DECIPHER VET Programme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DECIPHER VET Programme"

Transkriptio

1 2010 DECIPHER VET Programme Kehitetään näyttöön perustuvaa lähestymistapaa kaupungin tasolla kansanterveyden Investoinnit Euroopan maissa Centre for Health & Social Care Research, Sheffield Hallam University (Eds.) DECiPHEr TEAM Sheffield Hallam University 9/8/ P a g e

2 Decipher VET training programme was financed by the European Commission and was developed as a part of the Leonardo da Vinci DECiPHEr project (the Leonardo da Vinci Transfer of Information Agreement number UK/08/Llp-Ldv?Toi/163_140; Project Number Gb2-Leo ). The project was led by Sheffield Hallam University and is conducted in cooperation with City of Helsignborg (Sweden), City of Turku (Finland), City of Udine (Italy), Sheffield City Council and National School of Public Health and Health Service Management in Romania. Sheffield Hallam University holds intellectual property rights to the content of this training programme. 2 P a g e

3 Sheffield Hallam University, Centre for Health & Social Care Research, September 2010 Authors: Sheffield Hallam University, England Malcolm Whitfield Kasia Machaczek Geoff Green Other contributors: National School of Public Health, Bucharest, Romania Daniela Valceanu Sheffield City Council, Sheffield, England Natalie Pugh Sheffield Hallam University, England Mubarak Ismail Other members of the project group Abo, Finland Heini Parkkunen Maisa Kuusela Udine, Italy Gianna Zamaro Stefania Pascut Helsingborg, Sweden Elisabeth Bengtsson Stefan Jendteg 3 P a g e

4 DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 1 Huomio sydän- ja verisuonitauteihin 1. Aluksi Tämä osio selittää paikallisille käytäntöjen luojille ja päätöksentekijöille sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn periaatteet. Koko jatkokoulutusohjelma keskittyy sydän- ja verisuonitauteihin kolmesta syystä. Ensiksikin ne ovat Euroopan suurimmat sairauden ja kuoleman syyt. Toiseksi sairastumista ja kuolemaa voidaan ehkäistä pienentämällä elämäntapaan liittyviä riskejä. Kolmanneksi eurooppalaiset kaupungit, paikallishallinnot ja niiden yhteistyökumppanit ovat hyvin vaikutusvaltaisia oman alueensa elinolojen ja työolosuhteiden osalta, mikä vaikuttaa elämäntapaan ja sitä kautta riskitekijöihin. Osio keskittyy itse sairauteen, sydän- ja verisuonitautien määrittelyyn, ja kuvaa haasteiden luonteen ja mittakaavan. Erityisesti keskitytään sairauksien epätasaiseen jakaantumiseen ja viimeksi puututaan sairauksien taloudelliseen vaikutukseen. 2. Koulutus Kaikki osiot tukevat oppimisprosessia, joka nojaa osallistujien kokemuksiin paikallisista olosuhteista, houkuttelee pohdintaan ja on toimintapainotteista. Suosittelemme erityisesti Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä -prosessia (1984). 1 Oppiminen on prosessi, jossa kokemus muuntuu tiedoksi (1984, s. 38) neljän vaiheen kautta: (1) konkreettinen kokemus tietoisuus sydän- ja verisuonitaudeista ja niihin liittyvien ongelmien laajuudesta ja sairastamisesta, (2) miettivä havainnointi (havaitsija) pohtii, miten sydän- ja verisuonitaudit vaikuttavat väestön hyvinvointiin, (3) abstrakti käsitteellistäminen (ajattelu) synnyttää ideoita kaupunkitasoisista investoinneista, käyttää tämän osion tilastoja osoittaakseen, että rahoitus on kaupunkitasoinen investointi kansanterveyteen, (4) aktiivinen kokeilu antaa perustelut ryhmien investointiajatuksille. Kuvio 1. Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä. 1 Kolb, David A Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, N.J. 4 P a g e

5 3. Sydän- ja verisuonitautien määrittely Sydän- ja verisuonitaudit on yhteisnimitys joukolle toisiinsa liittyviä tiloja, jotka vaikuttavat sydämeen ja verenkiertojärjestelmään 2. Sydän- ja verisuonitauteihin kuuluvat sepelvaltimotauti, angina pectoris, sydäninfarkti ja aivoinfarkti. (i) Sepelvaltimotaudin aiheuttaa vähittäinen rasvan varastoituminen sydämen verisuonten seinämiin. Tästä aiheutuu valtimoiden ahtautuminen, joka vaikeuttaa veren ja hapen kulkeutumista sydänlihakseen. Tilan lääketieteellinen nimi on ateroskleroosi ja rasvaplakit tunnetaan nimellä aterooma. (ii) Angina pectoris tarkoittaa kipua tai epämukavuuden tunnetta rinnassa, jonka aiheuttaa valtimoiden ahtaus ja sen aiheuttama riittämätön hapen määrä veressä. (iii) Sydäninfarkti tarkoittaa tilannetta, jossa valtimon seinämän ateroomasta irtoaa plakkia, joka aiheuttaa veritulpan. Sen seurauksena veren happea ei pääse kulkemaan sydämeen tarpeeksi. (iv) Aivoinfarkti aiheutuu aivoihin verta kuljettavan valtimon tukkeutumisesta. Aivoinfarktin aiheuttamat vammat voivat vaikuttaa ruumiin toimintoihin ja henkisiin prosesseihin. 4. Sydän- ja verisuonitaudit ja terveyden epätasa-arvo Vaikuttavat investointipäätökset edellyttävät sydän- ja verisuonitautien ilmenemismallin perusteellista ymmärtämistä. Tautien ilmenemisessä on jyrkkiä eroja Euroopan kaupunkien välillä, samoin kaupunkien sisällä kaupunginosien ja asuinalueiden välillä. Kuvassa 2 näkyy, miten tilanne vaihtelee Iso-Britannian Sheffieldissä. Terveyden eriarvoisuus yhdistetään terveyden yleisiin taustatekijöihin, kuten sosioekonomiseen asemaan (ammatillinen sosiaaliluokka, koulutus, työllisyys ja tulotaso). Esimerkiksi perheen tulot tai vanhempien koulutus vaikuttavat niin sydän- ja verisuonitautien syntyyn kuin niiden hoitoonkin. Suosittelemme osallistujille, että he vertailevat omissa kaupungeissaan tietoja sydän- ja verisuonitaudeista ja sosioekonomisesta asemasta eri asuinalueilla. 2 Määritelmät British Heart Foundation 2008, P a g e

6 Kuva 2. Sydän- ja verisuonitautien vaihtelu Sheffieldissä 5. Taloudellinen taakka Sydän- ja verisuonitautien osuus Euroopan Unionin menoista vuodessa on 192 miljardia euroa. EU:n sydän- ja verisuonitautien kokonaiskustannuksista noin 57 % syntyy suoranaisesti terveydenhuollon kustannuksina, 21 % tuottavuuden menetyksinä ja 22 % sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien muusta hoidosta (British Heart Foundation, 2008). Kroonisten sydän- ja verisuonitautien taloudellinen taakka syntyy terveydenhuollon kustannuksista (perusterveydenhoito, sairaalan poliklinikkahoito, ensiapu, sairaalan osastoilla annettu hoito, terveydenhuollon yksiköiden kustannukset ja lääkehoidon kustannukset) sekä muista kustannuksista, esimerkiksi tuottavuuden menetyksistä ennenaikaisten kuolemien takia, pitkä- ja lyhytaikaisesta invaliditeetista, potilaiden matkustuskuluista ynnä muista kustannuksista, kuten lastenhoito, apuvälineet ja ilman reseptiä ostetut lääkkeet (Leal et al., 2005). 6 P a g e

7 1. Aluksi DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 2 Kansanterveyden ymmärtäminen Osio antaa paikallisille käytäntöjen luojille ja päätöksentekijöille (i) kansanterveysajattelun perusteet ja (ii) valaisee paikallishallinnon tärkeätä asemaa väestön terveyden edistäjänä. Monissa Terveissä Kaupungeissa saattavat osion esittämät perusasiat ollakin jo osallistujille tuttuja. 2. Koulutus Kolbin osiossa 1 esitetty kokemuksellisen oppimisen kehä prosessi on suositeltava malli. Osanottajat voivat asettautua eri rooleihin pohtiessaan sekä omaa terveydentilaansa että muiden opintoryhmän jäsenten terveyttä. 3. Terveyden määrittely Osio haastaa 1900 luvulla syntyneen opin, jonka mukaan terveys on sairauden puutetta ja pääosiltaan lääketieteen harjoittajien vastuulla. Osanottajille muistutetaan, että Maailman Terveysjärjestön WHO:n perustamisasiakirjassa esitetyn laajan, arvovaltaisen määritelmän mukaan terveys on kokonaisvaltainen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (WHO, 1948) 4. Kansanterveys käsitteen määrittely 'Sairauden ehkäisyn tiede ja taito, elämän pidentäminen ja terveyden edistäminen yhteiskunnan, julkisten ja yksityisten järjestöjen, yhteisöjen ja yksilöiden järjestäytyneillä toimilla ja tietoisilla valinnoilla (C.E.A. Winslow, 1920) Kansanterveyden kutsumuksena on väestön terveyden parantaminen. Monissa Euroopan kaupungeissa kansanterveystoimet ovat terveyspalveluiden vastuulla, niitä toteuttavat lääkärit, jotka keskittyvät yksilön elämäntapoihin sydän- ja verisuonitautien läheisiin taustatekijöihin. Suosimamme terveyden sosiaalinen malli (kuva 3) antaa yhtäläisen painon terveyden laajemmille taustatekijöille. 7 P a g e

8 5. Paikallishallinnon rooli Paikallishallinnot yhteistyökumppaneineen ovat avainasemassa elinolojen ja työolosuhteiden muokkaamisessa. Ne puolestaan määrittävät elämäntapaa ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Osiot 2, 5 ja 6 käsittelevät tätä roolia yksityiskohtaisemmin. 8 P a g e

9 1. Aluksi DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus Osio 3 Euroopan politiikat Osio korostaa paikallishallintojen merkitystä terveyden edistämiselle tuomalla esiin kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Maailman Terveysjärjestön asiantuntemusta. Niiltä kaupungin poliittisilta päättäjiltä, joiden toimialaan ei kuulu muodollinen vastuu terveyspalveluista, vaaditaan rohkeutta ja näkemystä. Osiolla on kaksi vahvaa viestiä: (i) terveys kuuluu kaikille ja paikallishallinto on avainasemassa eri hallintosektoreiden toimijoiden myötävaikuttamisen organisoinnissa, (ii) paikallishallinnon tulisi varmistaa, että helpoin vaihtoehto on terveyttä edistävä valinta. 2. Koulutus Investointipäätöksistä vastaavien paikallisten poliitikkojen lisäksi osion kohderyhmään kuuluvat ammattilaiset ja tekniset tukihenkilöt, jotka suunnittelevat ja panevat toimeen niitä sektorikohtaisia suunnitelmia, joilla on vaikutusta kansanterveyteen. Osio käyttää kokemuksellisen oppimisen prosessia ja soveltaa siinä osiossa 1 esiteltyä Kolbin prosessia ja Tuckmanin kehittämää neljän vaiheen mallia 3 Vaihe Forming muotoutumine n Storming. myllääminen Norming. mallintaminen Prosessi Ryhmätyön aloittaminen. Roolien määrittely. Osallistujat saavuttavat varmuutta rooliensa täyttämisessä. DECIPHEr AMMATILLINEN JATKOKOULUTUS koulutukseen suositeltu tehtävä Esitellään, mitä poikkihallinnolinen työ tarkoittaa terveyden edistämisessä. Osallistujat keskustelevat käsityksistään kaupungin päätöksentekijöiden mahdollisuuksista sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Pyydä osallistujia kirjoittamaan esitys, jossa investoidaan ehkäiseviin toimenpiteisiin Performing. suoriutuminen Ihmiset tuntevat olonsa varmaksi (uusissa) rooleissaan. Pyydä osallistujia perustelemaan ja puolustelemaan liiketoiminta/ investointiehdotuksiaan pienryhmissä 3 Bruce Tuckman (1965) Developmental sequence in small groups. Psychological Bulletin. 63 (6): P a g e

10 3. Terveys kuuluu kaikille Huolimatta siitä, että WHO:n perustamisasiakirja 1948 korosti positiivista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (osio 2), seuraavien 30 vuoden aikana hallintoelimet Euroopassa antoivat etusijan sairaanhoidon kehittämiselle. Vihdoin Alma Atan julistus WHO:n yleiskokouksessa vaihtoi painopisteen perusterveydenhuoltoon, määriteltynä laajasti siten, että siihen kuuluu kasvatus- ja ympäristösektorin tuki. Eri hallintojen yhteistyön korostaminen vietiin Euroopassa vielä pitemmälle alueellisessa Terveyttä Kaikille strategiassa 5. Kaupungit ja paikallishallinnot tunnustettiin johtaviksi vaikuttajiksi terveyden luomisessa ja säilyttämisessä 6, 7 ja WHO:n Euroopan Terveet Kaupungit verkoston johtajat ovat luoneet hienoja poikkihallinnollisia kumppanuuksia. Laaja näkemys terveydestä on tunnustettu myös EU:n valkoisessa kirjassa: Together for Health: A Strategic Approach for the EU , joka puolustaa näkemystä terveysasioiden yhdentämisestä kaikkiin muihin kaupungin hallinnon osa-alueisiin. 4. Helpoin vaihtoehto on terveellinen valinta Terveyden edistämisen käsitteellä ja toiminnalla on arvossapidetty kansainvälinen historia. WHO on järjestänyt seitsemän terveyden edistämisen konferenssia: Ottawa (1986); Adelaide (1988); Sundsvall (1991); Jakarta (1997); Mexico (2000), Bangkok (2005) ja Nairobi 8 (2009). Niiden painopiste on yksilössä, ne tarkastelevat sellaisia kehityskulkuja, jotka sitouttavat ja valtauttavat ihmisiä elämään terveellistä ja merkityksellistä elämää.. Kohdentaessaan ajatuksensa yksilön elämäntapoihin, terveyden edistämisen asiantuntijat nimeävät käyttäytymisen alueelta sellaisia läheisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuin liikunnan ja tupakanpolton. Toisaalta, tämä kohdennus voi jättää huomiotta laajempiin yhteyksiin liittyviä (etäisiä) tekijöitä (korostettuna kuudessa julistuksessa), jotka tukevat yksilön kiinnittymistä terveyttä edistäviin tottumuksiin. Samalla kun tiedostetaan niin etäisten kuin läheistenkin austatekijöiden, asenteiden ja tottumusten merkitys, DECIPEr käyttää hyväksi mallia 9, joka on peräisin WHO:n strategiasta Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. 4 WHO (1978) Declaration of Alma-Ata. International Conference on Primary Health Care,, 6-12 September Available at <http://www.who.int/hpr/archive/ 5 WHO (1985) Targets for Health for All: Targets in support of the European regional strategy for health for all. WHO Regional Office for Europe. Copenhagen 6 Tsouros A. (1994) Action for health in cities. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen 7 Green G. & Tsouros A. (2008) City leadership for Health. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen 8 7 th Global Conference on Health Promotion, 9 Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. (Document WHA57, 2004) WHO. Geneva. 10 P a g e

11 1. Alkulause DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 4 Sydän- ja verisuonitautien taustatekijät Tämä osio rakentuu osiolle 3 ja antaa käyttäjille näyttöä sellaisista erityisistä ja läheisistä yhteyksistä, joita eurooppalaisissa väestöryhmissä esiintyy sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavien elämäntapatekijöiden osalta. Iso-Britannian New Public Health ohjelma antaa Euroopan kaupungeille avainaseman väestöjen terveyden edistämisessä. Sellainen näyttö, jonka tulisi ohjata kaupungin eri investointeja, ei ole kuitenkaan riittävän selkeää, se on sirpaleista ja vaikeata tulkita. Siksi tämä osio keskittyy erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin ja jäsentää näyttöä niistä väylistä, jotka yhdistävät tautien osalta viittä yhteisön kenttää ja (ii) viittä läheistä taustatekijää. Kaupungin päätöksentekijät voivat näin vertailla ja asettaa vastakkain näyttöjä arvioidessaan kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä. Osio 5 osoittaa, ovatko paikallishallinnot todellisuudessa toimivaltaisia. 2. Koulutus Tämän osion kohderyhminä ovat paikallishallinnon ja paikallisten toimijoiden ammatillinen ja tekninen tukihenkilöstö. Osio on teknisempi kuin osiot 1-3, tämä osio pyrkiikin lisäämään kahden ryhmän osaamista (i) johtajien, joilla on yleisnäkemys yrityksen strategioista ja (ii) ohjelmajohtajien talouden, kasvatuksen, turvallisuuden ja ympäristön kentiltä. Osio käyttää kokemuksellisen oppimisen prosesseja ja soveltaa Kolbin lähestymistapaa (kuvaus osiossa 1) ja Tuckmanin neljän asteen mallia (kuvaus osiossa 3). 3. SV tautien läheiset taustatekijät. Osallistujien mieleen palautetaan WHO:n dynaaminen malli (osio 3), joka erottaa sydän- ja verisuonitautien läheiset syyt (i) vähäinen liikunta (ii) ruokavalio (iii) tupakointi ja (iv) alkoholin väärinkäyttö fysiologisista ja tautia aiheuttavista riskitekijöistä, esimerkiksi (v) verenpaine (vi) kolesterolitaso ja (vii) diabetekseen liittyvä glukoosiaineenvaihdunta. Nämä riskitekijät ovat mukana SHEFFTOOL työkalussa. Maallikko-osallistujille tämä osio yksinkertaistaa kuvaa keskittymällä neljään läheiseen syyhyn yhdessä psykososiaalisen hyvinvoinnin (ja sille vastakkaisen tunnepohjaisen stressin) kanssa, siten kuin ne on esitetty Brittiläisen Sydänsäätiön (British Heart Foundation) Cardiovascular disease statistics sydän- ja verisuonitautien tilastot julkaisussa. Vaikkakaan osallistujilta ei edellytetä syvällistä tietoa näiden yhteyksien osalta, on hyvä tiedostaa, että sydän- ja verisuonitautien riskeistä 60 % liittyy suoraan ihmisten elämäntapaan. 11 P a g e

12 4. Varhainen puuttuminen elämän kaarella Elämäntapaa voidaan muuttaa koko elämän ajan sydän- ja verisuonitautien ja riippuvuuden riskien vähentämiseksi. Osallistujien tulisi tiedostaa WHO:n elämänkaarilähestymistapa terveeseen ikääntymiseen 10, samoin kuin puuttumisen perusteet primaari, sekundaari ja tertiaaritasoilla. Kuvan 5 katkonainen viiva (Scottish Needs Assessment Programme (skottilaisen tarvearvio-ohjelman mukaan) 11. osoittaa, miten tyypillisesti iän mukaan edetään kohti sydän- ja verisuonitauteja lapsuuden ja keski-iän elimellisistä ongelmista vasta myöhemmin elämässä ilmeneviin oireisiin. Jana 1 edustaa varhaista elämäntapaan puuttumista sydän- ja verisuonitautien elämänaikaisen riskin pienentämiseksi. Sairaus etenee niin hitaasti, että oireita ei ilmene vaikkakin vähäistä valtimojen ahtautumista on olemassa. Janat 2 ja 3 osoittavat sairauden hidastumisen ja oireiden viivästymisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen tehokkaiden toimenpiteiden ansiosta. Kuva 5: Puuttumisvaihtoehdot ja sydän- ja verisuonitaudit 5. Etäisemmät taustatekijät Mallin seuraava osa tiivistää viiden etäisemmän terveyden taustatekijän vaikutuksen läheisiin taustatekijöihin, jotka esiteltiin ensimmäisessä osassa. Tarkoitus on antaa osallistujille yksinkertaistettu näkemys pääasiallisista yhteyksistä ja antaa valmiudet toimintaan. Tukea-antava tieteellinen näyttö annetaan osiossa Kasvatus Sydän- verisuonitautien ehkäisyn elämänkaariajattelussa (kuva 5) korostuu lasten elämäntavan terveellisyys. Kaupunkien ja paikallishallintojen terveysviranomaisten ulottuvilla on WHO:n terveyttä edistävät koulut ohjelma. Koko koulu -malli (kuva 6), johon kuuluu myös terveyden lukutaidon 10 Noncommunicable diseases prevention and health promotion department (2002) Active Ageing: A Policy Framework. World Health Organization. Geneva. 11 Hanlon P., et al. (1998) Coronary Heart Disease: Scottish Needs Assessment Programme. 12 P a g e

13 opettaminen koulun opetussuunnitelmassa, saa vahvistusta kouluympäristöstä ja kouluruokailusta, liikunnasta ja koulumatkoista pyörällä. Sosiaalistumisen yhteydessä vanhemmat ja ystävät voivat rohkaista elämäntavan terveellisyyteen. Kuva 6 7. Talous Spirit Level 12 niminen julkaisu kuuluu raporttien sarjaan, joka yhdistää terveyden ja sosioekonomisen aseman eri kansallisuuksien joukossa sekä niin kaupunkien kesken kuin niiden sisälläkin. Terveyden eriarvoisuus vaikuttaa olevan sisäsyntyistä epätasa-arvoisissa markkinatalouksissa. On kuitenkin esimerkkejä paikallisista toimenpiteistä, joilla on saatu aikaan muutos. Kaupunkien ja kaupunginosien taloudellinen kehittyminen sekä työttömien sosiaalihuollon tuki nostaa tuloja ja vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja edesauttaa terveyttä edistävää elintapaa. Kaupungit ja yhteistyökumppanit pystyvät myös edistämään työntekijöiden ja palvelujen tuottajien hyviä työoloja huolehtimalla siitä, että työpaikkaruokailu on terveyttä edistävää, suosimalla työmatkoja pyörällä tai kävellen sekä vähentämällä työn käytäntöjen stressaavuutta. 12 Wilkinson R., Pickett K. (2009). The Spirit Level; Why More Equal Societies Almost Always Do Better. Allen Lane. London. 13 P a g e

14 Kuva 7 8. Ympäristö Terveyttä edistävä yhdyskuntasuunnittelu, jota WHO:n Euroopan terveitten kaupunkien verkosto edistää 13 parantaa terveyden edistämisoloja sekä rakennetussa että luonnonympäristössä, yhtä hyvin kuin niiden välisiä liikenneyhteyksiäkin (kuva 8). Kaupungin puistojen ja viheralueiden luonnonympäristö parantaa ilman laatua, houkuttelee liikuntaan ja osallistuvaan elämäntapaan. Rakennettu ympäristö voi jopa parantaa ruokavaliota suosimalla lähiympäristön ruokakauppoja ja poistamalla ruoka-autiomaita. Kaupungit voivat lisäksi parantaa ilman laatua liikenteen suunnittelulla, jossa autoilua vähennetään ja kävelyä sekä pyöräilyä suositaan. Näin lisätään liikuntaa. Kuva 8 13 Barton H., & Tsourou C. (2000) Healthy Urban Planning; A WHO Guide to Planning for People. E&FN Spon. London 14 P a g e

15 9. Asuminen Asumisesta on kaksi puuttumisvaihtoehtoa (kuva 9), joilla on vaikutusta terveydentilaan. 14 Liian kylmät asuinolot aiheuttavat puolet Euroopan maiden talven aikaisesta ylikuolleisuudesta ja pääasiallisesti syynä ovat sydän- ja verisuonitaudit. Parantamalla kotien energiatehokkuutta skandinaaviselle tasolle eristyksineen ja tehokkaine keskuslämmityksineen voidaan parantaa sisälämpötilaa ja vähentää sydän- ja verisuonitautien oireita. Puuttumisella tähän ilmiöön voidaan myös vähentää polttoaineköyhyyttä ja varmistaa kotitalouksien parempi taloudellinen turvallisuus. Epävarman maailman turvasatamana hyvä asumistaso voi vähentää tunnepohjaista stressiä ja pienentää tautien riskiä. Kuva Henkilökohtainen turvallisuus Henkilökohtainen turvallisuudentunne eroaa olemassaolon ahdistuksesta, johon asumista koskevassa osiossa viitattiin. Tässä yhteydessä turvallisuus tarkoittaa tunnettua tai todellista suojaa ruumiin koskemattomuuden loukkauksilta, mikä aiheuttaa stressiä ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jatkuva todellinen tai uhkaava lähisuhdeväkivalta kotona aiheuttaa pitkäkestoista stressiä ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kiusaamisen vähentäminen työssä tai koulussa vähentää stressiä ja vähentää ajan mittaan sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lähiympäristön järjestyshäiriöiden poistaminen madaltaa stressitasoa ja tekee mahdolliseksi kävelyretket asuinalueella ja kanssakäymisen naapureiden kanssa. 15 P a g e

16 Kuva Green G., & Gilbertson J. & the Warm Front Study Group (2008) Warm Front: Better Health: Health Impact Evaluation of the Warm Front Scheme. Sheffield Hallam University. 16 P a g e

17 11. Tiivistelmä Tämä osio antaa yleiskatsauksen viiden kaukaisemman taustatekijän kasvatus, talous, ympäristö, asuminen ja henkilökohtainen turvallisuus vaikutusta elämäntapaan, mikä puolestaan liittyy 60 %:iin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Seuraava osio (6) tiivistää kaupunkien ja niiden yhteistyökumppanien vaikutuksen näihin kaukaisempaan taustatekijään ja osoittaa, minkä verran niillä on valtaa vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. 17 P a g e

18 5. Johdanto DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 5 Kaupungin toimivalta Kaupungin päätöksentekijät ja vaikuttajat tuntevat oman EU jäsenvaltionsa paikallishallinnon ja yhteistyökumppaneitten yleiset valtuudet ja taloudellisen toimivallan. DECIPHEr malli on muutosvoimaisen tilinpidon malli kuutta eri hallinnollista aluetta varten ja tässä osiossa korostetaan sellaisia eritysmahdollisuuksia, joilla kaupungin investoinnein voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien riskejä kautta Euroopan. Vaikka paikallishallintojen valta on rajallista sen ulkopuolelle jäävät mm. makrotalouden linjaukset eurooppalaiset kaupungit pystyvät vaikuttamaan kuudella avainalueella (i) tuomalla kaupunkikehitykseen strategista ajattelua, (ii) tuottamalla kaupungin rahoittamia palveluita ja investoinneilla, (iii) tilaamalla palveluita sopimuskumppaneilta ja (iv) vaikuttamalla yhteistyökumppaneiden tekemiin investointisuunnitelmiin ja tuotettuihin palveluihin. 6. Koulutus Tämän osion vaikuttamisen kentät valittiin ja kehitettiin hankkeen neljässä osallistujakaupungissa. Kohderyhminä ovat paikallishallinnon poliittiset vaikuttajat, kaupungin ja sen kumppanien johtavat virkamiehet sekä paikallishallinnon ja paikallisten toimijoiden ammatillinen ja tekninen henkilöstö. Osion tarkoitus on lisätä strategista ajattelua kahdessa ryhmässä: (i) siellä, missä yhteiseen strategiaan perehtyneet johtajat tekevät investointipäätöksiä, ja (ii) siellä, missä sektorijohtajat päättävät terveysasioista, taloudesta, koulutuksesta, turvallisuudesta, ympäristöasioista ja asumisesta. Osiossa käytetään kokemuksellisen oppimisen prosessia ja sovelletaan Kolbin menetelmää (selitetty 1. osiossa) ja Tuckmanin neljän vaiheen mallia (kuvattu 3. osiossa). 7. Muutosvoimainen tilinpito Osallistujien mieleen palautetaan WHO:n muutosvoimamalli (3. osio), joka osoittaa kaavamaisesti, miten eri etäiiset vaikuttamisalueet (D1, D2, D3+) vaikuttavat joukkoon läheisiä määrittäviä tekijöitä (P1, P2, P3+). DECIPHErin kehittämä runko (kuvio 10) soveltaa WHO:n mallia ja käyttää kuutta aluetta, joihin kaupungit tekevät investointeja ja joilla jokaisella on vaikutusta muille alueille. Osallistujia kehotetaan katsomaan ohi ja yli perinteisen siilo -mallisen tilinpitomallin, jossa rajoitutaan tarkastelemaan vain omaa vaikuttamisen aluetta ja miettimään sellaisia muutoksia, joita eri toimijoiden investoinneilla voi olla terveyteen, ja erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. 18 P a g e

19 Euroopan kaupungeilla on eri tavoin valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa SV tautien riskitekijöihin. Hankkeen neljä osallistujakaupunkia ovat keränneet yhteenvedon omien kaupunkiensa (M) vaikuttamisalueista ja toimivallasta. Tarkastelu tekee mahdolliseksi jäsennellä omia arvioita ja vertailla toimintamahdollisuuksia valtionhallinnon (CG) politiikkojen, lainsäädännön ja valtion budjettirahoituksen asettamissa rajoissa. Koulutus Helsingborg Koulujärjestelmää päivähoidosta peruskoulun ylimpiin luokkiin (1-19) johtaa ja rahoittaa suureksi osaksi kaupunki (M). Yksityisiä koulutusyrittäjiä (20 30%) rahoitetaan 95-prosenttisesti paikallisin verovaroin. Opetussuunnitelmasta ja Koululaista säädetään valtionhallinnossa (CG) ja kaikki koulut paikallistasolla ovat tilivastuussa Ruotsin opetushallitukselle (CG) sekä myös paikalliselle koululautakunnalle (M). Sheffield Kaupunki (M) päättää suoraan valtaosan ensimmäisen asteen (5-11) ja toisen asteen (12 18) koulujen rahoituksesta ja opettajien palkkauksesta. Opetussuunnitelmista 90 % päätetään valtionhallinnossa (CG) mutta terveiden koulujen opetussisällöt ovat paikallisen harkintavallan alaisia. Udine Kaupunki vastaa (M), ja rahoittaa suurimmaksi osaksi ensimmäisen asteen (6-11) ja toisen asteen (12 14) koulujen infrastruktuurista ja opettajien palkkauksesta. Lukioasteen koulut (15 19) ovat aluehallinnon alaisia. Opetussuunnitelmista 90 % tulee valtionhallinnolta (CG), mutta paikallista harkintavaltaa voidaan käyttää terveet koulut hankkeissa. Turku Kaupunki (M) säätelee opetusta ensimmäisen asteen (7-15) ja toisen asteen (16 18) kouluissa, ja palkkaa opettajat sekä muun kouluhenkilökunnan, esim. keittiöön ja huoltotehtäviin. Opetussuunnitelma on valtiollinen (CG), mutta kaupunki (M) ja yksittäinen koulu voi tehdä omia ratkaisujaan. 19 P a g e

20 Ympäristöasiat Helsingborg Valtionhallinto CG säätää ja valvoo Lakia ympäristöasioista ja kansallista ympäristön kehittämisohjelmaa. Kaupungilla M on vaikutusta terveeseen kaupunkiympäristön suunnitteluun ja kaupunki säätelee kehitystyötä maankäyttöä, liikenteen infrastruktuuria, ilma- ja melusaastetta. Kaupunki M valvoo ruokaan, karjaan, eläinsuojeluun, veteen ja viemäröintiin, jätteiden käsittelyyn ja sisäympäristön laatuun liittyviä asioita. M vastaa strategioista, jotka käsittelevät energiaa ja ilmastoa sekä viheralueita ja uimarantoja. Sheffield M suunnitteluosastot säätelevät kaavoitusta ja asumistiheyttä, kaupallisia/teollisia yrityksiä sekä liikenteen infrastruktuuria kaupunkialueella CG:n määräysten asettamissa rajoissa. M voi vaikuttaa jonkin verran terveen kaupunkisuunnittelun alueella. M poliitikoilla on enemmistö 9:ssä suurkaupunkialueen matkustajaliikenteen toimeenpanoelimessä, jolla on vaikutusmahdollisuuksia, mutta joka ei valvo kaupungin julkista ja yksityistä liikennettä. M Ympäristöterveysosasto säätelee ilman saasteita, jotka nykyisin tulevat pääosin maantieliikenteestä. Udine M suunnitteluosastot säätelevät kaupunkikehitystä ja kuljetusinfrastruktuuria CG:n määräysten asettamissa rajoissa. Toisaalta M ei säätele julkista ja yksityistä liikennettä, jonka hoitaa yksityinen kuljetuksen paikallislaitos. Tervettä kaupunkisuunnittelua edistää M suunnitteluosasto. M Ympäristöosasto säätelee maantieliikenteen aiheuttamaa ilman saastumista yhteistyössä aluehallinnon ympäristön suojelulaitoksen kanssa. Turku M poliittinen lautakunta johtaa strategisesti ympäristö- ja kaupunkisuunnitteluosastoa. Kestävä kehitys on ydintavoite, jota ohjaa terve kaupunkisuunnittelu. M vastaa kaupungin omistamista maista, joita säätelee maankäyttölaki (CG). M ympäristönsuojeluosasto mittaa ja valvoo ilmanlaatua, melu- ja saastetasoja. Lisäksi rakentaminen ja julkinen liikenne, kiinteistöt, palvelut ja vesilaitos ovat kaupungin omistamia yhtiöitä. 20 P a g e

21 Asuminen Helsingborg M antaa strategiset linjaukset asumisen kehittämiselle, säätelee kaavoitusta sekä asumistiheyttä suunnittelu- ja rakennuslain mukaisesti (CG). M säätelee asumisen laatua ja standardeja sekä valvoo/omistaa kaupungin asuntokannasta pääosan. Sheffield M hallinnoi (omistaa) ja on parantanut (rahoitus CG) 18 % kaupungin asunnoista. M ympäristöterveyden osasto säätelee 13 % yksityisten vuokra-asuntojen kuntoa. M asumisosasto laatii strategiset linjaukset asuntomarkkinoille ja asuinalueiden kehittämiselle. Udine Yksityinen, paikallinen laitos, jonka tulisi noudattaa M säädöksiä, johtaa, pitää kunnossa ja kehittää julkista asumista. M hallinnoi (omistaa) ja parantaa (CG rahoituksella) osaa Udinen asuntokannasta, joka on osittain kaupallista, osittain sosiaalista asumista. M asumisosasto antaa strategiset linjaukset asuinalueiden kehittämiselle. Turku 2/3 suomalaisista talouksista omistaa asuntonsa. M omistaa vapaasti vuokrattavaa asuntoa, minkä lisäksi on yksityisiä vuokra-asuntoja. Ylioppilaskyläsäätiöllä on 7000 asuntoa opiskelijoille. Turulla on kahdella asuinalueella erityinen asumisneuvoja, jonka palvelukset ovat tarjolla erityistarpeita omaaville tai talousvaikeuksissa oleville ihmisille. 21 P a g e

22 Talous Helsingborg Sheffield CG hallitsee makroekonomisia ohjelmia ja säätelee työoloja. M on usein paikallistason suurin työnantaja Ruotsissa ja sillä on paljon itsenäisyyttä. M rahoittaa toimintojaan paikallisen verotuksen kautta. M hallitsee niin kaupallisten kuin teollistenkin yritysten kaavoitusta. CG. hallitsee makroekonomisia ohjelmia M johtaa kaupungin talousstrategisia kumppanuuksia, jotka edistävät taloudellista elvyttämistä sekä M:n suunnitteluosasto hallitsee yritysten kaavitusta. M ja kansallinen terveyspalvelut ovat Englannissa paikallisesti suurimpia työnantajia (1º & 2º). M säätelee pienyritysten työoloja. Terveys ja turvallisuus toimielin, jonka CG nimeää, säätelee suurten yritysten työoloja. Udine CG hallitsee makroekonomisia ohjelmia. Aluehallinto koordinoi opetusta, osaamista ja infrastruktuuria. M:llä on kumppanuuksia taloudellisten järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa taloudellisen elvyttämisen ja kehittämisen merkeissä. M säätelee kaavoitusta ja asuintiheyttä sekä kaupallisia ja teollisia yrityksiä. Aluehallinto säätelee paikallista kaupankäyntiä aluelainsäädännön puitteissa, mutta M:llä on paikallisesti jonkin verran valtaa avaamis- ja sulkemisaikojen sekä työolojen osalta. M ja terveysviranomainen ovat Italian kaupunkien suurimmat työnantajat, vaikkakin on hankala tunnistaa 1º & 2º, sillä paikalliset terveyslaitokset työskentelevät useiden kaupunkien liittoutumina. Turku CG hallitsee makroekonomisia ohjelmia. M on Turun suurin työnantaja, puolet kaupungin työntekijöistä työskentelee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa. Turun alueen kehittämiskeskus (M) tekee strategista yhteistyötä yhtiöiden ja yritysten kanssa taloudellisen ja yritystoiminnan kehittämisklustereissa. Kaupunginvaltuusto on nimennyt poliittisen hallituksen 10:lle kaupungin omistamalle yhtiölle/yritykselle. 22 P a g e

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Målgrupp: Haparanda Ingress: Haaparanta tarvitsee uuden poliittisen johdon Brödtext: Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa Haaparannassa vuosikymmenien ajan.

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt

FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 6 Helsingin kaupungin määräysvallassa olevien asuntoosakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset 2014 HEL 2014-000259 T 00 01 05 Päätösehdotus Hallituksen ja tilintarkastajien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot