Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisu 7/2010 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion Toimittaneet: Päivi Rouvinen-Wilenius, Pirjo Koskinen-Ollonqvist

2 Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 7/2010 ISSN ISBN Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Tero Sivula / Rodeo Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

3 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion Toimittaneet: Päivi Rouvinen-Wilenius, Pirjo Koskinen-Ollonqvist

4 2 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Kirjoittajat Lynne Friedli, Dr, Mental health promotion specialist, working across Europe, An expert adviser for the European Commission funded implementation programme to promote mental health (EMIP) and an honorary member of the UK Faculty of Public Health. Jukka Hoffrén, HTT, soveltavan tilastotieteen dosentti. Toimii Tilastokeskuksessa tutkimuspäällikkönä. Jouko Kajanoja, VTT, dosentti. Toiminut muun muassa Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntatutkimuksen päällikkönä Pirjo Koskinen-Ollonqvist, FM, kehittämispäällikkö, Terveyden edistämisen keskus Markku Lehto, VTT, SATA-komitean puheenjohtaja. Toiminut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä Michael Parsonage, Dr, Economist, Senior Policy Adviser at the Sainsbury Centre for Mental Health, an independent policy and research organisation based in London. Has previously worked as a senior economist in the UK government, including the Department of Health and HM Treasury. Päivi Rouvinen-Wilenius, TtM, suunnittelija, Terveyden edistämisen keskus Harri Vertio, LKT, Syöpäjärjestöjen pääsihteeri. Toiminut muun muassa Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtajana ( ).

5 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 3 Sisällys Tiivistelmä...5 Summary...7 Saatteeksi...9 Foreword...12 OSA 1. Terveys ja talous PART 1. Health and the Economy Terveyden edistäminen ja kustannukset...16 Health Promotion and Its Costs...28 Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist OSA 2. Pohdintoja terveyden ja talouden peruslähtökohdista PART 2. Reflections on the Basic Premises of Health and the Economy Terveyden edistämisen arvot ja talous The Values of Health Promotion and the Economy...42 Harri Vertio Miksi edistää terveyttä? Why Promote Health?...51 Markku Lehto

6 4 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen OSA 3. Esimerkkejä vaikuttavan terveyden edistämisen kustannuksista PART 3. Examples of the Cost of Effective Health Promotion Sosiaalinen pääoma, terveyspolitiikka ja syrjäytymisen kustannukset Social Capital, Health Policy and the Cost of Exclusion...62 Jouko Kajanoja Mental Health Promotion: Policy and Economic Perspectives from the UK Mielenterveyden edistäminen: poliittisia ja taloudellisia näkökulmia Isosta-Britanniasta...68 Lynne Friedli and Michael Parsonage Mitä vaikuttava ympäristöterveyden edistäminen maksaa? What is the Cost of Effective Environmental Health Promotion?...89 Jukka Hoffrén OSA 4. Haasteita ja mahdollisuuksia PART 4. Challenges and Opportunities Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist Osista muodostuu kokonaisuus Talouden kaikkivoipaisuus Tulevaisuuden odotuksia A Whole Is Made up of Parts Omnipotence of the Economy Future Expectations Liite 1. Käsitteitä...116

7 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 5 Tiivistelmä Kokoomateos on tarkoitettu ensisijaisesti päätöksentekijöille ja terveyden edistämisen kehittämistyötä tekeville, jotka pohtivat terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuutta. Teoksen tavoitteena on kuvata terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden moni-ilmeisyyttä ja tasovaihteluita, jotka heijastuvat myös kustannusvaikuttavuuden hallintaan. Teos koostuu hyvin erilaisista artikkeleista, joiden tarkoituksena on puhutella erilaisia lukijoita. Artikkeleiden kirjoittajat esittävät kukin oman näkökulmansa terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi. Artikkeleissa on yhteneväisiä aineksia ja viestejä siitä, missä vaiheessa terveyden edistämisen työssä ja sen taloudellisessa arvioinnissa ollaan ja miten terveyden edistämisen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus ovat sidoksissa yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. Harri Vertio lähestyy terveyden edistämistä ja taloutta arvojen, erilaisten pääomien, tasa-arvon, tuottavuuden, terveyden ja sosiaalisen myrkyllisyyden kautta. Yksi terveyden edistämisen ydinkysymyksistä on edelleen: perustuuko terveyden edistäminen objektiiviseen näyttöön vai arvoihin? Molemmat näkökulmat ovat terveyden edistämisen kannalta tärkeitä. Markku Lehdon artikkelissa pohditaan terveyttä, terveyden edistämistä, taloutta ja näiden erilaisia heijastumia yksilötasolle. Lehdon keskeinen kysymys on, miten terveyttä voisi edistää. Vastausta kysymykseen hän hahmottelee elämänkaarierojen, yhteiskunnan etujen ja arvojen tarkastelun kautta. Terveyden tavoittelussa on perusteltua etsiä parhaita tapoja sen vaalimiseksi. Terveys on arvokas asia, mutta perusoikeuksiin kuuluu myös sanavapaus ja vapaus harjoittaa elinkeinotoimintaa. Lehto herättelee pohtimaan, mitä tehdään silloin, kun nämä joutuvat vastakkain. Jouko Kajanoja kuvaa sosiaalisen pääoman ja terveyspolitiikan aiheuttamia kustannuksia sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä aiheutuvia säästöjä. Erityisesti syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia pidetään merkittävänä. Terveydelliset ongelmat aiheuttavat syrjäytymistä, mutta myös syrjäytyminen aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Sosiaalisen pääoman ja terveyden välinen yhteys avaa terveyspolitiikkaan uusia ulottuvuuksia erityisesti niin, että suuri eriarvoisuus, vähäinen sosiaalinen pääoma ja heikko terveys liittyvät yhteen. Sosiaalinen pääoma edistää terveellisiä elintapoja, mutta sosiaalisella pääomalla on elintavoista riippumaton myönteinen yhteys terveyteen.

8 6 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Lynne Friedli ja Michael Parsonage tarkastelevat mielenterveyden edistämistä voimavaranäkökulmasta. Oleellinen asia on tuottaa hyvää mielenterveyttä sen sijaan, että ehkäistään ensisijaisesti sairautta. Mitä varhaisempi ja yleisempi terveyttä edistävä toiminta on, sitä enemmän siitä saadaan hyötyä suurille joukoille. Mielenterveyden edistäminen nähdään sellaisen yhteisön ja ympäristön rakentamisena, joka tukee ihmisten henkistä hyvinvointia. Useat mielenterveyteen yhteydessä olevat tekijät ovat terveyssektorin ulkopuolella. Tämä on otettava huomioon mielenterveyden taloudellisessa arvioinnissa. Interventioilla on mahdollisuus vähentää esimerkiksi lasten häiriökäyttäytymistä. Tehokkaimmat ohjelmat ovat sellaisia, jotka kohdistuvat aikaiseen interventioon. Näiden kustannukset todetaan melko kohtuullisiksi. Jukka Hoffren tarkastelee ympäristöhaitoista aiheutuvia terveysvaikutuksia, jotka liittyvät ilman saastumiseen, vesien pilaantumiseen ja puutteelliseen hygieniaan mutta myös vaarallisiin kemikaaleihin, meluun, ilmastonmuutokseen, stratosfäärin otsonikatoon, biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ja maaperän pilaantumiseen. Teoksessa kuvataan terveyden edistämisen taloudellisen arvioinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Teoksen tavoitteena on monipuolistaa näkemystä terveyden edistämisen kannattavuudesta ja kustannushyödyistä korjaavaan työhön suhteutettuna. Tarkoituksena on osoittaa useiden kustannusvaikuttavien polkujen ja ketjujen olemassaolo suhteessa terveyden edistämisen yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä saatuihin tuloksiin. Kustannusvaikuttavuus tarkoittaa vastinetta rahalle.

9 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 7 Summary This anthology is intended primarily for policy makers and health promotion professionals whose work involves the cost-effectiveness of health promotion. The volume aims to describe the diversity and different levels of cost-effectiveness in health promotion work as these have a direct bearing on the management of cost-effectiveness in this field. The articles in the anthology are very different, and they are written for a variety of different audiences. Each writer brings his or her own viewpoint to bear on the issue of the cost-effectiveness of health promotion. The articles contain many common issues and messages regarding the current status of health promotion and its economic evaluation, and on how the efficiency and cost-effectiveness of health promotion are connected to the values of society. Harri Vertio approaches health promotion and economy through values, different forms of capital, equality, profitability, health and social toxicity. One core issue of health promotion includes the question whether health promotion is based on objective evidence or values. Both viewpoints are important in health promotion. Markku Lehto discusses health, health promotion, the economy and their effects on the individual. His central concern is the question of how health can be promoted. He searches for an answer by examining differences in life span, social benefits and values. In the quest for health, it stands to reason to search for the best possible ways to maintain health. Although health has an intrinsic value, our basic rights also include freedom of speech and the right to engage in livelihoods. Lehto urges the reader to consider what should be done when these values come on a collision course. Jouko Kajanoja discusses the costs of social capital and health policy, and the cost savings from the prevention of exclusion. The cost of exclusion are considered particularly significant. While health problems can lead to exclusion, exclusion in turn can cause problems with health. The link between social capital and health opens up new dimensions in health policy; inequality, weak social capital and poor health in particular are closely connected. Although social capital in known to promote healthy habits, it also has a positive effect on health that is independent of lifestyle. Lynne Friedli and Michael Parsonage examine health promotion as an issue of resources. The core issue is that it is better to promote good mental health than to try to prevent mental illness. The earlier and more wide-spread health promotion

10 8 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen measures are, the more they will benefit the population at large. The authors see mental health promotion in terms of constructing the kind of community and environment which are conducive to mental wellbeing. Many factors associated with mental health lie outside the health sector, and this is something that should be taken into consideration in any economic evaluation of mental health. For example, interventions can be used successfully to reduce disruptive behaviour in children. The most effective programmes are ones that focus on early intervention. The cost of such programmes can also be shown to be reasonable. Jukka Hoffren examines the health impacts of environment problems. Factors in this include atmospheric and water pollution and poor hygiene, but also hazardous chemicals, noise, climate change, ozone and biodiversity depletion, and soil pollution. The anthology seeks to outline the preconditions and opportunities of an economic evaluation of health promotion. It aims to provide a diverse view of the profitability of health promotion and its cost-benefits as seen against the backdrop of corrective measures. The purpose is to demonstrate the existence of several cost-effective pathways and causal chains in the context of the individual and social goals of health promotion and the achieved results. Cost-effectiveness translates into value for money.

11 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 9 Saatteeksi Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden arvioitavuus on jatkuvasti askarruttanut edistettäessä ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan terveyttä. Avoimena on myös kysymys, miten terveyden edistämisen hinta määräytyy suhteessa siihen arvoon, jonka ihmiset terveydelleen antavat. Tässä teoksessa esitellään ja avataan erilaisia terveyden ja talouden tarkastelukulmia. Tavoitteena on saada lukija kiinnostumaan terveyden ja talouden yhtälöstä ja erityisesti siitä, miten se voitaisiin ratkaista. Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus on yhtä haastava aihe kuin kysymys terveyden edistämisen vaikuttavuudesta (Koskinen-Ollonqvist ym. 2005). Molemmissa törmätään terveyden edistämisen sisältöön, käytännön toteutukseen ja viime kädessä oikean tiedon saantiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat tekijät, jotka ovat terveyden kannalta tarkoituksenmukaisia. Maailman terveysjärjestön WHO:n Ottawan asiakirjassa (1986) terveyden edistämisellä tarkoitetaan laajaa ja kattavaa yhteiskuntaan vaikuttamista ja yhteiskuntapolitiikan muuttamista terveystavoitteisemmaksi. Terveyden edistämisen tavoitteena ei ole muuttaa ensisijaisesti ihmisten käyttäytymistä vaan luoda heille parhaat mahdolliset edellytykset tehdä se itse. Terveyden edistäminen koostuu promotiivisesta, voimavaroja tukevasta toimintatavasta (toiminta ennen terveys- ja hyvinvointiongelmien esiintymistä) ja preventiivisestä, riski-, haitta-, ja sairauslähtöisestä toimintatavasta (tietoista vaikuttamista terveyttä tuottaviin riskitekijöihin). Terveyden edistämisen tarpeet eivät lähde taudeista vaan ihmisistä, heidän voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta, yhteisöstä ja sosiaalisesta tukemisesta. Terveyden edistämisellä ei saavuteta ikuista elämää, mutta sen avulla luodaan mahdollisuuksia parempaan elämään. Terveyden edistämisen avulla saadut säästöt ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Tähän päätelmään ei kuitenkaan päästä suoraan yhden esitettävissä olevan numeerisen arvon avulla. Terveyttä edistetään toteuttamalla erilaisia tehtäviä. Tästä syystä on liian pelkistettyä osoittaa vain yksi kustannusvaikuttava tapa, jolla toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Terveyttä edistävän toiminnan suoria hyötyjä voidaan osoittaa vain tarkastelemalla useita yksittäisiä terveyden edistämisen toimenpiteitä ja niiden avulla saatuja välituloksia. Terveyden edistäminen voidaan osoittaa kannattavaksi silloin, kun terveyshyödyt ovat kustannuksia suurempia. Kustannuksia ja vaikutuksia on tarkasteltava samanaikaisesti. Terveyden edistämisen avulla tuotettuja terveyshyötyjä on mahdollista todentaa vasta pitkän aikavälin kuluessa, ja silloinkin

12 10 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen väliin tulevien tekijöiden osuus on otettava huomioon. Taloudellisella arvioinnilla pyritään järjestelmällisesti tunnistamaan, mittaamaan ja vertaamaan vaihtoehtoisten interventioiden kustannuksia ja vaikutuksia. Terveyden edistämisen hinta määrittyy tavoitellusta terveyden tasosta, jota pidetään ihmisarvoisena ja elämän laadun kannalta merkittävänä. Voidaanko arvopohjaista ihmisoikeutta määritellä talouden näkökulmasta? Taloudelliseen arviointiin liittyvät odotukset saattavat olla epärealistisia, eikä terveyden edistämisen taloudellinen arvottaminen suhteessa korjaavaan työhön liene kysymyksenä mielekäs. Hoidon tulokset ja siihen vaikuttavat tekijät ovat yksiselitteisiä. Sen sijaan terveyttä edistetään ensisijaisesti keinoin, jotka eivät ole mitattavissa nykytietämyksen valossa ja joiden vaikutuspolut ovat lukuisat. Teos sisältää puheenvuoroja terveyden edistämisestä ja terveyden edistämisen kustannuksista. Artikkeleissa tarkastellaan sekä taloudellisen arvioinnin mielekkyyttä että rajallisuutta ja eettisiä lähtökohtia terveyden edistämisessä. Artikkeleissa otetaan myös kantaa terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden mittaamisen tarkoituksenmukaisuuteen. Puheenvuorot koostuvat terveyden edistämisen, politiikan ja tutkimuksen asiantuntijoiden artikkeleista. Artikkeleiden kirjoittajiksi on kutsuttu sellaisia henkilöitä, joiden kokemus ja monipuolinen näkemys avaavat uusia tarkastelukulmia keskusteltaessa terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuudesta. Teoksen ensimmäisessä osassa toimittajat johdattelevat teoksen tavoitteisiin sekä pohdiskeluun kustannusvaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen mielekkyydestä. Siinä luodaan pohjaa kustannusten ja vaikutusten mittaamiselle, joka olennaisesti liittyy terveyden edistämisen promotiiviseen ja preventiiviseen näkemykseen. Terveyden edistämisen kustannusvaikutuksia tarkastellaan hankelähtöisesti. Teoksen toinen osa koostuu terveyden edistämisen peruslähtökohtien ja kustannusvaikuttavuuden pohdinnoista. Harri Vertio lähestyy terveyden edistämistä ja taloutta arvojen, erilaisten pääomien, tasa-arvon, tuottavuuden, terveyden ja sosiaalisen myrkyllisyyden kautta. Markku Lehto haastaa artikkelissaan pohtimaan terveyden edistämisen työn tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Hän pohtii terveyttä, terveyden edistämistä ja taloutta sekä niiden erilaisia heijastumia yksilöihin. Lehdon keskeinen kysymys on: miten edistää terveyttä? Hän vastaa kysymykseen hahmottelemalla elämänkaarieroja sekä yhteiskunnan etuja ja arvoja. Teoksen kolmas kokonaisuus koostuu vaikuttavan terveyden edistämisen kustannuksista. Esimerkeissä terveyden edistämistä tarkastellaan ehkäisevänä toimintana ja

13 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 11 vaikuttamisena yksilön ja yhteisön oireenmukaisen käyttäytymisen syihin, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Yhden yksittäisen tekijän kustannusvaikuttavuus on nähtävä kokonaisuuden osana. Yksittäisillä tekijöillä on myös keskinäisiä yhteyksiä. Kun köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen ovat yhteydessä terveyteen, terveyttä edistetään vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisiin tekijöihin. Terveyden edistämisessä luodaan mahdollisuuksia, jotta ihmiset saisivat voimavaroja käyttöönsä ja yhteisöllisyys ja sosiaalisuus vahvistuisivat. Tätä lähestymistapaa edustavat Lynne Friedli ja Michael Parsonage artikkelissaan, jonka sanoma täydentää Jouko Kajanojan ajattelutapaa. Erilaisista käsitteellisistä kehikoista ja erilaisin metodein päädytään samansuuntaisiin päätelmiin. Sitä vastoin Jukka Hoffren lähestyy ihmisen terveyttä ja hyvinvointia ympäristöterveyden edistämisen ja ympäristön riskien näkökulmasta. Hänen mukaansa ympäristöriskien haitat terveydelle ja hyvinvoinnille ovat suuremmat kuin mitä taloudellisesti pystytään arvioimaan. Teoksen neljännessä osassa kirjan toimittajat pohtivat, mitä opittiin ja miten tästä eteenpäin. Selkeää ohjetta terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi ei tarjota. Voidaan ainoastaan korostaa kustannuslaskelmien moninaisuutta lukuisine vaikutusketjuineen ja välillisine tekijöineen. Tämä edellyttää tarkkaa mitattavan kohteen ja mittayksikön valintaa. Terveyden edistämisen arvioinnin haasteena on ajallisesti pitkä tarkasteluväli. Terveyden edistämisen ydinkysymyksenä on, perustuuko terveyden edistäminen objektiiviseen näyttöön vai arvoihin. Terveyden edistämisen ensisijainen arvo on ihmisten kaikinpuolisten voimavarojen vahvistaminen. Tulevaisuuden haasteeksi jää sen määrittely, mittaaminen ja vahvan näytön osoittaminen. Terveys nähdään myös ihmisten oikeutena, jolloin terveyden edistäminen on tämän oikeuden aikaansaamista ja vahvistamista. Minkälaisia yhteiskunnallisia kustannuksia oikeuden varjeleminen edellyttää? Siihen ei ole vastausta. Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus ilmiönä on elävä ja kehittyvä. Teoksen anti on lisätä keskustelua ja antaa aineksia terveyden edistämisen indikaattorityöhön, jota tehdään eri puolilla. Kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu vahvaan tietoon siitä, miten terveyttä edistetään ja ymmärrykseen siitä, miten eri tekijät ovat yhteydessä terveyteen. Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist

14 12 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Foreword The evaluation of the cost-effectiveness of health promotion has always been an open question in the quest for better health for individuals, communities and society. Another open question is the price of health promotion compared to the value people place on their health. This anthology presents and explains various perspectives on health and economy. It aims to engage the reader in considering the equation between health and economy, and in particular how it could be solved. The cost-effectiveness of health promotion is just as challenging a topic as the effectiveness of health promotion (Koskinen-Ollonqvist et al. 2005). Both issues involve the content of health promotion, its implementation and, in the final analysis, access to correct information. One particularly interesting issue are the determinants that are relevant for health. In the Ottawa Charter for Health Promotion (1986) by the World Health Organization WHO, health promotion is seen as a broad and inclusive process of changing society and social policy in a direction that leads to better health. The objective of health promotion is not to change behaviour, but to create the best possible conditions that allow people to change their behaviour themselves. Health promotion consists of promotive measures that seek to enhance resources (actions prior to the occurrence of problems in health or welfare), and preventive measures that focus on risk, harm and illness (conscious effort to mitigate the risk factors affecting health). The needs of health promotion do not arise from disease, but from people and their capacities and resources which health promotion seeks to strengthen through social support. Health promotion is not a promise of eternal life, but is does create opportunities to lead a better life. The cost savings from health promotion are considerable even on the scale of the national economy. Such a claim cannot be ascertained on the basis of any single numeric factor, however. Health is always promoted through the implementation of specific tasks. It is therefore a simplification to point to a single cost-effective way for achieving the goals set for health promotion. Direct benefits from health promotion can only be demonstrated by examining several individual health promotion interventions and their interim outcomes. Health promotion can be shown to be profitable when health benefits are greater than the costs. Costs and outcomes must be considered side by side. The benefits of health promotion can only be demonstrated

15 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 13 in the long term, and even then the effect of intervening factors must be accounted for. The purpose of economic assessment is to systematically identify, measure and compare the costs and impacts of alternative interventions. The price of health promotion depends on the level of health that is considered necessary for human dignity and the quality of life. Can a value-based human right be determined from an economic perspective? Expectations about economic evaluation may be unrealistic, and the very question of evaluating health promotion economically relative to curative work is probably senseless. While there are no doubts concerning the outcomes of healthcare and its contributing factors, health promotion consists primarily of interventions which cannot be quantified in the light of current knowledge and whose impact paths are complex. This volume consists of articles on health promotion and its costs. They address such issues as the relevance and limits of the economic assessment of health promotion, as well as the ethical aspects of health promotion. They also criticise the relevance of measuring the cost-effectiveness of health promotion. They are written by experts in health promotion, policy and research. The editorial team wanted to invite writers whose experience and broad views open up new perspectives on the debate on the cost-effectiveness of health promotion. The first part consists of a set of introductions to the aims of the book and to the debate on the relevance of the evaluation and measurement of cost-effectiveness. It provides background information on the measurement of the costs and outcomes of health promotion work, which are closely linked to the promotive and preventive aspects of health promotion. The actual costs of health promotion are examined through case studies. The second part consists of articles that discuss the premises and costeffectiveness of health promotion. Harri Vertio approaches health promotion and the economy through values, different forms of capital, equality, profitability, health and social toxicity. Markku Lehto challenges the reader to consider the ethical issues of health promotion. He discusses health, health promotion, the economy and their impacts on the individual level. Lehto s central concern is the question of how health cam be promoted. He answers the question through an examination of differences in life span, social benefits and values. The third part consists of an account of the costs of effective health promotion. In the examples, health promotion is seen as consisting of preventive interventions

16 14 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen and actions that aim to affect the causes of symptomatic behaviour among individuals and communities, such as the prevention of exclusion. The cost of any single determinant must be considered as part of a wider whole. Individual determinants are mutually linked. When poverty, inequality and social exclusion are all connected to health, health can be promoted by influencing the determinants of social policy. Health promotion aims to create opportunities for people to obtain the resources they need and to strengthen community and sociality. This approach is employed by Lynne Friedli and Michael Parsonage in their article, and their message finds a complement in the thinking of Jouko Kajanoja. Despite their different conceptual frames and methodologies, they arrive at similar conclusions. Jukka Hoffren, on the other hand, approaches the issues of health and wellbeing from the perspective of environmental health promotion and environmental risks. In his view, the damage caused by environmental risks to health and wellbeing are greater than can be assessed economically. In the fourth part of the book, the editors summarise the message of the articles and discuss the question of how we should proceed. No simple rules for the evaluation of the cost-effectiveness of health promotion can be given. We can only emphasise the diversity of cost-effectiveness calculations and the huge complexity of causal chains and intervening factors. Any evaluation must therefore be very careful in the selection of the object of evaluation and the unit of measurement. The challenge for successful evaluation of health promotion is the long time span. The core question in health promotion is whether it is based on objective evidence or values. The foremost value in health promotion is the enhancement of all human resources. The challenge for the future is the definition, measurement and provision of solid evidence of such enhancement. Health is also a human right, and from that perspective health promotion comprises the implementation and realisation of that right. What is the cost of safeguarding the right to health? No simple answer exists. The cost-effectiveness of health promotion is a living, developing thing. This book seeks to inspire debate on this issue, and to provide information and material for the ongoing world-wide work to establish health promotion indicators. The evaluation of cost-effectiveness must be based on solid knowledge on how health promotion can be achieved, and an understanding of the determinant of health. Päivi Rouvinen-Wilenius and Pirjo Koskinen-Ollonqvist

17 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 15 OSA 1. Terveys ja talous PART 1. Health and the Economy Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist

18 16 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Terveyden edistäminen ja kustannukset Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist Terveyteen sisältyy fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus. Laajaa yhteiskunnallisesti määrittynyttä terveyskäsitystä tarvitaan terveyden edistämisen perustaksi. Terveys tarkoittaa ihmisten ja yhteisöjen voimavarojen käyttöä ja hyvinvointia. Terveyteen tarvitaan myös ihmisten vuorovaikutusta ja tasapainoa psykososiaalisen ja fyysisen ympäristön kanssa. Ottawan asiakirjassa (WHO 1986) terveys kuvataan kaikkien oikeutena, jonka saavuttamiseksi tiettyjen perustarpeiden tulee täyttyä. Perustarpeita ovat terveyden taustatekijät, kuten rauha, riittävät taloudelliset edellytykset, ruoka ja suoja, tasapainoinen ekosysteemi ja luonnonvarojen käytön tasapaino. (WHO 1986.) Terveyttä tukeva arkielämän fyysinen ja psykososiaalinen ympäristö (muun muassa koti, koulu, asuinalue, perheen ja lähiyhteisön ilmapiiri) suojaavat terveyttä uhkaavilta tekijöiltä ja lisäävät ihmisten kykyjä edistää ja ylläpitää terveyttään (ks. liite 1). (CSHD 2008; Koskinen-Ollonqvist ym ) Terveyden edistämisen päätehtävä on tuottaa hyvää elämää nostamalla väestön terveystasoa mahdollisimman tehokkaalla, eettisesti hyväksyttävällä ja tasa-arvoisella tavalla. Terveyden edistämisen avulla tuetaan terveydelle myönteisiä asioita, lisätään yksilön ja yhteisön voimavaroja ja aikaansaadaan sitä kautta terveyttä tuottavia muutoksia. Tähän tarvitaan eri tieteenalojen, kuten biolääketieteen, käyttäytymistieteiden, kasvatustieteen, hoitotieteen, sosiaalitieteiden, uskontotieteiden ja taloustieteen, teorioiden tuntemusta ja kykyä niiden soveltamiseksi terveyden edistämisen päämääriä tukevalla tavalla. (Bunton & MacDonald 2002; MacDonald 2002.) Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan tietoa siitä, tarkastellaanko promotiivista (voimavarat) vai preventiivistä (riskit) osa-aluetta (kuvio 1). Promotiivisen lähestymistavan mukaan terveyden edistämisen keskeisiä tehtäviä ovat terveyttä vahvistavien tekijöiden lisääminen ihmisten elämänpiiriin. Tällöin terveyden edistäminen on politiikkatyötä ja terveyden edistämisen kustannusvaikutukset tarkoittavat poliittisilla päätöksillä tehtyjen yhteiskuntapoliittisten toimien kustannuksien osoittamista saatuihin tuloksiin nähden.

19 Value for Money The Cost-Effectiveness of Health Promotion 17 Kuvio 1. Terveyden edistämisen kokonaisuus tapaturmiin liittyvin esimerkein Mahdollisuuksien luominen Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Terveyden edistämisen vaihtelu Promootio esim. kunnan yhdyskuntasuunnittelu (alueiden käyttö, asuminen, rakentaminen) Primääripreventio esim. rakennusvalvonta, liikenneväylät, hiekoitus, valaistus, tasapainoharjoittelu Sekundääripreventio esim. lonkkasuojus, kenkien liukuesteet, osteoporoosin ehkäisy, kampanjat Tertiääripreventio esim. fysioterapia, kotiapu, arjen taitojen uudelleen oppiminen, pitkäaikaishoito Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Esimerkkinä (kuvio 1) on ikääntyvien tapaturmien ehkäisy (riskilähtöinen ajattelu). Taustalla on mahdollisuuksien luomisen näkökulma, joka tarkoittaa muun muassa yhdyskuntasuunnittelua, julkista liikennettä, esteettömyyttä ja tekstiviestipalvelua sääoloista. Primääripreventiota ovat esimerkiksi teiden hiekoitus, osteoporoosin ehkäisy, tasapainoharjoittelu, lonkkasuojat ja kenkien liukuesteet sekä reaktionopeusharjoittelu. Sekundääri- ja tertiääripreventio tarkoittavat esimerkiksi apuvälineitä vamman sattuessa, kuntoutusta, leikkausta jne. Mitä lähemmäs hoidollisia toimia tullaan, sen helpompaa on osoittaa kustannusten ja hyödyn suhdetta, mutta esimerkiksi yhdyskuntasuunnitteluun käytettyjen resurssien osalta on vaikeaa osoittaa, mikä osuus investoinnista tuottaa suoraa hyötyä ikääntyneiden tapaturmien vähentämisessä. Kustannustehokkuuden ja toimenpiteiden tuottavuuden (tulos suhteessa panoksiin) perusteleminen on haasteellinen tehtävä.

20 18 Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen Kustannusvaikuttavuus Taloudellisella arvioinnilla ja kustannusvaikuttavuudella on omat peruspiirteensä (liite 1). Taloudellisen arvioinnin tehtävänä on selvittää ohjelman tai toimenpiteen (intervention) taloudelliset vaikutukset. Ohjelman taloudellinen arviointi sisältää kustannusten ja vaikutusten arvioinnin, arviointikriteereistä ja vertailuasetelmista huolehtimisen sekä yrityksen yhdistää kustannukset ja vaikutukset lopullisessa analyysissa (Drummond ym. 1997). Taloudellisen arvioinnin periaatteet ovat vertailtavuus, yhteiskunnallinen näkökulma, lopulliset vaikutukset ja tukeutuminen tärkeänä pidettyihin asioihin. Vertailtavuus taloudellisessa analyysissa tarkoittaa vaihtoehtoisten toimintatapojen vertailua, koska halutaan saada selville niukkojen resurssien parhain käyttö. Yhteiskunnallinen näkökulma tarkoittaa sitä, että taloudelliset päätökset perustuvat kaikkien mahdollisten kustannusten ja hyötyjen arviointiin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. (Sefton ym ) Arvioinnin perusperiaatteisiin kuuluu myös tukeutuminen lopputuloksiin, jolloin välituloksiin ei useinkaan kiinnitetä huomiota eikä niitä hyödynnetä. Tavoitteena voi olla ensisijaisesti yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoiminen, jolloin halutaan saada selville vaikutuksia muun muassa muutoksia ihmisten elämänlaadussa ja terveydentilassa. Mittauksen kohteena ei niinkään ole välittävien tulosten muutokset, joita ovat muun muassa osallistuminen kulttuuritapahtumiin, kirjastokäynnit, parempilaatuiset tai paremmin saatavilla olevat terveyspalvelut, vaan edellytykset muutoksen aikaansaamiseksi. (Sefton ym ) Määrällisyys on ominaista taloudellisessa arvioinnissa. Se johtuu osittain siitä, että määrällisiä kustannuksia ja vaikutuksia on suhteellisen helppo verrata. Jos vaikutukset ovat luonteeltaan laadullisia, vertaamiseen voidaan käyttää välillisiä mittareita. Mieltymykset tai tärkeinä pidetyt tarkastelun kohteet johtavat siihen, että joillakin asioilla on suurempi painoarvo muihin verrattuna ja se ohjaa tuloksista tehtäviä johtopäätöksiä. (Sefton ym ) Taloudellinen arviointi käsittää laaja-alaisesti kustannusvaikuttavuuden arvioinnin lisäksi myös muut taloudelliset arviointimenetelmät. Käsite sisältää kustannusten minimoinnin, kustannusvaikuttavuuden, kustannusutiliteetin, kustannushyötyjen ja kustannusseuraamusten arvioinnin. Liiketaloudellisia termejä ovat taloudellisuus, tehokkuus, tuottavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. (Liite 1.) Kustannusvaikuttavuus tarkoittaa vastinetta rahalle. Tarkoituksena on saada väestölle parhain mahdollinen terveys olemassa olevilla resursseilla ja jakaa resurssit siten,

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja 6.5.2015 Työpajojen tavoite ja ohjelma Keskustelu ja esimerkkien työstäminen: Miten voimme seurata ja mitata järjestöjen aikaansaamaa muutosta asenteissa? Työpaja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen

Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen Kimmo Parhiala Suunnittelija, THL 24.2.2015 1 24.2.2015 Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen 2 Miksi verkostot ovat tärkeitä sosiaalija terveydenhuollon

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous Tuula Sutela toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous äidinkieli ja kirjallisuus, modersmål och litteratur, kemia, maantiede, matematiikka, englanti käsikirjoitukset vuoden

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia Mari Matveinen, TtM-opiskelija 8.9.2010 Sisältö Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Harjoittelupaikka: The WHO European Office for Investment

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä

Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannusvaikuttavuus seminaari 4.11.2009 Aija Kettunen aija.kettunen@diak.fi Kustannus-vaikuttavuus käsitteet sosiaalitaloustieteessä Panokset

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change March 2017 1 in 4 1 background Period of listening (kuultiin yli 200 henkilöä,

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

WORKING COMMUNITY SKILLS

WORKING COMMUNITY SKILLS WORKING COMMUNITY SKILLS 8.10.2011 Päivi Huotari Paivi.huotari@hamk.fi DIFFERENT ROLES OF SUPERVISORS AND SUBORDINATES MANAGEMENT AND LEADERSHIP SKILLS ORGANIZATIONAL CITIZENSHIP BEHAVIOUR SELF MANAGEMENT

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen 2013 Työsuunnitelma Kuvaa mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat/tulokset saavutetaan. Kuvaus siitä, millaisia toimintoja hankkeen eri vaiheissa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot