DECIPHER VET Programme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DECIPHER VET Programme"

Transkriptio

1 2010 DECIPHER VET Programme Kehitetään näyttöön perustuvaa lähestymistapaa kaupungin tasolla kansanterveyden Investoinnit Euroopan maissa Centre for Health & Social Care Research, Sheffield Hallam University (Eds.) DECiPHEr TEAM Sheffield Hallam University 9/8/ P a g e

2 Decipher VET training programme was financed by the European Commission and was developed as a part of the Leonardo da Vinci DECiPHEr project (the Leonardo da Vinci Transfer of Information Agreement number UK/08/Llp-Ldv?Toi/163_140; Project Number Gb2-Leo ). The project was led by Sheffield Hallam University and is conducted in cooperation with City of Helsignborg (Sweden), City of Turku (Finland), City of Udine (Italy), Sheffield City Council and National School of Public Health and Health Service Management in Romania. Sheffield Hallam University holds intellectual property rights to the content of this training programme. 2 P a g e

3 Sheffield Hallam University, Centre for Health & Social Care Research, September 2010 Authors: Sheffield Hallam University, England Malcolm Whitfield Kasia Machaczek Geoff Green Other contributors: National School of Public Health, Bucharest, Romania Daniela Valceanu Sheffield City Council, Sheffield, England Natalie Pugh Sheffield Hallam University, England Mubarak Ismail Other members of the project group Abo, Finland Heini Parkkunen Maisa Kuusela Udine, Italy Gianna Zamaro Stefania Pascut Helsingborg, Sweden Elisabeth Bengtsson Stefan Jendteg 3 P a g e

4 DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 1 Huomio sydän- ja verisuonitauteihin 1. Aluksi Tämä osio selittää paikallisille käytäntöjen luojille ja päätöksentekijöille sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn periaatteet. Koko jatkokoulutusohjelma keskittyy sydän- ja verisuonitauteihin kolmesta syystä. Ensiksikin ne ovat Euroopan suurimmat sairauden ja kuoleman syyt. Toiseksi sairastumista ja kuolemaa voidaan ehkäistä pienentämällä elämäntapaan liittyviä riskejä. Kolmanneksi eurooppalaiset kaupungit, paikallishallinnot ja niiden yhteistyökumppanit ovat hyvin vaikutusvaltaisia oman alueensa elinolojen ja työolosuhteiden osalta, mikä vaikuttaa elämäntapaan ja sitä kautta riskitekijöihin. Osio keskittyy itse sairauteen, sydän- ja verisuonitautien määrittelyyn, ja kuvaa haasteiden luonteen ja mittakaavan. Erityisesti keskitytään sairauksien epätasaiseen jakaantumiseen ja viimeksi puututaan sairauksien taloudelliseen vaikutukseen. 2. Koulutus Kaikki osiot tukevat oppimisprosessia, joka nojaa osallistujien kokemuksiin paikallisista olosuhteista, houkuttelee pohdintaan ja on toimintapainotteista. Suosittelemme erityisesti Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä -prosessia (1984). 1 Oppiminen on prosessi, jossa kokemus muuntuu tiedoksi (1984, s. 38) neljän vaiheen kautta: (1) konkreettinen kokemus tietoisuus sydän- ja verisuonitaudeista ja niihin liittyvien ongelmien laajuudesta ja sairastamisesta, (2) miettivä havainnointi (havaitsija) pohtii, miten sydän- ja verisuonitaudit vaikuttavat väestön hyvinvointiin, (3) abstrakti käsitteellistäminen (ajattelu) synnyttää ideoita kaupunkitasoisista investoinneista, käyttää tämän osion tilastoja osoittaakseen, että rahoitus on kaupunkitasoinen investointi kansanterveyteen, (4) aktiivinen kokeilu antaa perustelut ryhmien investointiajatuksille. Kuvio 1. Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehä. 1 Kolb, David A Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, N.J. 4 P a g e

5 3. Sydän- ja verisuonitautien määrittely Sydän- ja verisuonitaudit on yhteisnimitys joukolle toisiinsa liittyviä tiloja, jotka vaikuttavat sydämeen ja verenkiertojärjestelmään 2. Sydän- ja verisuonitauteihin kuuluvat sepelvaltimotauti, angina pectoris, sydäninfarkti ja aivoinfarkti. (i) Sepelvaltimotaudin aiheuttaa vähittäinen rasvan varastoituminen sydämen verisuonten seinämiin. Tästä aiheutuu valtimoiden ahtautuminen, joka vaikeuttaa veren ja hapen kulkeutumista sydänlihakseen. Tilan lääketieteellinen nimi on ateroskleroosi ja rasvaplakit tunnetaan nimellä aterooma. (ii) Angina pectoris tarkoittaa kipua tai epämukavuuden tunnetta rinnassa, jonka aiheuttaa valtimoiden ahtaus ja sen aiheuttama riittämätön hapen määrä veressä. (iii) Sydäninfarkti tarkoittaa tilannetta, jossa valtimon seinämän ateroomasta irtoaa plakkia, joka aiheuttaa veritulpan. Sen seurauksena veren happea ei pääse kulkemaan sydämeen tarpeeksi. (iv) Aivoinfarkti aiheutuu aivoihin verta kuljettavan valtimon tukkeutumisesta. Aivoinfarktin aiheuttamat vammat voivat vaikuttaa ruumiin toimintoihin ja henkisiin prosesseihin. 4. Sydän- ja verisuonitaudit ja terveyden epätasa-arvo Vaikuttavat investointipäätökset edellyttävät sydän- ja verisuonitautien ilmenemismallin perusteellista ymmärtämistä. Tautien ilmenemisessä on jyrkkiä eroja Euroopan kaupunkien välillä, samoin kaupunkien sisällä kaupunginosien ja asuinalueiden välillä. Kuvassa 2 näkyy, miten tilanne vaihtelee Iso-Britannian Sheffieldissä. Terveyden eriarvoisuus yhdistetään terveyden yleisiin taustatekijöihin, kuten sosioekonomiseen asemaan (ammatillinen sosiaaliluokka, koulutus, työllisyys ja tulotaso). Esimerkiksi perheen tulot tai vanhempien koulutus vaikuttavat niin sydän- ja verisuonitautien syntyyn kuin niiden hoitoonkin. Suosittelemme osallistujille, että he vertailevat omissa kaupungeissaan tietoja sydän- ja verisuonitaudeista ja sosioekonomisesta asemasta eri asuinalueilla. 2 Määritelmät British Heart Foundation 2008, P a g e

6 Kuva 2. Sydän- ja verisuonitautien vaihtelu Sheffieldissä 5. Taloudellinen taakka Sydän- ja verisuonitautien osuus Euroopan Unionin menoista vuodessa on 192 miljardia euroa. EU:n sydän- ja verisuonitautien kokonaiskustannuksista noin 57 % syntyy suoranaisesti terveydenhuollon kustannuksina, 21 % tuottavuuden menetyksinä ja 22 % sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien muusta hoidosta (British Heart Foundation, 2008). Kroonisten sydän- ja verisuonitautien taloudellinen taakka syntyy terveydenhuollon kustannuksista (perusterveydenhoito, sairaalan poliklinikkahoito, ensiapu, sairaalan osastoilla annettu hoito, terveydenhuollon yksiköiden kustannukset ja lääkehoidon kustannukset) sekä muista kustannuksista, esimerkiksi tuottavuuden menetyksistä ennenaikaisten kuolemien takia, pitkä- ja lyhytaikaisesta invaliditeetista, potilaiden matkustuskuluista ynnä muista kustannuksista, kuten lastenhoito, apuvälineet ja ilman reseptiä ostetut lääkkeet (Leal et al., 2005). 6 P a g e

7 1. Aluksi DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 2 Kansanterveyden ymmärtäminen Osio antaa paikallisille käytäntöjen luojille ja päätöksentekijöille (i) kansanterveysajattelun perusteet ja (ii) valaisee paikallishallinnon tärkeätä asemaa väestön terveyden edistäjänä. Monissa Terveissä Kaupungeissa saattavat osion esittämät perusasiat ollakin jo osallistujille tuttuja. 2. Koulutus Kolbin osiossa 1 esitetty kokemuksellisen oppimisen kehä prosessi on suositeltava malli. Osanottajat voivat asettautua eri rooleihin pohtiessaan sekä omaa terveydentilaansa että muiden opintoryhmän jäsenten terveyttä. 3. Terveyden määrittely Osio haastaa 1900 luvulla syntyneen opin, jonka mukaan terveys on sairauden puutetta ja pääosiltaan lääketieteen harjoittajien vastuulla. Osanottajille muistutetaan, että Maailman Terveysjärjestön WHO:n perustamisasiakirjassa esitetyn laajan, arvovaltaisen määritelmän mukaan terveys on kokonaisvaltainen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (WHO, 1948) 4. Kansanterveys käsitteen määrittely 'Sairauden ehkäisyn tiede ja taito, elämän pidentäminen ja terveyden edistäminen yhteiskunnan, julkisten ja yksityisten järjestöjen, yhteisöjen ja yksilöiden järjestäytyneillä toimilla ja tietoisilla valinnoilla (C.E.A. Winslow, 1920) Kansanterveyden kutsumuksena on väestön terveyden parantaminen. Monissa Euroopan kaupungeissa kansanterveystoimet ovat terveyspalveluiden vastuulla, niitä toteuttavat lääkärit, jotka keskittyvät yksilön elämäntapoihin sydän- ja verisuonitautien läheisiin taustatekijöihin. Suosimamme terveyden sosiaalinen malli (kuva 3) antaa yhtäläisen painon terveyden laajemmille taustatekijöille. 7 P a g e

8 5. Paikallishallinnon rooli Paikallishallinnot yhteistyökumppaneineen ovat avainasemassa elinolojen ja työolosuhteiden muokkaamisessa. Ne puolestaan määrittävät elämäntapaa ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Osiot 2, 5 ja 6 käsittelevät tätä roolia yksityiskohtaisemmin. 8 P a g e

9 1. Aluksi DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus Osio 3 Euroopan politiikat Osio korostaa paikallishallintojen merkitystä terveyden edistämiselle tuomalla esiin kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Maailman Terveysjärjestön asiantuntemusta. Niiltä kaupungin poliittisilta päättäjiltä, joiden toimialaan ei kuulu muodollinen vastuu terveyspalveluista, vaaditaan rohkeutta ja näkemystä. Osiolla on kaksi vahvaa viestiä: (i) terveys kuuluu kaikille ja paikallishallinto on avainasemassa eri hallintosektoreiden toimijoiden myötävaikuttamisen organisoinnissa, (ii) paikallishallinnon tulisi varmistaa, että helpoin vaihtoehto on terveyttä edistävä valinta. 2. Koulutus Investointipäätöksistä vastaavien paikallisten poliitikkojen lisäksi osion kohderyhmään kuuluvat ammattilaiset ja tekniset tukihenkilöt, jotka suunnittelevat ja panevat toimeen niitä sektorikohtaisia suunnitelmia, joilla on vaikutusta kansanterveyteen. Osio käyttää kokemuksellisen oppimisen prosessia ja soveltaa siinä osiossa 1 esiteltyä Kolbin prosessia ja Tuckmanin kehittämää neljän vaiheen mallia 3 Vaihe Forming muotoutumine n Storming. myllääminen Norming. mallintaminen Prosessi Ryhmätyön aloittaminen. Roolien määrittely. Osallistujat saavuttavat varmuutta rooliensa täyttämisessä. DECIPHEr AMMATILLINEN JATKOKOULUTUS koulutukseen suositeltu tehtävä Esitellään, mitä poikkihallinnolinen työ tarkoittaa terveyden edistämisessä. Osallistujat keskustelevat käsityksistään kaupungin päätöksentekijöiden mahdollisuuksista sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Pyydä osallistujia kirjoittamaan esitys, jossa investoidaan ehkäiseviin toimenpiteisiin Performing. suoriutuminen Ihmiset tuntevat olonsa varmaksi (uusissa) rooleissaan. Pyydä osallistujia perustelemaan ja puolustelemaan liiketoiminta/ investointiehdotuksiaan pienryhmissä 3 Bruce Tuckman (1965) Developmental sequence in small groups. Psychological Bulletin. 63 (6): P a g e

10 3. Terveys kuuluu kaikille Huolimatta siitä, että WHO:n perustamisasiakirja 1948 korosti positiivista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (osio 2), seuraavien 30 vuoden aikana hallintoelimet Euroopassa antoivat etusijan sairaanhoidon kehittämiselle. Vihdoin Alma Atan julistus WHO:n yleiskokouksessa vaihtoi painopisteen perusterveydenhuoltoon, määriteltynä laajasti siten, että siihen kuuluu kasvatus- ja ympäristösektorin tuki. Eri hallintojen yhteistyön korostaminen vietiin Euroopassa vielä pitemmälle alueellisessa Terveyttä Kaikille strategiassa 5. Kaupungit ja paikallishallinnot tunnustettiin johtaviksi vaikuttajiksi terveyden luomisessa ja säilyttämisessä 6, 7 ja WHO:n Euroopan Terveet Kaupungit verkoston johtajat ovat luoneet hienoja poikkihallinnollisia kumppanuuksia. Laaja näkemys terveydestä on tunnustettu myös EU:n valkoisessa kirjassa: Together for Health: A Strategic Approach for the EU , joka puolustaa näkemystä terveysasioiden yhdentämisestä kaikkiin muihin kaupungin hallinnon osa-alueisiin. 4. Helpoin vaihtoehto on terveellinen valinta Terveyden edistämisen käsitteellä ja toiminnalla on arvossapidetty kansainvälinen historia. WHO on järjestänyt seitsemän terveyden edistämisen konferenssia: Ottawa (1986); Adelaide (1988); Sundsvall (1991); Jakarta (1997); Mexico (2000), Bangkok (2005) ja Nairobi 8 (2009). Niiden painopiste on yksilössä, ne tarkastelevat sellaisia kehityskulkuja, jotka sitouttavat ja valtauttavat ihmisiä elämään terveellistä ja merkityksellistä elämää.. Kohdentaessaan ajatuksensa yksilön elämäntapoihin, terveyden edistämisen asiantuntijat nimeävät käyttäytymisen alueelta sellaisia läheisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuin liikunnan ja tupakanpolton. Toisaalta, tämä kohdennus voi jättää huomiotta laajempiin yhteyksiin liittyviä (etäisiä) tekijöitä (korostettuna kuudessa julistuksessa), jotka tukevat yksilön kiinnittymistä terveyttä edistäviin tottumuksiin. Samalla kun tiedostetaan niin etäisten kuin läheistenkin austatekijöiden, asenteiden ja tottumusten merkitys, DECIPEr käyttää hyväksi mallia 9, joka on peräisin WHO:n strategiasta Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. 4 WHO (1978) Declaration of Alma-Ata. International Conference on Primary Health Care,, 6-12 September Available at <http://www.who.int/hpr/archive/ 5 WHO (1985) Targets for Health for All: Targets in support of the European regional strategy for health for all. WHO Regional Office for Europe. Copenhagen 6 Tsouros A. (1994) Action for health in cities. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen 7 Green G. & Tsouros A. (2008) City leadership for Health. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen 8 7 th Global Conference on Health Promotion, 9 Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. (Document WHA57, 2004) WHO. Geneva. 10 P a g e

11 1. Alkulause DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 4 Sydän- ja verisuonitautien taustatekijät Tämä osio rakentuu osiolle 3 ja antaa käyttäjille näyttöä sellaisista erityisistä ja läheisistä yhteyksistä, joita eurooppalaisissa väestöryhmissä esiintyy sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavien elämäntapatekijöiden osalta. Iso-Britannian New Public Health ohjelma antaa Euroopan kaupungeille avainaseman väestöjen terveyden edistämisessä. Sellainen näyttö, jonka tulisi ohjata kaupungin eri investointeja, ei ole kuitenkaan riittävän selkeää, se on sirpaleista ja vaikeata tulkita. Siksi tämä osio keskittyy erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin ja jäsentää näyttöä niistä väylistä, jotka yhdistävät tautien osalta viittä yhteisön kenttää ja (ii) viittä läheistä taustatekijää. Kaupungin päätöksentekijät voivat näin vertailla ja asettaa vastakkain näyttöjä arvioidessaan kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä. Osio 5 osoittaa, ovatko paikallishallinnot todellisuudessa toimivaltaisia. 2. Koulutus Tämän osion kohderyhminä ovat paikallishallinnon ja paikallisten toimijoiden ammatillinen ja tekninen tukihenkilöstö. Osio on teknisempi kuin osiot 1-3, tämä osio pyrkiikin lisäämään kahden ryhmän osaamista (i) johtajien, joilla on yleisnäkemys yrityksen strategioista ja (ii) ohjelmajohtajien talouden, kasvatuksen, turvallisuuden ja ympäristön kentiltä. Osio käyttää kokemuksellisen oppimisen prosesseja ja soveltaa Kolbin lähestymistapaa (kuvaus osiossa 1) ja Tuckmanin neljän asteen mallia (kuvaus osiossa 3). 3. SV tautien läheiset taustatekijät. Osallistujien mieleen palautetaan WHO:n dynaaminen malli (osio 3), joka erottaa sydän- ja verisuonitautien läheiset syyt (i) vähäinen liikunta (ii) ruokavalio (iii) tupakointi ja (iv) alkoholin väärinkäyttö fysiologisista ja tautia aiheuttavista riskitekijöistä, esimerkiksi (v) verenpaine (vi) kolesterolitaso ja (vii) diabetekseen liittyvä glukoosiaineenvaihdunta. Nämä riskitekijät ovat mukana SHEFFTOOL työkalussa. Maallikko-osallistujille tämä osio yksinkertaistaa kuvaa keskittymällä neljään läheiseen syyhyn yhdessä psykososiaalisen hyvinvoinnin (ja sille vastakkaisen tunnepohjaisen stressin) kanssa, siten kuin ne on esitetty Brittiläisen Sydänsäätiön (British Heart Foundation) Cardiovascular disease statistics sydän- ja verisuonitautien tilastot julkaisussa. Vaikkakaan osallistujilta ei edellytetä syvällistä tietoa näiden yhteyksien osalta, on hyvä tiedostaa, että sydän- ja verisuonitautien riskeistä 60 % liittyy suoraan ihmisten elämäntapaan. 11 P a g e

12 4. Varhainen puuttuminen elämän kaarella Elämäntapaa voidaan muuttaa koko elämän ajan sydän- ja verisuonitautien ja riippuvuuden riskien vähentämiseksi. Osallistujien tulisi tiedostaa WHO:n elämänkaarilähestymistapa terveeseen ikääntymiseen 10, samoin kuin puuttumisen perusteet primaari, sekundaari ja tertiaaritasoilla. Kuvan 5 katkonainen viiva (Scottish Needs Assessment Programme (skottilaisen tarvearvio-ohjelman mukaan) 11. osoittaa, miten tyypillisesti iän mukaan edetään kohti sydän- ja verisuonitauteja lapsuuden ja keski-iän elimellisistä ongelmista vasta myöhemmin elämässä ilmeneviin oireisiin. Jana 1 edustaa varhaista elämäntapaan puuttumista sydän- ja verisuonitautien elämänaikaisen riskin pienentämiseksi. Sairaus etenee niin hitaasti, että oireita ei ilmene vaikkakin vähäistä valtimojen ahtautumista on olemassa. Janat 2 ja 3 osoittavat sairauden hidastumisen ja oireiden viivästymisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen tehokkaiden toimenpiteiden ansiosta. Kuva 5: Puuttumisvaihtoehdot ja sydän- ja verisuonitaudit 5. Etäisemmät taustatekijät Mallin seuraava osa tiivistää viiden etäisemmän terveyden taustatekijän vaikutuksen läheisiin taustatekijöihin, jotka esiteltiin ensimmäisessä osassa. Tarkoitus on antaa osallistujille yksinkertaistettu näkemys pääasiallisista yhteyksistä ja antaa valmiudet toimintaan. Tukea-antava tieteellinen näyttö annetaan osiossa Kasvatus Sydän- verisuonitautien ehkäisyn elämänkaariajattelussa (kuva 5) korostuu lasten elämäntavan terveellisyys. Kaupunkien ja paikallishallintojen terveysviranomaisten ulottuvilla on WHO:n terveyttä edistävät koulut ohjelma. Koko koulu -malli (kuva 6), johon kuuluu myös terveyden lukutaidon 10 Noncommunicable diseases prevention and health promotion department (2002) Active Ageing: A Policy Framework. World Health Organization. Geneva. 11 Hanlon P., et al. (1998) Coronary Heart Disease: Scottish Needs Assessment Programme. 12 P a g e

13 opettaminen koulun opetussuunnitelmassa, saa vahvistusta kouluympäristöstä ja kouluruokailusta, liikunnasta ja koulumatkoista pyörällä. Sosiaalistumisen yhteydessä vanhemmat ja ystävät voivat rohkaista elämäntavan terveellisyyteen. Kuva 6 7. Talous Spirit Level 12 niminen julkaisu kuuluu raporttien sarjaan, joka yhdistää terveyden ja sosioekonomisen aseman eri kansallisuuksien joukossa sekä niin kaupunkien kesken kuin niiden sisälläkin. Terveyden eriarvoisuus vaikuttaa olevan sisäsyntyistä epätasa-arvoisissa markkinatalouksissa. On kuitenkin esimerkkejä paikallisista toimenpiteistä, joilla on saatu aikaan muutos. Kaupunkien ja kaupunginosien taloudellinen kehittyminen sekä työttömien sosiaalihuollon tuki nostaa tuloja ja vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja edesauttaa terveyttä edistävää elintapaa. Kaupungit ja yhteistyökumppanit pystyvät myös edistämään työntekijöiden ja palvelujen tuottajien hyviä työoloja huolehtimalla siitä, että työpaikkaruokailu on terveyttä edistävää, suosimalla työmatkoja pyörällä tai kävellen sekä vähentämällä työn käytäntöjen stressaavuutta. 12 Wilkinson R., Pickett K. (2009). The Spirit Level; Why More Equal Societies Almost Always Do Better. Allen Lane. London. 13 P a g e

14 Kuva 7 8. Ympäristö Terveyttä edistävä yhdyskuntasuunnittelu, jota WHO:n Euroopan terveitten kaupunkien verkosto edistää 13 parantaa terveyden edistämisoloja sekä rakennetussa että luonnonympäristössä, yhtä hyvin kuin niiden välisiä liikenneyhteyksiäkin (kuva 8). Kaupungin puistojen ja viheralueiden luonnonympäristö parantaa ilman laatua, houkuttelee liikuntaan ja osallistuvaan elämäntapaan. Rakennettu ympäristö voi jopa parantaa ruokavaliota suosimalla lähiympäristön ruokakauppoja ja poistamalla ruoka-autiomaita. Kaupungit voivat lisäksi parantaa ilman laatua liikenteen suunnittelulla, jossa autoilua vähennetään ja kävelyä sekä pyöräilyä suositaan. Näin lisätään liikuntaa. Kuva 8 13 Barton H., & Tsourou C. (2000) Healthy Urban Planning; A WHO Guide to Planning for People. E&FN Spon. London 14 P a g e

15 9. Asuminen Asumisesta on kaksi puuttumisvaihtoehtoa (kuva 9), joilla on vaikutusta terveydentilaan. 14 Liian kylmät asuinolot aiheuttavat puolet Euroopan maiden talven aikaisesta ylikuolleisuudesta ja pääasiallisesti syynä ovat sydän- ja verisuonitaudit. Parantamalla kotien energiatehokkuutta skandinaaviselle tasolle eristyksineen ja tehokkaine keskuslämmityksineen voidaan parantaa sisälämpötilaa ja vähentää sydän- ja verisuonitautien oireita. Puuttumisella tähän ilmiöön voidaan myös vähentää polttoaineköyhyyttä ja varmistaa kotitalouksien parempi taloudellinen turvallisuus. Epävarman maailman turvasatamana hyvä asumistaso voi vähentää tunnepohjaista stressiä ja pienentää tautien riskiä. Kuva Henkilökohtainen turvallisuus Henkilökohtainen turvallisuudentunne eroaa olemassaolon ahdistuksesta, johon asumista koskevassa osiossa viitattiin. Tässä yhteydessä turvallisuus tarkoittaa tunnettua tai todellista suojaa ruumiin koskemattomuuden loukkauksilta, mikä aiheuttaa stressiä ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jatkuva todellinen tai uhkaava lähisuhdeväkivalta kotona aiheuttaa pitkäkestoista stressiä ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kiusaamisen vähentäminen työssä tai koulussa vähentää stressiä ja vähentää ajan mittaan sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lähiympäristön järjestyshäiriöiden poistaminen madaltaa stressitasoa ja tekee mahdolliseksi kävelyretket asuinalueella ja kanssakäymisen naapureiden kanssa. 15 P a g e

16 Kuva Green G., & Gilbertson J. & the Warm Front Study Group (2008) Warm Front: Better Health: Health Impact Evaluation of the Warm Front Scheme. Sheffield Hallam University. 16 P a g e

17 11. Tiivistelmä Tämä osio antaa yleiskatsauksen viiden kaukaisemman taustatekijän kasvatus, talous, ympäristö, asuminen ja henkilökohtainen turvallisuus vaikutusta elämäntapaan, mikä puolestaan liittyy 60 %:iin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Seuraava osio (6) tiivistää kaupunkien ja niiden yhteistyökumppanien vaikutuksen näihin kaukaisempaan taustatekijään ja osoittaa, minkä verran niillä on valtaa vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. 17 P a g e

18 5. Johdanto DECiPHEr ammatillinen jatkokoulutus: Osio 5 Kaupungin toimivalta Kaupungin päätöksentekijät ja vaikuttajat tuntevat oman EU jäsenvaltionsa paikallishallinnon ja yhteistyökumppaneitten yleiset valtuudet ja taloudellisen toimivallan. DECIPHEr malli on muutosvoimaisen tilinpidon malli kuutta eri hallinnollista aluetta varten ja tässä osiossa korostetaan sellaisia eritysmahdollisuuksia, joilla kaupungin investoinnein voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien riskejä kautta Euroopan. Vaikka paikallishallintojen valta on rajallista sen ulkopuolelle jäävät mm. makrotalouden linjaukset eurooppalaiset kaupungit pystyvät vaikuttamaan kuudella avainalueella (i) tuomalla kaupunkikehitykseen strategista ajattelua, (ii) tuottamalla kaupungin rahoittamia palveluita ja investoinneilla, (iii) tilaamalla palveluita sopimuskumppaneilta ja (iv) vaikuttamalla yhteistyökumppaneiden tekemiin investointisuunnitelmiin ja tuotettuihin palveluihin. 6. Koulutus Tämän osion vaikuttamisen kentät valittiin ja kehitettiin hankkeen neljässä osallistujakaupungissa. Kohderyhminä ovat paikallishallinnon poliittiset vaikuttajat, kaupungin ja sen kumppanien johtavat virkamiehet sekä paikallishallinnon ja paikallisten toimijoiden ammatillinen ja tekninen henkilöstö. Osion tarkoitus on lisätä strategista ajattelua kahdessa ryhmässä: (i) siellä, missä yhteiseen strategiaan perehtyneet johtajat tekevät investointipäätöksiä, ja (ii) siellä, missä sektorijohtajat päättävät terveysasioista, taloudesta, koulutuksesta, turvallisuudesta, ympäristöasioista ja asumisesta. Osiossa käytetään kokemuksellisen oppimisen prosessia ja sovelletaan Kolbin menetelmää (selitetty 1. osiossa) ja Tuckmanin neljän vaiheen mallia (kuvattu 3. osiossa). 7. Muutosvoimainen tilinpito Osallistujien mieleen palautetaan WHO:n muutosvoimamalli (3. osio), joka osoittaa kaavamaisesti, miten eri etäiiset vaikuttamisalueet (D1, D2, D3+) vaikuttavat joukkoon läheisiä määrittäviä tekijöitä (P1, P2, P3+). DECIPHErin kehittämä runko (kuvio 10) soveltaa WHO:n mallia ja käyttää kuutta aluetta, joihin kaupungit tekevät investointeja ja joilla jokaisella on vaikutusta muille alueille. Osallistujia kehotetaan katsomaan ohi ja yli perinteisen siilo -mallisen tilinpitomallin, jossa rajoitutaan tarkastelemaan vain omaa vaikuttamisen aluetta ja miettimään sellaisia muutoksia, joita eri toimijoiden investoinneilla voi olla terveyteen, ja erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. 18 P a g e

19 Euroopan kaupungeilla on eri tavoin valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa SV tautien riskitekijöihin. Hankkeen neljä osallistujakaupunkia ovat keränneet yhteenvedon omien kaupunkiensa (M) vaikuttamisalueista ja toimivallasta. Tarkastelu tekee mahdolliseksi jäsennellä omia arvioita ja vertailla toimintamahdollisuuksia valtionhallinnon (CG) politiikkojen, lainsäädännön ja valtion budjettirahoituksen asettamissa rajoissa. Koulutus Helsingborg Koulujärjestelmää päivähoidosta peruskoulun ylimpiin luokkiin (1-19) johtaa ja rahoittaa suureksi osaksi kaupunki (M). Yksityisiä koulutusyrittäjiä (20 30%) rahoitetaan 95-prosenttisesti paikallisin verovaroin. Opetussuunnitelmasta ja Koululaista säädetään valtionhallinnossa (CG) ja kaikki koulut paikallistasolla ovat tilivastuussa Ruotsin opetushallitukselle (CG) sekä myös paikalliselle koululautakunnalle (M). Sheffield Kaupunki (M) päättää suoraan valtaosan ensimmäisen asteen (5-11) ja toisen asteen (12 18) koulujen rahoituksesta ja opettajien palkkauksesta. Opetussuunnitelmista 90 % päätetään valtionhallinnossa (CG) mutta terveiden koulujen opetussisällöt ovat paikallisen harkintavallan alaisia. Udine Kaupunki vastaa (M), ja rahoittaa suurimmaksi osaksi ensimmäisen asteen (6-11) ja toisen asteen (12 14) koulujen infrastruktuurista ja opettajien palkkauksesta. Lukioasteen koulut (15 19) ovat aluehallinnon alaisia. Opetussuunnitelmista 90 % tulee valtionhallinnolta (CG), mutta paikallista harkintavaltaa voidaan käyttää terveet koulut hankkeissa. Turku Kaupunki (M) säätelee opetusta ensimmäisen asteen (7-15) ja toisen asteen (16 18) kouluissa, ja palkkaa opettajat sekä muun kouluhenkilökunnan, esim. keittiöön ja huoltotehtäviin. Opetussuunnitelma on valtiollinen (CG), mutta kaupunki (M) ja yksittäinen koulu voi tehdä omia ratkaisujaan. 19 P a g e

20 Ympäristöasiat Helsingborg Valtionhallinto CG säätää ja valvoo Lakia ympäristöasioista ja kansallista ympäristön kehittämisohjelmaa. Kaupungilla M on vaikutusta terveeseen kaupunkiympäristön suunnitteluun ja kaupunki säätelee kehitystyötä maankäyttöä, liikenteen infrastruktuuria, ilma- ja melusaastetta. Kaupunki M valvoo ruokaan, karjaan, eläinsuojeluun, veteen ja viemäröintiin, jätteiden käsittelyyn ja sisäympäristön laatuun liittyviä asioita. M vastaa strategioista, jotka käsittelevät energiaa ja ilmastoa sekä viheralueita ja uimarantoja. Sheffield M suunnitteluosastot säätelevät kaavoitusta ja asumistiheyttä, kaupallisia/teollisia yrityksiä sekä liikenteen infrastruktuuria kaupunkialueella CG:n määräysten asettamissa rajoissa. M voi vaikuttaa jonkin verran terveen kaupunkisuunnittelun alueella. M poliitikoilla on enemmistö 9:ssä suurkaupunkialueen matkustajaliikenteen toimeenpanoelimessä, jolla on vaikutusmahdollisuuksia, mutta joka ei valvo kaupungin julkista ja yksityistä liikennettä. M Ympäristöterveysosasto säätelee ilman saasteita, jotka nykyisin tulevat pääosin maantieliikenteestä. Udine M suunnitteluosastot säätelevät kaupunkikehitystä ja kuljetusinfrastruktuuria CG:n määräysten asettamissa rajoissa. Toisaalta M ei säätele julkista ja yksityistä liikennettä, jonka hoitaa yksityinen kuljetuksen paikallislaitos. Tervettä kaupunkisuunnittelua edistää M suunnitteluosasto. M Ympäristöosasto säätelee maantieliikenteen aiheuttamaa ilman saastumista yhteistyössä aluehallinnon ympäristön suojelulaitoksen kanssa. Turku M poliittinen lautakunta johtaa strategisesti ympäristö- ja kaupunkisuunnitteluosastoa. Kestävä kehitys on ydintavoite, jota ohjaa terve kaupunkisuunnittelu. M vastaa kaupungin omistamista maista, joita säätelee maankäyttölaki (CG). M ympäristönsuojeluosasto mittaa ja valvoo ilmanlaatua, melu- ja saastetasoja. Lisäksi rakentaminen ja julkinen liikenne, kiinteistöt, palvelut ja vesilaitos ovat kaupungin omistamia yhtiöitä. 20 P a g e

21 Asuminen Helsingborg M antaa strategiset linjaukset asumisen kehittämiselle, säätelee kaavoitusta sekä asumistiheyttä suunnittelu- ja rakennuslain mukaisesti (CG). M säätelee asumisen laatua ja standardeja sekä valvoo/omistaa kaupungin asuntokannasta pääosan. Sheffield M hallinnoi (omistaa) ja on parantanut (rahoitus CG) 18 % kaupungin asunnoista. M ympäristöterveyden osasto säätelee 13 % yksityisten vuokra-asuntojen kuntoa. M asumisosasto laatii strategiset linjaukset asuntomarkkinoille ja asuinalueiden kehittämiselle. Udine Yksityinen, paikallinen laitos, jonka tulisi noudattaa M säädöksiä, johtaa, pitää kunnossa ja kehittää julkista asumista. M hallinnoi (omistaa) ja parantaa (CG rahoituksella) osaa Udinen asuntokannasta, joka on osittain kaupallista, osittain sosiaalista asumista. M asumisosasto antaa strategiset linjaukset asuinalueiden kehittämiselle. Turku 2/3 suomalaisista talouksista omistaa asuntonsa. M omistaa vapaasti vuokrattavaa asuntoa, minkä lisäksi on yksityisiä vuokra-asuntoja. Ylioppilaskyläsäätiöllä on 7000 asuntoa opiskelijoille. Turulla on kahdella asuinalueella erityinen asumisneuvoja, jonka palvelukset ovat tarjolla erityistarpeita omaaville tai talousvaikeuksissa oleville ihmisille. 21 P a g e

22 Talous Helsingborg Sheffield CG hallitsee makroekonomisia ohjelmia ja säätelee työoloja. M on usein paikallistason suurin työnantaja Ruotsissa ja sillä on paljon itsenäisyyttä. M rahoittaa toimintojaan paikallisen verotuksen kautta. M hallitsee niin kaupallisten kuin teollistenkin yritysten kaavoitusta. CG. hallitsee makroekonomisia ohjelmia M johtaa kaupungin talousstrategisia kumppanuuksia, jotka edistävät taloudellista elvyttämistä sekä M:n suunnitteluosasto hallitsee yritysten kaavitusta. M ja kansallinen terveyspalvelut ovat Englannissa paikallisesti suurimpia työnantajia (1º & 2º). M säätelee pienyritysten työoloja. Terveys ja turvallisuus toimielin, jonka CG nimeää, säätelee suurten yritysten työoloja. Udine CG hallitsee makroekonomisia ohjelmia. Aluehallinto koordinoi opetusta, osaamista ja infrastruktuuria. M:llä on kumppanuuksia taloudellisten järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa taloudellisen elvyttämisen ja kehittämisen merkeissä. M säätelee kaavoitusta ja asuintiheyttä sekä kaupallisia ja teollisia yrityksiä. Aluehallinto säätelee paikallista kaupankäyntiä aluelainsäädännön puitteissa, mutta M:llä on paikallisesti jonkin verran valtaa avaamis- ja sulkemisaikojen sekä työolojen osalta. M ja terveysviranomainen ovat Italian kaupunkien suurimmat työnantajat, vaikkakin on hankala tunnistaa 1º & 2º, sillä paikalliset terveyslaitokset työskentelevät useiden kaupunkien liittoutumina. Turku CG hallitsee makroekonomisia ohjelmia. M on Turun suurin työnantaja, puolet kaupungin työntekijöistä työskentelee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa. Turun alueen kehittämiskeskus (M) tekee strategista yhteistyötä yhtiöiden ja yritysten kanssa taloudellisen ja yritystoiminnan kehittämisklustereissa. Kaupunginvaltuusto on nimennyt poliittisen hallituksen 10:lle kaupungin omistamalle yhtiölle/yritykselle. 22 P a g e

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

VeTe. Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen. VeTe loppuseminaari 6.9.2011

VeTe. Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen. VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Mari Hakkala, projektisuunnittelija FM Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TtM 8.9.2011

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 23.1.2014 B7-0000/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2014 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot