Kansanterveyden haasteet (SALVE)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanterveyden haasteet (SALVE)"

Transkriptio

1 Kansanterveyden haasteet (SALVE) Ohjelmamuistio 1 TAUSTA Tutkimuksen ja terveyspolitiikan nykytila Tärkeimmät kansanterveyskysymykset 3 2 TUTKIMUSOHJELMAN PERUSTELUT 4 3 TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET 5 4 TUTKIMUSTEEMAT Terveyttä suojaavat ja edistävät tekijät Elämänkaaritutkimukset ja kriittiset elämänvaiheet Terveydellinen eriarvoisuus ja terveysriskien kasautuminen Tulevaisuuden kansanterveyshaasteiden ennustaminen 8 5 TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUS Rahoitus Kansainvälinen yhteistyö Kanada Norja Iso-Britannia Aikataulu Ohjelmaryhmä Ohjelman koordinaatio Ohjelman loppuarviointi 15 6 HAKUMENETTELY JA ARVIOINTIKRITEERIT Suomalaiset hankkeet Konsortionjohtajan hakemus Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus Kansainväliset yhteishankkeet Suomalaiset osapuolet Kanadalaiset osapuolet Norjalaiset osapuolet Brittiläiset osapuolet Konsortiohakemuksen liitteet Konsortion abstrakti Konsortion tutkimussuunnitelma Arviointikriteerit 21 7 LISÄTIETOJA 22 1

2 1 TAUSTA 1.1 Tutkimuksen ja terveyspolitiikan nykytila Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan toimiston äskettäin julkaisema Gaining Healthstrategia korostaa kroonisten, ei-tarttuvien tautien merkitystä, sillä ne aiheuttavat suurimman osan tautitaakasta, kun arvioidaan kuolemia, tuottavuuden menetyksiä ja sairaanhoidon kustannuksia. Näillä sairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Näitä ovat korkea verenpaine ja veren kolesteroli, alkoholinkäyttö ja tupakointi, liikapaino ja vähäinen liikunta sekä epäterveellinen ruokavalio. Ennaltaehkäisyn tulisi olla tärkein lähestymistapa näiden sairauksien hallitsemiseksi. Terveyden edistäminen ja ei-tarttuvien tautien ehkäiseminen muodostavat kuitenkin vain suhteellisen pienen osan koko terveydenhoitojärjestelmän budjetista, ja terveyspalveluja suunnataan jatkuvasti pikemminkin hoidon suuntaan kuin tautien ennaltaehkäisyyn. Terveyserot ovat viime vuosikymmeninä pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet huolimatta siitä, että elinajan odote ja hyvinvointi ovat lisääntyneet. Monissa teollisuusmaissa terveydenhuollon kustannukset kasvavat huolestuttavasti. Terveysmenojen kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen, joka lisää palvelujen tarvetta ja käyttöä, sekä uusien, hyvin kalliiden lääkkeiden ja hoitomenetelmien käyttöönotto. Terveyspalveluiden tilaaja-tuottaja malli on johtanut muutoksiin terveydenhuollossa. Kehitys säädellystä avoimempaan terveydenhuollon tarjontaan tulee todennäköisesti jatkumaan. EU:n palveludirektiivi voi vaikuttaa myös Suomen terveydenhuoltoon tulevaisuudessa. Suomen hallitus käynnisti vuonna 2002 kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on taata terveydenhoidon saatavuus ja laatu kaikille kansalaisille taloudellisesta asemasta riippumatta. Vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu asettaa samoin uusia vaatimuksia terveydenhuollon tuottajille. Sen mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat velvollisia tarjoamaan kiireetöntä hoitoa tarvitseville potilaille hoitotarpeen arvioinnin ja hoidon tietyn määräajan puitteissa. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kehittymässä. Tarkoituksena on laajentaa sähköinen sairauskertomus koko terveydenhuoltoon sekä parantaa eri järjestelmien yhteensopivuutta, mikä avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle, erityisesti perusterveydenhuollon piirissä. Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen odotetaan myös vahvistavan Suomen ainutlaatuisten terveydenhuoltorekisterien hyödyntämistä suomalaisten kansantautien tutkimuksessa. Lisäksi Euroopan tutkimusinfrastruktuurien tiekartassa ehdotetaan jo olemassa olevien sekä uusien biopankkien ja genomitutkimuksen voimavarojen yhdistämistä Euroopan tasolla. Suomessa kansallinen biopankkeja koskeva linjaus ja lainsäädäntö ovat tekeillä. Suomessa on tehty huipputasoista kansanterveystieteen tutkimusta muun muassa elintapojen ja perinnöllisten tekijöiden merkityksestä. Suomalainen molekyyligeneettinen ja epidemiologinen tutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan ainutlaatuiset, koko maan laajuiset rekisterit, jotka kattavat paitsi terveydenhuollon ja sairausetuudet (STAKESin ja KELA:n rekisterit), myös eräitä tautiryhmiä (esim. Syöpärekisteri), kuolinsyyt sekä väestötietojärjestelmän. Terveystietojärjestelmiin perustuvan seurannan avulla voidaan tunnistaa terveyteen liittyvät tarpeet ja alkavat kehityssuunnat. Tutkijoiden ammattitaito, väestön positiivinen asenne terveystutkimusta kohtaan ja kattava terveydenhuolto ovat myös avaintekijöitä alan tutkimuksen menestymiseen. Vaikka maan pieni koko onkin rajoite, se myös osaltaan lisää tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tieteellisten tulosten ja kansainvälisen arvostuksen lisäksi suomalainen kansanterveystutkimus on tuottanut interventioita, jotka ovat onnistuneet vähentämään tautitaakkaa muun muassa sydän- ja 2

3 verisuonitautien, syöpien, karieksen, astman ja diabeteksen osalta sekä alentamaan itsemurhakuolleisuutta. Pohjois-Karjala -projekti on maailmankuulu yhteisötason väestöpohjainen interventio, kun taas SETTI-syöväntorjuntatutkimus on esimerkki nykyaikaisesta satunnaistetusta kokeesta, jonka aineistoa on hyödynnetty laajalti. Syöpäseulonnat ovat vähentäneet kohdunkaula- ja rintasyöpäkuolleisuutta ja ovat hyvä esimerkki tieteellisen arvioinnin yhdistämisestä terveyspolitiikkaan. Suomi on saanut laajalti tunnustusta kansanterveyden interventioiden suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin johtavana maana. 1.2 Tärkeimmät kansanterveyskysymykset Useimmissa teollisuusmaissa yleisimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonisairaudet (ml. aivoverenkierron häiriöt) sekä syövät, ulkoisten syiden ja keuhkosairauksien ohella. Työikäisillä alkoholi aiheuttaa suuren osuuden kuolemista. Psykiatriset, neurologiset ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes lisäävät merkittävästi työkyvyttömyyttä ja terveyspalveluiden käyttöä sekä alentavat huomattavasti tuottavuutta (sairauspoissaolot). Perinteisten kroonisten sairauksien kasvavia kansanterveysongelmia aiheuttavat lisäksi liikapaino, mielialahäiriöt sekä allergiat ja astma. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä vanhenemiseen yleisesti liittyvät sairaudet ja toiminnalliset rajoitukset muodostavat toisen suuren haasteen. Useilla suurimman tautikuormituksen aiheuttavista sairauksista on yhteisiä riskitekijöitä. Näistä tärkeimmät ovat tupakka ja alkoholi, epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan puute. Nämä elintapatekijät aiheuttavat fysiologisia muutoksia, kuten lihavuutta, verenpainetautia ja aikuistyypin diabetesta. Vaikkakin näillä riskitekijöillä on vain pieni tai kohtalainen vaikutus, ne koskevat merkittävää osaa väestöstä, joskin epätasaisesti jakaantuneina. Näihin taustatekijöihin, kuten päihteiden käyttöön ja epäterveelliseen ravitsemukseen, vaikuttavat henkilökohtaiset valinnat, saatavuus ja tarjonta ympäristössämme samoin kuin poliittiset päätökset ja taloudelliset rakenteet. Geneettiset tekijät vaikuttavat myös alttiuteen omaksua epäterveellisiä käyttäytymistapoja. Vaikka odotettavissa oleva elinikä on Suomessa viime vuosikymmeninä noussut, se on miehillä vain eurooppalaista keskitasoa. Kuolleisuus on keskittynyt yhä vanhempiin ikäluokkiin. Terveen elinajan odote on pidentynyt, krooniset sairaudet ovat vähentyneet ja koettu terveys on parantunut. Tämä on ennen kaikkea laajan tutkimustoiminnan, ehkäisevien toimenpiteiden sekä tautien varhaisen havaitsemisen ja hoidon ansiota. Yleiset, ehkäistävissä olevat tekijät vaikuttavat eniten terveen elinajan odotteeseen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä yli 80 prosenttia on johtunut riskitekijöiden muutoksista viimeisten 30 vuoden aikana. Vastaavasti vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana astmasta johtuvat sairaalassaolot ovat vähentyneet 70 prosentilla, ja vuosittaiset kustannukset potilasta kohti (sairauspäivärahat, lääkkeet, sairaalapäivät, lääkärissäkäynnit) ovat laskeneet 50 prosenttia astman varhaisen diagnosoinnin ja hoidon ansiosta. Kansanterveydellisesti huolestuttavia kehityssuuntia ovat liikapainon, alkoholin käytön ja naisten tupakoinnin lisääntyminen. Näiden suhteen on väestön keskuudessa vielä merkittäviä ja pysyviä eroja, erityisesti koulutuksen ja asuinpaikan suhteen. Epäterveellisten elintapojen kasautuminen huono-osaisimpaan väestönosaan kasvattaa terveyseroja. Parhaat mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen ovat huono-osaisimman väestönosan tilanteen parantamisessa. Lisäksi ylemmät sosioekonomiset ryhmät omaksuvat yleensä terveysinterventiot paremmin ja hyötyvät niistä alempia sosiaaliryhmiä enemmän. Parempi terveystiedon omaksuminen edistää terveyteen tähtäävää käyttäytymistä heikoimmassa asemassa olevissa väestöryhmissä. 3

4 Väestöryhmien välinen kasvava terveyskuilu on kansanterveydellisesti merkittävä, ja tasaarvoisuutta lisääville toimenpiteiteille on suuri tarve. Terveyspalveluiden tuottaminen on muutoksessa ja toiminnan tehostaminen saattaa strategisena tavoitteena syrjäyttää palvelujen kattavuuden. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut ovat ensimmäisinä kärsineet budjettileikkauksista. Eri kulttuureista tulevien ihmisten kirjo voi myös luoda uusia riskiryhmiä joiden terveydentila on valtaväestöä heikompi. On myös tärkeää määritellä ne erityisryhmät, joihin interventiot tulisi kohdistaa, jotta saavutetaan paras mahdollinen hyöty koko väestön tasolla sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä ja tasa-arvoisuuden toteutumista (oikeudenmukaisuuden jakautuminen). Lääketieteen rooli on merkittävästi laajentunut viime vuosisadan aikana, ja medikalisoituminen on vaikuttanut siihen, miten monet jokapäiväiseen elämään kuuluvat asiat ymmärretään ja tulkitaan. Esimerkkeinä voidaan mainita suhtautuminen lisääntymiseen ja seksuaalisuuteen, ikääntymiseen, liikapainoon, oppimisvaikeuksiin, alkoholin ja päihteiden käyttöön sekä inhimillisiin tunteisiin, kuten suruun ja ahdistukseen. Medikalisoituminen pyrkii selittämään inhimillisen käyttäytymisen geneettisestä ja biologisesta perustasta riippuvaiseksi, ja lääketieteellisten interventioiden piiriin kuuluvaksi. Elämän tapahtumien medikalisoitumisella on taipumus poistaa yksilöiden vastuu käyttäytyä ja toimia yhteiskunnassa positiivisella ja rakentavalla tavalla. 2 TUTKIMUSOHJELMAN PERUSTELUT Väestön aikaisemmat altistukset heijastuvat nykyisessä terveydessä. Vastaavasti väestön tuleva terveydentila perustuu nykytilanteessa vaikuttaville tekijöille. Tulevaisuuden haasteet ovat ennustettavissa, ja tuleviin riskeihin vastaaminen on välttämätöntä. SALVE-tutkimusohjelman odotetaan tuottavan tuloksia, jotka ovat muutettavissa kansanterveyteen vaikuttaviksi toimenpiteiksi. Kansanterveyden haasteisiin vastaaminen vaatii tietoa sairauksiin vaikuttavista tekijöistä ja tautitaakan vähentämiseen tähtäävien interventioiden tehokkuudesta. Potilaalla ilmenevä sairaus on viimeinen vaihe prosessissa, johon sisältyy fysiologisia, psykologisia ja sosiaalisia ilmiöitä. Kansanterveydellisten toimenpiteiden pitäisi kohdistua tämän kehityskaaren alkuvaiheisiin. Elintavat ovat tärkeimpiä yksilön terveyteen vaikuttavia tekijöitä, ja käyttäytymistä ohjaaviin tekijöihin pitäisi puuttua aikaisessa vaiheessa, jotta saavutettaisiin pysyviä tuloksia. Useilla yleisimmillä sairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. usein nämä riskitekijät kasautuvat. Myös fyysisen ja psyykkisen terveyden välillä on vahva yhteys. Erityisesti sosiaalisten, psykologisen ja biologisten riskitekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta tarvitaan lisää tietoa. Koska jo tunnetut riskitekijät eivät täysin selitä sairastavuusriskin eroja, tarvitaan lisätietoa uusien riskitekijöiden, kuten unihäiriöiden, melun ja sosiaalisen tuen puuttumisen, merkityksestä. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet ennakoida kansanterveyden suuria haasteita ja vastata niihin. Maamme korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä, ainutlaatuiset terveydenhuollon rekisterit ja väestötietokannat ovat auttaneet suomalaista tutkimusta saavuttamaan kansainvälisen huipun. Niiden pohjalta on ollut mahdollista kerätä laajoja ja edustavia tietokantoja, mikä ei ole mahdollista monessa muussa maassa. Käyttäytymiseen ja elintapojen riskitekijöiden seuraamiseen liittyvät indikaattorit samoin kuin tiedot yleisimmistä kansantaudeista ovat valmiina saatavilla väestötietorekistereistä ja tietokannoista. Kattava julkinen terveydenhuolto tarjoaa monipuolisen ja helposti saatavilla olevan tiedon väestön sairastavuudesta. Suomen genealogiset rekisterit ja pieneen 4

5 perustajaväestöön pohjautuva väestönkehitys helpottavat geneettisen epidemiologian tutkimusta. Suomalaiset tutkijat ovat tehneet korkeatasoista tutkimusta geneettisen epidemiologian, kliinisen lääketieteen ja molekyylilääketieteen välimaastossa. Hiljattain perustettu molekyylilääketieteen, genetiikan ja epidemiologian tutkimukseen keskittyvä Suomen molekyylilääketieteen instituutti tulee edelleen vahvistamaan tämän alan tutkimusta. Yksilötason tietojen käyttöön liittyviin tietosuojakysymyksiin on löydetty käyttökelpoisia ratkaisuja, mikä on helpottanut väestön luottamuksen saavuttamista ja positiivista suhtautumista tieteelliseen tutkimukseen. Tämä helpottaa suuresti myös interventioiden arvioimista ja mahdollistaa terveyseroja aiheuttavien mekanismien tutkimisen. Terveystietojen saatavuudessa on kuitenkin edelleen puutteita esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon osalta sekä sellaisten sairauksien kohdalla, jotka eivät vaadi sairaalahoitoa tai aiheuta kuolemaa. 3 TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET SALVE-tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin kansanterveydellisiin avainkysymyksiin. Ohjelman strategisena tavoitteena on: edesauttaa uusien toimintatapojen ja käytäntöjen suunnittelua, kehittämistä ja soveltamista kansanterveyden parantamiseksi; tukea terveydenhuollon käyttämien interventioiden ja lähestymistapojen arviointia; avata uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiselle; luoda uusia, tieteenalarajat ylittäviä yhteistyöverkostoja; tehostaa tutkimustuloksista tiedottamista; vastata yhteiskunnan tietotarpeisiin kansanterveydestä; tuottaa uutta tietoa, jolla on merkittävää kansanterveydellistä ja tieteellistä vaikuttavuutta; tukea tutkijankoulutusta ja tarjota mahdollisuuksia erityisesti väitelleille tutkijoille. Erityistavoitteena on: vahvistaa terveyteen vaikuttavaa perinnöllisiä, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä koskevaa tietopohjaa; selvittää eri elämänvaiheiden ja tapahtumien vaikutusta aikuisiän terveyteen; ymmärtää paremmin terveydellisen eriarvoisuuden kehittymistä, ja tarjota uusia lähestymistapoja kansanterveyden muutosten ennustamiseksi. 4 TUTKIMUSTEEMAT SALVE -tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää tautitaakan vähentämiseen ja väestön terveyden parantamiseen. Ohjelma pyrkii tuottamaan tietoa, jota voidaan soveltaa kansantautien ehkäisyyn ja sairauksien haittavaikutusten vähentämiseen. Tarkoituksena ei ole ainoastaan tunnistaa kansanterveydellisiä avainkysymyksiä, vaan tarjota myös keinoja niiden ratkaisemiseksi. Ohjelman pääpaino on siksi ensisijaisesti kansanterveyttä parantavissa toimenpiteissä. Ohjelmassa painotetaan varhaista vaikuttamista ennen sairauden haittojen kehittymistä sairauskeskeisen lähestymistavan sijaan. On tärkeää edistää yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen mahdollisuuksia ylläpitää terveellisiä elämäntapoja. Tutkimukseen perustuvaa tietoa 5

6 tarvitaan käytäntöjen ja toimenpiteiden arviointiin, tehokkaaksi todettujen käytäntöjen omaksumisen helpottamiseen sekä niiden kohderyhmien tunnistamiseen, joka hyötyisivät eniten interventioista. Korkean tieteellisen osaamisen yhdistäminen tulosten sovellettavuuteen vaatii monitieteistä lähestymistapaa, joka kattaa sekä syytekijät että toimenpiteiden kansanterveydellisten vaikutusten arvioinnin. Lisätietoa tarvitaan riskitekijöiden taustalla olevista seikoista, joita ovat terveyteen liittyvät arvot ja asenteet sekä sosiaaliset, poliittiset ja käyttäytymistekijät, mukaan lukien sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki. Useilla merkittävillä kansanterveysongelmilla on yhteisiä määrääviä tekijöitä, ja tiettyihin väestöryhmiin ja useisiin tekijöihin pikemminkin kuin johonkin yksittäiseen sairauteen kohdistuvilla toimintatavoilla on mahdollista oleellisesti vähentää terveysriskejä. Kansanterveyttä edistäisi myös jo vakiintuneiden, tutkimukseen perustuvien interventioiden entistä tehokkaampi käyttö, esimerkiksi niiden systemaattisempi omaksuminen ja laajempi tarjonta. Monialaiset lähestymistavat, joihin sisältyy terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja sekundääripreventio tarjoavat tehokkaan keinon painopisteen muuttamiseksi tautien hoidosta ennaltaehkäisyn suuntaan. Monitekijäiset tai riskiperustaiset interventiot voivat väestön tasolla tuottaa tuntuvia tuloksia, silloinkin kun niiden vaikutus yksilötasolla on vähäinen. Terveyspalvelujen pitäisi vastata yhteiskunnan tarpeisiin niin, että keskeisiin kysymyksiin voidaan tarjota tehokkaita keinoja. Lisääntyneen geneettisen riskin omaaville väestöryhmille suunnattujen interventioiden mahdollisia terveyshyötyjä ei tunneta. Tarvitaan myös enemmän tietoa erilaisen perimän omaavien yksilöiden reagoimisesta interventioihin. Edellisten sukupolvien altistumiset, sikiöaika ja varhaislapsuus saattavat olla monessa suhteessa merkityksellisiä. Monimutkaisten sairausmallien tutkimiseen tarvitaan uusia matemaattisia ja teoreettisia lähestymistapoja. Tutkimusohjelman on tarkoitus kattaa kaikki taudinkulun vaiheet, erilaiset interventiostrategiat ja eri tieteenalat. Tärkeimmät tutkimusteemat esitellään alempana. Erityisesti toivotaan useamman kuin yhden teema-alueen kattavia hakemuksia tai konsortioita. Konsortio voi sisältää sekä empiiristä tutkimusta että metodologiseen tai teoreettiseen kehitykseen tähtäävää tutkimusta. 4.1 Terveyttä suojaavat ja edistävät tekijät Teema-alueen tutkimuksen päätavoitteena on avata uusia mahdollisuuksia hyödyntää terveyttä tuottavia ja ylläpitäviä vaikutuksia koskevaa tietoa terveyden perinnöllisistä, sosiaalisista ja ympäristöllisistä taustatekijöistä. Pyrkimyksenä on yhdistää suomalaisen molekyyligenetiikan, kliinisen tutkimuksen sekä epidemiologian vahvuudet yhteiskunnan tarjoamiin infrastruktuureihin, erityisesti terveydenhuollon rekistereihin ja väestötietokantoihin. Genominlaajuisten menetelmien sekä ainutlaatuisten suku- ja epidemiologisten tutkimusnäytteiden saatavuus yhdessä fenotyyppi- ja elintapatietojen kanssa edesauttaa yleisille taudeille altistavien tai niiltä suojaavien geenien ja geenivarianttien samoin kuin tautien ominaispiirteiden ja niiden riskitekijöiden tunnistamista. Tunnistettujen alttiusgeenien merkitys tulisi arvioida väestötasolla samoin kuin tarkastella eri geenien sekä geenin ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia. Geneettisten ja ympäristö- ja elintavoista johtuvien riskitekijöiden keskinäisten vaikutusten tarkastelu perustuu laajoihin epidemiologisiin tutkimuksiin (mukaan lukien kaksostutkimukset). Lisäksi alttiusgeenien identifiointi voi avata mahdollisuuksia tunnistaa korkean riskin ryhmiä ja mahdollistaa näin entistä aikaisemmat ja paremmin kohdennetut interventiot. Näin voidaan myös lääkehoito räätälöidä genotyypin mukaan parhaan hoitovasteen saavuttamiseksi. 6

7 Teema-alueeseen kuuluvat hankkeet, jotka pyrkivät tunnistamaan terveyteen vaikuttavia ympäristöperäisiä, sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä. Tällaiseen altistumiseen kuuluvat teknologiseen muutokseen ja yhdyskuntarakenteisiin liittyvät riskit, esim. liikenteestä johtuva melu ja pienhiukkaset; rakennuksista johtuvat kosteusvauriot, huono sisäilma, radon, ja muut tietoyhteiskuntaan liittyvät altisteet kuten sähkömagneettiset kentät samoin kuin ultraviolettisäteily. Lisäksi globalisaatio mahdollistaa uusien tarttuvien tautien nopean leviämisen. Sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat merkittävästi sairauksien ja hyvinvoinnin kehittymiseen. Varhaislapsuuden merkitystä yksilön myöhemmälle terveydelle ja normaalille kehitykselle on alettu ymmärtää paremmin. Terveyttä perinteisesti määrittävinä pidettyjen sosiaalisten rakenteiden mittarien, kuten koulutuksen, sosiaaliluokan ja ammatin lisäksi uudet käsitteet kuten sosiaalinen pääoma, sosiaaliset verkostot, sosiaaliset normit ja kulttuurisiteet ovat herättäneet yhä enemmän kiinnostusta. Ne voivat vaikuttaa tautiriskiin joko suoraan tai muovaamalla muiden riskitekijöiden vaikutusta. Persoonallisuustekijät ja muut psykologiset ominaispiirteet sisältyvät myös terveyttä ja sen kehittymistä kuvaaviin malleihin. Biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät eivät toimi erillään. Niitä tulee tarkastella yhteydessä yksilöön ja hänen kehitykseensä ja perheeseensä sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Monitasomallit, joissa huomioidaan biologisissa, psykologisissa ja sosiaalisissa tekijöissä ajan yli tapahtuvat muutokset saattavat tarjota aiempaa paremmat edellytykset näiden ilmiöiden ymmärtämiselle. 4.2 Elämänkaaritutkimukset ja kriittiset elämänvaiheet Sikiökauden ja varhaislapsuuden tapahtumat vaikuttavat yksilön myöhempään terveyteen, kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, allergioiden, neuropsykologisten häiriöiden ja eräiden syöpien kehittymiseen. Varhaislapsuudessa terveyteen vaikuttavia seikkoja voivat olla äidin altistuminen ja istukan toiminta raskausaikana samoin kuin syntymän jälkeiset kehitysvaiheet, elintavat ja elinympäristö. Sopeutumisreaktiot voivat johtaa aineenvaihdunnan pysyviin muutoksiin, joilla puolestaan on terveydelle haitallisia vaikutuksia aikuisiällä. Vaikutukset voivat riippua altistuksen ajankohdasta, sillä kehitysvaiheet voivat olla herkkyyden ja alttiuden kannalta erilaisia. Vielä ei tarkkaan tunneta mekanismeja, joiden kautta nämä vaikutukset siirtyvät myöhempään elämänvaiheeseen, mutta niihin saattaa sisältyä epigeneettisiä ilmiöitä. Elämänkaaritutkimukset kattavat pitkän aikavälin tarkastelut lapsuudesta aikuisuuteen ja vanhuuteen, useamman sukupolven kattavat tutkimukset sekä eri elämänvaiheissa tapahtuvien erilaisten altistumisten vaikutusten tutkimukset. Kyseessä on nuori tutkimusala, jossa syntyy uusia oivalluksia ja monet äskettäin saadut tulokset vaativat vielä vahvistusta. Suomalaiset tutkijat ovat jo tehneet merkittävää työtä alalla, ja Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet jatkotutkimuksiin. Elämänkaaren kriittiset ja haavoittuvat vaiheet tunnetaan vielä huonosti puhumattakaan geenien ja ympäristön vaikutuksista näiden vaiheiden aikana. Varhaislapsuuden riskitekijöiden tutkimus voisi tarjota perustan ennaltaehkäisy- ja interventio-ohjelmille. Ihannetapauksessa tutkimus kattaisi koko elämänkaaren raskausajasta, jopa raskautta edeltävästä ajasta, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Tutkimusteeman painopiste on lapsuusajan tapahtumissa ja prosessien vaikutuksessa yksilön myöhempään terveyteen pikemminkin kuin lasten terveydessä sinänsä. 7

8 4.3 Terveydellinen eriarvoisuus ja terveysriskien kasautuminen Väestöryhmien välisten terveyserojen olemassaolo tunnetaan jo hyvin. Tulot, ammatti ja koulutus ennustavat vahvasti terveydentilaa, eikä niiden vaikutus rajoitu ainoastaan yhteisön huonoosaisimpiin, kuten köyhiin, työttömiin ja yksinhuoltajaperheisiin. Terveydellistä eriarvoisuutta aiheuttavien ja ylläpitävien mekanismien tutkimus voisi kohdistua rakenteellisiin seikkoihin, esimerkiksi terveys- ja sosiaalipolitiikkaan, yhteiskunnallisiin muutoksiin, terveydenhuollon käyttöön (ml. ennaltaehkäisevät palvelut) tai elintapoihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Sosiaaliseen kerrostumiseen liittyvien seikkojen merkitys ei ole selvä, ja tutkimusta tarvitaan myös välillisesti vaikuttavista mekanismeista, kuten autonomiasta ja sosiaalisista verkostoista. Käyttäytymiseen, etnisyyteen ja kulttuuriin liittyvistä seikoista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voitaisiin tunnistaa interventioiden kohteita. Lisää tietoa kaivataan myös toimenpiteistä, joilla voidaan parantaa sellaisten yhteiskunnan marginaaliryhmien terveyttä, joille on kasaantunut useita terveysriskejä. Uudenlaiset lähestymistavat, kuten monitasoanalyysi, rakenneyhtälömallit ja suunnatut ei-sykliset kaaviot voivat auttaa paljastamaan sosio-ekonomisia terveyseroja aiheuttavia ja ylläpitäviä mekanismeja. Yhteiskunnallisessa terveystutkimuksessa voidaan harvoin käyttää kokeellista asetelmaa ja siksi käytetään muita vertailevia menetelmiä ja tapaustutkimuksia. Tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa terveyserojen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa, erityisesti huono-osaisimpiin väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden kohdalla. Myös eri toimintamallien haitallisia, ei-toivottuja vaikutuksia terveyseroihin on tärkeä arvioida. Tällainen tutkimus hyötyy laajapohjaisesta, monitieteisestä lähestymistavasta johon sisältyy yhteiskunta-, talous- ja terveystieteitä. Kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten lähestymistapojen yhdistäminen voi tuottaa uutta tietoa. 4.4 Tulevaisuuden kansanterveyshaasteiden ennustaminen Tautikirjo muuttuu yhteiskunnan mukana ja tämän prosessin eri vaiheita on kuvattu epidemiologisena transitiona. Tulevaisuuden haasteita muodostavat skenaariot ja muutokset ovat ennustettavissa. Uusiin riskeihin varautuminen edellyttää suunnittelua, priorisointia ja voimavarojen jakamista. Kansanterveyden haasteita voidaan ennustaa nykyisten kehityssuuntien pohjalta, erityisesti tutkimalla nuoria ikäryhmiä eli tulevaisuuden aikuis- ja vanhusväestöä. Suomessa vakiintuneet seuranta- järjestelmät antavat tietoa, jota voidaan hyödyntää tautien kehityskulun tunnistamisessa ja kansanterveysuhkien ennustamisessa. Yksi lähestymistapa on lapsuus- ja nuoruusajan terveystietojen hyödyntäminen ikä-periodi-kohorttianalyyseissa. Pitkän aikavälin muutoksia ei kuitenkaan voida yleensä havaita lineaarisella ekstrapolaatiolla, vaan uusia riskejä voi nousta esiin tai ennalta-arvaamattomat tekijät saattavat nousta määrääviksi. Heikkojen signaalien havaitseminen on siksi tärkeä mahdollisten skenaarioiden selvittämiseksi. Tärkeitä voimavaroja koskevia päätöksiä muun muassa terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta ja rokotusvalmiudesta on tehtävä ilman varmuutta tulevasta kehityksestä. Nopeasti kasvava ikääntyvän väestön määrä on suurin käynnissä oleva väestömuutos. Maahanmuutto on Suomessa vielä vähäistä, mutta tulee todennäköisesti lisääntymään, samoin yhteydet Venäjälle ja kehittyviin maihin. Ilmastonmuutos, mahdolliset pandemiat ja kaupan globalisoituminen ovat ilmiöitä, jotka koskettavat myös Suomea. Uudet yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten medikalisoituminen voivat vaikuttaa väestön terveyteen eri tavalla kuin tällä hetkellä odotetaan. 8

9 Terveyden ennustaminen perustuu laajoihin ja luotettaviin kansanterveystilastoihin. Suomen terveystilastojen ja pitkäaikaisten seurantatietojen hyödyntäminen tarjoaa tutkimukselle ainutlaatuiset mahdollisuudet. Tarvitaan uusia ennustemenetelmiä luotettavien skenaarioiden ja heikkojen, tulevaisuuden kannalta mahdollisesti tärkeiden signaalien tunnistamiseksi. Simulointimenetelmiä, kuten Monte Carlo malleja, voidaan käyttää ennustemenetelmien laajentamiseksi lineaarista ekstrapolaatiota pidemmälle. Viitteitä tulevaan kehitykseen voidaan saada myös tutkimuksista maissa, jotka ovat kehittyvien prosessien suhteen Suomea edellä. 5 TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUS 5.1 Rahoitus Kansanterveyden haasteet (SALVE) -tutkimusohjelmaa koordinoi Suomen Akatemia. Ohjelman toteutuksessa ovat mukana seuraavat rahoittajaorganisaatiot: norjalainen Research Council of Norway (RCN), brittiläinen Medical Research Council (MRC) sekä kanadalaisen Canadian Institutes of Health Researchin (CIHR) viisi tutkimuslaitosta kanssa, jotka ovat Institute of Gender and Health (IGH), Institute of Human Development, Child and Youth Health (IHDCYH), Institute of Neurosciences, Mental Health and Addictions (INMHA), Institute of Nutrition, Metabolism and Diabetes (INMD), ja Institute of Circulatory and Respiratory Health (ICRH). SALVE -ohjelmassa rahoitetaan vain konsortiohakemuksia. Kukin rahoitusorganisaatio rahoittaa omassa maassaan toimivia tutkimusryhmiä. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelman kaikilla teemaalueilla tehtävää tutkimusta. CIHR:n, MRC:n ja RCN:n rahoitus on suunnattu erityisesti tietyille tutkimusalueille ohjelmaan osallistuvien CIRH:n laitosten painopistealueiden ja käynnissä olevan RCN:n tutkimusohjelman teemojen mukaisesti (kts. tarkemmin kohta ). MRC on kiinnostunut tukemaan erityisesti tutkimusta, joka kohdistuu SALVE -ohjelman teemaan Elämänkaaritutkimukset ja kriittiset elämänvaiheet (kts. kohta 4.2.). Ohjelman hankkeiden rahoitus on enintään nelivuotinen. Rahoituskausi alkaa vuoden 2009 alusta. Suomen Akatemian hallitus on varannut kahdeksan miljoonaa euroa SALVE -tutkimusohjelman rahoittamiseen. Akatemia rahoittaa Suomessa toimivia tutkimusryhmiä, jotka toimivat joko kansallisesti tai joilla on kansainvälistä yhteistyötä. Erityisesti toivotaan kuitenkin sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä hankkeita, joissa on mukana ryhmä/ryhmiä Suomesta ja Kanadasta ja/tai Isosta-Britanniasta, sekä norjalaisten ja suomalaisten ryhmien kahdenvälisiä hankkeita (RCN rahoittaa vain kahdenvälisiä norjalais-suomalaisia hankkeita). SALVE -tutkimusohjelmassa rahoitetaan vain konsortioita, joissa on vähintään yksi suomalainen tutkimusryhmä Kansainvälinen yhteistyö Kanada Kanadalainen Institutes of Health Research (CIHR) on Kanadan keskeinen terveystutkimusta rahoittava julkinen organisaatio. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja muuntaa tutkimuksen tuottama tieto käytännön sovelluksiksi. CIHR muodostuu 13 virtuaalilaitoksesta, joita kutakin johtaa tieteellinen johtaja laitoksen johtoryhmän tukemana. Kansanterveyden haasteet -tut- 9

10 kimusohjelmaan osallistuu (ulkomaalaisina rahoituskumppaneina) seuraavat viisi CIHR:n laitoksista: Institute of Gender and Health (IGH), Institute of Human Development, Child and Youth Health (IHDCYH), Institute of Neurosciences, Mental Health and Addictions (INMHA), Institute of Nutrition, Metabolism and Diabetes (INMD), ja Institute of Circulatory and Respiratory Health (ICRH). CIHR Institute of Gender and Health (CIHR-IGH) CIHR-IGH tukee tutkimusta, joka selvittää miten sukupuoli (biologis-geneettiset sex -tekijät ja sosio-kulttuuriset gender -kokemukset) yhdessä muiden sosio-kulttuuristen, biofyysisten ja poliittis-taloudellisten tekijöiden kanssa vaikuttavat terveyteen ja luovat edellytyksiä, jotka eroavat riskitekijöiden tai miehiin ja naisiin koko elinajan kohdistuvien tehokkaiden interventioiden suhteen. IGH kannustaa hakijoita osoittamaan hakemuksissaan sukupuoleen perustuvaa analyysia (GSBA). GSBA on tutkimus- ja arviointimenetelmä, joka systemaattisesti tutkii miesten ja naisten sekä poikien ja tyttöjen välisiä sosio-kulttuurisia (gender-based) ja biologisia (sex-based) eroja olettamatta, että tällaisia eroja on olemassa. Lisätietoja: Guide to Gender and Sex-Based Analysis (www.cihr-irsc.gc.ca/e/34032.html). CIHR Institute of Human Development, Child and Youth Health (CIHR-IHDCYH) CIHR-IHDCYH edistää ja tukee tutkimusta, joka parantaa äitien, imeväisten, lasten, nuorten ja perheiden terveyttä sekä Kanadassa että muualla. Tukea myönnetään muun muassa lisääntymiseen, varhaiskehitykseen, lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvien terveysongelmien tutkimukseen. CIHR Institute of Neurosciences, Mental Health and Addictions (CIHR-INMHA) INMHA tukee tutkimusta, joka edistää mielenterveyttä, neurologista terveyttä, näkökykyä, kuuloa, ja kognitiivista toimintaa sekä vähentää näihin liittyviä sairauksia ehkäisystrategioiden, seulonnan, diagnosoinnin, hoidon, tukijärjestelmien ja palliatiivisen hoidon avulla. CIHR Institute of Nutrition, Metabolism and Diabetes (CIHR-INMD) INMD tukee tutkimusta, joka edistää terveyttä liittyen ruokavalioon, ruuansulatukseen ja aineenvaihduntaan sekä tarkastelee erilaisten hormoneihin, ruuansulatukseen ja munuaisten ja maksan toimintaan liittyvien sairauksien ja ongelmien ehkäisemistä, seulontaa, diagnosointia, hoitoa, tukijärjestelmiä ja palliatiivista hoitoa. CIHR Institute of Circulatory and Respiratory Health (CIHR-ICRH) ICRH tukee tutkimusta, jossa selvitetään erilaisten sydämeen, keuhkoihin, aivoihin (aivoverenkierron häiriöt), vereen, verisuoniin, tehohoitoon ja uneen liittyvien sairauksien syitä, ehkäisemistä, seulontaa, diagnosointia, hoitoa, tukijärjestelmiä ja palliatiivista hoitoa. ICRH:n tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen johtoasema edistämällä avointa, energistä, sitoutunutta ja osaavaa ympäristöä eettisissä yhteistyöhankkeissa, jotka kohdistuvat tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimustiedon soveltamiseen verenkierto- ja keuhkotauteihin liittyvissä tieteissä kanadalaisten terveyden edistämiseksi. Maaliskuussa 2007 ICRH:n tutkijakunnan ja laitoksen johtoryhmän neuvottelujen tuloksena valittiin uudet prioriteettialueet: Genetiikka/biomarkkerit Psykososiaalinen, käyttäytymistieteellinen ja ympäristötieteellinen tutkimus Teknologia Unitutkimus, vuorokausirytmin vaikutus verenkiertoon/hengityselinten terveyteen, aineenvaihdunta ja liikalihavuus Vammojen hoito, kroonisten sairauksien tulehdusmekanismit Transplantaatiot, regeneraatio, kantasolut, bioetiikka Ikääntyminen, muuttuva epidemiologia 10

11 Ohjelman puitteissa suomalaiset ja kanadalaiset tutkimusryhmät voivat yhdessä hakea rahoitusta yhteishankkeisiin. CIHR:n laitokset myöntävät yhteistyöhankkeisiin enintään Kanadan dollaria vuodessa. CIHR myöntää rahoitusta vain hankkeen Kanadassa tehtävälle tutkimukselle ja rahoitus myönnetään aluksi kahdeksi vuodeksi, mutta sitä on mahdollista jatkaa. CIHR:n laitokset rahoittavat hankkeita, jotka liittyvät niiden toimialaan ja painopistealueisiin. CIHR:n laitoksista: CIHR- IGH on kiinnostunut erityisesti ohjelman terveydelliseen eriarvoisuuteen liittyvästä teema-alueesta. IGH rahoittaa enintään neljää hanketta kahden vuoden ajan seuraavilla alueilla: A) tutkimus, joka lisää ymmärtämystä terveydellisestä eriarvoisuudesta ja: kohdistuu haavoittuviin väestönosiin ja tarkastelee tekijöitä, jotka vaikuttavat haavoittuvuuteen ja eriarvoisuuteen tarkastelee tekijöitä, jotka vaikuttavat haavoittuvuuteen ja eriarvoisuuteen, esim. biologisia (perinnölliset ja sukupuolten väliset erot) ja sosioympäristöllisiä, kulttuurisia ja rakenteellisia tekijöitä. Hakijoiden tulisi tarkastella, miksi biologiset ja/tai ympäristölliset ja/tai sosio-kulttuuriset tekijät ja niiden vuorovaikutus tekee joistakin väestöryhmistä haavoittuvia. kuvaa ja analysoi terveydellistä eriarvoisuutta väestötasolla. B) tutkimus, joka tarkastelee terveydellistä eriarvoisuutta, esim.: interventiotutkimuksella, joka pyrkii arvioimaan politiikan ja ohjelman vaikutuksia terveydelliseen eriarvoisuuteen, ja demonstraatiolla/arviointiohjelmilla haavoittuviin väestönosiin kohdistuvista terveydenhuollon interventioista, jotka voivat auttaa vähentämään terveydellistä eriarvoisuutta. IHDCYH tukee tutkimusta, joka kohdistuu fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksiin lasten terveyteen, terveyteen vaikuttaviin varhaislapsuuden tekijöihin sekä äitien, lasten ja nuorten terveydelliseen eriarvoisuuteen. IHDCYH rahoittaa enintään kolmea hanketta. INMHA voi osallistua sen toimialueeseen liittyvien hakemusten yhteisrahoitukseen. INMD tukee liikalihavuuden ehkäisyyn tai hoitoon liittyvää tutkimusta ohjelman kaikilla neljällä teema-alueella. INMD rahoittaa yhtä hanketta enintään neljä vuotta. Mahdollinen muu rahoitus riippuu käytettävissä olevista varoista. ICRH tukee sydämeen, keuhkoihin, aivoihin (aivoverenkierron häiriöt), vereen, verisuoniin, tehohoitoon ja uneen liittyvää tutkimusta SALVE -ohjelman kaikilla neljällä teema-alueella. ICRH on varautunut rahoittamaan vähintään kahta korkeatasoista ICRH:lle keskeistä hanketta kahden vuoden ajan. Hankkeiden tulee olla ICRH:n toimialueen kahdelta eri alalta (esim. yksi verenkiertoon ja toinen hengityselimiin liittyvä). Lisärahoitus riippuu käytettävissä olevista varoista. Jos hakemuksen voidaan katsoa kuuluvan useamman kuin yhden CIHR:n laitoksen alaan, laitokset voivat rahoittaa hanketta yhdessä maksimoidakseen rahoitettavien hakemusten määrän Norja Norjan Research Council of Norway (RCN), jonka vuosibudjetti on yli 5 miljardia Norjan kruunua, on keskeinen toimija Norjan tutkimuksessa. RCN:n tehtävänä on edistää ja tukea perus- ja soveltavaa tutkimusta kaikilla luonnontieteiden, teknologian, lääketieteen ja humanististen tieteiden aloilla. Tärkeänä tavoitteena on lisätä tietoa tutkimuksesta suuren yleisön keskuudessa sekä tukea innovaatioita kaikilla teollisuuden aloilla. 11

12 Julkisen sektorin lääketieteen ja terveyden tutkimus saa rahoitusta useista eri lähteistä. Pääosa rahoituksesta tulee opetus- ja tutkimusministeriöltä (Ministry of Education and Research) sekä terveys- ja peruspalveluministeriöltä (Ministry of Health and Care Services). Suuri osa (13 % budjetista) RCN:n tukemasta lääketieteen ja terveyden tutkimuksesta saa rahoituksensa näiltä kahdelta ministeriöltä. RCN:n kansanterveysohjelman (Public Health Programme) on tarkoitus tehdä yhteistyötä SALVEohjelman kanssa. Kansanterveysohjelman teemalliset painopistealueet ovat: Sosiaalinen eriarvoisuus Terveyteen liittyvä sosiaalinen eriarvoisuus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan suurista kansanterveydellisistä haasteista. Kunnallista terveydenhoitoa, terveystieteitä ja psykologista tutkimusta arvioineen paneelin suositusten mukaan alalla tarvitaan lisää tutkimusta. Koulutustasoon, ammattiin ja tulotasoon liittyvät terveyserot ovat jo suuria ja ne näyttäisivät olevan edelleen kasvussa. Useiden terveyteen liittyvien seikkojen kohdalla on havaittu selviä sosiaalisia gradientteja; tällaisia seikkoja ovat mm. kuolleisuus, eliniän odote, lapsikuolleisuus, mielenterveys, koettu terveys, syöpä, sydän- ja verisuonisairaudet, liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat sekä monet välilliset tekijät, kuten elintavat (tupakointi, ravinto ja liikunta) sekä sosiaaliavustustilastot. Vaikka terveyteen liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta on tutkittu suhteellisen paljon, terveydellisen eriarvoisuuden syitä tunnetaan kuitenkin edelleen melko huonosti. Muita tärkeitä tutkimuskohteita ovat esimerkiksi erilaisten lapsuus- ja nuoruusajan tekijöiden merkitys terveyseroihin myöhemmin, työympäristön merkitys terveyseroihin, elämänvaiheen merkitys näihin eroihin sekä etnisestä tai muusta taustasta riippuvien tekijöiden merkitys. Erityyppisten interventioiden ja terveyseroihin kohdistuvien strategioiden vaikutuksista tiedetään vielä vähän. Kolmas painopistealue käsittääkin erilaisten toimenpiteiden vaikutusten tutkimuksen. Tämä on erityisen tärkeää yleisimpien kansantautien kohdalla, joista tiedetään, että yllämainitut tekijät (liikunta, ravinto ja ruokavalio) korreloivat vahvasti muun muassa liikalihavuuden, diabeteksen ja kroonisen keuhkoahtaumataudin kanssa (tupakoinnin yhteydessä). Tutkimuksessa on otettava huomioon taudin kehittymiseen ja tautiriskiin liittyvät, sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja sukupuolten välisistä eroista johtuvat erityishaasteet. Liikunta Liikunta käsittää järjestetyn ja vapaamuotoisen urheilun ja ulkoilun sekä arkiliikunnan. Liikunnan merkitystä somaattiseen terveyteen on tutkittu paljon, mutta lisää tietoa tarvitaan fyysisen liikunnan ja mielenterveyden välisestä yhteydestä. Samoin kaivataan lisää tietoa ehkäisevistä toimenpiteistä, erityisesti niistä tekijöistä, jotka edistävät tai estävät liikuntaa. Onkin tärkeä tutkia lisää niitä tekijöitä, jotka lisäävät liikunnan aloittamisen todennäköisyyttä ja fyysisesti aktiivisena pysymistä samoin kuin tekijöitä, jotka lisäävät liikunnan lopettamisen tai vähentämisen riskiä. On tärkeää saada tietoa kaikkien väestöryhmien liikuntaan vaikuttavista tekijöistä. Erityisen tärkeää tämä on eri kulttuuri- tai sosiotaloudellisista ryhmistä tulevien väestöryhmien kohdalla, samoin kuin niiden kohdalla, joiden liikunnan harrastamisessa tiedetään tapahtuvan suuria muutoksia, esimerkiksi nuorten kohdalla. Tutkimukset, jotka auttavat selittämään fyysisen liikunnan merkitystä mielenterveydelle ja elämänlaadulle lisäävät merkittävästi nykyistä tutkimustietoa. Tässä on 12

13 mahdollista käyttää useita erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja kohorttitutkimukset sopivat erityisen hyvin tämän alueen tarkasteluun. Järjestetyn urheilu- ja muun toiminnan kautta tuetaan tuntuvasti väestön fyysisen liikunnan lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Interventio- ja arviointitutkimusta tarvitaan lisää, erityisesti kaivataan tutkimusta, joka kohdistuu uusiin ja jo olemassa oleviin keinoihin lisätä sekä koko väestön että erityisryhmien liikuntaa. Ravinto ja ruokavalio Erityisesti toivotaan tutkimusta niistä keinoista, joilla voidaan edistää terveellistä ruokavaliota (norjalaiset ja pohjoismaiset ravinto- ja liikuntasuositukset mukaan lukien). Tähän kuuluu myös terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten tutkimus sekä näiden toimenpiteiden hyötysuhteen selvittäminen. Erityisesti kaivataan tutkimusta ruokavalion merkityksestä yleisimpiin kansantauteihin, kuten liikalihavuuteen, 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään. Paneelitutkimukset ovat erityisen sopivia näiden tekijöiden tarkasteluun, erityisesti jos ne voidaan yhdistää jo olemassa oleviin väestön terveystutkimuksiin ja rekisteritietoihin. Erityisesti tarvitaan lisää haavoittuviin ryhmiin, kuten alempiin sosiaaliluokkiin ja vähemmistöihin, liittyvää tutkimusta. On myös tarkasteltava ihmisten käsityksiä ruokavalioon liittyvästä tiedosta ja mediassa käytävästä keskustelusta, ja miten tämä vaikuttaa heidän käsityksiinsä ja käyttäytymiseensä ruuan ja ravinnon suhteen, mukaan lukien niihin vaikuttavat sosiokulttuuriset näkemykset ja ruokavalion ja terveyden väliset empiiriset suhteet. Mielenterveys Ohjelma kattaa ennaltaehkäisyn merkitystä käsittelevän tutkimuksen sekä mielenterveyteen liittyvien toimenpiteiden tutkimuksen. Mielenterveyteen liittyvien sairauksien kehittymiseen vaikuttavista ympäristötekijöistä tiedetään jo jonkin verran, mutta lisää tutkimusta tarvitaan. Tutkimusta kaivataan erityisesti riski- ja suojatekijöistä, varhaisesta interventiosta, sopeutumisesta ja selviytymisestä. Useita mielenterveyteen liittyviä ehkäisytoimenpiteitä on jo olemassa, mutta niitä on tutkittu vielä vähän ja tarvitaankin sekä empiiristä tietoa mielisairauksien kehittymisestä että tietoa tehokkaista ehkäisytoimenpiteistä. Sopivia hankkeita ovat systemaattiset ja valvotut tutkimukset ehkäisevistä toimenpiteistä tai niiden tietopohjasta, erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen kohdistuvien toimenpiteiden tutkimus. Mukana on myös joitakin kansanterveydellisesti merkittäviä alueita, joista löytyy tarkempaa tietoa ohjelmasuunnitelmassa Norjan RCN tukee Norjan kansanterveysohjelman teema-alueille kohdistuvaa tutkimusta. Konsortiohakemusten, joihin sisältyy suomalaisten ja norjalaisten tutkijoiden yhteinen hankekuvaus on oltava teema-alueilta, jotka ovat yhteisiä Norjan kansanterveysohjelmalle ja SALVE-ohjelmalle. RCN rahoittaa yhteensä 1-2 kahdenvälistä hanketta. 13

14 Iso-Britannia Ison-Britannian Medical Research Council (MRC) on julkisin varoin rahoitettava organisaatio, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen. Se tukee kaikilla lääketieteen aloilla tehtävää tutkimusta brittiläisissä yliopistoissa ja sairaaloissa, MRC:n yksiköissä ja laitoksissa Isossa- Britanniassa sekä MRC:n laitoksissa Afrikassa. MRC:n päätavoitteena on terveyden edistäminen kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen avulla. MRC tukee biolääketieteellistä tutkimusta aina laboratorioissa tehtävästä perustutkimuksesta kliinisiin kokeisiin koskien kaikkia yleisimpiä sairauksia. MRC työskentelee yhdessä kansallisen terveyspalvelun (UK National Health Service) ja kansallisten terveyslaitosten (UK Health Department) kanssa tämän päämäärän saavuttamiseksi. Erityistä painoa annetaan tutkimukselle, jonka avulla on mahdollista kehittää kliinistä käytäntöä ja parantaa väestön terveyttä. Ohjelman puitteissa suomalaiset ja brittiläiset tutkimusryhmät voivat yhdessä hakea rahoitusta kahdenvälisiin hankkeisiin (monenväliset hankkeet otetaan huomioon, mutta niissä kaikissa on oltava suomalainen osapuoli). MRC rahoittaa vain hankkeen Isossa-Britanniassa tehtävää tutkimusta. Tarkoitusta varten MRC myöntää vuosittain neljän vuoden ajan enintään 2-3 hankkeen rahoittamiseksi. MRC rahoittaa hankkeita Kansanterveys ja Elinikäinen terveys ja hyvinvointi -painopistealueilla, jotka liittyvät SALVE -ohjelman Elämänkaaritutkimukset ja kriittiset elämänvaiheet -teema-alueeseen (kts. kohta 4.2.). 5.2 Aikataulu Tutkimusohjelman haku on yksivaiheinen. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi hakemukset. Hakijoilla on lisäksi mahdollisuus antaa kirjallinen vastaus arviointilausuntoon. Hakuilmoitus julkaistaan 3. joulukuuta 2007 Sähköinen asiointi avautuu 2. tammikuuta 2008 Hakuaika päättyy 25. huhtikuuta Kaikkien suomalaisten ryhmien on jätettävä hakemuksensa ennen hakuajan päättymistä. Hakuaika on ehdoton. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli suorittaa hakemusten tieteellisen arvioinnin kesällä 2008 Hakijat voivat toimittaa ohjelmaryhmälle kirjallisen vastineen hakemuksestaan annettuun arviointilausuntoon (kts. kohta 6.4.) kolmen viikon kuluessa lausunnon lähettämisestä. Hakemusten tieteellisen arvioinnin perusteella (ottaen huomioon hakijan mahdolliset kirjalliset vastineet) ja ottaen huomioon ohjelman tavoitteet, ohjelmaryhmä tekee rahoittajaorganisaatioille esityksen rahoitettavista hankkeista Akatemian hallituksen nimittämä jaosto tekee rahoituspäätökset Akatemian osalta kesällä Hankkeiden rahoitus alkaa vuoden 2009 alusta. 5.3 Ohjelmaryhmä Tutkimusohjelmaa johtava ohjelmaryhmä koostuu Akatemian toimikuntien jäsenistä, ohjelmaan osallistuvien muiden rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Ohjelmaryhmän kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita. Ohjelmaryhmän tehtävänä on: johtaa ja valvoa ohjelmaa, 14

15 valmistella hakemusten arviointiprosessi, tehdä vastuullisille rahoittajaorganisaatioille esitys rahoitettavista hankkeista, tarvittaessa ehdottaa tieteellisille toimikunnille ja muille rahoittajille ohjelmaa täydentäviä hakuja ja/tai lisärahoitusta, tehdä esityksiä ohjelmaan myöhemmin liitettävistä hankkeista, suunnitella ja organisoida ohjelman loppuarviointi, ohjata ja tukea ohjelman koordinaatiota, edistää tutkimustulosten hyödyntämistä. 5.4 Ohjelman koordinaatio Tutkimusohjelma pyrkii kaikin tavoin tukemaan ja edistämään ohjelmaan valittujen tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Ohjelmaan valittavien hankkeiden johtajilta edellytetään, että he sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä ohjelman aikana ja arvioitaessa ohjelman tuloksia sen päätyttyä. Ohjelmaan valittujen hankkeiden vastuullisen johtajan tulee: vastata ja raportoida hankkeen tieteellisestä edistymisestä ja rahoituksen käytöstä ohjelmakoordinaation ja rahoittajien ohjeiden mukaisesti (ml. vuosiraportit ja loppuraportit); huolehtia että he itse ja tutkimusohjelmasta rahoitusta saavat tutkijat osallistuvat ohjelman järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja työpajoihin sekä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä ohjelman tutkimusryhmien välillä; osallistua tutkimusohjelman katsausten synteesien ja tiedotusmateriaalin tuottamiseen; levittää aktiivisesti tietoa ohjelman edistymisestä ja tuloksista julkisilla ja tieteellisillä foorumeilla. Tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö pyrkii yhteistyössä hankkeiden kanssa edistämään ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ohjelmapäällikkö koordinoi tiedonkulkua ja edistää tutkijoiden yhteistyötä hankkeiden välillä. Yhteiset seminaarit, työpajat, tutkijankoulutustilaisuudet ja sähköiset viestintävälineet ovat keskeisiä kommunikointikeinoja. Tutkimusohjelman koordinaatiosta vastaa Suomen Akatemia yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. 5.5 Ohjelman loppuarviointi Tutkimusohjelman toteutus ja tuloksellisuus arvioidaan ohjelman päätyttyä vuonna Loppuarvioinnissa kansainvälinen asiantuntijaryhmä huomioi mm. seuraavia seikkoja: ohjelman tavoitteiden toteutuminen ohjelman tuottama lisäarvo ohjelman tulosten tieteellinen laatu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tutkijankoulutus ja tutkijanuran edistäminen ohjelman tieteellinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus tutkimusohjelman toteutus (ohjelman valmistelu, rahoituspäätökset, koordinaatio, ohjelmaryhmän toiminta, ohjelman toiminta) viestintä 15

16 Ohjelmasta rahoitusta saavien tutkimusryhmien tulee raportoida hankkeensa edistymisestä vuosittain tai ohjelmaryhmän päättämällä tavalla sekä toimittaa hankkeen päätyttyä loppuraportti Suomen Akatemiaan. Raporteista tulee ilmetä mm. hankkeessa tuotetut tieteelliset julkaisut ja ohjelman puitteissa suoritetut opinnäytetyöt. Loppuarvioinnin tulokset julkistetaan arvioinnin päätyttyä. 6 HAKUMENETTELY JA ARVIOINTIKRITEERIT Kansanterveyden haasteet (SALVE) -tutkimusohjelman haku on avoin Suomen, Kanadan, Norjan ja Ison-Britannian yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimiville tutkimusryhmille. Hankerahoitusta voivat hakea vähintään kahden tai useamman tutkimusryhmän muodostamat konsortiot. SALVE -tutkimusohjelmassa rahoitetaan vain konsortioita, joissa on vähintään yksi suomalainen tutkimusryhmä. Haku on yksivaiheinen. Suomalaisia tutkijoita kannustetaan yhteistyöhön kanadalaisten, norjalaisten tai brittiläisten tutkimusryhmien kanssa, vaikka se ei olekaan edellytys rahoituksen saamiseksi SALVE -ohjelmasta. Ohjelmassa rahoitetaan sekä kahden- että monenvälisiä kansainvälisiä yhteishankkeita, paitsi että Norjan tutkimusneuvosto (Research Council of Norway (RCN)) rahoittaa vain kahdenvälisiä norjalais-suomalaisia hankkeita. Tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää tieteidenvälistä ja eri tutkimusyksiköiden välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yhteistyötä tiedeyhteisön ja julkisten viranomaisten välillä. Hankkeisiin tulee siksi sisältyä monitieteisiä lähestymistapoja, esimerkiksi yhteistyössä terveys- ja lääketieteen ja biologisten, sosiaali- ja käyttäytymistieteiden sekä muiden tieteiden kanssa. Rahoitettavien hankkeiden tulee muodostaa ohjelmakokonaisuus, ja kaikkien hankkeiden edellytetään toimivan yhteistyössä ohjelman muiden hankkeiden kanssa ohjelman aikana. Haku avautuu 2. tammikuuta 2008 ja hakuaika päättyy 25. huhtikuuta Hakuaika on ehdoton. Hakemukset tehdään englanniksi. Akatemian sähköinen asiointi ja hakumenettely on kuvattu yksityiskohtaisesti Akatemian verkkosivuilla, katso > Tutkijalle > Hakeminen > Hakuohjeet > Hakemuksen jättäminen sähköiseen asiointiin. SALVE -tutkimusohjelmassa rahoitetaan vain konsortiohakemuksia. Konsortiolla on oltava yhteiset tavoitteet. Konsortiohankkeen toteutus edellyttää kaikkien osapuolten mukanaoloa. Konsortiolla on yksi yhteinen tutkimussuunnitelma, johon sisältyy myös konsortion yhteinen rahoitussuunnitelma. Konsortiohakemukset osahankkeineen arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, mutta rahoitus voidaan myöntää useille eri suorituspaikoille. Konsortion osapuolet hakevat rahoitusta osahankkeilleen täyttämällä omat hakulomakkeensa. Kaikki konsortiohakemukseen vaadittavat liitteet liitetään vain konsortiojohtajan hakemukseen. Kansainväliset yhteistyökumppanit hakevat rahoitusta omille osahankkeilleen erityisohjeiden mukaisesti (kts. kohta 6.2.). Kansainvälisissä konsortiohakemuksissa, suomalaisen osapuolen/yhden suomalaisista osapuolista on toimittava konsortion johtajana hakemusta Akatemialle jätettäessä (kts. kohta 6.2). Yhteisen tutkimussuunnitelman tulee sisältää lyhyt kuvaus kustakin osallistuvasta tutkimusryhmästä, konsortion yhteinen rahoitussuunnitelma, kunkin osapuolen osuus suoritettavasta työstä, suunnitelma yhteistyöstä konsortion puitteissa sekä konsortiosta saatava lisäarvo. Erilliset ohjeet konsortiohakemusten laatimiseksi ovat Akatemian verkkosivuilla osoitteessa > Tutkijalle > Hakuohjeet > Yksityiskohtaiset hakuohjeet > Konsortiot ja hankeyhteistyö, konsortiohakemus. SALVE -tutkimusohjelman haku on yksivaiheinen ja hakijoiden tulee noudattaa varsinaisia hakemuksia ja niiden liitteitä koskevia ohjeita (aiehakemuksia ei jätetä). 16

17 6.1 Suomalaiset hankkeet Konsortionjohtaja aloittaa konsortiohakemuksen jättämisen Akatemialle ilmoittamalla konsortion sähköiseen asiointiin. Tämän jälkeen osahankkeet voivat valmistella omat hakemuksensa. Konsortiohakemuksen kaikki liitteet liitetään konsortion johtajan hakemukseen. Muut osahankkeet jättävät vain sähköisen hakulomakkeen ilman liitteitä. Koko konsortion ilmoittaminen sähköiseen asiointijärjestelmään Tapahtuu käyttämällä Uuden konsortion ilmoittaminen toimintoa, joka on järjestelmään kirjoittautuessa avautuvan sivun luettelossa. Konsortion johtaja ilmoittaa konsortion nimen, sitä kuvaavan lyhenteen (esim. akronyymi) sekä osahankkeiden vastuulliset johtajat ja suorituspaikat. Kun ilmoitus konsortiosta on tehty, järjestelmä ilmoittaa välittömästi sähköisissä hakemuksissa käytettävän konsortion tunnusnumeron (eri kuin hakemusnumero), jonka konsortion johtaja ilmoittaa konsortion muille osapuolille. Tämä konsortion tunnusnumero liittää konsortion osat yhteen. Tunnusnumero on ilmoitettava konsortion kaikkien osahankkeiden hakemuksissa (suomalaisessa hakemuksissa sivulla Yleiskuvaus ). Konsortion kaikki hakemukset on jätettävä sähköiseen asiointiin ennen hakuajan päättymistä. Hakuaika on ehdoton. Mikäli osahankkeen hakemus myöhästyy, katsotaan koko konsortion hakemus myöhästyneeksi eikä sitä käsitellä Konsortion johtajan hakemus sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain konsortion johtajan oman tutkimusryhmän osalta. Hakemuksen liitteet: konsortio-ohjeen mukainen abstrakti, enintään yksi sivu konsortio-ohjeen mukainen tutkimussuunnitelma, enintään 15 sivua konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa edistymisraportti konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain osahankkeen vastuullisen johtajan oman tutkimusryhmän osalta. Osahankkeen hakemukseen ei sisällytetä mitään liitteitä. Konsortion johtaja kerää konsortion kaikki liitteet osaksi hakemustaan. 17

18 6.2 Kansainväliset yhteishankkeet Akatemia rahoittaa vain konsortion suomalaisia osapuolia myöntämällä rahoitusta tutkimuksen suomalaisille suorituspaikoille. Akatemian kansainvälinen yhteistyökumppani(t) rahoittaa/rahoittavat konsortion muita osapuolia. Kansainvälisessä konsortiossa konsortion suomalainen osapuoli/yksi suomalaisista osapuolista tulee ilmoittaa konsortion johtajaksi, joka jättää yhteisen konsortiohakemuksen Akatemialle (kts. kohta ). Muut suomalaiset osallistujat jättävät osahankehakemukset. Kansainväliset osapuolet hakevat rahoitusta oman rahoitusorganisaationsa ohjeiden mukaisesti ja kuten alla on ilmoitettu. Ulkomaalaisen osapuolen tiedot (esim. ansioluettelot ja julkaisuluettelot, kts. kohta , ) sisällytetään hakemuksen liitteisiin, jotka suomalainen konsortiojohtaja jättää. Yhteinen tutkimussuunnitelma kuvaa kansainvälistä yhteishanketta kokonaisuudessaan. Kansainvälisten osapuolten on merkittävä hakemuksiinsa suomalaisen konsortiojohtajan heille ilmoittama yhteinen tunnusnumero. Tämä konsortion tunnusnumero liittää konsortion osat yhteen. Lisäohjeita rahoituksen hakemisesta eri rahoittajaorganisaatioilta löytyy alla. On suositeltavaa, että kansainvälisten yhteishankkeiden hakijat ovat yhteydessä vastuulliseen rahoittajaorganisaatioon ennen hakemuksensa jättämistä. Konsortion kaikki hakemukset on jätettävä sähköisesti ennen hakuajan päättymistä 25. huhtikuuta Hakuaika koskee myös kansainvälisiä osapuolia, lukuun ottamatta norjalaisia hakijoita, jotka hakevat rahoitusta RCN:ltä (kts. alla) Suomalaiset osapuolet Suomalaisen konsortiojohtajan tulee noudattaa kohdassa annettuja ohjeita. Lisäksi kanadalaisten ja brittiläisten tutkimusryhmien kanssa tehtävien yhteishankkeiden suomalaisen konsortiojohtajan sähköiseen hakemukseen on liitettävä erilliset hakulomakkeet ( Application Form for International Joint Projects SALVE (Kanada) ja/tai MRC form Special Contribution (Iso- Britannia)). Nämä lomakkeet liitetään sähköisen hakemuksen liitteiksi kohtaan Application form for international joint projects. Muut suomalaiset osallistujat jättävät osahankehakemukset (kts. kohta ) Kanadalaiset osapuolet Kanadalaisten osapuolten laativat hakemuksensa erityiselle Application Form for International Joint Projects SALVE -hakulomakkeelle. Hakulomake löytyy ohjelman sivuilta osoitteessa > Materials. Tämä hakulomake tulee liittää suomalaisen konsortiojohtajan sähköiseen hakemukseen Norjalaiset osapuolet Norjalaiset osapuolet jättävät RCN:lle hakemuksensa, joihin sisältyy yhteinen tutkimussuunnitelma. RCN:n hakuaika päättyy kesäkuussa. Kaikki norjalaista osahanketta koskeva tieto tulee kuitenkin olla konsortiojohtajan hakemuksessa, joka on jätettävä Akatemiaan 25. huhtikuuta 2008 mennessä (kts. kohta ). RCN:n hakua koskevat lisäohjeet päivitetään ohjelman sivulla osoitteessa 18

19 Brittiläiset osapuolet Brittiläisten hakijoiden, jotka haluavat jättää yhteishankehakemuksen joko teemana tai osahankkeena suomalaisen johtamaan konsortioon tulee noudattaa seuraavia ohjeita: Brittiläisen vastuullisen osapuolen on täytettävä MRC:n lomake Special Contribution. Hakulomake löytyy ohjelman sivuilta osoitteessa > Materials. Lomake liitetään suomalaisen konsortiojohtajan hakemukseen (ks ). Suomalainen konsortiojohtaja toimittaa koko hakemuksen Suomen Akatemialle. Suomen Akatemia arvioi koko hakemuksen ja MRC:n rahoituspäätökset perustuvat Suomen Akatemian suosituksiin. Special Contribution Form -lomakkeen täyttäminen Lomakkeessa on kolme pääkohtaa: 1. Hakijan tiedot 2. Yhteistyöhankkeen tiedot 3. Perustelut 1. Hakijan tiedot Kohdassa ilmoitetaan Brittiläisen vastuullisen osapuolen nimi Brittiläisen laitoksen/organisaation nimi Hakemuksen otsikko Brittiläisen osapuolen sähköpostiosoite Rahoituskausi, esitetyt alkamis- ja päättymispäivät Vastuullisen hakijan sähköinen allekirjoitus 2. Yhteistyöhankkeen tiedot Muiden mahdollisten brittiläisten yhteistyöosapuolten tiedot Lyhyt kuvaus (enintään yksi A4-sivu) yhteistyöhankkeesta sekä tärkeimmät odotettavissa olevat tulokset. Lyhyt kuvaus (enintään puoli A4-sivua) siitä, miten hanke soveltuu tutkimusohjelman Elämänkaaritutkimukset ja kriittiset elämänvaiheet -teema-alueeseen. 3. Perustelut MRC maksaa vain yhteistyön brittiläisen osapuolen kulut. Ainoastaan brittiläisen osapuolen kulut eritellään lomakkeen kohdassa Justification for Request Kaikki kulut on perusteltava. MRC:n hakuoppaasta ilmenee kulut, joihin voi hakea rahoitusta 6.3 Konsortiohakemuksen liitteet Konsortiohakemuksessa noudatetaan Akatemian tavanomaisia liiteohjeita (http://www.aka.fi/ Tutkijalle > Hakeminen > Hakemuksen liitteet) ellei erikseen muuta mainita. 19

20 6.3.1 Konsortion abstrakti Abstraktin pituus on enintään yksi sivu. Siitä tulee ilmetä hankkeen keskeisimmät asiat seuraavassa järjestyksessä: konsortion vastuullinen johtaja ja suorituspaikka konsortion osahankkeiden johtajat ja suorituspaikat konsortion nimi ja käytettävä lyhenne, tarvittaessa osahankkeiden nimet konsortion tutkimustyön tavoite ja lyhyt kuvaus (tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta) rahoituskausi, Akatemialta haettava rahoitus yhteensä (osahankkeet eriteltynä) sekä hankkeen henkilötyövuosimäärä. Abstrakti liitetään hakemukseen sähköisessä asioinnissa. Nimeä liitetiedosto seuraavasti: sukunimesi_abstract Konsortion tutkimussuunnitelma Konsortion tutkimussuunnitelman enimmäispituus on 15 sivua (kirjasin Times New Roman 12 pt tai vastaava). Tutkimussuunnitelmassa on kuvattava seuraavat asiat: 1. Konsortion johtaja ja muiden osahankkeiden johtajat suorituspaikkoineen Konsortion nimi, käytettävä lyhenne ja tarvittaessa osahankkeiden nimet 2. Tausta tutkimuksen tausta ja merkittävyys kansallisesti ja kansainvälisesti sekä aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus konsortion tutkimushankkeen liittyminen osahankkeiden johtajien tai heidän tutkimusryhmiensä muuhun tutkimukseen 3. Tavoitteet perustelut kuinka ehdotettu tutkimus sopii tähän hakuun ja sen tavoitteisiin, jos haulla on erityinen tavoite (esim. tutkimusohjelmahaut) tutkimuksen tavoitteet hypoteesit konsortioyhteistyön tuoma lisäarvo 4. Toteutus käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto tutkimustyön aikataulu eettiset kysymykset, tutkimusluvat koko konsortion Akatemialta hakettava rahoitus menolajeittain ja vuosittain, osahankkeittain eriteltynä (taulukkomuodossa) Akatemialta haettavan rahoituksen perustelut 5. Tutkijat ja tutkimusympäristö konsortion osahankkeiden tutkimusryhmin jäsenet, ansiot ja tehtävät tutkimusympäristöt sisältäen käytettävät laitteet konsortion kannalta keskeinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja työnjako: yhteistyötahot, yhteistyömuoto, kuvaus siitä miten hanke hyötyy yhteistyöstä 20

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista Veikko Kujala Johtaja, terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. joulukuuta 2006 (05.12) (OR. en) 16167/06

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. joulukuuta 2006 (05.12) (OR. en) 16167/06 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2006 (05.12) (OR. en) 16167/06 SAN 261 ENV 665 CPE 4 COMPET 374 ECO 192 REGIO 65 TRANS 318 ENER 300 COMER 224 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Pääsihteeristö

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot