotoivotuksilla ja mikäli ryhmä on edelleen kovin jäykkä ja pidättyväinen, alussa voidaan tehdä jokin liitteen 1 tutustumisharjoituksista tai käyttää liitteen 2 kysymyskortteja apuna. Sopivissa kohtaa patikointimatkaa, ohjaaja pysäyttää ryhmän ja esittää kysymyksiä ja keskustelun avauksia itsetunnosta ja minäkuvasta. Ohjaaja voi myös ohjeistaa ryhmää keskustelemaan seuraavaan etappiin saakka vaikkapa pareittain aiheesta. Ohjaajalla tulee olla aiheesta riittävästi tietoa, jotta hän pystyy käymään aiheesta keskustelua ja jakamaan myös tarvittaessa faktatietoa keskustelun lomassa. Liitteessä 8 on ohjaajalle muistikortti keskustelun tueksi. Patikointiosuus päättyy nuotiopaikalle tai laavulle, jossa viritellään tulet ja eväitä odotellessa jatketaan keskustelua päivän teeman ympärillä. Ohjaaja voi halutessaan käsitellä aihetta roolien ja esimerkkitapauksien kautta (Liite 9). Harkintansa mukaan ohjaaja voi valita ryhmällensä nuotion äärellä tehtäväksi tai kotiin vietäväksi minäkuvaan ja itsetuntoon liittyviä harjoituksia liitteistä Harjoitusten tarkoitus on vahvistaa itsetuntoa ja edesauttaa myönteisen minäkuvan syntymistä. Omien ominaisuuksien ja vahvuuksien pohtiminen auttaa ryhmäläistä hahmottamaan realistisesti mahdollisuuksiaan ja käyttämään tätä tietoa polkunsa suunnittelussa. Ohjaajan on hyvä keskustella ryhmän kanssa valituista tehtävistä mm. mikä näiden harjoitusten tarkoitus ja päämäärä on, miten ne linkittyvät oman polun suunnitteluun ja miltä niiden tekeminen ryhmäläisistä tuntui. Keskustelun ja eväiden syömisen jälkeen ohjaaja vetää yhteen muutamalla sanalla ryhmäkerran ja jakaa kotitehtävät. (Liite 14) Minäkuva ja itsetunto Minäkuvaa ja itsetuntoa käsitellään ryhmässä keskustellen esimerkkien ja erilaisten roolien avulla, jotta aihetta olisi helpompi hahmottaa. Ohjaajalle on suunniteltu valmis keskustelurunko, joka toimii keskustelun pohjana. Liitteenä oleva materiaali sisältää myös harjoituksia, joilla saadaan aktivoitua ryhmäläisten omaa pohdintaa. (liitteet 8-13) Minäkuva on valittu yhdeksi teemaksi, koska minäkuva vaikuttaa ihmisen elämässä moneen osa-alueeseen. Oman minäkuvan pohtiminen auttaa näkemään itsessä uusia puolia, joita voi hyödyntää mm. urasuunnitelmien laatimiseen. Kun ihminen tiedostaa millainen ihminen hän on ja millaisia ominaisuuksia ja kykyjä hänestä löytyy, hän on paljon itsevarmempi ja valmiimpi kohtaamaan elämän haasteita. Parantunut itsetuntemus saattaa myös avata ryhmäläiselle uusia ajatuksia siitä, millaista työtä on mahdollista hakea tai kenties löytää itsestään edellytyksiä opiskella uusi ammatti. Minäkuva on melko henkilökohtainen aihe ryhmässä käsiteltäväksi, joten aiheen käsittelyssä on tarkoitus pysyä yleisellä tasolla. Ryhmäläisiä on syytä muistuttaa, että jokainen jakaa itsestään sen verran asioita ryhmässä kuin itse haluaa ja mistään asiasta ei ole pakko puhua mikäli tuntee asian vaikeaksi. Minäkuva on käsitys ja mielikuva siitä, millainen minä itse olen ja millaisena muut minut näkevät. Käsitys omasta itsestä ohjaa suhtautumista ympäröivään maailmaan. Minäkuva ohjaa ihmisen sosiaalista toimintaa, sitä kuinka osallistuva ja avoin tai vetäytyvä ja sulkeutunut hän on. Kielteinen kuva omista kyvyistä ja ominaisuuksista johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Kielteisen minäkuvan omaava ihminen saattaa alkaa uskoa, ettei hän ansaitse tai saavuta positiivisia asioita elämässään. Tällainen henkilö välttää haasteita, koska päällimmäisenä tunteena hänellä on epäonnistumisen pelko. Myönteinen käsitys itsestä ja luottamus omiin kykyihin johtaa avoimeen rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita. 12

13 Minäkuvan neljä osa-aluetta Ihmisten kanssa oleminen Mistä muut minussa pitävät? Millaisten ihmisten seurassa viihdyn? Millainen ystävä olen? Luonne ja persoonallisuus Mitä hyviä luonteenpiirteitä minulla on? Mikä auttaa, kun on mieli maassa? Fyysinen olemus ja ulkonäkö Mihin asioihin olen ulkonäössäni tyytyväinen? Millaisesta liikunnasta pidän? Kyvyt ja taidot Mitä olen lähiaikoina oppinut? Missä olen onnistunut? Missä olen hyvä? Yhdessä nämä neljä ulottuvuutta luovat minäkäsityksen perustan. Minäkuva ei ole stabiili rakenne, vaan siihen voi jokainen meistä itse vaikuttaa ja harjoitella myönteisen minäkuvan rakentamista esim. mielikuvien avulla. Ihmisen omat mielikuvat ja ajatukset määrittelevät myös sitä, miten paljon hän on itse valmis tekemään oman onnellisuutensa eteen. Myönteisen minäkuvan avulla voi saavuttaa paljon asioita elämässä, kun uskaltaa uskoa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Itsetunto kuvaa sitä arvoa, jonka ihminen antaa itselleen ja käsityksilleen itsestään = itsearvostus. Itsetunto on yksi persoonallisuuden ominaisuuksista. Hyvä itsetunto tarkoittaa realistista käsitystä omista ominaisuuksista, mahdollisuuksista ja rajoitteista. Se on myönteinen, mutta realistinen arvio siitä millainen minä olen, mihin minä pystyn ja kykenen. Itsetunto kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta se on myös muuttuva ominaisuus ja sen kehitys seuraa elämän eri vaiheita. Hyvä itsetunto rakentaa ihmiselle myönteisen minäkuvan. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen on myös tietoinen heikkouksistaan ja kykenee myöntämään ne myös ilman, että hänen itseluottamuksensa horjuisi. Hyvän itsetunnon omaava ihminen kykenee arvostamaan muita ihmisiä ja muiden onnistumisia. Hän ei koe toisten onnistumisia uhaksi itselleen ja toiminnalleen. Huonon itsetunnon omaava ihminen kokee muiden onnistumiset uhaksi itselleen. Itsetunto on itsenäisyyttä ja kykyä pysyä omien ratkaisujensa ja mielipiteidensä takana. Se on rohkeutta olla juuri sitä, mitä itse haluaa. Hyvä itsetunto tai itsetunnon puute vaikuttavat ihmisen toimintaan ja ratkaisuihin. Ihmisen oma toiminta puolestaan vaikuttaa itsetuntoon. Hyvä tai huono itsetunto johtavat herkästi itseään vahvistavaan kehään. Hyvä itsetunto vahvistaa taitoa nähdä omat kyvyt ja mahdollisuudet, huono itsetunto kaventaa kykyä nähdä ja toimia omien mahdollisuuksien puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaaliset taidot ja muiden hyväksyminen sellaisinaan parantavat itsetuntoa. Ihmissuhteilla on suuri vaikutus itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoa ei ole koskaan liian myöhäistä ryhtyä kehittämään, aina on mahdollisuus saavuttaa parempi itsetunto! Hyvän itsetunnon tunnusmerkkejä ovat: tunne, että on hyvä monissa asioissa luottamus itseen itsensä arvostaminen omien ominaisuuksiensa perustavaa arvostamista oman elämän kokemista ainutkertaisena ja tärkeänä kyky arvostaa muita sosiaalinen joustavuus ja sopeutuvuus itsenäisyys oman elämän hallinnassa riippumattomuus toisten mielipiteistä kyky sietää epäonnistumisia ja pettymyksiä Henkilö, jonka mielikuvat itsestä ovat positiivisia, pystyy asettamaan realistisia tavoitteita itselleen ja saavuttamaan ne. Henkilö, jonka mielikuvat ovat negatiivisia, saattaa jämähtää paikoilleen tai asettaa itselleen tavoitteita, joihin ei tule koskaan yltämään ja tulee pettymään aina huomatessaan kuinka kaukana nämä tavoitteet ovat hänen nykyisestä statuksestaan. Lähteet: viitattu

14 RYHMÄTAPAAMINEN NRO 3 Hyvinvointi ja liikunta (ulkoilu 3h) Liitteet Kolmannen tapaamisen sisältö kokoontuminen sovitulle lähtöpaikalle luontopolun alun lähistölle matkalla nuotiopaikalle tai laavulle keskustellaan yksinkertaisista, pienistä keinoista kohentaa omaa hyvinvointia matkalla pysähdytään sopiviin maaston kohtiin, joissa niin ryhmäläiset kuten ohjaajatkin esittävät valitsemansa jumppaliikkeet vuorotellen tehdään tulet ja nautitaan eväitä sekä keskustellaan siitä, mitä osallistujien on itse mahdollista tehdä itsensä eteen ryhmän päätös ja kotitehtävät Tapaamisella tarvitaan: ulkoiluvarusteet nuotioeväät tulentekovälineet mölkky, frisbee, kroketti tms. joukkuepeli tehtävämonisteita ohjaajan valinnan mukaan kyniä Mikäli ryhmän toiminnalle on valittavissa paikallisesti useampia luontopolkukohteita, niin tälle ryhmäkerralle olisi hyvä valikoida hiukan pidemmän kävelylenkin tuottava kohde, jotta liikuntaosuutta tulisi enemmän. Ryhmäkerta aloitetaan kokoontumalla luontopolun alun liepeillä tervetulotoivotuksella. Ohjaajan harkinnan mukaan ryhmän alkuun voidaan ottaa lämmittelyksi ja positiivisen tunnelman virittämiseksi liitteestä 15 harjoituksia. Harjoitusten on tarkoitus olla hauskoja ja iloa tuottava, ei paineistavia. Jos jollekin ryhmäläiselle esiintyminen ja hassuttelu ovat ylivoimaisia, häntä rohkaistaan osallistumaan, mutta annetaan mahdollisuus valita harjoituksen seuraaminen. Ohjaaja pohjustaa valitsemaansa harjoitusta kertomalla, että heittäytyminen ja itselleen nauraminen ovat positiivisia asioita. Kaiken ei aina tarvitse olla niin kovin vakavaa ja hassuttelulla on myös positiivisia terveysvaikutuksia. Nauru rentouttaa ja vähentää jännitystä, parantaa hapenottokykyä, stimuloi sydäntä ja keuhkoja ja laittaa mielihyvähormonit, endorfiinit liikkeelle, jotka puolestaan auttavat rentoutumaan. Alkuharjoituksen jälkeen ryhmä lähtee patikoimaan kohti nuotiopaikkaa. Matkalla keskustellaan liikunnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille yleisellä tasolla. Ohjaaja voi käsitellä aihetta esittämällä ryhmäläisiltä kysymyksiä aiheesta (Liite 16) ja kertomalla faktatietoja liikunnasta, hyvästä unesta, ruokavaliosta ja näiden terveysvaikutuksista keskustelun lomaan. Kun maastossa tulee sopiva aukea tai muu tasainen kohta, ryhmä pysähtyy tekemään jumppaliikkeitä. Jokainen ryhmäläinen saa oman pysähdyksensä, jolloin hän näyttää muille etukäteen miettimänsä jumppaliikkeet. Muu ryhmä tekee myös näytetyt jumppaliikkeet. Jumppapysähdykset rytmittävät patikointia ja keskustelua. Laavulla tai muussa sopivassa kohdassa reittiä voidaan pelata mölkkyä, krokettia, heitellä frisbeetä tms. joukkuepeliä. Pelin lomassa voidaan jatkaa keskustelua ja pohtia liikunta-aihetta uudesta näkökulmasta kuten liikunnan sosiaalista merkitystä ja 14

15 toisen kannustamista. Ohjaajalle on Liitteessä 16 kysymyksiä keskustelun tueksi. Laavulla tai nuotiopaikalla viritellään tulet ja evästetään keskustelun lomassa. Ohjaaja suuntaa keskustelua pohdintaan, mitä jokainen voisi itse tehdä omien liikunta- ja elämäntapatottumustensa muokkaamiseksi terveellisempään suuntaan. Ryhmäläiset saavat vapaasti kertoa ideoitaan terveytensä ja hyvinvointinsa parantamiseen pienin keinoin. Ohjaaja pyrkii pitämään keskustelussa mukana fyysisen ja psyykkisen kunnon, ruokavalion, vuorokausirytmin ja muutenkin terveelliset elämäntavat sekä nostamaan esille sosiaalisen tuen merkityksen terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Ohjaajan on hyvä nostaa keskusteluun myös työnhaun näkökulma, hyvässä kunnossa oleva ihminen jaksaa ja selviää paremmin myös työelämän paineesta. Työttömyys passivoi ihmistä herkästi, jolloin myös liikunta ja terveelliset elämäntavatkin saattavat aivan huomaamatta unohtua. Tästä syystä asiaa on syytä pohtia eri näkökulmista myös tietoisesti. Ohjaaja voi pyytää jokaista ryhmäläistä miettimään tavoitteekseen yhden terveyteensä liittyvän asian, jonka oikeasti pystyy toteuttamaan ennen seuraavaa tapaamista. Kyseessä on siis lyhyen aikavälin konkreettinen ja tavoitteellinen toiminta. Tavoitteita voivat olla vaikkapa muutaman jumppaliikkeen tekeminen, venyttely, lenkillä käyminen, kuntoiluryhmän aikataulun selvittäminen, tupakoinnin vähentäminen, kahviin käytetyn sokerimäärän puolittaminen tms. mihin henkilö on itse valmis. Ohjaaja kertoo ryhmäläisille, että pitkällä aikavälillä jo pienilläkin säännöllisesti toteutetuilla muutoksilla on terveysvaikutuksia. Tavoitteen pitää olla realistinen, oikeasti toteutettavissa oleva ja ryhmäläisestä itsestään nouseva, ei pakotettu tai ohjaajan antama. Jos joku ryhmäläisistä ei halua tai osaa nimetä mitään omaa tavoitetta, tavoite voi olla tavoitteen nimeäminen viikon aikana. Ohjaaja toteaa hyvinvoinnin lähtevän pienistä asioista ja olevan kokonaisvaltaista itsestä huolehtimista. Liitteen 17 tehtävä voi tuntua hupaisaltakin näin luettuna, mutta ohjaaja voi kysyä, milloin oikeasti ryhmäläiset ovat miettineet tai tehneet viimeksi jotakin monisteessa mainittujen asioiden eteen. Nämä ovat asioita, joista voi helposti aloittaa itsestään huolehtimisen. Liitteessä 18 on ohjaajan tueksi tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Tapaamisen lopuksi ohjaaja vetää yhteen ryhmässä käsitellyt aiheet ja jakaa liitteen 19 kotitehtävät. Liikunnan hyvinvointivaikutukset Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta voi saada ihmiset tuntemaan itsensä paremmiksi. Positiivisia muutoksia on havaittu fyysisessä itsearvostuksessa ja fyysisessä itsetuntemuksessa, kuten kehonkuvassa, voimakkuudessa ja pätevyydessä. Liikunnan merkitys itsearvostukseen ja itsetuntemukseen on suurempi sellaisilla henkilöillä, joilla on huono itsearvostus ja itsetuntemus. Positiivisia tuloksia on saatu aikaan erityisryhmissä, kuten masentuneilla, alkoholisteilla, oppimishäiriöisillä ja ylipainoisilla. Merkittävimpiä tuloksia on saatu esiin itsetuntemuksen kohoamisessa, kun tutkittavat ovat suorittaneet aerobista liikuntaa tai kuntosaliharjoittelua. Jotta liikunnasta olisi hyötyä itsearvostukseen ja itsetuntemukseen, tulisi liikuntaan osallistuminen olla osallistuminen olla säännöllistä. Liikunnan mielekkyyteen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Itsetuntemuksen kasvu auttaa yleensä motivoimaan ihmistä jatkamaan liikunnan harrastusta. Ihmisiä, jotka ovat epäonnistuneet tai kokeneet turhautumista liikunnassa, on vaikea motivoida liikunnan pariin uudelleen. Fyysinen aktiivisuus parantaa nukkumista ja alentaa stressitasoa. Säännöllisesti liikkuvat kärsivät vähemmän unihäiriöistä ja he myös nukahtavat nopeammin, nukkuvat sikeämmin ja pitempään. Liikunnan sosiaalisesta vaikutuksesta ihmisen mielenterveyteen ei ole saatu selviä tuloksia. Kuitenkin oletetaan, että liikunnan sosiaalisuudella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen, esimerkiksi uusien ystävyyssuhteiden syntymisen myötä. Syrjäytyneillä tai syrjäytymisuhan alla olevilla liikunnan tarjoama sosiaalinen vuorovaikutus on merkittävä mielenterveyttä kohottava tekijä. Lähde Mielenterveyden keskusliitto 2008, Liikunta ja mielenterveys -opas. Vuorokausirytmi Säännöllisen elämäntavan noudattaminen merkitsee enemmänkin kuin vain ihmisen pitämistä virkeänä työpäivän ajan. Hyvä unirytmi auttaa ihmistä jaksamaan paremmin. Hormonit, kuten kasvuhormoni, ovat riippuvaisia vuorokausirytmistä. Myös aineenvaihdunta on riippuvainen vuorokausirytmistä. Liian vähäisen nukkumisen on todettu lisäävän diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Unenpuutteen tunnusmerkkejä merkkejä mm. ovat: voimakas uneliaisuus päiväsaikaan heikentynyt muisti heikentynyt keskittymiskyky mielialan vaihtelut kömpelyys Nukkumiseen on syytä tietoisesti varata riittävästi aikaa vuorokaudessa. Keskimääräinen nukkumisaika vuorokaudessa on aikuisella ihmisellä noin 8 tuntia. Normaali unentarve vaihtelee kuitenkin yksilöstä riippuen 6 ja 10 tunnin välillä. Riittävä yöuni takaa elimistölle toipumisaikaa valvomisen rasituksista. Hyvää yöunta voi edesauttaa kotikonstein esim: rauhoitu ennen vuoteeseen käymistä rauhoita sänky vain nukkumiselle eli ei tv:n katselulle tai lukemiselle yms. pidä makuuhuone siistinä, tuuletettuna ja pimennettynä syö vain kevyesti ennen nukkumaan menoa pidä nukkumisrytmi säännöllisenä eli pyri menemään nukkumaan ja myös nousemaan ylös aina samaan aikaan Positiivinen elämänasenne Myönteisesti asioihin ja elämään suhtautuvan on helpompi päästä päämääräänsä. Ajatuksen- ja tahdonvoimalla on kaikessa tekemisessä valtava voima. Jos uskoo johonkin, sen toteutuminen on paljon todennäköisempää kuin jos koko ajan empii ja epäröi: enhän minä, eihän minusta ole siihen Kyse on siitä, miten arvokkaana ja tärkeänä oman elämänsä näkee ja kokee. Kyse on siitä miten arvottaa oman elämänsä kokemukset ja miten suhtautuu positiivisiin ja negatiivisiinkin tapahtumiin. Positiivisen elämänasenteen avulla ikävistäkin kokemuksista voi löytää positiivisia puolia ja käyttää niitä hyödyksi ja opiksi tulevaisuudessa. Positiivisella elämänasenteella on tutkitusti terveysvaikutuksia. Positiivisen elämänasenteen omaavat ihmiset ovat onnellisempia ja elävät pidempään kuin negatiivisesti ajattelevat. Positiivista elämänasennetta voi harjoitella muistuttamalla itseään tietoisesti elämän hyvistä asioista. 15

16 RYHMÄTAPAAMINEN NRO 4, Ensivaikutelma (ulkoilu 3 h) Liitteet Neljännen tapaamisen sisältö kokoontuminen sovitulle lähtöpaikalle luontopolun alun lähistölle ensivaikutelma kokemuksia ensivaikutelman tekemisestä ja sen pysyvyydestä korrekti tervehtiminen kättelyharjoitukset ryhmän päätös ja kotitehtävät Tapaamisella tarvitaan: ulkoiluvarusteet nuotioeväät tulentekovälineet tehtävämonisteita ohjaajan valinnan mukaan kyniä Ryhmä tapaa luontopolun alussa ja toiminta alkaa tervetulotoivotuksilla. Tapaaminen aloitetaan keskustelulla ensivaikutelmasta ja keskustelua voidaan jatkaa pysähdysten merkeissä matkalla laavulle tai nuotiopaikalle. Ohjaajan on hyvä kertoa ryhmäläisille, miten aihe liittyy työllisyysasioihin ja kehottaa ryhmäläisiä pohtimaan aihetta myös oman polun kannalta. Voisiko omaan polkuun liittyä myös jokin sivujuonne ensivaikutelman tekemisen näkökulmasta kuten vaatehuoltoa tai parturikäynti. Aihetta voidaan käsitellä ryhmänä tai ohjaaja voi antaa pareittain tehtäväksi pohtia jotakin kysymystä ja palata siihen myöhemmin koko ryhmän kanssa. Kysymyksiä keskustelun tueksi on Liitteessä

17 Ensivaikutelma ja kättely valittiin tämän ryhmätapaamisen teemoiksi, koska niihin on aina hyvä kiinnittää tietoisesti huomiota. Ryhmäläiset joutuvat tulevaisuudessa todennäköisesti tapaamaan paljon uusia ihmisiä mm. haastattelutilanteissa työtai koulutuspaikkaa hakiessaan. Myös työpaikoilla joutuu tapaamaan uusia ihmisiä niin työtovereita kuin asiakkaitakin jatkuvasti. On hyvä joskus pysähtyä pohtimaan millaisen vaikutelman itse antaa työntekijänä ja työtoverina. Vastavuoroisesti kannattaa pohtia millaisia ensivaikutelmia ryhmäläiset ovat ihmisistä saaneet. Ovatko ensivaikutelmat osuneet oikeaan ja mistä ne ovat johtuneet? Ovatko muista ihmisistä saadut ensivaikutelmat vaihtuneet tai muuttuneet ajan kuluessa? Liitteessä 21 on ohjaajalle kysymyksiä keskustelun tueksi ensivaikutelmasta. Ensivaikutelman tekemiseen työnhakutilanteissa liittyy läheisesti haastatteluhuoneeseen sisääntulo, tervehtiminen ja kättely. Keskustelua voidaan jatkaa aiheesta, millaisen vaikutelman haastattelijalle tuo hiljainen ja vaisu koputus huoneen oveen verrattuna napakkaan koputukseen ja reippaaseen sisääntuloon. Samoin keskusteluun on hyvä nostaa esille millainen kättely on kohtelias ja edesauttaa hyvää ensivaikutelmaa. Liitteessä 21 on kättelyyn liittyvä harjoitus. Harjoituksessa ryhmäläiset kättelevät toisiaan ohjeistuksen mukaan ja pohtivat, miltä kättely tuntuu ja millaisen mielikuvan napakka tai veltto kättely luovat tavattavalle henkilölle. Harkintansa mukaan ohjaaja voi jakaa ryhmäläisille kättelytavoista kertovat monisteet Liitteestä 22. Keskustelu ensivaikutelmasta ja siihen liittyvistä tekijöistä ja kokemuksista jatkuu nuotiopaikalla eväitä odotellessa. Kun eväät on nautittu ohjaaja vetää keskustelun yhteen muutamalla sanalla ja jakaa ja kotitehtävät. (Liite 23) Ensivaikutelma Ensivaikutelma on asia, jonka voi tehdä vain kerran. Sanotaan, että aikaa ensivaikutelman tekemiseen on noin 90 sekuntia. Ihmiset tekevät ensivaikutelman perusteella toisistaan hyvinkin pitkälle meneviä tulkintoja. Työllistymisen asioissa hyvä ensivaikutelma saattaa ratkaista työnsaamisen hakijan eduksi. Tutkimusten mukaan hyvään ensivaikutelmaan vaikuttavat positiivisesti ulkoisten asioiden lisäksi ihmisestä huokuva innostus, uteliaisuus, empatia, mielikuvitus ja kyky käsitellä palautetta. Näitä ominaisuuksia ja niiden esille tuomista työhaastattelutilanteissa voi harjoitella. Ensivaikutelmaa on syytä pohtia tilannesidonnaisesti ja pyrkiä tekemään hyvä ensivaikutelma kohderyhmän todennäköisesti arvostamista lähtökohdista esim. jos haetaan johdon assistenttia töihin, voidaan olettaa, että hakijalla on tietty muodollinen ja virallinen olemus ja työssä vaadittava pukeutumistyyli. Vastaavasti, jos haetaan johonkin luovuutta ja taiteellisuutta vaativaan tehtävään, voidaan olettaa, että hakija ilmentää jollakin tavalla näitä arvoja omassa pukeutumistyylissään. Samat asiat voivat siis olla eri tilanteissa positiivisia tai negatiivisia seikkoja. Ensivaikutelman syntymiseen vaikuttavia tekijöitä: ulkoasu tuoksu käytös pirteys, aktiivisuus, asenne Kättely on kulttuurissamme korrekti tapa tervehtiä tuntematonta ja miksei myös tuttua ihmistäkin. Käteltäessä ihminen tunkeutuu toisen näkymättömälle, henkilökohtaiselle reviirille. Miten epämukavalta tai mukavalta tietyllä etäisyydellä pitäytyminen tuntuu, riippuu sosiaalisesta ympäristöstä ja siitä, kuinka tuttu tai tuntematon henkilö on. Liian lähelle, henkilökohtaiselle reviirille tunkeutuminen vaikkapa juuri kätellessä aiheuttaa kehossa adrenaliinireaktion, joka syntyy kun ihminen kokee itsensä uhatuksi. Reaktio tapahtuu yleensä alitajuisesti. On siis tärkeää, että tietää missä menee hyvän etäisyyden raja ja millainen on hyvä kättelytapa. Kättelyetiketti pähkinänkuoressa 1. Kättely kuuluu tilanteeseen, jossa tervehdit, esittäydyt, hyvästelet tai sovit asiasta. 2. Kättely tapahtuu aina seisaaltaan. 3. Fyysiset esteet tai korkea ikä oikeuttavat istumisen. 4. Kätensä ojentaa ensiksi vanhempi henkilö, nainen tai korkeammassa asemassa oleva. Isäntäväki kätellään aina. 5. Pienessä tilaisuudessa kätellään kaikki läsnäolijat. 6. Kättelytapasi vaikuttaa sinusta syntyvään mielikuvaan. 7. Hyvässä kättelyssä kämmen ojennetaan selkeästi, sivuttain avoimena vastapuolelle. 8. Kättä ei vatkata edestakaisin, reilu kädenpuristus riittää. 9. Kätellessä luodaan katsekontakti ja kohdataan ystävällisesti hymyillen. Vinkki! Jos et näe muiden menettelyä, ojenna reilusti kätesi. Kohteliaasti ojennettuun käteen on helppo tarttua. ( 17

18 RYHMÄTAPAAMINEN NRO 5 Voimavaroja arkeen ja apua omalle polulle (ulkoilu 3 h) Liitteet Viidennen tapaamisen sisältö kokoontuminen sovitulle lähtöpaikalle luontopolun alkuun keskustelua siitä, alkaako oma polku jo hahmottua ja mistä kaikkialta ideoita voi vielä haeskella keskustelua siitä, mistä arjessa saa hyvää mieltä ja voimaa jaksaa eteenpäin ja tehdä asioita palautteen antamisen merkitys ja vastaanottamisen taito ryhmän päätös ja kotitehtävät Tapaamisella tarvitaan: ulkoiluvarusteet nuotioeväät tulentekovälineet tehtävämonisteita ohjaajan valinnan mukaan kyniä Ryhmä alkaa kokoontumisella luontopolun alun lähistölle. Ohjaaja kertoo, että seuraavalla eli viimeisellä tapaamisella oman polun pitäisi olla valmis laitettavaksi paperille ja toteutuksen aloittaminen alkaa myös hiljalleen olla ajankohtaista. Ryhmästä nousevien ajatusten ja kysymysten pohjalta ohjaaja luotsaa keskustelua eteenpäin avaten paikallisia mahdollisuuksia tai työllisyyden termejä uudestaan tarpeen mukaan ryhmäläisille. Liitteessä 24 on ohjaajalle kysymyksiä keskustelun tueksi omien polkujen tilanteesta. Ohjaaja voi tiedustella, ovatko ryhmäläiset huomioineet oman elämäntilanteensa eri puolia omaa polkua suunnitellessaan. Liitteessä 25 on listattu asioita, joita ryhmäläinen ei kenties ole tullut ottaneeksi vielä huomioon tulevaisuuden suunnittelussaan kuten lastenhoito, työ- tai koulumatkat, työvaatteet jne. käytännön asiat. Ohjaaja voi käydä listaa suullisesti läpi tai jakaa liitteen kopion ryhmäläisille. Keskustelua jatketaan ryhmän kiinnostuksen ja tarpeen mukaan sopivin painotuksin päivän teemoista. Pohdinnassa tällä 18

19 kertaa ovat omat voimavarat ja jaksaminen arjessa sekä palautteen antaminen ja saaminen. Liitteessä 26 on ohjaajalle voimavarojen huomaamiseen liittyviä kysymyksiä keskustelun tueksi. Toisten ihmisten, perheenjäsenten ja ystävien huomioiminen ja myönteisen palautteen saaminen ja antaminen ovat arjessa pieniä positiivisia kokemuksia tuottava asia. Kiittämistä ja positiivisen palautteen antamista kannattaa harrastaa aktiivisesti, koska se kannustaa ja motivoi ihmistä. Myönteistä palautetta saanut ihminen antaa sitä herkemmin myös eteenpäin. Liitteessä 27 on harjoituksia liittyen arjesta voimavarojen löytämiseen ja palautteen antamiseen ja saamiseen. Ohjaaja voi valita näistä ryhmälleen sopivat harjoitukset ja keskustelunaiheet patikointimatkan varrelle. Ryhmäkerran lopuksi nautitaan eväitä keskustelun lomassa nuotion äärellä. Lopuksi ohjaaja vetää ryhmäkerran keskustelunaiheet yhteen. Seuraavalla tapaamisella idean omasta polusta tulisi olla valmis, jolloin oma polku viimeistellään ja aikataulutetaan. Ohjaaja jakaa kotitehtävät (Liite 28), jossa on myös kysymyksiä ryhmäläisille oman polun valmistelun tueksi. Voimavaroja arkeen Arkielämässä kohdalle osuu vain joskus mahtavia voimaannuttavia ja eteenpäin vieviä tapahtumia kuten mieleisen koulutuspaikan saaminen, naimisiin meno, lapsen syntymä jne. Vaikka tämän kaltaiset tapahtumat kannattelevat pitkälle elämässä, niin arki saattaa lannistaa ihmistä ja voimaa jaksamiseen olisi löydettävä arjen pienistä jokapäiväisistä asioista. Mitä nämä asiat voisivat olla? Entä onko mahdollista auttaa muita tässä asiassa? Liitteessä 26 on kysymyksiä keskustelun tueksi ja ehdotuksia asioista, jotka saattavat tuottaa joillekin ihmisille hyvää mieltä ja jaksamista. Kiitoksen ja positiivisen palautteen saaminen pienestäkin asiasta luo positiivisen ilmapiirin ja kantaa aina jonkin matkan ihmistä eteenpäin. Kiitos ja positiivinen palaute kertovat siitä, että muut ovat huomioineet asian, olipa kyseessä miten pieni asia hyvänsä. Positiivisen palautteen ja kiitoksen tulee olla aina realistista ja ansaittua. Turha tai suhteettoman suuri kiittely vievät pohjan kiitoksen merkitykseltä. Suomalaiset monesti vähättelevät suorituksiaan eihän tämä nyt paljon mitään ollut. Hyvästä suorituksesta kannattaa ansaitusti olla ylpeä! Positiivisen palautteen antamista ja vastaanottamista voi harjoitella. Kielteisten asioiden sanomista kutsutaan usein rakentavaksi tai korjaavaksi palautteeksi. Tämä liittyy tavallisesti kasvatuksellisiin tilanteisiin tai työelämään. Tällöin palautteen antaja odottaa palautteen kohteen korjaavan tai muuttavan toimintaansa jotenkin palautetta saatuaan. Rakentavaa palautetta ei kannata ottaa liian raskaasti, vaan nähdä se kehittymisen ja kasvamisen mahdollisuutena. On hyvä keskustella asiallisesti, mitä vastapuoli odottaa minun tekevän asian suhteen ja korjata omaa toimintaansa odotusten mukaisesti. Rakentavan palautteen antamisen tulee tapahtua kahdenkeskisessä tilanteessa rauhallisesti ja tosiasioihin pohjautuen. Rakentavan palautteen tulee sisältää selkeästi asiat, joissa palautteen saajan halutaan toimivan toisin sekä ehdotuksen paremmasta toimintatavasta. Palautteen saaminen ja antaminen Yksilön arjessa jaksamiseen liittyy lähes aina muita ihmisiä, esim. perhe, puoliso tai muu yhteisö. Eläminen on kommunikointia ja vastavuoroista toimintaa muiden ihmisten kanssa. Myönteinen elämänasenne, toisista ihmisistä välittäminen ja välitetyksi tuleminen ja kannustava ilmapiiri auttavat jaksamaan arjessa. Kannustamisella tarkoitetaan asioiden myönteisten puolien korostamista ja myönteisten merkitysten luomista asioille. Toisen ihmisen kannustamisen tulee olla realista ja edesauttaa hänen omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin luottamista ja uskoa omaan pärjäämiseen. Kun muut ihmiset tuovat esille asian positiivisia puolia ja uskovat toisen pärjäävän jossakin asiassa, alkaa ihminen itsekin luottaa tähän. Kun ihminen luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä, hän onnistuu todennäköisemmin. 19

20 RYHMÄTAPAAMINEN NRO 6, Oman polun loppuun työstäminen (sisällä 3 h) Liitteet 29 Kuudennen tapaamisen sisältö kokoontuminen sisätiloissa ja omien polkujen loppuun saattaminen paperilla palautteen antaminen ja vastaanottaminen ryhmästä palautelomake ryhmän yhteen vetäminen ja hyvästit Tapaamisella tarvitaan: muistiinpanovälineitä ryhmäläisille tietokone internetyhteydellä ja videotykki kopiointimahdollisuus Viimeinen ryhmätapaaminen tapahtuu sisätiloissa. Tapaamisella keskitytään jokaisen oman polun loppuun työstämiseen, positiivisen mielialan ylläpitämiseen sekä kannustukseen ja rohkaisuun jatkaa ryhmässä alkanutta prosessia tämän tapaamisen jälkeen. Ohjaaja avaa keskustelun omista poluista. Mille polun laatiminen tuntui, oliko se aikaa vievää, helppoa tai kenties vaikeaa? Aikaa varataan konkreettiseen polkulomakkeen täyttämiseen ja ajatusten viimeistelyyn keskustelun avulla. Ohjaaja voi tarpeen mukaan tarjoutua etsimään internetistä ryhmäläisille tarpeellisia tietoja työpaikoista, koulutuksista ja palveluista. Mikäli ryhmäläiset toivovat, ohjaaja voi käydä jokaisen kanssa henkilökohtaisesti hänen polkunsa läpi ja antaa palautetta esim. aikataulutuksesta tai realistisuudesta. Ohjaaja voi myös kehottaa ryhmäläisiä tutkimaan omaa suunnitelmaansa kriittisesti. Onko se realistinen ja koska sen toteuttamisen voisi aloittaa? Kun jokaisen ryhmäläisen mielestä hänen oma polkulomakkeensa on täysin valmis, niistä otetaan kopiot lähettävän tahon, esim. TE-palvelujen yhteyshenkilölle vietäväksi ja jatkotyöstämistä varten. Mikäli ryhmän ohjaaja on esim. työvoiman palvelukeskuksen työntekijä, hän voi suoraan kerätä kopiot itselleen ja jatkaa jokaisen ryhmäläisen polun eteenpäin saattamista yksilöohjauksen keinoin. Tärkeää on kuitenkin, että suunnitelmasta jää kappale myös ryhmäläiselle itselleen motivaation tueksi. Ohjaajan on hyvä korostaa, että nyt kun suunnitelma omasta polusta on valmis, on aika siirtyä käytännön toimiin. Ohjaaja kertaa ja kokoaa Tuumasta toimeen -ryhmäohjausmallin sisällöt ja keskustellaan niiden tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä ryhmäläisille. Ryhmäläisiltä pyydetään edellisen tapaamisen oppien pohjalta rakentavaa palautetta ohjausmallista ja ohjaajista. Heitä pyydetään myös sanomaan positiivista palautetta ja kannustusta jokaiselle ryhmäläiselle. Lopuksi on kirjallisen palautteen (Liite 29) keräämisen ja hyvästien aika. 20

21 Liitteet 21

22 Liite 1 Tapaaminen nro 1 Ohjaajalle Menetelmiä tutustumiseen Menetelmä Esittelykierros Ryhmässä vuoron perään kerrotaan jotakin yleistä itsestä vuoron perään toisille. Ryhmä voi itse toivoa leikkimielisesti, mitä asioita odottaa toisista osallistujista kuulevansa. Kerro ainakin nimesi ammatillista taustaa ja työhistoriaa Voit kertoa lisäksi ikäsi perheestäsi nykyisestä tilanteestasi harrastuksistasi Menetelmä Kysymyskortit Kysymyskortit (liite 2) ovat helppo tapa kuulla ryhmäläisistä eri asioita ja tutustua samalla heidän ajatusmaailmaansa. Kortteja voidaan käyttää eri tavoin ajankäytöstä riippuen. Valitaan yksi kortti, jonka kysymykseen kaikki vastaavat ja keskustellaan aiheesta ryhmänä. Jokaiselle ryhmäläiselle annetaan oma kortti, jonka aiheeseen vain he vastaavat. Ryhmäläiset kysyvät toisiltaan korttien kysymyksiä. Ohjaaja voi käyttää kortteja myös johdatteluna ryhmäkerran teemaan. Esimerkiksi tulevaisuusajatteluun voisi johdattaa kysymys: Minne haluaisit matkustaa ja aiheeseen päästään jatkokysymyksellä miten unelmien matka järjestyisi? Minkä kaiken pitäisi olla kunnossa, jotta ryhmäläinen pääsisi matkalle. Mitä ryhmäläinen voi tehdä jo nyt asian eteen ja mahdollistamiseksi? 22

23 Tapaaminen nro 1 Liite 2 Ohjaajalle Menetelmä Nimi ja adjektiivi -harjoitus Ohjaaja pyytää jokaista ryhmäläistä miettimään adjektiivin, joka kuvaa häntä itseään ja alkaa samalla kirjaimella kuin oma nimi. Korostetaan positiivisuutta ja opitaan samalla sanomaan jotain hyvää itsestä. Esitellään itsemme ryhmälle adjektiivin ja nimen yhdistelmällä esim. Risto reipas, hauska Henri, koominen Kimmo tai kitaristi Kiira. Menetelmä Positiivinen asia minusta Jokainen kertoo jonkun saavutuksen, hyvän muiston, teon elämästään, jonka haluaa kertoa muille ryhmäläisille. Näin opitaan jo jotain toisista osallistujista ja harjoitellaan positiivisten asioiden sanomista myös itsestä. Tämä on hyvä aloitus vauhdittamaan osallistujien välistä keskustelua sekä ryhmäytymistä. Menetelmä Ensivaikutelmaharjoitus Ohjaaja kertoo ryhmäläisille, että ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Ensivaikutelma voi pettää, koska sen perusteella ihmiset tekevät toisistaan hyvinkin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilman mitään kummempia perusteluja. Vain paremmin tutustumalla ihmiseen voi tietää, minkälainen hän oikeasti on. Ohjaaja antaa ryhmäläisille tehtäväksi arvata lyhyen tuttavuuden perusteella toisistaan jonkin asian. Asiasta annetaan kaksi vaihtoehtoa, joista muiden on valittava toinen, esim. pitääkö henkilö enemmän kahvista vai teestä tai onko henkilö enemmän aamu- vai iltaihmisiä. Osallistujat voivat kierrellä toistensa luona kyselemässä annettuja kysymyksiä toisiltaan. Kaikki ryhmäläiset antavat veikkauksensa jokaisen muun suosikista. Lopuksi käydään läpi mikä oli kenenkin valinta ja kuinka oikeaan ensivaikutelman perusteella tehty arvaus tai johtopäätös osui. 23

24 Liite 2 Tapaaminen nro 1 Ohjaajalle Kysymyskortit Mikä on unelmiesi työpaikka? Mikä eläin olisit? Mitä työtä et koskaan suostuisi tekemään? Lempiruokasi? Lempivärisi? Miksi haluaisit tulla isona? Liimaa kysymyskortit kartongille ja leikkaa korteiksi. Minne haluaisit matkustaa? Mistä ammatista haaveilit lapsena? Mitä mieltä olet opiskelusta? Mitä TV-ohjelmaa olet viime aikoina katsonut? Mikä elämänviisaus, sanonta tai sananlasku tulee ensimmäisenä mieleesi? Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi? Mikä on mukavin työ, mitä olet koskaan tehnyt? Mikä on kamalin työ, mitä olet koskaan tehnyt? Mitä harrastat? 24

25 Tapaaminen nro 1 Liite 2 Ohjaajalle Liimaa kysymyskortit kartongille ja leikkaa korteiksi. Millainen on hyvä työnantaja? Oletko koskaan ajatellut alan vaihtamista? Millainen on hyvä työntekijä? Teetkö mieluummin säännöllistä työaikaa vai vuorotyötä? Tekisitkö töitä, jos saisit lottovoiton? Mitä haluaisit opiskella? Milloin kävit viimeksi työpaikkahaastattelussa? Koska asioit viimeksi TE-toimistossa? Milloin teit viimeksi työpaikkahakemuksen? Mikä on sopiva työmatkan pituus? Teetkö töitä mieluummin yksin vai ryhmässä? Tekisitkö töitä mieluummin ulkona vai sisätiloissa? 25

26 Liite 3 Tapaaminen nro 1 Monistetaan Tulevaisuusajattelu Kuvaile millainen tilanteesi on juuri nyt. Mitä tunnet? Millaiseksi elämäsi koet? Oletko aktiivinen vai passiivinen, iloinen vai surullinen, tyytyväinen vai tyytymätön? Pohdi millaisessa tilanteessa haluaisit olla vuoden kuluttua? Nimeä 3 tavoitetta, joita kohden haluaisit pyrkiä seuraavan vuoden aikana. Valitse tavoitteet siten, että ne ovat realistisia saavuttaa. Tavoitteet voivat olla elämänhallintaan, hyvinvointiin, terveyteen tai työllistymiseen liittyviä tavoitteita. 26

27 Tapaaminen nro 1 Liite 3 Monistetaan Minkä pitäisi muuttua, jotta saavuttaisit tavoitteesi? Mitä voit itse tehdä muutoksen eteen? Keneltä tai mistä voit saada apua ja tukea muutokselle, jotta saavuttaisit tavoitteesi? 27

28 Liite 4 Tapaaminen nro 1 Monistetaan Oma polkuni Päätavoitteeni työllisyysasioissa on? (koulutus- tai työpaikka, pätevyys, tienaaminen tms.) Minun on ensin hoidettava seuraavat asiat saavuttaakseni tavoitteeni. Ympyröi ne asiat, jotka juuri sinun on hoidettava, jotta eteenpäin pääseminen olisi mahdollista. Jatka tarvittaessa lause loppuun. Etsin Kirjaudun Selvitän lapsen- Harjoittelen Menen työtodistukseni CV-nettiin hoitajakuviot / tietotekniikka- kuntouttavaan päivähoitoasiat taitoja työtoimintaan Teen Vähennän Menen Hankin Keskustelen ansioluettelon tupakointia työkokeiluun työkokemusta näistä asioista puolisoni kanssa Rohkenen Harjoittelen Hankin teen päätöksen, Menen herätyskellon että jonkin on muututtava Hankin apua Teen alan harrastaa Pohdin omia Suoritan työhakemuksen liikuntaa vahvuuksiani koulutuksen enemmän työntekijänä Teen oman Katson avoimet Pohdin, mille alalle/ Selvitän Suoritan suunnitelmani työpaikat aloille haluan pätevyyskortin työnhakemiseen työllistyä Käyn lääkärissä Soitan Haen töitä Käyn hammas- Mietin, mitä lääkärissä elämältäni haluan Menen suomen Täytän Hankin asunnon Vähennän Menen velkakielen kurssille lomakkeen alkoholin käyttöä neuvontaan Otan yhteyttä Haen pyrin normaaliin Kysyn pohdin, miten koulutukseen päivärytmiin pääsen kulkemaan töihin Tarkastan, Ostan kirjekuoria Pohdin, mitä muu- Selvitän, onko Kohennan onko ammatti- ja postimerkkejä ta minun pitäisi minulla kaikki ulkonäköäni osaamiseni vielä vielä tehdä vaadittava toivetyöajan tasalla paikkaani varten 28

29 Tapaaminen nro 1 Liite 4 Monistetaan Hoidan tarvittavat asiat laatimani aikataulun mukaisesti: Milloin Tapahtuma Yhteystaho Muuta ( , tammi- (puhelu, kirje, sähkö- (TE-palvelut, yritys, (seuraava yhteydenotto, kuu 2015, posti, hakemus, oppilaitos, terveyden- seuraava toimi, viikko nro12) omat paperit) huolto, KELA) yhteyshenkilö) 29

30 Liite 5 Tapaaminen nro 1 Monistetaan Työllistymistä tukevia palveluja Palvelun nimi Tavoite Työaika Onko Kulukorvaus Palkka Missä Mistä voin työsuhde? tapahtuvaa? aloittaa? Kuntouttava Edistää elämän- 1-5 päivää Ei maksetaan Ei makseta Kunnan ja työtoiminta hallintataitoja ja viikossa, läsnäolopäiviltä kolmannen tukea työkykyä 4-8 tuntia sektorin päivässä toimipaikat (ei yritykset) Ota yhteyttä TE-palveluihin selvittääksesi, mihin näistä sinulla on oikeus, ja mikä palveluista on tilanteessasi sopivin. Työkokeilu Tutustua uuteen Pääsääntöisesti Ei maksetaan Ei makseta Kunta, alaan tai tukea työpaikan läsnäolopäiviltä kolmas sektori, työelämään työaikojen yritykset palaamista mukaan Palkkatuki Työllistyminen Tehtäväkohtaisen Kyllä Ei makseta Tehtävä- Kunta, (työllistävälle työajan mukaan kohtainen kolmas sektori, yritykselle) palkka yritykset 30

31 Tapaaminen nro 1 Liite 6 Monistetaan Oman polun suunnittelun tueksi kysymyksiä pohdittaviksi ryhmäläiselle Kysymyksiä pohdittaviksi tulevaisuuden poluista Mitä minä haluan tehdä lähitulevaisuudessa? Mitä minä voin tehdä lähitulevaisuudessa? Mitä realistisia vaihtoehtoja minulla on? Voinko vaihtaa alaa tai tehdä väliaikaisratkaisuja parempien mahdollisuuksien ilmaantumista odotellessa? Mitä mahdollisuuksia voisin selvitellä tarkemmin? Keneltä saan apua suunnitelmien tekoon? Pystyisinkö vaihtamaan paikkakuntaa suunnitelmien edistämiseksi? Mitä kaikkea minun täytyy ottaa suunnitelmien teossa huomioon? Miten suunnitelmat vaikuttavat rahatilanteeseeni? Mikä suunnitelma muuttaisi tilannettani nopeimmin? Mikä suunnitelma muuttaisi tilannettani parhaiten pitkällä tähtäimellä? Mitä asioita minun pitäisi saada kuntoon, jotta suunnitelmani voisi käynnistyä? Milloin olen valmis aloittamaan uuden tulevaisuuden polun rakentamisen? 31

32 Liite 7 Tapaaminen nro 1, kotitehtävät Kotitehtävä Kotitehtävät Varusteet seuraavalle ryhmäkerralle: ulkoiluun soveltuvat vaatteet ja jalkineet reppu vesipullo Seuraava tapaaminen on luontopolulla. Patikoinnin lomassa keskustellaan aiheesta itsetunto ja minäkuva. Pohdi mitä nämä termit tarkoittavat. Miten nämä termit liittyvät oman polkusi suunnitteluun? Miten nämä termit liittyvät työllistymisen näkökulmaan? Millainen itsetunto sinulla omasta mielestäsi on? Millainen minäkuva sinulla on? 32

33 Tapaaminen nro 2 Liite 8 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi itsetunnosta ja minäkuvasta Muistikortti Ohjaajalle keskustelun tueksi Mitä termi minäkuva tarkoittaa? Mitä termi itsetunto tarkoittaa? Millainen on myönteinen / kielteinen minäkuva? Mitä piirteitä liittyy hyvään / huonoon itsetuntoon? Mitä keinoja on parantaa minäkuvaa tai itsetuntoa? Millainen minäkuva teillä on? (Myönteinen / kielteinen?) Voiko minäkuva tai itsetunto mennä ns. överiksi? Millaisena koette ihmisen, jolla on jo liikaa itsetuntoa tai vääristynyt minäkuva? Mitä hyötyä näiden asioiden tunnistamisesta tai harjoittamisesta on henkilölle itselleen? Miten minäkuva tai itsetunto hyödyttävät henkilöä työnhaun näkökulmasta? 33

34 Liite 9 Tapaaminen nro 2 Ohjaajalle Minäkuva ja roolit Minäkuvaa ja itsetuntoa on hyvä käsitellä konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi julkisuuden henkilöiden avulla. Tärkeintä on luoda ymmärrystä merkityksen ja esimerkkien avulla, koska aiheina nämä ovat suhteellisen vaikeasti käsitettäviä. Muistikortti Ohjaajalle keskustelun tueksi 1/2 MILLAINEN MINÄ OLEN JA MITEN ARVOSTAN ITSEÄNI? Miksi tämä on merkittävää? Liittyy oleellisesti työnhakemiseen, ammatinvalintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun --> omat vahvuudet, työhakemuksessa omien hyvien puolien esille tuominen, pitää osata markkinoida omaa osaamista Kun on sujut itsensä kanssa, arki on helpompaa Hyvää palautetta omasta toiminnasta tulee harvoin - sitä on hyvä itse ammentaa omista onnistumisista Minäkuva - millainen minä olen? Millaisena ihmisenä näen itseni? Minäkuva muokkaantuu koko elämän ajan Ei ole oikeita tai vääriä ominaisuuksia - jokainen on juuri sellainen, kun on Kyvyt, ominaisuudet, piirteet, edellytykset tehdä asioita, havainnot, toiveet, tunteet, uskomukset jne. jotka liitetään itseemme Oma objektiivinen ajatukseni siitä, mitä olen Esimerkiksi Matti Nykänen voisi ajatella minäkuvastaan: Olen ollut urheilullinen, en ole enää niin urheilullinen, osaan laulaa ja esiintyä, hiukseni ovat vaaleat, haluaisin vielä hypätä mäkeä, koska olen kiinnostunut urheilusta. Menetelmä Roolien kautta minäkuvan pohtiminen Tässä kohtaa tehdään harjoitus, jossa sanotaan ääneen erilaisia rooleja, joita arjessa toteutamme ja pohdimme niiden kautta mitä taitoja, mieltymyksiä, jne. niihin liittyy. Esimerkiksi arjessa olen isä (olen vastuullinen isä, hyvä ruoanlaittaja), soitan bassoa (pidän musiikista, olen luova), siivoaja (pidän siisteydestä, mutten pidä pikkutarkasta työstä). Erilaisia rooleja ja taitoja sanotaan vuorotellen ääneen keskustellen, jolloin niistä tulee konkreettisempia. Tämä helpottaa asian hahmottamista sekä omien positiivisten puolien pohtimista. 34

35 Tapaaminen nro 2 Liite 9 Ohjaajalle Muistikortti Ohjaajalle keskustelun tueksi 2/2 MINÄKUVA - Millainen minä olen? Minäkuvan neljä osa-aluetta - kaavio jaetaan kaikille. Kaikille pohdittavaksi: Minkälainen Aku Ankan minäkuva voisi olla nelikenttäajattelun mukaisesti? (Aku Ankalla kenties epärealistinen minäkuva ainakin ammattiosaamisen suhteen, sillä hän vaihtaa työpaikkaa potkujen takia lähes päivittäin. Muut osa-alueet?) Tähän voidaan ottaa myös joku muu tunnettu hahmo, jota vaikka ryhmä voi ehdottaa itse. Itsetunto - miten suhtaudun itseeni? Miten arvostan itseäni ja omia ominaisuuksiani? Esimerkiksi Matti Nykänen voisi ajatella itsetunnostaan: Olen ollut urheilullinen, muttei se enää ole minulle mahdollista, koska ikä on tullut vastaan ja juon liikaa. Siitä en pidä itsessäni. Tykkään laulaa ja esiintyä, ja olen siinä aika hyvä! Ulkonäköni ei ole parhaasta päästä, mutta pidän hiustyylistäni, mikä on tosi jees. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni. Rohkeutta olla sitä, mitä haluaakin olla Seistä omien mielipiteiden ja ratkaisujen takana Hyväksyä myös muut sellaisina, kun he ovat Minä pystyn... Minä voin... Omien ominaisuuksien arvostamista Tiedostamme omat heikkoutemme ja pystymme myöntämään ne Hyvä itsetunto: Tiedän mitä ominaisuuksia minulla on ja pidän niitä pääosin myönteisinä Lopuksi keskustellaan ja ideoidaan ryhmässä; millä pienillä asioilla voi arjessa kohentaa itsetuntoa. 35

36 Liite 10 Tapaaminen nro 2 Monistetaan Omat itsetunnon rakentuminen -harjoitus Kirjoita omia vahvuuksiasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: A) Fyysinen minäkuva mihin asioihin olen ulkonäössäni tyytyväinen? mistä urheilulajeista pidän? Missä urheilulajissa olen hyvä? B) Persoonallinen minäkuva mitä luonteenpiirteitä arvostan itsessäni? mikä itseäni auttaa, kun minun on paha olla? mitä positiivisia tunteita olen tänään kokenut? C) Sosiaalinen minäkuva mitä piirteitä ystävät tai muut läheiset ihmiset minussa arvostavat? kenen seurassa viihdyn? D) Suoritusminäkuva mitä uusia asioita olen oppinut viimeisen vuoden aikana? mitä osaan tehdä hyvin? missä onnistuin viimeksi? Lähde Aihe_2_teksti_Makinen_co.htm Viitattu

37 Tapaaminen nro 2 Liite 11 Monistetaan Omat vahvuuteni Merkitse rastilla (x) listasta itseäsi kuvaavat vahvuudet. Vahvuuksia: joustavuus ennakkoluulottomuus suvaitsevaisuus avarakatseisuus myönteisyys realistisuus luonnollisuus epävarmuuden sietokyky rentous rauhallisuus pitkäjänteisyys sinnikkyys harkitsevuus tiedonhalu oppimishalu suunnitelmallisuus johdonmukaisuus päättäväisyys itsevarmuus kunnianhimoisuus luotettavuus rehellisyys vastuuntunto ahkeruus innokkuus oma-aloitteisuus aktiivisuus itsenäisyys kekseliäisyys luovuus omaperäisyys taiteellisuus nopeus tarmokkuus huolellisuus tarkkuus taloudellisuus Vuorovaikutustaitoja: sosiaalisuus ystävällisyys kohteliaisuus palveluhenkisyys huumorintaju sanavalmius esiintymistaito yhteistyökyky hyvä ihmissuhdetuntemus neuvottelutaito motivointitaito johtamistaito 37

38 Liite 11 Tapaaminen nro 2 Monistetaan suullinen ilmaisutaito kirjallinen ilmaisutaito kielitaito; mitkä kielet kodinhoito- ja puhdistuspalvelutaidot ruoanvalmistustaidot hoito- ja hoivataidot kasvatus-, ohjaamis- ja opetustaidot Matemaattisia taitoja: laskutaito numeerinen päättelykyky looginen päättelykyky avaruudellinen hahmotuskyky Teknisiä taitoja: tekstinkäsittelytaidot ohjelmointitaidot ohjelmien käyttötaidot; mitkä Työnhallintataitoja: organisointitaito suunnittelutaito ongelmanratkaisutaito päätöksentekotaito projektin vetotaito Ammatillisia taitoja: tyylien ja trendien tuntemus musiikilliset taidot kuvataiteelliset taidot käsityötaidot myyntitaidot esittelytaidot asiakaspalvelutaidot kulttuurien tuntemus ruokakulttuurien tuntemus erätaidot luonnon tuntemus maantiedon tuntemus Muita taitoja: kädentaidot sorminäppäryys fyysinen voimakkuus kestävyyskunto Mitä muita vahvuuksia sinulla on? koneiden ja laitteiden käyttötaidot koneiden ja laitteiden korjaustaidot rakennustaidot ajotaito Lähde: Työterveyslaitos,

39 Tapaaminen nro 2 Liite 12 Monistetaan Asiat, joista pidän itsessäni 1. Kirjoita listaksi kymmenen hyvää puoltasi, vahvuuttasi, osaamisaluettasi tms. positiivista asiaa itsestäsi, jotka näkyvät jokapäiväisessä elämässäsi. Käytä listan laatimiseen vain yksi minuutti. 2. Tee harjoitus joka päivä viikon ajan. Mainitsemasi asiat voivat olla samoja tai eri asioita. 3. Valitse viikon kuluttua listalta muutama ominaisuus tai taito, joista pidät itsessäsi. Kirjaa ylös tilanteet, joissa tämä asia esiintyi. 4. Tee lista niistä vahvuuksistasi, joita ilmeni viikon aikana eniten. Asiat, tiedot, taidot ja vahvuudet, joista pidän itsessäni:

40 Liite 13 Tapaaminen nro 2 Monistetaan Vaakuna itsetuntosi vahvistamiseksi Jokaisella pitää olla oma vaakuna. Vaakuna symboloi menestystä ja huokuu arvokkuutta ja arvostusta. Voit valita vaakunallesi mieleisen muodon, kunhan siihen on sijoitettavissa viisi eri merkitystä tai symbolia omasta elämästäsi. Kirjoita tai piirrä tai etsi kuvia lehdistä ja sijoita ne vaakunaasi. Onnellinen tapahtuma elämässäni Tärkeä tämän hetken tavoite Vaikea asia, jonka olen saavuttanut Taito tai ominaisuus, jota muut kaipaavat poissa ollessani Itseäni kuvaava myönteinen motto. 40

41 Tapaaminen nro 2 Liite 14 Kotitehtävä Kotitehtävät Varusteet seuraavalle ryhmäkerralle: ulkoiluun soveltuvat vaatteet ja jalkineet reppu vesipullo kynä ja paperia Seuraava tapaaminen on luontopolulla. Mieti seuraavaa ulkoilukertaa varten valmiiksi muutama erilainen jumppaliike. Huomioi, että valitset ylä- sekä alavartalolle soveltuvia liikkeitä. Pohdi seuraavia asioita itsessäsi: Millainen fyysinen kunto sinulla on? Liikutko riittävästi? Nukutko riittävästi? Onko ruokavaliosi riittävän hyvä? Onko kuntosi ja hyvinvointisi sillä tasolla, että olet työkuntoinen? Mitä voisit itse tehdä itsesi hyväksi? 41

42 Liite 15 Tapaaminen nro 3 Ohjaajalle Tunnelmaan virittäytymisharjoituksia ryhmän alkuun Menetelmä Kuulumiset näytellen ilman sanoja Esitä muille ryhmäläisille ilman sanoja, näyttelemällä ja elehtimällä kuulumisesi. Aiheena voi olla esim. mitä söit aamupalalla, mitä teit illalla, millä kulkuneuvolla saavuit paikalle tai vaikkapa millä tuulella olet tällä hetkellä. Menetelmä jatkokertomus Ryhmäläiset asettuvat rinkiin. Ohjaaja antaa kertomuksen aiheen esim. Paras liikuntakokemukseni tai Liikunnassa pidän erityisesti tai Syön terveellisesti, koska Ohjaaja aloittaa lausumalla otsikon ja ryhmäläiset jatkavat kertomusta keksimällä sanan kerrallaan jutun jatkoksi. Tarinan on tarkoitus olla hassu ja naurua kirvoittava, vaikka se sisältäisi hiukan faktaakin ja johdattelua päivän aiheeseen. Ohjaaja voi vaikuttaa tähän osallistumalla itse kertomukseen ja antamalla sopivan, kenties koomisenkin sanan viemään tarinaa eteepäin. Ohjaaja lopettaa kertomuksen sopivaan juonen käänteeseen. 42

43 Tapaaminen nro 3 Liite 16 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi liikunnasta ja hyvinvoinnista Muistikortti Kysymyksiä keskustelun tueksi Milloin viimeksi liikuit? Mitä liikuntalajia viimeksi harrastit? Mitä liikuntalajia haluaisit kokeilla? Mitä tarkoittaa lihaskunto? Millaista on aerobinen liikunta? Minkä verran liikuntaa pitäisi harrastaa esim. viikossa? Mitä pientä voisit itse tehdä istumisen vähentämiseksi päivittäin? Miten voisit lisätä liikunnan määrää? Miksi on tärkeää olla työttömänäkin hyvässä fyysisessä kunnossa? Miten ruokavalio vaikuttaa terveyteen ja fyysiseen kuntoon? Miten tupakka ja alkoholi vaikuttavat fyysiseen kuntoon? Miten säännöllinen vuorokausirytmi ja hyvät yöunet vaikuttavat hyvinvointiin? Miten sosiaalinen tuki vaikuttaa terveellisten elämäntapojen noudattamiseen? Mitä voisit hyötyä liikuntaharrastuksen aloittamisesta? Mitä voisit itse tehdä asioidesi eteen? Miten liikuntatottumuksesi ovat muuttuneet vuosien varrella? Mitä hyötyä joukkuepeleistä voisi olla? Mitä joukkuelajia voisit itse harrastaa? Onko pelaaminen vai voitto tärkeämpää? Löytyykö itseltäsi kavereita, joiden kanssa voisit perustaa peliporukan esim. mölkyn tai kroketin pelaamiseen? Onko paikkakunnalla seuroja tai vuoroja, josta joukkue voisi löytyä? Voisiko tämä porukka kokoontua joskus pelailemaan tai patikoimaan yhdessä? 43

44 Liite 17 Tapaaminen nro 3 Monistetaan Terveys ja hyvinvointi Hyvinvointi ei ole itsestään selvyys. Sen eteen täytyy tehdä töitä, välillä riittää pienetkin asiat, välillä täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja herätä tekemään asioita aktiivisesti. Itsestä huolehtiminen on kokonaisvaltaista ja siinä täytyy muistaa ottaa huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Muistele milloin viimeksi: Kävit parturissa tai kampaajalla? Hoidit kyntesi? Pohdit tai huolsit vaatetustasi? Huolsit kenkäsi? Kävit hammaslääkärissä? Kävit terveystarkastuksessa? Mittautit verenpaineesi? Kävit vaa alla? Mietit vuorokausirytmiäsi? Nukuit riittävästi? Harrastit liikuntaa? Ulkoilit? Tunsit olevasi aktiivinen ja reipas? Lepäsit riittävästi? Olit rentoutunut? Teit itsellesi jotakin mukavaa? Ajattelit itsestäsi positiivisesti? Tapasit ystävän? Sanoit toiselle ihmiselle jotakin positiivista? Nauroit itsellesi? Nauroit toisen ihmisen kanssa? Koit hyvää oloa? Tunsit todella tekeväsi asioita itsesi ja hyvinvointisi eteen? Pohdit tarvetta muutokselle? Toteutit jonkin aikeesi? 44

45 Tapaaminen nro 3 Liite 18 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi terveys- ja hyvinvointitehtävään Muistikortti Keskustelun tueksi kysymyksiä edellisen sivun pohdintoihin. Miltä tämän kaltaisten asioiden lukeminen ja pohtiminen tuntui? Olivatko ne itsestäänselvyyksiä vai tuliko kenellekään tunne, että jostakin kysymyksen aiheesta esim. hammaslääkärillä käynnistä on jo liian pitkä aika? Pitäisikö sinun tehdä näistä asioista jollekin jotakin? Mihin aiheeseen puuttuisit omalla kohdallasi seuraavaksi? 45

46 Liite 19 Tapaaminen nro 3 Kotitehtävä Kotitehtävät Varusteet seuraavalle ryhmäkerralle: ulkoiluun soveltuvat vaatteet ja jalkineet reppu vesipullo Seuraava tapaaminen on luontopolulla. Patikoinnin lomassa keskustellaan aiheesta ensivaikutelma ja työnhakuun liittyvät kysymykset. Valmistaudu seuraavaan tapaamiseen: miettimällä mitä ensivaikutelmalla tarkoitetaan pohdi millaisen ensivaikutelman sinä teet muistelemalla millaisia työhaastatteluja sinulla on ollut muistelemalla työnhakutilanteisiin liittyviä omia onnistumisia tai epäonnistumisia 46

47 Tapaaminen nro 4 Liite 20 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi ensivaikutelmasta Muistikortti Pohdittavia seikkoja ensivaikutelmasta Sama ulkoasu voi olla tilanteesta ja tulkinnasta riippuen positiivinen tai negatiivinen asia. Keskustelkaa millainen asu ja tyyli ovat esim. päiväkodista tai mainostoimistosta tai tietokonefirmasta töitä hakevalle: vakuuttava persoonallinen epäsovelias virallinen väritön epäsiisti mitäänsanomaton räiskyvä taiteellinen asiallinen Tuoksun kanssa varovaisuutta, kulttuurissamme mieto ja raikas tuottavat positiivisia mielikuvia, voimakkaat tuoksut tuottavat helposti vastapuolen alitajunnassa negatiivisia mielleyhtymiä. Mitä seuraavista tuoksuista voi tulla mieleen haastattelijalle? hajuvesi partavesi lika ruoka (valkosipuli, sipuli, kaali yms.) tupakka pastilli Hyvä käytös ja asiallinen kielenkäyttö sekä positiivinen asenne ovat joka tilanteessa positiivisen ensivaikutelman tekijöitä. Miten tuot esille olevasi: kohtelias pirteä aktiivinen keskusteleva innokas 47

48 Liite 21 Tapaaminen nro 4 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi ensivaikutelmakokemuksista Muistikortti Millaisen ensivaikutelman olet saanut muista ryhmäläisistä/ohjaajasta? Pitivätkö nämä ensivaikutelmat nyt tutustuttuanne paikkaansa? Oletko koskaan muuttanut käsitystäsi ihmisestä ensivaikutelman jälkeen? Kerro esimerkki pitkälle menneestä päätelmästä ensivaikutelman suhteen? Kerro tilanteesta, jossa joku on tehnyt positiivisen tai negatiivisen ensivaikutelman. Mitä tapahtui ja mikä vaikutti tilanteeseen? Mihin itse kiinnität huomiota uudessa ihmisessä? Miten voisin parantaa ensivaikutelmaa työhaastattelutilanteissa? Millaisen ensivaikutelman eri kättelytyylit luovat työhaastattelutilanteissa? Menetelmä Kättelyharjoitus, kättele vierustoveriasi veltosti arasti liian lujasti rutistaen kaksin käsin toinen käsi kättelee ja toinen on kaverin olkapäällä ja taputtelee ilman katsekontaktia todella intensiivisellä katsekontaktilla liian lähellä liian kaukaa sormenpäillä liian kauan liian nopeasti normaalin ystävällisesti Keskustelkaa miltä eri kättelytyylit tuntuivat. 48

49 Tapaaminen nro 4 Liite 22 Monistetaan Kättelyn tietopaketti 1. Kättely kuuluu tilanteeseen, jossa tervehdit, esittäydyt, hyvästelet tai sovit asiasta. 2. Kättely tapahtuu aina seisaaltaan. 3. Fyysiset esteet tai korkea ikä oikeuttavat istumisen. 4. Kätensä ojentaa ensiksi vanhempi henkilö, nainen tai korkeammassa asemassa oleva. Isäntäväki kätellään aina. 5. Pienessä tilaisuudessa kätellään kaikki läsnäolijat. 6. Kättelytapasi vaikuttaa sinusta syntyvään mielikuvaan. 7. Hyvässä kättelyssä kämmen ojennetaan selkeästi, sivuttain avoimena vastapuolelle. 8. Kättä ei vatkata edestakaisin, reilu kädenpuristus riittää. 9. Kätellessä luodaan katsekontakti ja kohdataan ystävällisesti hymyillen. Vinkki! Jos et näe muiden menettelyä, ojenna reilusti kätesi. Kohteliaasti ojennettuun käteen on helppo tarttua. Tavatessamme tuntemattomia ja tuttuja, lähes aina olemme käsi ojennettuna kättelemässä. Kättely on yksi tärkeimmistä länsimaisista tervehtimistavoista, yksi ensivaikutelman muodostajista ja se voi jättää pysyviä mielikuvia. Kättely on yleensä ensimmäinen fyysinen kontakti ja siksi on tärkeää, että käden tarjoaja tietää minkälaisia tuntemuksia se voi saada aikaan vastaanottajassa. Luemme toisiamme jatkuvasti elekielen avulla. Suurin osa tulkinnasta tapahtuu alitajuisesti. Jostakin henkilöstä jää huono tai hyvä kuva, ilman että sitä osaa selittää. Tämä intuitio perustuu usein elekielen viesteihin, ei siihen, mitä henkilö sanoi. Joskus teemme virheitä ajatellessamme jonkin tavan olevan hyvä. Tämä johtuu yleensä siitä, ettemme osaa ajatella, miten vastaanottaja kokee eleen. Kättelytapa voi olla yksi näistä virheistä. Etäisyys käteltäessä Jokaisella on ympärillään näkymättömiä reviirien rajoja, joille muut tunkeutuvat sosiaalisissa tilanteissa. Miten epämukavalta tai mukavalta tietyllä etäisyydellä pitäytyminen tuntuu, riippuu sosiaalisesta ympäristöstämme ja siitä, kuinka tuttu tai tuntematon henkilö on. Tärkein muistettava asia käteltäessä on se, että silloin tunkeudutaan aina henkilön intiimialueelle. Normaalisti varjelemme intiimialuetta ventovieraiden kosketukselta. Intiimialueelle tunkeutuminen saattaa aiheuttaa kehossamme adrenaliinireaktion, joka syntyy kun koemme itsemme uhatuksi. Reaktio tapahtuu yleensä alitajuisesti. On siis tärkeää, että tiedämme missä menee hyvän etäisyyden raja ja millainen on hyvä kättelytapa. Käteltäessä pitämämme etäisyyden tulisi riippua siitä, tunnemmeko henkilön entuudestaan ja minkälainen etäisyys sopii tilanteeseen ja kulttuuriin. Jos henkilö on tottunut ihmisiin lähellään, hän ei koe epämiellyttäväksi läheisessä kontaktissa tapahtuvaa kättelyä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että suomalaiset tarvitsevat tilaa ja saattavat mieluummin kurkottaa kätelläkseen, kuin ottaa askeleen lähemmäksi. Kättelytyylit Jonkun käsi voi kätellessä tuntua kylmän nihkeältä kalalta ja kättely on voimaton. Tämä antaa vastaanottajalle usein kuvan epävarmuudesta, hermostuneisuudesta sekä huonosta itsetunnosta. On otettava huomioon, että esimerkiksi reumaatikot tai käsillään työtä tekevät saattavat kätellä näin suojellakseen käsiään. Kylmän kalan tarjoaja haluaa usein kätellä pidemmän etäisyyden päästä, jopa kurkottaa tai kääntää kämmenensä alistuvaan asentoon. Jos joudut kättelemään näin, tärkeissä tilanteissa voisi olla hyvä kertoa syystä, jottei vastaanottaja saa vääränlaista kuvaa. Vastakohtana kylmälle kalalle on rystysten murskaaja, kättelijä, jonka kivuliaan voimakkaassa rutistuksessa kuka tahansa voi tulistua ja haluta läimäyttää päin kasvoja. Kättelyn tarkoituksena ei ole murtaa luita! Kovakourainen kättely antaa vastaanottajalle usein kuvan kovaotteisuudesta, aggressiivisuudesta ja voimakkuudesta. Rystysten murskaaja tunkeutuu joskus pitkälle vastaanottajan intiimialueelle ja voi yhdistää kovakouraisuuden dominoivaan kättelytyyliin. Jos näet väkinäisiä hymyjä ja irvistyksiä, käsien hierontaa tai ravistelua kättelyn jälkeen, jopa mulkoilua, voit epäillä olevasi rystysten murskaaja. Dominoivassa kättelyssä hallitsevampi osapuoli kättelee kämmenselkä ylöspäin, pakottaen vastaanottajan käden alistuvaan, kämmen ylöspäin olevaan asentoon. Dominoiva kättely luo kuvaa hallitsevuudesta ja röyhkeydestä, eikä missään tapauksessa luo pohjaa tasavertaiselle keskustelulle tai neuvottelulle. Jos vastaanottaja ei ole alistuvaa tyyppiä, voi kättely loukata häntä ja muuttua kädenväännöksi, kun alistuvaan asemaan pakotettu yrittää korjata kättelyä tasavertaiseksi. 49

50 Liite 22 Tapaaminen nro 4 Monistetaan Kätteleminen kaksin käsin viestii vilpittömyyttä, mutta kun vastaanottajana on ventovieras, se voi aiheuttaa päinvastaisen reaktion. Kaksin käsin kätellään tuttavapiirissä, yleensä kun kättelijöitä yhdistää jokin tunteellinen asia, esimerkiksi hautajaisissa tai häissä. Hansikaskättelyssä pidetään kaksin käsin kiinni vastaanottajan kädestä. Variaatioita tästä ovat vasemmalla kädellä vastaanottajan käsivarresta, olkavarresta tai olkapäästä kiinni ottaminen. Mitä ylemmäs käsivartta pitkin noustaan, sitä enemmän tunkeudutaan intiimialueelle ja sitä epäluuloisemmaksi vastaanottaja voi tulla. Se saattaa antaa luvattoman helposti lipevän ja epärehellisen kuvan. Tämä kättelytyyli ei sovellu ventovieraiden kättelyyn tavanomaisissa tilanteissa. Joskus kättely saattaa jäädä nopeaksi käsien kohtaamiseksi, jota voi tuskin kutsua kättelyksi. Henkilöt, jotka joutuvat kättelemään paljon, saattavat kehittää tästä piintyneen tavan. Puolihuolimaton pikakättely antaa vastaanottajalle helposti kuvan, ettei kättelijä pidä tilannetta tai henkilöä tärkeänä ja haluaa ohittaa pakollisen kättelyrituaalin mahdollisimman pikaisesti. Hikisten käsien kuivaaminen Hikiset kädet tuntuvat vastaanottajasta erittäin epämiellyttävältä. Jos tiedät, että joudut kättelemään pian, taita käteesi puhdas nenäliina ja paina sitä kevyesti sormillasi kämmentä vasten, älä rutista pieneksi palloksi. Nenäliina imee kosteuden, etkä joudu hankaamaan käsiäsi epätoivoisesti vaatteisiin tai toisiinsa juuri ennen kättelyä. Hetki ennen kättelyä siirrä nenäliina huomaamattomasti toiseen käteen tai taskuun. Oikea kättelytapa Normaali kädenpuristus, se oikea kättelytapa, jonka isät opettavat pojilleen rehellisenä ja miehisenä kättelynä on tasavertainen ja parhain kättelytapa, myös naisille. Käden puristus on kohtuullinen, kummankin kämmenet ovat pystysuorassa ja se tapahtuu kummallekin miellyttävän, yhtä suuren etäisyyden päässä kehosta. Tämä kättely luo hyvän ja tasa-arvoisen ilmapiirin. Kun kättelet, ota katsekontakti ja pumppaa käsiä kolmesta viiteen kertaan. Jos pumppauksia on enemmän, vastaanottaja voi haluta kätensä jo takaisin, intiimialueelle on tunkeuduttu liian pitkäksi aikaa. Lopuksi, pyydä tuttuasi kättelemään sinua ja rehellisesti arvioimaan tapasi kätellä. Vain näin opit minkälainen kättelijä oikeasti olet. Näin keho viestii Negatiivisia viestejä 1. Poispäin kääntynyt istuma- tai seisoma-asento = Ei kiinnosta! 2. Harhaileva tai pälyilevä katse = Minulla on jotain salattavaa. 3. Rauhattomuus ja levottomuus = Pitäisi päästä jo pois! Joo, joo, tuo on kuultu! 4. Veltto, lysähtänyt asento = Väsyttää! Minä en osaa mitään. En jaksa. 5. Epämieluisuutta osoittavat ilmeet = Tyhmä juttu. Typerä puhuja 6. Samanaikainen puuhastelu jonkun muun asian parissa = Asiasi ei ole tärkeä. Positiivisia viestejä 1. Katsekontakti, kasvojen kääntäminen kohti keskustelukumppania 2. Keskittyminen kuuntelemaan 3. Ryhdikäs ja levollinen asento 4. Pieni kumartuminen kohti toista henkilöä, kun hänellä on kiintoisaa sanottavaa 5. Aktiivinen ilme ja olemus 6. Hymy 7. Eläytyminen keskusteluun Lähde Viitattu

51 Tapaaminen nro 4 Liite 23 Kotitehtävä Kotitehtävät Varusteet seuraavalle ryhmäkerralle: ulkoiluun soveltuvat vaatteet ja jalkineet reppu vesipullo kynä ja paperia Seuraava tapaaminen on luontopolulla. Silloin keskustellaan omien polkujen vaiheesta, palautteen antamisesta ja saamisesta ja voimavaroista. Pohdi seuraavaa kertaa varten: Onko oma polkusi jo selkiytymässä? Mikä asia on vielä kesken ja mistä saisit neuvoja siihen? Muistele tilannetta, jossa olet saanut tai antanut hyvää/huonoa palautetta. Pohdi, mitkä asiat ovat sellaisia omassa elämässäsi, joista saat hyvää mieltä, intoa ja voimaa jatkaa eteenpäin? 51

52 Liite 24 Tapaaminen nro 5 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi omien polkujen tilanteesta Muistikortti Omien polkujen tilanne Onko oma polkusi jo selkiytynyt? Mitä pitää vielä tehdä? Onko ollut helppoa/vaikeaa/aikaa vievää? Oletko miettinyt, kuinka realistisia ajatuksesi omasta polustasi ovat? (Vitosen matematiikan numerolla insinöörin ja lääkärin opinnot ovat aika epätodennäköisiä kuten peruskoulupohjalla johtajatason palkkaus.) Kenen kanssa olet keskustellut omasta polustasi? Tiedätkö miltä taholta saat neuvoja tilanteessasi? Mihin kaikkeen tai keihin kaikkiin suunnittelemasi polku vaikuttaa? Oletko huomioinut suunnitelmassasi peruselämän rutiinit? Onko sinulla varasuunnitelmaa tai kiertotietä, jos ajattelemasi polku ei toteudukaan toiveidesi mukaisesti? Esim. et tule valituksi kouluun seuraavassa mahdollisessa haussa niin mitä sitten? Miten käytät ajan ennen seuraavaa hakua hyödyksesi parantaaksesi mahdollisuuksiasi päästä sisään? Tuleeko kyseeseen silloin esim. kuntouttava työtoiminta alan paikassa, työkokeilu, opiskelu avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, erilaiset pätevyyskorttiopinnot, väliaikaistyöt oman unelman täyttymistä odotellessa? 52

53 Tapaaminen nro 5 Liite 25 Monistetaan Elämäntilanne Jos saisit työ- tai koulutuspaikan huomiseksi, oletko valmis? Mitä asioita sinulla täytyy olla valmiiksi mietittynä työnteon aloittamista varten? Oletko pohtinut valmiiksi miten hoidat asioita mm. Perheen kannalta? Lasten ja lemmikkien hoidon kannalta? Perheen yhteisten aikataulujen kannalta? Harrastusten kannalta? Työ- tai kouluvaatteiden osalta? Työ- tai koulumatkojen osalta? Papereiden eli verokortin ja jäsenmaksujen kannalta? 53

54 Liite 26 Tapaaminen nro 5 Ohjaajalle Muistikortti! Ohjaajalle keskustelun tueksi voimavaroista arjessa jaksamiseen Muistikortti Voimavaroja arjen keskellä -kysymyksiä keskustelun tueksi Mistä asioista sinä saat hyvää mieltä ja voimavaroja? Miten itse voisit lisätä hyvien ja voimaa antavien kokemusten saamista? Miten voit auttaa muita jaksamaan arjessa? Miten oma asenne vaikuttaa asiaan? Miten muut ihmiset vaikuttavat asiaan? Jos tuntuu, ettei vaan jaksa, niin mitä silloin teet? Mistä saat apua, jos omat voimavarat ovat todellakin lopussa? Onko uupuminen ja romahtaminen hyväksyttävää? Miten voisit opetella olemaan iloinen ja onnellinen arjen pienistä tapahtumista esim. sain tehtyä kotitöitä, soitettua ystävälle, lähdettyä lenkille? Muistikortti Ehdotuksia voimavarojen tuottajaksi arjessa keskustelu tärkeän ihmisen kanssa onnistuminen arkisessa asiassa esim. hyvän ruoan valmistaminen eläimen kohtaaminen tai hoitaminen huomionosoitus tärkeältä ihmiseltä liikuntasuoritus luontokokemus iloinen ilme vastaantulijalta toisen ihmisen auttaminen tai autetuksi tuleminen hyvä kirja kauniin asian näkeminen itseä kiinnostavan asian löytyminen hetki ystävän tai perheenjäsenen kanssa leikkihetki lapsen kanssa Asiat voivat olla hyvinkin pieniä, mutta ne täytyy vain tunnistaa ja antaa niille arvoa arjessa. 54

55 Tapaaminen nro 5 Liite 27 Ohjaajalle Harjoitus positiivisten asioiden huomaamiseksi Menetelmä Liikettä ja voimaa -harjoitus Näytä muille jumppaliike ja kerro heille samalla positiivinen asia elämästäsi asia, jolle viimeksi hymyilit asia, joka saa sinut tuntemaan itsesi vahvaksi tilanne, jolloin tunsit onnistumista asia, joka on sinulle erityisen tärkeä tilanne, kun saavutit tavoitteesi tilanne, kun teit ns. hyvän työn Kysymyksiä voi keksiä tarpeen mukaan lisääkin. Harjoitus palautteen antamisesta Menetelmä Kannustusta kavereille -harjoitus Jokainen ryhmäläinen kirjoittaa erillisille papereille kaikille muille ryhmäläisille kannustavan lauseen tai neuvon tms. positiivisen asian, paperiin kirjoitetaan lauseen saajan nimi. Paperit laitetaan pussiin ja sekoitetaan. Pussista nostetaan lappu ja ohjeen saaja lukee sen ääneen. Ohjeen saaja ja muu ryhmä arvioivat osuiko neuvo oikeaan ja miltä tällaisen ohjeen saaminen tuntui ja aikooko neuvon saaja ottaa neuvosta vaarin. Tärkeää! Kaikkien neuvojen ja lauseiden on oltava positiivisia ja kannustavia. 55

56 Liite 28 Tapaaminen nro 5 Ohjaajalle Kotitehtävät Seuraava tapaaminen on sisätiloissa. Mukaan tarvitset oman polkusuunnitelmasi, jota voit työstää halutessasi jo kotona. Suunnitelma käydään läpi ryhmässä yleisellä tasolla. Valmiista suunnitelmasta otetaan kopio Työvoimapalveluiden edustajaa varten, jotta hän voi olla tukenasi suunnitelman käytäntöön laittamisessa. Mieti seuraavaa tapaamista varten valmiiksi: Mitä sinun pitäisi vielä selvittää polkusuunnitelmaasi varten? Onko suunnitelmasi realistinen ja viekö se tilannettasi toivotusti eteenpäin? Millä aikavälillä suunnitelmasi on toteutettavissa? Mikä on varasuunnitelmasi? Oletko huomioinut kaikki tarpeelliset asiat suunnitelmassasi? Onko suunnitelmasi sellainen, jonka voit esittää Työvoimapalveluiden edustajalle myöhemmin? Seuraava tapaaminen on viimeinen Tuumasta toimeen -ryhmällä. Pohdi mitä palautetta haluat antaa ryhmäläisille ohjaajille 56